Lataa (pdf) - Kuntatekniikka

ALANSA YKKÖNEN2/2013Riikka Kortelainenhaluaa toimitilapäätöksilleparempaa tietopohjaa.sivu 22sivulla 36Lähiöidenbetonitalojakinkannattaa korjata sivu 14Vesihuoltolakiluonnoskävi lausuntokierroksellasivu 36Yhdistelmäjohtokarttasäästääaikaa ja rahaa sivu 46Lupaviidakosta ja eturistiriidoista huolimattaTUULESTA VOIMAATULEVAISUUTEENsivu 6

Kahdeksan numeroa vuodessa kuntatekniikkaa kannesta kanteen.Tilaushinnat vuonna 2013:kestotilaus 73 euroavuosikerta 82 euroaHintoihin lisätään voimassa oleva arvonlisävero.TILAUKSET:www.kuntatekniikka.fi, asiakaspalvelu@kuntatekniikka.fitai puh. 09 771 24422 Kuntatekniikka 2/2013

SISÄLTÖ2/ 2013 21. maaliskuuta14-17 Betonilähiötalojen korjaus voi kannattaa.Tampereen Annalassa talot peruskorjattiinuutta vastaavaan kuntoon. Kustannussäästöuudisrakentamiseen nähdenoli 800–1 000 euroa neliömetriä kohti.18 Toimitilaverkkotarkastelu tarjoaa kunnilleuuden työkalun taistelussa kasvavaakorjausvelkaa vastaan.40 Poikittaiset ritiläkourut täydentävät katujenkuivatustapoja, mutta hulevesijärjestelmänmuutkin osat on pidettävä kunnossa.46 Yhdistelmäjohtokartat helpottavat kaivutöidensuunnittelua ja toteutusta, säästävätrahaa ja vähentävät vahinkoja.YHDYSKUNTATuulivoiman rakentaminen elpyy 6Tuulivoima eturistiriitojenpyörteissä Pohjanmaalla 12KIINTEISTÖTBetonitalot remontoitiinTampereen Annalassa 14Parempiin toimitiloihinpienemmillä kustannuksilla 18Toimitilaverkkotarkasteluparantaa tietopohjaa 22Kohti palvelulähtöisiätoimitilastrategioita 24YHTEISTYÖJÄRJESTÖMMESuomen kuntatekniikan yhdistys 27UKTY 34Kuntien putkimestarit 35VESIHUOLTOVesihuollon lainsäädäntöönrunsaasti uudistuksia 36VVY:n tunnuslukuraporttikertoo kustannusten noususta 39Poikittaisilla sadevesikouruillahulevedet pois kaduilta 40Vesihuollon toimijoilleopastusta yhteistyöhön 42lehti.kuntatekniikka.fiICTYhdistelmäjohtokarttahelpottaa kaivurumbaa 46Sähköisestä rakennusluvastahyviä kokemuksia Espoossa 50PALSTAT / KOLUMNITPääkirjoitus 5Kolumni/Päivi Ahlroos:Intohimosta elämään 25Rytilät/Pekka Rytilä:Vessa, vesiposti 45Uutisia 52Henkilöuutisia 56Tapahtumia 57Palveluja 58Kuntatekniikka 2/20133

UUTUUS

lehti.kuntatekniikka.fiKUNTATEKNIIKAN AMMATTILEHTI Energia Hankinnat Ilmastonmuutos Infra-IT Jätehuolto Kiinteistöt Kunnossapito Liikenne ja väylät Liikuntapaikat Maankäytön suunnittelu Maarakennus Rakentaminen TurvallisuusUimahallit ja kylpylät VesihuoltoViheralueet YmpäristöKannen kuva: Tuuliwatti OyTOIMITUSToinen linja 14, 00530 HelsinkiInternet: lehti.kuntatekniikka.fiS-posti: toimitus@kuntatekniikka.fiPäätoimittaja DI Paavo TaipalePuh. 09 771 2557, 050 380 8368Toimitussihteeri Sirpa KulonenPuh. 09 771 2533Toimituksen sihteeri Monica HonkaniemiPuh. 09 771 2087, 050 310 4811TOIMITUSNEUVOSTOMarika KämppiHeikki LonkaJuhani SandströmSami SillsténPaavo TaipalePetri VainioTILAUKSETPuh. 09 771 2442asiakaspalvelu@kuntatekniikka.fiVuodessa 8 numeroaKestotilaus 73 € (+ alv 10 %)Vuosikerta 82 € (+ alv 10 %)Irtonumero 10 € (+ alv 24 %)ILMOITUKSETMarianne LohilahtiPuh. 040 708 6640marianne.lohilahti@netti.fiTYÖPAIKKAILMOITUKSETS-posti: toimitus@kuntatekniikka.fiHinta 3,65 €/palstammSIVUNVALMISTUSAste Helsinki OyPAINOPAIKKAOy Scanweb Ab, KouvolaISSN 1238-125X68. vuosikertaAikakauslehtien Liiton jäsenlehtiKUSTANTAJA/JULKAISIJATKL-Kustannus Oy/Suomen Kuntaliitto rySuomen kuntatekniikan yhdistys ry SKTYPÄÄKIRJOITUSPaavo Taipalepaavo.taipale@kuntatekniikka.fiKeskustelua kestävyysvajeesta”Maan hallitus on tämän lehden ilmestymispäivänä puintihommissa puoliväliriihessään.Pääministeri on lisännyt viime viikkoina riiheen lämpöä ilmoittamalla hallituksen ratkaisevanjokseenkin kaikki hallitustaipaleen aikana kesken jääneet asiat parin puintipäivänaikana. Tiedossa on ainakin säästöjä ja veronkorotuksia. Sama linja jatkunee kunnissa,kun uudet valtuutetut kevään aikana pohtivat ensi vuoden talousarvion kehyksiä.Puhutaan kansantalouden pitkän aikavälin kestävyysvajeesta, joka johtuu erityisestiväestön ikääntymisestä. Kuntatekniikan alalla puolestaan on ollut tapana puhua korjausvelastaeli yhdyskuntateknisten rakenteiden ikääntymisen aiheuttamasta ”kestävyysvajeesta”.Peruskorjaukset tulevat sitä kalliimmaksi mitä enemmän niitä optimiajankohdastalykätään.Parhaillaan on käynnissä neljättä kertaa maamme rakennetun omaisuuden tilaa luotaavaROTI-arviointi. Tällä kerralla näkemyksiä asiantuntijapaneeleille saivat esittää verkossakaikki aiheesta kiinnostuneet. Työn tulokset on tarkoitus julkistaa kuukauden kuluttua,ja ne muodostavat yhden kootun analyysin päätöksenteon taustaksi.Jo aiemmin on ollut tiedossa sekä toimitilojen, liikenneväylien että vesihuollon verkostojenhuomattava korjausvelka. Esimerkiksi vesihuollon saneerausinvestointien tulisiolla nykyiseen verrattuina lähes kolminkertaiset, jotta verkostojen vanheneminen saataisiinpysähtymään. Tämä tarkoittaisi yli 200 miljoonan euron vuosittaista lisäpanostusta.Kertarysäyksellä tuohon ei päästä, mutta nykytasolla sinnittely johtaa väistämättäkeskeisten toimivan yhdyskunnan tukipilareiden luhistumiseen. Sekä vanhat että uudetrahoitusmuodot ovat tarpeen.Suositusten suosio vaihteleeHelmikuussa sattunut tytön kuolemaan johtanut ratsastusmaneesin sortuma Laukaallaravisteli rakennusalan toimijoita ja kiinteistönomistajia jälleen kerran hereille. Onäärimmäisen ikävää, että unilukkariksi tarvittiin tällä kertaa itse viikatemies. Teräskehärakenteisiahalleja oli sortunut aiemminkin, ja Onnettomuustutkintakeskus antoi jovuosia sitten hallien omistajille suosituksen tarkastaa rakenteet. Se näyttää kaikuneensuurelta osin kuuroille korville.Toisia suosituksia noudatetaan innolla. Tällaisia ovat esimerkiksi valtionhallinnossatuulivoimaloiden rakentamisen ohjaamiseksi laaditut suositukset, joita monissa ely-keskuksissatunnutaan noudatettavan lain tavoin. Tuulivoiman rakennuttajia moinen kuuliaisuusilman tapauskohtaista harkintaa sapettaa.Seuraavat nrot Aineisto Ilmestyy TEEMAT3/2013 12.4. 8.5. Jätehuolto Liikenne ja väylät Jäähallit Yhdyskuntatekniikka 2013 15.–16.5.4/2013 22.5. 13.6. Rakentaminen Maankäytön suunnittelu5/2013 14.8. 5.9. Kiinteistöt Vesihuolto Hankinnat Ilmasto Kuntamarkkinat 11.–12.9.6/2013 18.9. 10.10. Jätehuolto Ympäristö Liikenne ja väylät7/2013 16.10. 7.11. Turvallisuus ICT kuntatekniikassa Vesihuolto8/2013 26.11. 19.12. Energia Valaistus

Mökkiläiset ja etelän asukit kaikkein kriittisimpiäTuulivoiman rakentaminen elpyy ymTuulivoimanrakentaminen kiihtyytaas parin vuodenhiljaiselon jälkeen.Valmiita tuulipuistojanousee kaavoituksensumasta yhä tiheämmin.Hankkeita on vireillätuhansien megawattienedestä. Mutta kehityson kiven takana.TEKSTI Veli-Pekka Leskelä– Tuntuu, että vaikeampaansuuntaan mennään. Vaikka kunnat,joilla on kaavoituksen monopoli,ottavat meidät hyvin vastaan,ely-keskuksen virkamiehethaluavat näyttää, miten pitää kaavoittaa.Ja jos maakunta tekeeheidän mielestään väärän maakuntakaavan,ympäristöministeriöteettää sen uusiksi, TuulisaimaaOy:n toimitusjohtaja PetteriLaaksonen manaa.Ministeriöstä vastataan kaavoituksenvalvonnan kuuluvanely-keskusten tehtäviin, ja ympäristöministeriöohjaa maakuntienkaavoitusta.– Tarkoitus on, että kaavoituksessalöydetään tuulivoimalle oikeatpaikat: ne, jotka eivät haittaaliikaa luontoa, elinkeinoja eivätkäihmisiä. Maankäyttömuodotsovitetaan siinä yhteen ja myösalueen asukkaat voivat osallistuasuunnitteluun ja kertoa mielipiteensäsuunnitelmista, erityisasiantuntijaNunu Pesu ympäristöministeriönrakennetun ympäristönosastolta vastaa.Tuuliwatti rakentaa jovalmista pohjoiseenTuuliwatti Oy:llä pyörii jo kasvaviatuulipuistoja Simossa ja Iissä,Tervolassa käynnistyy ensimmäi-Tuuliwatti Oynen sisämaan tuulipuisto. Mikäohjaa Tuuliwatin kaavoituksenkarikoiden ohitse?– Otamme suoraan yhteyttäkuntiin ja menemme sinne,missä suhtaudutaan suopeasti jaymmärretään tuulivoiman edutmyös vero- ja vuokratulojen sekätyöllisyyden kannalta. Kunnillahanon kaavoituksen monopoli.Tällaisilla paikkakunnilla hankkeetovat edenneet hyvin eikävalituksia ole tullut, TuuliwattiOy:n toimitusjohtaja Jari Suominenkiittää.Suopeimmin suhtaudutaanpohjoisessa, etelämpänä vastuskasvaa. Usein kunta ja asukkaathyväksyvät hankkeet, muttamökkiläiset ei. Tunne vaikuttaa.– Mitä etelämpään tullaan, sitäkriittisemmäksi se tulee, Suominenkuvaa.– Mökkiläinen haluaa, etteimaisema muutu, Laaksonenvahvistaa.Ympäristöministeriön linjaja YVA-laki rajoittavatSuomisen mielestä YVA-laki rajoittaaturhaan hankkeiden kokoa.Kymmenen voimalan tai 30megawatin hanke vaatii YVAmenettelyä.Ely-keskus voi mää-– Menemme sinne, missä suhtaudutaansuopeasti ja ymmärretääntuulivoiman edut, sanooTuuliwatti Oy:n toimitusjohtajaJari Suominen6 Kuntatekniikka 2/2013

YHDYSKUNTApäristöhallinnon tiukassa otteessaTuuliwatti OyTuulivoiman rakentaminen työllistää eniten perustamisvaiheessa.Voimalat ovat yhä suurempia, maatuulivoimalatkin ovat jo yleensäkolmen megawatin tehoisia, mikä vaatii järeät perustukset. Kuvassarakennetaan Tuuliwatin voimalan perustuksia Simossa.RUOTSISSA TOIMITAAN TOISINHallituksen mukaan Suomeenpitäisi rakentaa 2 400 megawattiatuulivoimaa vuoteen2020 mennessä, mikä tarkoittaisinoin 800:aa uutta voimalaa.Kuvassa Tuuliwatin voimaloitaSimossa.Ruotsissa ei Suomesta poiketen käytetä kaavaa tuulivoimarakentamisenperustana. Tuulivoiman rakentamista ohjataan ympäristönsuojelulainpohjalta.Tuulivoiman edistämiseen on palkattu tuulivoima-asiamiesten verkosto,joka etsii tuulivoimalle sopivat paikat. Tämä luo edellytyksiätuulivoiman nopeaan kasvamiseen.Hankkeetkin ovat suuria. Fortumilla on 40 prosentin osuus sadanvoimalan tuulipuistohankkeesta Keski-Ruotsin tuntureilla.Pohjois-Ruotsin Piitimeen suunnitellaan jopa yli tuhannen voimalanjättituulipuistoa. Ensimmäisiä 36:tta voimalaa pystytetään parhaillaan.rätä rajan pienemmäksikin. Seohjaa rakentamaan alle kymmenenvoimalan kokonaisuuksiakoskemattomaan luontoon.– Miksei rakenneta kerrallasuurempia? Ilman YVAa tehdäänvastaavat selvitykset kuin YVAssakin,mutta ilman ylimääräistäbyrokratiaa, Suominen toteaa.Myös Laaksonen pitää YVAapäällekkäisenä prosessina. Se eituota kaavaa eikä lupia, muttakestää vähintään vuoden, maksaa60 000–100 000 euroa, ja kaavoitusjatkuu ely-keskuksen myönteisenlausunnon jälkeen.Kuitenkin YM suosii suuriatuulipuistoja, jotta vältytäänpienten puistojen tilkkutäkiltä.– Tuulivoimaa kohdellaantoisin kuin muuta energiantuotantoaja rakentamista: kymmenenvoimalan tuulipuisto ylittäävastaavan YVA-kynnyksen kuin200 megawatin lämpövoimala taimoottoritie. Kenttä on sekaisin,kun uusia tulkintoja tulee kokoajan. 50 voimalaamme piti ripotellakahdeksaan puistoon, etteirakentaminen viivästyisi vuosiksi.Ainoat valitukset ovat tulleetely-keskuksista, Suominen hämmästelee.Jos lupia ei saada nopeasti,voidaan joutua jatkuvasti muuttuvaantilaan kuten Porissa, jonkaprosessi kestää Suomisen mukaankuusi vuotta.Maakuntakaavoista osa sääteleekymmentä, osa jopa kolmenvoimalan kokonaisuuksia.– Kaavan pitäisi olla mahdollistava,Suominen toivoo.Yleiskaava tai suunnittelutarveratkaisunopeuttivatTervolan, Iin ja Simon hankkeitanopeutti hyvä yhteistyö pelkänsuunnittelutarveratkaisun taituulivoimayleiskaavan pohjalta,mikä riittää vuoden 2011 jälkeen.Suomisen mukaan monessa paikassariittäisi pelkkä suunnittelutarveratkaisu,mutta YM neuvootulkitsemaan sitä alakanttiin 3–6voimalaan.Suominen nostaisi tuulipuistojenYVA-kynnystä ja korvaisimonivaiheisen luvituksen yhdellätuulivoimaluvalla.– Tervolaan mahtuisi kymmenenvoimalan sijasta 20 ilmanYVA-rajaa, Suominen perustelee.Suotuisilla seuduilla vauhtikiihtyy: Simoon nousee neljä4,5 megawatin laitosta, Poriinniitä tulee 12. Kotkan ja Haminanedustalle suunnitellaan joKuntatekniikka 2/20137

YHDYSKUNTAAune WaronenKristiinankaupungin kaupunginjohtajan Riitta El-Nemrin mukaan tuulivoimaon edennyt Kristiinankaupungissa ilman suurta vastustusta.Veli-Pekka LeskeläTervolan kunnanjohtaja Mika Simoska kertoo tuulivoiman menneenläpi biokunnan suotuisassa ilmapiirissä ilman vastustusta.kuuden megawatin merituulivoimaloita.Eikä 6 MW:n mylly ole juuri3 MW:tä suurempi: napakorkeuson 140 metrissä, lapa huitoo210 metrissä. Kun pyyhkäisypintakasvaa kymmenen prosenttia,teho kasvaa 20 prosenttia. Ylhäällätuulee parhaimmin.Tuulisaimaa: ely-keskuskävelee yliTuulisaimaa Oy rakentaa tuulivoimaaItä-Suomeen Etelä-Karjalanja Oulujärven välille ihanteenaankorkea vaara syrjäisellämetsäseudulla. Yksi puisto tuleeOulujärven Manamansaloonkunnan aloitteesta. Lappeenrantaannousee seitsemän 3 MW:nvoimalaa.Toimitusjohtaja Petteri Laaksonenhämmästelee ministeriönohjetta sijoittaa jopa alle kymmenenmyllyn puistot maakuntakaavaan.”Armeija onoma lukunsa:se seisottaa kolmasosaakolmen miljardineuron hankkeistatutkien takia.”– Kaavoitus hidastaa rakentamistakaksi, ellei jopa kolmevuotta, Laaksonen korostaa.Laaksonen kertoo teollisuusalueista,jotka sopivat tuulivoimallemuun muassa selvitysmiesLauri Tarastin mielestä.Teollisuusasemakaavan avaaminenvoi johtaa kuitenkin rakennuskieltoon,jos valtuuston vahvistamastakaavasta valitetaan. Sevoi kestää neljä vuotta.Kuitenkin ely-keskukset vaativatmuutoksia kaavaan, vaikkane sallisivat jo korkean rakentamisenja energian tuotannon.Kaikki riippuu parin ely-virkamiehennäkemyksestä. Laaksonenpitää mallia mielivaltaisenakuntien demokraattiseen päätöksentekoonverrattuna. Laaksosellaon kokemusta Kouvolastaja Raumalta, mistä myös Tarastikertoo viimevuotisessa Tuulivoimaaedistämään -selvityksessä.– Armeija on oma lukunsa:se seisottaa kolmasosaa kolmenmiljardin euron hankkeista tutkientakia, Laaksonen muistuttaa.Tervola ja Kristiinankaupunki:ei valituksiaTervolassa Suomen ensimmäinensisämaan tuulipuisto edistyikunnan ja kuntalaisten suojeluksessa.– Tervola profiloituu biokunnaksi.Saamme sähkömme Kemijoesta.Pian saamme myös biokaasuakarjanlannasta lämmitykseenja liikenteeseen. Tuulivoimaistuu linjaan hyvin. Siksi Tuuliwattimeille tulikin. Myös maanomistajatlaskivat hyötyvänsä parantuvistametsäteistä ja vuokratuloista,kunnanjohtaja Mika Simoskakertoo.Simoskan mukaan ainoa viivästysoli ely-keskuksen vaatimayleiskaava, joka viivytti hankettatuottamatta lisäarvoa. Kuntayritti pelkkää suunnittelutarveratkaisua.– Voimalat näkyvät TervolanPaakkolan kylälle koillisestakymmenen kilometrin päästäwww.puhuri.fi8 Kuntatekniikka 2/2013

Smålands miljöenergiTjöckEPVNärpesvägenO2LappfjärdTriventusTjöckHyötytuuliLappfjärdHIDROSTALEPVBjörnöCPC FinlandLappfjärd - LakiakangasMerituuliSideby (Hav)MerituuliSideby (Hav)TriventusVästervikInnopowerVästervikEPVÖmossaNummelaUttermossa1:200 000Kristiinankaupunkiin suunnitellaan jopa 400 tuulivoimalaa merivoimalatmukaanlukien. Helsingin Energia suunnittelee 80 voimalanpuistoa Siipyyn edustalle Myös maalle suunnitellaan kymmenienvoimaloiden tuulipuistoja.pimeällä lentoestevalojen vuoksi.Mutta eivät ihmiset siitä hätkähtäneet.Saimmepa kuntaan omatdiscovalot, Simoska naurahtaa.Kristiinankaupunkiin suunnitellaanjopa 400:aa voimalaa merivoimalatmukaan lukien, huippunaHelsingin Energian 80 voimalanmerivoimalahanke.Kaupunginjohtaja Riitta El-Nemrin mukaan tuulipuistoja eijuuri ole vastustettu. Suurimmatmaatuulipuistot tulevat kaupunginharvaan asutulle eteläpuolelle.Kaupunki havitteli takavuosinaydinvoimalaa, mikä kaatuiympäristöväen vastarintaan. Tämäsaattoi koitua tuulivoimaneduksi.– Moni asukas sanoi silloin,että mieluummin tuulivoimaa.He muistavat sen nyt, eikä vastarintaaole muutamaa poikkeustalukuun ottamatta noussut, El-Nemr kertoo.Kotkassa armeijakiinnostunutKotkaan ja Haminaan suunnitellaanjopa sataa voimalaa, huippuna40 kuuden megawatin myllyntuulipuisto. Haminassa ja Kotkassatoimii jo kymmenkuntamyllyä.Vastustavaa kansanliikettä eiole noussut ainakaan vielä, kertooKotkan kaavoitusinsinööriMarja Nevalainen. Tuulivoimastatoivotaan seudulle jopa tuhattatyöpaikkaa. Sekin voi hillitä kapinaa,tosin haminalainen WinwindOy on ollut vaikeuksissa.– Mutta yksi on kiinnostunut:puolustusvoimat sanoi lausunnossaan,että Mäyränmäen tuulivoimahankkeellavoi olla huomattaviavaikutuksia maanpuolustuksentoimintaedellytyksille,Nevalainen kertoo.Äskettäin ely-keskus moittiYVA-lausunnossaan Kotkansaarellesuunniteltua TuulisaimaanOy Lining AbKuntatekniikka 2/20139

Tuuliwatti Oyhanketta kaupunkikuvan ja kulttuuriympäristönhaittaamisesta sekäääni- ja välkehaitan tuomisestaasutuksen ulottuviin. Lähin asutussijaitsee voimalasta 300 metrinpäässä. Laaksosen mukaan välissäolevat Kotkamillsin tehtaat sallivattuulivoimalaa suuremman melutasonja peittävät näkyvyyden.– Kaukana sijaitseva tuulivoimalanäyttää jopa kauniilta. KotkanEnergian tuulivoimalat näkyvätlounaassa ja Haminan myllytkoillisessa kauniisti Kotkan kaupungintalollekinhorisontissa,Nevalainen sanoo.Pro KemijärvivastustaaPro Kemijärvi ry korostaa, etteise vastusta tuulivoimaa sinänsä,vaan jopa 50 suuren voimalan sijoittamistaKemijärven arvokkaisiinjärvimaisemiin. Se muuttaisimaiseman teollisuusalueeksi.Yhdistys esittää vaihtoehdoksiKemijärven länsipuolisia vaara-alueita,jotka ovat asumattomia,eivät näy järvimaisemaan jajoissa kulkee sähkölinjoja. Entisenkaivosalueen metsät on hakattupaljaaksi, eikä siellä ole yhdistyksenmukaan mitään luontoarvoja.Alueelle tulikin IlmatarWindpower Oy:n hanke.Yhdistys kertoo, että matalataajuinenmelu tunkeutuu tutkimustenmukaan seinien läpi jajärvillä jopa kahdeksan kilometrinpäähän. Metlan mukaan matkailijatsuosivat tuulivoimattomiamaisemia. Lentoestevalot muut-10 Kuntatekniikka 2/2013

YHDYSKUNTATuuliwatin Simon voimalat onotettu hyvin vastaan. Ensimmäisetkuusi 3 MW:n voimalaanimettiin vuoden ensimmäistensimolaisten lasten mukaan nimilläOnni, Sofia, Justiina, Herkko,Eemil ja Atte. Tuulipuistonvihkiäisissä maaliskuussa 2012viihtyivät myös hieman isommatlapset, jotka eivät saaneetomaa nimikkovoimalaa.tavat järvimaisemat discoksi.Lapin ely-keskuskin totesi, ettäjärvimaisemien tuulivoima sotiielinkeinostrategian matkailupainotustavastaan. Tuulivoimavoi aiheuttaa ihmisille sosiaalisiaongelmia ja jopa pakottaa muuttamaanmuualle.Tuulivoima ei tuo työpaikkoja,mutta vie niitä järvimaisemassamatkailija- ja turistikadonvuoksi ja alentaa kiinteistöjen kysyntääja arvoa. Yksi voimala tuokiinteistöverotuloa puolta vähemmänkuin yksi paluumuuttajatai uudisasukas tuo kunnallisveroaja valtionosuuksia.”Tuulivoima voi aiheuttaaihmisille sosiaalisia ongelmia jajopa pakottaamuuttamaan muualle.”YM: Kaavalla voimalatoikeisiin paikkoihinYmpäristöministeriön erityisasiantuntijaNunu Pesu torjuu syytöksetturhasta jarruttamisesta.– Rakentamisen kiireessä tulisimuistaa hyvän suunnitteluntärkeys.Ympäristöministeriö julkaisikesällä 2012 tuulivoimarakentamisensuunnitteluoppaan, jokakertoo tuulivoimarakentamisenlainsäädännöstä sekä kaavoitus-,vaikutusten arviointi- ja lupamenettelystäja antaa ympäristöministeriönsuosituksia hyvästäsuunnittelusta. Tuulivoimaaohjataan samoilla maankäyttö-ja rakentamislain säännöksilläkuin muutakin rakentamista.Opas ohjaa lähinnä teollisenkokoluokan tuulivoiman rakentamista.Maakuntakaava ohjaa maakunnalletärkeää alueidenkäyttöä.Paikalliset tarpeet säädetäänkuntien yleis- tai asemakaavoissa.Maakuntakaavan laatii maakuntaliitto,joka määrittelee itse,minkä kokoiset tuulipuistotovat merkittäviä maakunnallisestija osoitetaan maakuntakaavassa.Tuulivoimaoppaassa todetaansuuntaa-antavasti, että 8–10voimalan kokonaisuuksilla arvioidaanyleensä olevan seudullistamerkitystä. Maakunnat ovatkuitenkin erilaisia, joten joustoatarvitaan.Ympäristöministeriö haluaaSuomeen merkittävästi lisää tuulivoimaaniin, että samalla huolehditaanympäristö- ja kulttuuriarvojenja ihmisten elinympäristönlaadun säilymisestä. Suomessa pitäisiolla jatkossakin alueita, joissatuulivoimaloita ei ole.Tähän päästään parhaitenkeskittämällä tuulivoimalat suuriinkokonaisuuksiin, kuten valtakunnallisetalueidenkäyttötavoitteetedellyttävät. Kuntatekniikka 2/201311

