Lataa (pdf) - Kuntatekniikka

KIINTEISTÖTElementtitaloa on korotettu puurunkoisella lisäkerroksella (vas.).Oikeanpuoleisessa kuvassa talo näkyy alkuperäisessä kunnossaan.tolle rakennettiin lisäkerros, muttatoteutus osoittautui melko kalliiksi,joten niitä ei sen enempäärakennettu. Maantasokerrostenmuutokset, joilla varastotilojamuutettiin asuntokäyttöön,maksoivat myös paljon. Ratkaisutehosti kuitenkin pohjakerroksentilankäyttöä ja antoi tavoiteltuailmettä julkisivulle ja pihamiljööseen.– Kantaviin alapohjarakenteisiintehdyt pohjaviemäröinnitjouduttiin järjestämään uudelleenja pohjarakenteisiin tarvittiinlisälämmöneristeitä. Kaikkinämä olivat hankalia, ei niinkäänsuunnittelun kuin toteutuksenkannalta. Lisäkustannuksia syntyimyös uusista väestönsuojista,Lahti kertoo.Yllättävää on, että rakennustenenergiatehokkuutta ei ollutperusteltua parantaa julkisivujenlisäeristämisellä, paitsi että jokaisentalon vesikaton alle asennettiinuutta villaa. Kuntotutkijat nimittäintotesivat, että talojen ulkovaipanelementtirakenteet ovattiiviitä eikä lisäeristäminen oletaloudellisesti kannattavaa. Ikkunarakenteettoki uusittiin.– Talotekniikka uusittiin,mutta sisätilojen järjestelyt pyrittiinpitämään entisen kaltaisena.Uuden rakentamisella täydennettiinerilaisten asuntojentarjontaa. ja epäedullisen sijainnin takia laskeakin,Mattila toteaa.Nyt tiedetään, että Suomenbetonielementtilähiöt ovat paremmassakunnossa kuin on uskottu,mikä se on hyvä lähtökohtakorjaustyölle. Vanhimmat elementtikiinteistötovat 50 vuodenikäisiä, ja korjaamisen jälkeen niidentodennäköinen käyttöikä onvielä ainakin sata vuotta.Korjaamiseen on kehitetty kevyempiäja raskaampia menetelmiä,jotka ovat lähes kaupan hyllyltäostettavissa.Ylläpidon merkitys ymmärretään.Tiedetään, ettei korjaamiseenkannata rynnätä suin päin,vaan vasta perusteellisen kuntotutkimuksenjälkeen. Betonijulkisivujenja -parvekkeiden kuntotutkimukseenkehitettiin Suomessamaailman ensimmäiset kuntotutkimusohjeet.Lähiöasumiseensuhtaudutaan joskus epäillen,mutta Mattila on toista mieltä: lähiössäasuvat ihmiset pitävät niitähyvänä asuinpaikkana.– Korjaushankkeiden yhteydessäparannetaan myös lähiöidenimagoa ottamalla arkkitehti mukaanulkonäön ja ympäristön parantamiseen.Toki on sanottava,että yksityisissä taloyhtiössä ympäristönviihtyvyyden parantamiseenja ulkonäköön ei aina panostetasamalla tavalla kuin julkisessavuokrataloyhtiössä. Lähiöissäkulkiessa näkee ulkonäöllisestiepäonnistuneitakin ratkaisuja,Mattila sanoo.LisäkerroksetongelmallisiaLähiöparantamiseen kuuluu myöstäydennysrakentaminen ja jopa lisäkerrostentoteuttaminen. Lisäkerroksetovat Mattilan mukaankuitenkin poikkeus säännöstä, silläniiden toteuttaminen on kallista eikäse onnistu omistustaloissa, jossaasukkaat asuvat remontin aikana.Mattilan mukaan julkisessavuokrataloyhtiössä kuntotutkimuksiaja korjauksia koskevatpäätökset tehdään teknisin ja taloudellisinperustein toisin kuinyksityisellä puolella, jossa tekninenosaaminen on heikompaa jajossa kuntotutkimuksissa ja suunnittelussapyritään säästämään.Täydennysrakentamisessa käytetäänmyös puuta, jopa julkisivumateriaalinabetonin päällä.Mattilan mukaan puurakentamiseninnokkaimmat puolestapuhujatunohtavat helposti sen, ettäkolmannen tai neljännen kerroksenkorkeudella kosteus- ja tuulirasituson aivan eri luokkaa kuinomakotitalossa räystään suojassa.– Puulla päällystetyistä kerrostaloistanäkee nopeasti, että niidenhuoltoväli tulee jäämään kovinlyhyeksi, Mattila kuittaa.Kuntatekniikka 2/201317