SOL 25-Juhlanumero

solpalvelut

JUHLALIITE sol.fi | solisti.fi

AURINKOISUUS

VALLOITTI MEIDÄT

PERHE-

YRITYKSEN

25

VUOTTA

Peppi Kaira ja

Juhapekka Joronen

jatkavat

Liisa Jorosen

johtamisoppien

viitoittamalla

menestyksen tiellä.

SOLin

oppivuodet

maailmalla

SIVU 14

Monimuotoisuus

tuo

rikkautta

SIVU 9

Lähdimme

yhdessä

laatumatkalle

SIVU 10


SISÄLTÖ

Arkkitehdiksi

opiskelevat Jari

Inkinen ja Hanna

Gullstén suunnittelivat

henkilöstön

ideoiden innottamana

toimitilan,

josta tuli aivan

uniikki mökkeineen,

siltoineen,

keinuineen, näkkäripöytineen,

puhelinkoppeineen

ja taideteoksineen.

Ensimmäisen

toimintavuoden

liikevaihto oli

201 677 000

markkaa.

3

7

8

9

12

16

20

Liisa jorosen

johtamisopit loivat

menestyksen

3 x solilainen

Monimuotoisuus

tuo rikkautta

Laatu ja asikastyytyväisyys

saivat

mittarit

Toiminta laajeni

kansainväliseksi

Rukalla menee

hienosti

Messukeskus

panostaa pitkiin sopimuksiin

23

24

28

30

31

Reilun pelin

säännöillä

Pohjois-Karjalan

Osuuskaupan

kumppanina

Heinon Tukun

kanssa suunniteltiin

tuotantolaitosta

Kaskipuu on

käyttänyt vuokratyövoimaa

vuosia

Prosessisiivousta

Valion Joensuun

tehtaalla

– Meille ei tulla vain töihin vaan saamme juuri oikeat ihmiset kuhunkin

tehtävään, Kaskipuun tehtaanjohtaja Matti Kämäräinen sanoo.

SOLilainen aluejohtaja Kirsi Ala-aho on tehnyt heille rekrytointeja jo vuosia.

2 www.solisti.fi


SOL työllistää kaikissa

konsernin yhtiöissä

vuosittain lähes 20 000

henkilöä eri tehtäviin.

Vuoden

2025

liikevaihtotavoite

on miljardi

euroa.

solisti.fi | sol.fi

Facebook: solpalvelut, solhenkilostopalvelut,

solpesulapalvelut

Twitter: @SOL Palvelut @SOLPesula @SOLHePa

Instagram: @SOL Palvelut @SOLPesulapalvelut ut

@SOLHenkilostopalvelut

Linkedin: www.linkedin.com/company/sol-groupoup

Youtube: www.youtube.com/solpalvelut

SOL on kasvanut

meidän kasvumme

mukana ja yhteistyössä

olemme ratkaisseet

eteen tulleita haasteita,

Prisman johtaja Petteri

Väyrynen sanoo.

SOLISTI ON SOLIN ASIAKAS- JA HENKILÖSTÖLEHTI Päätoimittaja Taija Paavola, SOL Palvelut Oy, taija.paavola@sol.fi

Toimitusneuvosto Anu Eronen, Peppi Kaira, Juhapekka Joronen, Merja Oljakka, Timo Sairanen, Niilo Kemppe, Janne Forsman, Kimmo Kallonen

Toimitus Omnipress Oy, Mäkelänkatu 56, 00510 Helsinki, www.omnipress.fi Toimituspäällikkö Vaula Aunola, puhelin 050 596 5426,

vaula.aunola@omnipress.fi Ulkoasu HANK, www.hank.fi Kannen kuva Antero Aaltonen Painopaikka PunaMusta Oy, 2017 Painos 23 000 kpl.

YMPÄRISTÖMERKKI

MILJÖMÄRKT

Painotuotteet

4041-0619

www.solisti.fi 3


SOL 25

- Siivouksen

arvostus oli

silloin

alamaissa

ja päätimme

muuttaa koko

konseptin,

Liisa Joronen

sanoo.

Wuff, homma

tassussa,

kokouksissa

aina paikalla!

4 www.sol.fi


LIISA JOROSEN

JOHTAMISOPIT

LOIVAT SOLIN

MENESTYKSEN

Ihminen haluaa tehdä työnsä mahdollisimman

hyvin, ja hänelle on annettava siihen mahdollisuus

ilman turhaa byrokratiaa ja kahlitsevia sääntöjä.

Liisa Jorosen johdolla 25 vuotta sitten käyttöön

otetut johtamisen opit toimivat edelleen

SOLin menestyksen peruspilareina.

KIMMO KALLONEN , TIMO PORTHAN

www.sol.fi 5


SOL 25

Vuoden 2017 alussa SOLyhtiöiden

perustamisesta tuli

kuluneeksi 25 vuotta. SOLin

juuret ulottuvat kuitenkin

paljon kauemmas, vuoteen

1848, jolloin C. A. Lindström perusti

värjäämön Helsingin laitakaupungille

Töölöön, Arkadianmäelle jotakuinkin

nykyisen eduskuntatalon kohdalle.

Vuonna 1922 Liisa Jorosen isoisän isä

Johan Roiha, joka oli yhdeksän vuotta

aiemmin perustanut valkopesulan, osti

tämän värjäämön.

– Olemme yksi Suomen vanhimmista

edelleen toimivista perheyrityksistä,

Liisa Joronen sanoo.

Liisa ja Reijo Joronen korostavat,

että SOLissa toteutettu sukupolvenvaihdos

on viety maaliin myös käytännössä.

Yhtiö on nyt sisarusten, Juhapekka

Jorosen ja Peppi Kairan käsissä.

Kokemusta ja näkemystä SOLin perustamisesta

lähtien edustaa hallituksen

puheenjohtajana toimiva Anu Eronen.

Yritys syntyi laman keskelle

25 vuotta sitten, vuonna 1992 Suomi

kärvisteli laman kourissa. Vahvan markan

politiikka kärsi haaksirikon. Markka oli

devalvoitava, tuhannet yritykset kaatuivat

valuuttalainoihin, pankit ajautuivat

kriisiin ja kiinteistöjen arvot romahtivat.

Neuvostoliiton kaatuminen korosti

laman vaikutuksia Suomessa, jonka

taloutta hyvin kannattava

idänkauppa oli tukenut

neljäkymmentä vuotta. Iloisen

80-luvun jälkeen koitti

90-luvun alussa ennen

kokematon krapula. Kaikilla

meni huonosti. Ne yritykset,

jotka pysyivät hengissä,

säästivät kaikesta mahdollisesta,

kuten siivouksesta.

Liisa Joronen toimi silloin

Lindström-yhtiöiden

toimitusjohtajana. Hänen

reseptinsä lamasta selviämiseksi

olivat erilaiset kuin

edellisen sukupolven.

– Minulle syntyi ratkaisevaa

linjaristiriita isäni

Eino Roihan kanssa.

Isäni oli insinööri ja hänen

johtamistapansa oli insinöörin

tapa. Minä puolestani

kapinoin kaikenlaisia määräyksiä

ja organisaation hierarkkisia rakenteita

vastaan, Joronen kertoo.

Lindströmin toimialoista siivous

meni huonosti. Perheestä kukaan ei

Liisa Jorosen mukaan oikein välittänyt

huolehtia siitä, eikä ehkä uskonutkaan

toimialan tulevaisuuteen.

– Meillä Anun ja Reijon kanssa oli

sen sijaan kova halu näyttää. ”Näyttäkää

sitten mihin pystytte”, meille sanottiin.

Ja siitä SOL sitten lähti, Suomen taloushistorian

syvimmän laman keskellä.

Työnteon tavat tuuletettiin

Liisa Jorosesta tuoreine johtamisoppeineen

tuli nopeasti Suomen talouslehdistön

lemmikki. Hän oli yrityksen

keulakuva ja esiintyi paljon julkisuudessa.

Hän haluaa erityisesti korostaa miehensä

Reijo Jorosen sekä Anu Erosen

merkitystä SOLin menestyksessä aivan

alusta lähtien.

– Anu pyöritti firmaa ja hoiti käytännön

asiat. Reijon talous- ja rahoitusosaaminen

oli aloittavalle yritykselle elintärkeää.

SOLin toimialat kannattivat huonosti

jo alussa, ja ensimmäisenä tilikautena

liikevaihto romahti neljänneksellä. Kassa

oli tyhjä, mutta ihmisten palkat, verot,

raaka-aineet, vuokrat ja muut välttämättömät

menot oli hoidettava. Ensimmäiset

vuodet opettivat kantapään kautta, että

kassavirrasta on pidettävä huolta. Emme

mitenkään olisi selvinneet

ilman Anun

LIIKEVAIHTO

1.1.1992-31.1.1993

201 676 800

MARKKAA.

LIIKEVAIHTO

VUONNA 2002

74 545 775

EUROA.

LIIKEVAIHTO

VUONNA 2007

135 313 217

EUROA.

ja Reijon panosta.

Lannistuminen

ei kuitenkaan ollut

vaihtoehto. Liisa

Joronen oli vakuuttunut

omaksumansa

johtamismallin toimivuudesta.

Työnteon

tavat muuttuivat

ja Liisa hankki

näkemyksilleen myös

teoreettista vahvistusta

väittelemällä

tohtoriksi. Hänen

väitöskirjansa otsikko

on ”Ammatillisen

kasvun edellytykset

organisaatiossa.”

– Kun haluaa

tehdä asiat eri tavalla

Tarvittiin

tahtoa, työtä

ja intohimoa.

kuin ennen, täytyy ottaa edelläkävijän

rooli. Tarvitaan tahtoa, työtä ja intohimoa

oman unelmansa toteuttamiseksi.

Arvostusta siivoustyölle

– Muutimme koko siivouskonseptin.

Siivouksen arvostus oli alamaissa ja päätimme

nostaa sitä kehittämällä ihmisten

ammattitaitoa. Lähtökohtamme oli luottamus.

Meillä ei ollut työaikoja, kiinteitä

työpaikkoja, eikä kiinteitä puhelimia,

Liisa Joronen sanoo.

– Olimme varmaan myös ensimmäisiä

yrityksiä Suomessa, joka poisti tai

ainakin vähensi olennaisesti paperin

käyttöä. Uskoimme uusiin tietojärjestelmiin

ja saimme siitä tunnustuspalkintojakin.

Halusimme irti kellokorttiajattelusta.

Uskomme ihmiseen. Kehitimme

oman palkitsemisjärjestelmän ja

loimme siihen mittarit. Saimme porukan

mukaamme, Liisa Joronen kertoo.

SOL on alusta alkaen rakentanut

omaa yksilöllistä brändiään. SOL tarkoittaa

hyvää oloa, aurinkoista ja iloista

positiivisuutta, johon koko henkilöstö

on sitoutunut.

6 www.sol.fi


– Eikä meidän ole tarvinnut teeskennellä.

Samalla viestillä olemme pystyneet

kommunikoimaan yrityksen sisällä

sekä ulkona, yhteisellä otteella kollegojen

kesken sekä asiakkaiden kanssa.

Työn arvostusta haluttiin kohottaa.

Siivoojasta tuli palveluvastaava ja työnjohtajasta

palveluesimies. Merkittävä

ja omalla tavallaan vaikea muutos oli

siirtyminen päiväsiivoukseen.

– Nyt 95 prosenttia siivouksesta tehdään

päiväsaikaan. Ryhdyimme myös

keräämään systemaattisesti asiakaspalautetta

sekä aloitteita henkilöstöltä.

Niiden ansiosta laatua on saatu paremmaksi.

Markkinat vaativat kasvua

Markkinatalouden lainalaisuudet kannustavat,

tai peräti pakottavat yritykset

hakemaan kasvua. Muuten on edessä

kuihtuminen. SOLin neljännesvuosisadan

kasvutarina sisältää ydinbisneksen

kasvua kotimarkkinoilla, laajentumista

uusille toimialoille sekä kansainvälistymistä.

Jostain on luovuttukin. Helsingin

kaupungilta 90-luvulla ostettu jätehuoltoyhtiö

myytiin muutaman vuoden

jälkeen eteenpäin. Lindströmin kanssa

tehtiin toimialajärjestelyjä, tekstiilien ja

LIIKEVAIHTO

VUONNA 2012

230 266 105

EUROA

LIIKEVAIHTO

VUONNA 2016

285 034 623

EUROA

TAVOITE

VUODELLE 2025

MILJARDI

EUROA

Liisa ja Reijo Joronen vietättävät osan leppoisista eläkepäivistään Ranskassa. - Yrityksen

toimintaan me emme enää puutu. Lilli (vas.) ja Minni ovat kokeneita lentomatkustajia.

mattojen vuokraus meni Lindströmille,

kuluttajapesulat SOLille.

– Halusimme tietenkin kasvaa.

Ensin siivouksesta ja jätehuollosta oli

luontevaa laajentua kiinteistöhuoltoon.

Totesimme, että osaamme henkilöstöasiat

ja voimme laajentua toimialoille,

jotka ovat työvoimavaltaisia. Pesulat ja

henkilöstöpalvelut sopivat hyvin näihin

kriteereihin, Liisa Joronen sanoo.

Kansainvälistyminen käynnistyi

Baltian maista. Sen jälkeen SOL on

perustanut tytäryhtiön Venäjälle ja

ostanut siivousyrityksen Ruotsista.

Aurinkoisen SOLin kansainvälistyminen

ei ole ollut pelkkää päivänpaistetta,

ja toimintamallin monistaminen

on ollut työlästä, mutta nyt näyttää jo

valoisammalta.

– Palvelukulttuuri Baltian maissa

ja Venäjällä on erilaista. Organisaatiot

olivat Neuvostoliiton aikana toimineet

hyvin johtajakeskeisesti. Johtaja on

päättänyt pienetkin asiat. SOLilaisen

kulttuurin sisäänajo on ottanut aikansa.

Sen on oppinut, että kun lähtee ulkomaille,

on oltava valmis jonkin aikaa

myös kestämään tappioita.

Alkukankeudet eivät ole horjuttaneet

Jorosten uskoa siihen, etteivätkö

SOLin johtamisperiaatteet toimisi

myös muualla kuin suomalaisessa toimintaympäristössä.