YHDYSKUNTARistikkäiset mielipiteet ja suunnittelun monisäikeisTuulivoima eturistiriitojen pyörteisTuulivoimahankkeiden suunnittelu on edennytSuomessa hitaasti. Suunnittelun dilemmansynnyttävät muun muassa ristikkäiset mielipiteet,hankesuunnittelun kompleksisuus ja hallinnollisetesteet.Jutta Vento, HTMtutkija, Vaasan yliopisto Hankkeiden suunnittelun japäätöksenteon aikana asenteettuulivoimaa kohtaan näyttävätmuuttuvan negatiivisemmiksi.Vastakkainasettelu saattaa kärjistyäkonflikteihin asti silloin,kun toimijoiden intressit ovatristiriidassa.Näin kävi Pohjanmaalla, jossaEPV Tuulivoima kaavailee enintään29 voimalaa noin viiden japuolen tuhannen asukkaan Maalahdenkuntaan Sidlandetin alueelle.Alue sijoittuu Maalahdenkuntakeskuksen lounaispuolelle,noin kolmen kilometrin päähänkeskustasta.Yleisesti asukkaat suhtautuvattuulivoimarakentamiseen myönteisesti,mutta itse hankkeeseensuhtaudutaan kielteisesti ja siinäesiintyy nimby-ilmiö. Nimbyllätarkoitetaan, että asukkaatpuolustavat itsekkäästi omaa lähialuettaanhaitallisiksi koetuiltaympäristön muutoksilta ja visuaalisiltavaikutuksilta. Hankettatai toimintaa ei voida hyväksyäomalle takapihalle, mutta yleensähaittoja aiheuttavat hankkeet hyväksytäänmissä muualla tahansa.Sidlandetin hanke koskettaakansalaisten arvoja ja asenteita.Kunnan tulevaisuus ja paikallistenasukkaiden elinolot huolestuttavat.Kansalaisia askarruttavattuulivoimaloiden turvallisuus,taloudelliset menetykset jakiinteistöjen arvon aleneminen.Tuulivoimaloita pidetään terveysriskinäja vaarallisina melun,infraäänen, varjojen ja vilkkuvanvalon takia. Voimaloilla olisi vaikutustamuun muassa ihmistenvirkistysmahdollisuuksiin, elinkeinotoimintaanja harrastusmahdollisuuksiin.Alueen viihtyisyydenja arvon laskua pelätään.Onko vastustussilkkaa nimbyä?Sidlandetin tuulivoimapuistonvastustus ei johdu vain asukkaidenitsekkäästä käyttäytymisestä.Konflikteja synnyttävät syyyhteydetovat kompleksisempiaja laajempia kuin yksinkertaistutselitysmallit antavat olettaa.Hankkeen kohdalla nimby-ilmiöönei voida vedota, vaan syitävoidaan hakea YVA-prosessinrakenteellisista ja toimijalähtöisistätekijöistä.Suunnitteluprosessi on edennytylhäältä-alas (top-down)-suunnittelun kautta päätä-ilmoita-puolusta-mallin mukaan, jaasukkaiden osallistuminen prosessiinon ollut vähäistä. Strategisetpäätökset tehtiin etukäteen.Kansalaiset ilmaisivat YVAselostuksenmielipiteissä epäluottamuksenhankevastaavan sekähankkeen konsulttiyhtiön toiminta-ja menettelytapoja kohtaan.Konsulttiyhtiön ammattitaito,demokraattisuus, asiantuntijuusja puolueettomuus kyseenalaistetaan.Hankkeen YVA-selostuksessaannetun tiedon laatuun, määräänja luotettavuuteen ei oltu tyytyväisiä.YVA-prosessia ja YVAselostustaluonnehditaan epäluotettavaksi,epäeettiseksi, moraalittomaksija manipuloivaksi.YVA-menettely ei ole toimivatyökalu, joka velvoittaisi ottamaankaikki osapuolet huomioon.Prosessissa kansalaiset jäivätpäätöksenteon ulkopuolelle.Demokraattinenpäätöksenteko tärkeääDemokraattinen päätöksentekoja osallistuminen ovat tärkeitäpäätettäessä energiapoliittisistaasioista. Toimijoiden välinenluottamus on hankkeiden onnistumisenkannalta tärkeää. Kiistojensyntyessä tulisi miettiä, millaiselleinstitutionaaliselle pohjallene muodostuvat, ja mitense mahdollistaa ja rajaa eri osapuoltenosallistumista ja toimintamahdollisuuksia.Hankkeiden tulisi edetä alhaaltaylös. Kansalaisosallistu-minen on merkittävä osa onnistuneitahankkeita, ja sen avullaon mahdollista lisätä hankkeidenhyväksyttävyyttä. Hankevastaavanja YVA:n rooli osallistumisentakaajana on asetettavakyseenalaiseksi. Se ei saa olla hyväksyttävyydenlegitimoija vainsen perusteella, että ympäristö- jasosiaaliset vaikutukset on dokumentoitu.Paikallis- ja aluetaloudenkasvu kunnan tavoitteenaKuntien roolia tuulivoimasuunnittelussaja päätöksenteossa olisihyvä konkretisoida ja laajentaa.Kunnilla on tulevaisuudessa keskeinenasema tuulivoimaprojektienonnistumisessa, ja ne voivatsitouttaa kansalaiset tuulivoima-12 Kuntatekniikka 2/2013

yys hidastavat hankkeitasä Pohjanmaallasuunnitteluun läpinäkyvyyden,sujuvien osallistumismuotojen jakansalaisten osallistumisen aktivoimisenkautta.Rakentaminen voi tuoda etujakuntien paikalliselle taloudellisellekasvulle. Tuulivoima edistäätyöllisyyttä ja täydentää perinteisiäelinkeinoja. Työllistämisvaikutuson yleensä lyhytaikaista jasuurinta rakennusvaiheen aikana,ja sen vaikutus riippuu paikallisistamahdollisuuksista.Työllisyysvaikutukset ajoittuvatensinnäkin asennus- ja käyttöönottovaiheeseen,jolloin tuulivoimalaitostarakennettaessa työtrajoittuvat suunnitteluun, rakentamiseensekä laiteasennuksiin, jatoisaalta toimintavaiheeseen, jokapuolestaan työllistää teknikkojaja hallinnollista henkilökuntaahuollon ja ylläpidon takaamiseksi.Kuntien on mahdollista profiloituaenergia-alan osaajiksi.Tuulivoimalat voivat tarjota myöstyöpaikkoja turismin ja palveluidenkautta.Paikallinen omistajuusparantaa hyväksyttävyyttäPaikallinen yksityinen tai kunnallinenomistajuus osuuskunnantai yhtiön muodossa voi vaikuttaaratkaisevasti hankkeenhyväksyttävyyteen, ja ne ovattärkeitä paikallisen taloudellisenkasvun kannalta. Paikallisestiomistetut voimalat tuottavatsuuremman paikallisen taloudellisenhyödyn kuin ulkopuolisessaomistuksessa olevatvoimalat.Tulot pysyvät alueella, ja mahdollisestimyös komponentit japalvelut hankitaan herkemminpaikallisesti.Voimalat tuottavat tuloja sähkönmyynninlisäksi epäsuoristavaikutuksista. Kunnat hyötyvättuulivoimasta kiinteistöveronmuodossa, ja maanomistajillekertyy maanvuokratuloja.On luotava yhtenäinenmalli, joka kohtelee kaikkiamaanomistajia samoin perusteinhyötyjen jakaantuessa tasaisesti.Lisäksi maanomistajille,joille aiheutuu voimaloistahaittaa, tulisi maksaa käyttöoikeuskorvaukset.Kunta jamaanomistajat hyötyvät myösrakennetusta infrastruktuuristaja muista parannuksista.VallankäyttökilpasillaKansallisten tavoitteiden japaikallisen itsemääräämisoikeudenvälillä on selvä vastakkainasettelu.Ala on uusi,ja vakiintuneet käytännötpuuttuvat. Suunnittelukäytäntöjäolisi selkeytettävä ja tuotavasuunnittelu paikalliselle tasolleluottamuksen ja uskottavuudenparantamiseksi.Dialogi ja tiiviimpi yhteistyötoimijoiden kesken poistaasuunnitteluesteitä. Avoimuus,dynaamisuus, luottamus,demokraattisuus ja läpinäkyvyystakaavat mahdollisimmanlaajan toimijajoukon.Päämääränä tulisi olla aitodemokraattinen osallistuminenesimerkiksi deliberatiivisendemokratian sovellustenmukaisesti. Potentiaalistenkonfliktien ehkäiseminenedellyttää konfliktien ymmärtämistä,kansalaisten osallistumistaja hyötyjen tarjoamistamonipuolisesti eri osapuolille.Artikkeli perustuu pääosin kirjoittajanVaasan yliopistossa tekemäänpro gradu -työhön ”Eiminun takapihalleni! – Retorinendiskurssianalyysi Pohjanmaantuulivoimasuunnittelusta”,jonka Suomen Kuntaliittopalkitsi tammikuussa viime vuodenparhaana kunta-asioita käsitelleenäpro gradu -työnä.Lennätä lehdetuuteen lukuunValitse kunnan kiinteistöjen ja ekopisteidenpaperin keräämisen sujuvin ratkaisu, joka alkaajo sopivimmasta keräysastiasta. Valitsemallatuottajayhteisöksi Suomen Keräystuote Oy:n voitluottaa, että keräyspaperi kerätään ja kierrätetääntehokkaasti ja jätelain mukaisesti.Ota yhteyttä. Me huolehdimme, että keräyspaperisaa uuden elämän uusiopaperin raaka-aineena.Kuntatekniikka 2/201313

Asunnot uutta vastaavaan kuntoonBetonitalot remontoitiin TaTampereen Annalassa vuokrataloasuntojenremontoinnista saatujen kokemusten mukaanbetonielementtitalon korjaaminen kannattaa, josrunko on hyvä ja huoneiden tilankäyttö järkevää.Tässä tapauksessa hintaero korjaamisen jakokonaan uuden rakentamisen välillä oli korjaamiseneduksi jopa tuhat euroa neliötä kohden.TEKSTI Matti ValliKUVAT ArkkitehtitoimistoEero LahtiTampereen kaupungin vuokrataloasunnoistavastaavat päättäjätja tekniset asiantuntijat joutuivat2000-luvun alkupuolellaottamaan kantaa siihen, kannattaisikokaupungin omistamanVilusen Rinne Oy:n hallinnassaolevat kahdeksan betonielementtitaloaAnnalan kaupunginosassapurkaa vai korjata.Kuntotutkimukset puolsivatkorjaamista: 1970-luvulla rakennettujentalojen rungot olivat nimittäinhyvässä kunnossa, vaikkakinjulkisivut olivat kärsineet.Eristepaksuuksia ei tarvitsisi lisätämuualle kuin yläpohjaan.Plussaa oli sekin, että asunnotedustivat tuon ajan rakentamiselletyypillistä asukasystävällistä väljäämallia. Suurin syy remontin aloittamiseenei ollutkaan rakennuksenhuono kunto vaan elinkaarensapäähän tullut lvi-tekniikkaja asuntojen viihtyisyys.– Vuonna 2005 aloimmearkkitehti Eero Lahden kanssapohtia kaavamuutoksen mahdollisuutta.Halusimme kasvattaatontin rakennusoikeutta, jottasaisimme alueella uusia asukkaitajakamaan remontista aiheutuviakustannuksia. Halusimmemyös saada väljät tontit ja pihaalueetasumista palvelevaan käyttöönaikaisempaa järkevämmin,toteaa VTS-kotien kiinteistöpäällikköTimo Koskinen.VTS-kodit on Tampereensuurin vuokranantaja, jonkamuodostavat Tampereen Vuokratalosäätiö,Vilusen Rinne Oysekä teknisistä palveluista vastaavaVTS Kiinteistöpalvelu Oy.– Jos runko on hyvä ja huoneidentilankäyttö järkevää, niinbetonielementtitalon korjaaminenkannattaa. Loppulaskelmatosoittavat, että tässä tapauksessahintaero korjaamisen ja kokonaanuuden rakentamisen välilläoli korjaamisen eduksi 800–1 000euroa neliötä kohden. Näin siitähuolimatta, että asunnot ovat täysinuutta vastaavassa kunnossa,Koskinen sanoo.Vilusen Rinne Oy:n Annalan kohteen ensimmäisenä toteutunutaluesuunnitelma (oikealla). Vasemmalla näkyvässä talossa onpuinen korotuskerros. Kaksi keltaiseksi maalattua kulmarakennustaja rivitalot edustavat täydennysrakentamista. Perusparannetuissataloissa myös porrashuoneet on uusittu ja hissit lisätty.Piha-alueet on järjestetty uudelleen ja pohjakerroksissa sijainneetvarastotilat siirretty pihamaalla oleviin puisiin rakennuksiin.Valokuvassa kulmatalo näkyy taustalla.Kahdessa vaiheessaOmavaraisesti toimiva VilusenRinne omistaa Tampereellanoin 1 200 vuokra-asuntoa,joten vuokrataloyhtiöksi se onsuhteellisen pieni. KahdeksanAnnalassa sijaitsevan kerrostalonremontti täydennysrakentamisineenpäätettiin toteuttaa kahdessavaiheessa, jotta kassa ei kokonaantyhjene.Ensimmäisessä vaiheessa2009–2012 korjattiin kolme kiinteistöä,joissa oli pohjakerros jakolme asuinkerrosta. Asuntojenlukumäärä kasvoi 138 huoneistosta221:een. Yhden 1 + 3-kerroksisen betonitalon päällerakennettiin puurunkoinen viideskerros. Puuta käytettiin, koskamaapohjan ja perustuspaalujenkantavuuden vuoksi haluttiinmahdollisimman kevyt ratkaisu.Lisäkerroksella saatiin hissi-investoinnillelisää maksajia.Kaksi kerrostaloa sijaitsi tontillarakentamisaikansa mallinmukaisesti kulmikkain, ja niitäyhdistämään rakennettiin vapaaseenkulmaan kokonaan uusirakennus.– Nyt on menossa vuoden kestävävälivaihe, jonka aikana tarkennetaanseuraavaa neljää taloakoskevaa alueellista kokonaissuunnitelmaa.II-vaiheen rakentaminenvoisi jatkua aikaisintaanvuonna 2014, ja alue olisi uuttavastaavassa kunnossa mahdolli-Eero Lahti vastasi uusitun Annalanarkkitehtisuunnittelusta.14 Kuntatekniikka 2/2013

KIINTEISTÖTmpereen Annalassasesti 2018–2020, Timo Koskinensanoo.”Aina oppii”Vanhaa peruskorjatessa oppii ainajotakin uutta, etenkin kustannuksista.Annalassa kokeiltiin,onko edullisempaa rakentaa hissiolemassa olevan rakenteen sisällevai erilliseen torniin rakennuksenulkopuolelle. Johtopäätösoli, että rungon sisään rakentaminenon halvempaa, kunhanse vain teknisesti on mahdollista.– Hissiremontti kannattaa.ARA:lta on mahdollista saadahissiavustusta 50 prosenttia investoinninhinnasta ja tämänpäälle Tampereen kaupungilta15 prosenttia. Näin tuetaan esteetöntäasumista, jotta ikääntyväväestö voisi asua kotonaan entistäpidempään, Koskinen sanoo.Tontin tilankäyttöä järkevöitettiinlisärakentamisella. Pohjakerroksessasijainneet polkupyörä-ja muut varastot siirrettiinpiharakennuksiin, ja tilallerakennettiin omalla pienellä piha-alueellavarustettuja asuntoja.Asukkailta saatiin muun muassapesuhuoneita, kerhotiloja keittiökalusteitakoskevia ideoita. Pihaalueellaon paikka vanhemmallekinasukaskunnalle.Alueen visuaalista ilmettä kohennettiinlisäksi julkisivujen erilaisillaväriyhdistelmillä, ikkunoidensijoituksella ja parvekelasituksella.Lapsiperheet huomioonKohteen ja rakennusten arkkitehtisuunnittelustavastannut arkkitehti(SAFA) Eero Lahti sanoo,että Annalan alue ympäristöineenon aikoinaan 1970-luvullarakennettu yhtenäiseksi ilmansuurta filosofiaa. Tämän pohjaltauudistustyön tavoitteeksi asetettiinalueellinen perusparantaminenja alueellinen arvonnousu,joka houkuttelisi paikallemyös lapsiperheitä. Hissittömis-Kuntatekniikka 2/201315

sä taloissa esteettömyys oli itsestäänselvä tavoite. Kilpailutuksenkautta rakentajakumppaniksi tuliSkanska.– Peruskorjauksen lisäksi aluekaipasi ja kaipaa lisä- ja täydennysrakentamista.Alueelle onhaettu yhtenäistä ilmettä, muttaniin, että alkuperäinen rakentamistapaolisi tunnistettavissauudenkin alta ja että uusi näkyisiselvästi omana kerrostumanaan.Ilmeen luomisessa käytettiin värejä.Piha- ja lähiympäristönsuunnittelulla haettiin asukasviihtyisyyttä,Eero Lahti toteaa.Lisärakentamiseen kaava antaaneljä mahdollisuutta. Maantasokerroksetvoidaan muuttaaasuntokäyttöön ja korttelin kulmikkainolevien rakennusten väliinvoidaan rakentaa 4–5-kerroksisiataloja. Rakennusten runkoaon mahdollista kasvattaa, jottaporrashuoneiden hissikuilut voidaansiirtää kulkemaan ulkokautta.Neljäs vaihtoehto on rakentaalapsiperheiden asumiseen soveltuviarivitaloja. Sitäkin mahdollisuuttapohdittiin, että joku taloistapurettaisiin ja tontti myytäisiinrakennusliikkeille.Elinikää ainakin sata vuottaTEKSTI Matti ValliElementtirakentamisen alkuaikoina1960- ja 1970-luvuilla niinrakentajat kuin rakennuttajatkinuskoivat betonin kestävän lähesikuisesti. Ajateltiin, että vanhetessaanmateriaali vain kovettuuentisestään. Tuolloin ei tiedetty,että betonin huokosiin imeytyväkosteus alkaa jäätyessään jasulaessaan pikkuhiljaa rapauttaamateriaalia ja että betonin sisälläolevat teräksetkin voivat kosteudenvaikutuksesta ruostua.Tekniikan tohtori ja Betoniteollisuusry:n toimitusjohtaja JussiMattila osallistui 1990-luvunpuolivälissä nuorena tutkijanaAnnalan lähiön kuntotutkimushankkeisiin.Tuohon aikaanLähiössä asuvat ihmiset pitävät niitä hyvänä asuinpaikkana, Betoniteollisuusry:n toimitusjohtaja Jussi Mattila uskoo. Hän osallistui Annalanlähiön kuntotutkimushankkeisiin 1990-luvun puolivälissä.Hintavia ratkaisujaMaapohjan perustusolosuhteettekivät lisäkerrosten rakentamisenhankalaksi. Yhden talon kaelementtitalojenomistajatahot jaasukkaat alkoivat tiedostaa rakenteissamuhivat ongelmat.– 1990-luvulla usko betoninikuisuuteen loppui ja mentiin toiseenääripäähän. Alettiin uskoa,ettei taloja ja rakenteita kannatakorjata, vaan että ne on viisaintapurkaa ja rakentaa uutta tilalle.Purkamista pohdittiin Annalankinkohdalla. Taantuvilla teollisuuspaikkakunnillajoitakin taloja purettiinkin,mutta ei kuitenkaan huononkunnon takia vaan siksi, ettätaloihin ei riittänyt vuokralaisia.– Omistusasuntoja ei ole tarvinnutpurkaa, koska ne kuitenkinovat aina jonkun omistuksessa,vaikka hinta voi huonon kunnon16 Kuntatekniikka 2/2013

KIINTEISTÖTElementtitaloa on korotettu puurunkoisella lisäkerroksella (vas.).Oikeanpuoleisessa kuvassa talo näkyy alkuperäisessä kunnossaan.tolle rakennettiin lisäkerros, muttatoteutus osoittautui melko kalliiksi,joten niitä ei sen enempäärakennettu. Maantasokerrostenmuutokset, joilla varastotilojamuutettiin asuntokäyttöön,maksoivat myös paljon. Ratkaisutehosti kuitenkin pohjakerroksentilankäyttöä ja antoi tavoiteltuailmettä julkisivulle ja pihamiljööseen.– Kantaviin alapohjarakenteisiintehdyt pohjaviemäröinnitjouduttiin järjestämään uudelleenja pohjarakenteisiin tarvittiinlisälämmöneristeitä. Kaikkinämä olivat hankalia, ei niinkäänsuunnittelun kuin toteutuksenkannalta. Lisäkustannuksia syntyimyös uusista väestönsuojista,Lahti kertoo.Yllättävää on, että rakennustenenergiatehokkuutta ei ollutperusteltua parantaa julkisivujenlisäeristämisellä, paitsi että jokaisentalon vesikaton alle asennettiinuutta villaa. Kuntotutkijat nimittäintotesivat, että talojen ulkovaipanelementtirakenteet ovattiiviitä eikä lisäeristäminen oletaloudellisesti kannattavaa. Ikkunarakenteettoki uusittiin.– Talotekniikka uusittiin,mutta sisätilojen järjestelyt pyrittiinpitämään entisen kaltaisena.Uuden rakentamisella täydennettiinerilaisten asuntojentarjontaa. ja epäedullisen sijainnin takia laskeakin,Mattila toteaa.Nyt tiedetään, että Suomenbetonielementtilähiöt ovat paremmassakunnossa kuin on uskottu,mikä se on hyvä lähtökohtakorjaustyölle. Vanhimmat elementtikiinteistötovat 50 vuodenikäisiä, ja korjaamisen jälkeen niidentodennäköinen käyttöikä onvielä ainakin sata vuotta.Korjaamiseen on kehitetty kevyempiäja raskaampia menetelmiä,jotka ovat lähes kaupan hyllyltäostettavissa.Ylläpidon merkitys ymmärretään.Tiedetään, ettei korjaamiseenkannata rynnätä suin päin,vaan vasta perusteellisen kuntotutkimuksenjälkeen. Betonijulkisivujenja -parvekkeiden kuntotutkimukseenkehitettiin Suomessamaailman ensimmäiset kuntotutkimusohjeet.Lähiöasumiseensuhtaudutaan joskus epäillen,mutta Mattila on toista mieltä: lähiössäasuvat ihmiset pitävät niitähyvänä asuinpaikkana.– Korjaushankkeiden yhteydessäparannetaan myös lähiöidenimagoa ottamalla arkkitehti mukaanulkonäön ja ympäristön parantamiseen.Toki on sanottava,että yksityisissä taloyhtiössä ympäristönviihtyvyyden parantamiseenja ulkonäköön ei aina panostetasamalla tavalla kuin julkisessavuokrataloyhtiössä. Lähiöissäkulkiessa näkee ulkonäöllisestiepäonnistuneitakin ratkaisuja,Mattila sanoo.LisäkerroksetongelmallisiaLähiöparantamiseen kuuluu myöstäydennysrakentaminen ja jopa lisäkerrostentoteuttaminen. Lisäkerroksetovat Mattilan mukaankuitenkin poikkeus säännöstä, silläniiden toteuttaminen on kallista eikäse onnistu omistustaloissa, jossaasukkaat asuvat remontin aikana.Mattilan mukaan julkisessavuokrataloyhtiössä kuntotutkimuksiaja korjauksia koskevatpäätökset tehdään teknisin ja taloudellisinperustein toisin kuinyksityisellä puolella, jossa tekninenosaaminen on heikompaa jajossa kuntotutkimuksissa ja suunnittelussapyritään säästämään.Täydennysrakentamisessa käytetäänmyös puuta, jopa julkisivumateriaalinabetonin päällä.Mattilan mukaan puurakentamiseninnokkaimmat puolestapuhujatunohtavat helposti sen, ettäkolmannen tai neljännen kerroksenkorkeudella kosteus- ja tuulirasituson aivan eri luokkaa kuinomakotitalossa räystään suojassa.– Puulla päällystetyistä kerrostaloistanäkee nopeasti, että niidenhuoltoväli tulee jäämään kovinlyhyeksi, Mattila kuittaa.Kuntatekniikka 2/201317

Katse seinistä palveluihinToimitilaverkkohankkeilla parempaaKuntien kiinteistöjentila ei tunnu näinäpäivinä täysintyydyttävän ketään.Monet käyttäjät valittavatterveysongelmista,joita huonokuntoisetrakennukset aiheuttavat.Viimeisin arvio on,että kaksi kolmasosaakuntien kiinteistöistäkärsisi kosteusvaurioista.Myös kiinteistöistävastaavat kuntien organisaatiotovat tyytymättömiätilanteeseen.500 000 €400 000 €300 000 €200 000 €100 000 €Koulu 1: 1–6 lkSisäinen vuokraYlläpitokulutKoulu 2: 1–6 lkKoulu 3: 1–6 lkKoulu 4: 1–6 lkKoulu 5: 1–6 lkKoulu 6: 1–2 lkKoulu 7: 1–6 lkKoulu 8 7–9 lkKoulu 9: 7–9 lkKoulu 10: 1–9 lkKeskiarvoEsimerkki sisäisestä vuokrasta. Koulujen sisäinen vuokra ei aina kata edes ylläpitomenoja.Heikki LonkaTkT, johtava asiantuntijaGranlund OyToimitilojen käyttäjille onmonesti syntynyt tunne, ettäkiinteistötoimi on kiinnostunutenemmän rakennuksista kuinkäyttäjistä. Kiinteistöistä vastuussaolevien puolestaan pitäisihoitaa puutteellisilla resursseillasuurta rakennuskantaa. Kun eiole varaa edes perusrakenteidenkunnossapitoon, tuntuvat käyttäjienaina kasvavat tarpeet ja lisäpyynnötepäoikeudenmukaisilta.Kuntien johtokaan ei ole tilanteeseentyytyväinen. Kiinteistöjäkorjataan poistoja vastaavallasummalla, mutta silti investointibudjetissaon koko ajan budjetinylittäviä tarpeita, jotka tuntuvatperustelluilta. Kuntia uhkaavelkaantuminen. Jos kiinteistöjentilanne yllättävästi huononeeja esimerkiksi kouluja joudutaansulkemaan, on vaarana, että tehdäänpaniikkitilanteessa vääriävalintoja.Näitä ongelmia on ryhdyttyratkomaan toimitilaverkkohankkeilla,joita on tehty viime aikoinauseissa kunnissa. Kaikissa hankkeissaon paljastunut surkea kuvakuntien kiinteistöjen nykytilanteesta.Toisaalta on löydetty polku,jota kulkemalla ongelmistaon mahdollista päästä eroon ilman,että taloudellinen asemaheikkenee. Hoitamalla toimitilaverkkoahyvin on mahdollistasaada suuriakin säästöjä niin varsinaisentoiminnan kuin kiinteistönpidonkinmenoissa.Miten tähän on tultu?Kuntien kiinteistöjen tila on tällähetkellä lohduton, ja tilanne toistuusamanlaisena kaikissa tutkituissakunnissa. Kuntien koulukantaon pääosin yli 60 vuottavanhaa ja perustuu oppimiskäsitykseen,joka oli vallalla ennenviime sotia. Tekniset ratkaisutovat auttamatta vanhentuneita,vaikka rakennuksia on korjattuviime aikoina.Sisäisen vuokran perusteet erikunnissa vaihtelevat. Usein niilläei näytä olevan paljonkaan tekemistäyksittäisten kiinteistöjenkustannusten tai investointitarpeidenkanssa.Yleensä käypä pääomavuokraon 80–100 prosenttia ylläpitomenoista.Kunnissa tämä luku harvoinon edes 20–30 prosenttia.Vaikka riittävää pääomavuokraakerättäisiinkin, sitä harvoinohjataan takaisin kiinteistöjenkunnossapitoon, peruskorjaukseentai uusimisinvestointeihin.Tämän seurauksena korjausvelkakasvaa ja osa kiinteistöistä onjo laskennallisesti kulunut kulumattomaanosaan asti. Todellisuudessatilanne on usein jopahuonompi kuin laskelmat antavatymmärtää.Taustalla on poliittisen päätöksenteonluonne: aina pyritääntarjoamaan enemmän tilojaja palveluita kuin mihin on varaa.Seurauksena on ylimitoitettuja alirahoitettu verkosto.Mikä neuvoksi?Ongelmaa on yritetty ratkaistamonella tavalla. Monessa kunnassaon tehty kouluverkkoselvityksiäja käyty niiden pohjalta”kyläkoulusotia”, joiden lopputuloksenaon muutama pienikyläkoulu saatukin lakkautettua.Tämä ei kuitenkaan riitä. Vaikkapienet kyläkoulut ovat tehottomia,ne muodostavat kuitenkinniin pienen osan kaupungin kiinteistö-ja toimintakuluista, ettäniistä luopumisella ei ole suurtamerkitystä kokonaisuuden kannalta.Tuloksena on usein ollutmerkittävien säästöjen sijaan virkamiestenja poliitikkojen välienkiristyminen.Ongelmia vastaan on taistel-18 Kuntatekniikka 2/2013

