KaunisGrani No Nr 11 / 28.9. - Kauniainen

6 28.9.–18.10.2010Raportti nostaa esille epäkohtia nuorten terveydessäJärjestyksessä viidennen kouluterveyskyselyntulokset eiväteroa radikaalisti aiemmistavuosista, mutta niistä voilukea pieniä muutoksia huonompaansuuntaan monessaasiassa.Raportissa käsitelläännuorten asumis- jakouluolosuhteita, heidänkokemuksiaan omasta terveydestäänja elintavoista.Tutkimus valottaa myös sitä,millaista tukea nuoretkokevat saavansa oppilashoidosta.Kyselyssä oli mukanaHelsingin, Espoon,Kauniaisten ja Vantaankoululaisia.Skolhälsorapport plockar upptrendernaRaportin analysoi sekäTejo-ryhmä (sektorit ylittävätyöryhmä terveyden jahyvinvoinnin alalla) ettävastaperustettu työryhmä,joka koostuu sekä ruotsinkielisenettä suomenkielisenkoululaitoksen edustajistaKauniaisissa. Myös erikoulut käyvät tulokset läpiyhdessä oppilaiden kanssa.Myös oppilaiden vanhemmatsaavat osallistua nuortentilanteen pohdintaan.Huonoja vaihtoehtojanuorilleMelkein puolet yläastelaisistaja yli kolmasosa pääkaupunkiseudunlukiolaisistaResultaten från den femteskolhälsoenkäten visar ingaradikala skillnader mot tidigareår, snarare en lite försämringpå många områden.Irapportenpresenterassvar på frågor om boendeochskolförhållanden, hur deunga upplever sin hälsa, hälsovanoroch hurdant stödman upplever sig få av elevvårdeni skolan. Rapportengäller unga i huvudstadsregionen,Helsingfors, Esbo,Grankulla och Vanda.Rapporten ska nu analyserasbåde i Tejo-gruppen (dentvärsektoriella arbetsgruppeninom hälsa och välfärd)och i en nybildad arbetsgruppsom består av representanterför elevvården inombåde finska och svenskaskolväsendet i Grankulla.Skolorna ska också behandlaresultaten tillsammansmed ungdomarna. Ävenungdomarnas föräldrar skaengageras för att fundera påungdomarnas situation.Rapporten är ett viktigtverktyg som kommer att beaktasbl.a. vid förberedandetav barn- och ungdomspolitiskaprogrammet.katsovat, että heillä on huonotmahdollisuudet vaikuttaaopintoihinsa ja opiskeluolosuhteisiinsa.He kokevatmyös, etteivät he saa apuaopintoihin liittyvissä kysymyksissä.Yli puolet lukiolaistytöistäkokee, että heidän työtaakkansaon liian suuri. Merkittävääon myös, että kolmasosayläasteen tytöistä ei viihdyluokallaan. Poikia kiusataanuseammin ja monet kokevatetteivät opettajat välitäsiitä, miten heillä menee.Tutkija Riitta PuusniekkaTerveyden ja hyvinvoinninlaitokselta on tuloksista huolissaan.Dåliga möjligheteratt påverkaNästan hälften av allahögstadieelever och över entredjedel av alla gymnasieeleveri huvudstadsregionenupplever att de har dåligamöjligheter att påverka sinastudier och studiemiljön. Deupplever också att de intefår hjälp i sina studier.Över hälften av gymnasieflickornaupplever att derasarbetsbörda är för stor. Anmärkningsvärtär också atten tredjedel av högstadieflickornamed lite lägre andelarför de övriga grupperna,inte trivs i klassen. Pojkarmobbas oftare än flickor.Forskare Riitta Puusniekkavid Institutet för hälsaoch välfärd är bekymradöver resultaten.