Solisti 2/2016

solpalvelut

SOLIN ASIAKAS- JA HENKILÖSTÖLEHTI

SOLIN ASIAKAS- JA HENKILÖSTÖLEHTI | 2016/2017 |

sol.fi | solisti.fi

SOL ja

Vesa Keskinen

KUMPPANUUTTA

20 VUOTTA

SIVU 26

Juhapekka

Joronen:

palvelualat

kasvavat

viennistä

SIVU 20

Inkoo ulkoisti vesihuollon

SIVU 16

Kameravalvonta

korvaa

piirivartiointia

SIVU 23

Ortonilla paketoitiin

kiinteistöhuolto +

vartiointi

SIVU 24

Porin Puuvillan

uudenlainen

monipalveluratkaisu

SIVU 42


SISÄLTÖ

23

SOL Aurinkovoimala

on paljon enemmän

kuin 24/7 hälytyskeskus.

Päivystyksessä

hoidetaan

kaikkia SOLin tarjoamia

palveluja.

– Kameravalvonta

vähentää turhia

hälytyksiä ja vartija

saadaan kohteeseen

silloin, kun häntä

todella tarvitaan,

palveluesimies Pasi

Perkiömäki sanoo.

4

5

8

10

14

16

20

23

26

Pääkirjoitus: Kehityksen kärkeen

Puhdasta asiaa

Pohjois-Pohjanmaan

sairaanhoitopiiri ostaa

henkilöstöpalveluja

Seinäjoella siivotaan

tapahtumien tahtiin

VTT ulkoisti välinehuollon

Inkoo ulkoisti koko kunnan

vesihuollon

Juhapekka Joronen: Viennin

menestyksen matkassa

Kameravalvonta korvaa

piirivartiointia

Tuurissa juhlittiin yhteistä

20 vuoden taivalta

36

42

45

46

48

49

50

51

Vaatealan ammattilaiset

löytyvät pesuloista

Porin Puuvillalle räätälöitiin

palvelupaketti

Syksyllä otettiin käyttöön

PDCA-menetelmä

Boliden Kevitsan kaivos

vaatii paljon toimittajilta

Henkilöstöpalvelut on monen

henkilökohtaisen avustajan

työnantaja

Auringon alla: Peppi Kaira

20 uutta turvallisuusvalvojaa

valmistui

Birgitta Lindvall laati

hotellin turvallisuussuunnitelman

Päätoimittaja

Taija Paavola:

”Kokemus

oli aivan

huippu.”

Koulutus antaa eväitä

esimiehille. Heidi Paananen

sai uusia näkökulmia

coachauksesta.

SIVU 50

29

Ekoteko: Ympäristöystävälliset

pesuaineet

53

Coaching antaa uutta

potkua työelämään

30

34

Ortonilla vartiointi ja

kiinteistöpalvelut yhdistyvät

saumattomasti

Turvapaikanhakija Hasim pääsi

koulutukseen ja töihin

55

57

59

Lähiesimiestutkinto antaa

uusia valmiuksia

SOLin uusi päihdeohjelma

Hymyn valokeilassa:

Janne Freiberg

2 www.solisti.fi


45

Tunnistatko hukan oireet?

SOL on käyttänyt Lean-filosofiaan

perustuvaa Kerralla oikein -mallia jo

useita vuosia hyvin erilaisissa kohteissa.

– Esimerkiksi viime vuonna toteutimme

satoja Lean-kävelyjä, joiden avulla

saavutimme suuriakin säästöjä

asiakkaillemme, kehityspäällikkö

Harri Emaus kertoo.

Tutustu

Solistiin

verkossa

ja tilaa

uutiskirje

osoitteessa

solisti.fi

36

Tapasimme neljä

pääkaupunkiseudun

myymälänhoitajaa,

jotka kaikki ovat

rautaisia vaatealan

ammattilaisia.

www.solisti.fi

Facebook: www.facebook.com/solpalvelut

Twitter: @SOLPalvelut, @SOLPesula

Instagram: instagram.com/solpalvelut, @SOLHePa

Linkedin: www.linkedin.com/company/sol-group

Youtube: www.youtube.com/solpalvelut

Periscope: @SOLPalvelut

14

VTT:n välinehuolto on osaavissa

käsissä. – Jokainen astia tarkistetaan

perusteellisesti pesun

jälkeen, työpaikkaohjaaja Svitlana

Maslova sanoo.

SOLISTI ON SOLIN ASIAKAS- JA HENKILÖSTÖLEHTI Päätoimittaja Taija Paavola, SOL Palvelut Oy, taija.paavola@sol.fi

Toimitusneuvosto Anu Eronen, Peppi Kaira, Juhapekka Joronen, Merja Oljakka, Timo Sairanen, Niilo Kemppe, Janne Forsman, Kimmo Kallonen

Toimitus Omnipress Oy, Mäkelänkatu 56, 00510 Helsinki, www.omnipress.fi Toimituspäällikkö Vaula Aunola, puhelin 050 596 5426,

vaula.aunola@omnipress.fi Ulkoasu HANK, www.hank.fi Kannen kuva Timo Porthan Painopaikka PunaMusta Oy, 2016 Painos 20 000 kpl.

4041-0619

Painotuote

www.solisti.fi 3


PÄÄKIRJOITUS

KEHITYKSEN KÄRKEEN

Innovaatiot

vievät meitä

eteenpäin.

Jatkuva kehittyminen monilla

eri tasoilla on toimintamme

jatkuvuuden kannalta erittäin

tärkeää, jopa välttämätöntä.

SOLin pitää yrityksenä löytää

koko ajan uusia parempia tapoja palvella

asiakkaita sekä antaa henkilöstölleen

parhaimmat ja uudenaikaisimmat

mahdollisuudet onnistua työssään.

Meistä jokaisen pitää myös kehittää

omia ammatillisia taitojamme ja osaamistamme

voidaksemme suoriutua

töistämme entistä paremmin. Päivittäin

meidän tulee parantaa toimintaamme

yhteistyössä asiakkaidemme kanssa

parhaimman ja tehokkaimman lopputuloksen

saamiseksi. Viime viikkoina

suunnitellessamme tulevan vuoden toimintaa

yhtenä peruslähtökohtana on

ollut jatkuva kehittyminen.

SOLin pitää yrityksenä kulkea

kehityksen kärjessä

toimialoillaan ja pyrkiä

lakkaamatta etsimään uusia

parempia tapoja tuottaa

asiakkaillemme lupaamamme aurinkoinen,

ammattitaitoinen ja kustannustehokas

palvelu. Innovaatiot vievät

meitä eteenpäin. Aina kannattaa

kysyä, miksi ja pitää silmät ja

korvat auki. Voimme löytää

uusia hyviä toimintamalleja

myös muilta toimialoilta.

Digitaalisten sovellusten

kehitys ja mobiililaitteiden

käyttöönotto antavat

meille aivan uudenlaisia

mahdollisuuksia. Kutsun

kaikki SOLilaiset,

sekä asiakkaamme ja

yhteistyökumppanimme

mukaan tähän kehitystyöhön.

Meille on itsestään selvää,

että koulutus on investointi,

joka johtaa parempaan

asiakaspalveluun sekä

laadukkaampaan lopputulokseen.

Kannustamme jokaista

kehittämään itseään osallistumalla laajempiin

koulutusohjelmiin tai erilaisiin

kursseihin. Esimerkiksi tänä vuonna

olemme tarjonneet mahdollisuuden

suorittaa oppisopimuksella kahdeksan

erilaista ammattitutkintoa, ja näihin

koulutuksiin on osallistunut yli 250

SOLilaista. Kaikkiaan Suomessa on

järjestetty kuluvan vuoden aikana jo yli

500 erilaista koulutustapahtumaa, joihin

on osallistunut yli 5 000 henkilöä.

Näistä voit lukea lisää tästä lehdestä.

Mahdollisuuksia löytyy siis jokaiselle.

Tänä päivänä ei enää riitä, että

teemme palvelusuunnitelman

asiakkaalle pidemmäksi ajaksi.

Sen lisäksi meidän pitää

päivittäin pohtia, mitä voimme

tehdä paremmin. Katsotaan asioita

asiakkaidemme näkökulmasta, mietitään

mikä heille on tärkeää ja mikä taas

ei niin tärkeää, ja mitä asiakas oikeasti

tarvitsee. Olemme alojemme asiantuntijoita

ja meidän pitää pystyä yhdessä

asiakkaidemme kanssa hyödyntämään

sekä uusia että vanhoja hyviksi todettuja

toimintamalleja entistä paremman

palvelun kehittämiseksi.

Innovatiivista ja menestyksekästä

toimintavuotta,

Juhapekka Joronen

Toimitusjohtaja, SOL Palvelut Oy


PUHDASTA ASIAA

YHTEISTYÖ TIKKURILAN

KANSSA LAAJENI

Vantaan tehtaalla

sekä testataan että

kehitetään uusia

tuotteita.

– Sopimuksemme Tikkurilan kanssa

laajeni tänä syksynä koskemaan myös

maalitehtaan puhtaanapitopalveluja.

Olemme jo aiemmin huolehtineet toimitila

– ja lähettipalveluista tehtaan

alueella, SOLin palvelujohtaja Sanna

Peltola kertoo.

Tikkurila Oyj:n kiinteistö- ja kunnossapitopäällikkö

Mikko Viinanen

TIKKURILA OYJ

korostaa kumppanuutta ja

luottamusta yhteystyössä.

– Ammattilaisuuden ja

tosissaan tekemisen pitää näkyä

kaikessa toiminnassa ja kaikilla

tasoilla, Viinanen toteaa.

– Päädyimme SOLiin sekä hinnan

että aiemman asiakaskokemuksen

perusteella. Toimitilapalveluissamme

on jo pidempään käytetty heidän palveluitaan

ja sieltä ei ole kuulunut muuta

kuin pelkkää hyvää. Se oli hyvä pohja

aloittaa neuvottelut siivouksesta ja hyvä

käsitys SOLin tavasta hoitaa siivouspalvelut

vain vahvistui neuvottelujen

edetessä.

Tikkurila Oyj (entinen Tikkurilan Väritehtaat

Oy) on suomalainen maaleja ja

lakkoja valmistava pörssiyhtiö. Yhtiön

pääkonttori ja tärkeimmät tuotantolaitokset

sijaitsevat Vantaan Tikkurilassa

Keravanjoen kosken rannalla. Yrityksen

suurimmat markkinat ovat Ruotsissa,

Venäjällä, Suomessa, Puolassa ja Baltiassa.

Tuotteita valmistetaan yhdeksässä

maassa ja niitä on saatavilla kaiken

kaikkiaan noin 40 maassa.

200

hehtaaria ja

100 000

kerrosneliötä.

VIERUMÄKI

LÄÄKETEHDAS SAI UUDEN

KUMPPANIN VENÄJÄLLÄ

LOKAKUUN alussa aloitettiin työt Teva

Pharmaceutical Industriesin lääketehtaalla

Jartoslavissa.

– Huolehdimme tehtaalla ulkotilojen,

sisätilojen ja valmistuksen puhdastilojen

siisteydestä. SOLin Moskovan

johtaja Markus Sjöberg kertoo tyytyväisenä.

Israelilainen maailmanlaajuinen

lääkeyritys Teva tuottaa ja markkinoi

kohtuuhintaisia rinnakkaislääkkeitä

sekä innovatiivisia lääkkeitä ja lääkemolekyylejä.

– Meillä on jo aiempaa kokemusta

vastaavista erityistä puhtautta vaativista

kohteista, esimerkiksi paikallinen

Astra Zeneca on asiakkaamme.

Tevan tehdas Jaroslavissa avattiin

kaksi vuotta sitten ja tehtaan tuotantokapasiteetti

on miljardi tablettia

vuodessa. Teva Pharmaceutical

Industriesin palveluksessa on noin

46 000 työntekijää eri puolilla maailmalla

ja liikevaihto vuonna 2013 oli

20,4 miljardia dollaria.

Vierumäki on

monipuolinen

liikunta- ja

vapaa-ajan

keskus, jonka

alueella toimii

maan suurin

liikunta-alan

oppilaitos

Suomen

Urheiluopisto.

VIERUMÄEN KIINTEISTÖNHUOLTO SIIRTYI SOLILLE

SUOMEN Urheiluopiston kiinteistönhuolto

Vierumäellä siirtyi kesällä SOLin

hoidettavaksi.

– Haastavan kohteen startti ja haltuunotto

on sujunut hyvin, SOLin palvelujohtaja

Arto Mäkinen kertoo.

Kolmivuotiseen sopimukseen kuuluu

Vierumäki-yhtiöiden, Vierumäki Country

Club Oy:n ja Suomen Urheiluopiston

kiinteistöjä lähes sata tuhatta kerrosneliömetriä

ja noin 200 hehtaarin maaalueet.

Alueella on monitoimiareena,

kaksi jäähallia, uimahalli, urheiluhalleja

sekä paljon majoitustilaa. Vanhimmat

kiinteistöistä on rakennettu 1930-luvulla,

puolet kuitenkin 2000-luvulla.

– Kiinteistöpalveluiden kilpailutuksessa

käytettiin kriteereinä hintaa,

henkilöstön osaamista, kalustoa ja

energianhallintaa, Vierumäen kiinteistöpäällikkö

Jukka Oksanen kertoo.

Alueella on vuosittain yli 400 000

kävijää, joista neljännes on yritysasiakkaita.

www.solisti.fi 5


PUHDASTA ASIAA

PALVELUA

KUNTAYHTYMÄLLE

SAIMAAN ammattiopisto Sampo tarjoaa

ammatillista koulutusta aikuisille ja

nuorille sekä koulutus- ja kehittämispalveluja

yrityksille ja muille yhteisöasiakkaille.

Toimipisteet ovat Lappeenrannassa

ja Imatralla.

– Oppilaitos kuuluu Etelä-Karjalan

koulutuskuntayhtymän alaisuuteen ja

teimme lokakuussa sopimuksen Lappeenrannan

toimipisteen siivouksesta,

SOLin myyntineuvottelija Heidi Sipponen

kertoo.

– Päätöksenteon kriteerinä oli

kokonaistaloudellisuus kuntayhtymän

näkökulmasta. Tämä kokonaistaloudellisuus

koostuu hinta- ja laatutekijöistä,

joista hinnan osuus oli 60 prosenttia

ja laadun 40 prosenttia. Laatutekijöinä

otettiin huomioon toimintavarmuus,

tavoitettavuus, reklamaatioiden vastaanottaminen

ja niiden käsittely, palvelun

seuranta, laatutakuu ja palvelun

ympäristövaikutukset.

OSUUSKAUPAN KUMPPANIKSI

ETELÄ–KARJALAN Osuuskauppa

teki sopimuksen Eekoon matkailu-

ja ravitsemiskaupan siivouspalveluiden

siirtymisestä liikkeenluovutuksella

SOLille vuoden vaihteessa.

Kaksikymmentä Eekoon

siivouspalvelujen työntekijää

siirtyy liikkeenluovutuksen yhteydessä

SOLin palvelukseen vanhoina

työntekijöinä. SOL vastaa

nyt Original Sokos Hotel Lappeen,

Amarillo-ravintolamaailman, Las

Palmasin, Birran, Kolmen Lyhdyn

ja Kasinoterassin siivouksesta.

– Pystymme nyt keskittymään

täysipainoisesti omaan ydintoimintaamme

ja varmistamaan

joustavan kysyntään vastaavan

siivouspalvelun. Siivouspalvelut

ovat asiakastyytyväisyytemme

kannalta merkittävä osa-alue ja

SOL edustaa alan parasta osaamista.

Tämän sopimuksen myötä

luovutamme tämän meille tärkeän

toiminnon osaaviin käsiin, kertoo

Eekoon MaRa-toimialajohtaja

Aleksi Vuorinne.

– Olemme todella iloisia,

että pääsemme tekemään taas

yhteistyötä Eekoon kanssa.

Olemme Suomen ja Etelä-Karjalan

suurin hotellisiivouksen osaaja.

Vastaamme Lappeenrannan alueella

nyt yhteensä viiden hotellin

puhtaudesta, SOLin palvelujohtaja

Noora Kekki sanoo.

SOOLO SIIVOAA ITIKSESSÄ

LOKAKUUN alussa otettiin käyttöön Sooloksi

nimetyn TASKI IntelliBotin siivousrobotin.

Soolo soveltuu hyvin Itiksen isoille

käytäville, jossa siivottavaa lattia pintaalaa

on runsaasti. Itiksessä siivousrobottia

käytetään öisin ja sen työskentelyä

valvoo palveluvastaava, joka samaan

aikaa suorittaa omia tehtäviään.

Soolon yli 20 erilaista sensoria

havainnoi ympäristöä esteiden varalta,

taaten näin turvallisen työskentelyn.

Robotti pystyy pesemään jopa 7 000

neliötä työvuoron aikana ja sen

kaikki toiminta tallentuu

käyttöjärjestelmään.

Näin sen toimintaa voidaan

edelleen kehittää

ja laatua parantaa.

– Olemme saaneet

hyviä kokemuksia

erilaisissa testeissä ja

monet asiakkaamme ovat kiinnostuneita

robotin käyttöönotosta, kertoo SOL

Palveluiden palvelujohtaja Mari Suomalainen.

– Robotit ja automatisointi ovat tärkeitä

toiminnan kehittämisen keinoja,

mutta pelkkä automatisointi ei yksin tuo

kustannustehokkuutta.

– Olemme jo pitkään käyttäneen

LEAN- johtamismenetelmään perustuvaa

mallia, jonka avulla pääsemme

käsiksi asiakkaalle arvoa tuottaviin

asioihin. Erilaisilla teknisillä ratkaisuilla

esimerkiksi käytettävien

siivousaineiden ja

menetelmien huolellisella

suunnittelulla päästään

monesti järkeviin säästöihin,

Suomalainen

summaa.

SOL Sponssi

– haku käynnissä

Oletko kunnostautunut urheilun

tai taiteen saralla? Oletko matkalla

maailman mestariksi tai nobelistiksi?

Julkistamme hakuun kaksi

2000-5000 euron arvoista SOL

Sponssia urheilun ja taiteen saralta.

Kerro saavutuksista ja tavoitteistasi

hakemuksella tammikuun

loppuun mennessä. SOL Sponssi

raati tekee valinnat helmikuun loppuun

mennessä. – SOL Sponssilla

halutaan tukea SOLilaisten menestystä

jatkossakin. Joukossamme on

paljon eri tason huippu-urheilijoita

ja taiteilijoita sekä junioriurheilun

valmentajia jo nyt, viestintäpäällikkö

Taija Paavola sanoo.

Lähetä

hakemuksesi

31.1. mennessä:

asiakaspalvelu@sol.fi.

Lisätietoja:

taija.paavola@sol.fi

6 www.solisti.fi


Jooga on noin

5 000

vuotta vanha laji.

JOOGATAUKO

SOMESSA

Eveliina Holm ohjaa

joogaa maanantaisin

Helsingin pääkonttorilla.

Jotta kukaan ei jäisi paitsi

rentouttavasta tauosta,

voi joogavinkit kurkata

myös somesta:

facebook.com/

solpalvelut > videos

PUHDASTA ASIAA

KATSO TYÖTURVALLISUUS-

VIDEOT SKANNAAMALLA

KOODI ÄLYPUHELIMELLASI!

ILOPUNTARIN TULOKSET JULKI

HENKILÖSTÖPALVELUT ETSII OSAAJIA

SOL Henkilöstöpalvelut etsii eri

alojen tekijöitä jatkuvasti ja sopiva

työpaikka voi löytyä nopeallakin

aikataululla. Verkossa voi jättää

myös avoimen hakemuksen.

Henkilöstöpalveluissa työskentelee

tällä hetkellä yli 2 000 palveluosaajaa

erilaisissa työsuhteissa.

SOL mittaa vuosittain henkilöstön

työtyytyväisyyttä ja työhyvinvointia

Ilopuntari-kyselyllä.

– Tämän vuoden tuloksiin voimme

olla suurelta osin tyytyväisiä.

Kun mittauksessa korkein arvosana

on viisi, niin toimihenkilöiden osalta

pääsimme keskimäärin arvosanaan

4,2 ja palveluvastaavien osalta

lukuun 3,9. Myös vastausprosentti

oli noussut edellisistä vuosista,

SOLin henkilö- ja lakiasiainjohtaja

Timo Sairanen sanoo.

Ilopuntari–kyselyn tuloksia esimiehet

käyttävät toiminnan kehittämiseen

yhdessä työntekijöiden

kanssa.

– Olemme toteuttaneet useita

työhyvinvointiin liittyviä hankkeita

viime vuosina. Ilopuntari on osa meidän

SOL Life -ohjelmaamme, jolla

pyritään monin tavoin kehittämään

työhyvinvointia.

– Esimiehillä on tärkeä rooli työpaikan

työhyvinvoinnin edistäjänä

ja SOL Life auttaa esimiehiä heidän

työssään ja tavoitteenamme on, että

jokainen SOLilainen viihtyy työssään

ja tukea tarvitessaan saa sitä nopeasti.

IKÄOHJELMA TUKEE NUORIA JA VANHOJA

UUDESSA ikäohjelmassa huomioidaan

eri ikä- ja ammattiryhmien

tarpeet ja ohjeistetaan esimiehiä Jatkuvan

välittämisen -mallin mukaiseen

toimintaan.

– Erityishuomion kohteena ikäohjelmassa

ovat nuoret ja eläkeiän jo

saavuttaneet työkykyiset- ja haluiset

SOLilaiset. Näemme monimuotoisuuden

rikkautena eikä minkään

ikäryhmän syrjintää sallita, henkilöja

lakiasiainjohtaja Timo Sairanen

sanoo.

– Ikäohjelman tavoitteena on

edistää positiivista yhteistyötä eri

ikäryhmien välillä ja tukea eri ikäryhmien

työssä jaksamista sekä pidentää

ja parantaa työurakehitystä.

Haluamme myös varmistaa hiljaisen

tiedon siirtymisen.

Työpaikkoja löytyy muun muassa

logistiikan, rakentamisen, sosiaali-

ja terveysalan sekä ravintolaalan

tehtävissä.

Kaikki avoimet työpaikat

löytyvät osoitteesta: sol.fi/

henkilostopalvelut/tyonhakijoille/

avoimet-tyopaikat

TURVALLISTA TYÖPÄIVÄÄ

SOL pyrkii ennaltaehkäisemään tapaturmia

ja vahinkoja turvattomuushavaintojen

keräämisellä ja dokumentoinnilla.

– Pyrimme saamaan kaikki läheltä

piti –tilanteet analysoitua. Tarvittaessa

tehdään uusia ohjeita tai korjaavia

toimenpiteitä vastaavien tilanteiden

toistumisen ehkäisemiseksi ja vahinkojen

välttämiseksi, kehityspäällikkö

Harri Emaus sanoo.

Kaikki palaverit ja koulutustilaisuudet

aloitetaan turvatuokioilla, joissa

käsitellään sattuneita vahinkoja tai

turvattomuushavaintoja.

ONKO SINULLA

MIELESSÄSI

KINGI-IDEA?

EI OLE merkitystä, onko ideasi

pieni, suuri, villi, tavanomainen

tai mitä tahansa siltä väliltä.

Käytössämme on sähköinen

ideaboxi, jonne voit käydä antamassa

työhösi liittyvän kehitysehdotuksen

ja kommentoida

muiden antamia ideoita.

ideatehdas.fi/sol

Vuoden palkitut ideat

Innovaatiokalastajat palkitsivat tänä

vuonna Tytti Gröhnin ja Minna Länsimiehen,

jotka lähettivät ideaboxiin huikean määrän

ideoita, pieniä käytännönläheisiä toiminnan

parannusehdotuksia sekä suuremman mittaluokan

ideoita. Suurin osa niistä otettiin

mukaan kehitysprosessiin. Piiritasolla palkinnon

nappasivat SOL Pesulapalveluiden

työntekijät, joiden aktiivisuus on jo johtanut

käytännön toimenpiteisiin.

www.solisti.fi 7


HENKILÖSTÖPALVELUT

Hyvällä asenteella

Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri vastaa yli puolen

Suomen sairaanhoidosta. SOL Henkilöstöpalveluiden kautta

on saatu osaavia tekijöitä monenlaisiin töihin jo vuosien ajan.

