Sie wollen auch ein ePaper? Erhöhen Sie die Reichweite Ihrer Titel.
YUMPU macht aus Druck-PDFs automatisch weboptimierte ePaper, die Google liebt.
KOKO PERHEEN<br />
M U SIIK K IN Ä YTE LM Ä<br />
J u s s i H e lm in e n /J u k k a S iikavire<br />
o h ja u s lavastu s ta n ssit<br />
J u s s i H elm inen O uti P ietikäinen R iitta V ahtera<br />
H ö lm ö lä is e t naurattaa kaikenikäisiä n iin e ttä<br />
itk e ttä ä ja itk e ttä ä n iin e ttä naurattaa!<br />
E s ity k s e t 21.06.— 15.08.78 a rkisin klo 19.00<br />
(ei keskiv.) ja p yhäpäivinä klo 15.00 ja 19.00.<br />
Liput: 1 8 ,- ja 1 5 ,-, lapset, koul., opisk. ja eläk. 10,—<br />
Lip p u je n m y y n ti te a tte rilta puh. 921/12 440.<br />
T ie d u ste lkaa e d u llis ia ryhm äalennuksiam m e!<br />
TERVETULO A HASSUUN H Ö LM Ö LÄ Ä N<br />
VARTIO VUORELLE!<br />
Turun Kesäteatteri<br />
Kesän kaunein morsian<br />
U nohtu m a to n asu Suureen<br />
H etkeen.<br />
Ra-Kesta löydät kesän<br />
kauneim m at m orsiuspuvut.<br />
Tule valitsem aan om asi.<br />
Juhlavieras!<br />
Ra-Ke on tulvilla a n<br />
kesän u u tta m uotia.<br />
S in u n kin m akuusi.<br />
R eippaat ja<br />
h yvännäköiset<br />
m atka-asut<br />
kesäisille<br />
re tk ille<br />
löydät m eiltä.<br />
V alikoim issam m e<br />
i m m . m u odikkaita<br />
| safariasuja.<br />
K a u p p ia s k a tu 9 a<br />
A voin n a 9 — 18,<br />
ma ja pe 9 — 19, la 9 — 14<br />
Miksi<br />
laivue?<br />
Oletko koskaan ajatellut, m iksi niin<br />
m onet lähtevät päiväksi pariksi merelle?<br />
M iksi yhä useam m at suom alaiset tekevät<br />
ainakin yhden risteilyn vuodessa?<br />
M iksi laivalle tullaan useam m in ystävien<br />
kanssa kuin yksin?<br />
M iksi laivoilla on aina ihmisiä,<br />
oli vuoden aika m ikä tahansa?<br />
M iksi eläkeläiset m atkustavat niin<br />
usein laivalla?<br />
M iksi nuoret viihtyvät m erellä?<br />
Miksi kiireisinkin valitsee joskus<br />
laivamatkan?<br />
M iksi laivamatka on enem m än kuin<br />
matka?<br />
K un tulet kerran kanssam m e, tiedät<br />
paljon parem m in miksi.<br />
Va raa paikat matkatoim istosta tai m eiltä:<br />
H elsinki, O y Silja Line A b . Etelaesplanadi 14, puh 90-13133<br />
Helsinki. Silja Linen Term inaali. O lym piap aviljon ki, puh. 90-13665<br />
Turku, Oy Silja Lin e A b . Kasityöläiskatu 4. puh 921-333 344<br />
Turku, Silja Linen Term inaali. T urun Salama, puh. 921-306000<br />
Helsinki, EF F O A . Eteläranta 8. puh 90-1781<br />
SILJA UNE.<br />
T&K<br />
K e s ä t empalinan<br />
Sa a t t e r i<br />
SE TULI LOPULTAKIN<br />
TURKUUN!<br />
Aim o Vuorisen<br />
riem astuttava ja harm iton<br />
VOTKATURISTIT<br />
E sitykset 22.6.— 13.8.<br />
Kassa avoinna päivittäin<br />
klo 10 alk.<br />
puh. 29 050<br />
Minne matkustatkin,<br />
kaiken tarvitsemasi<br />
saat meiltä.<br />
Kun te e t lo m a m a tka n, n iin nauti<br />
m a tk a s ta — ja lom asta. Lähde<br />
o n n is tu n e e lle m a tk a lle W ik lu n d in<br />
ja C ity s o k o k s e n kautta . Hyvinv<br />
a ru s te tu is ta ja lu o te tta v is ta v a lik<br />
o im is ta on h e lp p o v a lita . A sia n sa<br />
tu n te vie n m yyjien puoleen vo it aina<br />
kään tyä. T u o tte e t ovat korkealu<br />
o k k a is ia ja tu tk ittu ja .<br />
W ik lu n d ja C ity s o k o s s ija its e v a t<br />
aivan Turu n k e s kustassa. Tavarata<br />
lo t ovat nykyaikaisia ja viih tyisiä .<br />
L öyd ät h e lp o s ti kaiken ta rv its e <br />
m asi!<br />
Tule satamaan ruokailem aan<br />
tai hyvälle kahville.<br />
S ilja Café tarjoaa,<br />
joka päivä h e rku llisia ruokia<br />
viih tyisä ssä m erihenkisessä<br />
ym päristössä<br />
T e rv e tu lo a !<br />
Silja Café<br />
puh. 302 002<br />
Ps. K a ik ille ru o k a ilijo ille<br />
ta rjo a m m e kahvit.<br />
W ik lu n d ja C ity <br />
s o k o s o va t<br />
m o n ip u o lis ia<br />
vapaa-ajan<br />
ka u p p o ja .<br />
W i k l u n d CITYSOKOS<br />
k’oi K a uirvnotnrin p p a to rin \/arrolla v a rre E e rik in k a tu 11<br />
Puh. 21 123<br />
Y lio p is to n k a tu 22<br />
Puh. 337 344
S u o m<br />
e n T u r k u<br />
A b o . v A r s t a d X .<br />
N:o 2 - <strong>1978</strong><br />
J u lk a is ija — U t g iv a r e :<br />
T u rk u -s e u ra , Å b o s a m fu n d e t r.y .<br />
K o n su li<br />
Bengt Pettersson<br />
T u ru s s a on ra k e n n u s ta ite e llis e s ti e rik o in e n s ynagooga. R a ke nnus on v a lm is tu n u t<br />
v u o n n a 1911 s u o m a la is e n a a rk k ite h tity ö n ä . V ie ra ilu m a h d o llis u u s jä rje s te tä ä n<br />
e rik s e e n p y y d e ttä e s s ä jo k o T u ru n k a u p u n g in m a tk a ilu to im is to n k a u tta tai<br />
o tta m a lla s u o ra a n y h te y ttä ju u ta la is e n s e u ra ku n n a n k a n s lia a n a rk is in k lo 10— 12<br />
(puh. 12 557).<br />
TURUN KAUPUNGIN M ATKAILUTOIM ISTO<br />
K ä s ity ö lä is k a tu 4<br />
20100 TU RKU 10 puh. 336 366<br />
T eitä palvelevat m yös K auppatorin m atkailuneuvontakioski,<br />
puh. 15 262 sekä satam an m atkailuneuvontakio<br />
ski ilta is in , puh. 303 602.<br />
BENGT PETTERSSON:<br />
ATT MARKNADSFÖRA<br />
TURISTTJÄNSTER<br />
TURUN PÄIVÄ 1 7 .9 .1 9 7 8<br />
TURKU<br />
JUHLAVUOTENSA AATTONA<br />
• Turun päivän avaus kauppatorilla kello 12.<br />
• Turun päivän suuri urheilutapahtum a Kupittaan u rheiluhallissa.<br />
• Turun koululaitoksen oppilaiden esiintyjäryhm ien tila is u u s<br />
Puolalan ko u lu lla ja k o u lu la ito sta esittelevä näyttely<br />
Katedraalikoulussa.<br />
• Turkulaisen m u siikin suurkatselm us Turun K o n se rttita lo lla .<br />
• M atka ilu llisia kiertoajeluja, uusien asuntoalueiden e sitte lyä<br />
ja ilo tu litu s .<br />
Turun päivän ohjelm asta tarkem m in päivälehdissä ja syksyn<br />
T urku — Åbo kunnallisessa tiedotuslehdessä.<br />
— Kaikki tila isu u d e t m aksuttom ia.<br />
VÅR stads stä lln in g som tu ris ts ta d har fö rä n d ra ts avsevä rt u n d e r de<br />
senaste åren, och de närm aste två åren in n e b är y tte rlig a re n ågra h ä n d e l<br />
ser, som kom m e r att påve rka situ a tio nen. K a pacitete n inom tu ris tn ä rin g e n<br />
har ökats kra ftig t, nya hotell o ch re sta ura n g e r har tillk o m m it, g am la har<br />
u tvid g a ts och få tt nöd vändig a a n s ik ts ly ftn in g a r. Vi har få tt e tt k o n g re s s <br />
centrum , som fy lle r höga in te rn a tio n e lla krav. T ra fik e n till la nds, till<br />
sjöss och i luften har utveckla ts, m oderna te rm in a le r har b y g g ts och<br />
ä r fo rtfa ra n d e und er byggnad. S lo tte t och d o m kyrka n resta ure ras.<br />
INFÖR stadens ju b ile u m s å r 1979 stå r vi som a ld rig fö rr ru sta d e att ta<br />
em ot gäste r från när och fjä rra n, b e tala n d e gäster, som på ett avgörande<br />
sätt kan b id ra till u tk o m s tm ö jlig h e te rn a i v å r stad.<br />
HUR sä lje r vi då den na k a p a cite t? Å bo stad, tu ris tn ä m n d e n , tu ris tb y rå n<br />
och in fo rm a tio n sb yrå n g ö r hela tid e n vä rd e fu lla in satse r. T ra fik b o la g e n ,<br />
hote ll- och kong re ssföre ta gen m a rkn a d sfö r sina tjä n s te r på o lik a sätt,<br />
ofta med ganska sto ra e ko n o m iska u p p o ffrin g a r. H a n d e lskam m a re n har<br />
g ru n d a tt ett tu ris tu ts k o tt, d ä r o lik a in itia tiv har g jo rts o c h sam a rb e tsp<br />
ro je k t planerats och gen o m fö rts. M ycke t å te rs tå r d o c k a tt g ö ra . ” Ä ven<br />
deta ljh a n d eln , som e rh å lle r den s tö rsta delen av tu ris tm a rk e n , m åste<br />
fås k ra ftig a re med i d e tta sam a rb e te .” Detta s k riv e r k a n s lic h e f B ro r<br />
W ahlroos, styre lse o rd fö ra n d e i C e n tra le n fö r tu ris tfrä m ja n d e t, i M atkailusilmä<br />
(1/78). I m a jn u m re t av Cam paign Europe, en tid s k rift fö r in te r<br />
n a tio nell m arkn adsfö rin g och reklam , re d o g ö rs fö r en kam panj, som ju s t<br />
nu g en om förs i A m sterdam . M an fö rs ö k e r genom den na kam panj h öja<br />
Turun päivän to im iku n ta <strong>1978</strong>
stadens im a ge som en v ä nlig o ch ch a rm fu ll tu ris ts ta d , o c h den rik ta r sig<br />
såväl till u tlä n d s k a tu ris te r som till h o llä n d a rn a sjä lva. F yra av stadens<br />
s tö rs ta v a ru h u s har ta g it in itia tiv e t o ch de satsar tills a m m a n s 200.000<br />
flo rin e r, v ilk e t m o ts v a ra r ca 400.000 fin s k a m a rk på kam p a n je n . D essutom<br />
d e lta r de s ta tlig a tu ris tm y n d ig h e te rn a , handelska m m a re n och även andra<br />
a ffä rs fö re ta g . S taden b id ra r m ed 100.000 flo rin e r (ca 200.000 fin s k a<br />
m a rk). A k tiv ite te rn a ä r till en b ö rja n p la n e ra d e att rä c k a o m k rin g en<br />
m ånad, m en om e rfa re n h e te rn a b lir p o sitiva, kan det hända att man<br />
m ed ö k a d e k o n o m is k in sa ts fö rts ä tte r hela som m aren.<br />
JA G har re d o g jo rt fö r A m ste rd a m ka m p a n jen, fö r att visa a tt m an på<br />
a n n a t h åll g å tt in fö r en h a n d lin g s m o d e ll av den typ som ka n slich e f<br />
W a h lro o s s y fta r på. Det ä r t.o.m . frå g a om att in itia tiv e t till e tt sam arbete<br />
u tg å tt frå n d e ta ljh a n d e ln s kretsa r. Hos oss har d o c k lå n g tifrå n alla<br />
enh e te r, som få r in tä k te r frå n tu rism e n ansett d e t m o tive ra t att d e lta g a<br />
i m a rk n a d s fö rin g s a rb e te t, det må sedan vara frå g a om re g io n a lt fö r-<br />
s ä ljn in g s a rb e te e lle r m a rk n a d s fö rin g , in fo rm a tio n o ch PR på n a tio n e ll<br />
nivå. D e ta ljh a n d e ln ta r hand om en avsevä rd del av in k o m s te rn a från<br />
tu ris m e n , m en har ej h ittiis i någon h ö g re gra d e k o n o m is k t d e lta g it<br />
i m a rkn a d sfö rin g e n .<br />
MEN h a r då handeln tillfrå g a ts om den ä r v illig att satsa på e tt d y lik t<br />
sa m a rb e te ? Ä r d e t ka n ske b risten på in itia tiv , på lo c k a n d e ko n kre ta<br />
s a m a rb e ts p ro je k t, som ä r orsaken till e tt kle n t in tre sse? En fö ru ts ä ttn in g<br />
fö r e tt p ro d u k tiv t sam arbete b ehöver in te n ö d v ä n d ig tv is in n e bära en<br />
sto r e k o n o m is k satsnin g. Redan det att man jä m fö r sin a p la n e r och<br />
ju s te ra r dem så att de k o m p le tte ra r va ra n d ra kan vara en v ik tig sam -<br />
a rb e tsform . Det är n a tu rlig t att vissa in b ö rd e s k o n k u rre n s fö rh å lla n d e n<br />
kan fö rs v å ra in fo rm a tio n s u tb y te t, m en m an kan väl a llm ä n t säga a tt vi<br />
i a lla fa ll ä r på väg m ot e tt ö p p n are in fo rm a tio n s u tb y te . S a m a rb e te t få r<br />
d o c k in te in s k rä n k a sig till detta. O m vi i vå r krassa tid b e g rä n sa r oss<br />
e n d ast till att d is k u te ra vad m an b o rd e göra, når vi nog in ga resultat.<br />
Det är, tyvä rr, frå g a om a tt anvä n da p e n g a r fö r att vi skall kunna hävda<br />
oss, o ch m ed sm å sla n ta r k o m m e r vi in gen vart.<br />
EN u n d e rs ö k n in g om tu ris m e n s u tve cklin g i v å r la ndsända har ig ångsatts<br />
på in itia tiv av C e n tra le n fö r tu ris tfrä m ja n d e t. I d e tta sam m a nhang uppskisse<br />
ra s o c k s å m o d e lle r fö r ett system fö r den fra m tid a regio nala<br />
tu ris tm a rk n a d s fö rin g e n . Vi hoppas på e tt g o tt re sultat, e tt re g io n a lt sa m <br />
a rb e te , som ta r fa sta på ett e ffe k tiv t s a lufö ra n de av våra bästa och<br />
rik tig a s te tu ris tp ro d u k te r. Vi b eh över ett system , som kan få e tt k ra ftig t<br />
stöd av a lla kretsa r, e tt system som ä r m ö jlig a s t fritt frå n o n ö d ig p re s tig e <br />
ja k t och o fru k tb a rt p o litis e ra n d e , det må sedan g ä lla städer, kom m uner,<br />
o rg a n is a tio n e r, fö re ta g e lle r e n s k ild a personer.<br />
SUOMEN<br />
TURKU<br />
ÅBO,<br />
VÄR STAD<br />
P äätoim ittaja - C h e fre d a ktö r: O lli Kestilä.<br />
T o im itu ssih te e ri - R edaktionssekreterare: E ino Lehtinen, E linantie<br />
vägen 4 A 44, puh. - tel. 371 320.<br />
Elina-<br />
Ilm o itu shankkija - A nnonsch e f: R aija H einonen, K arjakuja - Fägränd 75 c,<br />
puh. - tel. 373 034.<br />
T oim ituskunnan m uut jäsenet - R edaktionsrådets andra m edlem m ar:<br />
R eino Leim u, R eino Linkosaari, Heim o Kallio, Hans O thm an ja Ilm ari Rinne.<br />
■ Y leis ku v a K ev o n tu tk im u s k e s k u k s e s ta U ts jo ella.<br />
Professori<br />
PAAVO KALLIO:<br />
KEVO - kansainvälisen<br />
tulkimusasemaverkoslon tukikohta<br />
■ Kevon tutkimusaseman perustaminen kohta neljännesvuosisata<br />
sitten sattui ajankohtaan, jolloin myös valtakunnallinen<br />
tutkimuspolitiikka oli yliopiston oma-aloitteisuuden sekä oikeuden<br />
ja velvollisuuden varassa. Turun yliopisto käytti hyväkseen<br />
Suomen sijainnin tuomaa ja Suomelle kansainvälistä etum atkaa<br />
antavaa mahdollisuutta pohjoisen tutkimuksen organisoimiseen<br />
ja suorittamiseen. Yliopiston keino oli ”filiaalisysteem<br />
i” yliopistoedun kattavuuden laajentamiseksi yliopistokeskuksen<br />
ulkopuolelle. Tätä keinoa käyttävät tänä päivänä voim<br />
akkaasti mm. Neuvostoliitto ja Kanada, kaksi alueeltaan pohjoisen<br />
vyöhykkeen suurvaltaa.<br />
Y lio p isto n sijo itu spaikka ei ole<br />
sam a kuin sen hallinnon osoite ja<br />
” m aakuntayliopistoajatus on mahd<br />
o to n ", sanottiin aikoinaan tila isuudessa,<br />
jossa T urun Varsinaissuom a<br />
lainen O sakunta a lo itti V arsinais-<br />
Suom en m aakuntatutkim uksen kam <br />
panjansa. T urun yliopiston a lu eellista<br />
vaikutusm ahdollisuutta kuvaavat<br />
tänään nim et Turku, S eili ja Kevo<br />
ja erästä aluepolitiikan ydinajatusta<br />
sanat: elle i ylio p isto ta so näe valtakunnallisia<br />
kokonaisuuksia, niin kenelle<br />
täm ä tehtävä kuuluu?<br />
P O H J O IS U U S S U O M E N<br />
E R IK O IS P IIR T E E N Ä<br />
Suom i on m onella eri tavalla arvioituna<br />
m aapallon pohjoisin, alueensa<br />
tutkim uksesta vastuullinen<br />
maa. Olem m e ainoa kokonaan 60.<br />
leveysasteen p o h jo ispuole lla oleva<br />
kansa. Eläm isen perustaa, jo p a<br />
kansallista olem assaoloam m e, voidaan<br />
pohtia tästä näkökulm asta.<br />
P ohjoisuus on säteilyenergian m atem<br />
aattisen jakautum isen pohjalta<br />
lähtevä, välittöm ästi ja ilm aston välityksellä<br />
eläm ää m ääräävä tekijä.<br />
P ohjoisuusaste kuvaa m eillä eläm i<br />
sen vaikeuden tasoa. Suom i sattuu<br />
olem aan siinä paikassa m aapallolla,<br />
60. ja 70. leveyspiirien välissä, m issä<br />
keskim ääräisesti eläm än kannalta<br />
pohjoiseen päin tapahtuva m uutos<br />
on kaikkein voim akkaim m in ilmenevä,<br />
e li "s tre s s ig ra d ie n tti” on<br />
suurin.<br />
Alhainen läm pötila, kasvukauden<br />
lyhyys ja pitkä päivä ovat ne konkreettiset<br />
asiat, jo ih in sopeutum isen<br />
ym m ärtäm inen on keskeisiä suom a<br />
laisia e kologian tu tkim uksen pääm<br />
ääriä. P ohjoisuus sisältää myös<br />
m etsä- ja m aataloutem m e erikoisleim<br />
an. P ohjoisen e kologian tu tk i<br />
mus on kansallisista tieteistäm m e<br />
selvim m in luonnon itsensä m ääräämä<br />
ala. Sen on Suom en A katem iakin<br />
tu tk im u s p o liittis is s a suunnitelm<br />
issaan todennut.<br />
P O H J O IN E N S U U N T A U S<br />
Keskeisten pohjo iste n m aiden,<br />
Fennoskandian, NL:n, Kanadan ja<br />
USA:n tulevaisuuden kehityssuunnitelm<br />
at suuntautuvat voim akkaasti<br />
pohjoiseen. Tähän liitty y tutkim usvaatim<br />
us, jo k a kuvastuu mm. jä ä <br />
m eren rantaa m yötäilevien tu tk i<br />
m uspisteiden verkossa. P ohjoisen<br />
tutkim us on tä llä ke rra lla m aailm assa<br />
etenem ässä. N iinpä K anadassa<br />
on perustettu eri y lio p is to je n pohjo<br />
is ta tu tkim u sta yhdistävä o rg a n i<br />
saatio. NL on peru sta n u t uuden<br />
kaukoidän pohjo isen tutkim uksen<br />
keskuksen T suktsien niem im aalle,<br />
ja U S A :lla on m aailm an tehokkain<br />
p ohjoisen tu tkim u kse n arktin e n labora<br />
to rio , B arrow issa, jo n n e kansainvälisen<br />
tu tkim uksen on helppo<br />
päästä työskentelem ään. F ennoskandian<br />
k a lo ttia lu e e lla on vyöhykkeensä<br />
tih e in tutkim usasem averkosto.<br />
Suom en m a h d o llisuudet tällä<br />
ala lla perustuvat m aam m e e rik o is <br />
asem aan itse vyöhykesysteem issä,
■ L a p in ja e te lä n m ie s k e s k u s te lu s s a . O ik e a lla K ev o n tu tk im u s a s e m a n e s i<br />
m ie s p ro f. P a a v o K a llio .<br />
tutkim u sp e rin te e se e m m e , tie d e <br />
p o liittise e n asem aam m e m aailm assa<br />
ja siihen m itä me pystym m e ta r<br />
joam aan tutkim u syhte isto im in n a n<br />
vaihtovälineeksi.<br />
Suom en m a a ntieteellisen s ija in <br />
nin e rik o is u u s perustuu lähinnä<br />
G olf-virta a n . Se työn'.ää napaa<br />
kiertävät ilm astovyöhykkeet m utkalle<br />
p ohjoiseen päin. Sen ilm auksena<br />
on m etsänrajan u lottum inen harvinaiseen<br />
70. leveyspiirin tuntum aan<br />
ja m a h dollisuus h a rjo itta a m aanvilje<br />
ly s tä niin pohjoisessa, että muu<br />
m aailm a ei yllä lähellekään. P o h jo i<br />
nen alue on m e illä tutkim uksen<br />
u lo ttu villa . Täm ä m erkitsee sitä, että<br />
m e illä on se su b a rktiku m , jo ta pohjo<br />
in e n m etsänraja m erkitsee, helposti<br />
saavutettavissa tutkim u ksem <br />
me pääkeskuksista, y lio p is to is ta käsin.<br />
Kevo on ainoa m etsänrajan<br />
ylittä vä tu tkim u ske sku s m aailm assa<br />
K ilp isjä rven ohella, jo n n e pääsee<br />
p ä ivittä isellä v u o ro b u ssilla ! P itkäa<br />
ikaisen tu tkim u kse n vaikutus näkyy<br />
mm. siinä, että täm ä kohta 70.<br />
-le ve ysp iirin tuntum assa on kasvisto<br />
llis e s ti p arhaiten tu tkittu alue<br />
m aailm assa. G e o p o liittin e n asem am <br />
me on hyvä. Kevon tutkim usasem a<br />
on kaikkie n tu tk ijo id e n p e riaatteessa<br />
vapaasti saavutettavissa halvem <br />
m alla kuin m issään koko m aailm assa<br />
— tila n a ntam issa rajo itu ksissa<br />
— alueella , jo k a soveltuu m onenlaiseen<br />
tu tkim ukseen. Tässä on<br />
m a h d o llisuus Suom en tie te e lle : saada<br />
om an m aansa tutkim ukseen<br />
kansainvälistä apua ja sam alla<br />
päästä osalliseksi kehittyvän tieteen<br />
m enetelm istä ja virtauksista. Kevoa<br />
o lis i kehitettävä niin, että tätä suom<br />
alaista tu tkim uksen "vaih to a rvoa"<br />
käytettäisiin tehokkaasti hyväksi.<br />
O lisiko yksi siihen vielä liittyvä asia<br />
vierailevan tu tkija n ta lo n aikaansaam<br />
inen? V oidaanko tätä vaihtoarvoa<br />
käyttää nuorten tu tk ijo id e n pääsylip<br />
p u n a m aailm an subarktiselle<br />
kentälle?<br />
P A IK A N V A L IN T A<br />
Paikan valinnassa — kyseessä<br />
o li S uom en ensim m äinen s u b a rktinen<br />
asem a — o te ttiin huom ioon<br />
tu tkim uksen m onipuolisuuden vaatim<br />
us. Y m päristön tu li antaa eri<br />
m ahdollisuuksia n iiden asioiden<br />
selvittäm iseen, m itä varten Kevo<br />
rakennettiin.<br />
K oivuvyöhyke on kansainvälisen<br />
s u b a rktikum in kannalta jota kin<br />
tä lle Euroopan k o lkalle luonteenom<br />
aista. S iinä on keskeinen ja<br />
pitkäaikainen tehtävä. U tsjoki on<br />
täm än kannalta oikea suunta. M äntym<br />
etsän rajakysym ys liittyy m itä<br />
läheisim m in subarktiste n y d in <br />
asioiden tutkim uspyrkim ykseen. Nämä<br />
m olem m at n ä kökohdat yhdistyvät<br />
valitussa Kevon tutkim usasem an<br />
paikassa, jo k s i m uodostui K evojärven<br />
ranta, 69° 45' pohjo ista leveyttä<br />
ja 27° itä istä pituutta. Luonnon<br />
m onipuolisuus asem an lähellä<br />
on tärkeätä, koska a lu n p e rin oli<br />
a jatuksena se, että ns. tutkim usm<br />
atkailukausi on m e illä jo historiaa.<br />
On siirryttä vä kokeellisen tu tkim u k<br />
sen lin ja lle . M ate ria a lin pitä ä olla<br />
asem an te kniikan u lo ttu villa . Tämän<br />
vuoksi e rila iste n vesien, erilaisen<br />
topogra fia n , erila iste n soiden ja<br />
m uiden kasvillisuustyyppien läheisyys<br />
o li eduksi. M yös kontakti<br />
alueen alkuperäiseen k u lttu u riin<br />
k a tsottiin tälla ise ksi eduksi. Nämä<br />
n ä kökohdat ratkaisivat valinnan.<br />
V alinnan m ukana tu li m aisem allinen<br />
viehätys, jo ka on erinom ainen etu<br />
mm. s illo in , kun o p e tu sm in iste riö on<br />
o tta n u t Kevon pysyväksi pisteeksi<br />
kansainvälisen korkeatasoisen stipendia<br />
a ttiku n n a n vuosittaiseksi Pohjoise<br />
e n perehdyttäm isen kohteeksi,<br />
tai kun Kevo on lu k u is ille u lkola i<br />
s ille tu tk ijo ille subarktikum in ainoa<br />
m ielikuva. Täm ä on o ngelm a myös<br />
sillo in , kun suunnitellaan rakentam<br />
ista, jo n ka halvoin kustannuksin<br />
tu lis i o lla esim erkki siitä, m iten Lapin<br />
m aisem aa ei saisi pilata ihm i<br />
sen toim esta.<br />
A S E M A N T E H T Ä V IS T Ä<br />
A sem a on o tta n u t jo kseenkin selväpiirte<br />
iset tehtävät, jo tk a on esitetty<br />
k irja llis e s ti "K e vo N otes" num e<br />
rossa 3. Y ksi tehtävä on "tu n n e tu n<br />
p isteen” aikaansaam inen Suom en<br />
subarktikum iin . Täm ä ta rk o itta a tä s<br />
m ällisesti sanottuna Inarin Lapin<br />
20 000 km 2:n alueen tutkim ista siten,<br />
että se voi olla vertailupisteenä<br />
m uualla m a a pallolla tu tk ittu je n pisteiden<br />
kanssa. Täm ä on ensi askel<br />
sirkum polaariseen yleisnäkem ykseen.<br />
Se on käytännössä m erkinnyt<br />
alueen kasviston ja e läim istön tarkkaa<br />
kartoitusta. Se on kokonaisuutena<br />
iso tehtävä ja tulee jatkum aan<br />
kauan, m utta jo nyt on olem assa<br />
hyvä perusta, mm. yli 500 levinneisyyskartan<br />
m uodossa. T oinen tehtävä<br />
on selvittää m iten täm ä s u b a rktinen<br />
eläm ä toim ii. Se on lä hinnä<br />
p ohjoiseen sopeutum isen kysymys,<br />
ja se on ja tule e ilm eisesti aina<br />
olem aan asem an keskeisin tehtävä.<br />
Se antaa selvitystä eläm än m ahdollisuuksista<br />
ja sen laeista pohjo isessa.<br />
Ju u ri tässä tehtävässä on välttäm<br />
ätöntä ottaa huom ioon pohjo isuuden<br />
eri asteet, ja siten täm ä osa on<br />
m itä kiinteim m ässä yhteydessä Turun<br />
ylio p isto n m ahdollisuuksiin Turussa.<br />
Suom en asem a tekee e d e l<br />
leen m ahdolliseksi verraten help o l<br />
la laajentaa skaalaa eläm än pohjo i<br />
suuden ä ä rira jo ille — H u ip p u vuorilla.<br />
T u rku— Kevo— H u ippuvuoret on<br />
Suom en saavutettavissa oleva pohjoisuuden<br />
"g ra d ie n ttiv e rk o s to ".<br />
Tähän pohjo isuuden aste -kysym<br />
ykseen liitty y hyvinkin läheisesti<br />
kysym ys p o h jo la sta ihm isen asuinalueena.<br />
Kysym ys voidaan asettaa<br />
siten, että kysytään, voiko luonnontu<br />
tkim u s tuoda jo ita k in m a h d o llisuuksia<br />
lisää m yös ihm isen p e rin <br />
teise lle eläm iselle Lapin p erukoilla.<br />
Täällä on luonnon itsensä kehittä <br />
mät systeem it, jo tk a kuten p orota<br />
lo u s ja muu lu o n ta ista lo u s ovat<br />
itse "lu o n n o n v a lin n a n " systeem ejä.<br />
S ilti on kysyttävä onko esim . Lappi<br />
vain etelän reunaa, jo ta k in vain rajo<br />
itta vaa vai o lisiko löydettävissä<br />
jo ta k in nim enom aan Lapin eläm iselle<br />
m yönteistä, jo ta vo ita isiin hyödyntää<br />
(entistä enem m än). Tätä varten on<br />
Kevon ohjelm assa o llu t mm. se lla i<br />
set a ih e p iirit kuin porotalouteen<br />
liitty v ä t jä kälä tu tkim u kset tai poronvasakuolleisuustutkim<br />
ukset, lakkaja<br />
väin ö n p u tkitu tkim u ste n alo itta m i<br />
nen ja Lapin koivun hyödyntäm inen.<br />
Y H T E IS T O IM IN T A K O T IM A A S S A<br />
Kevon pyrkim yksiin on aivan sen<br />
perustam isesta lähtien kuulunut<br />
voim akas yhteistoim inta. Periaate<br />
on o llu t pitää Kevon te kniikka ja<br />
sinne investoidut "k e h y k s e t" tehokkaassa<br />
käytössä. Tätä ovat ta rk o ittaneet<br />
ilm atieteen laitoksen perustam<br />
a U tsjoki/K evo säähavaintoasema,<br />
jo k a toisaalta on välttäm ätön<br />
lähtökohta ekolo g iselle tutkim ukselle.<br />
A sem alla ovat "liitä n n ä is in ä "<br />
m yös seism ologinen laboratorio,<br />
p aljon tiedeakatem ian toim intaan<br />
liittyvää geofysiikan (revontuli-, m agn<br />
etism i- ym.) tutkim usta, jonka suorittam<br />
iseen Kevon sijainti antaa e rikoisen<br />
hyviä m ahdollisuuksia. M ain<br />
ittakoon jo ohitettuna vaiheena<br />
suuri kansainvälinen jonosfääritutkim<br />
us, jo h o n liitty i "o m a t” s a te lliitit,<br />
vaihe, jo ka antoi Suom elle<br />
m ahdollisuuden avaruustutkim ukseen.<br />
Y hteistoim innan rakentam inen<br />
m etsähallituksen ja m etsäntutkim<br />
uslaitoksen kanssa on osoitta u tu <br />
nut e rittä in m erkittäväksi. Tämän<br />
seurauksena on syntynyt U tsjoelle<br />
m aailm an ensim m äinen pohjoisten<br />
m etsänrajapuiden puisto. Aseman<br />
vaikea tehtävä on nyt hankkia kansainvälisessä<br />
yhteistoim innassa tähän<br />
tarvittava siem enm ateriaali.<br />
Y hteistoim inta vesihallituksen ja<br />
riista- ja kalataloudellisen tutkim uslaitoksen<br />
kanssa on m yös lisännyt<br />
laitoksen aktivite e ttia mm. Inarinjärven<br />
tutkim uksessa.<br />
M ainittakoon kuite n kin vielä, että<br />
koko Kevon tutkim uksen ydinkysymys,<br />
eläm än pohjoisten ongelm ien<br />
ym m ärtäm inen, e dellyttää m itä kiinte<br />
in tä yhteistoim intaa biokem ian<br />
kanssa, koska useim m at eläm än<br />
pohjoiseen sopeutum isen ongelm at,<br />
kuten talvenkestävyys, ovat pohjim <br />
m altaan valkuais- tai rasva-aineid-n<br />
rakenteen ja solujen hienorakenteen<br />
p ohjalta ym m ärrettäviä. Nämä yhteydet<br />
ovat ylio p isto n sisäistä yhteistoim<br />
intaa, m utta osaksi kansallisia<br />
ja kansainvälisiä yhteistoim intaongelm<br />
ia.<br />
K A N S A IN V Ä L IN E N<br />
Y H T E IS T O IM IN N A N K E N T T Ä<br />
S uom ella on tällä hetkellä m ainiot<br />
edellytykset osallistua pohjoisten<br />
alueiden e kologian kansainväliseen<br />
tutkim ukseen. Ehkä hyvänä o soituksena<br />
siitä on NL:n kaukoidän tutkim<br />
uskeskuksen päällikön, tri Kontrim<br />
avichuksen, ehdotus, että Turun<br />
Y liopisto ja heidän tutkim uskeskuksensa<br />
voisivat solm ia pysyvän yhteistyösopim<br />
uksen. Asia on vireillä.<br />
Tänä vuonna on käynnistynyt varsin<br />
m ittavaksi tarkoitettu Kanada—<br />
Suom i yhteistoim inta, jossa yhteistoim<br />
intapisteet tulevat oiem aan M c<br />
G ill yliopiston S heffervillessä (Pohjo<br />
is-Q u e b e cissä) sijaitseva subarktinen<br />
labora to rio ja Turun Y liopiston<br />
Lapin tutkim uslaitoksen Kevon asema.<br />
Näiden yhteyksien toivotaan<br />
antavan Turun y lio p isto lle pikkuisen<br />
lisän sen kilpaillessa pisteistä kansainvälisen<br />
sijo ittu m ise n kovalla<br />
k ilp a ilu kentä llä . T u rk u la is illa on<br />
tässä perinteitä. Jo yli 200 vuotta<br />
sitten P ehr Kalm , T urun A katem ian<br />
kasvatti, toi tieteen m aailm alle ensi<br />
tie d o t Q uebecin alueen kasveista<br />
ja kertoi E uroopalle ensim m äisenä<br />
N iagaran putouksista. Nyt on m aailma<br />
sillo ise e n verra ttu n a suunnattoman<br />
rikas m ahdollisu u ksilta a n .<br />
N äitä m odernin m aailm an m a h d o llisuuksia<br />
on nyt käytettävä hyväksi.<br />
S iitä on kysym ys m yös T urun y liopisto<br />
n ponnisteluissa.<br />
T u ru n Y lio p isto n L ap in tu tk im u s a s e m a n , K ev o n y h te is to im in ta p is te e t eri<br />
p u o lilla p o h jo ista p a llo n p u o lis k o a .
