JUHLALIITE sol.fi | solisti.fi
AURINKOISUUS
VALLOITTI MEIDÄT
PERHE-
YRITYKSEN
25
VUOTTA
Peppi Kaira ja
Juhapekka Joronen
jatkavat
Liisa Jorosen
johtamisoppien
viitoittamalla
menestyksen tiellä.
SOLin
oppivuodet
maailmalla
SIVU 14
Monimuotoisuus
tuo
rikkautta
SIVU 9
Lähdimme
yhdessä
laatumatkalle
SIVU 10
SISÄLTÖ
Arkkitehdiksi
opiskelevat Jari
Inkinen ja Hanna
Gullstén suunnittelivat
henkilöstön
ideoiden innottamana
toimitilan,
josta tuli aivan
uniikki mökkeineen,
siltoineen,
keinuineen, näkkäripöytineen,
puhelinkoppeineen
ja taideteoksineen.
Ensimmäisen
toimintavuoden
liikevaihto oli
201 677 000
markkaa.
3
7
8
9
12
16
20
Liisa jorosen
johtamisopit loivat
menestyksen
3 x solilainen
Monimuotoisuus
tuo rikkautta
Laatu ja asikastyytyväisyys
saivat
mittarit
Toiminta laajeni
kansainväliseksi
Rukalla menee
hienosti
Messukeskus
panostaa pitkiin sopimuksiin
23
24
28
30
31
Reilun pelin
säännöillä
Pohjois-Karjalan
Osuuskaupan
kumppanina
Heinon Tukun
kanssa suunniteltiin
tuotantolaitosta
Kaskipuu on
käyttänyt vuokratyövoimaa
vuosia
Prosessisiivousta
Valion Joensuun
tehtaalla
– Meille ei tulla vain töihin vaan saamme juuri oikeat ihmiset kuhunkin
tehtävään, Kaskipuun tehtaanjohtaja Matti Kämäräinen sanoo.
SOLilainen aluejohtaja Kirsi Ala-aho on tehnyt heille rekrytointeja jo vuosia.
2 www.solisti.fi
SOL työllistää kaikissa
konsernin yhtiöissä
vuosittain lähes 20 000
henkilöä eri tehtäviin.
Vuoden
2025
liikevaihtotavoite
on miljardi
euroa.
solisti.fi | sol.fi
Facebook: solpalvelut, solhenkilostopalvelut,
solpesulapalvelut
Twitter: @SOL Palvelut @SOLPesula @SOLHePa
Instagram: @SOL Palvelut @SOLPesulapalvelut ut
@SOLHenkilostopalvelut
Linkedin: www.linkedin.com/company/sol-groupoup
Youtube: www.youtube.com/solpalvelut
– SOL on kasvanut
meidän kasvumme
mukana ja yhteistyössä
olemme ratkaisseet
eteen tulleita haasteita,
Prisman johtaja Petteri
Väyrynen sanoo.
SOLISTI ON SOLIN ASIAKAS- JA HENKILÖSTÖLEHTI Päätoimittaja Taija Paavola, SOL Palvelut Oy, taija.paavola@sol.fi
Toimitusneuvosto Anu Eronen, Peppi Kaira, Juhapekka Joronen, Merja Oljakka, Timo Sairanen, Niilo Kemppe, Janne Forsman, Kimmo Kallonen
Toimitus Omnipress Oy, Mäkelänkatu 56, 00510 Helsinki, www.omnipress.fi Toimituspäällikkö Vaula Aunola, puhelin 050 596 5426,
vaula.aunola@omnipress.fi Ulkoasu HANK, www.hank.fi Kannen kuva Antero Aaltonen Painopaikka PunaMusta Oy, 2017 Painos 23 000 kpl.
YMPÄRISTÖMERKKI
MILJÖMÄRKT
Painotuotteet
4041-0619
www.solisti.fi 3
SOL 25
- Siivouksen
arvostus oli
silloin
alamaissa
ja päätimme
muuttaa koko
konseptin,
Liisa Joronen
sanoo.
Wuff, homma
tassussa,
kokouksissa
aina paikalla!
4 www.sol.fi
LIISA JOROSEN
JOHTAMISOPIT
LOIVAT SOLIN
MENESTYKSEN
Ihminen haluaa tehdä työnsä mahdollisimman
hyvin, ja hänelle on annettava siihen mahdollisuus
ilman turhaa byrokratiaa ja kahlitsevia sääntöjä.
Liisa Jorosen johdolla 25 vuotta sitten käyttöön
otetut johtamisen opit toimivat edelleen
SOLin menestyksen peruspilareina.
KIMMO KALLONEN , TIMO PORTHAN
www.sol.fi 5
SOL 25
Vuoden 2017 alussa SOLyhtiöiden
perustamisesta tuli
kuluneeksi 25 vuotta. SOLin
juuret ulottuvat kuitenkin
paljon kauemmas, vuoteen
1848, jolloin C. A. Lindström perusti
värjäämön Helsingin laitakaupungille
Töölöön, Arkadianmäelle jotakuinkin
nykyisen eduskuntatalon kohdalle.
Vuonna 1922 Liisa Jorosen isoisän isä
Johan Roiha, joka oli yhdeksän vuotta
aiemmin perustanut valkopesulan, osti
tämän värjäämön.
– Olemme yksi Suomen vanhimmista
edelleen toimivista perheyrityksistä,
Liisa Joronen sanoo.
Liisa ja Reijo Joronen korostavat,
että SOLissa toteutettu sukupolvenvaihdos
on viety maaliin myös käytännössä.
Yhtiö on nyt sisarusten, Juhapekka
Jorosen ja Peppi Kairan käsissä.
Kokemusta ja näkemystä SOLin perustamisesta
lähtien edustaa hallituksen
puheenjohtajana toimiva Anu Eronen.
Yritys syntyi laman keskelle
25 vuotta sitten, vuonna 1992 Suomi
kärvisteli laman kourissa. Vahvan markan
politiikka kärsi haaksirikon. Markka oli
devalvoitava, tuhannet yritykset kaatuivat
valuuttalainoihin, pankit ajautuivat
kriisiin ja kiinteistöjen arvot romahtivat.
Neuvostoliiton kaatuminen korosti
laman vaikutuksia Suomessa, jonka
taloutta hyvin kannattava
idänkauppa oli tukenut
neljäkymmentä vuotta. Iloisen
80-luvun jälkeen koitti
90-luvun alussa ennen
kokematon krapula. Kaikilla
meni huonosti. Ne yritykset,
jotka pysyivät hengissä,
säästivät kaikesta mahdollisesta,
kuten siivouksesta.
Liisa Joronen toimi silloin
Lindström-yhtiöiden
toimitusjohtajana. Hänen
reseptinsä lamasta selviämiseksi
olivat erilaiset kuin
edellisen sukupolven.
– Minulle syntyi ratkaisevaa
linjaristiriita isäni
Eino Roihan kanssa.
Isäni oli insinööri ja hänen
johtamistapansa oli insinöörin
tapa. Minä puolestani
kapinoin kaikenlaisia määräyksiä
ja organisaation hierarkkisia rakenteita
vastaan, Joronen kertoo.
Lindströmin toimialoista siivous
meni huonosti. Perheestä kukaan ei
Liisa Jorosen mukaan oikein välittänyt
huolehtia siitä, eikä ehkä uskonutkaan
toimialan tulevaisuuteen.
– Meillä Anun ja Reijon kanssa oli
sen sijaan kova halu näyttää. ”Näyttäkää
sitten mihin pystytte”, meille sanottiin.
Ja siitä SOL sitten lähti, Suomen taloushistorian
syvimmän laman keskellä.
Työnteon tavat tuuletettiin
Liisa Jorosesta tuoreine johtamisoppeineen
tuli nopeasti Suomen talouslehdistön
lemmikki. Hän oli yrityksen
keulakuva ja esiintyi paljon julkisuudessa.
Hän haluaa erityisesti korostaa miehensä
Reijo Jorosen sekä Anu Erosen
merkitystä SOLin menestyksessä aivan
alusta lähtien.
– Anu pyöritti firmaa ja hoiti käytännön
asiat. Reijon talous- ja rahoitusosaaminen
oli aloittavalle yritykselle elintärkeää.
SOLin toimialat kannattivat huonosti
jo alussa, ja ensimmäisenä tilikautena
liikevaihto romahti neljänneksellä. Kassa
oli tyhjä, mutta ihmisten palkat, verot,
raaka-aineet, vuokrat ja muut välttämättömät
menot oli hoidettava. Ensimmäiset
vuodet opettivat kantapään kautta, että
kassavirrasta on pidettävä huolta. Emme
mitenkään olisi selvinneet
ilman Anun
LIIKEVAIHTO
1.1.1992-31.1.1993
201 676 800
MARKKAA.
LIIKEVAIHTO
VUONNA 2002
74 545 775
EUROA.
LIIKEVAIHTO
VUONNA 2007
135 313 217
EUROA.
ja Reijon panosta.
Lannistuminen
ei kuitenkaan ollut
vaihtoehto. Liisa
Joronen oli vakuuttunut
omaksumansa
johtamismallin toimivuudesta.
Työnteon
tavat muuttuivat
ja Liisa hankki
näkemyksilleen myös
teoreettista vahvistusta
väittelemällä
tohtoriksi. Hänen
väitöskirjansa otsikko
on ”Ammatillisen
kasvun edellytykset
organisaatiossa.”
– Kun haluaa
tehdä asiat eri tavalla
Tarvittiin
tahtoa, työtä
ja intohimoa.
kuin ennen, täytyy ottaa edelläkävijän
rooli. Tarvitaan tahtoa, työtä ja intohimoa
oman unelmansa toteuttamiseksi.
Arvostusta siivoustyölle
– Muutimme koko siivouskonseptin.
Siivouksen arvostus oli alamaissa ja päätimme
nostaa sitä kehittämällä ihmisten
ammattitaitoa. Lähtökohtamme oli luottamus.
Meillä ei ollut työaikoja, kiinteitä
työpaikkoja, eikä kiinteitä puhelimia,
Liisa Joronen sanoo.
– Olimme varmaan myös ensimmäisiä
yrityksiä Suomessa, joka poisti tai
ainakin vähensi olennaisesti paperin
käyttöä. Uskoimme uusiin tietojärjestelmiin
ja saimme siitä tunnustuspalkintojakin.
Halusimme irti kellokorttiajattelusta.
Uskomme ihmiseen. Kehitimme
oman palkitsemisjärjestelmän ja
loimme siihen mittarit. Saimme porukan
mukaamme, Liisa Joronen kertoo.
SOL on alusta alkaen rakentanut
omaa yksilöllistä brändiään. SOL tarkoittaa
hyvää oloa, aurinkoista ja iloista
positiivisuutta, johon koko henkilöstö
on sitoutunut.
6 www.sol.fi
– Eikä meidän ole tarvinnut teeskennellä.
Samalla viestillä olemme pystyneet
kommunikoimaan yrityksen sisällä
sekä ulkona, yhteisellä otteella kollegojen
kesken sekä asiakkaiden kanssa.
Työn arvostusta haluttiin kohottaa.
Siivoojasta tuli palveluvastaava ja työnjohtajasta
palveluesimies. Merkittävä
ja omalla tavallaan vaikea muutos oli
siirtyminen päiväsiivoukseen.
– Nyt 95 prosenttia siivouksesta tehdään
päiväsaikaan. Ryhdyimme myös
keräämään systemaattisesti asiakaspalautetta
sekä aloitteita henkilöstöltä.
Niiden ansiosta laatua on saatu paremmaksi.
Markkinat vaativat kasvua
Markkinatalouden lainalaisuudet kannustavat,
tai peräti pakottavat yritykset
hakemaan kasvua. Muuten on edessä
kuihtuminen. SOLin neljännesvuosisadan
kasvutarina sisältää ydinbisneksen
kasvua kotimarkkinoilla, laajentumista
uusille toimialoille sekä kansainvälistymistä.
Jostain on luovuttukin. Helsingin
kaupungilta 90-luvulla ostettu jätehuoltoyhtiö
myytiin muutaman vuoden
jälkeen eteenpäin. Lindströmin kanssa
tehtiin toimialajärjestelyjä, tekstiilien ja
LIIKEVAIHTO
VUONNA 2012
230 266 105
EUROA
LIIKEVAIHTO
VUONNA 2016
285 034 623
EUROA
TAVOITE
VUODELLE 2025
MILJARDI
EUROA
Liisa ja Reijo Joronen vietättävät osan leppoisista eläkepäivistään Ranskassa. - Yrityksen
toimintaan me emme enää puutu. Lilli (vas.) ja Minni ovat kokeneita lentomatkustajia.
mattojen vuokraus meni Lindströmille,
kuluttajapesulat SOLille.
– Halusimme tietenkin kasvaa.
Ensin siivouksesta ja jätehuollosta oli
luontevaa laajentua kiinteistöhuoltoon.
Totesimme, että osaamme henkilöstöasiat
ja voimme laajentua toimialoille,
jotka ovat työvoimavaltaisia. Pesulat ja
henkilöstöpalvelut sopivat hyvin näihin
kriteereihin, Liisa Joronen sanoo.
Kansainvälistyminen käynnistyi
Baltian maista. Sen jälkeen SOL on
perustanut tytäryhtiön Venäjälle ja
ostanut siivousyrityksen Ruotsista.
Aurinkoisen SOLin kansainvälistyminen
ei ole ollut pelkkää päivänpaistetta,
ja toimintamallin monistaminen
on ollut työlästä, mutta nyt näyttää jo
valoisammalta.
– Palvelukulttuuri Baltian maissa
ja Venäjällä on erilaista. Organisaatiot
olivat Neuvostoliiton aikana toimineet
hyvin johtajakeskeisesti. Johtaja on
päättänyt pienetkin asiat. SOLilaisen
kulttuurin sisäänajo on ottanut aikansa.
Sen on oppinut, että kun lähtee ulkomaille,
on oltava valmis jonkin aikaa
myös kestämään tappioita.
Alkukankeudet eivät ole horjuttaneet
Jorosten uskoa siihen, etteivätkö
SOLin johtamisperiaatteet toimisi
myös muualla kuin suomalaisessa toimintaympäristössä.