Teksti KARI MARTIALA Kuva VESA RANTA

Kokemukset ovat olleet hyviä

ja yhteistyö on muotoutunut

vuosien varrella joustavaksi

ja toimivaksi. Se, että tunnemme

toisemme, helpottaa

asiointia puolin ja toisin, Oulun yliopistollisen

sairaalan työnjohtaja Heli

Laurila sanoo.

SOL Henkilöstöpalvelut on huolehtinut

monipuolisista sairaalahuollon

työtehtävistä Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin

eri kohteissa jo vuodesta

2009 alkaen.

– Sairaala on vaativa ympäristö työskennellä

ja kaikille se ei sovi. On oltava

asiakaspalveluhenkinen ja osattava tarttua

erilaisiin tehtäviin. Sairaalahuoltajan

työssä on paljon erilaista osaamista

vaativia osa-alueita, kuten siivousta

sekä ruoka- ja vuodehuoltotehtäviä.

Sairaalassa myös näkee ja kuulee

monenlaista ja vaitiolovelvollisuus tulee

muistaa koko ajan.

Sairaalasiivouksessa pitää ymmärtää

hyvä aseptiikka ja sen merkitys sairaalahygieniassa.

Asiakkaan kohtaaminen

on ensiarvoisen tärkeää ja se voi olla

vaikeaa monissa eri tilanteissa esimerkiksi

kuolevan potilaan tai päihteiden

vaikutuksen alaisena käyttäytyvän henkilön

kohdalla.

– Tärkeintä työssä onnistumisessa

on positiivinen, reipas ja avoin asenne,

sekä halu oppia uutta. Pitää uskaltaa

kysellä ja ottaa selvää työpisteestä,

mutta osata myös ottaa ohjeita vastaan,

Laurila kuvailee.

Perusteellinen perehdytys

Työntekijöille järjestetään säännöllisesti

perehdytystilaisuuksia, joissa kerrotaan

sairaalahuoltajan työstä ja käydään

läpi muun muassa kulkureitit, työajat,

pukutilat ja pääsääntöiset työtehtävät.

– Vaitiolovelvollisuus ja esimerkiksi

se, että olemme savuton sairaala, ovat

keskeisiä asioita näissä perehdytystilaisuuksissa.

Tilaisuuksissa myös työnjohtajat

esittäytyvät uusille SOLin

työntekijöille. Varsinainen perehdytys

kuhunkin kohteeseen tapahtuu itse

työpisteissä, Laurila kertoo.

Vaativaan ja erityistä osaamista

vaativiin kohteisiin on haastavaa saada

uusia tekijöitä.

– Pyrimme koko ajan perehdyttämään

uusia osaajia eri kohteisiin, jotta

osaavaa työvoimaa olisi koko ajan

saatavilla.

Rekrytointia edesauttaa asiakkaan

toimintatapojen sekä siivousalueiden

tuntemus.

– Asiakkaiden tarkkaavainen kuunteleminen

on todella tärkeää rekrytointiprosessia

tehdessä, heidän todelliset

tarpeensa ja toiveensa on otettava huomioon,

SOLin esimies Tanja Mäkinen

kuvailee.

– Sairaanhoitopiiri vastaa työntekijöidemme

perehdyttämisestä kohteeseen.

Vaikka työntekijällämme olisi

laitoshuoltajan koulutus ja runsaasti

siivouskokemusta, on uudet työntekijämme

perehdytettävä sairaalaympä-

PUOLEN SUOMEN SAIRAALA

Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri PPSHP

vastaa 29 jäsenkuntansa erikoissairaanhoidon

palveluista. Sairaanhoitopiirin sairaalan, Oulun

Yliopistollisen sairaalan (OYS) erityisvastuualue

kattaa maantieteellisesti yli puolet Suomesta ja

sen alueella asuu noin 741 000 ihmistä.

Oulun yliopistollisessa sairaalassa,

Oulaskankaan sairaalassa sekä Visalan

sairaalassa hoidetaan vuosittain noin

potilasta. Sairaalassa

122 000

työskentelee noin 6 600 asiantuntijaa.

8 www.solisti.fi


Oulun yliopistollisen

sairaalan työnjohtaja

Heli Laurila (vas.)

kertoo yhteistyön

muotoutuneen vuosien

saatossa hyvin toimivaksi

ja joustavaksi.

Vierellään SOLin esimiehet

Tanja Mäkinen

(oik.) ja Heidi Jurvelin.

ristöön sekä siivottaviin alueisiin, hän

jatkaa.

Monipuolisia tehtäviä

Oulun Yliopistollisessa sairaalassa,

Tahkokankaan kehitysvammayksikössä,

Oulun kaupunginsairaalassa sekä

Peltolan psykiatrisilla osastoilla työskentelee

kokoaikaisesti sairaalahuollon

siivoustehtävissä keskimäärin parikymmentä

vuokratyöntekijää kuukaudessa.

– Lisäksi työntekijöitämme työskentelee

Oysin Ravintokeskuksen keittiössä,

lähetti- ja kuljetuspalveluissa sekä

kahviotyöntekijöinä, Tanja Mäkinen

kertoo.

– Palveluosaajamme työskentelevät

ravitsemistyöntekijän työtehtävissä,

osallistuvat ruoanjakeluun, keräävät

osastoilta tulevat tuotetilaukset sekä

työskentelevät astiahuollossa.

SOLin sairaalahuoltajat osallistuvat

ylläpitosiivouksiin eri alueilla; leikkaussaleissa,

poliklinikoilla, synnytyssaleissa,

teho-osastoilla sekä röntgeneissä.

– Vuodeosastoilla työtehtäviimme

kuuluu hoitajien avustaminen ruoanjaossa

sekä vuodehuolto lähes kaikilla

osastoilla. Sen sijaan varsinaiseen

potilaiden hoitotyöhön työntekijämme

eivät osallistu.

– Kuljetus hoitaa ruoka-, materiaali-,

lääke-, pyykki-, välinehuolto- ja

jätekuljetukset. Lähettikuljetus hoitaa

saapuvan ja lähtevän postituksen lajittelua

ja jakelua, sekä potilasasiakirjojen,

näyte-, lääke-, veri- ja materiaalikuljetukset

sairaalan sisällä.

Perussiivouksia tehdään tarvittaessa,

mutta pääasiassa niiden tekeminen keskittyy

kesäkuukausille. l

www.solisti.fi 9


SIIVOUSPALVELUT

Suurtapahtumien

tahtiin

Seinäjoki on kesäaikaan monien suurtapahtumien kaupunki, siksi

lakeuden pääkaupungissa osataan myös massatilaisuuksien

puhtaanapito. SOLin tiimi on hoitanut tehokkaasti niin

Tangomarkkinoiden, Provinssin kuin Asuntomessujen siivouksen.

Teksti KARI MARTIALA Kuvat KARI MARTIALA ja SUSANNA MANU

Tangolaulukilpailu järjestetään Kisa-

Areenalla, jossa SOL on siivonnut aivan

alusta lähtien. Juuri ennen suoraa

lähetystä esiintymislavaa siivoamassa

Benard Gathimba (vas.) ja Patrick Owusu.

10 www.solisti.fi


Kun Suomessa vietetään kesäheinäkuussa

parasta kesälomakautta,

Seinäjoella tehdään

töitä ja nautitaan samalla

kesätapahtumien ainutlaatuisesta

ilmapiiristä ja tunnelmasta. Kesän

ensimmäinen suurtapahtuma oli Provinssi,

jonka puhtaanapidosta SOL on

huolehtinut aina siitä lähtien, kun palvelu

on ulkoistettu, eli vuodesta 1989.

Tänäkin kesänä SOL huolehti alueella

normaalien puhtaanapitotehtävien

ohella myös päivystystehtävistä.

www.solisti.fi 11


SIIVOUSPALVELUT

Satoja metrejä

kultaista konfettia

Tangokansan suurtapahtuman, Tangomarkkinoiden

kanssa SOL on tehnyt

yhteistyötä myös aivan alusta, vuodesta

1985 alkaen. SOLin puhtaanapidon

ammattilaiset huolehtivat muun

muassa siitä, että miljoona tv-katsojaa

tavoittavan Tangomarkkinoiden

laulukilpailun estradi on suoran tvlähetyksen

alkaessa kunnossa. Lava on

siivottava uudelleen huolellisesti myös

tv-lähetyksen päätyttyä, sillä uuden

tangokuninkaan ja -kuningattaren

kruunajaisissa lavalle ammutaan satoja

metrejä kultaista konfettia. Tärkeä

kohde on myös kymmenien tuhansien

vieraiden kansoittama Tangokatu, jossa

SOL huolehtii muun muassa WCtilojen

siisteydestä.

että messut ovat tulossa Seinäjoelle,

halusin ehdottomasti päästä mukaan.

Asuntomessut on hieno tapahtuma,

josta me SOLilaiset nautimme itsekin,

Antila kertoo.

– Yhteispalaverissa Seinäjoen kaupungin

ja Asuntomessuorganisaation

kanssa he totesivat, että puhtaanapito

on messuilla prioriteetti numero 1.

Asuntomessuilla SOL vastasi alueen

puhtaanapidosta ja jätehuollosta,

Suez Suomi Oy toi alueelle käymälät.

Lattioiden suojauksesta SOL huolehti

yhdessä Maiseri Oy:n kanssa. Seinäjoen

kaupungille osapuolet tekivät

yhteistarjouksen.

– Asuntomessut on SOLille hieno

käyntikortti. Kun liikumme alueella

värikkäissä vaatteissamme, jäämme

väkisinkin ihmisille mieleen.

Suunnittelu

aloitetaan hyvissä

ajoin ennen

tapahtumaa.

Asuntomessuilla myös

opastetaan kävijöitä

Kesän kolmas suurtapahtuma Seinäjoen

Pruukinrannan Asuntomessut

poikkesi ainutlaatuisuutensa vuoksi

muista tapahtumista. Messuilla vieraili

noin 130 000 kävijää. SOL kokosi messuille

itsenäisen työryhmän, jonka henkilöt

koulutettiin

tuntemaan messualue

perinpohjin.

– Tavoitteenamme

oli, että messuvieraat

voivat kysyä

punakeltaisilta henkilöiltämme

mitä

vain. Opiskelimme

kartasta esimerkiksi

talojen numerot

sekä porttien ja toimipisteiden

sijainnit.

Vaikka olemme alueella siivoamassa,

meillä pitää olla valmiudet palvella

vieraita ja kyetä antamaan heille tietoa

messuista, SOLin tilaussiivousryhmän

vetäjä Anne-Mari Antila kertoo.

Hänellä on kokemusta Asuntomessuista

jo ennestään, sillä hän oli

mukana kahdeksan vuotta sitten, kun

Asuntomessut järjestettiin Vaasassa.

– Vaasan messut onnistuivat hyvin ja

siksi valmistauduimme hoitamaan Seinäjoen

messut samalla tavalla. Tiesimme,

mihin pitää panostaa. Kun kuulin,

33 vuotta

tilaussiivousta

Tilaussiivousryhmä tekee suurtapahtumien

ohella myös muita siivousprojekteja

niin yksityisille henkilöille kuin

yrityksille, kuten esimerkiksi rakennustyömaiden

loppusiivouksia.

– Olemme toimineet Etelä-Pohjanmaalla

jo 33 vuotta

ja ryhmällämme on

todella hyvää osaamista

näistä tehtävistä,

Anne-Mari Antila

kertoo.

Työ suurissa tapahtumissa

edellyttää

hänen mukaansa tekijöiltä

itsenäistä otetta

ja maalaisjärkeä. Työ

on intensiivistä ja vaikka

perusta on sovittu

yhdessä, jokainen joutuu omassa työssään

toimimaan oma-aloitteisesti.

– Asuntomessuilla saatu kokemus

näkyy varmasti myös muissa asiakastehtävissä

messujen jälkeenkin, sillä se

antaa työntekijöille rohkeutta tehdä

päätöksiä omassa työssään.

Farmari-messut on ensi

vuoden päätapahtumia

Suurtapahtuma Farmari-messut

koetaan Seinäjoella jälleen 2017.

SOLin henkilökunnalla on jo

Asuntomessujen tiukka tiimi. Vasemmalta

oikealle palveluesimies Anne-

Mari Antila ja palveluvastaavat Emmi

Rinta-Erkkilä, Riina Lahtinen, Carita

Iso-Aho, Piia Roth ja Suvi Antila.

entuudestaan kokemusta tapahtumasta,

sillä ne pidettiin Seinäjoella viimeksi

2013.

– Farmari-messut on erilainen messutapahtuma,

sillä osa toiminnoista

tapahtuu Seinäjoki Areenan ympäristössä.

Ulkoalueet ovat haasteellisia,

sillä meillä pitää olla autot ja tarvikkeet

aina mukana, asiakkaita saattaa olla

tuhansia päivässä, SOLin Kati Mäkelä

kuvailee.

Ensi vuoden tapahtuman suunnittelu

käynnistetään asiakkaan kanssa jo

tämän vuoden lopussa, joten valmistautumiseen

käytetään aikaa puolisen

vuotta.

– Olin 2013 itse mukana kentällä

ja se oli mukava kokemus. Esimiehenä

täytyy pitää ”pulmaproblematiikasta”

ja työt pitää olla organisoitu valmiiksi

ennen kuin messut avataan. Pitää

varautua kaikenlaisiin tilanteisiin,

Mäkelä naurahtaa.

12 www.solisti.fi


SOLin esimiehet Marjo Kivimäki,

Kati Mäkelä ja Päivi Salokorpi

kertovat, että suurtapahtumien

palvelujen organisointi asiakkaan

kanssa aloitetaan yleensä hyvissä

ajoin, jopa puoli vuotta ennen

h-hetkeä.

”MINISTERITASON KIITOKSET

SIISTEYDESTÄ”

Tangomarkkinoiden

kanssa on tehty

yhteistyötä jo

vuodesta 1985.

SEINÄJOEN Asuntomessut 2016 sujuivat erittäin hyvin. Kävijämäärä

oli noin 130 000, joka vastaa niin Asuntomessujen kuin Seinäjoen

kaupungin odotuksia.

– Asuntomessut saivat kiitosta sisällöstään ja monipuolisuudesta,

ja juuri monipuolisuus oli Suomen Asuntomessujen ja Seinäjoen

kaupungin keskeinen tavoite messuille. Messuvieraamme pitivät

laatutasoa kauttaaltaan korkeana ja se antoi hyvän kuvan Seinäjoen

seudun asuntorakentamisen hyvästä laadusta, Seinäjoen Asuntomessutoimiston

projektipäällikkö Kirsi Joensuu kuvailee.

Siivouksen osalta erityisesti aamut olivat tärkeitä siivoustoiminnassa.

Alueen piti olla joka päivä valmiina vastaanottamaan messuvieraansa.

– Ensimmäinen messuviikko oli kovin sateinen ja se asetti siivoustoiminnalle

haasteita, mutta onneksi seuraavat viikot olivat

aurinkoisia, Joensuu jatkaa.

Siivoustyötä helpottivat hyvät matot ja muut suojat. WC-kontit

olivat uusia ja toimivia.

– Saimme asiakkailta kiitosta siisteydestä ja jopa ministeritason

messuvieraamme kommentoi käytyään yleisölle tarkoitetussa

WC:ssä, ettei ole missään messuilla koskaan nähnyt näin siistiä

WC:tä.

Yhteistyö SOLin tilaussiivousryhmän vetäjä Anne-Mari Antilan

kanssa sujui Joensuun mukaan myös hienosti.

– Anne-Mari soitti säännöllisesti minulle ja halusi varmistua, että

asiat olivat kunnossa. Hänen työssään näkyi kokemus tällaisesta

tapahtumien siivouksesta. Saimme SOLista erittäin asiakaspalveluhenkisen

kuvan, he ymmärsivät, että työtä tehdään nimenomaan

messuvieraille.

www.solisti.fi 13


PALVELURATKAISUT

– SOL sai palkkalistoilleen

meidän kokeneet

välinehuoltajamme

ja ovat sen

jälkeen sitten

rekrytoineet

uusia osaajia,

Teknologian

tutkimuskeskuksen

laatuasiantuntija

Hannele

Sweins sanoo.

Mikrobit vaativat

puhtautta

SOL hoitaa VTT:n välinehuoltoa. Tutkimusprosessien

kannalta toiminta on kriittistä, epäpuhtaudet voivat

pahimmillaan tuhota vuosien tutkimustyön tulokset.

Teksti VAULA AUNOLA Kuvat ANTERO AALTONEN

VTT päätti ostaa välinehuollon

ulkopuoliselta toimittajalta

viisi vuotta sitten.

– Yhteistyömme SOLin

kanssa on sujunut mainiosti,

Teknologian tutkimuskeskuksen laatuasiantuntija

Hannele Sweins toteaa.

– Kertoohan sen jo sekin, että nyt

on menossa jo toinen sopimuskausi.

Ulkoistamisen syyt olivat selvät.

– Päätimme keskittyä omaan osaamiseemme

eli tutkimustoimintaan ja

samalla pystyimme vähentämään hallinnollisia

töitä.

VTT:llä tehtävän bioteknisen tutkimuksen

avulla pyritään esimerkiksi

korvaamaan teollisuudessa käytettäviä

vaikeita kemiallisia prosesseja.

– Osa projekteistamme on asiakasprojekteja

muun muassa elintarviketeollisuudelle

ja lisäksi teemme paljon

esimerkiksi EU:n tai TEKES:n rahoittamaa

julkisrahoitteista tutkimusta.

– Ja kaikki toiminta on tietenkin

luottamuksellista.

Välinehuollolla on kriittinen rooli

työnkulussa.

14 www.solisti.fi


VTT:n SOLilaisia. (Vasemmalta) Välinehuoltajat Elena Golota ja

Sayuri Hayashi, työpaikkaohjaaja Svitlana Maslova ja palveluesimies

Lena Rosenström. – Osalla meistä oli välinehuoltajan

koulutus jo ennestään ja muut ovat opiskelleet SOLin ja Amiedun

järjestämässä oppisopimuskoulutuksessa ammattiin, Rosenström

sanoo.

Muualla voidaan kiirehtiä,mutta välinehuoltajat tekevät töitä

huolellisesti ja tarkasti. – Jokainen astia tarkistetaan perusteellisesti

pesun jälkeen, Sayuri Hayashi (alla) sanoo.

– Tutkimustoiminnassamme käytetään

paljon mikrobeja, jotka ovat

hyvin herkkiä ja kuolevat helposti, jos

niitä yritetään kasvattaa epäpuhtaissa

astioissa. Jos näin kävisi, saattaisimme

menettää jopa vuosien tutkimustyön

tulokset.

– Steriiliys on siis meille tärkeää,

mutta sen lisäksi asioiden pitää olla

vapaita kaikista ainejäämistä. Pesuohjelmamme

ovatkin sen takia jopa

pitempiä kuin sairaaloissa käytettävät,

koska meillä on enemmän huuhteluita.

Tilanteet vaihtelevat

päivittäin

Hannele Sweins korostaa, että välinehuoltajilta

vaaditaan tiukkaa osaamista.

– Projektit vaihtelevat ja välinehuoltajat

keskustelevat tutkijoiden kanssa

siitä, minkälaisia aineita tarvitaan kunkin

tutkimuksen välineistön puhdistamiseen.

Pitkän kokemuksen pohjalta

he tietävät heti astian nähdessään, millaisen

käsittelyn se vaatii.

– Koko prosessin läpivienti eli esikäsittely,

pesu, kuivaaminen, pakkaus ja

Päätimme

keskittyä omaan

osaamiseemme.

sterilointi saattaa toisinaan viedä parikin

vuorokautta. Välinehuoltajien on

siis suunniteltava työnkulkunsa tarkasti

ja lisäksi tilanteet vaihtelevat päivittäin.

Ulkoistamista helpotti se, että

VTT:n palkkalistoilla olleet välinehuoltajat

siirtyivät SOLin palvelukseen.

– SOL sai siis palkkalistoilleen meidän

kokeneet välinehuoltajamme ja

ovat sen jälkeen sitten rekrytoineet ja

kouluttaneet uusia osaajia. Perusvaatimuksena

kaikille tulijoille on välinehuoltajan

ammattitutkinto ja sen lisäksi

tarvitaan paljon työpaikkakohtaista

ohjausta. Kaikki toimintatavat on tietenkin

myös hyvin dokumentoitu.

Prosesseja valvotaan

yhteistyössä

Säännöllisiä tarkastuksia työn ohessa

tehdään testilapuilla.

– SOLilaiset kiinnittävät niitä astioihin

pesun ajaksi. Niiden avulla voimme

arvioida pesun tehokkuutta.

– Meillä on noin kerran kuukaudessa

tapaamisia SOLilaisten kanssa ja

näissä palavereissa käydään läpi myös

laatuasioita.

Kerran vuodessa parinkymmenen

tuhannen euron arvoiset pesukoneet

myös testataan puolueettomalla labquality-testillä.

– Siinä koeputken pohjalle kiinnitetään

proteiinipitoista materiaalia ja ne

pestään pesuaineella ja ilman. Kokeeseen

osallistuu useita laboratorioita, joiden

tuloksista tehdystä yhteenvedosta

saamme tiedon siitä, miten tehokkaita

omat koneemme ja pesumenetelmämme

ovat. l

www.solisti.fi 15


KIINTEISTÖPALVELUT

Inkoo ostaa koko

vesihuollon

SOL vastaa kunnan vesihuollosta, aina vedenottamolta jätevesien

puhdistamiseen. Kun ensimmäinen vuosi sopimuksesta on takana,

kokemukset ovat molemmin puolin myönteisiä.

Teksti JUHA PELTONEN Kuvat TIMO PORTHAN

16 www.solisti.fi


Läntisellä Uudellamaalla sijaitsevan

Inkoon kunnan ja SOLin

yhteistyö alkoi jo viime vuosikymmenen

vaihteessa kunnan

ulkoalueiden hoidosta. Marraskuussa

2015 SOLille siirtyi kilpailutuksen

jälkeen kunnan koko vesihuolto,

josta oli aiemmin huolehtinut kunnallinen

liikelaitos. Kunnalla ei ole nyt

yhtään omaa työntekijää vesihuollon

tehtävissä ja kokonaisvastuu inkoolaisten

vesihuollosta siirtyi SOLille kommelluksitta.

– Haltuunottovaihe sujui yllättävänkin

hyvin. Todella vähän oli sähläystä

siitä, kuka tekee ja mitä tekee, kunnaninsinööri

Ilkka Rissanen kiittelee.

Nykyiseen sopimukseen sisältyy

myös kunnan kaikkien kiinteistöjen

tekninen huolto- ja korjaustoiminta.

Inkoolla on hyvin erilaisia kiinteistöjä,

kunnanviraston ja terveyskeskuksen

lisäksi varsinkin kouluja ja päiväkoteja.

Sitoutuminen on tärkeää

Uusi hankintalaki kannustaa kuntia kilpailuttamaan

osakokonaisuuksia, jotta

pienilläkin yrityksillä on mahdollisuus

osallistua kilpailutuksiin. Ilkka Rissasen

mielestä on kuitenkin parempi, että

Etävalvontaa

kehitetään

yhdessä

asiakkaan

kanssa.

Leif Helander mittaa

pohjaveden syvyyden

Inkoon vedenottamon

vieressä elektronisella

syvyysmittarilla.

www.solisti.fi 17


KIINTEISTÖPALVELUT

Päivystysilmoitukset

kulkevat 24/7

palvelukeskuksen

Aurinkovoimalan

kautta.

yhdellä toimijalla on vastuu kokonaisuudesta.

– Inkoo on suhteellisen pieni kunta.

Sitoutumisen ja osaamisen kannalta

on parempi, että tekijät kokevat, että

”tämä on meidän kunta, me hoidetaan

tätä”.

Kokonaisratkaisun ja viisivuotisen

sopimuksen ansiosta kunta hyötyy

myös henkilöstön pysyvyydestä.

– Tekijöiden on tunnettava paikat,

koska kyse on operatiivisesta toiminnasta

pelkän huollon sijaan. Siihen

kuuluvat huolehtiminen asukkaista ja

ympäristöstä, Rissanen sanoo.

Paikallistuntemuksen takaa vesihuollon

ympärivuorokautinen

päivystysvastuu, jossa vasteaika on

30 minuuttia. SOLin palveluesimies

Olli Rautsi kertoo kaikkien vesihuoltoa

tekevien SOLilaisten olevan mukana

päivystyskierrossa ja asuvan alle

puolen tunnin säteellä vedenottamolta.

– Hälytystehtäviä on viikoittain.

