You also want an ePaper? Increase the reach of your titles
YUMPU automatically turns print PDFs into web optimized ePapers that Google loves.
separatismia yritettiin kitkeä pois. 1800-luvullasyntynyt konservatiivinen suomenkielinenlehdistö vastusti pyrkimyksiä japuolusti syntynyttä <strong>Inkeri</strong>n suomalaisuutta.Mutta syntyi myös toisensuuntaista poliittistaliikehdintää, jossa kritisoitiin kirkkoonsitoutunutta suomalaisuusliikettä janähtiin venäläisyys moniulotteisena ylikansallisenaelementtinä – alkoi sosialististenajatusten esilletulo, joka hajotti inkerinsuomalaisetkahtia kansallismielisiininkerinsuomalaisiin ja sosialismiin suuntautuviin,jotka näkivät <strong>Inkeri</strong>n osanasuurta Venäjää ilman selkeitä kansallispoliittisiatavoitteita. Se, miten tavallinen <strong>Inkeri</strong>nmaanasukas tämän asian ymmärsi, onjäänyt toistaiseksi selvittämättä.Venäjän vallankumouksen jälkeenSuomesta paenneita punaisia ohjattiinvalistustyöhön <strong>Inkeri</strong>nmaalle ja tähtäimenäoli talonpoikaiston ja samalla kirkonaatteiden tuhoaminen ja uuden maailmankatsomuksenlevittäminen, oltiinhakemassa inkerinsuomalaista sosialististatyöväenidentiteettiä – inkeriläistäkommunismia. Osa inkerinsuomalaisistaomaksui uuden maailmankatsomuksen jasen myötä yleis<strong>liitto</strong>laisen identiteetin –luokkakantaisen aatteen, jossa etnoksilleei ollut sijaa. Vähemmistökansat haluttiinhävittää ja sinä pitkälti onnistuttiinkin.Kaltoin kohdeltu kansaOsana tätä prosessia ja koko neuvostovaltionmuutosprosessia karkotettiin kulakkeinamyös inkerinsuomalaisia talonpoikiaja sivistyneistöä mm. Kuolanniemimaalle – syntyi ensimmäinen vaiheinkerinsuomalaisten karkotettujen identiteetinmuotoutumista. Eräässä mielessävoitaisiin puhua diasporaidentiteetistätai kotinsa menettäneen väestön (evakko)identiteetistä,joka sitten jatkui niin1930-luvun karkotuksina kuin talvisotaaedeltäneinä aluetyhjennyksinä ja karkotuksinaPohjois-<strong>Inkeri</strong>ssä, puna-armeijatoteuttamina evakuointeina toisen maailmansodanaikana, siirtona Suomeen1943–1944 ja sen myötä paluuna Neuvosto<strong>liitto</strong>onja diasporan jatkumisenaaina Neuvostoliiton kaatumiseen saakka.Tämä vaihe näkyy myös selkeänä folklorekokonaisuutena,jota voitaisiin kutsuaetniseksi diasporaloreksi, jota on koottueri arkistoihin, mutta jonka on tutkimattaja jonka täydennyskeruuseen olisi vielämahdollisuuksia.Vallankumouksen pyörteissä pakeniosa inkerinsuomalaista aktivisteista Suomeenja synnytti selkeän natiopoliittiseninkeriliikkeen. Ensin se toimi Venäjän sisällissodanosapuolena – toki vaatimattomastija Neuvosto-Venäjän syntymisenjälkeen eräänlaisena maanalaisenahallituksena, pakolaishallituksena, <strong>Inkeri</strong>nhoitokunnan nimellä ja ylläpiti <strong>Inkeri</strong>nkansallisen olemassaolon ajatusta ainalakkauttamiseensa saakka 1944. Liikkeelläoli oma symboliikkansa, <strong>Inkeri</strong>n lippu,<strong>Inkeri</strong>n vaakuna, <strong>Inkeri</strong>n hymni jakuten todettu oma hallitus.Tätä vaihettavoitaisiin kutsua maanpakolaisidentiteetinkaudeksi. Ajatus inkerinsuomalaisuudestakuitenkin eli ja nousi uudelleenesiin <strong>Inkeri</strong>läisten yhdistyksenä ja vuodesta1994 <strong>Inkeri</strong>-liiton nimisenä ja toimiiedelleenkin. Aiempi natioajatteluun perustuvaliike on kuitenkin vaihtunut selkeästisosiaaliseksi liikkeeksi 1994. Liitontarkoituksena on toimia Suomessaasuvien inkeriläisten ja inkeriläisyydestäkiinnostuneiden yhdyssiteenä ja etujärjestönä.Liitolla on myös henkilöjäseniäenimmäkseen niiltä paikkakunnilta, joillaei ole omaa jäsenjärjestöä.<strong>Inkeri</strong>läisliikeon siis selkeästi muotoutumassa etniseksiliikkeeksi, jolle on keräytymässämyös edunvalvontakysymyksiä ja inkerinsuomalaisuuskysymyson edelleenkin22inkeriläisten viesti
Change language