07.09.2022 Views

2022-2

Create successful ePaper yourself

Turn your PDF publications into a flip-book with our unique Google optimized e-Paper software.

N o 2/<strong>2022</strong><br />

64. vuosikerta<br />

7, 00 €<br />

ÅBO VÅR STAD


Sisällysluettelo<br />

Teemana Turun Vanhakaupunki<br />

Suomen Turku 2/<strong>2022</strong> keskittyy Turkuseuran<br />

lähikortteleihin, kiehtovaan Vanhaankaupunkiin.<br />

24<br />

10<br />

4<br />

20<br />

3 Pääkirjoitus<br />

4 Elämys ja idea<br />

Benito Casagranden diplomityö 50 vuotta:<br />

keskusteluja Vanhastakaupungista.<br />

9 Föripuarist föli!<br />

Syksyn ostoslistalla ruuhkavuosiproosaa,<br />

piispiksiä ja Manut.<br />

10 Uutissi Turkuseurast<br />

Lasten Suurtori -tapahtumassa lapset<br />

kertoivat mielipiteensä.<br />

13 Lasten matkaopas Turkuun<br />

julkaistaan Turun päivänä<br />

14 Turkuseuran tapahtumia<br />

16 Ultramodern skapelse i funkisstil<br />

Åbo Akademis boktorn invigdes 1935 – och<br />

väckte genast stort intresse.<br />

18 Ultramoderni kirjastotorni ihastutti<br />

heti valmistuttuaan<br />

18 Bevakar Biskopsgatans intressen<br />

Samarbete är viktigt, säger Harri Myllylä.<br />

20 Brinkkalan ainoa asukas Jussi Flykt<br />

22 Turun ojat<br />

Kaksihaarainen krooppi virtasi kaupungin halki.<br />

Mutta oliko kroopilla kolmaskin haara?<br />

24 Turun tekijät<br />

Vuoden kulttuuriturkulainen on<br />

kuvittaja Anni Nykänen.<br />

30 Kettula<br />

Suomen Toledo? Kettulan työhuone on<br />

Vanhankaupungin sydämessä.<br />

32 Laukkane<br />

32 Turku-trivia<br />

33 Vuarine<br />

Käpälämäki oli ollu jossan kokoukses ja ehrottanu, et<br />

ryhryttäs kohentama Turu Vanhakaupunkki.<br />

34 Adamsson<br />

Kauppatori valmistuu, nostalgia elää.<br />

TURKU-AIHEISET KIRJAT, KORTIT, KARKIT, PELIT, JULISTEET JA LAHJATAVARAT. TURKU-ÖVERIT!<br />

TURKUSEURAN FÖRIPUOTI<br />

Föripuoti | Vanha Suurtori 3, Brinkkalan talon 1. kerros | Avoinna ma-pe klo 11-17, la klo 11-15.<br />

2<br />

Suomen Turku N o 2/<strong>2022</strong>


Pääkirjoitus<br />

PÄÄTOIMITTAJA<br />

Kati Leskinen<br />

VASTAAVA PÄÄTOIMITTAJA<br />

Maija Palonheimo<br />

TOIMITUSSIHTEERI<br />

Kirsi Äyräs<br />

REDAKTIONSSEKRETERARE<br />

(SVENSKA INNEHÅLLET)<br />

Jean Lindén<br />

KANNEN KUVA<br />

Teemu Kaitanen<br />

ULKOASU<br />

Teemu Kaitanen<br />

TILAUKSET JA OSOITTEEN MUUTOKSET<br />

info@turkuseura.fi, 040 6373 600<br />

ILMOITUSMYYNTI<br />

ilmoitukset@turkuseura.fi<br />

PAINOS<br />

ilmestyy kolme kertaa vuodessa.<br />

PAINOPAIKKA<br />

Paino-Kaarina Oy, Kaarina<br />

TURKUSEURAN FÖRIPUOTI<br />

JA ASIAKASPALVELU<br />

Brinkkalan talo,<br />

Vanha Suurtori 3, 20500 Turku<br />

Avoinna ma-pe klo 11-17, la klo 11-15.<br />

LISÄTIEDOT<br />

Toiminnanjohtaja: Kati Leskinen,<br />

040 528 3073, kati.leskinen@turkuseura.fi<br />

MIKÄ SUOMEN TURKU?<br />

Suomen Turku - Åbo vår stad -lehti on<br />

Turun kuumin paikallismedia ja turkulaisuuden<br />

pää-äänenkannattaja. Lehdessä<br />

kerrotaan Turun historiasta ja nykypäivästä<br />

kiinnostavien ihmisten ja ilmiöiden kautta.<br />

Lehti on ilmestynyt vuodesta 1959.<br />

MIKÄ TURKUSEURA?<br />

Turkuseura on kansalaisjärjestö - jokaisen<br />

turkulaisen ja Turun ystävän yhdistys.<br />

Turkuseura järjestää Turun historiaan,<br />

kulttuuriperintöön ja nykyilmiöihin liittyviä<br />

tapahtumia, julkaisee Suomen Turku -lehteä<br />

ja Turku-aiheisia tuotteita sekä ottaa<br />

kantaa Turun kaupungin vetovoimatekijöihin.<br />

Yhdistys on turkulaisten kaupunginosaseurojen<br />

aluejärjestö ja mahdollistaa<br />

asukkaiden osallistumisen Turun kehittämiseen.<br />

Yhdistyksellä on myös oma kauppa,<br />

Föripuoti, jossa myydään Turku-tuotteita.<br />

Jäseneksi voi liittyä kuka tahansa Turkua<br />

ja turkulaisuutta rakastava. Jäsenet saavat<br />

Suomen Turku -lehden vuosikerran ja muita<br />

jäsenetuja. Myös yritykset ja yhteisöt voivat<br />

liittyä seuran kannatusjäseniksi.<br />

Lue lisää turkuseura.fi.<br />

Vuonna 1957 perustettu yhdistys on kaksikielinen<br />

ja puoluepoliittisesti sitoutumaton.<br />

Vanha Suurtori suunnitelmien kohteesta<br />

kokeilujen ja toteutuksen paikaksi<br />

Kahvila tai kioski. Leikkipuisto. Tässä eniten kannatusta saaneet<br />

lasten ideat Suurtorin alueen elävöittämiseksi. Turkuseura kysyi lasten<br />

mielipiteitä Lasten Suurtori –tapahtumassa alkukesästä.<br />

Ideat on kerrottu Turun kaupungille. Nyt mietitään, miten hyvät<br />

ehdotukset saadaan toteutettua käytännössä.<br />

Suurtorin kehittämistä on puitu vuosia raporteissa ja työryhmissä,<br />

mutta vähän on saatu näkyvää aikaiseksi. Turkuseura ja muut toimijat<br />

ovat tehneet parhaansa järjestämällä alueella tapahtumia ja pitämällä<br />

avoinna putiikkejaan ja toimintojaan, mutta Suurtorin asia tarvitsee<br />

Turussa laajemman porukan yhteisen tahtotilan – ja tekemisen.<br />

Tämäkin Vanhakaupunki-teemalehti on yksi yritys pitää esillä Turulle<br />

tärkeää teemaa.<br />

Turkuseura on ehdottanut alivuokralaisensa Aarre Turun kanssa<br />

Suurtorille luistinrataa. Turun Sanomien päätoimittaja Jussi Orell noteerasi<br />

ehdotuksen “konkreettiseksi avaukseksi” pitkään jatkuneen<br />

suunnittelun keskellä (TS 19.6.). Hän kysyy “olisiko rata jopa toteutettavissa<br />

rakenteeltaan kevyenä kokeiluna, jonka jatkosta päätettäisiin<br />

saatujen kokemusten perusteella?”<br />

Jostain on aloitettava. Kannustan siihen, että Turussa otettaisiin<br />

laajemmin käyttöön ennakkoluuloton kokeilukulttuuri. Ensi kesänä<br />

siis Suurtorille leikkimään ja jätskille, talvella glögille ja jäädiskoon?<br />

Kati Leskinen<br />

Kirjoittaja on Turkuseuran toiminnanjohtaja,<br />

jota kutsutaan myös Brinkkalan<br />

seremoniamestariksi.<br />

Gamla Stortorget – från bara planering<br />

till experiment och förverkligande<br />

Ett café eller en kiosk. En lekpark. De här idéerna fick mest stöd<br />

när Åbosamfundet, under Barnens Stortorg i somras, frågade barn<br />

hur man kan liva upp Stortorget.<br />

De fina förslagen har nått Åbo stad. Nu funderar man på hur de<br />

kan förverkligas.<br />

Utvecklandet av Stortorget har diskuterats i åratal i arbetsgrupper<br />

och rapporter, men inte mycket konkret har hänt. Åbosamfundet och<br />

andra aktörer har gjort vad de kan genom att ordna evenemang och<br />

hålla igång sina butiker och verksamheter. Men Stortorgets sak kräver<br />

en bredare och mer konkret uppbackning i Åbo.<br />

Det här temanumret om Gamla Åbo är ett försök att lyfta fram<br />

detta viktiga tema.<br />

Åbosamfundet, med vår underhyresgäst Aarre Turku, har föreslagit<br />

en skridskobana på Stortorget. Turun Sanomats chefredaktör<br />

Jussi Orell kallade förslaget ”en konkret öppning” mitt i den utdragna<br />

planeringen (TS 19.6). Han undrar ifall banan kunde testas med en<br />

enkel konstruktion, och att man sedan – utgående från erfarenheterna<br />

från försöket – fattar beslut om fortsättningen.<br />

Man måste börja någonstans. Jag uppmuntrar oss i Åbo att bli<br />

mer villiga att fördomsfullt testa idéer. Kan vi nästa sommar leka och<br />

äta glass på Stortorget, och på vintern ta en glögg bredvid isdiscot?<br />

Kati Leskinen<br />

Skribenten är Åbosamfundets verksamhetsledare,<br />

och kallas även Brinkalas ceremonimästare.<br />

Åbo vår stad N o 2/<strong>2022</strong> 3


Turun tekijät<br />

KOTISEUTURAKKAUSELÄMYS!<br />

Ensin oli elämys.<br />

Sitten syntyi idea.<br />

Teksti: Iina Paasikivi Kuvat: Ari Heinonen<br />

Turun historiallisen keskustan kehittäminen on ollut arkkitehti Benito Casagranden<br />

sydämenasia jo yli 50 vuoden ajan, aina opiskeluaikaisesta diplomityöstä lähtien. Hänen<br />

ideansa perustuvat voimakkaaseen tunteeseen, joka syttyi eräällä arkisella retkellä<br />

