Lataa (pdf) - Kuntatekniikka

INFRAHUOMIOITA LÄHELTÄ JA KAUKAA Ilmatieteen laitos ilmoitti helmikuunloppupuolella, että tämä talvion ollut pilvisin 25 vuoteen. Joulukuunalusta helmikuun puoleenväliin aurinko oli paistanut Helsinki-Vantaanmittausasemalla vain 50tuntia.Edellinen, hiukan pilvisempi talvioli vuosina 1987–88, tällöin aurinkoporotti pilvien välistä samaisenaaikajaksona vain 48 tuntia. Aurinkoisintalvi oli vuosina 1996–97,jolloin aurinkotunteja oli peräti 159.Jyväskylässä puolestaan oli tänä talvenaHelsinkiäkin pilvisempää. Sielläauringonpaistetta mitattiin edellämainitulla aikavälillä vain 18 tuntia.Mitään erityistä syytä jatkuvaan pilvisyyteenei kuitenkaan Ilmatieteenlaitokselta osata sanoa.Helsingissä pidettiin helmikuunalussa Helsingin Seudun Ympäristöpalvelun(HSY) järjestämä ilmastoseminaari.Päivän yhtenä teemanaoli Ilmastonkestävä kaupunki, ja seneräänä avainsanana oli sopeutuminen.Napajäätiköt sulavat, äärisääilmiötlisääntyvät, veden sekä sähkönjakelu häiriintyy ja tiettyjen alueidenihmiset joutuvat muuttamaantulevaisuudessa nykyisiltä asuinsijoiltaan.Maailman keskilämpötila näyttäänousevan paljon puhutut kaksiastetta, vaikka joitain edistysaskeliakinon päästöjen muodossa joonneksi havaittu. Keskilämpötila voinousta enemmänkin, jolloin kansakuntienon vain sopeuduttava tilanteeseen.Vai onko? Ensimmäisen kerrankuulin, että ei merenpinta kovin paljoanousekaan, vaikka napajäätikötsulaisivat. Nykyinen jäätikkö syrjäyttäävettä siinä määrin, että jos jäämassakatoaa, niin veden pinta laskeesiltä osin. Sulamisvesien vaikutusei näin ollen ehkä olisikaan mer-Paavo TaipaleKulunut talvi on ollut poikkeuksellisen pilvinen. Helmikuussa aurinko pyrki näkyviin Ruotsin Åressa.kittävä. Lisäksi pohjoisnavan sulamisvedetpainuisivat todennäköisestimaailman ääriin, eivätkä vaikuttaisiPohjoismaihin. Toisaalta sitten taasAntarktiksen sulamisvedet tulvisivatkohti pohjoista. Pahiten muutoksetkoskettavat maapallon keskiosia.Sopeutumisella tarkoitetaan äärisäätilojenaiheuttamiin helteisiin, tulviinja lumikinoksiin varautumista sekäniistä selviytymistä, mutta myössitä, että ihmisten asuinpaikkoja tulisirakentaa uusiin paikkoihin uusillamenetelmillä. Ongelma ei ehkä kärjistyaivan ensimmäisenä Suomeen,mutta tällä hetkellä monet maailmanalueet ovat kriittisillä paikoilla.Tulvat tai rankkasateet lamaannuttavathelposti metroja, rautateitä,infrarakenteita ja asuinalueita.Näitä joudutaan ehkä kaavoittamaanja suunnittelemaan tulevaisuudessavetäytymis-, puolustus- taihyökkäystaktiikalla. Rakenteet tuleesuojata penkkoja ja muureja rakentamalla,tai sitten keskitytään rakentamaanetupäässä vain tarpeeksikorkeille paikoille.Hiukan synkkiä tulevaisuudenkuviahan nämä ovat, mutta tämänhetkinenglobaali totuus on kuitenkinse, että ihminen on ylittänytluonnon kantokyvyn – ja vauhti vainkiihtyy. Ilmastonmuutoksen estämiseksiei enää voi tehdä vain mukaviahankintoja ja hauskoja päätöksiä.Jokaisen tulisi tarkkailla aiheuttamiaanhiilijalanjälkiä ja päästöjäKUNTATEKNIIKAN SAAVUTUS 2013kaikissa toiminnoissaan. Vaikka yksisuomalainen ei ole mitään Aasianteollisuuspäästöihin verrattuna,niin jokainen voi kuitenkin tehdäpäivittäin oman ekotekonsa. Seminaarijärjestäjätolivat laskeneet tapahtumanhiili- ja vesijalanjäljet huomioidenmuun muassa seminaarivieraidenkulkuvälineet, kokoustilan,ruokailun ja energiankulutuksen.Arvioksi saatiin, että jokainenseminaarivieras (noin 250 kävijää)kulutti henkilökohtaisesti yhteensäjotakuinkin 10 kiloa hiiltä ja 25litraa vettä tapahtumaan tullessaanja siellä ollessaan sekä sieltä poistuessaan.Jyrki VättöVuoden kuntatekniikan saavutus julkistetaan Jyväskylässä 17.5.2013 Kuntatekniikan päivien yhteydessäOnko Sinulla hyviä ajatuksia tai ehdotuksia vuoden kuntatekniikan saavutukseksi? Minkä insinööri- ja/tai arkkitehtikunnanhengenluoman ja/tai rakennusponnistuksen tulisi saada valtakunnallista mainetta ja kunniaa?Tee oma ehdotuksesi raadille, ja lähetä se toiminnanjohtajalleperjantaihin 12.4.2013 mennessä osoitteeseen ville.alatyppo@hel.fiSaavutuksen valitsee lehdistöraati.28 Kuntatekniikka 2/2013