2023-2
15.11.2023 • Views
Embed Flag

2023-2

ePAPER READ
turkuseura

You also want an ePaper? Increase the reach of your titles

YUMPU automatically turns print PDFs into web optimized ePapers that Google loves.

START NOW

N o 2/<strong>2023</strong><br />

65. vuosikerta<br />

12, 00 €<br />

ÅBO VÅR STAD<br />

VAPISE<br />

TAMPERE:<br />

TURUN PIKKU­<br />

LASKIAINEN AIKOO<br />

OLLA SUOMEN SUURIN<br />

OPISKELIJATAPAHTUMA<br />

AARNEN<br />

TALLISSA ON<br />

500 MIESTÄ<br />

KELTA­<br />

MUSTISSAAN<br />

MURREMÖÖTTI:<br />

Mää ole jo aamusten keittänyk<br />

kaffe ja paistanup plätei.<br />

TEEMA:<br />

VAPAA­<br />

EHTOISTYÖ<br />

ÅBOSVENSKAN –<br />

FINNS DEN?<br />

TURUN SEUDUN<br />

MAMIT EI JÄTÄ<br />

YKSIN<br />

ITÄHARJUN<br />

TARINA

Sisällysluettelo<br />

4<br />

20<br />

16<br />

30<br />

12<br />

3 Pääkirjoitus / Ledare<br />

4 Pikkulaskiainen on Suomen<br />

suurin talvifestivaali<br />

Vapaaehtoistyö tapahtumassa auttaa<br />

opiskelijoita työllistymään<br />

8 Kouluvaarit tarjoavat apua,<br />

tukea ja turvallisuutta<br />

“Saan lapsilta elämän iloa ja virikkeitä”, sanoo<br />

Jorma Kytömäki<br />

12 Föripuodin ihanat naiset<br />

Eveliina aloitti Turkuseuran vapaaehtoisena<br />

17-vuotiaana, Leena eläkkeelle jäätyään<br />

14 Vertaisuutta verkossa<br />

Turun seudun mamien ryhmä on<br />

yli 13 000 jäsenen yhteisö<br />

16 Kaiken takana on Aarne<br />

Tallilaisten keskiviikkoaamut on varattu jumpalle<br />

20 Kummottos hän sit oikkiastas murretyätä<br />

rupes tekemä?<br />

Turkuseuran murreasiantuntija Maija Grönholm<br />

täytti 80 vuotta<br />

21 Maijan murremöötti<br />

Mää ole jo aamusten keittänyk kaffe ja<br />

paistanup plätei<br />

22 Åbosvenskan & svenskan i Åbo<br />

“Vi saknar en gemensam dialekt”<br />

24 Föripuarist föli!<br />

Turku-överit Brinkkalasta<br />

26 Uutissi Turkuseurast<br />

Uusi Turku-kirja julkaistaan vuonna 2024<br />

28 Kadonneen Turun jäljillä<br />

Turun asfalttitehdas oli lajissaan Suomen<br />

ensimmäinen<br />

30 Itäharju on monen sukupolven kaupunginosa<br />

Tuore teos tunnelmoi entisen takamaan arkea<br />

32 Paikan nimi<br />

Peronkadun mysteeri<br />

33 Laukkase murreristikko ja Turku-trivia<br />

34 Risto Vuorisen työ saa jatkoa<br />

“Isälle oli tärkeää, että murreperintö siirtyy<br />

sukupolvelta toiselle”<br />

35 Kettulan joulutarina<br />

TURKU-AIHEISET KIRJAT, KORTIT, KARKIT, PELIT, JULISTEET JA LAHJATAVARAT. TURKU-ÖVERIT!<br />

TURKUSEURAN FÖRIPUOTI<br />

Föripuoti | Vanha Suurtori 3, Brinkkalan talon 1. kerros | Avoinna ti-pe klo 11-17, la klo 11-15<br />

Föripuoti | Vanha Suurtori 3, joulumarkkinoiden Brinkkalan talon 1. kerros ajan | Huom! la-su Aukioloajat klo 11-17 ti & ke klo 13–17, to klo 14–18<br />

PÄÄTOIMITTAJA<br />

Kati Leskinen<br />

VASTAAVA PÄÄTOIMITTAJA<br />

Maija Palonheimo<br />

TOIMITUSSIHTEERI<br />

Kati Leskinen<br />

KANNEN KUVA<br />

Star Image<br />

ULKOASU<br />

Teemu Kaitanen<br />

TILAUKSET JA<br />

OSOITTEEN MUUTOKSET<br />

info@turkuseura.fi,<br />

040 6373 600<br />

ILMOITUSMYYNTI<br />

ilmoitukset@turkuseura.fi<br />

PAINOPAIKKA<br />

Paino-Kaarina Oy, Kaarina<br />

TURKUSEURAN FÖRIPUOTI<br />

JA ASIAKASPALVELU<br />

Brinkkalan talo,<br />

Vanha Suurtori 3, 20500 Turku<br />

Avoinna ti-pe klo 11-17, la klo 11-15<br />

LISÄTIEDOT<br />

Toiminnanjohtaja: Kati Leskinen,<br />

040 528 3073,<br />

kati.leskinen@turkuseura.fi<br />

MIKÄ SUOMEN TURKU?<br />

Suomen Turku - Åbo vår stad -lehti<br />

on Turun kuumin paikallismedia ja<br />

turkulaisuuden pää-äänenkannattaja.<br />

Lehdessä kerrotaan Turun historiasta<br />

ja nyky päivästä kiinnostavien ihmisten<br />

ja ilmiöiden kautta. Lehti on ilmestynyt<br />

vuodesta 1959.<br />

MIKÄ TURKUSEURA?<br />

Turkuseura on kansalaisjärjestö -<br />

jokaisen turkulaisen ja Turun<br />

ystävän yhdistys.<br />

Turkuseura järjestää turkulaisuuteen ja<br />

Turkuun liittyviä tapahtumia, julkaisee<br />

Suomen Turku - lehteä ja Turku-aiheisia<br />

tuotteita sekä ottaa kantaa kaupungin<br />

vetovoimatekijöihin. Yhdistys on<br />

turkulaisten kaupunginosaseurojen<br />

aluejärjestö ja mahdollistaa asukkaiden<br />

osallistumisen Turun kehittämiseen.<br />

Turkuseuralla on oma kauppa, Föripuoti,<br />

jossa myydään Turku-tuotteita.<br />

Jäseneksi voi liittyä kuka tahansa Turkua<br />

ja turkulaisuutta rakastava. Jäsenet saavat<br />

Suomen Turku -lehden vuosi kerran<br />

ja muita jäsenetuja. Myös yritykset ja<br />

yhteisöt voivat liittyä seuran kannatusjäseniksi.<br />

Lue lisää turkuseura.fi.<br />

Vuonna 1957 perustettu yhdistys on<br />

kaksikielinen ja puoluepoliittisesti<br />

sitoutumaton.<br />

Vapaaehtoistyö auttaa<br />

turkulaistumaan<br />

Pääkirjoitus<br />

Haluatko turkulaiseksi, kysyi Linnateatterin kesän revyy Ruissalon<br />

telakalla.<br />

Olen ollut häkeltynyt, kun minulle on soittanut Turkuseuraan<br />

mukaan haluavia kaupunkilaisia, jotka ovat kertoneet syntyneensä<br />

Heidekenillä, asuneensa Turussa 40 vuotta ja lopuksi kysyneen, että<br />

voikohan nyt kuitenkaan vielä liittyä Turkuseuraan. Että onkohan jo<br />

tarpeeksi turkulainen.<br />

Turkulaisuus on tunnetila ja Turkuseura on turkulaisuuden koti.<br />

Haluamme, että yhdistys on paikka, joka tarjoaa kiinnostavaa ja<br />

hauskaa Turku-teemaista tekemistä kaikenikäisille ja missä tahansa<br />

Suomen tai maailman kolkassa syntyneille. Yhdistävänä tekijänä turkuseuralaisilla<br />

on rakkaus Turkuun.<br />

Vuonna 2024 haluamme tavoittaa erityisesti uusia turkulaisia,<br />

kuten opiskelijoita ja muita Turkuun muuttaneita. Pyrimme auttamaan<br />

tulijoita turkulaistumaan ja kotiutumaan kaupunkiin. Yksi hyvä keino<br />

on vapaaehtoistyö yhdistyksessämme – tästä kerromme lisää käsillä<br />

olevassa vapaaehtoistyön teemalehdessä.<br />

Haluatko turkulaiseksi -esityksen parasta antia oli revyyn alku,<br />

jossa luoja loi eri ryhmiä Suomeen ja turkulaisten luomisen jälkeen oli<br />

pakko pitää taukoa – niin hienosta porukasta oli kyse.<br />

Tällä itsetunnolla ja ilolla otamme yhdistyksenä vastaan kaikki<br />

uudet turkulaiset, jotka ovat tehneet elämänsä upeimman päätöksen:<br />

muuttaneet Turkuun.<br />

Frivilligarbete hjälper dig att bli Åbobo<br />

Haluatko turkulaiseksi (Vill du bli Åbobo) hette Slottsteaterns sommarrevy<br />

på Runsala varv.<br />

Jag har blivit förvirrad när jag har fått samtal från stadsbor som vill<br />

gå med i Åbosamfundet, som har berättat att de är födda på Heidekens<br />

sjukhus, bott i Åbo i 40 år och till sist frågat om de fortfarande kan bli<br />

medlemmar i Åbosamfundet. Är det tillräckligt för att bli Åbobo?<br />

Att vara Åbobo är ett känslotillstånd och Åbosamfundet är den rätta<br />

platsen för detta tillstånd!<br />

Vi vill att samfundet ska vara en plats som erbjuder intressanta<br />

och roliga saker att göra, med koppling till Åbo. Samfundet är till för<br />

människor i alla åldrar, för dem som är födda i vilket som helst hörn av<br />

Finland eller i världen. Den förenande faktorn för samfundsmedlemmarna<br />

är kärleken till Åbo.<br />

År 2024 vill vi framför allt nå nya Åbobor, till exempel studenter och<br />

andra som flyttat till Åbo. Vi strävar efter att hjälpa nyanlända att slå<br />

ner sina bopålar i Åbo och bli Åbobor. Ett bra sätt är att frivilligarbeta<br />

i vårt samfund – vi kommer att berätta mer om möjligheterna i detta<br />

temanummer av tidningen.<br />

Det bästa med föreställningen Haluatko turkulaiseksi var början på<br />

revyn, där Skaparen konstruerade olika grupper i Finland och efter att<br />

ha skapat Åboborna var han tvungen att ta en paus – det var en så<br />

fantastisk grupp!<br />

Med denna starka självkänsla och glädje välkomnar Åbosamfundet<br />

alla nya Åbobor som tagit sitt livs häftigaste beslut: att flytta till Åbo.<br />

Kati Leskinen<br />

Turkuseuran toiminnanjohtaja<br />

Verksamhetsledare för Åbosamfundet<br />

2 Suomen Turku N o 2/<strong>2023</strong> Åbo vår stad N o 2/<strong>2023</strong> 3

Vapaaehtoistyö<br />

Festivaalin lavalla on nähty Suomen eturivin<br />

artisteja. Vuoden 2022 tapahtumassa pääesiintyjä<br />

oli rap-artisti Sexmane.<br />

Teksti: Katriina Pakkanen<br />

Helmikuussa Turun kadut täyttyvät jälleen jopa 13 000 opiskelijasta,<br />

kun kaupungissa järjestetään Pikkulaskiainen.<br />

Syysiltojen hämärtyessä viidentoista Turun<br />

kauppakorkeakouluopiskelijan tehtävälista<br />

kasvaa kasvamistaan, eikä kyse ole lähenevien<br />

koulutehtävien palautuspäivistä. Helmikuussa<br />

2024 järjestetään turkulaisen opiskelijavuoden tärkein<br />

ja Suomen isoin talvifestivaali Pikkulaskiainen.<br />

Elämyksellistä tapahtumaa rakentavat Turun kauppatieteiden<br />

ylioppilaat ry:n jäsenistä valikoitu vapaaehtoisten<br />

joukko.<br />

Suomen SUURIN<br />

talvifestivaali rakentuu<br />

Turkuun<br />

vapaaehtoisvoimin<br />

Kuvat: Star Image, Pikkulaskiaisen tiimi<br />

Pikkulaskiainen on koko päivän kestävä, opiskelijoille<br />

suunnattu tapahtuma, jossa nuoret pääsevät<br />

nauttimaan festaritunnelmasta keskellä talvea. Osallistujat<br />

saapuvat Turkuun ympäri Suomea.<br />

Päivä alkaa kilpailulla, jossa tiimit kisaavat näyttävimmästä<br />

mäkilaskusta itse rakentamillaan välineillä.<br />

Ensimmäisen laskuvuoron saa Pikkulaskiaisen<br />

maskotti Pikku, jonka lasku julistaa päivän alkaneeksi.<br />

Mäkikilpailun voittajien julistamisen jälkeen<br />

tapahtuma-alueen lavalle astuu mäkiartisti, joka paljastetaan<br />

vain tunteja ennen keikkaa.<br />

Opiskelijatapahtuma<br />

käynnistyy mäenlaskukilpailulla,<br />

jossa palkitaan<br />

näyttävimmästä laskusta.<br />

– Viime vuosina tapahtumassa on nähty Suomen eturivin<br />

artisteja. Lavalle ovat astelleet muun muassa maan<br />

suosituimpiin rap-artisteihin lukeutuva Sexmane, rapduo<br />

JVG ja Anssi Kela, kertoo vuoden 2024 tapahtuman päätuottaja<br />

Samuli Tähtinen.<br />

Mäkiartistin esiintymisen jälkeen opiskelijat siirtyvät<br />

tutustumaan paikalliseen baari- ja ravintolatarjontaan<br />

appro-kierroksen merkeissä. Kierroksella kerätään leimoja<br />

karttaan ostamalla ravintoloista opiskelijahintaisia<br />

tuotteita. Kun on riittävästi leimoja, saa suoritusmerkin<br />

haalareihin.<br />

Mäkitapahtuman ja appro-kierroksen jälkeen festivaalit<br />

jatkuvat huippuartistien voimin eri jatkopaikoissa, joita<br />

ovat olleet paikallisten yökerhojen lisäksi myös Logomo<br />

sekä Gatorade Center.<br />

Tapahtumaa tehdään vuoden ajan<br />

Pikkulaskiainen kilpailee vuosittain Suomen suurimman<br />

opiskelijatapahtuman tittelistä Tampereella järjestettävien<br />

Hämeenkadun approjen kanssa. Tänä vuonna turkulaisten<br />

Pikkulaskiainen päihitti tamperelaiset ja oli ykkönen lähes<br />

13 500 kävijällä.<br />

– Pikkulaskiainen oli vuonna 2020 koko Suomen isoin tapahtuma,<br />

kun se ehdittiin järjestämään helmikuussa ennen<br />

koronarajoitusten voimaantuloa. Samaa titteliä emme toistaiseksi<br />

tavoittele, mutta tähtäämme vuosittain Suomen<br />

suurimmaksi opiskelijatapahtumaksi, kertoo Tähtinen.<br />

Jo 32. kertaa järjestettävää tapahtumaa suunnittelee noin<br />

25 vapaaehtoista. Päätuottajan tuotantoryhmässä on 15<br />

tuottajaa sekä heidän tiimiläisensä.<br />

Tapahtumapäivänä avuksi tulee yli sata talkoolaista, jotka<br />

hoitavat muun muassa lipputarkastusta, auttavat alueen<br />

rakentamisessa ja lapioivat lunta. Talkoolaiset ovat kauppakorkeakoulun<br />

opiskelijoita ja he saavat muutaman tunnin<br />

työpanoksestaan vastineeksi lipun tapahtumaan. J<br />

4 Suomen Turku N o 2/<strong>2023</strong> Åbo vår stad N o 2/<strong>2023</strong> 5

Vapaaehtoistyö<br />

Pikkulaskiaisen maskotti<br />

Pikku nostattaa tunnelmaa<br />

koko päivän ajan.<br />

Juhlinta jatkuu paikallisissa yökerhoissa<br />

ja energiaa riittää yön<br />

pikkutunteihin saakka.<br />

– Meille on tärkeää laittaa aikaa ihmisten<br />

perehdyttämiseen sekä ryhmäytymiseen,<br />

jotta suunnittelu sujuu jouhevasti.<br />

Tämä lisää myös vapaaehtoisten<br />

motivaatiota ja sitoutumista, Tähtinen<br />

sanoo.<br />

Huhtikuun lumi ja JVG<br />

pelastivat<br />

Vuonna 2022 järjestetyn korona-ajan<br />

jälkeisen Pikkulaskiaisen suurin haaste<br />

oli, että tapahtuma jouduttiin rajoitusten<br />

takia järjestämään vasta huhtikuussa.<br />

Kuukautta ennen tapahtumaa<br />

kaupunki totesi myös tapahtuma-alueella<br />

sortumisvaaran, joten paikka oli<br />

vaihdettava. Lisäksi yksi jatkopaikoista<br />

vetäytyi pois viime tipassa, vaikka liput<br />

oli jo myyty ja artisti buukattu.<br />

– Silloin ajattelimme, että maailmankaikkeus<br />

on kääntynyt meitä vastaan,<br />

muistelee Tähtinen, joka oli myös tuolloin<br />

tapahtuman päätuottajana.<br />

Ongelmat saatiin kuitenkin ratkaistua<br />

ajoissa. Tuotantotiimi teki töitä lähes<br />

kellon ympäri: he olivat yhteydessä<br />

uuteen jatkopaikkaan, neuvottelivat<br />

kaupungin kanssa uuden tapahtumaalueen<br />

käytöstä ja toivat useita rekkakuormallisia<br />

lunta alueen jäähalleilta<br />

mäkikilpailua varten. Epäonni kääntyi<br />

kunnolla, kun helsinkiläinen rap-duo<br />

JVG lupautui esiintymään opiskelijatapahtumaan.<br />

– Koimme myös ihmeen, kun tapahtumapäivää<br />

edeltävänä yönä taivaalta oli<br />

tippunut kaunis lumipeite Turun ylle.<br />

Se oli ikimuistoista. ●<br />

Samuli Tähtinen<br />

on opiskelijatapahtuman<br />

päätuottajana jo<br />

toista kertaa.<br />

Tuottajatiimin<br />

lisäksi<br />

tapahtumassa<br />

on paljon talkoolaisapua.<br />

Mikä pikkulaskiainen?<br />

Yksi Suomen suurimmista opiskelijatapahtumista ja Suomen suurin talvifestivaali.<br />