TURKUA RUNOIN JA KUVIN<br />
Turun tuntija ja Turusta kronikoitseva<br />
Väinö M iettinen kirjoitti yhteenvedon runoistaan<br />
syksyllä 1977 ja Turun Lausuntakerho<br />
esitti Turku-seuran 20-vuotisjuhlissa<br />
täm än m ielenkiinnolla kuullun ja veikeän<br />
sikerm än. Osa runoista on julkaistukin<br />
aikaisem m in Suomen Turussa ja joitakin<br />
tultaneen erikseen vielä julkaisemaan.<br />
Väinö Mrettisen luvalla olem m e poim i<br />
neet eri runoista irrallisia jakeita ja liittäneet<br />
kuvakertom ukseen Turusta. Ehkä olisi<br />
parem pi sanoa, että M iettisen runot innoittivat<br />
etsimään niihin sopivia kuva-aiheita<br />
ja kiertelem ään kuvaamassa yhteistä rakasta<br />
Turkuam m e. Seuraavassa muutamia<br />
runon ja kuvan yhteistyön tuloksia.<br />
M ERIKOULU<br />
M e rikoulu ko rk e a lla yksinäisyydessään<br />
v a lkoisen a te m p p e lin ä<br />
p yö re in e ylä o sin e en p a llo k a rtta huipullaan<br />
y ö taiva sta vasten,<br />
katsoo kun ka u p u nki nukkuu<br />
sam oje n tä h tie n alla, jo tk a<br />
jo am m o in ovat tu ik k in e e t m e re n kä vijö ille<br />
om aa opa stussanom a ansa.<br />
TURISTILLE<br />
SA M PPA LIN NAN MYLLY<br />
Te ih m iset, jo tk a s ie llä jo e n v a rre lla<br />
ku lje tte ,<br />
ku u lka a h ä tä h u u to n i. . .<br />
Jo s ih m iste n la illa puh u a osaisin,<br />
n iin k e rto is in Ju h o A n tin p o ja sta ,<br />
jo k a m inun s u u ru u te n i aika n a a n ra kennutti<br />
ja la iv u rin a m m a tista m y llä rik s i a lkoi<br />
. . . H ä tä h u u to n i ih m iste n s a n o illa huu ta isin,<br />
sen te h d ä jo s v o is in ja m ennee n ajan<br />
ka u n e u d e n<br />
m inussa te id ä n huom ata h a luaisin,<br />
e n n e n ku in se on liia n m yöhäistä . . .<br />
SYNKKÄ KEHTOLAULU TURUSTA<br />
Tulkaa,<br />
tu lk a a ih m ise t ka ikista<br />
m aam m e ko lkista<br />
tänne T urkuun,<br />
m u tta tu lk a a pian, sillä<br />
tä ä llä on jo ro m a h ta n u t p u o le t<br />
k u lttu u rik a u p u n k im m e "B ö rs s is tä k in ” .<br />
T ulkaa hyvät ih m ise t pian, e n n enkuin<br />
T u o m io k irk k o m m e puretaan,<br />
jo n k in ta va ra ta lo n ta k ia . . .<br />
PORTHANIN PATSAS<br />
O m assa nim ikkopuisto ssa a n<br />
U udenm aankadun varre lla<br />
istuu tuolissa a n , p ro nssiin valettuna<br />
kynä kädessä kuin m iettien<br />
m itä k irjo itta is i n y t . . . ?<br />
K a ikki on niin to is e n la is ta kuin ennen,<br />
jo llo in p itkissä ham eissaan<br />
p u is to k ä y tä v illä käyskentelevät neidot<br />
u josti p a ra so llin sa alta kurkiste lle n<br />
se u ra sivat nuorten, korke aka u lu ksiste n<br />
h e rro je n kiiva sta kin vä itte lyä asioista,<br />
jo ita tu o nyt, uudessa ajassa istuva<br />
p ro n ssiin vale ttu mies, o li k irjo itu k s illa a n<br />
aikaansaanut.<br />
U ppoudu<br />
h ilja isu u d e n ä ä n iin ja kuuntele,<br />
m itä m enneisyys ke rto o niissä p aikoissa ,<br />
jo is s a asuu ta p a htu m a t<br />
h is to ria llis te n m u urien sisällä .<br />
AURAJOKI<br />
Se le ik k a a k a u p unkim m e kahtia<br />
on itä in en ja lä n tin e n puoli.<br />
A n n is k e lu ra v in to la t, rie tta a t elo kuvat<br />
ja y ö ra v in to la t, e ivät h ä irits e itä is tä p uolta,<br />
s a m oin kuin ei to rie lä m ä y ö k a u te n a<br />
ta v a ra m a rk k in o illa a n liio in .<br />
K u lttu u rillin e n v iih d e p u o li s itä vasto in<br />
asuu itä is e llä puole n:<br />
T e a tte rita lo , k e sä te a tte rit, u rh e ilu k e n tä t. . .<br />
A u ra jo k i, se p itä ä m o lem m ista p u o lis ta<br />
yh tä p a ljo n<br />
s illä sen k u m p a a kin v irta a v a a kylke ä<br />
kyhnyttä ä<br />
saastasta irti m o le m m a t r a n n a t. . .<br />
PIETARI BRAHE<br />
M ies u ljaassa asennossa, patsaana<br />
Hän, jo k a ja lu s ta ih m is e n ä<br />
jo eläessään oli, seisoo<br />
p its irö y h e lö is e s s ä asussaan,<br />
m ie kka h u o tra s ta riip p u e n ,<br />
v iik s e t vaskenhom eessa,<br />
katselle n liik e n n e ttä p a h o ite lle n .<br />
S itä hän h änkin a iko in a a n s u u n n itte li:<br />
y h d is tä m ä llä m aante itse p a ik k a k u n tia<br />
to is iin s a . . .
VIA TTO M A T LAPSET<br />
Kolme viluista, viatonta<br />
pronssiin valettua lasta<br />
Yliopistonkadulla odottelee<br />
kesää, lumihattu päässään, tuumien:<br />
Kesällä on niin kivaa,<br />
kun vesi lirisee alapuolellamme,<br />
liuskakivien yli,<br />
kärpäset pörisevät ympärillämme<br />
ja ihmiset rupattelevat kesästä . . .<br />
LILJAN PATSAS (JA PAAVO NURM I)<br />
Eräänä aamuna<br />
oli Paavo Nurmen patsas<br />
Liljan patsaskauhuksi<br />
kadonnut jalustaltaan. Eihän nyt<br />
ole edes ” Kupittaan p iikin ” aikakaan<br />
tai, jos Paavon patsas onkin mennyt<br />
katsomaan<br />
uusittua urheilupuistoa? se ajatteli.<br />
Nyt itkee Lilja-patsas<br />
kivenkosteuskyyneleitään.<br />
Patsaillakin on omat sydänsurunsa.<br />
HAUTAUSM AA<br />
Hiljaisuuden lehto, missä<br />
aika ja kiire saa unohtua,<br />
missä puhutaan vain ajatuksin<br />
poistuneen saattojoukossa.<br />
Kappelin kello yksin rikkoo hiljaisuuden<br />
saattojoukon yltä, sillä sen tarkoitus<br />
on kertoa poisnukkuneelle tulevasta.<br />
KAUPPAHALLI<br />
Siellä ihminen on lähellä ihmistä<br />
rupatteluhaluineen<br />
ja siellä vielä asuu ihmisläheinen<br />
kaupankäynti,<br />
jossa ostaja voi vaihtaa kuulumisiaan<br />
kauppiaan ja myyjän kanssa, myötäeläen,<br />
toinen toisensa iloihin ja huoliin.<br />
Siellä tungoksesta huolimatta kuulee vielä<br />
iloista puheensorinaa . . .<br />
KUPITTAAN LÄHDE<br />
Väitetään että siinä olisi kastettu<br />
suomalaisia pakanoita.<br />
Kristinuskoon heidät toivottiin tulevan,<br />
noitten pakanoitten, jotka<br />
toisiaan auttoivat elämisessä,<br />
sekä uurastivat pelloillaan . . .<br />
Nyt kastavat kristityt pakanat<br />
Kupittaan lähteen seiniä,<br />
kun heillä on suuri hätä .. .<br />
entisessä Maarian pitäjässä, on<br />
osoittautunut todelliseksi löydöksi<br />
taiteilijan työtä tekevälle. Vaikka<br />
asuntotila ei ole kovin suuri, on<br />
ateljeetila hyvin riittävä varastohuoneineen.<br />
Ympäristön rauhallisuus<br />
metsäsaarekkeen reunalla ja isojen<br />
valtaväylien etäisyys takaa nykyaikanakin<br />
Etelä-Suomessa harvinaisen<br />
asuinpaikan. Turku on lähellä,<br />
mutta kuitenkin sopivan etäällä.<br />
Puutarha tarjoaa miellyttävää kesäpuuhailua<br />
ja pihatiet kuntoutumisohjelmaa<br />
lumisina talvina. Nykyisiä<br />
Saramäen koulun asukkaita ei<br />
kuitenkaan vielä ikä paina, joten<br />
pihatyöt sujuvat.<br />
Ei sopivan asunnon löytäminen<br />
ole nykyään helppoa ja taiteilijaateljeen<br />
löytäminen on vielä vaikeampaa.<br />
Uudestakaupungista Turkuun<br />
tullut Kauko Lehtinen asui<br />
ensin Tampereentien varrella ja sit<br />
Turkulaisia kuvataiteilijoita<br />
V<br />
ma, joka on saanut hyvät arvostelut.<br />
Kuvanveistäjiä edustavat Aimo Tukiainen,<br />
Mauno Hartman, Kain Tapper<br />
ja Antti Louhisto.<br />
Ateljeen suurista hyllylaatikoista<br />
löytyy arvaamattomia aarteita, Amsterdamissa<br />
ja Pariisissa vaihdettuja<br />
vedoksia ja piirroksia, tällä hetkellä<br />
jo huomattavaan arvoon kohonneiden<br />
kuvataiteilijain töitä. Nimiä:<br />
Jean Tinauely, Lucebert, Antonio<br />
Sequi, Fima, Palle Nielsen, P. C.<br />
Thelander, Jan van Goethen, Josef<br />
Kroha, Alex Sadkowsky ja F.<br />
Sieber.<br />
Kun menemme ateljeen puolelle,<br />
huomaamme sen hyvin kookkaaksi<br />
maalarin työhuoneeksi, niin suureksi,<br />
että eipä maalari isompaa enää<br />
voi kaivata. Täällä on seinillä paljon<br />
Lehtisen omia töitä melkein noin<br />
retrospektiivisesti. Staflialla on isokokoinen<br />
maalaus. Siinä on vasta<br />
yhtä väriä — sepiaa. Se on siis<br />
oikeastaan sivellinpiirustus, aiheena<br />
asetelma. Siihen on aikomus panna<br />
muitakin värejä, mutta se on jo<br />
■ Taiteilija Kauko Lehtinen ateljeesaan v. 1967. — Valok. Kari Lehtinen. niin hyvä, että paraneeko se väreistä.<br />
Ehkä. Se on mestarin oma asia.<br />
Kyllä hän tietää mitä väriä siihen<br />
voidaan lisätä. Minun mielestäni se<br />
on valmis taideteos. Jos joku epäilee<br />
Lehtisen piirustustaitoa, sellainen,<br />
joka on nähnyt vain hänen fan-<br />
TAITEILIJAPROFESSORI<br />
tasialuomuksiaan, tulkoon katsomaan<br />
tätä työtä. Useat hyllylliset<br />
täynnä eläviä piirroksia todistavat<br />
samasta taidosta.<br />
KAUKO LEHTINEN<br />
Koulutalon eteisenä toiminut huone<br />
on nyt varastona. Siellä on paljon<br />
suurikokoisia töitä kiilakehyksissään.<br />
Ei ole taiteilijaprofessuuri<br />
Fantisoiva piirtäjä ja maalari joutunut laiskalle ja alati juhlivalle<br />
maalarille, vaan ahkeralle työmiehelle.<br />
Talon hengetär, Anja-rouva, on<br />
osannut eläytyä kaiken mukana.<br />
SARAMÄEN KOULU<br />
Järjestyksen ihmisenä on hän mapittanut<br />
kaikki näyttelymateriaalit ja<br />
saanut arvokasta apua Kari-poikan-<br />
ten Korkeavuorenkadulla samoissa<br />
tiloissa, joissa Kaarlo Sarkia kirjoitti<br />
runokokoelman ” Unen kaivo” .<br />
Täältä muutettiin Kärsämäentielle,<br />
jossa ateljee oli rivitalon alakerrassa<br />
ja myöhemmin Kärsämäen kartanon<br />
sivurakennuksessa. V. 1967 tapahtui<br />
muutto Saramäen koulurakennukseen,<br />
jonka etelänpuoleisella<br />
seinällä kasvaa viiniköynnös, joka<br />
tarjoaa lämpöisinä kesinä herkullisia<br />
rypäleitä.<br />
Talonpoikaistyyliä olevaa vanhaa<br />
kalustoa säestävät seinillä olevat<br />
maalaukset ja piirrokset, taiteilijatoverien<br />
töitä. Näkyy nimiä: Kimmo<br />
Kaivanto, Simo Hannula, Raimo<br />
Kanerva, Matti Vaskilampi, Åke Mattas,<br />
Otto Mäkilä, Alpo Jaakola, Kalle<br />
Eskola, Hilkka Toivola, Antti Nieminen,<br />
Harro Koskinen, Max Salmi,<br />
Olavi Vaarula, Viljo Ranta, Pertti<br />
Kolehmainen, Otso Karpakka, Juhani<br />
Vikainen ja Vieno Orre. Arvokkain<br />
lienee Otto Mäkilän sommitel<br />
sa ottamista valokuvista. Näin on<br />
muodostunut tuleville tutkijoille arvaamattoman<br />
arvokasta materiaalia<br />
niin oaljon, että tällaisen lyhyen<br />
kirjoitelman laatija on ymmällä.<br />
Kolme isokokoista leikekirjaa on<br />
huolellisen työn huippunäyte. Niissä<br />
ovat kaikki lehtiarvostelut kuvineen.<br />
Tuottelias taiteiliia tarvitsee sihteerin,<br />
joka hoitaa kaiken hänestä kertovan<br />
materiaalin. Eipä turhaan<br />
rouva Lehtinen ole jättänyt leipätyötään.<br />
TOINEN KOTI<br />
kesäkoti, on melkein kaikilla suomalaisilla<br />
kaupunkien asukkailla.<br />
Lehtisten kesäpaikka on Rymättylän<br />
Kuusistossa. Vanha mallassauna<br />
toimii siellä ateljeena. Tummat
seinähirret ovat hienosti patinoituneet<br />
ja puhtaaksi pestyt, arvokkaan<br />
ainutlaatuiset.<br />
KAUKO OLAVI LEHTINEN<br />
syntyi Uudessakaupungissa joulukuun<br />
1. pnä 1925. Hän kävi pari<br />
vuotta Turun Suomalaista Lyseota,<br />
mutta meni 15-vuotiaana hammasteknikon<br />
oppiin. Samalla hän iltaisin<br />
kävi Taideyhdistyksen piirustuskoulua.<br />
Hän toimi sitten hammasteknikkona<br />
vuoteen 1957, jolloin<br />
antautui vapaaksi taiteilijaksi. Lääkärit<br />
ovat kertoneet, että he menettivät<br />
Lehtisessä erittäin taitavan<br />
ammattimiehen, sillä hammasteknikolla<br />
pitää olla myös silmää ja<br />
muovailutaitoa. Siirtyminen vapaan<br />
taiteilijan työhön osoitti, että Lehtisellä<br />
oli riittävästi lahjoja, rohkeutta<br />
sekä elämänuskoa.<br />
Jo 1946 oli hänen teoksiaan esillä<br />
ensi kerran Turun Taidemuseossa.<br />
Ura taiteilijana alkoi jo selvetä,<br />
sillä L. sai heti ensimmäiseen näyttelyyn<br />
töitään sisälle ja Veikko Puro<br />
arvosteli hyvin.<br />
OPINTOMATKAT<br />
alkoivat jo v. 1949, jolloin Lehtinen<br />
ja Kalle Eskola, apurahat saatuaan,<br />
tutustuivat Pohjoismaiden taiteeseen.<br />
V. 1954 lähtivät he taas yhdessä<br />
kahden kuukauden matkalle<br />
Italiaan, Sveitsiin, Ranskaan, Belgiaan<br />
ja Hollantiin.<br />
Omalla tavallaan mielenkiintoinen<br />
oli se matka, jonka Lehtinen teki<br />
mopedillaan v. 1958 Ranskaan, Hollantiin,<br />
Belgiaan ja Sveitsiin, yhteensä<br />
7000 km.<br />
1961 suuntautui opintomatka Pariisiin<br />
ja Hollantiin. Hän työskenteli<br />
Pariisissa kolme kuukautta.<br />
1962 käy Lehtinen Leningradissa.<br />
1964 menee hän Mauno Hartmanin<br />
kanssa Kasselin Documenta II<br />
näyttelyyn ja 1965 taas Ranskaan,<br />
Espanjaan, Italiaan ja Sveitsiin. Hän<br />
jäi Pariisiin ja jatkaa sitten työskentelyään<br />
siellä seuraavaan kesään<br />
asti. Opiskelupaikkana on Academie<br />
de la Grande-Chaumier ja asuntona<br />
Pariisin uusi ateljeetalo, jonka<br />
ensimmäinen suomalainen asukas<br />
hän oli.<br />
Aamupäivisin maalattiin ateljeissa.<br />
Silloin sai olla rauhassa syventyneenä<br />
työhönsä. Iltapäivällä käytiin<br />
toisten taiteilijain luona katselemassa,<br />
keskustelemassa ja samalla<br />
oppimassa. Ei tullut kysymykseenkään,<br />
että kukaan olisi häirinnyt<br />
aamutunteina. Iltaisin pohdittiin taidekysymyksiä<br />
kahviloissa ja ravintoloissa.<br />
Väittelyt selvensivät taiteen<br />
maailmankuvaa. Melkein joka<br />
päivä oli jossain galleriassa avajaiset.<br />
Näitä käyttivät hyväkseen<br />
deekiksellä olevat taiteilijat, joiden<br />
kehitys näytti jo päättyneen. He<br />
vaelsivat avajaisista toiseen tyhjentäen<br />
boolimaljojaan.<br />
Kerran Artekin näyttelyssä Helsingissä<br />
oli kaksi puliukkoa, kiertelivät,<br />
katselivat tauluja, ottivat samppanjalasinsa,<br />
maistelivat, juttelivat,<br />
ryyppäsivät ja painuivat lopulta Espalle.<br />
Pian tulivat takaisin, taas<br />
katselivat tauluja, arvostelivat ja<br />
keskustelivat. Kyllä heidät huomattiin,<br />
mutta annettiin poikien nauttia<br />
taiteesta ja samppanjasta — kerrankin.<br />
Ei kai tarvitse sanoa, että<br />
he uudistivat kierroksensa pari kertaa.<br />
Vuoden Pariisin opiskeluaika jätti<br />
jälkensä. Piirustus ja maalaus<br />
varmistui. Ranskankielikin soi kauniisti<br />
korvissa ja kieli alkoi taipua<br />
sen ääntämiseen. Tätä kieltä tuli<br />
Lehtinen tarvitsemaan myöhemmin<br />
Hollannissa ollessaan.<br />
■ Asetelma 1955— 56 n:o 1. Varhaisen kauden naturalistinen öljytyö. Omist.<br />
taiteilija itse. — Valok. Kari Lehtinen.<br />
1968 teki Lehtinen matkan Venetsian<br />
34. biennaleen, ja 1971 hän<br />
käy Lontoossa.<br />
1971 hän työskentelee touko—<br />
heinäkuun Stedelijk-museon ateljeessa<br />
Amsterdamissa. Museon johtaja<br />
oli sitä ennen käynyt Suomessa<br />
kutsumassa Lehtisen sinne maalaamaan.<br />
Johtaja Edy de Wilde järjesti<br />
museon ostot niin, että Lehtinen<br />
sai sinne kaikkiaan kahdeksan<br />
työtään. Hän sai luvan mennä sinne<br />
koska vaan työskentelemään kolmen<br />
kuukauden ajaksi ilmaiseksi<br />
ateljeeasunnossa. Näin Lehtinen<br />
tekikin sitten 1974, viettäen siellä<br />
ihanan kesän.<br />
1975 käy Lehtinen taas rakkaassa<br />
Pariisin ilmapiirissä.<br />
1976 hän näki vihreän saaren,<br />
Irlannin ja kävi Belfastissa ja Dublinissa.<br />
Lontoo oli myös tärkeä<br />
etappi tällä matkalla.<br />
Pariisi oli vielä viime vuodenkin<br />
matkan kohde.<br />
KEHITYS<br />
Kauko Lehtisen piirustus- ja maalaustaide<br />
on kansainvälisellä tasolla.<br />
Sen hän on saavuttanut ahkeralla<br />
opiskelullaan, jatkuvalla sitkeällä<br />
työllä.<br />
Lehtinen ihailee Rembrandtia, Picassoa,<br />
Munchia ja Simbergiä. Eikä<br />
tuo ihailu ole ollut jättämättä jälkeä.<br />
60-luvun informalismi (rz muodottomuus!)<br />
on vaikuttanut häneen paljon,<br />
vaikka hän rakentaa kuvansa<br />
figuratiiviselle näkemykselle.<br />
Hänen piirustustensa määrä on jo<br />
nyt melkein laskematon. Lehtinen<br />
on niin nopea piirtäjä, että sanoo<br />
graafillisten monistekoneiden olevan<br />
vain ” hieman" edellä häntä<br />
ajankäytössä. Hänen mielikuvituksellaan<br />
ei tunnu olevan rajoja, mutta<br />
hän osaa kuitenkin kritisoida ja<br />
luoda siten kunnollista jälkeä.<br />
Kun kysyn hänen mielipiteitään<br />
erilaisista ismeistä, hän vastaa: "Oli<br />
suunta mikä hyvänsä, niin huipputekijät<br />
ovat aina hyviä ja suuntien<br />
luojat erinomaisia."<br />
Erik Bergh kirjoittaa Suomen Taiteen<br />
Vuosikirjassa 1958— 59 "Turkulaisen<br />
modernismin nykyhetken<br />
edustajia":<br />
— Taiteilijan eräät freskoluonnokset<br />
sekä 1959 toteutettu pienehkö<br />
fresko (Turun Ammattioppilaitos)<br />
osoittavat rehevää monumentaalista<br />
otetta ja eloisaa rytmiä. Seinämaalauksissamme<br />
esiintyvä "monumentaali-ihminen"<br />
(fiktiivisen Homo<br />
monumentalis-rodun edustaja) on<br />
Kauko Lehtisen taiteessa saanut<br />
uuden ilmaisun.<br />
Kauko Lehtinen ei kuulu niihin<br />
taiteilijoihin, joiden työt syntyvät<br />
leikiten, aivan kuin itsestään. Hänen<br />
jokainen työnsä on pitkäjännitteisen<br />
kamppailun tulos ja sinnikkäästä<br />
ponnistelusta kertovat<br />
osaltaan myös nopeassa tahdissa<br />
täyttyvät piirrossalkut.<br />
Bo H. Lindberg sanoo Suomen<br />
Taide 1965 — julkaisussa "Turkulaista<br />
taidetta":<br />
— Kauko Lehtinen asetti Pinxissä<br />
näytteille suuren joukon kasvoja,<br />
ryteikköisiä, kiusaantuneita, sellaisia<br />
miltä oma pää tuntuu näyttävän<br />
sisältäpäin, kun krapula tai muut<br />
huolet vaivaavat. Minua viehättää<br />
sekä kuvien minulle itselleen toisinaan<br />
ajankohtainen sisältö, että se<br />
rohkea materiaalifantasia ja se<br />
älyllinen selkeys, jolla tämä sisältö<br />
on saatettu näkyvään muotoon. Aivan<br />
erityisesti hyväksyin Lehtisen<br />
'Avaintytön'’ ruosteisine avaimineen,<br />
joiden polttamat jäljet erottuivat<br />
tytön kattohuovan karheasta<br />
ihosta.<br />
Erik Kruskopf Taide 65 N:o 1:<br />
— Lehtisen maalaukset esittävät<br />
aina jotain. Usein niissä esiintyy<br />
suuria ylimalkaisesti hahmoteltuja<br />
päänmuotoja. Mutta näitä ihmispäitä<br />
ei ole mitenkään yksilöity eikä<br />
niissä esiinny sellaisia tuntomerkkejä,<br />
joiden avulla edes voisimme<br />
varmuudella päätellä, että<br />
kysymyksessä ehdottomasti olisi<br />
ihmispää, puhumatta yksilöllisestä<br />
luonteenkuvauksesta.<br />
Seuraavana vuonna (Taide 66/2)<br />
kirjoituksessaan "Taiteilijoita Artistes<br />
finlandais” sanoo Kruskopf:<br />
— Informalisteihin voidaan Kaivannon<br />
tavoin lukea myös Kauko<br />
Lehtinen, joka kuitenkin on kaikkea<br />
muuta kuin luonnonlyyrikko. — Hänen<br />
kuvansa voidaan nähdä symboleina,<br />
mutta myös piilokuvina, ne<br />
ovat seikkailujen ja löytöretkien<br />
maailmoita, mutta niille kuvaavaa<br />
on myös värien täsmällisyys, joka<br />
antaa niille suuren koristeellisen<br />
iskuvoiman.<br />
John Boulton-Smith: Uutta suomalaista<br />
maalaustaidetta, Tammi<br />
1971:<br />
— Kauko Lehtinen ja Alpo Jaakola<br />
ovat hyvin omintakeisia figuratiivisia<br />
taiteilijoita, joiden tuotanto<br />
liikkuu ekspressionismin ja surrealismin<br />
välimailla. Lehtiseen on aina<br />
jollain tavoin vaikuttanut Pariisi.<br />
Häneen ovat eri vaiheissa vedonneet<br />
Cézanne ja Dubuffet, mutta<br />
eniten lienee merkinnyt Picasson<br />
hurjempi ekspressionistinen puoli.<br />
Lehtisen oma taiteilijapersoonallisuus<br />
on merkillisen yksilöllinen.<br />
Hänen kuvansa loihtivat eteemme<br />
milloin uhkaavien milloin sukkelien<br />
yliluonnollisten olentojen maailman.<br />
Sen asukit ovat varsin eläviä, vaikka<br />
ovatkin lähtöisin aineen maailmasta.<br />
— Lehtisen kiehtovimpia<br />
ominaisuuksia ovat rinnakkainen<br />
villiys ja sivistyneisyys ja se luova<br />
energia, joka näyttää kaiken aikaa<br />
pursuvan hänestä.<br />
Leif Sourander sanoo Kauko Lehtisen<br />
retrospektiivisen näyttelyn<br />
(1972) brosyyrissä:<br />
— Lehtisen taiteen keskeisenä<br />
ominaisuutena on elävä ja jäntevä<br />
viiva yhdistyneenä varmaan ja voimakkaaseen<br />
kolorismiin. Kuvaidean<br />
lähtökohtana on elämys, joka on<br />
usein peräisin arkiympäristöstä,<br />
ihmisistä, esineistä. Itse kuva<br />
syntyy spontaanin luomisen kautta.<br />
Kuvan ainekset ovat paljolti peräisin<br />
syvemmistä tajunnan kerroksista,<br />
mutta juontavat alkunsa<br />
■ "Löydetty hiussolki” 1974. — Tushi ja akvaretti.<br />
myös intuitiivisesta, kokeilevasta,<br />
usein leikkimielisestäkin oivaltamisesta.<br />
Nämä kuva-ainekset antavat<br />
Lehtisen taiteelle syvästi inhimillisen<br />
sävyn. Lehtisen taiteeseen sisältyy<br />
myös määrättyä arvoituksellisuutta<br />
ja sellaista kuvallista jännitystä ja<br />
rikkautta joka pystyy aktivoimaan<br />
katsojan. Ilmaisulle ominaista on<br />
rytmikkyys ja kuvapintaa jäntevöittävä<br />
liike, joka yhdistää Lehtisen<br />
taiteen nykyihmisen elämänpiiriin<br />
ja sille luonteenomaiseen toiminnan<br />
tehokkuuteen ja nopeuteen.<br />
Beate Sydhoff kirjassa Bildkonsten<br />
i Norden. Del V. Vår egen<br />
tid. Prisma, Lund 1973:<br />
— Yksi suomalaisen nykytaiteen<br />
merkittävimpiä taiteilijoita on Kauko<br />
Lehtinen (s. 1925). Hänkin on<br />
surrealisti, mutta liikkuu myös toisten<br />
suuntien, abstraktin ja ekspressiivisen<br />
kuvan rajamailla. Hänen<br />
maalauksensa ja piirustuksensa<br />
ovat voimakkaita ja niissä yhtyvät<br />
bisarri kuviointi ja näynomainen<br />
runollisuus. Hänen kuvissaan on<br />
auktoriteettia ja voimaa, mikä tekee<br />
ne kansainvälisesti katsoen hyvin<br />
merkittäviksi. Hänen voimansa on<br />
hurja, hän ei anna taluttaa itseään,<br />
vaan käyttää satiirista ja groteskia<br />
ilmaisua tavalla jolle ei löydy vastinetta<br />
hänen ikäpolvensa taiteilijoiden<br />
piiristä. Hän on yksi niitä harvoja<br />
taiteilijoita, joille Picasson<br />
ihailustaan huolimatta on ollut voimia<br />
muuntaa tämä ihailunsa täysin<br />
persoonalliseksi. Voitaneen kenties<br />
sanoa, että kotoinen primitiivinen<br />
kuvatraditio, joka on hänelle ominainen,<br />
ihmeellisellä tavalla yhtyy<br />
selvänäköisyyteen, mielikuvitukseen<br />
ja surrealistiseen perinteeseen tavalla,<br />
joka on ainutkertaista, ainakin<br />
Pohjolassa.<br />
(Suom. maist. Erik Bergh.)<br />
NÄYTTELYT<br />
ovat taiteilijalle eräänlaisia seisakkeita.<br />
Hän katselee mitä on saanut<br />
aikaan ja hän odottaa mitä hänen<br />
töistään sanotaan. Arvostelut voivat<br />
olla suuntaa antavia, osoittavia<br />
sormia näkemyksien muodostumiselle,<br />
mutta ne saattavat olla myös<br />
käsittämättömiä, ymmärtämättömän<br />
kriitikon samoin vieraskielisin sanoin<br />
toistuvaa edellisiin näyttelyihin<br />
jäävää näkemystä. Taiteilija saattaa<br />
siis kiittää sellaista arvostelijaa, jo <br />
ka auttaa löytämään saman tien,<br />
jonka alkupään taiteilijakin on oivaltanut.<br />
Sattuvasti arvosteleva kirjoittaja<br />
on taiteilijan tuki.<br />
Vuodesta 1946 alkaen on Kauko<br />
Lehtisen töitä ollut näytteillä. Paitsi<br />
kotikaupungissaan Turussa, on hänen<br />
töitään ollut Suomessa näytteillä<br />
useamman kerran Helsingissä<br />
Taidehallissa, Pinxissä, Artekissa,<br />
Ateneumissa, Amos Andersonilla<br />
sekä Oriveden ja Sysmän kesänäyttelyissä,<br />
Hämeenlinnassa ja<br />
Uudessakaupungissa.<br />
Vuodesta 1963 alkaen on hänen<br />
töitään ollut ulkomaiden museoissa<br />
näytteillä. Mainittava on biennaalit<br />