TOIMINTOJA KEHITETÄÄN YHDESSÄ

VESIHUOLLOSSA korjaussuunnitelmat ulottuvat jopa

25 vuoden päähän. Inkoossa on sama tilanne kuin

useimmissa kunnissa; edessä on isoja investointeja

vesi- ja viemäriverkoston peruskorjaukseen.

Pitkän tähtäyksen suunnitelmia eli PTS-hankkeita

auttavat sähköiset huoltokirjajärjestelmät. SOL on tuomassa

niiden käytön Inkooseenkin.

– PTS-suunnitelmia on tehty yhdessä kunnan

kanssa, meiltä tulevat havainnot verkoston kunnosta

niiden pohjaksi. Yhdenmukaiset käytännöt raportointijärjestelmissä

ovat todella tärkeitä, Olli Rautsi sanoo.

SOLilla ja Inkoon kunnalla on yhteinen kehitysprojekti

myös verkoston etävalvonnan lisäämisessä.

Tiheimmän asutuksen alueella pumppaamot ovat jo

etävalvonnan piirissä, mutta se on vasta pieni osa noin

30:sta pumppuasemasta. Noin puolet inkoolaisista

asuu vesijohtoverkoston alueella, varsinkin keskustaajamassa

ja Degerbyssä. Kunnassa on paljon myös

loma-asutusta etenkin saaristossa, jonne verkosto ei

ulotu.

– Ensin rakennusautomaatiojärjestelmän piiriin

pyritään saamaan runkolinjat, Rautsi lisää.

18 www.solisti.fi


‹ Inkoon 30-vuotiaalla

vesitornilla on käyttöikää

vielä runsaasti. SOLin

palveluesimies Olli Rautsi

(vas.), Inkoon tekninen

johtaja Alexandra Forsén ja

palveluohjaaja Mikael Westerholm

ja palveluvastaava

Leif Helander (oik.) tarkastavat

paikat ennen vuosittaista

vesitornin pesua.

› Leif Helander tarkistaa

säännöllisesti veden

pH-arvon Inkoon

vedenottamolla.

Hälytys tulee ensin SOLin 24/7 palvelevaan

Aurinkovoimalaan ja sieltä

meille. Useimmiten kyse on ihmisen

aiheuttamasta tilanteesta, mutta automaattiset

hälytyslaitteet kertovat myös

pumppujen pysähdyksistä ja veden pinnan

ylärajojen ylityksistä.

– Päivystystehtävien määrää seuraamalla

voidaan arvioida, kuinka

hyvin olemme tehneet työmme, Rautsi

sanoo.

Helppoa budjetointia

Haastatteluhetkellä vasta viisi viikkoa

Inkoon teknisen johtajan virassa ollut

Alexandra Forsén hyppäsi liikkuvaan

junaan kunnan talousarvion laadinnassa,

joka varsinkin syksyisin työllistää

johtavia viranhaltijoita.

– En ole taloustieteilijä. Paljon on

vielä oppimista, hän huokaa.

Inkoon ja SOLin palvelusopimuksen

ansiosta vesihuollon budjetointi on kuitenkin

helppoa.

– Talousarvio on helppo tehdä, kun

kuukausierä on ennalta tiedossa. Korjaukset

tietenkin budjetoidaan erikseen,

Forsén sanoo.

Hän toteaa yhteistyön SOLin kanssa

toimivan hyvin.

– Se on iso työtaakka meiltä pois.

Kuukausipalavereissa ja huoltokirjojen

välityksellä tilannetta on helppo seurata.

Hänen mukaansa kuntalaisilta ei

juuri tule palauteta kunnallistekniikan

toimivuudesta eikä kiinteistöjen kunnosta.

Senkin voi tulkita osoitukseksi

hyvin tehdystä työstä, mutta kuntalaiset

harvoin kiinnittävät huomiota perusinfraan.

– Herkemmin kuntalaiset reagoivat

puistojen, teiden ja yleisten alueiden

kuntoon, Forsén sanoo.

Vesiverkoston ja kiinteistöjen kunnon

osalta palaute tulee yleensä kunnan

henkilöstön kautta, esimerkiksi

kouluja koskien opettajilta. l

– PTS-suunnitelmia

on

tehty yhdessä

kunnan kanssa,

meiltä tulevat

havainnot

verkoston

kunnosta niiden

pohjaksi.

Yhdenmukaiset

käytännöt

raportointijärjestelmissä

ovat todella

tärkeitä, Olli

Rautsi sanoo.

INKOOSSA ON

ASUTTU MUINOINKIN

INKOO on kaksikielinen vajaan

6 000 asukkaan kunta 60

kilometrin etäisyydellä Helsingistä

länteen. Maapinta-alaa on

kaikkiaan 350 neliökilometriä ja

meripinta-alaa 500 neliökilometriä.

Monet inkoolaiset käyvät

töissä pääkaupunkiseudulla ja

kesäisin asukaslukua lisäävät

tuhansien saariston vapaa-ajan

asuntojen asukkaat. Ensimmäiset

havainnot ihmisasutuksesta

alueella ovat peräti 10 000

vuoden takaa ja viimeistään keskiajalla

Inkoo sai pysyvän asutuksen.

Pitäjän nimi mainittiin

ensimmäisen kerran asiakirjoissa

vuonna 1335, mitä pidetään

kunnan perustamisvuotena.

Suomen ensimmäiset perunat

rantautuivat aikanaan Inkooseen

saksalaisten ruukkityöläisten

mukana 1700-luvulla. Osa

kunnasta kuului Neuvostoliitolle

luovutettuun Porkkalaan alueeseen

ja alueiden palauttamisen

jälkeen Inkooseen liitettiin myös

silloinen Degerbyn kunta.

www.solisti.fi 19


YHTEISKUNTA

Mahdollisimman paljon

liikkumavaraa olisi jätettävä

yrityskohtaisille ratkaisuille.

JUHAPEKKA JORONEN NÄKEE VALOA TUNNELIN PÄÄSSÄ:

Viennin menestyksen

matkassa

Vientiteollisuuden menestys poikii työtä myös palvelualoille, toimitusjohtaja

Juhapekka Joronen muistuttaa. Hän perää yhteiskunnalta toimia nuorten

työllistämisen edistämiseksi ja kehottaa päättäjiä harkitsemaan uudelleen

ulkomaalaisten korkeakouluopiskelijoiden lukukausimaksuja.

Teksti KIMMO KALLONEN Kuva TIMO PORTHAN

SOL Palvelut Oy:n toimitusjohtaja

Juhapekka Joronen

näkee Suomen talouden

viimeaikaisen kehityksen

varovaisen optimistisesti. Valo

pilkahtaa tunnelin päässä, mutta oikeaan

kasvuun on vielä matkaa.

– SOLin kaltaisen palveluliiketoiminnan

menestys on kiinni siitä, miten

muulla elinkeinoelämällä menee.

Isommassa kuvassa olemme kaikki riippuvaisia

viennistä. Sisämarkkinoilla on

iso merkitys työllistämisen kannalta ja

heiveröisen kasvun ylläpitäjänä, mutta

isoissa ratkaisuissa valtiojohdon on

kuunneltava herkällä korvalla vientiteollisuuden

ääntä, Joronen sanoo.

– Tässä mielessä esimerkiksi laivanrakennusteollisuuden

viimeaikaisilla

suurtilauksilla on kokoaan suurempi

merkitys. Ne tuovat työpaikkoja ja

hyvinvointia paitsi telakkateollisuudelle

20 www.solisti.fi


ja alihankkijoille, myös laajasti palveluelinkeinoille.

Vastaavia hyviä uutisia

tarvittaisiin nyt kovasti myös muille

vientiteollisuuden toimialoille.

Uutta sopimisen kulttuuria

Joronen edustaa palvelutoimialoja

Elinkeinoelämän Keskusliiton EK:n

hallituksessa. Työmarkkinoiden neuvottelumallit

elävät voimakasta murrosvaihetta.

Kovalla väännöllä aikaansaadun

kilpailukykysopimuksen jälkeen EK ei

enää neuvottele työmarkkinoiden, saati

tulopolitiikan kokonaisratkaisuista.

Neuvottelut käydään liittokohtaisesti,

ja Jorosen mielestä mahdollisimman

paljon liikkumavaraa olisi jätettävä yrityskohtaisille

ratkaisuille.

– Työmarkkinoilla ja työyhteisöissä

tarvitaan uudenlaisia asenteita. Onnistumiset

ja positiiviset uutiset ruokkivat

uusia onnistumisia. Jos vain kovasti

valitetaan ja riiputetaan päätä, se on

pitkä ja tuskainen tie.

- Onnistumiset

ja positiiviset

uutiset ruokkivat

uusia

onnistumisia.

Jos vain kovasti

valitetaan ja

riiputetaan

päätä, se on pitkä

ja tuskainen

tie, Juhapekka

Joronen toteaa.

– Kilpailukykysopimus oli raskaan

neuvotteluprosessin tulos, mutta korkeintaan

kohtuullinen päänavaus. Palvelualan

yrityksenä emme pysty niitä

täysmääräisesti hyödyntämään, koska

tunti on kuitenkin myytävä asiakkaalle.

Monet pienet ja keskisuuret yritykset

eivät ymmärtäneet lainkaan tätä kikykeskustelua,

jota käytiin lähinnä prosessiteollisuuden,

teollisuuden suurten

työntekijäjärjestöjen ja maan hallituksen

kesken, Joronen sanoo.

Suomen Yrittäjät on puoltanut voimakkaasti

yritysten johdon ja henkilöstön

välistä vuoropuhelua sekä työntekijöiden

osallistumista yrityksen hallintoon.

Juhapekka Joronen allekirjoittaa

tämän näkemyksen, mutta varoittaa

myös byrokratian riskeistä.

– SOLin johtoryhmätyöskentelyyn

osallistuu myös työntekijöiden edustajia,

ja palveluesimiesten näkemyksiä

kuunnellaan tarkasti, koska heillä on

paras mahdollinen tuntuma asiakkaisiin.

Henkilöstön edustus yrityksen

hallituksessa toisi varmasti uutta näkemystä

johtamiseen, mutta täytyy muistaa,

että hallitus joutuu tekemään myös

vaikeita päätöksiä ja kantamaan niistä

vastuun.

– Jos henkilöstön osallistuminen

päätöksentekoon voidaan toteuttaa

ilman ylimääräistä byrokratiaa, niin ei

minulla mitään sitä vastaan ole. Kannatan

lämpimästi henkilöstön osallistumismahdollisuuksien

laajentamista,

mutta käytännön toteutustavat on

paras ratkaista yritys- ja tapauskohtaisesti.

Tarvitaan uudenlaista sopimisen

kulttuuria, Joronen pohtii.

Työllistämiskynnystä

madallettava

Suomalaisen yhteiskunnan suurimpia

ongelmia on työttömien nuorten

suuri määrä. Yritysten näkökulmasta

yksi suurimpia nuorisotyöttömyyden

syitä on korkea työllistämisen kynnys.

Rakennusalan työmarkkinajärjestöt

ovat tarttuneet ongelmaan mahdollis-

www.solisti.fi 21


YHTEISKUNTA

tamalla nuorille puolen vuoden harjoittelujaksoja

selkeästi työehtosopimusten

vähimmäispalkkaa pienemmällä ansiolla.

Juhapekka Joronen puoltaa tällaisia

kokeiluja myös muilla toimialoilla.

– Tämähän on tietynlainen oppisopimusratkaisu

ja aitoa työssä oppimista.

Jokseenkin kaikki työtehtävät

edellyttävät nykyisin erikoisosaamista

ja kokemusta, jota kenelläkään suoraan

koulun penkiltä tulevalla ei ole. Uuden

työntekijän perehdyttäminen vie aina

resursseja ja maksaa rahaa. Nuorelle

tällainen puolen vuoden palkallinen

harjoittelu antaa tilaisuuden nähdä,

onko tämä hänen alansa vai onko

parempi suuntautua muualle.

SOLille Joronen ei kuitenkaan näe

rakennusalan mallia tarpeellisena.

– Meillä perusteellinen koulutus ja

perehdyttäminen työtehtäviin kuuluu

joka tapauksessa olennaisena osana

uusien työntekijöiden rekrytointiin,

mutta nuorten työllistäminen on niin

tärkeä asia, että sen edistämiseksi

kannattaa kokeilla kaikenlaisia uusia

juttuja.

Opiskelijat tarvitsevat

osa-aikatöitä

SOL yhtiöiden palveluksessa työskentelee

paljon osa-aikaisia, muun muassa

opiskelijoita. Joronen on huolestunut

erityisesti ulkomaisten opiskelijoiden

toimeentulosta, kun yliopistot

ja korkeakoulut ottavat käyttöön

lukukausimaksut, eivätkä esimerkiksi

stipendijärjestelmät riitä kompensoimaan

Suomessa elämisen ja opiskelun

kustannuksia.

– Tässä kysymyksessä on vähintään

kaksi lähestymistapaa. Esimerkiksi

meillä työskentelee todella paljon ulkomaalaisia

korkeakouluopiskelijoita,

joille nämä osa-aikatyöt ovat välttämätön

toimeentulon lähde. Enkä ajattele

tätä pelkästään SOLin näkökulmasta.

Ongelma koskettaa monia muitakin

aloja, joilla osa-aikaisia työntekijöitä

tarvitaan. Sitä paitsi Suomi tarvitsee

tulevaisuudessakin näiden nuorten fiksujen

ihmisten työpanosta. Kansainvälisten

opiskelijoiden ylläpito ei ole niin

kallista, etteikö Suomella olisi siihen

varaa. l

LIIKEVAIHTO OLI

VUONNA 2016

300

MILJOONAA.

TAVOITE

VUODELLE

2025

ON MILJARDI

EUROA.

13 000

TYÖNTEKIJÄÄ,

JOISTA

8 000

SUOMESSA.

SOL KASVAA

JA PARANTAA

TULOSTAAN

SOL kasvattaa tänä vuonna selvästi

liikevaihtoaan ja parantaa kannattavuuttaan.

Erityisen myönteistä

on Juhapekka Jorosen mukaan

ollut henkilöstöpalvelujen ja kansainvälisten

toimintojen kehitys.

SOL Henkilöstöpalvelujen liikevaihto

kasvaa edellisvuodesta noin

50 prosenttia.

– Meillä on hyvä tekemisen meininki.

Henkilöstöpalvelujen markkinat

Suomessa toki kasvavat, mutta

eivät missään tapauk sessa tuollaista

vauhtia. Se tarkoittaa, että

olemme mukavasti onnistuneet

kasvattamaan markkinaosuuttamme.

Olemme nyt henkilöstövuokrauksessa

kahdeksanneksi suurin

toimija Suomessa, Joronen kertoo.

Myös kansainvälisesti SOL

kasvaa noin kymmenen prosentin

vuosivauhtia.

Nuorten työllistämisen

edistämiseksi pitää

kokeilla kaikkia keinoja.

– Ruotsin yksikkö etenee oikein

hyvin ja Virossa olemme menestyneet

alusta alkaen. Myös Venäjällä,

erityisesti Moskovassa on päästy

kovaan kasvuun. Venäjän talous ei

vielä näytä elpymisen merkkejä. Kasvu

on tulosta meidän hyvästä työstämme

siellä. Olemme onnistuneet

saamaan isoja, hyviä asiakkaita.

– Kun referenssit ovat kunnossa,

olemme onnistuneet laajentamaan

toimintaamme muun muassa Novosibirskiin

ja Uljanovskiin. Asiakkaamme

ovat pääasiassa kansainvälisiä

teollisuusyrityksiä, kuten japanilaisia,

ranskalaisia ja amerikkalaisia eri teollisuuden

aloilta.

Venäjällä SOL on aika ajoin kohdannut

myös vastoinkäymisiä. Juhapekka

Joronen myöntää, että aina ei

ole aurinko paistanut.

– Usko on ollut koetuksella, mutta

kun olen itse ollut niin sitoutunut kansainvälistymiseen,

on jatkettu kovaa

työntekoa ja luotettu, että ennen pitkää

se palkitsee.

Venäjälle aikoville yrityksille Jorosella

on kaksi kokemuksesta juontuvaa

vinkkiä:

– Ensinnäkin, älä osta valmista

yritystä, vaan perusta itse. Toiseksi,

mene suoraan Moskovaan. Pietari on

lähellä ja houkuttelee, mutta Venäjän

keskus on Moskova, ja taloudellinen

aktiviteetti kumpuaa sieltä.

SOL on asettanut tavoitteekseen

kasvattaa liikevaihtoaan miljardiin

euroon vuonna 2025. Viime vuodet

ovat olleet hitaan kasvun aikaa, mutta

tänä vuonna yhtiöryväs harppaa selvästi

eteenpäin.

– Liikevaihtomme tulee tänä vuonna

olemaan 300 miljoonan euron

suuruusluokkaa, ja liikevaihdon kasvu

näkyy myös tuloksessa, Joronen

sanoo.

22 www.solisti.fi


TURVALLISUUSPALVELUT

– Kameravalvonnalla

päästään

kokoaikaisuuteen,

mikä

piirivartioinnilla

ei koskaan ole

mahdollista,

Perkiömäki

sanoo.

24/ 7

Kameravalvonta

korvaa piirivartiointia

Kameravalvonta vähentää turhia hälytyksiä ja tarkkailee tiloja 24/7.

Vartija saadaan kohteeseen silloin, kun häntä todella tarvitaan.

Teksti JUHA PELTONEN Kuvat MIKAELA LÖFGREN

www.solisti.fi 23


TURVALLISUUSPALVELUT

Kameravalvonta yleistyy perinteisen

piirivartioinnin vaihtoehtona.

– Asiakkaalle syntyy kustannussäästöä,

ja valvonta on

kokoaikaista, SOLin Aurinkovoimalan

palveluesimies Pasi Perkiömäki

sanoo.

– Järjestelmä osaa myös analysoida

tilannetta asiakkaan tiloissa. Esimerkiksi

jos jokin objekti on liian kauan

jossakin ei-toivotussa paikassa, kuten

hätäuloskäynnin tukkeena, järjestelmältä

tulee meille hälytys ja meillä alkaa

toiminta asiakkaan kanssa ennalta sovitun

mukaisesti.

Aurinkovoimala on SOLin Hämeenlinnassa

sijaitseva palvelukeskus, jonne

kuva ympäri maata sijaitsevista valvontakohteista

välittyy. Kameravalvonta

muuttaa vartioinnin toimintatapaa ja

Perkiömäen mukaan vartijan työn mielekkyys

lisääntyy.

– Vartijoiden koulutus keskittyy

koviin tilanteisiin. Piirivartioinnissa voi

olla varuillaan olon herpaantumisen

riski, koska kovia tilanteita on niin

vähän. Kameravalvonnan kautta tiedetään

jo kohteeseen mentäessä, että vartijaa

tarvitaan ja tilanne on päällä.

Kameravalvonta mahdollistaa

myös turhien hälytysten tunnistamisen

kohteessa käymättä. Esimerkiksi

toimistorakennuksissa on tyypillisesti

paljon eri aikaan liikkuvia ihmisiä, jotka

ovat kohteessa täysin oikeutetusti.

Kameroiden avulla heidät voidaan

tunnistaa.

Kaikki palvelupyynnöt

tallentuvat

tietokantaan.

Linjoilla palveluohjaaja

Arja

Sopanen.

Valvontakamera

tunnistaa

rekisterinumerot.

- Ympärivuorokautinen

päivystys on

saanut asiakkailta

hyvän

vastaanoton,

henkilöstöneuvottelija

Minna Kivi

sanoo.

24/7

AURINKOVOIMALA SAA

ASIAKASPALVELUA YMPÄRI

VUOROKAUDEN OLI KYSYMYS

SITTEN HENKILÖSTÖ-, SIIVOUS-,

KIINTEISTÖ-, TOIMITILA-,

PESULA- TAI

VARTIOINTIPALVELUISTA.

Kamerajärjestelmä

räätälöidään

kohteeseen.

24 www.solisti.fi


Perkiömäen mukaan suuri ihmismäärä

kohteessa lisää myös hälytysjärjestelmän

käyttövirheitä. Väärä käyttö

on yleisempää kuin laitevika järjestelmässä.

– Nämä tilanteet voidaan tunnistaa

kuvan perusteella, eikä vartijaa tarvitsekaan

lähettää, Perkiömäki sanoo.

Valvonta räätälöidään

asiakkaalle

Kamerajärjestelmä rakennetaan aina

asiakkaalle räätälöidysti. Toimistorakennuksen

valvontaan käytetään tavallisesti

10-15 kameraa, joista osa on ulkona ja

osa kohteessa sisällä. Ulkokamerat ovat

säänkestävissä lämmitetyissä koteloissa,

joten järjestelmä ei ole altis toimintahäiriöille.

Kuvan lähettäminen valvomoon

edellyttää toimivaa tietoverkkoa.

– Asiakkaan kanssa määritellään

Liikkeestä aktivoituvat

kamerat suodattavat

valvomoon vain

tarpeellisen tiedon.

toimenpiteet sen varalta, että verkko ei

toimi, Perkiömäki sanoo.

Räätälöity järjestelmä sallii asiakkaan

valita, mitä kohteessa halutaan

valvoa. Tyypillisiä kiinnostuksen kohteita

ovat sisääntuloportit, lastauslaiturit,

aulatilat ja ovien edustat.

Liikkeestä aktivoituvat kamerat suodattavat

valvomoon vain tarpeellisen

tiedon.

– Kameravalvonnalla päästään kokoaikaisuuteen,

mikä piirivartioinnilla ei

koskaan ole mahdollista, Perkiömäki

sanoo.

Kamerajärjestelmien mahdollistama

analytiikka kehittyy jatkuvasti. Tulevaisuudessa

valvontajärjestelmään voi olla

yhdistetty esimerkiksi automaattinen

kasvojen tunnistus, mikä helpottaa

luvallisten liikkujien toimintaa kohteessa.

l

AURINKOVOIMALA

ON PALJON ENEMMÄN

KUIN HÄLYTYSKESKUS

HÄMEENLINNASSA sijaitsevaan

24/7 palvelevaan Aurinkovoimalaan

voivat ottaa yhteyttä

kaikki SOLin asiakkaat oli kysymys

sitten henkilöstö-, siivous-,

kiinteistö-, toimitila-, pesula- tai

vartiointipalveluista.

– Aurinkovoimalamme ei ole

todellakaan mikään perinteinen

hälytyskeskus. Kertyneet

kokemukset ovat olleet hyviä.

Ympärivuorokautinen palvelu

on selkeästi etu asiakkaillemme,

SOLin asiakkuus- ja kehitysjohtaja

Lauri Leppä sanoo.

Kaikkien asiakkaiden ajantasaiset

tiedot tallennetaan

nyt tietokantoihin ja ovat siellä

Aurinkovoimalan moniosaajien ja

tarvittaessa muidenkin käytettävissä.

– Aurinkovoimalan työntekijät

ovat perehtyneet kaikkiin palveluihimme

ja lisäksi kaikilla heillä

on tietenkin työssä tarvittava

vartijan koulutus.

– Pystymme siis hyvinkin

nopealla toimitusajalla reagoimaan

asiakkaalta tulleisiin

lisätyöpyyntöihin ja uusiin tilauksiin

sekä ratkaisemaan muita

yllättäviä tilanteita, puhuttiin

sitten vesivahingosta kiinteistössä,

sairaslomatuurauksesta

tai laivan hyttiin unohtuneesta

lompakosta.

Uusi toimintamalli vapauttaa

myös asiakkaan yhteyshenkilön

viettämään vapaata silloin, kun

on sen aika.

– Tavoite on se, ettei ketään

häiritä työasioilla vapaalla sairaslomasta

puhumattakaan.

Tämä lisää työntekijöidemme

työhyvinvointia ja antaa heille

mahdollisuuden ladata akkujaan

rauhassa, minkä uskon taas

näkyvän erinomaisena palveluna

sitten, kun arki koittaa.

www.solisti.fi 25


PALVELURATKAISUT

Huikeista unelmista

tuli totta

Samaan aikaan kun Tuurin kyläkaupan ja SOLin sopimus

täyttää 20 vuotta, Kyläkauppa juhlii jo 40-vuotista taivaltaan.

Ensimmäinen sopimus kattoi 3 500 neliötä. Nyt hoidettavia

neliöitä on yli 90 000 ja lisää on tulossa.