Luostarinmäellä. Mutta miten visio on kestänyt aikaa?<br />

Arkkitehti Benito Casagranden<br />

arkkitehtuurin diplomityö mainitaan<br />

lähtölaukauksena, joka<br />

johti Vanhan Suurtorin miljöön<br />

suojeluun. Turkuseura lähetti arkkitehti<br />

Iina Paasikiven keskustelemaan yli 50<br />

vuotta sitten syntyneen vision lähtökohdista,<br />

ajan hengestä ja sen muuttumisesta.<br />

Olipa hauska perehtyä kuuluisaan<br />

diplomityöhösi. Se on ansiokas työ<br />

laajuudessaan ja suunnitteluotteeltaan.<br />

Miten rajaus syntyi?<br />

– Olin saanut idean koko Turun historiallisen<br />

keskustan kehittämiseksi eläväksi<br />

osaksi keskustaa ja kaupungin keskeiseksi<br />

identiteettitekijäksi. Menin sitä esittämään<br />

professori Olli Kiviselle. Hän totesi, että<br />

ajatus on erittäin hyvä, mutta työ on rajattava<br />

diplomityön kokoiseksi, ettei haukata<br />

liian suurta aluetta. Rajaa alue näin:<br />

Aurajoki, Uudenmaankatu, Sirkkalankatu<br />

ja Kaskenkatu. Ei yhtään enempää – älä<br />

ahnehdi! Itse olisin kyllä mennyt Tuomiokirkon<br />

taakse ja Aurajoen toiselle puolelle.<br />

Sittemmin olen itse toiminut enemmän<br />

Aurajoen läntisellä puolella, toispual jokke.<br />

Arkkitehti Benito Casagranden idean pohjalta Vanhan<br />

Suurtorin korttelia on viimeiset 50 vuotta kehitetty<br />

kaupunkilaisille avoimena kulttuuriympäristönä.<br />

Historiallinen ympäristö on kaupunkilaisille rakas<br />

tapahtumien ja mahdollisuuksien paikka.<br />

4<br />

Suomen Turku N o 2/<strong>2022</strong>


”<br />

Käsityöläismuseon vanha puurakennusten<br />

muodostama ympäristö löi minut ihanuudessaan<br />

ällikällä, koin rakkauden ensisilmäyksellä.<br />

Tämä ympäristö, ei arkkitehtien suunnittelema,<br />

vaan palolta säästynyt historiallinen laitakaupunki,<br />

sai minut rakastumaan kotiseutuuni.<br />

Se idea, mistä se tuli?<br />

– Nythän on niin, että vaikka olin syntynyt<br />

Turussa, perheeni oli italialainen. Olimme<br />

valmiit Neuvostoliiton pelossa muuttamaan<br />

maasta milloin tahansa. Isällä oli kapsäkki<br />

valmiina lähtöön. Olin mennyt nuorena naimisiin<br />

Irman kanssa. Hän oli Karjalan evakko<br />

ja Neuvostoliiton pelko eli hänessäkin. Kun<br />

ihminen on näin identiteetiltään muualta<br />

tullut, hän ei kiinnity epävarmoissa oloissa<br />

kotipaikkaansa kovinkaan vahvasti.<br />

– Kun lähdin pikku perheineni opiskelemaan<br />

Helsinkiin, kuvittelimme, ettemme koskaan<br />

tulisi takaisin Turkuun. Toisin kävi, perhepiiri<br />

kuitenkin kutsui, vaikka minulla oli kaikki<br />

mahdollisuudet Helsingissä. Palattuamme<br />

asuimme Mustainveljestenkujalla ja eräänä<br />

sunnuntaina Irma käski minun lähteä lasten<br />

kanssa ulos hankkimaan heille ruokahalua<br />

raittiissa ilmassa. Lasten viemänä kävelimme<br />

Luostarinmäen Käsityöläismuseoon. En<br />

ollut koskaan käynyt siellä aiemmin, vaikka<br />

olin asunut vain 500 metrin päässä, Kauppiaskadun<br />

alkupäässä 20 vuotta.<br />

– Luostarinmäellä koin aivan valtavan heräämisen,<br />

kotiseuturakkauselämyksen. Käsityöläismuseon<br />

vanha puurakennusten<br />

muodostama ympäristö löi minut ihanuudessaan<br />

ällikällä, koin rakkauden ensisilmäyksellä.<br />

Tämä ympäristö, ei arkkitehtien<br />

suunnittelema, vaan palolta säästynyt historiallinen<br />

laitakaupunki, nyt museoituna<br />

sai minut rakastumaan kotiseutuuni. Kotiin<br />

palattuamme kerroin posket punaisena innostuksesta<br />

vaimolleni, mitä olin kokenut.<br />

Lounaan jälkeen sitten lähdimme koko perhe<br />

alas Aurajoen rantaan katsomaan, mitä<br />

muuta yhtä ihanaa löytyy.<br />

– Tulimme Vanhalle Suurtorille, jossa oli tupakkatehdas,<br />

poliisilaitos, koulu ja sosiaalitoimi<br />

suljettujen aitojen takana. Toispual<br />

jokke näimme joen rannalla hiljaisia tai tyhjiä<br />

vanhoja historiallisia rakennuksia. Tajusin<br />

siinä samassa, että nyt tiedän, mitä teen<br />

diplomityönäni. Tämä osa kaupunkia pitää<br />

saada arvoiseensa asemaan Turun kaupunkikuvassa.<br />

– Päätin tehdä viimeisenä opinnäytteenäni<br />

ehdotuksen, miten alue elävöitetään ja saadaan<br />

kaupunkilaisten ja matkailijoiden käyttöön.<br />

Kaikkialla maailmassa vanhat kaupungit<br />

ovat muuttumattomana vastapainona<br />

nopeasti muuttuvalle muulle kaupunkikuvalle.<br />

Rakennusten käyttötarkoituksen pitää<br />

olla sellainen, ettei niitä tarvitse muuttaa.<br />

– Tärkein tavoitteeni oli nostaa historiallinen<br />

Turku kaupungin identiteettitekijäksi,<br />

yhdistää nämä säilyneet alueet ja kutsua<br />

kaupunkilaiset kokemaan se kotiseuturakkaus.<br />

Ei tupakkatehdas eikä sosiaalitoimi<br />

eikä varsinkaan poliisilaitos houkuttanut<br />

leimautumaan tähän ympäristöön. Lähtökohtana<br />

piti sen sijaan olla kulttuuritoimintojen<br />

lisääminen alueella tavalla tai toisella,<br />

koska kulttuurin kanssa tekemisissä ollessaan<br />

ihmisen ”vastaanottimet” herkistyvät<br />

ja ovat avoimia uusille tunteille, myös kotiseuturakkaudelle.<br />

– Vanhan keskustan merkitystä ihmisten<br />

mielissä voi myös parantaa ohjaamalla läpikulkuliikennettä<br />

alueen läpi ja kortteleiden<br />

pihojen kautta. Oman lukunsa muodostivat<br />

keskiaikaiset kadunpätkät, jotka 60-luvun<br />

lopussa olivat aitojen takana pihatiloina, niiden<br />

avaamista ja yhdistämistä toisiinsa pidin<br />

erittäin tärkeänä. F<br />

Åbo vår stad N o 2/<strong>2022</strong> 5


Tajusin siinä samassa,<br />

että nyt tiedän, mitä teen<br />

diplomi työnäni. Tämä<br />

osa kaupunkia pitää<br />

saada arvoiseensa<br />

asemaan Turun<br />

kaupunkikuvassa.<br />

– Vartiovuorenmäkeä piti monin tavoin aktivoida<br />

leikkipaikkana, mutta muuten säilyttää ennallaan.<br />

Näköalaravintola sopisi tietenkin rinnehissin päähän<br />

ja Tähtitorni kaupunkilaisten käyttöön. Ja mikä oleellista:<br />

lisätään yhteyksiä toisiin puistoihin, silta Kaskenkadun<br />

yli ja tunneli Uudenmaankadun ali. Silti ainoa<br />

kriittinen kommentti työstä tuli maisemasuunnittelun<br />

opettajalta: puistoja ei ollut riittävästi käsitelty.<br />

Ajan kulun näkee myös arkkitehtuurigrafiikassa.<br />

Kaikki uudet rakenteet on piirretty<br />

60–70-luvun arkkitehtigrafiikalla, yhdensuuntaisena<br />

ruudutuksena eli "moduuliverkkona".<br />

Ajan hengestä kertoo myös matkailuväen<br />

ehdottama pienoiseläintarha Hämeenkadun<br />

varrelle. Kuten muistamme, matkailuväelle ei<br />

riitä historiallisen kaupungin vetovoima, pitää<br />

olla näkötorni ja vähintään eläintarha.<br />

Toinen ajan henkeä kuvaava asia on se, miten<br />

avarakätisesti ehdotetaan vanhojen rakennusten<br />

hankkimista kaupungin haltuun. Kaupunki<br />

ilmeisimmin hankki rakennuksia, varsinkin<br />

sellaisia, joille ei ollut kaupallista odotusarvoa.<br />

Tämä muuttui täysin 90-luvun laman jälkeen.<br />

– Tavoite oli saada poliisilta vapautuviin tiloihin toimintaa,<br />

joka vetää kaupunkilaisia paikalle, nuorisotalosta<br />

lähtien. Valtio omisti tuolloin nykyisen Katedralskolanin<br />

(Svenska klassiska lyceet). Silloin koulun<br />

jatkaminen noissa tiloissa ei näyttänyt ajanmukaiselta.<br />

Retkeilyhotelli oli kaupungin suunnitelmissa ja<br />

ehdotin sitä koulun tilalle.<br />

Työn ydin oli Vanhan Suurtorin ympäristö. Miten<br />

siinä sitten kävikään?<br />

– Passiivinen altistus ympäristön arvolle tulisi<br />

vain sitä kautta, että siinä liikutaan. Piti saada<br />

yhteydet, silta joen yli ja kulku helpoksi Luostarinmäelle.<br />

Luostarinmäen liittäminen osaksi<br />

historiallista keskustaa oli lähtökohtani. Esitin tätä<br />

varten rinnehissiä.<br />

Palataan näihin vielä tarkemmin, mutta katsotaan<br />

ensin diplomityön sisältöä Vartiovuorenmäen<br />

osalta.<br />

– Ehdotin, että Käsityöläismuseon keskiaikaiset kujat<br />

avataan ja museokortteleissa asuisivat ”käsityöläiset”,<br />

jolloin alueen turvallisuus olisi taattu. Gadolinin<br />

laboratoriorakennus, Surutoin, on samassa vanhassa<br />

katulinjassa, joka olisi palautettu aina Kaskenkadulle<br />

asti. Tuolloin oli Kaskenkatu 6a:ssa vielä puutaloja.<br />

Museoalueen vanhat katulinjat jatkettiin ympäröiville<br />

kaduille juuri alueen avaamisen takia. Neuvostoliiton<br />

konsulaatiksi myöhemmin joutunut tontti, Vartiovuorenkatu<br />

2 varattiin kansakoulujen johtokunnan suunnitelmien<br />

mukaisesti alakansakouluksi.<br />

– Kun olin valmistunut ja siirtänyt diplomityöni jo sivuun,<br />

kävi meillä vierailulla vanha lapsuudenkaverini<br />

Keijo Ketonen. Hän pyysi näyttämään, mitä siellä<br />

Teknillisessä korkeakoulussa oikein olen saanut aikaan.<br />

Esittelin diplomityöni ja hän innostui valtavasti<br />

työstäni ja totesi, että tämä pitää julkaista. Turun<br />

kaupunkikuvaa raportoinut toimittaja Harri Kalpa<br />

teki sitten työstäni jutun Turun Sanomiin.<br />

– Arvaa olinko kauhuissani, mitä tulikaan sanotuksi,<br />

kun koko sivun juttu ilmestyi: ”Hätähuuto vanhan<br />

Turun puolesta…Tämä on skandaali!” Varsinkin kommenttini,<br />

joilla moitin vanhempia kollegoja heidän<br />

välipitämättömästä suhtautumisestaan vanhoihin<br />

rakennuksiin, pelotti. Mutta ei mitään, olin yhtäkkiä<br />

varsin suosittu vierailija eri turkulaisseurojen luennoitsijana.<br />

Suomen Turku -lehdessä muistelimme pari<br />

vuotta sitten, miten Vanhan Suurtorin kulttuurikeskus<br />

syntyi ja miten siinä lähtökohtana oli<br />

diplomityösi. Kerro nyt, mikä oli lähtökohta<br />

Suurtori-hankkeelle!<br />

– Virastotalotoimikunnasta se alkoi. Kaupungin<br />

omistuksessa oleviin vanhoihin rakennuksiin ajateltiin<br />

sijoitettavan kaupungintalo. Helsingin kaupungintalon<br />

tapaan tehtäisiin uudisrakennus vanhojen<br />

6<br />

Suomen Turku N o 2/<strong>2022</strong>


Kuvanveistäjä Gilberto Zorion suunnitelma<br />

Pennisillaksi oli ehdolla Turun ympäristötaidekilpailussa<br />

1990-luvulla.<br />

julkisivujen taakse. Virastotalohanke kummitteli vielä,<br />

kun Suurtoritoimikunta aloitti vuoden 1979 lopussa.<br />

Sain sitten roolin toimikunnan pysyvänä asiantuntijana<br />

ja lopulta toimistoni pääsi suunnittelemaan vanhojen<br />

rakennusten entisöintiä ja peruskorjausta. Mutta aivan<br />

oleellisen tärkeää oli se, että kokonaissuunnitelma ja<br />

alueen kaavaluonnos hyväksyttiin valtuustossa yksimielisesti.<br />

Tämä tapahtui vuonna 1984. Siihen aikaan<br />

ei valtuusto monessakaan asiassa tehnyt yksimielistä<br />

päätöstä.<br />

– Valmistelussa mukana oli rakenneasiantuntijana<br />

Conteam Oy ja Museovirasto tutkijana. Pidettiin näyttelyjä,<br />

kysyttiin mielipiteitä. Turkulaiset olivat innoissaan<br />

mukana. Ensimmäisen kerran Luostarin Välikatu<br />

saatiin auki, kun Nuorkauppakamarin tempauksena<br />

organisoin Keskiaikamarkkinat 2. toukokuuta 1982.<br />

Tein aikalailla töitä, että sain Gilbert von Rettigin hyväksymään<br />

tontillaan sijainneen vajan purkamisen niin,<br />

että keskiaikainen katutila (Luostarin Välikatu) avautui.<br />

Silloinen kaupunginjohtaja Väinö J. Leinokin oli lähestynyt<br />

Hans von Rettigiä asiassa kirjeitse, mutta kirje oli<br />

osoitettu ”vuorineuvos Rettigille” eikä hän voinut sietää<br />

vuorineuvoksen titteliä. Hän halusi tulla tituleeratuksi<br />

tohtorina. Myös aatelisarvon ilmaisevan "von"-sanan<br />

poisjättäminen loukkasi häntä. Siksi kirjettä ei koskaan<br />

avattu eikä keskiaikaista katua saatu kaupungin<br />

750-vuotisjuhlan kunniaksi auki, se olisi ollut Leinon<br />

pyyntö kirjeessä. Minä sain kadun auki ja Nuorkauppakamarilta<br />

tästä tempauksesta senaattorin tittelin!<br />

Tästä lähtien tituleeraan sinua senaattorina enkä<br />

käytä titteliä arkkitehti SAFA. Mutta arkkitehdiksi<br />

valmistuit mainesanoin ”oivallisesti”.<br />

– Sain 500 markan stipendinkin korkeakoululta ja kutsun<br />

rehtorin juhlaan, joka vietettiin oivallisesti valmistuneiden<br />

kunniaksi. Minähän olin niin uppoutunut töihini,<br />

etten ehtinyt lähteä enää juhlaan Helsinkiin asti.<br />

Minulla ei kuitenkaan ollut varaa jättää vastaanottamatta<br />

stipendiä, jonka sittemmin jouduin kuitenkin hakemaan<br />

Helsingistä rautatieaseman Postipankista. F<br />

Museo kuin pieni helmi<br />

Turun tuomiokirkkomuseo kertoo<br />

kirkon rakennusvaiheista ja<br />

kirkollisesta elämästä. Esillä on<br />

pyhimyspatsaita, alttarivälineitä ja<br />

kirkkotekstiilejä alkaen 1300-luvulta.<br />

Suomen kivikirkkojen keskiaikaisista<br />

kattorakenteista kertova näyttely<br />

Kattoristikoiden ratkojat –<br />

Keskiaikaisten puurakenteiden<br />

jäljillä 8.10.<strong>2022</strong> - 26.3.2023<br />

................................................<br />

TURUN TUOMIOKIRKKOMUSEO<br />

Avoinna: ma–su 9–18<br />

Pääsymaksu: 2/1€, Museokortti<br />

turuntuomiokirkko.fi<br />

turuntuomiokirkko.fi<br />

Åbo vår stad N o 2/<strong>2022</strong> 7


– Kyllä diplomityötäni pidettiin uraauurtavana. Museoviraston<br />

osastonjohtaja Pekka Kärki halusi esitellä diplomityön<br />

ideoita Turun asemakaava-arkkitehdille ja varasi häneltä<br />

audienssin, johon pyysi minut mukaan. ”Kyllä tällaisella<br />

työllä arkkitehdiksi valmistutaan, mutta ei tämmöisillä töillä<br />

kaupunkia suunnitella!” totesi asemakaava-arkkitehti Pekka<br />

Sivula. Saimme poistua.<br />

Ehkä asemakaava-arkkitehti oli liian realisti, kiinni<br />

turkulaisessa rakentamispolitiikassa, eikä nähnyt,<br />

että ei tällaisen suunnitelman arvo ja idea olekaan,<br />

että se ohjelmallisesti toteutuisi sellaisenaan. Kuten<br />

on nähty, monet hyvät ideat ovat toteutuneet, mutta<br />

vuosikymmeniä myöhemmin ja vallan toisten keksiminä.<br />

Luostarinmäen museoaluetta on avattu. Nyt<br />

on Taiteiden talo ajankohtainen. Vanhaakaupunkia<br />

kehitetään uusin kuvin.<br />

On pari kiinnostavaa kulmaa, joissa nykyinen kaupunkisuunnittelu<br />

on tehnyt toisenlaisen ratkaisun.<br />

Kirjastosillan paikka valittiin sillä perusteella, että<br />

Vanhan Suurtorin kautta ei voi ohjata pyöräliikennettä<br />

Uudenmaankadun ja Hämeenkadun risteykseen.<br />

– Pennisilta olisikin toteutettava kävelysiltana. Sen voisi<br />

tehdä vaikka minkälaisena taideteoksena, mutta tärkeintä<br />

olisi, että se ohjaisi kävelyvirtoja Vanhalle Suurtorille. Juuri<br />

sitä siellä kaivataan. Minulta on jatkuvasti kysytty, mihin<br />

seuraavan ravintolan voisi jokirannassa sijoittaa. Pennisillalle<br />