KIINTEISTÖTlaatua pienemmillä kustannuksillaKun luokkaan tulee yksi lisää...Mutta jos luokkia on kolme......syntyy kaksi pientä luokkaa... uudet luokat ovat paljon isompiaKun yksisarjaiseen kouluun tulee kolmaskymmenes oppilas, hän aiheuttaasuuret rajakustannukset, sillä luokka on jaettava kahtia.Kun kolmisarjaiseen kouluun tulee yhdeksäskymmenesensimmäinenoppilas, keskimääräinen luokkakoko pienenee vain 23:een.tu myös kunnossapitobudjettejakasvattamalla. Vaikeita rakennejakosteusongelmia ei kuitenkaansaada hoidettua pikkuparannuksilla,vaan rakennukset olisi useinkorjattava uudisrakentamistavastaavalla tavalla. Rakennuksetovat myös toiminnallisesti vanhentuneitaja niitä olisi välttämättäuudistettava. Energiatavoitteitakinon vaikeaa saavuttaa ilmansuurempia kunnostuksia.Tuntuu siltä, että ongelmiinei ole olemassa mitään ratkaisua.Rahaa ei ole, ja tarpeet kasvavatkoko ajan. Äkillisten, suurtenkinriskien uhka kasvaa.Toimitilaverkkotyössäuusi lähestymistapaToimitilaverkkohankkeessa mukanaolleet kunnat ovat päättäneetvalita uuden lähestymistavan.Sen sijaan, että painitaanolemassa olevan verkon kanssaja yritetään parannella sitä sieltätäältä, otetaankin lähtökohdaksitoiminnan verkon tarkastelukiinteistöistä riippumatta. Vastakun hetkeksi siirretään syrjäännykyinen tilanne, voidaan pohtiakuinka asiat voisivat olla.Kiinteistökulut ovat vain pieniosa kuntien toimintabudjeteista.Ne kuitenkin vaikuttavat suurestitapaan ja tehokkuuteen, joillapalvelut voidaan tuottaa. Jos ylivoimaisestisuurimman menoeräneli palvelutuotannon tehokkuuttasaataisiin nostettua edeshivenen, säästynyt rahasummaolisi kuitenkin suuri verrattunakiinteistökuluihin.Kun muistetaan nyrkkisääntö,että kiinteistökulut ovat 20prosenttia toiminnan kuluista,voidaan toiminnan kulujen viidenprosentin säästöllä kasvat-Kuntatekniikka 2/201319

KIINTEISTÖTtaa kiinteistökuluja 25 prosenttia.Pienelläkin toiminnan säästöllävoidaan rakentaa uudestaankoko kiinteistökanta tai peruskorjatase täydellisesti.Uudet tai uudenveroiset tilatnostavat toiminnan laatua huomattavasti.Kiinteistöt kuluttavatvähemmän energiaa ja ovat helpompiahuoltaa. Home- ja kosteusongelmistapäästään eroon.Jos investointiohjelmassa onnistutaanhyvin, voi lopputuloksenaolla kokonaiskulujen huomattavasäästö ja merkittävä toiminnanlaadun nosto.Mistä säästöt syntyvät?Miten toimitilat vaikuttavat toiminnankustannuksiin? Mitentoiminnan säästöt syntyvät?Kunnan toiminnassa henkilöstömenotovat ehdottomastisuurin kuluerä. Jos yhtä potilasta,oppilasta tai päiväkotilastakohden on vähemmän opettajiatai hoitajia, on sillä suurimerkitys. Yksikkökoot vaikuttavatmyös toiminnan laatuun. Josne vaihtelevat suuresti, vaihteleemyös toiminnan laatu ja kansalaisetjoutuvat epätasa-arvoiseenasemaan.Vaihteluväli esimerkiksi opetuksenkustannuksissa tutkituissakunnissa on ollut hurja, 4 000– 18 000 euroa vuodessa oppilastakohti. Joku oppilas voi olla siiskuluilla mitattuna yli neljä kertaaniin arvokas kuin toinen. Koululaistentapauksessa tämä johtuusiitä, että pieniä, yksisarjaisiakouluja sisältävässä verkossaei luokkakokoa pystytä hallitsemaanyhtä hyvin kuin kolmisarjaisiatai isompia kouluja sisältävässäverkossa.Kun koulujen ryhmäkoko halutaanpitää pienenä, esimerkiksialle kolmessakymmenessä oppilaassa,oppilasmäärän kasvaminenjohtaa lopulta lisäluokkienperustamiseen, kun raja ylitetään.Yksisarjaisessa koulussajoudutaan 30 oppilaan luokka jakamaankahtia, ja lopputuloksenaon siis pienimmillään 15–16 oppilaanluokkia.Kolmisarjaisessa koulussa jaetaanvastaavassa tilanteessa oppilaatkolmen luokan sijasta neljäänRiitta MalveMoni suomalaisoppilas aloittaa koulupäivänsä avaamalla parakin oven, kun varsinainen koulurakennus on remonluokkaan, ja kukin uusi luokkaon 22–23 oppilaan suuruinen.Isommassa yksikössä voidaansiis luokkakokojen vaihtelua hallitaparemmin ja jakaa opettajientyöpanosta tasaisemmin useammalleoppilaalle kaikissa tilanteissa.Samaa ajattelua voidaan soveltaamyös muussa palvelutuotannossa,kuten päiväkodeissa ja terveyskeskuksissa.Asialla on taloudellisesti suurimerkitys. Hankkeessa on laskettukustannuksia erilaisille toimitilaverkoilleja saatu aikaan säästöt,jotka 20 000 asukkaan kunnassaovat parhaimmillaan neljämiljoonaa euroa vuodessa. Tämävastaa usein kunnan vuosikatettatai sen koko kiinteistömenoja.Tarvittavat investointikustannuksetovat yleensä samat, jotka kuntaon joka tapauksessa budjetoinuttuleville vuosille. Vaikka kokosäästöpotentiaalia ei pystyttäisikäänhyödyntämään, puhutaanmerkittävistä kustannuksista.Koko maan tasolla kyseessä ovatmiljardiluokan säästöt.Vaarantuuko laatu?Pieniä yksiköitä pidetään laadukkainaja palveluiden saamista läheltätärkeänä. Asiassa on kuitenkinmonta puolta. Pieniin yksiköihinei voida taata riittävästihenkilökuntaa, joten odotusajatpitenevät. Matkasta säästynyt aikahukkuukin odotusaikoihin.Esimerkiksi opetuksen tukipalveluitavoi jäädä jopa kokonaansaamatta. Nykyaikana tietotekniikankäyttö lisääntyy. Riittävääteknistä varustelua ja teknistätukea ei voida taata hajanaisessapalveluverkossa.Nykyajan ongelmat ovat monimutkaisiaja ratkaisut vaativatmoniammatillista osaamistaja tiimejä. Voidakseen vastatahaasteisiin tiimien on oltava riittävänisoja.Kuljetuskustannuksetkaan eivätuudessa mallissa välttämättä20 Kuntatekniikka 2/2013

Kuntakenttäkäy kuumana,lueKuntalehdestä!Miten käy kuntauudistuksen,kaatuuko sote?tissa tai käyttökiellossa.kasva. Kaikille ei missään tapauksessavoida tarjota koulua läheltä,joten pientenkin yksiköidenvälillä syntyy väistämättä liikennettä.Harvemmassa palveluverkossapalveluyksiköt voidaansijoittaa pääliikenneväylien varteen,jossa on toimivampi julkinenliikenne.Vanha tuttu helvetti vaiuusi tuntematon taivas?Kuntien kiinteistöt ja niissä tapahtuvattoiminta ovat tällä hetkelläkurjuuden kierteessä. Toimitilatovat usein terveydellevaaralliset ja estävät laadukkaanja tehokkaan toiminnan. Tämänseurauksena kunnan kustannuksetkasvavat ja talous heikkenee.Kun säästöjä ei voida saada toiminnasta,ne otetaan kiinteistöistä.Tämä vain pahentaa tilannetta.Toimitilaverkkohankkeetosoittavat, että olisi mahdollistasiirtyä myös positiiviseen kierteeseen,jossa tilat tukevat toimintaaja synnyttävät säästöjä. Säästötvoidaan ohjata entistä parempienkiinteistöjoen ylläpitoon, jotkavuorostaan parantavat toiminnanlaatua ja kustannustehokkuutta.Jos vain halutaan. Lisää aiheesta sivuilla 22–24.Arvoisakuntapäättäjä,varmista, että kuntasion tilannutSinulle omanKuntalehden!Hintoihin lisätään voimassa oleva arvonlisäveroKuntatekniikka 2/201321

Selkeämpi kokonaisnäkemys ja parempi tietopohjaTEKSTI Paavo TaipaleKorjausvelan ja tilojen käytönhallintaan kaivataan tehokkaampiatyökaluja. Keravan kaupunkikäynnisti viime syksynä oman toimitilaverkkonsakokonaisvaltaisentarkastelun. Työtä on konsultoinutGranlund Oy.– Keskeisenä tavoitteena meilläon omien tilojen hallinnan parantamisenohella luoda Keski-Uudenmaan kunnille esimerkkikiinteistökannan analyysistä, jottavoisimme tulevaisuudessa vertaillakustannuksia ja toimintaamme,kertoo Keravan kaupungin toimitiloistavastaavan Avainpalvelutyksikönpäällikkö Riikka Kortelainen.– Yksi syy ajoitukselle oli saadahankkeen tulokset uuden valtuustonkäyttöön, jotta tulevia päätöksiävarten olisi parempi tietopohja.Kortelaisen mukaan tiiviisti rakennetunKeravan keskeinen”Käyttäjienkanssa onkäytävä avointakeskustelua.”haaste toimitilojen osalta on kouluverkonperuskorjausruuhka.Korjausvelka on vielä kohtuullisellatasolla, mutta isot koulukiinteistöton korjattava lähivuosina.– Kaksi suurinta koulurakennustaon äskettäin peruskorjattu,mutta isompia ala- ja yläkoulujariittää vielä korjattavaksi. Lisätilaakintarvitaan kasvavassa kaupungissajonkin verran myös tulevinavuosina.Palapelin palatyhtenäiseksi kuvaksiStrategiatyön ohjausryhmässä onjohtoryhmätason edustus kaikistahallintokunnista. Koulujen rehtoritja päiväkotien johtajat on haastateltu,ja koko kaupungin henkilöstöon voinut osallistua strategiaakoskevaan verkkokyselyyn.Huhtikuussa tuloksia käsitelläänvielä johtoryhmän seminaarissa jatyöhön osallistuneille järjestetääntiedotustilaisuus.Tärkeimpänä strategiatyön hyötynäRiikka Kortelainen näkee”ison kuvan” hahmottumisenkaupungin kiinteistöistä. Omantoiminnan kehittämisen kannaltaesimerkiksi käyttäjien kriittinenpalaute sisäilman laadustatuo selkänojaa talousarvioneuvotteluihin.– Lähtötilanteessa koin itse, ettämeilläkin oli paljon erilaisia selvityksiäikään kuin palapelin palasinapöydällä. Tämä strategiatyökokoaa nuo palaset yhtenäiseksikuvaksi, Kortelainen kiteyttää.Hän kannustaa muitakin toimitilojensakanssa tuskailevia kollegoitaansekä kuntapäättäjiä tiedonhankkimiseen ja jalostamiseen.– Otetaan tulokset huomioonrehellisesti ja realistisesti ja jätetääntunteet hiukan sivummalle.Käyttäjien kanssa on käytäväavointa keskustelua, sillä se vähentäävastakkainasettelua osapuoltenvälillä ja helpottaa rahoituksenohjaamista tärkeimpiinkohteisiin.Mynämäki hakeeulkopuolista näkemystäMynämäen kunnan toimitiloja on22 Kuntatekniikka 2/2013

KIINTEISTÖTtoimitilapalveluihinRiikka Kortelainen kannustaatoimitilojensa kanssa tuskaileviakollegoitaan sekä kuntapäättäjiätiedon hankkimiseenja jalostamiseen.ensi kertaa tarkasteltu kokonaisvaltaisellaotteella viime vuodenlopulla alkaneessa strategiatyössä.Koulujen ja päiväkotien käytön jakunnossapidon tavoitteista ja toimintatavoistahaluttiin ulkopuolinenasiantuntijanäkemys uusienluottamuselinten alkutaipaleelle.– Kaiken kaikkiaan toimitilojakoskevan tiedon kokoaminenja laadun parantaminen on työssätärkeää, Mynämäen kunnankiinteistöpäällikkö Suvi Hilskakertoo.Tavoitteena on saada työ valmiiksikevään aikana. Alustavia tuloksiaon jo arvioitu viranhaltijoidenyhteisissä kokoontumisissa.– Rehtorien ja päiväkotien johtajiensilmät tuntuivat kyllä avautuneenja strategia tarjoaa heilleuuden työkalun. Käyttäjien mielipiteetnousivat esille ja toimintayksiköidenkustannusrakenteidentarkastelu uudisti ajattelua.Kunnan toimitilojen korjausvelastaei toistaiseksi ole ollut kattavaatietoa. Kiinteistökohtaisesti onkyllä tietoja kerätty, mutta kokonaisnäkemyson puuttunut. Haasteenaovat vuosien saatossa laajennetutrakennukset, joissa vanhemmatosat ovat jääneet odottamaanperuskorjausta.– Meillä on tekemistä myös yritystoimintaavarten perustetunkunnan omistaman toimitilayhtiönkiinteistöjen peruskorjaustenrahoittamisessa. Siellä korjauksiaon tehty yksittäisten vuokralaistentarpeiden mukaan ilman kokonaisnäkemystäperuskorjaustarpeista.Näin rahaa on kulunutosin vääriin kohteisiin, Hilska selostaa.Yksi kone, monta työtäUutuus640Valintakone Avantin laaja ja monipuolinen mallivaikoima kiinteistönhoitoon - kuusimallisarjaa ja yli 100 työlaitetta. Uudistuneessa DLX-ohjaamossasuunnittelun lähtökohtana on ollut kuljettajan työolosuhteiden jaergonomian parantaminen. DLX-ohjaamo on suunniteltu ympärivuotiseenammattikäyttöön vaativissakin olosuhteissa. Ohjaamon leveyttä on lisätty,mikä antaa ohjaamoon mukavasti lisätilaa ja osaltaan parantaa kuljettajantyöskentelyolosuhteita. Lisävarusteina DLX-ohjaamoon saa nyt monenkuljettajan toiveena olleen ilmastoinnin sekä ilmajousitetun istuimen.Uusi Avant 640 on tehokas ja nopea uutuus 600-sarjaan.Uutuus on varustettu voimakkailla kaksinopeusajomoottoreilla. Huippunopeus on 22 km/h japienemmällä nopeusalueella työntövoima on 1400 kp!Ylötie 133470 YLÖJÄRVIPuh. (03) 347 8800Mallivalikoimaalkaen:10.950 € alv 0%.www.avant.fiKuntatekniikka 2/201323

KIINTEISTÖTTiekartta kohti palvelulähtöisiä toimitilastrategioitaEsko KorhonenerityisasiantuntijaSuomen Kuntaliitto Kuntaliiton viimeisimmän kyselytutkimuksenmukaan kuntienomistuksessa olevien toimitilojenkorjausvelka on noin 4,5–5,0 miljardiaeuroa. Kyse on siten jo niinvaltavasta velasta, että kunnat eivätsiitä perinteisin keinoin yksinkertaisestiselviä eli eivät pysty ylläpitämäänriittävän laadukkaastinykyistä rakennuskantaansa. Onsiis tehtävä selkeästi jotain aivanuutta ja käännettävä uhka mahdollisuudeksi.Toimitilaverkkohankkeet ovatjuuri sen suuntaisia toimia, joitatänä päivänä tarvitaan. On muutettavaajattelutapaa toimitilalähtöisestäprosessilähtöiseen suuntaan.Näistä on jo saatu erittäinhyviä kokemuksia muun muassajuuri päiväkoti- ja kouluverkkohankkeissasekä sosiaali- ja terveyspalveluidenjärjestelyissä. Pelkättoimialakohtaiset verkkotarkasteluteivät kuitenkaan riitä,vaan on otettava vielä kokonaisvaltaisempinäkökulma eli kunnankaikki palvelut ja niiden prosessittulee ottaa yhdessä tarkasteluun.Erityisen toivottavaa olisi, jos näkökulmaavoitaisiin laajentaa kuntarajatylittävään yhteistyöhön.Toimitilahallinnon strategiatyöntulee aina lähteä kunnan omastatahtotilasta, visiosta ja kuntastrategiasta.Siitä puolestaan on johdettavissapoliittiset linjaukset,jotka kohdistuvat omistamiseen,palvelutarpeisiin, maankäyttöönja elinkeinoihin. Näiden avullaluodaan kunnan kiinteistöstrategia,jonka yhtenä osana määritelläänpalveluiden tarvetta vastaavatoimitilastrategia.Strategiaa varten tulee olla tiedossakunnan toimitilatiedot sekärakennusten arvo, kunto jakorjausohjelma, ja strategiaa tuleepäivittää vuosittain esimerkiksibudjettivalmistelun yhteydessä.Kiinteistö- ja toimitilastrategiat onmyös mahdollista yhdistää. Onnistuakseenstrategiatyö vaatii yhteisenpoliittisen tahtotilan, ja tätänimenomaan nyt toivotaan uusiltakuntapäättäjiltä.Kuntaliitto on esittänyt valtionlisäbudjettiin kuluvalle vuodelle200 miljoonan euron suuruistamäärärahaa ohjattavaksi kuntientoimitilojen kosteus- ja homevauriokorjauksiin.Tuen suuruus olisi20 prosenttia toteutuneista kustannuksista.Tukea olisi tarkoituskäyttää kiireisimpiin ja välttämättömiinkorjauksiin.Kuntaliitto on esittänyt samansuuruistamäärärahaa myös vuosille2014–2017. Tuen tarkoituksenaolisi tällöin sekä päästäeroon sisäilmaongelmista ettäsaattaa kuntien kiinteistönpitokestävälle ja kannattavalle pohjalle,ja tuen ehtoina olisivat muunmuassa kuntien uudenlaiset toimitilastrategiat.Strategiatyö toimitilahallinnossaKUNNAN VISIO JA STRATEGIAOmistajapolitiikka Palvelut ja palveluverkot Maapolitiikka ElinkeinopolitiikkaKiinteistöstrategiaOmistajaohjausPalvelutarpeetProsessikehitysToimitilastrategiaLaadukkaat palveluprosessit ja kannattava kiinteistönpitoKuntaliitossa on luonnosteltu uutta prosessilähtöisen toimitilastrategian tiekarttaa.24 Kuntatekniikka 2/2013

Intohimosta elämäänLuin taannoin lehdestä kolmestaeri ammatin asiantuntijasta,joiden elämää virkistytti kiinnostavaharrastus. Erityisesti erään lääkärintarina herätti huomiota: hänon siviiliammatiltaan urologi, jokaharrastuksekseen soittaa suomalaisittainkuulussa rokkibändissä– mielestäni kaksi omalla tavallaanvaativaa ja keskenään varsinerilaista ympäristöä ja toimintaa.Aikuinen mies ja perheenisä, jonkaelämä vaikutti olevan tasapainoistaja täyttä. Työ, joka on haastavaaja ajoittain raskasta, muttapalkitsevaa ja mielenkiintoista sekäharrastus, joka irrottaa ja tasapainottaa.Artikkelista huokui innostus jaintohimo, jotka kohdistuivat sekätyöhön että harrastukseen. Einiin, että työssä käydään harrastuksenrahoittamiseksi vaan siksi,että molemmat koetaan mielekkäinäja arvokkaina. Molemmattoimivat omalla tavallaan voimaannuttavinaja omaa elämäätäydentävinä. Molemmissa onmyös raskaat vaiheensa, mutta itsensähaastamisen ja selviytymisentunne palkitsee.Yksilö ja kokonaisuusLääkärin esimerkki ei tarkoita,että nyt kaikkien pitäisi opetellasoittamaan tai edes etsiä hyväharrastus. Mielestäni se kertoo siitä,että ihminen on yksilö ja kokonaisuus,joka tarvitsee erilaisia ärsykkeitäja toisiaan täydentäviä jatasapainottavia asioita elämäänsä.Tasapaino voi löytyä monipuolisestatyöstä, mielenkiintoisistaharrastuksista, sosiaalisista verkostoistatai toisten auttamisesta. Erilaisetelämäntilanteetkin vaikuttavatmahdollisuuksiin ja tuovatelämään oman sävynsä. Joka tapauksessayksipuolisuus puuduttaaja liiallisella puudutuksella onkeloonnuttava vaikutus. Kasvotmuuttuvat uurteisiksi, vakaviksi ja“On mieletöntunne saadaratkottuapitkäänvaivannutongelma taivalmiiksiiso projekti.”harmaiksi. Asioita tekee vain tottumuksestaja tavan vuoksi, ajatteluunohtuu. Samalla menetetäänelämän ilo ja kyky uudistua.Yritetään vain selviytyä tästä päivästäja odotetaan viikonloppuatai seuraavaa lomaa. Sääli, sillä ihmiselläon vain yksi elämä, jonkamitta ei ole tiedossamme.Sain jokin aika sitten kuulla entisentyökaverini ja hyvän ystävänisairastumisesta. Taistelu oli lyhytja hänen voimansa ehtyivät hiihtolomanalla. Mielessäni risteilevätepäusko, suru ja ikävä. Samallatulee miettineeksi elämää, sen arvoaja lyhyyttä.Paljon on itsestämme kiinniViime aikoina on keskusteltu paljontyöurien pidentämisestä jatyössä jaksamisesta. Tällä ei varmaankaantarkoiteta sitä, ettätyöyhteisöjen tulisi muuttua aikuistenHopLopeiksi ja huvipuistoiksi,joihin tullaan viettämäänaikaa ja pitämään hauskaa.Mitä sitten pitäisi tehdä, ettäaikuisikä ja työ eivät tuntuisi pelkältäpuurtamiselta? Voiko jo työuranaikana elää täyttä elämää,ilman että jää odottamaan eläkkeellepääsemistä ja elämisen alkamistavasta sitten? Paljon onkiinni meistä itsestämme ja siitä,miten suhtaudumme työtehtäviin,työyhteisöön ja omaan kyvykkyyteemmetoimia ja etsiä muutostaja uudistumista.Ymmärrän kyllä, jos kuntalaisaloitteisiinvastaaminen, 100. lomakkeentarkistaminen tai 35vuotta samassa virassa eivätuseinkaan synnytä työhön intohimoatai flow-tilaa, mutta niidentasapainottajaksi kotielämästä,vapaa-ajasta tai jopa muistatyötehtävistä pitäisi löytyä jotainmuuta motivoivaa ja tavoiteltavaa.Elämän tulisi olla kuin hyvä ruoka,jossa maistuvat makea, hapan,suolainen ja karvas sekä uutuutenaumami, joka on jonkinlainenhapanimelä yhdistelmämaku.Arki koostuu työstä, levosta jaomasta ajasta, joista pitäisi aistiakoko elämän makusinfonia: ajoittainkarvasta ja jopa suolaista –happamuuttakin tulee olla sopivasti.Vain näiden avulla voi tunnistaamyös makean.Umami voisi tulokkaana ollamuutoksen maku, joka aistitaanjokaisessa ympäristössä. Siihensuhtaudutaan toistaiseksi kuin johonkinuuteen kummallisuuteen.Vielä ei oikein osata nähdä, onkose hyvästä vai pahasta.Työ on osa makujen kirjoaTyö on osa tätä arjen kokonaisuutta– makujen kirjoa. Ajoittainjopa työ voi toimia intohimon lähteenä.On mieletön tunne saadaratkottua pitkään vaivannut ongelmatai valmiiksi iso projekti. Lisäarvoasyntyy, jos työtä on tehtyyhdessä, jolloin tekemisen, oppimisenja jakamisen tuska ja innostuskasvattavat tunnetta.Työ on motivoivaa ja tuntuu arvokkaalta,kun lopputulos tuntuuansaitulta ja kun siihen liittyviäajatuksia voi jakaa toisten kanssa.Työ on osa elämää ja se tuo mukanaanerilaisia elämyksiä, joihinvoimme itse omalla suhtautumisellammevaikuttaa.Tervehditään siis intohimollaelämän eri makuja. Päivi Ahlroos on46-vuotias tekniikanlisensiaatti ja työskenteleeSITO Oy:ssä johtavanakonsulttinakaupunkiympäristön kehittämisessäja infranjohtamisen konsultoinnissa.Kuntatekniikka 2/201325

Tee oikeas rtoKunnalliset ja teolliset jätevedet sisältävät poikkeuksetta kiinteitäaineita, jotka tuovat pumppujen toimintaan lisää haastetta.Gorman-Rupp on itseimevien jätevesipumppujen johtava valmistajamaailmassa. Pumppumallistosta löytyy ratkaisu vaikeisiinkinkohteisiin.Ultra V -mallisto siirtää itseimevät pumput täysin uudelle tasolle. Uskomattoman suorituskykyinenUltra V pystyy jopa 100 metrin nostokorkeuteen ja sen läpi kulkee jopahalkaisijaltaan 76mm kiintoainepartikkelit. Asennus ja huolto on uppopumppua helpompaa.Myös pumpun käyttökustannukset ovat hyvin ennakoitavissa.Maahantuoja:SGN Tekniikka OyJuurakkokuja 4,01510 VantaaPuh. 030 650 50www.sgntekniikka.fiGorman-Rupp on Yhdysvalloissa 1933 perustettu yritys, jokasuunnittelee ja valmistaa pumppuja useisiin eri teollisuudensovelluksiin. Tuoteohjelmaan kuuluu mallisto raskaasta teollisuuspumppauksestajätevesien käsittelyyn, öljyjen ja polttonesteidenpumppaamiseen sekä myös maatalouden erilaisiinkohteisiin.Osaavan ammattilaisorganisaatiomme apuna on päämiehenvahva tuki ja vuosikymmenien kokemus erilaisten pumppuratkaisujensuunnittelusta ja valmistuksesta.Lisätietoa osoitteesta: www.gormanrupp.com