Liisa Joronen on

ollut kysytty luennoitsija eri puolella

Eurooppaa. Kansainväliset suuryritykset

ovat olleet kiinnostuneita SOLin

toimintamalleista, ja vieraita on käynyt

tutustumassa Japania myöten.

Suomessa on hyvä yrittää

Yrittäjyys on Suomessa viime vuosina

kohonnut entistä suurempaan arvoon

ainakin juhlapuheissa. Myös poliittiset

puolueet oikealta vasemmalle ovat

julistaneet olevansa yrittäjän asialla,

kuka milläkin tavalla. Liisa Jorosen

mukaan Suomessa on hyvä yrittää, ja

perheyritys voi menestyä samoin eväin

kuin muutkin yritykset.

– Ensinnäkin yrityksen täytyy kannattaa

eli tuottaa voittoa, ja johtamisen

on oltava ammattimaista. Muuten pyörät

eivät pyöri. SOLissa kaikki on alusta

asti ollut avointa ja läpinäkyvää. Haluamme

olla hyvä työnantaja. Teemme

aina kaikkemme, ettei ihmisiä tarvitsisi

irtisanoa. Perhe on aina läsnä ja näkyvillä,

Liisa Joronen sanoo.

SOL tunnetaan suurena maahanmuuttajien

työllistäjänä. Liisa Jorosella

on maahanmuuttajista pelkkää hyvää

sanottavaa.

– Maahanmuuttajat ovat uskomattoman

hyviä ihmisiä, joiden on ollut

helppo omaksua SOLin arvot. Hymyyn

vastataan hymyllä.

SOLissa hymy on kaikki kaikessa.

Upea toimitila SOL City Helsingin

Sörnäisissä on dekoreerattu naivistisella

taiteella. Vallitsevat värit ovat

keltainen ja punainen. Aurinko paistaa

sateisenakin kesänä.

– Minulla on ollut sellainen periaate,

että kaikkien vieraiden on lähdettävä

meiltä hymyillen. Tähän saakka on aina

onnistuttu.

Liisa ja Reijo Joronen viettävät osan

leppoisista eläkepäivistään Ranskassa.

Yrityksen sukupolvenvaihdos on toteutettu

ja perhe on tiiviimmin yhteydessä

kesäaikaan. Juhapekka Joronen piipahtaa

paikalla, kun teemme haastattelua ja

Liisa vakuuttaa, ettei hän enää millään

tavalla puutu SOLin asioihin.

– Enhän Juppe?

– No et, et.

www.sol.fi 7


URAPOLKU

3x

SOLILAINEN

Palveluvastaava Tuula Partanen (vas.)

siirtyi Lindströmiltä SOLiin, kun yritys

perustettiin. Palvelujohtaja Sanna Peltola

kartoitti Lappia.

SOLin toimintatavat olivat

aivan erilaiset kuin mihin

olin tottunut, palveluesimies

Kladis Ahvenaisen toteaa.

Kolme talossa pitkään viihtynyttä

SOLilaista kertoo tarinansa. Lue

tarinat kokonaisuudessaan lehden

verkkosivuilla, osoitteessa solisti.fi

ASIAKKAAN

KIITOKSET

LÄMMITTÄVÄT TUULA

PARTASTA

PALVELUVASTAAVA Tuula Partanen

siirtyi Lindströmiltä SOLin

palvelukseen, kun uusi yritys

perustettiin. Nykyään hän hoitaa

siivousta Remeolla Vantaalla jo

kymmenettä vuotta.

– Meistä tuli silloin automaattisesti

SOLilaisia. Tein silloinkin

päivätyötä, mutta todella aikaisin

piti kuitenkin nousta, kun

käytettiin keskuspölynimuria ja

kaiken piti olla valmista jo ennen

kuin asiakkaan työntekijät tulivat

töihin.

Tuula oli ollut kotiäitinä ja

meni siivoustöihin, kun niihin

pääsi ilman ammattikoulutusta.

– Jotakin työtä piti saada. Nyt

olen hyvin tyytyväinen valintaani,

tykkään tästä työstä. Tämä

on itsenäistä hommaa ja sitten

saa vielä kiitosta kaupan päälle.

Ja olen myös osallistunut SOLin

koulutuksiin. Viimeksi kävin

hygieniakoulutuksen.

Tekniikka on kehittynyt aika

tavalla vuosien saatossa.

– Ihanaa oli kun esimerkiksi

päästiin niistä inhottavista

lankamopeista eroon ja saatiin

tilalle mikrokuituliinat.

KLADIS AHVENAINEN OPISKELI ESIMIEHEKSI

PALVELUESIMIES Kladis Ahvenaisen toi

Suomeen rakkaus ja samalla ravintolaala

vaihtui siivoukseen. Nykyään Kladis

toimii Silja Linen tiimin esimiehenä.

– Menin suomalaisen mieheni kanssa

naimisiin -99 ja vuotta myöhemmin

sain vasta muuttoluvan. Silloin aikaa

kului viisumijonossa, ja matkustaminen

oli monin tavoin hankalaa. Nythän

Tallinnaan pääsee muutamassa tunnissa.

Kladis pääsi töihin laivalle siivoamaan.

– Kielitaitoakaan kun minulla ei oikein

ollut, niin tämä oli hyvä vaihtoehto.

SANNA PELTOLA KARTOITTI LAPPIA

SODANKYLÄSTÄ kotoisin oleva palvelujohtaja

Sanna Peltola opiskeli koulun

jälkeen siivousteknikoksi ja pääsi ensin

kesätöihin Muuralan sairaalaan ja sitten

hotelliin palveluohjaajaksi.

– Oltiin laman keskellä ja

Rovaniemellä työt kuitenkin loppuivat

ja päätin suunnata Ouluun. Siellä

minulla oli yksi koulukaveri SOLilla

töissä ja hän kannusti ottamaan

yhteyttä sinne.

Sanna sai töitä ja vuoden kuluttua

hänelle tarjottiin palveluesimiehen

äitiyslomasijaisuutta.

– Sen jälkeen tein töitä seitsemän

– Täällä on mukava kansainvälinen

ilmapiiri, ja SOLin toimintatavat olivat

aivan erilaiset mihin olin tottunut. Esimiehelle

saattoi puhua vapaasti.

Muutaman vuoden jälkeen Kladis

suoritti siivoustyönohjaajan erikoisammattitutkinnon

ja toimi kouluttajana.

Sijaisuuden kautta avautui mahdollisuus

tehdä esimiestyötä.

– Olin jo sivusilmällä katsellut esimiesten

työskentelyä, hän nauraa.

– Vähän yli kymmenen vuotta sitten

Aila Forsström ja Sari Crnobreg saivat

minut sitten houkuteltua esimiesvalmennukseen.

vuotta palveluesimiehenä Oulussa eri

alueilla.

Oulusta Sanna muutti takaisin Rovaniemelle

2003 vastaamaan Lapin ja

Koillismaan asiakkaista ja myynnistä.

– Oli mahtavaa, että minuun luotettiin,

olinhan vielä aika nuori. Ymmärsin,

että työhön haluttiin paikallinen.

– Aika meni tiiviisti aluetta kartoittaessa

ja samalla tehtiin SOLia tunnetuksi.

Pikkuhiljaa maine sitten kantautui ja

asiakkaita alkoi tulla. Kiirettä siellä ei

kuitenkaan koskaan ollut, se kiirerajahan

jää tuonne napapiirin kohdalle, Sanna

nauraa.

8 www.sol.fi


KANSALAISUUDET

TOP 5

1. Suomi

2. Viro

3. Nepal

4. Venäjä

5. Bangladesh

Monille heistä

me olemme

ponnahduslauta

suomalaiseen

yhteiskuntaan.

– Haluamme

tarjota kaikille

samanarvoiset

mahdollisuudet

urapolkuun,

työssäoppimiseen

ja

työhyvinvointiin,

SOLEMON

toimitusjohtaja

Peppi Kaira

sanoo.

Monimuotoisuus rikastuttaa

– Maahanmuuttajat ovat meille voimavara. He tuovat iloa ja rikkautta

työyhteisöön, SOLEMOn toimitusjohtaja Peppi Kaira sanoo.

VAULA AUNOLA , OSMO PÄIVINEN

SOLEMOn toimitusjohtaja

Peppi Kaira kertoo, että

kulttuurit ja kielet kohtaavat

yrityksessä sulassa sovussa.

Toimintavuosien aikana

kansalaisuuksien määrä on kasvanut

peräti seitsemäänkymmeneen.

– Meillä on täällä töissä ihmisiä

kaikilta mantereilta ja täällä puhutaan

peräti 42 eri kieltä.

– Maahanmuuttajat ovat meille

voimavara ja heidän osuutensa tulee

varmasti jatkossa palvelualoilla vaan

lisääntymään. Monille heistä me olemme

ponnahduslauta suomalaiseen

yhteiskuntaan, mikä on hyvä asia.

Tämä palvelee meitä molempia. He

tuovat iloa ja rikkautta työyhteisöön.

– Monet heistä omaavat jo valmiiksi

SOLilaisen hymyilevän palveluasenteen

ja hienoa on, että niin muiden

työntekijöiden kuin asiakkaiden ennakkoluulotkin

ovat vuosien saatossa hälventyneet.

– Muistan miten itsekin aikanaan

ensimmäisellä Lontoon reissullani

ihmettelin eri kansalaisuuksien määrää.

Eipä sellaista nyt kukaan enää

ihmettele ja nuoret ihmiset reissaavat

nykyään niin paljon maailmalla, että

heille vieraat kulttuurit ovat arkea.

SOLissa on maahanmuuttajataustaisia

henkilöitä niin palveluvastaavina

kuin esimiehinäkin ja kotoutumista

yritetään edistää monin tavoin.

– Meillä toimii muun muassa erityinen

monikulttuurisuusryhmä, jonka

työssä korostuvat perehdyttäminen työtehtäviin

ja opastaminen suomalaiseen

työkulttuuriin. Olemme myös yhdessä

ammattiliitto PAMin kanssa toteuttaneet

työhönopastusvideon heille.

Yhdenvertaisuus korostuu

Kaira korostaa, että erilaisuudesta huolimatta

kaikki SOLilaiset ovat yhdenvertaisia.

– Haluamme tarjota kaikille samanarvoiset

mahdollisuudet urapolkuun,

työssäoppimiseen ja työhyvinvointiin.

Suomen kielen oppiminen on tietenkin

tärkeää, mutta monipuolisissa koulutusohjelmissa

on myös venäjän- ja englanninkielistä

koulutusta.

– Siivousalallahan pärjää monissa

työtehtävissä hyvin englannilla ja joissain

paikoissa, kuten laivoilla se on

kaikkien yhteinen työkieli. Tietysti on

tehtäviä, joissa vaaditaan hyvää suomen

kielen taitoa kuten pesuloissa ja toimitilapalveluissa.

Maailmankalenteri käyttöön

Monikulttuurinen kehitysryhmä ylläpitää

myös maailmankalenteria, josta

löytyvät eri maiden juhlapyhät.

– Se on tärkeä työkalu esimiehille.

Monimuotoisuus on myös erilaisten

uskontojen huomioon ottamista. Asiat

ovat soviteltavissa eli oman kulttuurin

juhlapäiviksi järjestyy vapaata. Ja meille

kantasuomalaisille järjestyy puolestaan

joulusijaisia helposti.

– Erilaisista tapakulttuureista voimme

itse kukin oppia uusia, kiinnostavia

ja innostavia asioita sekä olemaan

aidommin läsnä työkavereina.

Peppi on iloinen myös miesten

osuuden kasvamisesta.

– Palvelualahan on aina ollut hyvin

naisvaltainen, aiemmin jopa 90 prosenttia

työntekijöistä oli naisia. Nyt

kun olemme saaneet joukkoomme

varsinkin ulkomaalaistaustaisia miehiä,

on miesten osuus lisääntynyt ja meillä

on paljon miehiä nykyään myös hallinnossa.


www.sol.fi 9


SOL 25

– Laman keskellä

ymmärsimme yritysten

kustannuspaineet

ja tarjosimme

heille siivousta

vain yhtenä tai

kahtena päivänä

viikossa tarpeen

mukaan, Anu Eronen

kertoo.

Solisevaa kovuutta

Jos et tee hyvää laatua, niin ei sitä pelkällä hymyllä pärjää.

– Meidän piti kehittää mittareita niin laatua kuin asiakastyytyväisyyttä

varten, jotta voitiin tehdä tulosta, Anu Eronen toteaa.

VAULA AUNOLA , ANTERO AALTONEN

10 www.sol.fi


HENKILÖSTÖ

1992:

2 362

2002:

4 466

2007:

7 663

2012:

10 264

2017 (NOIN):

14 000

Ymmärsimme,

että se on asiakas,

joka meidän

palkan maksaa.

Konsernin entinen toimitusjohtaja

ja nykyinen hallituksen

puheenjohtaja Anu Eronen

toteaa kättelyssä, että Liisa

Jorosen johtamisopit olivat

totaalisesti aikaansa edellä.

– Ihmiset tekevät siivoustyön eikä

heitä voi johtaa kuin koneita.

Anu oli tehnyt Lindströmillä työntutkimusta

ja toiminut toimiala- ja

henkilöstöjohtajana ennen kuin hän

lähti Liisa ja Reijo Jorosen matkaan

perustamaan uutta yritystä.

– Kaivoin esille perustamisvuoden

papereita, ja yllätys sieltä ne löytyvät

kaikki sellaiset teemat kuin työnilo,

itseohjautuvuus, luottamus, jatkuva

kehittäminen ja anna henkilöstölle

mahdollisuus. Niille sitten lähdettiin

rakentamaan, ja tulosjohtaminen vaihtui

palvelevaan johtamiseen. Muutos

oli niin suuri, että epäiltiin, että tuo

yritys ei kyllä pysy kauan kasassa.

Hyvin kilpailulla alalla herätti närää

tarkoituksenmukaisen siivoamisen tarjoaminen.

– Laman keskellä ymmärsimme yritysten

kustannuspaineet ja tarjosimme

heille siivousta vain yhtenä tai kahtena

päivänä viikossa tarpeen mukaan.