on minulla ainakin kolme suunnitelmaa ja oli jo erään<br />

pankin rahoituskin tarjolla sillalle, mutta sitten tuli lama.<br />

Toinen juttu on se, että minusta on ikävää, kun jalankulkijat<br />

joutuvat seisomaan valoissa Uudenmaankadun ylityksessä.<br />

Ehdotin siihen alikulkua, kun Itäinen Rantakatu luontaisesti<br />

on paljon Uudenmaankatua alempana.<br />

Diplomityösi aikaan eritasoristeykset ja kulkumuotojen<br />

eriyttäminen olivat ajan henki ja suunnittelunormi.<br />

Olemme nähneet, miten ikäviä 70-luvun tunnelit<br />

ja betoniset sillat kaupunkikeskustoissa ovat. Nykyinen<br />

keskustan liikennesuunnittelu tähtää katutilojen<br />

jakamiseen, ”shared space”, kuten Linnankadulla<br />

Vähätorilla Casagrandentalon edessä.<br />

– Kyllä voi sanoa, että koko Aurajoen varren asema ja<br />

tila on muuttunut 50 vuodessa aivan kokonaan. Aurajoki<br />

oli silloin haiseva kuraoja. Autoja oli kaikki rannat täynnä<br />

parkkeerattuna. Nyt se on turkulaisten olohuone. Sitähän<br />

pidetään parhaana paikkana, jossa voi kokea kotiseuturakkauselämyksen<br />

ympäristössä, joka ei visuaalisesti muutu,<br />

mutta kehittyy toiminnallisesti yhä viihtyisämmäksi. ●<br />

Iina Paasikivi<br />

Kirjoittaja on Turkuseuran jäsen<br />

ja Turun kaupungin entinen<br />

kaavoitusarkki tehti. Hän<br />

työskenteli nimistötoimikunnan<br />

esittelijänä vuosina 1989–2016.<br />

SYKSYN<br />

tapahtumatärpit<br />

17.–24.9.<br />

Kauppatorin avajaiset<br />

Turun uuden Kauppatorin<br />

avajaisjuhlassa on luvassa<br />

monipuolista ohjelmaa<br />

sirkusesityksestä klassiseen<br />

musiikkiin ja valoshowhun.<br />

Avajaiset huipentuvat<br />

Turun Tähden -suurkonserttiin<br />

Kauppatorilla.<br />

2.– 6.11.<br />

TIP-Fest<br />

Teoksia suomalaisen<br />

nykynukketeatterin huipuilta<br />

Muutokset mahdollisia.<br />

18.9.<br />

Turun päivä<br />

Suomen vanhin kaupunki<br />

täyttyy juhlahumusta!<br />

Ohjelmassa musiikkia,<br />

tanssia, urheilua ja paljon<br />

muuta! Illan kruunaa<br />

perinteinen ilotulitus<br />

Samppalinnanmäeltä.<br />

22.–25.10.<br />

Kansainväliset<br />

Suurmarkkinat<br />

Eri maiden ja maakuntien<br />

erikoistuotteita jokaiseen<br />

makuun<br />

Lisää tapahtumia: www.turkukalenteri.fi<br />

8<br />

Suomen Turku N o 2/<strong>2022</strong>


Föripuarist föli!<br />

Testissä Föripuodin tuotteet<br />

Mitään ei tapahtunut – ruuhkavuosiproosaa<br />

ja jäähallitarinoita<br />

Brinkkalan Studiolla työskentelevän<br />

valokuvaajan Jaska Poikosen<br />

esikoisteos on jokaisen ruuhkavuosia<br />

tahkoavan, mutta myös turkulaista<br />

huumoria, kynän terävyyttä<br />

ja hyviä tarinoita rakastavan ehdoton<br />

kirjavinkki syksyyn. Mitään ei<br />

tapahtunut - ruuhkavuosiproosaa<br />

ja jäähallitarinoita (<strong>2022</strong>, omakustanne)<br />

kertoo tarkkoja havaintoja ja<br />

harvoin sanoitettuja tunnelmia perhe-elämästä<br />

Turun Itäharjulla. Kirjan<br />

helmiä ovat autokauppias-Amir<br />

ja tila-autofilosofia, rintamamiestaloanalysoinnit<br />

sekä Itäharjun bonjour-tyyppi.<br />

”Hyvän päivän resepti<br />

10 kohdalla” sisältää niin syvää<br />

arkista romantiikkaa, että se tekee<br />

mieli printata itselle muistutukseksi:<br />

vaikka loma on ihmisen parasta<br />

aikaa, arjesta saa voimakkaimmat<br />

väristykset, kunhan muistaa pysähtyä<br />

hetkiin ja olla läsnä.<br />

Manu-haalarimerkki<br />

Turkuseuran toiminnanjohtaja Kati<br />

Leskinen fundeerasi uutta Turkutuotetta<br />

eräänä kauniina turkulaisena<br />

kesäiltana ja sitten ajatus iski: nyt<br />

tehdään Manut! Syntyi Manu-tuotesarja,<br />

joka lanseerattiin kunnianosoituksena<br />

edesmenneelle turkulaiselle<br />

presidentille Mauno Koivistolle<br />

vuonna 2020. Sarja sisältää muun<br />

muassa mukeja, lakuja ja kangaskasseja<br />

– ja tuoteperheen uusimpana<br />

haalarimerkkejä. On selvää, että<br />

”Kyllä se siitä” -sanonnalla varustettu<br />

merkki on jokaisen katu-uskottavan<br />

turkulaisopiskelijan pakollinen<br />

hankinta opiskelusyksyn rientoihin.<br />

Samalla valmistaudutaan tulevaan<br />

merkkivuoteen: presidentti Mauno<br />

Koiviston syntymästä tulee ensi<br />

vuonna 100 vuotta. Hän syntyi Turussa,<br />

Heidekenillä 25. marraskuuta<br />

1923.<br />

Piispis-tuotesarja<br />

Pist siit sit viel viis piispist, kehottaa<br />

KUI Designin julkaiseman Piispistuotesarjan<br />

kortti. Jokaisen turkulaisen<br />

suuhun sopiva lause kiteyttää<br />

turkulaisen huumorin - ulkopaikkakuntalaisissa<br />

se aiheuttaa lähinnä<br />

kohonneita kulmakarvoja ja kummastelevia<br />

katseita. Piispis-tuotesarja<br />

ottaa muun muassa tarjottimien,<br />

keittiöpyyhkeiden, tiskirättien ja postikorttien<br />

muodossa kantaa munkin<br />

nimestä käytävään sanataisteluun.<br />

Kuosin suunnitellut tekstiilisuunnittelija<br />

Henna Jaakkola kypsytteli ideaa<br />

tuotesarjasta pitkään. Hänen mielestään<br />

Piispis kuvastaa täydellisesti sitä,<br />

mitä turkulaisuus todellisuudessa<br />

on. Ketkä muut olisivat niin kiihkeitä<br />

suhtautumisessaan pinkkikuorrutteiseen<br />

leivonnaiseen kuin turkulaiset?<br />

Kati Leskinen ja Katriina Pakkanen<br />

Åbo vår stad N o 2/<strong>2022</strong> 9


Turun lapset<br />

ehdottavat:<br />

Vanhalle<br />

Suurtorille<br />

lasten<br />

kahvila ja<br />

leikkipaikka<br />

Teksti: Katriina Pakkanen, Kati Leskinen<br />

Kuvat: Linda Svarfvar, Studio Svarte<br />

Turkuseuran järjestämässä Lasten Suurtori -tapahtumassa lapset ideoivat tekemistä Turun Vanhaankaupunkiin.<br />

Seuraavaksi on ehdotusten toteuttamisen aika.<br />

Turkuseuran järjestämä Lasten Suurtori<br />

-tapahtuma oli menestys. Lauantaina<br />

7. toukokuuta järjestetty koko<br />

perheen maksuton tapahtuma kokosi<br />

Vanhalle Suurtorille ja Brinkkalan<br />

pihalle noin 600 kävijää.<br />

Päivän aikana lapset pääsivät kertomaan mielipiteitään<br />

ja suunnittelemaan toimintaa ja tekemistä<br />

Vanhaankaupunkiin. Tapahtumassa kierrettiin<br />

rasteja, joissa piirrettiin, maalattiin ja askarreltiin.<br />

Työskentelyä ohjasivat Turun historiasta tutut<br />

hahmot, jotka kertoivat samalla Brinkkalan talon<br />

toiminnasta ja koko Vanhankaupungin historiasta.<br />

Perheitä viihdytti myös Kommenttiraita-duo, jonka<br />

keikoilla tehtiin yhdessä kappaleita ja tanssittiin.<br />

Pomppulinna kruunasi tapahtuman.<br />

Eniten lupa-anomuksia lasten kahvilasta<br />

Brinkkalan poliisimestarin eli matkailuopas Annamari<br />

Laineen rastilla lapset pääsivät laatimaan<br />

lupa-anomuksen, jossa he saivat esittää toiveita<br />

siitä, mitä toimintaa he haluaisivat Vanhalle Suurtorille.<br />

Lapset saivat valita kuudesta valmiista<br />

ideasta tai piirtää oman ehdotuksensa. Valmiita<br />

ehdotuksia olivat luistelupaikka, liikennepuisto,<br />

lasten kahvila, leikkipuisto, poliisiaiheinen leikkiteline<br />

sekä Mini-Turku, pienoismalli kaupungista.<br />

Rastilla kerättiin yhteensä 108 lapsen vastaukset.<br />

Kaikki valmiit ideat saivat runsaasti ääniä, mutta<br />

suurimman kannatuksen sai lasten kahvila tai kioski.<br />

Seuraavaksi eniten alueelle haluttiin leikkipuisto,<br />

kolmannelle sijalle tuli liikennepuisto yhden<br />

äänen erolla neljänneksi tulleeseen Mini-Turkuun.<br />

Poliisiaiheinen leikkiteline sijoittui viidenneksi,<br />

luistelupaikka yhden äänen erolla kuudenneksi.<br />

Lapsilla oli paljon myös omia ehdotuksia uudesta<br />

toiminnasta alueelle. Poliisimestarin rastilla lapset<br />

piirsivät ja kirjoittivat omat toiveensa, joita olivat<br />

muun muassa pysyvä pomppulinna kesäksi, leikkipaikka,<br />

skeittirata sekä erilaiset työpajat ja askartelupisteet.<br />

Kun kaikkien rastien vastaukset kokoaa yhteen,<br />

suosituimmiksi toiveiksi nousivat leikkipaikka,<br />

jäätelökioski tai kahvila, pienoismalli kaupungista<br />

sekä askartelupiste.<br />

10 Suomen Turku N o 2/<strong>2022</strong>


E Poliisimestari keräsi lapsilta lupaanomuksia,<br />

jossa lapset kertoivat,<br />

mitä haluaisivat Vanhalle Suurtorille.<br />

F Vanhalla Suurtorilla on paljon tilaa<br />

lasten toiveiden toteuttamiselle.<br />

H Tuomiokirkko kävi pyörähtämässä<br />

tapahtumassa.<br />

HH Taiteilija-rastilla lapset<br />

innostuivat maalaamaan omia<br />

ehdotuksiaan kankaalle.<br />

”<br />

Lasten<br />

lempi paikka<br />

Vanhassakaupungissa<br />

voisikin olla<br />

kahvila,<br />

josta saisi<br />

pelkkiä<br />

jälkiruokia.<br />

Värikkäitä jälkiruokia ja herkullisia ideoita<br />

Leipurin rastilla lapset pääsivät tekemään muovailuvahasta<br />

ja luonnonmateriaaleista ruoka-annoksia sekä laatimaan<br />

ruokalistoja. Suosituimpia annoksia olivat erilaiset<br />

jälkiruoat, kuten kakut, jäätelöt, pullat ja leivokset. Lasten<br />

kahvila nousi puheeksi myös leipurin rastilla, kun muovailuvahasta<br />

leivottiin kahvilan tuotteiksi värikkäitä sateenkaarikakkuja<br />

ja sydänpullia.<br />

– Lasten lempipaikka Vanhassakaupungissa voisikin olla<br />

kahvila, josta saisi pelkkiä jälkiruokia, kertoo leipurin rastia<br />

pitänyt sanataiteilija ja lastenkirjailija Veera Vähämaa.<br />

Lasten sisäiset taiteilijat ja maisemasuunnittelijat pääsivät<br />

valloilleen taiteilijan rastilla, jossa he saivat maalata kankaalle<br />

ja paperille uutta toimintaa alueelle. Rastilla ikuistettiin<br />

muun muassa tivoli maailmanpyörineen, lintupuisto,<br />

uima-allas, esterata potkulaudoille, leikkipaikka sekä useita<br />

jäätelökioskeja. F<br />

Åbo vår stad N o 2/<strong>2022</strong> 11


E Seremoniamestarin tärkein tehtävä oli varmistaa,<br />

että kaikilla oli hauskaa.<br />

Lapset tapasivat kenraalikuvernööri Pietari Brahen<br />

ja pääsivät äänestämään.<br />

H Leipuri-rastilla lapset saivat suunnitella<br />

ruoka-annoksia muovailuvahan ja<br />

luonnonmateriaalien avulla.<br />

”Kiitos, että järjestitte<br />

maksuttoman tapahtuman”<br />

Kenraalikuvernööri Pietari Brahen rastilla<br />

perheet pääsivät nauttimaan dokumentaristi<br />

Aleksi Kauppisen ilmiömäisestä eläytymisestä<br />

rooliinsa Brahena. Kauppinen<br />

kertoi tarinoiden kautta oman aikakautensa<br />

Turusta. Rastilla päästiin äänestämään ja<br />

antamaan palautetta tapahtumasta. Koko<br />

tapahtuman suosituimmiksi rasteiksi äänestettiin<br />

kenraalikuvernöörin ja leipurin rastit.<br />

Lasten mielestä tapahtuma oli kokonaisuudessaan<br />

onnistunut, ja he kertoivat<br />

mielellään palaavansa Vanhalle Suurtorille<br />

uudestaan. Turkuseura sai päivän aikana<br />

paljon positiivista palautetta järjestelyistä ja<br />

sisällöistä.<br />

– Pieni tyttö tuli mummonsa kanssa luokseni<br />

ja sanoi, että kiitos, kun järjestitte maksuttoman<br />

tapahtuman, johon kaikki turkulaiset<br />

lapset saavat tulla. Se palaute kosketti,<br />

kertoo tapahtumasta vastannut Turkuseuran<br />

toiminnanjohtaja ja Brinkkalan seremoniamestari<br />

Kati Leskinen.<br />

Tapahtuma toteutettiin yhteistyössä Turun<br />

kaupungin kanssa. Monet osallistujat toivoivat<br />

tapahtumasta vuosittaista.<br />

– Mietimme parhaillaan Turkuseuran ja<br />

kaupungin asiantuntijoiden kanssa lasten<br />

ideoiden toteuttamista käytännössä, Vanhankaupungin<br />

kehittämishankkeen hankepäällikkö<br />

Tuija Alihaanperä sanoo.<br />

Asioiden etenemistä voi seurata Turkuseuran<br />

verkkosivuilla turkuseura.fi sekä yhdistyksen<br />

sosiaalisen median kanavilla Instagramissa<br />

ja Facebookissa.<br />

– Toivon, että voisimme keväällä kokeilla<br />

lasten toivomia leikkipaikkaa ja kioskia Vanhalla<br />

Suurtorilla. Lapset toivoivat myös luistinrataa<br />

alueelle ja myös tätä Turkuseura on<br />

ehdottanut talvikaudeksi Suurtorille, sanoo<br />

Kati Leskinen. ●<br />

12 Suomen Turku N o 2/<strong>2022</strong>


julkaistaan<br />

Turun<br />

päivänä!<br />

Turku-aiheinen tehtäväja<br />

värityskirja kannustaa<br />

tutustumaan Turkuun<br />

ja seikkailemaan<br />

kaupungissa.<br />

Turkuseura on julkaissut vuosien aikana 49 Turku-aiheista kirjaa, joissa tutustutaan Turkuun esimerkiksi<br />

arkkitehtuurin, historian ja murteen kautta. Nyt ilmestyy 50. teos, tehtävä- ja värityskirja lapsille.<br />

Turkuseura julkaisee lapsille Turkuaiheisen<br />

tehtävä- ja värityskirjan<br />

Turun päivänä 18. syyskuuta. Lasten<br />

matkaopas Turkuun - Nappe Naakan<br />

matkassa on yhdistyksen 50.<br />

Turku-aiheinen julkaisu.<br />

Kirja on tarinallinen kokonaisuus, joka sisältää erilaisia<br />

tehtäviä. Sivuilla pääsee värittämään, laskemaan,<br />

etsimään ja löytämään.<br />

Lasten matkaoppaassa seikkailee Nappe Naakka,<br />

joka pyytää lasten apua tehtävien ratkomisessa.<br />

Nappe lentää lempipaikoissaan ympäri kaupunkia<br />

ja tutustuttaa Turkuun. Matkan varrella tavataan<br />

myös Napen ystävät Tytsy Sorsa, Roope Lokki,<br />

Pouta Pulu ja Rairai Riikinkukko.<br />

– Napelle on tärkeää, ettei kukaan jää yksin. Ystävyyden<br />

ja yhteisöllisyyden teemat ovat vahvasti<br />

mukana kirjassa, sanoo Turkuseuran toiminnanjohtaja<br />

Kati Leskinen.<br />

Päähahmo on saanut inspiraationsa Turun tuomiokirkon<br />

ympäristössä pesivästä naakkayhdyskunnasta,<br />

joka on yksi Suomen suurimmista. Naakka<br />

on myös Varsinais-Suomen maakuntalintu.<br />

– Lintuperspektiivistä näkee myös asioita eri tavalla<br />

kuin maan pinnalta, kertoo Leskinen.<br />

Kirja kolmella kielellä<br />

Teoksen tekstiosiot ovat suomeksi, ruotsiksi ja<br />

englanniksi, joten kirja soveltuu myös ruotsinkielisille<br />

ja Turussa vieraileville turisteille. Sivuilla on<br />

tehtävien ja värityskuvien lisäksi tarjolla lyhyitä ja<br />

hauskoja tietoiskuja Turusta.<br />

Teoksen piirrokset ja visuaalisen ilmeen on toteuttanut<br />

turkulainen graafikko Teemu Kaitanen. Hän<br />

on tehnyt myös esimerkiksi suositun Turku-muistipelin<br />

ulkoasun ja piirtänyt Manu-tuotesarjan.<br />

Teoksen käsikirjoitusta ovat työstäneet toiminnanjohtaja<br />

Kati Leskinen, kirjailija ja sanataiteilija<br />

Veera Vähämaa, Turkuseuran järjestösihteeri<br />

Katriina Pakkanen ja Turkuseuran aktiivi Laura<br />

Tikkanen.<br />

Ruotsin käännöksen on tehnyt Malena Torvalds-<br />

Westerlund, englannin Victoria Kuzmina. ●<br />

Lasten matkaopas Turkuun – Nappe Naakan matkassa myynnissä Föripuodissa (Vanha Suurtori 3)<br />

ma-pe klo 11-17, la klo 11-15. Föripuoti on avoinna Turun päivänä 18. syyskuuta klo 10-18.<br />

