Pieni tunnekarttakirja

J ä r k y t y s >< yllätys
JÄRKYTYS aiheutuu siitä, kun joutuu kuulemaan tai näkemään ikävällä tavalla
yllättävän tapahtuman.
Järkytys oli melkoinen, kun tapaninpäivänä 2004 mediaan alkoi vyöryä
katastrofiuutisia Kauko-Idän tsunamista. Pari sataa suomalaista menetti
henkensä aivan yllättäin. Koen että merenalaisen maanjäristyksen aiheuttama
tsunami oli osa Jumalan merkkisarjaa, jonka tarkoituksena on ilmoittaa, että
Jeesuksen paluu lähestyy.
”…nälänhätää ja maanjäristyksiä tulee monin paikoin.” ( Matteus 24:7)
”olen shokissa”, ”järkyttävää”, ”yhtä painajaista", ”katastrofi”, ”hirvittävä juttu”,
”dramaattista”, ”olen järkyttynyt”, ”shokeeraavaa”, ”isku vasten kasvoja”,
”tyrmistyttävää”
S u r u >< ilo
SURU on menetyksen toteamista. Suru pitää käydä läpi. Hautajaisissa mieskin
saa itkeä – ja kyllä muulloinkin kun siltä tuntuu. Monesti terapiaprosessissa
joutuu itkemään menneisyydessä itkemättä jääneet surut. Niinpä parasta olisi
itkeä silloin kun itkettää, sillä itku on stressihermoston luonnollinen tapa laukaista
jännitystä.
Surutyö saattaa kestää vuosia ja siihen liittyy hyvin monenlaisia tunnetiloja.
"menetin", "kadotin", "jouduin luopumaan"
H u o l i >< helpotus
HUOLI jota koemme on useimmiten ihan turhaa. Mietipä itse niitä kertoja, kun
olit todella huolissasi. Oliko huolehtimisestasi lopulta paljoakaan hyötyä?
”Älkää siis huolehtiko huomisesta päivästä, se pitää kyllä itsestään huolen.” (Matt. 6:34)
”huolestuttaa”, ”painaa/vaivaa mieltä”, ”murehdin”, huolestun”, ”huolettaa”, ”stressaan”
~ 24 ~