Samaan aikaan siirryimme päiväsiivoukseen,

ja palvelun loppukäyttäjä ja

tuottaja kohtasivat ensi kerran, mikä

varmasti vaikutti työn jälkeen. Samalla

asiakkaat säästivät valaistuksessa ja turvajärjestelyissä.

Lähdettiin laatumatkalle

– Ymmärsimme, että se on asiakas, joka

meidän palkan maksaa. Kuuntelimme

heitä ja rakensimme ensimmäisen laatupassin

ja asiakastyytyväisyysmittauksen,

jotka olivat silloin uraauurtavia juttuja

Suomessa. Se perustui ISO-9000 järjestelmään,

jota käytetään jalostuneempana

edelleen. Vuoden toiminnan jälkeen

haimme sitten Suomen Laatupalkintoa

ja saimme sen, mistä olimme tosi ylpeitä.

– Meistä kirjoitettiin paljon ja -94

ilmestyi myös Pertti Suvannon kirja

Solisevaa kovuutta, joka perustui pitkälti

Liisan väitöskirjaan ja henkilöstön

haastatteluihin.

Mallia haettiin kaikkialta.

– Vierailimme menestyvissä yrityksissä

toimialasta riippumatta myös

ulkomailla ja etsimme hyviä toimintatapoja

ja henkilöstölle annettiin benchmarkkaustyökalut

käyttöön jo 90-luvun

lopulla.

Tulokset saivat ratkaista.

– Meitä ei kiinnostanut kenenkään

läsnäolo tai työajat. Lisäsimme asiakaspoistuman

tulosmittareihin, panostimme

kehittyneisiin järjestelmiin ja

tiimityöhön. Hyvä esimerkki tästä on

edelleen meidän erittäin tehokas hallintomme.

En tiedä, pyörittääkö missään

muussa yrityksessä 25 hengen tiimi

näin isoa liikevaihtoa.

Osaajat ansaitsevat kiitosta

– Kun yhteiskunta ei tarjonnut riittävästi

ammatillista koulutusta teimme

www.sol.fi 11


SOL 25

AURINKOISUUS VALLOITTI

päätöksen, että meillä on oltava alan

parhaat koulutusresurssit. Lamasta

huolimatta palkattiin päätoiminen

koulutuspäällikkö ja koulutusohjelmat

määriteltiin perusteellisesti. Tutorointikin

aloitettiin jo 20 vuotta sitten. Nythän

SOL on jo kuin iso oppilaitos.

Koulutusindeksi syntyi Saksan

maalla.

– Istuin jossain pankkialan seminaarissa,

ja mietin että koulutuksen

vaikutuksia pitäisi myös pystyä mittamaan.

Loimme koulutusindeksin,

jolla määritetään ja seurataan jokaisen

opintoja sekä koulutuksia myös asiakaskohtaisesti.

Työelämän yleinen käytäntö oli

myös, että palautetta työstä sai vain silloin,

kun jokin meni pieleen.

– Tähän tarvittiin muutos. Jo

90-luvulla kysyimme ensimmäisen

kerran asiakkailtamme, mikä heitä on

meidän työntekijöissä ilahduttanut.

Se oli upeaa, asiakkaat ottivat sen

hyvin vastaan ja kiittäviä palautteita

tuli tuhansia ja saimme samalla hyviä

kehitysvinkkejä. Joku lakiasiaintoimisto

jopa soitti perään ja kysyi onko heidän

palautteensa hyvästä palveluvastaavastamme

varmasti tullut perille.

Henkilökunnan tyytyväisyyttä mittaava

Ilopuntari otettiin käyttöön -96.

– Se toteutettiin yhteistyössä työelämän

tutkija, myöhemmin Tampereen

yliopiston professorin Pekka Ruohotien

kanssa. Hän oli tehnyt massiivisia

henkilöstöselvityksiä muun muassa

meille ja teollisuudelle. Se on edelleen

hyvä työkalu ja viimeksi koko henkilöstön

tyytyväisyyttä mitattiin toukokuussa

ja saimme aivan upeita tuloksia.

– Nythän meillä on ollut jo vuosia

käytössä oma SOL Life -työhyvinvointiohjelma,

joka perustuu jatkuvaan

välittämiseen ja varhaiseen ongelmiin

puuttumiseen.

Uudelle yritykselle etsittiin

toimitilaa, johon olisi

hyvät liikenneyhteydet ja

tarvittiin paljon parkkitilaa.

Vanhalla Talvitiellä

oli vuokrattavana entinen valokuvastudio.

– Tämä oli lähellä, toimimme

silloin Lindströmin talossa Sörnäisten

rantatiellä ja toimitusjohtajana

kutsuin sitten koko porukan näyttöön

mukaan. Meitä pyöri täällä

kymmeniä, ja lopulta isännöitsijä

kysyi minulta, että enkö osaa päättää

asioista.

– Vastasin hänelle, että kuinka

moni menee katsomaan asuntoa

ilman perhettä. Porukallahan tänne

tullaan. Isännöitsijä meni hiljaiseksi.

Parin päivän päästä tehtiin vuokrasopimus.

– Meitä viehätti tilan korkeus ja

mahdollisuus saada sinne mitä vaan.

Sisustusta suunnittelemaan valjastettiin

koko henkilöstö.

– Perusidea oli se, että miksi

toimiston pitää näyttää toimistolta.

Miksi pitäisi mennä johonkin suljettuun

tilaan, jonka ovi pannaan kiinni.

– Pidimme ideointi-iltoja, ja fläppitaulut

kertyivät täyteen ehdotuksia

siitä, minkälaisessa tilassa kukin

haluaa töitä tehdä. Kärkisijalla olivat

isot pöydät, joiden ympärille on helppo

kokoontua.

Arkkitehdiksi opiskelevat Jari

Inkinen ja Hanna Gullstén lähtivät

piirtämään tältä pohjalta ja tilasta tuli

aivan uniikki mökkeineen, siltoineen,

keinuineen, näkkäripöytineen ja

puhelinkoppeineen. Naivistinen taide

ratkaisi seinäpulman.

– Täällä oli valokuvastudion mustat

rosoiset seinät ja meillä ei yksinkertaisesti

ollut varaa rempata niitä.

Päätettiin, että pannaan mieluummin

rahaa johonkin, mikä ihmisiä oikeasti

ilahduttaa ja ostettiin tänne semmoista

taidetta, mistä pidettiin.

– Neljä vuotta muuton jälkeen

koko talo siirtyi sitten meidän omistukseen,

eikä seiniä silloinkaan maalattu

eikä maalata.

Epäilijöitä riitti

Merkittävää uudessa toimitilassa oli

se, että kukaan ei saanut omaa huonetta.

– Meillä oli punaiset kassit, joissa

säilyttää tavaroitaan ja istumapaikan

sai valita vapaasti. Sihteerejä ei palkattu

ja taloushallinto vastasi suoraan

toimitusjohtajalle. Täällä laukkasi

vieraita tätä menoa ihmettelemässä,

kun siihen aikaan ei tällaisia ratkaisuja

ollut meilläpäin tehty. Joku toimittaja

ihmetteli ääneen, tuleeko tänne

kukaan koulutettu töihin.

– Kyllä on tullut, Anu toteaa nauraen

ja lisää, että häneltäkin kysyttiin,

miten hän voi tehdä töitä tämmöisessä

paikassa, missä ihmiset häiritsevät.

Vastasin, että olen tällä näiden ihmisten

takia enkä papereiden.

Palvelualalla puhelin pirisee taajaan

ja vaihdepuhelimiin vastaa se,

joka on paikalla.

– Istuin siinä itsekin toisinaan

aamuvarhaisella ja sain hyvän tuntuman

siihen, missä mennään. Meillä

oli myös sisäpuhelimet ja kännyköiden

tuloa odotimme kuin kuuta nousevaa.

Otimme ne käyttöön heti kun

ne tulivat markkinoille.

Uutta tekniikkaa kokeiltiin rohkeasti

ja alusta asti pyrittiin myös

paperittomuuteen.

– Meillä oli oma deski, jonka

kautta hoidimme kaiken sisäisen

liikenteen, materiaalit ja kutsut. Kirjanpidon

osalta mentiin vähän riskillä

alkuun, kun lainsäädäntö ei sellaista

vielä tuntenut, mutta olisihan meillä

ollut kaikki tarvittavat asiakirjat esittää,

jos joku olisi kysynyt.

Uudenlaiset toimitilat ja matala

organisaatio tukivat työnteon uusia

oppeja.

– Panostimme tiimityöhön, vastuuseen

ja vapauteen.

12 www.sol.fi


Palvelumuotoilua

ennen aikojaan

– Henkilöstölle pidettiin nimikilpailu

ja lähetimme positiivisimmat ehdotukset

kielitoimistoon tutkittavaksi ja

sieltä tuli takaisin latinalainen aurinko

SOL. Ihastuimme siihen, se oli lyhyt,

ytimekäs ja siitä saisimme suoraan meidän

brändin.

Silloisessa mainostoimistossa ei kuitenkaan

ihastuttu.

– He eivät sitä suositelleet, vaan suorastaan

varoittivat. Nimen olisi pitänyt

olla jotain pönöttävää, byrokraattista

kuten Suomen laatutalo. Päätettiin kysyä

asiakkaiden mielipidettä. Kiersin kymmenen

erilaista yritystä ja seitsemässä

sanottiin, että nimi on huono, mutta silti

valitsimme sen, Anu kertoo nauraen.

Logoa palkattiin suunnittelemaan

Taideteollisessa korkeakoulussa opiskeleva

Antti Porkka. Hän teki suunnittelutyötä

vähän hitaanlaisesti, eikä

olisi halunnut näyttää keskeneräisiä

luonnoksia.

– Lopulta soitin hänelle ja sanoin,

että minulla on kuule tietokone täällä

päällä ja tule katsomaan, mitä olen

täällä vääntänyt. Hän syöksyi tänne

ja parin päivän päästä logo oli valmis.

Nykyään hän pyörittää erittäin menestyvää

alan yritystä kaverinsa kanssa

ja jälkikäteen kuulin, että häntä oli

lohduteltu, että se Anu on ihan mahdoton.

Väreiksi tuli keltainen ja punainen.

– Sehän sopi meille, värikkäille ihmisille.

Uusiin tiloihin oli jo suunniteltu

brändiväreistä mitään tietämättä meidän

ja Inkisen ideoiden pohjalta paljon

siihen sopivaa.

– Hymynaaman on piirtänyt vapaalla

kädellä Kale Haapanen, jonka toimiston

kanssa olin tehnyt töitä. Soitin

hänelle, että saataisiinko me käyttää

sitä piirustusta ja se sopi.

Aiheesta tehtiin 2000-luvulla väitöskirjakin,

ja merkin voima on tosi vahva.

– Se toimii ajurina sellaisissa tilanteissa,

joissa ei ole muuta. Kun laitat

naurunaaman roikkumaan pesulan

katosta, se velvoittaa meitä eikä asiakaskaan

voi tulla sisään hymyilemättä.

Kun palvelumuotoilu sitten 2000-

luvun alussa rantautui Suomeen,

SOLilaiset lähtivät innoissaan osallistumaan

yliopiston projektiin.

– No, siitä ei paljon saatu, ja se professori

totesikin, että me oltiin tehty palvelumuotoilua

jo ennen kuin koko termiä

tunnettiin. Pesuloissakin oli Jacobsonin

upeat tuolit ja huippuvalaisimet.

SOLin yrityskulttuuriin kiinnittyivät

myös iskevät sloganit, joista monen

takana on Anu.

– Yllättäen jotkut niistä ovat kantaneet

vuosia. Kuten ”usko ja unelmat

vievät eteenpäin” tai ”asiakastahan

varten täällä ollaan”, vaikka kaikkihan

me se tiedetään, että pohjimmiltaan

itseämmehän varten me täällä ollaan.

Sloganit säästävät sanoja, kun ei tarvitse

selitellä.

Symboliikkaa viljellään myös mittareissa.

– 90-luvulla käytimme esimerkiksi

sääsymboleja tulostavoitteiden toteutumisen

kuvaamiseen, ja kaikkihan sen

heti ymmärtää, jos salamoi. Se oli huomattavasti

tehokkaampaa kuin pelkät

luvut.

Haluan ansaita palkkani

Toimitusjohtajana Anu Eronen hoiti

hallinnolliset työt iltaisin.

– Päivät jaoin niin, että 60 prosenttia

omalle porukalle ja 40 prosenttia asiakkaille.

Kyllähän mun piti lisämyyntiä

saada. Kun menin asiakkaan luo, olin

aina miettinyt jonkin teeman etukäteen.

– Oman porukan kesken taas piti

hoitaa asioita ja pitää fiilis hyvänä.

Johtajana hän kuvaa itseään tuloshakuiseksi

ja nopeaksi.

– En kerta kaikkiaan kestä, että selitellään

asioita ilman kehitysehdotusta

tai jos joku tuli valittamaan jostain,

ilman että hänellä oli tarjota ratkaisua

asiaan.

Hallituksen puheenjohtajana suhde

yrityksen arkeen on etäisempi, ja tähtäin

kauempana.

– Tavoitteenamme on, että olisimme

miljardiyritys 2025 ja siihen tarvitaan

myös kansainvälistä kasvua. Suomessa

suurimmat odotukset ovat tällä hetkellä

turva-, kiinteistö-, ja henkilöstöpalvelun

puolella. Olemme toki avoimia myös

muille aloille, joista yksi hyvä esimerkki

on tänä vuonna postin kanssa perustettu

yhteisyritys.

– Heitä nimenomaan kiinnosti meidän

yrityskulttuurimme. Uskon, että

he huomaavat pian miten joustavuutemme

ja ketteryytemme palvelee uutta

yhteisyritystä Flexo-palveluita.

www.sol.fi 13


SOL 25

VAULA AUNOLA , TIMO PORTHAN

SOLIN

OPPIVUODET

MAAILMALLA

– Paljon se on ottanut, mutta paljon antanutkin,

toteaa Juhapekka Joronen hymyillen ja lisää, että suunta

otetaan sinne, missä perheyrityksen arvot toimivat.

SOL lähti maailmalle vappuaattona

2001.