Åbo vår stad N o 2/<strong>2022</strong> 13


Uutissi Turkuseurast – ajankohtaisimmat tiedot turkuseura.fi<br />

AJANKOHTAISIMMAT<br />

TIEDOT VERKOSSA<br />

Katso Turkuseuran päivän ohjelma alempaa.<br />

Olemme mukana myös uuden Kauppatorin<br />

avajaisissa lauantaina 17. syyskuuta. Yhdistys<br />

järjestää torilla Turku-muistipeliturnauksen<br />

klo 12–15. Turun flikka ja poika ovat mukana<br />

avajaisseremoniassa.<br />

Turkuseuralla on oma esittelypiste Turun kirjamessuilla<br />

30.9.–2.10. Lisäksi uuden lastenkirjan<br />

tiimoilta on lapsille ohjelmaa perjantaina<br />

30.9. klo 10.25–55 Seita-lavalla.<br />

ILTA BRINKKALASSA:<br />

HANNU SALMI & TURUN PALO<br />

Ajankohtaisimmat tiedot tapahtumistamme saat<br />

Turkuseuran verkkosivuilta, osoitteesta turkuseura.fi,<br />

sekä sosiaalisen median kanavistamme<br />

Facebookista ja Instagramista. Seuraathan meitä<br />

verkossa - näin saat tuoreimmat tiedot.<br />

FÖRIPUODIN SYKSY<br />

Föripuoti on avoinna syys- ja lokakuussa mape<br />

klo 11–17 ja la klo 11–15. Syys- ja lokakuun<br />

jäsenetuna tarjoamme Turkuseuran julkaiseman<br />

uuden lasten väritys- ja tehtäväkirjan jäsenille<br />

hintaan 19,50 euroa (norm. 24,50 euroa).<br />

Lisäksi jäsenet saavat Turku-muistipelin 18<br />

eurolla. Muistathan myös, että jäsenenä saat<br />

aina Turkuseuran omista kirjoista 40 prosentin<br />

alennuksen.<br />

VIETÄ TURUN PÄIVÄÄ<br />

VANHASSAKAUPUNGISSA<br />

Turun päivää vietetään isosti Turun Vanhassakaupungissa<br />

sunnuntaina 18. syyskuuta.<br />

Ruokkimises<br />

mmone Rappusis<br />

Päältpäi<br />

Pihalt<br />

Sanos<br />

Anneta<br />

Tykäny<br />

Hidasälyne<br />

Kääntäny<br />

Vihane<br />

Huama<br />

Jottai<br />

VUODEN KULTTUURI­<br />

TURKULAISEN<br />

PALKITSEMISTAPAHTUMA<br />

Tervetuloa juhlistamaan uutta vuoden kulttuuriturkulaista,<br />

kuvittaja Anni Nykästä torstaina<br />

22. syyskuuta klo 17 Samppalinnan puistoon.<br />

Tapahtumaan on vapaa pääsy. Lue lisää kulttuuriturkulaisesta<br />

sivulta 24.<br />

BÖRS-KIERROS UUSINTANA<br />

Torstaina 13. lokakuuta järjestettävä Börsuusintakierros<br />

on täynnä. Pyrimme järjestämään<br />

lisäkierroksen myöhemmin, tiedotamme<br />

asiasta uutiskirjeessä ja verkossa. Kierroksella<br />

tutustutaan Hamburger Börsin historiaan ja nykyaikaan.<br />

Menik<br />

Kehno<br />

TURKUSEURA TURUN<br />

KIRJAMESSUILLA<br />

IAnkaikkine<br />

Ruokkimises<br />

Rappusis Empimät<br />

Keskustas Päältpäi<br />

Pihalt Sanos<br />

Sanos Talvel<br />

Anneta Ussemp<br />

Turun yliopiston kulttuurihistorian professori<br />

Hannu Salmen uutuuskirja “Tunteiden palo.<br />

Turku liekeissä 1827” on ensimmäinen kattava<br />

tietoteos Turun palosta liki sataan vuoteen.<br />

Salmi kertoo kirjastaan Ilta Brinkkalassa -tapahtumassa<br />

Maistraatin salissa (Vanha Suurtori<br />

3, 2 krs.) 4. lokakuuta klo 18.<br />

MURREKERHOT<br />

BRINKKALASSA<br />

Syksyn tulevat murrekerhot järjestetään torstaisin<br />

13.10. (vieraana näyttelijä Petri Rajala),<br />

10.11. (vieraana professori emeritus Timo Soikkanen)<br />

ja 8.12. (vieraana FM Kristiina Syrjäsuo)<br />

klo 13. Kokoontuminen Brinkkalan talon 2.<br />

kerroksen Maistraatin salissa osoitteessa Vanha<br />

Suurtori 3. Osallistuminen on maksutonta.<br />

NAPPE NAAKKA TARINOI<br />

BRINKKALASSA<br />

Nappe Naakka tarvitsee Turun lasten apua!<br />

• Föripuoti avoinna klo 10–18. Huikeita Turku-tuotetarjouksia ja Turku-övereitä. (Brinkkalan talo)<br />

• Turkuseuran<br />

Jonkulaisel<br />

toripiste<br />

Tykäny<br />

klo 10–17 (Vanha Suurtori)<br />

• Lasten matkaopas Turkuun –kirjan julkistus klo 10.30 (Vanhan Suurtorin lava)<br />

• Tervetuloa<br />

• Nappe<br />

Turkuseura-Åbosamfundet<br />

Naakan puuhatuokio klo 12.10 (Vanhan Suurtorin lava)<br />

ry:n syyskokoukseen!<br />

• Murrevisa klo Varsinaine Hidasälyne<br />

15 (Vanhan Suurtorin lava)<br />

• Turkuseura nyt -infopläjäykset päivän mittaan (Vanhan Suurtorin lava)<br />

Hypyselline<br />

14 Suomen Turku N o 2/<strong>2022</strong><br />

Semmone<br />

Sanomato Kääntäny<br />

Vihane<br />

Vallato<br />

Jottai<br />

Uumapaikast<br />

TURKUSEURAN TÄRPIT TURUN PÄIVÄÄN!<br />

Kalastamas<br />

Jollai<br />

TURUN PÄIVÄÄ VIETETÄÄN VUOSITTAIN TURKUSEURAN ALOITTEESTA. TERVETULOA VIETTÄMÄÄN TURUN<br />

HUIPPUPÄIVÄÄ VANHALLE SUURTORILLE! TORITAPAHTUMAN JUONTAVAT TURUN FLIKKA JA POIKA<br />

MATILDA GUSTAFSSON JA ABDEL BETTAHAR.<br />

TOIMINNANJOHTAJA KATI LESKINEN ON POSANKKA RACE -VARAINKERUUTAPAHTUMAN<br />

JUONTAJANA AURAJOKIRANNASSA KLO 14.<br />

TERVETULOA MOIKKAAMAAN JA FIILISTELEMÄÄN TURKUA!<br />

MONIPUOLISTA OHJELMAA ON TARJOLLA KOKO PÄIVÄN! PÄIN BRINKKALAA SIIS!<br />

LUE LISÄÄ TURKUSEURA.FI<br />

Empimät<br />

Menik<br />

Kehno<br />

Flatkuta<br />

Keskustas<br />

Sanos<br />

Talvel<br />

Ussemp<br />

Jonkulaisel<br />

Varsinaine<br />

Sanomato<br />

Leppymät<br />

Helkkar


Uutissi Turkuseurast – ajankohtaisimmat tiedot turkuseura.fi<br />

i<br />

Nappe on kadottanut Katariina Jagellonican<br />

lahjoittamat haarukat eikä löydä kaikkia haarukoita<br />

yksin. Tervetuloa syksyn aikana (mm.<br />

11.10. ja 15.10.) lapsiperheille tarkoitettuihin<br />

maksuttomiin tarina- ja etsintätapahtumiin,<br />

joissa tutustutaan Turkuseuran julkaiseman<br />

lastenkirjan hahmoihin ja tarinoihin. Aikataulut<br />

ja lisätiedot: turkuseura.fi/tapahtumat/<br />

ILTA BRINKKALASSA:<br />

JASKA POIKONEN &<br />

RUUHKAVUOSIPROOSAA<br />

Brinkkalan Studiolla työskentelevän valokuvaajan<br />

Jaska Poikosen esikoisteos "Mitään ei<br />

tapahtunut – ruuhkavuosiproosaa ja jäähallitarinoita"<br />

on syksyn ehdoton kirjavinkki ja selviytymiskeino<br />

loka- ja marraskuussa tarpomiseen.<br />

Ilta Brinkkalassa -tapahtumassa 25.10.<br />

klo 18–19 Poikonen tarjoilee yleisölle teoksen<br />

herkullisimmat palat. Tapahtuma järjestetään<br />

Turkuseuran tiloissa (Vanha Suurtori 3). Lue<br />

kirjan arvostelu s. 9.<br />

TEE OMA TURKU-MINIRYIJY<br />

Näytä Turku-rakkautesi kodin sisustuksessa<br />

ja tee oma Turku-miniryijy! Järjestämme 2.11.<br />

klo 17.30 Turkuseuran tiloissa työpajan, jossa<br />

pääsee alkuun ryijyn tekemisessä vapaaehtoisemme<br />

Riitta Syrjäsuon kanssa. Tapahtuma<br />

sisältää kaikki tarvikkeet, ohjauksen ja pienen<br />

tarjoilun. Lisätiedot verkosta.<br />

SVENSKA PROGRAM<br />

UNDER HÖSTEN<br />

Onsdagen den 21 september kl. 18.00 ordnar<br />

vi i Åbosamfundets Möötti vid Gamla Stortorget<br />

3, i samarbete med Svenska Bildningens<br />

vänner en författarträff med Eva Höglund. Hon<br />

är aktuell genom sina barnböcker, där hon förlägger<br />

handlingen till bekanta ställen i Åbo. I<br />

juni utkom hennes senast bok, ”Den farligaste<br />

lasten”, som är del 2 i serien Kompisdeckarna.<br />

Anmäla sig vänligen på förhand till Lisa Molander<br />

lisa.molander9@gmail.com eller telefon<br />

0400 999 745.<br />

Tisdagen den 11 oktober kl. 16.00 träffas vi på<br />

Nummisbacken. Det blir en guidad promenad<br />

kring Månberget och så fortsätter vi till Vattenverksmuseet,<br />

som ligger i området närmast Hallis<br />

fors. Startpunkten är vi R-kiosken i hörnet av<br />

Tavastlandsvägen och Mittelgatan där vi möter<br />

vår guide, Airi Forssell. Till fots går vi ca 1,8 km.<br />

Deltagaravgiften är 10 € för medlemmar, kan<br />

betalas i Åbosamfundets nätbutik (turkuseura.<br />

fi/tuote-osasto/tapahtumat/). Om du inte använder<br />

nätbutiken anmäl dig till Lisa Molander<br />

lisa.molander9@gmail.com eller telefon 0400<br />

999 745.<br />

Tisdagen den 15 november skall vi besöka<br />

Åbo lasarettsmuseum, ett av stadens minsta<br />

museer. Vi träffas vid museet, som ligger vid<br />

Kinakvarnsgatan 4-8.<br />

Åbo lasarettsmuseum drivs av Egentliga Finlands<br />

sjukvårdsdistrikt och har som uppgift att<br />

bevara Finlands äldsta sjukhus’ historia och<br />

samlade föremål från gångna tider. Vi kommer<br />

att bli guidade av Åbosamfundets tidigare verksamhetsledare,<br />

Kristina Syrjäsuo, men för att<br />

det skall fungera i museets utrymmen delar vi<br />

upp oss i två grupper, den första kl. 17.00 och<br />

den andra kl.18.00. Meddela vilkendera gruppen<br />

som passar dig när du anmäler dig. Tillfället<br />

är gratis! Anmäl dig till Lisa Molander lisa.molander9@gmail.com<br />

eller telefon 0400 999 745.<br />

LÄS ÅBOSAMFUNDETS<br />

NÄTSIDOR FÖR<br />

AKTUELL INFORMATION.<br />

Empimät<br />

Kehno Hidasälyne Semmone Menik IAnkaikkine Sanomato Ruokki<br />

Päältpäi<br />

Rappusis Empimät<br />

Kehno<br />

TERVETULOA TURKUSEURA-<br />

Pihalt<br />

Keskustas Päältpäi<br />

Flatkuta<br />

ÅBOSAMFUNDET RY:N SYYSKOKOUKSEEN!<br />

Sanos SEURAN SYYSKOKOUS PIDETÄÄN VANHALLA SUURTORILLA, Pihalt SanosBRINKKALAN TALON MAISTRAATIN SALISSA Keskustas<br />

TIISTAINA 29. MARRASKUUTA <strong>2022</strong> KLO 17. KOKOUKSESSA KÄSITELLÄÄN YHDISTYKSEN SÄÄNTÖ­<br />

MÄÄRÄISET ASIAT, KUTEN HYVÄKSYTÄÄN SEURAAVAN VUODEN TOIMINTASUUNNITELMA JA TALOUSARVIO.<br />

Anneta<br />

Sanos Talvel<br />

Sanos<br />

Lämpimästi tervetuloa!<br />

Tykäny<br />

Anneta Ussemp<br />

Talvel<br />

VÄLKOMMEN TILL TURKUSEURA-<br />

Hidasälyne<br />

Jonkulaisel Tykäny<br />

Ussemp<br />

ÅBOSAMFUNDETS R.F. HÖSTMÖTE!<br />

Kääntäny<br />

SAMFUNDETS HÖSTMÖTE HÅLLS I MAGISTRATSSALEN<br />

Hidasälyne Varsinaine<br />

I BRINKKALAHUSET VID GAMLA STORTORGET<br />

Jonkulaisel<br />

TISDAG 29.11.<strong>2022</strong> KL. 17.00. PÅ MÖTET BEHANDLAS FÖRENINGENS STADGEENLIGA ÄRENDEN,<br />