Teksti KARI MARTIALA Kuvat TEIJA PEKKALA

Kyläkaupan ja sen ympärille

kasvaneen lähes sadan yrityksen

kauppakylän ainutlaatuista

ja välitöntä tunnelmaa on

mahdotonta kuvata sanoin.

Suomen halvin hintataso, onnistunein

valikoima ja ystävällisin palvelu takaavat

asiakastyytyväisyyden. Kyläkauppa

on tunteiden ja tarinoiden tyyssija

– takametsien tavarataloihme. Ja yhtä

tunnettu kuin itse Kyläkauppa on sen

kyläkauppias Vesa Keskinen, tuttu

tv:stä ja monista sarjassaan Suomen

suurimpiin lukeutuvista tempauksistaan.

Miljoona-alkuiset tapahtumat

tunnistaa jokainen suomalainen.

Veljekset Keskinen Oy ja SOL allekirjoittivat

ensimmäisen kiinteistöpalvelusopimuksen

kesäkuussa 1996. Tällä

hetkellä SOLin palveluksessa Tuurin

komeassa Kyläkaupassa, Suomen suurimmassa

tavaratalossa, työskentelee

noin 30 henkilöä.

Aihetta juhlaan

Kyläkauppias Vesa Keskinen, kiinteistöja

turvallisuuspäällikkö Mika Hannonen,

SOLin hallituksen puheenjohtaja

Anu Eronen sekä Tuurissa työskentelevät

SOLin työntekijät kokoontuivat

lämminhenkiseen tilaisuuteen juhlistamaan

pitkää yhteiseloa.

Eronen muisteli, miten yhteistyö

Tuurin kanssa käynnistyi.

– Kiersimme alueella ja Vesa kertoi,

miten hän näkee Tuurin tulevaisuuden.

Ne olivat huikeita visioita ja ajattelin,

että voi kun hänen unelmansa toteutuisivat.

Vesalla oli näkemys ja tahtotila

palvella suomalaisia uudella tavalla,

järkevällä hinnoittelulla ja hyvällä laadulla.

On hienoa nähdä, miten Vesa on

nyt toteuttanut sen, mitä hän silloin

suunnitteli.

– Toivon, että yhteistyö jatkuu myös

seuraavat 20 vuotta ja sitä voitaisiin

Te olette arjen

sankareita.

myös laajentaa uusille alueille. Meillä

on nykyään hyvin monipuolinen palveluvalikoima

ja asiakkaillemme räätälöityihin

palveluratkaisuihin voi kuulua

niin kiinteistöhuoltoa kuin vartiointia,

pesulapalveluja, siivousta, henkilöstöpalveluja

ja muita erilaisia toimitilapalveluja.

Arvosta omaa työtäsi

Tilaisuudessa palkittiin pitkään Tuurissa

työskennelleitä SOLin työntekijöitä.

Moni on ollut talossa aivan yhteistyön

alusta alkaen.

– Tämä hetki on teidän, koska te

olette tehneet tämän, kiitos siitä kaikille,

kyläkauppias Vesa Keskinen muistutti.

– Teidän pitää itse osata arvostaa

ammattianne, työtänne ja itseänne,

koska asiakkaamme arvostavat sen

tuloksia. Te olette arjen sankareita.

SOL on ollut loistava yhteistyökumppani

ja aina kun näen teitä, olette

ystävällisiä ja iloisia. Nämä ovat olleet

mahtavia vuosia.

Kaksikymmentä vuotta sitten solmittua

Veljekset Keskisen ja SOLin

sopimusta on päivitetty moneen ker-

26 www.solisti.fi


– SOL on ollut loistava

yhteistyökumppani ja

asiakkaamme arvostavat

heidän työnsä

tuloksia. Ja aina kun

tapaan heitä he ovat

iloisia ja ystävällisiä,

kyläkauppias Vesa

Keskinen totesi juhlapuheessaan.

www.solisti.fi 27


PALVELURATKAISUT

taan vuosien varrella. Kyläkaupan

tarpeet ovat muuttuneet ja SOLin

toiminta elää ja muuntuu asiakkaan

kehityksen mukana.

Joustoa riittää

– On ilo onnitella meitä kaikkia siitä,

että yhteistyö tämän hyvin vaativan

asiak kaan kanssa on jatkunut jo 20

vuotta. Tämä on erittäin tärkeä merkkipaalu,

joita enää hyvin harvoin tänä

päivänä kaupallisessa toiminnassa voi

kokea, Anu Eronen sanoi.

Pitkän yhteistyön lähtökohta on

hänen mukaansa siinä, että SOLissa on

nähty alusta alkaen asiakkaan tarpeet ja

niihin on kyetty vastaamaan joustavasti,

ketterästi, tehokkaasti ja tuottavasti

niin, että Tuurin omalla väellä ja asiakkailla

on ollut aina hyvä mieli.

– Jos asiakas on tarvinnut apua, me

olemme auliisti auttaneet, vaikka se ei

meidän tehtäviimme suoranaisesti kuuluisikaan.

– SOL onkin ollut uranuurtaja palvelun

viemisessä näihin tehtäviin. Läsnä

olevista SOLilaisista moni on ollut

töissä täällä aivan alusta lähtien.

Erosen mukaan vain harvassa työssä

voi nähdä yhtä selvästi oman työnsä

tulokset.

– Tämä on ollut varmasti kantava

voima teille, jotka olette olleet täällä pitkään

ja hakeutuneet tälle alalle. Se antaa

työlle sen tarkoituksen, jonka jokainen

meistä haluaa kokea työssään. l

Palveluvastaava Leena

Hietala koneen ohjaimissa

Tuurissa. Vierellään

palveluohjaaja

Katri Sillanpää. Molemmat

ovat olleet töissä

Tuurissa jo vuosien

ajan. - Täällä on paljon

erilaisia tapahtumia ja

niin vilkasta, että aika ei

todellakaan käy pitkäksi,

he toteavat.

SOLin hallituksen

puheenjohtaja Anu

Eronen muisteli, miten

yhteistyö Tuurin kanssa

käynnistyi.– Kiersimme

alueella ja Vesa Keskinen

kertoi, miten hän näkee

Tuurin tulevaisuuden.

Ne olivat huikeita visioita

ja ajattelin, että voi

kun hänen unelmansa

toteutuisivat.

TUURIN TIE SUOMEN SUURIMMAKSI MATKAILUKOHTEEKSI

VUONNA 1969 Toivo Keskinen aloittaa Kyläkauppatoiminnan

nykyisellä paikallaan, sahan pajarakennuksessa.

1976 Toivon pojat Matti ja Mikko Keskinen ostavat

Kyläkaupan isältään. 1982 Kyläkaupan ensimmäinen

elintarvikemyymälä avataan. 1986 Mikko Keskinen

myy oman osuutensa Kyläkaupasta veljelleen Matille.

1987 Nuori ylioppilas Vesa Keskinen aloittaa työt Kyläkaupan

palveluksessa isänsä alaisuudessa. 1994 Vesa

Keskisestä tulee toimitusjohtaja ja hän haluaa rakentaa

Kyläkaupasta matkailunähtävyyden. 1996 Miljoona Pilkistä

tulee maailman suurin kalastustapahtuma

10 837 kilpailijalla. Ruokapuoti siirtyy uusiin, yli kolminkertaisiin

tiloihin. 2000 Vuoden 1999 myynnillä

Kyläkaupasta tulee Suomen toiseksi suurin tavaratalo.

OnnenKenkä-monumentti pystytetään Kyläkaupan

edustalle. 2002 Kyläkauppa valitaan virallisesti Suomen

suosituimmaksi matkakohteeksi (MEK), joka se on

edelleen. 2004 Vesa Keskinen ostaa veljensä osuuden

Kyläkaupasta. Kyläkaupan historian suurin yksittäinen

laajennus aloitetaan. 2005 Ruokapuoti siirtyy jälleen

uusiin, yli kolminkertaisiin tiloihin ja OnnenTähti-hotelli

avautuu. 2006 Karavaanarialue Onnela avataan. 2014

Kyläkaupan Tavarapuodin 5 000 uutta neliötä valmistuu

ja linnamainen julkisivu nousee täyteen mittaansa.

2015 Kyläkauppa laajenee jälleen 5 000 neliöllä. 2016

Saadaan taas 5 000 neliötä lisää ja kyläkaupasta tulee

Suomen suurin tavaratalo. 2017 Toistaiseksi viimeinen

5 000 neliön laajennus valmistuu ensi kesänä.

28 www.solisti.fi


EKOTEKO

YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ PUHTAUTTA

SOL on tehnyt jo pitkään yhteistyötä suomalaisen

KiiltoCleanin kanssa, joka valmistaa ja kehittää

ympäristöystävällisiä puhdistusaineita.

Teksti VAULA AUNOLA Kuvat KATI LATVA-PANULA ja KIILTOCLEAN

KiiltoCleanin tuotekehityspäällikkö

Heidi Kähkönen kertoo, että

ympäristöarvoihin on yrityksessä

suhtauduttu vakavasti jo vuosikymmenien

ajan.

– Joutsenmerkki puhdistusainepakkauksiemme

kyljessä on tärkein osoitus

puhdistusaineidemme ympäristöystävällisyydestä.

Se kertoo, että puhdistusaine on

tutkitusti ympäristöä säästävä, käyttäjälle

turvallinen ja tehokas. Kun joutsenmerkki

lanseerattiin 30 vuotta sitten, KiiltoClean

lähti mukaan hyvin nopeasti.

– SOL-tuotteet, kuten SOL Yleispuhdistaja,

ovat kaikki joutsenmerkittyjä.

– Ympäristömerkin saaminen tuotteelle ei

ole mikään pikku juttu ja tuotekehitystyötä

saatetaan tehdä jopa kolme vuotta.

Sen jälkeen kun idea uudesta tuotteesta

on syntynyt, kuluu yleensä noin vuosi siihen,

että valmista tuotetta on varastossa.

Uudenlaisia puhdistusaineita tarvitaan

esimerkiksi silloin, kun markkinoille tulee

uusia pintamateriaaleja.

– Asiakkaan tarve on kuitenkin kaikkein

tärkein syy kehittää uusi tuote.

– SOL osallistuu tuotekehitystyöhömme

ja testaa uusia tuotteita.

Elinkaari arvioidaan

Heidi Kähkönen kertoo, että

KiiltoCleanillä mietitään

tuotteen kaikkien vaiheiden

ympäristövaikutukset tarkkaan.

– Raaka-aineet valitaan niin,

että ne rasittavat mahdollisimman

vähän ympäristöä. Suurin

osa niistä tulee Keski-Euroopasta,

koska Suomesta niitä ei

saa. Näiden kuljetusten ympäristövaikutuksia

pyrimme vähentämään

niin, että suunnittelemme hankinnat

tarkkaan ja ostamme raakaaineita

suuria määriä kerralla.

– Tehtaallamme on sertifioitu ympäristöjärjestelmä,

ja jopa pakkausten muovin

määrä on optimoitu.

– SOL osallistuu tuotekehitystyöhömme

ja on mukana testaamassa

uusia tuotteita,

KiiltoCleanin tuotekehityspäällikkö

Heidi

Kähkönen sanoo.

Tavoitteissa on onnistuttu

SOLin kouluttaja Paula Haanpää kertoo,

että puhdistusaineiden haittoja on

saatu merkittävästi vähennettyä ja kehitystyötä

tehdään koko ajan.

– Se on sekä ympäristö- ja työturvallisuusasia.

Olemme esimerkiksi vähentäneet

desinfiointiaineiden käyttöä ja ponneainepakkauksissa

olevia puhdistusaineita ei

käytetä enää lainkaan. Puhdistusainevalikoimamme

on tarkkaan harkittu ja jo nyt

85 prosenttia käyttämistämme aineista on

ympäristömerkittyjä.

– Oikea annostelu on myös avainasemassa

ja annostelulaitteilla päästään

siihen.

Haanpää korostaa koulutuksen merkitystä.

– Kaikki palveluvastaavamme saavat

opastuksen jo työnohjauksessa puhdistusaineiden

oikeaan käyttöön ja sen jälkeen

näitä asioita käsitellään useissa eri koulutuksissa.

Olemme järjestäneet koulutuksia

myös yhteistyössä KiiltoCleanin

kanssa.

Haanpää kertoo, että

SOL:lla on ollut omia puhdistusaineita

jo yrityksen perustamisesta

lähtien.

– Ne ovat meitä varten räätälöityjä

ja niin hyviä että niitä

on haluttu ostaakin, mutta

emme niitä tietenkään myy,

hän lisää.

Ympäristöasioille on määritelty

selvät tavoitteet SOLin

ympäristöohjelmassa.

– Ja siitä, että ympäristöasiat

pysyvät esillä arjen keskelläkin,

pitävät huolen piiriemme

ympäristövastaavat. l

Tutustu SOL

Vastuullisuusraporttiin

- Kaikki SOL

puhdistusaineet

ovat

ympäristömerkittyjä,

kouluttaja

Paula Haanpää

sanoo.

www.solisti.fi 29


TURVA- JA KIINTEISTÖPALVELUT

Sairaalassa

palvellaan

Toiminta sairaalaympäristössä

edellyttää erityisosaamista.

Invalidisäätiö Ortonin ja SOLin

yhteistyössä kiinteistöhuoltoja

turvallisuuspalvelut

täydentävät kustannustehokkaasti

toisiaan.

Teksti JUHA PELTONEN

Kuvat TIMO PORTHAN

24 7

/

INVALIDI-

SÄÄTIÖ ORTON

ORTONIN, Keskuspuiston

ammattiopiston

ja OrtonPron

toimintaa ylläpitää

Invalidisäätiö. Se on

perustettu vuonna

1940 Talvisodassa

vammautuneiden

hoitoa, kuntoutusta

ja koulutusta varten.

Historiallisesta lähtökohdasta

toiminnan

painopiste on siirtynyt

tuki- ja liikuntaelinsairauksien

tutkimukseen,

hoitoon ja

kuntoutukseen sekä

erityistukea tarvitsevien

opiskelijoiden

koulutukseen ja työllistämiseen.

SOL on hoitanut Invalidisäätiö

Ortonin kiinteistöhuoltoa

Helsingin Ruskeasuolla jo yli

15 vuoden ajan. Kohta viisi

vuotta palvelusopimukseen

ovat kuuluneet myös sairaala-alueen

ilta- ja yöaikaiset turvallisuuspalvelut.

Tällainen palvelukokonaisuus takaa

asiakkaalle ympärivuorokautisen läsnäolon

kohteessa.

– Kun kiinteistöhuollon työaika

päättyy alkuillasta, turvapuolella

tullaan töihin. Jos sen jälkeen ilmenee

jokin ongelma talotekniikassa,

vartiointitehtävissä oleva henkilö voi

kuvan välityksellä kysyä neuvoa SOLin

päivystyksestä. Sieltä asia voidaan korjata

etäohjauksella tai lähettää apua

paikalle, Ortonin hallintopäällikkö Jari

Kannisto kuvailee.

Myös palvelujohtaja Mari Suomalainen

SOLista kehuu kiinteistöhuollon

ja vartioinnin synergiaa.

– Meillä on aika paljon ”silmiä”

kohteessa kellon ympäri huomioimaan

asioita sekä kiinteistön kuntoon että

turvallisuuteen liittyen. Nämä kaksi

osa-aluetta auttavat toisiaan välittämällä

tietoa akuuteista tilanteista, vaikka ne

eivät kuuluisi omalle osaamisalueelle.

Asiakkaan näkökulmasta asiointi

yhden toimijan kanssa on helpompaa

kuin monen.

– Meille tärkeintä on palvelujen

kokonaisvaltainen manageeraus niin,

että on yksi toimija, jonka kanssa asioita

voidaan käydä läpi palavereissa ja

parantaa esimerkiksi kustannustehokkuutta,

Jari Kannisto sanoo.

Vartijan toimenkuva

kehittyy

Ortonin palvelusopimus SOLin kanssa

käsittää kaiken talotekniikan huollon

ja ulkoalueiden kunnossapidon sekä

yöaikaisen vartioinnin. Potilasturvallisuudesta

öisin vastaava vartija tekee

muutakin kuin suoraan vartiointiin

liittyviä tehtäviä.

– Alueella on kolme asuinkiinteistöä,

joiden avainten hallinta ja tarvittaessa

ovien aukaisut hoitaa yöpäivystäjä.

30 www.solisti.fi


Ortonin iltatiimiläisiä.

Palveluvastaava

Lauri

Lehikoinen (vas.) ja

Jonna Suominen.

Palveluesimies

Tony Mattsson

käväisee usein

paikan päällä.

www.solisti.fi 31


TURVA- JA KIINTEISTÖPALVELUT

– Meille tärkeintä on palvelujen kokonaisvaltainen manageeraus niin, että on yksi toimija, jonka kanssa asioita voidaan

käydä läpi ja parantaa esimerkiksi kustannustehokkuutta, Ortonin hallintopäällikkö Jari Kannisto sanoo.

Hänen toiminta-aikanaan sairaalaan

tulee myös tavaralähetyksiä, jolloin vartija

toimii käytännössä aulavahtimestarina.

Tehtävä on painottumassa aulapalvelujen

suuntaan. Asiakaspalvelu

korostuu jatkossa, Jari Kannisto kertoo.

Hän korostaa sekä kiinteistöhuollon

että vartioinnin edellyttävän hyvää

perehtyneisyyttä toimintaan sairaalaympäristössä.

– Ammattitaitovaade on korkeampi

kuin normikohteessa. Se on tässä selkeä

erityispiirre.

Pitkäaikainen yhteistyö ja henkilöstön

vähäinen vaihtuvuus ovat sairaalalle

turvallisuustekijöitä.

– Meillä kiinteistöhuollossa yli 15

vuotta sitten aloittaneet henkilöt ovat

edelleen SOLin palveluksessa. Se takaa

hyvän varahenkilöjärjestelmän lomaaikoinakin,

koska he tuntevat kohteen

valmiiksi. Se on meille erinomainen

asia, Kannisto kiittelee.

Tulossa on iso remontti

Ortonin sairaala-alueella SOLin turvapalvelujen

piirissä on kaikkiaan kuusi

kiinteistöä. Päärakennuksena on 30 000

kerrosneliömetrin kokoinen sairaala,

mutta alueella on asuinkiinteistöjen

ohella myös kuntoutuksen ja ammattiopiston

toimintoja sekä apuvälineitä ja

proteeseja valmistava tuotantolaitos.

Monessa toimipisteessä Uudellamaalla

toimivalle Keskuspuiston

ammattiopistolle valmistuu uusi oppilaitos

Leppävaaraan, jonne opiston toiminnot

muuttavat Ruskeasuolta.

– Ensi vuonna saneeraamme päärakennuksessa

kaksi siipikokonaisuutta,

yhteensä viisi tuhatta neliömetriä, muuhun

käyttöön, Jari Kannisto kertoo.

Ortonin sairaala-alueella SOLin turvapalvelujen

piirissä on kaikkiaan kuusi kiinteistöä.

32 www.solisti.fi


OLEN YLPEÄ TIIMISTÄNI

PALVELUESIMIES Tony Mattsson on vastannut

toiminnasta sujuvuudesta Ortonilla jo parin

vuoden ajan. Ammattivartija on ollut SOLilla

töissä vuodesta 2012 ja suorittanut työn ohella

myös turvallisuusvalvojan erikoisammattitutkinnon.

– Siirryin tähän tehtävään Ylen kohdeesimiehen

tehtävästä ja olen viihtynyt erittäin

hyvin. Parasta on ollut, kun olen saanut käyttää

ammattitaitoani ja kehittää kohteen toimintoja

yhdessä asiakkaan kanssa.

– Orton on iso kokonaisuus, missä pitää

ottaa huomioon erilaiset ihmiset. Sairaalassa

käy myös julkisuuden henkilöitä, joten salassapitoasiat

korostuvat. Tiloissa toimii myös Keskuspuiston

ammattiopisto, joten alueella liikkuu

myös opiskelijoita.

– Meidän vartijamme ovat erittäin joustavia

ja alan ammattilaisia. He selviävät haasteellisistakin

tilanteista. Voin todella sanoa olevani

heistä ylpeä.

Tony Mattsson toimii palveluohjaajana myös

Hartwall Areenalla. Vapaa-ajalla hän harrastaa

Brasilialaista Jiu-jitsua

– Yritän myös nähdä kavereitani mahdollisimman

paljon.

Aiemmin Invalidisäätiö

Ortonin pääkiinteistö on

ollut kokonaan säätiön omilla

toimijoilla, mutta jo nyt

sinne on tullut ulkopuolisia

vuokralaisia.

– Toimintoja mukautetaan

siihen, että talossa on

erilaisia terveydenhuollon

toimijoita. Tavoitteena on

luoda uudenlainen terveyden

ja hyvinvoinnin keskus

Orton Terveyspuisto, josta asiakas saa monipuolisia

palveluja saman katon alta.

Yksi kehitysprojekti liittyy koko Ortonin alueen

jätehuoltoon, joka suunnitellaan uuden jätelainsäädännön

mukaiseksi.

– Siinä on SOLin asiantuntemus mukana. Sairaalassa

syntyy kaikkia jätetyyppejä, myös kudosjätteitä.

Jätehuollon kehitysprojekti kattaa kaiken alueelle tulevan

ja täältä poistuvan tavaran, Kannisto kertoo. l

Kun kiinteistöhuollon

työaika

päättyy alkuillasta,

turvapuolella

tullaan töihin.

www.solisti.fi 33


MONIKULTTUURISUUS

– Kiinnostuimme

ohjelmasta

heti, koska

työllistämme

paljon maahanmuuttajia,

SOLin kansainvälisen

liiketoiminnan

kehitysjohtaja

Anna-Riikka

Mahlamäki

sanoo. – Minulle

tämä on suuri

mahdollisuus,

Hashim toteaa.

”Haluan näyttää osaamiseni”

SOL lähti mukaan yritysten Businees Lead-ohjelmaan, jonka

tavoite on saada koulutetut turvapaikanhakijat nopeasti mukaan

työelämään. Hashim pääsi koulutukseen ja työharjoitteluun.

Teksti VAULA AUNOLA Kuva ANTERO AALTONEN

Afganistanilainen Hashim

osallistui turvapaikanhakijoille

tarkoitettuun työllistymisohjelmaan

ja suoritti työharjoittelun

kerroshoitajana

Hotelli Helsingissä.

– Tämä koulutus suorastaan muutti

elämäni. Pääsin muuttamaan Raahesta

Helsinkiin ja olen nyt nähnyt Suomen

tarjoamat mahdollisuudet. Tämä on

hyvä maa ja ihmiset ovat ystävällisiä.

Ilmasto on vain aika kylmä, hän sanoo.

SOL lähti keväällä mukaan uuteen

Hanken & SSE Executive Educationin

perustamaan ja yritysten rahoittamaan

Business Lead -ohjelmaan, jonka

tarkoituksena on saada koulutetut

turvapaikanhakijat nopeasti mukaan

työelämään.

– Kiinnostuimme heti, koska työllistämme

paljon maahanmuuttajia,

SOLin kansainvälisen liiketoiminnan

kehitysjohtaja Anna-Riikka Mahlamäki

sanoo.

– Tarvitsemme henkilöitä, jotka

voivat luoda yhteyksiä maahanmuuttajiin,

auttavat rekrytoinnissa ja voivat

perehdyttää uusia työntekijöitä, jotka

eivät välttämättä osaa kieltä tai tunne

Suomen työmarkkinoita, hän jatkaa.

Koulutusohjelmassa osallistujat

tutustuvat suomalaiseen työelämään ja

sen pelisääntöihin. SPR:n sosiaalityöntekijä

Raahen vastaanottokeskuksessa

kertoi ohjelmasta Hashimille vastauksena

tiedusteluihin mahdollisuuksista

34 www.solisti.fi


saada jotakin koulutusta.

– Olin todella tyytyväinen, että pääsin

koulutukseen.

Hashim osaa jo entuudestaan viittä

eri kieltä ja nyt tavoitteena on oppia

sujuvaa suomea parin vuoden aikana,

niin että hän voi kouluttautua vaativampiin

tehtäviin ja lopulta edetä esimieheksi.

– Myöhemmin voin ehkä myös

päästä omaa koulutustani vastaaviin

töihin teknisen kiinteistöhuollon puolelle.

Siihenkin vaadittaisiin vielä lisäkoulutusta,

Hashim sanoo.