– Olimme silloin Tallinnassa

tekemässä kauppoja

Rororo-nimisestä siivousliikkeestä.

Se oli kohtuullisen pieni yritys,

jolla oli vain 300 työntekijää, toimitusjohtaja

Juhapekka Joronen sanoo.

Ulkomaanmarkkinoille lähtöä oli

pohdittu jo jonkun aikaa.

– Päätimme testata toimiiko idea.

Tallinnasta oli helppo aloittaa, matkaa

oli saman verran kuin Tampereelle ja

kielikin aika helppo.

Jorosen mukaan yrittäjän näkökulmasta

Viro oli jo silloin monin tavoin

kehittyneempi kuin Suomi.

– Monet käytännöt tosin olivat erilaiset,

toimiston nurkassa esimerkiksi

jökötti kassakaappi käteistä varten.

Parin vuoden päästä ostettiin alan

suurin paikallinen yritys Serviks.

– Samalla meistä tuli markkinajohtaja.

Pientä hankausta syntyi siitä,

että Serviksin palveluksesta siirtyneelle

henkilöstölle oli taipumisen paikka,

Virossa

meistä tuli

markkinajohtaja.

kun pienempi osti isomman. Markkinat

kasvoivat kuitenkin koko ajan reippaasti

ja se oli meille hyvä juttu.

– Virossa menee nyt hyvin, tosin

muutama vaikeampikin vuosi on ollut.

Pesulat, jotka eivät muualla ole vielä

niin menestyneet, ovat menestyneet

siellä hyvin.

Hyvien kokemusten siivittämänä

seuraavaksi vuorossa oli Latvia.

– Se ei sitten mennytkään niin

yksinkertaisesti. Latviassa kulttuuri on

aivan erilainen kuin Virossa. Ostimme

yrityksen kolmelta paikalliselta yrittäjältä.

Ensimmäiset vuodet yritystä johti

yksi edellisistä omistajista ja sen jälkeen

johtaja vaihtui tasaisesti aina muutaman

vuoden välein. Nyt tilanne on onneksi

rauhoittunut, toiminnot ovat kasvaneet

ja yritys tekee jonkinlaista tulostakin.

Miljonäärien kaupunkiin

Alkuvuodesta 2004 Juhapekka Joronen

luki Suomen kuvalehteä, ja yksi juttu

pysäytti.

– Se kertoi Moskovan miljonäärien

kasvavasta määrästä. Silloin alkoivat

dollarin, ei vaan ruplan kuvat vilistä

silmissä. Mitkä markkinat, nuohan

tarvitsevat pesulapalveluita, Joronen

kertoo nauraen.

Joronen ilmoittautui vapaaehtoiseksi

Venäjän toimintojen käynnistäjäksi.

– Olin silloin kolmekymppinen ja

se kiinnosti kovin. Venäjästä en tiennyt

mitään muuta kuin sen, mitä olin

isoisiltä kuullut.

– Sitralla oli meneillään Venäjäohjelma,

johon tutustuin ja Tampereella

käynnissä olevan venäläisten työllis-

14 www.sol.fi


– Etsimme

kansainvälisiltä

markkinoilta

reipasta kasvua,

suurin osa

siitä toteutunee

yrityskaupoilla,

toimitusjohtaja

Juhapekka

Joronen sanoo.

tämisohjelman kautta saimme henkilön

kanssani kartoittamaan tilannetta.

Tarkoitus oli ostaa yritys lähellä

sijaitsevasta Pietarista.

– Kaikki asiantuntijat kuitenkin

varoittivat, että Venäjältä ei missään

tapauksessa kannata ostaa yritystä.

Suhteilla on valtava merkitys ja sopimukset

henkilöityvät johtajiin.

– Toinen tärkeä neuvo oli se, että

kannattaa mennä suoraan Moskovaan,

koska siellä on kaiken liiketoiminnan

ydin. Päätimme, että selvä on, lähdetään

sitten sinne ja laitetaan oma yritys

myöhemmin pystyyn Pietariin.

Muutaman kuukauden ajan Joronen

vietti paljon aikaa Bulevardin ja Albertinkadun

kulmassa.

– Tarvittiin notaaria ja aika monta

apostillaa maistraatista. Edes leimamme

ei venäläisille kelvannut, vaan tilalle

piti hommata uusi – pyöreä.

Onnettaren epäsuosiossa

Joulun alla 2004 Joronen vieraili ensi

kertaa Venäjällä hakemassa uunituoreen

yrityksen paperit. Hän myöntää,

että sen jälkeen matkassa olikin sitten

rutkasti epäonnea.

– Tapahtui melkein kaikki ne asiat,

joista oli varoitettu. Muutaman kohtuullisen

alkuvuoden jälkeen yksi asia johti

toiseen ja yhtäkkiä meiltä lähti melkein

koko bisnes alta ja tapahtui kaikenlaista.

– Koko juttu olisi varmaan jäänyt

siihen, ellei L&T olisi ollut samaan

aikaan vetäytymässä Moskovasta ja

myymässä monta vuotta toiminutta siivousyritystä.

Se oli semmoinen firma,

jonka uskalsimme ostaa ja kauppa esti

romahduksen.

Samoihin aikoihin tehtiin pikavisiitti

Puolaan.

– Meitä kiinnosti Varsova ja perustimme

sinne yrityksen.

Emme saaneet oikein kiinni puolalaisesta

mentaliteetista ja syntyi selkeä

luottamuspula. Kun samaan aikaan oli

vielä haasteita Moskovassa, päätimme

luovuttaa.

– Ei ole mitenkään poissuljettua,

ettemme menisi Puolaan uudelleen,

mutta tällä kertaa kokeilu päättyi neljään

vuoteen.

Koulutuksen tuloksetkaan eivät

menneet aina aivan nappiin.

– Osaaminen ja urapolut ovat

meille tärkeitä. Tarjoamme henkilökunnallemme

tutkintojen suorittamismahdollisuuksia

myös kansainvälisesti.

– Kun Virossa järjestettiin palveluvastaaville

ensimmäinen laaja koulutus,

sieltä soitettiin ja kysyttiin, että saako

palveluvastaaville antaa tutkintotodistukset.

Vastasimme, että tottakai.

Tallinnassa oltiin epäröivän tuntuisia ja

syy selvisi pian: työtekijämme hakivat

sen jälkeen kilpailijoille töihin meidän

todistukset kourassaan.

Moskovasta eteenpäin

Juhapekka Joronen kertoo, että Moskovassa

menee nyt hyvin, ja toimintaa

vetää Markus Sjöberg. Asiakkaat ovat

pääasiassa länsimaisia teollisuusyrityksiä.

– Meillä on myös venäläisiä asiak-

www.sol.fi 15


SOL 25

kaita. Toimimme länsimaisilla periaatteella

ja olemme onnistuneet saamaan

isoja, hyviä kohteita.

Joitakin linjauksia on tehty.

– Meillä ei ole kunnallisia tai valtiollisia

asiakkaita, emmekä ole niitä erityisemmin

halunneet.

Moskovassa solmitut liikesuhteet

avaavat tilaisuuksia.

– Kun asiakkaamme laajentavat

toimintaansa, pääsemme yleensä tarjoamaan

palvelujamme. Esimerkiksi,

kun eräs teollisuusyritys avasi uuden

tehtaan Uljanovskin alueella Cherdaklyssa,

900 kilometrin päässä Moskovasta,

menimme sinne heitä varten ja

saimme pian alueelta muitakin asiakkaita.

Donin Rostoviin menimme toisen

asiakkaan matkassa ja SOLin eteläraja

siirtyi yhtäkkiä pari tuhatta kilometriä.

Pietarin vuoro tuli kaksi vuotta

Moskovan jälkeen, ja johtajaksi lähti

Janne Häyrinen.

– Sitä päivämäärää en unohda. Se

oli kolmoissynnytys 27.3.2007, hän

nauraa.

Samana päivänä syntyivät Jorosen

kaksospojat.

– Nyt kaikki sujui jo helpommin,

kun oli kokemusta Venäjän markkinoista

ja Pietarissa saimme asiakkaiksi

myös suomalaisia yrityksiä.

Aurinkoinen brändi toimii

Joronen kertoo, että varsinkin johtamiskulttuuri

Venäjällä on toisenlainen.

– Siellä johtajat neuvottelevat johtajien

kanssa ja henkilövalinnat ovat

hyvin tärkeitä. Palveluvastaavat eivät

puhuttele asiakkaamme esimiehiä.

– Temperamenttia myös löytyy

aivan toiseen tapaan. Yleisesti esimies

on kovempi alaisilleen, eikä sitä pidetä

mitenkään kummallisena, vaan enemmänkin

merkkinä välittämisestä.

SOLin aurinkoinen brändi erottuu

edukseen Venäjällä.

– Pesulailmeemme jopa plagioitiin

eräässä kauppakeskuksessa Moskovassa.

Se ei meitä kauan harmittanut, vaan oli

ennemminkin kunnianosoitus brändille.

Vuosien saatossa venäläisyys on tullut

Joroselle läheiseksi.

– Osaan nyt vähän kieltäkin ja olen

hyvin innostunut venäläisestä kulttuurista.

Moskovassa

asiakkaat ovat

pääasiassa

länsimaisia

teollisuusyrityksiä.

Venäjällä SOLin liikevaihto oli viime

vuonna 7,7 miljoonaa euroa.

– Toimintaa ei ole tarvinnut rahoittaa

vuosiin, he pärjäävät omillaan ja rahavirrat

ovat alkaneet liikkua tännepäin.

– Kasvu on tasaista, ja olen sanonut,

että nautitaan nyt. Koskaan ei voi

tietää, jos tulee esimerkiksi joku radikaalisti

toimintaedellytyksiin vaikuttava

valtionhallinnon päätös, mitä sitten

tehdään.

Ruotsiin ja Liettuaan

Päätös lähteä Ruotsiin tehtiin 2006

ja kuusi vuotta myöhemmin ostettiin

siivous- ja toimitilapalveluita tuottava

Reneriet.

– 600 henkeä työllistävällä yrityksellä

oli oma vahva erikoisalansa ja

saimme hyvän aseman ruotsalaisten

liikennevälineiden siivouksessa.

– Reneriet oli perheyritys ja omistajan

ei ollut todellakaan helppo luopua siitä.

Alkuun yritystä veti sen entinen

omistaja, ja tänä vuonna ohjakset otti

Tina Wessman Hellstadius.

– Se on monilla mittareilla mitattuna

hyvin toimiva yritys. Heillä on aivan oma

toimintatapansa ja siihen emme puutu.

Yritys toimii Tukholman ja Malmön

alueella.

– Siellä meidän on mahdollista

laajentua maantieteellisesti varsinkin

etelään ja aloittaa myös aivan uusia liiketoimintoja.

Liettuassa toiminta alkoi

2013 ja yksikköä lähti vetämään Elizaveta

Blokhnina Moskovasta.

– Se ei mennyt mitenkään helposti.

Aloitimme aivan nollista, ja tottahan se

on, että yleensä kukaan ei halua olla se

ensimmäinen asiakas.

– Nyt markkinat kasvavat sielläkin,

mutta hitaasti, eivät ollenkaan niin kuin

oletimme.

Omia arvoja kunnioittaen

Joronen toteaa, että väkisin ei mennä

minnekään.

– Jos meidän arvomme ja periaatteemme

eivät jossain toimi, niin sinne

ei sitten mennä.

– Sopeutua tietenkin pitää osata.

Palvelualalla pitää tuntea kohdemaan

yrityskulttuuri hyvin, jos meinaa pärjätä.

Esimerkiksi Venäjällä SOLin paikalliset

ammattilaiset pyörittävät toimintaa

ja mukana on vain suomalaiset vetäjät.

– Voimme myös tarjota rajat ylittävää

palvelua. Viron, Latvian ja Liettuan

liiketoimintayksiköt sulautuivat viime

vuonna yhteen. Fuusion kautta syntynyt

SOL Baltics on nyt Baltian alueen

Moskovassa

solmitut

liikesuhteet avaavat

tilaisuuksia

muuallakin.

16 www.sol.fi


suurin kiinteistöpalveluyritys, josta vastaa

Rinel Pius.

Kansainvälisten yritysten ydinporukalle

on järjestetty yhteistä koulutusta

SOLilaisuudesta.

– He tietävät hyvin, mitkä ovat meidän

yrityksemme reunaehdot eli missä

rajoissa mennään.

Kasvua kansainvälisillä markkinoilla

on tarkoitus jatkaa.

– Olemme miettineet, että maa vuodessa

voisi olla hyvä tahti. Tällä hetkellä

kansainväliset toiminnot kasvavat noin

kymmenen prosentin vuosivauhtia ja

tuovat 20 prosenttia konsernin liikevaihdosta.

– Liikevaihtomme kasvutavoite vuoteen

2025 mennessä on konsernitasolla

miljardi euroa, josta ulkomaisten tytäryhtiöiden

osuus olisi ainakin kolmanneksen

verran.

– Palvelualalla tämä on tietenkin

helpompaa kuin suuria investointeja

vaativassa teollisuudessa. Länsimaissa

meille riittää, että ostamme hyvin toimivan

yrityksen. Asiakkaat tulevat kaupan

mukana ja perustamiskustannukset

pysyvät kohtuullisina.

– Nyt ei ole mitään, niin konkreettista

meneillään, että voisin siitä kertoa,

mutta suunnitelmia kylläkin.

Pitkällä tähtäimellä Joronen voisi

itse asettaa karttaneulan aurinkoiseen

Etelä-Ranskaan.

– Se voisi olla vuorossa sitten, kun

jään eläkkeelle, hän hymyilee.

SOLin ulkomaisten

tytäryhtiöiden

liikevaihto kattaa

koko konsernin

liikevaihdosta

20 prosenttia.

