2/2013 - Suomen Inkeri-liitto ry

auki – ollako suomalaisia vai inkerinsuomalaisia.Paluumuuttajastatusja identiteettiKun Neuvostoliitto kaatui ja presidenttiKoivisto piti vuonna 1990 kuuluisanpuheensa, jossa hän totesi inkerinsuomalaistenolevan suomalaisia (kuten muutkinNL:n suomalaiset) helpottui inkerinsuomalaistenmuuttoprosessi Suomeen.Syntyi paluumuuttajaryhmä. Se mitensen minuus ja meikäläisyys hahmottuu,on vielä tutkimatta. Paluumuuttotutkimuson pääasiallisesti askarrellut sosiaalipoliittistenkysymysten parissa, muttanäkyvillä on, että myös tämän varsinheterogeenisen väestöryhmän identiteettikysymyksiinalettaisiin kiinnittää tutkimuksellistahuomiota. Heterogeenisuusjohtuu siitä, että paluumuuttajastatuksensai aikoinaan jokainen, jonka isovanhemmistayksi oli suomalainen – ehtoja ontoki muutettu kuluneiden kahdenkymmenenvuoden aikana. Tilannetta hämmentäätoki vielä se, että Suomeen muuttaaeri syistä Venäjältä inkerinsuomalais- taisuomalaissukuisia, jotka eivät tule paluumuuttajakategoriankautta.Suomalaisesta eksoteerisesta näkökulmastahahmotetaan paluumuuttajat venäjänsuomalaisiksi– mikä ei ole oikein– näitähän ovat muut kuin inkerinsuomalaistaustaiset.Ongelmaksi eksoteerisellatermitasolla nousee esimerkiksi käsiteukrainaninkerinsuomalaisuus! Muttayhä useampi ns. paluumuuttaja omaakaksoisidentiteetin – he ovat kielellisestivoimakkaasti venäläisiä, vanhimmatneuvostokansalaisia nuorimmat venäjäninkerinsuomalaisia– joilta suomalainenyhteiskunta mieluiten sulkee läheisyysportit.Etninen diskriminaatio onSuomessa valitettavan selvästi nähtävissäja useat uudet paluumuuttajat löytävätkinitsensä venäjänkielisistä uusista yhteisöistä– kulttuuriklubeista ja muistavastaavista. Uskonnollisella identiteetilläei nykyisin liene suurta vaikutusta Suomessa– Inkerinmaalla kylläkin.Inkerinsuomalaisuuttatutkimaan!Tuorein perinnetieteellinen inkeriläisyyttäkoskeva julkaisu, joka sattui käteeni,on vuodelta 1999. Se tarkastelee kuitenkininkerinsuomalaisuutta Venäjällä, Inkerinmaalla.Mielestäniolisi sekä tieteenettä inkerinsuomalaisuuden kannalta keskeistälähteä hakemaan inkerinsuomalaistenyhteisöllistä statusta 2010-luvun Suomessaja samalla etsiä ne lääkkeet, jollavoidaan tukea henkilökohtaisten identiteettipolkujenhakua ja löytämistä.Heli Sjöblom-Immala tarkastelee uudessaartikkelissaan maahanmuuttajienSuomen sisäistä muuttoa ja kotoutumista.Hänenkotoutusstrategiassaan, joka onitse asiassa Jarkko Rasinkankaalta, onmielenkiintoinen integraatioon liittyväjako, jota saattaisi olla mahdollista testataainakin soveltuvin osin myös paluumuuttajaidentiteetintutkimiseen:a) rakenteellinen näkökulma: Mitenpaluumuuttajien osalta toteutuvat kansalaisoikeudet(pääsy koulutukseen, kohtelutyömarkkinoilla, asuntomahdollisuudetjne.). Onko kyseisenlaisissa yhteiskunnanja sen jäsenten keskeisissä rakenteellisissakysymyksissä elementtejä, joissa paluumuuttajallaon hänen identiteettiinsäkohdistuvia stigmoja tai positiivisia nimenomaanstatuksesta johtuvia tekijöitä(ns. mamustatus ja -identiteetti).b) kognitiivinen näkökulma: Onko paluumuuttajastatuksenomaava henkilö tilanteessa,jossa hän ei hallitse enemmistöyhteiskunnankäytänteitä. Tässä lieneeinkeriläisten viesti23