Liisa Joronen on
ollut kysytty luennoitsija eri puolella
Eurooppaa. Kansainväliset suuryritykset
ovat olleet kiinnostuneita SOLin
toimintamalleista, ja vieraita on käynyt
tutustumassa Japania myöten.
Suomessa on hyvä yrittää
Yrittäjyys on Suomessa viime vuosina
kohonnut entistä suurempaan arvoon
ainakin juhlapuheissa. Myös poliittiset
puolueet oikealta vasemmalle ovat
julistaneet olevansa yrittäjän asialla,
kuka milläkin tavalla. Liisa Jorosen
mukaan Suomessa on hyvä yrittää, ja
perheyritys voi menestyä samoin eväin
kuin muutkin yritykset.
– Ensinnäkin yrityksen täytyy kannattaa
eli tuottaa voittoa, ja johtamisen
on oltava ammattimaista. Muuten pyörät
eivät pyöri. SOLissa kaikki on alusta
asti ollut avointa ja läpinäkyvää. Haluamme
olla hyvä työnantaja. Teemme
aina kaikkemme, ettei ihmisiä tarvitsisi
irtisanoa. Perhe on aina läsnä ja näkyvillä,
Liisa Joronen sanoo.
SOL tunnetaan suurena maahanmuuttajien
työllistäjänä. Liisa Jorosella
on maahanmuuttajista pelkkää hyvää
sanottavaa.
– Maahanmuuttajat ovat uskomattoman
hyviä ihmisiä, joiden on ollut
helppo omaksua SOLin arvot. Hymyyn
vastataan hymyllä.
SOLissa hymy on kaikki kaikessa.
Upea toimitila SOL City Helsingin
Sörnäisissä on dekoreerattu naivistisella
taiteella. Vallitsevat värit ovat
keltainen ja punainen. Aurinko paistaa
sateisenakin kesänä.
– Minulla on ollut sellainen periaate,
että kaikkien vieraiden on lähdettävä
meiltä hymyillen. Tähän saakka on aina
onnistuttu.
Liisa ja Reijo Joronen viettävät osan
leppoisista eläkepäivistään Ranskassa.
Yrityksen sukupolvenvaihdos on toteutettu
ja perhe on tiiviimmin yhteydessä
kesäaikaan. Juhapekka Joronen piipahtaa
paikalla, kun teemme haastattelua ja
Liisa vakuuttaa, ettei hän enää millään
tavalla puutu SOLin asioihin.
– Enhän Juppe?
– No et, et.
www.sol.fi 7
URAPOLKU
3x
SOLILAINEN
Palveluvastaava Tuula Partanen (vas.)
siirtyi Lindströmiltä SOLiin, kun yritys
perustettiin. Palvelujohtaja Sanna Peltola
kartoitti Lappia.
– SOLin toimintatavat olivat
aivan erilaiset kuin mihin
olin tottunut, palveluesimies
Kladis Ahvenaisen toteaa.
Kolme talossa pitkään viihtynyttä
SOLilaista kertoo tarinansa. Lue
tarinat kokonaisuudessaan lehden
verkkosivuilla, osoitteessa solisti.fi
ASIAKKAAN
KIITOKSET
LÄMMITTÄVÄT TUULA
PARTASTA
PALVELUVASTAAVA Tuula Partanen
siirtyi Lindströmiltä SOLin
palvelukseen, kun uusi yritys
perustettiin. Nykyään hän hoitaa
siivousta Remeolla Vantaalla jo
kymmenettä vuotta.
– Meistä tuli silloin automaattisesti
SOLilaisia. Tein silloinkin
päivätyötä, mutta todella aikaisin
piti kuitenkin nousta, kun
käytettiin keskuspölynimuria ja
kaiken piti olla valmista jo ennen
kuin asiakkaan työntekijät tulivat
töihin.
Tuula oli ollut kotiäitinä ja
meni siivoustöihin, kun niihin
pääsi ilman ammattikoulutusta.
– Jotakin työtä piti saada. Nyt
olen hyvin tyytyväinen valintaani,
tykkään tästä työstä. Tämä
on itsenäistä hommaa ja sitten
saa vielä kiitosta kaupan päälle.
Ja olen myös osallistunut SOLin
koulutuksiin. Viimeksi kävin
hygieniakoulutuksen.
Tekniikka on kehittynyt aika
tavalla vuosien saatossa.
– Ihanaa oli kun esimerkiksi
päästiin niistä inhottavista
lankamopeista eroon ja saatiin
tilalle mikrokuituliinat.
KLADIS AHVENAINEN OPISKELI ESIMIEHEKSI
PALVELUESIMIES Kladis Ahvenaisen toi
Suomeen rakkaus ja samalla ravintolaala
vaihtui siivoukseen. Nykyään Kladis
toimii Silja Linen tiimin esimiehenä.
– Menin suomalaisen mieheni kanssa
naimisiin -99 ja vuotta myöhemmin
sain vasta muuttoluvan. Silloin aikaa
kului viisumijonossa, ja matkustaminen
oli monin tavoin hankalaa. Nythän
Tallinnaan pääsee muutamassa tunnissa.
Kladis pääsi töihin laivalle siivoamaan.
– Kielitaitoakaan kun minulla ei oikein
ollut, niin tämä oli hyvä vaihtoehto.
SANNA PELTOLA KARTOITTI LAPPIA
SODANKYLÄSTÄ kotoisin oleva palvelujohtaja
Sanna Peltola opiskeli koulun
jälkeen siivousteknikoksi ja pääsi ensin
kesätöihin Muuralan sairaalaan ja sitten
hotelliin palveluohjaajaksi.
– Oltiin laman keskellä ja
Rovaniemellä työt kuitenkin loppuivat
ja päätin suunnata Ouluun. Siellä
minulla oli yksi koulukaveri SOLilla
töissä ja hän kannusti ottamaan
yhteyttä sinne.
Sanna sai töitä ja vuoden kuluttua
hänelle tarjottiin palveluesimiehen
äitiyslomasijaisuutta.
– Sen jälkeen tein töitä seitsemän
– Täällä on mukava kansainvälinen
ilmapiiri, ja SOLin toimintatavat olivat
aivan erilaiset mihin olin tottunut. Esimiehelle
saattoi puhua vapaasti.
Muutaman vuoden jälkeen Kladis
suoritti siivoustyönohjaajan erikoisammattitutkinnon
ja toimi kouluttajana.
Sijaisuuden kautta avautui mahdollisuus
tehdä esimiestyötä.
– Olin jo sivusilmällä katsellut esimiesten
työskentelyä, hän nauraa.
– Vähän yli kymmenen vuotta sitten
Aila Forsström ja Sari Crnobreg saivat
minut sitten houkuteltua esimiesvalmennukseen.
vuotta palveluesimiehenä Oulussa eri
alueilla.
Oulusta Sanna muutti takaisin Rovaniemelle
2003 vastaamaan Lapin ja
Koillismaan asiakkaista ja myynnistä.
– Oli mahtavaa, että minuun luotettiin,
olinhan vielä aika nuori. Ymmärsin,
että työhön haluttiin paikallinen.
– Aika meni tiiviisti aluetta kartoittaessa
ja samalla tehtiin SOLia tunnetuksi.
Pikkuhiljaa maine sitten kantautui ja
asiakkaita alkoi tulla. Kiirettä siellä ei
kuitenkaan koskaan ollut, se kiirerajahan
jää tuonne napapiirin kohdalle, Sanna
nauraa.
8 www.sol.fi
KANSALAISUUDET
TOP 5
1. Suomi
2. Viro
3. Nepal
4. Venäjä
5. Bangladesh
Monille heistä
me olemme
ponnahduslauta
suomalaiseen
yhteiskuntaan.
– Haluamme
tarjota kaikille
samanarvoiset
mahdollisuudet
urapolkuun,
työssäoppimiseen
ja
työhyvinvointiin,
SOLEMON
toimitusjohtaja
Peppi Kaira
sanoo.
Monimuotoisuus rikastuttaa
– Maahanmuuttajat ovat meille voimavara. He tuovat iloa ja rikkautta
työyhteisöön, SOLEMOn toimitusjohtaja Peppi Kaira sanoo.
VAULA AUNOLA , OSMO PÄIVINEN
SOLEMOn toimitusjohtaja
Peppi Kaira kertoo, että
kulttuurit ja kielet kohtaavat
yrityksessä sulassa sovussa.
Toimintavuosien aikana
kansalaisuuksien määrä on kasvanut
peräti seitsemäänkymmeneen.
– Meillä on täällä töissä ihmisiä
kaikilta mantereilta ja täällä puhutaan
peräti 42 eri kieltä.
– Maahanmuuttajat ovat meille
voimavara ja heidän osuutensa tulee
varmasti jatkossa palvelualoilla vaan
lisääntymään. Monille heistä me olemme
ponnahduslauta suomalaiseen
yhteiskuntaan, mikä on hyvä asia.
Tämä palvelee meitä molempia. He
tuovat iloa ja rikkautta työyhteisöön.
– Monet heistä omaavat jo valmiiksi
SOLilaisen hymyilevän palveluasenteen
ja hienoa on, että niin muiden
työntekijöiden kuin asiakkaiden ennakkoluulotkin
ovat vuosien saatossa hälventyneet.
– Muistan miten itsekin aikanaan
ensimmäisellä Lontoon reissullani
ihmettelin eri kansalaisuuksien määrää.
Eipä sellaista nyt kukaan enää
ihmettele ja nuoret ihmiset reissaavat
nykyään niin paljon maailmalla, että
heille vieraat kulttuurit ovat arkea.
SOLissa on maahanmuuttajataustaisia
henkilöitä niin palveluvastaavina
kuin esimiehinäkin ja kotoutumista
yritetään edistää monin tavoin.
– Meillä toimii muun muassa erityinen
monikulttuurisuusryhmä, jonka
työssä korostuvat perehdyttäminen työtehtäviin
ja opastaminen suomalaiseen
työkulttuuriin. Olemme myös yhdessä
ammattiliitto PAMin kanssa toteuttaneet
työhönopastusvideon heille.
Yhdenvertaisuus korostuu
Kaira korostaa, että erilaisuudesta huolimatta
kaikki SOLilaiset ovat yhdenvertaisia.
– Haluamme tarjota kaikille samanarvoiset
mahdollisuudet urapolkuun,
työssäoppimiseen ja työhyvinvointiin.
Suomen kielen oppiminen on tietenkin
tärkeää, mutta monipuolisissa koulutusohjelmissa
on myös venäjän- ja englanninkielistä
koulutusta.
– Siivousalallahan pärjää monissa
työtehtävissä hyvin englannilla ja joissain
paikoissa, kuten laivoilla se on
kaikkien yhteinen työkieli. Tietysti on
tehtäviä, joissa vaaditaan hyvää suomen
kielen taitoa kuten pesuloissa ja toimitilapalveluissa.
Maailmankalenteri käyttöön
Monikulttuurinen kehitysryhmä ylläpitää
myös maailmankalenteria, josta
löytyvät eri maiden juhlapyhät.
– Se on tärkeä työkalu esimiehille.
Monimuotoisuus on myös erilaisten
uskontojen huomioon ottamista. Asiat
ovat soviteltavissa eli oman kulttuurin
juhlapäiviksi järjestyy vapaata. Ja meille
kantasuomalaisille järjestyy puolestaan
joulusijaisia helposti.
– Erilaisista tapakulttuureista voimme
itse kukin oppia uusia, kiinnostavia
ja innostavia asioita sekä olemaan
aidommin läsnä työkavereina.
Peppi on iloinen myös miesten
osuuden kasvamisesta.
– Palvelualahan on aina ollut hyvin
naisvaltainen, aiemmin jopa 90 prosenttia
työntekijöistä oli naisia. Nyt
kun olemme saaneet joukkoomme
varsinkin ulkomaalaistaustaisia miehiä,
on miesten osuus lisääntynyt ja meillä
on paljon miehiä nykyään myös hallinnossa.
www.sol.fi 9
SOL 25
– Laman keskellä
ymmärsimme yritysten
kustannuspaineet
ja tarjosimme
heille siivousta
vain yhtenä tai
kahtena päivänä
viikossa tarpeen
mukaan, Anu Eronen
kertoo.
Solisevaa kovuutta
Jos et tee hyvää laatua, niin ei sitä pelkällä hymyllä pärjää.
– Meidän piti kehittää mittareita niin laatua kuin asiakastyytyväisyyttä
varten, jotta voitiin tehdä tulosta, Anu Eronen toteaa.
VAULA AUNOLA , ANTERO AALTONEN
10 www.sol.fi
HENKILÖSTÖ
1992:
2 362
2002:
4 466
2007:
7 663
2012:
10 264
2017 (NOIN):
14 000
Ymmärsimme,
että se on asiakas,
joka meidän
palkan maksaa.
Konsernin entinen toimitusjohtaja
ja nykyinen hallituksen
puheenjohtaja Anu Eronen
toteaa kättelyssä, että Liisa
Jorosen johtamisopit olivat
totaalisesti aikaansa edellä.
– Ihmiset tekevät siivoustyön eikä
heitä voi johtaa kuin koneita.
Anu oli tehnyt Lindströmillä työntutkimusta
ja toiminut toimiala- ja
henkilöstöjohtajana ennen kuin hän
lähti Liisa ja Reijo Jorosen matkaan
perustamaan uutta yritystä.
– Kaivoin esille perustamisvuoden
papereita, ja yllätys sieltä ne löytyvät
kaikki sellaiset teemat kuin työnilo,
itseohjautuvuus, luottamus, jatkuva
kehittäminen ja anna henkilöstölle
mahdollisuus. Niille sitten lähdettiin
rakentamaan, ja tulosjohtaminen vaihtui
palvelevaan johtamiseen. Muutos
oli niin suuri, että epäiltiin, että tuo
yritys ei kyllä pysy kauan kasassa.
Hyvin kilpailulla alalla herätti närää
tarkoituksenmukaisen siivoamisen tarjoaminen.
– Laman keskellä ymmärsimme yritysten
kustannuspaineet ja tarjosimme
heille siivousta vain yhtenä tai kahtena
päivänä viikossa tarpeen mukaan.