1 563 km

3 387 km

Ulyanovsk

Novosibirsk

2007 SOL SP Pietari

2009 SOL DC pesulayhtiö Pietari

Malmö

2012 Solreneriet

Tukholma

Ventspils

Helsinki

Siauliai

Kaunas

2001 SOL Baltics Tallinna

Pärnu

Narva

Jurmala

Sigulda

2004 SOL Baltics Riika

Lentvaris

Tartto

Ukmerge

Electrenai

2013 SOL Baltics

Vilna

Kaluga

2 184 km

Jaroslavl

Vladimir

2005

SOL

Moskova

Donin Rostov


PALVELURATKAISUT

KARI MARTIALA , JUSSI VÄÄTÄINEN JA KAISA SIRÉN

– Meidät on

vakuuttanut SOLin

tekemisen taso,

olemme olleet

koko ajan samalla

aallonpituudella,

Rukakeskus Oy:n

kaupallinen johtaja

Kaisa Sirniö sanoo.

Perheyrittämisessä

on voimaa

Rukakeskus on Suomen johtavia matkailuyrityksiä ja

hiihtokeskustoimialan markkinajohtaja Suomessa lähes

20 prosentin osuudella hissilippujen myynnistä.

Rukakeskus Oy:n kaupallinen johtaja

Kaisa Sirniö toteaa, että Ruka

brändättiin niin hyvin 1990-luvulla,

että se kantaa edelleen.

– Perheyrittäjän arvot näkyvät

toiminnassamme. SOL on myös perheyritys ja

siksi arvomme ovat hyvin samankaltaisia, eli ne

sopivat hyvin yhteen, Sirniö jatkaa.

Rukakeskuksen omistaa Ahon perhe, jonka

Aho Group Oy valittiin Vuoden 2008 Perheyritykseksi.

Suomen Hiihtokeskusyhdistys palkitsi

Pyhän vuoden 2017 hiihtokeskuksena. Ruka sai

saman palkinnon vuonna 2004. Maailmanlaajuisessa

World Ski Awards -kilpailussa Ruka on palkittu

neljästi Suomen parhaana hiihtokeskuksena.

Yrityksellä on pohjoisessa kaksi komeaa

matkailukeskusta, Kuusamossa, Pohjois-Pohjanmaalla

toimiva Ruka ja Lapissa, Pelkosenniemen

ja Kemijärven rajalla oleva Pyhä. Rukalla

on 350 ja Pyhällä noin 100 huoneistoa. Vuonna

2018 valmistuu 30 uutta huvilaa. SOL hoitaa

kaikkien huoneistojen siivoukset, kuten myös

uudet valmistuvat huoneistot.

– Aloitimme yhteistyön jo 2005, eli heti kun

kohteet avattiin. Olemme keskittäneet siitä asti

kaiken siivoustoiminnan SOLille ja viime syksystä

lähtien he ovat hoitaneet myös kiinteistöpalvelua

kohteissamme.

Sopimus kattaa 24/7-päivystyksen ja kaikki

muut kiinteistöpalvelujen työt paitsi konelumityöt.

– Meidät on vakuuttanut SOLin tekemisen

taso, olemme olleet koko ajan samalla aallonpituudella.

18 www.sol.fi


Meillä on

huippu henkilöstö,

joka on ylpeä

työstään.

www.sol.fi 19


PALVELURATKAISUT

– Heillä on erittäin sitoutuneita

työntekijöitä ja me kaikki pyrimme siihen,

että asiakkaamme ovat tyytyväisiä.

Toiminnassa tärkeitä asioita ovat

luotettavuus, yhteistyö sekä yrittäjyys.

– Meillä on sitoutunutta henkilöstöä

töissä, ja he ovat ylpeitä työstään.

Ongelmatilanteisiin on löydetty ketterästi

ratkaisuja, vaikka toimintakenttä

muuttuu koko ajan ja SOL on pystynyt

reagoimaan muutoksiin nopeasti.

– Viime talvi oli meille huippukausi,

josta kiitos kuuluu koko tekijätasolle,

huikeata työtä myös SOLilta, Kaisa

Sirniö kiittää.

Kansainväliset

vieraiden osuus kasvaa

Kaisa Sirniö kertoo, että viime kaudella

kasvua oli reilusti niin hissilipuissa kuin

majoituksessakin.

– Erityisesti kansainvälisten vieraiden

määrä kasvoi. Marras-maaliskuussa

ulkomaalaisten asiakkaiden määrä

kasvoi Lapissa peräti 27 prosenttia ja

Kuusamossakin 25 prosenttia.

Suomalaiset ja kansainväliset matkailijat

limittyvät pääosan sesongista

sopuisasti, sillä lomat sijoittuvat eri

maissa eri aikaan.

– Päällekkäisyys näkyy lähinnä vain

joulukuussa, jolloin pohjoiseen halajavat

niin suomalaiset kuin ulkomaiset

matkailijat.

– Siivottavaa riittää jokaiselle viikonpäivälle.

Meillä on vapaat vaihtopäivät,

eli myymme sekä lyhyitä että pitkiä

lomia. Charter-lennoilla tulevat isot

ryhmät toki saapuvat yleensä tiettyinä

päivinä.

Rinneliiketoiminnan ohella Rukakeskus

harjoittaa myös majoitus-, vuokraamo-

ja myymälätoimintaa.

– Markkinointia tehdään läpi vuoden.

Rukan pääkohderyhmä on kotimaiset

perheet, kun Pyhällä taas vieraat

APUA SAA VAIKKA TAKAN SYTYTTÄMISEEN

PALVELUESIMIES Harri Kihlman

kertoo, että kiinteistöpalveluiden

startti syksyllä sujui hyvin.

– Siirtymistä helpotti se, että

saimme omille palkkalistoillemme

Rukakeskukselta kokeneen työntekijän

ja muutkin ammattilaiset löytyivät

paikkakunnalta .

– Paikallistuntemustahan tässä

tarvitaan. Kun puhelin soi, huoltomiehen

pitää heti tietää, missä kohde

sijaitsee ja minkälainen se on.

– Teemme tiivistä yhteistyötä

Tuotto-omistuksen isännöitsijän

Mikko Hännisen kanssa ja huolehdimme

kaikkien sähkö-, lvi- ja kylmälaitteiden

ylläpidosta ja korjauksista.

Kiinteistöpalvelun työntekijöiden

tehtävät eivät suinkaan rajoitu normaaleihin

ylläpito- ja korjaustehtäviin

vaan he palvelevat sen ohella suoraan

Rukan asiakkaita.

– Rukalla päivystetään vuorokauden

ympäri ja huoltomiehemme

voivat opastaa muun muassa lomahuoneistojen

kodinkoneiden käytössä.

Nämä asiat hoituvat yleensä

puhelimitse, mutta apua saa tarvittaessa

myös paikan päälle ja sitä voi

tilata jo ennakkoon sovittuna aikana.

– Monelle eksoottisemmalle vieraalle

on esimerkiksi takan sytyttäminen

täysin outoa puuhaa.

20 www.sol.fi


nauttivat mahdollisimman huimista

off-pisteistä.

– Kansainvälisiä vieraitamme,

olivatpa he Aasiasta tai Euroopasta,

kiinnostaa kaikki talvitekeminen, myös

laskettelu. Jopa sveitsiläiset laskettelevat,

vaikka heillä on kotimaassaan

paljon suurempia rinteitä. Toki osa

vieraista tekee laskettelemisen sijasta

kaikkea muuta mukavaa lumessa,

esimerkiksi hiihtää tai kelkkailee. Se

on elämysmatkailua parhaimmillaan,

Sirniö kuvailee.

Palvelupäällikkö

Anne Määttä

(alla) pitää

organisoinnista

ja tietää tiiminsä

työn tärkeyden.

– Kukaan ei halua

lomailla sotkun

keskellä.

AINA TARVITAAN SE VIIMEINEN SILAUS

PALVELUPÄÄLLIKKÖ Anne Määttä

on pyörittänyt Rukakeskuksen siivoustoimintaa

sopimuksen alusta

alkaen. Määttä on kuusamolainen,

ja niin ovat monet muutkin SOLin

palkkalistoilla Rukalla ja Kuusamossa

olevat.

– Kuusamon alueella meillä on yli

sata vakituista työntekijää. Sesonkiaikana

väkimäärä vielä kasvaa, ja

viikonloppuina apuna ovat opiskelijat.

Lomakohteen siivouksessa tarvitaan

hyvää organisointikykyä.

– Lomaosakkaiden ja huoneistojen

vaihtopäivät osuvat usein

samoille päiville, joten työvuorot

pitää suunnitella tarkkaan ja mahdollisesti

tarvittavat sijaisjärjestelyt

miettiä jo etukäteen.

Suurin osa siivottavista kohteista

on huoneistoja.

– Se on tavallaan kotisiivousta.

Viikon aikana siivoamme kerran

tai niin usein kuin asiakas haluaa.

Hotellihuoneet siivotaan päivittäin.

Anne Määttä korostaa, että työn

viimeinen silaus on tärkeä.

– Kannattaa pysähtyä hetkeksi,

kun kaikki on valmista ja katsoa

miltä huone tulijan silmin näyttää.

Onko päiväpeite suorassa, ovatko

sohvatyynyt paikoillaan tai verhot

ojennuksessa.

Anne Määttä on ollut siivousalalla

jo 30 vuotta ja kertoo pitävänsä

työstään.

– Pidän organisoinnista ja kun

sotkuisen huoneen saa puhtaaksi,

se palkitsee.

– Ja vaikka tätä työtä ei aina

arvostetakaan, meidän poisjäämisemme

olisi katastrofi, Määttä

toteaa hymyillen lopuksi.

Palveluvastaavat

Milla Myyryläinen

(vas.) ja Tuuli

Tupasela ottavat

hygienianäytteitä

terassin

poreammeesta.

Työt hoituvat tiiminä.

Ravintola Mura

Sushista huolehtivat

palveluvastaavat

Marita Hannula (vas.)

ja Sirpa Kurtti.

Olemme suuri

työllistäjä

Kuusamon

alueella.

www.sol.fi 21


SIIVOUSPALVELUT

VAULA AUNOLA , VAULA AUNOLA, ANTERO AALTONEN, MESSUKESKUS

PUOLITOISTA

MILJOONAA

PALVELUMAHDOLLISUUTTA

SOL on hoitanut Messukeskuksen siivouksen

ja ulkoalueiden hoidon vuodesta 2008.

– Sykähdyttävä palvelu on asiakkaan

huomioimista yli oman toimenkuvan, hallija

turvallisuuspäällikkö Pertti Mörö toteaa.

Tietenkin se, että olemme tehneet

SOLin kanssa näin pitkään

yhteistyötä, johtuu siitä,

että odotukset ovat täyttyneet

ja ylittyneetkin, halli- ja turvallisuuspäällikkö

Pertti Mörö sanoo

hymyillen.

Hän painottaa pitkien sopimuskausien

etuja.

– Ihan teknisesti ajatellen se mahdollistaa

sen, että voidaan keskittyä

toiminnan nostamiseen aivan uudelle

tasolle eikä puutteiden sammuttamiseen

palokuntamaisesti.

– Jos näin ison kumppanin vaihtaisi

muutaman vuoden välein, olisimme

liki jatkuvassa murrosvaiheessa.

Ensin uudelta toimijalta kuluisi aikaa

tällaisen kohteen muuttuvien olosuhteiden

omaksumiseen ja sopimuksen

loppupäässä taas oltaisiin epävarmoja

jatkuvuudesta, mikä vaikuttaisi varmasti

myös työntekijöiden tulevaisuuden

uskoon ja voisi saada avainhenkilöt

jopa etsimään uutta paikkaa.

Mörö kertoo, että SOLin kanssa

kehitystyötä tehdään saumatta ilman

katkoja.

SOL on alansa edistyksellinen

yritys, joka kehittää koko ajan uusia

menetelmiä ja on tuonut tännekin

monia uusia ratkaisuja.

Osaamista vaativat myös erilaiset

tarpeet.

– Täällä vierailevat kaikenikäiset

ja tapahtumien kirjo vaihtelee

muutaman kymmenen hengen tapaamisista

suuriin messuihin. Tuskinpa

missään muualla siivouksen kuviot

ovat näin erikoiset. Täällä tarvitaan

aivan erilaista tekemistä silloin, kun

täällä tepsuttelevat lemmikit tai kun

on meneillään lääketieteellinen huippukongressi.

Tarkkaan suunnitellen

Tapahtumavuoden suunnittelu starttaa

edellisen toimintavuoden kesällä.

– Käymme silloin asiat läpi niin,

että muodostuu kuva tulevasta kaudesta

ja sen erityispiirteistä. Muutamaa

kuukautta ennen tapahtumaa tehdään

sitten tarkat suunnitelmat ja SOLilaiset

pääsevät tekemään henkilöstösuunnitelmia

ja laskemaan paikallaoloaikoja.

Itse tapahtuman aikana yleensä aamuisin

katsotaan, mitä päivä tuo tullessaan,

Pertti Mörö kertoo.

Eikä yksikään tapahtuma ole valmis,

ennen kuin palautepalaveri on pidetty.

– Otamme opiksi kaikista niistä ja

kirjaamme ylös parannettavat asiat,

jotta osaamme toimia toisin, sitten kun

vastaava tilaisuus on tulossa.

Asiakaspalautetta Messukeskus

kerää ahkerasti sekä kävijöiltä että näytteilleasettajilta.

– Myös SOL lähettää oman kyselynsä

näytteilleasettajillemme säännöllisin

väliajoin.

Noin puolentoista kuukauden välein

kokoontuu ohjausryhmä, johon kuuluu

Messukeskuksen ja SOLin vastuuhenkilöitä.

– Katsomme silloin, miten kullakin

jaksolla on onnistuttu ja käsittelemme

erilaisia kehityshankkeita.

Kerran vuodessa kokoontuu laajempi

kehitysfoorumi.

– On hienoa, että myös molempien

yritysten johto osallistuu tähän kehitysfoorumiin.

Näin pääsemme taas hyvillä

mielin seuraavaan kauteen.

SOLilaiset osallistuvat myös Mes-

22 www.sol.fi


– Jos näin ison

kumppanin vaihtaisi

muutaman vuoden

välein, olisimme

liki jatkuvassa

murrosvaiheessa,

Pertti Mörö sanoo.

LISÄTTY TODELLISUUS

MESSUKESKUKSEN tänä vuonna lanseerattu Augmented Reality

-ratkaisu on maailman ensimmäinen kävijän täysin ympäröivä

AR-maailma näin laajana toteutuksena. Siinä liitetään

tietokonegrafiikalla tuotetut virtuaalikuvat ja -esineet osaksi

tapahtumaympäristöä. Suurelle yleisölle lisätty todellisuus on

tullut tutuksi Pokémon Go -peli-innostuksen myötä.

