teena voi olla myös työn psyykkisen kuormittavuudenvähentäminen työtehtäviä vaihtelemalla ja uudelleenmuotoilemalla tarkoituksena lisätä siten työviihtyvyyttäja työmotivaatiota.Toimintatapojen ja töiden vaarojenselvittäminen ja arviointiToimintaohjelman laatiminen aloitetaan arvioimallatyösuojelun hoitamiseksi tarvittavat toimintatavat ja selvittämälläja arvioimalla töistä aiheutuvat vaarat.Vaarojen selvittäminen ja arviointi on kohdistettavakaikkiin töihin työpaikalla mukaanlukien ennakoitavissaolevat huollot, seisokit ymv., ja sekä työt työpaikanulkopuolella (aliurakointi ym.) että ulkopuolisten työskentelytyöpaikalla. Lisäksi on huomioitava nuorten,naisten, vammaisten ja ikääntyvien erityistarpeet.Tarvittaessa on käytettävä asiantuntijoita apunavaarojen arvioinnissa (altistuminen kemikaaleille, melulleym.). Arvioinnissa on syytä käyttää hyväksi työsuojeluviranomaisten,työterveyshuollon ja vakuutusyhtiönkannanotot työoloista ja niiden kehittämisestä.SelvityksetTyöpaikan työsuojelutoiminnan suuntaamisessa ja kehittämisessäon keskeistä selvittää työolot ja niiden nykytila:• millaisia työtehtäviä työpaikalla tehdään• millaisessa ympäristössä ja• millaisella henkilöstöllä, välineillä ja menetelmillätyö tehdään.Lisäksi selvitetään, mitkä seikat liittyvät työpaikan työntekijöidentyökyvyn ylläpitämiseen sekä mitkä ovat työkykyäylläpitävän toiminnan periaatteet ja käytännöntoteutusmuodot.Hyvä työpaikan työolojen tietolähde on työterveyshuollonlaatima työpaikkaselvitys. Sen avulla saadaantietoja työn ja työolojen aiheuttamista vaaroista sekäselvitetään niiden merkitys työntekijöiden terveydelle.Kun nykytila on arvioitu, työpaikan työsuojelutoiminnalleasetetaan tavoitteet ja arvioidaan lyhyen japitkän aikavälin kehittämistarpeet.LaadintaTyösuojelun toimintaohjelman sisältö, muoto ja laajuusmääräytyvät yrityksen toimialan, koon, tuotanto- ja palvelutavanja työsuojelutarpeiden mukaan. Ohjelma voidaanlaatia kattamaan koko yritys. Yritystasolla voidaanlaatia periaateohjelma, jota täydennetään työyksikköjentarkennetuilla ohjelmilla. Myös työyksikkökohtaiset ohjelmatovat mahdollisia.Työsuojelun toimintaohjelman laatimisesta vastaatyönantaja, jonka sitoutuminen ohjelmaan on ensiarvoisentärkeää. Ohjelma laaditaan yhteistyössä työsuojelupäällikönja työsuojeluvaltuutettujen kanssa. Se voidaanlaatia omana asiakirjanaan tai osana yrityksen muutatoimintaohjetta, kuten esimerkiksi laatu- tai turvallisuusjärjestelmäätai henkilöstöpoliittista ohjesääntöä.Toimintaohjelma on tärkeä osa työpaikan turvallisuusjohtamistaja se liittyy kiinteästi yrityksen strategiaan. Kunohjelmaa päivitetään, uuteen versioon on hyvä merkitäpäivämäärä sekä laadintaan osallistuneiden nimet. Huolellisestilaaditun työsuojelun toimintaohjelman ansiostayrityksen työsuojelusta tulee selkeää ja järjestelmällistä.SisältöTyösuojelun toimintaohjelmassa selvitetään työnantajanja työntekijöiden työsuojelutehtävät sekä esitellääntyösuojeluorganisaatio ja työterveyshuolto sekä niidentehtävät. Työsuojelun toimintaohjelmasta tulee myös näkyä,miten työsuojelu- ja työkykyasiat otetaan huomioonperehdyttämisessä ja työnopastuksessa.Muita toimintaohjelmassa käsiteltäviä asioita ovattyöympäristön kuvaus ja kehittämistavoitteet sekä toimettavoitteen saavuttamiseksi, seurantakohteet, työsuojeluasioidenhuomioon otto yrityksen toiminnassasekä toimintaohjelman seuranta ja ylläpito.Lakisääteinen tasa-arvosuunnitelma ja toimet naistenja miesten välisen tasa-arvon toteuttamiseksi voivatmyös sisältyä työsuojelun toimintaohjelmaan.Myös yrityksen turvallisuusohjeet, vastuuhenkilöt sekäohjeiden käytön opastus tulisi liittää työsuojelun toimintaohjelmaan,jos ohjeet eivät sellaisenaan jo sisälly siihen.Turvallisuusohjeisiin kuuluvat muun muassa• kulkulupa ja työluvat• vaaraa aiheuttavien koneiden turvallisuusohjeet• työpaikalla liikkuvien työkoneiden liikenteenjärjestämisestä laaditut ohjeet• erityistoimia edellyttäviin työmenetelmiin liittyvätkäyttö- ja toimintaohjeet• ryöstö- ja väkivaltatilanteisiin laaditut toimintaohjeet• uhkatilanteiden jälkihoito-ohjeet• työpaikkakiusaamisen ehkäisy, konfliktien ratkaisumalli• päihdeongelmaisten hoitoonohjaus• yksintyöskentelyohjeet• paloturvallisuuteen liittyvät ohjeet• ensiapuvalmiuden ylläpitoon liittyvät ohjeistot.Toimintaohjelman tulee olla ohjaava työkalu. Siksi sitäon seurattava ja uudistettava muuttuvia olosuhteitavastaavaksi. On tärkeätä, että toimintaohjelmaan esitettyihinpäämääriin, tavoitteisiin ja toimenpiteisiin sitoudutaanorganisaation kaikilla tasoilla.Lisätietoja:• Ergonomia ja käytettävyys suunnittelussa, Väyrynen – Nevala –Päivinen. Teknologiateollisuus 2004.• Elmeri. Teollisuuden työympäristön havainnointi. Työterveyslaitos,työsuojeluhallinto 2000.• www.ttl.fi/fi/toimialat/pienyritykset• www.rakennustieto.fi2. TYÖYMPÄRISTÖ39
