Kaupan, vapaa-ajan ja matkailun tilat - PubliCo Oy

KUVAT: JUHANA KONTTINENLarsen kertoo, että esimerkiksi tunnetussa eurooppalaisessavalon kaupungissa, Lyonissa, on monia näyttävästi valaistujayksittäisiä kohteita, jotka silmä havaitsee jo kaukaaFourvièren kukkulalta. Kokonaisuuden kannalta yhtenäisempiesimerkki on kuitenkin Larsenin mukaan esimerkiksi SkotlanninGlasgow, jossa valaistukset on toteutettu kustannustehokkaastija käyttämällä samaa valokieltä koko kaupungissa.”Parasta olisi, jos arkkitehdilla olisi näkemys valaistuksestajo suunnitteluvaiheessa”, painottaa Larsen. ”Huippuarkkitehtuuriansaitsisi arvoisensa näkyvyyden valolla, ja se onnistuuparhaiten, jos valaistussuunnittelu voidaan integroidaajoissa osaksi arkkitehti- ja sähkösuunnittelua. Ajoissa aloitettuyhteistyö mahdollistaa koevalaistukset ja säästää moneltaviime tingassa eteen nousevalta murheelta.”Valolla kirjoitettuValosuunnittelijalla on parhaassa tapauksessa tärkeä välittäjänrooli arkkitehdin ja sähkösuunnittelijan välisen yhteisymmärryksenlöytymisessä. Larsenin mukaan arkkitehdilla onusein visioita, joita tämä ei saa ”ulos” ja lisäksi stressiä kustannuksista,kun taas sähkösuunnittelija ottaa kantaa valaistuksensähköteknisiin kysymyksiin viime hetkillä, ja usein liianmyöhään.”Kunpa arkkitehdit myös ymmärtäisivät, ettei valosuunnitteluole heiltä pois”, Larsen huokaisee.”On tapauksia, joissa rakennuksen näkyvin massa onjäänyt täysin pimentoon tai esimerkiksi tärkeätä sisäänkäyntiäei juuri huomaa. Toisaalta taas on kohteita, joissa arkkitehdinideasta lähtenyt valosuunnitelma on hyvissä ajoin aloitetunyhteistyön turvin johtanut upeasti valoa ja arkkitehtuuriaintegroiviin lopputuloksiin.”Jyväskylässä valolla on korostettu keskusta-alueen rakennustenja puistojen lisäksi myös Seminaarinmäen kampusalueenkohteita sekä viimeisimmin kokeilumielessä Alvar Aallonsuunnitteleman Keski-Suomen museon ulkoarkkitehtuuria.”Keski-Suomen museon väliaikainen julkisivuvalaistus toipaitsi tunnelmaa talven synkkyyteen, toimi myös keskustelunavauksena arvoarkkitehtuurin valaisemisesta”, huomauttaaLarsen.”Vaikka arvokohteiden julkisivuun ei oikein saisi valaisimiakiinnittää eikä sähköjäkään vetää, esimerkiksi Aallonarkkitehtuuria pitäisi kuitenkin pystyä valaisemaan. Rakennuksenpehmeä, tunnelmallinen valotus keräsi kiitosta museonväeltä ja toivottavasti myös rohkaisi pysyvän julkisivuvalaistuksentoteuttamiseen museon tulevan saneerauksenyhteydessä. Siitä huolimatta siis, vaikkei Aalto itse julkisivuvalaistustatalolle aikanaan suunnitellutkaan”, Larsen muistuttaa.”Myös Museovirasto on ollut tyytyväinen Seminaarinmäenkoevalaistuksiin ja ymmärtänyt rakennusten valottamisenja valaisemisen välisen eron. Kaiken kaikkiaan kokisin, ettäse todella kruunaisi Valon kaupunki -hankkeemme, jos kaikkiAlvar Aallon kohteet saisi valaista.” 40 prointerior 2 / 12