2022-3
25.11.2022 • Views
Embed Flag

2022-3

ePAPER READ
turkuseura

Create successful ePaper yourself

Turn your PDF publications into a flip-book with our unique Google optimized e-Paper software.

START NOW

N o 3/<strong>2022</strong><br />

64. vuosikerta<br />

12, 00 €<br />

ÅBO VÅR STAD<br />

TURKU-TUOTTEET<br />

Pist siit sit viäl<br />

viis piispist!<br />

MURRE­<br />

MÖÖTTI:<br />

Kui varte sää<br />

munst tykkät?<br />

TUOMIOKIRKON<br />

REMONTTI JA<br />

TUHANNET TARINAT<br />

INSPIRERAD<br />

ARKITEKTUR<br />

JOJOT JA CORONA<br />

TEHTIIN TURUSSA<br />

SAMBIASTA<br />

KERTTULIIN

Sisällysluettelo<br />

4<br />

12<br />

22<br />

28<br />

3 Pääkirjoitus<br />

4 Turun tekijät<br />

Piispis pussukassa, Manu mukissa.<br />

Joko tunnet Turku-tuotteet?<br />

9 Föripuarist föli!<br />

Pukinkonttiin Turku-käsityö,<br />

lastenkirja ja peli<br />

10 Maijan murremöötti<br />

Kui sä tommottos plassutat<br />

ku sä syät?<br />

11 Kadonneen Turun jäljillä<br />

Joulun 1926 hittituote oli<br />

Sorvimon Corona<br />

12 Turun tuomiokirkkoa ei<br />

remontoida ensimmäistä kertaa<br />

“Haluan nähdä, että yli 700 vuotta<br />

vanha katedraali soi seuraaville<br />

sukupolville”, sanoo tuomiorovasti<br />

Aulikki Mäkinen<br />

18 Uutissi Turkuserast<br />

Pop up -puoti Turun kauppatorille,<br />

Ilta Brinkkalassa Suurtorille<br />

22 Turun henki<br />

Kerttuli on Leena Suomisen<br />

ja Alice Hautasen koti<br />

28 Så syns Norden i vår stad<br />

Mikko Laaksonen skildrar<br />

arkitektkontakter<br />

32 Laukkase murreristikko<br />

ja Turku-trivia<br />

33 Vuarine<br />

Et sää ol kuulu, et Hiltuset<br />

meina muutta?<br />

34 Kettulan joulutarina<br />

Kulttuuriturkulainen johdattaa<br />

tunnelmalliseen jouluun<br />

TURKU-AIHEISET KIRJAT, KORTIT, KARKIT, PELIT, JULISTEET JA LAHJATAVARAT. TURKU-ÖVERIT!<br />

TURKUSEURAN FÖRIPUOTI<br />

Föripuoti | Vanha Suurtori 3, Brinkkalan talon 1. kerros | Avoinna ti-pe klo 11-17, joulumarkkinoiden ajan la-su klo 11-17<br />

HUOM! Tervetuloa joulukuussa myös Turkuseuran Kauppatorin paviljongin joulupuotiin,<br />

Föripuoti | Vanha Suurtori joka on 3, avoinna Brinkkalan ma-pe talon klo 1. kerros 11-18, | la Huom! klo 10-16 Aukioloajat su klo ti & 11-15. ke klo 13–17, to klo 14–18<br />

2<br />

Suomen Turku N o 3/<strong>2022</strong>

Pääkirjoitus<br />

Voiko kerrostalo olla kauniimpi?<br />

PÄÄTOIMITTAJA<br />

Kati Leskinen<br />

VASTAAVA PÄÄTOIMITTAJA<br />

Maija Palonheimo<br />

TOIMITUSSIHTEERI<br />

Kati Leskinen<br />

KANNEN KUVA<br />

Ari Heinonen<br />

ULKOASU<br />

Teemu Kaitanen<br />

TILAUKSET JA<br />

OSOITTEEN MUUTOKSET<br />

info@turkuseura.fi,<br />

040 6373 600<br />

ILMOITUSMYYNTI<br />

ilmoitukset@turkuseura.fi<br />

PAINOPAIKKA<br />

Paino-Kaarina Oy, Kaarina<br />

TURKUSEURAN FÖRIPUOTI<br />

JA ASIAKASPALVELU<br />

Brinkkalan talo,<br />

Vanha Suurtori 3, 20500 Turku<br />

Avoinna ti-pe klo 11-17,<br />

joulumarkkinoiden ajan la-su klo 11-17<br />

Avaamme joulun jälkeen ti 10.1. klo 11.<br />

LISÄTIEDOT<br />

Toiminnanjohtaja: Kati Leskinen,<br />

040 528 3073,<br />

kati.leskinen@turkuseura.fi<br />

MIKÄ SUOMEN TURKU?<br />

Suomen Turku - Åbo vår stad -lehti on<br />

Turun kuumin paikallismedia ja turkulaisuuden<br />

pää-äänenkannattaja. Lehdessä<br />

kerrotaan Turun historiasta ja nykypäivästä<br />

kiinnostavien ihmisten ja ilmiöiden kautta.<br />

Lehti on ilmestynyt vuodesta 1959.<br />

MIKÄ TURKUSEURA?<br />

Turkuseura on kansalaisjärjestö - jokaisen<br />

turkulaisen ja Turun ystävän yhdistys.<br />

Turkuseura järjestää Turun historiaan,<br />

kulttuuriperintöön ja nykyilmiöihin liittyviä<br />

tapahtumia, julkaisee Suomen Turku -<br />

lehteä ja Turku-aiheisia tuotteita sekä<br />

ottaa kantaa Turun kaupungin vetovoimatekijöihin.<br />

Yhdistys on turkulaisten<br />

kaupungin osaseurojen aluejärjestö ja<br />

mahdollistaa asukkaiden osallistumisen<br />

Turun kehittämiseen. Yhdistyksellä on<br />

myös oma kauppa, Föripuoti, jossa<br />

myydään Turku-tuotteita.<br />

Jäseneksi voi liittyä kuka tahansa Turkua<br />

ja turkulaisuutta rakastava. Jäsenet saavat<br />

Suomen Turku -lehden vuosikerran ja muita<br />

jäsenetuja. Myös yritykset ja yhteisöt voivat<br />

liittyä seuran kannatusjäseniksi.<br />

Lue lisää turkuseura.fi.<br />

Vuonna 1957 perustettu yhdistys on kaksikielinen<br />

ja puoluepoliittisesti sitoutumaton.<br />

Suomen kaunein koti, kesämökki, rakennus ja maisema. Ruutuaikamme<br />

on täynnä erilaisia kilpailuja. Raati arvioi ja valitsee kauneimman.<br />

Katsoja ei ole aina samaa mieltä.<br />

Yhdestä asiasta me turkulaiset olemme kuitenkin varmoja: Turku<br />

on maailman kaunein kaupunki.<br />

Vai onko?<br />

Turussa rakennetaan paljon uusia asuntoja, julkisia rakennuksia<br />

ja kokonaisia alueita. Rakennukset tuntuvat aluksi vierailta ympäristöönsä,<br />