INFRAHUOMIOITA LÄHELTÄ JA KAUKAA Ilmatieteen laitos ilmoitti helmikuunloppupuolella, että tämä talvion ollut pilvisin 25 vuoteen. Joulukuunalusta helmikuun puoleenväliin aurinko oli paistanut Helsinki-Vantaanmittausasemalla vain 50tuntia.Edellinen, hiukan pilvisempi talvioli vuosina 1987–88, tällöin aurinkoporotti pilvien välistä samaisenaaikajaksona vain 48 tuntia. Aurinkoisintalvi oli vuosina 1996–97,jolloin aurinkotunteja oli peräti 159.Jyväskylässä puolestaan oli tänä talvenaHelsinkiäkin pilvisempää. Sielläauringonpaistetta mitattiin edellämainitulla aikavälillä vain 18 tuntia.Mitään erityistä syytä jatkuvaan pilvisyyteenei kuitenkaan Ilmatieteenlaitokselta osata sanoa.Helsingissä pidettiin helmikuunalussa Helsingin Seudun Ympäristöpalvelun(HSY) järjestämä ilmastoseminaari.Päivän yhtenä teemanaoli Ilmastonkestävä kaupunki, ja seneräänä avainsanana oli sopeutuminen.Napajäätiköt sulavat, äärisääilmiötlisääntyvät, veden sekä sähkönjakelu häiriintyy ja tiettyjen alueidenihmiset joutuvat muuttamaantulevaisuudessa nykyisiltä asuinsijoiltaan.Maailman keskilämpötila näyttäänousevan paljon puhutut kaksiastetta, vaikka joitain edistysaskeliakinon päästöjen muodossa joonneksi havaittu. Keskilämpötila voinousta enemmänkin, jolloin kansakuntienon vain sopeuduttava tilanteeseen.Vai onko? Ensimmäisen kerrankuulin, että ei merenpinta kovin paljoanousekaan, vaikka napajäätikötsulaisivat. Nykyinen jäätikkö syrjäyttäävettä siinä määrin, että jos jäämassakatoaa, niin veden pinta laskeesiltä osin. Sulamisvesien vaikutusei näin ollen ehkä olisikaan mer-Paavo TaipaleKulunut talvi on ollut poikkeuksellisen pilvinen. Helmikuussa aurinko pyrki näkyviin Ruotsin Åressa.kittävä. Lisäksi pohjoisnavan sulamisvedetpainuisivat todennäköisestimaailman ääriin, eivätkä vaikuttaisiPohjoismaihin. Toisaalta sitten taasAntarktiksen sulamisvedet tulvisivatkohti pohjoista. Pahiten muutoksetkoskettavat maapallon keskiosia.Sopeutumisella tarkoitetaan äärisäätilojenaiheuttamiin helteisiin, tulviinja lumikinoksiin varautumista sekäniistä selviytymistä, mutta myössitä, että ihmisten asuinpaikkoja tulisirakentaa uusiin paikkoihin uusillamenetelmillä. Ongelma ei ehkä kärjistyaivan ensimmäisenä Suomeen,mutta tällä hetkellä monet maailmanalueet ovat kriittisillä paikoilla.Tulvat tai rankkasateet lamaannuttavathelposti metroja, rautateitä,infrarakenteita ja asuinalueita.Näitä joudutaan ehkä kaavoittamaanja suunnittelemaan tulevaisuudessavetäytymis-, puolustus- taihyökkäystaktiikalla. Rakenteet tuleesuojata penkkoja ja muureja rakentamalla,tai sitten keskitytään rakentamaanetupäässä vain tarpeeksikorkeille paikoille.Hiukan synkkiä tulevaisuudenkuviahan nämä ovat, mutta tämänhetkinenglobaali totuus on kuitenkinse, että ihminen on ylittänytluonnon kantokyvyn – ja vauhti vainkiihtyy. Ilmastonmuutoksen estämiseksiei enää voi tehdä vain mukaviahankintoja ja hauskoja päätöksiä.Jokaisen tulisi tarkkailla aiheuttamiaanhiilijalanjälkiä ja päästöjäKUNTATEKNIIKAN SAAVUTUS 2013kaikissa toiminnoissaan. Vaikka yksisuomalainen ei ole mitään Aasianteollisuuspäästöihin verrattuna,niin jokainen voi kuitenkin tehdäpäivittäin oman ekotekonsa. Seminaarijärjestäjätolivat laskeneet tapahtumanhiili- ja vesijalanjäljet huomioidenmuun muassa seminaarivieraidenkulkuvälineet, kokoustilan,ruokailun ja energiankulutuksen.Arvioksi saatiin, että jokainenseminaarivieras (noin 250 kävijää)kulutti henkilökohtaisesti yhteensäjotakuinkin 10 kiloa hiiltä ja 25litraa vettä tapahtumaan tullessaanja siellä ollessaan sekä sieltä poistuessaan.Jyrki VättöVuoden kuntatekniikan saavutus julkistetaan Jyväskylässä 17.5.2013 Kuntatekniikan päivien yhteydessäOnko Sinulla hyviä ajatuksia tai ehdotuksia vuoden kuntatekniikan saavutukseksi? Minkä insinööri- ja/tai arkkitehtikunnanhengenluoman ja/tai rakennusponnistuksen tulisi saada valtakunnallista mainetta ja kunniaa?Tee oma ehdotuksesi raadille, ja lähetä se toiminnanjohtajalleperjantaihin 12.4.2013 mennessä osoitteeseen ville.alatyppo@hel.fiSaavutuksen valitsee lehdistöraati.28 Kuntatekniikka 2/2013

Opintomatka Amerikan yhdistyksen vuosikongressiinCHICAGOONYhdistyssuunnittelee matkaa USA:n jaKanadan yhdistysten vuosikongressiin,joka tänä vuonna pidetään 25.–28.8.Chicagossa.Kongressin jälkeen on suunnitteilla myöskäynti Wisconsiniin / Millwaukeen, ja matkalleollaan lähdössä lauantaina 24.8. TakaisinSuomessa olemme sunnuntaina 1.9.Edellisinä vuosina on kyseisistä kongresseistaaina ollut kotiin tuomisina jotain kättä pidempää,ja varmaan tänäkin vuonna jää jotainkotiin tuomisiksi, joten varatkaa alustavastiaikaa kalentereistanne, ja ilmoittautukaamukaan. Alustavat varaukset allekirjoittaneelleosoitteeseen:dan-henrik.langstrom@kuntatekniikka.fi taiverkossa www.kuntatekniikka.fi/toimijat/skty/opintomatkatVerkkosivuilla ja Kuntatekniikka-lehden tulevissanumeroissa julkaistaan tarkempaatietoa matkasta. Kongressin osalta tilannettavoi seurata myös APWA:n kotisivuiltaosoitteesta: http://www.apwa.net/Events/TerveisinDanne LångströmsekatyömiesStudieresa till USAI augusti ordnar föreningen en studieresatill Chicago, till de amerikanska samt kanadensiskaföreningarnas årskongress.Efter kongressen ordnas ännu en studietur tillMillwaukee i Wisconsin.Information om resan finns på föreningenshemsidor – men dock endast på finska. Vi harkommit överens med bl.a. KT, i Sverige, att detstår fritt fram, att deltag i resan, och om någonkänner sig intresserad, så kan man kontaktamej personlogen via mejl på adressendan-henrik.langstrom@hel.fi.Jag kommer själv att fungera som reseledare,så ALLT under resan kommer att gå på tvåspråk (finska och svenska + förstås en hel delengelska längs med resan).Danne LångströmKuntatekniikka 2/201329

SKTY:N JÄSENKYSELYSTÄ EVÄITÄkuntatekniikan ja yhdistyksen toiminnan kehittämiseksi SKTY on laatimassa strategiaaseuraavalle toimintakaudelleen. Strategiahalutaan tehdä mahdollisimmanvuorovaikutteisesti jäsenistönja sidosryhmien kanssa. Helmikuussajärjestettiin verkkokysely, jonka kauttakerättiin näkemyksiä yhdistyksentoiminnan suuntaamiseksi. Kyselyynvastasi 203 henkilöä, joista 72 prosenttiaoli yhdistyksen jäseniä. Mielipiteitäpyydettiin sekä kuntatekniikastayleisesti että yhdistyksen toimintaanja kehitystarpeisiin liittyen.Vastaajia pyydettiin määrittelemäänkuntatekniikkaan keskeisestikuuluvia osa-alueita. Tärkeimmiksimiellettiin kadut, vesi- ja viemäriverkostot,puistot, ulkovalaistus, johtoverkostotja liikennesuunnittelu. Tärkeiksiosa-alueiksi miellettiin myöskaavoitus- ja maankäyttö, liikennetekniikka,jätehuolto, joukkoliikenneja liikuntapaikat. Maapolitiikka, sähköverkot,rakennusvalvonta, asematja terminaalit, ympäristötoimi ja satamatsaivat äänen reilulta puoleltavastaajista. Vähemmän tärkeinäosa-alueina mainittiin kiinteistöjenhallinta ja ylläpito, nimistötyö, kiinteistönpitoja pysäköinninvalvonta.Vastaajien mielestä kuntatekniikanalalla hyvää toimintaa edistävätyhteistyö, kokemusten vaihto ja verkostoituminen,laatuun panostaminen,tietoisuuden lisääminen, osaamisenkehittäminen, kokonaisuuksienhahmottaminen sekä ajan hermollatoimiminen ja toimintaympäristönmuutoksiin reagoiminen.Hyvää toimintaa estävinä tekijöinänähtiin vastaavasti resurssipula, yhteistyönongelmat, toimimattomatkäytännöt sekä toimintaympäristönasettamat haasteet.Yhdistyksen tärkeimmiksi nykyisiksitehtäviksi nostettiin yhteiskunnallinenvaikuttaminen, kuntatekniikanpäivien järjestäminen, verkostoituminenja jäsenlehden toimittaminen.Tulevaisuudessa yhdistyksentoivottiin lisäävän toimintavalikoimaansamyös teemakohtaisten koulutustilaisuuksienjärjestämisen.Kyselyn tuloksia esiteltiin hallituksenjäsenille ja sidosryhmille järjestetyssäseminaarissa 28.2.2013 jane herättivät hyvää keskustelua. Tuloksiaesitellään tarkemmin lehdenseuraavassa numerossa, joka ilmestyy8.5.2013.Sanna LuodemäkiYTM, Sito OyKiinteistöjen hallinta jaylläpito, nimistötyö,kiinteistönpito, pysäköinninvalvonta(30–49 %)Maapolitiikka,sähköverkot,rakennusvalvonta,asemat ja terminaalit,ympäristötoimi,satamat (50–69 %)Kaavoitus- ja maankäyttö,liikennetekniikka,jätehuolto,joukkoliikenne,liikuntapaikat (70–89 %)Kadut, vesi- javiemäriverkostot,puistot, ulkovalaistus,johtoverkostot,liikennesuunnittelu(90–100 %)SKTY:n jäsenkyselyyn vastanneiden näkemys kuntatekniikkaan kuuluvista rakennetun ympäristönosa-alueista. Kuvion keskellä ovat tärkeimmiksi koetut tehtävät.Oslossa ratkottiin viimetalvena lumiongelmiajuristien avulla.Pohjoismaisin voiminJOUKKOLIIKENHelsingin, Tukholman ja Oslon talvitöistävastaavat sekä joukkoliikenteenedustajat kokoontuivat Helsinkiinhelmikuun lopulla. Kokoontumisestaon jo muodostunut perinteinen,koska ensimmäisen kerran kokoonnuttiinTukholmaan kaksi vuottasitten ja viime vuonna Oslossa.Ajatus tällaisesta kokouksesta,jossa käydään läpi sekä lumitöidenhankaluudet että niiden aiheuttamatjoukkoliikenteen ongelmatja pyritään keksimään uusiakeinoja (puolin ja toisin) joukkoliikenteensaamiseksi sujumaan ongelmitta(tai ainakin entistä paremmin)myös talvikuukausina, tuli Tukholmasta2,5 vuotta sitten. TuolloinTukholman kunnossapitopäällikkö30 Kuntatekniikka 2/2013

TEEN PUOLESTA LUMIKAAOSTA VASTAANTed Ell otti yhteyttä minuun ja OslonArne Sörlien kyseli, onko meilläkiinnostusta asiaa kohtaan. Siitä sesitten lähti liikkeelle.Kokous on etsinyt muotojaan, janyt tuntuu siltä, että olemme oikeallatiellä. Enää ei esitellä, miten luntaluodaan tai bussien lähtöväliä tms.,vaan olemme tulleet enemmän siihen,miten voimme palvella asiakastaparemmin: informoiden, keskustellenja pysymällä aikatauluissa.Kaikissa kolmessa pääkaupungissaollaan tällä hetkellä tarttumassaasiaan samansuuntaisin keinoin.Helsingissä olemme muun muassarajoittaneet kadunvarsipysäköintiäesimerkiksi vuorokausipysäköinnillä,meillä on tekstiviestipalveluja,kotisivuillamme informoidaan, valvommekiinteistöjen lumenluontia japoiskuljetusta, tarjoamme autohotellipalveluitaym. Joten hyvällä tielläkohti (vielä) parempaa Helsinkiäolemme menossa.Kuriositeettina voi vielä kertoa,miten Oslossa pääsi käymään viimevuoden lopulla. Oslo on jaettu neljäänsuureen urakka-alueeseen, joistayksi oli Oslon kaupungin kokonaanomistaman osakeyhtiön OsloVejn hoidossa. Yhtenä joulukuuntorstaina kuului huhuja, että OsloVejn asiat eivät ole ihan huippuhyvällämallilla – ja perjantaina tekivätkonkurssin. Oslon kaupunki ei tahtonutauttaa kruunullakaan, ja lopputulosoli se, että sinä perjantaisenaaamuna koko toiminta loppuikuin seinään. Kukaan ei vastannutpuhelimiin, eikä tilaajapuolella kukaanoikein tiennyt, mitä oli tekeillä– ei siis mitään. Kaiken lisäksi luvattiinlauantaiksi 30 senttiä lunta.Lunta ei onneksi tullut ihan niinpaljon, ja onneksi tilaaja sai kiinnikaksi isohkoa aliurakoitsijaa, jotkalupasivat tulla hätiin. Sillä selvisivätviikonlopun yli, ennen kuin juristitsaivat seuraavalla viikolla asiat hoidettua(kirjalliset sopimukset yms.),jotta työt hoituisivat edes tyydyttävästi.Kuukauden kädenväännönjälkeen tilanne sitten normalisoitui,mutta vanhana ”lumiukkona” voinvain kuvitella, millaista kaaosta sielläsilloin oli.Edellä kerrotun vuoksi pitää ihmetelläOslon kaupungin toimia,kun tällaista pääsee tapahtumaan.Päästetään toinen menemään konkurssiinja järjestetään syvälle ”liriin”,eikä informoida mitään etukäteen.Toivottavasti meillä toimitaantoisin, ja toivottavasti tilaajillammeon paremmat suhteet pääurakoitsijoihin.Ja varoiksi: myös TODELLAhyvät suhteet heidän aliurakoitsijoihinsa– kaiken varalta.Ensi vuonna jatketaan samoissamerkeissä, mutta toivottavasti ilmantällaisia kauhutarinoita, ja kokoonnutaanTukholmassa.Danne LångströmYhdistyksen pikku pyykkäriKuntatekniikka 2/201331

ONKO ELÄMÄÄ ILMAN SKTY:TÄ? Yhdistyksen tunnolliset toimihenkilötovat toistuvasti ja aiheestamuistutelleet minua jonkinlaisenkirjallisen testamentin synnyttämisestähallituskauteni päättyessä. Minustakyse on pikemminkin välitilinpäätöksestä,sillä SKTY on niin hienoyhdistys, että mukana kannattaa ollaseniorinakin.Osaltani kaikki alkoi 1977 lokakuussa,kun siirryin valtionhallinnostaHelsingin rakennusvirastoon. Taisiolla toinen tai kolmas työpäivä,kun esimieheni Urpo Piilo lykkäsikäteeni yhdistyksen jäsenlomakkeen.Tuossa vaiheessa en tiennytmitään SKTY:stä. Upi vastasi kyselyynikehotuksella täyttää lomake ja lupauksellakeväisestä Porvoon-matkasta.Näin tein, ja keväällä 1978koin ensimmäiset kuntatekniikanpäiväni Porvoossa.Tuon jälkeen pääsin osallistumaanvarsin usein kuntatekniikanpäiville. Helsinkiläisillä oli viime vuosituhannellatapana saada matkakustannukseteräänlaisena avustuksena,joita rahastonhoitaja Tarmojakeli ruskeissa kuorissa ilmoittautumisenyhteydessä. Tapa herätti ansaittuahuomiota muissa osanottajissa.Tämä oli perusteetonta, silläHelsingin avustus ei silloinkaan kattanutpäivien kuluja.Kun vuodet lyövät leimoja passiin,insinöörikin viisastuu, ja vähitellentajusin, että SKTY tarjosi hienonmahdollisuuden alan tietämyksensyventämiseen ja ennen kaikkeaverkottumiseen muiden kaupunkienammattilaisten kanssa. Aikanaennen nettiä ja kännyköitä tällä olisuuri merkitys. Jo silloin, kirkkailtavesiltä tulleena, olin valmis myöntämään,ettei kaikki kuntatekninen viisaussuinkaan asu Helsingissä.Vähitellen siteeni yhdistykseenvahvistuivat ja käsitys jäsenyydenmerkityksestä koulutuksen ja osaamisensyventäjänä kasvoi. Olin mukanakannattamassa jäsenyydenavaamista myös kuntasektorin ja insinöörikoulutuksenulkopuolelle, tämäoli muistaakseni voimakkaastipinnalla Rovaniemen päivillä. Ilmassaoli samaa sukupolvien välistä kitkaakuin opiskeluaikanani kokemassaVanhan valtauksessa.Yhdistys käytti häpeämättömästiminua nuorena jäsenenä hyväkseentoiminnassaan. Minut houkuteltiinmuun muassa järjestämäänryhmämatka Kanadaan kansainvälisillekuntainfran päiville ja järjestämäänsen yhteyteen ammattivierailuNew Yorkiin. Palkkiona sain omallaajalla ilman päivärahoja osallistuaitsekin matkaan.Seuraava reippaan pojan hommaoli kadunrakentamisen teknisenohjekirjan toimittaminen vuosina1990–1991. Urakkaan kuuluiTeemana Tulevaisuuden tekijätKuntatekniikan päivät 2013Jyväskylä 16.–18.5.2013Ota osaa valtakunnan laajimpaan kuntatekniikkaseminaariin!Paikkana on Jyväskylän Paviljonki, ja samoissatiloissa järjestetään myös Yhdyskuntatekniikannäyttely YT13 15.–16.5.2013.Seminaariohjelmassa on luentoja, kiertoajeluita,verkostoitumista sekä muita oheistapahtumia.Luennoilla käsitellään kestävän kaupunkirakenteenkehitystä ja avustavia työkalujasekä palveluja monesta eri näkökulmasta.Lauantaiaamuna on mahdollisuus päästä jopakanavaristeilylle.Ilmoittaudu 19.4.2013 mennessä verkossawww.kuntatekniikka.fi/toimijat/skty, mistälöytyy päivien oma sivusto sekä seminaariohjelmakokonaisuudessaan.Tule mukaan, niin tekee kolmisensataamuutakin kuntatekniikan ammattilaista!Muista olla aktiivinen myös majoitusvarauksensuhteen. Majoituskiintiö on varattu SokosHotel Alexandrasta ja Solo Sokos HotelPaviljongista tunnuksella JKL1944.32 Kuntatekniikka 2/2013

SKTY:N HALLITUSSuunta on selvillä; HannuVirtasalo siirtyy hallituksestarivijäseneksi.kirjoittajien suostuttelu, mainostenhankinta, toimittaminen yms. Kalkkiviivoillapettäneiden kirjoittajienosuudet jouduin kirjoittamaan itse.Teoksen seuraavan 2000-luvun versiontoimittamisessa olin ohjausryhmässä,ja raaka työ ostettiin jo hyvältäkonsultilta. Aika kultaa muistot, janyt tajuan näiden projektien arvon,joissa kasvoin itsekin työn myötä.Vuonna 2001 Sipilän Eero saiminut muutamalla oluella ylipuhuttuahallituksen vaalitoimikunnan vetäjäksi.Pesti oli haastava, sillä toimivahallitus on yhdistykselle tärkeä.Periaatteena oli saada hallitukseenkattava edustus sekä alueellisesti ettäammatillisesti.Työssä auttoivat suuresti SKTY:nkautta saamani suhteet eri kaupunkeihinsekä tietysti muu vaalitoimikunta.Saimme vaalitoimikunnan sekähallituksen kanssa sitkeällä väännölläläpi yhden hallituspaikan kiintiönyksityissektorin edustajalle. Tämäon mielestäni vahvistanut yhdistystämerkittävästi, kasvattanut uskottavuuttaja syventänyt mahdollisuuksiaalan vaikuttajana.Haastavinta vaalitoimikunnassaoli puheenjohtajaehdokkaiden valinta.Nyt, peilistä katsoen, tässäkinolemme onnistuneet. Seuraavaanpuheenjohtajavalintaan osallistun rivijäsenenävuosikokouksessa.Muutama vuosi sitten tajusin,etten pääse vaalitoimikunnasta kuinhallitukseen. Tämä onnistui, ja nyttämäkin pesti on lusittu, Hallituskausioli mielenkiintoinen ja antava.Muutama lomapäivä näissä tuhertui,mutta henkilökohtaisessa saldossajäin selvästi pluspuolelle.Hallitus uudisti yhdistyksen strategianja suuntaa voimakkaasti tulevaisuuteen.SKTY:llä on arvostettuja oikeutettu asema kuntatekniikankentässä. Tämä asema pitää säilyttääja sitä pitää vahvistaa. Mahdollisuudetvaikuttamiseen ovat suuretja suuresti kiinni yhdistyksen satsauksistatoimintaansa. Nykyisellähallituksella on selviä merkkejäja haluja lisäpanostuksiin. Mahdollisuudetalan kehittymisen syvempäänvaikuttamiseen yhteistyössäalan muiden järjestöjen ja kuntienkanssa ovat suuret. SKTY:ssä yhdistyvättänään positiivisessa mielessäkunta- ja yksityissektorien osaaminenja päämäärät paremman ja toimivammaninfran puolesta.Yhdistys ei ole mitään ilman jäseniään.Jäsenistöä tulee aktivoida,ärsyttää ja osallistuttaa. Vain näinsaamme tulosta, vaikutamme ja palvelemmealaa. Olen yli kolmenkymmenenvuoden aikana saanut kokeaSKTY:n kehittymisen nykykuntoon.Uskon, että yhdistyksellä on tilausmyös seuraavalle jaksolle. Tämävaatii aktiivisuutta myös rivijäseniltä.On aika siirtyä rivijäseneksi. Minunosaltani jatko riippuu suurestisiitä, millaisia eläkeläispaketteja yhdistysjäsenilleen tarjoaa.Hannu VirtasaloPuheenjohtaja/OrdförandeJorma VaskelainenLahden kaupunki, kunnallistekniikkaPL 126, 15141 Lahtipuh. 03 8142425, 050 63892jorma.vaskelainen@lahti.fi1. varapuheenjohtaja/1. viceordförandeAntti Korte, Raision kaupunki,tekninen keskusPL 100, 21201 Raisiopuh. 02 4343409, 044 7971252antti.korte@raisio.fi2. varapuheenjohtaja/2. viceordförandeHeikki LonkaInsinööritoimisto Olof Granlund OyMalminkaari 21, 00700 Helsinkipuh. 050 3504297heikki.lonka@granlund.fiMuut jäsenetPekka Virkamäki, Vantaan kaupunki,rakennusvalvontaKielotie 20 C, 01300 Vantaapuh. 09 83924438, 050 5592082pekka.virkamaki@vantaa.fiJyrki Mattila, Hyvinkään kaupunki,Tekniikka ja ympäristöPL 21, 05801 Hyvinkääpuh. 019 4594601, 040 5419576jyrki.mattila@hyvinkaa.fiPäivi Ahlroos, Sito Finland OyTietäjäntie 14, 02130 Espoopuh. 020 7476185, 040 4824962paivi.ahlroos@sito.fiJere Klami, Oulun kaupunkiYhdyskunta- ja ympäristöpalvelutPL 32, 90015 Oulun kaupunkipuh. 044 7032412jere.klami@ouka.fiEila Kesti, Turun kaupunki,Kiinteistöliikelaitos, InfrapalvelutPuutarhakatu 1, 20100 Turkupuh. 050 5870454Eija Muttonen-Mattila, Tampereen kaupunki,Rakennusvalvonta,PL 487, 33101 TampereFÖRENINGENSSTRATEGI Föreningens styrelse och ämbetsmänhåller fortfarande på attförnya strategin. Styrelsen gick utmed en enkät till medlemmarna.Det gläder oss enormt, att vi ficköver 200 svar på förfrågan, ochi svaren framgick att vi har varitpå rätt väg redan under JyrkiMeronens (och också även mitt)ledarskap, men också att vi nuär på rätt väg med förnyelsernasom jag påbörjade ifjol, och somvi nu fortsätter med.Medlemmarna var av denåsikten, att de Kommuntekniskadagarna, networking och tidningenär det allra viktigaste förföreningen. I fortsättningen villeman ha flere gemensamma seminarieroch workshops, manvill att föreningen tar en störreroll i kommuntekniken (lobba förbranschen), man vill få med mindrekommuner mm., och allt dettaär precis det som styrelsen ocksåhar tänkt sej för framtiden.Styrelsen fortsätter med förberedandetav strategin och möjligaframtidsplaner, och allt dettakommer att tas upp under årsmöteti Jyväskylä.SAMNORDISKSAMARBETEI februari ordnades ett möte iHelsingfors mellan kollektivtrafikrepresentanter och de som sköterom vinterunderhållet i Helsingfors,Stockholm och Oslo.För 2,5 år sedan tog Ted Ell frånStockholm kontakt till mej ochArne Sörlie i Oslo, och frågadeom vi är intresserade av ett sådantsamnordiskt samarbete – ochdet var vi.Första mötet ordnades för tvåår sedan i Stockholm och i fjolträffades vi i Oslo, och nu då i”Stan”. Den allmänna åsikten påmötet var, att det är ytterligt viktigtatt berätta för varandra omsvårigheter med vinterskötseln likasommed att trafikera och hållatidtabellerna under vintermånaderna,och likaså viktigt, atttillsammans försöka komma pålösningar för att kollektivtrafikenrullar på så bra som möjligt, ävenunder vintermånaderna.Helsingfors berättade om nyametoder, såsom datumparkering,textmeddelande (personlig info)om bl.a. bortförsel av snön, hemsidormed information, bilhotell,övervakning av fastigheterna ochderas ansvar mm. Med bl.a. dessametoder har man redan kommitlångt, och liknande saker hållerman på med i de bägge andrahuvudstäderna, men mycket merfinns att hämta och lära sig av varandra– för att få kollektivtrafikenatt löpa (ännu) bättre i fortsättningen.Traditionen med dessa mötenfortsätter med nästa möte iStockholm i februari-mars, i nästaår.Danne LångströmFöreningens lilla hjälpredaKuntatekniikka 2/201333