Lisätyn todellisuuden turvin voit nähdä messuhalleissa 6 ja

7 mitä mielikuvituksellisimpia asioita, osallistua peleihin ja jahdata

vaikka jättiläismäistä valasta. AR-maailmassa voit myös

etsiä haluamasi osaston, vessat tai ravintolan ja suunnistaa

sinne interaktiivisesti, kuten esimerkiksi auton navigaattorilla.

www.sol.fi 23


SIIVOUSPALVELUT

sukeskuksen omiin henkilöstövalmennuksiin

muutaman kerran vuodessa.

Näissä käydään läpi yhtiön toimintaa,

tapahtumia ja asiakaspalautetta.

– Tietenkin he ovat SOLilaisia,

mutta haluamme että he ovat myös

messukeskuslaisia. Hehän ovat meidän

eturivin asiakaspalvelijoita, jotka tekevät

töitä asiakkaidemme keskellä.

Sykähdyttävää palvelua

Pertti Mörö on laskenut, että vuosittain

on tarjolla puolitoistamiljoonaa palvelumahdollisuutta.

– Siinä ovat mukana kaikki täällä

kävijät näyttelyvieraista rakentajiin ja

haluamme, että kaikki lähtevät tyytyväisinä.

– Olipa meillä kuka tahansa missä

tahansa työtehtävässä, tarkoituksena on

tuottaa sykähdyttävää palvelua. Meillä

on siihen aivan omat kaikille tutut työkalut

ja meiltä voi myös saada sykähdyttävän

palvelun työtodistuksen. Niitä

annetaan myös SOLilaisille, vaikka heidän

omat esimiehensä kiittävätkin heitä

varmaan erikseen.

Mörö tarkentaa sykähdyttävän palvelun

määritelmää.

– Se on asiakkaan huomioimista yli

oman toimenkuvan. Meillä kukaan ei

sano, että tämä ei kuulu minulle.

– Hymyileminen ja tervehtiminen

ovat ihan perusjuttuja ja avuksi saa

mennä pyytämättäkin. Jos asiakas

näyttää empivän, kysytään, voinko olla

avuksi? Kaikki opastavat ja ohjaavat

eteenpäin, jos eivät itse tiedä vastausta.

Toisinaan tarvitaan myös kekseliäisyyttä.

– Esimerkiksi eräissä iltajuhlissa,

kun asiakkaamme vieraalta lähti korko

kengästä, paikattiin se rakennusteipillä

Messukeskuksen tiimiläisiä. Palveluvastaava Linsheng Wang (vas.), palveluohjaaja Juha-Pekka

Torniainen ja palveluvastaava Subash Lamichhane.

takaisin tanssikuntoon ja juhlat jatkuivat.

Kestävää kehitystä

Messukeskus panostaa ympäristöystävällisyyteen.

– Se on meille tärkeä arvo, Pertti

Mörö toteaa.

– Olemme aika suuri energiankuluttaja

ja yritämme hillitä kulutusta monin

tavoin. Esimerkiksi uusin hallimme

lämpiää suureksi osaksi maalämmöllä.

Meillä on myös valtava määrä valaisimia

ja kun uusimme niitä, vaihdamme

ne energiatehokkaampiin.

Tapahtumien jälkeisestä ylijäämämateriaalista

päätyy kaatopaikalle enää

vain kaksi prosenttia.

– Saamme siis melkein kaiken kierrätettyä.

Yritämme myös suosia julkista

liikennettä, tännehän pääsee helposti

bussilla, junalla ja ratikalla.

SOL saa kumppanina pisteitä ympäristöosaamisestaan.

– He suhtautuvat näihin asioihin

yhtä vakavasti kuin me ja asettavat

omassa kehitystoiminnassaan ympäristöarvot

korkealle. He käyttävät Joutsenmerkittyjä

pesuaineita, kehittävät omia

prosessejaan ja tekevät kaikki hankintansa

elinkaariajattelua käyttäen.

Messut muuttuvat

Suomen Messut aloitti toimintansa jo

1919.

– Kohta täytetään siis sata vuotta.

Ensimmäisten messujen aikoina kävijöitä

oli jopa 120 000. Siihen aikaan

presidentti saattoi avata messut ja Eino

Leino kirjoittaa avajaisrunon.

Digitaalisen viestinnän kasvu ei ole

hiivuttanut messutoimintaa. Uusia asiakkaita

Messukeskus saa niinkin, että edelliset

tilat jäävät tapahtumalle pieniksi.

– Kyllä, se on ihan eri asia, aistia

ja kohdata asioita ihan konkreettisesti

paikan päällä. Hyvä esimerkki tästä on

kirjamessujen kasvaminen yli 80 000

kävijän tapahtumaksi, kuka senkin olisi

osannut ennustaa. Kyllä perinteisellä

messuilla on paikkansa.

– Ja tapahtumat muuttavat muotoaan.

Tänä vuonnakin on nähty uusia

juttuja muun muassa tanssin suurtapahtuma

ja Suomen suurin sisähuvipuisto.

Ensi toukokuussa debytoimme

musikaaliteatterina, kun ensi-illassa

Mamma Mia! -musikaali.

POIKKEUS ON SÄÄNTÖ

MESSUKESKUKSESSA tekee töitä reilut

sata SOLilaista, joista vain kolmella on

säännöllinen työaika.

– Poikkeus on täällä pikemminkin

sääntö. Töitä tehdään silloin, kun täällä

tapahtuu. Joskus talo on täynnä ja

toisinaan paikalla on vain muutama

sata ihmistä, palveluohjaaja Juha-

Pekka Torniainen toteaa.

– Osa työntekijöistämme on ollut

mukana sopimuksen alkuajoista lähtien,

ja täällä viihdytään eli vaihtuvuus

on varsin vähäistä.

Ammattilaisten rinnalla keikkaa

tekevät muun muassa opiskelijat.

– Meillä on esimerkiksi iso ryhmä

ulkomaalaisia opiskelijoita tuntityöntekijöinä,

mikä on sillä tavallakin hyvä, että

monipuolista kielitaitoa riittää palvelemaan

kansainvälisiä messuvieraita.

24 www.sol.fi


KOHTAAMINEN

Reilun pelin

säännöillä

– Olen aina ollut

kiinnostunut vieraista

kulttuureista,

luottamusmies Janne

Forsman kertoo.

Luottamusmies Janne Forsman tekee tiivistä

yhteistyötä niin SOLin henkilöstöjohdon kuin

Palvelualojen ammattiliitonkin kanssa.

– On itsestään selvää, että kaikkia

sopimuksia pyritään noudattamaan.

Luottamusmies Janne Forsman

toimii SOLin työntekijöiden

päätoimisena edustajana ja

neuvottelee työnantajan kanssa

monenlaisista asioista.

– Yksi tärkeä tehtäväni on pitää

työntekijöiden näkökulma esillä, kun

liiketoimintoja kehitetään, hän sanoo.

Hän toimii myös työntekijöiden

tukena arjessa ja vastaa päivittäin

monenlaisiin kysymyksiin.

– Olen kuin auttava ja neuvova

puhelinpalvelu, johon voi soittaa kaikista

työsuhteeseen liittyvistä asioista.

Yleensä löydämme vastaukset ja ratkaisut

asioihin saman tien tai viimeistään

silloin, kun keskustellaan esimiehen

kanssa. Monet vaan soittavat minulle jo

ennen, kun ovat edes ottaneet asiansa

esille omalla työpaikallaan.

Forsman toteaa, että SOL huolehtii

työntekijöistään ja työehtojen noudattamisesta.

– Kaikkien kanssa esimerkiksi

tehdään kirjalliset työsopimukset ja

heidän tulee saada kattava perehdytys

työhönsä. Tässä vaiheessa työntekijöille

kerrotaan myös ammattiliitosta ja luottamusmiestoiminnasta.

Forsmanin työpiste on SOL Cityssä,

mutta hän liikkuu paljon myös kentällä.

– Aina kun ehdin, käyn tutustumassa

erilaisiin kohteisiin ja niiden työntekijöihin.

Erityisesti

nuorten

työntekijöiden

kohtelu on

tärkeää.

Monikulttuurisuus kiehtoo

Kulttuuriantropologiaa opiskellut Janne

Forsman tuntee olonsa kotoisaksi

monikulttuurisessa yhteisössä.

– Olen ollut aina kiinnostunut

vieraista kulttuureista ja onhan SOL

edelläkävijä maahanmuuttajien työllistäjänä.

Forsmanin tie luottamusmieheksi

kulki SOLin Silja Linen laivatiimin

kautta.

– Olin laivalla töissä kymmenisen

vuotta. Ensin palveluvastaavana ja sitten

ohjaajana, ja ennen kuin minusta

tuli luottamusmies vuonna 2014 olin

osa tiimiä, jonka vastuulla oli yli sata

työntekijää.

– Maahanmuuttajat ovat minusta

sisäistäneet hyvin suomalaisen työnteon

kulttuurin ja myös ennakkoluulot

heitä kohtaan ovat onneksi hälventyneet.

Monilla heistä on takanaan

ammattiopinnot ja pitkä työkokemus,

mikä auttaa sopeutumisessa.

Forsman painottaa, että hyvä ohjeistus

on tärkeää varsinkin työuran alkuvaiheessa

ja kertoo, että koulutusmateriaaleja

onkin toteutettu eri kielillä.

– Näin ohitetaan eri kulttuurien

luonnollisesti muuten mukanaan tuomia

ongelmia. Esimerkiksi aikakäsityksiä

maailmalla on todella monenlaisia.

Kaikkialla ei suinkaan ole totuttu siihen,

että jos työaika alkaa kello kahdeksan

niin se tarkoittaa tasan kahdeksalta.

Pam on tärkeä kumppani

Janne Forsman pitää tiiviisti yhteyttä

Palvelualojen ammattiliittoon PAM:iin.

– Kun oma ammattitaitoni ei riitä

saan sieltä tukea ja ammattiliitto myös

kouluttaa meitä luottamusmiehiä sekä

pitää ajan tasalla alan uusista asioista.

Myös SOLin henkilöstöjohdolla on

hyvät suorat yhteydet ammattiliittoon

ja PAM:in edustajat ovat osallistuneet

useisiin SOLin työhyvinvointiin liittyviin

hankkeisiin.

SOL ja PAM ovat myös tuottaneet

yhteistyössä esimerkiksi opastusvideon

maahanmuuttajataustaisille työntekijöille.

Forsman painottaa, että erityisesti

nuorten työntekijöiden reilu kohtelu on

tärkeää.

– He muistavat ensimmäisen työpaikkansa

aina ja työnantajalla on silloin

suuri vastuu.

www.sol.fi 25


PALVELURATKAISUT

KARI MARTIALA , KARI MARTIALA JA PKO

Jos siivous

ei toimi, se

huomataan

minuuteissa.

SOL on kasvanut

meidän kasvumme

mukana

ja yhteistyössä

olemme ratkaisseet

eteen

tulleita haasteita,

Prisman johtaja

Petteri Väyrynen

sanoo.

26 www.sol.fi


Pohjois-Karjalan

lempeä jättiläinen

SOL on tehnyt yhteistyötä Pohjois-Karjalan Osuuskaupan

kanssa jo yli 15 vuoden ajan huolehtimalla siisteydestä

myymälöissä, ravintoloissa ja ABC-liikenneasemilla.

Eri kohteissa työskentelee yli 60 SOLilaista.

Joensuun ylpeys, Pohjois-Karjalan

Osuuskaupan Prisma sijaitsee

kuutostien kainalossa. Komea

hypermarket rakennettiin 1989

monen paikallisen mielestä aivan

väärään paikkaan, keskelle korpea, kauaksi

kaupungin keskustasta.

– Nykyisin olemme kuitenkin suurien

väylien äärellä ja ympärille on noussut

kaupallinen keskus, Prisman johtaja

Petteri Väyrynen kuvailee.

Joensuun Prisma on 35 000 neliömetrin

myyntipinta-alallaan Suomen

toiseksi suurin Prisma. Edelle kirii vain

Helsingin Kannelmäki 46 500 neliöllään.

Siisteys kuuluu jokaiselle

Isossa talossa tapahtuu koko ajan. Päivän

aikana myymälään puretaan kymmeniä

lavallisia tavaraa, ulko-ovia on

paljon ja ilmavirrat kiertävät taloa. Jos

siivous ei toimi, se huomataan minuuteissa.

– Pölyä saattaa ilmavirtojen vaikutuksesta

tulla esiin hyllyjen alta, vaikka

juuri olisi siivottu. Siisteyden ylläpitäminen

on todella haastavaa, ja se edellyttää

myös omalta henkilökunnaltamme

osallistumista. Ei voida ajatella, että

meillä on vain myyjien työt ja siivoojien

työt, vaan jokaisen on osallistuttava

niin siisteyden, kuin turvallisuuden

www.sol.fi 27


PALVELURATKAISUT

ylläpitämiseen. Yksikin maahan pudonnut

ostoskuitti tai pala muovia voi

aiheuttaa asiakkaan kaatumisen, Petteri

Väyrynen muistuttaa.

SOL on huolehtinut Prisman siivouksesta

alusta lähtien. Vakituisesti

tavaratalossa työskentelee kymmenkunta

SOLilaista ja kiireisimpiin aikoihin,

kuten jouluun ja erikoispyhiin varaudutaan

lisäämällä tekijöitä.

– Olemme kasvaneet jokaisella

vuosikymmenellä. Ensimmäinen laajennus

tehtiin jo kaksi vuotta avajaisten

jälkeen, suurin laajennus toteutettiin

2008 ja vuonna 2013 rakennettiin

Rauta-Prisma, Väyrynen kertoo.

SOL on kasvanut meidän kasvumme

mukana ja yhteistyössä olemme

ratkaisseet eteen tulleita haasteita. Olen

tyytyväinen yhteistyöhön, asiat ovat toimineet

hyvin.