Vihane<br />

SÅSOM GODKÄNNANDET AV Sanomato<br />

KOMMANDE Kääntäny ÅRS VERKSAMHETSPLAN OCH BUDGET. Varsinaine<br />

Huama<br />

Varmt välkommen!<br />

Vihane<br />

Sanomato<br />

Jottai Hypyselline Semmone Vallato Kalastamas Leppymät Helkkar<br />

Åbo vår stad N o 2/<strong>2022</strong> 15


Ultramodern skapelse<br />

i funkisstil<br />

Text: Johanna Wassholm<br />

Foto: Åbo Akademis bildsamlingar<br />

Åbo Akademis boktorn invigdes 1935 – och väckte genast stort intresse.<br />

”Det<br />

visar en självsäker<br />

djärvhet hos<br />

dem, som planerat<br />

Åbo akademis<br />

nya boktorn i närmaste grannskap till den<br />

åldriga domkyrkan och mitt i det lugna akademikvarteret,<br />

vars låga byggnader utstråla gammaldags<br />

ro.”<br />

Bland de klassicistiska byggnader som omringar<br />

Åbo domkyrka sticker Åbo Akademis huvudbibliotek<br />

ut med sin avvikande arkitektoniska<br />

stil. Biblioteket är byggt i två etapper – den första<br />

delen, det så kallade Boktornet, uppfördes<br />

i mitten av 1930-talet, medan den nuvarande<br />

läsesalen är en tillbyggnad från 1950-talet.<br />

Boktornet väckte stort intresse både bland arkitektonisk<br />

intresserade och bland akademiskt<br />

biblioteksfolk på 1930-talet. Citatet ovan, från en<br />

artikel om det nyinvigda biblioteket i tidskriften<br />

Helsingfors-Journalen 1935, pekar på den djärvhet<br />

det 1918 grundade Åbo Akademi uppvisade<br />

genom att låta uppföra ett toppmodernt bibliotek<br />

i en av Finlands historiskt mest värdefulla<br />

miljöer.<br />

Åbo återfick sin akademiska prägel<br />

Grundandet av det svenskspråkiga Åbo Akademi<br />

(1918) och det finskspråkiga Åbo universitet<br />

(1920) återgav Åbo den akademiska prägel staden<br />

tragiskt hade förlorat då den 1640 grundade<br />

gamla akademin efter Åbo brand 1827 flyttades<br />

till Finlands nya huvudstad Helsingfors.<br />

Den nya akademin verkade från början i kvarteren<br />

kring domkyrkan, där många byggnader<br />

donerades till eller köptes upp av Stiftelsen för<br />

Åbo Akademi.<br />

Ingen av de gamla byggnaderna kunde ändå<br />

tillfredsställa de behov akademin hade av att<br />

uppbevara de omfattande boksamlingar som<br />

man likaså fick motta genom donationer eller<br />

själv efter hand införskaffade. Bibliotekslokalerna<br />

i huvudbyggnadens bottenvåning sågs från<br />

början som provisoriska medan byggandet av<br />

en ändamålsenlig biblioteksbyggnad blev mellankrigstidens<br />

mest brännande utrymmesfråga.<br />

Lösningen infann sig år 1934, när bokhandlaren<br />

Gösta Brander och hans hustru Gertrud<br />

(född Ljungberg) gjorde en stor donation som<br />

gjorde det möjligt att uppföra ett nytt bibliotek<br />

öster om domkyrkan. Byggarbetena framskred<br />

i snabb takt. Erik Bryggman engagerades som<br />

arkitekt och det första spadtaget togs hösten<br />

samma år och redan i november 1935 kunde<br />

biblioteket invigas. Som invigningsdag valdes<br />

en viktig akademisk dag i Åbo, Henrik Gabriel<br />

Porthans minnesdag den 9 november.<br />

16 Suomen Turku N o 2/<strong>2022</strong>


Det ultramoderna boktornet väckte från början stort<br />

intresse i samtiden. Det blev inte bara Finlands, utan<br />

hela Nordens modernaste bibliotek, och lyfte enligt<br />

en artikel i Hufvudstadsbladet 1936 akademin med<br />

ett slag till ”skandinavisk nivå” vad beträffar ändamålsenliga<br />

biblioteksfaciliteter. Tornet blev ett givet<br />

mål i Åbo för såväl inhemska som utländska besökare.<br />

När Svensk Ungdom 1936 ordnade diskussionsdagar<br />

i Åbo besökte man även Boktornet som ”vederbörligen<br />

beundrades” för sin ändamålsenlighet<br />

och när nordiska journalister sommaren 1939 samlades<br />

i Åbo var tornet ett av besöksmålen.<br />

Boktornet blev också för den unga och ännu rätt<br />

anspråkslösa akademin en källa till stolthet. Redan<br />

byggnadens höjd var ägnad att imponera: ”Den stiger<br />

på ett förbluffande nästan luftigt vis upp mot<br />

skyn, givande liksom allusion av sitt syfte att vara en<br />

härd för upplysning och kultur.” Det praktiska och<br />

hygieniska nybygget saknade helt ”de gamla bibliotekens<br />

tyngd och dysterhet”.<br />

hända allt oftare, ju mer fullvuxna dessa blefvo, att<br />

de kommo, en och en eller hellre två och två, och<br />

pratade med mig en eller annan kväll.”<br />

Byggandet av boktornet löste bibliotekets lokalfråga<br />

tillfälligt, men det var från början klart att en tillbyggnad<br />

behövdes – att bibliotekets samlingar ständigt<br />

växt var en faktor som måste beaktas. Redan 1938<br />

tillsattes en kommitté för att förverkliga tillbyggnaden,<br />

men kriget kom emellan, och då åren efter kriget<br />

var ekonomiskt kärva kom planeringen på allvar<br />

i gång igen först på 1950-talet. Huvudbyggnaden<br />

mot Domkyrkogatan, med läsesal, expedition och<br />

tjänsterum, ritades av arkitekten Woldemar Baeckman<br />

och stod färdig 1958. ●<br />

Johanna Wassholm<br />

är historieforskare och mångsysslare<br />

som intresserar sig för Åbos<br />

historia, nutid och framtid.<br />

Populär samlingsplats<br />

Efter att Boktornet stod färdigt blev det en populär<br />

plats för att ordna föredrag och möten ordnades,<br />

och en bekväm samlingsplats för akademins lärare<br />

och studenter. Professor Alma Söderhjelm, som<br />

i sina memoarer med titeln Åbo tur och retur (1938)<br />

ger en livfull inblick i mellankrigstidens akademiska<br />

liv i Åbo, beskriver den betydelse som biblioteket<br />

fick för henne under hennes två sista år vid akademin.<br />

Hon bodde på Hamburger Börs men kom att<br />

tillbringa mycket tid i Boktornet där hon kände sig<br />

”vara omgiven av välviljan i ett hem”: ”Det var här<br />

som jag mången kväll hade intressanta samtal och<br />

’postseminarier’ med mina elever, och det började<br />

E Boktornets ljusa och luftiga expedition kontrasterade<br />

mot de trånga och oändamålsenliga utrymmen<br />

i akademins huvudbyggnad som Åbo Akademis<br />

bibliotek tidigare förfogat över. Byggnadens<br />

toppmoderna tekniska utrustning erbjöd personalen<br />

utmärka arbetsförhållanden.<br />

H Läsesalen i bottenvåningen erbjöd studenter<br />

och personal ett modernt utrymme för studier och<br />

forskning och Boktornet var en populär samlingsplats<br />

för lärare och studenter. I byggnaden ordnades även<br />

populära föreläsningar olika typer av evenemang.<br />

HH Det funktionalistiska Boktornet skilde sig<br />

arkitektoniskt från de omgivande historiska<br />

byggnaderna. Byggnaden placerades en bit in på<br />

tomten för att reservera plats för den tillbyggnad som<br />

förverkligades först på 1950-talet.<br />

Åbo vår stad N o 2/<strong>2022</strong> 17


Kirjatorni ultramoderni<br />

funkkistyylinen luomus<br />

Bevakar<br />

Biskopsgatans<br />

intressen<br />

Text och foto: Jean Lindén<br />

Samarbete är viktigt för stadsdelsföreningen,<br />

säger Harri Myllylä, ordförande<br />

för Piispankatu-Biskopsgatan.<br />

Vuonna 1918 perustettu Åbo Akademi toimi<br />

alusta alkaen Tuomiokirkon ympäristössä,<br />

jossa useat rakennukset siirtyivät akatemian<br />

säätiölle joko lahjoitusten tai talokauppojen<br />

kautta. Yksikään vanhoista rakennuksista<br />

ei kuitenkaan kyennyt vastaamaan<br />

akatemian tarpeisiin säilyttää laajoja kirjakokoelmia.<br />

Ratkaisu syntyi vuonna 1934, kun kirjakauppias Gösta<br />

Brander ja hänen vaimonsa Gertrud (os. Ljungberg) tekivät<br />

suuren lahjoituksen, joka mahdollisti uuden kirjaston<br />

rakentamisen tuomiokirkon itäpuolelle. Erik Bryggman sai<br />

tehtävän toimia arkkitehtina, ja lapiot iskettiin maahan jo saman<br />

vuoden syksynä. Kirjasto avattiin marraskuussa 1935.<br />

Kirjastosta tuli koko pohjoismaiden modernein. Vuoden<br />

1936 Hufvud stadsbladetin artikkelin mukaan se nosti akatemian<br />

”skandinaaviselle tasolle” tarkoituksenmukaisine<br />

kirjastotiloineen. Kirjatornista tuli matkakohde niin kotimaisille<br />

kuin ulkomaalaisillekin kävijöille. Korkeassa, käytännöllisessä<br />

ja hygieenisessä uudisrakennuksessa ei ollut<br />

lainkaan ”vanhojen kirjastojen raskautta ja synkkyyttä”.<br />

Alusta asti oli kuitenkin selvää, että lisärakentaminen oli tarpeen.<br />

Jo vuonna 1938 asetettiin komitea toteuttamaan sitä,<br />

mutta sota tuli väliin. Suunnittelu käynnistyi tosissaan vasta<br />

1950-luvulla. Arkkitehti Woldemar Baeckmanin suunnittelema<br />

rakennus Tuomiokirkonkadun puolella lukusaleineen<br />

ja toimistotiloineen oli valmis vuonna 1958. ●<br />

Johanna Wassholm<br />

Johanna Wassholm on historian<br />

tutkija ja monitoimija, joka on<br />

kiinnostunut Turun historiasta,<br />

nykyajasta ja tulevaisuudesta.<br />

här och vill utveckla området<br />

i samarbete med andra.<br />

Det ska finnas liv och rö-<br />

-Vitrivs<br />

relse, men man ska också kunna bo här.<br />

Det säger Harri Myllylä, ordförande för<br />

invånarföreningen Piispankatu-Biskopsgatan.<br />

Nu fokuserar föreningen mycket<br />

på stadens projekt Gamla Åbo, för området<br />

mellan Tomasparken och Fortunakvarteret.<br />

Där är Biskopsgatan en viktig<br />

del. Arkitektbyrån Lundén har tagit fram<br />

en plan för Gamla Åbo med allt från broar<br />

och nya byggnader till cykelvägar och<br />

caféer, konstaterar Myllylä.<br />

– En idé är en piazza där den transformatorstationen<br />

står, säger Myllylä och pekar<br />

på en liten byggnad på andra sidan<br />

gatan från Fabbes café där vi sitter.<br />

Det finns mycket bra i planen, men också<br />

sådant som föreningen ogillar, säger<br />

han. Överlag vill föreningen att man först<br />

undersöker hur man kan använda tomma<br />

lokaler, till exempel på Universitetsbacken,<br />

innan man bygger nytt. Att bevara<br />

områdets gamla husbestånd är ett centralt<br />

mål.<br />

Men gamla hus med självdragsventilation<br />

innebär samtidigt andra utmaningar.<br />

– Många hus här är över 100 år gamla<br />

och skyddade. Det går inte att sätta in<br />

nya, täta fönster. I juli var det festivaler<br />

i området kring domkyrkan och Gamla<br />

18 Suomen Turku N o 2/<strong>2022</strong>


Harri Myllylä, ordförande för<br />

föreningen Piispankatu-<br />

Biskopsgatan.<br />

Stortorget under fyra veckoslut, och en del invånare<br />

flydde härifrån på grund av ljudnivån, säger Myllylä.<br />

Föreningen önskar att evenemang i centrum inte ska få<br />

pågå till två på natten.<br />

– I Helsingfors centrum är gränsen midnatt, och för evenemang<br />

som pågår tre dagar är gränsen klockan 23.<br />

Myllylä betonar att föreningen har en bra dialog med till<br />

exempel Kyrktorgets terrass och DBTL-festivalen.<br />

– Inte ska det bara få spelas klassisk musik. Men man<br />

måste beakta att folk bor här. Nu var det inte så lyckat<br />

att torget utanför domkyrkan var avstängt för DBTL<br />

i åtta dagar under bästa turismsäsong. Men festivalen<br />

funkade ändå bättre än i fjol.<br />

Ett aktuellt projekt är rivningen av Åbo Akademis byggnad<br />

Gadolinia och det kommande nybygget. Här har<br />

föreningen en aktiv dialog med ÅA. Det är bättre att ta<br />

med invånarna genast så man undviker en besvärskarusell<br />

senare, säger Myllylä.<br />

Nära kontakt med invånarna<br />

Föreningen når ut till invånarna på flera sätt.<br />

– Vi har till exempel ordnat vandringar där professor<br />

Panu Savolainen berättat om området. I samband<br />

med dem kan vi diskutera också om annat. Vi delar ut<br />

ett informationsblad till cirka 700 hushåll 3-4 gånger<br />

gånger per år om vad som är på gång, och den vägen<br />

får vi kontakt med invånarna. Många här vet vem som<br />

sitter i föreningens styrelse, så vi kan prata när vi träffas<br />

på gatan.<br />

Styrelsen har elva medlemmar, flera av dem i<br />

30-40-årsåldern.<br />

– Det är fint att olika åldrar är representerade i styrelsen,<br />

och inte bara vi lite äldre som tänker att ”det är bra<br />

som det är”. Det behövs nya tankar. Någon tycker att<br />

det är bra med DBTL, någon annan inte.<br />

Ett av föreningens mål är att göra Biskopsgatan till en<br />

gårdsgata, eller åtminstone cykelgata, för att lugnan ner<br />

trafiken. Tillsammans med universiteten har man redan<br />

lyckats med en sak: att se till att parkering på gatan kostar.<br />

– Vi märkte att en del bilar stod här över hela vintern.<br />

Nu kostar det 60 cent per timme att parkera, vilket inte<br />

är dyrt, säger Myllylä. ●<br />

Piispankatu ry - Biskopsgatan rf<br />

● Arbetar för invånarna och den kulturhistoriska miljön<br />

kring Biskopsgatan, mellan ån, domkyrkan, Universitetsbacken<br />

och järnvägsspåret.<br />

● Grundades 1974.<br />

● Hade i fjol cirka 110 medlemmar.<br />

● Medlem i Åbosamfundet.<br />

Skribenten Jean Lindén<br />

är journalist och byggnadsmålare<br />

som är nyför älskad<br />

i racketsporten padel.<br />

Åbo vår stad N o 2/<strong>2022</strong> 19


Brinkkalan<br />

ainoa<br />

Jussi Flykt esittelee värikkään kotinsa.<br />

Teksti: Kirsi Äyräs Kuvat: Ari Heinonen<br />

Osoite Vanha<br />

3h+k.<br />

Suurtori 3. Rappukäytävässä<br />

on rivi postilaatikkoja,<br />

mutta<br />

yhdistysten joukosta löytyy vain yhden asukkaan<br />

nimi. Jussi Flykt.<br />

Vanhankaupungin sydän on kummallinen naapurusto.<br />

Useimmilla turkulaisilla on naapureita.<br />

Seinän takana, samassa rapussa, viereisellä<br />

tontilla. Jussi Flykt on Brinkkalan ainoa asukas.<br />

Yksinäinen hänen ei tarvitse kuitenkaan<br />

olla, seuraa on heti kotioven takana. Päivällä<br />

Brinkkalan huoneissa ja sisäpihalla tehdään<br />

töitä puodeissa, näyttelytiloissa ja toimistoissa<br />

tai osallistutaan tapahtumiin. Mutta kun<br />

rautaportit illalla suljetaan, on koko kortteli<br />

tyhjä. Valo palaa vain Jussin kodin ikkunassa.<br />

Oi Marilyn, Marilyn<br />

Asuntoon kiivetään vanhoja kiviportaita toiseen<br />

kerrokseen. Ovella odottaa värikäs yllätys:<br />

Marilyn Monroe! Taideteos saa selityksensä,<br />

kun astumme sisään asuntoon. Marilyn on<br />

kaikkialla. Julisteita, kortteja, jääkaappimagneetteja,<br />

pikkuesineitä, lehtileikkeitä, kirjoja.<br />

Todellisen fanin pitkäaikainen keräilykohde.<br />

– Marilyn-kokoelma ei ole harrastus. Pikemminkin<br />

ikuinen ihastus. Tai pakkomielle, Jussi<br />

tuumii.<br />

Talonmies ei muuttanut taloon<br />

Poliisilaitoksen taloustoimiston vanhat tilat remontoitiin<br />

aikanaan talonmiehen asunnoksi.<br />

Brinkkalan suuri peruskorjaus valmistui 1998.<br />

Vaan niin kävi, että talonmies halusikin asua<br />

omassa rintamamiestalossaan. Kulttuurikeskuksen<br />

hommissa olleelle Jussille tarjoutui<br />

mahdollisuus muuttaa Brinkkalaan Turun kaupungin<br />

vuokralaiseksi.<br />

Brinkkalan pihalle sekä Luostarin Välikadulle.<br />

Keräilijän ote näkyy sisustuksessa: runsaat<br />

kirjahyllyt, täydet levyhyllyt, seinillä grafiikkaa<br />

ja muita tauluja. Pikkuesineistä on rakentunut<br />

kiehtovia asetelmia. Jussi vääntää nuppia ja<br />

vanha putkiradio rämähtää ääneen. Nupit voi<br />

rauhassa kääntää kaakkoon, seinänaapureita<br />

kun ei ole. Kitara odottaa soittajaansa olohuoneen<br />

sohvan päädyssä.<br />

Turkulainen legenda<br />

Jussin Turkua ovat pitkäaikaiset kotikulmat<br />

Pansio ja Brinkkala. Itse hän on turkulainen legenda:<br />

Suomen Joutsenella koulunsa käynyt<br />

merimies, kasvisravintola Verson perustaja ja<br />

kokki, Turun kulttuurikeskuksen palveluesimies,<br />

vuosikymmenet kaikessa mukana. Nykyisin<br />

hän on eläkeläinen, joka tulee vastaan<br />

joka päivä lenkillään jokirannassa.<br />

Jussi kävelee. Hän tekee aamupäivän kierroksen<br />

ja pienen levon jälkeen iltapäivän puolella<br />

toisen kierroksen. Hän kulkee jokirannassa,<br />

käy tarkastamassa kulkeeko aina luotettava<br />

Föri, mitä kuuluu oikukkaalle Funikulaarille,<br />

mitä on tekeillä Kakolanmäellä, missä rakennetaan<br />

uutta Turkua, mitä kuuluu vanhoille tutuille<br />

kortteleille. Kävelyretkillä tulee vastaan<br />

vanhoja tuttuja, vaihdetaan kuulumisia. Brinkkalasta<br />

on hyvä lähteä kävelemään, Brinkkalaan<br />

on hyvä palata retken jälkeen.<br />

– On hienoa asua Suomen Turun parhaalla<br />

paikalla, keskellä kaikkea. ●<br />

Kirsi Äyräs<br />

Kirjoittaja on kuulunut<br />

Brinkkalan pihan väkeen<br />

vuodesta 2012 lähtien,<br />

Jussin päiväaikainen<br />

naapuri siis, ja tietenkin<br />

Turkuseuran jäsen.<br />

Asunto on sokkeloinen, ikkunat avautuvat<br />

20 Suomen Turku N o 2/<strong>2022</strong>


Jussi Flykt avasi ovensa<br />

Suomen Turku -lehden<br />

lukijoille. Kuviin tallentui<br />

Brinkkalan ainoan asukkaan<br />

värikäs koti, jossa musiikki<br />

soi ja Marilyn Monroe on<br />

kunniapaikalla.<br />

Åbo vår stad N o 2/<strong>2022</strong> 21


Turun ojat<br />

Ajan ja veden virta Vanhassakaupungissa<br />

Teksti: Iina Paasikivi<br />

Mätäjärven krooppi oli turkulaisten mielestä harmillinen vetikko ja kuoppa, gropen.<br />