mutta ajan kanssa silmä ehkä tottuu.<br />

Skotlantilainen arkkitehti David Sim on kirjoittanut kirjan Soft<br />

City. Hänen pääviestinsä on, että pehmeä kaupunki on paikka, joka<br />

edistää asukkaiden terveyttä ja onnellisuutta. Sim ajattelee, että<br />

Suomessa voisi yhdistää hyggen ja suomalaisen sisun. Mietin hänen<br />

ajatuksiaan, kun liikun sataman alueella, Telakkarannassa ja<br />

Iso-Heikkilässä.<br />

Voisiko kerrostalo olla kauniimpi?<br />

Kehittyvän kaupungin merkkejä ovat nosturit ja rakennustyömaat.<br />

Turussa niitä näkee paljon. Viime kuukausina olen kuitenkin kuullut<br />

monen kysyvän saman kysymyksen: miten kaikkiin uusiin taloihin<br />

riittää asukkaita? Lupaamme vastauksia, kun Turkuseura järjestää<br />

yhdessä kaupungin kanssa alkuvuodesta 2023 keskustelutilaisuuden,<br />

jossa turkulaiset saavat tietoa uusien asuinalueiden tarpeesta.<br />

Samalla voimme yhdessä pohtia, että vaikka Turku on kaunis, voiko<br />

se olla vielä kauniimpi?<br />

Maija Palonheimo<br />

Kirjoittaja on Turkuseuran<br />

hallituksen puheenjohtaja.<br />

Kan ett höghus vara vackrare?<br />

Finlands vackraste hem, sommarstuga, byggnad och landskap.<br />

Vår skärmtid fylls med tävlingar. En jury utser vinnaren. Tittaren håller<br />

inte alltid med.<br />

Men en sak är vi Åbobor säkra på: Åbo är världens vackraste stad.<br />

Eller är den det?<br />

I Åbo byggs många nya bostäder, offentliga byggnader och hela<br />

områden. Byggnaderna känns först främmande i miljön, men kanske<br />

ögat vänjer sig med tiden.<br />

Den skotske arkitekten David Sim har skrivit boken Soft City.<br />

Hans ”mjuka stad” är en plats som främjar invånarnas hälsa och<br />

lycka. Enligt Sim vore det i Finland möjligt att förena hygge med den<br />

finska sisun. Jag tänker på hans idéer när jag rör mig i hamnområdet,<br />

Varvsstranden och Storheikkilä.<br />

Kunde ett höghus vara vackrare?<br />

Lyftkranar och byggarbetsplatser antyder en stad i utveckling. I<br />

Åbo syns de på många håll. Men de senaste månaderna har jag hört<br />

flera människor undra: finns det invånare till alla nya hus? Vi utlovar<br />

svar när Åbosamfundet i början av 2023, tillsammans med staden,<br />

ordnar en diskussion om behovet av nya bostadsområden.<br />

Då kan vi tillsammans också fundera på om vackra Åbo kunde<br />

vara ännu vackrare.<br />

Maija Palonheimo<br />

Skribenten är Åbosamfundets ordförande<br />

Åbo vår stad N o 3/<strong>2022</strong> 3

Turun tekijät<br />

KOTIKAUPUNKIRAKKAUTTA<br />

HEHKUTETAAN<br />

Teksti: Katriina Pakkanen, Kati Leskinen<br />

Kuvat: Ari Heinonen ja toimijoiden omat kuvat<br />

Piispis pussukassa, Manu mukissa. Monen turkulaisen kodissa on tuote,<br />

jolla halutaan näyttää omaa Turku-rakkautta. Esittelemme nyt tekijöitä,<br />

joita Suomen vanhin ja kaunein kaupunki on inspiroinut.<br />

4<br />

Suomen Turku N o 3/<strong>2022</strong>

Turkuseura: ”Nyt tehdään Manut”<br />

Turkuseura julkaisee vuosittain vähintään<br />

yhden uuden Turku-aiheisen tuotteen. Tänä<br />

vuonna uusia tuotteita on tullut runsaasti:<br />

murrekortteja, lasten väritys- ja tehtäväkirja<br />

sekä tuoreimpana Turku-aiheinen ristipistotyöpaketti.<br />

Turkuseura on julkaissut 50 Turku-aiheista<br />

kirjaa. Lasten matkaopas Turkuun – Nappe<br />

Naakan matkassa -kirja on ensimmäinen lapsille<br />

ja perheille tarkoitettu teos. Kirjan tekstiosiot<br />

ovat suomeksi, ruotsiksi ja englanniksi.<br />

Sivuilla on tehtävien ja värityskuvien lisäksi<br />

tarjolla lyhyitä ja hauskoja tietoiskuja Turusta.<br />

– Kirja on suunniteltu niin, että se säilyy käytössä<br />

kauan. Turku-kuvia on hauska värittää<br />

ja Napen hukkaamia haarukoita jännittävää<br />

etsiä koko perheen voimin, vinkkaa Turkuseuran<br />

toiminnanjohtaja Kati Leskinen.<br />

Viime vuonna yhdistys toi myyntiin Turkumuistipelin,<br />

jossa on 36 kuvaparia tunnetuista<br />

turkulaisista henkilöistä, rakennuksista ja<br />

tuotteista.<br />

– Pelin toteuttamisessa korostui Turkuseurassa<br />

vallitseva yhteisöllisyyden voima, kun<br />

ideoijina ja tekijöinä olivat meidän työntekijöiden<br />

lisäksi jäsenet ja vapaaehtoiset,<br />

kertoo Leskinen.<br />

Vuonna 2020 julkaistiin Manu-tuotesarja<br />

kunnianosoituksena edesmenneelle turkulaiselle<br />

presidentille Mauno Koivistolle.<br />

Tuotesarja koostuu muun muassa mukeista,<br />

lakuista, kangaskasseista, paidoista ja haalarimerkeistä.<br />

”Kirja on suunniteltu niin,<br />

että se säilyy käytössä<br />

kauan. Turku-kuvia on<br />

hauska värittää ja Napen<br />

hukkaamia haarukoita<br />

jännittävää etsiä koko<br />

perheen voimin<br />

– Fundeerasin uutta Turku-tuotetta eräänä<br />

kauniina turkulaisena kesäiltana. Mieleen tuli<br />