Vallankumous

keskeytti opinnot

Hashim opiskeli Kabulin yliopiston

insinööritieteiden tiedekunnassa yhteiskuntarakentamista

vuosina 1988-1992.

– Viimeinen vuosi jäi käymättä, koska

hallitus kaatui ja tuli vallankumous,

hän kertoo.

Hashim on varakkaan ja koulutetun

12-lapsisen perheen kolmanneksi nuorin

lapsi. Hashimin isä oli Mohammed

Zaher Shahin aikaisen Afganistanin

kuningaskunnan parlamentin edustaja

ja perhe myös omistaa osan Kabul Daily

Mirror -päivälehdestä.

– Näistä syistä perheemme elämä on

ollut hyvin rajoitettua vallankumouksen

jälkeen.

Afganistanissa Hashim oli alkuun

töissä remonttiprojekteissa, ja sen jälkeen

Coca Colalla myyntimiehenä.

– Taleban teki elämästä lopulta niin

vaikeaa, että vuonna 1997 muutin Iraniin.

Olin maassa laittomasti ja vietin

111 vuorokautta vankilassa.

Vapauduttuaan hän oli ensin töissä

keittiökaappitehtaalla ja sen jälkeen

luksusluokan rakennusprojekteissa.

Hashim tapasi afgaanivaimonsa Teheranissa.

– Hän on syntynyt maanpaossa

Iranissa eikä ole koskaan käynyt Afganistanissa,

eikä hänellä ole mitään

kansalaisuutta. Vaimoni odottaa nyt

esikoistamme ja olisi hienoa kasvattaa

hänet Suomessa.

Osaksi yhteiskuntaa

Hashim odottaa edelleen vastausta turvapaikkahakemukseensa.

– Mitään tietoa siitä, milloin päätös

tulee, ei ole. Prosessi kestää hyvin

pitkään, mutta meistä on huolehdittu

hyvin tänä aikana.

Monet ovat saaneet kielteisen päätöksen

ja sitä Hashimkin pelkää.

– Juuri sen takia on tärkeää, että

pääsen mukaan työelämään ja voin

Olisi hienoa

kasvattaa

esikoinen

Suomessa.

elättää perheeni ilman sosiaaliavustuksia.

Haluan olla merkityksellinen osa

suomalaista yhteiskuntaa.

Hashim kiittelee projektia ja SOLia

mahdollisuudesta saada osoittaa osaamisensa.

– Minuun on suhtauduttu hyvin

avomielisesti ja ennakkoluulottomasti.

Anna-Riikka Mahlamäki puolestaan

kehuu Hashimin itsensäkin olevan

ennakkoluuloton.

– Hashimin lapsuuden- ja nuoruudenkodissa

oli palvelijoita eikä hän

ennen työharjoittelua ollut koskaan

elämässään siivonnut yhtään mitään ja

kuitenkin työt sujuvat mainiosti. Hän

on myös täysin neutraalisti suhtautuen

hyväksynyt esimiehiksi naispuoliset

henkilöt. l

BUSINESS LEAD -IDEA SYNTYI SLUSHISSA

BUSINESS Lead on Hanken & SSE

Executive Educationin organisoima

ja yritysten rahoittama ohjelma

koulutettujen turvapaikanhakijoiden

integroimiseksi nopeasti

työmarkkinoille.

– Keksimme idean Slushissa,

jossa yritysvastuu oli kaikkien

huulilla. Päätimme tehdä mitä

parhaiten osaamme, ja aloimme

kontaktoida firmoja tarkoituksena

tarjota tällainen fast track

–integraatio suomalaiseen liikeelämään,

Johanna Korpia yritysjohdon

koulutusta tarjoavasta

Hanken & SSE Executive Educationista

sanoo.

Ensimmäisessä vaiheessa oli

mukana 40 yritystä ja saman

verran turvapaikanhakijoita. Koulutusohjelmaan

sisältyi Hanken &

SSE Executive Educationin järjestämänä

seitsemän lähiopetuspäivää,

omaehtoista opiskelua mobiilipalveluyritys

Funzin kehittämällä

oppimispalvelulla ja kahden kuukauden

harjoittelujakso yhdessä

mukana olevista yrityksistä.

Helsingin seudun kauppakamari

mentoroi osallistujia. Heidät

poimittiin vastaanottokeskuksista

eri puolilta Suomea. Mukaan saattoivat

hakea turvapaikanhakijat,

joilla oli vähintään kolmen vuoden

akateemiset opinnot ja kahden

vuoden työkokemus omalta alalta.

Myös englannin taito oli valintakriteeri.

Vuosi sitten järjestettyyn

hakuun osallistui yli 70 turvapaikanhakijaa,

enemmistö Irakista,

Syyriasta ja Afganistanista.

Koulutusohjelma perehdyttää

suomalaiseen viestintätyyliin,

yrityskulttuuriin ja työlainsäädäntöön.

Myös yrittäjyys ja markkinointi

kuuluvat oppisisältöihin.

Juuri päättynyt ensimmäinen

ohjelma saa todennäköisesti jatkoa.

– Mahdollisen seuraavan ohjelman

käynnistäminen on jo mietinnässä,

sillä palaute ensimmäisestä

on ollut suorastaan euforista

kaikilta mukana olleilta osapuolilta.

Jos rahoitus järjestyy, seuraava

ohjelma käynnistyy saman sapluunan

mukaan ensi toukokuussa,

Johanna Korpia sanoo.

www.solisti.fi 35


Teksti ja kuvat VAULA AUNOLA

Vaatealan

ammattilaiset

löydät pesulasta

Tapasimme neljä pääkaupunkiseudun myymälänhoitajaa,

joista kaikki ovat rautaisia vaatealan ammattilaisia.

Kaikissa SOL Pesuloissa käytetään samoja laitteita ja menetelmiä,

mutta kuitenkin jokainen myymälä on oman asiakaskuntansa

mukaan muotoutunut uniikki palvelupiste.

36 www.solisti.fi


Puvun housujen prässit

tulevat varmasti suoraan.

Prässäyksen jälkeen housut

vielä viimeistellään höyryllä.

– Olen pienestä

pitäen tykännyt

piirtämisestä ja

lukioaikana sitten

löysin muodin,

joten oli luontevaa

lähteä opiskelemaan

vaatetusalaa,

Linda

Gustavsson sanoo.

VIIMEISTELY TAKAA LAADUN

Muutaman tunnin toimitusajasta ei voi juuri nipistää. - Esimerkiksi miesten puvun

pesuun sisältyy useita käsityövaiheita, myymälänhoitaja Linda Gustavsson kertoo.

Espoossa Kauppakeskus Ison

Omenan toisessa kerroksessa

toimii SOLin toiseksi suurin

palvelupesula.

- Meillä on täällä kyllä aika

vilkasta, pesulan myymälänhoitaja Linda

Gustavsson toteaa hymyillen.

- Täällä Ompussa ja ympäristössä

toimii paljon yrityksiä ja monet asiakkaamme

jättävät pukunsa pesuun ohi

kulkiessaan, ollessaan vaikka matkalla

lounaalle.

Useimmat tekstiilit

niin kuin puvut,

paidat, hameet ja

jakut pestäänkin paikan

päällä ja toimitusaika

on siis mahdollisimman

lyhyt.

- Parhaimmillaan

vaatteet voi noutaa

jopa kolmen tunnin

päästä, mutta yleensä

asiakkaat hakevat

vaatteensa seuraavana

päivänä.

Kolmen tunnin toimitusajasta ei

juuri voi nipistää, koska esimerkiksi

puvun pesuun sisältyy useita muitakin

työvaiheita kuin pesukoneella tehtävä

kemiallinen pesu.

– Ensin tarkastamme taskut ja helmat,

että ne ovat varmasti tyhjät. Sen

Odotamme

innolla metron

valmistumista.

jälkeen tutkimme vaatteen ja esikäsittelemme

mahdolliset tahrat niin, että

ne varmasti lähtevät pesussa. Pesun

jälkeen puvun takki vielä silitetään ja

housut prässätään.

Palveluun sisältyy siis myös monta

käsityövaihetta.

– Asiakkaat eivät ehkä aina tule sitä

ajatelleeksikaan. Joskus myös huomaamme

jotain korjattavaa ja juttelemme

siitä asiakkaan kanssa ja voimme

myös lähettää vaatteen korjausompelijalle.

Isommat kodintekstiilit

kuten matot

lähetetään Ompusta

SOL erikoispesulaan

pestäviksi päivittäin.

– Iltaisin meillä on

pitkät aukioloajat ja

palvelemme arkisin

yhdeksään ja lauantaisin

kuuteen asti

eli meillä voi asioida

helposti myös silloin

kun ruuhka Länsiväylällä on helpottanut.

Tosin odotamme täällä innolla

metron valmistumista. On jännittävää

nähdä, miten se vaikuttaa asiakasmääriimme.

Materiaalit haltuun

Niin kuin useimmat muutkin SOL

Pesuloiden työntekijät on myös Linda

Gustavsson suorittanut tekstiilialan

ammattiopinnot.

– Olen pienestä pitäen tykännyt

piirtämisestä ja lukioaikana sitten löysin

muodin, joten oli luontevaa lähteä

opiskelemaan vaatetusalaa.

Opintojen jälkeen hän on tehnyt

töitä SOLin pesulassa yli seitsemän

vuotta ja toiminut myymälänhoitajana

jo viisi vuotta.

– Tämä työ on hyvin monipuolista

ja kaltaiselleni vaatteista kiinnostuneille

myös hyödyllistä. Olen oppinut täällä

töissä erilaisista materiaaleista paljon

enemmän kuin koulussa.

Lisäopintoja hän on suorittanut

SOLin omilla kursseilla työn ohessa.

– Olen tainnut käydä kaikki pesulaalan

koulutukset, hän naurahtaa.

Tekstiileihin ja alaan suoraan liittyvien

koulutuksien lisäksi hän on opiskellut

myös liiketaloutta.

– Myynnistä ja kannattavuudesta

olen suorittanut syventävät opinnot ja

lisäksi olen käynyt tutorkoulutuksen

eli voin siis toimia opastajana uusille

työntekijöille.

Vapaa-aikana Linda ei kuitenkaan

hypistele kankaita ja ompele.

– Tällä hetkellä ainakin puran luovuuttani

ennemminkin neulomiseen ja

muihin käsitöihin.

www.solisti.fi 37


Suojakäsittelyn jälkeen kankaalle kaatunut

neste pisaroituu tekstiilin pintaan

ja on helposti pyyhittävissä pois

nukkaamattomalla liinalla. Käsittely

estää myös lian imeytymistä syvälle

kankaan kuituihin. Suojakäsittely

pidentää selvästi tekstiilin pesuväliä.

TAPIOLASSA PALVELLAAN NIIN

BUSINESSASIAKKAITA KUIN TURISTEJAKIN

Mallimestarinakin toiminut Veera Halttunen neuvoo asiakkaita

mielellään myös vaatteiden materiaalivalinnoissa.

SOLin Pesula Espoon Tapiolassa

palvelee sekä lähialueiden

asukkaita että aivan

vieressä sijaitsevan laajan

Keilaniemen liikealueen yritysten

henkilökuntaa.

- Siellä ovat monien yritysten pääkonttorit

ja meillä käykin aika paljon

businessasiakkaita, SOL Pesulan myymälänhoitaja

Veera Halttunen kertoo.

Tapiola on myös suosittu erityisesti

arkkitehtuurista kiinnostuneiden

turistien vierailukohde. SOLin Pesula

sijaitsee aivan kansainvälistä mainetta

niittäneen, arkkitehti Aarne Ervin johdolla

60-luvulla suunnitellun keskustan

sydämessä. Ja muutaman askeleen

päästä löytyy alueen suurin hotelli.

- Asiakkainamme on siis myös aika

paljon turisteja ja puhtaat vaatteet voi

tarvittaessa noutaa meiltä vaikka samana

päivänä, jos on tuonut ne aamupäivällä

pestäväksi.

Tapiolan Pesulalla on myös paljon

kanta-asiakkaita.

- Heidän kanssaan on mukavaa

vaihtaa kuulumiset ja kivoja pikku

yllätyksiäkin sattuu. Kun viimeksi olin

lomalla, eräs asiakas oli käynyt kysymässä

missä olen. Jäin miettimään, että

miksi. Syy selvisi, kun hän tuli uudelleen

käymään. Minulla oli ollut nimipäivät

ja hän olisi tahtonut ilahduttaa

minua. No, suklaa maistui hyvältä

jälkikäteenkin.

Asiantuntija neuvoo

Veera Halttunen opiskeli Tallinnassa

vaatesuunnittelijaksi ja mallimestariksi

ja muutti Suomeen yli 20 vuotta sitten.

- Minulla oli ensin oma yritys, joka

teki töitä tunnetuille alan toimijoille

muun muassa Andiatalle, joka sitten

palkkasi minut malliompelimonsa vetäjäksi.

Kätteni työn jälkeä on nähty useammankin

Suomen presidentin puvussa.

Välillä hän asui Ruotsissa.

- Menin sinne perhesyistä, ja kun

palasin sieltä noin neljä vuotta sitten,

niin aloitin työt SOLilla.

Suosittelemme

asiakkaille aina

tekstiilien

suojakäsittelyä.

Viittä eri kieltä taitava Veera viihtyy

hyvin pesulassa.

- Samaa alaahan tämä on ja katson

nyt vain asioita toiselta puolelta. Kun

aiemmin loin vaatteita, huollan nyt

toisten luomuksia.

Kanta-asiakkaat ovat myös huomanneet

Veeran ammattitaidon ja häneltä

kysytäänkin usein neuvoja vaatehankintojen

ja materiaalien suhteen.

- Aina kannattaa ostaa laatuvaatteita,

jos niihin vaan on varaa. Todellisuudessa

siinä säästää, koska vaatteet

kestävät hyvännäköisinä ja käyttökelpoisina

paljon pitempään.

Asiakkaille suositellaan myös tekstiilien

suojakäsittelyä.

- Näytän heille kädestä pitäen,

miten se toimii. Minulla on täällä

mallihousut, joille kaadan vettä, ja asiakkaat

näkevät, miten helposti nesteen

voi vain pyyhkiä pois eikä se imeydy

vaatteeseen.

- Aina kannattaa

ostaa

laatuvaatteita.

Siinä säästää,

koska vaatteet

kestävät

hyvännäköisinä

ja käyttökelpoisina

paljon

pidempään,

myymälänhoitaja

Veera Halttunen

sanoo.

38 www.solisti.fi


Kauppakeskus

Itiksessä

käy noin

17 miljoonaa

asiakasta

vuodessa.

YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ

PUHTAUTTA

Myymälänhoitaja Anne

Zeroual kehuu uutta ympäristöystävällistä

hiilivetypesukonetta

tehokkaaksi.

Suomen suurimman kauppakeskuksen Itiksen Hansasillan vierestä löytyy SOL Pesula. Sen uudenuutukainen

hiilivetykone puhdistaa asiakkaiden pyykit hellävaraisesti ja ympäristöystävällisesti.

Myymälänhoitaja Anne

Zeroual kertoo hymyillen,

että vuosi sitten avatulle

SOL Pesulalle on riittänyt

asiakkaita.

– Itishän on varsinainen jättiläinen.

Täällä on noin 120 myymälää, kymmeniä

ravintoloita ja kahviloita. Lisäksi

asiakkaille tarjotaan monenlaisia palveluja.

Vuosittain täällä vierailee peräti

noin 17 miljoonaa asiakasta, Zeroual

kertoo.

– Kiireisimpien asiakkaidemme pyykit

voimme puhdistaa jopa kolmessa

tunnissa, jos mitään erityisiä käsittelyjä

ei tarvita.

Mattoja Itiksen pesulassa ei pestä

vaan ne lähetetään mattopesulaan.

– Joka päivä meiltä lähtee tekstiilejä

myös SOLin erikoispesulaan, jossa

isoilla koneilla pestään esimerkiksi

verhoja ja muita kodin tekstiilejä. Erikoispesulan

suurimmalla mankelilla

on leveyttä neljä metriä, semmoinen ei

todellakaan mahtuisi näihin tiloihin.

”Pesulassa kannattaa

olla rehellinen”

Harva kotipyykkäri malttaa tutkia

jokaisen vaatteen erikseen ennen pesua.

SOL Pesuloissa niin tehdään kuitenkin

aina.

– Tarkistamme, ettei mitään tavaroita

ole jäänyt taskunpohjalle ja näin on

löytynyt arvotavaraakin muun muassa

silmälaseja ja koruja. Samalla katsomme,

onko vaatteessa esikäsittelyä vaativia

tahroja, Anne Zeroual sanoo.

– Asiakkaillemme neuvomme, ettei

tahroja kannata ryhtyä kotikonstein

poistamaan. Jos esimerkiksi juhlissa

kaatuu punaviiniä silkkipuserolle, kannattaa

se kuivattaa vaakatasossa, ettei

tahra leviä ja tuoda sen jälkeen pesulaan.

Missään tapauksessa vaatetta ei

kannata kääriä rullalle ja tunkea muovipussiin,

silloin tahra vaan leviää.

Pilke silmäkulmassa Zeroual toteaa

myös, että pesulassa kannattaa myös

aina olla rehellinen.

Tahroja ei

kannata ryhtyä

poistamaan

kotikonstein.

– Elämässä sattuu ja tapahtuu, ja

meille voi aina kertoa totuuden.

– Vaatteisiin voi esimerkiksi jäädä

keltaisia tai punaisia tahroja hyvin

erilaisista aineista ja jokainen niistä

tarvitsee omanlaisensa käsittelyn.

Meille on tärkeää tietää, mistä tahra

on tullut. Näin pystymme takaamaan

sen, että pesun lopputulos on paras

mahdollinen ja vaate todella puhdistuu.

Väärinkäsiteltynä tahra voi jopa pinttyä

tekstiiliin.

– Suosittelemme asiakkaillemme

myös vaatteiden suojakäsittelyä. Se

harventaa pesukertoja ja suojaa tekstiilejä

myös tahriintumiselta.

Hiilivety säästää

luontoa

Uuden myymälän tilat hohtavat

uutuuttaan ja kaiken keskellä komeilee

uusi pesukone, joka käyttää ympäristöystävällistä

hiilivetyliuotinta. Pesun

jälkeen kone puhdistaa liuottimen,

ja liuotinainetta voidaan käyttää aina

uudestaan.

– Kone on lisäksi hiljainen ja erittäin

miellyttävä käyttää. Pesutulos

on minusta vähintään yhtä hyvä kuin

muilla koneilla, Anne Zeroual kehuu.

Kuopiolaisella Zeroualilla on pitkä

kokemus tekstiilialalta.

– Kotipaikkakunnalla opiskelin

vaatetusteknikoksi, mutta kun töitä ei

löytynyt, päätin muuttaa Helsinkiin

lasteni kanssa. Muuten olen viihtynyt

mainiosti, mutta stadilaisittain en ole

oppinut puhumaan vaan murretta saattaa

puheeseen lipsahtaa vieläkin, hän

nauraa.

– SOLissa aloitin työt jo vuonna

2002. Pisimmän ajan eli seitsemän

vuotta olin Stockmannin SOL Pesulassa

ja nyt sitten olen täällä Itiksessä

myymälänhoitajana.

Zeroual toimii myös työnohjaajana

ja on täydentänyt osaamistaan monilla

SOLin järjestämillä alan kursseilla.

– Lisäksi olen opiskellut liikkeenjohtoa,

sillä niitäkin taitoja tässä hommassa

tarvitaan, hän lisää.

www.solisti.fi 39


SOL LÄHTI ENSIMMÄISENÄ MUKAAN TEKSTIILIRINKIIN

TEKSTIILIRINGIN kautta kierrätetyistä

tekstiileistä 70 prosenttia päätyy

uusiokäyttöön, yli neljäsosa teollisuuden

raaka-aineeksi ja kaksi prosenttia

hyödynnetään energiana.

SOL on jo huhtikuusta alkaen pilotoinut

tekstiilikierrätystä kahdessa

pesulassaan Helsingissä. Ympäristöhuoltoalan

yritys SUEZ Suomen

toteuttama Tekstiilirinki on osa VTT:n

Tekstiilien kiertotalous –hanketta.

SOL oli ensimmäinen Tekstiilirinkiin

mukaan lähtenyt yritys.

Tekstiilirinki on maailman ensimmäinen

hanke, joka mahdollistaa selluloosapohjaisten

puuvillakankaiden

kierrätyksen ilman myrkyllisiä kemikaaleja

tai uusia raaka-aineita. Siinä

mukana oleviin SOL Pesulapalveluiden

Itäkeskuksen ja Hakaniemen toimipisteisiin

voi palauttaa kaikenlaiset

tekstiilit, vyöt, kengät ja laukut.

– Asiakkailta on saatu hyvää

palautetta, ja myös pesulahenkilökunta

on kokenut kierrätyksen erittäin

positiivisena asiana, SOL Pesulapalveluiden

ympäristövastaava Tiia

Smolander kertoo.

Tekstiilirinki-kierrätyksen kautta

pyritään tarjoamaan pesuloiden

asiakkaille mahdollisimman monta

kätevää kanavaa vaatteiden palautukseen.

– Asiakkaille on luontevaa tuoda

samalla kierrätykseen ja pesuun

menevät tekstiilit. Myös kierrätysastiat

on koettu helppokäyttöisiksi, SOL

Pesulapalveluiden laatu- ja kehitysvastaava

Kati Talikka sanoo.

Kuluttajatutkimuskeskuksen

mukaan lähes kaikki tekstiilien kierrätyksestä

kiinnostuneet ovat valmiit

tekemään alkulajittelun vaatteisiin,

kenkiin ja laukkuihin itse.

SUEZ-KIERRÄTYS TUO ASIAKKAITA

Hakaniemen Pesulassa asiakkailla on mahdollisuus jättää

käyttökelvottomat tekstiilit Suez-kierrätyslaatikkoon.

TIESITKÖ?

Suomessa syntyy tekstiilijätettä

vuodessa noin kymmenen

kiloa henkilöä kohti, vuonna

2012 yhteensä 71,2 miljoonaa

kiloa. Tuosta määrästä vain

16,4 miljoonaa kiloa päätyi

kierrätykseen.

Hakaniemessä on ollut vanhojen

tekstiilien kierrättämistä

varten Suez- kierrätyslaatikko

nyt noin puolen

vuoden ajan.

– Pääset siis samalla eroon kaappiin

kertyneistä käyttökelvottomista vaatteista,

kun tuot muun pyykin pestäväksi.

Ja tietenkin meille voi tuoda kierrätettävät

tekstiilit, vaikkei sillä kertaa

muuta asiaa pesulaan

olisikaan, myymälänhoitaja

Milla Kiuru

sanoo.

Kierrätys on tuonut

pesulalle myös

uusia asiakkaita.

– Systeemi toimii

oikein hyvin. Ihmiset

ovat löytäneet tämän

mahdollisuuden ja

viikon aikana meille

Kierrätetyistä

tekstiileistä

70 prosenttia

päätyy

uusiokäyttöön.

saattaa kertyä useampikin rullakko

uusiokäyttöön menevää materiaalia,

jotka keräilyauto noutaa meiltä.

Pesulan tiimiä vetää myymälänhoitaja

Milla Kiuru. Alun perin ompelijaksi

valistunut Milla on viihtynyt pesulatyössä

jo nelisen vuotta.

– Tämä on kivaa työtä, ja meillä on

täällä tosi mukava porukka. Aloitin työt

SOLin Kampin myymälän ompelupisteessä

ja siirryin

sieltä tänne. Olen

käynyt useita pesulaalan

koulutuksia ja

parhaillaan meillä on

meneillään myymäläkierto

eli teemme

töitä muissa pesuloissa.

Siinäkin oppii

kaikenlaista uutta.

Itse olen ollut töissä

Helsingin Stockmannilla.

– On ollut mielenkiintoista huomata

miten erilaisia asiakkaita eri myymälöillä

on, vaikka työ periaatteessa on

samanlaista kaikkialla.

Vahinkoja sattuu

todella harvoin

Tekstiilien materiaalit ovat nykyään

hyvinkin erilaisia ja uusia tulee koko

ajan. Ne täytyy tuntea hyvin.

– Toisinaan tuntuu, että tiedämme

niistä jopa enemmän kuin vaatteiden

valmistajat.

Kiuru kertoo, että vahinkoja pesulassa

tapahtuu todella harvoin.

– Ehkä noin kerran vuodessa jokin

tekstiili vaurioituu pesussa niin, että se

joudutaan korvaamaan.