– Över 20 procent avflickorna och 10 procent av– Yli 20 prosentilla tytöistäja yli 10 prosentilla pojistaon ainakin kahta oiretta päivittäin,esimerkiksi päänsärkyäsekä niska- ja selkäkipua.Viidesosaa tytöistä väsyttääpäivittäin. Yli puolet yläasteentytöistä ei syö aamiaistaja harvoin lounasta; senhe korvaavat epäterveellisillävälipaloilla, Puusniekkakertoo.Kauniainen kärjessähuumeiden käytössäYksi ero aiempiin tuloksiinon se, että nuoret sekä peruskoulussaettä lukiossaovat useimmin kokeilleetkannabista kuin ennen. Sepojkarna har mer än tvåsjukdomssymptom, t.ex.huvudvärk eller nack- ochryggproblem, varje dag. Enfemtedel av alla flickor ärtrötta varje dag. Över hälftenav flickorna i högstadietäter inte frukost, och sällanlunch, istället äter de ohälsosammamellanmål, konstaterarPuusniekka.Grankulla topparlistornaDen största skillnadenmot tidigare år är att bådeflickor och pojkar i bådegrundskolor och gymnasierhar provat på cannabis ihögre grad än under tidigareår. De bekymrar hennehuolestuttaa Puusniekkaaerityisesti, sillä kaikki huumeidenkäyttöhaittaa aivojenkehitystä.– Kun katsomme pitkällätähtäimellä, näemme ettämitä enemmän huumeitakokeillaan, sitä enemmän lisääntyyväärinkäyttäjienmäärä. Nuoret saattavat ajatella,että kerran kokeileminenei ole vaarallista, muttatilastot osoittavat selvän yhteydenkokeilujen ja väärinkäytönvälillä. Aivot, jotkaovat huumeiden alaisena, eivätkehity normaalisti, mikätietenkin haittaa opiskelua.Yläasteella kauniaislaisetpolttavat vähemmän, muttaeftersom alla droger skadarhjärnans utveckling.– På lång sikt ser vi, att jumer ungdomarna provar pådroger, desto mer ökar andelenmissbrukare. Mankan ju tycka att det är ofarligtatt prova en gång, menstatistiken visar ett klartsamband mellan provandeoch missbruk. En drogpåverkadhjärna utvecklas intepå rätt sätt, och klarar inteav att hänga med i studierna.Högstadieungdomarna iGrankulla röker mindremen dricker mera än ungdomari de andra städerna ihuvudstadsregionen. I gymnasietröker man mera ochjuovat enemmän kuin nuoretmuualla pääkaupunkiseudulla.Lukioissa poltetaanja juodaan huomattavastienemmän.Huumeiden käyttö onkasvanut, ja siinä kauniaislaisetnuoret ovat valitettavastitilastojen kärkipäätä.Verrattuna muuhun pääkaupunkiseutuunkaunialaisvanhemmattietävätharvemmin, missä heidänlapsensa liikkuvat viikonloppuisin.Yläasteikäiset kaunialaisnuoretkatsovat myös,että heidän on vaikea puhuavanhempiensa kanssa.KÄÄNNÖS: MARKO UUSITALOdricker avsevärt mycket mera.I hela huvudstadsregionenhar det dagliga rökandetminskat en aning, medandrickandet har hållitsrätt konstant. Bruket av illegaladroger har ökat, gymnasieelevernai Grankullaligger högst i statistiken.Grankullaföräldrar harsämre koll än föräldrarna ide andra städerna i huvudstadsregionenpå var derashögstadieungdomar rör sigunder veckosluten. Högstadieelevernai Grankulla uppleverockså i högre grad ände andra att de har svårt atttala med sina föräldrar.JESSICA JENSENPäihteidenkäytön aikainen aloittaminen lisää aivovaurioitaTutkimukset ovat osoittaneet,että päihteiden käyttönuoruusiässä vaikuttaa aivojenkypsymiseen. Merkittävääon se, että häiriöiden laajuuskorreloi varhaiseen päihteidenaloittamisikään, einiinkään päihteiden käytönajalliseen pituuteen.Viimeaikaiset tutkimuksetovat osoittaneet,että sikiöaikaisen