Järjestetty vuodesta 1991.<br />

Toteuttajana Turun kauppatieteiden ylioppilaat ry.<br />

– Pikkulaskiaisella on hieno brändi,<br />

joka kasvaa vuosi vuodelta, joten innokkaita<br />

tekijöitä on paljon. Osa vapaaehtoisista<br />

hakee hommiin aina uudestaan.<br />

päätuottaja käynnistää rekrytoinnin,<br />

jossa kokoaa itselleen tuottajatiimin.<br />

Rekrytoinnissa ja uusien tuottajien<br />

perehdyttämisessä ovat apuna edellisvuoden<br />

tuottajat.<br />

Vapaaehtoisten työtehtäviin<br />

kuuluu muun<br />

muassa lumen lapiointi<br />

mäkikilpailua varten.<br />

Tuotetaan täysin vapaaehtois- ja opiskelijavoimin. Mukana on<br />

noin 25 vapaaehtoisen tuottajatiimi ja yli sata talkoolaista.<br />

Tapahtumapäivä koostuu mäenlaskukilpailusta, artistien<br />

esiintymisistä sekä appro- eli rastikierroksesta.<br />

”Monet ovat<br />

myös saaneet<br />

työtarjouksia,<br />

koska ovat olleet<br />

tekemässä<br />

Pikkulaskiaista.<br />

Tähtinen kertoo, että mukana olleet<br />

vapaaehtoiset ovat saaneet monipuolista<br />

kokemusta tapahtuman tuottamisesta.<br />

He pääsevät vaikuttamaan käytännössä<br />

tapahtuman sisältöön.<br />

– Monet ovat myös saaneet työtarjouksia,<br />

koska ovat olleet tekemässä<br />

Pikkulaskiaista, Tähtinen kertoo.<br />

Talvifestivaalin suunnittelu aloitetaan<br />

hyvissä ajoin lähes heti edellisen tapahtuman<br />

päätyttyä. Ensimmäisenä<br />

Perehdytys ja ryhmäytyminen toteutetaan<br />

kevään ja kesän aikana, jolloin<br />

tutustutaan uusiin tiimiläisin erilaisten<br />

tutustumisleikkien avulla ja lähdetään<br />

yhdessä mökille viettämään aikaa.<br />

Mökillä järjestetään myös kokous, jossa<br />

ideoidaan tapahtuman pääpiirteet<br />

ja tavoitteet.<br />

Ryhmäytymistä auttavat viikoittain järjestettävät<br />

palaverit, joissa käydään<br />

läpi, miten tapahtumasuunnittelu etenee.<br />

Tervetuloa omaan kotiin!<br />

Tutustu Turun parhaisiin<br />

opiskelija-asuntoihin: tys.fi<br />

6 Suomen Turku N o 2/<strong>2023</strong> Åbo vår stad N o 2/<strong>2023</strong> 7

Vapaaehtoistyö<br />

“VAARIN KANSSA<br />

ON KIVA PUHUA”<br />

Auttaja, opastaja, kuuntelija ja kannustaja – sellainen on<br />

turkulainen kouluvaari.<br />

Kipinä tuli Aarnen tallista, eläkeläismiesten<br />

liikuntaporukasta. Siellä useampi kaveri<br />

vakuutti Antti Paajaselle, että kouluvaarina<br />

oleminen on hauskaa. Nyt vaariutta on kertynyt<br />

mittariin jo useampi vuosi Vähä-Heikkilän<br />

alakoulussa.<br />

– Mieleeni on jäänyt erityisesti yksi matematiikan<br />

tunti, kun pieni tyttö nosti varovaisesti kätensä<br />

pystyyn ja katsoi minua niin, että voisiko vaari<br />

auttaa.<br />

– Aloimme selvittää yhdessä ongelmallista<br />

laskutehtävää ja hetken päästä tytön silmiin<br />

syttyi onnistumisen iloinen ilme. Pian kaikki<br />

matikan tehtävät alkoivat sujua, Paajanen<br />

kertoo.<br />

Vähä-Heikkilän koulun ranskan kielen<br />

painotteisella 1 B-luokalla on 25 oppilasta, joista<br />

osa on maahanmuuttajataustaisia lapsia.<br />

– Osa on kouluun tullessaan lukenut kaikki<br />

Harry Potterit ja osa opettelee vasta kirjaimia.<br />

On tärkeää, että lapset voivat harjoitella<br />

aakkosia kanssani rauhassa ja säilyttää isossa<br />

luokassa yksilöllisyytensä.<br />

Lapsilta saa elämän iloa ja virikkeitä<br />

Kouluvaaritoiminta alkoi Turussa vuonna 2000.<br />

Idea tuli Suomeen Ruotsista ja levisi ensin<br />

ruotsinkielisiin kouluihin. Tukivaarit ry:n nimellä<br />

aloittanut yhdistys perustettiin vuonna 2004.<br />

Nyt sen nimi on Kouluvaarit ry - Farfar i skolan rf.<br />

– Kouluvaariksi ryhtyminen on ollut yksi parhaita<br />

valintoja, mitä olen elämässäni tehnyt. Eläkkeelle<br />

jäämisen jälkeen sain bonuksena uuden<br />

työyhteisön, sanoo Kouluvaarit ry:n puheenjohtaja<br />

Jorma Kytömäki.<br />

– Hommassa on vapaaehtoistyön kaikki<br />

parhaat puolet. Saan lapsilta elämän iloa ja<br />

virikkeitä. Voin nähdä, miten tutut lapset oppivat<br />

ja kehittyvät vuosien mittaan.<br />

Kytömäki on kouluvaarina Pansion alakoulussa.<br />

Hänen mukaansa toiminnan ideana on tarjota<br />

lapsille apua, tukea ja turvallisuutta. Tärkeintä<br />

on halu ja kiinnostus lasten kanssa toimimiseen.<br />

Jokaisella vaarilla on tavallisesti viikossa yksi<br />

koulupäivä. Jotkut ovat aina saman ykkös- tai<br />

kakkosluokan kanssa, toiset taas eri luokissa<br />

esimerkiksi matematiikan ja äidinkielen<br />

tunneilla. Ruokailussa vaari istuu oppilaiden<br />

pöydässä, jossa opitaan noudattamaan hyviä<br />

pöytätapoja.<br />

– Lapset tulevat usein luokseni välitunnilla. Silloin<br />

heidän on helppo kertoa iloisia uutisia tai<br />

purkaa mieltä painavia asioita. Lapsilla on suuri<br />

tarve tulla kuulluksi ja nähdyksi, Jorma Kytömäki<br />

sanoo.<br />

”<br />

Hommassa<br />

on<br />

vapaaehtoistyön<br />

kaikki parhaat<br />

puolet.<br />

– Välitunnilla huomaan, jos lapsi on jäänyt yksin<br />

ja kaipaa keskustelukaveria. Vaarina voin myös<br />

mennä sanomaan, että otetaanpas hieman rauhallisemmin.<br />

Opettajien kanssa olen välitunnilla<br />

ikään kuin rauhan tuomari, Antti Paajanen kertoo.<br />

Lisäkorvat ja -silmät tärkeitä koulun<br />

arjessa<br />

Pansion koulun 2 A-luokan opettajan Kirsi<br />

Haukikarin mielestä kouluvaari on enemmän<br />

kuin tervetullut hänen luokkaansa, jossa on<br />

paljon maahanmuuttajataustaisia lapsia eri<br />

kulttuureista. Haukikari pitää lisäkorvia ja -silmiä<br />

erityisen tärkeinä suuressa luokassa.<br />

– Näin entistä useampi lapsi saa huomiota juuri<br />

silloin, kun hän sitä tarvitsee. J<br />

Kouluvaari Jorma Kytömäki ja Pansion<br />

koulun 2 A -luokan opettaja Kirsi Haukikari<br />

kuuntelevat, kun lapset lukevat.<br />

8 Suomen Turku N o 2/<strong>2023</strong> Åbo vår stad N o 2/<strong>2023</strong> 9

Vapaaehtoistyö<br />

Lukupiiri on suosittu. Lapset valitsevat kirjan,<br />

jota haluavat lukea kouluvaarille.<br />

Jorma Kytömäki järjestää Haukikarin<br />

kakkosluokkalaisille suosittua<br />

lukupiiriä. Sitä varten on pieni<br />

pehmeäsohvainen nurkkaus<br />

luokkahuoneen perällä ikkunan<br />

vieressä. Muutama oppilas kerrallaan<br />

kerääntyy sinne lukemaan<br />

lempikirjaansa.<br />

Bohdan lukee vaarille ääneen<br />

Meeri Muurinen salapoliisina -kirjaa,<br />

Veronika ja Nyamoj Tarinoiden<br />

lukukirjaa.<br />

– Vaari auttaa, jos ei ymmärrä jotain<br />

sanaa, Bohdan sanoo.<br />

– Kivaa, kun vaari auttaa lukemaan<br />

vaikeita sanoja, Nyamoj<br />

lisää.<br />

Veronikan mielestä vaarin kanssa<br />

on kiva puhua.<br />

Oppilaat kaipaavat vaaria<br />

Opettaja Kirsi Haukikarin mukaan<br />

oppilaat, jotka eivät voi tavata<br />

usein isovanhempiaan tai joilla<br />

ei ole heitä lainkaan, rakentavat<br />

kouluvaariin läheisen suhteen.<br />

– Jos vaari lähtee vaikka matkoille,<br />

eikä tulekaan pariin viikkoon,<br />

moni tulee kysymään, missä meidän<br />

vaari on, Haukikari kertoo.<br />

Mikä kouluvaari?<br />

Pirjo Peltoniemi<br />

Kirjoittaja on<br />

turkulainen<br />

tiedetoimittaja<br />

Tukivaarit ry:n nimellä aloittanut yhdistys perustettiin Turussa vuonna<br />

2004. Nyt yhdistyksen nimi on Kouluvaarit ry - Farfar i skolan rf.<br />

Yhdistys etsii sopivan alakoulun uudelle vapaa ehtois työstä<br />

innostuneelle kouluvaarille. Hänet perehdytetään työhön.<br />

Vapaaehtoinen sitoutuu koulun sääntöihin ja on vaitiolovelvollinen.<br />

Kouluvaari auttaa lukemisessa ja on oppilaiden keskustelukaveri.<br />

Turussa on noin 50 kouluvaaria. Uusia kouluvaareja<br />

tarvitaan jatkuvasti lisää.<br />

Lue lisää: kouluvaarit.fi<br />

– Välitunnilla oppilaat tulevat<br />

usein sanomaan: Tuu meijän luokkaan,<br />

Jorma Kytömäki kertoo.<br />

Kouluvaareille työ antaa ainakin<br />

yhtä paljon kuin lapsille.<br />

– Ei tarvitse olla kuin yksi lapsi, jolle<br />

on onnistunut koulupäivän aikana<br />

antamaan jotakin. Se riittää. ●<br />

Asunto Oy Primus<br />

Kellonsoittajankatu 9, Turku<br />

Luokkansa<br />

parasta<br />

keskustaasumista.<br />

167 kotia 28-200 m2 Valmis 2025<br />

Auratum Asuntojen Primus-kodit nousevat Kerttulinmäelle,<br />

yhdelle Turun seitsemästä kukkulasta. Entisen kauppaoppilaitoksen<br />

paikalla nautit täyden kympin asumismukavuudesta<br />

lähellä palveluja ja historiallista Turkua.<br />

Primuksen varusteluun kuuluu mm. huoneistokohtainen<br />

viilennys, laadukkaat materiaalit sekä kuntosali ja saunaosasto<br />

kylmävesialtaalla. Kotiisi saat valita sisustustyylin kolmesta<br />

konseptista. Tervetuloa Primukseen nauttimaan luokkansa<br />

parhaasta keskusta-asumisesta!<br />

Katso lisätietoja: primusturku.fi<br />

Päivi Tausa puh. 040 0755 258<br />

Kati Hägg puh. 044 540 1251<br />

asunnotturku@auratum.com<br />

Havainnekuva<br />

Kouluvaari auttaa, kun lapsi tarvitsee apua, sanoo useita<br />

vuosia kouluvaarina toiminut Antti Paajanen.<br />

10 Suomen Turku N o 2/<strong>2023</strong>

Vapaaehtoistyö<br />

“Vapaaehtoistyö Turkuseurassa<br />

on antanut rohkeutta”<br />

Turkuseuran varapuheenjohtaja<br />

Eveliina<br />

Tähti auttaa vapaaehtoisena<br />

myös yhdistyksen<br />

tapahtumissa.<br />

Turkuseuran Föripuodin lämpimän hengen<br />

luovat vapaaehtoiset Leena Aho (vasemmalla),<br />

Leena Suominen ja Ulla Kaarnavaara.<br />

Eveliina Tähti aloitti Turkuseuran vapaaehtoisena 17-vuotiaana, Leena Suominen<br />

eläkkeelle jäätyään. Turkuseura etsii parhaillaan uusia aktiiveja mukaan toimintaan.<br />