Ojan tulviminen oli yleinen murhe vielä 1600-luvulla.<br />

Krooppi mainitaan Turun historiassa<br />

Mätäjärven laskuojana.<br />

Itse asiassa krooppeja oli ainakin<br />

kaksi.<br />

Ruotsinkielinen nimi gropen, kuten se<br />

hallinnon ja käytännön kielessä oli, ei<br />

oikeastaan ole mikään nimi. Siitä tuli<br />

ruotsista suora laina Turun murteelle<br />

tarkoittamaan vetikkoa, kuoppaa,<br />

märkää paikkaa. Oja oli näin mitä ilmeisimmin<br />

kaupunkilaisille kiusa eikä<br />

riemun aihe.<br />

Mätäjärvi oli 500-luvulla vielä meren<br />

lahti, mutta Turun kaupungin perustamisen<br />

aikaan se oli vain matala lampi<br />

tai kosteikko Kerttulinmäen alla, nykyisen<br />

Kerttulin vanhainkodin kohdalla.<br />

Topografian perusteella on arveltu,<br />

että alkuperäinen Mätäjärven laskuoja<br />

on yhtynyt Aurajokeen nykyisen<br />

Tuomiokirkkosillan pielessä Pinellan<br />

puolella, johon oli järven kuroutumisen<br />

jälkeen jäänyt pieni lahti.<br />

Kuvaava nimi, Mätäjärvi, ei saanut<br />

koskaan ruotsinkielistä asua. Kirkkokorttelin<br />

eteläpuoleinen kaupunkineljännes,<br />

kortteli, nimettiin kuitenkin<br />

Mätäjärvenkortteliksi.<br />

Pohjavesi virtasi Kupittaalta<br />

Kupittaan pohjavesialue oli merkittävä<br />

veden lähde vuosisatojen ajan. Kupittaalta<br />

laski krooppi kahta kautta, toinen<br />

haara Mätäjärveen. Svante Dahlstöm<br />

mainitsee Åbo Brand-kirjassaan,<br />

että Kupittaan laskuojien valumaksi oli<br />

1700-luvulla laskettu parhaimmillaan<br />

2400 kannua eli 6240 litraa tunnissa.<br />

Mätäjärven laskuoja ja toinen Hämeenkatua<br />

pitkin tullut haara yhdistyivät<br />

Kirkkokorttelissa ja laskivat Kroopinkatua<br />

pitkin kohti Aurajokea nykyisen<br />

Tuomiokirkkosillan yläpuolella.<br />

– Tulkintani kolmannesta kroopin haarasta<br />

perustuu vuoden 2006 Tryckerihusetin<br />

kaivauksella esiin tulleeseen<br />

keskiaikaisessa kerroksessa olleeseen<br />

ojaan. Siihen liittyi myös pieni<br />

sillan tai laiturin jäännös, joka on ajoitettu<br />

hieman vuoden 1341 jälkeen, kertoo<br />

Turun kaupunkiarkeologian asiantuntija,<br />

kaivausjohtaja ja tutkija Elina<br />

Saloranta.<br />

– Kupittaan suunnasta virtaavia vesiä<br />

jouduttiin jo keskiajan alussa ohjailemaan.<br />

Vanhalla kaupunkialueella on<br />

voinut liristä useita ”kroopin” haaroja,<br />

joista eräs tuli esiin vuoden 2006 kaivauksessa,<br />

toteaa Saloranta.<br />

Mätäjärvi kuivui ja hävitettiin lopulta,<br />

mutta Krooppi oli vielä olemassa Turun<br />

palon aikaan, vuonna 1827. Nikolaintoria<br />

rakennettaessa se sitten lopullisesti<br />

hävisi.<br />

Krooppi oli avo-oja, mutta jo varhain<br />

sitä putkitettiin, sille rakennettiin laudoista<br />

avouoma, kuurna. Laudalla se<br />

myös peiteltiin. Kai se jäi sitten vähitellen<br />

maan alle. Krooppi kulki osin<br />

tonteilla, asiakirjoista löytyy kaupungin<br />

raadin määräyksiä Kroopin kunnossapidosta.<br />

Ojan tulviminen oli<br />

yleinen harmi vielä 1600-luvulla. Nykytermein<br />

ilmaistuna se oli aikansa<br />

hulevesiviemäri.<br />

Sijainti hahmottuu<br />

kaivauslöydöistä<br />

MÄTÄJÄRVI<br />

Hahmotelma Kroopin sijainnista.<br />

HÄMEENKATU<br />

Kroopin sijaintia ei ole merkitty kaupungin<br />

karttoihin. Eri kaivauksissa se on<br />

tullut esille. Hämeenkadun ja Uudenmaankadun<br />

kulmasta löytyi 1600-luvun<br />

puinen yhden metrin levyinen kuurna<br />

vuonna 1901. Viemärikaivannossa<br />

Tuomiokirkontorilla vuonna 1952 arkeologi<br />

näki muinaisen Kroopinkadun<br />

kaksi eriaikaista ränniä. Kerttulinkadun<br />

ja Hämeenkadun risteyksestä 1983-84<br />

löytyi 1600-luvulla täytetty ja uudestaan<br />

itäisempään krooppiin ohjattu oja.<br />

Näillä perusteilla Krooppien sijaintia on<br />

voitu hahmottaa.<br />

Elina Saloranta kuvaa, miten ihmisten<br />

toiminta muutti krooppien kulkua: veden<br />

virtaa ohjailtiin mahdollisesti jo Viljasuon<br />

kylän ajoista lähtien ja sittemmin<br />

kaupunkitontteja rakennettaessa. Mätäjärven<br />

laskuojana toimineen kroopin<br />

puuränni on radiohiiliajoituksen perusteella<br />

peräisin 1200-luvun lopulta.<br />

– Kolmas kroopin haara lienee virrannut<br />

pitkin nykyistä Tuomiokirkkokadun<br />

linjaa Kupittaan suunnasta. Tätä samaa<br />

ojaa oli kaivettu lisää 1600–1700-luvuilla,<br />

ja siihen oli asennettu puukuurna.<br />

Tämä myöhempi kaivu oli leikannut<br />

alkuperäisen uoman ja sen silta- tai laiturirakennelman.<br />

– Kroopin kolmas haara oli sikäli merkittävä,<br />

että se rajasi toisistaan kaksi<br />

jakokuntaa, "Ylistaron" ja "Alastaron",<br />

sekä Kairisten ja Viljasuon kylät. Kun<br />

piispa Hemming osti osan Kairisten<br />

kylästä piispan pöydän omaisuudeksi<br />

vuonna 1344 (ajoitus osuu hauskasti<br />

yhteen kroopin silta-ajoituksen kanssa),<br />

oja rajasi toisistaan myös kaupungin<br />

ja Pispalan maat.<br />

Vanha kaupunki perustettiin kolmen<br />

korkean kukkulan kainaloon. Maasto<br />

laskee jo Suurtorin kohdalla useita<br />

metrejä kohti joenrantaa. Paikka ei siten<br />

ollut ehkä lainkaan huono, vaikka<br />

Krooppi joskus tulvikin.<br />

– Vesi on nykyisin kaupungin vanhassa<br />

keskustassa hyvin piilotettuna<br />

maan alle viemäreihin. Ainoa virtaava<br />

vesi, Aurajoen lisäksi, on Ajan<br />

virta-teoksessa. Kuvanveistäjä Kain<br />

Tapperin teos, joka osoittaa Vanhan<br />

Suurtorin itäistä laitaa, saa toimittaa<br />

nykyajassa ”ojan virkaa”. ●<br />

22 Suomen Turku N o 2/<strong>2022</strong>


SEURAKUNTAVAALIT<br />

ENNAKKOÄÄNESTYS 8.–12.11.<strong>2022</strong><br />

VAALIPÄIVÄ 20.11.<strong>2022</strong><br />

Säkert och högklassigt boende<br />

I ÅBO DIAKONISTIFTELSES<br />

SERVICEHEM ESIKKO<br />

Uittamovägen 7, 20810 Åbo<br />

Ledigt en studio och en tvåa, välkommen<br />

att bekanta dig med våra lägenheter!<br />

Tulevaisuutta tehdään nyt. Äänestä!<br />

Turvallista ja laadukasta asumista<br />

TURUN DIAKONIASÄÄTIÖN<br />

PALVELUTALO ESIKOSSA<br />

Uittamontie 7, 20810 Turku<br />

Vapaana yksiö ja kaksio,<br />

tervetuloa tutustumaan!<br />

TURUNSEURAKUNNAT.FI/VAALIT<br />

Tilläggsinformation:<br />

Verksamhetsledare Anu Salmi<br />

040 184 0123<br />

turundiakoniasaatio.fi/pa-svenska<br />

Lisätietoja:<br />

Toiminnanjohtaja Anu Salmi<br />

040 184 0123<br />

turundiakoniasaatio.fi<br />

Rappusis<br />

empi<br />

SIMMOTTOS<br />

Päältpäi<br />

Empimät<br />

mmottis Anneta Toispual Huama Hullumaine Pih<br />

etaPihalt<br />

KUUNTELE NYT SPOTIFYSSA:<br />

PERUNATTE HERRASVÄKKETTE Lakkamat Keskustas Vallato<br />

Hidasälyne<br />

Kääntäny<br />

ittumat<br />

Jottalai<br />

simmone<br />

sunsse<br />

TÄMMÖTTÖS-podcast<br />

Kehno<br />

Noitte<br />

ippamal Mihinkäs suurToril Ketä marjampoimijoi<br />

Sanos<br />

Sanos<br />

irasälyne Päältpäi Käskytettävä hiano määvai san<br />

6-OSAINEN PODCAST-SARJA TURUN MURTEESTA<br />

Anneta toispual Montus Reunamilt Tohtis Talvel<br />

MUKANA<br />

Mont<br />

MURREGURUT ESA LAUKKANEN JA MAIJA GRÖNHOLM<br />

MEnos<br />

VIERAINA TUNNETTUJA TURKULAISIA<br />

esofati jollai Suuremmi Ollenkas Lunasta<br />

TykänyMisä<br />

ltiaissi prohtama Valla LUE Sanos LISÄÄ Ruakoto Kui äskö<br />

TURKUSEURA.FI<br />

Väkke Sääki Vähä Sukkelampi Jokirannas Jonkulaisel kyttäs<br />

Laitumel Venepaikal Kaivamise<br />

Ussemp<br />

Varsinaine<br />

Rupes Tro<br />

Vuokra-asuntoja myös Vanhustentalo Vuokossa, Katteluksenkatu 1!<br />

Anmäl dig via www.aboarbis.fi<br />

Mer info: arbis@turku.fi<br />

tel. 044 907 47 37<br />

Föreläsningar på Arbis - onsdagar kl. 18-19.30<br />

28.9 Unescoskatt i Åbo: Rektor och resenären<br />

Edvard Westermarcks arkiv<br />

26.10 Då Åbo växte - byarna och herrgårdarna som<br />

försvann<br />

9.11 Den judiska handelsplatsen och judiska<br />

beklädnadsaffärer i Åbo 1870–1930<br />

16.11 Klimatförändringar i Åbo under 300 år<br />

Åbo vår stad N o 2/<strong>2022</strong> 23


Vuoden kulttuuriturkulainen<br />

24 Suomen Turku N o 2/<strong>2022</strong>


TURKULAISTUNUT<br />

KARJALAINEN<br />

Teksti: Laura Tikkanen<br />

Kuvat: Ari Heinonen<br />

Vuoden kulttuuriturkulainen on kuvittaja Anni Nykänen. Hän saattaa<br />

tupata liian lähelle ja intoutua hesakävelemään, mutta Turussa hän<br />

on opetellut leppoistamaan.<br />

– Hä?<br />

Mie? Miulle?<br />

kuvailee Anni<br />

Nykänen reaktiotaan<br />

kuullessaan valinnastaan kulttuuriturkulaiseksi<br />

ja ottaa ilmeen, josta<br />

on tulkittavissa kauhua ja hämmästystä.<br />

Ilmeikkäästä Annista olisi voinut tulla<br />

näyttelijä ellei kuvallinen ilmaisu olisi<br />

vienyt mennessään.<br />

– Olin kyllä aika hillitty lapsena, liian ujo<br />

näyttelijäksi, hän toteaa. Lapsena hän<br />

ahmi sekä Disneyn tuottamat piirrosfilmit<br />

yhtä lailla kuin isän jostain kaivamat,<br />

ei ehkä ihan lapsen silmille tarkoitetut<br />

animaatiot. Edelleenkin hän käy katsomassa<br />

animaatioita elokuvateattereissa,<br />

vaikka yksin, jos ei seuraa löydy.<br />

– Tykkään tarkkailla ilmeitä ja liikettä<br />

sekä kuunnella, miten joku asia sanotaan<br />

ja havainnoida, miten ja mistä hauskuus<br />

syntyy.<br />

Turkuseuran kulttuurijaosto toteaa<br />

kulttuuriturkulaisen valinnan perusteluissaan,<br />

että “Mummo-sarjakuvistaan<br />

tunnetuksi tullut kuvittaja ja animaattori<br />

Anni Nykänen on viime vuosien aikana<br />

keskittynyt etenkin sarjakuvalliseen<br />

lastenkirjallisuuteen. Nykäsen hersyvän<br />

hauskat ja oivaltavat kuvitukset tekevät<br />

kirjojen lukemisesta houkuttelevaa koko<br />

perheelle. Valinnalla halutaan huomioida<br />

seuran lapset ja nuoret -teemavuotta,<br />

sekä nostaa näkyville monipuolinen<br />

kulttuuriammattilainen, jonka leikkisä ja<br />

värikylläinen kuvakieli ilahduttaa.”<br />

Varoituksista huolimatta<br />

Turkuun<br />

Turku on ollut Nykäsen kotikaupunki<br />

vuodesta 2014, jolloin hän tuli opiskelemaan<br />

Turun ammattikorkeakouluun animaatiota.<br />

Graafisen suunnittelijan tutkinto<br />

hänellä oli jo Helsingistä, Metropolia<br />

ammattikorkeakoulusta.<br />

– Turkuun muutto herätti joissain ystävissä<br />

hämmästystä, joku taisi jopa varoitella,<br />

että “nehän on ihan kauheita ne<br />

turkulaiset”, mutta miulla on aina ollut<br />

positiivinen tunne Turusta ja murteesta.<br />

Vaikka olenkin joskus turkulaisessa seurassa<br />

kokenut meneväni liian lähelle ja<br />

hölöttänyt ja ilmehtinyt liikaa.<br />

Ensimmäinen koti ja turkulaisella puheen<br />

nuotillaan hurmannut kumppani löytyivät<br />

keskustasta, mutta sittemmin asuinpaikat<br />

ovat olleet eri puolilla Turkua.<br />

– Koirahan sen määräsi. Nummessa asuessamme<br />

ulkoilumaastot, kuten Halistenkoski,<br />

tulivat tutuiksi. Rappukäytävän<br />

äänet kuitenkin kiihdyttivät parsonrusselinterrieri<br />

Hilmaa liikaa, ja Nummesta<br />

piti päästä rauhallisempaan paikkaan. F<br />

Åbo vår stad N o 2/<strong>2022</strong> 25


Turun murretta Anni kuuntelee edelleen mielellään,<br />

vaikkei sitä enää kumppaninsa puheesta tottumuksen<br />

vuoksi kuulekaan. Omassa puheessa<br />

lappeenrantalaisuus on ja pysyy.<br />

– Toisaalta molemmissa sanat lyhenevät ja puhenopeuskin<br />

tuntuu samanlaiselta. Ehkä sen vuoksi<br />

Turun murre ei ole tarttunut, tai ainakaan määt ja<br />

säät eivät sovi omaan suuhun.<br />

Pörriäisten ystävä hillitsisi rakentamista<br />

Se rauhallisempi paikka löytyi Pansiosta, arkkitehti<br />

Erik Bryggmannin suunnittelemalta Laivateollisuuden<br />

asuinalueelta. Nykänen hehkuttaa alueen rauhaa,<br />

vihreyttä ja lähimetsän mustikoita.<br />

– On alkanut jopa tuntua, että tätä ihanuutta<br />

pitäisi saada lisää. Päästä vielä vähän syrjemmälle,<br />

mutta pysyä silti kätevällä kulkuetäisyydellä<br />

keskustasta.<br />

Kulttuuriturkulainen tarkkailee mielellään luontoa,<br />

eläimiä ja pörriäisiä. Hän ei häädä olkapäältään<br />

toukkaa mussuttavaa ampiaista, vaikka voisihan<br />

se muunkin ruokailupaikan etsiä.<br />

– En mie pelkää mitään pörriäisiä. Nehän ovat mielenkiintoisia<br />

ja todella tärkeitä. Muistetaanko niitä,<br />

kun halutaan rakentaa siirtolapuutarhan paikalle<br />

kerrostaloja?<br />

Työhuoneelleen aivan Turun linnan ja Kakolanmäen<br />

kupeeseen hän suhauttaa Pansiosta pyörällä.<br />

Linnanniemen alueen kehittyminen saakin kulttuuriturkulaiselta<br />

kiitosta.<br />

