KaunisGrani No Nr 11 / 28.9. - Kauniainen

More documents

Recommendations

Info

6 28.9.–18.10.2010Raportti nostaa esille epäkohtia nuorten terveydessäJärjestyksessä viidennen kouluterveyskyselyntulokset eiväteroa radikaalisti aiemmistavuosista, mutta niistä voilukea pieniä muutoksia huonompaansuuntaan monessaasiassa.Raportissa käsitelläännuorten asumis- jakouluolosuhteita, heidänkokemuksiaan omasta terveydestäänja elintavoista.Tutkimus valottaa myös sitä,millaista tukea nuoretkokevat saavansa oppilashoidosta.Kyselyssä oli mukanaHelsingin, Espoon,Kauniaisten ja Vantaankoululaisia.Skolhälsorapport plockar upptrendernaRaportin analysoi sekäTejo-ryhmä (sektorit ylittävätyöryhmä terveyden jahyvinvoinnin alalla) ettävastaperustettu työryhmä,joka koostuu sekä ruotsinkielisenettä suomenkielisenkoululaitoksen edustajistaKauniaisissa. Myös erikoulut käyvät tulokset läpiyhdessä oppilaiden kanssa.Myös oppilaiden vanhemmatsaavat osallistua nuortentilanteen pohdintaan.Huonoja vaihtoehtojanuorilleMelkein puolet yläastelaisistaja yli kolmasosa pääkaupunkiseudunlukiolaisistaResultaten från den femteskolhälsoenkäten visar ingaradikala skillnader mot tidigareår, snarare en lite försämringpå många områden.Irapportenpresenterassvar på frågor om boendeochskolförhållanden, hur deunga upplever sin hälsa, hälsovanoroch hurdant stödman upplever sig få av elevvårdeni skolan. Rapportengäller unga i huvudstadsregionen,Helsingfors, Esbo,Grankulla och Vanda.Rapporten ska nu analyserasbåde i Tejo-gruppen (dentvärsektoriella arbetsgruppeninom hälsa och välfärd)och i en nybildad arbetsgruppsom består av representanterför elevvården inombåde finska och svenskaskolväsendet i Grankulla.Skolorna ska också behandlaresultaten tillsammansmed ungdomarna. Ävenungdomarnas föräldrar skaengageras för att fundera påungdomarnas situation.Rapporten är ett viktigtverktyg som kommer att beaktasbl.a. vid förberedandetav barn- och ungdomspolitiskaprogrammet.katsovat, että heillä on huonotmahdollisuudet vaikuttaaopintoihinsa ja opiskeluolosuhteisiinsa.He kokevatmyös, etteivät he saa apuaopintoihin liittyvissä kysymyksissä.Yli puolet lukiolaistytöistäkokee, että heidän työtaakkansaon liian suuri. Merkittävääon myös, että kolmasosayläasteen tytöistä ei viihdyluokallaan. Poikia kiusataanuseammin ja monet kokevatetteivät opettajat välitäsiitä, miten heillä menee.Tutkija Riitta PuusniekkaTerveyden ja hyvinvoinninlaitokselta on tuloksista huolissaan.Dåliga möjligheteratt påverkaNästan hälften av allahögstadieelever och över entredjedel av alla gymnasieeleveri huvudstadsregionenupplever att de har dåligamöjligheter att påverka sinastudier och studiemiljön. Deupplever också att de intefår hjälp i sina studier.Över hälften av gymnasieflickornaupplever att derasarbetsbörda är för stor. Anmärkningsvärtär också atten tredjedel av högstadieflickornamed lite lägre andelarför de övriga grupperna,inte trivs i klassen. Pojkarmobbas oftare än flickor.Forskare Riitta Puusniekkavid Institutet för hälsaoch välfärd är bekymradöver resultaten.