Säo Paulossa ja Rostockissa sekä<br />
yhteisnäyttelyihin osallistuminen<br />
Ruotsissa, USA:ssa, Länsi-Saksassa,<br />
Norjassa, Jugoslaviassa, Espanjassa,<br />
Neuvostoliitossa, Puolassa,<br />
Unkarissa, Australiassa, Tanskassa,<br />
Italiassa, Hollannissa ja Intiassa.<br />
TUNNUSTUSTA<br />
Kauko Lehtinen on sijoittunut<br />
palkinnoille taidekilpailuissa. Hän<br />
on saanut 14 eri stipendiä, mm.<br />
valtion viiden vuoden apurahan<br />
1971— 75 ja taiteilijaprofessuurin<br />
1976— 80. Pro Finlandia-mitali tuli<br />
1971.<br />
Lehtisen töitä on kotimaan museoissa,<br />
kokoelmissa ja eri säätiöiden<br />
hallussa. Hän on kahdeksan eri<br />
taiteilijajärjestön jäsen ja hänellä<br />
on luottamustoimia näissä sekä valtion<br />
ja Turun kaupungin lautakunnissa.<br />
HARRASTUS<br />
taiteen ohella on puutarhatyö jo 15-<br />
vuotiaasta lähtien. — "Olisin puutarhuri,<br />
jos en olisi maalari.”<br />
Jatk. s. 35
■ Jo yli kahdeksan vuosikym<br />
m enen ajan on Turun<br />
kaunis kauppahalli ollut tä käläisen<br />
elintarvikekaupan eittäm<br />
ätön keskus, jossa asioim<br />
inen on monen monessa<br />
turkulaisperheessä äidiltä<br />
tyttärelle siirtynyt jokaviikkoinen<br />
traditio. Tälle perinteelle<br />
lupaa valoisaa tulevaisuutta<br />
hallissa juuri päättynyt peruskorjaus,<br />
jossa vanhaan taloon<br />
on — sen m iljöötä kuitenkaan<br />
m uuttamatta — tuotu nykyajan<br />
kaupankäynnin vaatima<br />
välineistö. Uudistunut kauppahalli<br />
avaa ovensa yleisölle<br />
noin viikon kestävien muuttopuuhien<br />
jälkeen juuri ennen<br />
juhannusta eli 19. 6. ■ Uusittua kauppahallia <strong>1978</strong>. — Valok. I. R.<br />
Peruskorjattu Kauppahalli<br />
erikoismyymälöiden keskus<br />
— Halli on nyt peruskorjattu terveudenhoitolain<br />
vaatimuksia vastaavaksi,<br />
kertoo myyntipaikkojen<br />
tarkastaja Mauri N ie m i kiinteistöosastolta.<br />
Vanhan myymälärakennuksen<br />
"aaltoileva lattia" on<br />
uusittu kokonaisuudessaan ja peitetty<br />
punertavilla laatoilla. Ilmastointi<br />
on uudistettu ja jokaiseen<br />
tonttiin vedetty vesi- sekä viemärijohdot.<br />
Uuteen huoltorakennukseen<br />
on sijoitettu tilava lihanleikkaamo,<br />
jäähdyttämöjä ja sosiaalitilat noin<br />
200 henkilöä varten. Rakennus on<br />
varustettu 1000 kilon tavarahissillä<br />
ja jätepuristimella.<br />
— Kaikki tonttien rakenteet on<br />
kunnostettu ja maalattu ja osaan<br />
myymälöistä on tässä yhteydessä<br />
asennettu myös käsikylmiöt. Korjaustyö<br />
on tehty perinteisessä hengessä,<br />
sillä vanhan hallin omalaatuinen<br />
miljöö halutaan säilyttää tulevillekin<br />
polville.<br />
— Kaksi hallin 75 tontista on entisöity<br />
niiden alkuperäiseen eli vuoden<br />
1896 asuun. Mistään pienoismuseoista<br />
ei kuitenkaan ole kysymys.<br />
Näistä pikkupuodeista myydään<br />
siirtomaatavaroita.<br />
— Uusittuun halliin tulee yleisökahvio<br />
ja runsaasti erikoismyyntipisteitä<br />
— kahvia, makeisia, juustoja<br />
— jotka omalta osaltaan laajentavat<br />
ja monipuolistavat hallikauppaa.<br />
TONTIT<br />
TÄYTTYVÄT<br />
— Ennen peruskorjausta talossa<br />
elettiin "pim eiden käytävien aikaa",<br />
sillä pitkään jatkunut epävarmuus<br />
hallin kohtalosta karsi kauppiaskuntaa.<br />
Korjausvaiheen aikana on pohdittu<br />
puolelta jos toiseltakin kysymystä<br />
siitä olisiko myyntivalikoimaa<br />
laajennettava esimerkiksi tekstiilien<br />
suuntaan. Mutta terveysviranomaiset<br />
ovat näille ajatuksille, jopa jo grillihankkeille,<br />
varsin kielteisiä. Tätä<br />
täytyy ihmetellä, sillä marketeissakin<br />
myydään elintarvikkeita, grillataan<br />
ja levitellään tekstiilejä samoissa<br />
tiloissa.<br />
— Hallimyymälässä oli korjauksen<br />
valmistumisvaiheessa tarjolla vuokralle<br />
21 tonttia. Hakemuksia on tullut<br />
runsaasti, ja todennäköistä on,<br />
että kauppa käynnistyy jokaisessa<br />
myymälässä. Hallin luonne elintarvikekeskuksena<br />
tulee säilymään,<br />
mutta sitä täydennetään entisestään<br />
erikoismyymälöiden avulla.<br />
KAUPPAA KOKO<br />
KORJAUSAJAN<br />
Arkkitehti Alex Nyströmin suunnitteleman<br />
Turun kauppahallirakennuksen<br />
peruskorjaus käynnistyi pitkien<br />
neuvottelujen ja kiistojenkin<br />
jälkeen vuonna 1976. Korjaus aloitettiin<br />
hallin Linnankadun puoleisesta<br />
osasta ja huoltorakennuksen<br />
teosta. Toisen työvaiheen aikana<br />
kunnostettiin rakennuksen Eerikinkadun<br />
puoleinen osa, rakennettiin<br />
jalankulkuväylä talon kauppatorin<br />
puoleiselle sivustalle ja 75 auton<br />
parkkipaikka vanhan huoltorakennuksen<br />
paikalle.<br />
— Työ tehtiin vaiheittain siksi,<br />
että kaupankäynti on voinut jatkua<br />
koko pitkän korjausvaiheen ajan.<br />
KAUPPIAAT<br />
YHTEISTYÖHÖN<br />
Kauppahallin peruskorjauksen<br />
merkeissä perustettiin Turkuun<br />
Kauppahalliyhdistys, jonka puheenjohtajana<br />
toimii johtaja Kalevi<br />
V a I m e.<br />
— Yhdistyksen edustaja on koko<br />
korjauksen ajan ollut mukana työtä<br />
valvovassa toimikunnassa. Näin<br />
hallikauppiaat ovat saaneet äänensä<br />
kuuluviin eli kyenneet vaikuttamaan<br />
mm. tonttien sijoituskysymykseen ja<br />
tiskimalleihin, sanoo johtaja Valma.<br />
— Jokainen hallikauppias tervehtii<br />
tehtyjä uudistuksia ilolla. Huolta<br />
tuottavat sen sijaan kaupungin<br />
uudet vuokramääreet, jotka tulevat<br />
monille yrittäjille varsin raskaiksi.<br />
KAHVIA, PUHEITA,<br />
ARPOJA<br />
Turun kauppahallin uusi tuleminen<br />
alkaa juhlavissa merkeissä; erikoistarjousten<br />
lisäksi tarjotaan yleisölle<br />
kahvit, erilaista ohjelmaa ja<br />
yleisöarpajaiset.<br />
— Kauppahalli tulee jatkamaan<br />
elintarvikkeisiin erikoistuneena keskuksena,<br />
jossa asiakas saa ajanmukaisessa<br />
ympäristössä yksilöllistä<br />
oalvelua, täsmentää johtaja Kalevi<br />
Valme. — RK.<br />
KAUPPAHALLIN SYNTYVAIHEET<br />
Kauppahallin nyt uudistettuna avautuessa kannattaa luoda katsaus sen<br />
syntyvaiheisiin noin 100 vuotta sitten. Jo 1870-luvun lopulla alettiin Turkuun<br />
puuhata pohjoismaisia mittasuhteita vastaavaa kauppahallia, mutta vasta<br />
vuosina 1893— 97 se rakennettiin arkkitehti Gustaf Nyströmin suunnitelmien<br />
mukaan.<br />
Näin kirjoittaa tri C.-J. G a r d b e r g Turun kaupungin historian 1357—<br />
1917 osan toisen niteen sivuilla 342—344:<br />
□ Pohdittaessa vuonna 1879 asemakaavanuudistusta<br />
herätettiin ajatus<br />
Aurakadun ja Puolalankadun välisen<br />
korttelin yläosan varaamisesta<br />
kauppahallille, ja kolme vuotta<br />
myöhemmin kauppias J. W. Rautell<br />
teki ehdotuksen hallin rakentamisesta<br />
ruokatavarain ja muiden tarvikkeiden<br />
välityskauppaa varten<br />
mainitulle paikalle. Valtuusto hylkäsi<br />
ehdotuksen, mutta asetti vähäistä<br />
myöhemmin hai li kysymystä tutkimaan<br />
komitean, jonka jäseniksi valittiin<br />
muun muassa Rautell sekä<br />
kreivi C.M.M. Armfelt. Viimeksi mainittu<br />
oli Rautellin aloitetta käsiteltäessä<br />
tähdentänyt hallin tarpeellisuutta,<br />
mutta pitänyt tämän ehdottamaa<br />
paikkaa sopimattomana. Komitea<br />
tarvitsi yksitoista vuotta valmistaakseen<br />
lausuntonsa, ja hitaudesta<br />
oli ainakin se hyöty, että mielipiteet<br />
tällä välin ennättivät kypsyä hankkeelle<br />
myönteisiksi.<br />
Komitean mielestä halli oli varattava<br />
pelkästään ruokatarpeiden<br />
kauppaan, koska juuri nämä kärsivät<br />
torilla tapahtuneen tavarankäsittelyn<br />
siivottomuudesta.<br />
Mietinnön joutuessa keväällä 1893<br />
valtuuston käsiteltäväksi ei enää kukaan<br />
periaatteessa vastustanut hallin<br />
rakentamista, mutta siellä vaadittiin<br />
komitealta lisäselvityksiä. Tämä<br />
kääntyi arkkitehti Gustaf Nyströmin<br />
puoleen, jonka laatima uusi kustannusarvio<br />
päättyi 300.000 markkaan.<br />
Kojujen määrää oli lisätty vain<br />
154:ään, mutta Nyström piti välttämättömänä<br />
varustaa halli lämpöjohdolla.<br />
Myyjät lämmittelisivät, hän sanoi,<br />
kylmällä ilmalla joka tapauksessa<br />
itseään petrolikeittimillä ja hiilipannuilla,<br />
jotka pilaisivat ilman, eikä<br />
kaikki myytävä tavarakaan sietänyt<br />
pakkasta. Tontilta oli löytynyt<br />
huonoa pohjavettä, jota arveltiin vesijohdon<br />
saantiin asti voitavan käyttää<br />
kala-altaissa.<br />
□ Vaikka uusi arvio osoittikin<br />
entistä suurempaa, 12.875 markan<br />
vuotuista voittoa, säikähtyivät kaupunginvaltuutetut<br />
kohonneita kustannuksia.<br />
Hallivaliokunnan puheenjohtaja,<br />
arkkitehti C. J. von Heideken<br />
lohdutti epäileviä sillä, että<br />
vain välityskauppa oli siirtyvä torilta<br />
halliin muun jäädessä ennalleen<br />
ja ettei siis ollut aihetta odottaa<br />
kovin suurta lovea torikojujen<br />
vuokrista kertyvään tuloon. Yksityiskohdista<br />
suoritettiin monia äänestyksiä,<br />
ja päätös tämän suuren rakennuksen<br />
pystyttämisestä saatiin<br />
aikaan joulukuun 14 päivänä 1893.<br />
Kauppahalli määrättiin varustettavaksi<br />
lämmityslaittein, mutta menetelmä<br />
jätettiin avoimeksi.<br />
Hallirakennuksen alkaessa valmistua<br />
v. 1896 kaupunginvaltuusto päätti,<br />
että suolakalaa lukuun ottamatta,<br />
kaiken elintarvikkeiden välityskaupan<br />
oli vuoden 1897 alusta Aleksanterintorilla<br />
lakattava; rahatoimikamari<br />
sai kuitenkin luvan siinä a-<br />
pauksessa, että esiintyisi hallikojujen<br />
liikakysyntää, tilapäisesti luovuttaa<br />
torin itäreunasta myyntipaikkoja<br />
sellaiselle ruokatavaralle, jonka likaantumisen<br />
vaara oli vähäinen.<br />
Vain neljä paikkaa vuokrattiin suolakalan<br />
myyjille Eerikinkadun varrelta,<br />
ja Kalastajasataman luota<br />
vuokrattiin muutamia paikkoja juurikkaiden<br />
ja vihannesten myyjille.<br />
Hallin liha- ja makkarakauppiaiden<br />
sekä näiden apulaisten tuli<br />
käyttää valkoista, pestävää pukua.<br />
Kun hallin myyjät eivät sen pitkänä<br />
aukioloaikana voineet poistua rakennuksesta,<br />
rupesivat muutamat<br />
vanhat vaimot omin lupinsa raahaamaan<br />
isoja pannuja kuumaa<br />
kahvia hallin poikkikäytäviin, mistä<br />
myyjättäret sitä sitten noutivat. Epäjärjestyksen<br />
poistamiseksi perustettiin<br />
v. 1902 halliin kaupungin toimesta<br />
kahvikeittiö, mistä kahvia<br />
tarjoiltiin kojuihin, ja kaikki muu<br />
kahvin tarjoilu kiellettiin. Hallin kellariin<br />
rakennettiin v. 1907 koneellinen<br />
jäädytys- ja jäähdytyslaitos.<br />
□ Vuonna 1898 toimitetussa huutokaupassa<br />
vuoden pituisista vuokraoikeuksista<br />
hallikojuihin tarjottiin<br />
niistä yhteensä 59.663 markkaa.<br />
Rakennus tuotti siten hyvän voiton<br />
kaupungille, ja "Aleksanterintorille<br />
suolaisen kalan myymistä sekä tehtaan-,<br />
käsityön- ja kotiteollisuudentuotteiden<br />
ja pikkurihkaman välityskauppaa<br />
varten viitoitetuilta paikoilta"<br />
saatiin silti 13.201 markkaa, siis<br />
suunnilleen sama summa kuin toreilta<br />
kaikkiaan ennen hallin rakentamista.<br />
Vuonna 1903 korotetiin vähintä<br />
hyväksyttävää tarjousta hallikojun<br />
vuokrasta 225— 300 markasta<br />
3C0— 500 markkaan ja samalla määrättiin,<br />
että kauppiaat saisivat, jos<br />
haluaisivat, huutokaupatta jatkaa<br />
sopimustaan kahdeksi vuodeksi.<br />
Kolmivuotinen vuokrakausi tuli täten<br />
yksivuotisen rinnalle käytäntöön.<br />
Vuonna 1912 kojut jaettiin yhteentoista<br />
ryhmään, sen sijaan että i-<br />
kaisemmin oli erotettu vain kala-,<br />
maito- ja muut myymälät, ja minimivuokrat<br />
säädettiin vaihtelemaan<br />
eri ryhmissä 300:sta 700 markkaan.<br />
Vuokrakausi pidennettiin viiteen<br />
vuoteen, mutta se voitiin rahatoimikamarin<br />
suostumuksella keskeyttää.<br />
□ Vain siinä tapauksessa, ettei<br />
aluksi kaikkia kojuja saatu vuokratuksi<br />
ruokatavarakauppiaille, voitiin<br />
niitä tilapäisesti käyttää muuhun<br />
tarkoitukseen. Halli oli sijoitettava<br />
toisaalta lähelle Aleksanterintoria,<br />
toisaalta lähelle jokea, ja nämä ehdot<br />
täytti Eerikin-, Linnan-, Aura- ja<br />
Kristiinankatujen välinen kortteli.<br />
■ Ulkolaisia juomia ja makkaroita myytiin hallin keskiosassa ennen ensimmäistä<br />
maailmansotaa.
■ Turku-seuran toukokuun retket<br />
vetivät jälleen runsaasti jäsenistöä<br />
mukaan. Tässä kuvassa istutaan<br />
Metsämäen uuden raviradan katsomossa<br />
kuulemassa selostusta raviradan<br />
toiminnasta.<br />
Eerikinkadun puolelia omisti kaupunki<br />
entuudestaan keskimmäisen<br />
tontin, ja se oli rakentamaton, lu t <br />
ta jos halli olisi sijoitettu pelkästään<br />
siihen, talosta olisi tullut leveä<br />
muodoltaan ja julkisivultaan pitkä,<br />
mikä olisi ollut omiansa lisäämään<br />
rakennuskustannuksia — vuosisadan<br />
lopun arkkitehtuuri vaati näet<br />
runsasta julkisivun koristelua. Kannatti<br />
ennemmin ostaa vastaava Linnankadun<br />
puoleinen tontti, jonka<br />
kauppias J. W. Blomberg oli valmis<br />
myymään 50.000 markasta; näin tulisi<br />
hallista kapea, siihen pääsisi<br />
kahdelta kadulta ja sen sivuille<br />
mahtuivat aikoinaan rakennettavat<br />
vaakahuone ja lihantarkastusasema.<br />
Tosin siitä tuli, komitea jatkoi, 148-<br />
kojuinen ja sellaisena ehkä hieman<br />
liian suuri, mutta oli edullisempaa<br />
rakentaa tulevaisuuden varalle kuin<br />
myöhemmin ryhtyä jatkamaan valmista<br />
rakennusta. Komitea arvioi<br />
rakentamiskustannukset — tontinosto<br />
mukaan luettuna — 193.000<br />
markaksi sekä vuotuiset menot —<br />
koron ja 1 % kuoletuksen pääomalle<br />
huomioon ottaen — 21.000 markaksi.<br />
Kojuista se laski saatavan<br />
vuokria ainakin 31.500 markkaa, ja<br />
kun kaupanteon torilla ei voinut<br />
olettaa tykkänään lakkaavan, ei kaupunki<br />
ollut menettävä torikaupasta<br />
nauttimaansa yli 13.000 markan<br />
vuokratuloa ainakaan kokonaisuudessaan.<br />
Komitea ei ollut pystynyt<br />
ratkaisemaan kysymystä hallin vedensaannista,<br />
vaan vihjaisi kaivonporausten<br />
mahdollisesti tuottamiin<br />
tuloksiin tai sadeveden keräämiseen<br />
hallin katolle.<br />
Kevätretkeilyt yhä<br />
suosittuja<br />
Turku-seuran retkeilyjaosto valmisteli<br />
neljä kulttuuriopintoretkeä<br />
toukokuulle. Retket olivat täysosumia.<br />
RAVIRATA JA HELLAS<br />
Kaunis, aurinkoinen sää suosi ensimmäistä<br />
retkeä 4. 5., jolloin torille<br />
oli hälytettävä viideskin linja-auto.<br />
Mukana oli siis n. 250 jäsentä.<br />
Turku-seuran retkeilyjaoston muodostavat<br />
asiantuntijaoppaat, jotka<br />
näillä matkoilla toimivat utoissa<br />
selostajina reitin ja kohteiden nähtävyyksistä.<br />
Kukin vuorollaan ottaa<br />
myös vastatakseen yhden retken<br />
erikoisvalmistelut, ja tämän hoiti<br />
nyt Rauni Arvela.<br />
Makeistehdas Hellas oli ensimmäinen<br />
kohde, jossa tehtaan omat<br />
oppaat selostivat tehtaan toimintaa.<br />
Retkeläiset saivat myös suut makeiksi.<br />
Kierros jatkui läheisillä Kärsämäen<br />
uusilla tehdasalueilla, ja päätyi<br />
Metsämäen uudelle raviradalle.<br />
Siellä raviradan asiantuntijahenkilöt<br />
selostivat raviradan toimintaa,<br />
toto-peliä ja paljon muuta. Uuden<br />
katsomon lasiseinän suojissa on<br />
mieluista seurata kilpailuja huononkin<br />
sään vallitessa. Nytkin voitiin<br />
seurata harjoituksissa olevien hevosten<br />
kaunista menoa ja lisäksi<br />
tutustuttiin uusissa hevostalleissa<br />
juoksijoihin. Alueella on jäljellä vielä<br />
1400-luvulta peräisin olevia Metsämäen<br />
kartanorakennuksia. — Yllätyksenä<br />
osallistujat saivat lahjoituksena<br />
vapaaliput seuraaviin ravikilpailuihin.<br />
TOINEN RETKI<br />
RAISION TEHTAILLE<br />
Viisi linja-autollista täyttyi myös<br />
retkeläisistä, kun Ritva Metsämäen<br />
ja muiden retkeilyjaoston jäsenten<br />
opastamina mentiin "Rahalliseen<br />
Raisioon".<br />
Tehtaan ystävällinen pr-päällikkö<br />
Jarkko Heino avustajineen opasti<br />
ryhmiä tutustumiskierroksella. Nämä<br />
tehtaat ovat valtavasti vuosi vuodelta<br />
laajentuneet ja yhä uusia osastoja<br />
on tulossa.<br />
Retkeläisten suureksi ihastukseksi<br />
tarjosi tehdaslaitos Turku-seuran<br />
jäsenille oikeat kaakku- ja pullakahvit<br />
näyttäen todeksi maininnan<br />
rahallisesta Raisiosta.<br />
Raision kaupunkiin tutustuttiin<br />
Raisio-seuran puheenjohtajan Paavo<br />
Niemisen ja kulttuurisihteeri Kauko<br />
Kruskopfin opastuksella.<br />
KOLMAS RETKI<br />
TURUN POHJOISALUEILLE<br />
Loistava kevätsää seurasi kolmattakin<br />
retkeä ja ehkä sen ansiosta<br />
oli ennätysmäärä osanottajia eli n.<br />
300.<br />
Useimmille retkeläisille uusien<br />
asuntoalueiden näkymät olivat ennestään<br />
tuntemattomia, ja saatiin<br />
todeta miten Turku on laajentunut<br />
näille vanhemman väen entisille<br />
retkeilypoluille sekä uimarannoille.<br />
Niin Aunela, Vienola, Jyrkkälä,<br />
Härkämäki, Suikkila, Nättinummi<br />
kuin Runosmäkikin olivat kauniisti,<br />
mutta osittain melko tiheästi rakennettuja.<br />
Koska nämä alueet sijaitsevat<br />
mäkisessä maastossa, on ne<br />
saatu melko vaihteleviksi kallio-,<br />
metsikkö-, kenttäalueineen.<br />
Retkeilyjaoston oppaat, tällä kertaa<br />
lähinnä kolmannen retken valmistajan<br />
eversti evp. Veikko Hassisen<br />
johdolla, tunsivat hyvin seudut<br />
ja jakelivat runsaasti tietoutta. Suikkilassa<br />
poikettiin seurakuntatalolle,<br />
jossa paikallinen asukas valtiot,<br />
kand. Sirpa AIa n iv a selosti<br />
Suikkilan syntyä ja kasvua.<br />
Tavanmukainen laitokseen tutustuminen<br />
tapahtui Maito-Auraan,<br />
jonka isännöitsijä Sakari V a i n io<br />
monine oppaineen ohjasi kiertokäyntiä<br />
"maitotehtaassa". Kävijät<br />
laskivat turkulaisittain vähän leikkiä<br />
asioista, kun lehmiä ei näkynyt eikä<br />
lehmänlämmintä maitoakaan.<br />
Tehtaan putkistossa painui näet<br />
jäähdytetty maito kovaa vauhtia.<br />
Isännöitsijä Vainiolta kysyttiin<br />
rakennettiinko Maito-Aura tarkoituksellisesti<br />
tämän Rieskalähteen<br />
tien varteen, jotta voitiin lisätä hyvää<br />
vettä maitoon. Näin kerrotaan<br />
muinoin Turkuun hevosilla tinkimaitoa<br />
kuljettaneiden tehneen?<br />
Maito-Aura lahjoitti kullekin<br />
osanottajalle mieluisan pakkauksen<br />
tuoremehuja ja jogurttia. Sii.ä tässäkin<br />
suuret kiitokset lahjoituksesta.<br />
NELJÄS RETKI HIRVENSALOON<br />
JA PIKISAAREEN<br />
Viimeistäkin tämän kevään opintoretkeä<br />
suosi hieno sää. Niinpä<br />
tarvittiin kuusi linja-autoa, mikä<br />
merkitsi jo yli 300 osanottajaa.<br />
Wäinö Aaltosen lapsuudenkotia<br />
selosti Hirvensalon ja Wäinö Aaltosen<br />
elämäntyön verraton tuntija<br />
koulunopettaja Antti Lehtinen. Saatiin<br />
kuulla Wäinö-pojan koulutiestä<br />
alkaen akateemikoksi ja maankuuluksi<br />
kuvanveistäjäksi.<br />
Pikisaaren vanhasta tervasatamaalueesta<br />
ja luotsien lähtösatamasta<br />
sekä alueen asukasyhdyskunnasta<br />
saatiin elävä kuva, kun konsuli<br />
Armas Jokinen merenrannan pollarille<br />
seisten kertoi tästä lapsuutensa<br />
kotipaikasta.<br />
Asessori Ilmari Rinne luki 11-vuotiaan<br />
koulupojan Fredrig Geisorin<br />
juuri samana päivänä julkaistua<br />
"Pikisaaren Sanomia” .<br />
Tämä hauskasisältöinen lehti ilmestyy<br />
viikottain monisteena, pojat<br />
myyvät.<br />
Pikisaaren mutkikkaat vanhat<br />
kujat, samaten kuin koko Hirvensalon<br />
kapeahkot tietkin jossain<br />
määrin vaikeuttivat pitkän linja-autokaravaanin<br />
pääsyn eräisiin aiottuihin<br />
kohteisiin. Sen sijaan poikettiin<br />
historiallisen Friskalan kartanon<br />
pihalle, jonka keskellä ikitammi<br />
levittäytyy. Täällä Antti Lehtinen<br />
kertoi kuulijakunnalle mielenkiintoisia<br />
talon historiaan liittyviä tapauksia.<br />
Kiertoajelu jatkui vielä eräille<br />
Hirvensalon kauneimmista seuduista<br />
ennen paluuta Turkuun.<br />
Osallistujat pitivät kaikkia neljää<br />
retkeä erittäin onnistuneina ja kiittivät<br />
Turku-seuraa sekä sen oppaita<br />
miellyttävistä elämyksistä.<br />
Ilmari R in n e<br />
Sofi on kippiä<br />
Mä meinasi mennä Sofil kertoma<br />
semmost assia ku mul tänäpä aamul<br />
tapahtus. Mut siäl oli ovi reekelis,<br />
mikä ny o sit tullu, ei heijä oves oi<br />
pruukannu tähä aikka päiväst lukus<br />
olla. Mä hakkasi vähä friskemmi<br />
ovem pääl, siält sit Sofi tuli avama<br />
ja oli yätröijy pääl ja niim pal pleiki<br />
naamastas. Mä oikkem peljästysi,<br />
olek sä kippiä, mä kysysi. Em mä<br />
n» enä ole, tul Tilta sisäpuol vaa,<br />
mä juttele sit. No se oli ohtol ku<br />
mä sänkkym meni, ni uni sit ei milläm<br />
pelil meinannu silmin tulla. Mä<br />
funterasi vaa kaikelaissi assioi, ja<br />
ku Fransiki täi viikol o yätuuris,<br />
tuntus kaik viäl kalssemalt.<br />
Voi hyväneaika, mikä sunt nyt sit<br />
rikeras? Sä tairat olla ihan kuitis<br />
kunnos. Kyl mä melkke seekertti<br />
siit ole, et mikä mun tommottos<br />
fiiras. Se se oli ku toi meijä Hannes<br />
kävi pikimälttäs täsä päiväl ja<br />
hollas semmost, et hän ruppe pykämä<br />
tonne Pakal, ja puhus sitä oikke<br />
alvarim pääl. Enkä mä sit yhtä eine<br />
vertta häne meininkeistäs tvkänny,<br />
ku sanos et velkkaki täyty otta. Älä<br />
sä Sofi tommossi murhetu, kyl nuaret<br />
ai assias klaara. Kyl mar se tosi<br />
kans o meins Sofi ja kysys et viäläks<br />
jaksat kuulustella niit yälissi<br />
vaivoi. Tiätty, puhu sä vaa, mä sanosi.<br />
Juu ja sit mä tykkäsi et ai vaa<br />
oli jottan kokkari ja knöölei kyljette<br />
ai vaik mihem päi olis ittes sortteranu.<br />
Mä nousi ylös ja rupesi sitä<br />
polstari oikke syynämä, mut sii samas<br />
mul tuli sit klooki olo tost rinnan<br />
kohralt ja rupes kauhiast miälem<br />
pääl kävmä. Enkä mä tiänny,<br />
jos mul mittän tropeika oli koto.<br />
Tual senkilooras oli sit senttä noit<br />
ruskioi hermotipoi, niit mä sit oti<br />
vere joukos ja meni sänkkv. Siihe<br />
mä sit heräsi ku jotta hakkamist<br />
kuulus.<br />
Mä heräti sun nyt sit iha suottas,<br />
olisit saanut viäl rauhas maata. Ei<br />
yhtikäs, mä ole iha friski jo taas ja<br />
täytyy mun ruveta ruokkaki laittama<br />
ku Fransi tyäst tule. Vaik kyl toi<br />
ruaka tänäpä äkki tule, ku mä ole<br />
jo lihakki förvellanu ja se iso pilkkumi<br />
on täys valmist makkiasoppa.<br />
Kyl sul Sofi o ollu vaikkia yä ja<br />
viäl aamulki. Et sä sit mittän tiärä,<br />
et vosikka meijän trapu ette aamul<br />
ajo. Tul huame meijän pual nii näät<br />
sit mitä se troskillas toi.<br />
IRJA SALOVAARA<br />
KUULUISA SUOMEN TALOUSSEURAN PORTTI JA TALO<br />
■ Finska Hushållningssällskapet eli Suomen Talousseura, joka 1797<br />
perustettiin Turkuun, on lähes vanhin seura Turussa. Sen historiallisesti<br />
arvokas rakennus, portti ja piha Vartiovuorenmäen rinteessä ovat nyt joutuneet<br />
"tulilinjalle."<br />
Seura aikoo rakentaa Vartiovuorenmäen rinteeseen omalle tontilleen<br />
kaksi asuinkerrostaloa, mutta on saanut vastaansa vanhan Turun merkittävien<br />
näkymien ja rakennusten säilyttämistä ajavat piirit. Useimmat pitävät suositeltavana,<br />
että kaupunki luovuttaisi seuralle tontin muualta tällaista rakentamista<br />
varten ja nämä historiallisesti arvokkaat alueet säilytettäisiin koskemattomina.<br />
Talousseuralla on tietysti omat painavat syynsä asuinrakennusten<br />
saamiseen. Siksi senkin kannan puoltajia on monia. — I. R.