– Tätä ei ole rakennettu aivan täyteen, on vehreyttä.<br />

Palveluitakin alkaa löytyä, kuvailee Nykänen<br />

ja kehuu lähelle vasta auennutta kauppaa, josta<br />

on kätevä napata mukaan eväät.<br />

Sen sijaan työmatkan varrella sataman läheisyydessä<br />

sijaitseva Herttuankulma herättää päinvastaisia<br />

tunteita.<br />

– Missä ovat viheralueet? Onhan se ihan tutkittua<br />

juttua, miten ne vaikuttavat hyvinvointiin.<br />

Turun rakentajille ja päättäjille kulttuuriturkulainen<br />

esittääkin toiveen:<br />

”<br />

Mummo on eläkkeellä.<br />

Nyt tuntuu hyvältä<br />

keskittyä kuvitus töihin,<br />

koska saan tehdä työtä<br />

yhdessä kirjailijan<br />

kanssa. Se tuntuu<br />

upealta. Mummon<br />

tekeminen oli<br />

yksinäistä hommaa.<br />

–Jos kerran rahaa riittää kaikenlaiseen uuteen,<br />

kuten funikulaariin, niin voisiko sitä riittää<br />

myös viherrakentamiseen ja vanhan korjaamiseen<br />

ja säilyttämiseen?<br />

Kuvallisen alan monitaitaja<br />

Anni Nykänen on kuvittanut niin lasten- ja nuortenkirjoja<br />

kuin tieto- ja oppikirjoja. Tällä hetkellä hän<br />

kuvittaa Timo Parvelan ja Miina Supisen lastenkirjasarjoja.<br />

Tekijänsä kuuluisuuteen singauttaneelle<br />

ja pohjoismaisen sarjakuvapalkinnon tuottaneelle<br />

Mummo-sarjakuvalle ei ole jatkoa tulossa, ainakaan<br />

tällä hetkellä.<br />

– Mummo on eläkkeellä. Nyt tuntuu hyvältä keskittyä<br />

kuvitustöihin, koska saan tehdä työtä yhdessä<br />

kirjailijan kanssa. Se tuntuu upealta. Mummon tekeminen<br />

oli yksinäistä hommaa.<br />

Parhaillaan kuvittajan työpöydällä onkin turkulaisen<br />

lastenkirjailija Reetta Niemelän kanssa tehtävä<br />

koko perheen koiratietokirja. Teoksesta löytyy<br />

apua koiraystävien ymmärtämiseen ja varmasti<br />

myös korona-aikana hankittujen lemmikkien ja heidän<br />

perheittensä uudenlaiseen arkeen.<br />

– Teos on miun osaltani omistettu Hilmalle, jonka<br />

aivan liian aikainen menetys opetti paljon, kertoo<br />

Nykänen.<br />

– On todella onnekasta ja antoisaa, jos lemmikki<br />

saa hyvän ja pitkän elämän perheenjäsenenä. Ja<br />

toisaalta, jos omat voimavarat eivät riitä vastuulliseen<br />

hoitoon esimerkiksi elämäntilanteen vuoksi,<br />

olisi osattava luopua ja annettava lemmikille mahdollisuus<br />

hyvään elämään toisessa kodissa. F<br />

26 Suomen Turku N o 2/<strong>2022</strong>


Anni Nykänen on ollut lapsesta saakka<br />

kiinnostunut ilmeistä ja liikkeen<br />

ilmaisusta kuvallisesti. Ilmeikäs ja<br />

selittäessään viuhtova kuvittaja on<br />

joskus kokenut erottuvansa joukosta<br />

Turussa, mutta murre tuntuu kotoisalta.<br />

Åbo vår stad N o 2/<strong>2022</strong> 27


Siinä taitaakin olla ainoa,<br />

jota kaipaisin Turkuun<br />

enemmän: järviä.<br />

Turun ammattikorkeakoulusta valmistunutta<br />

animaattoria kiinnostaa myös animaatioiden<br />

tekeminen. Manillan kulttuuritehtaassa<br />

järjestettiin elokuun lopussa kansainvälinen<br />

animaatioelokuvafestivaali TAFF, jossa<br />

näytettiin hänenkin animaatiotaan.<br />

– Tänä vuonna festivaalin yhtenä teemana<br />

oli sarjakuva ja animaatio, joten opiskeluaikaista<br />

harjoitustyötäni “Mummon taukojumppa”<br />

pyydettiin ohjelmaan. Muuten<br />

animaatioiden tekeminen on jäänyt kuvitustöiden<br />

alle, pääosin omaksi hauskaksi<br />

ajanvietteeksi, tyyliin “lomailen eli animoin”,<br />

ilman ääntä ja jopa värejä.<br />

Turusta puuttuu vain yksi asia<br />

Kulttuuriturkulaisen mielestä Turussa on<br />

parasta aktiivinen ja monipuolinen kulttuurielämä<br />

ja mahdollisuudet verkostoitua<br />

kaikkialta Turkuun muuttaneiden eri alojen<br />

ammattilaisten kanssa.<br />

– Mutta silti tilaa riittää. Täällä ei tule sellaista<br />

ahdistavaa tungoksessa oloa kuin<br />

Helsingin rautatieasemalle astuessa, 10<br />

vuotta pääkaupunkiseudulla asunut Nykänen<br />

kertoo.<br />

Tärkein rauha löytyy kuitenkin pään sisältä,<br />

mikä ei ole itsestään selvä asia. Kun työssä<br />

on imua ja moni asia kiinnostaa, on täytynyt<br />

opetella myös hidastamaan ja sanomaan ei.<br />

– Ihmisellä on muutakin arvoa kuin työ. Joskus<br />

täytyy vain kieltäytyä kiinnostavistakin<br />

hommista. Rentoutuakseni lähden vaikka<br />

uimaan, josta tykkään kovasti, etenkin järvessä.<br />

Siinä taitaakin olla ainoa, jota kaipaisin<br />

Turkuun enemmän: järviä. ●<br />

Laura Tikkanen<br />

Kirjoittaja on uusturkulainen<br />

opettaja, joka rakastaa<br />

käve lyjä Aurajokivarressa<br />

ja Turku-aiheisen<br />

kirjallisuuden lukemista<br />

kahden mäyräkoiransa<br />

kanssa.<br />

Anni fanittaa Mattia ja Teppoa ja lähtisi<br />

heti keikalle, jos sellainen olisi tarjolla.<br />

Mummo kohtasi laulajat<br />

vuonna 2009.<br />

28 Suomen Turku N o 2/<strong>2022</strong>


KUKA<br />

ANNI NYKÄNEN?<br />

Sarjakuvataiteilija, kuvittaja, graafinen<br />

suunnittelija ja animaattori<br />

Syntynyt Lappeenrannassa 1983<br />

Asunut Turussa vuodesta 2014 lähtien,<br />

viime vuodet Pansiossa, Erik<br />

Bryggmanin suunnittelemalla<br />

Laivateollisuuden asuinalueella<br />

Valmistunut vuonna 2008<br />

Metropolia-ammattikorkeakoulusta<br />

ja vuonna 2019 Turun<br />

ammattikorkeakoulusta<br />

Vuonna 2009 Pohjoismainen<br />

sarjakuvapalkinto Mummosarjakuvasta<br />

Kuvittaa tällä hetkellä Timo<br />

Parvelan ja Miina Supisen<br />

lastenkirjoja sekä Reetta<br />

Niemelän koko perheen<br />

tietokirjaa koirista<br />

MIKÄ<br />

KULTTUURI­<br />

TURKULAINEN?<br />

Turkuseuran kulttuurijaosto valitsee<br />

vuosittain Kulttuuriturkulaisen.<br />

Valinnalla halutaan nostaa esiin turkulaisen kulttuurielämän<br />

korkeaa laatua ja monimuotoisuutta, sekä kiittää ansioituneita<br />

taide- ja kulttuurivaikuttajia heidän elämäntyöstään.<br />

Sarjakuvataiteilija ja kuvittaja Anni Nykänen<br />

on vuoden <strong>2022</strong> Kulttuuriturkulainen.<br />

Kulttuuriturkulainen on valittu vuodesta 2006. Kaikilla palkituilla<br />

on oma nimikkopuu Samppalinnan puistossa. Nykäsen puu istutetaan<br />

torstaina 22. syyskuuta klo 17. Lue lisää sivulta 14.<br />

Aiempia kulttuuriturkulaisia ovat mm. kuvataiteilija Erika Adamsson,<br />

kirjallisuuden alan monitoimi mies Kari J. Kettula, kulttuurialan<br />

vaikuttaja ja opas Aiju von Schöneman, ohjaaja ja teatterijohtaja<br />

Mikko Kouki ja kuvataiteilija Saara Ekström.<br />

Åbo vår stad N o 2/<strong>2022</strong> 29


Kettula<br />

1737<br />

Vieraana Vapauden valtakunnassa<br />

eli Turustako Suomen Toledo?<br />

Teksti: Kari J. Kettula<br />

Luis Buñuel kertoo muistelmissaan, että<br />

espanjalaisilla surrealisteilla oli tapana<br />

viettää vuosittain viikonloppu Toledossa.<br />

Omituinen kivinen kaupunki, merkillisiä<br />

ihmisiä, jännittäviä kahviloita, ravintoloita<br />

ja luostareita. Siinä yhdistelmä, joka sai heidät aina<br />

palaamaan Toledoon.<br />

Vuonna 1992 Nuorison valtakunnallista taidetapahtumaa<br />

vietettiin keväällä Turussa. Taidetapahtuman<br />

nimeksi valittiin Outo Hohto, vaikka muitakin hyviä<br />

nimiä oli tarjolla; Mykkä Tuuletin, Tyly Mulatti, Julma<br />

Hiljaisuus tai Painovoima ja Armo. Kirjoitin taidetapahtuman<br />

lehden pääkirjoituksessa, että Turusta<br />

voisi tulla uusi ja jännittävä energian ja mielikuvituksen<br />

kaupunki, Suomen Toledo.<br />

Työhuoneeni sijaitsee toisessa kerroksessa Juseliuksen<br />

talossa, joka on rakennettu vuonna 1892.<br />

Huone on suunnilleen ravintola Teinin keittiön yläpuolella.<br />

Ikkunasta näkee viherkasvien lomasta,<br />

että vastapäisen talon seinässä on vuosiluku 1737<br />

eli vanhassa Turussa ollaan.<br />

En tiedä kummitteleeko talossa, mutta viikonloppuiltaisin<br />

kun tulen tyhjään taloon, kuulen joskus yläkerrosten<br />

portaikosta laahaavia ääniä. Ehkä kauppaneuvos<br />

C. F. Juselius on lähdössä hevosajelulle.<br />

Aivan vieressä, Brinkkalan talon pihalla sijaitseva<br />

Turun Kirjakahvila on minulle tärkeä paikka. Aina<br />

kun tulen Vanhan Raatihuoneen porttikäytävästä<br />

suojaiselle auringonpaisteiselle sisäpihalle, tunnen<br />

irtaantuvani ajoittain tylystä ulkomaailmasta ja tulleeni<br />

kodikkaaseen Vapauden valtakuntaan.<br />

On hienoa lämpiminä päivinä istua puupenkillä, juoda<br />

kahvia, syödä vegaanisia leivonnaisia ja ajatella<br />

rauhassa niitä näitä. Vastapäisessä talossa oli Turun<br />

poliisilaitoksen selli, jossa kansainvälinen seikkailija<br />

ja lehtimies John Reed aikanaan joutui virumaan.<br />

Katoliset mystikot kirjoittivat, että on vanhoja luostareita<br />

ja kirkkoja, joiden seiniin on kerrostunut niitä<br />

rukouksia, avunpyyntöjä ja kiitoksia, joita pyhiinvaeltajat<br />

ovat satojen vuosien aikana lausuneet. Aina<br />

kun kuljeskelen sateisina iltoina Tuomiokirkon läheisyydessä<br />

ja vanhan Turun kortteleissa, ajattelen<br />

samalla tavalla. Kuinka paljon iloa, surua, täyttymättömiä<br />

tai täyttyneitä toiveita vanhat puistot ja rakennukset<br />

ovat nähneet ja kuulleet.<br />

Minulle tulee usein mieleen IC 98 ja heidän kaunis<br />

unenomainen digitaalinen animaationsa "Näkymä<br />

vastarannalta", jossa tunnin ajan seurataan Pinellan<br />

pylväikön vaiheita vuodesta 1836. Elämän kerroksisuus<br />

ja aikojen väistämätön muutos heijastuu joen<br />

rannalla olevan rakennuksen seinissä ja ajattelen,<br />

että näin me ihmisetkin vähitellen muutumme.<br />

Ihmisten sattumanvaraisilla, epätodennäköisillä<br />

kohtaamisilla kaupunkitilassa on suuri merkitys. Nyt<br />

kun Rettigin tupakkatehtaasta on tullut Taiteiden<br />

talo ja uusia kulkuväyliä syntyy, tämä ilmiö lisääntyy.<br />

Jos vielä Turkuun suunniteltu Pyhiinvaelluskeskus<br />

kirjastoineen, retriitteineen ja mietiskelytiloineen<br />

saataisiin näihin tiloihin, Tuomiokirkon ympäristön<br />

kortteleista voisi tulla ravintoloineen ja ulkoilmaelokuvaesityksineen<br />

Suomen Toledo, vapauden ja<br />

taiteen valtakunta, jossa uusi ja vanha, arkinen ja<br />

pyhä jännittävästi ja luovasti kohtaavat ja jossa Luis<br />

Buñuel ystävineen olisi viihtynyt. ●<br />

Kari J. Kettula<br />

Kirjoittaja on vuoden 2020<br />

kulttuuriturkulainen, joka<br />

havainnoi Turkua ja turkulaisia<br />

eri puolilla kaupunkia.<br />

30 Suomen Turku N o 2/<strong>2022</strong>


Åbo vår stad N o 2/<strong>2022</strong> 31


Crossword puzzle<br />

Esa Laukkanen<br />

1 2<br />

Laukkase murreristikko<br />

OIKKIAL<br />

7<br />

3<br />

4 5 6<br />

8 9<br />

10<br />

11 12<br />

13 14<br />

1. kaffe<br />

6. kyäkki<br />

7. fiili<br />

8. soffa<br />

10. huussi<br />

13. krunti<br />

16. fati<br />

17. rapninki<br />

18. kraana<br />

19. laskiämpäri<br />

ALESKÄSSI<br />

15 16<br />

17<br />

EclipseCrossword.com<br />

19<br />

18<br />

2. hyyry<br />

3. klasit<br />

4. kalasit<br />

5. kräki<br />

9. mööpeli<br />

10. kuukata<br />

11. palli<br />

12. parasolli<br />

14. kranssi<br />

15. flaku<br />

Esa Laukkanen on Turkuseuran murreguru,<br />

joka ärsyyntyy nähdessään väärin kirjoitettua<br />

Turun murretta mainoksissa ja ilmoituksissa.<br />

Laukkase murreristikon ratkaisu:<br />

Turku-trivia<br />

O<br />

J<br />

R<br />

A<br />

K<br />

N<br />

N<br />

A<br />

A<br />

H<br />

S<br />

I<br />

A<br />

S<br />

K<br />

E<br />

I<br />

V<br />

18<br />

L<br />

19<br />

U<br />

1. Turussa järjestettiin 10.10. 1864 juhla, johon osallistui tuhansia ihmisiä.<br />

Juhlapuhujana oli Elias Lönnrot. Mikä oli juhlan aihe?<br />

2. Kumpi rata valmistui ensin, Turku-Toijala vai Turku-Helsinki?<br />

3. Minkä kahden maan välinen taistelu antoi nimen Port Arthurin<br />

eli Portsan puutaloalueelle?<br />

4. Mikä erikoisliike on yli 90 vuoden ajan toiminut osoitteessa Linnankatu 6-11?<br />

5. Minkä urheilulajin erikoisseura on kohta 100-vuotias Turun Voimamiehet?<br />

6. Minkä niminen on pienin Turun kaupunginteatterin kolmesta näyttämöstä?<br />

7. Kaksi 1980-luvun euroviisua, Eläköön elämä ja Sata salamaa, on tehty<br />

Turussa. Kuka on näiden laulujen säveltäjä ja kuka on sanoittaja?<br />

8. Millä vuosikymmenellä Turun Katariinanlaaksossa järjestettiin asuntomessut?<br />

9. Mihin merkittävään tehtävään valittiin keväällä <strong>2022</strong><br />

diplomi-insinööri Tarmo Martikainen?<br />

10. Mikä on Turun kaupungin alueella pinta-alaltaan kolmanneksi suurin<br />

saari, jolle ei ole kiinteää tieyhteyttä? Suurin näistä on Kulho ja toiseksi<br />