Turkuseuran kantava voima<br />

ovat aktiiviset vapaaehtoiset.<br />

Yhdistys hakee parhaillaan<br />

uusia vapaaehtoisia joukkoonsa.<br />

– Ennen Turkuseuraa ajattelin,<br />

että koska olen niin nuori, en uskalla<br />

ottaa kantaa tai tuoda näkemyksiäni<br />

esille. Turkuseura on<br />

opettanut, että kaikenikäisten näkemyksillä<br />

on merkitystä ja kannattaa<br />

tuoda rohkeasti äänensä<br />

esille. Vapaaehtoistyö on antanut<br />

minulle rohkeutta, kertoo yhdistyksen<br />

varapuheenjohtaja Eveliina<br />

Tähti, 29.<br />

Hän aloitti vapaaehtoistyön Turkuseurassa<br />

17-vuotiaana. Tähti<br />

kertoo, että hän on saanut toimia<br />

yhdistyksessä merkittävissä<br />

asioissa kaikenikäisten kanssa.<br />

Hän on saanut esimerkiksi kertoa<br />

Tekstit: Kati Leskinen & Katriina Pakkanen Kuvat: Katriina Pakkanen<br />

mielipiteensä Turkua koskeviin<br />

tärkeisiin hankkeisiin, kuten uuden<br />

konserttitalon sijoittumiseen<br />

ja keskustavisioon.<br />

Tähti työskentelee parhaillaan<br />

Osuuspankki Vakka-Auranmaassa<br />

lakimiehenä. Vapaa-aika kuluu<br />

urheillen ja Turkuseuran varapuheenjohtajana.<br />

– Aloitin nykyisessä ammatissani<br />

lakimiehenä melko nuorena,<br />

joten ammatillisen itsetunnon<br />

rakentamisessa vapaaehtoistyö<br />

Turkuseurassa on ollut avainasemassa,<br />

Tähti sanoo.<br />

Föripuodin myyjä on myös<br />

Turku-tietokirja<br />

Vanhalla Suurtorilla sijaitsevan<br />

Föripuodin myyntitiskin takana<br />

on poikkeuksetta vastassa lämmin<br />

hymy. Turkuseuran aktiivit<br />

palvelevat ammattitaidolla ja Turkua<br />

nostattavalla innolla.<br />

Asiakkaiden ja jäsenten keskuudessa<br />

suosituksi tullut sekä elävänä<br />

Turku-tietokirjana tunnettu<br />

Leena Suominen tutustui Turkuseuran<br />

toimintaan jo vuosikymmeniä<br />

sitten. Hänen isänsä oli<br />

ollut Turkuseuran jäsen yhdistyksen<br />

perustamisesta, vuodesta<br />

1957, saakka.<br />

– Itselleni yhdistys tuli tutuksi<br />

kotiin saapuvan Suomen Turku<br />

-jäsenlehden kautta. Olen myös<br />

syntynyt Heidekenillä, kertoo<br />

Suominen.<br />

Tyksin ylihoitajana työskennellessään<br />

Suominen kävi satunnaisesti<br />

erilaisissa Turkuseuran järjestämissä<br />

tilaisuuksissa, mutta vasta<br />

eläkkeelle jäätyään hän alkoi olla seuran<br />

toiminnassa aktiivisemmin mukana.<br />

Föripuodin lisäksi Suomisen voi<br />

myös bongata kuukausittain järjestettävän<br />

murrekerhon tapaamisissa.<br />

“Meillä on hyvä porukka ja<br />

hauskaa yhdessä”<br />

Föripuodissa Turku-tietoutta jakaa<br />

myös Ulla Kaarnavaara, jolla on vuosien<br />

myyntikokemus kaupan alalta.<br />

Hän osaakin auttaa asiakasta löytämään<br />

juuri oikeanlaiset tuotteet.<br />

– Olen ollut seuran jäsen jo pidemmän<br />

aikaa, joten päätös lähteä vapaaehtoiseksi<br />

oli helppo.<br />

Nuorisotyön konkarille Leena Aholle<br />

kotiseututoiminta on ollut lähellä<br />

sydäntä jo lapsuudesta saakka: partiossa<br />

ollessaan hän keskittyi kotiseutu-suoritusmerkkien<br />

keräämiseen.<br />

Merkit ansaittiin erilaisilla kotiseutua<br />

ja asuinaluetta kehittävien tehtävien<br />

suorittamisella.<br />

– Tutustuin Turkuseuraan ensimmäistä<br />

kertaa, kun työskentelin kaupungin<br />

Föripuodin flikkojen tuotesuositukset<br />

Turku-muistipeli on kunnianosoitus<br />

Turulle. Se sopii kaikenikäisille<br />

ja on aivan loistava<br />

ajanviete koko perheelle<br />

tai ystäväpiirille.<br />

Upea Manu-tuotesarja juhlistaa presidentti<br />

Mauno Koivistoa, joka oli<br />

turkulaisuuden sanansaattaja. Turun<br />

murretta puhuva<br />

Manu oli myös yksi<br />

Turkuseuran<br />

perustajajäsenistä<br />

ja näin<br />

ollen tärkeä<br />

osa yhdistyksen<br />

historiaa.<br />

nuorisotoimessa ja teimme aloitteen<br />

nuorisojaoston perustamisesta. Sen<br />

jälkeen siirryin yhdistyksen ohjelmaja<br />

retkeilyjaostoihin, joiden kautta<br />

päädyin vapaaehtoiseksi auttamaan<br />

messuille ja Föripuotiin, Aho kertoo.<br />

Turkuseurassa voi tehdä vapaaehtoistyötä<br />

monissa eri tehtävissä. Apuja<br />

tarvitaan esimerkiksi tapahtumissa,<br />

Föripuodissa ja yhdistyksen markkinoinnissa.<br />

– Meillä on hyvä porukka ja hauskaa<br />

yhdessä. Teemme töitä Turun ja turkulaisten<br />

hyväksi ja se yhdistää, sanoo<br />

Turkuseuran toiminnanjohtaja Kati<br />

Leskinen. ●<br />

Föripuodissa on laaja Turku-kirjojen valikoima.<br />

Esimerkiksi Manilla-kirja kertoo<br />

tuhoon tuomitun vanhan viinatehtaan vuosikymmeniä<br />

kestäneestä uudistusprojektista<br />

ja siitä, kuinka Manillasta tuli yksi<br />

nykypäivän merkittävimmistä kulttuurikeskuksista<br />

– vieläpä<br />

vapaaehtoisvoimin.<br />

12 Suomen Turku N o 2/<strong>2023</strong>

Vapaaehtoistyö<br />

“Paikka, jossa<br />

yksikään äiti ei jää yksin”<br />

Teksti: Katriina Pakkanen Kuvat: MLL Varsinais-Suomen piiri / Turun seudun Mamit<br />

Facebookissa toimiva Turun seudun Mamit -ryhmä on poikkeuksellinen esimerkki siitä, kuinka<br />

vapaaehtoistyötä on mahdollista tehdä päivittäin kotona – ilman, että sitä itse edes tajuaa.<br />

Auringonsäteet paistavat Heidekenin ikkunan<br />

läpi, kun Mannerheimin lastensuojeluliiton<br />

(MLL) koordinaattori Tina<br />

Hilck ottaa nojatuolissaan mukavan asennon ja<br />

vierittää sormellaan puhelimen näyttöä.<br />

Ruudussa vilisee useita eri julkaisuja. Yhdessä<br />

kysytään ravintolasuosituksia, toisessa pyydetään<br />

apua lasten toppahousujen valinnassa.<br />

Kolmannessa vinkataan hyviä lastenkirppiksiä.<br />

Hilck selaa Facebookiin perustamansa Turun<br />

seudun Mamit -ryhmän sisältöjä.<br />

Raskaana ollessaan Hilck tutustui Kakspluslehden<br />

keskustelupalstalla muihin odottaviin<br />

äiteihin, joiden laskettu aika oli samassa kuussa.<br />

Synnytysten jälkeen yksi ryhmän jäsenistä<br />

sairastui vakavaan synnytyksen jälkeiseen<br />

masennukseen, jonka takia myöhemmin riisti<br />

oman henkensä.<br />

Hilckin mukaan äiti ei saanut riittävää apua<br />

omalla paikkakunnallaan, eikä hänellä ollut<br />

muuta tukiverkkoa kuin keskustelupalstalta<br />

alkunsa saanut ryhmä. Hilck päätti perustaa<br />

oman ryhmän Turussa asuville äideille.<br />

– Halusin paikan, jossa yhdenkään äidin ei tarvitsisi<br />

jäädä yksin. Ideani oli, että aina on olemassa<br />

paikka, mihin kuulua.<br />

– Vanhemmuus on riittävän vaikeaa muutenkin.<br />

Ryhmä antaa mahdollisuuden kysyä neuvoa,<br />

pyytää apua tai jutella muiden äitien kanssa,<br />

sanoo Hilck.<br />

Vertaistukea ja neuvoja<br />

Sosiaalinen media on vakiinnuttanut paikkansa<br />

ihmisten arjessa. Samalla sen merkitys vapaaehtoistoiminnassa<br />

on kasvanut merkittäväksi.<br />

Ideani oli, että aina on<br />

”olemassa paikka, mihin kuulua.<br />

Vapaaehtoistyö ei ole enää aikaan<br />

ja paikkaan sidottua, vaan<br />

sitä voi tehdä kotoa käsin.<br />

Turun seudun Mamien ryhmä on<br />

kasvanut yhdeksän vuoden aikana<br />

yli 13 000 jäsenen yhteisöksi<br />

ja on yksi suurimmista Turun alueella<br />

verkossa toimivista ryhmistä.<br />

Samalla se on MLL:n avoin<br />

kohtaamispaikka verkossa.<br />

– Vapaaehtoisuus näkyy ryhmässä<br />

enimmäkseen vertaistukena<br />

ja neuvojen antamisena.<br />

Välillä on kuitenkin myös kasvokkain<br />

tapahtuvaa apua, esimerkiksi<br />

muutto-, kyyti-, ruoka- ja siivousapua,<br />

Hilck kertoo.<br />

Hänen mukaansa ryhmässä on<br />

tuhansia tarinoita siitä, kuinka<br />

joku on kaivannut seuraa raskaana<br />

ollessaan tai leikkiseuraa<br />

pienelle lapselleen ja uusi kaveri<br />

onkin löytynyt samalta kadulta<br />

tai jopa samasta talosta. Ryhmän<br />

avulla on solmittu pitkäaikaisia<br />

ystävyyssuhteita.<br />

– Usein Mamit eivät ymmärrä itsekään,<br />

että he tekevät vapaaehtoistyötä<br />

kommentoimalla toisen<br />

julkaisuun ja tarjoamalla tukea<br />

tai vinkkejä. Se ei vaadi heiltä<br />

paljon, mutta saattaa pelastaa<br />

toisen päivän, viikon – tai jopa<br />

elämän.<br />

Moderaattorit läsnä<br />

keskusteluissa<br />

Verkossa on lukuisia eri alustoja<br />

ja ryhmiä, joissa keskustelu<br />

ja muiden auttaminen etenevät<br />

omalla painollaan, eikä taustalla<br />

ole henkilöitä varmistamassa,<br />

että tunnelma pysyy positiivisena.<br />

Turun seudun Mameissa muutama<br />

ryhmän aktiivisista jäsenistä<br />

toimii osa-aikaisesti palkattuina<br />

moderaattoreina ryhmän ylläpidossa.<br />

Keskustelua valvovat<br />

lisäksi vapaaehtoiset. MLL on<br />

mukana myös Yleisradion ja<br />

Erätauko-säätiön Hyvin sanottu<br />

-hankkeessa, jonka tarkoituksena<br />

on luoda positiivisempaa ja<br />

turvallisempaa keskustelukulttuuria.<br />

– Moderaattorit ohjaavat keskustelua<br />

pysymään rakentavana<br />

ja kaikkia osapuolia kunnioittavana.<br />

He näyttävät esimerkkiä<br />

kommentoimalla ryhmän jäsenten<br />

julkaisuihin, kertomalla omia<br />

kokemuksiaan ja auttamalla niitä,<br />

jotka apua pyytävät. Moderaattorit<br />

puuttuvat myös mahdollisiin<br />

riita- tai konfliktitilanteisiin.<br />

Ryhmässä pystyy osallistumaan<br />

keskusteluun omalla nimellä ja<br />

profiililla, mutta myös anonyymisti,<br />

jolloin arkaluontoisiinkin<br />

ongelmiin on matalampi kynnys<br />

pyytää apua tai vertaistukea.<br />

Mamien avoimuus auttaa<br />

myös ujompia jäseniä liittymään<br />

keskusteluun. Hilckin mukaan<br />

toiminnassa on ollut alusta asti<br />

tärkeää, että Mamit pysyy luotettavana<br />

ja turvallisena yhteisönä.<br />

– Maailmaa ei muuteta mielipiteellä,<br />

vaan esimerkkiä näyttämällä<br />

– siksi kannustavan ilmapiirin<br />

ylläpitäminen on tärkeää. ●<br />

Tina Hilck halusi luoda<br />

yhteisön, jossa jokainen<br />

äiti saisi äänensä<br />

kuuluviin. Turun seudun<br />

Mamit -ryhmällä on nyt<br />

yli 13 000 jäsentä.<br />

Turun seudun Mamit -ryhmässä vallitsee turvallinen tunnelma,<br />

jossa jokainen voi olla oma itsensä. Kuvassa Mamien<br />

perustaja Tina Hilck, mamien vapaaehtoinen Satu<br />

Sarparanta, MLL:n Varsinais-Suomen piirin toiminnanjohtaja<br />

Janina Andersson ja työntekijä Elizabelle Laine.<br />

Mikä Turun<br />

seudun Mamit?<br />

Facebookissa toimiva yhteisö, jota hallinnoi Mannerheimin<br />

Lastensuojeluliiton Varsinais-Suomen piiri.<br />

Perustettu vuonna 2014.<br />

Tavoitteena tarjota turvallinen keskustelupaikka<br />

ja tukiverkko Turun alueen äideille.<br />

14 Suomen Turku N o 2/<strong>2023</strong> Åbo vår stad N o 2/<strong>2023</strong> 15

Vapaaehtoistyö<br />

KELTAMUSTAT KUNTOILIJAT<br />

Markku Sariola (oikealla) on toiminut tallimestarina<br />

vuodesta 2019. Ville Lehtinen, toisen polven tallilainen,<br />

on Aarnen Tallin historiikin päätoimittaja.<br />

Mikä saa sadat miehet liikkeelle joka keskiviikkoaamu Turussa? 51 vuotta sitten perustetussa<br />