Dipl.ins.<br />
LAURI JUVANI:<br />
T U R U N TEKOALTAAT<br />
osaratkaisuna vesipulmaan<br />
■ Turun kaupungin ja kaupunkiseudun<br />
raakaveden<br />
saanti on jo pitkään ollut<br />
huolen aiheena vastuunalaisten<br />
viranom aisten<br />
suunnitelmissa. Eri vaihtoehdot<br />
on tarkkaan harkittu.<br />
□ Kaukovedenhankinta Yläneen<br />
— Oripään— Säkylän suunnalta on<br />
kohdannut ankaraakin arvostelua.<br />
Ennalta ajateltujen ja mahdollisesti<br />
ympäristöön vaikuttavien seurausten<br />
perusteellinen selvittely ja tutkim ukset<br />
ovat vieneet aikaa odotettua<br />
enemmän. Siitä syystä Turun kaupunki,<br />
sen ympäristökunnat Kaarina<br />
ja Raisio— Naantali ovat varautuneet<br />
torjumaan kuivakausien aiheuttamaa<br />
vesipulaa suunnittelemalla ja<br />
rakentamalla tekoaltaita kevät- ja<br />
sadekausien jokivesille. Näitä voidaan<br />
myöhemmin tarpeen mukaan<br />
pumpata kunnallisen puhdistamon<br />
kautta yleiseen vesijohtoverkostoon.<br />
Tällaisilla tekoaltailla eli tekoiärvillä<br />
on myös merkitystä vesien virkistyskäytössä.<br />
Raisionjoessa ovat Merttelän allas<br />
ja Histan vesilaitoksen yläpuolella<br />
olevat altaat sekä näiden vierellä<br />
oleva Haunisten allas io valmiina,<br />
Kaarinan kunta suunnittelee Liedon<br />
kunnan raialla tekojärveä Littoistenjärven<br />
säännöstelyvaran lisäksi.<br />
Suunnitelmien toteuttaminen vaatii<br />
aikanaan vesioikeuden luvan.<br />
□ Turun kaupunki on säännöstellyt<br />
vuodesta 1923 käyttöön otetun<br />
Hälisten vesilaitoksen raakaveden<br />
saantia Aurajoen Halistenkosken<br />
vanhan myllypadon avulla.<br />
Sen jälkeen on vedenhankinnan<br />
turvaamiseksi valmistunut<br />
Pohjaveden otto Kaarningolta<br />
Savojärven säännöstely<br />
Paimionjoesta lisäveden pumppaus<br />
Halistenpadon korottaminen<br />
Pohiaveden otto lentokentän<br />
alueelta.<br />
— Aloittamista odottaa kuluvana<br />
vuonna<br />
Maarian allas eli Vähäjoen<br />
säännöstely<br />
Dipl.ins. Lauri Juvani<br />
— Tulevaisuudessa mahdollisesti<br />
toteutettavat vaihtoehdot ovat mm..<br />
Vedenotto Lies- ja Salkolanjärvistä<br />
Tammelassa<br />
Vesihallituksen suositus lisäveden<br />
hankintaan Pyhäjärvestä<br />
Pohjaveden otto Oripään-Virttaankankaalta<br />
Aurajoen Liedon allas<br />
Tekopohjaveden muodostaminen<br />
Suolaisen meriveden demineralisointi<br />
Pyhäjärven suojeluvhdistyksen<br />
suositus lisäveden hankinnasta<br />
Loimijoesta<br />
Kakskerranjärven säännöstely<br />
— Tästä luettelosta jo ilmenee,<br />
että Turun kaupungin ja sen lähiympäristön<br />
veden tarve on polttava.<br />
Nykyinen raakaveden määrä ja ennen<br />
muuta sen laatu eivät tyydytä<br />
asutuksen vaatimuksia. Aurajoen<br />
vedet ovat rikkakasvihävitteiden ja<br />
muiden vesille vaarallisten myrkkyjen<br />
käytön johdosta maamme jokivesistä<br />
saastunermpia. Fenoksihappopitoisuudet<br />
ja typpiyhdisteet sekä<br />
kloorattujen fenoolien pitoisuudet<br />
ovat jopa 4— 5 kertaa maamme jo <br />
kivesien keskiarvoja suuremmat.<br />
□ Jokainen turkulainen on tuntenut<br />
omassa taloudessaan nämä jo <br />
kiveden maku- ja hajuhaitat. Esteettisiä<br />
haittoja vakavampia ovat<br />
kuitenkin vesimyrkkyjen biologiset<br />
vaikutukset ihmisiin ja luontoon.<br />
Yliopiston tutkijat ovat havainneet<br />
soluviljelmien tuhoutuvan Aurajoen<br />
puhdistetussakin jokivedessä.<br />
Huonekasvit sairastuvat ja kotieläimet<br />
kieltäytyvät vaistonvaraisesti juomasta<br />
vesijohtovettä. Tutkimukset<br />
eivät ole vielä täydellisesti selvittäneet<br />
— ja tuskin pystyvät selvittämäänkään<br />
— miten pienetkin puhdistusprosessin<br />
läpäisseet myrkkypitoisuudet<br />
vaikuttavat fyysiseltä<br />
kunnoltaan erilaisiin ihmisiin.<br />
— Kuluvan vuoden aikana on jo <br />
ka tapauksessa odotettavissa lääkintöhallituksesta<br />
uudet ohjeet talousveden<br />
laatuvaatimuksista. Äkillisiä<br />
ripulitapauksia sekä asukkaiden<br />
suhteellisen suurta mahasyöpään<br />
sairastuvuutta Turun yliopiston<br />
tutkijaryhmä selvittää samaan aikaan.<br />
— Näissä tutkimuksissa on ongelmana<br />
mm. se, että jokiveden<br />
puhdistusmenetelmissä ei ole keksitty<br />
käyttökelpoista typenpoistotapaa.<br />
Liiallinen typpiyhdistemäärä<br />
vedessä on erikoisesti lapsille vaarallista.<br />
□ Nykyisin käytössä olevan jokiveden<br />
puhdistusta on mahdollista<br />
tehostaa. Pienillä aktiivihiilisuodattimilla<br />
sitä on perheissä jo suoritettu.<br />
Turun kaupungin vesilaitoksella<br />
näiden laitteiden hankinta<br />
vaatisi ehkä 20 Mmk:n kustannuksia.<br />
Tämä turkulaisten odottama<br />
uudistus veden maku- ja hajuhaittojen<br />
poistamiseksi olisi ensi tilassa<br />
saatava kaupungin menoarvioon.<br />
Nopeasti toteutettavana parannuksena<br />
se olisi huomattava edistys nykytilanteeseen<br />
verrattuna. Lopullinen<br />
ratkaisu on puhtaan raakaveden<br />
saanti ilman siihen liuenneita typpiyhdisteitä.<br />
— Turun kaupungin maisemaan<br />
vaikuttavat vedenhankinnan järjestelytyöt<br />
uusina vesialueina. Halistenkosken<br />
padon korkeutta nostettiin<br />
v. 1972 vesioikeuden luvalla 1,08 m.<br />
Korkeimman yliveden nostaminen<br />
näkyi Halisista aina Vääntelän kosken<br />
alapuolelle, Savijoen yhtymäkohtaan<br />
eli n. 8 km ja jokialtaan<br />
pinta-ala laajeni n. 6,2 ha. Selvimmin<br />
tämän joenuoman levenemisen<br />
huomaa aivan Hälisten padon yläpuolella,<br />
jossa mm. Iso-Kohmon tilan<br />
vesivahinkoalue on n. 1,2 ha ja<br />
Paaskunnan 0,7 ha. Veden varastotilavuus<br />
joessa lisääntyi 400 000 m3<br />
ja on nykyisin 960 000 m:!. Vahingonkorvaukset<br />
olivat n. 65.000,— .<br />
□ Maarian allas, jonka rakennustyöt<br />
alkanevat jo kuluvana vuonna,<br />
on suurempi työ. Vähäjoessa Avikin<br />
kartanon maalla vanhan Turun-<br />
Paattisten maantien sillan lähellä<br />
vesi kohoaa 10,25 m ja peittää alleen<br />
mm. kaupungin omistamia<br />
peltoja.<br />
— Altaan pituus on 4,8 km. Sen<br />
leveys on alajuoksulla 200— 300 m<br />
ja yläjuoksulla 90— 100 m sekä suurin<br />
syvyys 13 m. Säännöstelypato<br />
rakennetaan maapatona ja ohijuoksutus<br />
tapahtuu tunnelissa, jonka<br />
suuaukko on Avikin kartanon lähellä.<br />
— Vesi johdetaan Maarian altaasta<br />
Hälisten vesilaitokselle 800<br />
mm:n läpimittaisella 734 m pitkällä<br />
umpiputkella ja avouomassa, joka<br />
Lausteenojan kautta purkaantuu<br />
Vanhalinnan kohdalla Aurajokeen.<br />
Uuden altaan pinta-ala on n. 100 ha<br />
ja sen vesitilavuus 3,6 milj. m;{. Altaasta<br />
maksetut vahingonkorvaukset<br />
olivat yli 3,0 milj. mk.<br />
□ Lain mukaan vedensaanti kuntalaisille<br />
on ao. kunnan turvattava.<br />
Turku ja sen ympäristökunnat ovat<br />
perustaneet tätä asiaa ajamaan Turun<br />
Seudun Vesi Oy:n. Yhteiset<br />
kysymykset Rauman talousalueen<br />
kanssa ovat luoneet tiiviin yhteistoiminnan<br />
näiden kesken. Vesiasian<br />
ratkaisun välttämättömyyttä ja<br />
kiireellisyyttä osoittaa se, että kuluneen<br />
kevään aikana, ovat vaalipiirin<br />
kansanedustajat tehneet<br />
eduskunnassa kyselyn päätösten<br />
viipymisestä ja sen jälkeen eduskunnan<br />
valtiovarainvaliokunnan tarkastusjaosto<br />
on käynyt Raumalla,<br />
Uudessakaupungissa ja Turussa tutustumassa<br />
vesitilanteeseen.<br />
TURKU-SEURA,<br />
Å BO-SAMFUNDET r.y<br />
Toiminnanjohtaja<br />
Verksamhetsledare<br />
Ilmari Rinne<br />
Taskulantie — Taskulavägen<br />
1 G 116<br />
20300 Turku — Åbo 30<br />
Puh. — Tel. 382 596<br />
Taloudenhoitaja - Ekonomichef<br />
Ulla Eura<br />
Kristiinankatu — Kristinegatan<br />
10 A 15<br />
20100 Turku — Åbo 10<br />
Puh. — Tel. 24 992<br />
Svenskspråkig sekreterare -<br />
Ruotsinkielinen sihteeri<br />
Erik Bergh<br />
Svartmunkegränd —<br />
Mustainveljestenkuja 2 A<br />
20100 Åbo — Turku 10<br />
Tel. — Puh. 13 030<br />
Postisiirtotili - Postgiro<br />
TU 32 300-4<br />
— Vesialtaita rakentamalla ja<br />
käyttöveden puhdistustehoa parantamalla<br />
voidaan lopullista Turun vedenhankintaa<br />
siirtää ajallisesti jonkin<br />
verran. Jokivesien laatu ei siitä<br />
muutu. Ei myöskään Lounais-Suomen<br />
vesiensuojeluyhdistyksen aloite<br />
viljelys- ja karjatalouksien harjoittamisen<br />
rajoittamiseksi valumaalueella<br />
voi johtaa lopulliseen tulokseen.<br />
— Ainoan asukkaiden kannalta<br />
terveellisen, luonnon ja ympäristön<br />
suojelun mukaan hyväksyttävän<br />
vaihtoehdon antaa vesihallinnon ja<br />
vesioikeuden luvalla Lounais-Suomessa<br />
toteutettava puhtaaseen raakaveteen<br />
perustuva kaukoveden<br />
hankinta. Sitä ovat viranomaiset ja<br />
kunnat perusteellisesti ja kärsivällisesti<br />
selvittäneet. Sen vaikutusta<br />
koko alueella on tieteellisellä tarkkuudella<br />
tutkittu. Puhdas vesi on<br />
ihmisten perusoikeus.<br />
TURUN tuomiokirkon korjaukseen<br />
opetusministeriö on valtion<br />
osuutena myöntänyt 4,4 milj. markkaa,<br />
joka ei kokonaan kata valtiolle<br />
tänä vuonna kuuluvaa osuutta. Ensi<br />
vuodelle siirtyy runsaat kaksi miljoonaa<br />
markkaa.<br />
ABONNERA<br />
SUOMEN<br />
TURKU -<br />
ÅBO,<br />
VÅR STAD
M arkkinointipäällikkö<br />
PERTTI HAAPAKOSKI:<br />
T U R U N M E S S U T 79<br />
• E linkeinoeläm än osuus 750-vuotisjuhlien vietossa<br />
■ Elinkeinoeläm än osuuden<br />
Turun 750-vuotisjuhlien vietossa<br />
m uodostavat suuret<br />
kansainväliset Turun Messut,<br />
jotka järjestetään Kupittaalla<br />
10— 19. elokuuta ensi vuonna.<br />
Turulla on messupaikkana<br />
jo vahvat perinteet, jotka<br />
juontavat alkunsa aina keskiajalta<br />
saakka.<br />
T URUSTA MUODOSTUI<br />
M ARKKIN A P A IK K A<br />
T urun m essu- ja m a rkkinapaikat<br />
ovat sija in n e e t A u ra jo e n tu n tu m a s<br />
sa. S illo in kun A u ra jo kea päästiin<br />
vie lä purje h tim a a n Lietoon, m uodo<br />
stu i sinne pakanuuden aikana<br />
ka uppapaikka. M u in a islö ydöt sie ltä<br />
kertovat vara llisuudesta , jo ka o saltaan<br />
antaa v iitte itä m yös kauppapaikan<br />
luonteesta ja kansainvälisyydestä.<br />
Löydöt kertovat myös,<br />
e ttä k ristin u sko o li tunnettu täällä<br />
V anhalinnan linnavuoren suojaam alla<br />
p a ik a lla jo 1000-luvulla.<br />
A u ra jo e n m adaltuessa m uodostui<br />
kauppapaika ksi vähän alem oana<br />
A u ra jo e n varressa s ija in n u t Koroisten<br />
niem i, jossa s ija its i m yös<br />
p iis p a n lin n a ja jo n k a kaivaustulokset<br />
antavat m yös tie to a kaupankäynnin<br />
laajuudesta. K oroistenkin<br />
valta-asem a päättyi joen m adaltumiseen,<br />
jo llo in alkoi m uodostua nykyinen<br />
Turku ja tu o m io kirkko a ryhd<br />
yttiin rakentam aan. N äin syntyi<br />
varsinainen T urun kauppakeskus,<br />
jo ka sitten maan pääkaupunkina<br />
täytti tärkeää tehtäväänsä viim e<br />
vuosisadan a lku p u o le lle saakka.<br />
K a tolisena aikana jä rje s te ttiin Turussa<br />
vu o sitta in kahdet m arkkinat.<br />
T oiset o liv a t Pyhän H enrikin m erkkipäivänä<br />
tam m ikuun 19. päivänä<br />
ja to iset kesäkuun 18. päivänä. Kysym<br />
yksessä o li maan huom attavin<br />
kauppatapahtu m a. T urkuun saavuttiin<br />
s illo in kaukaa sisäm aasta saakka<br />
ja u lkom aiden veneitä kiin n ittyi<br />
m yös A urajoen la itu re ih in . O li vielä<br />
p a ljo lti vaihtokaupan aika.<br />
Sen jälkeen kun Turku sai vuonna<br />
1614 ta p u likaupungin oikeudet,<br />
s ille m yönnettiin m yös oikeus jä r<br />
jestää jo k a vuosi syyskuun 8. p ä i<br />
västä lähtien kolm e v iikko a kestävät<br />
vapaam arkkinat.<br />
M a rkkinoiden alkaessa pid e ttiin<br />
kirkossa m essuja ja m yös m arkkinarauha<br />
ju lis te ttiin . K auppias o li m ess<br />
u illa loukkaam aton. Ei edes velkojilla<br />
saanut o lla häneen valtaa messuaikana.<br />
MESSUT TURUSSA<br />
50 VUOTTA SITTEN<br />
T u ru lla on m essukaupunkina vaalittavanaan<br />
n u orem piakin p erinteitä.<br />
■ Eräs viime Turun Messujen mielenkiintoisimmista osastoista oli Kultaa<br />
ja Hopeaa -erikoisosasto.<br />
A ntti Haapakoski<br />
Ensi vuonna tule e kuluneeksi 50<br />
vuotta siitä, kun T urussa jä rje s te t<br />
tiin varsin huom attavat T urun Messut.<br />
Ne liitty iv ä t s illo in k in T urun<br />
ju h liin , nim ittäin 700-vuotisjuhliin.<br />
M essualueena o li 1929 Sam ppalinnanm<br />
äki, jossa m yöhem m inkin<br />
on jä rje s te tty T urun M essut. M essut<br />
olivat s illo in 9-päiväiset ja niiden<br />
jä rje s te ly is tä vastasi Suom en M essut.<br />
M oni varttu n u t turkula in e n<br />
m uistaa varm asti vielä, m iten Sam p-<br />
p a linnanm äeltä pääsi silta a p itk in<br />
U rheilupuistoon, jossa oleellise n a<br />
m essujen osana tuohon aikaan sija<br />
its i tivoli. M arkkinahuvia p iti olla<br />
s illo in n iin kuin oli o llu t yleensäkin<br />
T urun m arkkinoilla.<br />
MESSU A R KKITEHTIN A<br />
ALVAR AALTO<br />
M essujen hallin to n e u vosto n puh<br />
eenjo h ta ja n a to im i tu o llo in va ltio <br />
neuvos Aug. Ramsay, m essujen y lijo<br />
h ta ja n a m aisteri F. H a llio sekä<br />
m essujen a rkkite h te in ä A lv a r Aalto<br />
ja E rik Bryggm an. P ääsylippu m essuille<br />
m aksoi 15 m arkkaa liikem ie -<br />
h iltä a koko m essujen ajan lippu<br />
50 m arkkaa. T avallinen m essukävijä<br />
m aksoi pääsylipustaan 10 m arkkaa.<br />
T ivolin pääsym aksu o li 2 m arkkaa.<br />
Vuoden 1929 m essuilla o li m ukana<br />
386 n ä ytteilleasettajaa. Kysym yksessä<br />
olivat siis tuohon aikaan varsin<br />
suuret m essut. N äytteilleasettajista<br />
toim ii v ie lä nykyisin s illo is illa toim<br />
inim illään noin 50 yritystä, mm.<br />
T urun K ansallinen K irjakauppa, Turun<br />
Sanom at, Å bo U nderrättelser,<br />
T urun Muna, Silo, Rettig, Pyrkijä,<br />
K estilän Pukim o, Hellas, A uran Rautateollisuus,<br />
T urun Vanu, vain m uutam<br />
ia m ainitaksem m e.<br />
RUNSAASTI O HJELM AA<br />
700-VUOTIS JUHLISSA<br />
Juhlavuoden vie tto o n sisältyi<br />
messujen ja ju h lie n avajaisten lisäksi<br />
mm. ju h la kulkue ja kansanju<br />
h la K upittaalla, k irk o llis ia ju h la <br />
tilaisuuksia, kodinsisustusnäyttely,<br />
lentonäytöksiä, totalisaattoriravit,<br />
e rila isia u rh e ilu kilp a ilu ja , ruotsalaiset<br />
laulujuhlat, Varsinais-Suom en<br />
laulu- ja so itto ju h la t sekä te a tte riesityksiä.<br />
Siis varsin m onipuolista<br />
ohjelm aa. Professori Em il W ikström<br />
o li m u o to illu t 700-vuotisriem ujuhlan<br />
m u istom italin ja T urun T aidem u<br />
seossa o li e sillä 700-vuotisjuhlan<br />
histo ria llin e n näyttely.<br />
VIID ENNET TURUN MESSUT<br />
VUONNA 1979<br />
T u ru lla on siis 50 vuoden perinteet<br />
varsinaisten m essujen paikkana.<br />
O suuskunta Turun M essut perustettiin<br />
vuonna 1959 ja messujen<br />
sarja alkoi vuonna 1961. M essupaikkana<br />
ovat olleet Puolalanm äki<br />
(1961), S am ppalinnanm äki (1966)<br />
sekä kaksi kertaa (1971 ja 1975) Kupittaan<br />
ka u n is puisto, jo lla on paikkana<br />
erikoishistoriansa. Onhan se<br />
vanha kastepaikka ja alueella ovat<br />
toim ineet m yös kylpylä, ravintola<br />
sekä kesäteatteri.<br />
ILMOITTAUTUMINEN<br />
MESSUILLE KÄYNNISSÄ<br />
Ensi vuonna järje ste ttä vät Turun<br />
M essut 79 pidetään myös K upittaalla.<br />
M essupaikkojen varaam inen<br />
on p arhaillaan käynnissä. M essujen<br />
valm istelut a lo ite ttiin tällä kerralla<br />
tava llista aikaisem m in. Tulossahan<br />
ovat to d e lla suurim itta ise t messut,<br />
jo ih in halutaan varata sekä jä rje stä <br />
jille että näytte ille a setta jille tilaisuus<br />
valm istautua m ahdollisim m an perusteellisesti.<br />
A lustavat to im in ta - ja aluesuunnitelm<br />
at on la adittu, m essualue on<br />
anottu kaupungilta ja jo m yönnettykin,<br />
m essujen m arkkinointi ulkom<br />
aille on o llu t käynnissä jo pitkään<br />
ja täm än vuoden toukokuussa alo i<br />
te ttiin m essujen varsinainen m arkkin<br />
o in ti kotim aassa siten, että messujen<br />
esite ja ilm oittautum islom akkeet<br />
p o stite ttiin noin 6000:lle yrity k <br />
selle. Jo ennen esitteen lähettäm istä<br />
o li m essuja kohtaan tunnettu tava<br />
llista suurem paa m ielenkiintoa,<br />
sillä m ukaan o li jo tu o llo in ilm o ittautunut<br />
puolisensataa m erkittävää<br />
yritystä. K ansainvälisyyttä tässä<br />
vaiheessa edustavat mm. Romania,<br />
joka on varannut Turun M essuilta<br />
900 m2:n suuruisen näyttelytilan.<br />
Ilm oittautuneiden joukossa ovat<br />
myös Turun kaikki skandinaaviset<br />
ystävyyskaupungit.<br />
Yhteistyössä Turun kaupungin<br />
750-vuotisjuhlatoim ikunnan kanssa<br />
on sovittu tapahtum ien ajoituksesta<br />
siten, että Turun 750-vuotisjuhlallisuudet<br />
järjestetään m essuja edeltävällä<br />
viikolla, jo llo in ne huipentuvat<br />
Turun M essujen 79 avajaisiin 10. 8.<br />
1979.<br />
Juhlavuotensa kunniaksi koristautuneena<br />
Turku on antoisa messukaupunki<br />
sekä koti- että ulkom aisille<br />
vieraille.<br />
Elinkeinoeläm än keskuksena T urku<br />
on maan huom attavim pia. Turun<br />
sija in ti maan lounaiskärjessä v ilk <br />
kaana satam akaupunkina on luonnollinen<br />
idän ja lännen välisen kaupan,<br />
te ollisuuden ja m atkailun kohtauspaikka.<br />
LIIKE-ELÄM ÄN VAU HDIKAS<br />
LÄHTÖ 80-LUVULLE<br />
Turun M essut 79 a jo ittu va t 80-<br />
luvun kynnykselle. U udesta kym <br />
m enluvusta ta lo u s tie te ilijä t lu p a ile <br />
vat liike-e lä m ä lle edellistä va lo isa m <br />
paa. T urun M essuille 79 o s a llis tu <br />
m inen on tu rk u la is e lle yritysm a a ilm<br />
alle haaste näyttää m illa is iin saavutu<br />
ksiin T urun kauppa ja te o llisuus<br />
on viim e vuosina yltänyt. V aikka<br />
yritys ei olisi koskaan aikaisem <br />
m in o llu t m essuilla m ukana, on T u <br />
run juhlavuosi haaste, jo ka kannattaa<br />
ottaa huom ioon.<br />
Ensi vuoden kaltaiset m essut<br />
saattavat olla Turussa vain joka<br />
750. vuosi.<br />
■ Viim eksi vuonna 1975 Turun M essuihin tu tu stu i yli 184 000 m essuvierasta.
Turku juhlavuoden aattona<br />
T urun Päivän y llä o le va teem a<br />
sai T u rku-seuran alo itte e n sa peruste<br />
e lla valm istautum aan juhlaan,<br />
puhdistam aan T urun, kuten hyviin<br />
ju h la v a lm is te lu ih in on aina kuulunut.<br />
K aupunkiosaseu ra t suhtautuivat<br />
asiaan m yönteisesti. Kaupungin<br />
k o u lu la u ta kunta te ki sittem m in<br />
m yönteisen päätöksen sam oinkuin<br />
kaupungin p u h taanapitola itos.<br />
PU H DISTUSTALKO O T<br />
O N N ISTU IVAT HYVIN<br />
Ihanteellisen sään va llite ssa koko<br />
viiko n 8— 11. 5. lähti 21 koulua<br />
aam upäivisin työhön kaduille, kujille<br />
, rake n ta m a tto m ille tonteille,<br />
p u istikko ih in ja m etsikköihin. O p<br />
p ilaat o p e tta jin e e n te kivä t suurenm<br />
oisen työn. O li ilo nähdä kuinka<br />
koulu la iste n näppäryys ja työn tu o <br />
ma vaihtelu in n o itti heitä. N iinpä<br />
sadoitta in täyttyivät s ä k it roskista.<br />
L isäksi m o nenlaiset a u to p e ltit ja<br />
rom uraudat n u rm ik o ilta tu o tiin keräyspaikoille.<br />
T a rkko ja tie to ja luokka- ja o p p i<br />
lasm ääristä ei ole, m utta jo s keskim<br />
äärin kustakin koulusta oli 5 luokkaa,<br />
niin m erkitsee se jo yli sadan<br />
luokan o p e tta jin e e n o lleen mukana,<br />
o p p ila ita site n kolm isentuhatta.<br />
K aupunkiosaseuro ja ja om a kotiyhdistyksiä<br />
oli p u hdistustalkoissa<br />
m ukana 20.<br />
A ikuiste n kin p u h d istu sta lkoot o n <br />
nistu ivat hyvin. N iin heille kuten<br />
ko u lu la isille kin on annettava su u r<br />
kiito s tu n n o llis e s ta ja hyvästä<br />
työstä.<br />
J o ita k in om a kotiyhdistyksiä on<br />
kuite n kin m yös vähän tu kistettava,<br />
s illä kie llo ista huolim a tta tu o tiin<br />
keräykseen ko tin u rkkie n rikkin ä iset<br />
koneet, autokum it, ro m u t ja jo p a<br />
ty h jiä p ensatynnyreitäkin. Ne eivät<br />
kuitenkaan kuuluneet tähän yle is <br />
ten paikkoje n puhdistu sta lkoisiin .<br />
Pihojen ro m u t o lis i kuulunut kerätä<br />
om an talon ro s k a la a tikkoih in ja to i<br />
m ittaa ta lo yhtiö n tai om ako tita lo n<br />
toim esta pois. Nyt jo tk u t käyttivät<br />
hyväkseen tila is u u tta ja täyttivät<br />
autojen lavat piharo skilla a n , eivätkä<br />
tu lle e t m ukaan yleissiivouksiin .<br />
VIITIS E N K Y M M E N TÄ ROSKA-<br />
KUORM AA JA TAPAKASVA<br />
TUSTA<br />
K o ulujen ja kansalaisten puhdistu<br />
s ta lkoista kertyneet sadat m uovisäkit<br />
tä yttivät yli 40 suurta kuorm a-<br />
auton lavaa p o ltto la ito k s e lle vie tä <br />
vää tavaraa. Täm ä on yli 350 m3<br />
polttoainetta.<br />
■ K a upungin reunaosien pie n e t m e tsikö t ja ku ja t p u hdistuivat nopeasti,<br />
tässä R aunistulan koulu n ala-asteen o p p ila ita työssä o pettaja A im o Lahtosen<br />
valvom ana. — V alok. Ilm a ri Rinne.<br />
Qj Lavat ja kilvet p a ikoille e n ja s itten<br />
a lkoi ta lk o illa kuorm a täyttyä<br />
roskista. V alok. E rkki A la-Tuuhonen.<br />
T urku-seura ja kaupungin p u h ta a <br />
n a p ito la ito s lausuvat läm pim ät k iitokset<br />
k a ik ille m uka n a o lle ille talkoolaisllle.<br />
Ilm ari Rinne<br />
Jäsenhankintakilpailu<br />
A ikaisem m in pidetyn jäsenhc...kinta<br />
su u rkilp a ilu n sijasta on viim e<br />
vuosina o llu t ja tku va "h ilja in e n ” jäse<br />
n h a n kin ta kilp a ilu . Nyt kilp a ilu<br />
päättyi vasta vuosikokoukseen 29. 3.<br />
jote n siihen m ennessä h ankitut<br />
uudet jäsenet ja Suom en T urun tilaajat<br />
h u om ioitiin.<br />
P arhaat tu lo kset olivat seuraavat:<br />
1) R auni A rvela 25 jäsentä, p a lkin <br />
tona V ikin g -lin ja n lahjoittam a 2 henpen<br />
laivam atka Tukholm aan, 2) Ensio<br />
H arni 15 jäsentä, K estilästä 100<br />
mk. la h ja kortti, 3) O sm o Lahti 7<br />
jäsentä, kirjo ja , 4) T auno Aaku 6<br />
jäsentä, kirjo ja , 5) M a m it Jansson<br />
5 jäsentä, kirja.<br />
Kolm en, kahden ja yhden jäsenen<br />
h a n kkijo ita o li useita.<br />
Kun täm än jälkeen on jo tu llu t<br />
uusia jä senhankin to ja tä lle vu o d e l<br />
le, niin ne otetaan huom ioon seuraavan<br />
vuoden jäsenhankin to ih in .<br />
K un T urku-seura lla ei ta lo u d e llisista<br />
syistä ole m a h d o llisuutta ju lk i<br />
seen lehtem m e m ainostam iseen,<br />
o nkin täm ä jäsenten om aehtoinen<br />
hankin ta työ paras m ahdollinen tapa<br />
lehtem m e levikin ja jäsenm äärän<br />
lisääm isen kannalta.<br />
oidakseen tähystellä tulevaisuuteen<br />
on tarkasteltava m en<br />
V<br />
neisyyttä. T ähänastisen kehityskauden<br />
lähes kaikki yh te isku n ta p o liittinen<br />
suunnitte lu p ohjautui yhteen<br />
sam aan peruslähtökohtaan: nopeaan,<br />
tasaiseen taloudelliseen<br />
kasvuun. Täm ä lähtökohta ei näyttänyt<br />
olevan vain Suom en, vaan<br />
selvästi yleism a a ilm a llin e n suunnittelupohja.<br />
O li a rvioitu, että yhteiskunnan<br />
te kninen ja h allinnollinen<br />
kehitys o li s iin ä m äärin edistynyt<br />
30-luvun tasosta, että sam antapaiset<br />
ta lo u d e llise t kata stro fit eivät<br />
o lisi enää m a hdollisia, vaan ne o lisivat<br />
y h te isku n ta p o liittisin toim enp<br />
itein estettävissä. Tällaisen suunnittelutaustan<br />
puitteissa suunnittelun<br />
tehtävänä on nim enom aan ohjata<br />
ta lo u d e llisen kasvun antam at<br />
m ahdollisuudet ei vain aineellisen,<br />
vaan m yös henkisen hyvinvoinnin<br />
kasvuun. E lintason nousu ja ta lo u <br />
d e llinen kasvu ei näet autom aattisesti<br />
m erkitse pelkästään hyvinvoinnin<br />
kasvuedellytyksiä. V oim a<br />
kas, nopea talo u d e llin e n kasvu tuo<br />
tullessaan m yös ilm iöitä, jo tka aiheuttavat<br />
eri a lu e illa ohjaam attom i<br />
na huom attaviakin ongelm ia.<br />
alueelle siedettävien saavutettavuusaikojen<br />
puitteissa kohtuullista palvelutasoa.<br />
Tästä syystä myös Varsinais-Suom<br />
en alueen kehittäm iseksi<br />
o li asetettava selvät m aakunnalliset<br />
a lu epoliittiset tavoitteet ja asetettava<br />
näitä vastaavat väestösuunnitteet.<br />
Tämä m erkitsi ensisijaisesti<br />
Varsinais-Suom en m uitten<br />
osa-alueitten kuin Turun seudun<br />
kasvun aktivoim ista.<br />
Turun kaupunkiseudun väestönkasvun<br />
hillitsem inen ei käsitykseni<br />
mukaan o llu t Turun seudunkaan<br />
edun vastaista. Voim akkaasta<br />
m uuttovoitosta huolim atta alueella<br />
oli havaittavissa tuotantotoim innan<br />
kasvun kehittym isvaikeuksia, mm.<br />
työvoim apulan vuoksi. Tätä ongelmaa<br />
oli lisääm ässä asuntojen saannin<br />
vaikeus, vaikka asuntotuotanto<br />
o li nostettu äärim m illeen, jopa laatutason<br />
kustannuksella. Asunnon<br />
m assatuotantolaatua kuvasi mm.<br />
asuntotuotannon kerrostalovaltaisuus,<br />
jossa ennätys saavutettiin<br />
Turussa v. 1974, jo llo in kerrostalojen<br />
osuus o li n. 96°/o koko asuntotuotannosta.<br />
M uitakin yhteiskunnan<br />
kehityksen tahdissa pysym isvaikeuksia<br />
ilm eni. Yhteysverkon osalta jäi<br />
sa ja hankinnassa o li m yös havaittavissa<br />
puutte e llisuuksia ja tehottom<br />
uutta.<br />
A luerakenteen kehitykseen vaikuttavana<br />
toisena m uuttuvana te k i<br />
jä n ä on väestön kasvu. V aikka S uomessa<br />
p yrittä isiin käyttäm ään ka ikki<br />
väestö p o liittiset keinot väestönkasvun<br />
nostam iseksi, väestön kasvunopeus<br />
jäänee suhteellisen vähäiseksi.<br />
E linkeinorakenteen m uutosennusteet<br />
olivat, kuten jo aikaisem m in on<br />
todettu, alunperin osoitta n e e t vähitellen<br />
hidastuvaa m uutosprosessia,<br />
jossa taite o lis i vuoden 1985— 90<br />
vaiheilla. M uuttunut tu o ta n to to im in <br />
nan, työvoim an kysynnän, osuus on<br />
tuom assa tätä tasaantum istaitetta<br />
aikaisem m aksi ja näin ollen lienee<br />
m yös e linkeinorakenteen m uutoksen<br />
osalla odotettavissa varsin huom a t<br />
tavaa hidastum ista. S euraavat<br />
m uutosvaiheet m uodostuvatkin ensisijaisesti<br />
teollisen tu o ta n to ra kenteen<br />
sisäisistä m uutoksista. Rakennustoim<br />
innan hidastuessa u lkom<br />
aisesta viennin kasvusta h u o lim a t<br />
ta sen työvoim an osuus tule e vähenemään.<br />
Vastaavia o ngelm ia on<br />
näkyvissä m etallite o llisu u d e n osalla,<br />
Seutukaavajohtaja RAIMO NARJUS<br />
Turun seudun kehitysnäkymät<br />
muuttuvissa olosuhteissa<br />
Nopean ta lo u d e llisen kasvun seurauksena<br />
oli väistäm ättä m yös nopea<br />
e linkeinorakenteen muutos.<br />
Teollisuuden tuottavuuden kasvu<br />
jä rkytti m aatalouden luom an siihenastisen<br />
varsin kilpailukykyisen<br />
vaurauden. T oisaalta m yös maatalouden<br />
kehittynyt te knologia antoi<br />
m ahdollisuuden päästä entistä<br />
suurem piin tu o ta n to tu lo ksiin huom<br />
attavasti vähäisem m in työvoim a-<br />
resurssein.<br />
e o llisuuden työpaikat pyrkivät<br />
T sijo ittu m a a n lu onnollisesti kilpailukykyisim<br />
m ille alueille. Uudesta<br />
e linkeinorakenteen m uutoksesta oli<br />
näin väistäm ättöm änä seurauksena<br />
m yös nopea aluerakenteen muutos.<br />
Väestön siirtym istapahtum a o li e riaikainen<br />
valtakunnan eri osissa s i<br />
ten, että nopein, varhaisin m uuttota<br />
p p io a lkoi Lounais-Suom en saaristoalueelta<br />
siirtye n sieltä Suomen<br />
m uille m aaseutualueille.<br />
E dellinen kehityskausi m erkitsi<br />
runsasta työ p a ikkoje n kasvua, etenkin<br />
pääkaupunkiseudulla. Varsinais-<br />
Suom essa vastaava kehitys suuntautui<br />
T urun seudulle. Kuten todettua,<br />
täm ä kehitys ei o llu t elin ke in o <br />
rakenteen kannalta m aatalouden<br />
edun vastaista. Sen sijaan maatalouden<br />
o p tim ityöpaikkam äärä o lisi<br />
koko V arsinais-S uom en maaseutualueella<br />
m erkinnyt niin vähäistä<br />
väestöpohjaa (60 000), että se ei<br />
o lis i pystynyt tarjoam aan tälle<br />
tämän voim akkaan kehityskauden<br />
aikana toteuttam atta mm. kaupunkiseudun<br />
kannalta keskeinen keskustaa<br />
sivuava liikenneväylä, ns. Turpiina-tie,<br />
sam oin siihen tiiv iis ti kytkeytyneet<br />
keskustan kevyen liikenteen<br />
järjestelyt. A urajoen siltojen<br />
rakentam isessa on oltu koko ajan<br />
tarpeesta jäljessä. Myös kunnallistekniikan<br />
osalta ovat jääneet seuraavan<br />
kauden toteutettaviksi mm.<br />
vedenhankinnan, jätevesien puhdistuksen<br />
ja energiahuollon ratkaisut.<br />
A suntolähiöitten palvelutaso ei<br />
useinkaan vastaa asum isym päristön<br />
laatutasovaatim uksia.<br />
sa tavoitteitten toteuttam atto-<br />
O m uudesta johtuu myös kuntien<br />
välisen yhteistoim innan puutteesta.<br />
Voim akas kasvu o li om iaan ruokkimaan<br />
kuntien voim antuntoa, joka ei<br />
sinänsä o llut lisääm ässä yhteistyöhalukkuutta.<br />
T ilannetta pahensi Turun<br />
alueliitospyrkim ykset, joista oli<br />
seurauksena yhteistoim intam ahdollisuuksien<br />
karsiutum inen m inim iinsä<br />
sekä m onessa tapauksessa epäterve<br />
kilpailu kuntien kesken, mm.<br />
m aanhankinnassa. O sittain o li havaittavissa<br />
myös ym päristökuntien<br />
o salla selvää palvelun kehittäm isen<br />
hidastelua, jo llo in palvelut p yrittiin<br />
hankkim aan alueella Turun<br />
kustannuksella. Erityisesti vedenhankinta<br />
ja jätevesien puhdistus kärsivät<br />
yhteistyön puutteesta, m utta<br />
esim. virkistysalueinen suunnitteluserityisesti<br />
la ivanrakennusteollisu u<br />
dessa. M aatalouden alityöllistynyt<br />
työvoim a on m uihin am m atteihin<br />
siirtym isen osalta ilm e ise sti loppuun<br />
ehtynyt. Sen sijaan m aatalouden<br />
työvoim an vähenem inen tulee ta <br />
pahtum aan seuraavalla kaudella lähinnä<br />
aktiivisesta työvoim asta poistum<br />
isena, e läkesiirtym inä, tai kuolem<br />
an kautta. M eillähän m aataloudesta<br />
to im eentulevien keski-ikä on<br />
m onilla osa-a lu e illa yli 52— 54 vuotta.<br />
N äin olle n e linkeinorakenteen<br />
m uutoksesta ei o le odotettavissa<br />
sitä vastaavaa aluerakenteen m uutosvaikutusta,<br />
m ikä o li olennaista<br />
e d e llise lle kehityskaudelle.<br />
Kaikesta e delläolevasta on seurauksena<br />
nim enom aan kaupungistum<br />
isen olennainen hidastum inen.<br />
K uitenkin sekä a lu e p o liittis e t että<br />
m onet m uutkin ra kennustoim intaa<br />
ja m aankäyttöä o h jaavat lainsäädäntötoim<br />
et Ovat pyrkin e e t nim enom<br />
aan tähän asti hidastam aan kaup<br />
ungistum isprosessia. J o tta palvelun<br />
saavutettavuus tu rva tta isiin ja<br />
aluerakenteen kehittym inen voisi<br />
tapahtua palvelun saavutettavuutta<br />
turvaavalla tavalla, lienee seuraavalla<br />
kehityskaudella nim enom aan<br />
kiinnite ttä vä h uom iota alu e ra kenteen<br />
kehittäm isen edistäm iseen.<br />
uuttuneessa tilanteessa olisi<br />
Mvälttä m ä tö n tä — m yös m uuttuneen<br />
kehityksen h u o m io o n o tta m i<br />
nen valtakunnallisessa a lu e p o li
tiikassa. On tie tysti selvää, että<br />
e delleen on tehokkaasti pyrittävä<br />
v a lta k u n n a llis te n kehityse ro je n p oistam<br />
iseen, m utta aikaisem paa enem <br />
m än on kiin n ite ttä vä h uom iota nim<br />
enom aan siihen, että v a lta kunnallisessa<br />
toim in n a n sijo itta m isessa<br />
pyritään käyttäm ään hyväksi kunkin<br />
alueen e rityiso lo su h te ita sekä koko<br />
valtakunnan e ttä sitä kautta m yöskin<br />
näitten alueitten parhaaksi. Ts.<br />
on lähdettävä niistä tosiasioista,<br />
e ttä on olem assa m yös sellaisia<br />
pysyviä mm. lu o nnonm aantie teellisiä<br />
eroja, jo itte n poistam inen ei ole<br />
m ahdollista. T älla iste n e rojen ja<br />
m uitten e ri alueitten luontaisten<br />
m ahdollisuuksie n entistä tehokkaam<br />
oaan hyväksikäyttöön ja huom<br />
ioonottam iseen on pyrittävä to i<br />
m innan s ijo itu s v a lin to ja tehtäessä.<br />
Täm än saavuttam iseksi ja m uutoinkin<br />
sekä valtakunnallisen aluerakenteen<br />
että tuotanto ra ke n te e n ke h ittäm<br />
iseksi olisi uudessa alu e la in <br />
säädännössä otettava nykyistä selvem<br />
m in huom ioon m yös koko va lta <br />
kunnan kehittäm isnäkökulm at. Pyrkim<br />
ystä a luelakien säilyttäm iseen<br />
nykyisellään on T urun seudun ja<br />
ennen p itkää koko valtakunnan<br />
edun vastaista.<br />
A lu e la kie n uudista m istu lo ksella<br />
on T urun kaupunkiseudulle erittäin<br />
ratkaiseva m erkitys. M ikäli la in <br />
säädännön kehittäm isessä o n n istu <br />
taan siten, että valta kunnallin e n<br />
aluerakenteen kehittäm isnäkökulm a<br />
otetaan huom ioon, täm ä lu o n n o llisesti<br />
m erkitsee T urun kaupunkiseudun<br />
kansainvälisen asem an nykyistä<br />
parem paa hyväksikäyttöä. S illä olisi<br />
m yös m ahdollisuus parantaa sitä<br />
varm asti k ivulia sta tu o ta n to ra kenteen<br />
m uutosprosessia, jo ka T urun<br />
kaupunkise u d u lla , mm. m e ta llite o l<br />
lisuuden osalta on odotettavissa.<br />
Se para n ta isi m yös m aakunnan<br />
m uitten alueitten asem aa, ennen<br />
k a ikkea m aataloustuotannossa ja<br />
sitä tie tä parantaisi m yös Turun<br />
taustavoim an kehittym istä. Ellei<br />
la insäädännön uudistam isessa onnistuta,<br />
ovat ongelm a t T u ru n kaup<br />
u n k iseudulla a rvioitava to d e lla<br />
suuriksi. K uite n kin on ilm eistä, että<br />
ongelm a t eivät ra jo ittu is i tä llö in a i<br />
noastaan T urun kaupunkiseudulle<br />
