Vesihuollon osto-oppaan 2013 paikat ovat nyt jaossa.Aineistopäivä on 12.4.2013.Nettioppaan suosio jatkuu.Osoitteessa http://lehti.kuntatekniikka.fiyrityksesi tiedot ovat aina ajan tasalla.VESIHUOLLON OSTO-OPPAASTA LÖYTYVÄT alan tuotteet ja palvelut aiheittain ryhmiteltyinä kutakin tuotetta/palvelua ja tuotemerkkiätarjoavat yritykset yhteystietoineenNETTIVERSIOSSA ON LISÄKSI linkki yrityksen kotisivuille tietojen päivitysmahdollisuus ympäri vuodenOTA YHTEYTTÄ:Marianne Lohilahtipuh. 040 708 6640marianne.lohilahti@netti.fiPainettu opas ilmestyy toukokuussa. Se jaetaan kaikille<strong>Kuntatekniikka</strong>-lehden tilaajille ja useimmille vesihuoltoalanpäättäjille. Lisäksi opas on esillä muun muassa Yhdyskuntatekniikka2013 -näyttelyssä Jyväskylässä 15.–16.5.2013 jaHelsingissä järjestettävillä Kuntamarkkinoilla 11.–12.9. 2013.Vesihuollon osto-opas on hankintapäätösten tekijöidentärkeä työkalu.Tule mukaan yrityksesi perustiedoilla ja/tai mainoksella!44 <strong>Kuntatekniikka</strong> 2/2013Julkaisija: KL-Kustannus Oy / <strong>Kuntatekniikka</strong>Toinen linja 14, 00530 Helsinki
Vessa, vesipostiLiisankadullasamassa talossa kuin MikkoMonosen ruumisarkkuliikeon mun kotini: vessa, vesiposti,keittokomero ja huone.On mun kotini ja muijan koti,ja neljän ikioman lapsen.Vessa, vesiposti, keittokomeroja huone.Sanat: Pentti SaarikoskiSävel: Tapio LipponenMistä vettä?Monet kaupungit joutuvat käyttämäänja pakolla puhdistamaanpintavesiä, joten vesipullokauppakäy vilkkaana, kun hanavettä eioikein pysty juomaan.Ekotaloissa harrastetaan kaksoisvesisysteemeitäja kuivakäymälöitä.Merivettä puhdistetaanlisääntyvästi muun muassa aaltovoimaloillaja käänteisosmoosilla.Vesilaitosalan ykkösmies SuomessaEino Kajaste ennakoi1965: ”Meriveden suolanpoistontarjoamat mahdollisuudet on jatkuvastiotettava huomioon tulevia vedenhankintaratkaisujatehtäessä”.Mutta 1966 Päijänteen todettiinsoveltuvan hyvin pääkaupunkiseudunraakavesilähteeksi. Erinomaisellainsinööritaidolla ja ympäristöotteellavalmisteltiin tunnelisysteemi,josta päätettiin 1973. Eurooppalainentraditio arvostaa luonnonlähteitä ja pohjavesiä. EsimerkiksiWieniin tulee vesi yli sadan kilometrinputkijohtoa pitkin vapaasti pulppuavistavuoristolähteistä. Lähteitäsiellä on Asikkalan selälläkin. Paikallisetmainitsevat ohimennen uivansapääkaupungin lähteissä.Turun seutua varten on myösrakennettu mahtava vedenhankinta,jossa käytetään Kokemäenjoestaotettua vettä, jokapuhdistetaan Säkylänharjun-Virttaankankaantekopohjavesialueella.Pääsevätpä Parkanonjärven Rytilätkinsanomaan, että tätä turkulaisetjuovat.Veden voimaVedellä on paitsi paljon kysyntäämyös kova voima, kuten tsunameistaon opittu. Laitostekniikassapitää on varuillaan. Lainataanpainsinööri Sulo Raitapuronomaelämäkertaa Hoilotinpoika(s. 69–70). Hän kertoo, millaistaoli 1965, kun käynnistettiin Hiidenvedenpumppaamoa.”Käynnistin ensimmäisen pumpun.Melu oli kovaa, koko luolajytisi. Vähitellen melu tasaantui.Missään ei havaittu vuotoja. Ehkäpuolen tunnin kuluttua käynnistimmetoisen pumpun. Uusi vonkuminenalkoi, mutta ryminä eiollut enää yhtä voimakasta. Jonkinajan kuluttua, kun mittauksetoli suoritettu, Matti Kolppokytki itse virran pois moottoreista.Nyt tuli hetken hiljaisuus. Sittentapahtui jotakin sellaista, johonemme olleet varautuneet.Kallioluolan täytti hirvittävä meluja pauke. Vesi tunnelissa pysähtyipumppujen aiheuttaman paineenpäätyttyä. Pysähtyi ja lähti takaisinHiidenveteen. Valtava vesimääräjyrähti muutamassa sekunnissakohti takaiskuventtiileitä. Jos jokinpaikka olisi pettänyt, olisimmevarmuudella lentäneet vesimassojenmukana kohti kallioseiniä taisitten Hiidenveteen”.Kemin malliVesihuolto käyttää tunneleita, putkia,pumppuja ja ylävesisäiliöitä elivesitorneja. Niitä on kaiken näköisiä,ja joukossa myös Kemin innovaatio.Siellä tarvittiin ennen sotiakaupungin virastoja varten tiloja,eikä kaupungissa ollut vielä vesitorniaja vesijohtoverkostoa. Kaupunginjohto päätti yhdistää nämähankkeet yhteen tornitaloon.Talon suunnitteleminen annettiinTampereen kaupunginarkkitehdilleBertel Strömmerille, jonka suunnitelmathyväksyttiin huhtikuussa1939, ja niiden pohjalta päästiin rakentamaanuutta kaupungintaloa.Rakennus valmistui kesällä 1940.Rakennukseen tuli 13 maanpäällistäkerrosta, joista ylimmät neljä sisälsivät500 m³:n vesisäiliön. Laajennuksessa1960-luvun lopulla säiliöidenyhteistilavuudeksi tuli 2 000kuutiota.Kemin vesitorni sijaitsee edelleenkaupungintalon sisällä, 10.–12. kerrosten kohdalla.– Säiliöiden ja tilan kuntotarkastuksensuunnittelu oli aloitettujo ennen Jyväskylän tapausta, kertoiKemin Veden toimitusjohtajaJuha Hiltula Pohjolan Sanomille7.11.2012.– Kaikki kunnossa, ei tule vesivaltuuston niskaan. Pekka Rytilä on74-vuotias tekniikanlisensiaatti ja tietokirjailija,joka toimii LiikennesuunnittelunSeuran puheenjohtajana.Kemin komeakaupungintalovesisäiliöidenlaajennusvaiheessa1966 (vasemmalla)ja 2010-luvulla.<strong>Kuntatekniikka</strong> 2/201345