Aarnen Tallissa vanhin osallistuja on yli ysikymppinen.<br />

Aarne Haahtela oli porvarillinen ja<br />

hänellä oli vahva suojeluskuntatausta.<br />

Aarnen aikoihin miehet olivat sodan<br />

kokeneita, suurin osa oli palvellut<br />

rintamalla. Seuraava sukupolvi ovat<br />

ne, joiden lapsuus ja varhaisnuoruus<br />

sattui sotavuosiin. Kolmas eli pääosin<br />

nykyinen nuorin sukupolvi koostuu<br />

1940-luvun pula-ajan jälkeen syntyneistä<br />

suurista ikäluokista.<br />

Keltamusta asu on tärkeä<br />

Urheiluhalliin kokoonnutaan keskiviikkoaamuisin.<br />

Osa tallilaisista suuntaa<br />

heti hallin kuntolaitteille, osa lähtee<br />

kiertämään juoksurataa kävellen<br />

tai hölkäten. Seurustelu ja kuulumisten<br />

vaihto on yhtä tärkeää kuin varsinainen<br />

kunto-ohjelma.<br />

Kaksi tuoreinta jäsentä, Kari Sinervo<br />

ja Eero Keskinen, kiertävät reippain<br />

askelin juoksurataa. Vastikään eläkkeelle<br />

jääneet miehet ovat porukan<br />

nuoremmasta päästä.<br />

– Oli helppo liittyä mukaan, kun liittymismaksua<br />

ei ole. Ainoa hankinta<br />

olivat nämä 120 euroa maksaneet<br />

verkkarit, Sinervo sanoo.<br />

Yhtenäinen keltamusta talliasu on<br />

tärkeä, samoin Aarnen Tallin merkki.<br />

Tallilla on oma lippu ja tallimestarilla<br />

kaulakäädyt.<br />

– Kaikki ovat kavereita keskenään.<br />

Ei olla tittelit tanassa liikkeellä, Keskinen<br />

sanoo.<br />

Aarne Haahtelan ajoista asti urheiluhallissa<br />

on ollut kolme sääntöä. Keskinen<br />

ja Sinervo vakuuttavat pitävänsä<br />

niistä kiinni.<br />

– Ei saa puhua politiikkaa, ei kiroilla,<br />

eikä polttaa tupakkaa. J<br />

Kupittaan urheiluhallilla kokoonnutaan keskiviikkoisin.<br />

Virallinen ohjelma alkaa voimistelulla.<br />

Aarnen Talli on kuin Turun<br />

kaupunki. Sitä ei koskaan<br />

varsinaisesti perustettu,<br />

vaan se syntyi, kun aika ja puitteet<br />

olivat otolliset. Niitä loivat<br />

Turun Voimistelijoiden piirissä virinnyt<br />

ikämiesliikunnan perinne,<br />

intohimoinen liikunnan puolestapuhuja<br />

Aarne Haahtela ja Turun<br />

Kupittaan urheiluhallin valmistuminen<br />

vuonna 1971.<br />

– Aika usein mukaan ilmoittautuu<br />

kaksi miestä: jäsen ja uusi tulokas.<br />

Esittely on lyhyt ja ytimekäs:<br />

”Mää toin nyt tän. Ja minä vastaan<br />

aina, että hyvä kun toit ton”, tallimestari<br />

Markku Sariola sanoo.<br />

Tallimestari on Aarnen Tallin vastuunkantaja,<br />

sen kasvot ja sielu.<br />

Sariola on mestarina viidettä<br />

vuotta. Satojen miesten yhteisön<br />

Teksti: Pirjo Peltoniemi Kuvat: Ari Heinonen Arkistokuvat: Ville Lehtinen<br />

pyörittäminen ei ole kuitenkaan<br />

vain yhden ihmisen varassa, vaan<br />

apuna on tallitoimikunta.<br />

Valtaosa jäsenistä on turkulaisia,<br />

mutta kuntoilijoita on myös<br />

ympäristökunnista. Ikäraja on 60<br />

vuotta, eikä naisia ole toistaiseksi<br />

otettu jäseniksi. Talli on haluttu<br />

pitää eläkeläismiesten omana<br />

juttuna.<br />

Vuonna 2015 tehtiin Tallin ennätys:<br />

Kupittaan hallissa jumppasi<br />

samaan aikaan 504 miestä.<br />

500 tallilaista, keski-ikänä<br />

78,8 vuotta<br />

Tallin menestystarina sai alkunsa<br />

vuonna 1972, kun yhdeksän kuntoliikkujaa<br />

päätti siirtyä Ruissalon<br />

lenkkipoluilta uuteen Kupittaan<br />

urheiluhalliin. Seuraavana vuonna<br />

porukka otti nimen Aarnen<br />

Talli.<br />

Sana mukavasta eläkeläisten<br />

kuntoilumahdollisuudesta levisi<br />

Turussa nopeasti ja Tallin jäsenmäärä<br />

kasvoi kohisten. 2010-luvulla<br />

jäseniä oli jo miltei 800. Nyt<br />

porukkaa on noin 500, vanhin on<br />

yli 90 vuotta. Tallilaisten keski-ikä<br />

on 78,8 vuotta.<br />

Sakkia johti sotilaallisella otteella<br />

lengendaarinen kunto- ja terveysliikunnan<br />

puolestapuhuja Aarne<br />

Haahtela. Uusilta jäseniltä vaadittiin<br />

lääkärintodistus. Suorassa<br />

piti olla niin miesten rivi kuin ryhtikin.<br />

Liikunnan lisäksi kulttuuria<br />

harrastanut Turun lyseon kasvatti<br />

eteni urallaan Kansallisen Kirjakaupan<br />

apulaisjohtajaksi.<br />

Aarnen Tallin ryhmä Turun<br />

päivän juhlassa vuonna<br />

1975. Perustaja Aarne<br />

Haahtela on vetäjän paikalla<br />

joukon edessä.<br />

16 Suomen Turku N o 2/<strong>2023</strong> Åbo vår stad N o 2/<strong>2023</strong> 17

Vapaaehtoistyö<br />

Tallirauhan julistus starttaa joulun<br />

Talliveljiltä ei peritä jäsenmaksua, eikä kyseessä ole rekisteröity<br />

yhdistys. Vuoden kulut ovat noin 6 000 euroa,<br />

josta hallin vuokraan menee noin 3 000 euroa. Rahaa<br />

saadaan muun muassa verkkareiden myynnistä, hieman<br />

joulujuhlien tarjoilusta ja arpajaisista.<br />

Veljien liikuntaharrastus ei rajoitu vain Kupittaalla tapahtuvaan<br />

kuntoiluun, vaan jäsenyys kannustaa aktiiviseen<br />

liikkumiseen myös tallipäivien ulkopuolella.<br />

”Sillä se, joka itsensä sohvalle unohtaa tahi muutoin paikalleen<br />

jää, jää myös vaille sitä erinomaista mielihyvää,<br />

jonka liikkeellä olo tuottaa. Lopuksi toivotetaan Aarnen<br />

Tallin kaikille talliveljille ja heidän läheisilleen riemullista<br />

joulun odotusta ja joulujuhlaa.” ●<br />

Pirjo Peltoniemi<br />

Kirjoittaja on turkulainen<br />

tiedetoimittaja ja kirjailija<br />

Valonpolku 6.-19.12.<br />

Taiteen talon joulumyyjäiset 9.12. klo 11-17<br />

Ajankohtainen tapahtumakalenteri<br />

taiteentalo.fi/tapahtumat<br />

Tilavuokrauskyselyt info@taiteentalo.fi<br />

– Omakustanteisia hiihtoretkiä Lappiin on järjestetty alusta<br />

alkaen. Hiihto on monen intohimo, tallimestari Markku<br />

Sariola kertoo.<br />

Perinteinen joulujuhla on porukalle tärkeä. Puuron lisäksi<br />

tarjolla on musiikkiesityksiä, arpajaiset ja tallirauhan julistus.<br />

Lähteet:<br />

Kuntoillen terveyttä 50 vuotta, Aarnen Talli 1972-2022.<br />

Painosalama Oy 2022.<br />

Tallirauhan julistuksen sanat: Jouko K. Lehmusto<br />

AARNEN TALLI<br />

Eläkeläismiesten aktiivinen<br />

liikuntaporukka.<br />

Kokoontuu viikoittain Kupittaan<br />

urheiluhallissa.<br />

Perustajana intohimoinen liikunnan<br />

puolestapuhuja Aarne Haahtela.<br />

Jäseniä 500, keski-ikä 78,8 vuotta.<br />

Tuhansien<br />

tarinoiden joulu<br />

De tusen berättelsernas jul<br />

akateeminen.com<br />

Yliopistonkatu 27, Turku<br />

Toimintaa johtaa tallimestari Markku Sariola.<br />

Talliveljillä on käytössään<br />

monipuoliset kuntolaitteet<br />

Kupittaan hallissa.<br />

Jouluisia makuja ja<br />

monipuolista ohjelmaa<br />

25.11–22.12.<br />

Tervetuloa Joulutorille!<br />

Lue lisää<br />

turunjoulutori.com<br />

Säkert och högklassigt boende<br />

I ÅBO DIAKONISTIFTELSES<br />

SERVICEHEM ESIKKO<br />

Uittamovägen 7, 20810 Åbo<br />

Även tillfälliga bostäder (t.ex. rörreparation)<br />

välkommen att bekanta<br />

dig med våra lägenheter!<br />

Turvallista ja laadukasta asumista<br />

TURUN DIAKONIASÄÄTIÖN<br />

PALVELUTALO ESIKOSSA<br />

Uittamontie 7, 20810 Turku<br />

Myös väliaikaisasuntoja (esim. putkiremontti),<br />

tervetuloa tutustumaan!<br />

Tilläggsinformation:<br />

Verksamhetsledare Anu Salmi<br />

040 184 0123<br />

turundiakoniasaatio.fi/pa-svenska<br />

Lisätietoja:<br />

Toiminnanjohtaja Anu Salmi<br />

040 184 0123<br />

turundiakoniasaatio.fi<br />

Vuokra-asuntoja myös Vanhustentalo Vuokossa, Katteluksenkatu 1!<br />

18 Suomen Turku N o 2/<strong>2023</strong>

Maija Grönholm – kuuskymment<br />

vuatta Turu murtten kimpus<br />

Olek sää syntyjäs turkulaine?<br />

Turkuseura murreguru Esa Laukkanen treffas Maijan kans Turkuseuran takahuanes, ja<br />

pääsi tekemä muutaman kysymykse Maija murrehommist ja siit, et kummottos hän sit<br />

oikkiastas tätä murretyätä rupes tekemä.<br />

Joo, mää ole Heidekenil syntyny ja<br />

koko ikäni asunut Turus. Välil mää<br />

kävi Vaasas töis, mut koko aika on<br />

kotipaikka ollut Turku.<br />

Rupesik sää sit just sen tähre<br />

Turu murret tutkima?<br />

No se kävi oikeastas nii, et yliopisto<br />

esittes oli suamen kiälen kohral<br />

semmone, et pääse tekemän<br />

kenttätyätä ja saa kerätä murtei.<br />

Ja mää ihastusi heti, et tämähä o<br />

hiano, et pääse tekemä sama mitä<br />

Lönnrot teki aikanas. Mää olisim<br />

päässy ruattiki lukema, mut mää<br />

valkkasi suame just täst syyst.<br />

No siit se sit alko vai?<br />

No mää tei sillo sit montta<br />

lai murretyätä. Yks oli mun<br />

gradu, minkä mää tein Turu<br />

murte ruattalaisperäsist lainasanoist.<br />

Ja sit ku mä oli<br />

yliopistol hommis, ni oli tavalist,<br />

et kesäsim piti mennä tekemä<br />

jottan kerutyätä ja simmottos<br />

määki sit kävi nauhurin kans kiärtelemäs<br />

Turus ja lähikunnis haastattelemas<br />

ihmissi. Kaik Turu vanhankorit<br />

tuli kiärretty.<br />

Kummottos niit nauhotuksi<br />

sit tehti?<br />

No ne oli haastattelui, misä mää kysysi<br />

ihmisilt, kummost niitte huusholleis<br />

oli ollu, mimmossi ruakki<br />

ne oli tehny ja kummottos niitte<br />

arki sujus. Sitä juttelu pystys sit<br />

aina viämä vähä sinne päi, minkä<br />

ala sanoi ain tartti saarak kokko.<br />

Niit nauhotettui haastattelui sit<br />

täytys litteroira, eli kirjotta puhtaks<br />

Teksti: Esa Laukkanen Kuvat: Ari Heinonen<br />

kans. Ja se täytys tehrä kamalan<br />

tarkka ja tarkasta monta kerta.<br />

Ja sit jossa vaihes sää rupesit<br />

tekemä väitöskirja. Olik sul sit<br />

jo kertyny tarpeks materiaali<br />

väitöskirja varte? Et tarvitti vaa<br />

ruveta kirjottama, vai?<br />

Turkuseuran murreasiantuntija Maija Grönholm täytti 80 vuotta.<br />

Juhlakaffet ja -kakut nautittiin Turkuseurassa.<br />

Sitä materiaali kertys koko ajan,<br />

ku mää keräsi ja kirjotim puhtaks<br />

haastattelui. Mää pystysi siält sit<br />

kerämä just sitä materiaali, mitä<br />

mää sit tarvitti väitöskirja varte.<br />

Ja sit 80-luvul, ku mää olim pal<br />

mukan Turkuseura murrekerhos<br />

ja murrejaostom puhejohtajana,<br />

ni mää rupesi sillo ihan kyselemä<br />

sanatten käyttötarkotuksi ja mahrollissi<br />

sivumerkityksi. Kaikist niist<br />

autenttisist nauhotuksist ja Turkuseura<br />

vanhatte ihmiste haastatteluist<br />

sit tuli materiaali sitä väitöskirja<br />

varte 1988.<br />

No sit ku väitöskirja aihena o Turu<br />

murre, ni ihmiset oli varmaste siit<br />

kiinostunei. Olik kettä oikem pahaste<br />

eri miältä?<br />

Paljon tuli puhelinsoitoi ja sähköposti<br />

ja kysymyksi ja mää kävi<br />

erilaiste yhristyste ja muitte semmosten<br />

tilasuuksis puhumas Turu<br />

murttest. Ihmiset oli tosi kiinostunei<br />

ja innostuneiki assiast. Mut kyl<br />

moni oli sit kriittinen kans. Siält tuli<br />

simmosi et ”ei se noin kuulu olla” ja<br />

”mää en ol koskan tommost sana<br />

kuullu, ei semmost ol olemaska”.<br />

Teek sä viäl nykyä<br />

murretutkimuksi?<br />

Ole mää väitöskirja jälkke jottan<br />

tiätelisiki artikkelei kirjottanu.<br />

Mut aika paljo o sit<br />

semmosi niinku Suomen<br />

Turku -lehti, mihe mää olen<br />

kirjottanup paljo semmossi<br />

ylestajussi piäni murrekatsauksi.<br />

Yks iso tyä oli Turu murtte<br />

sanakirja Ruvetas prohtama,<br />

mikä tuli valmiks 2017. Siin<br />

tais mennä pari vuatta peräti. Ja<br />

sit toine oli Turkuseura murrepodcasti,<br />

mikä tehtin keväl 2022.<br />

Sää olet ollu hommis yliopistol,<br />

kauppakorkias ja akademis.<br />

Teik sää siäl kans murretyätä<br />

ja murretutkimust?<br />

Ei. Kyl mun tyät o ollu pääasias<br />

suamen kiäle opettamist ja muuta<br />

siihe liittyvä yliopistotyätä. Viimetteks<br />

mää oli suamen kiälen<br />

didaktiikam professori akademis.<br />

Eli se o niinku sitä, et kummottos<br />

suamen kiältä pitäis opetta ruattinkiälisil.<br />

Nämä murrejutut kulki koko<br />

aja siin sivus. ●<br />

Flika Millo Mimmottos Velkaantunu Hillakoritte luannikast Ollenkka<br />

mönjämine pootoora Poikkatte Föli Kui MEnos Perunittem Hullumaine<br />

Murremöötti Ket<br />

Akkatte Flatkuta Uumapaikast Mont Herrasväkkettem Kaikkest Noitten<br />

Loputtomalt Koton sanottavan marjanpoimjoit Käskytettävän<br />

Montus<br />

Tohtisiva<br />

Reunamilt<br />

Hidasälyne<br />

Huamattava<br />

Jollai<br />

Menik<br />

Kehno<br />

Empimät<br />

Keskustas<br />

Sanos<br />

Talvel<br />

Ussemp<br />

Jonkulaisel<br />

Varsinaine<br />

Sanomato<br />

Leppymät<br />

Semmone<br />

Viäläk<br />

Vallato<br />

Suuremmi<br />

Makrillei<br />

Huama<br />

Fläskisoossi ja krottimakkari<br />

Sarjassa Turkuseuran murreasiantuntija, professori emerita Maija Grönholm avaa Turun murteen<br />

historiaa ja nykytilaa. Nyt kerrataan Turun kielen ruokasanastoa.<br />

Turkulainen ruokatalous oli vielä<br />

1900-luvun alkuvuosikymmeninä<br />

hyvin perinteistä lounais- ja<br />

länsisuomalaista ruokakulttuuria.<br />

Arkiruoka perustui kalaan, lihaan,<br />

puuroihin, velleihin, keittoihin,<br />

kaljaan sekä juureksiin ja<br />

marjoihin. Myös rukiiset kyrsät<br />

olivat tärkeä osa ruokataloutta.<br />

Lisäksi Turussa on jo 1600-luvulta<br />

lähtien leivottu juhlaruuaksi<br />

ruisjauhoista hapanimelää leipää,<br />

jota nimitetään setsu(u)riksi<br />

(ruotsiksi sötsur). Myös perunalimppu<br />

on turkulainen uutuus<br />

1700-luvun alusta.<br />

Suolakala oli perinteisesti tärkeä<br />

särvin, joka kypsennettiin padassa<br />

tai kattilassa perunitten päällä.<br />

Vielä 1900-luvun alun työväen<br />

ahtaissa asunnoissa keittopata<br />

seisoi triifuutin eli kolmijalan<br />

päällä kakluunin uunissa.<br />

Tuoreista kaloista, kuten silakasta<br />

savustettiin pöklinkejä (ruotsiksi<br />

böckling). Lahnasta ja apporasta<br />

syötiin myös keitetyt<br />

pomput eli mätipussit (suomenruotsiksi<br />

pompo = ulpukka, pyöreä<br />

hedelmä). Pomppua ei pidä<br />

sekoittaa turkulaisten käyttämään<br />

pomppo-sanaan, joka<br />

merkitsi huonoa viinaa: "Sillo<br />

myyttin pomppo joka paikas, litrakaupal."<br />

Sianliha (sauhuliha) säilöttiin<br />

yleensä palvaamalla, mutta arkiruoaksi<br />

ruhosta otettiin talteen<br />

myös sisälmykset, ihra ja veri.<br />

Hakatuista sisäelimistä tehtiin<br />

sylttyä (ruotsiksi sylta) eli prässsylttyä.<br />

Sisäelimistä, perunoista<br />

ja ohraryyneistä valmistettiin<br />

suolattua tai savustettua laukkamakkaraa<br />

eli kryynimakkaraa.<br />

Suurta herkkua olivat myös paksusuoleen<br />

tehdyt verimakkarat,<br />

joita sanottiin muhkuroidensa<br />

vuoksi krottimakkaroiksi.<br />

Tavallisinta liharuokaa tehtiin<br />

fläskistä, josta paistettiin fläskisoosia<br />

ja fläskiperunia. Niiden<br />

ohella tulivat suosituiksi hakkulihasta<br />

paistetut lihapullat ja färssi,<br />

joita tarjottiin usein perunaprotin<br />

eli perunamuhennoksen<br />

kanssa.<br />

Herkullista ruokaa oli myös uunissa<br />

paistettu (veri)palttu ja<br />

myöhemmin myös pannussa<br />

paistetut veriplätit. Turussa oli<br />

aiemmin käytetty verileivästä<br />

myös nimitystä kruppana, (suomenruotsiksi<br />

kroppan = palttuleipä),<br />

mutta sen merkitys oli<br />

1900-luvulla enimmäkseen vakiintunut<br />

merkitsemään raihnaista<br />

vanhaa naista, ämmänkruppanaa.<br />

Tavallisia arkiruokia olivat monet<br />

erilaiset vellinkit, sopat ja puurot.<br />

Jauhovellien lisäksi Turussa syötiin<br />

myös kaljavellinkiä ja klimpeillä<br />

höystettyä klimppivellinkiä.<br />

Suosittuja soppia olivat lihaja<br />

kalasoppa, klimppisoppa, haaversoppa<br />

eli kaurasoppa (ruotsiksi<br />

haver-) ja papusoppa. Paistinpannujen<br />

yleistyttyä 1900-luvulla<br />

alettiin paistaa myös lettuja<br />

(ruotsiksi plätt): "Mää ole jo aamusten<br />

keittänyk kaffe ja paistanup<br />

plätei."<br />

Tärkeimpiä kasviksia olivat perunat,<br />

juuriskat eli lantut, kaalit<br />

ja löökit. Perunoista ja ruisjauhoista<br />

oli tapana keittää pastanttia<br />

eli pastanttipuuroa, joka voisilmän<br />

kanssa syötynä oli herkullista.<br />

Nimen alkuperä on epäselvä,<br />

mutta ilmeisesti se on kehittynyt<br />

ruotsin bastant gröt eli<br />

kiinteä puuro -ilmauksesta. Kaalista<br />

valmistettiin kooltormareita<br />

eli kaalikääryleitä ja porkkanasta<br />

muuruttilooraa ja -stuuninkia:<br />

"Elssa präkäs ai ruan kans.<br />

Kokkas klimppisoppa, lihafärssi,<br />

pöönästuuninki, juuriskalooraa,<br />

plätei ja kräämi."<br />

Suosittu jälkiruoka kräämi oli<br />

yleensä marjoista (plommonista,<br />

fäskynistä, linkonista yms.)<br />

keitettyä marjakeittoa: "Viäl teiläkin<br />

kasva trekolis kirsperei, tikkelperei,<br />

plummoni ja ookkeroi,<br />

vai?" ●<br />

Maija Grönholm<br />

Kirjoittaja on Turkuseuran murreasiantuntija,<br />

joka kerää ja tutkii Turun murretta toispualt ja<br />

tältpualt jokke ja tykkää “kaikkest enempi Turu<br />

murtte nuatist ja hauskasist sanoist”.<br />

Ainaki<br />

On<br />

Kalastam<br />

Tommott<br />

IAnkaik<br />

Toispua<br />

Hiano<br />

Sillai<br />

Ruokkimise<br />

Rappus<br />

Päältpäi<br />

Pihalt<br />

Sanos<br />

Anneta<br />

Tykäny<br />

Sanosiv<br />

Kääntän<br />

Vihane<br />

Huama<br />

Jottai<br />

Ollenkka<br />

Häppe<br />

Kippam<br />

suurTo<br />

Mihin<br />

Lunastava Ruakoto Misä jollai Koltiaissi Onk prohtama Valla Sanosiva<br />

Väkke Rupes Sääki Vähä Uumanpaikast Sukkelamp Jokirannas kyt<br />

Lähteet:<br />

Grönholm, Maija. Ruotsalaiset<br />

lainasanat Turun murteessa. Turku 1988<br />

Vuorinen, Risto. Älä mittä murhetu.<br />

Pakinoi Turu murttel. Turku 1999<br />

20 Suomen Turku N o 2/<strong>2023</strong> Åbo vår stad N o 2/<strong>2023</strong> 21

Åbosvenskan och<br />

svenskan i Åbo<br />

“Vi saknar en gemensam dialekt”, skriver Åbosamfundets viceordförande Eva Costiander-Huldén.<br />