yhtäkkiä presidentti Urho Kekkonen ja hänen<br />

ympärilleen suunnitellut tuotteet. Sitten se<br />

iski: nyt tehdään Manut!, kertoo Leskinen.<br />

Tuotesarjan on piirtänyt turkulainen graafikko<br />

Teemu Kaitanen. Hän on myös toteuttanut<br />

Turku-muistipelin visuaalisen ilmeen sekä piirtänyt<br />

uuden lastenkirjan.<br />

KUI Design tuotteisti piispiksen<br />

Vuonna 2007 Manillan vanhaan tehdaskiinteistöön<br />

avautui KUI Design -niminen työhuone ja<br />

sen yhteyteen pieni putiikki, jossa opiskeluystävät<br />

Anna Hormio ja Rebekka Ketola suunnittelivat<br />

persoonallisia Turku-tuotteita. Nykyään<br />

design-yrityksen valikoimassa on erilaisia sisustustuotteita,<br />

vaatteita ja asusteita.<br />

Keväällä <strong>2022</strong> KUI Design julkaisi Piispis-tuotesarjan,<br />

jonka on ideoinut kuosi- ja tuotesuunnittelusta<br />

vastaava Henna Jaakkola.<br />

– Idea piispiksestä oli muhinut minulla jo pari<br />

vuotta. On hauska juttu, että Turussa on piispanmunkki,<br />

mutta muualla berliininmunkki.<br />

Se kertoo turkulaisuudesta ja turkulaisista<br />

aika paljon, naurahtaa Jaakkola.<br />

Turussa leivonnaista kutsutaan piispanmunkiksi,<br />

koska täällä sijaitsi Suomen ensimmäinen<br />

piispanistuin. Muualla herkkua kutsutaan berliininmunkiksi.<br />

Lopullisen lähtölaukauksen tuotteiden luomiselle<br />

Jaakkola sai, kun eräs asiakas etsi pojalleen<br />

piispis-tarroja. Munkin visuaalisen ilmeen<br />

keksimisen jälkeen Jaakkola ja Hormio lähtivät<br />

yhdessä ideoimaan tuotesarjaa. Piispis-kuosin<br />

saivat muun muassa kukkarot, parkkikiekot,<br />

tarjottimet, kortit ja korvikset. FF<br />

E Turkuseura julkaisee vuosittain vähintään yhden<br />

uuden Turku-tuotteen.<br />

H Turussa on paljon tekijöitä, jotka suunnittelevat<br />

Turku-rakkautta hehkuttavia tuotteita.<br />

Åbo vår stad N o 3/<strong>2022</strong> 5

Johanna Hörkkö toi Turun<br />

kaupunginosat julisteisiin<br />

”Ihmiset innostuivat,<br />

kun he tunnistivat<br />

kalenterista taloja ja<br />

kotejaan. Siitä syntyi<br />

idea, että kuvat voisivat<br />

toimia myös julisteina.<br />

Helsingissä asuessaan ja joulun lähestyessä<br />

graafikko Johanna Hörkkö muisteli Vanhan<br />

Suurtorin joulumarkkinoita, Turun tuomiokirkon<br />

kauneimpia joululauluja sekä Kauppahallin<br />

jouluisia tuoksuja. Pian Turkuun muutettuaan<br />

hän toteutti ensimmäisen Turku-joulukalenterin,<br />

jossa oli kuvattuna keskustan alueen<br />

rakennuksia. Kalenterin pohjalta syntyi ajatus<br />

kaupunginosajulisteista.<br />

– Ihmiset innostuivat, kun he tunnistivat kalenterista<br />

taloja ja kotejaan. Siitä syntyi idea, että<br />

kuvat voisivat toimia myös julisteina, muistelee<br />

Hörkkö.<br />

1.<br />

1. KUI Designin Piispistuotesarja<br />

julkaistiin<br />

keväällä <strong>2022</strong>.<br />

2. Piispis-keittiöliina<br />

on osa sarjaa.<br />

3. Johanna Hörkön<br />

uusimmassa julisteessa<br />

on Hirvensalo.<br />

4. Maistuisiko<br />

Posankka-pipari?<br />

5. Henri Nevarin<br />

tuotteet löytyvät<br />

Turun Kauppahallista.<br />

6. Torolf Cederlöfin<br />

puinen Föri on yksi<br />

hänen suosituimmista<br />

tuotteistaan.<br />

Ensimmäisenä Hörkkö ikuisti asuinpaikkansa<br />

Pohjolan. Pian julisteeksi pääsivät myös Martti,<br />

Portsa ja koko Turku. Uusimmassa julisteessa<br />

on Hirvensalo.<br />

– Olen yrittänyt valita kuviin kaupunginosille<br />

tyypillisimpiä ja tunnistettavimpia rakennuksia,<br />

Hörkkö sanoo.<br />

6.<br />

2.<br />

3.<br />

Torolf Cederlöfin puinen Föri<br />

syntyi asiakkaan toiveesta<br />

Paraisilla asuva Torolf Cederlöf alkoi eläkkeelle<br />

jäätyään pohtia, mitä kaikkea lisääntyneellä<br />

vapaa-ajallaan tekisi. Pian syntyi idea lelujen<br />

valmistamisesta omille lapsenlapsilleen.<br />

4.<br />

5.<br />

Nikkarointi ja lelujen valmistus olivat Cederlöfille<br />

täysin uusi aluevaltaus. Malliksi nousivat<br />

lapsuusajan puulelut ja ensimmäinen lelu sai<br />

kuorma-auton muodon.<br />

Nikkaroinnin yhteydessä syntyi into muidenkin<br />

lelujen valmistamiseen. Kuorma-auton kaveriksi<br />

tulivat muun muassa pikkuautot, veneet, norsut,<br />

keltainen lautta ja myöhemmin myös Föri.<br />

– Olin kauppakeskus Hansassa myymässä<br />

tuotteitani ja puulautan nähtyään eräs asiakas<br />

kysyi, voisinko tehdä puu-Förin. Eihän siitä<br />

aluksi tullut mitään, mutta hetken yrittämisen<br />

jälkeen onnistuin, kertoo Cederlöf.<br />

Nyt Föri on yksi Cederlöfin suosituimmista<br />

tuotteista. FF<br />

6<br />

Suomen Turku N o 3/<strong>2022</strong>

TUNNELMALLISTA<br />

JOULUNAIKAA<br />

SCANDIC HAMBURGER BÖRS<br />

Saisiko olla omaa aikaa joulun vilskeestä – hotelliloma ilman herätyskelloa<br />