Samaan aikaan siirryimme päiväsiivoukseen,
ja palvelun loppukäyttäjä ja
tuottaja kohtasivat ensi kerran, mikä
varmasti vaikutti työn jälkeen. Samalla
asiakkaat säästivät valaistuksessa ja turvajärjestelyissä.
Lähdettiin laatumatkalle
– Ymmärsimme, että se on asiakas, joka
meidän palkan maksaa. Kuuntelimme
heitä ja rakensimme ensimmäisen laatupassin
ja asiakastyytyväisyysmittauksen,
jotka olivat silloin uraauurtavia juttuja
Suomessa. Se perustui ISO-9000 järjestelmään,
jota käytetään jalostuneempana
edelleen. Vuoden toiminnan jälkeen
haimme sitten Suomen Laatupalkintoa
ja saimme sen, mistä olimme tosi ylpeitä.
– Meistä kirjoitettiin paljon ja -94
ilmestyi myös Pertti Suvannon kirja
Solisevaa kovuutta, joka perustui pitkälti
Liisan väitöskirjaan ja henkilöstön
haastatteluihin.
Mallia haettiin kaikkialta.
– Vierailimme menestyvissä yrityksissä
toimialasta riippumatta myös
ulkomailla ja etsimme hyviä toimintatapoja
ja henkilöstölle annettiin benchmarkkaustyökalut
käyttöön jo 90-luvun
lopulla.
Tulokset saivat ratkaista.
– Meitä ei kiinnostanut kenenkään
läsnäolo tai työajat. Lisäsimme asiakaspoistuman
tulosmittareihin, panostimme
kehittyneisiin järjestelmiin ja
tiimityöhön. Hyvä esimerkki tästä on
edelleen meidän erittäin tehokas hallintomme.
En tiedä, pyörittääkö missään
muussa yrityksessä 25 hengen tiimi
näin isoa liikevaihtoa.
Osaajat ansaitsevat kiitosta
– Kun yhteiskunta ei tarjonnut riittävästi
ammatillista koulutusta teimme
www.sol.fi 11
SOL 25
AURINKOISUUS VALLOITTI
päätöksen, että meillä on oltava alan
parhaat koulutusresurssit. Lamasta
huolimatta palkattiin päätoiminen
koulutuspäällikkö ja koulutusohjelmat
määriteltiin perusteellisesti. Tutorointikin
aloitettiin jo 20 vuotta sitten. Nythän
SOL on jo kuin iso oppilaitos.
Koulutusindeksi syntyi Saksan
maalla.
– Istuin jossain pankkialan seminaarissa,
ja mietin että koulutuksen
vaikutuksia pitäisi myös pystyä mittamaan.
Loimme koulutusindeksin,
jolla määritetään ja seurataan jokaisen
opintoja sekä koulutuksia myös asiakaskohtaisesti.
Työelämän yleinen käytäntö oli
myös, että palautetta työstä sai vain silloin,
kun jokin meni pieleen.
– Tähän tarvittiin muutos. Jo
90-luvulla kysyimme ensimmäisen
kerran asiakkailtamme, mikä heitä on
meidän työntekijöissä ilahduttanut.
Se oli upeaa, asiakkaat ottivat sen
hyvin vastaan ja kiittäviä palautteita
tuli tuhansia ja saimme samalla hyviä
kehitysvinkkejä. Joku lakiasiaintoimisto
jopa soitti perään ja kysyi onko heidän
palautteensa hyvästä palveluvastaavastamme
varmasti tullut perille.
Henkilökunnan tyytyväisyyttä mittaava
Ilopuntari otettiin käyttöön -96.
– Se toteutettiin yhteistyössä työelämän
tutkija, myöhemmin Tampereen
yliopiston professorin Pekka Ruohotien
kanssa. Hän oli tehnyt massiivisia
henkilöstöselvityksiä muun muassa
meille ja teollisuudelle. Se on edelleen
hyvä työkalu ja viimeksi koko henkilöstön
tyytyväisyyttä mitattiin toukokuussa
ja saimme aivan upeita tuloksia.
– Nythän meillä on ollut jo vuosia
käytössä oma SOL Life -työhyvinvointiohjelma,
joka perustuu jatkuvaan
välittämiseen ja varhaiseen ongelmiin
puuttumiseen.
Uudelle yritykselle etsittiin
toimitilaa, johon olisi
hyvät liikenneyhteydet ja
tarvittiin paljon parkkitilaa.
Vanhalla Talvitiellä
oli vuokrattavana entinen valokuvastudio.
– Tämä oli lähellä, toimimme
silloin Lindströmin talossa Sörnäisten
rantatiellä ja toimitusjohtajana
kutsuin sitten koko porukan näyttöön
mukaan. Meitä pyöri täällä
kymmeniä, ja lopulta isännöitsijä
kysyi minulta, että enkö osaa päättää
asioista.
– Vastasin hänelle, että kuinka
moni menee katsomaan asuntoa
ilman perhettä. Porukallahan tänne
tullaan. Isännöitsijä meni hiljaiseksi.
Parin päivän päästä tehtiin vuokrasopimus.
– Meitä viehätti tilan korkeus ja
mahdollisuus saada sinne mitä vaan.
Sisustusta suunnittelemaan valjastettiin
koko henkilöstö.
– Perusidea oli se, että miksi
toimiston pitää näyttää toimistolta.
Miksi pitäisi mennä johonkin suljettuun
tilaan, jonka ovi pannaan kiinni.
– Pidimme ideointi-iltoja, ja fläppitaulut
kertyivät täyteen ehdotuksia
siitä, minkälaisessa tilassa kukin
haluaa töitä tehdä. Kärkisijalla olivat
isot pöydät, joiden ympärille on helppo
kokoontua.
Arkkitehdiksi opiskelevat Jari
Inkinen ja Hanna Gullstén lähtivät
piirtämään tältä pohjalta ja tilasta tuli
aivan uniikki mökkeineen, siltoineen,
keinuineen, näkkäripöytineen ja
puhelinkoppeineen. Naivistinen taide
ratkaisi seinäpulman.
– Täällä oli valokuvastudion mustat
rosoiset seinät ja meillä ei yksinkertaisesti
ollut varaa rempata niitä.
Päätettiin, että pannaan mieluummin
rahaa johonkin, mikä ihmisiä oikeasti
ilahduttaa ja ostettiin tänne semmoista
taidetta, mistä pidettiin.
– Neljä vuotta muuton jälkeen
koko talo siirtyi sitten meidän omistukseen,
eikä seiniä silloinkaan maalattu
eikä maalata.
Epäilijöitä riitti
Merkittävää uudessa toimitilassa oli
se, että kukaan ei saanut omaa huonetta.
– Meillä oli punaiset kassit, joissa
säilyttää tavaroitaan ja istumapaikan
sai valita vapaasti. Sihteerejä ei palkattu
ja taloushallinto vastasi suoraan
toimitusjohtajalle. Täällä laukkasi
vieraita tätä menoa ihmettelemässä,
kun siihen aikaan ei tällaisia ratkaisuja
ollut meilläpäin tehty. Joku toimittaja
ihmetteli ääneen, tuleeko tänne
kukaan koulutettu töihin.
– Kyllä on tullut, Anu toteaa nauraen
ja lisää, että häneltäkin kysyttiin,
miten hän voi tehdä töitä tämmöisessä
paikassa, missä ihmiset häiritsevät.
Vastasin, että olen tällä näiden ihmisten
takia enkä papereiden.
Palvelualalla puhelin pirisee taajaan
ja vaihdepuhelimiin vastaa se,
joka on paikalla.
– Istuin siinä itsekin toisinaan
aamuvarhaisella ja sain hyvän tuntuman
siihen, missä mennään. Meillä
oli myös sisäpuhelimet ja kännyköiden
tuloa odotimme kuin kuuta nousevaa.
Otimme ne käyttöön heti kun
ne tulivat markkinoille.
Uutta tekniikkaa kokeiltiin rohkeasti
ja alusta asti pyrittiin myös
paperittomuuteen.
– Meillä oli oma deski, jonka
kautta hoidimme kaiken sisäisen
liikenteen, materiaalit ja kutsut. Kirjanpidon
osalta mentiin vähän riskillä
alkuun, kun lainsäädäntö ei sellaista
vielä tuntenut, mutta olisihan meillä
ollut kaikki tarvittavat asiakirjat esittää,
jos joku olisi kysynyt.
Uudenlaiset toimitilat ja matala
organisaatio tukivat työnteon uusia
oppeja.
– Panostimme tiimityöhön, vastuuseen
ja vapauteen.
12 www.sol.fi
Palvelumuotoilua
ennen aikojaan
– Henkilöstölle pidettiin nimikilpailu
ja lähetimme positiivisimmat ehdotukset
kielitoimistoon tutkittavaksi ja
sieltä tuli takaisin latinalainen aurinko
– SOL. Ihastuimme siihen, se oli lyhyt,
ytimekäs ja siitä saisimme suoraan meidän
brändin.
Silloisessa mainostoimistossa ei kuitenkaan
ihastuttu.
– He eivät sitä suositelleet, vaan suorastaan
varoittivat. Nimen olisi pitänyt
olla jotain pönöttävää, byrokraattista
kuten Suomen laatutalo. Päätettiin kysyä
asiakkaiden mielipidettä. Kiersin kymmenen
erilaista yritystä ja seitsemässä
sanottiin, että nimi on huono, mutta silti
valitsimme sen, Anu kertoo nauraen.
Logoa palkattiin suunnittelemaan
Taideteollisessa korkeakoulussa opiskeleva
Antti Porkka. Hän teki suunnittelutyötä
vähän hitaanlaisesti, eikä
olisi halunnut näyttää keskeneräisiä
luonnoksia.
– Lopulta soitin hänelle ja sanoin,
että minulla on kuule tietokone täällä
päällä ja tule katsomaan, mitä olen
täällä vääntänyt. Hän syöksyi tänne
ja parin päivän päästä logo oli valmis.
Nykyään hän pyörittää erittäin menestyvää
alan yritystä kaverinsa kanssa
ja jälkikäteen kuulin, että häntä oli
lohduteltu, että se Anu on ihan mahdoton.
Väreiksi tuli keltainen ja punainen.
– Sehän sopi meille, värikkäille ihmisille.
Uusiin tiloihin oli jo suunniteltu
brändiväreistä mitään tietämättä meidän
ja Inkisen ideoiden pohjalta paljon
siihen sopivaa.
– Hymynaaman on piirtänyt vapaalla
kädellä Kale Haapanen, jonka toimiston
kanssa olin tehnyt töitä. Soitin
hänelle, että saataisiinko me käyttää
sitä piirustusta ja se sopi.
Aiheesta tehtiin 2000-luvulla väitöskirjakin,
ja merkin voima on tosi vahva.
– Se toimii ajurina sellaisissa tilanteissa,
joissa ei ole muuta. Kun laitat
naurunaaman roikkumaan pesulan
katosta, se velvoittaa meitä eikä asiakaskaan
voi tulla sisään hymyilemättä.
Kun palvelumuotoilu sitten 2000-
luvun alussa rantautui Suomeen,
SOLilaiset lähtivät innoissaan osallistumaan
yliopiston projektiin.
– No, siitä ei paljon saatu, ja se professori
totesikin, että me oltiin tehty palvelumuotoilua
jo ennen kuin koko termiä
tunnettiin. Pesuloissakin oli Jacobsonin
upeat tuolit ja huippuvalaisimet.
SOLin yrityskulttuuriin kiinnittyivät
myös iskevät sloganit, joista monen
takana on Anu.
– Yllättäen jotkut niistä ovat kantaneet
vuosia. Kuten ”usko ja unelmat
vievät eteenpäin” tai ”asiakastahan
varten täällä ollaan”, vaikka kaikkihan
me se tiedetään, että pohjimmiltaan
itseämmehän varten me täällä ollaan.
Sloganit säästävät sanoja, kun ei tarvitse
selitellä.
Symboliikkaa viljellään myös mittareissa.
– 90-luvulla käytimme esimerkiksi
sääsymboleja tulostavoitteiden toteutumisen
kuvaamiseen, ja kaikkihan sen
heti ymmärtää, jos salamoi. Se oli huomattavasti
tehokkaampaa kuin pelkät
luvut.
Haluan ansaita palkkani
Toimitusjohtajana Anu Eronen hoiti
hallinnolliset työt iltaisin.
– Päivät jaoin niin, että 60 prosenttia
omalle porukalle ja 40 prosenttia asiakkaille.
Kyllähän mun piti lisämyyntiä
saada. Kun menin asiakkaan luo, olin
aina miettinyt jonkin teeman etukäteen.
– Oman porukan kesken taas piti
hoitaa asioita ja pitää fiilis hyvänä.
Johtajana hän kuvaa itseään tuloshakuiseksi
ja nopeaksi.
– En kerta kaikkiaan kestä, että selitellään
asioita ilman kehitysehdotusta
tai jos joku tuli valittamaan jostain,
ilman että hänellä oli tarjota ratkaisua
asiaan.
Hallituksen puheenjohtajana suhde
yrityksen arkeen on etäisempi, ja tähtäin
kauempana.
– Tavoitteenamme on, että olisimme
miljardiyritys 2025 ja siihen tarvitaan
myös kansainvälistä kasvua. Suomessa
suurimmat odotukset ovat tällä hetkellä
turva-, kiinteistö-, ja henkilöstöpalvelun
puolella. Olemme toki avoimia myös
muille aloille, joista yksi hyvä esimerkki
on tänä vuonna postin kanssa perustettu
yhteisyritys.
– Heitä nimenomaan kiinnosti meidän
yrityskulttuurimme. Uskon, että
he huomaavat pian miten joustavuutemme
ja ketteryytemme palvelee uutta
yhteisyritystä Flexo-palveluita.
www.sol.fi 13
SOL 25
VAULA AUNOLA , TIMO PORTHAN
SOLIN
OPPIVUODET
MAAILMALLA
– Paljon se on ottanut, mutta paljon antanutkin,
toteaa Juhapekka Joronen hymyillen ja lisää, että suunta
otetaan sinne, missä perheyrityksen arvot toimivat.
SOL lähti maailmalle vappuaattona
2001.