ja Etelä-Suom een, vaan niitte n vaikutukset<br />
u lo ttu isiva t m yös kehitysa<br />
lu e ille , koska s illo in kehitysaluep<br />
o litiik a n kustantajaa ei enää o lis i<br />
kaan löydettävissä.<br />
T<br />
ulevat kasvunäkym ät ovat ku i<br />
te n kin jo ka tapauksessa siinä<br />
m äärin m uuttuneita, että väistäm ättä<br />
parhaassakin tapauksessa on<br />
edessä a ikaisem pien ke h itysta voitte<br />
id e n uudelle e n a rvio in ti. Tämä<br />
m e rkitse e m yös sitä, että kunkin<br />
kunnan o h je lm o in n issa jokaisen<br />
h a llin to ku n n a n kehittäm inen on arvioitava<br />
uudelle e n ja näitten kehittä<br />
m issu u n n itte e t sovitettava kunnan<br />
ko ko m uuttuneen kehityssuunnitteen<br />
m ukaisesti. E rityisesti on tie tysti<br />
a rvio ita va uudelleen tule va t väestön<br />
kasvunäkym ät ja sitä tie tä palvelutarpeen<br />
näkym ät, m utta on ilm eistä,<br />
e ttä p alvelutason kasvattam isessa<br />
jo u d u ta a n etenem ään hitaam m an<br />
a ikataulun puitteissa. T ä llö in ta lo u <br />
d e llise t säästöt eivät ole to te u te t<br />
tavissa toiste n h a llin to ku n tie n kohdalla,<br />
niin kuin näyttää k u n n a llishallinnossa<br />
olevan taip u m u sta aia te l-<br />
la, vaan jokaisen hallin to ku n n a n<br />
olisi pystyttävä om alta kohdaltaan<br />
o hjelm oim aan to im in ta n sa u u d e l<br />
leen. T urun kaupunkiseudulla o li<br />
kasvu a rvio itu aikaisem m in n. 4 800<br />
— 3 200 asukkaan vuosikasvuksi.<br />
V astaavasti T urun kohdalla arviot<br />
liik k u iv a t 3 800— 2 000 asukkaan<br />
vuosivauhdissa. Uusi tavoite Turun<br />
kaupunkiseudun kohdalla saattaa<br />
liikkua parhaassa tapauksessa 2 500<br />
— 2 700 asukkaan vaih e illa , m utta<br />
kasvussa on varauduttava m yös tätä<br />
olennaise sti hitaam paan, lähinnä<br />
om avaraiseen kasvuun, jo llo in vuotuiskasvu<br />
jä is i 1 000— 1 f0 0 asukkaaseen<br />
vuodessa.<br />
K aupunkiseudun s isällä vaihtelurajat<br />
ovat vielä suurem m at ja kunkin<br />
kunnan kasvu tu le e ratkaisevasti<br />
riippum aan näitten kuntien harjo<br />
itta m a sta k u n n a llis p o litiik a s ta ja<br />
niitten sopeutum iskyvystä ja n o peudesta<br />
m uuttu n e isiin o losuhteisiin.<br />
E rityisesti täm ä koskee va rsin kin<br />
T urun asuntotuotanto a. Jos esim.<br />
T u rku ja lk a a nykvistä kerro sta lo valta<br />
ista a suntopolitiikkaansa , se jo u <br />
tuu varautum aan selvästi parhaillaan<br />
ilm enevään väestön 0-kasvuun tai<br />
jo p a laskuun. V oim akkaasti alueen<br />
erityisolo suhte ita hyväksi käyttävän<br />
pientalovaltaisen asu n to p o litiikan<br />
puitteissa sillä on kuite n kin mahd<br />
o llisuus jo p a säilyttää lähes nykyinen<br />
kasvuvauhtinsa ja tä llä tav<br />
oin valtaosa kaupunkiseudun kokonaiskasvusta<br />
suuntautuisi T urun<br />
alueelle. T o d ennäköisin T urun odotettavissa<br />
oleva vu o sitta in e n kasvu<br />
lienee 800— 1200 asukkaan välim<br />
ailla.<br />
T a lo u d e llisen niukku u d e n v a llitessa<br />
on m yös välttä m ä tö n tä nim<br />
enom aan suunnite lm a llisuuden<br />
parantam inen. Uuden kunnallislain<br />
velvoittam an kaupunkisuunnitte lun<br />
yhteydessä o nkin m a hdollisuuksia<br />
parantaa kunnan yhteenniveltävää<br />
suunnitte lu a . L aatim alla ajoite tu t<br />
hallin to ku n tie n b u d je to id u t to te u t<br />
ta m isohje lm a t voidaan päästä näitten<br />
to im in to je n tasapainottam iseen<br />
ja yhteenniveltäm iseen. N äin on tehtävä<br />
a su n to p o litiika n , m aapolitiikan,<br />
sosia a li- ja te rveyspolitiikan, liikenne-<br />
ja k u n n a lliste kniikan sekä<br />
ku lttu u rip o litiik a n o h je lm o in n in suhteen.<br />
M yös vapaa-ajan alueitten<br />
varausten osalta on välttäm ätöntä<br />
o h je lm o id a näm ä a jo ite ttu n a pitkän<br />
tähtäim en suunnitte lu n puitteissa.<br />
Vain vara kkaalla on varaa elää<br />
suunnittelem attom asti.<br />
Edellä olevat kehitysnäkym ät eivät<br />
ehkä ole antaneet kovin valo i<br />
saa kuvaa seuraavasta kehityskaudesta.<br />
K uitenkin jo aikaisem m in on<br />
todettu, että voim akas kasvu ei<br />
tuonut pelkästään hyvää kehitystä<br />
tullessaan. E nnenkin on o llu t havaittavissa<br />
asum isen, ym päristön<br />
laatutason h eikkenem inen voim akkaina<br />
kasvukausina. H yvällä suunnitte<br />
lu lla , to im in to je n parem m alla<br />
yhteennive ltä m ise llä ja p itkäjä n te i-<br />
sem m ällä k u n n a llis p o litiik a lla lie <br />
neekin m ahdollisu u tta edetä jo skin<br />
ta lo u d e lliselta kasvultaan hitaam <br />
paa, niin tästä h uolim atta ym p ä ristön<br />
laadultaan ja siis h yvinvoinniltaan<br />
nykyistä parem paa huom ispäivää<br />
kohti.<br />
TAISTELU PO RTSASTA V O ITO N PUOLELLA<br />
■ Ohessa keväinen kuva eräältä v iih tyisältä vanhan p u u ta lo je n Portsan<br />
pihalta, jossa ” jo ka ise n tra p p u tte eres kasva sire n e i ja p ru n n i on keskel<br />
ka rta n o ” .<br />
T urun K a u p u n g in h a llitu s päätti 15. 5. <strong>1978</strong> T urun Port A rth u rin puutalokaupunginosan<br />
säilyttäm isestä. — V alok. I. R.<br />
■ Turku-seuran vuosikokous läänin virastotalolla 29. 3. keräsi salin täyteen<br />
jäseniä eli noin 150. — Valok. I. R.<br />
T urku-seuran jäsenmäärä<br />
noussut nyt jo 1700:aan<br />
Läänin v ira s to ta lo lla o li m aaliskuun<br />
29. päivänä Turku-seuran<br />
vuosikokous. Luentosalin täytti n.<br />
160 jäsentä. A rk k ite h ti O lli Kestilä<br />
jo h ti puhetta ja sihteerinä toim i<br />
asessori Ilm ari Rinne.<br />
Seuran toim intakertom us, joka<br />
on luettavissa lehtem m e no:ssa 1/<br />
<strong>1978</strong>, hyväksyttiin. H allituksessa tapahtui<br />
yksi jäsenvaihdos, kun kaupungin<br />
a p u l.jo h ta ja Johannes K o ikkalainen<br />
jä i pois ja tila lle valittiin<br />
pankin jo h ta ja A tte Varjo. Erovuorossa<br />
o lle e t m uut jäsenet va littiin<br />
uudelleen. Seuran puheenjohtajisto<br />
arkkitehti O lli Kestilä, intendentti<br />
E rik Bergh ja prof. E rkki Asp va littiin<br />
uudelleen.<br />
Seuran tilin ta rk a s ta jik s i valittiin<br />
konttori aällikkö Eino Lähteenoia<br />
ja p a n kin jo h ta ja Lea Saarto ja varalle<br />
h in n o itta ja V ieno K ariperä ja<br />
ekonom i U lla Purila.<br />
V uosikokouksen pöytäkirjan ta r<br />
k a stajiksi va littiin Y rjö Laaksonen<br />
ja B ertel Väisänen.<br />
Seuran tilit ja tilin p ä ä tö s vahviste<br />
ttiin ja uusi talousarvio vuodelle<br />
<strong>1978</strong> hyväksyttiin. Se päättyy summaan<br />
76.700:— .<br />
Seuran sääntöihin te h tiin hallitu k<br />
sen esityksestä eräitä m uutoksia,<br />
jo is ta tärkein oli hallituksen erovuoroisten<br />
jäsenten ja puheenjohtajie<br />
n valinnan siirtäm inen m aaliskuun<br />
vuosikokouksesta seuran syyskokoukselle.<br />
Sam aten s iirre ttiin tilin<br />
ta rkasta jie n vaali.<br />
V u osikokousasioiden alkaessa sai<br />
p u heenjohtaja ottaa vastaan puhem<br />
iesnuijan iäsen, konem estari Y rjö<br />
Laaksoselta.<br />
V uosikokouksen jälkeen ja ettiin<br />
jäsenhankintakilpailujen palkinnot,<br />
josta tiedot toisessa kohtaa lehteämme.<br />
T oim innanjohtaja Ilm ari<br />
Rinne kertoi kevätkauden vilkkaasta<br />
toim innasta ja siitä on m aininta<br />
tässä lehdessä ” Turku-seura to im ii”<br />
palstalla.<br />
Kaupungin m atkailulautakunnan<br />
uusin film i Turusta nähtiin ja film iä<br />
pidettiin hyvänä. Lopuksi tu tu stu t<br />
tiin läänin virastotaloon, jota opasti<br />
ia selosti vahtim estari E. Latumaa.<br />
I. R.<br />
Turun m urretta<br />
T urku-seuran m urrejaosto on<br />
m elkoisesti vahvistunut ja sai kymm<br />
enkunta uutta jäsentä vuoden<br />
alusca. K uukausikokouksissam m e<br />
he ovat ehtineet olla jo kolm e kertaa<br />
tätä kirjoittaessani toukokuun<br />
alussa.<br />
Y hteisvoim in olem m e voineet todeta<br />
että Turun m urre on heidän<br />
keskellään elävää ja käyttökelpoista,<br />
kuten oheiset kaksi oakinaa voivat<br />
todistaa. M urrejaosto tulee ju l<br />
kaisem aan edelleen jatkuvasti S uomen<br />
Turussa jaoston jäsenten k irjoituksia,<br />
joten voim m e nähdä ettei<br />
Turun m urre ole vielä kuollut, kuten<br />
jo tku t ovat epäilleet. Emme uskalla<br />
todeta m ikä on ehdottom asti oikeata<br />
m urretta, m utta annam m e "e ri<br />
tulleista tu lle id e n " kertoa om alla<br />
Turun m urteellaan.<br />
I. R.<br />
Personligt<br />
perspektiv<br />
över Åbo<br />
Här i Åbo bor jag så gärna.<br />
Jag trivs m ed dig, gamla stad,<br />
följer m ed från din innersta<br />
kärna<br />
din vardag, din högtidsparad.<br />
N u förm iddagssolen strålar<br />
m ju k t över k y kta k och hus<br />
och fu ktm ä tta d sunnan målar<br />
horisonten i blådisigt ljus.<br />
I Observatorieparken<br />
jag yr och betagen står<br />
och älskar staden, ja, m arken<br />
själv, där så trygg jag går.<br />
Där vilar gammal, andäktig<br />
dom kyrkan kopparförhydd<br />
m ed sitt kantiga torn så m äktig;<br />
em ot ondo ett säkert skydd.<br />
Där går som orkesterdiken<br />
djupt nedanför park och hus<br />
gatstråk där m otortrafiken<br />
drar fram m ed ett evigt brus.<br />
Men som en sopranflöjt, ett<br />
glitter<br />
över denna urbana kör<br />
hörs e tt trevande vårligt kvitter<br />
i trädet där ovanför.<br />
Och sm åbarnsröster så klara,<br />
så lika fåglarnas drill<br />
som ekon jag hör dem svara<br />
från lekplatsen stra x intill.<br />
Vårt Åbo har h em sö kts av plågor<br />
i forntid, i sena år:<br />
pest, örlig, förhärjande lågor<br />
och bom bernas svår läkta sår.<br />
Men livet har ändå segrat.<br />
H ur m ycket staden än m ist<br />
så har för oss ständigt hägrat<br />
ett än skönare Åbo till sist.<br />
Du stad som kring Auras flöde<br />
i sekler gett förfäder hem<br />
vad blir i en fra m tid ditt öde?<br />
Våra barn, blir du älskad av<br />
dem?<br />
(April 1973)<br />
IN G E R BAH N E
Turun kaupungin eteläinen<br />
takamaa ja Rätiälä<br />
T ähänastisia selvityksiä<br />
RUUTHIN KÄSITYKSIÄ<br />
J. W. R uuth on kirjassaan "Å b o<br />
stads h isto ria under m edeltiden<br />
och 1500-talet” , pain e ttu 1909, käsite<br />
lly t T urun kaupungin takam aata<br />
m elko vähän. Kun hän löysi v:n<br />
1530 rajase lityksestä sam oja ja sam<br />
antapaisia ra jam erkkien nim iä<br />
kuin v:n 1793 kartassa, o li hän sen<br />
enem pää asia kirja a n syventym ättä<br />
lu u llu t, e ttä takam aan ra ja t olivat<br />
jo s illo in sam at kuin 1793.<br />
OJAN KÄSITYKSIÄ<br />
A u lis O ja on kirjassaan "K a a rin a<br />
ke skia ja lla ja 1500-luvulla” , pain e t<br />
tu 1946, usko n u t sam an asian. Tämä<br />
on jo h ta n u t käsitykseen, että<br />
takam aahan o liv a t jo keskia ja lla<br />
olle e t o s a llis in a N um m en ja k o k u n <br />
nasta e ro te tu t P ispala ja Karppakulla<br />
sekä Pisun ja ko ku n n a sta e ro <br />
te tu t S otalainen ja S aarenpisu ynnä<br />
käsitykseen, että R ätiälä on<br />
o llu t S otalaisten kylän toin e n talo<br />
ja, e ttä kaupunki o li saanut takam<br />
aan vasta v:n 1430 jälkeen.<br />
G ARDBERGIN K Ä SITYKSIÄ<br />
C. J. G ardberg on kirjassaan<br />
T urun kaupungin h isto ria 1100-luvun<br />
p u o livä listä vuoteen 1366, p a i<br />
nettu 1971, uskonut m olem pien<br />
e d e lliste n käsitykset o ike iksi ja lisännyt<br />
n iih in arvelun, että Rätiälän<br />
m aat o liv a t u lo ttu n e e t Uudenm aantu<br />
lliin saakka.<br />
VÄÄRIN KÄSITYSTEN SYY<br />
K a ikki yle m p ä n ä m a in itu t käsitykset<br />
ovat vääriä ja jo h tu v a t yksin <br />
om aan siitä, e tte i kukaan k irjo itta <br />
jis ta o le huom annut tu tk ia v:n 1530<br />
ra ja se litykse n m aanm itta u ste knillistä<br />
puolta ja ko n stru o id a siin ä kuv<br />
a ttu ja ra jo ja kartalle.<br />
Vuoden 1530 rajaselitys<br />
TU RUSSA 16. 8. 1530 PIDE<br />
TY ILLÄ TU TKIN T A K Ä R Ä JILLÄ<br />
LAADITTU A S IA K IR JA<br />
A s ia k irja on jä lje n n e tty Hausenin<br />
kokoelm aan "F in la n d s m edeltid<br />
s u rk u n d e r V III n:o 6529, painettu<br />
1935. Se sisältää seuraavaa: Kustaa<br />
Vaasan m ajaillessa Turussa tu li hänen<br />
luokseen kaksi ra isio la ista ta <br />
lonpoikaa, jo tk a valittivat, että<br />
"P o rm e s ta rit ja ra a ti” o liv a t o tta <br />
neet heidän esivanhem m iltaan<br />
R ätiälän tila n , jo k a s ija itsi heti Turun<br />
u lko p u o le lla kaupungin rajojen<br />
sisällä ja pyysivät saada sen ta kaisin.<br />
He tu nnustivat, e ttä tila o li<br />
jo u tu n u t k a u p u n g ille vuosia sitten<br />
tapahtuneen kaupungin karja p a im e <br />
nen tapon johdosta, eivätkä tie n <br />
neet o lik o kaupunki m aksanut siitä<br />
m itään.<br />
P orvarit n äyttivät s illo in kuningas<br />
K ristia n in vahvistam an kuningas<br />
E erikin kirje e n jo lla kaupunki o li<br />
oike u te ttu ostam aan k ru u n u lta täyden<br />
koukun maata, jo ka s ija itsi<br />
Rätiälän tila lla Pisun kylässä ja ilm<br />
o ittiva t sen a ikoja sitten m aksaneensa.<br />
K ustaa Vaasa asetti s illo in tu tkin -<br />
takä rä jä t, jo id e n tehtävänä o li se l<br />
vittää kaupungin ra ja t ja katsoa<br />
ku in ka p a ljo n R ätiälän m aata sen<br />
sisä p u o le lle o li otettu. T arkastusm<br />
iehet kävivät läpi rajat, joista<br />
annettu selvitys esitetään yksityiskohtaisesti<br />
jäljem pänä.<br />
He totesivat, e tte i kaupungin rajo<br />
je n sisäpuole lla o llu t enem pää<br />
ta lo n p o ikie n m aata kuin puoli koukkua,<br />
jo n ka he löysivät m ainittujen<br />
kaupungin vanhojen ra jo je n sisäpuole<br />
lta Pisun kylän R ätiälän tilan<br />
kohdalta, eikä ra jo je n sisä p u o le lla<br />
o llu t m uuta Pisun kylään kuulunutta<br />
m aata kuin erään llp o iste n ta lo n <br />
p ojan om istam a 8 kuorm an niitty.<br />
R ätiälästä jo s k u s s u o rite ttu a m aksua<br />
ei pystytty enää selvittäm ään.<br />
K aupunki sai pitä ä R ätiälän puolen<br />
koukun maan ja sen p iti riid a n lo <br />
pettam iseksi antaa v a litta jille 30<br />
m arkkaa, jo h o n näm ä saivat tyytyä.<br />
R AJASELITYS<br />
1) Iso L öyttykivi (S tora Lötestenen),<br />
jo k a s ija its i tu o m io kirko sta<br />
suoraa itään. — Ei siis voin u t olla<br />
sam a kuin v:n 1793 Löyttykivi<br />
(Lötestenen), jo k a s ija its i 25 astetta<br />
kirkosta itäpohjo ise e n päin.<br />
2) K uralanvuori (K orolabergh),<br />
suoraan edellise stä itään. V. 1793<br />
ja nykyisin sam alla paikalla.<br />
3) K ura la n p u ro (K o ro la b e ck, nykyinen<br />
Jaaninoja), s ija in n u t e d e llisestä<br />
itäetelään, v. 1793 ja nykyisin<br />
sam alla p aikalla. P uro jatkui,<br />
kuten nykyisin kin kiem urtelevana<br />
rajana n. 1500 m. "e te lä ä n ".<br />
4) Latokivi (Ladhastenen), s ija in <br />
nut puron h aarautum ispaikasta länsietelään<br />
Blom en n iity llä heinäladon<br />
vieressä. V. 1793 ja nykyisin<br />
sam alla paikalla.<br />
5) V uori (Itt bergh v. 1793 Helvetin<br />
a lh o n vuori), raja m e rkki edellisestä<br />
2 n uolenkantam an päässä<br />
etelään. Sam a raja v. 1793 ja nykyisin.<br />
6) Sama vu o ri (Itt bergh), rajam<br />
erkki e d e llisestä "e te lä ä n ” sama<br />
v. 1793 ja nykyisin.<br />
7) R yövärinvaha (R öffuerstenen),<br />
sija in n u t yleisen tien varre lla , sen<br />
eteläpuole lla . Sam a ra ja m e rkki v.<br />
1793 ja nykyisin. Y leinen tie<br />
(U udenm aantie) s iirtynyt kiven ete <br />
läpuolelle.<br />
8) Tam m i (En eek), edellise stä<br />
etelään ja kulm an länteen. V. 1793<br />
ja nykyisin sam a raja.<br />
9) Pisun n iitty (Pisu äng). E teläisen<br />
vuoren ja aitauksen vieressä<br />
s ija in n u t rajakivi, e d e llisestä länsietelään.<br />
V. 1793 ja nykyisin sam<br />
alla paikalla.<br />
10) Tam m i (Eketrä), sam alla n iity<br />
llä Eteläisen vuoren vieressä o llu t<br />
vanha ra ja kivi edellise stä länsietelään.<br />
— V iim einen takam aan itä <br />
sivulla o llu t v:n 1793 ja nykyistä<br />
rajaa vastaava rajam erkki. N ykyinen<br />
raja kääntyy tästä hiukan eteläänpäin,<br />
v:n1530 raja länteen päin.<br />
1) P uro (En beck), ra ja kivi Pisun<br />
p ellon ja K akkaraisten niityn välissä<br />
juosseen puron varressa,<br />
e dellise stä länteen ja kulm an ete <br />
lään. S ija in n u t nykyisessä P eltolassa.<br />
12) Pisun vu o ri (Pissu bergh),<br />
ka llio o n hakattu ra ja m e rkki, s ija in <br />
nut edellise stä suoraa länteen. —<br />
Ei vo in u t o lla sam a ja sam alla ta <br />
valla m erkitty sam annim inen nykyinen<br />
m u inaisjäännökseksi ju liste ttu<br />
rajakivi, jo k a sijaitsee n. 400 m.<br />
tätä eteläm pänä. M ahdottom uus<br />
selviää, jo s nykyisestä yrittä ä vetää<br />
länteen päin seuraavissa kohdissa<br />
m a in ittu ja rajo ja . Koko Pisun<br />
ja kokunta o lis i s illo in k u u lu n u t T u r<br />
kuun ja Rätiälän p uolen koukun<br />
tilaan.<br />
13) R opovaha (R opostenen), s i<br />
ja in n u t e d e llisestä "lä n te e n ” . Sama<br />
kuin v. 1793 ja nykyinen m uin<br />
a isjäännökseksi ju lis te ttu Ropovaha.<br />
14) K a llio (En berg hell), e d e l<br />
lisestä suoraa länteen. S ija in n u t<br />
H eikkilä n kartanon lä n sip o h jo lsp<br />
uolella. Vanha rajakivi, jo k a ei<br />
vo in u t olla nykyise llä ja v. 1793<br />
ra ja lla koska se ja tk u i R opovahasta<br />
52 a stetta lännestä pohjoiseen<br />
päin.<br />
15) Jo ki (Åå), rajakivi joen luiskassa<br />
edellise stä länteen ja kulm an<br />
etelään. J o e lla ei voitu tarkoittaa<br />
nykyistä A urajokea, sillä Ropovahasta<br />
ei voi vetää m inkäänlaista<br />
länteen päin suunnattua rajaa, joka<br />
osuisi A urajoen suullekaan. Sillä<br />
on pitä n yt ta rkoitta a M unkkijokea,<br />
jonka suupuolen Kustaa Vaasa antoi<br />
1550-luvulla kääntää A urajokeen.<br />
RAJASELITYKSEN<br />
TARKASTELUA<br />
tai etelään ja kulm an länteen, rajo<br />
ittiva t virheen 11 1/4 asteeksi ja<br />
väljät sanonnat, kuten etelään 22<br />
1/2 asteeksi eli "k u lm a k s i" puoleen<br />
tai toiseen.<br />
b) Kairinen ja sen osa Pispala,<br />
Karppakulla, Saarenpisu ja Sotalainen<br />
kuuluivat kirkonveroluetteloiden<br />
mukaan K aarinaan vielä v.<br />
1557.<br />
K irkon kaupunkikaan ei näytä<br />
olleen osallinen kaupungin takamaahan,<br />
sillä v. 1530 asiakirjassa<br />
tarkoitettiin kaupungilla vain porm<br />
estarien ja raadin kaupunkia. Sama<br />
koski P. O lavin luostaria, joka<br />
o li myös kaupungista riippum aton<br />
itsenäinen hallintoyksikkö. M olem <br />
mat lienee liitetty kaupunkiin kruunun<br />
toim esta vasta 1 5 3 0 ... 1550<br />
-luvuilla tapahtuneiden peruutusten<br />
jälkeen.<br />
c) Kaupungilla o li o llu t Pisun ja <br />
Raja on v. 1530 selityksen mukaan<br />
p iirre tty o h e e n liite tylle artalle.<br />
Sen pohjana on käytetty topogra<br />
fikartta a 1 :20000 ja pohjoissuuntana<br />
n apapohjoista. Takam aan länsiraja,<br />
jo ta ei tarkastettu, näyttää<br />
kulkeneen M u nkkijokea (nykyistä<br />
Sikaojaa) pitkin. K artasta ja asiakirja<br />
sta nähdään:<br />
kokunnan rajalle saakka ulottunut<br />
a) Ilm ansuuntien m äärittelyt perustuivat<br />
takam aa jo Eerik P om m erilaisen<br />
16-jakoiseen ilm ansuunta- aikana (1400 . .. 1435), jo llo in siihen<br />
ruusuun ja o liv a t m elko ta rkat sekä liite ttiin Rätiälä. T ällö in kaupungin<br />
niin oikeaan osuneet, että rajat takam aa näyttää saaneen ne rajansa,<br />
osuivat nykyisin tarkistettavissa olevilta<br />
o siltaan aivan kohdalleen. Tarkat<br />
jo tka v. 1530 m ainittiin van<br />
hoina, sillä välia ja lta ei tunneta m i<br />
sanonnat, kuten suoraa itään tään rajanm<br />
uutoksia.<br />
RÄTIÄLÄN PAIKKA<br />
K aikki a s ia kirja tie d o t R ätiälästä<br />
loppuvat v:een 1530. M aanm ittari<br />
Hans H anssonin v. 1650 laatim assa<br />
Kaarinan pitäjän kartassa seurasi<br />
Pisun ja kokuntaan v. 1557 perustetun<br />
H e ikkilän kuninkaankartanon<br />
raja S otalaisten e telärajaa ja ja tk u i<br />
siitä R opovahaan. Se oli o llu t sama<br />
kuin v. 1793 kartassa. Kun Rätiälä<br />
oli sija in n u t täm än rajan ete lä p u o <br />
lella, se o li hävinnvt ja sulautunut<br />
kuninkaankartanoon.<br />
Sen sijaan o li kaupunki saanut<br />
Sotalaisten kylän ja S aarenpisun<br />
yksinäistalon. Suom en kam eraalisia<br />
olo ja 1500-luvulla valaisevista asiakirjo<br />
ista nähdään, että Sotalainen<br />
o li läänitetty k a u p u n g ille 8. 8. 1569<br />
ja, että läänitykseen oli 1580-luvulla<br />
kuulunut m yös S aarenpisu. S illo in<br />
vastasi takam aan "e te lä ra ja " koko<br />
pituudeltaan v. 1793 kartassa esitettvä<br />
rajaa.<br />
O lavi L a i s a a r i
Apul.professori<br />
ERKKI LEPPÄKOSKI<br />
Vesiensuojelu ja tutkimus<br />
Lounais-Suomen alueella<br />
■ Pikainenkin silmäys karttaan tuo esiin Turun seudun kaksi<br />
erikoispiirrettä, joilla on oma m erkityksensä vesiensuojelun<br />
kannalta: järvien puuttumisen ja rannikon rikkonaisuuden.<br />
M aa- ja metsätalouden, haja-asutuksen ja taajam ien jätevesien<br />
kuorm ittam at pintavedet joutuvat valum a-alueelta jokiin ja<br />
suoraan m ereen. Suurissa osissa muuta Suom ea toim ivat jä r<br />
vet kuorm ituksen tasaajina. Pientenkin järvialtaiden itsepuhdistuskyky<br />
riittää huolehtim aan ainakin osasta hajakuorm i<br />
tusta. Rannikon rikkonaisuus taas m erkitsee rajoittunutta ja<br />
kovin vaikeasti arvioitavissa olevaa veden vaihtoa jätevesien<br />
purkualueiden ja avoim em pien m erialueiden välilä.<br />
□ V e siensuojelutyössä tarvitaan<br />
ennen m uuta tietoa. T iedon p o h ja l<br />
ta kasvaa ta h to ja tä stä versovat<br />
ne päätökset, jo tk a jo h ta va t ku o r<br />
m ituksen pienenem iseen: tuotannon<br />
ja kulutuksen ohja u tu m in e n "vesistö<br />
y stä vällisem p ä ä n " suuntaan, jä te <br />
vesien m äärän ja laadun m u uttam i<br />
nen tai n iid e n johta m in e n toisaalle,<br />
puhdista m o je n rakentam inen tai n iiden<br />
toim in n a n tehostam inen.<br />
T iedon soveltam inen käytännön<br />
v e siensuojelutyössä on selvästi<br />
kaksitahoista. Vesien tila n säilyttä <br />
m iseen tai parantam iseen tähtäävän<br />
päätöksenteon perustaksi ta rvitaan<br />
m o n ip u o lista te k n illis tä ja talo<br />
u d e llis ta tie to a . Lukuisia esim e rkkejä<br />
tie d o n soveltam isesta T urun<br />
lähivesien tila n ko rja a m ise ksi on<br />
e sitettävänä viim eksi kuluneiden<br />
kym m enen vuoden ajalta. R akennetu<br />
t p u h d ista m o t ja useiden lähiseudun<br />
te o llisu u sla ito ste n to teuttam a<br />
veden käytön jä rkip e rä istä m in e n<br />
ovat jo h ta n e e t m yö n te isiin tu lo ksiin<br />
(ks. dos. Jum ppasen a rtik k e lia S uom<br />
en T urun num erossa 1/<strong>1978</strong>).<br />
K eskustelua T urun kaupungin keskuspuhdistam<br />
on edelleen ke h ittä m i<br />
sestä on viim e a ikoin a käyty sekä<br />
kotim aisen että ulkom aisen tiedon<br />
p ohjalta. R atkaisujen te knillin e n<br />
tote u tta m in e n rake n tu u kin usein<br />
tu o n titie to o n , jo k a on syntynyt lä n tisen<br />
E uroopan ja USA:n tiheim m in<br />
asuttu je n ja vesiensuojelun kannalta<br />
to d e lla o n g e lm a lliste n puhdistam o-<br />
hankke id e n yhteydessä.<br />
□ Jätevesien jo h ta m in e n ja käsitte<br />
ly su u n n ite lla a n "rä ä tä lin ty ö n ä ”<br />
jo kaisessa tapauksessa erikseen.<br />
M aasto -o lo su h te e t, asum a- ja te o l-<br />
lisu u sjä te ve sie n laatu ja asetettu<br />
p u h d istu sta voite va ih te le vat paikkak<br />
u n n itta in . T u n tu isi k u ite n kin siltä,<br />
että te k n illis te n kysym ysten k o h d a l<br />
la on varsin p itk ä lle m ahdollista so-<br />
E r k k i L e p p ä k o s k i<br />
veltaa alan kotim aista ja kansainv<br />
älistä tietäm ystä ja m uualla saatuja<br />
kokem uksia. T oinen vesie n su o je <br />
lun tie d o n ala, jätevesien va iku tu k<br />
sen seuraam inen, on p aljon selväp<br />
iirte isem m in kansallinen ja jo p a<br />
p a ika llin e n tehtävä. Jokainen jä te <br />
vesiä vastaanottava vesistö on a i<br />
nutlaatuinen. Veden fysikaalin e n ja<br />
kem iallinen laatu, virtaukset, kerrostuneisuus,<br />
syvyyssuhteet, e liö m a a ilma<br />
ja pohjan laatu vaihtelevat. T i<br />
lanne on, jo s m ahdollista, vielä<br />
m u tkikka a m p i lahtien, saarien ja<br />
vedenalaisten kynnysten pirsto m a s<br />
sa saaristossa, jossa jo kie n ja ojien<br />
tuom a m akea vesi kohtaa vähäsuolaisen<br />
m urtoveden.<br />
Jätevesien laadun ta rk k a ilu ja<br />
p uhdistam ojen toim in n a n valvonta<br />
kuuluu vie lä o lennaisena osana vesiensuojelun<br />
to im e n p ite is iin . Sovellettu<br />
lim n o lo g ia tai T urun tapauksessa,<br />
sovellettu m urtovesibiologia<br />
tule e m ukaan vesiensuoje lu n tu tk i<br />
m ustyöhön s illo in kun jätevedet<br />
jo hdetaan vesistöön. Tehtävät ovat<br />
help o t m ä ä rite llä : kuorm ituksen vesistössä<br />
aiheuttam ien m uutosten<br />
seuraam inen, välittö m ä t ja v ä lilliset<br />
vaikutukset veden eliöm aailm aan,<br />
veden e ri käyttöm uotojen häiriytym i<br />
nen. Eri asia on, onko n äihin kysym<br />
yksiin löydettävissä vastauksia ja<br />
m iten paljon vaikutusten selvittelyyn<br />
on sijo ite tta va aikaa ja varoja.<br />
□ Y lio p isto tu tkim u s on, sikäli<br />
kuin resursseja on sovellettuun vesistötutkim<br />
ukseen riittänyt, suuntautunut<br />
ju u ri vaikutusten selvittelyn<br />
lin ja lle . Vain te k n illis illä ko rkeakoulu<br />
illa on o llu t panoksensa annettavana<br />
toim e n p id e p u o le lla . Vesiensuoje<br />
lu ra tkaisuje n toteuttam inen la in <br />
säädännön, tekniikan, talous- ja<br />
k u n n a llispolitiikan keinoin o nkin itse<br />
asiassa varsinaista vesiensuojelutyötä.<br />
Nyt on kuite n kin m uistettava,<br />
että vaikka vesien likaantum inen<br />
onkin kem iaa ja fysiikkaa, on merenlahtien,<br />
jo kie n ja järvie n p ilaantum<br />
inen m yös suurelta osin b io <br />
logiaa — vesien likaantum isen vaikutuksia<br />
siis. Kasvanut fo sfo rikuorm<br />
itus ei vedessä näy. Vasta sen<br />
aiheuttam a p lanktontuotannon kasvu<br />
ja veden sam entum inen, rantakasvillisuuden<br />
rehevöitym inen, kalojen<br />
m akuvirheet ja la jis to llis e n kokoonpanon<br />
m uuttum inen koetaan,<br />
m ielletään ja tiedetään vesien pilaantum<br />
iseksi. V iim eisten kym m enen<br />
vuoden aikana on kuitenkin m yös<br />
Itäm eren osalta käynyt pelottavan<br />
selväksi, että kaikki likaantum inen<br />
ei suinkaan jä tä näkyviä jä lkiä . Ym <br />
päristö m yrkkyje n v e silu o n n o lle aiheuttam<br />
at vaarat ovat usein kavalasti<br />
h iip ivää ja vähittä in kasaantuvaa<br />
laatua. H älyyttävät oire e t ilm e <br />
nevät yleensä vasta sitten kun on<br />
liia n m yöhäistä. M yrkkyjen e siin tym<br />
isen, kulkeutum isen, kasaantum i<br />
sen ja vaikutusten s e lvitte ly on<br />
m u o dostunut varsin tä rkeäksi osaksi<br />
mm. P o hjoism aiden y lio p isto issa<br />
h a rjo ite tu sta vesie n suoje lu tu tkim u k-<br />
sesta.<br />
□ Sovelletun, käytännön eläm än<br />
ta rp e ita palvelevan tutkim u styön on<br />
perustuttava peru stu tkim u kse n antam<br />
alle pohja lle , tu keudutta va tie -<br />
teelliseen tra d itio o n . M eidän on tie <br />
dettävä p aljon rannikkovesien ekosysteem<br />
ien rakenteesta ja to im in <br />
nasta, eläin- ja kasvilajien e kologiasta<br />
ja fysiologiasta, aivan häiriytym<br />
ättöm issä olosuhteissa. Ennen<br />
täm än tiedon h ankkim ista on<br />
vaikeaa tehdä jo h to p ä ä tö ksiä likaantum<br />
isen va iku tu ksista vesien<br />
e liöm aailm aan. M iten täm ä edellytys<br />
sitten on to te u tu n u t? V esien tilassa<br />
tapahtuneet m uutokset ovat<br />
herättäneet tu tk ijo is s a tiete e llistä<br />
uteliaisuutta. Työ on koettu myös<br />
yhteiskuntaa palvelevaksi ja se lla i<br />
sena m ielekkääksi. T oisaalta ovat<br />
jätevesien m ereen johtam iseen oikeuttavat<br />
lu papäätökset sisältäneet<br />
suoranaisia tu tkim u sta voitte ita : vaikutukset<br />
vesialueen tilaan on määräaikaisin<br />
n äytteenotoin selvitettävä.<br />
Tiedon kokonaism äärä Saaristomeren<br />
vesilu o n n o sta jakaantuu siis<br />
kovin epätasaisesti. Tiedäm m e paljon<br />
enem m än T urun rehevöityneiden<br />
lähivesien e lä in - ja kasviplanktonista,<br />
pohja e lä im istä ja kalastosta<br />
kuin luonnontila ise n saaristoalueen<br />
olosuhteista. V esinäytteiden verkosto<br />
on huolestuttavan harva Rymättylän<br />
lä nsipuolella tai A iristo n eteläpään<br />
tasalla. Kasvitieteen ja linnuston<br />
tutkim uksen osalta tila n n e on to i<br />
nen: m ie le n kiin to on selvästi suuntautunut<br />
vä li- ja ulkosaaristoon.<br />
Täm än päivän vesiensuojelututkimus<br />
on sekä T urun ylio p isto n että<br />
Å bo A kadem in b io lo g is illa laito ksilla<br />
nim enom aan saaristotutkim usta. Y lio<br />
pistolla on jo parinkym m enen vuoden<br />
ajan koottu tie to a eri lajien<br />
ekologiasta sekä e läin- ja kasviyhteisöistä<br />
ra nnoilla, p o h jilla ja vapaassa<br />
vedessä. Y m päristöm yrkkyjen<br />
e siintym inen ravintoketjuissa ja<br />
öljyn vaikutukset ovat olleet ajankohtaisia<br />
tu tkim u skohte ita 1970-<br />
luvulla. V esiensuojelututkim ukse n<br />
kannalta on siis kysym ys rannikkovesien<br />
sietokyvyn bio lo g isista perusteista,<br />
o pinnäytetöiden ja e rillis <br />
ten tutkim u ste n yhteisestä n im ittäjästä.<br />
Täm än suuren teem an ym pä-<br />
■ TURUN KOTISEUTUPÄIVIEN<br />
VALTUUSKUNTA ENSIMMÄISESSÄ<br />
KOKOUKSESSAAN IKITUURISSA.<br />
Turku-seuran edustajina siihen kuuluvat<br />
edessä oikealla istuvat Olli<br />
Kestilä, Erik Bergh, Heikki Winter<br />
ja kuvan ottanut Ilmari Rinne.<br />
Tilatkaa —<br />
A bonnera<br />
Suom en T u rk u —<br />
Åbo, vår stadlehti<br />
rille on parin viim e vuoden ajan<br />
kehitetty yhteistyötä rannikkovesien<br />
suojelun parissa työskentelevien<br />
kesken yliopistosäätiöltä saadun<br />
taloudellisen tuen turvin.<br />
□ Åbo Akadem in biologien m ielenkiinnon<br />
kohteina ovat saaristossa<br />
olleet mm. lauttaliikenteen vaikutukset<br />
rantojen eläin- ja kasvim aailmaan,<br />
saariston nuoret järvet, makeavesialtaat<br />
ja näiden tuotantobiologia,<br />
tiepenkereiden eqologiset<br />
vaikutukset, soranotto m erestä ja<br />
ruoppaustöiden jä lkien korjautum i<br />
nen. M ikä on näiden tutkim usaiheiden<br />
yhteinen nim ittäjä? Nythän ei<br />
kyseessä ole likaantum inen, ei ravinteisuuden<br />
kasvun aiheuttam a rehevöitym<br />
inen. Saaristovesiin K o h <br />
distuu ihm isen fyysisten toim enpiteiden<br />
aiheuttam a paine, puuttum i<br />
nen maan ja meren väliseen tasapainoon<br />
kaivinkonein ja im uruoppaajin.<br />
Suomen Akatem ialta on saatu<br />
tukea tiepenkereiden vaikutusta<br />
selvittelyyn; tutkim us on eräs Suonien<br />
panoksista UNESCO:n kansainvälisessä<br />
MAB (Ihm inen ja biosfääri)<br />
— ohjelm assa. Yhteiskuntatieteellinen<br />
osuus tiepengertutkimuksessa<br />
on m elkoinen: kiinteät<br />
tieyhteydet vaikuttavat m onin tavoin<br />
saariston asukkaiden elinehtoihin.<br />
Kaksi vesiensuojelutyön kulm a-<br />
kiveä on valm istunut tai ju u ri valm<br />
istum assa. Lounais-S uom en vesien<br />
käytön kokonaissuunnitelm a on<br />
alan todellin e n tie to p a n kki ja hakuteos,<br />
jossa on yksiin kansiin kerätty<br />
laaja aineisto alueen sisävesistä,<br />
m erialueista ja pohjavesivaroista<br />
sekä vesien käytöstä ja kuorm itu k<br />
sesta. Toinen suuri hanke, S aaristom<br />
eren virtauctutkim us, on loppuraportointivaiheessa.<br />
Se tulee valm<br />
istuttuaan antam aan p aljon arvokasta<br />
tietoa sekä vesiensuojelun<br />
että alan tu rkula ista tutkim usta varten.<br />
□ Suurtenkaan tu tkim u ssuunnitelm<br />
ien hahm ottelem inen ei ole vaikeaa.<br />
O ngelm ana on aina h ankkeiden<br />
toteuttam inen. Väkeä on vähän<br />
ja jo kaisella lisäksi om a työnsä tai<br />
valitettavan m onella n uorella ja todella<br />
lupaavalla vesie n tu tkija lla<br />
työttöm yytensä hoidettavanaan. Tämän<br />
hetken vesiensuojelututkim uksesta<br />
käsin olisi osattava nähdä<br />
myös tulevaisuuteen: m itä tietoa<br />
tarvitsee 1990-luvun vesiensuojelutyö?<br />
O vatko m eidän nyt käyttäm äm <br />
me m enetelm ät ja näytteenottopaikat<br />
oikeita, riittäviä, p arhaita m ahd<br />
o llisia ? Turun seudun m erialueiden<br />
tuotantoa ja virkistyskäyttö ä ajatellen<br />
ovat kalalajisto ja kalakannat<br />
sekä tällä h etkellä että varm asti<br />
myös tulevaisuudssa avainasem assa.<br />
Turun edustan ja H alikonlahden<br />
ka la taloudellisten selvitysten pohja<br />
lta tiedetään jo paljon rehevöityneiden<br />
ja likaantuneiden alueiden<br />
kalastosta ja voidaan suunnitella<br />
kalaston hoitotoim e n p ite itä . U skoisin<br />
virkaveljem m e 1990-luvulla to i<br />
vovan, että turkulaisen saaristotutkim<br />
uksen voim ia olisi aikoinaan<br />
suunnattu paljon enem m än kalakantojen<br />
selvittelyyn m yös m uissa<br />
osissa. T ehtäväkenttä on laaja: to i<br />
voa sopii, että v a s tik ä ä n syntynyt<br />
päätös kalatalousopetukse n s ijo itta <br />
m isesta P araisille johta a paljon<br />
muun hyvän lisäksi m yös hedelm älliseen<br />
yhteistyöhön käytännön kalastuksen<br />
ja vesie n suoje lu tu tkim u k<br />
sen välillä.