tai herkullinen joululounas? Vai kiinnostaako helppo, stressitön ja<br />

ikimuistoinen jouluaatto ikonisessa hotellissamme.<br />

Tervetuloa viettämään joulua kanssamme!<br />

scandichotels.fi/joulu<br />

Åbo vår stad N o 3/<strong>2022</strong> 7

Posankka sai oman<br />

tuoteperheen<br />

Turun virallisen kaupunkieläimen<br />

tittelin saaneen Posankan tuntee<br />

jokainen turkulainen. Kumiankan<br />

ja marsipaanipossun risteytyksen<br />

on suunnitellut Alvar Gullichsen.<br />

Turun maamerkiksi noussut Posankka<br />

asustaa Helsingintien varrella<br />

ja toivottaa Turkuun saapuvat<br />

tervetulleiksi.<br />

Patsaan ympärille on rakentunut<br />

kokonainen tuoteperhe, joka sisältää<br />

muun muassa Posankkakuvalla<br />

varustettuja paitoja ja<br />

lippiksiä, piparimuotteja sekä<br />

kylpyposankan. Ankkapossun on<br />

tuotteistanut turkulainen yrittäjä<br />

Kristiina Winter.<br />

– Posankka on mielestäni aina<br />

ollut hauska ja hurmaava hahmo.<br />

Idea tuotteista syntyi Tukholmassa<br />

keväällä 2016, kun opiskelukavereiden<br />

kanssa mietimme, miten<br />

hauskaa olisi, jos Posankasta<br />

saisi tehtyä matkamuistoja, kertoo<br />

Winter.<br />

Ensimmäiset tuotteet tulivat<br />

markkinoille toukokuussa 2019,<br />

Posankan 20-vuotisjuhlan kunniaksi.<br />

Samana vuonna Posankka<br />

nimettiin myös Turun viralliseksi<br />

kaupunkieläimeksi ja järjestettiin<br />

ensimmäinen varainkeruutapahtuma<br />

Posankka Race, jossa<br />

Aurajokeen vapautetaan 4 000<br />

pientä Posankkaa. Tapahtuma<br />

järjestettiin yhteistyössä Pidä<br />

Saaristo Siistinä ry:n, Turun kaupungin<br />

ja Varsinais-Suomen Pelastuslaitoksen<br />

kanssa.<br />

Wanha Turku -kauppa<br />

tarjoaa palan nostalgiaa<br />

Turun Kauppahallissa sijaitsee<br />

nostalgisia Turku-tuotteita myyvä<br />

Wanha Turku -kauppa. Kauppaa<br />

pitää naantalilainen Henri Nevari.<br />

– Perustin vuonna 1998 Naantaliin<br />

Wanha Naantali -kaupan.<br />

Viiden vuoden päästä kuulin<br />

Joulukaupunki Turku -kampanjasta<br />

ja sain idean perustaa Turun<br />

Kauppahalliin oman kaupan,<br />

kertoo Nevari.<br />

Idean omien tuotteiden tekoon<br />

Nevari sai, kun hän huomasi<br />

Naantalin kaupassaan, että paikalliset<br />

matkamuistot ovat kysyttyjä.<br />

Naantali-tuotteista tehtiin<br />

myös Turku-versiot. Nevarin omia<br />

tuotteita ovat muun muassa makukahvit,<br />

makeiset, teet ja magneetit.<br />

●<br />

8<br />

Suomen Turku N o 3/<strong>2022</strong>

Föripuarist föli!<br />

Testissä Föripuodin tuotteet<br />

Turku-ristipistotyöpaketti<br />

Idean Turku-rakkautta hehkuttavan<br />

tuotteen tekoon sai Turkuseuran<br />

toiminnanjohtaja Kati Leskinen.<br />

Turun vaakuna -aiheisen<br />

ristipistotyön tekemispaketin mallina<br />

on Leskisen vuosia sitten Ekotorilta<br />

löytämä Turku-seinäkoriste,<br />

jolla hän sisusti aikoinaan myös<br />

työpisteensä Tampereella asuessaan<br />

– ja herätti pahennusta. Tekemispakettia<br />

on ollut toteuttamassa<br />

Turkuseuran vapaaehtoinen, paljon<br />

käsitöitä tekevä Riitta Syrjäsuo.<br />

Vaakunatyön tekemiseen ei tarvita<br />

aiempaa käsityökokemusta, vaan<br />

tee se itse -paketti on helppo tapa<br />

tehdä hauska Turku-aiheinen sisustusjuttu<br />

kotiin – tai antaa lahjaksi.<br />

Käsityöfiiliksen nostattamiseksi voi<br />

tehdessä kuunnella samalla vaikka<br />

Ressua tai Mattia ja Teppoa. Paketti<br />

sisältää selkeät ohjeet ja kaikki<br />

tarvikkeet.<br />

Lasten matkaopas Turkuun –<br />

Nappe Naakan matkassa<br />

Miksi Turussa syödään piispiksiä,<br />

mistä Aurajoki sai alkunsa ja kuka<br />

toikaan haarukat Turkuun? Lasten<br />

matkaopas Turkuun – Nappe Naakan<br />

matkassa (<strong>2022</strong>, Turkuseura)<br />

tarjoilee värittämisen ja tehtävien<br />

lisäksi hauskoja tietoiskuja Turusta.<br />

Kirjaa voi lukea tarinana lapsille,<br />

jotka eivät vielä osaa itse lukea.<br />

Isommille lapsille on tarjolla pisteenyhdistämis-<br />

ja laskutehtäviä. Napelle<br />

on tärkeää, ettei kukaan jää yksin.<br />

Kirjassa Nappe ystävystyy Aurajoen<br />

rannassa yksin tallustelevan Pouta<br />

Pulun kanssa. Matkan varrella tavataan<br />

myös Napen muut kaverit Tytsy<br />

Sorsa, Roope Lokki ja Rairai Riikinkukko.<br />

Kirjan kautta lapset pääsevät<br />

harjoittelemaan kaveritaitoja. Tekstiosiot<br />

ovat suomeksi, ruotsiksi ja<br />

englanniksi.<br />

Turku-muistipeli<br />

Turkulaisuus on tunnetila. Turkumuistipeliä<br />

(2021, Turkuseura) pelatessa<br />

voikin löytää tunteen tai muiston,<br />

joka liittyy kortin aiheeseen.<br />

36 kuvaparia tunnetuista turkulaisista<br />

henkilöistä, rakennuksista ja<br />

tuotteista kannustaa fiilistelemään<br />

Turkua. Pakkaus sisältää tietoiskun<br />

jokaisesta kortista, joten pelatessa<br />

oppii samalla lisää Suomen Turusta<br />

– ja vieläpä suomeksi, ruotsiksi<br />

ja englanniksi. Kaikenikäisille suunnatun<br />

klassikkopelin ensimmäinen<br />

painos myytiin loppuun parissa päivässä,<br />

kun turkulaiset hullaantuivat<br />

uudesta Turku-tuotteesta. Peli on<br />

turkuseuralainen taidonnäyte: sen<br />

toteuttamisessa korostui yhdistyksessä<br />

vallitseva yhteisöllisyyden<br />

voima, kun ideoijina ja tekijöinä olivat<br />

työntekijöiden lisäksi jäsenet ja<br />

vapaaehtoiset.<br />

Kati Leskinen<br />

Åbo vår stad N o 3/<strong>2022</strong> 9

Flika<br />

te<br />

puttomalt Koton sanottavan marjanpoimjoit Käskytettävän<br />

ntus<br />

tisiva<br />

namilt<br />

sälyne<br />

attava<br />

ollai<br />

enik<br />

hno<br />

pimät<br />

skustas<br />

anos<br />

lvel<br />

semp<br />

ulaisel<br />

rsinaine<br />

mato<br />

ppymät<br />

mone<br />

iäläk<br />

llato<br />

remmi<br />

krillei<br />

ama<br />

astava<br />

kke<br />

Millo Mimmottos Velkaantunu Hillakoritte luannikast Ollenkka<br />

Poikkatte Föli Kui MEnos Perunittem Hullumaine Ket<br />

Flatkuta Uumapaikast Mont Herrasväkkettem Kaikkest Noitten<br />

Maijan murremöötti<br />

Ruakoto<br />

Sarjassa Turkuseuran murreasiantuntija, professori emerita Maija Grönholm avaa Turun murteen<br />

historiaa ja nykytilaa. Nyt fundeerataan puhutun turun kielen erikoisuuksia, kuten tyypillisiä<br />