– Olimme silloin Tallinnassa
tekemässä kauppoja
Rororo-nimisestä siivousliikkeestä.
Se oli kohtuullisen pieni yritys,
jolla oli vain 300 työntekijää, toimitusjohtaja
Juhapekka Joronen sanoo.
Ulkomaanmarkkinoille lähtöä oli
pohdittu jo jonkun aikaa.
– Päätimme testata toimiiko idea.
Tallinnasta oli helppo aloittaa, matkaa
oli saman verran kuin Tampereelle ja
kielikin aika helppo.
Jorosen mukaan yrittäjän näkökulmasta
Viro oli jo silloin monin tavoin
kehittyneempi kuin Suomi.
– Monet käytännöt tosin olivat erilaiset,
toimiston nurkassa esimerkiksi
jökötti kassakaappi käteistä varten.
Parin vuoden päästä ostettiin alan
suurin paikallinen yritys Serviks.
– Samalla meistä tuli markkinajohtaja.
Pientä hankausta syntyi siitä,
että Serviksin palveluksesta siirtyneelle
henkilöstölle oli taipumisen paikka,
Virossa
meistä tuli
markkinajohtaja.
kun pienempi osti isomman. Markkinat
kasvoivat kuitenkin koko ajan reippaasti
ja se oli meille hyvä juttu.
– Virossa menee nyt hyvin, tosin
muutama vaikeampikin vuosi on ollut.
Pesulat, jotka eivät muualla ole vielä
niin menestyneet, ovat menestyneet
siellä hyvin.
Hyvien kokemusten siivittämänä
seuraavaksi vuorossa oli Latvia.
– Se ei sitten mennytkään niin
yksinkertaisesti. Latviassa kulttuuri on
aivan erilainen kuin Virossa. Ostimme
yrityksen kolmelta paikalliselta yrittäjältä.
Ensimmäiset vuodet yritystä johti
yksi edellisistä omistajista ja sen jälkeen
johtaja vaihtui tasaisesti aina muutaman
vuoden välein. Nyt tilanne on onneksi
rauhoittunut, toiminnot ovat kasvaneet
ja yritys tekee jonkinlaista tulostakin.
Miljonäärien kaupunkiin
Alkuvuodesta 2004 Juhapekka Joronen
luki Suomen kuvalehteä, ja yksi juttu
pysäytti.
– Se kertoi Moskovan miljonäärien
kasvavasta määrästä. Silloin alkoivat
dollarin, ei vaan ruplan kuvat vilistä
silmissä. Mitkä markkinat, nuohan
tarvitsevat pesulapalveluita, Joronen
kertoo nauraen.
Joronen ilmoittautui vapaaehtoiseksi
Venäjän toimintojen käynnistäjäksi.
– Olin silloin kolmekymppinen ja
se kiinnosti kovin. Venäjästä en tiennyt
mitään muuta kuin sen, mitä olin
isoisiltä kuullut.
– Sitralla oli meneillään Venäjäohjelma,
johon tutustuin ja Tampereella
käynnissä olevan venäläisten työllis-
14 www.sol.fi
– Etsimme
kansainvälisiltä
markkinoilta
reipasta kasvua,
suurin osa
siitä toteutunee
yrityskaupoilla,
toimitusjohtaja
Juhapekka
Joronen sanoo.
tämisohjelman kautta saimme henkilön
kanssani kartoittamaan tilannetta.
Tarkoitus oli ostaa yritys lähellä
sijaitsevasta Pietarista.
– Kaikki asiantuntijat kuitenkin
varoittivat, että Venäjältä ei missään
tapauksessa kannata ostaa yritystä.
Suhteilla on valtava merkitys ja sopimukset
henkilöityvät johtajiin.
– Toinen tärkeä neuvo oli se, että
kannattaa mennä suoraan Moskovaan,
koska siellä on kaiken liiketoiminnan
ydin. Päätimme, että selvä on, lähdetään
sitten sinne ja laitetaan oma yritys
myöhemmin pystyyn Pietariin.
Muutaman kuukauden ajan Joronen
vietti paljon aikaa Bulevardin ja Albertinkadun
kulmassa.
– Tarvittiin notaaria ja aika monta
apostillaa maistraatista. Edes leimamme
ei venäläisille kelvannut, vaan tilalle
piti hommata uusi – pyöreä.
Onnettaren epäsuosiossa
Joulun alla 2004 Joronen vieraili ensi
kertaa Venäjällä hakemassa uunituoreen
yrityksen paperit. Hän myöntää,
että sen jälkeen matkassa olikin sitten
rutkasti epäonnea.
– Tapahtui melkein kaikki ne asiat,
joista oli varoitettu. Muutaman kohtuullisen
alkuvuoden jälkeen yksi asia johti
toiseen ja yhtäkkiä meiltä lähti melkein
koko bisnes alta ja tapahtui kaikenlaista.
– Koko juttu olisi varmaan jäänyt
siihen, ellei L&T olisi ollut samaan
aikaan vetäytymässä Moskovasta ja
myymässä monta vuotta toiminutta siivousyritystä.
Se oli semmoinen firma,
jonka uskalsimme ostaa ja kauppa esti
romahduksen.
Samoihin aikoihin tehtiin pikavisiitti
Puolaan.
– Meitä kiinnosti Varsova ja perustimme
sinne yrityksen.
Emme saaneet oikein kiinni puolalaisesta
mentaliteetista ja syntyi selkeä
luottamuspula. Kun samaan aikaan oli
vielä haasteita Moskovassa, päätimme
luovuttaa.
– Ei ole mitenkään poissuljettua,
ettemme menisi Puolaan uudelleen,
mutta tällä kertaa kokeilu päättyi neljään
vuoteen.
Koulutuksen tuloksetkaan eivät
menneet aina aivan nappiin.
– Osaaminen ja urapolut ovat
meille tärkeitä. Tarjoamme henkilökunnallemme
tutkintojen suorittamismahdollisuuksia
myös kansainvälisesti.
– Kun Virossa järjestettiin palveluvastaaville
ensimmäinen laaja koulutus,
sieltä soitettiin ja kysyttiin, että saako
palveluvastaaville antaa tutkintotodistukset.
Vastasimme, että tottakai.
Tallinnassa oltiin epäröivän tuntuisia ja
syy selvisi pian: työtekijämme hakivat
sen jälkeen kilpailijoille töihin meidän
todistukset kourassaan.
Moskovasta eteenpäin
Juhapekka Joronen kertoo, että Moskovassa
menee nyt hyvin, ja toimintaa
vetää Markus Sjöberg. Asiakkaat ovat
pääasiassa länsimaisia teollisuusyrityksiä.
– Meillä on myös venäläisiä asiak-
www.sol.fi 15
SOL 25
kaita. Toimimme länsimaisilla periaatteella
ja olemme onnistuneet saamaan
isoja, hyviä kohteita.
Joitakin linjauksia on tehty.
– Meillä ei ole kunnallisia tai valtiollisia
asiakkaita, emmekä ole niitä erityisemmin
halunneet.
Moskovassa solmitut liikesuhteet
avaavat tilaisuuksia.
– Kun asiakkaamme laajentavat
toimintaansa, pääsemme yleensä tarjoamaan
palvelujamme. Esimerkiksi,
kun eräs teollisuusyritys avasi uuden
tehtaan Uljanovskin alueella Cherdaklyssa,
900 kilometrin päässä Moskovasta,
menimme sinne heitä varten ja
saimme pian alueelta muitakin asiakkaita.
Donin Rostoviin menimme toisen
asiakkaan matkassa ja SOLin eteläraja
siirtyi yhtäkkiä pari tuhatta kilometriä.
Pietarin vuoro tuli kaksi vuotta
Moskovan jälkeen, ja johtajaksi lähti
Janne Häyrinen.
– Sitä päivämäärää en unohda. Se
oli kolmoissynnytys 27.3.2007, hän
nauraa.
Samana päivänä syntyivät Jorosen
kaksospojat.
– Nyt kaikki sujui jo helpommin,
kun oli kokemusta Venäjän markkinoista
ja Pietarissa saimme asiakkaiksi
myös suomalaisia yrityksiä.
Aurinkoinen brändi toimii
Joronen kertoo, että varsinkin johtamiskulttuuri
Venäjällä on toisenlainen.
– Siellä johtajat neuvottelevat johtajien
kanssa ja henkilövalinnat ovat
hyvin tärkeitä. Palveluvastaavat eivät
puhuttele asiakkaamme esimiehiä.
– Temperamenttia myös löytyy
aivan toiseen tapaan. Yleisesti esimies
on kovempi alaisilleen, eikä sitä pidetä
mitenkään kummallisena, vaan enemmänkin
merkkinä välittämisestä.
SOLin aurinkoinen brändi erottuu
edukseen Venäjällä.
– Pesulailmeemme jopa plagioitiin
eräässä kauppakeskuksessa Moskovassa.
Se ei meitä kauan harmittanut, vaan oli
ennemminkin kunnianosoitus brändille.
Vuosien saatossa venäläisyys on tullut
Joroselle läheiseksi.
– Osaan nyt vähän kieltäkin ja olen
hyvin innostunut venäläisestä kulttuurista.
Moskovassa
asiakkaat ovat
pääasiassa
länsimaisia
teollisuusyrityksiä.
Venäjällä SOLin liikevaihto oli viime
vuonna 7,7 miljoonaa euroa.
– Toimintaa ei ole tarvinnut rahoittaa
vuosiin, he pärjäävät omillaan ja rahavirrat
ovat alkaneet liikkua tännepäin.
– Kasvu on tasaista, ja olen sanonut,
että nautitaan nyt. Koskaan ei voi
tietää, jos tulee esimerkiksi joku radikaalisti
toimintaedellytyksiin vaikuttava
valtionhallinnon päätös, mitä sitten
tehdään.
Ruotsiin ja Liettuaan
Päätös lähteä Ruotsiin tehtiin 2006
ja kuusi vuotta myöhemmin ostettiin
siivous- ja toimitilapalveluita tuottava
Reneriet.
– 600 henkeä työllistävällä yrityksellä
oli oma vahva erikoisalansa ja
saimme hyvän aseman ruotsalaisten
liikennevälineiden siivouksessa.
– Reneriet oli perheyritys ja omistajan
ei ollut todellakaan helppo luopua siitä.
Alkuun yritystä veti sen entinen
omistaja, ja tänä vuonna ohjakset otti
Tina Wessman Hellstadius.
– Se on monilla mittareilla mitattuna
hyvin toimiva yritys. Heillä on aivan oma
toimintatapansa ja siihen emme puutu.
Yritys toimii Tukholman ja Malmön
alueella.
– Siellä meidän on mahdollista
laajentua maantieteellisesti varsinkin
etelään ja aloittaa myös aivan uusia liiketoimintoja.
Liettuassa toiminta alkoi
2013 ja yksikköä lähti vetämään Elizaveta
Blokhnina Moskovasta.
– Se ei mennyt mitenkään helposti.
Aloitimme aivan nollista, ja tottahan se
on, että yleensä kukaan ei halua olla se
ensimmäinen asiakas.
– Nyt markkinat kasvavat sielläkin,
mutta hitaasti, eivät ollenkaan niin kuin
oletimme.
Omia arvoja kunnioittaen
Joronen toteaa, että väkisin ei mennä
minnekään.
– Jos meidän arvomme ja periaatteemme
eivät jossain toimi, niin sinne
ei sitten mennä.
– Sopeutua tietenkin pitää osata.
Palvelualalla pitää tuntea kohdemaan
yrityskulttuuri hyvin, jos meinaa pärjätä.
Esimerkiksi Venäjällä SOLin paikalliset
ammattilaiset pyörittävät toimintaa
ja mukana on vain suomalaiset vetäjät.
– Voimme myös tarjota rajat ylittävää
palvelua. Viron, Latvian ja Liettuan
liiketoimintayksiköt sulautuivat viime
vuonna yhteen. Fuusion kautta syntynyt
SOL Baltics on nyt Baltian alueen
Moskovassa
solmitut
liikesuhteet avaavat
tilaisuuksia
muuallakin.
16 www.sol.fi
suurin kiinteistöpalveluyritys, josta vastaa
Rinel Pius.
Kansainvälisten yritysten ydinporukalle
on järjestetty yhteistä koulutusta
SOLilaisuudesta.
– He tietävät hyvin, mitkä ovat meidän
yrityksemme reunaehdot eli missä
rajoissa mennään.
Kasvua kansainvälisillä markkinoilla
on tarkoitus jatkaa.
– Olemme miettineet, että maa vuodessa
voisi olla hyvä tahti. Tällä hetkellä
kansainväliset toiminnot kasvavat noin
kymmenen prosentin vuosivauhtia ja
tuovat 20 prosenttia konsernin liikevaihdosta.
– Liikevaihtomme kasvutavoite vuoteen
2025 mennessä on konsernitasolla
miljardi euroa, josta ulkomaisten tytäryhtiöiden
osuus olisi ainakin kolmanneksen
verran.
– Palvelualalla tämä on tietenkin
helpompaa kuin suuria investointeja
vaativassa teollisuudessa. Länsimaissa
meille riittää, että ostamme hyvin toimivan
yrityksen. Asiakkaat tulevat kaupan
mukana ja perustamiskustannukset
pysyvät kohtuullisina.
– Nyt ei ole mitään, niin konkreettista
meneillään, että voisin siitä kertoa,
mutta suunnitelmia kylläkin.
Pitkällä tähtäimellä Joronen voisi
itse asettaa karttaneulan aurinkoiseen
Etelä-Ranskaan.
– Se voisi olla vuorossa sitten, kun
jään eläkkeelle, hän hymyilee.
SOLin ulkomaisten
tytäryhtiöiden
liikevaihto kattaa
koko konsernin
liikevaihdosta
20 prosenttia.