Dialektprodukter i<br />

Åboland. "Karabolin"<br />

betyder skrytsam i<br />

Kimito.<br />

Foto: Anne<br />

Bergström, Pargas<br />

hembygdsmuseum.<br />

Med ett litet styng av avund<br />

ser jag hur Åbosamfundets<br />

murrekerho, dialektklubben,<br />

drar fullt hus, månad efter månad.<br />

Klubben erbjuder gemenskap och<br />

samvaro med sång, kåserier och föredrag,<br />

det mesta framfört på Åbodialekt.<br />

Något liknande kan knappast samla<br />

Åbosvenskar, eftersom vi saknar en<br />

gemensam dialekt. En dialekt är, kort<br />

sagt, en variant av ett språk som talas<br />

inom ett visst geografiskt område.<br />

Åbosvenskan är inte en egentlig dialekt,<br />

till skillnad från de regionala<br />

svenska skärgårdsdialekterna i Pargas<br />

och Kimito. Åbosvenskan är en<br />

språkvarietet som uppfattas som<br />

det finlandssvenska standardtalspråket.<br />

Den talade svenskan i Åbo<br />

En person som känner väl till Åbosvenskan<br />

är professor Saara Haapamäki<br />

vid Åbo Akademi. Haapamäki<br />

har en gedigen kunskap om den<br />

talade svenskan i Åbo. Hon förklarar<br />

hur det kommer sig att Åbosvenskan<br />

blev standardspråket: det var i Åbo<br />

det bildade svenska talspråket växte<br />

fram i den östra rikshalvan under den<br />

svenska tiden.<br />

Åbo var säte för kyrkan, administrationen<br />

och den högre utbildningen<br />

i Finland. Åbosvenskan försvann<br />

inte, trots att Helsingfors blev huvudstad<br />

1812 och Kejserliga Akademin<br />

flyttade till huvudstaden efter<br />

Åbo brand 1827.<br />

– Standardsvenskan blev sedan den<br />

bildade klassens språk i Helsingfors<br />

och andra städer med svenska invånare,<br />

med inslag av omkringliggande<br />

dialekter, finska och numera även<br />

engelska, säger Haapamäki.<br />

I ett perceptionstest som utfördes<br />

av Haapamäki bland infödda Åbosvenskar<br />

ansåg informanterna Åbosvenskan<br />

vara icke-dialektal, neutral,<br />

ren, korrekt, tydlig och vacker.<br />

Informanterna hade svårt att precisera<br />

särdrag, men alla nämnde att<br />

svenskan innehåller många finska<br />

eller finskinfluerade ord.<br />

– Eftersom talpopulationen är relativt<br />

liten och sluten, har talspråket<br />

förblivit förhållandevist neutralt och<br />

standardnära, menar Haapamäki.<br />

”Eftersom talpopulationen<br />

är relativt liten och sluten,<br />

har talspråket förblivit förhållandevist<br />

neutralt och<br />

standardnära.<br />

Andelen svenskspråkiga i Åbo var<br />

betydligt högre förut. År 1870 var<br />

den som högst, med 43,3 procent<br />

(2022: 5,5 procent). Numerärt har de<br />

svenskspråkigas antal hållits kring<br />

ca 10 000 personer under hundra år,<br />

med en liten ökning de senaste åren.<br />

– Mer än hälften av Åbosvenskarna<br />

är inflyttade och har sina egna dialekter<br />

eller språkvarieteter i ryggsäcken,<br />

Haapamäki säger.<br />

Varför kan man inte sälja<br />

dialektprodukter med Åbosvenska<br />

ord?<br />

För många finländare är dialekt fortfarande<br />

vardagsspråket. Forskningen<br />

visar ändå att många dialekter har<br />

utjämnats, och flera har dött ut. Urbanisering,<br />

flytt, äktenskap över språkoch<br />

dialektgränser är några orsaker.<br />

Samtidigt ökar försäljningen av olika<br />

dialektprodukter: kassar, pins, planscher,<br />

kylskåpsmagneter, handdukar,<br />

disktrasor och halarmärken, inte<br />

bara i Färjboden utan också runtom i<br />

Finland och Svenskfinland. I sociala<br />

medier finns grupper där man diskuterar<br />

dialektuttryck och ord, sidor<br />

med roliga memes, reels och quizz<br />

och tecknade serier.<br />

Det är knepigt att återge en dialekt i<br />

skrift, därför är poddar, radioprogram<br />

och ljudmoduler på webbplatser ypperliga<br />

komplement. Så här i jultider<br />

kan du hitta julevangeliet i Youtube,<br />

inläst på Korsnäs-, Munsala-, Terjärv-,<br />

Sibbodialekt eller på svensk Helsingforsslang.<br />

Eftersom Åbosvenskan uppfattas<br />

som standardsvenska, går den inte<br />

att produktifiera på samma sätt<br />

som en dialekt. Det blir så att säga<br />

magplask om man försöker sälja en<br />

disktrasa med ord som ”rödbeta,<br />

tillbringare, påtår, kök, färs” – men<br />

en försäljningssuccé om trasan har<br />

Åbofinska dialektord som ”repetta,<br />

tilprinkari, pootoora, kyökki, färssi”.<br />

Och produkten heter ”tiskitrasu”!<br />

I Maija Grönholms doktorsavhandling<br />

Ruotsalaiset lainasanat Turun<br />

murteessa (Åbo Akademi 1988) får<br />

vi lära oss att en betydande del av<br />

den finska Åbodialekten är lån från<br />

svenskan, vilket återspeglar den intima<br />

språk- och kulturkontakt de två<br />

språkgrupperna har haft i århundraden.<br />

Varför talar korpral Hietanen<br />

Gamlakarlebydialekt i Okänd<br />

soldat?<br />

Slutligen ett exempel på hur översättaren<br />

av Väinö Linnas Tuntematon<br />

sotilas, Nils-Börje Stormbom,<br />

löste ”dialektproblemet” då karaktärerna<br />

Hietanen från Åbotrakten<br />

Kronolekt är tidsmässig motsvarighet till<br />

dialekt, t.ex. ungdomsspråk. På bilderna ser<br />

vi ungdomar från Katedralskolan i Åbo på<br />

penkisflakar (bänkskuddardag) 2008 och<br />

2003. Bildkälla 2008: Kulturvetenskapliga<br />

arkivet Cultura IFbnr2008_5. Bildkälla <strong>2023</strong>:<br />

Eva Costiander-Huldén.<br />

och Rokka från Karelen skulle tala<br />

finlandssvensk dialekt. Dialekterna<br />

var också viktiga i boken för att markera<br />

klasskillnaden mellan manskap<br />

och befäl.<br />

Med Linnas tillstånd blev då Hietanen<br />

österbottning från Karlebytrakten och<br />

Rokka östnylänning. En kompromiss<br />

som inte alla recensenter eller läsare<br />

var glada över.<br />

Här en klassisk replik från romanen<br />

på Åbofinska och översatt till Gamlakarlebydialekt:<br />

Anmälningstiden till<br />

vårens kurser börjar<br />

tis. 12.12.<strong>2023</strong><br />

kl. 18:00!<br />

Anna ny ees pien suol'silakka ku<br />

hiukoo nii kovast. Tattis! No kyl<br />

mää täl pärjä puol vuot, kiitoksii<br />

vaa nii kauhian paljo!<br />

Kan int du dje åt mä några saltströmg<br />

från tjööki? Ja ä så förbaska<br />

sultsugand. – Nå, nu klarar ja<br />

mä ein halvår åter. Tack så mytji<br />

nu bara.<br />

På standardsvenska i dagens Åbo:<br />

Anmäl dig via www.aboarbis.fi<br />

Mer info: arbis@edu.turku.fi<br />

tel. 044 907 47 37<br />

Läs hela vårt kursutbud på www.aboarbis.fi<br />

Vi önskar er<br />

en god jul!<br />

Sku du kunna ge mig några strömmingar<br />

från köket? Jag e jättesugen<br />

på någå salt. – Nu klarar ja<br />

mig ett halvt år igen! Tack så jättemycke!<br />

●<br />

Eva Costiander-Huldén<br />

Skribenten är viceordförande<br />

i Åbosamfundet, med Åbosvenska<br />

som modersmål.<br />

100% ÅBO!<br />

BÖCKER, VYKORT, GODIS, AFFISCHER<br />

OCH PRESENTER MED ÅBO-TEMA<br />

Åbosamfundet, Gamla Stortorget 3<br />

Öppet ti-fre kl. 11-17, lör kl. 11-15<br />

22 Suomen Turku N o 2/<strong>2023</strong> Åbo vår stad N o 2/<strong>2023</strong> 23

Föripuarist föli!<br />

Maailmanhistorian<br />

ensimmäinen<br />

Turku-muistipeli.<br />

Illanviettojen<br />

vetonaula!<br />

Tee-se-itse Turku-ristipistotyö<br />

on huikea lahja. Oma<br />

Turku-vaakuna<br />

seinälle, ai että!<br />

Lasten matkaopas Turkuun.<br />

Nappe Naakan Turku-seikkailu<br />

ei jätä kylmäksi. Väritä ja tee<br />

tehtäviä, fiilistele Turkua.<br />

joulukaupunkiturku.fi<br />

JOULUKAUPUNGISSA<br />

TAPAHTUU:<br />

25.11. Suuri joulunavaus<br />

25.11.– 17.12. Vanhan suurtorin joulu<br />

25.11.–22.12. Turun Joulutori<br />

Kauppatorilla<br />

6.– 9.12. Valon polku -valotapahtuma<br />

6.12. Itsenäisyyspäivän juhlakonsertit<br />

14.12. Ekumeeninen joulu<br />

24.12. Suomen Turku julistaa<br />

joulurauhan<br />

Katso lisää tapahtumakalenterista:<br />

kalenteri.turku.fi<br />

Turku-kirjoja nyt<br />

huippu edulliseen<br />

hintaan!<br />

Turkuseuran<br />

kortit tunnelmoivat<br />

Turkua ja hehkuttavat<br />

murretta.<br />

Laaja valikoima!<br />

Turkuseuran<br />

Föripuoti avoinna<br />

ti-pe klo 11-17, la klo 11-15.<br />

Joulumarkkinoiden ajan<br />

la-su klo 11-17.<br />

Verkkokauppa avoinna 24/7.<br />

turkuseura.fi/foripuoti<br />

Manu-juhlavuoden<br />

virallinen tuotesarja.<br />

Tarjolla<br />

valmiita lahjapakkauksia!<br />

24 Suomen Turku N o 2/<strong>2023</strong>

Kirjan voi ennakkovarata Turkuseuran tapahtumakalenterin<br />

Keskustas<br />

kautta (turkuseura.fi/ IAnkaikkine<br />

– Axel Wiklund ja tavaratalon Tälpual<br />

historia, Leskinen. Ruakkimises Uumapaikast<br />

Tälpual<br />

Turku tulee tutuksi myös Ruakkimises<br />

ruokakaupunkina. Uumapaikast<br />

tapahtumat) ●<br />

Kustaa Merilä ja Suomen polkupyörätehdas,<br />

Hamburger Börs, Kansallinen kirjakaup-<br />

Lapsiperheille tarkoitetut Päivä Brinkkalassa<br />

Kuva: Jaska Poikonen<br />

pa, Pizzeria Dennis, luettelee Kati Leskinen<br />

ppusis Päältpäi Pihalt kummottos SanomatoHäppemät<br />

Rappusis Päältpäi Pihalt kummotto<br />

-kokonaisuudet avaavat Turun historiaa ja<br />

muutamia esimerkkejä iltojen aiheista. nykyisyyttä myös erilaisten työpajojen kautta.<br />

Turun murre näkyy sisällöissä.<br />

Turkuseura-<br />

Lisäksi pyritään toteuttamaan työpajoja,<br />

Kalastamas Åbosamfundet Helkkari ry:n<br />

jossa tarjoillaan lyhyenä alustuksena Turku-<br />

– Pidämme tärkeänä, että kaupunkimme<br />

Leppymät Poikatte Föli Varsinaine Kalastamas Helkkari Leppymät Po<br />

kevätkokous 27.3.<br />

Tervetuloa Turkuseura – Åbosamfundet ry:n kevätkokoukseen<br />

27. maaliskuuta 2024 klo 17. Tapahtuma järjes-<br />

– Kirja inspiroi tapahtuman toteuttamiseen.<br />

Kierroksella kuullaan tarinoita aluros<br />

Kupittaanpuistossa. Rairai on Turkuseu-<br />

Perheille toteutetaan Rairai Riikinkukon kier-<br />

pi SIMMOTTOS Jottalai simmone sunsse NoitteMenik<br />

Ussempi SIMMOTTOS Jottalai simmone su<br />

Et sää paserul<br />

tetään Brinkkalan talon 2. kerroksen Maistraatin salissa Turkuseuran<br />

lähtisis?<br />

eesta ennen ja nyt ja valotetaan myös ran julkaiseman Lasten matkaopas Turkuun<br />

(Vanha Suurtori 3). Kevätkokouksessa käsitellään sääntömääräiset<br />

asiat. Anneta<br />

Tervetuloa! Toispual Huama Hullumaine Pih Sanos Tommottis Anneta Toispual Huama Hul<br />

Kevään paseruilla eli kävelykierroksilla pääsemme vierailulle myös itäharjulaiseen<br />

–MURREKERHOT<br />

tulevaisuuden suunnitelmia. Uskon, että -kirjan hahmo, joka asuu Kupittaalla.<br />

ottis<br />

PAKINOITA, MUSIIKKIA JA TUNNETTUJA TURKULAISIA.<br />

VANHA SUURTORI 3, MAISTRAATIN SALI. TORSTAISIN KLO 13–15.<br />

liikutaan ainakin Itäharjulla, Pansiossa<br />

ja Kupittaanpuistossa.<br />

johtaja Kati Leskinen.<br />

sevät liikkumaan ja ratkomaan tehtäviä.<br />

pihapiiriin, lupaa Turkuseuran toiminnan-<br />

– Kierros on toiminnallinen eli lapset pää-<br />

Välkommen till<br />

11.1. Vanumamma, kauppaneuvos Aline Grönbergin eksoottiset<br />

Kupittaanpuisto on turkulaisperheille tärkeä<br />

paikka. Haluamme viedä tapahtumia Lakkam<br />

matkat. Vieraana tietokirjailija Olli Kauremaa<br />

PERUNATTE Turkuseura- HERRASVÄKKETTE Lakkamat Vallato onk Rakentaminen Anneta lähti käyntiin PERUNATTE Itäharjulla Pansio-paserulla kuullaan HERRASVÄKKETTE<br />

historiaa ja tarinoita<br />

siitä, miten Turkuun vuonna 1931 myös sinne, missä perheet jo nyt viettävät<br />