– Över 20 procent avflickorna och 10 procent av– Yli 20 prosentilla tytöistäja yli 10 prosentilla pojistaon ainakin kahta oiretta päivittäin,esimerkiksi päänsärkyäsekä niska- ja selkäkipua.Viidesosaa tytöistä väsyttääpäivittäin. Yli puolet yläasteentytöistä ei syö aamiaistaja harvoin lounasta; senhe korvaavat epäterveellisillävälipaloilla, Puusniekkakertoo.Kauniainen kärjessähuumeiden käytössäYksi ero aiempiin tuloksiinon se, että nuoret sekä peruskoulussaettä lukiossaovat useimmin kokeilleetkannabista kuin ennen. Sepojkarna har mer än tvåsjukdomssymptom, t.ex.huvudvärk eller nack- ochryggproblem, varje dag. Enfemtedel av alla flickor ärtrötta varje dag. Över hälftenav flickorna i högstadietäter inte frukost, och sällanlunch, istället äter de ohälsosammamellanmål, konstaterarPuusniekka.Grankulla topparlistornaDen största skillnadenmot tidigare år är att bådeflickor och pojkar i bådegrundskolor och gymnasierhar provat på cannabis ihögre grad än under tidigareår. De bekymrar hennehuolestuttaa Puusniekkaaerityisesti, sillä kaikki huumeidenkäyttöhaittaa aivojenkehitystä.– Kun katsomme pitkällätähtäimellä, näemme ettämitä enemmän huumeitakokeillaan, sitä enemmän lisääntyyväärinkäyttäjienmäärä. Nuoret saattavat ajatella,että kerran kokeileminenei ole vaarallista, muttatilastot osoittavat selvän yhteydenkokeilujen ja väärinkäytönvälillä. Aivot, jotkaovat huumeiden alaisena, eivätkehity normaalisti, mikätietenkin haittaa opiskelua.Yläasteella kauniaislaisetpolttavat vähemmän, muttaeftersom alla droger skadarhjärnans utveckling.– På lång sikt ser vi, att jumer ungdomarna provar pådroger, desto mer ökar andelenmissbrukare. Mankan ju tycka att det är ofarligtatt prova en gång, menstatistiken visar ett klartsamband mellan provandeoch missbruk. En drogpåverkadhjärna utvecklas intepå rätt sätt, och klarar inteav att hänga med i studierna.Högstadieungdomarna iGrankulla röker mindremen dricker mera än ungdomari de andra städerna ihuvudstadsregionen. I gymnasietröker man mera ochjuovat enemmän kuin nuoretmuualla pääkaupunkiseudulla.Lukioissa poltetaanja juodaan huomattavastienemmän.Huumeiden käyttö onkasvanut, ja siinä kauniaislaisetnuoret ovat valitettavastitilastojen kärkipäätä.Verrattuna muuhun pääkaupunkiseutuunkaunialaisvanhemmattietävätharvemmin, missä heidänlapsensa liikkuvat viikonloppuisin.Yläasteikäiset kaunialaisnuoretkatsovat myös,että heidän on vaikea puhuavanhempiensa kanssa.KÄÄNNÖS: MARKO UUSITALOdricker avsevärt mycket mera.I hela huvudstadsregionenhar det dagliga rökandetminskat en aning, medandrickandet har hållitsrätt konstant. Bruket av illegaladroger har ökat, gymnasieelevernai Grankullaligger högst i statistiken.Grankullaföräldrar harsämre koll än föräldrarna ide andra städerna i huvudstadsregionenpå var derashögstadieungdomar rör sigunder veckosluten. Högstadieelevernai Grankulla uppleverockså i högre grad ände andra att de har svårt atttala med sina föräldrar.JESSICA JENSENPäihteidenkäytön aikainen aloittaminen lisää aivovaurioitaTutkimukset ovat osoittaneet,että päihteiden käyttönuoruusiässä vaikuttaa aivojenkypsymiseen. Merkittävääon se, että häiriöiden laajuuskorreloi varhaiseen päihteidenaloittamisikään, einiinkään päihteiden käytönajalliseen pituuteen.Viimeaikaiset tutkimuksetovat osoittaneet,että sikiöaikaisen ja varhaislapsuuteenliittyvienkehityksellisten muutostenlisäksi myös nuoruusikä onmerkittävä ajanjakso aivojenrakenteellisessa ja toiminnallisessakehityksessä.Nuorella iällä kehittyyJESSICA