ja varhaislapsuuteenliittyvienkehityksellisten muutostenlisäksi myös nuoruusikä onmerkittävä ajanjakso aivojenrakenteellisessa ja toiminnallisessakehityksessä.Nuorella iällä kehittyyJESSICA JENSENHUS:n neuroradiologian dosenttiTaina Autti toteaa, ettäaivojen kypsyminen on monimutkainentapahtuma, jotasäätelevät geenit ja sekä sosiaalinenettä fyysinen ympäristö.Taina Autti, docent i neuroradiologivid HNS, säger atthjärnans utveckling är enkomplicerad process, somstyrs både av gener och avden sociala och fysiska omgivningen.uusia hermoratoja, ja sitäkaikenlaisten päihteidenkäyttö häiritsee. Autti painottaa,että päihteidenkäytönaloittamisen lykkääminenniin pitkälle kuin mahdollistaon aivojen kehityksenkannalta tärkeää.Erot tyttöjen japoikien aivojen välillä– Poikien aivot ovat 8–10prosenttia suuremmat kuintyttöjen, mikä ei tarkoita sitäettä ne toimisivat paremmin.Poikien aivot kehittyväthitaammin, joten kuntyttöjen aivot ovat "valmiita"noin 11–12-vuotiaina,poikien aivot ovat kehittyneetvalmiiksi noin 14–15-vuotiaina, Autti kertoo.Hän hämmästelee sitä,ettei näin selviä biologisiatekijöitä oteta edelleenkääntarpeeksi huomioon koulujärjestelmässämme.Aivojen kehitykseen vaikuttaamyös se, miten lastakohdellaan. Jos kohtelukoulussa tai kotona on huonoa- jos esimerkiksi lastakiusataan, aivojen normaalikehitys häiriintyy. Positiivisettunteet ja myönteinensosiaalinen kanssakäyminenovat osoittautuneet hyväksiaivojen kehitykselle.– Se, että pojat useinsuuntautuvat ulospäin ja tytötsisäänpäin, johtuu suureksiosaksi siitä, miten heidänaivonsa ovat rakentuneet,Autti kertoo.KÄÄNNÖS: MARKO UUSITALOStörre hjärnskada ju tidigare man börjar drickaForskningen visar, att rusmedelsbruki ungdomen inverkarpå om hjärnan utvecklas normalteller inte. Skadorna blirmer betydande ifall man börjaranvända rusmedel i tidigålder, än om man börjar senareoch fortsätter lika länge.Modern forskning visar,att utöver den utvecklingsom sker påfosterstadiet och i den tidigabarndomen, så är ocksåungdomstiden viktig förhjärnans strukturella ochfunktionella utveckling.I ungdomens skapas nyabanor i nervsystemet, ochden processen skadas avallt rusmedelsbruk. Auttipoängterar att det med tankepå hjärnas utveckling ärviktigt att med alla medelförsöka skjuta fram experimenterandemed rusmedelså långt som möjligt.Skillnad mellanpojkars och flickorshjärnor– Pojkars hjärnor är 8–10procent större än flickors(vilket inte betyder att defungerar bättre). Pojkhjärnornamognar under enlängre tid, så medan flickornashjärnor har vuxitklart när flickorna är11–12 år, så blir pojkarnashjärnor klara först när de är14–15 år, säger Taina Autti.Hon är förbluffad överatt de rent biologiska faktorernafortsättningsvisbeaktas så dåligt i vårt utbildningssystem.Hjärnans utveckling påverkasockså av hur ettbarn blir behandlat. Ombarnet behandlas illa, varesig det är hemma eller iskolan, t.ex. genom mobbning,förhindras hjärnansnormala utveckling. Positivakänslor och positiv socialinteraktion har visat sigvara bra för hjärnans utveckling.– Att pojkar ofta agerarutåt och flickor inåt berortill stor del på hur derashjärnor är uppbyggda, sägerAutti.JESSICA JENSEN