Päivittäiskaupassa eletään

murroksen aikaa

PKO toimii vähittäiskaupan alalla

kymmenen kunnan alueella, Lieksasta

Kesälahdelle ja Outokummusta Ilomantsiin.

– Erityisesti aukioloaikojen muutokset

ja verkkokaupan tulo näkyvät

toiminnassamme. Olemme tehneet

rohkeasti monia ratkaisuja ja pysyneet

niiden avulla alueen markkinan yleistä

kehitystä paremmassa vauhdissa, vähittäiskaupan

toimialajohtaja Henrik

Härkönen sanoo.

Aukioloaikoja sorvattaessa PKO

kysyi suoraan asiakkailtaan, miten he

toivovat omaa markettiansa pidettävän

auki.

– Saimme yli kolme tuhatta vastausta

ja teimme niiden pohjalta päätökset

jokaisen yksittäisen marketin osalta.

Vähittäiskaupan puolella PKO on

tehty SOLin kanssa yhteistyötä jo 15

vuoden ajan, joten vuosiin mahtuu

monenlaisia vaiheita.

– Kuluneet vuodet ovat olleet kustannussäästöjen

hakemista, ja olemme pystyneet

yhdessä keskustellen hakemaan

sellaisia ratkaisuja, jotka ovat molemmille

hyviä. Tätä joustavuutta arvostan suuresti.

Kaikista haasteista on selvitty, ja

olen itse ollut todella tyytyväinen tähän

yhteistyöhön, Härkönen sanoo.

- Tavoitteenamme

on kehittää

koko ajan uusia

juttuja, toimialajohtaja

Mikko

Hautasaari

sanoo.

SOLILAINEN PALVELUAJATTELU

KÄYNNISTI KUMPPANUUDEN

SILLOINEN SOL Palvelut Oy:n hallituksen puheenjohtaja Liisa

Joronen kävi 1990-luvun alussa S-ryhmän koulutustilaisuudessa

Jollaksessa kertomassa osuuskauppojen johdolle

SOLilaisesta palveluajattelusta ja johtamistavasta. PKO:n

silloinen toimialajohtaja Tommi Moilanen innostui Jorosen

esityksestä niin, että pyysi häntä Joensuuhun luennoimaan

johtoryhmälle asiakaslähtöisestä asiakaspalvelusta. PKO:lla

oli tuolloin paljon pieniä palveluntuottajia vastaamassa siivouspalveluista,

ja he halusivat tasaisen laadun kaikkiin toimipisteisiin.

Tästä käynnistyi yhteistyö SOLin kanssa.

– PKO oli SOLin ensimmäinen asiakkuus Joensuussa, ja

sen myötä perustimme kaupunkiin oman toimiston, SOLin

palvelujohtaja Heidi Uotinen kertoo.

28 www.sol.fi


– Toiminnan tarkoitukseemme kuuluu

maakuntamme elinvoimaisuuden

kehittäminen. Teemme esimerkiksi

tiivistä yhteistyötä paikallisten tuottajien

ja palvelun tarjoajien kanssa, jotta

paikallisia tuotteita olisi entistä enemmän

valikoimissamme ja paikallisille

ihmisille töitä.

Vahva rooli alueen

matkailussa

PKO:lle kuuluu alueella neljä hotellia;

Original Sokos Hotellit Kimmel ja

Vaakuna Joensuussa sekä Break Sokos

Hotelli Bomba ja Kolin huippujen

äärellä oleva Break Sokos Hotel Koli,

joka valittiin vuonna 2013 vuoden laskettelu-

ja retkikohteeksi.

– Me olemme Suomen ainoa

Osuuskauppa, jolla on omia hiihtohissejä,

lumikissoja ja -tykkejä. Tavoitteenamme

markkinajohtajana on myös

kehittää uusia juttuja, toimialajohtaja

Mikko Hautasaari toteaa.

– Esimerkiksi Pielisen rannalla

sijaitsevaa Break Sokos Hotel Bombaa

uudistetaan parhaillaan allasosastoja ja

saunoja myöten. Heinäkuuhun mennessä

PKO:lla on kaksi erityyppistä

kylpylähotellia, mikä antaa hyvät mahdollisuudet

kehittää alueen matkailua.

PKO:lla on jokaisessa hotelliyksikössään

oma housekeeping eli hotellisiivous

tehdään oman väen toimesta, mutta

SOL huolehtii useiden PKO:n ravintoloiden

siisteydestä.

– Niin omalla väellämme kuin

SOLilla on hyvää osaamista, joten pystymme

sparraamaan toisiamme. Aika

monessa yrityksessä mietitään, että

siivous tehdään joko itse tai se ulkoistetaan.

Minä pidän kuitenkin tätä meidän

malliamme hyvänä, Hautasaari sanoo.

– Meillä on SOLin kanssa hyvä luottamussuhde.

SOL on meille kumppani,

joka tasaa meidän kysynnän vaihteluita

ja pystymme menemään yhdessä eteenpäin.

Tiedämme, että volyymimme

tulee tammikuussa tippumaan kolmanneksen,

joten on tärkeää, että myös

kumppanimme reagoi siihen. SOLilla

oli tähän suoraselkäinen toimintamalli

ja se, mitä on sovittu, on myös pitänyt.

– Me pidämme SOLia yhteistyökumppanina

suuressa arvossa, Hautasaari

kiittää.

Kaupassa on eletty viime vuodet muutoksen ja

murroksen aikaa, vähittäiskaupan toimialajohtaja

Henrik Härkönen sanoo.

Prisman palveluesimies Hannu Turunen ja

palveluvastaava Laura Sorri pitävät paikat

puhtaana.

Pystymme

hyvin

sparraamaan

toisiamme.

OSUUSKAUPAN

JÄSENMÄÄRÄ KASVAA

OSUUSKAUPAN omistajuus kiinnostaa

seutukunnan ihmisiä ja PKO:n

jäsenten määrä on ollut jatkuvassa

kasvussa.

– Meidän palvelutarjontamme ja

toimintamme laadukkuus ja tehokkuus

koetaan hinta-laatusuhteeltaan

ja sijainniltaan houkuttelevaksi.

Vuodesta 1998 asti olemme

jakaneet myös ylijäämäpalautusta,

eli olemme niiden harvojen osuuskauppojen

joukossa, jotka sitä jakavat,

PKO:n viestintäjohtaja Petri

Vähä sanoo.

Osuustoiminnallisen yrityksen

perusarvoihin kuuluvat ympäröivästä

yhteisöstä välittäminen

ja henkilökunnan arvostaminen.

Yhtiön asiakasomistajat arvostavat

omaa paikallista tekemistä.

– Olemme myös kirjanneet missioomme

maakuntamme elinvoimaisuuden.

Teemme esimerkiksi

tiivistä yhteistyötä paikallisten

tuottajien kanssa, jotta paikallisia

tuotteita olisi entistä enemmän

valikoimissamme.

Viime vuonna PKO palkittiin

Joensuun kaupungin vammaisneuvoston

toimesta esteettömyyspalkinnolla.

Yrityksen palveluksessa

oli vuonna 2016 noin 50 erityistä

tukea vaativaa henkilöä erilaisissa

työtehtävissä.

www.sol.fi 29


ELINTARVIKESIIVOUS

, KARI MARTIALA

– Kuljimme

Euroopassa

ristiin rastiin

ja etsimme

hyviä ideoita,

Heinon Tukku

Kuopio Oy:n

toimitusjohtaja

Jari Korhonen

sanoo.

YHTEISTYÖ KÄYNNISTYI

SUUNNITTELUVAIHEESSA

Heinon Tukku avasi Kuopioon Suomessa ainutlaatuisen

kalan ja hevi-tuotteiden toimitustukun ja tuotantolaitoksen.

SOL oli jo suunnitteluvaiheessa mukana projektissa.

Heinon Tukku Kuopio Oy:n

toimitusjohtaja Jari Korhonen

on ylpeä uudesta

laitoksestaan, jonka tekniikka

on monilta osin ainutlaatuista.

Suomessa ei hänen mukaansa

ole ilmeisesti toista toimitustukkua,

jolla olisi myös omaa tuotantoa - ja vieläpä

samassa rakennuksessa.

Heinon Tukku ja SOLin yhteistyö

uuden laitoksen osalta käynnistyi jo

keväällä 2016.

Jari Korhonen kertoo, että he halusivat

kaikki osapuolet mukaan suunnitteluun,

laitevalmistajista aina pesuainetoimittajiin

saakka.

– Lähdimme hyvin avoimesti liikkeelle,

puolin ja toisin. Meillä on pitkä

kokemus yhteistyöstä SOLin kanssa ja

yhteinen ymmärrys tuoteturvallisuudesta

ja siivoustasosta. Ylisiivouskaan

ei ole pahasta, jotta tuoteturvallisuus

säilyy. Alisiivous on sen sijaan riski, että

turvallisuus heikkenee.

– Olen ollut SOLissa 14 vuotta ja

tämä on ensimmäinen kohde, jossa

olemme päässeet näin syvälle jo laitoksen

suunnitteluvaiheessa ja esittämään

ajatuksiamme siivouksen näkökulmasta,

SOLin Kuopion palvelujohtaja

Heidi Uotinen kertoo.

Mallia haettiin maailmalta

Uudessa laitoksessa on tilaa noin 8 000

neliötä, joista tuotantotilaa on 2 000

neliötä ja varastotilaa 4 000 neliötä.

Sen lisäksi on vielä konttoritiloja ja

ravintola. SOL vastaa sekä hevi- että

kalaosastojen laitteiden ja koneiden,

30 www.sol.fi


KEHITIMME OMAT VALMISTUSTAVAT

sekä tuotanto-, varasto- ja toimistotilojen

puhdistuksesta.

– Tämä on todella haasteellinen

kohde, koska elintarvikkeet yleisesti, ja

kala erityisesti on hyvin herkkä tuote,

Uotinen sanoo.

Uusi laitos käynnistyi kesäkuussa

2016 ja viimeiset toiminnot entisestä

Kelloniemen laitoksesta siirtyivät

uuteen kohteeseen keväällä 2017. Laitoksella

käsitellään vuosittain oin 1,7

miljoonaa kiloa kalaa ja 500 000 kiloa

heviä.

Emme kopioi

muita, vaan

teemme juuri niin

kuin näemme

parhaaksi.

– MEILLÄ ON laaja kalastajaverkosto

tässä ympärillä ja Virossa yhtiö,

joka toimittaa meille hyvää kuhaa ja

ahventa, Heinon Tukku Kuopio Oy:n

toimitusjohtaja Jari Korhonen kertoo.

Jakelu toimii Hangosta Käsivarren

Lappiin.

– Kaikki varastossa olevat ja oman

tuotannon tuotteet menevät päivässä

perille, periaatteena tänään tilaus,

huomenna toimitus, Korhonen jatkaa.

Vientikin vetää hyvin ja yrityksellä

on asiakkaita muun muassa Sveitsissä,

Saksassa, Ranskassa, Hollannissa,

Belgiassa ja Ruotsissa. Tuotteet

menevät pääsääntöisesti horecaalan

yrityksille ja yhteisöille.

– Meillä oli aikaisemmin laaja

alihankkijaverkosto, joka teki meille

kypsennystuotantoa. Halusimme

ottaa ne työt omien siipiemme suojaan

ja esimerkiksi grillaukseen ja

loimutukseen tuli sellaisia uusia tekniikoita,

joita ei ole tässä muodossa

Suomessa monellakaan muulla käytössä,

Jari Korhonen sanoo.

– Haimme myös esimerkiksi

savustukseen ihan omanlaisemme

valmistustavan. Toimme takaisin

vanhoja menetelmiä, jotka olivat jo

ehtineet hiipua, sekä siihen rinnalle

jotakin aivan uutta.

Horeca-sektori haluaa yhä useammin

ostaa toimitustukusta esikäsiteltyjä

tuotteita, jotka helpottavat ja

nopeuttavat työtä keittiössä.

– Emme tee massatuotantoa,

vaan toimimme kuin suuren ravintolan

esivalmistelukeittiö. Leikkaamme

esimerkiksi tuotteet käsin tai teemme

pienillä koneilla, valmistamme muotoon

leikattuja kasviksia, kuorimme

maa-artisokkia ja halkaisemme viinirypäleitä.

Heinon Tukku Kuopio on mukana

myös ”Järvikalan jäljet” -hankkeessa.

Kun laitokselta lähtee vaikkapa

muikkulaatikko Sveitsiin, siellä loppuasiakas

voi nähdä minä päivänä,

mihin kellonaikaa ja mistä järvestä

muikku on kalastettu.

– Hyvä pohjatyö ja hyvät

yhteistyökumppanit auttoivat

meitä uuden laitoksen

käynnistämisessä. Kaikkea ei

todellakaan tarvitse tehdä itse,

Jari Korhonen toteaa.

Korhonen kertoo, että

laitoksessa on investoitu

paljon uuteen tekniikkaan

– Jo reilut kaksi vuotta

ennen laitoksen käynnistämistä

kuljimme

Euroopassa ristiin rastiin

ja etsimme hyviä

ideoita, kävimme

testaamassa laitteita ja

haimme uusia vaihtoehtoja.

– Meille tuli myös

uusia työntekijöitä ja

he halusivat tulla katsomaan

tätä laitosta,

ennen kuin siirtyivät

meille. He olivat

aivan ihastuksissaan

siitä, miten hienoa

tekniikkaa täällä on. Työ on todella raskasta,

joten tekniikan pitää olla sellaista,

että työntekijät jaksavat hyvin.

Ja erityisesti kalan kohdalla uudella

pakkausteknologialla pystytään myös

tekemään tuotteista entistäkin turvallisemman

loppukäyttäjälle.

Uudella tekniikalla

pöpöt kuriin

Uuden laitoksen tuotantotiloissa on

monenlaisia laitteita, joiden puhdistaminen

perinteisillä menetelmillä on

vaikeaa; linjastoja, siivutuskoneita, teriä

ja kulmia. Samaan aikaan kun laitoksen

suunnittelu eteni, markkinoille tuli

Nocospray - vetyperoksidikuivahöyrylaite,

jonka avulla desinfioitavan tilan

kaikki pinnat tulevat käsitellyksi automaattisesti

ja käsittelyn jälkeen tilat

ovat heti käytettävissä.