1 563 km
3 387 km
Ulyanovsk
Novosibirsk
2007 SOL SP Pietari
2009 SOL DC pesulayhtiö Pietari
Malmö
2012 Solreneriet
Tukholma
Ventspils
Helsinki
Siauliai
Kaunas
2001 SOL Baltics Tallinna
Pärnu
Narva
Jurmala
Sigulda
2004 SOL Baltics Riika
Lentvaris
Tartto
Ukmerge
Electrenai
2013 SOL Baltics
Vilna
Kaluga
2 184 km
Jaroslavl
Vladimir
2005
SOL
Moskova
Donin Rostov
PALVELURATKAISUT
KARI MARTIALA , JUSSI VÄÄTÄINEN JA KAISA SIRÉN
– Meidät on
vakuuttanut SOLin
tekemisen taso,
olemme olleet
koko ajan samalla
aallonpituudella,
Rukakeskus Oy:n
kaupallinen johtaja
Kaisa Sirniö sanoo.
Perheyrittämisessä
on voimaa
Rukakeskus on Suomen johtavia matkailuyrityksiä ja
hiihtokeskustoimialan markkinajohtaja Suomessa lähes
20 prosentin osuudella hissilippujen myynnistä.
Rukakeskus Oy:n kaupallinen johtaja
Kaisa Sirniö toteaa, että Ruka
brändättiin niin hyvin 1990-luvulla,
että se kantaa edelleen.
– Perheyrittäjän arvot näkyvät
toiminnassamme. SOL on myös perheyritys ja
siksi arvomme ovat hyvin samankaltaisia, eli ne
sopivat hyvin yhteen, Sirniö jatkaa.
Rukakeskuksen omistaa Ahon perhe, jonka
Aho Group Oy valittiin Vuoden 2008 Perheyritykseksi.
Suomen Hiihtokeskusyhdistys palkitsi
Pyhän vuoden 2017 hiihtokeskuksena. Ruka sai
saman palkinnon vuonna 2004. Maailmanlaajuisessa
World Ski Awards -kilpailussa Ruka on palkittu
neljästi Suomen parhaana hiihtokeskuksena.
Yrityksellä on pohjoisessa kaksi komeaa
matkailukeskusta, Kuusamossa, Pohjois-Pohjanmaalla
toimiva Ruka ja Lapissa, Pelkosenniemen
ja Kemijärven rajalla oleva Pyhä. Rukalla
on 350 ja Pyhällä noin 100 huoneistoa. Vuonna
2018 valmistuu 30 uutta huvilaa. SOL hoitaa
kaikkien huoneistojen siivoukset, kuten myös
uudet valmistuvat huoneistot.
– Aloitimme yhteistyön jo 2005, eli heti kun
kohteet avattiin. Olemme keskittäneet siitä asti
kaiken siivoustoiminnan SOLille ja viime syksystä
lähtien he ovat hoitaneet myös kiinteistöpalvelua
kohteissamme.
Sopimus kattaa 24/7-päivystyksen ja kaikki
muut kiinteistöpalvelujen työt paitsi konelumityöt.
– Meidät on vakuuttanut SOLin tekemisen
taso, olemme olleet koko ajan samalla aallonpituudella.
18 www.sol.fi
Meillä on
huippu henkilöstö,
joka on ylpeä
työstään.
www.sol.fi 19
PALVELURATKAISUT
– Heillä on erittäin sitoutuneita
työntekijöitä ja me kaikki pyrimme siihen,
että asiakkaamme ovat tyytyväisiä.
Toiminnassa tärkeitä asioita ovat
luotettavuus, yhteistyö sekä yrittäjyys.
– Meillä on sitoutunutta henkilöstöä
töissä, ja he ovat ylpeitä työstään.
Ongelmatilanteisiin on löydetty ketterästi
ratkaisuja, vaikka toimintakenttä
muuttuu koko ajan ja SOL on pystynyt
reagoimaan muutoksiin nopeasti.
– Viime talvi oli meille huippukausi,
josta kiitos kuuluu koko tekijätasolle,
huikeata työtä myös SOLilta, Kaisa
Sirniö kiittää.
Kansainväliset
vieraiden osuus kasvaa
Kaisa Sirniö kertoo, että viime kaudella
kasvua oli reilusti niin hissilipuissa kuin
majoituksessakin.
– Erityisesti kansainvälisten vieraiden
määrä kasvoi. Marras-maaliskuussa
ulkomaalaisten asiakkaiden määrä
kasvoi Lapissa peräti 27 prosenttia ja
Kuusamossakin 25 prosenttia.
Suomalaiset ja kansainväliset matkailijat
limittyvät pääosan sesongista
sopuisasti, sillä lomat sijoittuvat eri
maissa eri aikaan.
– Päällekkäisyys näkyy lähinnä vain
joulukuussa, jolloin pohjoiseen halajavat
niin suomalaiset kuin ulkomaiset
matkailijat.
– Siivottavaa riittää jokaiselle viikonpäivälle.
Meillä on vapaat vaihtopäivät,
eli myymme sekä lyhyitä että pitkiä
lomia. Charter-lennoilla tulevat isot
ryhmät toki saapuvat yleensä tiettyinä
päivinä.
Rinneliiketoiminnan ohella Rukakeskus
harjoittaa myös majoitus-, vuokraamo-
ja myymälätoimintaa.
– Markkinointia tehdään läpi vuoden.
Rukan pääkohderyhmä on kotimaiset
perheet, kun Pyhällä taas vieraat
APUA SAA VAIKKA TAKAN SYTYTTÄMISEEN
PALVELUESIMIES Harri Kihlman
kertoo, että kiinteistöpalveluiden
startti syksyllä sujui hyvin.
– Siirtymistä helpotti se, että
saimme omille palkkalistoillemme
Rukakeskukselta kokeneen työntekijän
ja muutkin ammattilaiset löytyivät
paikkakunnalta .
– Paikallistuntemustahan tässä
tarvitaan. Kun puhelin soi, huoltomiehen
pitää heti tietää, missä kohde
sijaitsee ja minkälainen se on.
– Teemme tiivistä yhteistyötä
Tuotto-omistuksen isännöitsijän
Mikko Hännisen kanssa ja huolehdimme
kaikkien sähkö-, lvi- ja kylmälaitteiden
ylläpidosta ja korjauksista.
Kiinteistöpalvelun työntekijöiden
tehtävät eivät suinkaan rajoitu normaaleihin
ylläpito- ja korjaustehtäviin
vaan he palvelevat sen ohella suoraan
Rukan asiakkaita.
– Rukalla päivystetään vuorokauden
ympäri ja huoltomiehemme
voivat opastaa muun muassa lomahuoneistojen
kodinkoneiden käytössä.
Nämä asiat hoituvat yleensä
puhelimitse, mutta apua saa tarvittaessa
myös paikan päälle ja sitä voi
tilata jo ennakkoon sovittuna aikana.
– Monelle eksoottisemmalle vieraalle
on esimerkiksi takan sytyttäminen
täysin outoa puuhaa.
20 www.sol.fi
nauttivat mahdollisimman huimista
off-pisteistä.
– Kansainvälisiä vieraitamme,
olivatpa he Aasiasta tai Euroopasta,
kiinnostaa kaikki talvitekeminen, myös
laskettelu. Jopa sveitsiläiset laskettelevat,
vaikka heillä on kotimaassaan
paljon suurempia rinteitä. Toki osa
vieraista tekee laskettelemisen sijasta
kaikkea muuta mukavaa lumessa,
esimerkiksi hiihtää tai kelkkailee. Se
on elämysmatkailua parhaimmillaan,
Sirniö kuvailee.
Palvelupäällikkö
Anne Määttä
(alla) pitää
organisoinnista
ja tietää tiiminsä
työn tärkeyden.
– Kukaan ei halua
lomailla sotkun
keskellä.
AINA TARVITAAN SE VIIMEINEN SILAUS
PALVELUPÄÄLLIKKÖ Anne Määttä
on pyörittänyt Rukakeskuksen siivoustoimintaa
sopimuksen alusta
alkaen. Määttä on kuusamolainen,
ja niin ovat monet muutkin SOLin
palkkalistoilla Rukalla ja Kuusamossa
olevat.
– Kuusamon alueella meillä on yli
sata vakituista työntekijää. Sesonkiaikana
väkimäärä vielä kasvaa, ja
viikonloppuina apuna ovat opiskelijat.
Lomakohteen siivouksessa tarvitaan
hyvää organisointikykyä.
– Lomaosakkaiden ja huoneistojen
vaihtopäivät osuvat usein
samoille päiville, joten työvuorot
pitää suunnitella tarkkaan ja mahdollisesti
tarvittavat sijaisjärjestelyt
miettiä jo etukäteen.
Suurin osa siivottavista kohteista
on huoneistoja.
– Se on tavallaan kotisiivousta.
Viikon aikana siivoamme kerran
tai niin usein kuin asiakas haluaa.
Hotellihuoneet siivotaan päivittäin.
Anne Määttä korostaa, että työn
viimeinen silaus on tärkeä.
– Kannattaa pysähtyä hetkeksi,
kun kaikki on valmista ja katsoa
miltä huone tulijan silmin näyttää.
Onko päiväpeite suorassa, ovatko
sohvatyynyt paikoillaan tai verhot
ojennuksessa.
Anne Määttä on ollut siivousalalla
jo 30 vuotta ja kertoo pitävänsä
työstään.
– Pidän organisoinnista ja kun
sotkuisen huoneen saa puhtaaksi,
se palkitsee.
– Ja vaikka tätä työtä ei aina
arvostetakaan, meidän poisjäämisemme
olisi katastrofi, Määttä
toteaa hymyillen lopuksi.
Palveluvastaavat
Milla Myyryläinen
(vas.) ja Tuuli
Tupasela ottavat
hygienianäytteitä
terassin
poreammeesta.
Työt hoituvat tiiminä.
Ravintola Mura
Sushista huolehtivat
palveluvastaavat
Marita Hannula (vas.)
ja Sirpa Kurtti.
Olemme suuri
työllistäjä
Kuusamon
alueella.
www.sol.fi 21
SIIVOUSPALVELUT
VAULA AUNOLA , VAULA AUNOLA, ANTERO AALTONEN, MESSUKESKUS
PUOLITOISTA
MILJOONAA
PALVELUMAHDOLLISUUTTA
SOL on hoitanut Messukeskuksen siivouksen
ja ulkoalueiden hoidon vuodesta 2008.
– Sykähdyttävä palvelu on asiakkaan
huomioimista yli oman toimenkuvan, hallija
turvallisuuspäällikkö Pertti Mörö toteaa.
Tietenkin se, että olemme tehneet
SOLin kanssa näin pitkään
yhteistyötä, johtuu siitä,
että odotukset ovat täyttyneet
ja ylittyneetkin, halli- ja turvallisuuspäällikkö
Pertti Mörö sanoo
hymyillen.
Hän painottaa pitkien sopimuskausien
etuja.
– Ihan teknisesti ajatellen se mahdollistaa
sen, että voidaan keskittyä
toiminnan nostamiseen aivan uudelle
tasolle eikä puutteiden sammuttamiseen
palokuntamaisesti.
– Jos näin ison kumppanin vaihtaisi
muutaman vuoden välein, olisimme
liki jatkuvassa murrosvaiheessa.
Ensin uudelta toimijalta kuluisi aikaa
tällaisen kohteen muuttuvien olosuhteiden
omaksumiseen ja sopimuksen
loppupäässä taas oltaisiin epävarmoja
jatkuvuudesta, mikä vaikuttaisi varmasti
myös työntekijöiden tulevaisuuden
uskoon ja voisi saada avainhenkilöt
jopa etsimään uutta paikkaa.
Mörö kertoo, että SOLin kanssa
kehitystyötä tehdään saumatta ilman
katkoja.
– SOL on alansa edistyksellinen
yritys, joka kehittää koko ajan uusia
menetelmiä ja on tuonut tännekin
monia uusia ratkaisuja.
Osaamista vaativat myös erilaiset
tarpeet.
– Täällä vierailevat kaikenikäiset
ja tapahtumien kirjo vaihtelee
muutaman kymmenen hengen tapaamisista
suuriin messuihin. Tuskinpa
missään muualla siivouksen kuviot
ovat näin erikoiset. Täällä tarvitaan
aivan erilaista tekemistä silloin, kun
täällä tepsuttelevat lemmikit tai kun
on meneillään lääketieteellinen huippukongressi.
Tarkkaan suunnitellen
Tapahtumavuoden suunnittelu starttaa
edellisen toimintavuoden kesällä.
– Käymme silloin asiat läpi niin,
että muodostuu kuva tulevasta kaudesta
ja sen erityispiirteistä. Muutamaa
kuukautta ennen tapahtumaa tehdään
sitten tarkat suunnitelmat ja SOLilaiset
pääsevät tekemään henkilöstösuunnitelmia
ja laskemaan paikallaoloaikoja.
Itse tapahtuman aikana yleensä aamuisin
katsotaan, mitä päivä tuo tullessaan,
Pertti Mörö kertoo.
Eikä yksikään tapahtuma ole valmis,
ennen kuin palautepalaveri on pidetty.
– Otamme opiksi kaikista niistä ja
kirjaamme ylös parannettavat asiat,
jotta osaamme toimia toisin, sitten kun
vastaava tilaisuus on tulossa.
Asiakaspalautetta Messukeskus
kerää ahkerasti sekä kävijöiltä että näytteilleasettajilta.
– Myös SOL lähettää oman kyselynsä
näytteilleasettajillemme säännöllisin
väliajoin.
Noin puolentoista kuukauden välein
kokoontuu ohjausryhmä, johon kuuluu
Messukeskuksen ja SOLin vastuuhenkilöitä.
– Katsomme silloin, miten kullakin
jaksolla on onnistuttu ja käsittelemme
erilaisia kehityshankkeita.
Kerran vuodessa kokoontuu laajempi
kehitysfoorumi.
– On hienoa, että myös molempien
yritysten johto osallistuu tähän kehitysfoorumiin.
Näin pääsemme taas hyvillä
mielin seuraavaan kauteen.
SOLilaiset osallistuvat myös Mes-
22 www.sol.fi
– Jos näin ison
kumppanin vaihtaisi
muutaman vuoden
välein, olisimme
liki jatkuvassa
murrosvaiheessa,
Pertti Mörö sanoo.
LISÄTTY TODELLISUUS
MESSUKESKUKSEN tänä vuonna lanseerattu Augmented Reality
-ratkaisu on maailman ensimmäinen kävijän täysin ympäröivä
AR-maailma näin laajana toteutuksena. Siinä liitetään
tietokonegrafiikalla tuotetut virtuaalikuvat ja -esineet osaksi
tapahtumaympäristöä. Suurelle yleisölle lisätty todellisuus on
tullut tutuksi Pokémon Go -peli-innostuksen myötä.
