luvun lisäksi rakennusten lukumäärä,kerrosala ja keskittyneisyys.Luonnoksessa lienee ensimmäistäkertaa yhdyskuntatekniikanrakentamista koskevassalainsäädännössä säätelyä myössupistuvan yhdyskunnan tarpeisiin,kun edellytykset vesihuoltolaitoksentoiminta-alueen supistamiselleon kirjattu lakiin.VakiohyvityspalvelukatkoksistaVesihuoltolaitosten asiakkailleon uuden lain myötä tulossa oikeusvakiohyvityksiin yli 12 tunninpalvelukatkoksista. Näin sähkömarkkinoillajo vuosikymmenenvoimassa ollut käytäntö laajenisimyös vesihuoltoon. Vakiohyvitysvoisi olla enintään 1 000euroa asiakasta kohti.Suhteessa laitoksen vuosittaiseenliikevaihtoon vakiohyvityksenenimmäismäärä olisi kymmenenprosenttia. Mikäli laitoksellaolisi ylivoimainen este vesihuoltopalveluntarjoamiseen, va-kiohyvitys-tä ei tarvitsisimaksaa.Rajankäyntisiitä, millaineneste onylivoimainen,jää viimekädessätapauskohtaisestiharkittavaksi.– Myöslaitoksen kokovoi vaikuttaasiihen,millaineneste onsille ylivoimainen.Isommilla laitoksilla onlähtökohtaisesti paremmat edellytyksetvarautua erityistilanteisiin,Belinskij pohtii.Luonnos lisääyksityiskohtaista säätelyäEräät lakiluonnoksen pykälätantavat vaikutelman aiempaaselvästi yksityiskohtaisemmastasäätelystä.Tällaisia ovatesimerkiksivesihuoltolaitoksentoimintakertomuksensisältövaatimuksetja määräyksetjohtoverkostojenteknisenlaadundokumentoinnistasekätoimintaaluerajaustenesittämistavasta.– Esimerkiksi energia-alallaon Energiamarkkinavirasto, jokaedellyttää alan toimijoilta varsinyksityiskohtaista raportointia.Vesihuoltoalalla tällaista ei ole olluteikä sellaista nytkään ehdoteta.Sen vuoksi lakiin on haluttuhieman yksityiskohtaisempaasäätelyä, Antti Belinskij sanoo.Hänen mukaansa raportointikriteerientavoitteena on avoimuudenlisäämisen ohella yhtenäistääeri organisaatiomuodoissatoimivien vesihuoltolaitostenjulkistamia tietoja. Esimerkiksimonialayrityksissä vesihuoltoliiketoiminnantunnusluvut on jatkossaerotettava muusta liiketoiminnasta.Lakiin on tulossa myös määräyksiävesihuoltopalveluja koskevastatietojärjestelmästä ja sentoimintaperiaatteista. Kuntaliitonmielestä tietojärjestelmän kustannuksiaei tule sälyttää vesilaitostenasiakkaille eikä kunnille,sillä kyse on valtiolta edellytetystäEU-raportoinnista, joka tuleetoteuttaa valtion varoin.– Kaiken kaikkiaan tietojensiirron tulee perustua niidennoutamiseen vesilaitosten tietojärjestelmistäavoimen tietopalvelurajapinnankautta, Kirsi Rontumuistuttaa. Kunnallistekniset vedenjakeluratkaisut - Wilolta!Kestomagneettimoottorilla varustetut paineenkorotusasemat ja pumputWilo-Helix EXCEL paineenkorotuspumppusarjaton varustettu alan viimeisimmällämoottoritekniikalla, IE 4 hyötysuhdeluokankestomagneettimoottorilla, mikä onsyrjäyttämässä vanhan oikosulkumoottoritekniikan. Kestomagneettimoottorienhyötysuhde on parasta mitä rahalla saa.Yhdistettynä pumpun erinomaiseenhydrauliikkaan ne takaavat kokonaisuudessaanpienet pumppauskustannukset. Wilo ontuonut markkinoille ensimmäisenä maailmassakestomagneettikuivamoottoripumput.Wilo on energiatehokkaan pumpputeknologianedelläkävijä.Lisätietojaerik.paulinow@wilo.fi38 <strong>Kuntatekniikka</strong> 2/2013
VESIHUOLTOVesilaitosten tunnuslukuraportti vuodelta 2011:Puhdistamolietteiden laatu paranee,käyttökustannukset nousussaVesihuoltolaitosten tunnuslukujärjestelmänraporttivuodelta 2011kertoo laitosten käyttökustannustennousseenedellisvuodesta peräti11 prosenttia. Laitostenliikeylijäämä ja omavaraisuusasteolivat kuitenkinpysyneet entisellähyvällä tasolla.TEKSTI Paavo TaipaleVuodesta 2006 lähtien vuosittainjulkaistuun raporttiin onkoottu 26:n vesihuollon kannaltakeskeisen tunnusluvun arvot yhteensä46 jäsenlaitokselta. Vertailutietoinaesitetään kahden aiemmanvuoden vastaavat tiedot.Aiemmista raporteista poiketentällä kertaa tunnuslukujärjestelmässäolevat laitokset on jaettulaskutetun vesimäärän perusteellakahteen luokkaan: pienetja keskisuuret laitokset (vedenmyynti alle 900 000 m 3 /vuosi) jasuuret laitokset (yli 900 000 m 3 /vuosi).Aiempien vuosien tapaan vesilaitoksettäyttävät hyvin sosiaali-ja terveysministeriön asettamattalousveden