kysymyssanoja ja kieltosanalla alkavia lauseita.<br />

Puhutussa Turun murteessa<br />

esiintyy monia poikkeamia yleiskielen<br />

lausemuodoista. Erityisen<br />

paljon puheessa vilisee vaillinaisia<br />

lauseita eli niin sanottuja<br />

ellipsejä: Mitäs kolesteroli näist<br />

pullist tykkä? [Vastaus]: Öljyl.<br />

Ei voita. Tavallisimmin lauseista<br />

puuttuu vain predikaattiverbi:<br />

Olik teit sisaruksi sit viäl koton?<br />

[Vastaus]: Ei. Mää yksistä. Tyypillistä<br />

on myös se, että kieltoverbi<br />

jää usein puheesta pois:<br />

Mää niit lukui ny muista.<br />

Kysymyslauseissa turkulaisten<br />

tavallinen kysymyssana on kui<br />

tarkoittaen minkä takia: Kui sun<br />

konttis o lintas? Kui sun kukkasessas<br />

on noim pal kukostuksi?<br />

Kuin te voitte olla noi frekki? Kui<br />

varte sää munst tykkät? Kui sä<br />

tommottos plassutat ku sä syät?<br />

Toispaikkakuntalaiset ovatkin<br />

ruvenneet haukkumaan Turun<br />

murretta “kui-kui-kieleksi".<br />

Turussa myös normaali väitelause<br />

voi muuttua kysymykseksi,<br />

kun lauseeseen lisätään sana<br />

vai: Sää olit eilä elokuvis, vai?<br />

Se homma oli iha väliaikast sul,<br />

vai? Vai-sanaa käyttämällä voidaan<br />

loiventaa myös ilmauksen<br />

muuten jyrkkää sävyä.<br />

Misä<br />

jollai<br />

Koltiaissi<br />

Onk<br />

prohtama<br />

Valla<br />

Rupes Sääki Vähä Uumanpaikast Sukkelamp Jokirannas<br />

10 Suomen Turku N o 3/<strong>2022</strong><br />

Kui varte sää munst tykkät?<br />

Vai voi vastata myös yleiskielen<br />

ko-päätettä: Hän oli säveltäjä.<br />

[Kuulija]: Säveltäjä vai? Joskus<br />

vai-sanan käytöllä pelataan aikaa<br />

vastauksen harkitsemiseen:<br />

Asuk sääki Nummempakkal?<br />

[Vastaus]: Ai mää vai?<br />

Muille kuin turkulaisille tuottavat<br />

ymmärtämisongelmia myös<br />

kieltosanalla alkavat kysymykset,<br />

joissa korostetaan kohteliasta<br />

sävyä: Ei sul pootoora<br />

men? Ei sunka tämä [bussi] vaa<br />

Pitkämäkke men? Ei hiukam<br />

piänempi mönjämine riittäis?<br />

Myös puhelimessa kielteinen<br />

kysymys on tavallinen: Ei isäntä<br />

itte olis koto? Turun terveyskeskusten<br />

hauskoissa julisteissakin<br />

herätellään turunkielisillä positiivisilla<br />

mielleyhtymillä turkulaisia<br />

liikkumaan: Et sä mittä enemmä<br />

liikku haluis?<br />

Kohteliaisuutta korostavia kysymystapoja<br />

on muitakin. Yksi sellainen<br />

on menneen aikamuodon<br />

käyttäminen nykyhetkestä puhuttaessa:<br />

Olik tämä maaham<br />

puronnu vanttu teijä? Tulik teil<br />

vaan kaffe vai kaffe ja formu?<br />

Saik olla viäl jotta muuta?<br />

Jos-sivulauseilla voidaan myös<br />

tyylillisesti ilmentää varovaista,<br />

ehdollista käskyä: Jos sä viitteisit<br />

kirjotta nimes tänne alas.<br />

Jos sä nyt tulsit tännek kamarim<br />

pualel.<br />

Edellä esitetyt lausemuodot ovat<br />

edelleenkin tavallisia kaikenikäisten<br />

turkulaisten puheessa.<br />

Kieltoverbiellipsejä tunnetaan<br />

muissakin suomen murteissa,<br />

mutta eniten juuri lounaismurteissa.<br />

Turussa tavalliset ilmausta<br />

lieventävät kielteiskysymykset<br />

ja kohteliaisuuden imperfektit<br />

(muun muassa kauppojen<br />

ja virastojen kielessä) ovat<br />

mitä todennäköisimmin lainavaikutusta<br />

ruotsin kielestä. ●<br />

Maija Grönholm<br />

Kirjoittaja on Turkuseuran<br />

murreasiantuntija, joka<br />

kerää ja tutkii Turun<br />

murretta toispualt ja<br />

tältpualt jokke ja tykkää<br />

“kaikkest enempi Turu<br />

murtte nuatist ja<br />

hauskasist sanoist”.<br />

Lähteet:<br />

Grönholm, Maija - Laukkanen, Esa.<br />

Ruvetas prohtama. Turun murretta<br />

aahollista ööväriin, Turku 2017<br />

Suojanen, M. K., Mitä Turussa<br />

puhutaan. Turku 1985<br />

Ainaki<br />

On<br />

Kalastam<br />

Tommott<br />

IAnkaik<br />

Toispua<br />

Hiano<br />

Sillai<br />

Ruokkimise<br />

Rappus<br />

Päältpäi<br />

Pihalt<br />

Sanos<br />

Anneta<br />

Tykäny<br />

Sanosiv<br />

Kääntän<br />

Vihane<br />

Huama<br />

Jottai<br />

Ollenkka<br />

Häppem<br />

Kippama<br />

suurTori<br />

Mihink<br />

Sanosiva<br />

kyt

ä<br />

k<br />

as<br />

is<br />

kine<br />

l<br />

Kadonneen Turun jäljillä<br />

Corona syntyi Raunistulan Sorvimolla<br />

Halpojen huonekalustojen valmistamisen lisäksi O.Y Huonekalutehdas ja Sorvimolla tehtiin jojoja<br />

ja Corona-nippapelejä. Turkulaistuotteita vietiin myös ulkomaille, kunnes iski lama.<br />

s<br />

is<br />

Aurajoen rannalla, Lonttisissa Airikinkadun<br />

varrella valmistettiin huonekaluja sekä sorvattiin<br />

muun muassa kaulimia, puisia verhotankoja<br />

ja -renkaita ja pakettinappuloita. Kuvat<br />

Turun museokeskus, Mauno Mannelin 1932.<br />

a<br />

y<br />

ät<br />

l<br />

l<br />

ä<br />

täs<br />

Puusepät Emil Hongisto, Johan Heino ja Oskar<br />

Paasikivi sekä Oskar Leino perustivat<br />

vuonna 1917 Laine & K:nit Huonekaluliikkeen.<br />

Emil Hongisto oli perustajista kaikkein kokenein<br />

puuseppä. Hän oli ollut 16-vuotiaasta lähtien<br />

töissä J. G. Pahlmanin puusepänliikkeessä ja<br />

työskennellyt myös Turun veneveistämössä.<br />

Yrityksen nimi vaihtui vuonna 1926 O.Y Huonekalutehdas<br />

ja Sorvimoksi. Uusi osoite oli Raunistulan<br />

Neljäs linja 12 eli Aurajoen rannalla nykyosoitteessa<br />

Airikinkatu 1.<br />

Yritysideana oli halpojen, mutta käytännöllisten<br />

huonekalustojen valmistaminen. Sorvimo, kuten<br />

liikettä lyhyesti kutsuttiin, oli mukana Turun messuilla<br />

vuonna 1929. Yrityksen toimintaa kuvailtiin<br />

tuolloin lehdessä näin: “Siellä on halpoja kalustoja,<br />

mutta siitä huolimatta varsin hauskoja, lujia<br />

ja käytännöllisiä. On paljon väkeä, joiden varat<br />

eivät riitä kalliiden huonekalujen hankkimiseen,<br />

joten on vallan hyvä asia, että täällä on tehdas,<br />

joka valmistaa erityisen huokeitakin kalustoja.”<br />

1920-luvulla huonekalumarkkinoita hallitsivat<br />

pääasiassa erilaiset kalustokokonaisuudet. Sorvimolta<br />

sai ostaa myös yksittäisiä tuoleja ja pöytiä,<br />

sillä kalustojen osat oli erikseen hinnoiteltu.<br />

Tehdas pyrki saamaan huonekalujaan myös vientiin.<br />

Yrityksistä huolimatta tärkeimmät vientituotteet<br />

taisivat kuitenkin olla pakettien sitomiseen<br />

käytetyt, noin viiden senttimetrin mittaiset pakettinappulat,<br />

joissa oli sorvattu ura narua varten,<br />

sekä Yo-Yo-pelit eli jojot, joita vietiin Englantiin.<br />

Vuoden 1926 joulumyyntiin Sorvimo valmisti uutta<br />

Corona-nimistä nippapeliä. Peli-idea oli saatu<br />

aiemmin Saksasta Leipzigin messuilta. Kaksi<br />

vuotta myöhemmin Helsingin Sanomat uutisoi<br />

ensimmäisistä Suomessa järjestetyistä nippapelin<br />

mestaruuskisoista. Osallistujia oli 26: toiset<br />

pelasivat sormin nippaamalla, toiset sauvoilla.<br />

Sorvimo oli lahjoittanut pelejä palkinnoiksi. Peli<br />

tunnetaan nykyään Korona-nimellä.<br />

Sorvimo oli myös sisustaja. Esimerkiksi Martin<br />

kirkon penkit ovat tiettävästi sen valmistamia. Yritys<br />

valmisti kieltolain jälkeen vuonna 1932 myös<br />

sisustukset kolmeen Turkuun tuolloin avattuun<br />

uuteen väkijuomaliikkeeseen, Alkoon.<br />

Suuri talouslama vaikeutti Sorvimon toimintaa –<br />

rakentaminen hiipui ja samalla romahtivat huonekalumarkkinat.<br />

Yritys työllisti parhaimmillaan 70<br />

henkeä, mutta toiminta loppui viennin tyrehtymiseen<br />

ja kannattamattomuuteen. Tehdas lopetettiin<br />

vuonna 1938.<br />

Korona-pelien valmistus siirtyi toiselle yritykselle<br />

Helsinkiin. Sorvimon valmistamia pelejä saattaa<br />

vielä löytyä turkulaiskodeista, kuten myös huonekaluja.<br />

●<br />

Sanna Kupila<br />

Kirjoittaja on Turun museokeskuksen<br />

tutkija, joka on<br />

kiinnostunut turkulaisesta<br />

teollisuushistoriasta.<br />

Åbo vår stad N o 3/<strong>2022</strong> 11

Tuomiokirkko<br />

Turun tuomiokirkko<br />

tunteita herättävä korjauskohde<br />

Teksti: Pirjo Peltoniemi<br />

Kuvat: Ari Heinonen, Esko Keski-Oja<br />

Turun tuomiokirkon rakentaminen aloitettiin 1200-luvun lopulla.<br />

Sen jälkeen kirkon historia on ollut lähes jatkuvaa rakentamista ja korjaamista.<br />