Lisätyn todellisuuden turvin voit nähdä messuhalleissa 6 ja
7 mitä mielikuvituksellisimpia asioita, osallistua peleihin ja jahdata
vaikka jättiläismäistä valasta. AR-maailmassa voit myös
etsiä haluamasi osaston, vessat tai ravintolan ja suunnistaa
sinne interaktiivisesti, kuten esimerkiksi auton navigaattorilla.
www.sol.fi 23
SIIVOUSPALVELUT
sukeskuksen omiin henkilöstövalmennuksiin
muutaman kerran vuodessa.
Näissä käydään läpi yhtiön toimintaa,
tapahtumia ja asiakaspalautetta.
– Tietenkin he ovat SOLilaisia,
mutta haluamme että he ovat myös
messukeskuslaisia. Hehän ovat meidän
eturivin asiakaspalvelijoita, jotka tekevät
töitä asiakkaidemme keskellä.
Sykähdyttävää palvelua
Pertti Mörö on laskenut, että vuosittain
on tarjolla puolitoistamiljoonaa palvelumahdollisuutta.
– Siinä ovat mukana kaikki täällä
kävijät näyttelyvieraista rakentajiin ja
haluamme, että kaikki lähtevät tyytyväisinä.
– Olipa meillä kuka tahansa missä
tahansa työtehtävässä, tarkoituksena on
tuottaa sykähdyttävää palvelua. Meillä
on siihen aivan omat kaikille tutut työkalut
ja meiltä voi myös saada sykähdyttävän
palvelun työtodistuksen. Niitä
annetaan myös SOLilaisille, vaikka heidän
omat esimiehensä kiittävätkin heitä
varmaan erikseen.
Mörö tarkentaa sykähdyttävän palvelun
määritelmää.
– Se on asiakkaan huomioimista yli
oman toimenkuvan. Meillä kukaan ei
sano, että tämä ei kuulu minulle.
– Hymyileminen ja tervehtiminen
ovat ihan perusjuttuja ja avuksi saa
mennä pyytämättäkin. Jos asiakas
näyttää empivän, kysytään, voinko olla
avuksi? Kaikki opastavat ja ohjaavat
eteenpäin, jos eivät itse tiedä vastausta.
Toisinaan tarvitaan myös kekseliäisyyttä.
– Esimerkiksi eräissä iltajuhlissa,
kun asiakkaamme vieraalta lähti korko
kengästä, paikattiin se rakennusteipillä
Messukeskuksen tiimiläisiä. Palveluvastaava Linsheng Wang (vas.), palveluohjaaja Juha-Pekka
Torniainen ja palveluvastaava Subash Lamichhane.
takaisin tanssikuntoon ja juhlat jatkuivat.
Kestävää kehitystä
Messukeskus panostaa ympäristöystävällisyyteen.
– Se on meille tärkeä arvo, Pertti
Mörö toteaa.
– Olemme aika suuri energiankuluttaja
ja yritämme hillitä kulutusta monin
tavoin. Esimerkiksi uusin hallimme
lämpiää suureksi osaksi maalämmöllä.
Meillä on myös valtava määrä valaisimia
ja kun uusimme niitä, vaihdamme
ne energiatehokkaampiin.
Tapahtumien jälkeisestä ylijäämämateriaalista
päätyy kaatopaikalle enää
vain kaksi prosenttia.
– Saamme siis melkein kaiken kierrätettyä.
Yritämme myös suosia julkista
liikennettä, tännehän pääsee helposti
bussilla, junalla ja ratikalla.
SOL saa kumppanina pisteitä ympäristöosaamisestaan.
– He suhtautuvat näihin asioihin
yhtä vakavasti kuin me ja asettavat
omassa kehitystoiminnassaan ympäristöarvot
korkealle. He käyttävät Joutsenmerkittyjä
pesuaineita, kehittävät omia
prosessejaan ja tekevät kaikki hankintansa
elinkaariajattelua käyttäen.
Messut muuttuvat
Suomen Messut aloitti toimintansa jo
1919.
– Kohta täytetään siis sata vuotta.
Ensimmäisten messujen aikoina kävijöitä
oli jopa 120 000. Siihen aikaan
presidentti saattoi avata messut ja Eino
Leino kirjoittaa avajaisrunon.
Digitaalisen viestinnän kasvu ei ole
hiivuttanut messutoimintaa. Uusia asiakkaita
Messukeskus saa niinkin, että edelliset
tilat jäävät tapahtumalle pieniksi.
– Kyllä, se on ihan eri asia, aistia
ja kohdata asioita ihan konkreettisesti
paikan päällä. Hyvä esimerkki tästä on
kirjamessujen kasvaminen yli 80 000
kävijän tapahtumaksi, kuka senkin olisi
osannut ennustaa. Kyllä perinteisellä
messuilla on paikkansa.
– Ja tapahtumat muuttavat muotoaan.
Tänä vuonnakin on nähty uusia
juttuja muun muassa tanssin suurtapahtuma
ja Suomen suurin sisähuvipuisto.
Ensi toukokuussa debytoimme
musikaaliteatterina, kun ensi-illassa
Mamma Mia! -musikaali.
POIKKEUS ON SÄÄNTÖ
MESSUKESKUKSESSA tekee töitä reilut
sata SOLilaista, joista vain kolmella on
säännöllinen työaika.
– Poikkeus on täällä pikemminkin
sääntö. Töitä tehdään silloin, kun täällä
tapahtuu. Joskus talo on täynnä ja
toisinaan paikalla on vain muutama
sata ihmistä, palveluohjaaja Juha-
Pekka Torniainen toteaa.
– Osa työntekijöistämme on ollut
mukana sopimuksen alkuajoista lähtien,
ja täällä viihdytään eli vaihtuvuus
on varsin vähäistä.
Ammattilaisten rinnalla keikkaa
tekevät muun muassa opiskelijat.
– Meillä on esimerkiksi iso ryhmä
ulkomaalaisia opiskelijoita tuntityöntekijöinä,
mikä on sillä tavallakin hyvä, että
monipuolista kielitaitoa riittää palvelemaan
kansainvälisiä messuvieraita.
24 www.sol.fi
KOHTAAMINEN
Reilun pelin
säännöillä
– Olen aina ollut
kiinnostunut vieraista
kulttuureista,
luottamusmies Janne
Forsman kertoo.
Luottamusmies Janne Forsman tekee tiivistä
yhteistyötä niin SOLin henkilöstöjohdon kuin
Palvelualojen ammattiliitonkin kanssa.
– On itsestään selvää, että kaikkia
sopimuksia pyritään noudattamaan.
Luottamusmies Janne Forsman
toimii SOLin työntekijöiden
päätoimisena edustajana ja
neuvottelee työnantajan kanssa
monenlaisista asioista.
– Yksi tärkeä tehtäväni on pitää
työntekijöiden näkökulma esillä, kun
liiketoimintoja kehitetään, hän sanoo.
Hän toimii myös työntekijöiden
tukena arjessa ja vastaa päivittäin
monenlaisiin kysymyksiin.
– Olen kuin auttava ja neuvova
puhelinpalvelu, johon voi soittaa kaikista
työsuhteeseen liittyvistä asioista.
Yleensä löydämme vastaukset ja ratkaisut
asioihin saman tien tai viimeistään
silloin, kun keskustellaan esimiehen
kanssa. Monet vaan soittavat minulle jo
ennen, kun ovat edes ottaneet asiansa
esille omalla työpaikallaan.
Forsman toteaa, että SOL huolehtii
työntekijöistään ja työehtojen noudattamisesta.
– Kaikkien kanssa esimerkiksi
tehdään kirjalliset työsopimukset ja
heidän tulee saada kattava perehdytys
työhönsä. Tässä vaiheessa työntekijöille
kerrotaan myös ammattiliitosta ja luottamusmiestoiminnasta.
Forsmanin työpiste on SOL Cityssä,
mutta hän liikkuu paljon myös kentällä.
– Aina kun ehdin, käyn tutustumassa
erilaisiin kohteisiin ja niiden työntekijöihin.
Erityisesti
nuorten
työntekijöiden
kohtelu on
tärkeää.
Monikulttuurisuus kiehtoo
Kulttuuriantropologiaa opiskellut Janne
Forsman tuntee olonsa kotoisaksi
monikulttuurisessa yhteisössä.
– Olen ollut aina kiinnostunut
vieraista kulttuureista ja onhan SOL
edelläkävijä maahanmuuttajien työllistäjänä.
Forsmanin tie luottamusmieheksi
kulki SOLin Silja Linen laivatiimin
kautta.
– Olin laivalla töissä kymmenisen
vuotta. Ensin palveluvastaavana ja sitten
ohjaajana, ja ennen kuin minusta
tuli luottamusmies vuonna 2014 olin
osa tiimiä, jonka vastuulla oli yli sata
työntekijää.
– Maahanmuuttajat ovat minusta
sisäistäneet hyvin suomalaisen työnteon
kulttuurin ja myös ennakkoluulot
heitä kohtaan ovat onneksi hälventyneet.
Monilla heistä on takanaan
ammattiopinnot ja pitkä työkokemus,
mikä auttaa sopeutumisessa.
Forsman painottaa, että hyvä ohjeistus
on tärkeää varsinkin työuran alkuvaiheessa
ja kertoo, että koulutusmateriaaleja
onkin toteutettu eri kielillä.
– Näin ohitetaan eri kulttuurien
luonnollisesti muuten mukanaan tuomia
ongelmia. Esimerkiksi aikakäsityksiä
maailmalla on todella monenlaisia.
Kaikkialla ei suinkaan ole totuttu siihen,
että jos työaika alkaa kello kahdeksan
niin se tarkoittaa tasan kahdeksalta.
Pam on tärkeä kumppani
Janne Forsman pitää tiiviisti yhteyttä
Palvelualojen ammattiliittoon PAM:iin.
– Kun oma ammattitaitoni ei riitä
saan sieltä tukea ja ammattiliitto myös
kouluttaa meitä luottamusmiehiä sekä
pitää ajan tasalla alan uusista asioista.
Myös SOLin henkilöstöjohdolla on
hyvät suorat yhteydet ammattiliittoon
ja PAM:in edustajat ovat osallistuneet
useisiin SOLin työhyvinvointiin liittyviin
hankkeisiin.
– SOL ja PAM ovat myös tuottaneet
yhteistyössä esimerkiksi opastusvideon
maahanmuuttajataustaisille työntekijöille.
Forsman painottaa, että erityisesti
nuorten työntekijöiden reilu kohtelu on
tärkeää.
– He muistavat ensimmäisen työpaikkansa
aina ja työnantajalla on silloin
suuri vastuu.
www.sol.fi 25
PALVELURATKAISUT
KARI MARTIALA , KARI MARTIALA JA PKO
Jos siivous
ei toimi, se
huomataan
minuuteissa.
– SOL on kasvanut
meidän kasvumme
mukana
ja yhteistyössä
olemme ratkaisseet
eteen
tulleita haasteita,
Prisman johtaja
Petteri Väyrynen
sanoo.
26 www.sol.fi
Pohjois-Karjalan
lempeä jättiläinen
SOL on tehnyt yhteistyötä Pohjois-Karjalan Osuuskaupan
kanssa jo yli 15 vuoden ajan huolehtimalla siisteydestä
myymälöissä, ravintoloissa ja ABC-liikenneasemilla.
Eri kohteissa työskentelee yli 60 SOLilaista.
Joensuun ylpeys, Pohjois-Karjalan
Osuuskaupan Prisma sijaitsee
kuutostien kainalossa. Komea
hypermarket rakennettiin 1989
monen paikallisen mielestä aivan
väärään paikkaan, keskelle korpea, kauaksi
kaupungin keskustasta.
– Nykyisin olemme kuitenkin suurien
väylien äärellä ja ympärille on noussut
kaupallinen keskus, Prisman johtaja
Petteri Väyrynen kuvailee.
Joensuun Prisma on 35 000 neliömetrin
myyntipinta-alallaan Suomen
toiseksi suurin Prisma. Edelle kirii vain
Helsingin Kannelmäki 46 500 neliöllään.
Siisteys kuuluu jokaiselle
Isossa talossa tapahtuu koko ajan. Päivän
aikana myymälään puretaan kymmeniä
lavallisia tavaraa, ulko-ovia on
paljon ja ilmavirrat kiertävät taloa. Jos
siivous ei toimi, se huomataan minuuteissa.
– Pölyä saattaa ilmavirtojen vaikutuksesta
tulla esiin hyllyjen alta, vaikka
juuri olisi siivottu. Siisteyden ylläpitäminen
on todella haastavaa, ja se edellyttää
myös omalta henkilökunnaltamme
osallistumista. Ei voida ajatella, että
meillä on vain myyjien työt ja siivoojien
työt, vaan jokaisen on osallistuttava
niin siisteyden, kuin turvallisuuden
www.sol.fi 27
PALVELURATKAISUT
ylläpitämiseen. Yksikin maahan pudonnut
ostoskuitti tai pala muovia voi
aiheuttaa asiakkaan kaatumisen, Petteri
Väyrynen muistuttaa.
SOL on huolehtinut Prisman siivouksesta
alusta lähtien. Vakituisesti
tavaratalossa työskentelee kymmenkunta
SOLilaista ja kiireisimpiin aikoihin,
kuten jouluun ja erikoispyhiin varaudutaan
lisäämällä tekijöitä.
– Olemme kasvaneet jokaisella
vuosikymmenellä. Ensimmäinen laajennus
tehtiin jo kaksi vuotta avajaisten
jälkeen, suurin laajennus toteutettiin
2008 ja vuonna 2013 rakennettiin
Rauta-Prisma, Väyrynen kertoo.
– SOL on kasvanut meidän kasvumme
mukana ja yhteistyössä olemme
ratkaisseet eteen tulleita haasteita. Olen
tyytyväinen yhteistyöhön, asiat ovat toimineet
hyvin.