Järjestys ja siisteys – kustannukset kuriin2. TYÖYMPÄRISTÖHyvän järjestyksen on todettu vaikuttavan yrityksenpääoma-, raaka-aine- ja henkilöstökuluihin. Hyvän järjestyksenja siisteyden vaikutuksesta:1. Työn tuottavuus ja laatu paranevatTurha työ jää pois, kun tarpeellinen materiaali ja työvälineetovat käyttökunnossa niille kuuluvalla paikalla.2. Työmotivaatio ja työviihtyvyys lisääntyvätTyön tekeminen on miellyttävämpää ja innostavampaa,kun työympäristö on järjestyksessä. Viihtyvyyslisää työmotivaatiota.3. Yrityksen ulkopuolinen arvostus lisääntyyYrityskuva on tuotteen laadun ohella keskeinen tavaramerkki.Hyvä yrityskuva lisää asiakkaiden luottamusta.Se edesauttaa myös materiaalihankintojen tekemistä.4. Yrityksen toimintavarmuus paraneeRaaka-ainehävikki, vialliset tuote-erät ym. tarpeettomattyöt aiheuttavat ylimääräisiä kustannuksia ja vievät aikaa.Toimitusajat venyvät, mistä aiheutuu epävarmuuttatilaajalle ja tuotteen valmistajalle.6. Työvoiman vaihtuvuus väheneeTyövoiman suuri vaihtuvuus kertoo yrityksestä, ettäasiat eivät ole kunnossa. Uudet työntekijät pitää ainaopastaa ja harjaannuttaa uuteen työhön. Työvoimanpysyvyys tuo pidemmällä aikavälillä kustannussäästöjäyritykseen laadun kohoamisen myötä.7. Varastoinvestoinnit vähenevätHyvä järjestys tuo myös tilaa. Varastojen tarkkailu helpottuu.Raaka-aineisiin ja puolivalmisteisiin sidottu pääomapienenee.Hyvä järjestys ja siisteys ovat askel laatujärjestelmänsisäänajoon. Hyvä järjestys tuo myös kilpailuetua.Esimerkki:Metallialan yrityksessä työtilat olivat epäsiistit ja huonossajärjestyksessä. Työntekijät etsivät aamuisin työkalujaantoista tuntia. Yrityksen toimitusjohtaja laski, että huononjärjestyksen johdosta työkalujen etsimiseen käytettytuottamaton työaika maksoi yritykselle joka minuutti 1,46euroa eli 168 euroa päivässä.5. Tapaturma- ja sairauspoissaolot vähenevätHyvä järjestys ja siisteys vähentävät tapaturmia ja sairauspoissaoloja.Yleisimpiä tapaturmia ovat liukastumiset,putoamiset, törmäykset erilaisiin esteisiin, kompastumiset,putoavat esineet jne. Muista, että yrittäjänon itse korvattava tapaturmista aiheutuneet palkkakustannukset1–3 päivän osalta, ellei tätäkin osuutta oleerikseen vakuutettu.Lisätietoja:• Tuttava -työkirja järjestyksen ja siisteyden kehittämiseen.Työterveyslaitos.• Työhygienia - työolot ja niiden parantaminen.Työterveyslaitos 2006.• Työsuojelu Suomessa. Sosiaali- ja terveysministeriö..<strong>Pienyrityksen</strong> ja yrittäjän toiminnan arviointiToiminnan arvioinnissa voidaan käyttää esimerkiksiseuraavaa yksinkertaista lomaketta. Perusajatuksena ontuottavuuden parantaminen.Mittariston osa-alueet on ryhmitelty neljään kokonaisuuteen(Johtaminen, Henkilöstö, Prosessit, Talous)sen mukaan mihin kukin osa-alue merkittävimmin liittyy.Järjestys ei ole tärkeysjärjestys. Kunkin osa-alueenmerkityksen määrittely on yrityksen asia.Yritys valitsee omaan mittaristoonsa joko kaikki 19osa-aluetta, osan näistä (heille tärkeimmät) tai sisällyttäämittaristoonsa joitain muita itselleen tärkeitä, mitattavissa/arvioitavissaolevia osa-alueita.Koko mittariston käyttötaajuus voi olla esim. puolivuosittaintai kerran vuodessa, yrityksen päätöksen mukaan.Kursiivilla on mittaristoon merkitty pelkistetty viikkomittaristo(kolme osa-aluetta). Osa-alueet on valittuniin, että ne liittyvät kiinteästi yrityksen jokapäiväisestiseurattavaan toimintaan, ovat ”herkkiä” muutoksille,eivätkä edellytä ”ylimääräistä” työtä. Ne eivät olesuoria työhyvinvointimittareita, mutta kertovat ehdottomistaedellytyksistä työhyvinvoinnin säilymiseksi jakehittämiseksi.Seuraavaksi valitaan tarvittavat kehitystoimenpiteet(1–3 tärkeintä), niille tarkemmat suunnitelmat, toteuttamisaikataulutsekä vastuuhenkilöt.40
Change language