Nyt suunnitellaan remonttia, joka valmistuisi vuonna 2028.<br />

Konservaattori Juha Turtiainen muistaa<br />

hyvin Turun tuomiokirkon edellisen<br />

remontin 1970-luvulla. Hän<br />

työskenteli aluksi puolalaisten konservaattoreiden<br />

oppipoikana ja sai tehdä<br />

puhdistus- ja paikkaustöitä.<br />

– Osa puolalaisista oli erikoistunut freskoihin,<br />

osa oli kivikonservaattoreita. Sain<br />

loistavan koulutuksen heiltä ja siitä olen<br />

vieläkin kiitollinen, sanoo juuri eläkkeelle<br />

jäänyt Turtiainen.<br />

Kirkon kävijätkin ovat jääneet konservaattorin<br />

mieleen – erityisesti kesällä 1977<br />

pääovelle ilmestynyt harmaapäinen herrasmies,<br />

joka kyseli kohteliaasti kirkkovierailua.<br />

– Sanoin, että ikävä kyllä täällä tehdään<br />

korjaustöitä, joten kirkkoon ei pääse. Mies<br />

puuskahti, että tuomiokirkko on aina remontissa,<br />

kun hän yrittää vierailla siellä.<br />

Hän kertoi yrittäneensä kirkkoon edellisen<br />

kerran vuonna 1927.<br />

Turun ja Kaarinan seurakuntien intendentti<br />

emerita Riikka Kaisti oli myös mukana<br />

tuomiokirkon korjauksissa 1970-luvulla.<br />

Hän siirtyi Turun linnan korjaustöistä tuomiokirkkoon<br />

tutkimussihteeriksi.<br />

Kaisti tuntee tuomiokirkosta joka nurkan:<br />

holvit, kappelit, seinämaalaukset, freskot<br />

sekä haudat ja arkut. Elämäntyöstään kirkossa<br />

hän on kirjoittanut kaksi teosta.<br />

– Tutkijoille tämä on ollut vaikea kirkko,<br />

koska tätä on rakennettu pikkuhiljaa ja eri<br />

aikoina syntyneitä yksityiskohtia on lukuisia,<br />

Kaisti kertoo.<br />

1970-luvun korjaustöissä parannettiin<br />

muun muassa tekniikkaa ja lisättiin paloturvallisuutta.<br />

Vahtimestarit pystyivät remontin<br />

jälkeen säätelemään valaistusta<br />

ja kellojen soittoa sakastiin rakennetusta<br />

ohjauskeskuksesta.<br />

Tornin huipun kuparikate oli uusittu<br />

1960-luvun lopulla ja 70-luvulla loputkin<br />

katot uusittiin. Vanhaa katetta purettaessa<br />

huomattiin niissä käytetyn kuparin<br />

olevan epäpuhdasta ja sen sulatuksessa<br />

saatiin erotetuksi kultaa sekä hopeaa.<br />

Materiaaleista valmistettiin myöhemmin<br />

ehtoollispikareita sekä arkkitehti Ola Laihon<br />

suunnitelmien mukaan pääkuorissa<br />

nykyisin sijaitseva kastemalja. Myös kirkon<br />

tornia korjattiin, koska painavat, heiluvat<br />

kirkonkellot olivat heikentäneet tornin<br />

rakenteita, Kaisti sanoo. FF<br />

Turun tuomiokirkon<br />

vaiheita:<br />

1276 1300<br />

1318<br />

Tuomiokapituli<br />

perustetaan.<br />

Tuomiokirkko<br />

vihitään<br />

käyttöön.<br />

Novgorodilaiset<br />

hävittävät<br />

tuomiokirkon.<br />

1338-1366<br />

Hemming Turun<br />

piispana. Kirkko<br />

korjataan. Tornin<br />

rakentaminen<br />

alkaa.<br />

12 Suomen Turku N o 3/<strong>2022</strong>

Stålhandsken eli Sielujen<br />

kappeli on rakennettu<br />

1400-luvulla. Kappelissa<br />

on suomalaisen ratsuväen<br />

päällikön Torsten Stålhandsken<br />

(k. 1644) hauta ja<br />

hänen puolisonsa Kristina<br />

Hornin (k. 1673) hautamonumentti.<br />

Åbo vår stad N o 3/<strong>2022</strong> 13

1429<br />

Kirkko<br />

palaa.<br />

Kirkkoa laajennetaan ja korotetaan.<br />

1420-1520<br />

1412-1450<br />

Maunu<br />

Tavast Turun<br />

piispana.<br />

1539-1557<br />

Mikael<br />

Agricolan<br />

toiminta<br />

uskonpuhdistajana.<br />

1583-1625<br />

Erik Sorolainen<br />

Turun piispana.<br />

1656<br />

Tornin<br />

huippu ja<br />

ulkokatot<br />

palavat.<br />

Notre Dame ja Uppsala korjauskomiteoiden<br />

esikuvina<br />

Turun tuomiokirkon ainutlaatuisuus johtuu ainakin<br />

osittain turkulaisten perusteellisuudesta,<br />

köyhyydestä ja Turun palon jälkeen myös<br />

riitaisuudesta.<br />

Kirkko tuhoutui pahoin vuoden 1827 tulipalossa<br />

ja rahanpuutteen vuoksi sitä korjattiin<br />

vähitellen. Kirkkoon rakennettiin nykyinen<br />

Carl Ludvig Engelin piirtämä torninhuippu ja<br />

uudet vesikatot, hankittiin urut ja koristettiin<br />

pääkuori freskoilla.<br />

1800-luvun jälkipuoliskolla oli sivukappelien<br />

vuoro. Silloin työtä ohjasi kansallisromanttinen<br />

ajatus nostaa esiin kansan loistokasta<br />

historiaa piispoineen, kuningattarineen ja<br />

sotapäälliköineen. Esikuvana arvovaltaisella<br />

turkulaisella korjauskomitealla oli Pariisin<br />

Notre Dame -kirkon restaurointi.<br />

– Sittemmin asetettiin Keisarillinen komitea<br />

suunnittelemaan koko kirkon restaurointia<br />

ja keisari myönsi siihen huomattavan määrärahan.<br />

Komitea matkusti katsomaan goottilaiseksi<br />

katedraaliksi uudistettua Uppsalan<br />

tuomiokirkkoa ja ehdotti tuomiokirkon uudistamista<br />

sen mukaan, kertoo Kaisti.<br />

Nuoret suomalaiset arkkitehdit Lars Sonck,<br />

Bertel Jung, Herman Gesellius ja Armas<br />

Lindgren nostivat kuitenkin ankaran polemiikin<br />

komitean ehdottamaa restaurointisuunnitelmaa<br />

vastaan. Heidän mielestään ympäri<br />

Eurooppaa oli aivan liikaa esimerkkejä kirkkojen<br />

ja linnojen kunnostustöistä, joissa aikaisempia<br />

rakennusvaiheita ei kunnioitettu.<br />

– He vaativat, että monen sadan vuoden rakennusvaiheiden<br />

pitää näkyä kirkon uudessa<br />

kuosissa. Kiistely jatkui niin pitkään, että<br />

keisari kyllästyi riitaan, perui rahoituksen ja<br />

hanke raukesi vuosikymmeniksi.<br />

” Tutkijoille tämä on ollut<br />

vaikea kirkko, koska tätä<br />

on rakennettu pikkuhiljaa<br />

ja eri aikoina syntyneitä<br />

yksityiskohtia on lukuisia.<br />

Konservaattori<br />

Juha Turtiainen on<br />

ollut uransa aikana<br />

restauroimassa<br />

lukuisia Turun<br />

kirkkoja.<br />

Turun ja Kaarinan<br />

seurakuntien<br />

intendentti emerita<br />

Riikka Kaisti oli<br />

mukana tuomiokirkon<br />

korjauksissa jo<br />

1970-luvulla.<br />

14 Suomen Turku N o 3/<strong>2022</strong>

1784<br />

1681<br />

Tuhoisa<br />

tuomiokirkon<br />

ja kaupungin<br />

tulipalo.<br />

1738<br />

Tornin huippu<br />

palaa salaman<br />

sytyttämänä.<br />

1760-1804<br />

Tuomiokirkkoon<br />

hautaaminen kielletään.<br />

Porthanin aika Turun akatemiassa.<br />

Kemiönsaaren viljelijän<br />