8.2. Turu murtte lyhkänen kertaus. Vieraana Turkuseuran<br />

1920-luvun alussa. Nyt alueen vanha teollisuusalue<br />

on suuren kaupunkiuudistuksen liitetystä Pansion kylästä tuli laivanraken-<br />

Turussa aikaa.<br />

Åbosam fundets r.f.<br />

murreguru Esa Laukkanen<br />

14.3. Punaisen Ristin avustustoiminta Suomessa maailmalla.<br />

kohteena. Vanhoja kuulumisia Turun Itäharjulta<br />

-kirja (ks. katsaus Kippamal<br />

s. 30) kertoo alueen sataman Mihinkäs<br />

ja laivastoaseman koti. Kävelyllä suurToril<br />

Kävelyiden tarkemmat tiedot Ketä julkaistaan mar<br />

nuksen ja metalliteollisuuden keskus, öljy-<br />

amal<br />

höstmöte!<br />

Vieraana toiminnanjohtaja Kalle-Pekka Mannila,<br />

Mihinkäs suurToril SPR Ketä<br />

Varsinais-Suomen marjampoimijoi<br />

piiri Tykänny<br />

Turkuseura – Åbosamfundet rf:s vårmöte hålls den 27. mars 11.4. Miten minusta tuli kirjailija ja miten Puuvillatehdas-<br />

ihmisistä ja kulttuurista – aikana, jolloin ihastellaan Erik Bryggmanin suunnittelemia<br />

asuintaloja ja muita alueen omaleimaisivuilla.<br />

●<br />

alkuvuonna 2024 yhdistyksen verkko-<br />

kirjasarja syntyi. Vieraana Kirjailija Ann-Cristin Antell<br />

2024 kl. 17 i Brinkalahuset, 2 vån., Magistratssalen vid<br />

naapuriapu ja sukulaisuus oli luonnollinen<br />

16.5. Tuomiokirkko-aukion ja Vanhan Suurtorin rakennusten<br />

Gamla Stortorget i Åbo. Under mötet behandlas stadgeenliga<br />

kertomaa. Vieraana Turku-opas Annamari Laine<br />

elämänmuoto.<br />

sia rakennuksia.<br />

älyne Päältpäi Käskytettävä hiano määvai san<br />

ärenden. Välkommen!<br />

flaati Hirasälyne Päältpäi Käskytettävä hiano<br />

ispual<br />

26 Suomen Turku<br />

Mont<br />

N<br />

Montus Reunamilt Tohtis MEnos Kääntäny toispual Mont Montus Reunamilt To<br />

o 2/<strong>2023</strong> Åbo vår stad N o 2/<strong>2023</strong> 27<br />

älyne Päältpäi Käskytettävä hiano määvai sanflaati<br />

Hirasälyne Päältpäi Käskytettävä hiano<br />

Uutissi Turkuseurast – ajankohtaisimmat tiedot: turkuseura.fi/tapahtumat<br />

Uutissi Turkuseurast – ajankohtaisimmat tiedot: turkuseura.fi/tapahtumat<br />

ispual Mont Montus Reunamilt Tohtis MEnos Kääntäny toispual Mont Montus Reunamilt To<br />

Tervetuloa Turkuseura-Åbosamfundet<br />

Välkommen till Turkuseura-Åbosamfundets<br />

Tilaa jo nyt fiilistelykirja Turusta<br />

ofati Misä jollai Suuremmi Ollenkas Lunastai<br />

Vihane pesofati<br />

ry:n<br />

jollai Suuremmi Ollenk<br />

syyskokoukseen!<br />

Misä<br />

r.f. höstmöte!<br />

Turkuseura julkaisee keväällä 2024 laadukkaan<br />

fiilistelykirjan Turusta. Turku-<br />

kaupunkina.<br />

meksi, ruotsiksi ja englanniksi. Kirjassa esi-<br />

Teoksessa Turku esittäytyy persoonallisena Kuvia tukevat lyhyet tekstit, jotka ovat suoteemainen<br />

kuvakirja kertoo Turun tarinaa<br />

tunnelmallisten kuvien kautta. – Turkulaisuus pääsee esille mielenkiintoisrä<br />

on noin 160.<br />

Vanhalla Suurtorilla, Brinkkalan MUKAAN TÄÄLLÄ:<br />

tratssalen i Brinkalahuset vid Gamla DIG HÄR:<br />

tellään 40 kohdetta Turusta ja sen sivumää-<br />

Yhdistyksen syyskokous pidetään ILMOITTAUDU<br />

Samfundets höstmöte hålls i Magis-<br />

ANMÄL<br />

issi prohtama Valla Sanos Ruakoto Kui äskö Jottai Koltiaissi prohtama Valla Sanos Ruakot<br />

ten yksityiskohtien kautta, jotka rytmittävät<br />

talon Maistraatin salissa tiistaina<br />

Stortorget tisdag 28.11.<strong>2023</strong> kl.<br />

– Vastaavaa kirjaa ei ole saatavilla. Monet kirjaa. Esimerkiksi piispanmunkki (=piispis), – Kirjan kautta Turun maisemat, fiilikset ja<br />

28. marraskuuta <strong>2023</strong> klo 17.<br />

17.00. På mötet behandlas föreningens<br />

stadgeenliga Sukkelampi<br />

ärenden, såsom Jokiran<br />

kkekaupunkilaiset Sääki ja tahot ovat Vähä<br />

toivoneet teos-Sukkelampta<br />

nimenomaan Turkuseuran julkaisemana, purilainen saavat oman aukeamansa turkupuolelle.<br />

Turkulaisuuden ilosanoma leviää<br />

sen sääntömääräiset asiat, kuten<br />

godkännandet av kommande års<br />

Posankka, Föri ja Hesburgerin kerrosham-<br />

Jokirannas<br />

brändi välittyvät myös Turun rajojen kyttäs<br />

ulko-<br />

Semmone<br />

Kokouksessa käsitellään Väkke<br />

yhdistyk-<br />

Sääki Vähä<br />

kertoo toiminnanjohtaja Kati Leskinen. laisuuden ilmentyminä. Sivuilla kulkee mukana<br />

Turun murre.<br />

mintasuunnitelma ja talousarvio. Voit<br />

lemmar kan delta i mötet på plats<br />

laajalle.<br />

hyväksytään seuraavan vuoden toi-<br />

verksamhetsplan och budget. Med-<br />

mat Kirjassa Laitumel<br />

keskiaikainen Luostarin Välikatu Venepaikal Kaivamise<br />

Kirjan valokuvaaja on Rupes Brinkkalan Studiolla TroViäläk<br />

myös osallistua Taittumat<br />

etänä. Laitumel eller på Venepaikal<br />

distans. Kaivamis<br />

sekä Vanhan Suurtorin ja Tuomiokirkon alueet<br />

vievät katsojan menneisyyteen, jonka<br />

vuosien kokemus laaja-alaisesta ammatti-<br />

työskentelevä Jaska Poikonen, jolla on<br />

voi aistia edelleen paikan päällä. Forum Marinum<br />

ja nosturit Ollenkas<br />

kertovat laivanrakennuk-<br />

Järkke Viäl Huamattava<br />

ja hän on tunnelmallisten ja sielukkaiden Toi Empimät Ilta Brinkkalassa luanikast –sarjassa Ollenkas turkulaista Järkke yrityshistoriaa Viäl Huam<br />

kuvauksesta mainoskuvista henkilökuviin<br />

nikast<br />

sen historiaa, Åbo Svenska Teaterin upea<br />

kuviensa ansiosta kysytty tekijä.<br />

teatterisali avaa ovet satumaiseen, Suomen<br />

Suositulle Brinkkala-tapahtumasarjalle haetaan parhaillaan jatkorahoitusta.<br />

vanhimpaan teatteritaloon. Porth Arthurin ja<br />

Kirjan taittajaksi on kiinnitetty Teemu Kaitanen,<br />

kokenut graafikko, joka on taittanut<br />

Millo Flatkutta raari tämmöttös viittisisiksTalvel<br />

Flikat Millo Flatkutta raari<br />

Itäharju-Nummen puutalot pääsevät esille,<br />

tämmöttös<br />

Ilta Brinkkalassa -sarjan kevätkaudella asiaa, jonka jälkeen siirrytään tekemiseen. historiasta ja nykyisyydestä kerrotaan elävästi<br />

ja hauskoilla tavoilla uusille sukupol-<br />

samoin Runosmäen ja Varissuon lähiöt.<br />

upeita painotuotteita kirjoista julisteisiin ja<br />

pureudutaan turkulaiseen yrityshistoriaan,<br />

turkulaisiin yrityksiin kautta aikojen. – Meiltä on kysytty aikuisille omia Turkuaiheisia<br />

Varsinaine<br />

työpajoja. Onnistunut kokeilu oli Huama Hyppysell<br />

nanjohtaja, toimittaja ja<br />

ville. ●<br />

ottos Ruissalossa Varsinaine<br />

pulahdetaan avannossa, Kaks-<br />

Huama Hyppyselline esitteisiin. Käsikirjoituksesta Vallato<br />

vastaa toimin-<br />

Menik Illoissa kuullaan Mimmottos<br />

asiantuntijoiden alustuksia<br />

sisällöntuotannon<br />

kerranjärvessä helleuinnilla. Saariston taika<br />

välittyy hetkinä, joissa haluaa olla mukana.<br />

Kuvissa näkyvät eri vuodenajat, arki ja juhla.<br />

ammattilainen Kati Leskinen.<br />

teemasta ja keskustellaan aiheesta. Turun<br />

yrityshistoriassa riittää ammennettavaa.<br />

Turun museokeskuksen Petteri Järven<br />

vetämä vaakuna-työpaja syyskuussa <strong>2023</strong>.<br />

Tätä haluamme tarjota lisää, kertoo Kati

Kadonneen Turun jäljillä<br />

H Turun asfalttitehtaan tuotantorakennukset ja pihamaalla<br />

lojuvia sementtivalimon tuotteita. Taustalla näkyy vuonna<br />

1932 valmistunut Raunistulan koulu. Kuva on otettu samana<br />

vuonna ennen tulipaloa. TMK/Mannelin<br />

Sementtivalimon<br />

puolella valmistetaan<br />

mosaiikkilaattoja.<br />

TMK/<br />

Mannelin. F<br />

H Liikemaailmalehden<br />

mainos<br />

vuodelta 1933.<br />

Filttikattoja ja<br />

kivipuulattioita<br />

Teksti: Sanna Kupila Kuvat: Turun museokeskus<br />

Vuonna 1877 annetulla keisarillisella asetuksella sallittiin asfalttihuovan käyttö kaupungeissa.<br />