Kivimiesten kätten jäljet<br />
säilyvät kauan katukuvassa<br />
K atoavan am m attikunnan edustajia Turussa<br />
■ Noin neljä-, viisikym m entä vuotta sitten Turussa eli ja työskenteli<br />
kokonainen kivimiesten am m attikunta, johon kuului<br />
useita satoja kivenhakkaajia, nupukiventekijöitä ja porareita.<br />
Nyt vanhat käsityön mestarit ovat jo pois työeläm ästä. Tänään<br />
tiettävästi vain kaksi miestä saa Turussa ”leipänsä kivestä".<br />
M utta kaupunkikuvassa — kaupunginhallituksen ja Suomen<br />
Pankin talossa sekä Tuom iokirkko- ja Aurasilloissa — kivimiesten<br />
kätten jälki tulee näkym ään pitkään. Näitä ja monia<br />
muita töitä voidaan jopa pitää erään sukupolven monum entteina<br />
tulevaisuudelle, monum entteina, joihin aika ei hevin<br />
pysty.<br />
Vuosisadan alku oli m aam m e kivenhakkaajien<br />
am m a ttikunnalle kulta-a<br />
ika a ainakin työtila isuuksie n<br />
puolesta, s illä tu o llo in luonnonkivi<br />
nousi rakennusm a te ria a lin a sille<br />
kuuluvaan arvoon. H akatusta kivestä<br />
— jo s ta e ri tavoin työstettynä<br />
saadaan to d e lla puhutte le via ja mon<br />
i-ilm e isiä p in to ja , kuten esim erkiksi<br />
S uom en P ankin ta lo sta vo i<br />
daan nähdä — sa a te ttiin tehdä kokonaisia<br />
rakennuksia, talo n alakerta<br />
tai vain sokkeli. Kiveä käytettiin<br />
runsaasti s ilto ih in , la itu re ih in sekä<br />
katu- ja ra ntakivetyksiin. H akatusta<br />
kivestä on Turussa tehty e dellä jo<br />
m a in ittu je n rakennusten lisä ksi mm.<br />
B oren talo, R aunistulan koulu, "T i-<br />
p u la ” , T urun S äästöpankin ta lo ja<br />
R ettigin ” p a la ts i'' ko riste e llisin e<br />
kivika ite in e e n . K ivim iesten kätten<br />
jä lk i näkyy m yös Aura-, T u o m io kirkko-<br />
ja M artin silloissa, A urajoen<br />
ra n ta la itu re issa sekä katukiveyksissä<br />
m ilte i kautta kaupungin.<br />
T O ISEN POLVEN<br />
K IV IM IE S<br />
T urkula in e n Hannes S u t i n e n ,<br />
81, on jo toisen polven kivim ies.<br />
— P ikkupoikasena vein isälleni<br />
kahvia K askenahteen louhosp a ika l-<br />
le. S iihen aikaan haka ttiin kiviä Auransiltaan,<br />
m uistelee Hannes S utinen,<br />
jo s ta isän v a ro itu ksista h u o lim<br />
atta k u ite n kin tu li kivim ies.<br />
— T a rtu in vasaraan 15-vuotiaana<br />
ja tasasin s illä kivip in ta a noin v iiden<br />
vuosikym m enen ajan e li vuoteen<br />
1967, jo llo in jä in kaupungin<br />
k iv ilo u h o k s e lta e läkkeelle.<br />
K a u p u n g in tö issä H annes Sutinen<br />
o li vain 15 vuoden ajan. Valtaosa<br />
hänen työrupeam astaan kului kovata<br />
h tisissa u ra kkahom m issa kivim<br />
iessakin e tum iehenä ja seppänä.<br />
LIIK K U V A A VÄKEÄ<br />
— K ivenhakkaajat te kivät työtään<br />
a lih a n kin ta u ra kkoin a ra kennusliikkeille.<br />
Työ te h tiin sakeissa, jo ista<br />
yksi m iehistä to im i etum iehenä ja<br />
kirja n p itä jä n ä . K iviporukassa ta r<br />
v ittiin m yös seppä, sillä vain hyväku<br />
n to isilla ja te rä villä v ä lin e illä syntyy<br />
kaunista kivipintaa, sanoo Hannes<br />
Sutinen.<br />
— K ivim iehet olivat liikkuvaa väkeä.<br />
Jos ei om asta kaupungista työtä<br />
löytynyt, sitä lä h d e ttiin etsim ään<br />
m uualta. N iinpä Hannes S utinenkin<br />
on työka lu kistu in e e n k ie rre lly t työn<br />
perässä eri p u o lilla maata, mm. hän<br />
on o llu t Iitta la ssa hakkaam assa kiviä<br />
eduskuntataloon ja Tam pereella<br />
T am m erkosken tu rb iin irä n n in . —<br />
S uom esta vie tiin hakattuja lu onnonkiviä<br />
ulko m a ille , V enäjälle ja S aksaan.<br />
— T yötä te h tiin aina, satoi tai<br />
paistoi. H akkaam inen tapahtu i avolo<br />
uhoksella, taivasalla. Vasta valm<br />
iina kivet ku lje te ttiin ra kennuspaikalle.<br />
Pöly ja h iki o liv a t kivim iehen usk<br />
o llis ia seuralaisia. M oniin m iehiin<br />
— niin Hannes S utiseenkin — työ<br />
löi leim ansa kivikeuhkoje n m uodossa.<br />
KAKOLANMÄEN<br />
LOUHOS<br />
S uuria kivityöm a ita on Turussa<br />
o llu t Kakolanm äessä, Pääskyvuoressa,<br />
K ärsäm äessä ja H irvensalossa.<br />
— R ettigin talo n kivip ylväitä hakkasin<br />
Vehm aalta tuodusta kivestä<br />
K upittaan asem an seutuvilla, m uistelee<br />
ikääntynyt kivim ies.<br />
Kiven irro itta m isen ka llio sta suorittiv<br />
a t a m m attim iehet e li porarit.<br />
M äärä m itta iset palat k iila ttiin irti<br />
Vielä e lä kepäivinäänkin kivenhakkaajam<br />
estari Hannes Sutinen, 81,<br />
o sallistuu innolla kivenhakkaajien<br />
yhteisiin rie n to ih in am m attiosaston<br />
p u itteissa. (Kuva E rkki Paakki)<br />
lohkareesta te rä skiilo je n avulla.<br />
Sen jälkeen kivi s iirre ttiin petille,<br />
kivim iehen eteen.<br />
— Pinnan ensim m äinen tasaam i<br />
nen tapahtui piikin ja vasaran avulla.<br />
— Jo lohkom isvaiheessa e tsittiin<br />
kivestä sen hjsta, halkeam ispinta.<br />
A m m attim ies näkee palja a lla silm ä l<br />
lä m iltei kivestä kuin kivestä, haikeaako<br />
se m akaavalle vai poikkilustalle.<br />
Kurun kivi oli kuite n kin niin paljo<br />
n m uista kivila a d u ista poikkeava,<br />
että s iitä Hannes S utinen löysi lustan<br />
vasta sivellen, sorm ien avulla.<br />
E sitasoittelun jälkeen kivi hakattiin<br />
ristip ä ä llä ja tarvittaessa vielä<br />
p u k k e lilia eli m oniterävasaralla.<br />
— P ukkelissa saate ttiin käyttää<br />
lu kuisia eri te riä riip p u e n siitä, m illaista<br />
kivipintaa h a lu ttiin . H akkaam<br />
isen jä lkeen esim e rkiksi hautakiviä<br />
tehtäessä pin ta vielä hiotaan<br />
terässannan ja veden avulla.<br />
— K ivim iehen työ vaatii tarkkaa<br />
kättä, "s ilm ä ä ” ja h uolellisuutta.<br />
Yksikin liia n voim akas tai h uolim a<br />
ton lyönti saattoi pilata pinnan niin,<br />
että käsittely o li uusittava kokonaan.<br />
Työntahti oli kova, vasaroiden alta<br />
kivi lensi tuhka n a ilm aan.<br />
— H ankalinta hakattavaa o li Hyvinkään<br />
musta, Vehm aan kivi on<br />
sopivan oehm eää, Kakolan kivi taas<br />
oikullista.<br />
KIVI JÄÄTYY<br />
— K esällä hakkuutyö o li m iellyttäväm<br />
pää kuin talvella, s illä silloin<br />
kivi jäätyy ja on sitke ä ä hakattavaa.<br />
Mitä harvem paa kivi on, sitä enem <br />
män se jäätyy. T yökalu t H s v v ä t sen<br />
parissa m uutam assa hetkessä.<br />
— Kivi on kova vastus raudalle.<br />
K iviporukan sepällä o li aina täystyöllisyys.<br />
M yös sepän o li oltava<br />
am m attim ies, sillä liia n pehm eä terä<br />
ei p u rru t kiveen. Liian kovaksi<br />
karaistu työ ka lu taas rikkoutu i hetkessä.<br />
K ivim iehen tä rkein pääom a eli<br />
työkalut ku lkiva t työkalukistussa<br />
miehen m ukana työpaikasta toiseen.<br />
— P iikkejä, ristip ä itä ja pukkeleita<br />
o li jo k a is e lla oltava useita, sillä<br />
osa työkalu ista o li aina sepän hallussa.<br />
KIVIMIESTEN<br />
ILTAMAT<br />
Kivim iesten am m attiosaston puuhakkaat<br />
pojat, Kalle P a i d a n , O l<br />
li ja Kallu E r lu n d sekä Kallu<br />
M ä n t y n e n ja monet, monet<br />
m uut viettivät ennen vanaa-aikojaankin<br />
yhdessä. Kivim iehet järjestivät<br />
om ia iltam iaan, joista Hannes<br />
Sutinenkin Fannynsä löysi.<br />
Raskaan työpäivän jälkeen kuului<br />
Hannes Sutisen päiväohielm aan<br />
vielä lenkki ja erilaiset am m attiosaston<br />
tehtävät. Yhä vielä hän on<br />
mukana m onenlaisissa yhteisissä<br />
riennoissa, asialliseen ja vaatim attom<br />
aan tapaansa, pienoinen huum<br />
orin p ilke aina silm äkulm assa.<br />
Yksi asia surettaa vanhaa kivimiestä.<br />
Se nim ittäin, että käsityönä<br />
tehtyjä nupukiviä jauhetaan Turussa<br />
sepeliksi tai käytetään liejuisten<br />
rantojen täytteenä.<br />
— Kivim iesten am m attitaito ja<br />
koko am m attikunta häviää nyt jo<br />
eläkkeellä olevien miesten mukana.<br />
M utta työt jäävät puhumaan puolestam<br />
m e niille, jotka osaavat antaa<br />
arvoa ihm iskäden työlle, sanoo ki-<br />
V nhakkaajam estari Hannes S utinen.<br />
Raili Ki i a n I i n n a<br />
■ K ivim iesporukka A urajoen rantakivien parissa. Kuvassa O lli ja Kallu<br />
Erlund, K allu M äntylä, Hannes Sutinen ja Paavo Saaristo.<br />
Sunnuntaimaalareille<br />
yhdistys<br />
Turkuun<br />
I W äinö A altosen m useossa<br />
m aanantaina 27. 2. <strong>1978</strong> p i<br />
detyssä kokouksessa päätettiin<br />
T urkuun perustaa yh d is <br />
tys T urun S unnuntaim aalarit.<br />
Perustavaan kokoukseen o sallistui<br />
runsaasti sunnuntaim aalareita,<br />
Joten a lku näyttää<br />
lupaavalta.<br />
Yhdistyksen ta rkoitu ksena on<br />
luovan taideharrastuksen lisääm inen<br />
vapaa-aikoinaan ta id e tta harrastavien<br />
keskuudessa. T arkoituksen<br />
toteuttam iseksi yhdistys jä rje stä ä<br />
mm. kursseja ja näyttelyitä. Jäseneksi<br />
voivat liitty ä 15 vu o tta tä yttä <br />
neet henkilöt, jo tk a vapaa-aikoinaan<br />
varsinaisen leipätyönsä ohella harrastavat<br />
luovaa ta ite e llis ta työskentelyä.<br />
Y hdistyksen p u heenjohtaja ksi valittiin<br />
H enri E klund T urusta ja sihteeriksi<br />
V uokko K ivinen M a rttila sta<br />
sekä jo htokunnan jä seniksi Eila<br />
Anneli P ortnoij Turusta, T o rs ti Suvitie<br />
Salosta, M artti Lindström N aanta<br />
lista, Eino S oukkio T urusta, R iitta<br />
A rosuo Turusta, K auko M äkinen<br />
T urusta ja Jarl B jö rklu n d Turusta.<br />
W äinö Aaltosen m useossa yhdistys<br />
jä rje s ti 4. 5.— 21. 5. 78 Suntai<br />
78-näyttelyn.<br />
□<br />
Papyruskokoelma<br />
Turun<br />
yliopistolle<br />
■ T urun Y lio p isto säätiö on<br />
hankkin u t Itävallasta y li 2000<br />
vuotta vanhan papyruskokoelman,<br />
joka käsittää 99 papyrusta.<br />
Ne ovat peräisin yhden<br />
m u um iokallon kotelosta, joka<br />
on valm istettu käytetyistä p a <br />
pyruksista.<br />
S äätiö luovu tti lahjansa 9. 3. <strong>1978</strong><br />
P aasikivi-huoneessa, jo h o n ko k o e l<br />
ma sijo ite ta a n kie litie te e n ja m uiden<br />
h istorian eri a lojen tu tk ijo id e n<br />
käyttöön. Säätiön e dustajana kokoelm<br />
an luovutti to im in n a n jo h ta ja<br />
Juhani Leppä ja sen o tti vastaan<br />
rehtori O sm o Ikola. Luovutu stila i<br />
suudessa kokoelm an e s itte li kla s<br />
sillisen filo lo g ia n p rofessori H eikki<br />
Koskenniem i.<br />
K okoelm a kre ika n - ja engla n n in -<br />
kielisine teksteineen m uodostaa<br />
T urun ylio p isto n vanhim m an k irja llisen<br />
kokoelm an. T ähän saakka y lio<br />
piston k irja sto n vanhin k irja llin e n<br />
dokum entti on la tin a n kie lin e n vu o n <br />
na 1481 painettu R aam attu. □
ERÄS TURUN M ER KITTÄVÄ SUOJELUKOHDE<br />
■ O heisesta kartasta näkyy K akske rra n tie n ja T o ija iste n tien väliin jäävä<br />
m aasto H irvensalossa ja siinä kartan alareunassa Kyyrlänm äki.<br />
Täm ä m o n ip u o lin e n ka llio a lu e on e rittä in luonnonka u n is ja sen p o h jo is <br />
o siin liitty y ku ivattu suoalue, m utta jä lje llä on m yös nevam ainen suolaikku.<br />
A lueen eteläosassa kasvaa tam m ea ja vaahteraa.<br />
A lue on e rittä in m e rkityksellin e n opetuskohde ja se s o p ii hyvin re tke ilyta<br />
rk o itu k s iin . K u ite n kin liik k u m is ta a lueella tultaneen kanavoim aan vahinkojen<br />
e stäm iseksi.<br />
K yyrlänm äen pohjo isre u n a a m yöten kulkee valaistu k u n to re itti ja alueen<br />
itäreunassa on W äinö A altosen koulu. A lueen om istaa T urun kaupunki.<br />
Kevyt teatterikesä<br />
V iim e kesän sateet ve tivät kesäte<br />
a tte rie n ta lo u ksista vastaavien<br />
ka svo ille tiu kan ilm een, s illä eihän<br />
s e lla ista vesim äärää kestä kunnolla<br />
kukaan. T ällä hetkellä on vaikea<br />
sanoa täm än kesän säistä v ie lä m i<br />
tään, m utta jo s dos. A rttu ri S im ilän<br />
e n n u ste isiin on u skom ista, niin<br />
sadevaatteita ta rvita a n jä lle e n —<br />
kesä te a tte rissa kin . Tästä uhkasta<br />
jo h tu e n on lu o te ttu siihen, että v iih <br />
d e ttä te a tte re ista hakevien on help<br />
o m p i uskoa istuvan kesäteattereitte<br />
n katsom oissa sateista huolim a tta<br />
ja n iin p ä o h je lm is to tä ä llä Turussa<br />
on a ik a la illa viih te e n p u o le lle ka l<br />
lellaan. Eikä s iin ä m itään pahaa.<br />
A im o V u o risto n ” V o tk a tu ris tit” —<br />
suom a la iste n Lenin g ra d in m atkaajie<br />
n ih m e e llis e t s e ik k a ilu t — on<br />
v a littu S am ppalinnan K esäteatterin<br />
o h je lm is to k s i siitä k in huolim atta,<br />
e ttä se viim e kesänä ko ki va rsin a i<br />
sen sesonkinsa. Lounais-S uom essa<br />
sitä ei kuite n kaan o le nähty —<br />
ka ik k i eivät o le käyneet H elsingissä<br />
tai H äm eenlinnassa sitä katsom assa<br />
— ja niin laaja m aaseutu tule e<br />
vaeltam aan S am ppalinnaan naura <br />
maan suom alaisten tu ris tie n to i<br />
lauksille . E sityksen o hjaa M ikko<br />
N ousiainen K ouvolasta ja tä rke im <br />
m issä tehtävissä ovat H elge Herala<br />
K ansalliste a tte rista , Salm e K arppinen<br />
K otkan K a upunginteatterista,<br />
R iitta E lstelä "K o iv u h a rju s ta " tuttu,<br />
Jukka B lom qvisto K ouvolan Kaupungin<br />
te a tte rista , sekä T urusta Inke<br />
M aattola, M a ija -L iisa Peuhu, H eikki<br />
A lho ja Ilm ari A arre-A htio.<br />
T urun K aupungin te a tte rin uusi<br />
o h ja a ja Jussi H elm inen on taas<br />
kirjo itta n u t ja o h ja n n u t T urun Kes<br />
ä te a tte riin tulevan "H ö lm ö lä is e t” .<br />
Sen m u siikin on säveltänyt Jukka<br />
S iikavire ja päätehtävissä ovat tu r<br />
kulaiset Soli Labbart, M aikki Länsiö,<br />
Ila ri Paatso ja Petri R ajala. —<br />
K oko perheen v iih d e ttä on luvassa<br />
tässäkin esityksessä eikä tätäkään<br />
näytelm ää ole n ä illä tie n o illa e n <br />
nen nähty.<br />
Turun<br />
Naislaulajille<br />
voitto<br />
Joensuussa m aaliskuussa järjeste<br />
ty ille n a is k u o ro p ä iv ille ja päivien<br />
yhteydessä jä rje s te ty ille perinteisille<br />
te rts e tti- ja kva rte ttik ilp a ilu ih in osallistu<br />
i mm. T urun N a islaulajat.<br />
T e rts e ttik ilp a ilu n v o itti Turun<br />
N a islaulajien te rts e tti, jossa lauloivat<br />
T arja Laine, S irp a Pitkänen ja<br />
T u u lik k i V iljam aa. K ilp a ilu n pakollisena<br />
lauluna o li Johan. Jeepin madrigaali<br />
K ultasein ja vapaavalintaisena<br />
tu rk u la is te rts e tti la u lo i Johann<br />
G riig e rin Jeesus, puolees käännyn.<br />
K varte ttikilp a ilu ssa s ijo ittu i toiseksi<br />
T urun N aisla u la jie n kvartetti, jossa<br />
laulo ivat S irkka V äisälä, M arjatta<br />
Salm i, H ilkka Paatonen ja Elvi Nevalainen.<br />
P a kollisena la uluna oli<br />
G astoldin M adrigaali.<br />
Seuraavat n a iskuoro p ä ivät pidetään<br />
ensi vuonna Turussa.<br />
Turun<br />
eläkeläisten<br />
yhteistapahtuma<br />
täysosuma<br />
■ T urun vanhustyötä te kevien<br />
jä rje s tö je n neuvotte lu <br />
kunnan T urun k o n s e rttita lo s <br />
sa m aanantaina 13. 3. <strong>1978</strong><br />
jä rje stä m ä stä e läkelälstapah-<br />
tum asta m u o d o stu i täysosum<br />
a, vaikka p ito p a ikka o s o itta<br />
u tu i aivan liia n ahtaaksi.<br />
K onse rttisalissa o li lähes<br />
1 500 osanottajaa, m utta salin<br />
ja talo n u lko p u o le lle jä i sato <br />
ja e läkeläisiä, jo tk a olisivat<br />
halunneet o sallistua tila is u u <br />
teen. Täm ä herätti tyytym ättöm<br />
yyttä ovien u lko p u o le lle<br />
jääneissä.<br />
N euvottelukunnan p u h eenjohtaja<br />
Eero Ervo ja rouva M aud H asselb<br />
la tt s u o rittivat avauksen. L ääninhallitu<br />
kse n tervehdyksen to i osastop<br />
ä ä llikkö Esko H änninen ja T urun<br />
kaupungin tervehdyksen apul.kaup.<br />
jo h ta ja Ilkka Järvinen. A lu sta jin a<br />
o livat m in iste ri P irkko T yöläjärvi,<br />
m aisteri A ira H einänen ja to im in <br />
n anjo h ta ja Leevi R aitaniem i. Paneelike<br />
sku ste lu u n o s a llis tu iv a t apul.<br />
kaup.jo h ta ja Ilkka Järvin e n , sosiaalisih<br />
te e ri Kari Å kerm an, to im is to <br />
s ih te e ri H ilkka H e ikkin e n ja to im in <br />
nanjo h ta ja Leevi R aitaniem i.<br />
M u siikkio h je lm a sta vastasivat dipl.<br />
u rk u ri Y rjö N iem i, A u lis K otaviita ja<br />
B ig B io Band.<br />
□<br />
Turku-seura toimii<br />
□ T u rku-seuran jäsenm äärä on<br />
kevään lo p u lla noussut ensi kerran<br />
yli 2000:een. V uodenvaihteen luku<br />
oli 1750.<br />
K uten täm än num eron ja viim e<br />
syyskauden S uom en T urun sivuilta<br />
olette nähneet, niin syys- ja kevätkausi<br />
ovat m uodostuneet to im in <br />
naltaan m elko v ilk k a ik s i. Ehkäpä<br />
siitä löytyy a inakin o sate kijä jäsenkasvuun.<br />
* * *<br />
S euram m e vu o sikokous pid e ttiin<br />
läänin v ira s to ta lo lla 29. 3. ja siitä<br />
on toisaalla lehdessäm m e e rillinen<br />
selostus. K okoussali oli aivan<br />
täynnä, m ikä o s o itti jäsenten suurta<br />
kiinnostusta toim intaam m e.<br />
* * *<br />
T u rku-seura o li 30. 3. kutsunut<br />
kaupunkiosaseura t neuvottelem aan<br />
siivoustalkoiden toteutuksesta, jo s<br />
ta periaatepäätös o li jo aikaisem <br />
min tehty. K o kouspaikan isäntä oli<br />
Turun S äästöpankin Häm eenkadun<br />
konttori, jo ka ta rjo s i alkajaisiksi<br />
hyvät talkookahvit. S uunnitelm at<br />
lyötiin lu kkoon, ja nyt ovat nämä<br />
koko la illa o n nistuneet ta lkoot jo<br />
takanapäin.<br />
* * *<br />
K riittisen korkeakoulun jä rje stä <br />
mään kesku ste lu tila isu u te e n Kaupp<br />
a korkeakoululla 25. 4. o li saapunut<br />
satapäinen joukko. T urku-seuralla<br />
o li m yös edustajansa pöydän<br />
takana paneelikeskustelussa . T ila i<br />
suus o li jo ennakkoon herättänyt<br />
huom iota, s illä aiheena o li "M itä<br />
on tu rk u la is u u s ". A lfons Koskim ies<br />
puhui "T u ru n k iä ltä " ja Ilm ari Rinne<br />
kehui m uuten vaan Turkua. —<br />
Laajem pi selostus toisaalla.<br />
* * *<br />
Jäse n h a n kin ta kilp a ilu on ja tkuvasti<br />
käynnissä. Toivom m e seuran<br />
jäsenten kehottavan tuttaviaan liittym<br />
ään Turku-seuraan, s illä mitään<br />
ilm oituskam panjaa ei voida pitää.<br />
V ielä täm än vuoden uudet jäsenet<br />
otetaan huom ioon, vaikka hankinta<br />
ensi sijassa koskee jo vuotta<br />
1979. — P arhaat palkitaan.<br />
* * *<br />
K asku kilp a ilu on o llu t käynnissä<br />
koko talvikauden. — O len saanut<br />
ottaa vastaan kaskuja ja käynyt<br />
myös tyhjentäm ässä W iklu n d in sekä<br />
K ansallisen kirja kaupan ta rkoitu k<br />
seen v a ra ttu ja kaskunkeruulaatikkoja.<br />
Laatikot poistetaan kesällä,<br />
m utta postitta kaa kaskunne suoraan<br />
T urku-seuran osoitte e lla . Hyvät<br />
p a lkin n o t odottavat.<br />
* * *<br />
U usin jaostom m e on R uotsin kie linen<br />
jaosto . Sen v ä lityksellä pyrim <br />
me entistä parem m in tarjoam aan<br />
ruotsin kie lisille jäsenillem m e mahdollisuuksia<br />
om aleim aiseen toim intaan<br />
sekä antamaan Suomen Turussa<br />
tilaa ru o tsinkielisille k irjo i<br />
tuksille.<br />
* * *<br />
Tätä kirjoittaessani toukokuun<br />
loppupuolella olen saanut vastaanottaa<br />
m uutam ia erilaisia ehdotuksia<br />
T urku-seuran jaostojen käsittelyyn.<br />
O nkin toivottavaa, että jäsenem <br />
me keksiessään m ie lu s ia ideoita<br />
Turun asioiden kohentam iseksi ja<br />
seuran toim innan tehostam iseksi,<br />
lähettäisivät rohkeasti m eille esityksiään.<br />
* * *<br />
S iivoustalkoot oli Turku-seuran<br />
uusin aluevaltaus, jo ka huom ioitiin<br />
jopa TV-lähetyksessä. Tällainen<br />
juhlavuoden valm isteluihin hyvin<br />
sopiva tem paus o li jo tämän vuoden<br />
toim intasuunnitelm assa. Kun<br />
Turun Päivän toim ikunta otti v. 1979<br />
teem akseen "T urku juhlavuoden<br />
aattona", niin suunnitelm at konkretisoitiin<br />
näin käytännön työhön,<br />
Turun puhdistam iseen.<br />
* * *<br />
Turku-seuran toukokuiset opin to <br />
retket saavuttivat jälleen suuren<br />
suosion. K ullakin neljällä retkellä<br />
o li noin 250 osanottajaa eli välillä<br />
viisi linja-autollista sekä jokaisessa<br />
autossa retkeilyjaostom m e m ainiot<br />
oppaat. Kussakin kohteessa olivat<br />
isännät erittäin auliita retkeläisiä<br />
kohtaan ja m ieluisaa yhteistyön tuntua<br />
syntyi.<br />
* * *<br />
K ingelinin huvim aja, joka Turkuseuran<br />
toim esta pelastettiin Aninkaistenkatu<br />
8 :n kohdalta uudisrakennuksen<br />
tieltä ja s iirre ttiin hie <br />
nolle paikalle A urajoen rantatörm<br />
älle Sibeliusm useon taakse, on<br />
nyt kunnostettu. Se on entistä<br />
ehom pi ja avataan juhlavasti suunnilleen<br />
samaan aikaan, kun täm ä<br />
lehtem m e kesäkuussa tulee luettavaksi.<br />
* * *<br />
Turku-seura on vahvasti kuvassa<br />
mukana ensi syksyn T urun Päivän<br />
valm isteluissa. Teem ahan kuuluu<br />
"Turkujuhlavuoden aattona". A i<br />
heen pohjalta oli ehkä vaikeata<br />
löytää toim intatapahtum ia, mutta<br />
vanhaan hyvään tapaan on ohje l<br />
massa kuitenkin avajaism arssi to ritapahtum<br />
ineen, lukuisia ju h lia eri<br />
puolilla kaupungin juhlasaleissa sekä<br />
suuri ilotulitus. — M onet urheilutapahtum<br />
at on myös sijo ite ttu Turun<br />
Päiväksi.<br />
T o im ittaja Eino Lehtinen, m onivuotinen<br />
Turun Päivän toim ikunnan<br />
puheenjohtaja on o llu t sairaana ja<br />
vt. puheenjohtajana on toim in u t II-<br />
Kirjailijat<br />
valmistautuvat<br />
Turun<br />
750-vuotisjuhliin<br />
■ Lounais-S uom en k irja ilija t<br />
— Sydvästra Finlands fö r<br />
fa tta re ry:n vuosikokouksessa<br />
hyväksyttyyn to im in ta s u u n n i<br />
telm aan o te ttiin tavoitteeksi,<br />
että yhdistys a iko o o sallistu a<br />
ensi vuonna vietettävään T u<br />
run kaupungin 750-vuotisjuhlin<br />
ta a n ju lka ise m a lla a n to <br />
logian, jo ka sisältää sekä<br />
vanhaa että nykyistä tu rk u <br />
laista kirja llisu u tta .<br />
V uosikokous kutsui k irja ilija<br />
M argareta K eskitalon yhdistyksen<br />
kunniajäseneksi k iito llis u u d e n o s o i-<br />
tukseksi hänen p itkäaikaisesta ja<br />
a nsiokkaasta toim innastaan yhdistyksen<br />
hyväksi. Y hdistyksen I puheenjohtajaksi<br />
va littiin edelleen<br />
Kai-Kyösti K aukovalta, II puheenjohtajaksi<br />
M atti Ijäs ja hallitu kse n<br />
varsinaisiksi jä seniksi A rvi Auvinen,<br />
Kaarlo Isotalo, H jalm ar K rokfors,<br />
Erkki M äkinen, M a rita F lykt ja<br />
M arja-Liisa P uputti sekä varajäseniksi<br />
M arkku Into, M attiju h a n i Särkkä<br />
ja O le T orvalds.<br />
□<br />
Läänin<br />
taidetoimikunta<br />
jakoi<br />
130.000 markkaa<br />
H T urun ja P orin läänin<br />
taid e to im ikunta ja k o i 7. 3.<br />
<strong>1978</strong> apura h o iksi e ri alojen<br />
ta ite ilijo ille yhteensä 130.000<br />
m arkkaa, jo sta kohdeapurahoina<br />
36.000 m arkkaa ja<br />
työskentelyapurahoina 94.000<br />
m arkkaa.<br />
Apurahan saivat mm. seuraavat<br />
turkula iset: Sävy N ordgren 2.000 mk,<br />
A rja Loim ovuori 2.000 m k, S oli Labb<br />
art 3.000 mk, P aula Paajanen<br />
2.000 mk, J a rkko A a llo n lo is k e 2.000<br />
mk, A rvi Auvinen 4.000 m k, M arja-<br />
Liisa P uputti 4.000 m k, Leo N iem i<br />
4.000 mk, E rkki M ykrä 4.000 mk,<br />
M artti P akkari 4.000 m k, Kalevi<br />
Rothberg 4.000 mk, Pia-G un A n cka r<br />
4.000 m k ja M irja -L iisa H erhi 4.000<br />
mk.<br />
Ja rkko Roth V ehm aalta ja Juhani<br />
Vikainen R uskolta saivat kum pikin<br />
4.000 m kn apurahan. □<br />
m ari R inne sekä seuran m uina<br />
e d ustajina M a j-L is N iem ineva ja<br />
Jukka U usitalo.<br />
V irkistävän kesän to ivo tu ksin<br />
Ilm ari R i n n e
Kaskukilpailu jatkuu<br />
ensi syyskuun loppuun<br />
M onien jä senten toivom uksesta<br />
on T u rku-seura ryhtynyt kerääm ään<br />
tu rk u la is ia ja T urun eläm ää kuvaavia<br />
kaskuja, niin tu n n e tu ista kulttu<br />
u rip e rs o o n a llis u u k s is ta kuin "jo k a <br />
päivän tu rk u la is is ta ” .<br />
O lisi toivottavaa, että ne henkilöt,<br />
jo illa to d e lla on m a in io ita to s ita rinoita<br />