poika pelastajaksi<br />

Restaurointiin päästiin vasta itsenäisessä Suomessa<br />

1920-luvulla. Merkittävään asemaan<br />

restauroinnissa nousi kemiönsaarelaisen viljelijäperheen<br />

poika Amos Andersson, josta<br />

kasvoi upporikas liikemies, sanomalehtimies,<br />

poliitikko ja taiteen ja kulttuurin merkittävä lahjoittaja.<br />

Turun tuomiokirkko oli Amokselle sydämen<br />

asia ja hänen mielestään valtion piti olla restauroinnin<br />

maksumiehenä. Anomuksista huolimatta<br />

rahaa ei herunut. Niinpä Andersson päätti<br />

ryhtyä poliitikoksi ja asettui ruotsalaisen kansanpuolueen<br />

ehdokkaaksi Turussa. Vaaliteemana<br />

oli Turun tuomiokirkon korjaus ja höyrylaivayhteyden<br />

saaminen Turusta Tukholmaan.<br />

– Tuomiokirkko on turkulaisille rakas. Osa ei<br />

sallisi mitään muutoksia ja ajattelee, että kirkko<br />

on museo.<br />

Suunnittelutyöskentelyä johtavan tuomiorovastin<br />

mukaan ajatuksia ja ideoita kerätään<br />

ensin henkilöstöltä. Sitten kartoitetaan kirkkoa<br />

eri tavoin käyttävien eli esimerkiksi kuorojen,<br />

oppaiden ja partiolaisten tarpeet. Lopuksi kuullaan<br />

suuren yleisön mielipiteitä. Tuomiokirkossa<br />

on jo toivepaatti, minne voi sujauttaa oman<br />

mielipiteensä. Kirkko järjestää yleisölle myös<br />

tilaisuuksia. FF<br />

Andersson pääsi äänivyöryllä eduskuntaan.<br />

Kun valtiolta ei edelleenkään herunut rahaa,<br />

Andersson varasi omin varoin erikoisjunan ja<br />

toi pääkaupungista presidentti Relanderin, ministereitä,<br />

kansanedustajia ja liikemiehiä Turun<br />

tuomiokirkkoon.<br />

– Operaation seurauksena rahat saatiin ja tuomiokirkko<br />

korjattiin Suomen arvokkaimmaksi<br />

rakennukseksi. Myös laivayhteys Tukholmaan<br />

toteutui, Kaisti kertoo.<br />

“Tuomiokirkko on turkulaisille rakas”<br />

Nyt suunniteltavan remontin olisi tarkoitus valmistua<br />

ensimmäisenä adventtina vuonna 2028<br />

eli ennen Turun 800-vuotisjuhlia. Asiantuntijoiden<br />

lisäksi kirkon tulevaisuus puhuttaa jo suurta<br />

yleisöäkin.<br />

– Olen saanut runsaasti sähköpostia ja jotkut<br />

soittavatkin. Yhteydenottajilla on yksi sanoma:<br />

kirkon torniin pitäisi päästä eikä penkkejä saisi<br />

vaihtaa tuoleihin, kertoo tuomiorovasti Aulikki<br />

Mäkinen.<br />

Remontin suunnittelutyöskentelyä johtaa tuomiorovasti<br />

Aulikki Mäkinen. Tuomiokirkossa on jo toivepaatti, minne<br />

voi sujauttaa oman mielipiteensä turkulaisille rakkaan<br />

kirkon remontista.<br />

Åbo vår stad N o 3/<strong>2022</strong> 15

H Tott-suvun kappeliin on haudattu Kaarina Maununtyttären<br />

tytär Sigried Vaasa ja tämän poika Åke Tott<br />

ja hänen molemmat vaimonsa, Sigrid Bjelkke ja<br />

Christina Brahe.<br />

G Tuomiokirkossa sijaitsee parhaillaan pyhiinvaelluskeskus,<br />

josta on tullut tuomiorovasti Aulikki Mäkisen<br />

mukaan pääosin hyvää palautetta.<br />

Katedraali lapsille ja lapsenlapsille<br />

Konservaattori Juha Turtiainen on ollut uransa<br />

aikana restauroimassa lukuisia Turun kirkkoja.<br />

Hänen mukaansa tuomiokirkon tekniikka on tullut<br />

tiensä päähän ja sitä pitää uusia. Turtiainen<br />

toivoo, että kirkko pysyy kuitenkin kirkkona.<br />

– Hiljentymis- ja levähdyspaikkoja saa olla, mutta<br />

mitään viihdekeskusta en hyväksy. Kohtuus kaikessa,<br />

hän sanoo.<br />

Turun ja Kaarinan seurakuntien intendentti emerita<br />

Riikka Kaisti ei teknisten korjausten lisäksi<br />

myöskään kaipaa uutta tuomiokirkkoon. Kaisti<br />

kritisoi muun muassa kirkkoon nyt sijoitettua, kalustein<br />

sisustettua pyhiinvaelluskeskusta.<br />

– Minkä ihmeen takia pyhiinvaelluskeskuksen pitää<br />

muistuttaa olohuonetta? Suurin osa ihmisistä<br />

hakee jatkuvuutta ja turvallista kirkkoa, Kaisti<br />

sanoo.<br />

Tuomiorovasti Aulikki Mäkinen kertoo, että pyhiinvaelluskeskus<br />

on yksi kokeilu ja että siitä on<br />

tullut pääosin hyvää palautetta. Hänen mukaansa<br />

tulevan remontin keskiössä on, miten tuomiokirkko<br />

voi muuttua historiaa kunnioittaen, mutta samalla<br />

tulevia sukupolvia kohti kurkottaen.<br />

– Me lähdemme siitä, että tämä on elävän uskon<br />

paikka ja seurakunnan toiminnan keskus. Museovirasto<br />

on samaa mieltä, että pitää kokeilla erilaisia<br />

ratkaisuja.<br />

Remontin laajuuden lisäksi rahoitus on vielä pääosin<br />

auki. Valtio on esittänyt neljän miljoonan euron<br />

rahoitusta.<br />

– Haluan nähdä, että yli 700 vuotta vanha katedraali<br />

soi seuraaville sukupolville. Tätä remonttia<br />

tehdään minun lapsilleni ja lapsenlapsille. Toivon,<br />

että he kokevat, että Turun tuomiokirkossa on<br />

kauneutta, pyhyyttä ja valoa, Mäkinen sanoo. ●<br />

Pirjo Peltoniemi<br />

Kirjoittaja on entinen<br />

Ylen tv-uutisten<br />

toimittaja. Eläkepäivinä<br />

hän jatkaa dekkareiden<br />

kirjoittamista.<br />

1803-1832<br />

Jakob<br />

Tengström<br />

Turun piispana,<br />

arkkipiispaksi<br />

1817.<br />

1827<br />

Turun palo.<br />

Lähde:<br />

Niitemaa, Esa<br />

Itämaan muisti. Turun tuomiokirkon<br />

tarinoita Ruotsin vallan aikaan<br />

(Kirjapaja 2017)<br />

16 Suomen Turku N o 3/<strong>2022</strong>

Tuhansien tarinoiden<br />

tuomiokirkko<br />

Tietokirjailija Timo Niitemaan mukaan Turun tuomiokirkko on<br />

ehdottomasti Suomen historiallisesti merkittävin rakennus.<br />

– Se on ainoa rakennus, joka on ollut olemassa koko Suomen<br />

historian ajan. Tapahtumat ennen tuomiokirkkoa kuuluvat jo<br />

esihistoriaan, Niitemaa sanoo.<br />

Hän on kirjoittanut Itämaan muisti. Turun tuomiokirkon tarinoita<br />

Ruotsin vallan aikaan -kirjan (Kirjapaja 2017), jossa kerrotaan,<br />

millaisia järkyttäviä ja uskomattomia tapahtumia Suomen<br />

vanhimmat seinät ovat todistaneet.<br />

– Ne ovat nähneet salakavalaa juonittelua, oppiriitoja, ryöstöjä,<br />

mahtisukujen taisteluja, petoksia, outoa bisnestä, takinkääntöjä,<br />

salatieteitä, magiaa ja väkivaltaista kuolemaa. Tuomiokirkosta<br />

onkin vuosisatojen saatossa kehkeytynyt myös<br />

tuhansien tarinoiden aarreaitta.<br />

Lue tuomiokirkon hurjista tarinoista<br />

Turkuseuran verkkosivuilla<br />

turkuseura.fi/ajankohtaista/<br />