– Ja silloinkin syynä on yleensä se,

että vaatteessa on puutteelliset tai virheelliset

pesumerkinnät.

40 www.solisti.fi


Hakaniemessä pestään yksityisten

asiakkaiden tekstiilien lisäksi keskustan

hotellien asiakkaiden vaatteita.

– Lähetys tulee meille aamupäivällä

ja iltapäivällä kahdelta puhdas pyykki

lähtee takaisin hotelleille. Helsingissä

on kaksi pesulaa jotka palvelevat hotelleja,

toinen niistä sijaitsee Porvoonkadulla.

Juttelulle löytyy

aina aikaa

– Meillä on paljon kanta-asiakkaita.

Heissä on myös paljon ikä-ihmisiä ja

monelle käynti pesulassa voi olla päivän

tapahtuma. Meillä on aina aikaa myös

juttelulle ja vaihdamme kuulumiset

niin lapsista kuin lapsen lapsistakin.

Monet ovatkin käyneet meillä jo niin

pitkään, että tunnemme sukulaisetkin

nimeltä, Milla Kiuru toteaa hymyillen.

Asiakaspalautetta pesulassa kerätään

karkin voimalla, ja lakupötkö on luvassa

jokaiselle palautetta antaneelle.

– Palaute on todella tärkeää, että

voimme kehittämään toimintaamme.

– Tavoite on tietenkin palvella jokaista

asiakasta niin hyvin, että hän tulee

myymälään uudelleen ja saamme lisää

mukavia kanta-asiakkaita. l

– Meille voi

tuoda kierrätettävät

tekstiilit,

vaikkei

sillä kertaa

muuta asiaa

pesulaan olisikaan,

myymälänhoitaja

Milla Kiuru

sanoo.

TEKSTIILIEN HOITO-OHJEET SAAVAT KANSAINVÄLISEN STANDARDIN

SOLILAINEN Raisa Örn sai

kutsun edustaa Suomea maailmanlaajuisessa

pesula-alan

työryhmässä. Kun työryhmän

työ aikanaan valmistuu, uudet

tekstiilien hoito-ohjeet otetaan

käyttöön kaikkialla maailmassa.

Kun työ aikanaan valmistuu,

tulevat uudet tekstiilien huoltoohjemerkinnät

eli standardit

suosituspohjaisesti voimaan

kaikkialla maailmassa.

SOL Pesulapalveluita käyttävälle

asiakkaalle standardien

uusiminen näkyy nyt jo ympäristöystävällisten

palveluiden

lisääntymisenä.

– Yhteisistä kansainvälisistä

toimintamalleista sopimalla

voidaan varmistaa, että asiakas

voi aina ja kaikkialla luottaa

saamaansa palveluun ja siihen,

että pesu tehdään jatkossakin

parhaalla mahdollisella tavalla,

sekä tekstiili että ympäristö huomioiden,

Örn sanoo.

– Ensimmäiset lausunnot

ovat nyt kommentointikierroksella

ja seuraavan kerran työryhmä

kokoontuu tammikuussa.

www.solisti.fi 41


PALVELURATKAISUT

Kauppaa

käydään elämyksillä

Kauppakeskuksista on tulossa viihdekeskuksia,

jotka kisaavat ihmisten vapaa-ajasta.

Teksti VAULA AUNOLA Kuvat VAULA AUNOLA ja PORIN PUUVILLA

Kaksi vuotta sitten ovensa

avannut Porin Puuvilla

on tällä hetkellä Suomen

nopeimmin kasvava kauppakeskus

sekä myyntien, että

kävijämäärien perusteella.

- Syyskuussa kävijämäärämme kasvoi

yli 20 prosenttia. Se kertoo siitä,

että nyt monista aiemmin satunnaisista

kävijöistä on tullut vakituisia asiakkaita,

kiinteistöjohtaja Juha Veistonen

sanoo.

Vilkkaimpina päivinä kauppakeskuksessa

saattaa vierailla noin 25 000

asiakasta ja he tulevat laajasti koko

maakunnasta.

Veistonen uskoo, että kauppakeskuksille

riittää asiakkaita tulevaisuudessakin.

– Viime vuonna kauppakeskusten

myynti nousi 1,1 prosenttia ja verkkokaupan

laski saman verran.

– Jotkut verkkokauppabränditkin

ovat innostuneet perustamaan kivijalkamyymälöitä.

Arvelen sen tosin olevan

osittain logistiikan kustannuksien optimointia.

Tuleehan kauppiaalle varmasti

halvemmaksi, jos asiakas palauttaa

sopimattoman verkko-ostoksensa suoraan

myymälään ja sieltä se myydään

eteenpäin.

Taistelua vapaa-ajasta

Puuvillan markkinointikoordinaattori

Sanna Lamminpää kertoo, että

kauppakeskuksen markkinointibudjetista

suuren osan lohkaisevat erilaiset

tapahtumat.

– Meillä on esiintynyt niin Mikael

Gabriel kuin Anssi Kelakin ja

parhaimmillaan esityksiä kuuntelemassa

on ollut väkeä useita tuhansia.

Tarjolla on myös monenlaisia muita

tapahtumia, kuten terveys- ja lasten

Kolmen eri

palvelualan

toimintoja

yhdistettiin

tehokkaasti.

tapahtumia sekä senioripäiviä. Useat

toimijat, kuten yhdistykset, järjestävät

Puuvillassa paljon pienimuotoisempia

tapahtumia eri kohderyhmille, kuten

tanssiesityksiä, pajoja, taidenäyttelyitä

ja monenlaisia infotilaisuuksia. Tänne

voi siis tulla viettämään vapaa-aikaa, ei

vain ostoksille, Lamminpää sanoo.

– Ajanviettoa varten meiltä löytyy

monipuolisen ravintolavalikoiman

lisäksi myös Olohuone ja lapsille kahden

sadan neliön leikkipaikka Puuhavilla,

hän lisää.

Juha Veistonen korostaa, että palveluiden

pitää olla kohdallaan.

– Vuokralaisia valitessamme otamme

huomioon, miten heidän palvelunsa

istuvat koko palettiin. Kauppakeskusyhdistys

ennustaa, että vuonna 2030

kauppakeskusten vuokralaisista peräti

30 prosenttia on kahviloita ja ravintoloita,

Veistonen sanoo.

Myymälöiden lisäksi Porin Puuvillan

kaupunkikorttelista löytyy julkisia

palveluja, erilaisia toimistotiloja ja Yliopistokeskus.

– Ilon aiheemme on syyskuussa avattu

kirjasto, jolle remontoimme ja tar-

42 www.solisti.fi


SOL hoitaa

myös Puuvillan

infopistettä.

– Asiakkaiden

neuvonnan

lisäksi

meiltä löytyy

muun muassa

SOL pesulan palvelupiste

ja

pakettiautomaatti,

palveluvastaava

Helena

Niittumäki

sanoo.

– Teetämme

SOLilaisilla

monenlaisia

lisätöitä.

Saatan tarvita

käsiä, vaikka

Puuvilla-lehtien

jakamiseen

myymälöihin,

Porin Puuvillan

markkinointikoordinaattori

Sanna

Lamminpää

lisää.

josimme tilat. Nyt odotamme yhdessä,

saako sivukirjasto perustoiminnalleen

jatkorahoitusta tulevaisuutta ajatellen.

Puuvillan henki

Juha Veistonen on ollut mukana Porin

Puuvillan suunnittelussa alusta asti.

– Inspiraatiota haettiin muun muassa

Tekesin Fiksu kaupunki -hankkeesta

ja jo tarjouskilpailuvaiheessa etsimme

uudenlaisia ratkaisuja myös kauppakeskuksen

tilojen hoitoon. Hinta oli

liki sama kaikilla toimijoilla eli kilpailu

käytiin ratkaisujen toimivuudesta.

Vilkkaimpina

päivinä kauppakeskuksessa

saattaa

vierailla jopa

25 000 asiakasta.

– Meille ei riittänyt

se, että seinällä

lukee milloin wctilat

on siivottu,

Porin Puuvillan

kiinteistöjohtaja

Juha Veistonen

sanoo.

– SOL hoitaa meillä nyt siivousta,

kiinteistöpalveluja ja infoa. Yhteyshenkilöllä

on tällaisessa työssä merkittävä

rooli ja SOLin palveluesimies Satu

Koivusen kanssa arki sujuu. Hän on

ollut mukana alusta asti ja voi tarjota

meille myös erilaisia lisäpalveluja. Tällä

hetkellä hänellä on esimerkiksi työn

alla kauppakeskuksen mattoasioiden

kilpailutus.

– SOLilaiset myös avustavat

tapahtumissa esimerkiksi kokoamalla

esiintymislavan sekä antamalla

tapahtumajärjestäjille pöytiä ja tuoleja

Infolasta. Lisäksi saatan tarvita käsiä

hyvin monenlaiseen hommaan, vaikka

Puuvilla-lehtien jakamiseen myymälöihin,

Sanna Lamminpää lisää.

Veistonen ja Lamminpää puhuvat

molemmat ”Puuvillan hengestä”.

– Arvostamme ystävällisyyttä, joustavuutta

ja reipasta asennetta, ja siinä

SOLilaiset ovat onnistuneet.

Siisti ratkaisu

Tarjouskilpailussa oli erikseen mainittuna

muun muassa wc-tilojen siivouksen

tehokas järjestäminen.

– Meille ei riittänyt se, että seinällä

lukee milloin tila on siivottu. Tämä tieto

ei lohduta asiakasta yhtään, jos tila

on jotenkin epäsiisti tai paperi lopussa,

Juha Veistonen sanoo.

Ratkaisu löytyi siitä, että siivouksen

työtilat sijoitettiin wc-tilojen viereen ja

SOLilaiset käyvät aina ohi kulkiessaan

tarkistamassa, että kaikki on kunnossa.

– Tämä toimii hienosti, mitään lappuja

ei tarvita ja olemme saaneet asiakkailtamme

kiitosta siisteydestä.

Ympäristöystävällisyys näkyy kauppakeskuksen

monissa yksityiskohdissa

ja myös wc-tiloissa.

www.solisti.fi 43


PALVELURATKAISUT

PORIN

PUUVILLATEHDAS

PERUSTETTIIN

1898

JA KAIKKI

RAKENNUKSET

OLIVAT VALMIINA

1909.

VUONNA 1912

YHTIÖLLÄ OLI

650

TYÖNTEKIJÄÄ JA

MYYNTIÄ

4,5

MILJOONAA

MARKKAA.

YRITYKSESTÄ TULI

OSA FINLAYSONIA

VUONNA

1973.

SUURI TULIPALO

JÄTTI KUTOMOSTA

JÄLJELLE VAIN

SAVUAVAT

RAUNIOT VUONNA

1981

JA TEHDAS LOPETTI

TOIMINTANSA.

VUONNA

2000

PORIN

YLIOPISTOKESKUS

ALOITTI TOIMINNAN

ALUEELLA JA

2009

ALOITETTIIN

HANKETUTKIMUS

PUUVILLAN

KESKUKSEN

RAKENTAMISEKSI.

KAUPPAKESKUS

PUUVILLA AUKESI

VUONNA

2014.

– Olemme

myös käyttäneet

LEANkävelyjä

toimintojen

tehostamiseen,

palveluesimies

Satu Koivunen

sanoo.

Kauppakeskus Puuvilla on

rakennettu entisen Finlaysonin

puuvillatehtaan tiloihin. Arkkitehti

August Krookin suunnittelema

alue kuuluu Museoviraston

inventoimiin valtakunnallisesti

merkittäviin rakennettuihin kulttuuriympäristöihin.

– Käytössä on vedettömät pisuaarit

ja kankaiset pyyhkeet. Emme halunneet

hurisevia käsien kuivauskoneita,

koska niistä eivät kaikki pidä ja silloin

kädet pyyhitään sitten vaikka omiin

vaatteisiin. Ajattelimme siis samalla

sekä ympäristöä, että asiakkaiden viihtyvyyttä.

Aivan halpa ratkaisu tämä

ei tietenkään ollut, mutta sopii hyvin

Puuvillalle.

MONIOSAAJIEN TEHOKAS PAKETTI

LEED-platinaa

Juha Veistonen kertoo, että Puuvillan

maalämpöjärjestelmä on Suomen kolmanneksi

suurin.

– Tiloistamme 99,7 prosenttia lämmitetään

ja jäähdytetään maalämmöllä.

Tämä ei ole meille pelkästään ympäristöteko

vaan tuo säästöä.

Porin Puuvillalle on myönnetty korkein

mahdollinen, platinatason, LEEDympäristösertifikaatti.

– Tämä velvoittaa meitä monin

tavoin ja ensi vuonna aiomme ottaa

jälleen kaulaa muihin. Meillä on

paljon kattopinta-alaa, ja siitä on varmaan

helppo arvata mitä on suunnitelmissa.

l

SOL huolehtii Porin Puuvillassa siivouksesta,

kiinteistöhuollosta ja kauppakeskuksen

infopisteestä.

– Asiakkaiden neuvonnan lisäksi

infopisteestä löytyvät SOL pesulan palvelupiste,

pakettiautomaatti, suutarin

noutopiste ja siellä hoituvat myös muun

muassa pysäköintiasiat, palveluesimies

Satu Koivunen kertoo.

Hän on paikalla kohteessa päivittäin

ja tekee tiivistä yhteistyötä kauppakeskuksen

oman henkilökunnan kanssa.

– Minulla on toimisto Puuvillassa

eli pystymme vastaamaan asiakkaan

pikaisiinkin pyyntöihin nopeasti.

– Hoidamme myös kiinteistöhuollon

päivystyksen ympäri vuorokauden ja

esimerkiksi sprinklerijärjestelmän hälytykset

menevät sekä Aurinkovoimalaan

että päivystäjämme puhelimeen.

Kolmen eri palvelualan toimintoja on

Puuvillassa yhdistetty tehokkaasti.

– Ne tukevat toinen toisiaan ja työntekijöistämme

useimmat hallitsevat

useita tehtäviä. Olemme näin pystyneet

vähentämään osa-aikaisuutta ja toimimaan

samalla hyvin kustannustehokkaasti.

– Olemme myös käyttäneet LEANkävelyjä

toimintojen tehostamiseen.

Satu Koivunen on toiminut palvelupäällikkönä

Puuvillassa sen koko

toiminnan ajan ja on ammatiltaan laitoshuoltaja.

– Lisäksi olen osallistunut erilaisiin

SOLin koulutuksiin ja tammikuussa aloitan

kiinteistöpalveluiden erikoisammattitutkinnon

suorittamisen.

44 www.solisti.fi


ASIAKAS

SÄÄSTÄÄ

Pysy ajan tasalla LEAN-asioissa, seuraa twitterissä: @Harri_Emaus

Lean-filosofiaan perustuvaa

Kerralla oikein -mallia käytetään

hyvin erilaisissa kohteissa.

Syksyllä otettiin käyttöön PDCA-menetelmä, jota

sovelletaan uudessa 90012015 ISO-standardissa..

SOLin kehityspäällikkö Harri

Emaus kertoo, että kokemuksia

prosessien kehittämisestä

on kertynyt muun

muassa siivouksen, kiinteistönhoidon

ja vartioinnin osalta.

– Esimerkiksi viime vuonna teimme

satoja Lean-kävelyjä, joiden avulla saavutimme

suuriakin säästöjä asiakkaillemme,

hän kertoo tyytyväisenä.

– Toteutamme nämä hankkeet

yhteistyössä asiakkaidemme kanssa ja

olemme myös konsultoineet asiakkaitamme

heidän omien prosessien kehittämisessä.

Konkreettiset

tavoitteet

Prosessien kehittämisen tavoitteet ovat

hyvin konkreettisia.

– Kun esimerkiksi suunnittelemme

huolellisesti työpäivän aikana käytettävät

aikataulut, reitit, työvälineiden

sijainnin ja tarvittavat kuljetuksen apuvälineet

niin pääsemme eroon turhista

askeleista ja odottelusta. Kohteiden

työntekijät osallistuvat tähän kehitystyöhön,

mikä on tärkeää, koska juuri he

ovat työnsä parhaita asiantuntijoita.

– Samalla työntekijöidemme työhyvinvointi

paranee, kun turhat askeleet

ja työtehtävät jäävät pois ja he voivat

käyttää työaikansa olennaisiin asioihin.

Emaus korostaa, että tärkeää on

myös toiminnan jatkuva kehittäminen

eikä mikään organisaatio tule koskaan

valmiiksi.

– Asiakkaidemme tarpeet saattavat

myös muuttua nopeassakin aikataulussa.

Esimiehet perehtyvät

PDCA-menetelmään

Harri Emaus kertoo, että esimiesten

koulutuksessa on perehdytty tänä syksynä

PDCA-menetelmään, jota sovelletaan

myös uudessa ISO 90012015

standardissa.

– Tämä laadunhallintajärjestelmiä

käsittelevä standardi julkaistiin viime

syyskuussa. Lisäksi olemme tänä syksynä

paneutuneet koulutuksissa erityisesti

systemaattiseen ongelmanratkaisuun

A3-lomakkeen avulla. Loppu- ja

ensivuodesta panostamme jatkuvan

parantamisen valkotauluihin. A3 ja

jatkuvan parantamisen valkotaulut

kuuluvat olennaisesti yhteen. Jatkuvan

parantamisen valkotaululla yksi parannus,

idea tarkoittaa yhtä A3-lomaketta

per parannus.

– Puututaan peliin ja ratkotaan niin

ongelmia että päästään juurisyiden

ääreen. Jokainen voi miettiä kolmea

asiaa mikä parantaisi omaa tekemistä!

HUKAN OIREET

✔ Työn liian tarkka tekeminen

✔ Tarpeeton liikkuminen

✔ Suunnitelmattomuus

ja tarpeeton käsittely

✔ Kuljettaminen

✔ Virheet ja viat

✔ Osaamisen

alihyödyntäminen

✔ Odotus

✔ Varastointi ja epäjärjestys

– Suunnittelemme huolellisesti työpäivän aikana

käytettävät aikataulut, reitit, työvälineiden

sijainnin, kehityspäällikkö Harri Emaus kertoo.

LEAN PELITTÄÄ. Koulutuksia varten on toteutettu Kahootkännykkäpeli.

Tässä kymmenen kysymyksen pelissä pureudutaan hukan

kahdeksan oireen keskeisiin kysymyksiin. LEAN Kerralla oikein -peli on

hauska tapa oppia uutta ja kerrata vanhaa tietoutta yhdessä. Yksi pelin

tavoite on herättää keskustelua ryhmässä ja tuoda esille mahdollista

hiljaista tietoa. Pelaaja vastaa monitorilla esitettyihin kysymyksiin omalla

päätelaitteellaan ja vastauskierroksen jälkeen nähdään kysymykseen oikein

ja väärin vastanneiden lukumäärä sekä pistetilanne. Hukka #8 on tärkein eli

osaamisen alihyödyntäminen.

www.solisti.fi 45


SIIVOUSPALVELUT

Kaukana kaivoksella

Boliden Kevitsan kaivokselta on monta poronkusemaa lähimpään

taajamaan. Palveluntoimittajien on siis eräretkeilijän tavoin

suunniteltava tarkkaan työssä tarvittava henkilöstö ja kalusto.

Teksti VAULA AUNOLA Kuvat JUKKA TARKIAINEN ja BOLIDEN

Sopimusneuvottelija Krista

Stauffer kertoo, että kaivoksella

kaikkien palvelujen

toimittajien pitää sitoutua

yrityksen ehtoihin, etenkin

tiukkoihin turvallisuus- ja ympäristövaatimuksiin.

– Näin vaativassa ympäristössä tietyt

rutiinit ja käytännöt on omaksuttava

osaksi päivittäistä työtä, jottei vahinkoja

pääse koskaan syntymään siivouksen

tason kuitenkaan kärsimättä. Koska

kaivoksen alue on laaja ja olosuhteet

muuttuvat koko ajan, hyvin toimiva

kommunikaatio on yksi tärkeimmistä

tekijöistä.

SOL siivoaa Boliden Kevitsan kaivoksella

monenlaisia tiloja.

– Olosuhteet vaihtelevat normaaleista

toimistotiloista pölyävään korjaamoja

tehdasympäristöön sekä kemikaalivaraston

kautta avolouhoksen haastaviin

olosuhteisiin, joista puuttuu muun

muassa juokseva vesi ja jonne ei ilman

saattajaa ole kenelläkään ulkopuolisella

mitään asiaa.

Jokainen alueella työskentelevä henkilö

käy läpi turvaperehdytyksen ennen

töiden aloittamista, jotta hän osaa liikkua

ja työskennellä turvallisesti.

– Kypärät, turvakengät, suojalasit,

kuulosuojaimet ja

PORONKUSEMA

ON MATKA, JONKA PORO KYKENEE

KULKEMAAN VIRTSAAMATTA. ELÄIN

EI PYSTY VIRTSAAMAAN VAUHDISSA

JA LIIAN PITKÄ JUOKSUTTAMINEN VOI

AIHEUTTAA SILLE HALVAUSTILAN.

POROMIESTEN PERIMÄTIEDON

MUKAAN KUSEMAVÄLI ON

ENIMMILLÄÄN 7,5 KILOMETRIÄ.

pölymaskit ovat

siivoojiemme

vakiovaruste,

osalle porukasta

myös

moottorimaskit

ja henkilönostimet ovat tulleet

tutuiksi.

Tarkkaan harkiten

Krista Stauffer korostaa, että pohjoinen

sijainti ja pitkät välimatkat asettavat

omat haasteensa palvelun toimittajille.

– Kohteisiin on perehdyttävä huolella

ennen työn aloittamista, jotta

osataan mitoittaa henkilöstö ja kalusto

oikein tarpeita vastaavaksi. Osaavaa

henkilöstöä pitää löytyä myös esimerkiksi

sairaslomatuurauksiin.

– Eikä täältä tietenkään kannata

lähteä hakemaan kesken päivän jotain

mahdollisesti puuttuvaa varustetta,

kun edestakaista ajoa lähimpään

kauppaankin tulee yli 80 kilometriä.

– Suljetulle alueelle ei voi myös-

46 www.solisti.fi


Kevitsan esiintymä

löydettiin

VUONNA

1987

ja se on yksi

suurimmista

mineraalilöydöistä

Suomessa kautta

aikojen. Ruotsalainen

Boliden osti Kevitsan

avolouhoksen

kesäkuussa 2016

kandalaiselta First

Quantumilta.

500

METRIÄ

syväksi suunniteltu

avolouhos tuottaa

malmirikastetta,

joka sisältää kuparia,

nikkeliä, platinaa ja

palladiumia. Rikaste

toimitetaan Bolidenin

Harjavallan sulattoon

ja ulkoisille asiakkaille.

Laitokseen

kuuluu kaivos ja

rikastamo, jotka on

molemmat otettu

käyttöön vuonna

2012. Kaivoksella

työskentelee

380

TYÖNTEKIJÄÄ

ja

200

ITSENÄISTÄ

YRITTÄJÄÄ.

– Palveluiden sujuvuudella on meille suuri

merkitys, totevat Boliden sopimusneuvottelija

Krista Stauffer ja talouspäällikkö Jarno

Mäkinen.

kään tulla kuka vain tuomaan mitä

vain milloin vain, sillä portista ei pääse

sisään ilman vierailua isännöivän

henkilön ennakkoilmoitusta ja valvontaa

tai alueella liikkumiseen oikeuttavaa

turvaperehdytystä.

Sujuvuus on laatua

Alihankintasopimuksia hoidetaan

Bolidenillä tiimityönä.

– Käytännön asioista vastaa meillä

hallintokoordinaattori Pia Kastinen.

Hän tarkkailee ympäristöä ja ottaa

vastaan palautetta omilta työntekijöiltämme

päivittäin. Hän myös

tekee SOLin palvelupäällikön Anne

Määtän kanssa Insta-kierrokset säännöllisesti.

Teknisestä puolesta vastaa

talouspäällikkömme Jarno Mäkinen

ja minun vastuullani on sopimuksen

kaupallinen ja sopimustekninen puoli,

Krista Stauffer sanoo.

– Kerran kuukaudessa pidämme

sitten SOLilaisten kanssa palveluntasoseurantapalaverin,

jossa käydään

läpi mahdollisia ongelmakohtia ja sitä,

miten ne on ratkaistu.

Tämän lisäksi noin kerran vuodessa

toteutetaan laajempi arviointi.