Turun asfalttitehdas oli lajissaan Suomen ensimmäinen.<br />

Asfaltti mielletään pääosin katujen päällysteeksi,<br />

mutta 1900-luvun alkupuolella tunnettu<br />

kattojen kateaine oli asfalttihuopa.<br />

Tämä bitumilla kyllästetty lumppu- tai selluloosapahvi<br />

saapui Suomeen 1870-luvulla, ja vuonna<br />

1877 perustettiin Raunistulaan, Aninkaisten sillan<br />

pieleen, Suomen ensimmäisen kattohuopatehdas,<br />

Åbo Asfaltfiltfabrik eli Turun asfalttihuopatehdas.<br />

Nimi lyheni vuonna 1920 muotoon Turun<br />

asfalttitehdas.<br />

Kattohuovat kyllästettiin alussa luonnonasfaltilla,<br />

mutta jo seuraavalla vuosikymmenellä kehitettiin<br />

menetelmä, jossa maaöljystä saatiin tislattua bitumia<br />

huopien kyllästysaineeksi. Edelleen puhutaan<br />

huopakatoista, vaikka nykyisin ne ovat materiaaliltaan<br />

bitumikermiä eli rungoltaan lasikuitua<br />

tai polyesteriä eikä huopaa tai lumppua.<br />

Palovakuutusyhtiöt olivat todenneet asfalttihuovan<br />

olevan yhtä turvallinen kuin kattopelti, ja<br />

vuonna 1877 annetulla keisarillisella asetuksella<br />

sallittiin huovan käyttö kaupungeissa. Tämä<br />

vauhditti asfalttihuopatehtaan menestystä ja teki<br />

huopakatoista suosittuja kaupungin puutaloissa.<br />

“Maan vanhin, kokenein<br />

ja parasta tavaraa”<br />

Huopakattojen asentamista varten tehdas oli laatinut<br />

hyvät, kirjalliset ohjeet ja sillä oli neuvovia<br />

asiamiehiä ympäri maata. Myös tuotevalikoima oli<br />

monipuolinen. Tehtaalta sai tilattua kattohuovan<br />

lisäksi asennukseen tarvittavat kolmiorimat. Asfalttihuopaa<br />

mainostettiin myös seinien vuoraukseen.<br />

Mainoksissa kerrottiin usein, että “tehdas<br />

oli maan vanhin, kokenein ja siksi sieltä sai parasta<br />

tavaraa.”<br />

Tehtaan yhteyteen perustettiin vuonna 1900<br />

sementtivalimo, ja sen myötä yrityksen tuotevalikoimiin<br />

tulivat mosaiikki- ja kivipuulattialaatat.<br />

Kivipuun mainostettiin soveltuvan erityisesti sairaaloiden,<br />

keittiöiden ja kylpylöiden lattiamateriaaliksi<br />

ja olevan pölytön, vedenpitävä ja kestävä.<br />

Nykyisin kivipuuta valmistetaan imeyttämällä<br />

puuhun silikaattia. Tuotannossa edelleen olevien<br />

terva- ja bitumihuopien lisäksi mainostettiin<br />

vuonna 1929 ajo- ja betoniasfalttia. Betoniasfaltti,<br />

eräänlainen siveltävä piki, oli tarkoitettu rakennusten<br />

kosteuseristykseen.<br />

Tehdas työllisti 1910-luvulla noin 30 ihmistä. Nähtävästi<br />

työntekijät olivat työpaikkaansa tyytyväisiä,<br />

sillä Sosialisti-lehdessä 14. joulukuuta vuonna<br />

1912 kutsuttiin erityisesti tämän tehtaan työläisiä<br />

mukaan Turun asfaltti- ja sementtityöntekijäin<br />

ammattiosaston kokoukseen. Heistä kukaan ei<br />

kuulunut liittoon ja lehdessä todettiin:<br />

”Tehdas on kai ainoa Suomessa, jossa ei ole<br />

yhtään, joka käsittäisi yhteenliittymisen tarkoitusta.<br />

Tai ovatko olot siellä niin hyvät, ettei ne<br />

kaipaa mitään parannusta? Kai niissäkin sentään<br />

on parantamisen varaa.”<br />

Ensimmäinen tulipalo<br />

Tehtaalla syttyi tulipalo syyskuussa vuonna 1932.<br />

Rakennukset tuhoutuivat suurimmaksi osaksi sisätiloiltaan,<br />

mutta kivirakennusten seinät säilyivät.<br />

Tehdas oli toiminut tuolloin jo liki 60 vuotta ilman<br />

yhtäkään tulipaloa, mikä on hyvä saavutus jatkuvasti<br />

kuumaa tervaa käsittelevälle yritykselle.<br />

Tehtaan uudelleen rakentaminen herätti paljon<br />

keskustelua, sillä ympärille oli tehtaan perustamisen<br />

jälkeen muodostunut paljon uutta asutusta<br />

muun muassa Lonttisten linjoille, nykyisen Ketarantien<br />

ja Kahlaajankadun väliselle alueelle.<br />

Maarian kunnanvaltuusto teki marraskuussa<br />

vuonna 1932 rakentamisen suhteen kielteisen<br />

päätöksen, josta yritys valitti läänin maaherralle.<br />

Korjaustyöt tehtaalla oli aloitettu kuitenkin jo heti<br />

palon jälkeen, ja nähtävästi valitus meni läpi, sillä<br />

seuraavana vuonna toiminta jatkui ja yritys mainosti<br />

tuotteitaan entiseen malliin.<br />

Lukuisten tavallisten pientalokattojen lisäksi Turun<br />

asfalttitehdas pääsi rakentamaan Paimion<br />

parantolan ja Turun Sanomien uuden toimitalon<br />

vesikatot ja sisätilojen mosaiikkilattioita. Tähän<br />

saattoi vaikuttaa se, että yrityksen osake-enemmistön<br />

vuonna 1919 ostanut toimitusjohtaja Hjalmar<br />

Karlström tunsi hyvin rakennukset suunnitelleen<br />

Alvar Aallon, sillä hänen vaimonsa Rosa ja<br />

Alvarin vaimo Aino olivat sisarukset.<br />

Karlströmin 1900-luvun alkupuolella perustama<br />

yritys, Hj. Karlström Oy, oli tunnettu maataloustuotteiden<br />

ja puutavaran tukkuliike. Jälleenrakennuskaudella<br />

molemmat yritykset menestyivät<br />

hyvin. Tuolloin Turun asfalttitehtaan tuotannon<br />

painopiste oli siirtynyt enemmän sementtipuolelle,<br />

ja siitä tuli Turun suurin sementtivalimo.<br />

Turashiisi syntyy Kärsämäkeen<br />

Asfalttitehdas laajensi vuonna 1953 toimintaansa<br />

perustamalla lähelle lentokenttää Kärsämäkeen<br />

tärytiilitehtaan nimeltä Turashiisi. Se valmisti<br />

muun muassa täryttämällä tehtyjä seinätiiliä ja<br />

betonisia savupiippuelementtejä. Asfalttitehtaan<br />

logossa oli 1930-luvulta alkaen ollut Turas-nimi, ja<br />

koska uuden tehtaan tontti oli lohkottu Kärsämäen<br />

Hiisin talosta, sai uusi yritys nimen Turashiisi.<br />

Raunistulan tehtaan terva- ja bitumivarastossa<br />

syttyi tulipalo vuonna 1955. Suurpaloa oli sammuttamassa<br />

useita palokuntia. Musta savupilvi<br />

näkyi laajalti, mutta palo saatiin rajattua varastoon<br />

ja toiminta pystyi jatkumaan. Asfalttitehtaan<br />

tuotanto loppui 1960-luvun alussa, mutta sen<br />

toimintaa Kärsämäessä jatkoi teknokemiallinen<br />

tehdas Turastekno Oy, joka valmisti bitumivärejä,<br />

eristysaineita, liimoja ja pesuaineita. Samassa<br />

kiinteistössä toimi sen sisaryritys Tehosiivous Oy.<br />

Lopullisesti Turun asfalttitehtaan muisto katosi<br />

yritysmaailmasta, kun Turastekno poistettiin yritysrekisteristä<br />

vuonna 1987. ●<br />

Sanna Kupila<br />

Kirjoittaja on Turun museokeskuksen<br />

tutkija, joka on<br />

kiinnostunut turkulaisesta<br />

teollisuushistoriasta.<br />

28 Suomen Turku N o 2/<strong>2023</strong> Åbo vår stad N o 2/<strong>2023</strong> 29

ITÄHARJU: TAKAMAASTA<br />

PUUTARHAKAUPUNGINOSAKSI<br />

Teksti: Iina Paasikivi<br />

Sirkka Mäkinen palasi kotimaisemiinsa ja alkoi lapsuuden kaveriporukan<br />

kanssa muistella elämää vanhalla Itäharjulla. Tarinoista syntyi kirja.<br />

Itäharjulla asuva turkuseuralainen uppoutui muistoihin ja tarjoilee<br />

nyt katsauksen teokseen.<br />

Takamaaksi kutsuttiin aikoinaan<br />

kaupungin omistamaa<br />

aluetta asemakaavoitetun<br />

ruutukaava-alueen<br />

ulkopuolella. Vuonna 1918 kaupungingeodeetti<br />

Hjalmar Pesonen<br />

laati jakosuunnitelman eteläisen<br />

takamaan itäosalle. Alue<br />

nimettiin Itäharjuksi, Österås.<br />

Tuolloin asemakaava-arkkitehtuurissa<br />

oli johdonmukainen<br />

pyrkimys irti ruutukaavasta, esikuvana<br />

oli puutarhakaupunki.<br />

Itäharjun alue oli kolmas takamaitten<br />

jakosuunnitelma Pohjolan<br />

ja Vasaramäen jälkeen.<br />

Uusia asuinalueita suunniteltiin<br />

oman kodin tonteiksi, palstoiksi<br />

tai huvilatonteiksi. Oman kodin<br />

tontit oli tarkoitettu varmistamaan<br />

”vähempivaraisille kansalaisryhmille<br />

tilaisuuden hankkia<br />

itselleen ajanmukaisia ja halpoja<br />

asuntoja” ja niiden vuokra oli<br />

edullinen. Ne olivat siis kaupunkien<br />

varhaista asuntopolitiikkaa.<br />

Huvila tarkoitti puutarhatontille<br />

rakennettua erillistaloa, asuintaloa<br />

tai jopa pienkerrostaloa<br />

sekä myös kesäasuntoa. Sanat<br />

ja merkitykset ovat sadassa vuodessa<br />

muuttuneet.<br />

Kaupunki halusi rakentaa<br />

somaa ja siistiä<br />

Arkeologi Sirkku Pihlman kertoo<br />

Vanhoja kuulumisia Turun<br />

Itäharjulta -kirjassa, että osana<br />

asuntopolitiikkaa sosiaalilautakunta<br />

kannusti vuokralla asuvia<br />

perustamaan asunto-osakeyhtiöitä<br />

tai rakentamaan itse oman<br />

kotinsa. Kuvaus rakentamisen<br />

ohjauksesta kertoo elävästi, että<br />

kaupungin tavoite oli rakentaa<br />

kaupunkia: somia ja siistejä rakennuksia<br />

hyvässä järjestyksessä<br />

kadun varrella.<br />

Itäharjulainen<br />

Herkulesvoimisteluryhmä.<br />

Eero<br />

Helle alinna.<br />

Eila Hellen<br />

kotialbumi.<br />

Ero tuolloiseen Kaarinan Nummenpakan<br />

alueeseen on selvä:<br />

rakentajat olivat suurimmaksi<br />

osaksi ammattimiehiä,<br />

piirustukset oli tehnyt ammattisuunnittelija<br />

ja taloja tehtiin<br />

toinen toistaan auttaen, talkoilla.<br />

Itäharjuksi suunniteltu alue ei<br />

suinkaan ollut joutomaata tai<br />

asumatonta ennestään. Takamaa<br />

oli jaettu tiluslohkoihin,<br />

joilla oli vuokraviljelijöitä ja<br />

tehtaita tai huviloita.<br />

Maaperästä löytyi keramiikkaan<br />

sopivaa savea, ja alueella<br />

oli oikeita tiilitehtaita,<br />

myöhemmin Kupittaan Savi<br />

ja Posliinitehdas sekä Puutyö-<br />

ja Laatikkotehdas O.Y.<br />

Savenoton jäljiltä ympäristöön<br />

jäi lukematon määrä kuljuja,<br />

vedellä täyttyneitä kuoppia.<br />

Kallenkulju muistuttaa ajasta<br />

kadunnimenä. Ennen sähköuunien<br />

tuloa keramiikkateollisuus<br />

tuprutti ilmoille mustaa<br />

savua asukkaiden harmiksi.<br />

Naapuriapu ja sukulaiset<br />

läsnä arjessa<br />

Itäharjun rakentaminen lähti<br />

käyntiin suunnitelman mukaisesti<br />

1920-luvun alussa<br />

ja jatkui samalla tyylillä aina<br />

1930-luvun pula-aikaan asti.<br />

Entiset asukkaat kertovat<br />

elävästi kirjassa, miten työntäyteistä<br />

elämä oli. Erityisesti<br />

he muistavat, miten paljon<br />

naapuriapu ja sukuloiminen<br />

olivat arjessa läsnä. Elämä kietoutui<br />

ahkeruuden, yrittämisen<br />

ja yhteisöllisyyden ympärille.<br />

Kirja kertoo elämästä, jota sodan<br />

molemmin puolin syntynyt<br />

sukupolvi sai todistaa lapsena.<br />

Heikki Kallio kirjoittaakin<br />

hyvällä Turun murteella kertomuksen<br />

lapsen muistosta<br />

Tarkk’ampujankadun 26 kohdalta.<br />

Murteen kirjoittamisessa<br />

on avustanut Turkuseuran murreasiantuntija<br />

Esa Laukkanen.<br />

Elinkeinojen kirjo oli valtava.<br />

Suurilla viljelytonteilla kasvatettiin<br />

vihanneksia ja kukkia<br />

Kauppatorilla myytäväksi.<br />

Itäharjulla oli oma kaupunkibussilinja.<br />

Parhaimmillaan<br />

1930-luvulla liikennöitsijöitä<br />

oli useita ja vuoroväli vain kuusi<br />

minuuttia.<br />

Johanssonin huonekalutehdas<br />

ilmoitteli lehdessä ahkerasti.<br />

Mainoksen mukaan<br />

“Itäharjun autobussi n:o 2 pysähtyy<br />

pyydettäessä tehtaan<br />

portille, Tarkk’ampujank. 31”.<br />

Tehdasrakennukset myytiin<br />

mattokutomo Reitalalle vuonna<br />

1947. Kirjan kertomus Reitalan<br />

toiminnasta on kiehtova, ja<br />

Reitalan ”tädit” ja pihapiiri tulevat<br />

esille monissa tarinoissa.<br />

Verhoiluliike Fix aloitti Brynolf<br />

Kuusivaaran yrityksenä vuonna<br />

1913 Hovioikeudenkadulla.<br />

Yhteistyö Otto Korhosen<br />

kanssa Alvar Aallon suunnittelemien<br />

huonekalujen verhoilijana<br />

alkoi sata vuotta sitten<br />

ja jatkuu edelleen itsenäisenä<br />

osakeyhtiönä. Kuusivaaran<br />

verhoiluliike toimi 2000-luvulle<br />

asti Itäharjulla, viimeksi Tarmolan<br />

kaupassa. J<br />

Kaksi linja-autoa ja kaksi kuskia<br />

Ala-Kalevin päätepysäkillä 1929.<br />

Kuva H. Attila, Turun museokeskus.<br />

Littoistentien varren asutusta ja aidattuja<br />

savikuoppien jäännöksiä vuonna 1932.<br />

Horisontissa Turun tuomiokirkon torni ja<br />

kolerahautausmaan aita.<br />

Turun museokeskus.<br />

Uuden uutukainen Ruukinkentän<br />

kahluuallas 1950-luvun alussa.<br />

Sirkka Mäkisen kotialbumi.<br />

30 Suomen Turku N o 2/<strong>2023</strong> Åbo vår stad N o 2/<strong>2023</strong> 31

Paikan nimi<br />

Crossword puzzle<br />

Laukkase murreristikko<br />

Osuusliike Tarmolan sekatavaramyymälä rakennettiin<br />

vuonna 1928 keskeiselle paikalle Tuulensuunkadun<br />

varrelle. Kioskeja oli jossain vaiheessa viisi eri<br />

puolilla aluetta. Maito ja Siirtomaa, T:mi Jalkanen sijaitsi<br />

Itäharjunkadulla kivijalassa. Olipa jutuissa maininta<br />

myös kemikalioliikkeestä Karjakadulla.<br />

Monen sukupolven kaupunginosa<br />

Kirjassa julkaistut rakennuspiirustukset ja kartat<br />

näyttävät, mikä on Itäharjun erityisyys: jälki-jugendiin<br />

viittaavat mansardikattoiset helmet ja 1920-luvun<br />

klassismin tyyliin rakennetut ryhdikkäät taloryhmät.<br />

Ihmiset ovat eläneet näissä kodeissa, ja koteja<br />

on muutettu ja modernisoitu jo useamman sukupolven<br />

voimin.<br />

Alue on täydentynyt rintamamiestaloilla, ja viljely- ja<br />

teollisuustontit on jaettu 1980-luvun kaavanmuutoksella<br />

uusille rakennustyypeille. Vanha Itäharju on sulautunut<br />

osaksi omakotivyöhykettä.<br />

Vanhoja kuulumisia Turun Itäharjulta kertoo ihmisistä<br />

ja kulttuurista, joka täytti alueen korttelit. Kirja antaa<br />

entistä vankemmat perusteet vaalia näitä erityisiä<br />

piirteitä, kun Itäharjun vanha teollisuusalue on nyt<br />

suuren kaupunkiuudistuksen kohteena. ●<br />

Peronkadun lapsia heinäseipään juurella.<br />

Taustalla omakotialue ja tehtaan mustaa<br />

savua. Elettiin maaseudun ja kaupungin<br />

rajalla. Kuva H. Attila 1929.<br />

Turun museokeskus.<br />

Peronkadun mysteeri<br />

Onko kadun nimen taustalla tunnettu<br />

turkulainen vai asunto-osakeyhtiö?<br />

Kauppatorilta Itäharjulle tultaessa<br />

bussipysäkkien ni minä<br />

Kalevantiellä vilahtelevat Paljekatu,<br />

Rautakatu ja Sammonkatu. Fölin<br />

kaartaessa Vanhalle Littoistentielle<br />

pysähdytään Peronkadun pysäkille.<br />

Näyttää selvältä, että Itäharjun teollisuusalueella kadunnimet<br />

tulevat kalevalaisesta sammontaonnasta ja muusta<br />

rautaan viittaavasta - Kalevala oli nimittäin 1920-luvulla<br />

muotia. Teema on edustettuna laajalla alueella Kupittaan ja<br />

Itäharjun kadunnimissä.<br />

Itäharjun vanhan omakotialueen nimet eivät sen sijaan<br />

muodosta mitään teemaa. Tarkk’ampujankatu juontaa juurensa<br />

Sirkkalan kasarmilla muinoin olleesta pataljoonasta.<br />

Karjakatu, Paimenpolku, Lehmipolku ja Paimenpuisto on<br />

ilmeisesti lainattu Nummen Karjakujasta.<br />

Satulamäki, joka on teollisuusalueella, on antanut nimen<br />

yhdelle kadulle, samoin muinaiset tiiliruukit Ruukinaukiolle<br />

ja -kadulle. Tuulensuunkatu on myös ruotsiksi Tuulensuugatan.<br />

Se viittaa erisnimeen ja näin ollen lienee jonkun paikalla<br />

sijainneen huvilan nimi.<br />

Katujennimeämiskomitea oli käsitellyt uuden Itäharjun nimistöä<br />

1910-luvulla ja päätynyt esittämään työväestön<br />

suuhun sopivia tavanomaisia nimiä. Muistion ehdotuksista<br />

ei näy jälkeä nykyisessä nimistössä. Ehkä silti ajatus jäi ja<br />

nimet tulivat lopulta ympäristön nimistöstä.<br />

Mutta mikä on Peronkadun takana? Itäharjun kuulumisia<br />

-kirja kertoo, että Vanhan Littoistentien varrella oleva viimeinen<br />

vanha kortteli on rakennettu As. O.Y. Peron huviloina<br />