JENSENHUS:n neuroradiologian dosenttiTaina Autti toteaa, ettäaivojen kypsyminen on monimutkainentapahtuma, jotasäätelevät geenit ja sekä sosiaalinenettä fyysinen ympäristö.Taina Autti, docent i neuroradiologivid HNS, säger atthjärnans utveckling är enkomplicerad process, somstyrs både av gener och avden sociala och fysiska omgivningen.uusia hermoratoja, ja sitäkaikenlaisten päihteidenkäyttö häiritsee. Autti painottaa,että päihteidenkäytönaloittamisen lykkääminenniin pitkälle kuin mahdollistaon aivojen kehityksenkannalta tärkeää.Erot tyttöjen japoikien aivojen välillä– Poikien aivot ovat 8–10prosenttia suuremmat kuintyttöjen, mikä ei tarkoita sitäettä ne toimisivat paremmin.Poikien aivot kehittyväthitaammin, joten kuntyttöjen aivot ovat "valmiita"noin 11–12-vuotiaina,poikien aivot ovat kehittyneetvalmiiksi noin 14–15-vuotiaina, Autti kertoo.Hän hämmästelee sitä,ettei näin selviä biologisiatekijöitä oteta edelleenkääntarpeeksi huomioon koulujärjestelmässämme.Aivojen kehitykseen vaikuttaamyös se, miten lastakohdellaan. Jos kohtelukoulussa tai kotona on huonoa- jos esimerkiksi lastakiusataan, aivojen normaalikehitys häiriintyy. Positiivisettunteet ja myönteinensosiaalinen kanssakäyminenovat osoittautuneet hyväksiaivojen kehitykselle.– Se, että pojat useinsuuntautuvat ulospäin ja tytötsisäänpäin, johtuu suureksiosaksi siitä, miten heidänaivonsa ovat rakentuneet,Autti kertoo.KÄÄNNÖS: MARKO UUSITALOStörre hjärnskada ju tidigare man börjar drickaForskningen visar, att rusmedelsbruki ungdomen inverkarpå om hjärnan utvecklas normalteller inte. Skadorna blirmer betydande ifall man börjaranvända rusmedel i tidigålder, än om man börjar senareoch fortsätter lika länge.Modern forskning visar,att utöver den utvecklingsom sker påfosterstadiet och i den tidigabarndomen, så är ocksåungdomstiden viktig förhjärnans strukturella ochfunktionella utveckling.I ungdomens skapas nyabanor i nervsystemet, ochden processen skadas avallt rusmedelsbruk. Auttipoängterar att det med tankepå hjärnas utveckling ärviktigt att med alla medelförsöka skjuta fram experimenterandemed rusmedelså långt som möjligt.Skillnad mellanpojkars och flickorshjärnor– Pojkars hjärnor är 8–10procent större än flickors(vilket inte betyder att defungerar bättre). Pojkhjärnornamognar under enlängre tid, så medan flickornashjärnor har vuxitklart när flickorna är11–12 år, så blir pojkarnashjärnor klara först när de är14–15 år, säger Taina Autti.Hon är förbluffad överatt de rent biologiska faktorernafortsättningsvisbeaktas så dåligt i vårt utbildningssystem.Hjärnans utveckling påverkasockså av hur ettbarn blir behandlat. Ombarnet behandlas illa, varesig det är hemma eller iskolan, t.ex. genom mobbning,förhindras hjärnansnormala utveckling. Positivakänslor och positiv socialinteraktion har visat sigvara bra för hjärnans utveckling.– Att pojkar ofta agerarutåt och flickor inåt berortill stor del på hur derashjärnor är uppbyggda, sägerAutti.JESSICA JENSEN