– Sisäisessä toimittaja-arvioinnissa

haastatellaan omaa henkilökuntaa

ja verrataan tuloksia urakoitsijoihin

sovellettaviin kriteereihimme. Arviointi

sisältää jonkin verran käytännön

asioita, muun muassa Insta-kierrosten

tulokset, mutta huomioi myös turvallisuuspoikkeamaraportit,

laskutuksen,

tarjouspyyntöjen käsittelyn ja muun

kaupallisen puolen eli palveluiden

sujuvuuden, eli paljon enemmän kuin

pelkästään siivouksen lopputuloksen.

Stauffer kertoo, että siivottava alue

kasvaa hiljalleen koko ajan ja se vaatii

jatkuvaa oppimista ja sopeutumista

puolin ja toisin.

– Muun muassa kommunikaatiossa

ja muutamissa käytännöissä on

meillä vielä jonkin verran hiomisen

varaa, mutta varmasti selviämme

niistä. l

www.solisti.fi 47


HENKILÖSTÖPALVELUT

SOL välittää avustajia

Johanna Aaltonen.

–Työntekijät valitaan huolella, hyvän fiiliksen pitää olla

molemminpuolista, henkilöstöneuvottelija Johanna Aaltonen sanoo.

Teksti VAULA AUNOLA Kuvat ANTERO AALTONEN

SOL Henkilöstöpalvelut on

tehnyt sopimuksen henkilökohtaisten

avustajien välittämisestä

jo usean kunnan

kanssa.

– Tällä hetkellä meillä on avustajia

Helsingin, Espoon, Siuntion, Keravan,

Kouvolan ja Kuusamon alueella.

Muidenkin kuntien kanssa sopimuksia

on valmiina, henkilöstöneuvottelija

Johanna Aaltonen sanoo.

SOL toimii avustajien työnantajana

ja hoitaa kaikki paperityöt avustettavan

puolesta. Kunta korvaa kustannukset

asiakkaalle myönnetyn tuntimäärän

mukaan.

– Tapaamme ensin avustettavan

hänen kodissaan ja kartoitamme hänen

tarpeensa ja toivomuksensa avustajan

suhteen. Sen jälkeen lähdemme etsimään

juuri hänelle sopivaa henkilöä

työntekijöistämme. Näin läheisessä

työssä henkilökemioiden pitää toimia

ja hyvän fiiliksen pitää olla molemmin

puolista.

– Toisinaan se on ”rakkautta ensi silmäyksellä”,

mutta yleensä siinä menee

viikko tai kaksi, että nähdään miten

suhde toimii. Hakuprosessissa avustajien

taustat myös tutkitaan tarkkaan eikä

sairastumisista tai lomista tarvitse huolehtia.

Me hoidamme sijaisen.

Ihmisläheistä työtä

Johanna Aaltonen kertoo, että hakijoita

avustajan työhön on riittänyt.

– Osasyynä voi olla se, että olemme

iso ja valtakunnallinen tekijä. Monet

avustustehtäväthän ovat osa-aikaisia

ja tarvittaessa pystymme tarjoamaan

useampia avustettavia tai muita töitä

saman katon alta. Avustajalla saattaa

olla esimerkiksi kolme erilaista asiakasta,

mikä tuo vaihtelua työviikkoon.

Avustajat tulevat töihin hyvin erilaisilla

taustoilla.

– Arvostamme sitä, että henkilö on

aidosti kiinnostunut ihmisläheisestä

työstä ja avustajina työskentelee yhtä

lailla parikymppisiä kuin eläkeikäisiäkin.

– Avustajalta ei ainakaan vielä vaadita

mitään lakisääteistä ammatillista

tutkintoa. Meillä on kuitenkin riveissä

lähihoitajia ja sairaanhoitajia, joista

monet ovat kertoneet kokevansa mielekkääksi

sen, että saavat rauhassa keskittyä

yhden henkilön avustamiseen. l

NAURETAAN SAMOILLE ASIOILLE

Else Gamst-Nielsen avustaa Pirkko

ja Veli Juhani Palmia arjen rutiineissa.

– Laitamme ruokaa, käymme

yhdessä kaupassa ja hoitamassa

erilaisia asioita. Ensi viikolla minulla on

esimerkiksi silmälääkäri ja menemme

sinne yhdessä, Pirkko Palm sanoo.

Else on Palmien ensimmäinen

SOLilainen avustaja. Aiemmin he toimivat

itse työnantajina.

– Palkkasimme ensimmäisen

avustajan jo 30 vuotta sitten, kun

menimme naimisiin. Tämä systeemi

on meille helpompi. SOLin rekrytoijat

esittelivät meille sopivia ehdokkaita ja

heistä valitsimme Elsen.

– Jo heti alussa huomasin, että

meillä menee huumorit yksiin eli

voimme puhua ystävästä.

Pirkko korostaa, että suhde avustajaan

on hyvin henkilökohtainen.

– Pitää tulla tunne, että sinua

kuunnellaan aidosti eikä esimerkiksi

komennella. Eihän kukaan voi mennä

toisen kotiin määräilemään, miten

siellä eletään.

Else vaihtoi alaa aloittaessaan Palmien

avustajana.

– Olin aiemmin lakitoimiston

assistentti eli jätin taakseni hektisen

toimistoelämän, enkä ole katunut,

Else sanoo.

– Tämä työ on hyvin palkitsevaa.

Hoitoalan koulutusta minulla ei ole,

mutta sain perehdytyksen työhön ja

Pirkko ja Veli Juhani Palm saivat kutsun

yhdessä avustajansa Else Gaimst-Nielsenin

(oik.) kanssa SOLin vuosittain tarjoamalle

avustettavien ja avustajien kesälounaalle.

olen pitkään hoitanut apua tarvitsevaa

äitiäni, mikä otettiin huomioon

rekrytoinnissa.

48 www.solisti.fi


AURINGON ALLA

Ilahduttaminen antaa paljon

”IHMINEN TARVITSEE ihmistä ollakseen ihminen”,

runoili Tommy Tabermann paljon

siteeratussa tekstissään. ”Toisen ilo on parasta

ruokaa”, jatkuu runo. Ilahduttaminen ravitsee

siis niin ilahduttajaa kuin ilahtujaa.

Yksikään ihminen ei elä umpiossa.

Olemme vahvasti riippuvaisia toisistamme.

Työyhteisössä tervehtiminen, kiitos ja hymy

pitävät yllä positiivista ilmapiiriä. Ne kaikki

tuottavat keskuuteemme päivittäin mikroilahtumisia

– työntekijältä toiselle, esimieheltä

alaiselle, työntekijältä asiakkaalle. Ja

toisinpäin.

Ihmisellä on fyysisiä ja psykologisia

perustarpeita. Psykologisiksi perustarpeiksi

on määritelty muun muassa vapaaehtoisuus,

kyvykkyys ja läheisyys. Ja tutkimuksista löytyy

yhä enemmän todisteita sille, että hyväntekeminen

tulisi myös lisätä listalle. Kun

teemme hyvää, se myös tuntuu hyvältä.

Ilahduttaminen yksinkertaisimmillaan

ei maksa mitään eikä vaadi paljoa aikaa.

Asiakasta voi ilahduttaa monin tavoin, vaikka

kuuntelemalla ja vaihtamalla muutaman

ylimääräisen sanan arjen kiireen keskellä.

Olemme saaneet kiittävää asiakaspalautetta

hyvin erilaisista asiakaspalvelutilanteista, kiitokset

niistä kaikille asianosaisille.

Hiljattain eräällä SOLilaisella olivat tuntosarvet

esillä myös liikennevaloissa matkalla

kohteesta toiseen. Hän pysäytti ratin takana

elämänsä kriisitilannetta itkevän naisen

ja kysyi, tarvitseeko hän apua. Nainen ei sitä

tarvinnut, mutta ilahtui huomioimisesta niin

paljon, että lähetti kiitokset meille.

Työpaikalla kiitosta ja hyvää palautetta ei

voi antaa liikaa. Pienestäkin ilonkärpäsestä

saa tehdä härkäsen. Eikä haittaa ollenkaan,

vaikka kiitokset annetaan yleisön edessä.

Kehujen antaminen helpottuu, kun arjen

kommunikointi on jo entuudestaan sujuvaa.

Annetaan toisillemme lämpimiä sanoja ja

tekoja – ilahdumme itsekin!

Peppi Kaira

Peppi Kaira on SOLin

palveluyritysten emoyhtiö

SOLEMO Oy:n ja

SOL Pesulapalvelut Oy:n

toimitusjohtaja.

Pienestäkin

ilonkärpäsestä

saa tehdä

härkäsen.

www.solisti.fi 49


Panostamme turvallisuuspalveluihin

Yli kaksikymmentä moniosaajaa suoritti Turvallisuusvalvojan

erikoisammattitutkinnon. Toimitusjohtaja Juhapekka Joronen näkee

jatkuvan kouluttautumisen olevan yksi yrityksen menestystekijöistä.

Teksti KATI LASZKA Kuva TIMO PORTHAN

Turvallisuusvalvojien koulutus

eli TVEAT toteutettiin oppisopimuksena

ja opintoihin

kuului sekä lähijaksoja, etätehtäviä

että näyttöjä. Yhteistyökumppanina

oli Turun aikuiskoulutuskeskus,

joka on toteuttanut alan

koulutusta jo vuodesta 2002. Nyt päättynyt

koulutus syvensi erityisesti SOLin

esimies- ja asiantuntijaroolissa työskentelevien

osaamista. Turvallisuusvalvojan

erikoisammattitutkinnon suorittaneet

SOLin toimihenkilöt vastaavat turvallisuuspalveluiden

johtamisesta ja tuottamisesta

asiakasyrityksissä.

– Strategiamme mukaisesti panostamme

yrityksille tarjottaviin turvallisuuspalveluihin,

SOLin henkilöstön

kehityksen johtaja Merja Oljakka

kertoo.

– Vastavalmistuneet palveluasiantuntijat

ovat vahvoja moniosaajia.

Tutkinnon suorittaneilla on nyt myös

vartioimisliikkeen vastaavan hoitajan

pätevyys, mikä mahdollistaa tulevaisuudessa

myös uusien viranomaisten

hyväksymien toimipaikkojen perustamisen

nykyisten rinnalle, Oljakka

jatkaa.

Riskien ennakointia

SOL Palveluiden toimitusjohtaja

Juhapekka Joronen näkee jatkuvan

kouluttautumisen olevan yksi yrityksen

menestystekijöistä.

– Strategiamme mukaisesti panostamme

yrityksille tarjottaviin turvallisuuspalveluihin.

TVEAT-tutkinto tukee

palveluratkaisuamme ja antaa johdollemme

myös valmiudet kehittää asiakasorganisaatioiden

turvallisuusnäkökohtia.

Turvallisuusjohtaminen on järkevää ja

systemaattista riskien ennakointia, joka

parantaa organisaation ja työympäristön

turvallisuutta monin tavoin, Joronen

toteaa.

Oppisopimuksena toteutetun koulutuksen

osa-alueina olivat muun muassa

turvallisuussuunnittelu, alaan liittyvä

lainsäädäntö, vartioimisliiketoiminnan

ja vartiointityön perusteet, turvallisuusjohtaminen

ja turvallisuustekniikka.

Tutkinnon suorittajat osoittivat

ammattitaitonsa tutkintosuorituksilla

käytännön työtehtävissä omissa asiakasyrityksissään.

Turvallisuusjohtaminen

on

systemaattista

riskien

ennakointia.

50 www.solisti.fi


KOULUTUS

MONIOSAAJA LAATI

TURVALLISUUS-

SUUNNITELMAT

HOTELLEILLE

Työn ohessa opiskelu on palvelujohtaja

Birgitta Lindvallille tuttua puuhaa.

Teksti KATI LASZKA Kuva TIINA JALONEN

Takarivissä vasemmalta: Paavo Hänninen

(Turun AKK), Niko Simonen, Anne Korkeamäki,

Mari Suomalainen, Päivi Volanen, Heidi

Uotinen, Birgitta Lindvall, Anne-Maarit

Pusa-Heittola, Eturivissä vasemmalta: Jussi

Lundgren, Saana Raessuo, Lea Laakkonen,

Sanna Peltola, Marjukka Ruohoranta, Tina

Klärck, Sari Ahola, Aila Forsström, Ritva Haho,

Marika Kesäniemi, Sari Ronkainen, Mira

Nokkala-Jalas ja Juhapekka Joronen.

Birgitta Lindvall kuvailee itseään ikuiseksi opiskelijaksi.

- Jatkuva kehittyminen ja uuden oppiminen pitää mielen virkeänä

ja antaa lisää kapasiteettia ja näkökulmia myös esimiestyöhön,

hän toteaa.

Viimeisimpiä suoritettuja tutkintoja ovat liiketoimintaosaamisen

Tradenomi sekä Tradenomi YAMK ja niiden rinnalla nyt uunituore

Turvallisuusvalvojan erikoisammattitutkinto.

- Tämän koulutuksen järjestäminen oli SOLille iso satsaus, mutta sillä

saatiin tuntuva määrä asiantuntijuutta turvallisuuspuolelle. Pääsemme kukin

nyt syventämään yhteistyötä sekä tarjoamaan kattavia palveluratkaisuja olemassa

oleville ja uusille asiakkaille, Lindvall tiivistää koulutuksen antia.

SOL TURVALLISUUS-

PALVELUT

SOL on tällä hetkellä yksi Suomen

merkittävimmistä turvallisuuspalveluiden

tuottajista ja

toiminta kasvaa tasaisesti. SOL

tarjoaa asiakkaille kattavan

paketin palveluja arjen asiakaspalvelutilanteiden

hoitamisesta

yrityksen turvallisuuden

kokonaisvaltaiseen suunnitteluun

ja etävalvontajärjestelmien

hallinnointiin. Palveluihin

kuuluvat Aurinkovoimalan

tekniset ratkaisut kuten valtakunnalliset

hälytyskeskus- ja

etähallintapalvelut, vartiointi,

järjestyksenvalvonta ja turvatarkastukset.

Lähes kymmenen

SOLissa

vietetyn

vuoden aikana

Birgitta Lindvall

on suorittanut

kolme

tutkintoa,

joista uusin

on Turvallisuusvalvojan

erikoisammattitutkinto

eli TVEAT.

Lopputyönään

hän laati

turvallisuussuunnitelmat

Best Western

Hotel Kalliohoviin

ja Hotel

Raumanlinnaan.

www.solisti.fi 51


KOULUTUS

- Meillä tutkinnon suorittaneilla

on nyt myös vartioimisliikkeen vastaavan

hoitajan pätevyys, mikä mahdollistaa

tulevaisuudessa uusien viranomaisten

hyväksymien toimipaikkojen

perustamisen nykyisten rinnalle.

Oppisopimuksena toteutetun koulutuksen

osa-alueina olivat muun muassa

turvallisuussuunnittelu, alaan liittyvä

lainsäädäntö, vartioimisliiketoiminnan

ja vartiointityön perusteet, turvallisuusjohtaminen

ja turvallisuustekniikka.

Lainsäädäntö määrittelee tiukasti koko

turvallisuusalaa ja osaamistason on

oltava kohdallaan.

- Koulutuksen sisältö oli todella vaativa

ja iso kokonaisuus oman työn ohella

suoritettavaksi. Näytöt tehtiin koulutuksen

näyttövaatimusten mukaan,

eivätkä ne menneet läpi heittämällä.

Tuntemukset olivat hiukan samanlaiset,

kuin aikoinaan ylioppilaskirjoituksissa,

Lindvall toteaa hymyillen.

Palveluratkaisu laajeni

Birgitta Lindvall aloitti uransa SOLilla

vuonna 2007. Hän työskentelee palvelujohtajana

Länsi-Suomen alueella ja

työntekijöitä Lindvallin alaisuudessa

on yli 500. Ennen uraansa SOLilla,

Lindvall työskenteli pitkään hotelli- ja

ravintola-alalla, jossa kokemusta karttui

muun muassa ravintolapäällikkönä

Silja Linen eri aluksilla ja reiteillä sekä

maaorganisaatiossa.

Tutkinnon suorittajat osoittivat

ammattitaitonsa tutkintosuorituksilla

käytännön työtehtävissä omissa asiakasyrityksissään.

Lopputyönä raumalaiselle

Rauman Hovi Oy:lle toteutettu

turvallisuussuunnitelma oli Lindvallin

haaveissa jo pidempään.

- Matkassa oli hiukan tuuriakin, sillä

yhteydenottoni tapahtui juuri oikeaan

aikaan, kun tuli ilmi, että turvallisuuteen

liittyvien asioiden päivittäminen

olivat yrityksessä ajankohtaisten asioiden

listalla.

- Lopputyön tekeminen oli työn

ohella ajallisesti haastavaa, mutta hyvin

mielekästä. Asiakkaalla oli hieno tahtotila

turvallisuuskartoituksessa esiin

tulleiden asioiden päivittämiseen ja

kehittämiseen. Positiivista oli myös se,

että pystyin TVEAT-koulutuksen rinnalla

hyödyntämään omaa hotelli- ja

ravintola-alan taustaani suunnitelmaa

tehtäessä.

Hyödyt asiakkaalle

Myös Rauman Hovi Oy:n toimitusjohtaja

Anne Ignatius-Helander

on tyytyväinen SOLin tarjoamien palveluratkaisujen

laajenemiseen. Hyvin

sujunutta kumppanuutta oli luonteva

laajentaa myös turvallisuuden puolelle.

- Aiemman yhteistyön myötä toimintaympäristömme

oli Lindvallille

tuttu ja turvallisuuteen liittyviä suunnitelmia

oli vaivatonta lähteä viemään

eteenpäin. Turvallisuusauditointien

perusteella tehdyissä suunnitelmissa

toimintaamme liittyvät erityispiirteet ja

mahdolliset riskit olivat kartoitettu erittäin

kattavasti ja asiantuntevasti. Nyt

päivitetyllä ja aikataulutetulla suunnitelmalla

on hyvä jatkaa turvallisuusasioiden

kehittämistä hotelleissamme.

Turvallisuussuunnitelma laadittiin

Raumalla sijaitseviin Best Western

Hotel Kalliohoviin ja Hotel Raumanlinnaan

ja Lindvall onkin erityisen kiinnostunut

turvallisuusjohtamisesta.

- Se on tärkeä osa normaalia liiketoiminnan

johtamista, joka keskittyy

TURVALLISUUSSUUNNITELMA

PÄHKINÄNKUORESSA

häiriöiden ennaltaehkäisyyn, toimintaan

häiriön aikana ja sen jälkeen. Ja

niin kuin muussakin liiketoiminnassa,

isointa roolia näyttelee yrityksen henkilökunta,

joka turvallisuudesta huolehtii.

Koulutus saa kiitosta

Koulutuksen järjestäjänä toimi Turun

aikuiskoulutuskeskus, joka on toteuttanut

alan koulutusta jo vuodesta 2002.

Koulutuksesta vastannut turvallisuusasiantuntija

Paavo Hänninen saa

Birgitta Lindvallilta pelkkää positiivista

palautetta. Noin kuukauden välein

järjestetyt lähipäivät toimivat hienosti

kokonaisuutta syventävinä ja tehokkaina

oppimishetkinä.

- Koko koulutus oli todella hienosti

organisoitu ja järjestetty. Ryhmän

osaamistaso oli kartoitettu laajasti ja

kouluttajalta sai hyvin tukea ja tsemppausta

heikompina hetkinä.

- Lähipäivien parasta antia olivat

huipputason luennoitsijat, jotka tahoillaan

toimivat vaativissa turvallisuusalan

tehtävissä. He jakoivat meille näkemyksiä,

käytännön kokemuksia ja vinkkejä

siitä, miten turvallisuusasioita voi ratkoa

ja kehittää. l

• kohteiksi valittiin Best Western Hotel Kalliohovi

ja Hotel Raumanlinna

• yhdessä toimitusjohtajan kanssa tehtiin sisäiset

turvallisuusauditoinnit molempiin hotelleihin, jossa

tunnistettiin vaarat ja riskitekijät

• laadittiin riskien arviointitaulukko ja toimenpidesuunnitelma,

joka hyväksyttiin ja aikataulutettiin

• laadittiin turvallisuussuunnitelma pelastussuunnitelmien

ja toimintaohjeiden päivittämiseksi

• esitettiin turvallisuussuunnitelmassa malli toimitusjohtajan

työkaluksi, miten sähköiselle alustalle

voidaan siirtää kiinteistöjen useiden eri toimijoiden

koko tilannekuva, jolla turvallisuuskokonaisuutta on

helpompi jatkossa hallita ja päivittää

• päätettiin turvallisuuskoulutuksista hotelleissa toimiville

henkilöstöryhmille

52 www.solisti.fi


TYÖHYVINVOINTI

Päivän aikana

kohdepäällikkönä

Heidi Paananen

pysähtyy hetkeksi

mielikuvaharjoituksen

avulla

rauhoittumaan. –

Sen jälkeen saan

enemmän aikaan

ja asiat myös

päätökseen, mikä

ennen tuotti vaikeuksia.

Uutta potkua työpäivään

Helsinki-Vantaan lentokentällä kohdepäällikkönä työskentelevä

Heidi Paananen, on kokenut hektisen työympäristön paineet

ja saanut voimia jaksamiseen coachauksesta.

Teksti KARI MARTIALA Kuva ANTERO AALTONEN

Kun työelämä tuntuu vievän

voimat ja riittämättömyyden

tunteet valtaavat mielen, kannattaa

hakea apua.

SOLin palveluksessa lentoaseman

kohdepäällikkönä Heidi Paananen

koki olevansa oravanpyörässä,

josta ei pystynyt hyppäämään pois

omin voimin.

– Työympäristö on todella hektinen

ja omaa jaksamista on vaikea järkeistää

ja vetää rajoja omalle tekemiselle. Arki

myös muokkaa toimintatapoja ja vaikka

järki sanoisi muuta, omaa tekemistä

on todella vaikeaa muuttaa, Paananen

sanoo.

– Työssä tulee muutoksia koko ajan

ja tuntuu, että ei voi itse vaikuttaa

asioihin. Työnteosta tulee helposti paikasta

toiseen juoksemista. Tuntui, että

minun kuuluu tehdä kaikki se, mitä

ikinä päivän aikana tulee vastaan. Ja

mihinkään ei voinut sanoa ei.

Työskentely lentoaseman turvatarkistetulla

alueella, jossa kaikki se

mitä saa tehdä ja milloin, on saneltu

valmiiksi. Työntekijöiden ei tarvitse olla

itse aktiivisia, koska kaikki on saneltu

valmiiksi.

– Tämä ohjaa työntekijöitä niin, että

he eivät työskentele omatoimisesti.

Minä en puolestani osannut oikaista

tätä käyttäytymistä. Joku saattoi esimerkiksi

soittaa minulle kotiin myöhään

illalla, että missä pölynimuri onkaan?

Ei ole kuitenkaan tarkoitus, että esimies

juoksee viemässä työntekijöille

työvälineitä.

– Olin lisäksi ylitunnollinen, kuvittelin,

että kaikki pitää pystyä hoitamaan

ja jaksamaan. Se vaikutti vähitellen

kotielämäänkin. Lopulta tiesin itse, että

tämä pitää saada loppumaan, mutta en

osannut. Ylisuoritin ja olin koko ajan

kiinni työssä, ympäri vuorokauden.

www.solisti.fi 53


TYÖHYVINVOINTI

Halusin päästä

oravanpyörästä

– Suhtauduin coachaukseen aluksi

epäilevästi, että vieläkö lisää tekemistä,

mutta halusin kokeilla mitä tahansa

päästäkseni eroon oravanpyörästä.

Heti ensimmäisen tapaamisen aikana

hänestä tuntui, että jokin ovi avautui

ajatuksissa.

– Kokemus oli aivan huippu, koin

todellisen henkilökohtaisen kasvukehityksen.

Opin luopumaan ylikontrolloivasta

asenteesta ja jakamaan vastuuta

muille henkilöille. Ymmärsin, etten voi

mennä esimiehen tai työntekijöiden

taakse, vaan olen itse vastuussa siitä

mille itseni altistan ja miten paljon vaadin

itseltäni. On turhaa syyttää muita.

Se oli sykähdyttävä kokemus.

Paananen löysi coachauksen myötä

myös jokapäiväisen mielikuvaharjoitteen,

jonka avulla arkea pystyy hallitsemaan.