omakotitonteille vuonna 1922. Yhdenmukaisesti rakennetut<br />

omakotitalot olivat siis alun perin asunto-osakeyhtiö.<br />

Osake-yhtiö purettiin vasta vuonna 1948.<br />

Nimen Pero antoi kuitenkin varusmestari Heikki Pero, jolla<br />

oli ollut huvila 1880-luvulla samoilla sijoilla. Peron huvila jäi<br />

muistiin, vaikka omistaja vaihtui, kun Pero meni konkurssiin.<br />

Turun esikaupunkien historiassa Tauno Perälä on kertonut,<br />

että Perolla oli asvalttihuopatehdas Nummenmäellä maantien<br />

varrella. Mikään ei viittaa siihen, että tehdas olisi ollut<br />

huvilassa. Kadunnimellä ei siis ole muistettu Peroa merkkihenkilönä.<br />

OIKKIAL<br />

2. oorninki<br />

4. klappapuuro<br />

5. kroosata<br />

7. pottu<br />

9. knafti<br />

10. mööpeli<br />

11. marossi<br />

13. ekrööra<br />

15. puulaaki<br />

16. fati<br />

17. plankata<br />

ALESKÄSSI<br />

1. puska<br />

3. pualama<br />

4. seekertti<br />

6. seilata<br />

7. platsi<br />

8. pyssätä<br />

10. onka<br />

12. korstraaki<br />

14. puukstaavi<br />

Turku-trivia<br />

2<br />

5<br />

1<br />

6 7<br />

8 9<br />

10<br />

4<br />

11 12<br />

EclipseCrossword.com<br />

13 14<br />

15 16<br />

17<br />

Esa Laukkanen<br />

on Turkuseuran murreguru, joka ärsyyntyy<br />

nähdessään väärin kirjoitettua Turun<br />

murretta mainoksissa ja ilmoituksissa.<br />

1. Mikä kappale on Matin ja Tepon ensimmäinen hitti?<br />

Laulu alkaa sanoilla Mä luulin että.<br />

2. Minkä kansalaisjärjestön aloitteesta vietetään vuosittain<br />

syyskuussa Turun päivää?<br />

3. Kuka on Turun Sanomien päätoimittaja?<br />

4. Missä nykyisessä kaupunginosassa ovat sijainneet talot<br />

Pisu ja Kakkarainen?<br />

5. Minä vuonna Turun asukasluku ylitti 200 000 henkeä?<br />

6. Millä vuosikymmenelle Turun asukasluku ylitti 100 000 henkeä?<br />

7. Kuinka monta suihkureikää on Turun kauppatorin suihkulähteessä?<br />

Onko niitä 11, 21 vai 31?<br />

8. Missä kaupunginosassa jalkapalloilija Lukas Hradecky<br />

asui lapsuudessaan?<br />

9. Mikä perinteinen turkulaisyritys palasi tänä vuonna juurilleen<br />

osoitteessa Linnankatu 17?<br />

10. Milloin presidentinvaaleissa oli mukana kaksi turkulaisehdokasta? Ketkä?<br />

3<br />

I<br />

Laukkase<br />

murre ristikon<br />

ratkaisu:<br />

O<br />

T<br />

E<br />

V<br />

I<br />

T<br />

S<br />

I<br />

R<br />

A<br />

L<br />

11 12<br />

A<br />

K<br />

K<br />

U<br />

L<br />

O<br />

U<br />

P<br />

3<br />

V<br />

E<br />

R<br />

A<br />

15 16<br />

K<br />

O<br />

U<br />

N<br />

I<br />

A<br />

J<br />

R<br />

I<br />

K<br />

U<br />

L<br />

U<br />

T<br />

O<br />

13 14<br />

P<br />

T<br />

K<br />

A<br />

U<br />

O<br />

A<br />

K<br />

K<br />

A<br />

P<br />

P<br />

Turku-Trivia,<br />

vastaukset:<br />

L<br />

L<br />

Ö<br />

1. Kissankultaa)<br />

2. Turkuseuran<br />

3. Jussi Orell<br />

4. Peltolassa<br />

5. <strong>2023</strong><br />

6. 1950-luvulla<br />

7. 11<br />

8. Runosmäessä<br />

9. Pizzeria Dennis<br />

10. Vuonna 1962,<br />

Paavo Aitio<br />

ja Rafael Paasio<br />

I<br />

I<br />

L<br />

N<br />

E<br />

A<br />

L<br />

I<br />

U<br />

N<br />

J<br />

I<br />

T<br />

M<br />

O<br />

A<br />

M<br />

6 7<br />

S<br />

I<br />

S<br />

R<br />

A<br />

V<br />

Y<br />

4<br />

I<br />

H<br />

U<br />

V<br />

T<br />

T<br />

K<br />

Y<br />

R<br />

Y<br />

Ö<br />

H<br />

17<br />

10<br />

L<br />

8 9<br />

A<br />

S<br />

S<br />

A<br />

S<br />

N<br />

E<br />

P<br />

1<br />

EclipseCrossword.com<br />

A<br />

I<br />

T<br />

H<br />

E<br />

J<br />

R<br />

U<br />

P<br />

R<br />

J<br />

T<br />

O<br />

R<br />

Ä<br />

U<br />

Ä<br />

Ä<br />

Y<br />

T<br />

H<br />

Ä<br />

S<br />

Y<br />

P<br />

K<br />

Crossword puzzle<br />

Kysymykset on laatinut<br />

Lauri Palmunen<br />

(lauri.palmunen@gmail.com)<br />

J<br />

5<br />

2<br />

J<br />

Nimeä voi pitää kunnianosoituksena asunto-osakeyhtiölle.<br />

Se edustaa aikansa edistyksellistä rakentamista. ●<br />

Iina Paasikivi<br />

Kirjoittaja on Turkuseuran jäsen ja Turun<br />

kaupungin entinen kaavoitus arkki tehti.<br />

Hän työskenteli nimistö toimikunnan<br />

esittelijänä vuosina 1989–2016.<br />

32 Suomen Turku N o 2/<strong>2023</strong>

Vuarine<br />

Turkuseuran murreasiantuntija<br />

Risto Vuorinen on poissa<br />

Vuorinen tunnettiin pitkäaikaisena Turun murteen<br />

puolestapuhujana ja edistäjänä.<br />

Kettulan joulutarina:<br />

JOULUAATTO SEVILLASSA<br />

“Ravintolan vihreäsilmäiset naiset voivatkin olla sevillalaisia noitia”, kuvittelee Kari J. Kettula joulun<br />

matkakertomuksessaan. Lohdutusta yöhön tuo Turun joulurauhan julistuksen ajatteleminen.<br />

Turkuseuran murreasiantuntija Risto Vuorinen,<br />

97, nukkui rauhallisesti pois 15. toukokuuta<br />

<strong>2023</strong>. Hänet siunattiin Turun Ylösnousemuskappelissa<br />

17. kesäkuuta. Turkuseuran murreaktiivit<br />

ja toiminnanjohtaja Kati Leskinen olivat mukana<br />

saattamassa Ristoa viimeiselle matkalle.<br />

Vuorinen oli aktiivinen Turun murteen edistäjä ja puolestapuhuja.<br />

Hän oli Turkuseuran murrejaoston puheenjohtaja<br />

vuodesta 1993 vuoteen 2021 – yhteensä<br />

28 vuoden ajan. Vuorinen kirjoitti murrepakinoita<br />

Suomen Turku -lehteen vuodesta 1991. Turkuseura<br />

kustansi kuusi hänen kirjoittamaansa pakinakokoelmaa<br />

Turun murteella. Kirjat ovat loppuunmyytyjä.<br />

Vuorinen oli Turkuseuran kunniajäsen. Hän kertoi<br />

useissa tapahtumissa murteesta sekä esiintyi Turun<br />

kielellä erilaisissa yleisö- ja yksityisissä tilaisuuksissa.<br />

Hän johti myös yhdistyksen käännöstyöryhmää,<br />

joka tuotti lukuisia murrekäännöksiä esimerkiksi sanomalehtiteksteistä,<br />

julkaisuista, kaunokirjallisista<br />

teksteistä ja lyhyistä dialogeista.<br />

– Kutsuimme Ristoa murreguruksemme. Ihailimme hänen<br />

tuottamiaan nerokkaita tekstejä, jotka olivat ajassa<br />

kiinni. Riston ansiosta moni kiinnostui Turun murteesta,<br />

sanoo Turkuseuran toiminnanjohtaja Kati Leskinen.<br />

Turkuseuran puheenjohtaja Maija<br />

Palonheimo ja murreaktiivi Riitta<br />

Vasenkari luovuttivat Kotiseutuliiton<br />

kultaisen ansiomerkin Risto Vuoriselle.<br />

”Turkuseura oli loppuun saakka lähellä<br />

hänen sydäntään”<br />

Risto Vuoriselle luovutettiin Kotiseutuliiton kultainen<br />

ansiomerkki vuonna 2022. Huomionosoitus myönnetään<br />

henkilölle, joka on osallistunut kotiseututyöhön<br />

ja järjestötoimintaan pitkään ja ansiokkaasti. Murreasiantuntija<br />

arvosti saamaansa huomionosoitusta.<br />

– Kiitän Turkuseuraa hyvästä yhteistyöstä vaaliessamme<br />

turkulaisuutta, murreperinnettä ja Turun<br />

murretta, ja toivotan yhdistykselle paljon onnea ja<br />

menestystä, Vuorinen sanoi, kun hänelle luovutettiin<br />

mitali.<br />

Risto Vuorisen viimeinen pakina julkaistiin toukokuun<br />

lopulla ilmestyneessä Suomen Turku -lehdessä.<br />

Tytär Virpi Vuorisen mukaan isä pohti vielä<br />

sairasvuoteellaan, mahtoiko hänen sähköpostilla lähettämänsä<br />

pakina mennä perille.<br />

– Isä ehti olla pitkällä elämäntaipaleellaan monessa<br />

mukana, mutta murrepakinoiden kirjoittaminen ja<br />

toiminta Turkuseurassa olivat loppuun saakka lähellä<br />

hänen sydäntään. Murteella oli iso merkitys hänen<br />

juristin työuran jälkeisessä elämässään, Virpi Vuorinen<br />

kertoo.<br />

Turkuseura haluaa vaalia Riston muistoa<br />

ja asiantuntijuutta<br />

Turkuseuran toiminnanjohtaja Kati Leskinen ja murrevastaava<br />

Esa Laukkanen tapasivat Riston tyttären<br />

Virpin alkusyksystä. Perheen toiveena on, että rakkaan<br />

isän ja isoisän murretyötä jatketaan. Tapaamisessa<br />

kävi ilmi, että Ristolla oli tallessa useita julkaisemattomia<br />

murrepakinoita.<br />

– Voin sanoa täydellä varmuudella, että isä olisi ollut<br />

onnellinen, jos hänen julkaisemattomat tekstinsä<br />

päätyisivät turkulaislukijoille. Hänelle oli tärkeää,<br />

että murreperintö siirtyy sukupolvelta toiselle, Virpi<br />

Vuorinen sanoo.<br />

Murrevastaava Esa Laukkanen käy parhaillaan läpi<br />

tekstejä. Toiveena on, että ensi vuoden Suomen<br />

Turku -lehdissä saadaan jälleen nauttia “Vuarine”-<br />

pakinoista. ●<br />

Kati Leskinen<br />

Iltajuna Malagasta saapuu Sevillan asemalle jouluaattoiltana<br />

kahdeksan aikaan. Aseman kahvilassa<br />

on joulukoristeita ja ihmiset syövät mantelikeksejä<br />

kahvin kanssa. Kaupunki hiljenee koko ajan, kun kävelen<br />

kohti vanhaa juutalaiskorttelia Barrio Santa Cruzia.<br />

Ei uskoisi, että Sevillassa, Andalusian itsehallintoalueen<br />

pääkaupungissa, asuu 700 000 asukasta.<br />

Muistelen kävellessäni, että portugalilainen merenkulkija<br />

ja löytöretkeilijä Fernão de Magalhães lähti täältä<br />

Guadalquivir-jokea pitkin merelle maailmanympärimatkalle.<br />

Residencia Suiza lukee vanhan majatalon<br />

seinässä villiintyneen puutarhan<br />

keskellä. Astun sisään reppuineni<br />

ja kysyn yösijaa. Suippokorvainen<br />

mies ei huoli passiani, mutta<br />

haluaa yhden yön maksun<br />

etukäteen. Mies ohjaa minut<br />

talon toiseen kerrokseen ja<br />

avaa huoneeni oven. Huone<br />

on suuri ja täynnä isoja tammisia<br />

kaappeja. Ravintolasta<br />

saa vielä ruokaa, hän sanoo.<br />

Huomaan, että tammikaappeja<br />

ei saa auki. Onkohan tämä joku<br />

arkisto, ajattelen.<br />

Myöhemmin menen ravintolaan, jossa<br />

olen ainoa asiakas. Isännällä on vieraina kaksi<br />

tummatukkaista samannäköistä vihreäsilmäistä<br />

naista ja jättiläismäinen koira. He syövät joulukalkkunaa<br />

ja minulle tuodaan kalkkunarisottoa, leipää ja vettä.<br />

Syön jouluateriaani hyvällä ruokahalulla, mutta huomaan,<br />

että isäntä vilkuilee välillä minua ja puhuu hiljaa<br />

seuralaisilleen. Huomaan, että koirakin katselee minua.<br />

Kun kävelen käytävää huoneeseeni, alan huolestua.<br />

Olen hotellin ainoa asiakas - mitä jos mies aikoo naisten<br />

kanssa ryöstää minut, kun nukun. Huoneessani raahaan<br />

ison tammikaapin oven eteen ja kasaan siihen vielä<br />

tuoleja barrikadiksi. Menen ikkunalaudalle istumaan,<br />

syön mantelileivoksia, juon sitruunasoodaa ja kuuntelen<br />

Bachin jouluoratorioita korvalappustereoista.<br />

Koska on jouluaatto, ajattelen ihmisiä, eläviä ja kuolleita,<br />

jotka ovat olleet ja ovat minulle rakkaita.<br />

Välillä kuuntelen, kuuluuko käytävästä ääniä. Nyt vasta<br />

muistan majatalon ovessa olleen lähes huomaamattoman<br />

labyrinttikuvion. Muistan, että kuvio on samanlainen<br />

kuin Turun kirjamessuilla vieraillut sevillalainen<br />

kirjailija Nerea Riesco piirsi minulle Sevillan noidista kertovan<br />

kirjansa Ars magica nimiölehdelle. Nerea kirjoitti<br />

silloin kuvion alle tekstin " Welcome Kari".<br />

Nyt mieleeni tulee, että ravintolan vihreäsilmäiset samannäköiset<br />

naiset voivatkin olla sevillalaisia noitia.<br />

Heillä on tarkoitus hiipiä yöllä huoneeseeni suippokorvan<br />

ja jättiläiskoiran kanssa, tehdä minusta selvää,<br />

varastaa rahani noitayhtymän nousseita<br />

menoja varten ja varastaa myös<br />

yöpöydällä ollut Lorcan Andalusian<br />

lauluja -kirja. Se on Turun kaupunginkirjaston<br />

kirja ja omaiseni joutuisivat<br />

sen kadonneena maksamaan.<br />

Nyt minua ei enää nukutakaan!<br />

Yritän pysyä hereillä ajattelemalla<br />

Turun jouluja, kinkunhakua<br />

Kauppahallista Reino Jokisen<br />

lihakaupasta, joulurauhan<br />

julistusta Vanhalla Suurtorilla<br />

tai punakoita mopedeilla ajavia<br />

lihavia joulupukkeja Eerikinkadulla.<br />

Aina välillä kuuntelen Bachin ihania,<br />

pahaa torjuvia jouluoratorioita. Vanha talo<br />

natisee yötuulessa, jätän valot palamaan ja<br />

nukahdan vaatteet päällä.<br />

Aamu on kylmä. Kerään varovasti tavarani ja hiivin ulos,<br />

jotta en enää koskaan näkisi majatalon isäntää, noitakaksikkoa<br />

ja jättiläiskoiraa.<br />

Kävelen juutalaiskorttelista kohti Sevillan katedraalia. Se<br />

on varmaan auki ja siellä voisi saada lämmintä kahvia.<br />

Haluaisin myös nähdä Kolumbuksen haudan.<br />

Ajattelen, että jos Giraldan torni on avoinna, olisi hienoa<br />

kiivetä sinne ja katsella alhaalla joulupäivään heräävää<br />

Sevillan kaupunkia. ●<br />

Kari J. Kettula<br />

Kirjoittaja on vuoden 2020 kulttuuriturkulainen.<br />

34<br />

Suomen Turku N o 2/<strong>2023</strong> Åbo vår stad N o 2/<strong>2023</strong> 35

NNI OLLA TUR<br />

ISSN 0780-5101<br />

9 770780 510006<br />

LA TURKULAINE<br />

LIITY NYT TURKUSEURAAN, JOKAISEN TURKULAISEN<br />

JA TURUN YSTÄVÄN YHDISTYKSEEN. TURKUSEURAN<br />

JÄSENYYS ON MYÖS UPEA LAHJA!<br />

RKULAINEN. ON<br />

OLEN YKSI<br />

OLLA TURKULA<br />

PRESIDENTTI MAUNO KOIVISTO OLI<br />

PERUSTAMASSA TURKU SEURAA.<br />

HÄN OLI YHDISTYKSEN KUNNIAJÄSEN.<br />

MANU OLI YKSI MEISTÄ, TURKULAINEN.<br />

LAINEN. ONNI<br />

WWW.TURKUSEURA.FI<br />

● Föripuodin tuotteista (Manu-tuotteet -20%, omat kirjat -40%, kortit -30%)<br />

● Turkuseuran tapahtumista<br />

NI<br />

● Ravintola Teinistä,<br />

OLLA<br />

Turun museoista ja museokaupoista, Brinkkalan putiikeista<br />

TURKU<br />

ja Avantgardesta<br />

TURKUSEURAN JÄSENENÄ SAAT ALENNUKSIA MM.<br />

SAAT MYÖS<br />

TEISTÄ.<br />

● Suomen Turku – Åbo vår stad -lehden vuosikerran postitse<br />

TUTUSTU KAIKKIIN ETUIHIN: turkuseura.fi/toiminta/jasenedut<br />

OLLA<br />

HUOM! TURKULAISET<br />

TURKULA<br />

YRITYKSET!<br />

LIITY:<br />

★<br />

LIITY TURKUSEURAN KANNATUSJÄSENEKSI JA TUE<br />

UPEAN KANSALAISJÄRJESTÖN TOIMINTAA.<br />

YRITYKSEN KANNATUSJÄSENYYS: 300 €<br />

ULAINEN.<br />

300<br />

ONN<br />

€<br />

EDUT:<br />

● Näkyvyys Turkuseuran sivuilla ja sosiaalisen median kanavissa<br />

● 10 kpl Suomen Turku – Åbo vår stad -lehden vuosikertaa postitettuna<br />

● 10 % alennus lehden mainoksista<br />

● Kannattajajäsen-tarra toimipaikkaasi<br />

● Hyvät alennukset Turkuseuran tuotteista<br />

★<br />

★<br />

NNI<br />

Yrityskumppanimme:<br />

OLLA<br />

OP Turun Seutu<br />

TUR<br />

★<br />

Kannatusjäsenemme: Avantgarde, Eläkevakuutusosakeyhtiö Veritas, Isännöinti Levasma Oy, Josefiina Koti Oy,<br />

Rausanne Oy, Suomen Lauttaliikenne Oy, TS-Yhtymä, Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymä, Turun kaupunki<br />

Konsernihallinto, Turun Messukeskus Oy, Turun Ortodoksinen seurakunta, Turun Osuuskauppa, OP Turun<br />

Seutu, Laskentatieto Oy Irja Hirsinummi, Lounais-Suomen Diabetes ry, Lounais-Suomen Syöpäyhdistys ry, Pro<br />

Manillasäätiö, Turun Kamerat ry, Turun Kulttuuriyhdistys ry, Turun Yrittäjät ry<br />

★<br />

TURKUSEURA.FI/LIITY<br />

★<br />

LIITY<br />

TURKU SEURAAN<br />

TURKUSEURA.FI –<br />

SAAT LAHJAKSI<br />

TURKU-KIRJAN.<br />

★<br />

★<br />

★<br />

★<br />

★<br />

★

logo

products

Resources

Company

Terms of service
Privacy policy
Cookie policy
Cookie settings
Imprint
Change language
Made with love in Switzerland
© 2024 Yumpu.com all rights reserved

Hooray! Your file is uploaded and ready to be published.

Saved successfully!

Ooh no, something went wrong!