Kunnat vähättelevätuimalaitostenperusparannushankkeiden merkitystäUimahalli- ja kylpylätekninenyhdistys UktyYhdistyksen tarkoituksenaon kehittää ja ylläpitääSuomen uimaloiden, uimahallienja kylpylöiden toiminnallistaja teknistä tasoa jatoimia alan keskustelufoorumina.Yhdistyksen tärkeimpiätoimintamuotoja ovat vuosittaisenkoulutus- ja keskustelutilaisuuden(Uimahalli- jakylpyläpäivät) järjestäminen,jäsenistölle tarkoitetut keskustelu-ja koulutustilaisuudetsekä hallituksen työskentely.Yhdistyksessä on jäseniänoin 140.YhteystiedotInternet: www.ukty.fis-posti: ukty@ukty.fiYhdistyksen puheenjohtajaPertti Kärpänenpertti.karpanen@ukty.fipuh. 0400 205 296Yhdistyksen varapuheenjohtajaJukka Vienonenjukka.vienonen@lohja.fipuh. 044 502 0120Yhdistyksen sihteeriTapio Ala-Peijaritapio.ala-peijari@kolumbus.fipuh. 040 829 0068Uimahallien ja kylpylöiden perusparannus- ja laajennushankkeitaon tällä hetkellä vireillä useita. On hyvä,että vaikka elämme taloudellisesti haasteellista aikaa,tärkeistä kiinteistöistä huolehtimisen merkitys on ymmärretty.Uimahallit ja kylpylät ovat käyttölaitoksia jakäytettäessä suurten rasitusten kohteena.Selvitysten mukaan vuosittain vähintään kymmenenhallia vaatisi perusparannusta, jotta ne pystyttäisiin pitämäänasianmukaisessa kunnossa.Moni asia vaatii toimenpiteitä. Tärkeimpiä ovat talotekniikankehittyminen, materiaalien kuluminen ja yleisenviihtyisyyden luominen. Jos laitos on hyvässä kunnossa,asiakkaiden on mukava tulla uudestaan. Kaikkienosapuolten on muistettava mitä varten parannuksiatehdään – ja sehän on asiakas ja vain asiakas. Asiakason se, joka käynnillään pienentää laitosten kuluja.Erikoisrakentaminen vaatii erikoistaitojaYhdistyksessämme on huolestuneina pantu merkille,miten kunnissa suhtaudutaan vähätellen perusparannushankkeidensuunnitteluun ja toteutukseen. Liianusein käy niin, että otetaan suunnittelijoiksi ns. ”omankylän poika”, joka ei ole koskaan suunnitellut tällaistaerikoislaitosta, ja lopputulos on sitten sen mukainen.Jos ja kun siihen mennään, vähintä mitä voisi vaatia olisi,että käytettäisiin riittävän kokemuksen omaaviaasiantuntijoita apuna heti suunnittelutyön alusta alkaen.Näin vältyttäisiin pahimmilta virheiltä.On muistettava, että heti suunnittelun alkumetreillätehdään yleensä pahimmat virheet, joita on vaikeamyöhemmin korjata. Haluan tässä erikseen painottaa,että kysymys on erikoisrakentamisesta, joka vaatii erikoisosaamista.Harras toiveeni olisi, että toteutuksen eri osapuolettutustuisivat nykyisiin ohjeistuksiin, koska niitä on erittäinlaajasti. Erityisesti haluan mainita UKTY:n tekemänoppaan ”Uimahallien ja kylpylöiden rakennuttaminen”,OKM:n julkaisu n:o 97, jota Rakennustieto Oy myy.Joukolla mukaan juhlimaan!Yhdistyksemme järjestämät Valtakunnalliset uimahalli-kylpyläpäivät2013 oli ainakin järjestäjien saaman palautteenperusteella erittäin onnistunut tilaisuus. Osallistujamääräoli myös uusi ennätys, sillä 213 tiedonhaluistaoli saapunut paikalle. Vuoden 2014 Valtakunnallisetuimahalli-kylpyläpäivät on alustavasti suunniteltu pidettäväksi2.–4.2.2014. Niistä tarkemmin keväällä, kun virallinenvahvistus on saatu.Päivien suurin anti on laaja informaatio koko uimahallisektorista,jota ohjelma edustaa. Samoin kollegoidentapaamiset ja tiiviit keskustelut heidän kanssaanantavat hyvää tietoa, näytteilleasettajien tuote- ja palvelutarjonnanesittelyä väheksymättä. Tämänvuotinen kokonaisuusoli kaikkien mielestä onnistunut.UKTY järjestää seuraavana koulutustilaisuutena yhdessäPeurungan kylpylän kanssa 22.3. ns. palauteseminaarinkylpylän laajennuksesta. Tuolloin saadaan tuoreitakokemuksia työn onnistumisesta. UKTY:n vuosikokouson samana iltana klo17 Peurungan kylpylässä. Siihentoivon jäseniltä runsasta osanottoa. Samalla saadaanevästyksiä jäseniltä toimintojemme uusista tavoitteista.Kevät huipentuu yhdistyksemme 20-vuotisjuhliin,jotka pidetään Helsingissä juhlavissa puitteissa Suomenlinnassa17.6. Tarkempi ohjelma tullaan toimittamaanajoissa jäsenille. Merkitse tilaisuus kuitenkin jo kalenteriisi!Tällä hetkellä on uimahalli-kylpyläteemasta tekeilläLeko-tutkimus joka tarkastelee energiankäyttöä ja senomavalvontaa. Niin ikään uimahallien ja kylpylöiden laatoitusopason valmisteilla, ja myös suunnittelutarjouspyyntöjenasiakirja on työn alla. Näin yhdistyksemmeetenee kesää ja vuoden loppua kohden työntäyteisenä.Rakentavin kevätterveisinPertti Kärpänenpuheenjohtaja34 Kuntatekniikka 2/2013

Poikkeustilanteiden välttäminen– HYGIENIA VERKOSTOTÖISSÄVesihuollon poikkeustilanteisiin varautuminen on pitkältiasennekysymys. Vesilaitoksen riskien kartoittamiseenvoi käyttää vaikka Ympäristöopas 128:aa, jonkalopussa on etenkin pienille vesilaitoksille tarkastuslistariskien määrittämiseksi.Riskien kartoituksen jälkeen laaditaan riskien pienentämisentoteutussuunnitelma, kustannusarvio sekälopuksi aikataulu. Osa riskeistä on sellaisia, joihin ei tarkastuslistaatarvita. Vesilaitos on hyvinkin tietoinen, mikälivesisäiliön rakenne, kuten katto, ei ole asianmukaisessakunnossa tai pinta- ja tulvavesillä on mahdollisuuspäästä vedenottamoon. Tämänkaltaisten riskien haltuunottoei johdu tiedon puutteesta, vaan taloudellisenpäätöksenteon haluttomuudesta. Näiden riskien haltuunotostavastaavat laitoksen johto ja kuntapäättäjät.Omasta toimintakulttuuristamme johtuvat riskit ovatvaikeasti haltuun otettavia. Yleensä taloudelliset investoinnitovat näissä riskeissä pienet, mutta tapojenmuuttaminen vaikeaa. Verkostotöiden hygienian varmistamiseksion kansallisena yhteisenä keinona Vesityökorttikoulutus.WSP-työryhmissä valmistellaan erilaisiaverkostotöiden hygieniatarkastuslistoja. Töiden hygieenisyydenvarmistamiseksi meillä on siis ohjeita, säännöllistäkoulutusta ja tarkastuslistoja.Mikä on työmoraalissamme niin puutteellista, ettemmeitse osaa töiden hygieenisyyttä varmistaa? Ohjeistuksenja koulutuksen tulisi olla osa töihin perehdytystä,ja sen jälkeen työhygienian tulla niin selkärangasta,ettei tarkastusta tarvita kuin auditointiin eli ohjeidenja koulutuksen päivittämiseen. Henkilöstömme on niinammattitaitoista, ettei kukaan muu pysty meille sanomaan,missä todelliset riskit töissämme piilevät.Mitä ovat todelliset riskit?Kiinteistöistä aiheutuva takaisinvirtaus vesijohtoverkostoonon selkeä riski, mutta miksi kaikissa mittareissa eiole takaiskuja tai miksi niitä on poistettu kunnossapidollisistasyistä esimerkiksi huonon virtaaman tai paineentakia? Miksi mittareita ei aina sinetöidä?Mitkä ovat vuototilanteissa todellisia riskejä? Se, ettävesijohtotöitä tehdään osin samoilla työkaluilla kuinviemäritöitä vai se, että vesijohtoon pääsee maa-aineksia?Vesijohtoon päässeiden maa-aineksien tai kaivantovesienpitäisi olla jokaiselle automaattinen hälytys huomattavastikorkeammasta riskistä. Tällöin kaivannostaja kaivantovedestä pitäisi havainnoida mahdollisia kemikaalejatai ulospäin vuotavan viemärin vesiä.Korjaustyön tai uuden linjan rakentamisen yhteydessäpitäisi aina silmämääräisesti todeta, ettei putkessa taiosissa ole mitään ulkopuolista. Putkien ja osien pitäisiaina tulla varastoon ja työmaalle tulpattuina. Taukojenajaksi pitäisi kaivannon vesijohdoissa aina olla paineenkestävättulpat. Vuoto- ja korjaustyöt tulisi aina päättääsuunniteltuun huuhteluun, mutta näin ei kuitenkaan ainatehdä.Käytännön toteusohjeet puuttuvatMiksi verkostotöiden riskejä ei oteta haltuun, eli miksihygieeninen tapa toimia ei ole osa normaalia toimintaa?Ympäristöopas 128 ja muut oppaat auttavat poikkeustilanteisiinvalmistautumisessa, mutta käytännöntoteutusohjeita ei oppaista tahdo löytää. Kun poikkeustilannetapahtuu, on toimenpiteiden oltava nopeita tilanteenhaltuun ottamiseksi ja ratkaisemiseksi.Esimerkiksi väliaikainen vedenjakelu on suunniteltavaetukäteen. Palolaitosten vesiautoja ei ole tarkoitettutalousvesikäyttöön. Kuinka nopeasti ja missä ne saadaankloorattua? Kuinka nopeasti tulokset saadaan?Vesiautosta ei suoraan voi jakaa vettä suurelle ihmismäärälle,vaan jakelu on tehokkaampaa pienempien jakelusäiliöidenkautta. Erään laskelman mukaan 5 000ihmisen välttämätön talousveden saanti vaatii ajoaikoineen,täyttöineen ja tyhjentymisineen yhden vesiautonja 16 yhden kuution säiliötä. Kuinka monelta laitokseltalöytyy vaadittava kalusto? Missä kunnossa säiliöt ovat?Viemärisortuma tai pumppaamohäiriö suuremmassakokoojaviemärissä voi vaatia jopa 500 – 1 000 l/spumppauskaluston. Mistä löytyvät riittävät pumput jaohipumppausletkua? Vai voidaanko tilanne hoitaa imuautoilla?Eri poikkeustilanteet vaativat erilaisia ratkaisuja. Näitäratkaisumalleja täytyy selvittää etukäteen, ja niihintäytyy olla valmius.Moraalinen selkäranka luodaan yhdessäKPM:n jäsenistö koostuu etenkin vesihuoltolaitostenverkostohenkilöstöstä, alan palveluiden ja materiaalientoimittajista sekä valmistajista. Koulutuspäivillä ja nettikeskusteluissammerakennamme toisiimme tukeutuenyhdessä toimivia ratkaisumalleja poikkeustilanteisiin.Yhdessä luomme moraalisen selkärangan toimiaksemmeaina oikein ja hygieenisesti töissämme.Seuraavat koulutuspäivämme järjestetään Kuopiossa9.–11.10.2013. Ilmoitelkaa, mikäli kesän aikana jossainpäin Suomea olisi mielenkiintoinen tutustumiskohdebussilliselle putkimestareita, niin järjestämme työmaavierailun.Arvoisat yhdistyksemme jäsenet, Kuopiossanähdään lokakuussa 2013!Yhteisellä asialla – vesihuollon vuoksi,Sami SillsténKuntien Putkimestariyhdistys ry, puheenjohtajaKuntien PutkimestaritKuntien Putkimestarit ry (KPM)on perustettu 1975 suomalaistenvesihuoltolaitosten vesi- javiemäriverkostojen suunnittelu-,rakentamis-, rakennuttamis-,ylläpito- ja hankintatoiminnoistavastaavien henkilöidenyhteistoiminnan ja ammattitaidonkehittämiseksi.Varsinaisia jäseniä on runsaat300 ja kannattajajäseniä eliyritysjäseniä 83.Yhteystiedot:Puheenjohtaja Sami Sillstén,s-posti: sami.sillsten@hsy.fipuh. 050 466 9114Sihteeri, s-posti:markku.ala-kihnia@hsy.fiwww.kuntienputkimestarit.fiKuntatekniikka 2/201335

Luonnos hallituksen esitykseksi lausuntokierroksellaVESIHUOLLON LAINSÄÄDÄNTÖuudistumassa odotettua enemmänVesihuoltolakiluonnoksessa olennaisimpia uudistuksia ovat kunnan roolin vahvistuminen hulevesienhallinnassa ja sen säätelyn siirtyminen maankäyttö- ja rakennuslakiin sekä vesihuoltolaitosten yhtiöittämisvelvoitetilanteessa, jossa laitos tarjoaa merkittävästi palveluja omien verkostojensa ulkopuolisilleasiakkaille.TEKSTI Paavo Taipale Viitisen vuotta valmisteltuvesihuoltolain uudistus onmenossa eduskuntaan kuluvanvuoden aikana. Luonnokset vesihuoltolainja maankäyttö- jarakennuslain muutoksista olivatlausuntokierroksella maaliskuussa.Asiasta järjestettiin alan toimijoillemyös kuulemistilaisuus.Luonnokset sisältävät moniaodotettuja uudistuksia, muttamenevät joissakin asioissa valmisteluryhmänloppuraportinlinjauksia pidemmälle. EsimerkiksiKuntaliitto näkeekin niissärunsaasti korjattavaa. Keskeisimpinäongelmina nähdään yhtiöittämisvelvoiteja hulevesien hallinnanjärjestelyt.Yhtiöittämisvelvoiteyllättäen esilläVesihuoltolakiluonnoksen mukaanlaitos tulisi yhtiöittää, jos setoimii kilpailutilanteessa markkinoilla.Säädösehdotus on jossakinmäärin yllätyksellinen, sillä vesilaitostoimintaon yleisesti ymmärrettyluonnolliseksi monopoliksi,joka ei edellytä yhtiömuotoatoisin kuin esimerkiksi, sähkönmyyntitai satamatoiminta.Luonnoksen mukaan kilpailutilannevoisi olla kysymyksessä,jos kunnallinen vesihuoltolaitosesimerkiksi toimittaisi toisillevesihuoltolaitoksille palveluja,kuten myisi vettä, tai hoitaisi niidenverkostoja. Lain perusteluissatodetaan yhtiöittämisen olevantarpeen, kun palveluja tarjotaanmuille ”merkittävässä määrin”.Kunta voisi edelleen omistaa yhtiömuotoisenvesilaitoksen.– Taustalla ovat EU:n kilpailusäädökset.Olemme keskustelleetkomission kanssa asiasta useaanotteeseen. Luonnollinen monopolitoimintajäisi yhtiöittämisvelvoitteenulkopuolelle. Jos vesihuoltolaitosesimerkiksi hoitaatoisen laitoksen verkostoa, tilanneon toinen. Ilmauksen ”merkittävässämäärin” sisältöä on tokitarkennettava,sanoolain valmistelustavastannutvanhempihallitussihteeriAntti Belinskijmaajametsätalousministeriöstä.Hän huomauttaa,että velvoite voi olla monessatapauksessa teoreettinenja luonnos voi tältäkin osin vielämuuttua. Edellyttämällä laissalaitosten yhtiöittämistä tietyissätilanteissa pyrittiin myös tyynnyttelemäänEuroopan komissiota.Yllättäenluonnokseen putkahtanutyhtiöittämisvelvoite närästääKuntaliittoa.– Vesihuoltolaitokset eivätkäytännössä toimi kilpailutilanteessamarkkinoilla, joten yhtiöittämisvelvoiteon tarpeeton. Tarvittavasäätely tulee kirjata kuntalakiin,jossa yleisestikin säädetäänkunnan toiminnan organisointitavoista,Kuntaliiton yhdys-kuntatekniikan päällikkö KirsiRontu linjaa.Hulevesiasiatpuhuttavat“YllättäenluonnokseenputkahtanutyhtiöittämisvelvoitenärästääKuntaliittoa.”Lakiluonnos korostaisi kunnanvastuuta hulevesien hallinnasta,ja sitä säädeltäisiin maankäyttöjarakennuslakiin lisättävillä säädöksillä.Kunnalla olisi mahdollisuussopia hulevesipalveluista vesihuoltolaitoksenkanssa putkiviemäreissäjohdettavienhulevesienosalta.Kunnanoman laitoksenkanssaneuvottelujenvoisiolettaa sujuvanmutkattomasti,mutta onmyös tilanteita,joissa voidaan joutua neuvottelemaanyksityisen vesihuoltolaitoksenkanssa.– Jos huleveden viemäröintisoveltuu tällaisen laitoksen toimintaanja kunta on suunnitelluthuleveden viemäröinnin lakiluonnoksessakuvatulla tavalla,kunta voi päättää, että laitos huolehtiihuleveden viemäröinnistä,Antti Belinskij toteaa.Hulevesien hallinnan muutoksellaei tavoitella omaisuudensiirtoja vesihuoltolaitosten ja kuntienvälillä. Sen sijaan pitkän aikavälintavoitteena on pyrkiä eroonsekaviemäröinnistä, mutta siihenei kaikilla alueilla päästäne.Kuntaliiton mielestä hulevesienhallinnan periaatelinjauksetpitäisi tehdä vesihuoltolain tarkistamistyöryhmänyhteisesti hyväksymänloppuraportin pohjalta.Nyt liitossa ihmetellään, miksiministeriössä on päädytty toisenlaiseenlopputulokseen.– Putkiviemäröinnin osaltavastuun tulisi säilyä vesihuoltolaitoksella.Järjestely, jossa kuntakerää kiinteistöiltä hulevesijärjestelmänliittymismaksuja ja sittenmaksaa vuosittaisia palvelumaksujavesihuoltolaitokselle, on taloudenhallinnan kannalta sekava,Rontu sanoo.Kuntaliitossa toivotaan lausuntokierroksenjälkeen yhteisiäneuvotteluja valmisteluun osallistuneidenosapuolten kesken.Asia tulisi Ronnun mielestä käsitellämyös kunnallistalouden ja-hallinnon neuvottelukunnassa(KUTHANEK).– Lakiluonnos toisi kunnallemerkittäviä lisätehtäviä, ja niitä käsitelläänvakiintuneen käytännönmukaisesti neuvottelukunnassa.Jo nykyisessä laissa oleva mahdollisuusperiä maksua hulevesienpoisjohtamisesta säilyisi,mutta maksu muuttuisi kunnanperimäksi julkisoikeudelliseksimaksuksi. Mikäli vesihuoltolaitosjohtaa verkostossaan hulevesiä –kuten käytännössä tulee tapahtumaan– se voi periä kunnalta tästäpalvelusta kustannuksia vastaavankorvauksen.– Vesihuoltolaitoksen on kyettävänäyttämään hulevesistä silleaiheutuvat kustannukset, sil-36 Kuntatekniikka 2/2013

VESIHUOLTOlä ajatuksena on, ettei hulevesimaksuihinvoi sisältyä vesihuoltomaksuntapaan kohtuullistatuottoa, Antti Belinskij huomauttaa.LiittymisvelvollisuuteenjoustavuuttaLakiluonnoksen 10 § mukaantaajaman ulkopuolella sijaitsevaakiinteistöä ei tarvitsisi liittäävesihuoltolaitoksen verkostoon,jos sillä on ollut asianmukainenvesihuolto ennen kiinteistönsaattamista laitoksen toimintaalueenpiiriin. Kiinteistökohtainenlaitteisto on luonnollisestipidettävä aina ympäristönsuojelulainedellyttämässä kunnossa.Tähänpykälään liittyy vuoden2018 loppuun saakka kestäväsiirtymäaika, jolloin noudatetaannykyisen vesihuoltolainmääräyksiä ennen uudistuksenvoimaantuloa hyväksytyllä vesihuoltolaitoksentoiminta-alueella.Siirtymäaikaa pidetään laitostentaloudellisten toimintaedellytystenturvaamisen kannaltatarpeellisena, koska juuri nyt onkesken runsaasti viemäröintihankkeita.Belinskij uskoo, etteisiirtymäajan aikana ryhdytä riitelemäännykyistä enempää liittymisvelvollisuudesta.– Lähtökohtaisesti meneilläänolevat hankkeet ovat hyviähankkeita, eikä niiden toteutuksentaloudellisia edellytyksiävoida lähteä murentamaan. Tokijonkinlainen riski riidoista onolemassa.Taajama määritellään lakiluonnoksessans. tilastollisentaajaman avulla. Se voi monessatapauksessa poiketa asemakaava-alueesta.Tilastollinen taajamamääritellään rakennustihentymäksi,jossa on vähintään 200asukasta. Rajaus perustuu 250 x250 metrin ruudukkoon, ja siinäotetaan huomioon asukas-Kuntatekniikka 2/201337

luvun lisäksi rakennusten lukumäärä,kerrosala ja keskittyneisyys.Luonnoksessa lienee ensimmäistäkertaa yhdyskuntatekniikanrakentamista koskevassalainsäädännössä säätelyä myössupistuvan yhdyskunnan tarpeisiin,kun edellytykset vesihuoltolaitoksentoiminta-alueen supistamiselleon kirjattu lakiin.VakiohyvityspalvelukatkoksistaVesihuoltolaitosten asiakkailleon uuden lain myötä tulossa oikeusvakiohyvityksiin yli 12 tunninpalvelukatkoksista. Näin sähkömarkkinoillajo vuosikymmenenvoimassa ollut käytäntö laajenisimyös vesihuoltoon. Vakiohyvitysvoisi olla enintään 1 000euroa asiakasta kohti.Suhteessa laitoksen vuosittaiseenliikevaihtoon vakiohyvityksenenimmäismäärä olisi kymmenenprosenttia. Mikäli laitoksellaolisi ylivoimainen este vesihuoltopalveluntarjoamiseen, va-kiohyvitys-tä ei tarvitsisimaksaa.Rajankäyntisiitä, millaineneste onylivoimainen,jää viimekädessätapauskohtaisestiharkittavaksi.– Myöslaitoksen kokovoi vaikuttaasiihen,millaineneste onsille ylivoimainen.Isommilla laitoksilla onlähtökohtaisesti paremmat edellytyksetvarautua erityistilanteisiin,Belinskij pohtii.Luonnos lisääyksityiskohtaista säätelyäEräät lakiluonnoksen pykälätantavat vaikutelman aiempaaselvästi yksityiskohtaisemmastasäätelystä.Tällaisia ovatesimerkiksivesihuoltolaitoksentoimintakertomuksensisältövaatimuksetja määräyksetjohtoverkostojenteknisenlaadundokumentoinnistasekätoimintaaluerajaustenesittämistavasta.– Esimerkiksi energia-alallaon Energiamarkkinavirasto, jokaedellyttää alan toimijoilta varsinyksityiskohtaista raportointia.Vesihuoltoalalla tällaista ei ole olluteikä sellaista nytkään ehdoteta.Sen vuoksi lakiin on haluttuhieman yksityiskohtaisempaasäätelyä, Antti Belinskij sanoo.Hänen mukaansa raportointikriteerientavoitteena on avoimuudenlisäämisen ohella yhtenäistääeri organisaatiomuodoissatoimivien vesihuoltolaitostenjulkistamia tietoja. Esimerkiksimonialayrityksissä vesihuoltoliiketoiminnantunnusluvut on jatkossaerotettava muusta liiketoiminnasta.Lakiin on tulossa myös määräyksiävesihuoltopalveluja koskevastatietojärjestelmästä ja sentoimintaperiaatteista. Kuntaliitonmielestä tietojärjestelmän kustannuksiaei tule sälyttää vesilaitostenasiakkaille eikä kunnille,sillä kyse on valtiolta edellytetystäEU-raportoinnista, joka tuleetoteuttaa valtion varoin.– Kaiken kaikkiaan tietojensiirron tulee perustua niidennoutamiseen vesilaitosten tietojärjestelmistäavoimen tietopalvelurajapinnankautta, Kirsi Rontumuistuttaa. Kunnallistekniset vedenjakeluratkaisut - Wilolta!Kestomagneettimoottorilla varustetut paineenkorotusasemat ja pumputWilo-Helix EXCEL paineenkorotuspumppusarjaton varustettu alan viimeisimmällämoottoritekniikalla, IE 4 hyötysuhdeluokankestomagneettimoottorilla, mikä onsyrjäyttämässä vanhan oikosulkumoottoritekniikan. Kestomagneettimoottorienhyötysuhde on parasta mitä rahalla saa.Yhdistettynä pumpun erinomaiseenhydrauliikkaan ne takaavat kokonaisuudessaanpienet pumppauskustannukset. Wilo ontuonut markkinoille ensimmäisenä maailmassakestomagneettikuivamoottoripumput.Wilo on energiatehokkaan pumpputeknologianedelläkävijä.Lisätietojaerik.paulinow@wilo.fi38 Kuntatekniikka 2/2013