– En anna enää imaista itseäni

mukaan hallitsemattomaan kiireeseen.

Työskentely on tullut paljon toimivammaksi

ja kehittynyt parempaan

suuntaan.

– Otan päivän aikana aikaa rauhoittumiseen

10 minuuttia, kuvittelen

itseni johonkin rauhalliseen paikkaan,

vaikka kalliolle meren rannalle. Sen

jälkeen saan enemmän aikaan ja asiat

myös päätökseen, mikä ennen tuotti

vaikeuksia.

Coachauksen myötä otettiin käyttöön

myös ajanseurantalomake, johon

kirjattiin kaikki päivän aikana tehdyt

työt.

– Sen myötä oppi hyvin nopeasti,

mikä on ollut turhaa. Opin priorisoimaan

ja näin, mikä on tuloksen kannalta

tärkeää.

Hyvää kannattaa jakaa ja Paananen

onkin käynyt coachauksessa esiin tulleita

asioita läpi kollegoiden; palveluesimiesten,

palveluohjaajien ja palveluvastaavien

kanssa.

– Coachauksen ideana onkin viedä

tätä oppimaamme eteenpäin, hän

sanoo. l

Opin jakamaan

vastuuta muille.

MOTIVAATIO SYTTYY HYÖDYISTÄ

HEIDIN coachauksesta vastannut

SOLin henkilöstön kehitysjohtaja

Merja Oljakka kertoo, että Heidi

oli miellyttävä coachattava.

– Heidin motivaatio syntyi

havaitun hyödyn myötä. Hän oli ja

on hyvin työorientoitunut, mutta

osaa nyt myös jakaa vastuuta.

– Heidillä on tahtotila voida

paremmin, niin että vapaa-aikaa

ja voimia jää elämän muihinkin

alueisiin. Aina ei tarvitse olla tavoitettavissa,

tehtäviä voi jakaa ja

priorisoida. Hän pääsi mielestäni

melko nopeasti sisään coachaukseen

ja käytimme apuna aluksi

myös erilaisia työkaluja, kuten

mielikuvaharjoitteita ja ajanhallinnan

seurantavälineitä, Oljakka

kuvailee.

– Heidillä on korkea motivaatiotaso

ja hän siirsi oppia myös

eteenpäin omalle tiimilleen, jolloin

koko työyhteisö hyötyi ja oppi

ottamaan vastuuta omista tekemisistään.

Menetelmä sopii sekä ryhmille

että yksilöille. Oljakalla on ollut

tähän mennessä 12 coachattavaa,

osa ryhmiä ja osa yksilöitä.

Kokemukset ovat olleet hyviä.

- Tässä näkee oivaltamisen

ilon, sekä sen mihin tilanteisiin

coaching sopii, hän sanoo.

SOLissa coaching sovitaan

aina erikseen ja se lähtee tarpeesta.

Tarve voi tulla esille esimieheltä

tai itse coachattavalta. Kysyntää

on ollut myös ryhmäcoachingille.

Coaching kuuluu luontevana

osana jo nyt muun muassa

esimiesvalmennukseenja työhyvinvointimentoreitten

valmennukseen.

Coachingin ideana on

auttaa coachattavaa löytämään

ja ottamaan käyttöönsä omat

voimavaransa ja osaaminen.

Coachingissa siis haetaan vahvuuksia,

joita pyritään edelleen

vahvistamaan sekä autetaan

toista itse oppimaan opettamisen

sijasta

– Coach auttaa coachattavaa

maksimoimaan omaan osaamisensa

ja siirtymään ongelmakeskeisyydestä

ratkaisukeskeisyyteen,

Oljakka kuvailee.

Tavoitteena on siis nähdä ja

kuvata, miten asiat ovat prosessin

jälkeen, tavoitteen asettaminen

onkin tärkeää ja samalla haastavaa

coachingin alussa. Coachin

roolina on ennen kaikkea tukea ja

haastaa, sekä tarvittaessa tuoda

erilaisia työkaluja, jotka auttavat

coachattavaa

löytämään ja

oivaltamaan

omat voimavaransa.

Menetelmänä

coaching

on siis ratkaisu-/

tuloskeskeinen ja

systemaattinen

vuorovaikutussuhde.

Monet teoriat

ja tieteenalat

vaikuttavat coachingin taustalla,

Merja Oljakka.

muun muassa kognitiivinen psykologia,

positiivinen psykologia,

aikuiskasvatustiede, systeemiteoria,

neurotiede, johtamistieteet

ja urheiluvalmennus.

- Coachingin hyötyjä ovat

nopeampi tiimiyttäminen sekä

omien voimavarojen ja kyvykkyyden

saaminen käyttöön sekä

vastuiden ja velvollisuuksien

selkiyttäminen. Samalla opitaan

hyödyntämään myös muiden

osaamista. Esimiestyö on yhä

enemmän valmentavaa ja tästä

saa siihen erinomaisia eväitä,

Oljakka sanoo.

54 www.solisti.fi


KOULUTUS

ANTERO AALTONEN

TIMO PORTHAN

– En montaa sekuntia miettinyt,

kun kysyttiin mukaan

koulutukseen, toteaa palveluohjaaja

Jan Johansson (yllä).

– Mitäkö hyötyä koulutuksesta

on ollut? Vaikka mitä! Olemme

puhuneet muun muassa kiitoksen

ja positiivisen palautteen

antamisen tärkeydestä,

kertoo palveluohjaaja Jari

Antikainen (oik.).

Tutkinto evästää

esimiestyöhön

Palveluohjaajat Jari Antikainen ja Jan Johansson ovat

erittäin tyytyväisiä siihen, että lähtivät mukaan suorittamaan

lähiesimiestyön ammattitutkintoa SOLissa.

Teksti VEERA SALOHEIMO

Ryhmä SOLilaisia suorittaa

lähiesimiestyön ammattitutkintoa

oppisopimuskoulutuksena.

Jari Antikainen

ja Jan Johansson kokevat,

että meneillään olevasta koulutuksesta

on jo ollut hyötyä esimiesroolin kirkastamiseen

ja omien toimintatapojen

laventamiseen.

Molemmilta oma esimies tuli aikanaan

kysymään osallistumishaluja.

Eteenpäin pyrkivät miehet eivät kauaa

vastausta empineet.

– Vastasin kyllä, sillä tottakai uralla

eteneminen kiinnostaa, kertoo Antikainen.

– En montaa sekuntia miettinyt,

sillä koulutus on aina plussaa ja antaa

erilaista perspektiiviä työntekoon. Ihan

suorilta lähdin mukaan, toteaa Johansson.

Molemmilla miehillä oli jo takana

useamman vuoden ura SOLin leivissä

ennen lähiesimiestyönkoulutuksen

alkamista viime keväänä. Jan Johansson

tuli taloon vuonna 2009 ja tekee työtä

palveluohjaajana turvapalveluiden

parissa Uudellamaalla. Hänellä on tällä

hetkellä neljä alaista.

Johansson on aiemmin suorittanut

tutkinnon liiketalouden alalta ja myös

tehnyt myyntitöitä. Hänellä oli turvallisuusalan

työkokemusta jo ennen

SOLiin tuloa.

Jari Antikainen aloitti SOLissa

viitisen vuotta sitten ja työskentelee

kiinteistöhuollon parissa Uudellamaalla

palveluohjaajana kuuden työntekijän

tiimissä. Hän on aiemmin suorittanut

www.solisti.fi 55


KOULUTUS

kiinteistönhoitajan tutkinnon. Nyt

käsillä oleva lähiesimiestyönkoulutus

täydentää siis molempien valmiuksia

esimiestyössä.

Ollaan samaa porukkaa

Tutkinto suoritetaan näyttötutkintona

ja koko koulutuksen käyminen kestää

vuoden. Opiskeluporukka, jossa

Johansson ja Antikainenkin ovat mukana,

koostuu kokonaan SOLilaisista.

– Kaikki opiskelijat tuntevat SOLin

ja sen toimintaympäristön, joten

ryhmän kesken on ollut tosi helppo

keskustella. Verkostoituminen on ollut

vaivatonta ja porukassa on ollut todella

hyvä me-henki, sanoo Jari Antikainen.

Koulutus on räätälöity SOLilaisten

tarpeisiin, ja siinä on osia niin henkilökohtaisesta

kehittymisestä, asiakassuhteiden

hoidosta, henkilöstötyöstä

kuin toiminnan kannattavuudesta.

Antikainen kertoo, että hän päätti jo

alusta lähtien, että ei arvota osa-alueita

kiinnostaviin ja vähemmän kiinnostaviin,

vaan ottaa kaiken vastaan ennakkoluulottomasti.

– Saan kaikesta paljon uutta näkökulmaa,

joten haluan suhtautua koko

koulutuksen sisältöön mahdollisimman

avoimesti.

Sekä Antikainen että Jan Johansson

tuumivat, että koulutus on antanut

uusia, vaihtoehtoisia tapoja tehdä asioita.

– Olen selkeästi huomannut, että

itsellä on enemmän tai vähemmän

hyväksi havaittu tapa toimia. Koulutuksessa

olen saanut omaa katsomuskantaa

lavennettua, sanoo Johansson.

Jan Johansson kertoo hyötyneensä

keskusteluista, joissa on pohdittu esimiehen

roolia. Se on arkinen tilanne

jokaisen koulutukseen osallistujan

työssä.

– Esimiehen täytyy muistaa olla

sosiaalinen, asiallinen ja ystävällinen.

Koulutuksesta

on saanut paljon

uusia

näkökulmia.

Olemme keskustelleet siitä, missä

menee raja esimiehen ja työkaverin

välillä ja millainen esimiehen rooli pitää

olla päivittäisessä kanssakäymisessä

työntekijöiden kanssa, hän toteaa.

Tavoitteet ovat selvät

Lähiesimiestyönopintoja tehdään työn

ohessa. Toimeliaat miehet kertovat, että

tämä yhdistelmä on toiminut vaihtelevasti.

– Opiskelujen ja työn yhdistäminen

on sujunut vaihtelevalla menestyksellä.

Välillä on enempi kiire töissä, jolloin

opiskelu jää taka-alalle, välillä pystyy

keskittymään opintoihin paremmin,

kuvaa Johansson.

– Välillä on ollut rankkaa, sillä odotetaan,

että pitäisi pärjätä molemmissa

ja antaa 100 prosentin tehot molempiin.

Kuitenkin kun nyt katson taakse

menneitä opiskelukuukausia, niin kaikki

on sujunut yllättävän helposti. Koulutuksen

oppeja voi soveltaa työnteon

arkeen, kertoo Antikainen.

SOL järjestää työntekijöilleen monipuolisesti

koulutusta, ja sekä Johansson

että Antikainen ovatkin aiemminkin

suorittaneet talon omia koulutuksia.

Antikainen on käynyt päivän tai kahden

mittaisia koulutuskokonaisuuksia

sekä vartijakurssin vuosi sitten. Johansson

työskenteli aiemmin lentoaseman

turvatarkastuksessa, ja kävi tuolloin

lentoaseman toimintaympäristöön räätälöidyn

esimieskoulutuksen.

Nyt miehillä on lähiesimiestyönkoulutus

noin puolessa välissä. Edessä on

näyttöihin valmistautuminen ja opinnot

yhteen kokoavan kehitystyön tekeminen.

Mitä työuralla tästä eteenpäin?

– Yleneminen on selkeä tavoite uralla

joskus tulevaisuudessa. Elämässä

pitää mennä eteenpäin, joten seuraava

etappi kiinnostaa aina, toteaa Antikainen

hetkeäkään empimättä.

– Tarkoitus on aina mennä eteenpäin

ja edetä uralla. Keskityn nyt kuitenkin

tähän koulutukseen – ei pidä

ottaa liikaa asioita yhdellä kertaa, tuumii

Johansson. l

SOLILAISILLE RÄÄTÄLÖITY KOULUTUS

LÄHIESIMIESTYÖN ammattitutkintoa suorittaa joukkoa

SOLilaisia, joilla on lyhyt kokemus päivittäisjohtamisen tehtävistä.

Keväällä alkaneessa koulutuksessa on osia muun

muassa asiakassuhteiden hoidosta, toiminnan kannattavuudesta

ja henkilöstötyöstä.

Oppisopimuskoulutus toteutetaan yhteistyössä Stadin

oppisopimuskeskuksen ja Tamora Oy:n sekä SLK:n kanssa.

Opiskelijat suorittavat opintojen osat verkossa ja muutamilla

lähijaksoilla sekä työelämään kytkeytyvillä näytöillä.

Verkko-oppiminen on olennainen osa opintoja ja älylaitteita

on opittu käyttämään monipuolisesti heti opintojen alkumetreistä

lähtien. Lähijaksoilla tuotettu ja työstetty materiaali

on myös reaaliaikaisesti verkossa sekä opiskelijoille että

työpaikkakouluttajille. Opintojen päätteeksi tehdään myös

asiakkuuteen tai henkilöstöön liittyvä kehitystyö, joka esitellään

yrityksen johdolle ja esimiehille maaliskuussa 2017.

Vuoden kestävässä koulutuksessa on mukana 28 SOLilaista

palveluohjaajaa- ja -esimiestä. Koulutus on räätälöity

juuri SOLin tarpeisiin sopivaksi niin, että siitä saa laajan

yleiskuvan esimiestyöstä.

56 www.solisti.fi


TYÖHYVINVOINTI

Työikäisistä (15-64-vuotiaat)

suomalaisista 5-10 prosenttia

kärsii päihdeongelmista.

SOLissa asia on nostettu

tapetille, vaikkei asia olekaan

työyhteisössä noussut ongelmaksi.

– Haluamme ennaltaehkäistä päihdeongelmien

syntymistä. Painotamme

varhaisen puuttumisen merkitystä sekä

esimiesten lisäksi jokaisen SOLilaisen

omaa vastuuta asiassa. Päihdeohjelma

on osa SOL Lifen Jatkuvan välittämisen

mallia, jonka mukaisesti esimiehet omissa

yksiköissään toimivat, henkilö- ja lakiasiainjohtaja

Timo Sairanen kertoo.

– Mitä aikaisemmin asiaan puututaan,

sitä paremmat mahdollisuudet

ongelmasta on päästä eroon, työterveyslääkäri

Maaret Helintö Terveystalosta

kannustaa.

Varhainen

puuttuminen

auttaa parhaiten

Päihdeongelma on yksi vaikeimmista

aiheista ottaa puheeksi työntekijän kanssa.

SOLin uusi päihdeohjelma antaa esimiehille

eväitä hankalaan tilanteeseen.

Teksti TIINA PARIKKA Kuva TIMO PORTHAN

www.solisti.fi 57


TYÖHYVINVOINTI

HYVINVOINTI

KUULUU KAIKILLE

SOLin henkilö- ja lakiasiainjohtaja Timo Sairanen ja Terveystalon työterveyslääkäri Maaret Helintö

kertovat, että uusi päihdeohjelma antaa esimiehille konkreettisia työkaluja puuttua asioihin.

- Ja tukea saa aina sekä hr-osastolta ja työterveydenhuollolta, he toteavat.

SOL Life työhyvinvointiohjelman

Jatkuvan välittämisen -malli

auttaa esimiehiä työssä ja niin,

että jokainen saa tukea nopeasti.

Esimiehet seuraavat Siriusohjelmalla

sairauspoissaoloja ja

välittämisen keskustelut ovat osa

arkipäivää. Luottamukselliset

potilastiedot eivät näy esimiehillekään.

Järjestelmä myös

muistuttaa esimiehiä tarvittavista

keskusteluista.

Usein merkit kuitenkin huomataan

vasta, kun ongelma on jo jatkunut pitkään

ja mennyt vakavaksi.

– Tutkimusten mukaan päihdeongelma

on kestänyt keskimäärin seitsemän

vuotta siinä vaiheessa, kun henkilö

ohjataan hoitoon. Päihdeongelmaa

pystyy peittelemään yllättävän hyvin.

Päihderiippuvainen voi olla juuri se

työpaikan tunnollisin ja ahkerin tekijä,

joka pyrkii hyvittelemään ja salaamaan

ongelman ahkeruudellaan, Helintö

antaa esimerkin.

Käytöksen muuttumiseen

kannattaa reagoida

Päihteet vaikuttavat myös yleiskuntoon

heikentävästi. Sairauspoissaolojen

lisääntyminen onkin yksi hälytysmerkki.

– Poissaolon syynä voi hyvinkin olla

flunssa tai vaikka keuhkokuume, ei

suinkaan päihteistä johtuva työkyvyttömyys,

mutta päihteet ovat sairastumisen

taustalla, Helintö kuvailee.

Siinä vaiheessa kun töihin tullaan

selkeästi krapulaisena tai viinalle haisevana,

ollaan jo todella vakavien ongelmien

äärellä.

– Ohjelman tavoite on tunnistaa

syntymässä olevat tai jo syntyneet

päihdeongelmat. Pyrimme estämään

päihdeongelmista asiakkaille, työnantajalle,

muille sidosryhmille, työyhteisölle

tai henkilölle itselleen aiheutuvia

turvallisuuteen liittyviä, terveydellisiä,

sosiaalisia, oikeudellisia ja taloudellisia

haittoja, Sairanen sanoo.

Maaret Helintö kehottaa kiinnittämään

huomiota ihmisessä tapahtuviin

muutoksiin.

– Väsymykseen voi tietenkin olla

monta syytä, mutta siihen on tarpeen

reagoida. Jo yksikin lasillinen viiniä

illalla siirtää palauttavaan uneen pääsyä

3-4 tunnilla. Väsymyksestä seuraa

muun muassa keskittymisvaikeuksia ja

ärtyneisyyttä.

Älä hyysää

Hankalan asian esille ottamisessa

Helintö neuvoo perustamaan asiat

omiin havaintoihin:

– Sano mieluummin, että “minusta

sinä olet vaikuttanut väsyneeltä” kuin

väitä suoraan, että sinä olet väsynyt.

Ensireaktio on yleensä torjuva ja

jopa hyökkäävä. Tässä kuitenkin pätee

vanha sananlasku koirasta, joka älähtää,

kun kalikka kalahtaa.

– Esimies voi valmistautua tilanteeseen

muistuttamalla itseään vastuustaan

työyhteisöä ja työntekijääkin

kohtaan. Myös työterveyshuollon

henkilöstön kanssa voi käydä asioita

läpi etukäteen tai keskustelun jälkeen,

Helintö tukee.

Uudessa päihdeohjelmassa esimiehelle

on annettu entistä käytännöllisemmät

toimintaohjeet, esimiehen ja työntekijän

vastuuta on aikaisempaan verrattuna

korostettu. Päihdehaittatilanteen

määritelmää on selkeytetty ja uudessa

ohjelmassa on huomioitu alkoholin

lisäksi muutkin päihdyttävät aineet.

– Helposti lähdetään hyssyttelemään

ja tukemaan päihdeongelmaista. Usein

hän kuitenkin havahtuu itse vasta siinä

vaiheessa, kun ongelmalla on seuraamuksia:

työpaikka menee alta tai puoliso

jättää. Rohkeasti vain kissa pöydälle,

Maaret Helintö kannustaa. l

58 www.solisti.fi


HYMYN VALOKEILASSA

- Käymme vapaaajalla

työkavereiden

kanssa pelaamassa

yhdessä sulkapalloa,

Janne Freiberg

kertoo.

Positiivisuus

on poikinut

mitä

erilaisimpia

tehtäviä.

”En osannut edes haaveilla esimiehen tehtävistä”

Palkittu puhtausalan ammattilainen Janne Freiberg huolehtii

VR:n lähijunien siivouksesta ja työntekijöistään.

Teksti KARI MARTIALA Kuva ANTERO AALTONEN

Janne Freiberg, 27, työskentelee

Ilmalan varikolla VR:n lähiliikennejunien

palveluvastaavien

palveluesimiehenä. Hänen 35

henkilön tiiminsä tekee junien

sisätilojen siivousta, suurpesuja ja talviaikaan

poistetaan jäätä junien eteisistä.

Janne muutti Virosta Suomeen 2011

ja on työskennellyt SOLin palveluksessa

siitä lähtien. Ensin palveluvastaavana,

muutaman kuukauden kuluttua ryhmänvetäjänä

ja koulutuksen myötä palveluohjaajana.

Kun hänen esimiehensä

jäi äitiyslomalle, Jannesta tuli itsenäinen

palveluohjaaja. Huhtikuusta 2016 alkaen

hän on toiminut palveluesimiehenä.

– Minulla on hyvät ja osaavat työntekijät.

Tiimi on monikulttuurinen,

meillä on ihmisiä 13 eri maasta.

– On tärkeää huolehtia henkilökunnan

tarpeista, jotka vaihtelevat esimerkiksi

uskonnon tai kulttuuriin liittyvien

tapojen mukaan. Pyrin myös järjestämään

työvuorot sen mukaan, käyvätkö

he koulua tai onko heillä pieniä lapsia.

Ihmisten elämäntilanteet ovat kovin

erilaisia.

Erilaisten tarpeiden huomioiminen

on vaikuttanut siihen, että Jannen tiimissä

vaihtuvuus on hyvin vähäistä.

Koulutus vie eteenpäin

Työkaverit kiittävät Jannea rauhallisuudesta

ja positiivisuudesta. Hänen

kanssaan on kuulemma helppoa puhua

asioista.

– Pitää olla ystävällinen ja osata

puhua erilaisten ihmisten kanssa eri

tavalla ja huomioida ihmisten ominaisuudet,

mihin tehtäviin he sopivat parhaiten,

hän muistuttaa.

– Tiiminvetäjäni ovat hyvin itsenäisiä

ja apua tarvitaan vain harvoin.

Janne on suorittanut monia SOLin

koulutuksia. Ensin palveluvastaaville

järjestetty koulutukset, sitten Kiinteistöpalvelun

perustutkinnon, josta toimitilahuoltajaksi

valmistuessaan hän sai

stipendinkin. Parhaillaan hän suorittaa

lähiesimiesammattitutkintoa.

– Kun tulin SOLiin palveluvastaavaksi

viisi vuotta sitten, en edes osannut

haaveilla esimiehen tehtävästä. Elämä

lähti kuitenkin sujuvasti liikkeelle ja

ympärilläni oli henkilöitä, jotka tukivat

ja kannustivat minua opiskelemaan.

Tavoite on jatkaa kouluttautumista ja

päästä eteenpäin.

Janne uskoo, että juuri positiivisuus

ja iloisuus ovat vieneet häntä uralla

eteenpäin.

– Parasta työssä on asiakas ja työkaverit.

Asiakas on ollut tyytyväinen tekemiseen

ja kutsuukin meitä SOLilaisia yhteistyökumppaneiksi.

On tärkeää hoitaa

kaikki tehtävät juuri niin kuin pitääkin.

Positiivisuus on poikinut mitä erilaisimpia

tehtäviä. Esimerkiksi lokakuussa

iloinen Janne työskenteli ”smile

hostina” Nordic Business Forumissa.

Tampereella 2014 järjestetyissä

kansainvälisissä puhtausalan ammattimessuilla

Janne selvisi Puhtausalan

ammattilainen -kilpailun finaaliin ja

loppusijoitus oli hienosti hopea.

Kilpailun valintakriteereissä sanotaan,

että puhtausalan ammattilainen

on huippuosaaja, joka osaa tuoda puhtausalaa

esille positiivisessa mielessä.

Kriteerit kuvaavat hyvin iloista SOLilaista.

l

www.solisti.fi 59


Aurinkokuntamme

palveluratkaisut

Aurinkokuntamme

palveluratkaisut

Aurinkovoimalamme palvelee 24/7

Aurinkovoimalamme palvelee 24/7

puh. 020 5705 ja asiakaspalvelu@sol.fi

puh. 020 5705 ja asiakaspalvelu@sol.fi

Aurinkovoimala

Henkilöstöpalvelut

Kiinteistöpalvelut

Pesulapalvelut

Siivouspalvelut

Toimitilapalvelut

Turvallisuuspalvelut

Aurinkovoimala

Henkilöstöpalvelut

Kiinteistöpalvelut

Pesulapalvelut

Siivouspalvelut

Toimitilapalvelut

Turvallisuuspalvelut

www.solisti.fi

Facebook: www.facebook.com/solpalvelut

Twitter: @SOLPalvelut, @SOLPesula

Instagram: instagram.com/solpalvelut

Linkedin: www.linkedin.com/company/sol-group

Youtube: www.youtube.com/solpalvelut

Periscope: @SOLPalvelut

More magazines by this user