Lataa (pdf) - Kuntatekniikka.Fi

KUNTATEKNIIKKA 65 VUOTTAbuumista nykypäivän tietomalleihinlaisten valistaja 65 vuotta1946 alkoi Kunnallistekniikkalehdentaival.1950-luvulla kansia alkoivathallita ilmoitukset.1960-luvulla Kunnallistekniikassatuntui alan kiristyvä kilpailu.1975 kirjoitettiin mm. Svetogorskinsellutehtaan putkista.situhannen lopulle saakka, viimeisenvuosikymmenen tosinsuomenkielistä nimeä pienemmälläpistekoolla.VuosikokousraportointiaRaportit SKTY:n vuosikokouksistaja artikkelit kokousesitelmistäovat kautta vuosikymmenten olleetolennainen osa lehteä. Lehdentoisessa numerossa raportoitiinyhdistyksen 20-vuotisjuhlakokouksentunnelmista. Kirjoituksessatodettiin, että ”juhliavietettiin vaatimattomin menoinHelsingin kaupungintalossa kuluvankesäkuun 14–16 päivinä.”Jo tuolloin vuosikokouksessaoli edustus myös pohjoismaisistaveljesjärjestöistä, tällä kertaa Ruotsista,Norjasta ja Tanskasta. Toisessanumerossa julkaistiin muunmuassa katsaus ”3. pohjoismaineninsinöörikokous Tukholmassa 27.–29.5.1946”.Vuosikokouksessa ”hyväksyttiinmyös hallituksen ehdotusjäsenmaksun korottamiseksi200 markasta 250 markkaan, johonlisäksi tulee yhdistyksen aikakauslehdentilausmaksuna 50markkaa. Hallitus pyysi samallavaltuudet saada määrätä lehdenhinnan ulkopuolisille tilaajille,mihin kokous suostui.” Hinnaksimäärättiin 100 markkaa.Kehityksen aikaaVuoden 1947 alussa lehden päätoimittajaksituli Helsingin kaupunginrakennustoimiston katurakennusosastonyli-insinööri,diplomi-insinööri Paavo Hyömäki.Alkuvuosina lehden kan-lehdessä 1980-luvullavulla, kun yhdistyksen ja lehdentoimintaa laajennettiin, myösjuttuaiheiden kirjo laajeni.Muun muassa energia-asiat olivattuolloin vahvasti esillä. Kunitsekin olen taustaltani vesihuoltoinsinööri,vesihuolto näkyimyös, Saarinen muistelee.Leikaten ja liimaten– Jutut tulivat yleensä konekirjoitettuina,mutta joskus myöskäsinkirjoitettuina. Niihin merkittiinpainoa varten versaalit,gemenat ja pistekoot. Aineistotuli painosta takaisin kahtenanippuna, joista toinen oli oikolukuavarten. Toisesta leikattiinja liimattiin millimetripaperilletehtyyn taittopohjaan sivut. Kuvienpienennyssuhde merkittiintussilla paperiin.Värikuvia ei tuolloin käytetty,mutta 80-luvun lopulla värillisetilmoitukset yleistyivät, jasen myötä osa sivuista tehtiinnelivärisinä. Mallitaitto ja kuvatlähetettiin painoon, josta tuli sinikopioviikon kuluttua tarkistustavarten.Tässä vaiheessa korjattiinenää vain painovirheitä ja tarkistettiinesimerkiksi kuvienasento. Ilmoitusaineisto kulkipainoon pääosin omia reittejään.Jakelu hoitui postin kautta,kuten nykyisinkin.Monipuolinen ammattilehtijäsenten yhdyssiteenä– Juttupolitiikassa noudatettiinmelko tiukkaa linjaa. Jutut pyydettiinitse, ja vain harvoin otettiinvastaan valmiita artikkeleitayrityksiltä. Tuoteuutisia kuitenkinjulkaistiin erillisissä osastoissajonkin verran.Parivuotisen päätoimittajapestinjälkeen Saarinen jatkoimallitaiton tekemistä vuoteen1988 ja toimi 1988–91 lehdentoimituskunnassa. 1989–92 hän toimi myös SKTY:n sihteerinä.– Kuntatekniikka on aina ollutyhdistyksen jäsenlehti, jajäsensivut ovat tärkeitä. Uskon,että yhdistyksen jäsenetlukevat lehteään, sillä se ontärkeä jäseniä yhdistävä tekijä.Sisällöltään sen tulisi jatkossakinolla monipuolisesti kuntatekniikaneri aloja käsitteleväammattilehti, Raimo K. Saarinenlinjaa.Kuntatekniikka 2/201123