VESIHUOLTOVesilaitosten tunnuslukuraportti vuodelta 2011:Puhdistamolietteiden laatu paranee,käyttökustannukset nousussaVesihuoltolaitosten tunnuslukujärjestelmänraporttivuodelta 2011kertoo laitosten käyttökustannustennousseenedellisvuodesta peräti11 prosenttia. Laitostenliikeylijäämä ja omavaraisuusasteolivat kuitenkinpysyneet entisellähyvällä tasolla.TEKSTI Paavo TaipaleVuodesta 2006 lähtien vuosittainjulkaistuun raporttiin onkoottu 26:n vesihuollon kannaltakeskeisen tunnusluvun arvot yhteensä46 jäsenlaitokselta. Vertailutietoinaesitetään kahden aiemmanvuoden vastaavat tiedot.Aiemmista raporteista poiketentällä kertaa tunnuslukujärjestelmässäolevat laitokset on jaettulaskutetun vesimäärän perusteellakahteen luokkaan: pienetja keskisuuret laitokset (vedenmyynti alle 900 000 m 3 /vuosi) jasuuret laitokset (yli 900 000 m 3 /vuosi).Aiempien vuosien tapaan vesilaitoksettäyttävät hyvin sosiaali-ja terveysministeriön asettamattalousveden laatusuositukset.Talousveden orgaanisen aineenmäärää kuvaava KMnO 4-luku oli mediaaniarvoltaan edellisvuodentasolla 4,0 mg/l, muttakorkeimmat arvot olivat laskeneetlähes puoleen edellisen, varsinsateisen vuoden tasosta.Lietteiden käyttökelpoisuusparantunutPuhdistamojen ohi vesistöihinjohdettujen jätevesien osalta tilanneoli keskimäärin edellisvuottaparempi, mutta vaihteluLähde: VesilaitosyhdistysKiinteiden maksutulojen osuus kaikista vesihuoltomaksuista vuosina2009-2011 laitoksilla, joiden veden myynti on yli 900 000 m3/v.Osuus oli tunnuslukujärjestelmässä mukana olevilla laitoksillavuonna 2011 keskimäärin 19,5 prosenttia, lähes kolme prosenttiyksikköäedellisvuotta suurempi.vesilaitosten kesken oli aiempaasuurempaa. Jätevedenpuhdistamojenlupien päästöraja-arvoissapysyttiin 93,5-prosenttisesti,mikä on jokseenkin samaa tasoakuin vuonna 2010. Erityisesti heikoimminpäästöraja-arvoista selvinneetlaitokset olivat parantaneettuloksiaan.Puhdistamolietteiden käyttökelpoisuusesimerkiksi maataloudenlannoitteena oli parantunutedelleen. Lietteen käyttökelpoisuusarvioidaan raskasmetallien(elohopea, lyijy ja kadmium) pitoisuuksienperusteella. Pitoisuudetperustuvat lannoitevalmistelainmukaisiin raja-arvoihin. Keskimäärin77 prosenttia ja heikoimmillaankinyli puolet laitosten lietteistätäytti nämä raja-arvot.Laskuttamattoman vedenmäärä oli keskimäärin 20,2 prosenttia,kun se vuotta aiemminoli 18,7 prosenttia. Arvoissa einäyttäisi olevan merkittävää laitoskoostariippuvaa eroa. Laskuttamattomanveden määrä kuvaavesijohtoverkostosta vuotaneentai laskuttamatta otetun vedensuhteellista määrää verkostoonpumpattuun vesimäärään nähden.Kirjallisuudessa yleisenäsuositusarvona on pidetty kymmentäprosenttia.Verkostopituutta kohti laskettunalaskuttamattoman vedenmäärä oli pysynyt jokseenkinedellisvuoden tasolla ja olinyt 1,8, m 3 /vuosi/m. Ulkomaisessakirjallisuudessa hyvänä arvonaon pidetty alle 3 m 3 /vuosi/m.Putkirikkoja vähemmän,vuotovesiä enemmänPutkirikkojen määrä jatkoi vähenemistään.Niitä sattui vuonna2011 keskimäärin 5,1 kpl vuodessasataa putkikilometriä kohti,kun lukema vuotta aiemminoli keskimäärin 6,3. Viemäriverkostonvuotovesimäärä suhteessaviemäreiden kokonaisvesimääräänoli hieman lisääntynytja oli keskimäärin 40 prosenttia.Osuus sisältää sadevedet sekaviemäröidyiltäalueilta.Tunnuslukujärjestelmässämukana olevien vesilaitosten vedenominaiskulutus, eli vedenkulutuspumpattuna veden määränäasukasta kohden oli pysynyt vakaanaja oli keskimäärin 225 l/as/vrk. Ominaiskulutus vaihteli 136litrasta aina 392 litraan. Selityksenävaihteluun ovat muun muassavesilaitosten mahdolliset teollisuusasiakkaat.Kotitalouksien ominaiskulutus,eli vesihuoltolaitoksen toiminta-alueenkotitalousasiakkailtalaskuttaman veden määrävuorokautta kohti, oli niin ikäänpysynyt aiemmalla tasolla ja oli127 l/as/vrk.Käyttökustannustennousu jatkuiVesihuoltolaitosten käyttökustannuksetnousivat vuonna 2011keskimäärin 11 prosenttia edellisvuodestaja olivat 1,59 €/m 3 .Tunnuslukujärjestelmässä mukanaolevien laitosten kesken käyttökustannuksetvaihtelivat välillä0,94 – 2,26 €/m 3 .Laitosten kokonaiskustannukset,eli käyttökustannukset japääomakustannukset, ovat niinikään nousseet. Vuonna 2011ne olivat keskimäärin 2,55 €/m 3vaihteluvälin ollessa 1,62 – 3,75€/m 3 . Nousua edellisvuodesta olirunsaat kuusi prosenttia.Vesihuoltolaitosten liikeylijäämätpysyivät edellisvuoden tasollaja olivat keskimäärin 19,4 prosenttia(20,7 vuonna 2010). Liikeylijäämätovat suuremmilla laitoksillayleensä pieniä ja keskisuurialaitoksia suuremmat. Laitostenomavaraisuusaste oli säilynytkorkeana ja oli keskimäärin59,1 prosenttia.Kiinteiden maksutulojen osuusmaksutuloista oli kasvanut läheskolme prosenttiyksikköä ja olivuonna 2011 19,5 prosenttia. Kiinteidenmaksujen osuus kaikistamaksuista vaihteli välillä 0,1–49,4prosenttia. Koska suurin osa vesihuoltolaitoksenkustannuksistaon vesimääristä riippumattomia,myös kiinteiden maksujen osuuttapyritään lisäämään. Se on kuitenkinedelleen selvästi pienempikuin esimerkiksi sähköliiketoiminnassa.www.vvy.fi > TunnuslukujärjestelmäKuntatekniikka 2/201339

Jyväskylän keskustassa perinteinen sadevesikaivo eiLumen auraus sujuu ja hulevesiä kerätäänRankkasateidenaiheuttamienhulevesien hallintaankatualueilla haetaanuusia ratkaisuja.Hulevesien joutumistakaduille pyritäänvähentämäänkaavamääräyksillä,mutta myös viemäröintiinhaetaan uusiatekniikoita.TEKSTI Uma Pihlaja jaPaavo TaipaleKUVAT Harri Wickstrand Jyväskylän keskustassa sijaitsevallaHannikaisenkadunTyöpäällikkö Teemu Liimatainen Jyväskylän kaupungin Altek AluetekniikkaLiikelaitoksesta pitää hulevesikourua hyvänä ratkaisunavarsinkin kaduilla, joiden pituuskaltevuus on pieni.alueella oli aiemmin ongelmiasadevesien hallinnassa erityisestirankkasateiden aikana. Viemäritja sadevesikaivot eivät ehtineetkerätä vettä pois, ja ajoradoillesyntyi isoja lammikoita.– Perinteiset kitakaivot eivätriittäneet rankkasateilla. Pintaala,jolta ne keräsivät veden, oliliian pieni, joten suurin osa vedestämeni kitakaivon ohitse.Täällä Jyväskylässähän valtaosakeskustan sadevesistä virtaaHannikaisenkadun suuntaan jakovalla nopeudella, työpäällikköTeemu Liimatainen Jyväskylänkaupungin Altek Aluetekniikastakertoo muutostöiden taustoista.Vedet haltuunlaajalta alueeltaHannikaisenkadun ja Vapaudenkadunristeysalueen muutostöidenyhteydessä haluttiin rakentaaValurauta- ja muoviputken parhaimmat ominaisuudetonnyt yhdistettynä uudessaBlutop-järjestelmässä.Keveytensä ansiosta Blutop on helppo ja nopeaasentaa. Ulkopinnoitteena käytetty Zinalium tekeeputkesta pitkäikäisen. Sisäpuolisen Ductan-pinnoitteenansiosta putken hydrauliset ominaisuudetpysyvät muuttumattomina varmistaen vedenlaadun koko 100 vuoden elinkaaren ajan.Blutop-järjestelmään kuuluvat osat ovat suoraanyhdistettävissä PE- ja PVC-linjoihin.Saint-Gobain Pipe Systems OyNuijamiestentie 3 A, 00400 HELSINKI, Merstolantie 16, 29200 HARJAVALTAPuh. 0207 424 600, fax 0207 424 601, E-mail: sgps.finland@saint-gobain.comwww.sgps.fi40 Kuntatekniikka 2/2013

iittänytpoikittaisilla sadevesikouruillaVESIHUOLTOKouruelementinpintaosa on senverran vankka,että sen pystyynostamaan paikalleenkaivinkoneenliinoilla.Valmiiksi asennettu kouru kadulla. Kourun yläreuna jätetään hieman päällystepintaa alemmaksi, jotta saavutetaan paras mahdollinenkuivatus.tehokkaampi järjestelmä sadevesienhaltuunottoon. Vaihtoehtonapäädyttiin testaamaan kouruja,sillä niiden avulla saadaan kerättyäpintavesiä suuremmalla ritiläpinta-alallaja pystytään käyttämäänmyös poikittaisia pitkiälinjoja katkaisemaan vedentuloa.Kourujärjestelmän puolestapuhui myös se, että se pystyy ottamaanveden haltuun tasaisemmallakinmaalla. Vastaavanlaisiakouruja oli jo aiemmin rakennettumuun muassa Kouvolaan.– Vapaudenkadulla pituuskallistuson pieni, ja katu saneerattiinvain osittain, joten vesien lätäköitymisenestämiseksi kuivatuslinjastooli varmempi ratkaisukuin lähteä mitoittamaan yksittäistäkaivoa oikeaan sijaintiinja korkeuteen. Jos kaivo on sentinkinväärällä korolla, vedet eivätohjaudu oikeaan osoitteeseen.Siinäkin mielessä kourustooli varmempi valinta, Liimatainentoteaa.Kohteeseen valittiin ACOMonoblock -pintakuivatusjärjestelmä.Asennustyöt tehtiin kesällä2010.– Sen jälkeen rankkasateidenaikaisista lätäköitymisongelmistaei ole tullut valituksia. Vedetovat ohjautuneet oikeaan osoitteeseen.Nämä olivat tärkeitä kriteereitävalittaessa kouruja tähänkohteeseen, toteaa Jyväskylänkaupungin kaupunkirakennepalvelujenInvestoinnit-yksikönrakennuttajainsinööri Ilpo Irva.Ei liikaa liikkuvia osiaMuutostöiden taustalla on Väinönkadunmuuttaminen osittainkävelykaduksi. Uusien liikennejärjestelyjenmyötä muutoskohteenaolleeseen risteykseen ohjataannykyisin linja-autoliikenne.Tarvittiin siis raskasta liikennettäkestävä sadevedenohjausjärjestelmä.Tämäkin myötävaikuttiACO Monoblockin valintaan,sillä sen osat ovat yhtenäistävalua.– Monoblockin etuna on, ettäse on yhtenäinen kappale. Siinäei ole erillistä kansiosaa linjastonpäissä olevia huoltoluukkujalukuun ottamatta. Tässä kohteessahaluttiin nimenomaan, että onmahdollisimman vähän irto-osia,jotka voisivat rikkoutua esimerkiksiauratessa.Kourut ovat toimineet odotetullatavalla. Ne ovat nyt käytössäkolmatta talvea ja näyttävät kestävänhyvin myös talvihoitotoimenpiteet.– En ole itse huomannut enkäole myöskään koneenkuljettajiltakuullut mistään ongelmista. Ritilättuntuvat pysyvän hyvin ehjinäpaikollaan. Myös hulevedetsaadaan aiempaa paremmin talteen.On kuitenkin muistettava,että kourut eivät yksinään riitä,vaan koko hulevesien hallinnankokonaisuus lähiseudun kitakaivoineenon pidettävä kunnossa,Altek Aluetekniikan aluemestariTimo Tillgren sanoo.Kourujen asennus sujui ilmansuurempia vaikeuksia. Niidenyläreuna jätettiin hieman päällysteasfaltinpintaa alemmaksi,jotta kouru säästyisi ylimääräisiltäkolhuilta. Tämä myös auttoisaavuttamaan parhaan mahdollisenkuivatuksen. Jyväskylänkohteeseen asennettiin yhteensäkolme ACO Monoblock -sadevesikourulinjastoa,jotka olivat kahtaeri kokoa: 20 ja 30 senttiä leveitäkorroosionkestäviä polymeeribetonikouruja.Kuntatekniikka 2/201341

Laadun ja toimintavarmuuden parantaminen tavoiVesihuollon toimijoille opaKuntaliiton syksyllä käynnistämä, vesihuoltotoiminnankehittämiseen tähtäävä Vesiosuuskunnat,kuntien vesihuoltolaitokset ja kunnat -hanke onedennyt suunnitellusti. Oppaalla vastataan toiveisiinyhteistyöhön ja yhdistymiseen liittyvän ohjeistuksenja toimintamallien luomisesta kaikille vesihuollontoimijoille. Loppukeväästä julkaistavaopas on tarkoitettu kaiken kokoisille kunnille javesihuoltolaitoksille.Henna Luukkonen, projektiinsinööri,Suomen KuntaliittoSuomessa toimivista 1 500vesihuoltolaitoksesta suurin osaon vesiosuuskuntia. Niiden osuuskaikesta toimitetusta talousvedestäja vastaanotetusta jätevedestäon 10 prosenttia, joten niidenyksikkökoko on pieni.Vesiosuuskuntien toiminnassaon monia haasteita, joita lisäävätkäynnissä oleva vesihuollontoimintaympäristön muutosja tulossa olevat lainsäädäntömuutokset.Laadukkaan toiminnanvarmistamiseksi kaikilla vesiosuuskunnillapitäisi olla mahdollisuusammattihenkilöstönkäyttöön.Käytännössä tämä toteutuuvain murto-osassa pieniä vesiosuuskuntia,sillä yksikkökoonollessa pieni resurssit eivät riitäammattilaisten palkkaamiseen,eivätkä aina edes ammattimaistenpalveluiden ostamiseen ulkopuolisiltatoimijoilta. Avainasiatilanteen parantamiseksi onvesihuoltolaitosten välinen ennakkoluulotonyhteistyö.Suomalaisen vesihuoltokentänmonimuotoisuus ja erilaistentoimijoiden laaja kirjo aiheuttavatomat haasteensa yhteisten toimintamallienluomiselle.Hankkeessa mukana olevienMMM:n, YM:n, VVY:n, Pirkanmaanely-keskuksen, Pellervoseuranja SVOSK:n edustajien lisäksiuusia toimintamalleja on ollutmukana luomassa joukko kuntien,kunnallisten vesihuoltolaitosten,vesiosuuskuntien ja viranomaistenedustajia. Näin on varmistuttusiitä, että oppaassa esitellyttoimintamallit ovat mahdollisimmanlaajasti hyödynnettävissä.Kokemuspohjaista tietoa onkerätty haastattelemalla vesihuoltolaitostenyhdistymisessämukana olleita ja erilaisia yhteistyömuotojakehittäneitä asiantuntijoita.OPPAAN SISÄLTÖÄ suomalainen vesihuoltokenttä ja toimintaympäristön muutos vesihuoltolaitosten talouden hallinta vesihuoltolaitosten yhdistymisen haasteita vesiosuuskunnan yhdistäminen kunnalliseen vesihuoltolaitokseen vesiosuuskuntien välinen sulautuminen vesiosuuskunnan hallinto vesiosuuskunnan tehtävät sopimuspohjainen toiminta vesihuoltoalalla vesihuollon järjestäminen haja-asutusalueillaOhjeistusta laadukkaaseentoimintaanVesiosuuskuntien laadukkaan jaammattimaisen toiminnan edistämiseksioppaaseen on koottuvesiosuuskuntien vastuuhenkilöilleja jäsenille tietopaketti vesiosuuskunnantehtävistä ja vastuista.Tarkoituksena on, että materiaaliintutustumalla saa perustiedotvesihuoltotoiminnan velvoitteistasekä hyvistä käytännöistäja vinkkejä lisätiedon hankintaan.Aihepiirejä ovat esimerkiksitoimintatapojen yhtenäistäminenyhteistyön helpottamiseksi, vesihuoltoverkostojenhyvät suunnittelu-ja rakentamiskäytännöt, liittymiskohta-ja sopimusasiat, vesihuoltoverkostojenylläpito, talousvedenlaadunvalvonta sekävarautuminen vesihuollon häiriötilanteisiin.Lisäksi käsitelläänvesiosuuskunnan hallinnon vastuutavesihuoltolaitoksen toiminnastaja turvallisen talousvedentoimittamisesta vesiosuuskunnanasiakkaille.Vain harvalla vesiosuuskunnallaon mahdollisuus omanhenkilöstön palkkaamisen, jotenammattimainen toiminta varmistetaantehokkaimmin hankkimallaylläpito- ja hallinnointipalveluitasopimuskumppaneilta.Sopimuskumppani voi olla esimerkiksitoinen vesiosuuskuntatai yksityinen yritys. Yhteistyövesiosuuskuntien kesken palveluitahankittaessa tai tuotettaessaon suositeltavaa suuremmanresurssipohjan ja mittakaavaetujenvuoksi.Vesiosuuskunnat voivat kysynnälläänluoda paikallisetmarkkinat yritysten tarjoamillehuolto- ja ylläpitopalveluille.Vaihtoehtona on myös omanhuoltoyrityksen perustaminenesimerkiksi yhdessä muiden vesiosuuskuntienkanssa.Vesihuoltolaitoksen taloudenhallinnalle on oppaassa kokonaanoma osio, jossa korostetaankestävän taksapolitiikan jataloussuunnittelun merkitystäkaikkien vesihuoltolaitosten toiminnassa.Taloussuunnittelullavarmistetaan, että kustannusvastaavuustoteutuu pitkällä aikavälilläja saneerausinvestointeihinaletaan varautua tarpeeksivarhaisessa vaiheessa.Kustannukset tulee kohdistaaeri maksuille niiden syntypaikanmukaan. Aiheuttamisperiaatteenparemmaksi toteutumiseksi vesihuollonmaksuissa suositellaanotettavaksi käyttöön entistä laajemminalueellisia erisuuruisiaperus- ja liittymismaksuja.Liiketoimintakauppa taisulautuminenPaljon toivottuja ohjeita, prosessikaavioitaja sopimusmallejavesiosuuskuntien yhdistämiseksijoko toisiinsa tai kunnalliseenvesihuoltolaitokseen käsitelläänoppaassa kattavasti. Yhdistymisentavoitteena on ammattimaisentoiminnan mahdollistaminenvesiosuuskunnan verkostoalueellajoko muodostamallasuurempia osuuskuntapohjaisiavesihuollon toimijoita tai yhdistämällävesiosuuskunta kunnalliseenvesihuoltolaitokseen.Lähtökohtana vesihuoltolaitostenyhdistymisessä on vapaaehtoisuus.Prosessi pitääkinaloittaa neuvotteluilla yhdistymistäsuunnittelevien osapuoltenvälillä.Vesiosuuskuntien yhdistyessätoisiinsa kyseessä on osuuskuntalainmukainen sulautumisprosessi.Kunnalliseen vesihuoltolaitok-42 Kuntatekniikka 2/2013

VESIHUOLTOtteenastusta yhteistyöhönOsapuoltenvälinenkeskusteluyhdistymisprosessinmahdollisuuksistaja käynnistämisestäYhdistymisneuvottelujenkäynnistäminenja vesihuoltolaitostenlähtötilanteenarviointiOmaisuudenarvostaminenja tulostenanalysointiLIIKETOIMINTA-KAUPPAKauppasopimuksenlaatiminenyhteistyössäYhdistyminenkauppasopimuksenehtojenmukaisestiLähtötilanteenarviointi:vesihuolto-omaisuustaloudellinen tilasopimuksettaksayhdistyvien vesihuoltolaitostenerotKauppa- tai järjestelysopimuksessasovittava esimerkiksi:siirtyvä omaisuuskauppasummakäytäntöjen yhtenäistäminentaksasopimusten siirtäminenehdot yhdistymiselleSULAUTUMINENSulautumissuunnitelmanja järjestelysopimuksenlaatiminenyhteistyössäOsuuskuntalainmukaisensulautumisenläpivieminenseen vesiosuuskunta voidaan yhdistääliiketoimintakaupalla, jokaperustuu vesiosuuskunnan liiketoiminnansiirtämiseen kunnallisellevesihuoltolaitokselle sopimuksenkautta.Selvitysten kauttasopimuksiinYhdistymistymisprosessin ensimmäinenvaihe on vesihuoltolaitostenomaisuuden, sopimustenja käytäntöjen selvittäminen.Omaisuuden arvostaminen nykykäyttöarvo-menetelmääkäyttäensuositellaan tehtäväksi kaikissayhdistymisprosesseissa, silläsen kautta saadaan runsaasti tietoavesihuolto-omaisuuden ominaisuuksista,kunnosta sekä arvosta.Muita vesihuolto-omaisuuteenliittyviä selvitettäviä seikkoja ovatomaisuuteen kohdistuvan velanmäärä, korjausvelka, dokumentaatiosekä verkostoalueen tuotot verrattunasen ylläpitokustannuksiin.Lisäksi oppaassa käsitellään liittymis-,käyttö- ja sijoitussopimustensiirtoon, taksarakenteen yhtenäistämiseenja yhdistymisen veroseuraamuksiinliittyviä seikkoja.Selvitysten jälkeen laaditaanjoko kauppasopimus tai sulautumissuunnitelmasekä järjestelysopimus,joista kaikista tulee oppaaseenmallit. Kauppasopimuksessasovitaan siirtyvästä omaisuudesta,kauppahinnasta, sopimustensiirtymisestä, yhdistymisenehdoista sekä sen voimaantulosta.Yhdistymisestä sovitaan allekirjoittamallakauppasopimus,ja sen jälkeen osuuskunta puretaanosuuskuntalain mukaisesti.Sulautumisen vaiheita ovat sulautumissuunnitelmanlaatiminen,velkojain menettely ja sulautumisestapäättäminen. Sulautumissuunnitelmansisällöstä mää-rätään osuuskuntalaissa. Järjestelysopimuksessasovitaan muistakäytännöistä.Verkostojen rakentaminenjatkossaVesihuoltoverkostojen laajentamistajatkossa, toiminta-alueenmäärittämisperiaatteita, liittämisvelvollisuudestavapauttamisenedellytyksiä sekä liittämisvelvollisuudestavapauttamisen ja hajajätevesiasetuksenkäsittelyvelvoitteistapoikkeamisen eroja käsitelläänoppaan viimeisessä osiossa.Tavoitteena on, että verkostojarakennettaisiin jatkossa ainoastaanniiden todellisille tarvealueille.Vapauttamis- ja poikkeamisedellytyksistäon koottu oppaaseentietopaketit, joiden on tarkoitusselventää prosessien välisiäeroja ja luoda yhteiset periaatteetpäätöksentekoon paikalliset olosuhteethuomioon ottaen.Kunnat voivat ohjata vesihuoltoverkostojensijoittumista vesihuoltoavustustenkautta, joidenmyöntämisperusteisiin on toivottuyhtenäisiä linjauksia. Jatkossaavustukset tulee kohdistaahankkeille, joiden taloudellisettoimintaedellytykset ovat hyvätja joiden vaikuttavuus on suuri.Tämän varmistamiseksi kunnansuositellaan edellyttävän rakentamissuunnitelmienhyväksymistä,riittävän suurta sitoutuneidenliittyjien määrää sekä hyväksyttäväntaloussuunnitelman esittämistäavustusten ja lainatakauksenehtona. Vesiosuuskunnat, kuntien vesihuoltolaitoksetja kunnat -hankkeen aihepiireistäon tarjolla koulutusta 17.4. Vantaalla.Lisätiedot ja ilmoittautuminen Vesiosuuskunnatja kunta -koulutukseenosoitteessa http://fcg.etapahtuma.fiKuntatekniikka 2/201343

Vesihuollon osto-oppaan 2013 paikat ovat nyt jaossa.Aineistopäivä on 12.4.2013.Nettioppaan suosio jatkuu.Osoitteessa http://lehti.kuntatekniikka.fiyrityksesi tiedot ovat aina ajan tasalla.VESIHUOLLON OSTO-OPPAASTA LÖYTYVÄT alan tuotteet ja palvelut aiheittain ryhmiteltyinä kutakin tuotetta/palvelua ja tuotemerkkiätarjoavat yritykset yhteystietoineenNETTIVERSIOSSA ON LISÄKSI linkki yrityksen kotisivuille tietojen päivitysmahdollisuus ympäri vuodenOTA YHTEYTTÄ:Marianne Lohilahtipuh. 040 708 6640marianne.lohilahti@netti.fiPainettu opas ilmestyy toukokuussa. Se jaetaan kaikilleKuntatekniikka-lehden tilaajille ja useimmille vesihuoltoalanpäättäjille. Lisäksi opas on esillä muun muassa Yhdyskuntatekniikka2013 -näyttelyssä Jyväskylässä 15.–16.5.2013 jaHelsingissä järjestettävillä Kuntamarkkinoilla 11.–12.9. 2013.Vesihuollon osto-opas on hankintapäätösten tekijöidentärkeä työkalu.Tule mukaan yrityksesi perustiedoilla ja/tai mainoksella!44 Kuntatekniikka 2/2013Julkaisija: KL-Kustannus Oy / KuntatekniikkaToinen linja 14, 00530 Helsinki

Vessa, vesipostiLiisankadullasamassa talossa kuin MikkoMonosen ruumisarkkuliikeon mun kotini: vessa, vesiposti,keittokomero ja huone.On mun kotini ja muijan koti,ja neljän ikioman lapsen.Vessa, vesiposti, keittokomeroja huone.Sanat: Pentti SaarikoskiSävel: Tapio LipponenMistä vettä?Monet kaupungit joutuvat käyttämäänja pakolla puhdistamaanpintavesiä, joten vesipullokauppakäy vilkkaana, kun hanavettä eioikein pysty juomaan.Ekotaloissa harrastetaan kaksoisvesisysteemeitäja kuivakäymälöitä.Merivettä puhdistetaanlisääntyvästi muun muassa aaltovoimaloillaja käänteisosmoosilla.Vesilaitosalan ykkösmies SuomessaEino Kajaste ennakoi1965: ”Meriveden suolanpoistontarjoamat mahdollisuudet on jatkuvastiotettava huomioon tulevia vedenhankintaratkaisujatehtäessä”.Mutta 1966 Päijänteen todettiinsoveltuvan hyvin pääkaupunkiseudunraakavesilähteeksi. Erinomaisellainsinööritaidolla ja ympäristöotteellavalmisteltiin tunnelisysteemi,josta päätettiin 1973. Eurooppalainentraditio arvostaa luonnonlähteitä ja pohjavesiä. EsimerkiksiWieniin tulee vesi yli sadan kilometrinputkijohtoa pitkin vapaasti pulppuavistavuoristolähteistä. Lähteitäsiellä on Asikkalan selälläkin. Paikallisetmainitsevat ohimennen uivansapääkaupungin lähteissä.Turun seutua varten on myösrakennettu mahtava vedenhankinta,jossa käytetään Kokemäenjoestaotettua vettä, jokapuhdistetaan Säkylänharjun-Virttaankankaantekopohjavesialueella.Pääsevätpä Parkanonjärven Rytilätkinsanomaan, että tätä turkulaisetjuovat.Veden voimaVedellä on paitsi paljon kysyntäämyös kova voima, kuten tsunameistaon opittu. Laitostekniikassapitää on varuillaan. Lainataanpainsinööri Sulo Raitapuronomaelämäkertaa Hoilotinpoika(s. 69–70). Hän kertoo, millaistaoli 1965, kun käynnistettiin Hiidenvedenpumppaamoa.”Käynnistin ensimmäisen pumpun.Melu oli kovaa, koko luolajytisi. Vähitellen melu tasaantui.Missään ei havaittu vuotoja. Ehkäpuolen tunnin kuluttua käynnistimmetoisen pumpun. Uusi vonkuminenalkoi, mutta ryminä eiollut enää yhtä voimakasta. Jonkinajan kuluttua, kun mittauksetoli suoritettu, Matti Kolppokytki itse virran pois moottoreista.Nyt tuli hetken hiljaisuus. Sittentapahtui jotakin sellaista, johonemme olleet varautuneet.Kallioluolan täytti hirvittävä meluja pauke. Vesi tunnelissa pysähtyipumppujen aiheuttaman paineenpäätyttyä. Pysähtyi ja lähti takaisinHiidenveteen. Valtava vesimääräjyrähti muutamassa sekunnissakohti takaiskuventtiileitä. Jos jokinpaikka olisi pettänyt, olisimmevarmuudella lentäneet vesimassojenmukana kohti kallioseiniä taisitten Hiidenveteen”.Kemin malliVesihuolto käyttää tunneleita, putkia,pumppuja ja ylävesisäiliöitä elivesitorneja. Niitä on kaiken näköisiä,ja joukossa myös Kemin innovaatio.Siellä tarvittiin ennen sotiakaupungin virastoja varten tiloja,eikä kaupungissa ollut vielä vesitorniaja vesijohtoverkostoa. Kaupunginjohto päätti yhdistää nämähankkeet yhteen tornitaloon.Talon suunnitteleminen annettiinTampereen kaupunginarkkitehdilleBertel Strömmerille, jonka suunnitelmathyväksyttiin huhtikuussa1939, ja niiden pohjalta päästiin rakentamaanuutta kaupungintaloa.Rakennus valmistui kesällä 1940.Rakennukseen tuli 13 maanpäällistäkerrosta, joista ylimmät neljä sisälsivät500 m³:n vesisäiliön. Laajennuksessa1960-luvun lopulla säiliöidenyhteistilavuudeksi tuli 2 000kuutiota.Kemin vesitorni sijaitsee edelleenkaupungintalon sisällä, 10.–12. kerrosten kohdalla.– Säiliöiden ja tilan kuntotarkastuksensuunnittelu oli aloitettujo ennen Jyväskylän tapausta, kertoiKemin Veden toimitusjohtajaJuha Hiltula Pohjolan Sanomille7.11.2012.– Kaikki kunnossa, ei tule vesivaltuuston niskaan. Pekka Rytilä on74-vuotias tekniikanlisensiaatti ja tietokirjailija,joka toimii LiikennesuunnittelunSeuran puheenjohtajana.Kemin komeakaupungintalovesisäiliöidenlaajennusvaiheessa1966 (vasemmalla)ja 2010-luvulla.Kuntatekniikka 2/201345