hallussaan, vaivautu isivat k irjo<br />
itta m a a n ne p a p e rille ja p o stitta <br />
maan m eille täm än kesän aikana.<br />
T a rkoitu s ei o le kerätä tavanom aisia<br />
vitsejä, niistähän tässä ei ole<br />
kysym ys, vaan p a rem m inkin Turun<br />
kansalaisten jo kapäiväiseen elä <br />
mään liitty v is tä huvittavista tai m uuten<br />
e rik o is is ta tapauksista.<br />
Lähettäkää ju ttu n n e m ieluim m in<br />
n im im e rkin suojassa ja o ikea nim i<br />
s u lje ttu u n kirje kuore e n . U skom m e<br />
saavam m e m yös runsaasti hyviä<br />
p a lk in to ja p a rh a ille k a s k u ilijo ille .<br />
Suom en K o tis e u tu liitto on vahv<br />
ista n u t T u rku-seuran anom uksen<br />
k o tiseutu p ä ivie n jä rje stä m isestä Turussa<br />
1979, jo llo in K o tiseutu liitto<br />
täyttää 30 vuotta. L iitto h a n peruste<br />
ttiin T am m elassa prof. Esko A altosen<br />
innoitta m a n a 1949.<br />
T ä lla is e t suuren luokan kokoukset<br />
vaativat vahvan ta lo u d e llisen panoksen,<br />
ja vasta kun T urun kaupunki<br />
ja V arsinais-S uom en M aakuntaliitto<br />
tu liv a t Turku-seuran tueksi,<br />
lä h tivät s u u n n ite lm a t käyntiin.<br />
T oteutushan on vasta vuoden<br />
päästä, m utta jä rje s te ly t ovat T u<br />
russa alkaneet. Ensim m äinen päävaltu<br />
u skunnan kokous p id e ttiin Ikituurissa.<br />
Läsnä o li 22 jä sentä ja<br />
kokouksen avasi Suom en K otiseutu<br />
liito n to im in n a n jo h ta ja M arkku<br />
Tanner.<br />
P äätoim ikunnan puheenjo h ta ja ksi<br />
n im e ttiin k a u p u n g in jo h ta ja V äinö J.<br />
Leino ja vara p u h e e n jo h ta ja ksi maah<br />
e rra Paavo A itio.<br />
T yöva lio ku n ta a n kuuluvat kaupungin<br />
e d u sta jin a a p u la ispoliisim e sta ri<br />
E ino Perko, apul.prof. Hannu Suom<br />
alainen, m aist. Eira K a rppinen ja<br />
tie d .sih t. M a tti Rom ppanen. K otis<br />
e u tu liitto a edustaa toim .jo h t. M arkku<br />
T anner, T u rku-seuraa to im in n a n <br />
jo h ta ja Ilm a ri R inne ja M aakuntaliitto<br />
a m aalari M atti Salonen. T yöva<br />
lio kunnan puheenjo h ta ja n a to i<br />
m ii m aist. P erttu K o illin e n ja pääs<br />
ih te e rin ä ja o s to s ih te e ri T auno S uom<br />
inen.<br />
E sim erkkinä elävään eläm ään<br />
liittyvistä kaskuista kerrottakoon<br />
T urku-seuran toissavuoden syysjuhlan<br />
yhteydessä syntynyt tarina. Prof.<br />
O iva Tuom inen piti juhlassa vädidio<br />
in valaistun m ainion esitelm än.<br />
Juhlan päätyttyä ei prof. T uom isen<br />
hattua löytynyt m istään, vaikka<br />
ka ikki m uut o liv a t jo poistu n e e t lin <br />
nasta. Ei auttanut muu kuin mennä<br />
palja in päin kotiin . H attua koetettiin<br />
etsiä vie lä seuraavinakin päivinä,<br />
m utta sitä ei vain löytynyt. M yöhem <br />
m in sitten ilm eni, ettei prof. T uom i<br />
sella ollu tkaan hattua m ukanaan.<br />
N ykyajan nuorison tavoin hän oli<br />
tu llu t palja in päin juhlaan, vaikka<br />
o li kylm ä syysilta. Täm ä ju ttu vo i<br />
daan liittä ä tuttuun "h a ja m ie liste n<br />
professorien sa rja a n ".<br />
VALTAKUNNALLISET<br />
KOTISEUTUPÄIVÄT<br />
TURUSSA 29.6.-1.7.1979<br />
TYÖVALIO KUNTA<br />
PANI TYÖT ALKUUN<br />
T yövaliokunta kiire h ti tehtävien<br />
alkuunsaam ista ja nim esi jäsenehdotukset<br />
a la ja o sto ille , jo tk a tu livat<br />
seuraavanlaisiksi:<br />
O hjelm ajaosto:<br />
P uh.joht. Ilm ari Rinne ja jäsenet<br />
A rvo Saura, M atti Salonen, René<br />
Laurén, Eira K arppinen, Ritva Palm<br />
unen ja Liisa Hilpelä.<br />
R e tk e ily ja o s to :<br />
P uh.joht. Irm eli Torssonen ja jä <br />
senet R auni Arvela, V eikko Hassinen,<br />
Bo G rönholm , M arita Virtanen,<br />
A rja Y li-U o tila ja A nn-M arie S eligson.<br />
T iedotusjaosto:<br />
P uh.joht. M atti R om ppanen ja jä <br />
senet H eikki W inter, R aim o H elm i<br />
nen, L iisa A h lblad, Jukka Lavén,<br />
Ingeborg S p iik ja K ari V eijonen<br />
H u o lto ja o s to<br />
P uh.joht. B engt Pettersson ja jä <br />
senet T ytti Lindström ja E rkki<br />
Kanerva.<br />
A la ja o sto ja voidaan täydentää, jo s<br />
tarve niin vaatii.<br />
Arkkipiispa<br />
Martti Simojoki<br />
eläkkeelle<br />
■ Tasavallan presidentti<br />
m yönsi p e rja n ta in a 10. 3.<br />
<strong>1978</strong> a rk k ip iis p a M a rtti Simojo<br />
e lle eron virastaan. Simojo<br />
k i jä ä e lä kke e lle syyskuun<br />
alusta. S im o jo k i on järje styksessä<br />
51. T u ru n piispa ja<br />
kym m enes S uom en a rkkipiispa.<br />
A rk k ip iis p a S im o jo ki on syntynyt<br />
17. 9. 1908 Uudessakaupungissa,<br />
v ih itty papiksi 1930 ja v ä ite lly t teologian<br />
to h to rik s i 1947. Pappisvihkim<br />
yksensä jälke e n hän to im i Kristillis<br />
e n y lio p p ila s liito n y le issih te e rinä,<br />
seurakuntapapp ina Kuopiossa<br />
ja H elsingissä, uskonnonopetta jana<br />
H elsingissä ja H elsin g in yliopiston<br />
käytännöllisen teolo g ia n assistenttina.<br />
S e u rakuntaopiston ja Lutheropiston<br />
jo h ta ja n a S im o jo ki o li vuosina<br />
1950— 1951 ja H elsin g in h iip p a kunnan<br />
ensim m äisenä p iispana 1959—<br />
1964. T urun ja Suom en a rk k ip iis <br />
pana hän on o llu t vuodesta 1964. □<br />
Turun tuki taiteelle<br />
T urun kaupungin h a llitu ksen kokouksessa<br />
28. 3. <strong>1978</strong> hyväksyttiin<br />
kaupungin kuvataidelautakunnan<br />
esitys kuluvan vuoden ta id e a p u ra h o <br />
jen jaosta. A p u ra h a t ja e ttiin seuraaville:<br />
6 200 m arkan apuraha: ta id e <br />
m aalari Jorm a Jaakkola lle , ta id e <br />
m aalari E rkki N urm elalle ja ta id e <br />
g ra a fikko M atti H eleniukselle. N uorille<br />
a lo itte le v ille ta ite lijo ille 2 800<br />
m arkan apuraha: taid e m a a la ri M erja<br />
N issille ja ta id e g ra a fikko Pia<br />
L a urilalle. 2 500 m arkan kam erataideapuraha<br />
valokuvaaja K ari H yväriselle,<br />
valokuvaaja Tim o S nällström<br />
ille ja kaitaelokuvaaja Jari Rastaalle.<br />
□<br />
PÄIVIEN TEEMA<br />
T yövaliokunnassa o li e s illä useita<br />
e hdotuksia päivien yleisteem aksi.<br />
V uosittainhan k o tiseutu p ä ivillä on<br />
aina e ri teema, jo k a antaa keskeisen<br />
te htävätavoitteen näille päiville.<br />
P äädyttiin ehdotukseen "M eri,<br />
työ, k u lttu u ri." T urku on m erikaup<br />
unki sekä la ivanra kennuste o llisuutta<br />
että kauppaa ja m erenkulkua<br />
ajatellen. T äällä ovat m yös m erenkulku<br />
koulu t, m erim useo ja m erih<br />
is to ria llis e t laivam m e sekä ja enn<br />
enkaikkea edessä kaunis saaristomeri.<br />
K okous v a lm iste li m yös päivien<br />
kokouspaikat Turussa, päivien talousarvion<br />
ja pääto im iku n n a n tutustum<br />
is- ja o p in to m a tkan kesän <strong>1978</strong><br />
K o tiseutu p ä iville Lahteen.<br />
Turkulaisuus on<br />
ominaishenki<br />
Sen luovat p a ikkakunnan k u lttu<br />
u rip e rin tö , e lin ke in o je n pääsuuntaus,<br />
asukkaiden koostum us, puhekieli<br />
ja m urre sekä m aisem allinen<br />
sija in ti. Näm ä aja tu kset ja paljon<br />
muuta tu li e s ille K ulttuurikeskus<br />
K riittisen K orke a ko u lu n jä rje stä m ä s<br />
sä paneslike sku ste lu ssa Turun<br />
K a u p p akorkeakoululla huhtikuun 25.<br />
pnä <strong>1978</strong>.<br />
Turku-seuran edustaja, työnjo h ta <br />
ja A lfons K oskim ies e sitti ajatuksensa<br />
hauskasti T urun m urteella.<br />
Hän kertoi tu rku la iste n kovasti p i<br />
tävän T urustaan ja viihtyvän täällä.<br />
"K o tip a ik arakkaut on pirettävä<br />
ihm ises m yänteisenä piirte e n ä ja<br />
syntyperäset tu rkula ise rakastava<br />
kotikaupunkias, vaik sekin tunne<br />
tule fra m il tu rku la ise l om inaisel<br />
hillityl taval, m ut kvl vieraski sen<br />
senttä huam a."<br />
Fil.tri Raf H elanko katseli tu rku <br />
laisuutta yh te isku n ta tie te ilijä n kannalta.<br />
H elanko totesi turkulaisuuden<br />
tulevan lapsuudesta asti ym päristön<br />
vaikutuksesta e ikä olevan mitään<br />
m yötäsyntyistä. T urku asukkaineen,<br />
m aisem ineen, m urteineen, ihm isten<br />
om inaisuuksineen luovat tu rk u la i<br />
suuden.<br />
A rkkite h ti Raim o N arjus p iti T urkua<br />
sen asioista päättäneiden vallanpitä<br />
jie n kuvastim ena. A ikoinaan<br />
arkkite h ti C. L. Engel Venäjän<br />
tsaarin vahvistam ana teki ruutukaavaisen<br />
T urun ja tahtoi s iitä omaleim<br />
aisen ja niin m yös jokaisen<br />
muun aikakauden v a lla n p itä jä t ia<br />
nykyään p a ik a llis e t p o liitik o t p yrkivät<br />
saam aan s iitä om aleim aista<br />
Turkua.<br />
N arjus p iti tärkeänä todella m erkittävien<br />
ja T u ru lle erikoiste n näkymien,<br />
T u o m io kirkon ja Aurajoen,<br />
vaalim ista o ikealla tavalla.<br />
Turku-seuran toin e n edustaja,<br />
asessori Ilm a ri R inne sanoi voivansa<br />
nähdä tu rkula isuuden parem m in<br />
kuin m oni muu, koska o li asunut<br />
monia vuosia m uualla m aassa ja<br />
näin o li om akohtainen vertausm ahdollisuus.<br />
Hän sanoi turkulaisen<br />
puheen olevan lyhyttä ja nasevaa,<br />
kuten vastaus tie tä kysyvälle "M en<br />
tost, siäl se o,” tai "P ir suus kii,<br />
pir it". T u rkula in e n on työ te liä s ja<br />
tunnollinen tehtävissään. Hän on<br />
m ieltynyt k o tikaupunkiin sa ja yhtyv<br />
niihin lu kuisiin k irja ilijo ih in ja runoilijoihin,<br />
jo tk a ovat vuosisatoja y lis <br />
täneet S uom en Turkua<br />
T u rkula isuudesta käytiin vilkasta<br />
keskustelua p a ikalla o lleen satapäisen<br />
yle isö n ja paneelissa istuneiden<br />
kesken. S anoipa jo ku savolainen,<br />
ettei tu rku la isista ole m i<br />
hinkään ja he antavat repiä T urkunsa,<br />
eivätkä ryhdy riittä vä n ponnekkaasti<br />
puoltam aan ku lttu u rira kennustensa<br />
purkam ista.<br />
Paneelissa mukana o llut toim ittaja<br />
Hannu Taanila tapansa mukaan ärsytti<br />
kuulijo ita sanom alla, että T urku<br />
on kirkonkylä, joka on jäänyt<br />
paitsioon m uinaisesta valta-asem astaan.<br />
Turku ja turkulaisuus kuuluvat<br />
yhteen. Turku on historiaa ja luontoa.<br />
Taanila ihm etteli, m iksi Turku<br />
antaa Helsingin imeä parhaat m iehet<br />
täältä, niin tiedem iehet, ta ite ilija<br />
t kuin poliitikot.<br />
Tässä vai.i lyhyt esittely pirteästä<br />
keskustelusta ja m onista puheenvuoroista.<br />
I. R.<br />
Mechelinin<br />
muistomerkki!<br />
Näitä pöm peleitä oli Turussa a i<br />
koinaan runsaasti, jopa keskellä<br />
Kauppatoria, kaikissa puistoissa,<br />
A urajoen rannoilla ja kuten kuvan<br />
pissikoppi K iikartornim äessä. K oppi<br />
lienee Turun viim eisiä ja pitänee<br />
se kohta viedä museoon kertomaan<br />
kaupungin käym älöiden historiaa.<br />
En o!e varma m iksi kopit kulkivat<br />
nim ellä M echelinin m uistom erkit,<br />
m utta todennäköisesti viim e vuosisadan<br />
vaihteessa elänyt suuresti<br />
arvostettu ja taitava valtiom ies Leo<br />
H enrik Stanislaus M echelin, joka<br />
o li monien uudistusten isä Suomessa,<br />
on täm änkin uudistuksen takana.<br />
Olisiko joku vanhem m an polven<br />
turkulainen ja tämän Suomen Turun<br />
lukija, joka tietäisi asiasta<br />
enem m än?<br />
ILMARI RINNE<br />
TA ITEILIJA PROFESSORI . . .<br />
Jatk. s. 13.<br />
Keväisin K auko Lehtinen istuttaa<br />
kukkia purkkeihin ja la a tikoih in . V iime<br />
keväänäkin o li kukkia kahdessasadassa<br />
astiassa. N iitä istutetaan<br />
pihalla oleviin kukkam aihin.<br />
Harvoin Suom essa v iin iry p ä le itä<br />
tuottava v iin iköynnös kehittää u lko <br />
na rypäleitä, kasvihuoneissa kylläkin.<br />
Täällä Saram äen koulu ra kennuksen<br />
e teläseinällä se viihtyy ja<br />
tuottaa m akeita rypäleitä. Viim e kesä<br />
oli v iin iköynnökselle sopim aton,<br />
o li liian vähän aurinkoa, m arjat o livat<br />
pieniä ja happam ia.<br />
LOPUKSI<br />
näyttelybrosyyristä:<br />
— Kauko Lehtinen on sekä ta id e <br />
m aalarina että p iirtä jä n ä Suom en<br />
eturivin ta ite ilijo ita . Hänen ositta in<br />
surrealistisesti arvo itu ksellisissa<br />
teoksissaan yhtyvät usein ta id o k <br />
kaasti p iirre tyt fig u u rit koloristisen<br />
ilm aisurikkaasti abstra h o itu u n luonnontilaan<br />
tai sen antam aan eläm ykseen.<br />
Ensio H a r n i<br />
J. H. ERKON rahaston kirjo itu s <br />
kilpailussa s ijo ittu i toiseksi tu rk u la i<br />
nen Leni M attson ja kolm anneksi<br />
turkulainen Eeva K aarina Donner.<br />
Tam m ikuun lopussa päättyneeseen<br />
kilpailuun tu li yhteensä 486 novellia<br />
ja nuoria k irja ilijo ita o li 131. P alkintolautakuntaan<br />
kuuluivat p u heenjohtajana<br />
lä ä n in k irja ilija M atti Paavilainen,<br />
to im itta ja t H arry F orsblom ja<br />
Reijo Lehtonen sekä s ih te e rin ä pääto<br />
im itta ja A llan Ruotsala.
N unnavuoren<br />
P irunpelto<br />
T urun pohjoisosan R unosm äen<br />
tuntum assa on N unnavuori, jo n ka<br />
ym päri kiertää k u n to ilijo ille tuttu<br />
sahanpuru le n kki. K aikki eivät ku i<br />
tenkaan tiedä, että lenkin sisäpuolella<br />
— T urun lähes k o rk e im m a lla<br />
vu o re lla N unnavuorella — on laaja<br />
P irunpelto. Se on kom ea ja e rik o i<br />
nen luonnonnähtävyys. ” P e lto '' on<br />
kuin jä ttilä is e n m uku la kivikatu eli<br />
s u u rista pyö re istä kivistä m u odostunut<br />
yhtenäinen alue, ikäänkuin k iv i<br />
m iehen työnäyte.<br />
S ieltä on m yös la a ja näköala, ja<br />
sinne so p isi va ikka T u rkuun jo skus<br />
rakennettava n ä köto rn i — m ikä tie <br />
tysti p o ista isi vuositu h a n tisen luonnonrauhan.<br />
Y lläolevan kuvan selvitykseksi<br />
T urun Y lio p is to n G eolo g iselta la i<br />
to k s e lta on lähetetty M aaperägeologise<br />
n osaston ju lkaisu, jo n ka on<br />
to im itta n u t prof. G unnar G lückert.<br />
S aaristo m e ri ta rjo a a m a tk a ilu llisesti<br />
paljo n . Luonnon kauneus, lukuisat<br />
saaret ja ra ikkaan m erituulen<br />
sävyttäm ät ulapat ovat saaneet yhä<br />
useam m an m a tkailija n suuntaam aan<br />
lom am atkansa saaristoon. S aaristo<br />
n kiehtovat ja salaperäiset m aisem<br />
at ovat m onesti o lle e t lo m a ilijo ille<br />
vaikeasti ta voitettavissa. Tähän<br />
o vat o lle e t syynä mm. va ike a t ku lk u <br />
yhteydet, huono in fo rm a a tio ja hyvien<br />
lo m a n vie tto p a ikkoje n puute.<br />
Y htenä m ahdollisuute n a on Lom a-<br />
nauvo n im inen lom akylä. Lom anauvo<br />
s ija itse e Nauvon pääsaarella,<br />
Pärnäsissä, 65 km Turusta. Tänne<br />
pääsee saaristo tie tä n:o 180 pitkin.<br />
Lom anauvo Oy a lo itta a nyt toisen<br />
kesäkautensa, se on perh e yritys jo <br />
ta hoita vat Eila ja O lavi S p inkkilä.<br />
A ikaisem m in Nauvon kunnalle kuulunut<br />
c a m p in g -a lu e on laajentunut<br />
ja täysin uusiutunut. A lue käsittää<br />
noin 30 ha ja tähän kuuluu useita<br />
saaria. Lom akylässä on 2-hengen<br />
ja 4-hengen m ökkejä, jo issa on<br />
sähkölie si, sähkövalo, sähköläm m i<br />
tys ja jä ä kaappi. Läheltä ja kauem -<br />
Julkaisu vastaa m uutam iin heränneisiin<br />
kysym yksiin näin:<br />
— Täm ä N unnavuoren lohkare p e lto<br />
on 56 m etriä korkealla ja on m uod<br />
o stu n u t n.s. A ncylu sjä rven lo p u lla<br />
noin 7500 vu o tta sitten.<br />
— P iru n p e lto on vanha m uin a isra n <br />
ta.<br />
— Se on s iis o llu t veden näennäisen<br />
alenem isen e li maan kohoam isen<br />
m yötä vedestä e s iin tu llu t karikko,<br />
sitte m m in vuorenhuippu.<br />
— M uin a isra n to je n lohka re e t ja k i<br />
vet ovat syntyneet, jo k o itse kallio<br />
sta lo hkeam alla tai ovat peräisin<br />
k a llio ta aikaisem m in peittäneestä<br />
jä ä kautisesta m oreenista.<br />
— Itäm eren rantavoim at, aallo kko<br />
ja jä id e n työ n tö ovat siirtä n e e t ja<br />
p yöristäneet lohkareet ja kivet m uinaisen<br />
vedenpinnan tasoon.<br />
K ysym ykseeni m iten k.o. alue on<br />
vuosituhansista huolim a tta täysin<br />
va illa kasvillisuutta, en löytänyt vastausta.<br />
— Ehkäpä saan vastauksen<br />
jo lta k in sen alan asia n tu n tija lta<br />
Suom en T urun seuraavassa num e<br />
rossa.<br />
I l m a r i<br />
R i n n e<br />
L om akylä T urun saaristossa<br />
paa Lom anauvoa on vuokrattavana<br />
lu o n n o n kauniita saaria ja saaripalsto<br />
ja ulkoilu u n . A sunto va u n u ille on<br />
varattu om a palsta. Puhtaat uim a<br />
rannat ja hyvä rantasauna takkahuoneineen<br />
ovat käytettävissä.<br />
Lom akylässä on m yös m o n ip u o linen<br />
kanttiin i. T äältä voi hankkia<br />
e lin ta rvikkeita , c a m p in g ta rvikkeita<br />
ja ka la stu sta rvikkeita jo p a onkim a-<br />
to ja kin . K anttiin in yhteydessä on<br />
ulko ilm a kahvio ja s illä voi nauttia<br />
m yös päivän aterian.<br />
Lom anauvo O y:llä on kaksi ven<br />
että 10 ja 30 hengen sa a risto risteilyihin.<br />
Täm äntyylinen lom ailu on o s o itta<br />
u tu n u t suositu ksi ja lisääntynee<br />
tulevaisuudessa yhä enem m än.<br />
K ustannuksiltaan on lom akylä Lom<br />
anauvo varsin kohtu u llin e n , esim .<br />
neljän hengen perhe ta i seurueen<br />
a sum iskustannukset m ökissä ja<br />
saunom inen viiko n aikana on alle<br />
400 mk. Lom anauvoon kannattaa<br />
to d e lla tutustua.<br />
R e i j o<br />
N o r d m a n<br />
SNSni Turun<br />
piirillä yli<br />
20.000<br />
jäsentä<br />
I S uom i— N euvosto liitto -S e u <br />
ran T urun p iirijä rje s tö n 33.<br />
v u o s ikokoukselle a n to i om an<br />
leim ansa Y ya-sopim uksen 30-<br />
vuotistapahtum a. Tänä vuonna<br />
tule e m yös kulu n e e ksi 25<br />
vu o tta siitä, kun T u rku ja<br />
L eningrad ensim m äisinä<br />
m aam m e kunnista käynnistivät<br />
ystävyyskaupunkito im in <br />
nan. T urun V PK:n talossa 19.<br />
3. <strong>1978</strong> p idettyyn kokoukseen<br />
o sa llistu i n o in 550 kokousedustajaa<br />
ja seuraajaa.<br />
N euvo sto liito n T urussa toim ivan<br />
konsulaatin tervehdyksen e sitti pääkonsuli<br />
V. A. B o n d a r ja keskusseuran<br />
tervehdyksen osasto p ä ä llikkö<br />
M atti Lind. P iirijä rje s tö n to im in n a n <br />
jo h ta ja S ulh o Koskisen esittäm ässä<br />
laajassa toim inta katsauksessa to d e t<br />
tiin mm., että ensim m äistä kertaa<br />
p iirijä rje s tö n to im innassa on ylite tty<br />
20 000 jäsenen raja. P iirijä rje stö n<br />
puheenjo h ta ja ksi v a littiin edelleen<br />
a g ro lo g i P ehr K ronberg P araisilta.<br />
K okouksen va lin n a t o liv a t y k s im ie lisiä.<br />
□<br />
” PIKISAREN SANOMA T”<br />
Turku-seuran n eljännen retken<br />
yhteydessä P ikisaaressa m yivät innokkaat<br />
p ik k u p o ja t ju u ri ilm estynyttä<br />
11-vuotiaan F re d rik G eisorin<br />
m onistetta P ikisaaren Sanom ia.<br />
Poim im m e le hdestä m uutam an<br />
näytteen:<br />
— P ikisaaren horisontista . —<br />
Kesä on tu llu t. Jää m eni kaikki<br />
pois ja ve ttä vaan on ja vesi on<br />
kam alasti m ennyt alas ja sitä on<br />
vähä. K a ikki lin tu ja näkee paljon.<br />
V e silin tu ja ja ka la p lo kke ja ja tiiro ja .<br />
M uute, isätiira on tiira , niin onko<br />
ä ititiira s it tiira s k a ? T öyhtöhyypiö on<br />
kans näkyny ja n a u ru p lo kki ja heinäsorsa<br />
ja m eriheinäsorsa. Pääksysistä<br />
on räystäspääsky ja haarapääsky<br />
ja tervapääsky tu llu jo.<br />
V ärstäräkki on nähty kiekuvan piksaaressa<br />
ja m ahtak se o lla sam a<br />
suku se ruisrääkki. K irjo s ie p p o on<br />
kans jo ku nähny. Se on kum m a<br />
lintu. V arastaak se k irje itä vai?<br />
N okikana on nähty, m ut ei nokikukko.<br />
R iikin ku kko ei o le vielä<br />
näkyny, m utta kuultu on riik in <br />
ruotsia ruotsin la ivalla . L aivalla on<br />
kiva m ennä ru o ts iin ja ahvenanm<br />
aalle. Ja ta kaisin kans.<br />
— S airaalasta. — P äätoim ittaja<br />
o li vähän aika saira a la te rv e y d e llisyyden<br />
takia, tai oikeam o i sanoa<br />
sairauden takia. P ääto im itta ja huom<br />
asi et tävttyy o lla aika vahva ja<br />
terve, et ja ksaa saira u d e t kanta. On<br />
p arem pi jo. Kyll ne sairaalas jo<br />
jo ta i tietä.<br />
Mää kerro<br />
vaha<br />
S iilo ku m ää o li sem m one pikku<br />
flikka nii me asutti A rseeninkarul. Se<br />
oli puutalo ja siin asus vaa kaks<br />
perhet. M ul ei o llu m ittä pikkusiskoi<br />
eikä velji, m ut siin toises perhes<br />
oli paljo lapsi, ja kaks nuorem ppa<br />
poikka o li m un ikässi. Me le ik itti<br />
paljo yhres. M eil o li oikke kaunis<br />
piha ja siäl o li p a ljo sirenipuski.<br />
N aapuritalon raja n a ki o li sireeniaita.<br />
Keskel piha oli ru n te li ja sen ym päril<br />
kasvoi sirenei, o li siäl jo ku marjapensaski<br />
ja yks om enapuu mis<br />
me ai kiivetti, ja s it siäl o li tre k o likeinu.<br />
T oisel pual piha o li raivattu<br />
piän m aaplätti ja siin kasvoi peruni,<br />
m uurutterei ja repetoi, ja yläpääs<br />
oli viäl kukkam aa ja siin kukkisiva<br />
reseetat ja valm ut. Sit oli viäl tavallise<br />
iso tre koli, ja siäl oli paljo<br />
punassi ja m usti v iin im a rjo i ja tikkellp<br />
e rip u ski m is o li nii isoi m arjoi<br />
ku pikkussi om eni. Rakennuksen<br />
sivul siäl tre k o li yläpääs oli viäl<br />
sireenim aja ja m eil o li siäl verkkokeinu.<br />
Usse m ää hajin naapuritalost<br />
flik o i m eil leikkim ä. H eti ku lum i<br />
sulas me hypätti rakennukse tykö<br />
m uuskreetta ja heite tti seinä vaste<br />
pallo. Siäl ru n te li alapääs o li suurem<br />
pi piha ja siäl me ju o s ti natussi,<br />
pakkossi ja vin kkissi. Sit me pelätti<br />
filppussi, neljä m a a li ja polttossi<br />
ja paljo m uit leikei. M ut sit ku kyllästytti<br />
le ikkim isse om al pihal nii<br />
me m entti karu yli toisel puolel.<br />
Siäl o li sim m one su u r kivim äki, siäl<br />
hakatti ja poratti kivei ja siäl oli<br />
suur kulju. S iin ku lju s me uitetti<br />
seili ja parkkip a a te i, josku saatti<br />
tilapäiseks kapteeniks sam m akko,<br />
ku hyppäs p aatti. M e kahlatti kans<br />
siin ku lju s nii et h a m enpalttet olivat<br />
m elkke uum a ast m ärkki. S it ku oli<br />
sareilm a nii me usse pelätti m unkkassi.<br />
Siin on v iis piä n t kive jo it<br />
heitetti ylös sääntöje m ukka.<br />
Se m eijän piha o li m äkinen ja sit<br />
ku tu li talvi nii me lu is titti p otkuril<br />
ja p ikkukelkal ahteest alas. Usse<br />
me m entti K upitta a l suksistam a, kyl<br />
siihe aikka ka ru lla ki vo is suksista<br />
ku ei ollu m ittä autoi. Pihal me laitetti<br />
lum iukoi ja te h ti n ii su u r lum i-<br />
koija et m ahrutti sinne sisäl, ja siäl<br />
me p o lte tti k y n ttilö i. Joskus me<br />
seisotti tro tv a llil p o rtin piäles ja<br />
norkatti jo s tu lis jo ku hevone et<br />
päästäis ookal. Joskus m eil oli<br />
tuuri ja ios saatti lupa nii me m entti<br />
rekkee tai hypätti ja la k s il ja<br />
ookatti p ikkane m atka. K upitta uim<br />
alaitoksel, m is me suvel u itti, oli<br />
talvel laite ttu luistinpaana. Siäl Aurasilla<br />
tykö oli Pekan paana, mut<br />
ku K upitta l o li lyhem pi m atka nii<br />
me m entti sinne.<br />
Se m eijän puutalo o viäläki jä lje l,<br />
mut se piha tai karta n o m iks sitä<br />
IMUNI-SEURA, Ü B 0-SAMFUNDET ry.<br />
HALLITUS — STYRELSEN<br />
Puheenjohtaja — O rdförande O lli Kestilä<br />
Varapuheenjohtajat — V iceordförande Erkki A sp ja Erik Bergh<br />
Jäsenet — M edlem m ar: Toivo T. Rinne, Haakon W ainio, A rm as J o <br />
kinen, M argareta Jokinen, Heim o Kallio, A tte Varjo, Rauni Arvela,<br />
Bo G rönholm , Brita Ahlroth, Paavo Suom inen, H elm i S ilvola-M anerus,<br />
Heikki W inter, V iljo Vanne, Eino Lehtinen, Y rjö Paajanen.<br />
JAOSTOT — SEKTIONERNA<br />
Työjaosto — Arbetutskott<br />
O lli Kestilä, Ilm ari Rinne, Erkki Asp, E rik Bergh, H elm i S ilvola-M anerus,<br />
Eino Lehtinen.<br />
Lehtijaosto — Tidningsektionen<br />
O lli Kestilä, Heimo Kallio, Eino Lehtinen, R eino Leim u, R eino Linkosaari,<br />
Hans Othman, Ilm ari Rinne ja R aija Heinonen.<br />
H istorianjaosto — H istcrisksektionen<br />