laatusuositukset.Talousveden orgaanisen aineenmäärää kuvaava KMnO 4-luku oli mediaaniarvoltaan edellisvuodentasolla 4,0 mg/l, muttakorkeimmat arvot olivat laskeneetlähes puoleen edellisen, varsinsateisen vuoden tasosta.Lietteiden käyttökelpoisuusparantunutPuhdistamojen ohi vesistöihinjohdettujen jätevesien osalta tilanneoli keskimäärin edellisvuottaparempi, mutta vaihteluLähde: VesilaitosyhdistysKiinteiden maksutulojen osuus kaikista vesihuoltomaksuista vuosina2009-2011 laitoksilla, joiden veden myynti on yli 900 000 m3/v.Osuus oli tunnuslukujärjestelmässä mukana olevilla laitoksillavuonna 2011 keskimäärin 19,5 prosenttia, lähes kolme prosenttiyksikköäedellisvuotta suurempi.vesilaitosten kesken oli aiempaasuurempaa. Jätevedenpuhdistamojenlupien päästöraja-arvoissapysyttiin 93,5-prosenttisesti,mikä on jokseenkin samaa tasoakuin vuonna 2010. Erityisesti heikoimminpäästöraja-arvoista selvinneetlaitokset olivat parantaneettuloksiaan.Puhdistamolietteiden käyttökelpoisuusesimerkiksi maataloudenlannoitteena oli parantunutedelleen. Lietteen käyttökelpoisuusarvioidaan raskasmetallien(elohopea, lyijy ja kadmium) pitoisuuksienperusteella. Pitoisuudetperustuvat lannoitevalmistelainmukaisiin raja-arvoihin. Keskimäärin77 prosenttia ja heikoimmillaankinyli puolet laitosten lietteistätäytti nämä raja-arvot.Laskuttamattoman vedenmäärä oli keskimäärin 20,2 prosenttia,kun se vuotta aiemminoli 18,7 prosenttia. Arvoissa einäyttäisi olevan merkittävää laitoskoostariippuvaa eroa. Laskuttamattomanveden määrä kuvaavesijohtoverkostosta vuotaneentai laskuttamatta otetun vedensuhteellista määrää verkostoonpumpattuun vesimäärään nähden.Kirjallisuudessa yleisenäsuositusarvona on pidetty kymmentäprosenttia.Verkostopituutta kohti laskettunalaskuttamattoman vedenmäärä oli pysynyt jokseenkinedellisvuoden tasolla ja olinyt 1,8, m 3 /vuosi/m. Ulkomaisessakirjallisuudessa hyvänä arvonaon pidetty alle 3 m 3 /vuosi/m.Putkirikkoja vähemmän,vuotovesiä enemmänPutkirikkojen määrä jatkoi vähenemistään.Niitä sattui vuonna2011 keskimäärin 5,1 kpl vuodessasataa putkikilometriä kohti,kun lukema vuotta aiemminoli keskimäärin 6,3. Viemäriverkostonvuotovesimäärä suhteessaviemäreiden kokonaisvesimääräänoli hieman lisääntynytja oli keskimäärin 40 prosenttia.Osuus sisältää sadevedet sekaviemäröidyiltäalueilta.Tunnuslukujärjestelmässämukana olevien vesilaitosten vedenominaiskulutus, eli vedenkulutuspumpattuna veden määränäasukasta kohden oli pysynyt vakaanaja oli keskimäärin 225 l/as/vrk. Ominaiskulutus vaihteli 136litrasta aina 392 litraan. Selityksenävaihteluun ovat muun muassavesilaitosten mahdolliset teollisuusasiakkaat.Kotitalouksien ominaiskulutus,eli vesihuoltolaitoksen toiminta-alueenkotitalousasiakkailtalaskuttaman veden määrävuorokautta kohti, oli niin ikäänpysynyt aiemmalla tasolla ja oli127 l/as/vrk.Käyttökustannustennousu jatkuiVesihuoltolaitosten käyttökustannuksetnousivat vuonna 2011keskimäärin 11 prosenttia edellisvuodestaja olivat 1,59 €/m 3 .Tunnuslukujärjestelmässä mukanaolevien laitosten kesken käyttökustannuksetvaihtelivat välillä0,94 – 2,26 €/m 3 .Laitosten kokonaiskustannukset,eli käyttökustannukset japääomakustannukset, ovat niinikään nousseet. Vuonna 2011ne olivat keskimäärin 2,55 €/m 3vaihteluvälin ollessa 1,62 – 3,75€/m 3 . Nousua edellisvuodesta olirunsaat kuusi prosenttia.Vesihuoltolaitosten liikeylijäämätpysyivät edellisvuoden tasollaja olivat keskimäärin 19,4 prosenttia(20,7 vuonna 2010). Liikeylijäämätovat suuremmilla laitoksillayleensä pieniä ja keskisuurialaitoksia suuremmat. Laitostenomavaraisuusaste oli säilynytkorkeana ja oli keskimäärin59,1 prosenttia.Kiinteiden maksutulojen osuusmaksutuloista oli kasvanut läheskolme prosenttiyksikköä ja olivuonna 2011 19,5 prosenttia. Kiinteidenmaksujen osuus kaikistamaksuista vaihteli välillä 0,1–49,4prosenttia. Koska suurin osa vesihuoltolaitoksenkustannuksistaon vesimääristä riippumattomia,myös kiinteiden maksujen osuuttapyritään lisäämään. Se on kuitenkinedelleen selvästi pienempikuin esimerkiksi sähköliiketoiminnassa.www.vvy.fi > Tunnuslukujärjestelmä<strong>Kuntatekniikka</strong> 2/201339