suurin Järvistensaari.<br />

11 12<br />

3<br />

13 14<br />

8 9<br />

4 5 6<br />

1 2<br />

Turku-Trivia, vastaukset:<br />

Ä<br />

Ä<br />

T<br />

T<br />

I<br />

E<br />

K<br />

I<br />

10<br />

S<br />

E<br />

I<br />

I<br />

U<br />

A<br />

R<br />

K<br />

O<br />

U<br />

V<br />

S<br />

T<br />

R<br />

V<br />

H<br />

U<br />

L<br />

A<br />

K<br />

E<br />

N<br />

O<br />

U<br />

H<br />

A<br />

A<br />

V<br />

P<br />

O<br />

K<br />

15 16<br />

Crossword puzzle<br />

Esa Laukkanen<br />

I<br />

L<br />

L<br />

T<br />

O<br />

D<br />

I<br />

P<br />

17<br />

R<br />

A<br />

P<br />

P<br />

E<br />

N<br />

A<br />

P<br />

L<br />

Ä<br />

V<br />

I<br />

Ä<br />

P<br />

T<br />

I<br />

S<br />

A<br />

L<br />

Ä<br />

M<br />

L<br />

V<br />

EclipseCrossword.com<br />

Kysymykset on laatinut Lauri Palmunen (lauri.palmunen@gmail.com)<br />

I<br />

S<br />

L<br />

Ä<br />

Ö<br />

M<br />

I<br />

P<br />

P<br />

E<br />

S<br />

Y<br />

T<br />

U<br />

Ä<br />

T<br />

U<br />

S<br />

I<br />

R<br />

A<br />

K<br />

K<br />

A<br />

J<br />

V I<br />

1. Henrik Gabriel Porthanin patsaan<br />

paljastus. Patsas oli Suomen ensimmäinen<br />

julkinen muistomerkki. 2. Turku-Toijala<br />

valmistui vuonna 1876. Helsingin rata valmistui<br />

vuonna 1903. 3. Venäjän ja Japanin<br />

välinen sota 1904. 4. Leluliike Casagrande<br />

5. Paini 6. Sopukka 7. Säveltäjä on Petri<br />

Laaksonen ja sanoittaja on VeePee Lehto.<br />

8. 1980-luvulla (1988) 9. Varsinais-Suomen<br />

hyvinvointialueen johtajaksi. 10. Iso-Pukki<br />

7<br />

32 Suomen Turku N o 2/<strong>2022</strong>


Vuarine<br />

Kovi<br />

viara näköne<br />

Kunu tuli sisäl ja sanos Kaijal: Mää en<br />

ol pitkä aikka nähny nii hyväntuulist<br />

Käpälämäen Kallu ku äsköm pihal.<br />

– Mikä hänt vaivas?<br />

– Tarttik vaivata? Käpälämäki oli ollu<br />

jossan kokoukses keskustelemas<br />

Vanhastkaupunkist ja ehrottanu,<br />

et ryhryttäs kohentama niin Turu<br />

Vanhakaupunkki ku Esikaupunkkiki<br />

Nummempakka. Ehrotus hyväksytti<br />

yksmiälisest. Käpälämäen tarjous<br />

ohjelma−avust Vanhalkaupunkil ei kelvanu.<br />

Katotti, et Turkuseuras o väkke,<br />

ku ossa puffata hyvi.<br />

– Jollei kaupunki tee mittä, mitä Kallu<br />

teke? Kaija kysys.<br />

– Ruppe kansalastottelemattomaks.<br />

Puhu ja kirjotta Vanhankaupunki ja<br />

Pakam pualest ja järjestä kiinostavi<br />

tapahtumi.<br />

Muutaman kuukaurem pääst Kunu<br />

ja Kaija sai Käpälämäelt preivin* kahre<br />

henkilökohtase ympäristöteoksem<br />

paljastamisest hänem pihalas syyskuu<br />

neljäs päivä yhren krantis. Käske naapuriski<br />

föli. Hän luppa hankki puketi<br />

ruusui ja pyytä, et Kaija ojentas ne paljastustilasures<br />

hänel ja halasisis.<br />

– Mitä Käpälämäki paljasta, ittes vai?<br />

– Kaks pysti portimpylvättem päis,<br />

toises lapse ja toises vanhema äijäm<br />

pää. Ne om peitetty pressutte alle.<br />

– Mist sää voit tiättä, mitä peito alla o?<br />

– Mää näin, ku Kallu tyänsi pystit portil<br />

kottikärrytten kans ja nosti paikal.<br />

– Mikä sii, mennä vaa föli. Mut mää en<br />

kyl ruppe kukkassi antama, halama ja<br />

onnittelema.<br />

Parim päiväm pääst Kunu oli taas jutelu<br />

Kallun kans ja sanos Kaijal: Kallu<br />

oli ilone, et mee tulla. Jollet sää suastu<br />

kukkasflikaks, hän om pyytäny pormestari<br />

varal. Ohjelma on Kallu miälest<br />

hyvä ja arvokas. Hän itte lausu avajassanat,<br />

pitä juhlapuhe, luke kirjottamas<br />

juhlaruno ja paljasta pystit.<br />

– Kyl mar Kallu tila juhlapäiväks<br />

Ilmatiätte laitokselt poura ja aurinkompaistet.<br />

– Nii vissi, mut ilmat o nykysi nii epävakassi,<br />

ettei niist tiärä, ei ny ainaka<br />

sääennustajat.<br />

– Maksak sinne jotta?<br />

– Pihal pääse ilmatteks, mut kolehti<br />

vartem pyyretä varama seteliraha föli.<br />

– Mikkä teoste nimet mahta olla?<br />

– Lapsem pää o nimelttäs Mää itte<br />

entispäivä ja miähem pää Mää itte<br />

ylihuame.<br />

– Om mar Käpälämäki tavalise omitunen<br />

tyyppi, Kaija sanos. − Ittetäs täys<br />

suuta ja säkki myäre.<br />

Juhlamenot avatti määräaikka. Isäntä<br />

Käpälämäki esitti ohjelmas. Ku pressut<br />

verettim pois pystittem päält, väki kohatti.<br />

Toisem pylväm pääs oliki vanha<br />

varsiluuta.<br />

– Eriskummaline muatokuva, Kaija<br />

sanos. − Kovi viara näköne.<br />

Risto Vuorinen<br />

*Preivi<br />

kirje.<br />

(Ruvetas prohtama<br />

-murresanakirja)<br />

Åbo vår stad N o 2/<strong>2022</strong> 33


Adamsson<br />

Teostiedot: Erika Adamsson<br />

Taksikuskit tauolla, <strong>2022</strong>,<br />

90x125.<br />

Öljy alumiinille<br />

”Ihan pian me turkulaiset saamme uuden Kauppatorin.<br />

Vanhan taksikuskien taukopaikan ja yleisen vessan tilalla<br />

on nyt paviljonki. Taukopaikka näyttäytyi joskus ankeana<br />

ja epäesteettisenäkin rakennuksena, mutta nyt se kultautuu<br />

muistoissani paikaksi, jossa valomainokset katolla edustivat<br />

modernia aikaa ja kuljettajien silitetyt paidat ja kravatit<br />

ammattiautoilijan univormua. 1970-luvun hengessä tehty<br />

maalaus huokuu haikeutta.”<br />

- Erika Adamsson, kuvataiteilija, vuoden kulttuuriturkulainen 2021<br />

34 Suomen Turku N o 2/<strong>2022</strong>


ONNI OLLA TUR<br />

LA TURKULAINE<br />

TURKULAINEN.<br />

OLET AARRE.<br />

RKULAINEN. ON<br />

LIITY NYT TURKUSEURAAN, JOKAISEN TURKULAISEN<br />

JA TURUN YSTÄVÄN YHDISTYKSEEN.<br />

OLLA TURKULA<br />

LIITY OSOITTEESSA: WWW.TURKUSEURA.FI/LIITY<br />

LIITTYMISLAHJANA TURKU-KIRJA<br />

LAINEN. ONNI<br />

(Uudenmaankatu 1). -20% Teinin pannu-annoksesta. | Gastropub Löytö (Uudenmaankatu 1).-20% Brinkkala- ja Rettig-pizzoista. | Aarre Turku,<br />

lastenvaatteiden 2nd hand -putiikki (Vanha Suurtori 3). Jäsenille 15 päivän täydenpalvelun myyntijakso 25€ (Norm. 39€). 2nd hand tuotteista<br />

NI<br />

-10%. | Hovikulta (Hämeenkatu<br />

OLLA<br />

14). Kotimaiset pöytähopeat -30%, kultakorut 30-40%, Lumoava-korut<br />

TURKU<br />

-10%, Citizen- ja Hilfiger-kellot -20%. |<br />

Optikko Ukkonen (Hämeenkatu 1), Turun optiikka, (Humalistonkatu 5). Normaalihintaiset tuotteet -20%. | Aboa Vetus & Ars Nova, (Itäinen<br />

Rantakatu 4–6). Normaalihintaiset pääsymaksut -10%. | Brinkkalan pihan käsityöläispuodit Outolintu, Anne Lundén (Vanha Suurtori 3).<br />

Kaikki tuotteet -10 %. | Johanna Kaihdin (Eerikinkatu 38). Normaalihintaiset säle- ja rullakaihtimet -15% | Merikeskus Forum Marinum (Linnankatu<br />

72). Normaalihintaiset pääsyliput -15 % | Sibelius-museo (Piispankatu 7). Museokaupan tuotteet -10%. | Turun linnan, Luostarinmäen<br />

Vuosijäsenyys 30 €, perheenjäsen mukaan +5 €. Ainaisjäsenyys 350 €.<br />

TURKUSEURAN JÄSENENÄ SAAT MM. SEURAAVAT EDUT:<br />

Suomen Turku – Åbo vår stad -lehden vuosikerta postitettuna | Turkuseuran Föripuoti, (Vanha Suurtori 3), turkuseura.fi/foripuoti. Kuukausittain<br />

vaihtuvat edut ja useita pysyviä alennuksia tuotteista (esim. Turkuseuran julkaisemat Turku-kirjat -40%) | Turkuseuran kävelykierrokset.<br />

Alennetut hinnat, ks. verkkokauppa. | 5-osainen Ilta Brinkkalassa -tapahtumasarja. Maksuton, ei-jäsenet 8 €. | Ravintola Teini<br />

käsityöläismuseon, Apteekkimuseon ja Qwenselin talon sekä Biologisen museon museokauppojen ja myyntipisteiden tuotteet -10%. |<br />

Turun Nuori Teatteri (Ursininkatu 4). 1 €:n alennus lipun hinnasta. | Wanha Turku kauppa (Turun Kauppahalli). Kaikki tuotteet -5% (ei postimerkit)<br />

| Avantgarde (Humalistonkatu 4, Puutarhakatu 8). Ammattityöt -10 %, jälleenmyyntituotteet -20 %.<br />

Liity Turkuseuran kannatusjäseneksi ja tue upean kansalaisjärjestön toimintaa. Tarjoamme kannatusjäsenille (yri-<br />

OLLA TURKULA<br />

HUOM! TURKULAISET YRITYKSET JA YHDISTYKSET!<br />

tykset) 5 kpl Suomen Turku – Åbo vår stad -lehden vuosikertaa postitettuna. Aatteellisten yhdistysten jäsenmaksu<br />

sisältää 1 kpl lehden vuosikerran. Verkkosivuiltamme myös logopaikka edullisesti! Muu yhteistyö sovittavissa.<br />

ULAINEN. ONN<br />

LIITY OSOITTEESSA: WWW.TURKUSEURA.FI/LIITY<br />

LIITTYMISLAHJANA: MAAILMANHISTORIAN ENSIMMÄINEN TURKUBOKSI!<br />

Aatteelliset yhdistykset 70 € (sis. lehden vuosikerran), yritykset ja muut yhteisöt 300 € (sis. viisi lehden vuosikertaa)<br />

ONNI OLLA TUR<br />

Yrityskumppanimme: OP Turun Seutu<br />

Kamerat ry, Turun Kulttuuriyhdistys ry, Turun Yrittäjät ry, Avantgarde<br />

LA TURKULAINE<br />

Kannatusjäsenemme: Eläkevakuutusosakeyhtiö Veritas, HyTest Ltd, Isännöinti Levasma Oy, Josefiina Koti Oy, Rausanne<br />

Oy, Suomen Lauttaliikenne Oy, TS-Yhtymä, Turku Touring Oy, Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymä, Turun kaupunki<br />

Konsernihallinto, Turun Messukeskus Oy, Turun Ortodoksinen seurakunta, Turun Osuuskauppa, Turun Seudun<br />

Osuuspankki, Wallac Oy, Lounais-Suomen Diabetes ry, Lounais-Suomen Syöpäyhdistys ry, Pro Manillasäätiö, Turun<br />

Åbo vår stad N o 2/<strong>2022</strong> 35


ISSN 0780-5101<br />

9 770780 510006<br />

SATA SYYTÄ TULLA<br />

KOTIOTTELUUN.<br />

PE 16.9. 18:30 TPS - Ässät<br />

LA 24.9. 17:00 TPS - Lukko<br />

TI 27.9. 18:30 TPS - Pelicans<br />

PE 7.10. 18:30 TPS - KalPa<br />

LA 15.10. 17:00 TPS - Ilves<br />

KE 19.10. 18:30 TPS - HPK<br />

KE 26.10. 18:30 TPS - Sport<br />

PE 28.10. 18:30 TPS - Tappara<br />

KE 2.11. 18:30 TPS - Kärpät<br />

PE 4.11. 18:30 TPS - HIFK<br />

LA 26.11. 17:00 TPS - Lukko<br />

KE 30.11. 18:30 TPS - JYP<br />

PE 9.12. 18:30 TPS - SaiPa<br />

LA 10.12. 17:00 TPS - Ässät<br />

KE 14.12. 18:30 TPS - Jukurit<br />

MA 26.12. 17:00 TPS - Ilves<br />

KE 28.12. 18:30 TPS - KalPa<br />

TO 5.1. 18:30 TPS - Pelicans<br />

KE 11.1. 18:30 TPS - Jukurit<br />

PE 13.1. 18:30 TPS - HIFK<br />

LA 21.1. 16:00 TPS - Sport<br />

TI 24.1. 18:30 TPS - JYP<br />

LA 28.1. 17:00 TPS - Lukko<br />

PE 3.2. 18:30 TPS - KooKoo<br />

KE 15.2. 18:30 TPS - Kärpät<br />

LA 18.2. 17:00 TPS - Ässät<br />

PE 24.2. 18:30 TPS - SaiPa<br />

TI 28.2. 18:30 TPS - HPK<br />

TO 2.3. 18:30 TPS - Tappara<br />

LA 11.3. 17:00 TPS - KooKoo<br />

MUISTA CHAMPION HOCKEY LEAGUE!<br />

KE 5.10. 19:00 TPS - Grizzlys Wolfsburg (GER)

Hooray! Your file is uploaded and ready to be published.

Saved successfully!

Ooh no, something went wrong!