Haakon W ainio, Toivo T. Rinne, Tauno Perälä, O ssi Laapotti, V iljo<br />
Kaila ja Hagar Nikander.<br />
Sivistysjaosto — Kulttursektionen<br />
Allan T. Koskim ies, Erik Bergh, Paavo Kallio, R eino Leim u, O lavi<br />
Santalahti, Eero Länsineva, M ikko H irvoila.<br />
M urrejaosto — Dialektsektionen<br />
Kaarlo Tamminen, Alfons Koskim ies, A llan Saari, A ili Sim ola, Pekka<br />
Niemi, Pentti Veroma, Leena M äkinen, Irja Salovaara, U uno Kulo,<br />
Satu Himara, Astrid Stenberg, Eva ja T oini V uoristo, V ilho Lehtonen,<br />
Nestor Lehtinen, Reino Linkosaari, M aija G rönholm , Ilm ari Rinne,<br />
Riitta Vuorinen, Eira Söderholm .<br />
Retkeilyjaosto — Exkursionen<br />
Ilm ari Rinne, Rauni Arvela, Veikko H assinen, Bo G rönholm , Toivo<br />
Korpela ja Ritva Erämetsä.<br />
Ym päristöjaosto — M iljösektionen<br />
O lli Kestilä, Erkki Asp, Reino Lento ja Pentti Lahti<br />
R uotsinkielinen jaosto — Svenskspråkig sektionen<br />
Bo G rönholm , H arriet Sundman, W aldem ar Enqvist, Renée Laurén ja<br />
Meta Torvalds.<br />
Naisjaosto — Dam sektionen<br />
Rauni Arvela, Tvtti Lindström , H elm i Silvola-M anerus, M argareta<br />
Jokinen, Brita Ahlroth, Lahja Salviander, Irm eli T orssonen, Irma<br />
Jylhä, A nnikki Aalto, A nneli Peltonen, M eeri R oine, A nna-Liisa Kum <br />
puvuori.<br />
Talousjaosto — Ekonom isektionen<br />
Pauli Komi, Erik Jäänti, Sven E rik Relanti, A tte V arjo, A rm as O.<br />
Jokinen.<br />
Ylläolevien jaostojen puheenjohtajin a toim ivat ensiksim ainitut.<br />
Toim innanjohtaja — V erksam hetsledare<br />
Ilm ari Rinne, Taskulantie 1 G 116 20300 T urku 30 puh. 382 596<br />
Taloudenhoitaja — Ekonom ischef<br />
U lla Eura, K ristiinankatu 10 A 15, 20100 T urku 10, puh. 24 992<br />
llm oitushankkija — A nnonschef<br />
R aija Heinonen, K arjakuja 76 C, 20540 Turku 54, puh. 373 034<br />
S venskspråkig sekreterare — R uotsinkielinen sihteeri<br />
Erik Bergh, S vartm unkegränd — M ustainveljestenkuja 2 A,<br />
tel. puh. 13 030<br />
P o stisiirtotili — P ostgiro TU 23 300<br />
Liittykää jäseneksi Turku-seuraan — A nslut er till Å bo sam fundet<br />
ny nim itetä o iha erilaine. Ei siäl<br />
ole enä m ittä sireenipuski ja siin<br />
runtelin paikal on rakennettu iso<br />
kivim uuri. Se kivim äki siäl karun<br />
toisel puolel on kans rakennettu<br />
täytte. Siin o ainaki neljä isso rakennust.<br />
Jaa'a jos ne, ku sii ny<br />
asuva tiätäisivä kui hauska meil<br />
joskus siin samas paikas on ollu.<br />
M ää tykkää et m eijän lapsuure<br />
aika o o llu p paljo hauskem ppa ku<br />
nykyiste. S iilo o li isoi ja kaunei pihoi<br />
m is v o itti le ikki ja oleskella.<br />
N iit vanhoi a ikoi o jo skus hauska<br />
m uistella, ja sanotanki et m uistot<br />
on n iit jo it kukka ei voi m e ilt ottaa<br />
pois.<br />
SATU HIM ARA
Turun kaupunginorkesteri<br />
50-vuotias?<br />
L e h to ri G o ttfrid G räsbeck k irjo<br />
itti m u s iik k ile h ti Rondossa<br />
vuoden a lku p u o le lla oheisen k irjo<br />
itu k s e n ja hänen luvallaan la i<br />
naam m e sen S uom en Turkuun,<br />
koska sillä on m elkoinen m e rk i<br />
tys tu rku la isille .<br />
V iim e syksynä o li T urun kaupung<br />
in o rk e s te rilla 5 0-vuotisjuhlansa jo h <br />
d o sta erityise n kom ea ja edustava<br />
Kausi. K ustannuksiakaan ei väitelty,<br />
koska ju h la sta h a lu ttiin to d e llin e n<br />
ju h la . V alite tta vasti en v o in u t kuulla<br />
ka ikkia konsertteja, enkä sen vuoksi<br />
voi sen enem pää ju lk a is ta om a<br />
kohtaista arvonantoani. O nnitteluuni<br />
haluan kuite n kin lisätä m uutam ia<br />
m ie tte itä juhla vuoden johdosta.<br />
K aikkein ensim m äiseksi kysyn:<br />
M iksi sitä vietetään?<br />
T urun k a u p u n g in o rkeste ri kuuluu<br />
m aailm an n eljän vanhim m an filharm<br />
onisen, C o lle g iu m m usicum -<br />
tyyppisen o rk e s te rin jo u k k o o n . (H o-<br />
v ik a p e lle ja ei h u o m io id a tässä.) Se<br />
p e ru ste ttiin vuonna 1790 ja täyttää<br />
s iis kahden vuoden ku lu ttu a 190<br />
vuotta. A lusta asti s itä y rite ttiin<br />
saada to im im a a n niin am m attim aisella<br />
ta s o lla kuin m ahdollista. Samaan<br />
aikaan p e ru ste ttiin tie tysti<br />
m yös T urun S o ita n n o llin e n Seura,<br />
jo k a on m aan vanhin yhdistys. N iin<br />
a rvovaltainen kuin täm ä seura onkin,<br />
n iin sen osuus tässä yhteydessä<br />
on ku ite n k in vain h a llin n o llin e n<br />
asia. A rk k ip iis p a T e n g strö m in tä r<br />
kein a ikaansaannos S uom en m u s iikin<br />
h is to ria s s a ei o le e n sisija isesti<br />
S o ita n n o llin e n Seura, vaan T urun ja<br />
maan ensim m äinen s in fo n ia o rkeste<br />
ri. S itä varten hän näki p aljon<br />
vaivaa, to im i itse mm. orkeste rin<br />
h u ilis tin a ja luultavasti seuran sih <br />
te e rin om inaisuudessa m yös orkeste<br />
rin isännöitsijä n ä , jo k a y llä p iti k irje<br />
e n va ih to a y h d e n to ista e ri m annerm<br />
aisen kustantajan kanssa. O lisi<br />
k u m m a llista jo s B achin ju h la vuotta<br />
vie te ttä is iin vain taitavan v iu lis tin<br />
ku n n ia ksi; o lih a n Bach m yös säveltä<br />
jä . (S uokaa anteeksi vertauskuva!)<br />
T e n g strö m iä ei p itä isi m uistaa<br />
"v a in ” S o ita n n o llisen S euran vaan<br />
m yös T urun filh a rm o n isen o rkeste rin<br />
perustajana. T ätä kunniaa ei pitä isi<br />
häneltä riistää.<br />
50-VUOTIS JU H LA<br />
TENGSTRÖMIN<br />
M U ISTO N H ÄVÄISTYS<br />
N oiden vaivaisten 50 vuoden ju h <br />
lim in e n on jo n k in la in e n T engström in<br />
m uiston häväistys, vaikka s itä tie <br />
tenkä ä n ei o le sella iseksi ta rkoite ttu .<br />
T urun o rk e s te rin h isto ria ssa on<br />
o llu t epätavallisen p a ljo n e rila is ia<br />
vaiheita, ja eräs m erkittä vim p iä<br />
käännekohtia on tie ty s ti o rkesterin<br />
u udestisyntym inen 1927. N iin tärkeä<br />
tapahtum a kuin täm ä o likin , ei sen<br />
jo h d o s ta p itä isi kuitenkaan m uuttaa<br />
orkeste rin perustam isvuotta. S e lla i<br />
nenhan on jo vakava toim e n p id e .<br />
O rkesterin nim en m uuttam inen, ja t<br />
kuvuuden tila p ä in e n katkeam inen ja<br />
ta lo u d e llisen taustan m uuttam isprosessi<br />
eivät ta rk o ita sitä, että<br />
vanha orkeste ri o lis i la kannut o le <br />
masta.<br />
O rkeste ri a lo itti to im in ta n sa Turun<br />
S o ita n n o llisen Seuran orkesterina.<br />
V uodesta 1927 sen n im i o li T urun<br />
kaupungin o rkeste ri. Y ksityiset ih m i<br />
setkin m uuttavat nim iään ko rja a <br />
m atta kuitenkaan syntym ävuottaan<br />
p a p in k irjo ih in , e ikä edes väite ko.<br />
h enkilö n u u destisyntym isestä a iheuta<br />
tä lla is ta korja u sta ja jo p a H e lsin <br />
g in Y lio p is to on vaih ta n u t sekä n i<br />
m eänsä että toim ip a ikka a n sa , m utta<br />
p erustam isvuosi on jä pysyy samana,<br />
vuotena 1640.<br />
ENTÄ O R KESTERITO IM INNAN<br />
TILA P Ä IN E N K A TKEAM IN EN?<br />
Infla a tio n syötyä 90 % S o ita n n o llisen<br />
seuran varo ista ei se enää pystynyt<br />
ylläpitäm ään orkeste rin to im in <br />
ta a ilm an kaupungin avustusta. Kun<br />
taas kaupunki ei enää vuonna 1923<br />
halunnut m aksaa o rk e s te rille avustusta,<br />
to im in ta lakkasi ja ja tk u i vasta<br />
n eljän vuoden kuluttua, jo llo in<br />
ka upunki otti yksin kantaakseen<br />
TURUN<br />
MESSUT 79<br />
Kupittaalla 10- 19. 8.<br />
ta lo u d e llis e n vastuun. Syntyi siis<br />
tauko, jo lla is ia o li to k i o llu t ennenkin<br />
ja paljo n pid e m p iä ja vakavam <br />
p ia: 1808-9 vuosien sota ja Turun<br />
p alo vuonna 1827. S ataa vuotta<br />
m yöhem m in syntynyt ta u ko ei o llut<br />
lainkaan näin vakavanlaatuinen.<br />
S uurin p iirte in sam at m u u sikot soittiva<br />
t taas o rkeste rissa ja nyt varm<br />
em m an ta lo u d e llis e n p ohjan in n o ittam<br />
ana, kaupungin m u siikkila u ta -<br />
kunnassa istu ivat e d e lle e n kin professori<br />
O tto A ndersson, säveltäjä<br />
V iljo M ikkola ym . pohtim assa o rkeste<br />
rin to im in ta a n liitty v iä ongelm ia.<br />
T osin ham purila in e n kapellim estari<br />
B u schkötte r o li vetäytynyt takaisin<br />
kotim aahansa, m issä hän to im i kap<br />
e llim e sta rin a mm. B erliin issä, K ölnissä<br />
ja S tuttgartissa. M utta Tauno<br />
H annikainen ei varm astikaan o llut<br />
m ikään h u onom pi vaih to e h to . T ärkeintä<br />
o li, että o rke ste rin toim in ta<br />
ja tkui. H isto ria llisessa p e rsp e ktiivissä<br />
katko o li vähäpätöinen, eikä s e l<br />
lainen m yöskään vaikuta orkesterin<br />
ikään. Ja yle isö sai jä lle e n kuunnella<br />
orke ste ria a n sam oissa kauniissa<br />
saleissa kuin ennenkin !<br />
O rkeste rin ta lo u d e llis e n perustan<br />
v aihtum inen on tärkeä asia sekin,<br />
m utta se ei kuitenkaan voi o lla syy<br />
niin vakavalle to im e n p ite e lle kuin<br />
perustam isvuosiluvun m uuttam iselle.<br />
Onhan m oni ko u lu la ito s ja m uukin<br />
laito s k u n n a lliste ttu tai v a ltio llis te ttu<br />
ilm an että ne s iitä ovat ratkaisevasti<br />
nuortuneet. S itä paitsi orkesterin<br />
m uusikoista tu li vasta 1944 k u n n a llisia<br />
virka m ie h iä , va ltio n avustusta<br />
a le ttiin nauttia vasta 60-luvun lo p p u <br />
p u o le lla ja a lu e k o n s e rttito im in ta sai<br />
valtio n avustuksen m yötä alkunsa<br />
tä llä vuosikym m enellä. O lisikohan<br />
kenelläkään m itään s itä vastaan,<br />
että myös V arsinais-S uom en alueo<br />
rkeste rin syntym ävuosia ale tta isiin<br />
ju h lia ?<br />
188-VUOTIAS ORKESTERI<br />
M utta jo ka tapauksessa on syytä<br />
m uistaa, että kahden vuoden ku lu t<br />
tua ei vie te tä ainoastaan T urun S oita<br />
n n o llise n Seuran vaan m yös T urun<br />
K aupungin o rke ste rin 190-vuotisjuhlaa.<br />
M u s iik in h is to ria llis e s ta näkö <br />
kulm asta katsottu n a T urun orkeste <br />
rin ikä ei suinkaan o le 50 vuotta.<br />
A sia o lis i to d e lla punnitta va u u d e l<br />
leen. M itkään o rg a n isato riset, ta lo u <br />
delliset, tai m uut yh te isku n n a llise t<br />
nä kökohdat sen enem pää kuin nom<br />
e n klatuuriakaan eivät saa m erkitä<br />
enem pää kuin h is to ria llin e n to d e llisuus.<br />
O rkeste ri ei ole vain kaupallinen<br />
laito s tai nim i, vaan se on nim<br />
enom aan o rkeste ri. Ja T urun orke<br />
ste ri on 188 vu o tta vanha.<br />
Juhlamitali ja -symboli<br />
Turun 750-vuotisjuhliin<br />
■ Turun kaupunki järjestää suomalaisille kuvataiteilijoille kilpailun<br />
kaupungin 750-vuotisjuhlan johdosta lyötettävästä juhlamitalista.<br />
Niin ikään on tehty päätös juhlavuoden symbolista.<br />
Juhlatoimikunta on todennut, että kaupunginhallituksen ilmoituksen<br />
mukaan Turun vanhan raatihuoneen entistämistä ei<br />
saada toteutetuksi juhlavuoteen mennessä.<br />
Juhla m ita lin lä p im itta on 70 m illim<br />
etriä ja luonnoksessa tule e olla<br />
teksti "T u rk u -Å b o 1229— 1979".<br />
K ilpailu päättyy 22. 5. <strong>1978</strong>. I palkinto<br />
on 7 000 m k, II palkin to 5 000<br />
mk ja III p a lkin to 4 000 mk.<br />
P a lkintolautakunta an kuuluvat lehto<br />
ri Liisa H ilp e lä ja HuK Juha T oivonen<br />
(Turun kaupunginhallitu s),<br />
professori O sm o Järvi ja opettaja<br />
Raija P uonti (T urun kuvataidelautakunta),<br />
kuvanveistäjät E rkki Kannosto<br />
ja K auko Räsänen (Suom en Kuvanve<br />
istä jä liitto ry) ja professori<br />
M atti Salm i (Suomen M italitaiteen<br />
K ilta ry).<br />
Ehdotuksia Turun juhlavuoden<br />
sym boliksi jättivät suunnittelutoim isto<br />
G4 arkkitehti Ola Laiho, m ainostoim<br />
isto Adax Oy, rakennusm estari<br />
Pentti Saarinen ja m ainostoim ittaja<br />
Pertti Dahlström . N äistä on hyväksytty<br />
arkkitehti Laihon ehdotus.<br />
Turun 750. juhlavuoden sym bolin<br />
hallitsevan yläosan muodostaa Turun<br />
linnan päätykuvio, joka ilm entää<br />
Turun rakentam ista sam oinkuin<br />
kaupunkim aisen kehityksen alkua<br />
Turkulaiset!<br />
maassamme. Alaosan aaltoviiva<br />
taas kuvaa T urun m ere llistä luonnetta.<br />
Sym bolin keskiosan m uodostavat<br />
juhla vuotta m erkitsevät num e<br />
rot "750’' sekä kaupungin nim i<br />
"Turku — Å b o ” .<br />
Juhlavuoden sym bolia tullaan<br />
käyttäm ään niin T urun kuin ju h la <br />
vuoden eri ta pahtum ienkin ja m atkailun<br />
m arkkinoim iseen. T u rk u la is illa<br />
yrityksillä ja yh te isö illä on m ahd<br />
ollisuus saada sym boli käyttöönsä<br />
om ia tarkoituksiaan varten anom alla<br />
sitä kaupungilta. S ym bolin käytöstä<br />
päättää T urun kaupunginhallituksen<br />
asettam a 750-vuotisjuhlatoim<br />
ikunta juhlavuoden p ro je ktin<br />
vetäjän esityksestä.<br />
750-vuotisjuhlatoim ikun nan puheenjohtajana<br />
on kaupunginjohta ja<br />
Väinö J. Leino ja s ih te e rin ä kaupunginsihteeri<br />
Paavo M äkinen sekä<br />
jäseninä ra d io to im itta ja M a rtti A nttonen,<br />
lehtori L iisa H ilpelä, to im in <br />
nanjohtaja Rabbe Lauren, ta rkasta <br />
ja Terho Lehto, to im itu sjo h ta ja<br />
Heikki Löyttyniem i, varatuom ari U uti<br />
Palaja, apulaispoliisim e sta ri Eino<br />
Perko ja opiske lija Juhani K uokkanen<br />
sekä kaupungin virkam iehinä<br />
m atkailupäällikkö Irm eli T orssonen<br />
ja tiedotu späällikkö S tig Blom qvist,<br />
joka toim ii juhlavuoden tapahtum a-<br />
p rojektin vetäjänä.<br />
□<br />
Liittykää jäseneksi 1 urku-seuraan.<br />
Jäsenm aksu 20:-<br />
Sen vastikkeeksi saatte om an aikakauslehtem<br />
m e
30 vuotta<br />
kunnallista<br />
raittiustyötä<br />
T urun kaupungin ra ittiu s-<br />
lauta kunta tä y tti 30 vuotta<br />
m aanantaina 13. 3. <strong>1978</strong>. Tapahtum<br />
an kunniaksi ra ittiu s <br />
lautakunta o li jä rje stä n yt<br />
P uutarhakatu 14:sta s ija its e <br />
van to im ita lo n sa alakertaan<br />
raittiusnäyttelyn.<br />
Juhlapäivän aikana lukuisat jä r<br />
je s tö t ja yh te isöt esittivät o n n itte <br />
lunsa, jo ita lautakunnan puolesta<br />
vastaanottivat jäsenet T auno M aija<br />
la , M arja -L iisa S alm inen ja Tarm o<br />
A altonen sekä lautakunnan sihteeri<br />
Leo A utio. T urun kaupungin te rve h <br />
dyksen toivat k a u p u n g in jo h ta ja V äinö<br />
J. Leino ja apula iskaupungin <br />
jo h ta ja Johannes K oikkalainen,<br />
jo ille e site ttiin toivom us ra ittiu s to i<br />
m iston työvoim an lisääm isestä. T o i<br />
m iston nykyvahvuus on kolm e pääto<br />
im ista ja yksi osapäiväinen työntekijä.<br />
LO U N AIS-SUOMEN S yöpäyhdistyksen<br />
vuosikokouksessa ja e ttiin<br />
Lem pi ja A rm as K oivu rin n a n lahjo<br />
itu s ra h a s to s ta kaksi 4 000 m arkan<br />
s tip e n d iä syöväntutkim ukseen. A p u <br />
rahan saivat synnytysten ja n aiste<br />
n ta u tie n e rik o is lä ä k ä ri Esko Taina,<br />
jo n ka tu tkim u ksen aiheena on "C a t-<br />
h etron jä lk ila ta u s la ite kohtusyövän<br />
h o id o ssa ” ja pato lo g ia n e rik o is <br />
lääkä ri Pekka Juhani Klem i, jo n ka<br />
tu tkim u ssuunnite lm a n nim i on "M u <br />
n asarjo je n e p ite lia a lis e t kasvaim et.<br />
H isto kem ia llin e n ja e le k tro n im ik ro s <br />
kooppinen tu tkim u s".<br />
K ANSIK U V A M M E K ISSA-ALLIN<br />
PATSAS<br />
T urun S ä ästöpankin järjestäm än<br />
v e is to s k ilp a ilu n tu lo ksena sai Kissa-<br />
A lli ve isto s I p a lkinnon. Sen on<br />
te h n yt kuvanveistäjä V iljo M äkinen.<br />
T urun S ä ästöpankin H äm eenkatu<br />
6:n k o n tto rin eteen on täm ä<br />
patsas pystyte tty ja sen paljastusju<br />
h la t p id e ttiin 24. 5. P ankin isäntien<br />
p u h e e n jo h ta ja A a rre H elander<br />
ke rto i p aljastuspuheessa an tästä<br />
K issa-A llista, jo k a o li elänyt pankin<br />
p a ik a lla o lleessa m ökissään. A lli<br />
o li e lä in te n ystävä ja e rityisesti<br />
hän hoivasi m o n ia kissoja. Hän oli<br />
m yös säästäväinen kulkie n a s io illaan,<br />
ve isto kse ssa näkyvä pussi<br />
a ina m ukanaan.<br />
A lli o li ystä vällin e n ja m yönteinen<br />
se kä ahkero i kaikessa. Patsas<br />
ta h to o k in te h d ä kunniaa tä lla is ille<br />
ta v a llis ille a h k e rille ja säästäväisille<br />
tu rk u la is ille . Täm ä kolm isen m etriä<br />
k o rkea patsas on te h ty Vehm aan<br />
p unaisesta g ra n iitista .<br />
Sisällys —<br />
Innehåll<br />
B engt P etterson:<br />
A tt m arkn a d sfö ra tu ris t<br />
tjä n s te r .................................. 3<br />
Paavo K allio :<br />
Kevo — kansainvälisen tu t<br />
kim usverkoston tu kiasem a 5<br />
Väinö M iettinen ja Ilm ari<br />
Rinne:<br />
T u rku a runoin ja kuvin . . 8<br />
Ensio H arni:<br />
T a ite ilija p ro fe s s o ri K auko<br />
Lehtinen .................................. 11<br />
R aili K iia n lin n a :<br />
P eru sko rja ttu kauppahalli 14<br />
Ilm a ri Rinne:<br />
K evä tre tkeilyt su o sittu ja . . 16<br />
Irja Salovaara:<br />
Sofi on k ip p iä .................... 17<br />
Lauri Juvani:<br />
T urun te koalta a t osara tkaisuna<br />
vesipulm aan ........... 18<br />
P ertti H aapakoski:<br />
T urun m essut 79 ................ 20<br />
Raim o N arjus:<br />
T urun seudun kehitysnäkymät<br />
m uuttuvissa o lo suhteissa<br />
...................................... 23<br />
Inger Bahne:<br />
P e rsonlig t p e rspektiv över<br />
A bo .......................................... 25<br />
O lavi Laisaari:<br />
T urun kaupungin eteläinen<br />
takam aa ja R ätiälä ........... 26<br />
E rkki L e p päkoski:<br />
V esiensuojelu ja tu tkim u s<br />
Lounais-S uom en a lu e e lla .. 28<br />
R aili K iia n lin n a :<br />
K ivim iesten kätten jä lje t . . 30<br />
Satu H im ara:<br />
Mä k e rro vähä .................... 37<br />
T urun T aidem<br />
useossa<br />
viime vuonna<br />
22 näyttelyä<br />
■ T urun T aidem useossa jä r<br />
je s te ttiin viim e vuonna 22<br />
näyttelyä, jo is ta itse tehtyjä<br />
12 ja vastaanotettuja 10. Museon<br />
kävijäm äärä o li 62 270,<br />
jossa on edellise e n vuoteen<br />
verra ttu n a n o in 9 prosentin<br />
lasku. K irk k o ta ite e n näyttely<br />
A rs S acra saavutti suurim m an<br />
katsojam äärän, m ikä yhden<br />
näyttelyn osalle on k irja ttu<br />
Turun T aidem useossa. Näyttelyn<br />
lo p u llin e n kävijäm äärä<br />
o li 20 342.<br />
K oulu la isryh m iä o li 317 ja niissä<br />
yhtensä 7 903 oppilasta. W äinö A altosen<br />
m useo ja T urun T aidem useo<br />
ovat yhdessä h oitaneet aluetaidem<br />
useokokeilua T urun ja Porin läänissä.<br />
N äyttely "H e näkevät m itä<br />
me em m e n äe", tu rk u la is ta surrealism<br />
ia 1932— 1976, keräsi 8 355 katsojaa.<br />
V iim e vuonna ja tk e ttiin Turun<br />
Taideyhdistyksen vuosinäyttelyn<br />
puitteissa om ien kokoelm ien esittelyä,<br />
jo llo in vuorossa o li gra fiikka.<br />
G ra fiikkam estareita-näyttelyyn tutustui<br />
yhteensä 8 654 katsojaa. Kuukauden<br />
p iirtä jä -sarja , jossa esite ltiin<br />
seitsem än ta ite ilija a , pyö ri kolm annen<br />
vuoden. M useon kokoelm at lisääntyivät<br />
viim e vuonna 27 te o ksella,<br />
jo is ta v iisi saatiin lahjoituksina.<br />
*<br />
T urun T aideyhdistyksen vuosikokouksessa<br />
ke skiviikkona 22. 3.<br />
<strong>1978</strong> h a llitu ksen e ro vuoro iset jäsenet<br />
kuvanveistäjä A ntti L ouhisto ja<br />
a sessori H elge T e u ri v a littiin uudelleen<br />
kolm ivu o tiska u d e ksi <strong>1978</strong>— 80.<br />
T ilin ta rk a s ta jik s i v a littiin uudelleen<br />
ekonom i T h o r N yroos (KHT) ja pank<br />
in jo h ta ja S tig W inter sekä varata<br />
rkasta jiksi jo h ta ja Esko A ro ja<br />
ta ite ilija Ensio H arni.<br />
□<br />
Pieni puhelu<br />
S oitan jo skus num eroon 392 111.<br />
K eskusneiti: T urun Päivälehti.<br />
— Saanko fa k to rille<br />
— H etki pieni<br />
— O nko fa kto ri?<br />
— Pieni hetki, haen<br />
— H etkinen, sanoo fa kto ri<br />
— O dotan<br />
— H etki vielä<br />
— Haloo, niin m ikä o likaan . ..<br />
— M issä vaiheessa on S uom en<br />
Turku?<br />
Tilatkaa —<br />
Abonnera<br />
Suomen Turku<br />
Åbo, vår stad<br />
L O M A N A U V O<br />
maariankatu 3 b<br />
tu o li kari<br />
m oneen käyttöön, runko<br />
kaunista, vaaleata koivua<br />
verh o iltu n a kankaalla tai<br />
n iinikankaalla.<br />
m yymäläm me aukioloajat:<br />
kesä-, heinä- ja elokuussa<br />
arkipäivinä klo 9— 17<br />
lauantait suljettu<br />
• Mökkejä<br />
• Camping<br />
• Sauna<br />
• Risteilyjä saaristossa<br />
• Meritaksi<br />
• Saaria<br />
• Vierassatama<br />
• Kalavesiä<br />
• Asuntovaunupalstoja<br />
LCMAM AU V<br />
21660 NAUVO<br />
Puh. 92622-7111
E ERIKIN KATU<br />
Tervetuloa<br />
uuteen<br />
kauppahalliin<br />
SIIRTOMAATAVARA<br />
Tontti n:o<br />
87 T. JA S. K ruskopf<br />
10, 12 Oy Lenm ill Ab<br />
122' Edit Seppälä<br />
102 T. Lintunen<br />
100 E. Lem pinen<br />
90,92 Luonnonravinto<br />
VIHANNES JA KUKKA<br />
Tontti n:o<br />
38,40 Tukku-N ikkanen Oy<br />
28, 30 T., K. Koponen<br />
42, 44 A. Käki<br />
46, 48 T. Väike<br />
67, 69 Makkaratehdas<br />
K. Hvitfelt Ky<br />
25 Jakari<br />
70, 72, 74 Reino Jokinen<br />
79, 81, 83 perill.<br />
53 Kaija Koli<br />
82, 84 Poronlihan Erikoisliike<br />
M. Lampinen<br />
49 Lehtiranta<br />
50, 52 Lihaliike L. Lehto<br />
59, 61, Lundenin Liha Oy<br />
63, 65<br />
96, 98 Tukku-Nikkanen Oy<br />
66 E. Nurmi<br />
120 T:mi M. Paavola<br />
73, 75 T:mi Onni Laine<br />
89, 91 T. Vainio & H. Löflund<br />
KALA<br />
Tontti n:o<br />
121,123,125 Kala- ja riistalnke<br />
S. W allin<br />
111,113 S illipuoti<br />
Eskola & Valme<br />
MEIJERITUOTTEET<br />
Tontti n:o<br />
124 L. Rantanen<br />
88 Irma Reunanen<br />
101,103 Juustoliike Seikkula<br />
133, 135 Siippalainen<br />
Palvelemme<br />
Teitä<br />
oheisen kuvan<br />
o soitta m illa<br />
tonteilla.<br />
ERIKOISMYYMÄLÄT<br />
Tontti n:o<br />
116,118 Lahja ta va ra -ja matkam<br />
uistom yym älä<br />
S eistop Oy<br />
LIHA JA LEIKKELE<br />
Tontti n:o<br />
112 A. Honka<br />
22, 24, 126 Oy Fischer &<br />
127,129,131 Berger Ab<br />
LEIPOMOTUOTTEET<br />
Tontti n:o<br />
56, 58 Leipomo K onditoria<br />
Silvennoinen Oy<br />
18, 20 Kosken Leipom o ja<br />
K onditoria<br />
128, 130 V iljatuote Laakso<br />
104’ Ellen Lehtinen<br />
62, 64 Leipomo K onditoria<br />
Nurmi & Sulonen<br />
2, 4 Lehtisen K otileipom o<br />
137’, 139 T. Kiiveri<br />
LINNANKATU
Valiojäätelöä<br />
iloisiin<br />
makuhetkiin<br />
TU R U N KAUPPAHALLIN<br />
P E R U SK O R JA U STY Ö N SUO RITTA JIA:<br />
LVI-insinööritoimisto Nihtilä & Co Ky<br />
Käsityöläiskatu 4 a, 20100 Turku 10<br />
puh. 337 660<br />
Insinööritoimisto Turun Pohjatekniikka Oy<br />
Maariankatu 8 E 124, 20100 Turku 10<br />
puh. 337 500<br />
O STETAA N JA M YYD ÄÄ N A N TI '.KIHUONEKALUJA<br />
JA A N TIIK K IE S IN E ITÄ<br />
Antiikkia - Antikviteter<br />
Turun Asennuspaja<br />
Kristiinankatu 4, 20100 Turku 10<br />
puh. 20 052<br />
Aurakatu 1 Auragatan. Puh. 12 357 Tel.<br />
V arsin ais-S u o m en O s u u sm e ijeriliitto<br />
Puutarhakatu 8 b C<br />
Puh. 12196<br />
Maalausliike Lilja & Joutsenvirta<br />
Tiilentekijänkatu 5 A, 20810 Turku 81<br />
Puh. 357 194 tai 357 198<br />
TERVETU L O A M O N IT O IM IM Y Y M Ä L Ä Ä N<br />
ASUSTEITA ED ULLISESTI N A IS ILLE JA LAPSILLE<br />
K orjaam m e m ittoje nne m ukaisiksi m eiltä ostam anne asusteet ILM A IS EK SI<br />
TULE JA TUTUSTU!<br />
ASUSTE-MARI<br />
Itäinenkatu 64<br />
Puh. 350 175<br />
llpera Oy<br />
Salvumiehenkatu 7, 20310 Turku 31<br />
puh. 393 344 tai 393 355
TURUN<br />
MESSUT 79<br />
Kupittaalla 10-19.8.1979<br />
Turku 750 vuotta<br />
Turun M essut 79 on elinkeinoeläm än osuus 750 vuotta täyttävän<br />
Turun kaupungin juhlavuoden vietossa.<br />
Ilm o itta u tu m in e n m essuille on alkanut. Mukana on jo yrityksiä<br />
talouseläm än eri a lo ilta kotim aasta ja ulkom ailta.<br />
Tervetuloa n äytteille ase ttajaksi!<br />
OSUUSKUNTA TURUN MESSUT, Puolalankatu 1, 20100 Turku 10,<br />
puh. (921) 334 440<br />
LSK — T u rku 78