– Meitä jännitti alkuun, jääkö

tiloihin jäämiä. Laite toimi kuitenkin

hienosti. Se on kuin pölynimuri, josta

lähtee kuuteen eri suuntaan desinfioivaa

sumua. Sen jälkeen, kun tiloista on

poistettu lika mekaanisesti, tällä

sumutuslaitteella varmistetaan,

että minkäänlaisia

ongelmia ei jää mihinkään,

Heidi Uotinen kuvailee.

Laitoksessa desinfioidaan

viikkokiertona myös

esimerkiksi veitset ja kaikki

työkengät.

– Kaikki työvaiheet on

videoitu ja ne toimivat

meidän opetusmateriaalinamme.

Olemme myös

tehneet dokumentaation,

jonka avulla

osaamme tarvittaessa

purkaa

ja koota

laitteen.

– Toimme

suunnitteluun

mukaan

siivouksen

näkökulman,

SOLin Kuopion

palvelujohtaja

Heidi Uotinen

kertoo.

www.sol.fi 31


HENKILÖSTÖPALVELUT

VAULA AUNOLA , VESA RANTA

– Meille ei tulla vain töihin

vaan saamme juuri

oikeat ihmiset kuhunkin

tehtävään, Kaskipuun

tehtaanjohtaja Matti

Kämäräinen sanoo.

SOLilainen aluejohtaja

Kirsi Ala-aho on tehnyt

rekrytointeja jo vuosia.

Kaskipuulla pidetään

tärkeänä, että kumppani

tuntee tuotannon

työvaiheet. SOLilainen

Vili Mäensivu Kaskipuun

tuotantolinjalla.

Maalareita, koneistajia,

lasittajia, pakkaajia…

Kaskipuu on käyttänyt vuokratyövoimaa

vuosia. Perheyrityksen tehtaanjohtaja

Matti Kämäräinen toteaa, että SOLin

valtteja ovat nopea reagointi ja asioiden

ennakoiminen.

32 www.sol.fi


Kaskipuun ovi- ja ikkunatehtailla

SOLilaiset tekevät samoja töitä

kuin omatkin työntekijät sekä

tehdashallissa että asiakaspalvelussa.

Vuokratyöntekijöitä on

käytetty jo kymmenisen vuotta. Tehtaanjohtaja

Matti Kämäräinen kertoo sen

helpottavan asioita monin tavoin.

– Saamme sitä kautta helposti osaavia

sairaslomatuuraajia ja pystymme reagoimaan

ketterästi sesonkivaihteluihin.

Joulukuusta maaliskuuhun on yleensä

hiljaisempaa, huhtikuussa vauhti kiihtyy

ja toukokuussa ajetaan jo täysillä.

Kesälomatuuraajat otetaan siis jo hyvissä

ajoin oppiin.

Vuokratyövoiman käyttö keventää selkeästi

kuormaa palkkahallinnossa.

– Vuokratyöntekijät myös tulevat töihin

valmiiksi vaatetettuina mukanaan

henkilökohtaiset suojavarusteet.

– Jokaisella työpisteellä on vastuuhenkilö,

joka kouluttaa työtehtäviin.

Kämäräinen arvostaa kumppanin saavutettavuutta

ja reagointinopeutta.

SOL etsii jo valmiiksi resursseja

meille, eli kun meillä tulee tarve he pystyvät

vastaamaan nopeasti. Mielestäni

heillä on ammattimainen ja oikea ote

rekrytointiin.

Oikeita ihmisiä,

oikeisiin hommiin

Kaskipuulla pidetään tärkeänä, että

kumppani tuntee tuotannon työvaiheet

ja tarpeet.

– Meille ei tulla vain töihin, vaan

saamme juuri oikeat ihmiset kuhunkin

tehtävään. Näistä keikkatyöntekijöistä

osa on myös siirtynyt meidän palkkalistallemme

vakituisesti.

Yhteistyötä tehdään myös suorarekrytoinnissa.

– Kun haemme hyvää osaajaa töihin,

SOL hoitaa hakuprosessin ja me teemme

sitten vain lopullisen valinnan.

– Olemme myös toimineet päinvastoin.

Esimerkiksi haimme useita

tilaustallentajia omalla ilmoituksella ja

haastatteluun kutsutuilta kysyimme sitten,

että voivatko he aloittaa työt SOLin

palkkalistoilla ja se sopi heille.

Arkitapaamisten lisäksi muutaman

kerran vuodessa istutaan pitämään laatupalaveria.

– Silloin laitetaan hymynaamat paikoilleen

ja välillä tuntuu, että oikein

etsimällä etsitään jotain parannuskohteita.

Ja kyllähän sitä jotain pientä aina

löydetään ja laitetaan nekin asiat sitten

kuntoon.

Kaskipuu

palvelee nykyään

suoraan ilman

välikäsiä myös

kotitalouksia ja

taloyhtiöitä.

KASKIPUUN REMONTTIKAUPPA

KASVAA HUIMAAN TAHTIIN

OVI- JA IKKUNATOIMITUKSIEN lisäksi Kaskipuu tarjoaa myös

kuluttajille ja taloyhtiöille energiatehokkuutta parantavia

saneerauspalveluja.

- Näillä molemmilla on nyt kysyntää ja ne ovat kovassa

kasvussa, tehtaanjohtaja Matti Kämäräinen sanoo.

- Aikaisemmin asiakkaitamme olivat lähinnä talotehtaat,

rautakaupat, rakennusliikkeet ja muut jälleenmyyjät.

Nyt olemme rakentaneet koko maan kattavan organisaation

palvelemaan yksityisiä kotitalouksia ja taloyhtiöitä ovija

ikkunaremonteissa.

- Viime vuoden liikevaihtomme oli 50 miljoonaa ja

tämän vuoden ennuste on 70 miljoonaa. Ensi vuodelle on

kaavailtu 90-100 miljoonan liikevaihtoa.

Yksi myyntivalteista on kotimaisuus.

– Sillä on merkitystä varsinkin kuluttaja-asiakkaille. Toki

meillä on Ylikiimingin ja Viitasaaren lisäksi tehdas Latviassa,

mutta siellä valmistetaan pääsääntöisesti tuotteita

vietäväksi Ruotsiin ja muihin Pohjoismaihin.

www.sol.fi 33


ELINTARVIKESIIVOUS

, KARI MARTIALA

Täällä on niin

rauhallista, vaikka

verrattuna

Lontooseen, jossa

asuu 10 miljoonaa

ihmistä, Andrew

Saxe-Coburg

toteaa.

Iloinen veikko Cornwallista

Englantilainen

Andrew Saxe-Coburg

vaihtoi Cronwallin maisemat

ja puutarhanhoidon

Joensuuhun. Nyt hän tekee

öisin prosessisiivousta Valion

Joensuun tehtaalla.

– Olen ylpeä työstäni

ja pidän vuodenaikojen

vaihtelusta.

Andrew Saxe-Coburg and

Gotha, 50, on tehnyt pitkän

työuran kotimaassaan poliisina

ja puutarhasuunnittelijana,

ennen kuin päätyi prosessisiivoukseen

Valion Joensuun juustolaan.

– Tiimityö on mukavaa. Meillä on

hauskaa ja nauramme paljon, hän sanoo.

Andrew Saxe-Coburg and Gotha eli Andy

on kotoisin Lounais-Englannista Cornwallista,

jossa puhaltaa lauhkea merellinen ilmasto, kiitos

Golf-virran. Joku on verrannut Cornwallia Karibiaan,

alueella on paljon vaaleita hiekkarantoja ja turkoosin värinen

meri.

Andyn vaimo on suomalainen ja he tapasivat Englannissa

13 vuotta sitten. Kahdeksan vuotta sitten he päättivät muuttaa

Joensuuhun, jossa vaimon perhe asuu.

– Olen viihtynyt Suomessa, vaikka talvella Englannissa on

+10 astetta lämmintä ja Joensuussa jopa -30. Englannissa saatoin

pitää sortsit jalassa ympäri vuoden, hän nauraa.

– Pidän siitä, että täällä on neljä selkeää vuodenaikaa, kun

meillä Englannissa on vain yksi - sateinen vuodenaika. Minusta

34 www.sol.fi


talvi on ollut todella hieno kokea, koska

siitä minulla ei ollut ennen mitään

käsitystä.

– Muutto oli tietenkin jonkinlainen

kulttuurishokki, mutta nautin asumisesta

täällä. On niin rauhallista, vaikka

verrattuna Lontooseen, jossa asuu 10

miljoonaa ihmistä.

Englannissa asuessaan Andy ehti

työskennellä 21 vuotta poliisina. Hän

päätti hakeutua uuteen ammattiin, kun

työ poliisina muuttui niin paljon.

– Britanniassa poliisit eivät kanna

asetta, vaikka työskentelin terrorismin

vastaisessa yksikössä. Työ oli todella

stressaavaa ja ehdin tehdä sitä pitkään.

Poliisityö vaihtui puutarhansuunnitteluun

ja Andy työskenteli Lontoon

keskustan puutarhoissa. Suomeen muutettuaan

hän ehti työskennellä puutarhatyössä

Joensuun kaupungin palveluksessa,

ennen kuin päätyi SOLille.

Andy aloitti juustolan prosessisiivouksessa,

kolmen hengen tiimissä

viime vuodenvaihteessa.

– Vaikka tämä on erilaista työtä, olen

viihtynyt hyvin, meillä on hyvä tiimi ja

työskentelemme hyvin yhdessä. Teemme

samaa työtä joka yö, mutta jos työ

alkaa tuntua tylsältä, minulla on aikaa

ajatella asioita. Suunnitella vaikka uusia

puutarhoja, hän nauraa.

JOENSUUSSA TEHDÄÄN

KOLMANNES VALION JUUSTOISTA

VALION Joensuun juustolan vuosittainen tuotantomäärä

on noin 25 miljoonaa kiloa juustoharkkoja, kuluttajapakattuja

juustoja, tuorejuustoja ja maitojauheita. Suomalaiset

syövät entistä enemmän valmiiksi siivutettuja

juustoja, niiden osuus juustoista on kasvanut selvästi.

Juustola on merkittävä työllistäjä alueellaan Pohjois-

Karjalassa. Valio ja maidontuottajat tarjoavat työtä

lähes 2800 henkilölle, kun mukaan lasketaan tehtaan

henkilöstö, maidon keräilyyn ja tuotteiden jakeluun

osallistuva henkilöstö sekä maatilat palveluhankintoineen.

Valion Joensuun juustolassa työskentelee noin

160 henkilöä.

Joensuun tehdas on sen historian aikana valmistanut

maidosta lähes kaikkea, mitä valmistaa voi. Joensuussa

on syntynyt juuston, tuorejuuston ja jauheiden

lisäksi jogurttia, maitoa, voita ja jäätelöä.

Englantilaisella

asenteella

Andy sanoo, että jonkun mielestä työ

on vain jotakin, jolla maksetaan laskut,

mutta hän kokee ylpeyttä työstään.

– Ehkä se on englantilainen asenne

työhön. Kun viihdyt työssäsi, haluat

myös antaa sille enemmän, hän miettii.

Yötyö tuntuu sopivan Andylle ja hän

teki paljon yötöitä myös työskennellessään

poliisina.

– Vaikka tässä työssä onkin omat

vaatimuksensa, kaiken pitää olla puhdasta,

tämä ei ole stressaavaa. Toki

silloin, kun työt eivät etene niin kuin

pitäisi, voi tulla stressitunteita, mutta se

on aivan erilaista kuin poliisina.

Vaikka työ on mukavaa, Andy ei

ehkä haluaisi jatkaa sitä eläkeikään

saakka. Niinpä häntä kiinnostaisi tulevaisuudessa

vaihtaa johonkin toiseen

tehtävään SOLissa.

Vapaa-aikana Andy harrastaa puutarhatöitä

ja myös perheen kolme

kultaistanoutajaa vievät paljon aikaa.

Englannissa hän seurasi urheilua,

mutta Suomessa ei harrasteta sellaisia

urheilulajeja, joista hän innostuisi.

– Meillä Englannissa ei pelata jääkiekkoa,

luulen että koko maassa ei ole

kuin kolme jääkiekkojoukkuetta, hän

sanoo.

- SOLin palvelujohtaja Heidi Uotinen

kertoo, että tehtaan linjastolla tehdään

puhtaustestit päivittäin.

ELINTARVIKESIIVOUS

ON KONSEPTOITUA

SOL on vastannut Valion Joensuun

juustolan siivouksesta

kesäkuusta 2016. Sopimus

kattaa koko tehtaan niin prosessisiivouksen

kuin toimistot ja

ulkoalueet. Kesällä tehdään myös

pihatöitä ja leikataan nurmikot ja

pensaat, talvella hoidetaan lumityöt

ja hiekotus.

– Prosessisiivous edellyttää

meiltä erityistä tarkkuutta, sillä

juusto on rasvan takia haasteellinen

tuote, SOLin Kuopion palvelujohtaja

Heidi Uotinen kuvailee.

– Käytämme erityistä elintarvikesiivouskonseptiamme

tällaisissa kohteissa. Siinä on

tarkkaan määritelty työn vaiheet,

käytettävät aineet ja välineet.

Prosessisiivous tehdään yöllä,

kun tehdas ei ole toiminnassa.

– Pesemme tuotantolinjastot

painepesurilla ja vaahdotuslaitteistolla

ja lopuksi sekä me että

Valio otamme näytteet. Kun

tulokset näytteistä ovat tulleet,

tehdas saa luvan käynnistyä.

Meidän aikanamme tehdas ei ole

koskaan ollut kiinni.

Juustola on viileä työpaikka,

pakkaustiloissa lämpötila on

18 astetta ja kypsytyksessä +5

astetta.

– Yhteistyö asiakkaan, eli

Valion tehdaspalvelupäällikkö

Tero Maljan kanssa on toiminut

myös erittäin hyvin. Yhteistyön

käynnistyessä, saimme Turusta

tänne töihin kuukaudeksi SOLilaisia

osaajia, jotka olivat työskennelleet

elintarviketeollisuuden

prosessisiivouksessa. Heidän

avullaan siivous saatiin hyvin

käyntiin.

www.sol.fi 35

More magazines by this user