Päivittäiskaupassa eletään
murroksen aikaa
PKO toimii vähittäiskaupan alalla
kymmenen kunnan alueella, Lieksasta
Kesälahdelle ja Outokummusta Ilomantsiin.
– Erityisesti aukioloaikojen muutokset
ja verkkokaupan tulo näkyvät
toiminnassamme. Olemme tehneet
rohkeasti monia ratkaisuja ja pysyneet
niiden avulla alueen markkinan yleistä
kehitystä paremmassa vauhdissa, vähittäiskaupan
toimialajohtaja Henrik
Härkönen sanoo.
Aukioloaikoja sorvattaessa PKO
kysyi suoraan asiakkailtaan, miten he
toivovat omaa markettiansa pidettävän
auki.
– Saimme yli kolme tuhatta vastausta
ja teimme niiden pohjalta päätökset
jokaisen yksittäisen marketin osalta.
Vähittäiskaupan puolella PKO on
tehty SOLin kanssa yhteistyötä jo 15
vuoden ajan, joten vuosiin mahtuu
monenlaisia vaiheita.
– Kuluneet vuodet ovat olleet kustannussäästöjen
hakemista, ja olemme pystyneet
yhdessä keskustellen hakemaan
sellaisia ratkaisuja, jotka ovat molemmille
hyviä. Tätä joustavuutta arvostan suuresti.
Kaikista haasteista on selvitty, ja
olen itse ollut todella tyytyväinen tähän
yhteistyöhön, Härkönen sanoo.
- Tavoitteenamme
on kehittää
koko ajan uusia
juttuja, toimialajohtaja
Mikko
Hautasaari
sanoo.
SOLILAINEN PALVELUAJATTELU
KÄYNNISTI KUMPPANUUDEN
SILLOINEN SOL Palvelut Oy:n hallituksen puheenjohtaja Liisa
Joronen kävi 1990-luvun alussa S-ryhmän koulutustilaisuudessa
Jollaksessa kertomassa osuuskauppojen johdolle
SOLilaisesta palveluajattelusta ja johtamistavasta. PKO:n
silloinen toimialajohtaja Tommi Moilanen innostui Jorosen
esityksestä niin, että pyysi häntä Joensuuhun luennoimaan
johtoryhmälle asiakaslähtöisestä asiakaspalvelusta. PKO:lla
oli tuolloin paljon pieniä palveluntuottajia vastaamassa siivouspalveluista,
ja he halusivat tasaisen laadun kaikkiin toimipisteisiin.
Tästä käynnistyi yhteistyö SOLin kanssa.
– PKO oli SOLin ensimmäinen asiakkuus Joensuussa, ja
sen myötä perustimme kaupunkiin oman toimiston, SOLin
palvelujohtaja Heidi Uotinen kertoo.
28 www.sol.fi
– Toiminnan tarkoitukseemme kuuluu
maakuntamme elinvoimaisuuden
kehittäminen. Teemme esimerkiksi
tiivistä yhteistyötä paikallisten tuottajien
ja palvelun tarjoajien kanssa, jotta
paikallisia tuotteita olisi entistä enemmän
valikoimissamme ja paikallisille
ihmisille töitä.
Vahva rooli alueen
matkailussa
PKO:lle kuuluu alueella neljä hotellia;
Original Sokos Hotellit Kimmel ja
Vaakuna Joensuussa sekä Break Sokos
Hotelli Bomba ja Kolin huippujen
äärellä oleva Break Sokos Hotel Koli,
joka valittiin vuonna 2013 vuoden laskettelu-
ja retkikohteeksi.
– Me olemme Suomen ainoa
Osuuskauppa, jolla on omia hiihtohissejä,
lumikissoja ja -tykkejä. Tavoitteenamme
markkinajohtajana on myös
kehittää uusia juttuja, toimialajohtaja
Mikko Hautasaari toteaa.
– Esimerkiksi Pielisen rannalla
sijaitsevaa Break Sokos Hotel Bombaa
uudistetaan parhaillaan allasosastoja ja
saunoja myöten. Heinäkuuhun mennessä
PKO:lla on kaksi erityyppistä
kylpylähotellia, mikä antaa hyvät mahdollisuudet
kehittää alueen matkailua.
PKO:lla on jokaisessa hotelliyksikössään
oma housekeeping eli hotellisiivous
tehdään oman väen toimesta, mutta
SOL huolehtii useiden PKO:n ravintoloiden
siisteydestä.
– Niin omalla väellämme kuin
SOLilla on hyvää osaamista, joten pystymme
sparraamaan toisiamme. Aika
monessa yrityksessä mietitään, että
siivous tehdään joko itse tai se ulkoistetaan.
Minä pidän kuitenkin tätä meidän
malliamme hyvänä, Hautasaari sanoo.
– Meillä on SOLin kanssa hyvä luottamussuhde.
SOL on meille kumppani,
joka tasaa meidän kysynnän vaihteluita
ja pystymme menemään yhdessä eteenpäin.
Tiedämme, että volyymimme
tulee tammikuussa tippumaan kolmanneksen,
joten on tärkeää, että myös
kumppanimme reagoi siihen. SOLilla
oli tähän suoraselkäinen toimintamalli
ja se, mitä on sovittu, on myös pitänyt.
– Me pidämme SOLia yhteistyökumppanina
suuressa arvossa, Hautasaari
kiittää.
Kaupassa on eletty viime vuodet muutoksen ja
murroksen aikaa, vähittäiskaupan toimialajohtaja
Henrik Härkönen sanoo.
Prisman palveluesimies Hannu Turunen ja
palveluvastaava Laura Sorri pitävät paikat
puhtaana.
Pystymme
hyvin
sparraamaan
toisiamme.
OSUUSKAUPAN
JÄSENMÄÄRÄ KASVAA
OSUUSKAUPAN omistajuus kiinnostaa
seutukunnan ihmisiä ja PKO:n
jäsenten määrä on ollut jatkuvassa
kasvussa.
– Meidän palvelutarjontamme ja
toimintamme laadukkuus ja tehokkuus
koetaan hinta-laatusuhteeltaan
ja sijainniltaan houkuttelevaksi.
Vuodesta 1998 asti olemme
jakaneet myös ylijäämäpalautusta,
eli olemme niiden harvojen osuuskauppojen
joukossa, jotka sitä jakavat,
PKO:n viestintäjohtaja Petri
Vähä sanoo.
Osuustoiminnallisen yrityksen
perusarvoihin kuuluvat ympäröivästä
yhteisöstä välittäminen
ja henkilökunnan arvostaminen.
Yhtiön asiakasomistajat arvostavat
omaa paikallista tekemistä.
– Olemme myös kirjanneet missioomme
maakuntamme elinvoimaisuuden.
Teemme esimerkiksi
tiivistä yhteistyötä paikallisten
tuottajien kanssa, jotta paikallisia
tuotteita olisi entistä enemmän
valikoimissamme.
Viime vuonna PKO palkittiin
Joensuun kaupungin vammaisneuvoston
toimesta esteettömyyspalkinnolla.
Yrityksen palveluksessa
oli vuonna 2016 noin 50 erityistä
tukea vaativaa henkilöä erilaisissa
työtehtävissä.
www.sol.fi 29
ELINTARVIKESIIVOUS
, KARI MARTIALA
– Kuljimme
Euroopassa
ristiin rastiin
ja etsimme
hyviä ideoita,
Heinon Tukku
Kuopio Oy:n
toimitusjohtaja
Jari Korhonen
sanoo.
YHTEISTYÖ KÄYNNISTYI
SUUNNITTELUVAIHEESSA
Heinon Tukku avasi Kuopioon Suomessa ainutlaatuisen
kalan ja hevi-tuotteiden toimitustukun ja tuotantolaitoksen.
SOL oli jo suunnitteluvaiheessa mukana projektissa.
Heinon Tukku Kuopio Oy:n
toimitusjohtaja Jari Korhonen
on ylpeä uudesta
laitoksestaan, jonka tekniikka
on monilta osin ainutlaatuista.
Suomessa ei hänen mukaansa
ole ilmeisesti toista toimitustukkua,
jolla olisi myös omaa tuotantoa - ja vieläpä
samassa rakennuksessa.
Heinon Tukku ja SOLin yhteistyö
uuden laitoksen osalta käynnistyi jo
keväällä 2016.
Jari Korhonen kertoo, että he halusivat
kaikki osapuolet mukaan suunnitteluun,
laitevalmistajista aina pesuainetoimittajiin
saakka.
– Lähdimme hyvin avoimesti liikkeelle,
puolin ja toisin. Meillä on pitkä
kokemus yhteistyöstä SOLin kanssa ja
yhteinen ymmärrys tuoteturvallisuudesta
ja siivoustasosta. Ylisiivouskaan
ei ole pahasta, jotta tuoteturvallisuus
säilyy. Alisiivous on sen sijaan riski, että
turvallisuus heikkenee.
– Olen ollut SOLissa 14 vuotta ja
tämä on ensimmäinen kohde, jossa
olemme päässeet näin syvälle jo laitoksen
suunnitteluvaiheessa ja esittämään
ajatuksiamme siivouksen näkökulmasta,
SOLin Kuopion palvelujohtaja
Heidi Uotinen kertoo.
Mallia haettiin maailmalta
Uudessa laitoksessa on tilaa noin 8 000
neliötä, joista tuotantotilaa on 2 000
neliötä ja varastotilaa 4 000 neliötä.
Sen lisäksi on vielä konttoritiloja ja
ravintola. SOL vastaa sekä hevi- että
kalaosastojen laitteiden ja koneiden,
30 www.sol.fi
KEHITIMME OMAT VALMISTUSTAVAT
sekä tuotanto-, varasto- ja toimistotilojen
puhdistuksesta.
– Tämä on todella haasteellinen
kohde, koska elintarvikkeet yleisesti, ja
kala erityisesti on hyvin herkkä tuote,
Uotinen sanoo.
Uusi laitos käynnistyi kesäkuussa
2016 ja viimeiset toiminnot entisestä
Kelloniemen laitoksesta siirtyivät
uuteen kohteeseen keväällä 2017. Laitoksella
käsitellään vuosittain oin 1,7
miljoonaa kiloa kalaa ja 500 000 kiloa
heviä.
Emme kopioi
muita, vaan
teemme juuri niin
kuin näemme
parhaaksi.
– MEILLÄ ON laaja kalastajaverkosto
tässä ympärillä ja Virossa yhtiö,
joka toimittaa meille hyvää kuhaa ja
ahventa, Heinon Tukku Kuopio Oy:n
toimitusjohtaja Jari Korhonen kertoo.
Jakelu toimii Hangosta Käsivarren
Lappiin.
– Kaikki varastossa olevat ja oman
tuotannon tuotteet menevät päivässä
perille, periaatteena tänään tilaus,
huomenna toimitus, Korhonen jatkaa.
Vientikin vetää hyvin ja yrityksellä
on asiakkaita muun muassa Sveitsissä,
Saksassa, Ranskassa, Hollannissa,
Belgiassa ja Ruotsissa. Tuotteet
menevät pääsääntöisesti horecaalan
yrityksille ja yhteisöille.
– Meillä oli aikaisemmin laaja
alihankkijaverkosto, joka teki meille
kypsennystuotantoa. Halusimme
ottaa ne työt omien siipiemme suojaan
ja esimerkiksi grillaukseen ja
loimutukseen tuli sellaisia uusia tekniikoita,
joita ei ole tässä muodossa
Suomessa monellakaan muulla käytössä,
Jari Korhonen sanoo.
– Haimme myös esimerkiksi
savustukseen ihan omanlaisemme
valmistustavan. Toimme takaisin
vanhoja menetelmiä, jotka olivat jo
ehtineet hiipua, sekä siihen rinnalle
jotakin aivan uutta.
Horeca-sektori haluaa yhä useammin
ostaa toimitustukusta esikäsiteltyjä
tuotteita, jotka helpottavat ja
nopeuttavat työtä keittiössä.
– Emme tee massatuotantoa,
vaan toimimme kuin suuren ravintolan
esivalmistelukeittiö. Leikkaamme
esimerkiksi tuotteet käsin tai teemme
pienillä koneilla, valmistamme muotoon
leikattuja kasviksia, kuorimme
maa-artisokkia ja halkaisemme viinirypäleitä.
Heinon Tukku Kuopio on mukana
myös ”Järvikalan jäljet” -hankkeessa.
Kun laitokselta lähtee vaikkapa
muikkulaatikko Sveitsiin, siellä loppuasiakas
voi nähdä minä päivänä,
mihin kellonaikaa ja mistä järvestä
muikku on kalastettu.
– Hyvä pohjatyö ja hyvät
yhteistyökumppanit auttoivat
meitä uuden laitoksen
käynnistämisessä. Kaikkea ei
todellakaan tarvitse tehdä itse,
Jari Korhonen toteaa.
Korhonen kertoo, että
laitoksessa on investoitu
paljon uuteen tekniikkaan
– Jo reilut kaksi vuotta
ennen laitoksen käynnistämistä
kuljimme
Euroopassa ristiin rastiin
ja etsimme hyviä
ideoita, kävimme
testaamassa laitteita ja
haimme uusia vaihtoehtoja.
– Meille tuli myös
uusia työntekijöitä ja
he halusivat tulla katsomaan
tätä laitosta,
ennen kuin siirtyivät
meille. He olivat
aivan ihastuksissaan
siitä, miten hienoa
tekniikkaa täällä on. Työ on todella raskasta,
joten tekniikan pitää olla sellaista,
että työntekijät jaksavat hyvin.
Ja erityisesti kalan kohdalla uudella
pakkausteknologialla pystytään myös
tekemään tuotteista entistäkin turvallisemman
loppukäyttäjälle.
Uudella tekniikalla
pöpöt kuriin
Uuden laitoksen tuotantotiloissa on
monenlaisia laitteita, joiden puhdistaminen
perinteisillä menetelmillä on
vaikeaa; linjastoja, siivutuskoneita, teriä
ja kulmia. Samaan aikaan kun laitoksen
suunnittelu eteni, markkinoille tuli
Nocospray - vetyperoksidikuivahöyrylaite,
jonka avulla desinfioitavan tilan
kaikki pinnat tulevat käsitellyksi automaattisesti
ja käsittelyn jälkeen tilat
ovat heti käytettävissä.
