Lataa (pdf) - Kuntatekniikka

Poikkeustilanteiden välttäminen– HYGIENIA VERKOSTOTÖISSÄVesihuollon poikkeustilanteisiin varautuminen on pitkältiasennekysymys. Vesilaitoksen riskien kartoittamiseenvoi käyttää vaikka Ympäristöopas 128:aa, jonkalopussa on etenkin pienille vesilaitoksille tarkastuslistariskien määrittämiseksi.Riskien kartoituksen jälkeen laaditaan riskien pienentämisentoteutussuunnitelma, kustannusarvio sekälopuksi aikataulu. Osa riskeistä on sellaisia, joihin ei tarkastuslistaatarvita. Vesilaitos on hyvinkin tietoinen, mikälivesisäiliön rakenne, kuten katto, ei ole asianmukaisessakunnossa tai pinta- ja tulvavesillä on mahdollisuuspäästä vedenottamoon. Tämänkaltaisten riskien haltuunottoei johdu tiedon puutteesta, vaan taloudellisenpäätöksenteon haluttomuudesta. Näiden riskien haltuunotostavastaavat laitoksen johto ja kuntapäättäjät.Omasta toimintakulttuuristamme johtuvat riskit ovatvaikeasti haltuun otettavia. Yleensä taloudelliset investoinnitovat näissä riskeissä pienet, mutta tapojenmuuttaminen vaikeaa. Verkostotöiden hygienian varmistamiseksion kansallisena yhteisenä keinona Vesityökorttikoulutus.WSP-työryhmissä valmistellaan erilaisiaverkostotöiden hygieniatarkastuslistoja. Töiden hygieenisyydenvarmistamiseksi meillä on siis ohjeita, säännöllistäkoulutusta ja tarkastuslistoja.Mikä on työmoraalissamme niin puutteellista, ettemmeitse osaa töiden hygieenisyyttä varmistaa? Ohjeistuksenja koulutuksen tulisi olla osa töihin perehdytystä,ja sen jälkeen työhygienian tulla niin selkärangasta,ettei tarkastusta tarvita kuin auditointiin eli ohjeidenja koulutuksen päivittämiseen. Henkilöstömme on niinammattitaitoista, ettei kukaan muu pysty meille sanomaan,missä todelliset riskit töissämme piilevät.Mitä ovat todelliset riskit?Kiinteistöistä aiheutuva takaisinvirtaus vesijohtoverkostoonon selkeä riski, mutta miksi kaikissa mittareissa eiole takaiskuja tai miksi niitä on poistettu kunnossapidollisistasyistä esimerkiksi huonon virtaaman tai paineentakia? Miksi mittareita ei aina sinetöidä?Mitkä ovat vuototilanteissa todellisia riskejä? Se, ettävesijohtotöitä tehdään osin samoilla työkaluilla kuinviemäritöitä vai se, että vesijohtoon pääsee maa-aineksia?Vesijohtoon päässeiden maa-aineksien tai kaivantovesienpitäisi olla jokaiselle automaattinen hälytys huomattavastikorkeammasta riskistä. Tällöin kaivannostaja kaivantovedestä pitäisi havainnoida mahdollisia kemikaalejatai ulospäin vuotavan viemärin vesiä.Korjaustyön tai uuden linjan rakentamisen yhteydessäpitäisi aina silmämääräisesti todeta, ettei putkessa taiosissa ole mitään ulkopuolista. Putkien ja osien pitäisiaina tulla varastoon ja työmaalle tulpattuina. Taukojenajaksi pitäisi kaivannon vesijohdoissa aina olla paineenkestävättulpat. Vuoto- ja korjaustyöt tulisi aina päättääsuunniteltuun huuhteluun, mutta näin ei kuitenkaan ainatehdä.Käytännön toteusohjeet puuttuvatMiksi verkostotöiden riskejä ei oteta haltuun, eli miksihygieeninen tapa toimia ei ole osa normaalia toimintaa?Ympäristöopas 128 ja muut oppaat auttavat poikkeustilanteisiinvalmistautumisessa, mutta käytännöntoteutusohjeita ei oppaista tahdo löytää. Kun poikkeustilannetapahtuu, on toimenpiteiden oltava nopeita tilanteenhaltuun ottamiseksi ja ratkaisemiseksi.Esimerkiksi väliaikainen vedenjakelu on suunniteltavaetukäteen. Palolaitosten vesiautoja ei ole tarkoitettutalousvesikäyttöön. Kuinka nopeasti ja missä ne saadaankloorattua? Kuinka nopeasti tulokset saadaan?Vesiautosta ei suoraan voi jakaa vettä suurelle ihmismäärälle,vaan jakelu on tehokkaampaa pienempien jakelusäiliöidenkautta. Erään laskelman mukaan 5 000ihmisen välttämätön talousveden saanti vaatii ajoaikoineen,täyttöineen ja tyhjentymisineen yhden vesiautonja 16 yhden kuution säiliötä. Kuinka monelta laitokseltalöytyy vaadittava kalusto? Missä kunnossa säiliöt ovat?Viemärisortuma tai pumppaamohäiriö suuremmassakokoojaviemärissä voi vaatia jopa 500 – 1 000 l/spumppauskaluston. Mistä löytyvät riittävät pumput jaohipumppausletkua? Vai voidaanko tilanne hoitaa imuautoilla?Eri poikkeustilanteet vaativat erilaisia ratkaisuja. Näitäratkaisumalleja täytyy selvittää etukäteen, ja niihintäytyy olla valmius.Moraalinen selkäranka luodaan yhdessäKPM:n jäsenistö koostuu etenkin vesihuoltolaitostenverkostohenkilöstöstä, alan palveluiden ja materiaalientoimittajista sekä valmistajista. Koulutuspäivillä ja nettikeskusteluissammerakennamme toisiimme tukeutuenyhdessä toimivia ratkaisumalleja poikkeustilanteisiin.Yhdessä luomme moraalisen selkärangan toimiaksemmeaina oikein ja hygieenisesti töissämme.Seuraavat koulutuspäivämme järjestetään Kuopiossa9.–11.10.2013. Ilmoitelkaa, mikäli kesän aikana jossainpäin Suomea olisi mielenkiintoinen tutustumiskohdebussilliselle putkimestareita, niin järjestämme työmaavierailun.Arvoisat yhdistyksemme jäsenet, Kuopiossanähdään lokakuussa 2013!Yhteisellä asialla – vesihuollon vuoksi,Sami SillsténKuntien Putkimestariyhdistys ry, puheenjohtajaKuntien PutkimestaritKuntien Putkimestarit ry (KPM)on perustettu 1975 suomalaistenvesihuoltolaitosten vesi- javiemäriverkostojen suunnittelu-,rakentamis-, rakennuttamis-,ylläpito- ja hankintatoiminnoistavastaavien henkilöidenyhteistoiminnan ja ammattitaidonkehittämiseksi.Varsinaisia jäseniä on runsaat300 ja kannattajajäseniä eliyritysjäseniä 83.Yhteystiedot:Puheenjohtaja Sami Sillstén,s-posti: sami.sillsten@hsy.fipuh. 050 466 9114Sihteeri, s-posti:markku.ala-kihnia@hsy.fiwww.kuntienputkimestarit.fiKuntatekniikka 2/201335