Yhdistelmäjohtokartta helpUseimmat johto- ja putkiverkostojen haltijat ovatsiirtäneet verkkotietonsa digitaaliseen muotoon.Tämä mahdollistaa tiedon hyödyntämisen uudellatavalla ja auttaa kuntien eri palvelulaitoksia koordinoimaantöitään entistä paremmin. Pääkaupunkiseudullaon jo pitkään ollut käytössä kaupunkienomat yhdistelmäjohtokartat, mutta nyt palvelujatarjoavat myös kaupalliset toimijat.TEKSTI Vesa TompuriKUVAT Antero Teittinen,Tommi Ulmanen ja Keypro OyVielä muutama vuosi sittenjulkisen sektorin rakennuttajat javerkkoyhtiöt suunnittelivat omatlinja- ja putkijohtohankkeensaenimmäkseen toisistaan riippumatta.Yhteistyötäkin kuntien sisälläoli, mutta yhteistä etua hyödyttävätsuunnittelun työvälineetolivat varsin kehittymättömät.– Itsekin teleyhtiössä työskennelleenätiedän, että ruutupaperija kynä, mahdollisesti paperikartallatäydennettynä, olivat pääasiallisettyövälineet orastavassayhteistyössä. Tavoite toki oli tiedostettu:virheiden välttäminen jakustannusten säästäminen kaivutöissä,jotka nykyäänkin kuuluvatmerkittävimpiin kulueriin kunnallisteknisissäja teleoperaattoreideninvestoinneissa, pohtii toimitusjohtajaAri RummukainenKeypro Oy:stä.Hän kertoo uudentyyppisenyhdistelmäjohtokarttaratkaisun(YJK) tulleen laajaankäyttöön Suomessa vasta viimevuonna. Taustalla Keypron kehittämässäpalvelussa ovat yhtiönaiemmin kehitetyt ohjelmistotmuun muassa vesilaitostentekniseen hallinnointiin. Pääkaupunkiseudulla,jossa YJK ontoteutettu kuntien oman henkilöstöntuottamana, se on ollut jokapäiväinentyökalu rakentajilleja suunnittelijoille jo pitkään.– Uskon, että YJK:sta tulee jatkossainfrasuunnittelun tärkeimpiinkuuluva työkalu, Rummukainenkiteyttää.YhtenäinenkarttanäkymäLähtötietojen kirjavuus ja puutteellisuusoli pitkään keskeisenäpullonkaulana sille, että vesilaitosten,katuteknisten yksikköjen,sähköyhtiöiden ja teleoperaattoreidenkarttoja olisi voitu yhdistääjärkevästi. Keypron ratkaisussalähtötietojen keskinäinen kirjavuusei ole esteenä niiden yhdistämiseensamaan mittatarkkaankarttapohjaan. Näin kaikkieri johtolajit saadaan suhteellisenvaivattomasti samaan digitaaliseennäkymään.Näkymä voi sisältää pelkästäänsijaintitiedot – kaikistaalueella toimivista yhdessä, erikseentai haluttuina yhdistelminä– tai käyttäjän halutessa myösmuita tietoja, kuten esimerkiksikaapeleiden ominaisuustietoja taiomina tasoinaan kaavarajat tai tapauksittainvaihtoehtoisesti tonttirajat.Tämä on avuksi, kun tavoitteenaon koordinoida alueenkunnallisteknistä rakentamista.– Näitä tasoja voi myöhemminlisätä esiin tulleiden tarpeidenpohjalta, Ari Rummukainentoteaa.Rakentamisen koordinaatio eiole ainoa etu. YJK:n avulla on entistähelpompaa ennaltaehkäistäesimerkiksi sähkökaapelien vaurioitumistaputkirikkojen yhteydessä,koska näkymä kertoo, mitämuuta tekniikkaa on putkivau-Mikkeliläisen ESE Verkko Oy:nmaakaapelien asennus käynnissä.Paikkatiedot tallentuvat ajantasaisestiyhdistelmäjohtokarttaan,josta ne ovat kaikkien sijaintitietoatarvitsevien saatavissa.46 Kuntatekniikka 2/2013

ICTottaa kaivurumbaaHelsingin johtotietopalvelu täytti 20 vuottaTEKSTI Paavo TaipaleHelsingissä on jo parikymmentävuotta ollut käytössä johto- japutkiverkostojen haltijoiden yhteinenjohtotietopalvelu. Kaupunginomien vesi- ja energiahuollonverkonhaltijoiden lisäksipalvelussa ovat mukana kaikkikeskeiset tietoliikennekaapelienhaltijat.– Kaivutöiden tekijöiden tarvitsemajohtotietoselvityspalvelutäytti Helsingissä kuluvan vuodenalussa 20 vuotta, Helsinginkiinteistöviraston karttatoimistonjohtotietopalvelun toimistopäällikköTimo Tolkki kertoo.– Teemme tietojen laadun varmistamiseksitöitä yhdessä verkonhaltijoidenkanssa ja tapaammeheidän edustajansa vähintäänkerran vuodessa. Valtaosinkokoamme palvelun tietokannateri toimijoiden yksittäisistämittaustiedostoista omassa yksikössämme,mutta Helen Sähköverkontiedot tulevat meille valmiina.Asiakkaat ovat olleet palveluuntyytyväisiä. Toiminta koetaankaivuturvallisuuden kannaltavälttämättömäksi. Johtotietokannanylläpito katetaan verovaroin,koska kaupunki katsooomaksi intressikseen maankäyttö-ja rakennusasetuksen mukaisestikerätä tällaista tietoa.– Toinen osa palvelua on johtotietopalvelu,eli annettavatjohtotietoselvitykset. Toimijatkeskittivät palvelun meille, ja nerahoittavat palvelun 90-prosenttisesti.Kaivutöiden tekijöiden onlain mukaan oikeus saada johtotietoselvitysmaksutta.Pieni osa palvelun kustannuksistakohdistetaan kaupunginomiin tietotarpeisiin kuten katualueentapahtumien seurantaan.Palvelun vuosittaiset toimintamenotovat noin 200 000 euroa.Henkilöstöä tietokannan ylläpidossaja johtotietopalvelussa onyhteensä noin kymmenen henkilötyövuodenverran.– Hoidamme myös Helsingissätärkeän maanalaisten tilojen tietopalvelun.Sitä tietoa tarvitsevatesimerkiksi maalämpökaivojenrakentajat, Tolkki huomauttaa.Hän näkee Helsingin omanjohtotietopalvelun jatkuvan kehittämisenkohteena myös tulevaisuudessa.– Johtotietojen tarve on jatkuvaa,ja maanalaisten tilojenturvallisuuskysymykset ovat tärkeitä.Sen vuoksi ajantasaisen jaluotettavan tiedon saatavuus onvarmistettava kaikissa olosuhteissa.Tällöin on perusteltua, ettäjohtotietojen ja maanalaisten tilojentietopalvelu on julkishallinnonhoidossa.JärjestelmäriippumattomuustärkeääValtion ostettua johtojen paikkatietopalvelujamaanlaajuisestitarjoavan Johtotieto Oy:n vuoden2011 lopulla osaksi SuomenErillisverkot -konsernia kentälläheräsi epäilyjä tavoitteesta kehittääyksi valtakunnallinen järjestelmä,jota kaikki käyttäisivät.Markkinoilla on kuitenkin useitatoimijoita, joilla kaikilla tulee ollayhtenevät toimintaedellytykset.– Valtio ei ostanut Johtotietoamonopoliyhtiöksi, vaan toimimmekaupalliselta pohjalta markkinoilla.Kunnathan toimivat lähinnäomalla alueellaan, joten niidenmarkkinaosuus ei tule alueellisestikasvamaan. Pidämme tärkeänäsitä, että asiakas voi tulla meillesellaisena kuin on, eli ratkaisummeovat yrityksen tietojärjestelmästäriippumattomia, JohtotietoOy:n toimitusjohtaja Petri Nuutinensanoo.Hänen mukaansa kunnissakiinnostus johtojen sijaintiselvityspalveluihinon lisääntynyt.Yhteisestä palvelusta hyötyvätkaikki osapuolet. Kaikki pienetja keskisuuret verkonhaltijatmaakunnissa eivät kuitenkaanole mukana yhteisessä palvelussa,kuten suuret valtakunnallisetverkonhaltijat.– Sijaintiselvitystapahtumienmäärä valtakunnallisesti on yli100 000 kappaletta vuodessa.Esimerkiksi pääkaupunkiseudunkaupungeilla niitä on 3 000–5 000 kappaletta. Tämä antaakuvan toimintamme mittakaavasta,Nuutinen kertoo.Näkymä Keypro Oy:n Mikkeliin toimittaman yhdistelmäjohtokarttapalvelun käyttöliittymästä.Kuntatekniikka 2/201347

ion kohdalla. Näin hälytykset jatoimenpiteet kohdistuvat oikeilletahoille – kellonajasta ja viikonpäivästäriippumatta.Helpottuvan koordinaationja siitä seuraavan toimenpiteidenoikean kohdentamisen ansiostaYJK säästää kustannuksia.Kaivutyöt ja varsinkin niissä tehtävätvirheet maksavat sekä kunnanyhteistä että kunkin toimijanomaa rahaa.Mikkelin kaupunki on yksiesimerkki yhteiseen GIS-paikkatietokantaanperustuvien yhdistelmäjohtokarttojenkäyttäjistä.– Sekä odottaminen että virheetmaksavat työmaalla. Onehdoton etu, jos näitä molempiasaa minimoiduksi. Vajaan vuodenkokemuksen perusteella ontodettavissa, että yhdistelmäjohtokarttapalvelunavulla tämä onmahdollista, toteaa Mikkelin vesilaitoksenjohtaja Reijo Turkki.Mikkelin vesilaitoksen lisäksiseudun yhteisessä YJK-tietokannassaovat mukana kaupunginmuut kaivutöitä teettävät yksikötsekä Mikkelin kaupunkialueellatoimiva sähköverkkoyhtiöESE-Verkko Oy.Hyötyjä myössuunnitteluunESE-Verkko Oy:n mittausinsinööriAntero Levänen pitää yhdistelmäjohtokarttojenkeskeisenäetuna sitä, että eri linjausvaihtoehtojavoi tarkastella vaivattomastija havainnollisesti jo suunnitteluvaiheessa.– Jo ensimmäisessä skitsivaiheessaon näin eroteltavissa linjausvaihtoehdot,jotka eivät tulekyseeseen ja jotka saattavat tulla.Myös toteutuksessa edut ovatkiistattomat – siitä huolimatta,että olemme jo vuosia sitten luoneettäällä Mikkelissä keskinäiset,muiden toimijoiden informoimiseenohjaavat pelisäännöt, Levänenperustelee.Yhdistelmäjohtokartta säästääkustannuksia. Kaivutyöt janiiden virheet kuluttavat sekäkunnan yhteistä että toimijoidenomaa rahaa.Trimble express2013PÄIVÄ PAIKKAKUNTA8.4. JOENSUU9.4. KUOPIO10.4 JYVÄSKYLÄ11.4. KOTKA15.4. MAARIANHAMINA16.4. ALAHÄRMÄ17.4. PORI18.4. TURKU22.4. ROVANIEMI23.4. OULU24.4. ESPOO25.4. TAMPEREVARAA TAPAHTUMAANILTAPÄIVÄ klo 12–15Satelliittiteknologian uusi aikakausi...Tervetuloa Geotrimin Trimble Express 2013 -tapahtumiin tutustumaan, mitämaastomittauksen, paikkatiedon ja ilmakuvakartoituksen uudet menetelmätja -ratkaisut merkitsevät, ja miten ne nostavat toiminnan tuottavuutta.Tapahtumat ovat maksuttomia ja tarkoitettu mittausalan ammattilaisille, niinkäytännön mittaustyötä tekeville kuin päättäjillekin. Lisätietoja: www.geotrim.fiKATSO LISÄTIETOJA JAILMOITTAUDU:www.geotrim.fiGeotrim Oy, Perintötie 2c, 01510 VantaaPuh. 0207 510 600info@geotrim.fi www.geotrim.fi48 Kuntatekniikka 2/2013

ICTHän mainitsee esimerkkinäviimesyksyisen, Harjukadullaraviradan lähellä sijainneen kaivutyömaan.ESE-Verkko Oy:lläoli siellä töitä suunnitteilla, mistäkimmokkeen saatuaan MikkelinPuhelin sovitti omat työnsä samaanyhteyteen.– Kaksi muuta sellaista työmaata,joissa me olemme olleetaloitteentekijöinä ja muut toimijatovat hyötyneet ajoittamallatyönsä samoille kaivuille, valmistuijo aiemmin, Levänen lisää.Mikkelin kaupungingeodeettiHannu Peltomaa puolestaankorostaa, että YJK-palvelu tuottaakaikille osapuolille sijaintitarkanja ajan tasalla olevan karttapohjaisentiedon alueella olevistamaanalaisista johdoista ja laitteista– turvallisesti ilman välikäsiä jaaikaviiveitä.– Johtolaitosten oma suunnittelutoimintaja asiakaspalvelu hyötyvätluotettavasta järjestelmästä,jossa on käytettävissä jatkuvastiajantasainen pohjakartta ja ajantasaisetjohtotiedot, hän toteaa. Mikkelin vesilaitos, ESE-Verkko Oy ja kaupunki sovittavat kaivutyötarpeitaan samoihin aikoihin, mikämuun muassa säästää kustannuksia. Kuvassa vasemmalta Reijo Turkki, Hannu Peltomaa ja Antero Levänen.UUTUUS!Kuntatekniikka 2/201349

Espoo näyttää tietä sähköisenEspoo on yksi edelläkävijöistä sähköisen rakennusluvan hyödyntämisessä.Jo neljä vuotta käytössä olleesta järjestelmästäotetaan käyttöön uusi versio huhtikuussa. Sähköinen lupajärjestelmävähentää henkilökohtaisen palvelun tarvetta, mutteipoista sitä kokonaan.TEKSTI Eero KaristoKUVAT Kari LångsjöVaikka Espoo ei aloittanutjärjestelmää ensimmäisenä, seon nyt edelläkävijä.Asiakas kirjautuu sisään rakennuslupajärjestelmään,saatunnukset ja hänelle syntyy omatili, jota voivat käyttää esimerkiksihakija, pääsuunnittelija javiranomaiset. Järjestelmään syötetäänhakemus ja tarvittavialiitteitä, kuten piirustukset, jotkayleensä ovatkin jo sähköisessämuodossa.Järjestelmän avulla saadaanverkosta haetuksi myös muitatarvittavia asiakirjoja, ja ne voidaantoimittaa suoraan eteenpäin.Vastaisuudessa yhä suurempiosa materiaalista pitäisisaada liikkumaan suoraan sähköisesti.Kaikki materiaali on sittenreaaliaikaisesti eri osapuoltenkäytettävissä.Espoossa haetaan vuosittainrunsaat 2 000 rakennuslupaa.Niistä pientalolupia on 600–700.– Hakijoista noin puolet onyksityisiä, loput yrityksiä, kertooasiaa valmisteleva arkistosuunnittelijaJani Salminen.Sähköistä lupapalvelua käytetäännoin kymmenessä prosentissahakemuksista. Tarkoitus onkasvattaa osuutta jatkuvasti.– Järjestelmä on ollut käytössäneljä vuotta, ja uuden versionon määrä olla valmis huhtikuussa,Salminen toteaa.Toistaiseksi uudistus ei kuitenkaanole nopeuttanut lupienkäsittelyprosessia. Luvan saaminenkestää noin kaksi kuukauttahakemuksen jättämisestä.– Ennakkoneuvonta vie vieläaikaa. Lisäksi keskenään ristiriitaisetliitteet hidastavat toimintaa,rakennusvalvontapäällikköVeronica Rehn-Kivi sanoo.Henkilökohtainenkäynti tarvitaanVaikka tässä järjestelmässä kommunikointiasiakkaan, pääsuunnittelijanja lupaviranomaistenkesken tapahtuu pääosin verkossa,kokonaan se ei henkilökohtaisiakäyntejä lopeta.– Mutta vähentää ratkaisevasti.Usein riittää yksi tai kaksikäyntiä, Rehn-Kivi sanoo.– Kyllä me edelleen haluammetavata pääsuunnittelijan henkilökohtaisestija mieluiten etukäteen.Silloin voidaan käydä läpikaikki tarpeelliset asiat niin, ettäei tule yllätyksiä ja turhia viivytyksiä.Sen jälkeen sitten rutiinikäynnitainakin väheneväthuomattavasti.Järjestelmä kertoo myös, joskaavakkeista puuttuu jotain tietoja,jolloin hakija voi täydentäätietoja heti, eikä käy niin, että valmistelijajoutuu niitä pyytämään.Jos jotain lisää tarvitaan, tieto siitäkulkee järjestelmässä, samoinusein myös tarvittavat täydennykset.50 Kuntatekniikka 2/2013

ICTrakennusluvan käytössäSäästöjä syntyy asiakkaalleniin ajankäytössä kuin selvissäkustannuksissakin, kun ei tarvitsematkustaa virastoon. Toimintahelpottuu myös sitä mukaakuin tarvittavat liitteet saa verkonkautta. Myös kopiointikulutvähenevät olennaisesti.– Meillä säästyy aikaa rekisteröinnissäja arkistoinnissa, kuntiedot ovat valmiiksi sähköisessämuodossa eikä niitä enää tarvitsesyöttää, skannata eikä kopioida,Rehn-Kivi sanoo.LänsimetrollapilotoituVähitellen sähköinen järjestelmähelpottaa ja nopeuttaa myöskaupungin sisäistä käsittelyä, eliSähköinen rakennuslupa on ollut Espoossa käytössä muun muassaLänsimetron rakentamisessa (yllä). Isossa kuvassa pientaloja Suurpellonalueella.lähinnä lausuntojen pyytämistäja antamista. Ulkopuoliset lausunnoteivät vielä kulje järjestelmässä.– Tavoite on, että hakija voipyytää naapurien lausunnot järjestelmään,sanoo Salminen.– Asioiden kirjaaminen suoraanjärjestelmään sähköpostinsijasta kyllä nopeuttaa työtä.Lausuntojen toimittaminensähköiseen järjestelmään aloitettiinkaupungin omilla lausunnoilla,eli kun kaupunki on naapuri.– Asiaa on pilotoitu länsimetronluvilla. Me neuvomme jaopastamme kädestä pitäen muitakaupungin yksiköitä, Salminenkertoo.TunnistautumisessakynnysAivan ongelmitta ei paperistaluopuminen virastossa kuitenkaansuju.– Pitäisi olla todella isot näytöt.Kyllä monissa tapauksissa paperinkatsominen on vielä helpompaa,Rehn-Kivi sanoo.Erääksi ongelmaksi on osoittautunuttunnistautuminen. Järjestelmäänpitää kirjautua omillapankkitunnuksilla, ja sitä osinvierastetaan, kertoo Rehn-Kivi.– Se tulee esiin myös kaupunginomissa hankkeissa: kaikissatapauksissa joudutaan käyttämäänkyseisen henkilön henkilökohtaisiapankkitunnuksia, kunmuuta järjestelmää ei vielä käytännössäole. Kuntatekniikka 2/201351

Crusellin silta Helsingissä on Vuoden silta Crusellin silta eteläisessä Helsingissäon valittu Vuoden sillaksi2013 maaliskuussa Helsingissä pidetyssäInfra 2013 -tapahtumassa.Jätkäsaaren ja Ruoholahdenvälinen vinoköysisilta on paikalleenkaupunki- ja satamaympäristöönsähyvin sopiva maamerkki– ei liian hallitseva, vaan sopivastikaupunginosaa edustava.– Vinoköysisillan tasapainoisenkokonaisuuden muodostavatvinot, jykevät pylonit ja vahvatköydet yhdistettynä hoikkaankansirakenteeseen, totesiVuoden silta -tuomariston puheenjohtajaTimo Tirkkonen.Kilpailussa Suomen RakennusinsinöörienLiiton (RIL) sillat jaerikoisrakenteet -tekniikkaryhmäetsi siltaa, joka edustaa korkealuokkaistaja laadukasta suomalaistasillansuunnittelu- ja sillanrakennusosaamista,ja joka onedistänyt siltakulttuuria maassamme.Tänä vuonna teemanaJuhana TorvinenCrusellin silta on kaksiaukkoinen, epäsymmetrinen vinoköysisilta.olivat vuosina 2008–2012 valmistuneetvesistösillat.Crusellin sillassa kannen poikittaistenliittopalkkien ja pituussuuntaisenjännitetyn rakenteenyhdistäminen on mielenkiintoinentekninen ratkaisu, joka mahdollistaamyös kansirakenteenalle tehdyt putkivedot. Samatensillan perustukset ja etenkin suuripaalumäärä on ollut haasteellinentoteuttaa.Uraauurtavaa Crusellin sillantoteuttamisessa on ollut tietomallintamisenlaaja hyväksikäyttö.Sillan piirustukset tuotettiintietomallipohjaisesti, ja malliakäytettiin laajamittaisesti hyödyksirakentamisen eri vaiheissa.– Näin laajasti ei tämän kokoluokansilloissa ole tietomallintamistaaiemmin hyödynnetty, kertoiTimo Tirkkonen.Crusellin sillan jännemitatovat 92,0 + 51,5 metriä ja hyötyleveyson 24,8 metriä. Kadunlinjaus on sillan kohdalla suora.Sillan pääjänteeseen sijoittuu 20metriä leveä pienveneväylä. Rannoillaolevien kevyen liikenteenreittien kohdalla alikulkukorkeuson 2,8 metriä.Sillan kaikki tuet on perustettuporapaaluille kallion varaan.Siltakannella on molemminpuolisetajoradat ja kevyen liikenteenkaistat, sekä keskellä alue raitiotieliikenteelle.Kannen alapuolellapääkannattimien välissä on tilavarauksetkunnallistekniikalle,kuten kaukolämmölle, kaukokylmälle,vesi-, sähkö- ja puhelinjohdoille.Crusellin sillasta ja erityisesti tietomallinnuksenhyödyntämisestä sillansuunnittelussa ja rakentamisessa onkerrottu aiemmin Kuntatekniikka-lehdennumerossa 7/2011, lehti.kuntatekniikka.fi/lehtiarkistoHallirakenteidenHelp-desk -palveluKuntaliitto tarjoaa huhtikuunpuoliväliin saakka neuvontapalveluakuntien rakennustarkastajillehallirakenteiden turvallisuuteenliittyvissä kysymyksissä.Projektiin on saatu ympäristöministeriöntukea. Kyseessä onyleinen neuvonta, jolla tuetaanviranomaisen toimintaa ja täydennetäänasiantuntemusta.Neuvonta on osittain ulkoistettusaavutettavuuden turvaamiseksiFCG Oy:n rakenneteknisilleasiantuntijoille ja sitä annetaanensisijaisesti sähköpostilla.Sähköpostiosoite on rakennussortumat@kuntaliitto.fi.Sähköpostiinpyritään vastaamaanmahdollisimman nopeasti.Rakennustarkastajat voivatsaada neuvontaa myös puhelimitseklo 8-16 välisenä aikanamaksuttomasti. Puhelimeenvastaavat rakennesuunnittelunasiantuntijat.Tekesille Fiksu kaupunki -ohjelma Tekesin käynnistämä Fiksukaupunki -ohjelma innostaakaupunkeja avaamaan investointejaanja aluekehityshankkeitaanyritysten kehitysalustoiksi,joissa uusia teknologioita ja palvelujavoidaan testata. Näin yrityksetsaavat uskottavuutta janäkyvyyttä uusille tuotteille, joillaon kansainvälistä kysyntää kaupungistumisenjatkuessa. Kunnilleohjelma tarjoaa mahdollisuudenkehittää viihtyisiä elinympäristöjäja uudistaa elinkeinorakennetta.Ohjelmassa käynnistetään jarahoitetaan 3–6 suurta pilottiaeri puolilla Suomea. Niiden avullahaetaan markkinakokemuksiaja testataan uusia ratkaisuja. Pilotitvoivat liittyä vaikkapa lähienergiaan,avoimen datan hyödyntämiseenliikenteessä tai hiilijalanjäljenpienentämiseen. Ohjelmapainottuu suuriin kokonaisuuksiin,ei niinkään yksittäisenStara avaa aura-autojen sijaintitiedot kehittäjilleHelsingin kaupungin rakentamispalveluStara on avannuttuotannonohjausjärjestelmäntuottamat aura-autojen sijaintitiedotjulkisiksi. Näin sovelluskehittäjätsaavat mahdollisuudenhyödyntää tietoja ja kehittääniihin perustuvia omia palveluja.Hankkeen avulla Staraetsii uusia tapoja katujen talvihoidostatiedottamiseen.Pilotissa on sen alussa mukana20 aura-auton sijaintitiedoteli noin kymmenen prosenttiaStaran Helsingissä tekemästätalvihoidon työstä. Määräkasvaa koko ajan.− Tavoitteemme on, ettäpian kaikilla Staran hoitamillaalueilla liikkuvista aura-autoistatuotteen tai teknologian kehittämiseen.Ohjelma on käynnissä 2013–2017 ja siinä tavoitellaan yhteensänoin sadan miljoonan euronlaajuisia hankkeita, joissa Tekesinrahoitus on noin 40 miljoonaaeuroa.www.tekes.fi/ohjelmat/kaupunkisaadaan sijaintitiedot. Tällöinnoin 60 prosenttia Helsinginkaduista olisi palvelussa mukana.Näin työtämme kutenkatujen aurausta tai hiekanpuhdistustavoisi seurata verkonvälityksellä liki reaaliajassa,Staran viestintäpäällikkö PäiviSeikkula sanoo.52 Kuntatekniikka 2/2013