– Meitä jännitti alkuun, jääkö
tiloihin jäämiä. Laite toimi kuitenkin
hienosti. Se on kuin pölynimuri, josta
lähtee kuuteen eri suuntaan desinfioivaa
sumua. Sen jälkeen, kun tiloista on
poistettu lika mekaanisesti, tällä
sumutuslaitteella varmistetaan,
että minkäänlaisia
ongelmia ei jää mihinkään,
Heidi Uotinen kuvailee.
Laitoksessa desinfioidaan
viikkokiertona myös
esimerkiksi veitset ja kaikki
työkengät.
– Kaikki työvaiheet on
videoitu ja ne toimivat
meidän opetusmateriaalinamme.
Olemme myös
tehneet dokumentaation,
jonka avulla
osaamme tarvittaessa
purkaa
ja koota
laitteen.
– Toimme
suunnitteluun
mukaan
siivouksen
näkökulman,
SOLin Kuopion
palvelujohtaja
Heidi Uotinen
kertoo.
www.sol.fi 31
HENKILÖSTÖPALVELUT
VAULA AUNOLA , VESA RANTA
– Meille ei tulla vain töihin
vaan saamme juuri
oikeat ihmiset kuhunkin
tehtävään, Kaskipuun
tehtaanjohtaja Matti
Kämäräinen sanoo.
SOLilainen aluejohtaja
Kirsi Ala-aho on tehnyt
rekrytointeja jo vuosia.
Kaskipuulla pidetään
tärkeänä, että kumppani
tuntee tuotannon
työvaiheet. SOLilainen
Vili Mäensivu Kaskipuun
tuotantolinjalla.
Maalareita, koneistajia,
lasittajia, pakkaajia…
Kaskipuu on käyttänyt vuokratyövoimaa
vuosia. Perheyrityksen tehtaanjohtaja
Matti Kämäräinen toteaa, että SOLin
valtteja ovat nopea reagointi ja asioiden
ennakoiminen.
32 www.sol.fi
Kaskipuun ovi- ja ikkunatehtailla
SOLilaiset tekevät samoja töitä
kuin omatkin työntekijät sekä
tehdashallissa että asiakaspalvelussa.
Vuokratyöntekijöitä on
käytetty jo kymmenisen vuotta. Tehtaanjohtaja
Matti Kämäräinen kertoo sen
helpottavan asioita monin tavoin.
– Saamme sitä kautta helposti osaavia
sairaslomatuuraajia ja pystymme reagoimaan
ketterästi sesonkivaihteluihin.
Joulukuusta maaliskuuhun on yleensä
hiljaisempaa, huhtikuussa vauhti kiihtyy
ja toukokuussa ajetaan jo täysillä.
Kesälomatuuraajat otetaan siis jo hyvissä
ajoin oppiin.
Vuokratyövoiman käyttö keventää selkeästi
kuormaa palkkahallinnossa.
– Vuokratyöntekijät myös tulevat töihin
valmiiksi vaatetettuina mukanaan
henkilökohtaiset suojavarusteet.
– Jokaisella työpisteellä on vastuuhenkilö,
joka kouluttaa työtehtäviin.
Kämäräinen arvostaa kumppanin saavutettavuutta
ja reagointinopeutta.
– SOL etsii jo valmiiksi resursseja
meille, eli kun meillä tulee tarve he pystyvät
vastaamaan nopeasti. Mielestäni
heillä on ammattimainen ja oikea ote
rekrytointiin.
Oikeita ihmisiä,
oikeisiin hommiin
Kaskipuulla pidetään tärkeänä, että
kumppani tuntee tuotannon työvaiheet
ja tarpeet.
– Meille ei tulla vain töihin, vaan
saamme juuri oikeat ihmiset kuhunkin
tehtävään. Näistä keikkatyöntekijöistä
osa on myös siirtynyt meidän palkkalistallemme
vakituisesti.
Yhteistyötä tehdään myös suorarekrytoinnissa.
– Kun haemme hyvää osaajaa töihin,
SOL hoitaa hakuprosessin ja me teemme
sitten vain lopullisen valinnan.
– Olemme myös toimineet päinvastoin.
Esimerkiksi haimme useita
tilaustallentajia omalla ilmoituksella ja
haastatteluun kutsutuilta kysyimme sitten,
että voivatko he aloittaa työt SOLin
palkkalistoilla ja se sopi heille.
Arkitapaamisten lisäksi muutaman
kerran vuodessa istutaan pitämään laatupalaveria.
– Silloin laitetaan hymynaamat paikoilleen
ja välillä tuntuu, että oikein
etsimällä etsitään jotain parannuskohteita.
Ja kyllähän sitä jotain pientä aina
löydetään ja laitetaan nekin asiat sitten
kuntoon.
Kaskipuu
palvelee nykyään
suoraan ilman
välikäsiä myös
kotitalouksia ja
taloyhtiöitä.
KASKIPUUN REMONTTIKAUPPA
KASVAA HUIMAAN TAHTIIN
OVI- JA IKKUNATOIMITUKSIEN lisäksi Kaskipuu tarjoaa myös
kuluttajille ja taloyhtiöille energiatehokkuutta parantavia
saneerauspalveluja.
- Näillä molemmilla on nyt kysyntää ja ne ovat kovassa
kasvussa, tehtaanjohtaja Matti Kämäräinen sanoo.
- Aikaisemmin asiakkaitamme olivat lähinnä talotehtaat,
rautakaupat, rakennusliikkeet ja muut jälleenmyyjät.
Nyt olemme rakentaneet koko maan kattavan organisaation
palvelemaan yksityisiä kotitalouksia ja taloyhtiöitä ovija
ikkunaremonteissa.
- Viime vuoden liikevaihtomme oli 50 miljoonaa ja
tämän vuoden ennuste on 70 miljoonaa. Ensi vuodelle on
kaavailtu 90-100 miljoonan liikevaihtoa.
Yksi myyntivalteista on kotimaisuus.
– Sillä on merkitystä varsinkin kuluttaja-asiakkaille. Toki
meillä on Ylikiimingin ja Viitasaaren lisäksi tehdas Latviassa,
mutta siellä valmistetaan pääsääntöisesti tuotteita
vietäväksi Ruotsiin ja muihin Pohjoismaihin.
www.sol.fi 33
ELINTARVIKESIIVOUS
, KARI MARTIALA
Täällä on niin
rauhallista, vaikka
verrattuna
Lontooseen, jossa
asuu 10 miljoonaa
ihmistä, Andrew
Saxe-Coburg
toteaa.
Iloinen veikko Cornwallista
Englantilainen
Andrew Saxe-Coburg
vaihtoi Cronwallin maisemat
ja puutarhanhoidon
Joensuuhun. Nyt hän tekee
öisin prosessisiivousta Valion
Joensuun tehtaalla.
– Olen ylpeä työstäni
ja pidän vuodenaikojen
vaihtelusta.
Andrew Saxe-Coburg and
Gotha, 50, on tehnyt pitkän
työuran kotimaassaan poliisina
ja puutarhasuunnittelijana,
ennen kuin päätyi prosessisiivoukseen
Valion Joensuun juustolaan.
– Tiimityö on mukavaa. Meillä on
hauskaa ja nauramme paljon, hän sanoo.
Andrew Saxe-Coburg and Gotha eli Andy
on kotoisin Lounais-Englannista Cornwallista,
jossa puhaltaa lauhkea merellinen ilmasto, kiitos
Golf-virran. Joku on verrannut Cornwallia Karibiaan,
alueella on paljon vaaleita hiekkarantoja ja turkoosin värinen
meri.
Andyn vaimo on suomalainen ja he tapasivat Englannissa
13 vuotta sitten. Kahdeksan vuotta sitten he päättivät muuttaa
Joensuuhun, jossa vaimon perhe asuu.
– Olen viihtynyt Suomessa, vaikka talvella Englannissa on
+10 astetta lämmintä ja Joensuussa jopa -30. Englannissa saatoin
pitää sortsit jalassa ympäri vuoden, hän nauraa.
– Pidän siitä, että täällä on neljä selkeää vuodenaikaa, kun
meillä Englannissa on vain yksi - sateinen vuodenaika. Minusta
34 www.sol.fi
talvi on ollut todella hieno kokea, koska
siitä minulla ei ollut ennen mitään
käsitystä.
– Muutto oli tietenkin jonkinlainen
kulttuurishokki, mutta nautin asumisesta
täällä. On niin rauhallista, vaikka
verrattuna Lontooseen, jossa asuu 10
miljoonaa ihmistä.
Englannissa asuessaan Andy ehti
työskennellä 21 vuotta poliisina. Hän
päätti hakeutua uuteen ammattiin, kun
työ poliisina muuttui niin paljon.
– Britanniassa poliisit eivät kanna
asetta, vaikka työskentelin terrorismin
vastaisessa yksikössä. Työ oli todella
stressaavaa ja ehdin tehdä sitä pitkään.
Poliisityö vaihtui puutarhansuunnitteluun
ja Andy työskenteli Lontoon
keskustan puutarhoissa. Suomeen muutettuaan
hän ehti työskennellä puutarhatyössä
Joensuun kaupungin palveluksessa,
ennen kuin päätyi SOLille.
Andy aloitti juustolan prosessisiivouksessa,
kolmen hengen tiimissä
viime vuodenvaihteessa.
– Vaikka tämä on erilaista työtä, olen
viihtynyt hyvin, meillä on hyvä tiimi ja
työskentelemme hyvin yhdessä. Teemme
samaa työtä joka yö, mutta jos työ
alkaa tuntua tylsältä, minulla on aikaa
ajatella asioita. Suunnitella vaikka uusia
puutarhoja, hän nauraa.
JOENSUUSSA TEHDÄÄN
KOLMANNES VALION JUUSTOISTA
VALION Joensuun juustolan vuosittainen tuotantomäärä
on noin 25 miljoonaa kiloa juustoharkkoja, kuluttajapakattuja
juustoja, tuorejuustoja ja maitojauheita. Suomalaiset
syövät entistä enemmän valmiiksi siivutettuja
juustoja, niiden osuus juustoista on kasvanut selvästi.
Juustola on merkittävä työllistäjä alueellaan Pohjois-
Karjalassa. Valio ja maidontuottajat tarjoavat työtä
lähes 2800 henkilölle, kun mukaan lasketaan tehtaan
henkilöstö, maidon keräilyyn ja tuotteiden jakeluun
osallistuva henkilöstö sekä maatilat palveluhankintoineen.
Valion Joensuun juustolassa työskentelee noin
160 henkilöä.
Joensuun tehdas on sen historian aikana valmistanut
maidosta lähes kaikkea, mitä valmistaa voi. Joensuussa
on syntynyt juuston, tuorejuuston ja jauheiden
lisäksi jogurttia, maitoa, voita ja jäätelöä.
Englantilaisella
asenteella
Andy sanoo, että jonkun mielestä työ
on vain jotakin, jolla maksetaan laskut,
mutta hän kokee ylpeyttä työstään.
– Ehkä se on englantilainen asenne
työhön. Kun viihdyt työssäsi, haluat
myös antaa sille enemmän, hän miettii.
Yötyö tuntuu sopivan Andylle ja hän
teki paljon yötöitä myös työskennellessään
poliisina.
– Vaikka tässä työssä onkin omat
vaatimuksensa, kaiken pitää olla puhdasta,
tämä ei ole stressaavaa. Toki
silloin, kun työt eivät etene niin kuin
pitäisi, voi tulla stressitunteita, mutta se
on aivan erilaista kuin poliisina.
Vaikka työ on mukavaa, Andy ei
ehkä haluaisi jatkaa sitä eläkeikään
saakka. Niinpä häntä kiinnostaisi tulevaisuudessa
vaihtaa johonkin toiseen
tehtävään SOLissa.
Vapaa-aikana Andy harrastaa puutarhatöitä
ja myös perheen kolme
kultaistanoutajaa vievät paljon aikaa.
Englannissa hän seurasi urheilua,
mutta Suomessa ei harrasteta sellaisia
urheilulajeja, joista hän innostuisi.
– Meillä Englannissa ei pelata jääkiekkoa,
luulen että koko maassa ei ole
kuin kolme jääkiekkojoukkuetta, hän
sanoo.
- SOLin palvelujohtaja Heidi Uotinen
kertoo, että tehtaan linjastolla tehdään
puhtaustestit päivittäin.
ELINTARVIKESIIVOUS
ON KONSEPTOITUA
SOL on vastannut Valion Joensuun
juustolan siivouksesta
kesäkuusta 2016. Sopimus
kattaa koko tehtaan niin prosessisiivouksen
kuin toimistot ja
ulkoalueet. Kesällä tehdään myös
pihatöitä ja leikataan nurmikot ja
pensaat, talvella hoidetaan lumityöt
ja hiekotus.
– Prosessisiivous edellyttää
meiltä erityistä tarkkuutta, sillä
juusto on rasvan takia haasteellinen
tuote, SOLin Kuopion palvelujohtaja
Heidi Uotinen kuvailee.
– Käytämme erityistä elintarvikesiivouskonseptiamme
tällaisissa kohteissa. Siinä on
tarkkaan määritelty työn vaiheet,
käytettävät aineet ja välineet.
Prosessisiivous tehdään yöllä,
kun tehdas ei ole toiminnassa.
– Pesemme tuotantolinjastot
painepesurilla ja vaahdotuslaitteistolla
ja lopuksi sekä me että
Valio otamme näytteet. Kun
tulokset näytteistä ovat tulleet,
tehdas saa luvan käynnistyä.
Meidän aikanamme tehdas ei ole
koskaan ollut kiinni.
Juustola on viileä työpaikka,
pakkaustiloissa lämpötila on
18 astetta ja kypsytyksessä +5
astetta.
– Yhteistyö asiakkaan, eli
Valion tehdaspalvelupäällikkö
Tero Maljan kanssa on toiminut
myös erittäin hyvin. Yhteistyön
käynnistyessä, saimme Turusta
tänne töihin kuukaudeksi SOLilaisia
osaajia, jotka olivat työskennelleet
elintarviketeollisuuden
prosessisiivouksessa. Heidän
avullaan siivous saatiin hyvin
käyntiin.
www.sol.fi 35