28.9.–18.10.20107Kulttuurivaihtoa ja ystävyyttä yli rajojenIita Pöysti, Sofia Nyman ja Colin Yang kertovat, että suomalaisnuoret viettävät usein vapaa-aikaansa esimerkiksi tanssin,musiikin tai urheilun parissa.Iita Pöysti, Sofia Nyman och Colin Yang berättar att finska barn ofta sysslar med dans, musik eller sport på fritiden.Kasavuoren koulu onsaanut vieraita Perheja kulttuuri -projektinmerkeissä: kolmeopettajaa ja seitsemän oppilastaovat tulleet kyläänKasavuoren ystävyyskouluista,Kilingi Primary ja KilingiSecondary Schoolista.Kasavuoren koulun uskonnonja elämänkatsomustiedonopettaja PäiviRohkimaisella oli kontaktiTansaniaan jo edellisessätyöpaikassaan Martinlaaksonlukiossa, joka on tehnytyhteistyötä Kilingi PrimarySchoolin kanssa jo vuodesta1987.– Kontaktin loi alunperinPeaceglory Nzuri, Kilinginkoulun silloisen rehtorintytär. Hän opiskeliSuomessa ja kutsui ystävänsäluokseen Tansaniaan.Siitä lähtien koulut ovattehneet yhteistyötä.Päivin ja koulun aktiivisenoppilaskunnan toimestayhteistyö laajeni myösKasavuoren kouluun. Oppilaatovat aikeissa lähteäTansaniaan leirikouluunvuoden päästä. Päivi on itsekäynyt Tansaniassa kolmekertaa. Kilingin koulut sijaitsevatkaakkois-Tansaniassa,Sanya Juun kylässälähellä Kilimanjaroa.Kilingi Primary Schoolinrehtorin Asanteel A. Sandewanmielestä Suomessaon "ihmeellistä ja erilaista,mutta hienoa". Opiskeltavataineet ovat Tansaniassakieliä lukuun ottamattaenemmän tai vähemmänsamoja kuin suomalaisellaala-asteella. Opetuskieli onsuahili. Kaikki oppilaat lukevatmyös englantia. Sandewankoulun oppilaat puhuvatäidinkielenään 120eri kieltä.– Koulussamme on 626oppilasta kuudessa luokkahuoneessa,18 opettajaa,vahtimestari ja kaksi keittäjää,kertoo Sandewa. Ryhmätovat isoja, normaalinapäivänä voi ryhmässä ollanoin 50 lasta. Opetus ei oleyhtä vuorovaikutteista kuinSuomessa, yleensä opettajavain seisoo luokan edessä japuhuu.Koulun musiikinopettajaja vanhempainneuvostonpuheenjohtaja Steven BugengoNgetti puristaa lämpimästitapaamansa ihmisenkättä ja on aidosti kiinnostunutpuhekumppanistaan.– Meillä ei ole yhtä paljonopetustarpeistoa kuinSuomessa, mutta oppilaammeovat hyvin innoissaanoppimassa uutta. Köyhyyson suurin ongelma.Kaikilla oppilailla on kirjoja,mutta esimerkiksi luonnontieteidenopetuksessameillä ei ole välineitä. Eikämeillä ole esimerkiksi tietokoneita,Ngetti kertoo. Monetlapset kärsivät myös erisairauksista, esimerkiksimalariasta, joka vaikeuttaaGränslös vänskap och kulturutbytePÄIVI ROHKIMAINENOpettaja Enna Assey esittelee kuvaa sydämestä. Kilingissä useat opetuskuvat on maalattusuoraan koulurakennuksen seinään.I Kilingi Primary School har man ritat undervisningsmaterialet direkt på väggen. Läraren EnnaAssey och hjärtat.Kasavuoren koulu harmed anledning avsamprojektet Familjenoch kulturen haft besökav tre lärare och sju eleverfrån sina vänskolor KilingiPrimary School och KilingiSecondary School i Tanzania.Asanteel A. Sandewa,rektor i Kilingi PrimarySchool, tycker att det är"underligt och annorlunda,men fint" att vara i Finland.De ämnen som lärs ut i KilingiPrimary School är mereller mindre samma somdet man läser i lågstadiet iFinland, förutom språken.Undervisningsspråket ärswahili, dessutom läser allabarn engelska. Eleverna iSandewas skola har 120 olikamodersmål.– Vår skola har 626 eleveri sex klassrum, 18 lärare,en vakt och två kokerskor,säger Sandewa. Gruppernaär stora, normala dagarca 50 barn per grupp.Undervisningen är inte likaJESSICA JENSENTansanian koulujärjestelmätietysti koulukäyntiä.Kilingi Secondary Schoolinrehtori Shabani A. Mtawazokertoo, että heidänoppilaansa pohtivat kovasti,miten lapset muissamaissa elävät. Opettajattaas ovat kiinnostuneita siitä,miten kollegat Suomessahoitavat opetuksen.Kilingi Secondary Schoolinoppilas Sharif AllyOmary, 17 vuotta, on miettinytvälineistöjen eroja.