JULKISIVUTAIDETTA Oulun Kaukovainiolle Oulun Kaukovainion koulun jakirjaston tilat saivat viime syksynävalmistuneen peruskorjaus- ja laajennushankkeenmyötä uuden nimenja näyttävät julkisivutaideteokset.Koulu ja kirjasto on rakennettu1970-luvulla, eikä merkittäviäperuskorjauksia ole tehty aiemmin.Uudistuneen Hiirihaukkatalonjulkisivua elävöittää kolme monumentaalistalasille digipainettuataideteosta, jotka sijoittuvat rakennuksenkeskeisten toimintojenyhteyteen. Kaukovainion kirjastonsekä koulun puolella olevientietorin ja ruokalan ikkunoissakuultavat helsinkiläisen kuvataiteilijanMaria Mughalin Kasvu-aiheisetteokset.Taideteosten kuviot pohjautuvatkasveihin ja muihin orgaanisiinmuotoihin, jotka ilmenevät ympäröivässäluonnossa monimuotoisenaja rikkaana muodostaenpienempiä ja suurempia järjestelmiä.Läpikuultavat, valoa siivilöivätlasikuviot rönsyilevät ja muotoutuvateri tavoin, vapaasti ja tiettyälainalaisuutta noudattaen. Niidenvärimaailma ja sommittelurytmion tehty kuhunkin tilaan sopivaksi.Valitun teeman ohella myösteoskokonaisuuden nimi linkittyyläheisesti niin koulu- kuin kirjastomaailmaankin,sillä tukevathan nemolemmat ihmisen kasvua ja kasvamista.Mughalin orientalistiseen, itämaisenkuvaperinteen henkeentoteuttamat kuva-aiheet toimivatmyös alueellisena maamerkkinä.Erityisesti kirjaston päätysivun taideteosnäkyy kauas Hiirihaukantielleviestittäen kävijöille ja ohikulkijoillejulkisen rakennuksen toiminnasta.Oulun kaupunkiOulun kaupunkiHiirihaukkatalon julkisivua elävöittää kolme monumentaalista lasille digipainettua taideteosta.Hiirihaukkatalon taideteokset onsuunnitellut Maria Mughal.Oulun kaupunkiTaideteosten kuviot pohjautuvat kasveihin ja muihin orgaanisiinmuotoihin.Uponorin ja KWH:n yhteisyritys vastatuulessaKilpailu- ja kuluttajavirasto esittihelmikuun lopulla markkinaoikeudelleUponorin ja KWH:n yhteisyrityksenkieltämistä. Uponor Oyj:nja KWH Group Oy:n viime syyskuussajulkistamassa hankkeessaon aikeena perustaa yhteisyritys,johon molempien yritysten yhdyskuntateknisetliiketoiminnat siirrettäisiin.Kilpailu- ja kuluttajavirasto onilmoittanut, että se ei hyväksy yhdistymistäesitetyssä muodossa,vaan ehdottaa markkinaoikeudellehankkeen kieltämistä. Virastokatsoo vastoin yhtiöiden näkemystä,että yrityskauppa mahdollisestijohtaisi kilpailun olennaiseen vähenemiseenyhdyskuntateknistenputkijärjestelmien markkinoilla.Uponor Oyj ja KWH Group Oyovat päättäneet laatia vastineenmarkkinaoikeudelle ja jatkaa näinsyyskuussa 2012 julkistettua hankettaanperustaa yhteisyritys, johonyhdistettäisiin molempien yhtiöidenyhdyskuntatekninen liiketoiminta.Markkinaoikeus käsitteleeKilpailu- ja kuluttajavirastonesitystä lain edellyttämässä kolmenkuukauden määräajassa, jokapäättyy 25.5.2013.Kuntatekniikka 2/201353

Poriin puuhataan monitoimiareenaa Porin Puuvilla Oy selvittää7 000 katsojan monitoimiareenanrakentamista Puuvillaan. Rakenteillaolevan kauppakeskusPuuvillan yhteyteen soveltuisierinomaisesti monitoimiareena,joka palvelisi jääkiekkoa, muitaurheilutapahtumia, konsertteja,kokouksia, kongresseja, messujasekä kaikenlaisia yleisötapahtumia.Meneillään on hankeselvitysvaihe,jossa tutkitaan monitoimiareenansijoittumismahdollisuuttaPuuvillaan sekä areenan liiketoimintakonseptiaja kannattavuutta.Kauppakeskustoiminnanja urheilu- ja yleisötapahtumienyhdistäminen tukisi erinomaisestitoisiaan ja loisi uudenlaisen palvelukokonaisuuden.Areenan suunnittelu tultaisiintekemään Puuvillan alueenhistoriallista ja suojeltua ympäristöäkunnioittaen. Alustavienselvitysten mukaan areena sijaitsisikauppakeskuksen länsipuolellaVanhaan Värjäämöön liittyen.Monitoimiareenassa tultaisiinhyödyntämään myös geoenergiaratkaisualämmityksessäja jäähdytyksessä mukaan lukienjääareenan jäähdytys.Porin Puuvilla on Renorin jaIlmarisen yhdessä tasaosuuksinomistama kiinteistö. Puuvillankeskustakortteli sijaitsee Porissa,Isosannan kaupunginosassaKokemäenjoen rannassa. Satakunnansuurin kauppakeskusavataan Puuvillan alueelle syksyllä2014.Vaskiluodon Voima OyVaskiluodon Voima Oy:n kaasutuslaitos vihittiin käyttöön Vaasassa.Punaiset savupiiput ovat osa polttoaineen kuivatuslinjastoa,ja itse kaasutuslaitos näkyy kuvassa takavasemalla.Vaskiluodon Voimankaasutuslaitos käyttöön Maailman suurin biomassankaasutuslaitos vihittiin käyttöönmaaliskuussa Vaasassa. VaskiluodonVoima Oy:n hanke on monellatapaa edistyksellinen, koskakaasutustekniikkaa ei ole missäänpäin maailmaa ennen käytettytässä mittakaavassa tähäntarkoitukseen.Uuden kaasutuslaitoksen ansiosta25–40 prosenttia kivihiilestävoidaan korvata kotimaisillabiopolttoaineilla, pääasiassametsähakkeella.– Kaasutuslaitoksen käyttöönottoon merkittävä askel yhtiönpyrkimyksessä käyttää lämmönja sähkön tuotannossa ensisijaisestikotimaisia polttoaineita.Tätä voidaan kutsua todelliseksienergiatäyskäännökseksi,sanoi Vaskiluodon Voiman hallituksenpuheenjohtaja ja omistajayhtiöEPV Energia Oy:n toimitusjohtajaRami Vuola vihkiäistilaisuudessa.Biokaasutuslaitoksen VaskiluodonVoimalle toimittaa Metso.Biokaasuttimen kokoluokkatekee toimituksesta kiinnostavansuurille hiilivoimalaitoksille ympärimaailmaa.Tampere on Vuoden pyöräilykunta 2013Palkintoraati kiitteli Kemin keskustauudistusta kuvailemalla sitämuun muassa taitavaksi yhdistelmäksi kulttuuriperintöä javiihtyisyyttä.Kemi palkittiin keskustauudistuksestaan Kemi sai helmikuun lopullaKaupunkikeskustapalkinnon2013 tunnustuksena onnistuneestaja taitavasta keskustauudistuksestaan.Palkinnon myönsiElävät Kaupunkikeskustat ry. Valintaprosessikesti puoli vuotta jasiinä käytettiin 54-kohtaista vertailutaulukkoa.Keskustassa paikallisuuson huomioitu kävelykatutilaajäsentävillä ja suojaavillasäleiköillä. Isoja betonilaattojaon käytetty katupäällysteenä.Kuvanveistäjä Sauli Miettusenympäristöteos antaa luonnettaja iloista ilmettä, huumoriakin.– Päämäärätietoinen asennemuutos,tunnelma ja hyvä tuulivahvistavat aina kilpailukykyä,vaikka kehittäminen olisi taidelajiahtaassa taloudellisessa ja kaupallisessatilanteessa. Kemi antaaesimerkkiä kaikille pienemmillekaupungeille, palkintoraadin puheenjohtajaMatti Mare sanoi.– Keskustayhdistyksen jakaupungin yhteistyö on esimerkillistä.Kävelykatu, Täiköntori jatalvivalaistus ovat vahva rakenteellinenensimmäinen vaihe. Netuovat valoa muulle keskustankehittämiselle. Suomi Pyöräilee -yhteistyövaliokuntaon valinnut Vuoden2013 pyöräilykunnaksi Tampereen.Perusteena palkinnolle onvoimakas pyöräilyolosuhteidenkehittäminen ja pyöräilyn edistäminen.Tampereen pyöräilymäärätovat lisääntyneet noin 50 prosenttiaviimeisten 12 vuoden aikana.Pyöräliikenteen kehitystäseurataan kymmenien eri puolillakaupunkia sijaitsevien laskentapisteidenavulla. Juuri valmistuneenliikennetutkimuksenmukaan pyöräilyn kulkumuotoosuusTampereella on kasvanutpuolitoistakertaiseksi vuosina2005–2012. Tampereen kaupunkion käyttänyt vuositasolla3–5 miljoonaa euroa pyöräilyväylästönrakentamiseen, ylläpitoonja laatutason parantamiseenviime vuosina. Tänä vuonnakäytetään noin kolme miljoonaaeuroa. Pyöräilyn edistämisessäon kokonaisvaltainenote. Pyöräteistä on muodostettuhierarkisesti jäsentynyt verkko,joka muodostuu pyöräilynpää-, alue- ja lähireiteistä sekäseudullisista pyöräilyn laatukäytävistä.Keskustan pyöräpysäköinninkehittäminen on aloitettu,ja autojen pysäköintiruutujaon jo muutettu pyöräparkeiksi.Uudet korkeatasoiset pyörätelineetja julkinen pyöräpumppuilmestyivät keskustaan viimevuonna. Myös liityntäpysäköintiinpanostetaan rakentamallakatokselliset pyörätelineet 12linja-autopysäkin yhteyteen.54 Kuntatekniikka 2/2013

Kaivonkansia koskevastandardointi muuttuuSelvitys: Ely-keskustenviranomaistehtäviä uudistettavaStandardia EN-124 – Sadevesi- jatarkastuskaivojen kansistot ajoneuvo-ja jalankulkualueille ollaan uudistamassa.Siitä on tulossa harmonisoitutuotestandardi, joka johtaarakennustuoteasetuksenmukaiseen CE-merkintään.Uusi sarja jakaantuukuuteen osaan.Osan 1 aiheena ovatluokitus, yleissuunnittelu,suoritus ja testausvaatimukset,testimenetelmät ja vaatimustenmukaisuudenarviointi (CEmerkintä).Osissa 2–6 käsitellääneri materiaalit (valurauta, teräs, alumiiniseos,raudoitettu betoni, komposiittimateriaalit,PP & PVC-U).Standardi on nyt lausuntovaiheessa(Enquiry), joka on tulevanstandardin sisällön kannalta ehdottomastitärkein vaihe. Tässä standardinlaadintavaiheessa on mahdollistakansallisesti esittää laajastisekä teknisiä että toimituksellisiakommentteja.Lausuntokierroksellaotetaan myös kantaa,onko ehdotus hyväksyttävissälopulliseenäänestykseen. Vaikuta4.4. mennessä ottamalla kantaastandardeihin verkkosivun http://www.metsta.fi/lausunnot/index.php kautta.CELisätietoja:kimmo.konkarikoski@metsta.fi Ely-keskusten toiminta alueidenkäytönja rakentamisen ohjauksessaon pääosin suuntautunutlain tavoitteiden mukaisesti,mutta monilta osin toimintaaon kehitettävä, todetaan maaliskuussavalmistuneessa selvityksessä.Ohjausta tulisi painottaa nykyistäenemmän kuntien strategisenalueidenkäytön suunnittelunja yleiskaavoituksen sekä kestävänyhdyskuntarakenteen javaltakunnallisten alueidenkäyttötavoitteidenedistämiseen. Voimavarojatulisi suunnata tärkeimpiinyleis- ja asemakaavoihin.– Menettelyä voitaisiin keventääesimerkiksi niin, että niissäkunnissa, joissa kaavoitus on kehittynyttäja yleiskaava ohjaa riittävästiasemakaavoitusta, ei viranomaisneuvottelujakäytäisilainkaan asemakaavojen osalta,ehdottaa selvityksen tehnyt oikeustieteenkandidaatti, valtiotieteidenmaisteri Auvo Haapanala.Toimintatapoja tulisi kehittääja yhdenmukaistaa toimintaamaan eri osissa hyödyntämällänykyistä enemmän eri ely-keskuksissajo toimivia parhaita käytäntöjäsekä tehostamalla ympäristöministeriönohjausta eri elykeskustenkehittämistarpeidenmukaan.Ely-keskukset ovat käyttäneetmaltillisesti oikeuttaan puuttuakuntien päätöksiin valituksin jaoikaisukehotuksin. Haapanalamuistuttaa, että ely-keskustentehtävänä on lain mukaan edistääja ohjata kunnan alueidenkäytönsuunnittelun ja rakennustoimenjärjestämistä, muttamyös valvoa kunnan toiminnanlainmukaisuutta.– Selvitys osoittaa, että maankäyttö-ja rakennuslakia tulkitaaneri puolilla Suomea jossain määrineri tavoin. On tärkeää, ettätulkinnat ovat mahdollisimmanyhteneväisiä. Tämä edellyttäätoimintatapojen ja ympäristöministeriönohjauksen kehittämistä.Yhdenmukainen toiminta luoluottamusta kansalaisten suuntaan,sanoo selvityksen vastaanottanutasunto- ja viestintäministeriKrista Kiuru.Selvitys perustuu haastatteluihinsekä ely-keskusten toimintaakäsitelleisiin selvityksiin ja seurantatietoihin.Se on osa syksyllä2011 käynnistynyttä maankäyttö-ja rakennuslain kokonaisarviointia,joka valmistuu vuoden2013 loppuun mennessä.Kuva: Raatin stadioninmuuri, OuluLuotettavat led-valaisimet mm.kiinteistöjen korostusvalaistuksiin.Kuva: Liminganlahden yhtenäiskoulunmonitoimiareena, Liminkawww.valopaa.comVTT ja TTY tutkivatvesihuollon kunnossapitoapuh. 010 470 8890 VTT tutki yhdessä Tampereenteknillisen yliopiston ja Tampereenyliopiston kanssa vesihuoltoverkostojenkunnossapitopalvelujenulkoistamista SerVesi-hankkeessa.Hankkeen kyselytutkimuksessaselvitettiin, missä määrin vesihuoltoverkostonkunnossapitoaon ulkoistettu ja miten kunnossapitojärjestetään tulevaisuudessa.Kyselyn perusteella vesilaitoksetovat ostaneet palveluja läheskaikissa kunnossapidon toiminnoissa.Eniten muilta palveluntarjoajiltatilataan kaivamattomin menetelmintehtäviä vesijohto- ja viemärisaneerauksia,viemäreidentv-kuvauksia sekä mittarikorjauksia.Niitä tehdään joko täysin ulkoistetustitai tiiviissä yhteistyössävesilaitoksen ja palveluntarjoajankesken myös jatkossa.Kunnossapitoa ei kuitenkaanhaluta ulkoistaa yksityiselle tekijälletai toiselle vesilaitokselle kokonaan.Vähiten ulkoistaminenkiinnostaa puhdasvesiverkkoonliittyvissä toiminnoissa sekä vikakorjauksissaja asiakaspalvelussa.SerVesi-hankkeessa kehitettiinyrityskumppanien kanssa menettelyjäulkoistamiseen liittyvien riskientunnistamiseen. Riskianalyysinperiaatteena on kuvata palvelumahdollisimman hyvin, pilkkoase osiin ja löytää siten palvelun eriosien mahdolliset riskit sekä toimittajanettä tilaajan näkökulmista.Kun riskit on tunnistettu, voidaanneuvottelemalla löytää molempiaosapuolia tyydyttävät keinotniiden hallintaan. Näin toiminnastasaadaan läpinäkyvää jaedistetään luotettavan ja avoimenkumppanuussuhteen syntymistä.Hankkeen julkinen loppuraporttion saatavissa VTT:n verkkosivuiltaosoitteesta http://www.vtt.fi/inf/pdf/technology/2013/T73.pdfKuntatekniikka 2/201355

Vantaan kaupunkiArkkitehti MariSiivola, 46, Helsingistäon valittu Vantaanyleiskaavapäälliköksi.Aiemmin Siivola ontyöskennellyt projektinjohtajanaHelsingin kaupungintalous- ja suunnittelukeskuksessasekäVantaan kaupunkisuunnittelussayleiskaavasuunnittelijana.WSP Finland OyKTM Sanna Kulmalaon nimitetty henkilöstöjaviestintäjohtajaksi.Ins. Jari Kaukonen onnimitetty infran johta-jaksi vastuualueenaanHelsingin ja Jyväskylänyksiköt.Tekn.kand. AnneHonkasalo on nimitettyavustavaksi suunnittelijaksiArkkitehtuurija kaupunkisuunnittelu-yksikköön Helsinkiin.Tekn.kand. KatarinaWallin on nimitettyavustavaksi suunnittelijaksiLiikennekonsultointi-yksikköön Helsinkiin.DI Markus Fränti onnimitetty projekti-insinööriksiTutkimusyksikköönTampereelle.Tekn.kand. ArtturiKuronen on nimitettyavustavaksi suunnittelijaksiTie ja Rata -yksikköönHelsinkiin.Tekn.kand. ChristianSannemann on nimitettyprojektisuunnittelijaksiYmpäristökonsultointi-yksikköön Helsinkiin.Rkm Jukka Liinankion nimitetty projektipäälliköksija pääsuunnittelijaksiInfrayksikköön Ouluun.Pöyry OyjSergio Guimaraes onnimitetty PöyrynEnergia-liiketoiminta-ryhmän johtajaksi jaPöyry Oyj:n johtoryhmänjäseneksi 15.4. alkaen.Ari Asikainen, Energia-liiketoimintaryhmännykyinen johtaja, siirtyyliiketoiminnan kehitysjohtajaksi.Ramboll Finland OyTkL Kimmo Halme onnimitetty RambollManagement ConsultingFinlandin toimitusjohtajaksisekä Ramboll Finlandinjohtoryhmän jäseneksi.Halme on toiminutRambollissa vuodesta2011, jolloin Rambollosti hänen johtamansaAdvansis Oy:n. EnnenRambollia ja AdvansistaHalme työskenteli Valtiontiede- ja teknologianeuvostossasekä Euroopankomission asiantuntijana.DI Heikki Arvio onaloittanut kehitysinsinöörinäKiinteistöt ja rakentaminen-toimialallaTampereella.MaisemasuunnitteluhortonomiMarjaanaHuhta on aloittanutliikennesuunnittelunprojektipäällikkönä Espoossa.KTM, FM Sini Kahilaniemion aloittanut Älyjasähköisen liikenteenryhmäpäällikkönä Tampereella.RI Harri Kemppainenon aloittanut rakennuttamisenprojektipäällikkönäEspoossa.Kari Porralle Saksan valtion ansiomerkki ympäristönsuojelutyöstäLahden kaupunginympäristöjohtaja KariPorra on saanut Saksanvaltion tunnustuksenympäristönsuojelutyöstä.Thüringenin osavaltionEurooppa-ministeri jaosavaltion hallintopäällikkörouva MarionWalsmann ojensi ansioristinPorralle 27. helmikuutaThüringenin osavaltionhallintovirastossa,Erfurtissa.Saksan liittotasavallanansioristin on myöntänytSaksan liittotasavallanliittopresidentti JoachimGauck. Das Verdienstkreuzam Bande des Verdienstordensder BundesrepublikDeutschland-ansioristi vastaa kansainvälisessäluokittelussa ritariluokanansioristiä.Saksan liittotasavallanliittopresidentti on perusteluissaanansioristinmyöntämiselle korostanutKari Porran aktiivistatoimintaa niin paikallisenkuin kansainvälisenympäristönsuojelun hyväksitehdyssä työssä.Aloitteen ja esityksenansioristin myöntämisestäon tehnyt Lahdenystävyyskaupunki Suhl.Saksan liittotasavallan ansioristion ainoa virallinenSaksassa käytössä olevavaltiollinen ansiomerkki.Kari Porralle myönnetynansioristin merkitystä korostaase, että nykyisinansioristejä myönnetäänvuosittain vain 1 700,kun niitä 1990-luvullamyönnettiin vuosittain10 000 kappaletta.Freies Wort, Lokalredaktion SuhlKari Porran (vas.) palkitsemisen laittoi alulle Lahdenystävyyskaupungin Suhlin kaupungin ylipormestariJens Triebel.56 Kuntatekniikka 2/2013

Tapahtumakalenteriin on poimittu kuntatekniikan sekä sitälähellä olevien alojen messuja, seminaareja ja tapahtumiavuonna 2013 niin kotimaasta kuin ulkomailtakin.DI Juha Rantanen onaloittanut hankekehityspäällikkönäKiinteistötja rakentaminen -toimialallaEspoossa.DI Katja Romppainenon aloittanut projektipäällikkönäKiinteistöt jarakentaminen -toimialallaOulussa.DI Juha-Pekka Smolanderon aloittanut Rakennetekniikka-yksikönpäällikkönä Espoossa.RejlersRI Jarmo Nieminen onnimitetty Länsi-Suomenrakentaminen -osastollerakennuttajainsinööriksitoimipaikkanaan Turku.Airix Ympäristö OyIns. Heikki Armio onnimitetty Länsi-Suomenaluejohtajaksi. Hän onmyös tie-, liikenne-, alue-,geo-, mittaus- ja kartoitustekniikantoimialavastaava.Arkkitehti Jouni Kiimamaatoimii projek-tipäällikön tehtävienohella myös Turunmaankäytön ryhmäpäällikkönä.FM Kimmo Vähäjylkkäon nimitetty Etelä- jaItä-Suomen aluejohtajaksi.DI Minna Nurmitoimii projektipäälliköntehtävien ohella myösHelsingin maankäytönryhmäpäällikkönä.Kartoittaja Matti Krusellon nimitetty Turunyksikössä mittaustyönjohtajaksi.DI Heidi Saastamoinenon aloittanut Tampereenyksikön vesihuollonlaitossuunnittelunryhmässä suunnittelijana.DI Hannele Kemppion aloittanut Tampereenyksikön tie- jaliikennetekniikan ryhmänsuunnittelupäällikkönä.Insinööri AMK MikkoSilén on aloittanut Turunyksikön tie-, liikenne- jaaluetekniikan ryhmässäsuunnittelijana.Ins. YAMK JannePietarinen on nimitettyHelsingin yksikönvesihuollon projektipäälliköksi.2013Teknisten lautakuntienkoulutuspäivät10.–11.4. Rovaniemi16.–17.4. Nokia14.5. Turku21.5. Kuopio4.6. Lappeenranta23.9. Ouluwww.fcg.fiRakennuslautakuntienkoulutuspäivä11.4. Rovaniemi17.4. Nokia15.5. Turku22.5. Kuopio5.6. Lappeenranta24.9. Ouluwww.fcg.fiYmpäristölautakuntienkoulutuspäivä12.4. Rovaniemi18.4. Nokia16.5. Turku23.5. Kuopio6.6. Lappeenranta25.9. Ouluwww.fcg.fiRakennusvalvonnanperuskurssi, II jakso4.–5.4.2013 Helsinkiwww.fcg.fiKaavoitusjohdonneuvottelupäivät11.–12.4.2013 Helsinkiwww.fcg.fiJätehuollon perusteetjätelautakunnille16.4.2013 Rovaniemiwww.fcg.fiInfra-alantyöturvallisuuspäivä17.4.2013 Vantaawww. infra.fiVesiosuuskunnat ja kunta17.4.2013 Vantaawww.fcg.fiVesihuoltolaitostenhallinto- ja talousseminaari17.–18.4.2013 Vantaawww.vvy.fiKuntienrakennuttamispäivät18.–19.4.2013 Tamperewww.fcg.fiYksityistieasioidenperuskoulutus23.–24.4.2013 Helsinkiwww.fcg.fiWasser Berlin International23.–26.4.2013 Berliiniwww.wasser-berlin.dePilaantuneet maat14.5.2013 Helsinkiwww.kiinko.fiJäähallipäivät14.–16.5.2013 Hki-Sto-Hkiwww.finhockey.fiYhdyskuntatekniikka 201315.–16.5.2013 Jyväskyläwww.yhdyskuntatekniikka.fiVesihuoltopäivät15.–16.5.2013 Jyväskyläwww.vvy.fiKuntatekniikan päivät16.–18.5.2013 Jyväskyläwww.kuntatekniikka.fi/toimijat/sktyVesihuoltolaitostenyhdistyminen21.5.2013 Helsinkiwww.vvy.fiMaapolitiikka jamaankäyttösopimukset23.5.2013 Helsinkiwww.fcg.fiYmpäristönsuojelunviranomaispäivät28.–29.5.2013 Helsinkiwww.fcg.fiKiinteistökehityspäivät 201329.–30.5.2013 Helsinkiwww.kiinko.fiKuntamarkkinat11.–12.9.2013 Helsinkiwww.kuntamarkkinat.fiKuntatekniikka 2/2013tapahtumakalenteri57

www.wspgroup.fiTehokasta täsmänäkyvyyttäIlmoitus PALVELUJA-sivullamme tuo tulosta.Ota yhteys Marianne Lohilahteen, puh. 040 708 6640marianne.lohilahti@netti.fiAvaa www.kuntatekniikka.fi ja hyödynnäkuntatekniikan osaajien verkkopalvelua rekrytoinneissasi.Ilmoita avoimista kuntatekniikan työpaikoista edullisesti Kuntatekniikan foorumilla.Täytä työpaikkailmoitus suoraan verkkosivulla www.kuntatekniikka.fi/ajankohtaista/tyopaikattai ota yhteyttä asiakaspalvelu@kuntatekniikka.fi tai puh. 09 771 2442.TILAAKuntatekniikka!Tilaa Kuntatekniikan vuosikerta jatkuvanakestotilauksena 73 euroa. Saat kaupan päälle toukokuussa2013 ilmestyvän Vesihuollonosto-oppaan.Kuntatekniikan vuosikerran määräaikaistilaus(8 numeroa) 82 euroa , irtonumero 10 euroaKaikkiin hintoihin lisätään voimassa oleva alv.Tilauksen ja osoitteenmuutoksen teet kätevimminos. http://lehti.kuntatekniikka.fiasiakaspalvelu@kuntatekniikka.fitai puh. 09 771 2442.Vesihuollon osto-opas (palveluhakemistot,vesilaitokset, uimahallit ja kylpylät) on myösosoitteessa http://lehti.kuntatekniikka.fiHämpin parkki valmistui Hämeenlinnaan vai oliko se Tampereelle…Siitä oli juttua Kuntatekniikassa 6/2012 vai olikose 7/2012? Jos muisti pettää, Kuntatekniikan lehtiarkistopaikkaa. Käytössäsi ovat lehden pdf:t vuodesta 2006.Osoitteessa lehti.kuntatekniikka.fi > lehtiarkisto58 Kuntatekniikka 2/2013

FCG – Hyvän elämän tekijätInfra-, talo- ja ympäristö -suunnittelun asiantuntijaFCG Suunnittelu ja tekniikkawww.fcg.fiGTK palvelee asiakkaitaan maalämmön,ympäristön sekä maankäytön jarakentamisen kysymyksissä.Lännen Alituspalvelu OyVaakaporauksen vahva ammattilainen 20 vuoden kokemuksellawww.lannenalitus.comALITUSPORAUKSET kaikilla menetelmillä kaikki halkaisijat Ø 50 – 2300 mm kaikkiin maalajeihin savesta kallioon asennuspituudet jopa 1000 mTyöntöporausta American Augers 72-1200NGkoneella, DN1600 asennus.Honkapuistontie 95, 28430 Poripuh. 02 538 3655, gsm 0400 593 928email: lannenalitus@lannenalitus.comSertifioitu urakoitsijaon varma valinta!Huomioi hankinnassa– teleurakoitsijan AT-, A- tai T-pätevyys– turvaurakoitsijan TU-sertifikaatti– tietoliikenneverkon rakentajan OL-sertifikaatti– rakennusautomaatiourakoitsijan RAU-pätevyysLisätietoja: www.seti.fiKuntatekniikka 2/201359

Yhdyskuntatekniikka 2013Jyväskylän Paviljonki 15.–16.5.2013Alan suurin seminaari- ja näyttelytapahtumawww.yhdyskuntatekniikka.fi