– Tansaniassa laulammepaljon, sillä meillä ei ole instrumentteja.Täällä Suomessavoi soittaa vaikkapianoa tai kitaraa, ja kehittyäniissä jo nuorena. Se eionnistu Tansaniassa, Omarysanoo. Olen kiinnostunutmyös tiedeaineista,mutta meillä ei ole käytössämikroskooppeja tai muitasellaisia välineitä.Oppilasneuvostossa istuvaEddo Werkmanin mielestäparasta kulttuurivaihdossaon se, että tutustuuuusiin kulttuureihin, tapaauusia ihmisiä ja saa puhuaenglantia käytännössä.– Se, miten kohtelemmetoisiamme on Suomessa jaTansaniassa erilaista. Kaikkitansanialaiset ovat olleetystävällisiä, he tervehtivätkunnolla, ovat eläväisempiäja ulospäin suuntautuneempia,ja vielä puhuvatkinpaljon. Vaikka kaikkime kyllä olemme lopultasamanlaisia.Vierailunsa ajan tansanialaisetasuvat isäntäperheissäänKauniaisissa.KÄÄNNÖS:MARKO UUSITALOKaikilla tasoilla peritään koulumaksu. Oppilailla on koulupuku,jonka he kustantavat itse. Kilingi Primary Schoolissapukuun kuuluu valkoinen paita, Tansanian lipun värejäkantava villapaita (vihreä, sininen, musta ja keltainen).Tytöillä on sininen hame ja pojilla vaaleanruskeatshortsit. Secondary Schoolissa villapaidat ovat erivärisiäsen mukaan, minkä tason oppilas on saavuttanut.Esikoulu, 5- ja 6-vuotiaat (tätä ennen lapset ovat kotonaäitinsä luona)Primary School, 7–15-vuotiaat, pakollinen (vastaa alaastettamme)Secondary School, 15–19-vuotiaat, vapaaehtoinen, valtakunnallinentasopääsykoeHigh School, 19–21-vuotiaat, vapaaehtoinen, valtakunnallinentasopääsykoeinteraktiv som i Finland,mest står läraren framförklassen och berättar.Sharif Ally Omary somär 17 år och går i Kilingi SecondarySchool har funderatöver skillnaden i utrustning.– I Tanzania sjunger vimycket, för vi har inga instrument.Här finns instrument,man kan spelapiano och gitarr och bliduktig redan när man ärung. Det går inte i Tanzania,säger Omary. Jag ärockså intresserad av vetenskapligaämnen, men vi haringa mikroskop eller annanutrustning.JESSICA JENSENSkolsystemet i TanzaniaPå alla nivåer uppbärs terminsavgifter. Eleverna harskoluniform som de bekostar själva. I Kilingi PrimarySchool är uniformen vit skjorta, tröja i samma färgersom Tanzanias flagga (grön, blå, svart, gul), för flickornaen blå kjol och för pojkarna ljusbruna shorts. I KilingiSecondary School har man olika färg på tröjan beroendepå vilken nivå man har uppnått.Förskola, 5/6 år (före det är barnen hemma med sinamammor)Primary School, 7–15 år, obligatorisk (motsvarar vårtlågstadium)Secondary School, 15–19 år, frivillig, nationella nivåprovför att bli antagenHigh School, 19–21 år, frivillig, nationella nivåprovför att bli antagen
Page 1 and 2: Sisältää kaupungin virallisia ti
Page 3 and 4: 28.9.-18.10.20103Tiesitkö tämän
Page 5: PÄIVÄKIRJA28.9.-18.10.2010DAGBOKE
Page 11 and 12: 28.9.-18.10.2010PARTIO SCOUTING100
Page 13 and 14: Villa BredaMÅLTIDSSERVICE FÖR PEN
Page 15 and 16: 28.9.-18.10.201015Kauniaisten yritt

KaunisGrani No Nr 11 / 28.9. - Kauniainen

You also want an ePaper? Increase the reach of your titles

Delete template?

Save as template?