Juhlimaan tulkaa, toivon täyttymistä...<br />

Gloria in excelsis Deo!<br />

Säkert och högklassigt boende<br />

I ÅBO DIAKONISTIFTELSES<br />

SERVICEHEM ESIKKO<br />

Uittamovägen 7, 20810 Åbo<br />

Ledigt en studio och en tvåa, välkommen<br />

att bekanta dig med våra lägenheter!<br />

Turvallista ja laadukasta asumista<br />

TURUN DIAKONIASÄÄTIÖN<br />

PALVELUTALO ESIKOSSA<br />

Uittamontie 7, 20810 Turku<br />

Vapaana yksiö ja kaksio,<br />

tervetuloa tutustumaan!<br />

Tilläggsinformation:<br />

Verksamhetsledare Anu Salmi<br />

040 184 0123<br />

turundiakoniasaatio.fi/pa-svenska<br />

Lisätietoja:<br />

Toiminnanjohtaja Anu Salmi<br />

040 184 0123<br />

turundiakoniasaatio.fi<br />

Vuokra-asuntoja myös Vanhustentalo Vuokossa, Katteluksenkatu 1!<br />

turuntuomiokirkkoseurakunta.fi<br />

Kuva: Timo Jakonen<br />

Åbo vår stad N o 3/<strong>2022</strong> 17

Uutissi Turkuseurast – ajankohtaisimmat tiedot turkuseura.fi<br />

TURKUSEURAN SYYSKOKOUS<br />

BRINKKALASSA<br />

Tervetuloa Turkuseuran syyskokoukseen Brinkkalan<br />

taloon tiistaina 29. marraskuuta klo 17<br />

(Vanha Suurtori 3). Agendalla sääntömääräiset<br />

asiat ja sääntöuudistus. Ilmoittaudu: turkuseura.<br />

fi/tapahtumat<br />

FÖRIPUODIN JOULU<br />

BRINKKALASSA JA TURUN<br />

KAUPPATORILLA<br />

Föripuoti (Vanha Suurtori 3) on avoinna joulukuussa<br />

ti–pe klo 11–17 sekä joulumarkkinaviikonloppuisin<br />

26.–27.11., 3.–4.12.,<br />

10.–11.12 ja 17.–18.12. la–su klo 11–17. Nappe<br />

Naakka esiintyy markkinalavalla su 11.12. ja<br />

su 18.12. klo 12.30 - tervetuloa moikkaamaan!<br />

Viikon 51 olemme avoinna ma–pe ja suljemme<br />

23.12. klo 15. Joulun jälkeen olemme taas<br />

avoinna tiistaina 10. tammikuuta klo 11.<br />

Avaamme joulukuuksi myös Föripuodin pop-up<br />

-joulupuodin Kauppatorin paviljonkiin. Putiikki<br />

on avoinna ma-pe klo 11–18, la klo 10–16 ja<br />

su klo 11–15.<br />

Vietämme puodin avajaisia torstaina 1. joulukuuta<br />

klo 11 alkaen. Tarjolla glögiä ja pipareita,<br />

tervetuloa! Olemme myös mukana Kauppatorin<br />

lastenpäivässä 10. joulukuuta. Tuolloin<br />

järjestämme torilla Nappe Naakan etsintäpartion.<br />

Lisätietoja verkkosivuillamme.<br />

TURKU-TUOTE<br />

ON PARAS LAHJA!<br />

Föripuodista löydät parhaimmat joululahjat.<br />

Saamme joulumyyntiin myös uusia Turkutuotteita:<br />

upeita Turku-aiheisia joulukortteja ja<br />

Posankka-piparkakkumuotteja. Olemme myös<br />

toteuttaneet käsityön tekemispaketin: nyt voit<br />

saada oman Turku-vaakunan seinälle tekemällä<br />

itse ristipistotyön. Myynnissä on myös Manumagneetteja<br />

hieman isommassa koossa, samoin<br />

Manu-paitoja on tarjolla isommassa koossa<br />

(L, XL, XXL, XXXL)<br />

Joulukuun jäsenetuna tarjoamme Turku-muistipelin<br />

18 eurolla ja Lasten matkaopas Turkuun<br />

–uutuuskirjan 10 eurolla. Muistathan myös, että<br />

jäsenenä saat aina Turkuseuran omista kirjoista<br />

40 prosentin alennuksen.<br />

Huomaathan, että Turkuseuran verkkokauppa<br />

palvelee vuorokauden ympäri osoitteessa<br />

https://turkuseura.fi/foripuoti/<br />

Tervetuloa Turku-ostoksille!<br />

BONGAA PARHAIMMAT<br />

TURKU-TAPAHTUMAT<br />

TURKUSEURAN KALENTERISTA<br />

Kaikki tapahtumamme näkyvät verkkosivujemme<br />

kalenterissa osoitteessa turkuseura.fi/tapahtumat.<br />

Kalenterin kautta pääset myös ilmoittautumaan<br />

mukaan. Kaikki tapahtumat eivät näy<br />

tässä lehdessä, koska printtilehden julkaisuväli<br />

on pitkä. Lisäämme mielenkiintoisia tapahtumia<br />

ja etuja verkkosivuille sekä sosiaalisen median<br />

kanaviin koko ajan – seuraathan meitä myös Facebookissa,<br />

Instagramissa ja LinkedInissä.<br />

Toivotamme hyvää joulua<br />

ja onnellista uutta<br />

vuotta!<br />

Jouluradio 93,8 MHz<br />

kaapelissa 98,4 MHz Elisa | 90,1 MHz Telia<br />

kymmenen nettikanavaa jouluradio.fi<br />

Hoosianna adventin yönä 27.11. klo 00<br />

Valtakunnallinen joululaulupäivä 15.12.<br />

#jouluradio20 #kuuluujouluun<br />

18 Suomen Turku N o 3/<strong>2022</strong>

Uutissi Turkuseurast – ajankohtaisimmat tiedot turkuseura.fi<br />

Liput tapahtumiin saat ostettua kätevästi verkkokaupastamme<br />

turkuseura.fi/foripuoti.<br />

ILTA JA PÄIVÄ<br />

BRINKKALASSA –TAPAHTUMAT<br />

ILOSTUTTAVAT ARKEA<br />

Turkuseura aloittaa keväällä 2023 tapahtumasarjan,<br />

jonka tarkoituksena on houkutella<br />

turkulaisia Turun Vanhaankaupunkiin. Ilta Brinkkalassa<br />

-tapahtumasarja on kokonaisuus, jossa<br />

kuullaan Turusta ennen ja nyt. Aihealueina pureudutaan<br />

muun muassa turkulaiseen arjen historiaan,<br />

kaupunkisuunnitteluun sekä kulttuuri- ja<br />

taide-elämyksiin.<br />

Tapahtumasarja sisältää myös turkulaiskirjailijoiden<br />

vierailuja sekä murrekaffilan, joka on<br />

suunnattu muun muassa opiskelijoille ja uusille<br />

turkulaisille. Kaffilassa keskustellaan ja turistaan<br />

Turun murteesta ja murteella Turkuseuran murreguru<br />

Esa Laukkasen vetämänä.<br />

Päivä Brinkkalassa -kokonaisuus on tarkoitettu<br />

perheille. Siinä toteutetaan muun muassa Lasten<br />

Suurtori -tapahtumassa nousseita toiveita.<br />

Viime keväänä järjestetyssä koko perheen tapahtumassa<br />

kerättiin tietoa siitä, mitä lapset<br />

haluaisivat nähdä ja tehdä Vanhan Suurtorin<br />

alueella. Tapahtumissa lapset ja perheet pääsevät<br />

puuhaamaan muun muassa Turun murteen,<br />

askartelun, piirtämisen, maalaamisen ja<br />

aarteenmetsästyksen parissa. Tavoitteena on<br />

tehdä Suurtori tutuksi ja perheystävälliseksi paikaksi<br />

ja järjestää hauskaa toimintaa turkulaisille<br />

perheille.<br />

Kaikki sarjan tapahtumat löytyvät Turkuseuran<br />

verkkosivujen tapahtumakalenterista. Tässä<br />

muutama tärppi kevääksi:<br />

• Murrekeffila tiistaisin 7.2., 7.3. ja 4.4. klo<br />

18 (Turkuseuran tilat, Vanha Suurtori 3). Ensimmäinen<br />

kaffila on teemaltaan raaris-ilta: tapahtumassa<br />

pääsee tekemään ystävän päivän<br />

kortteja Turun murteella. Illan kruunaa murreguru<br />

Esa Laukkasen vetämä murrevisa.<br />

• Turku-ristipistotyöpaja tiistaina 21.3. klo<br />

17.30 (Turkuseuran tilat). Työpajassa pääsee<br />

alkuun Turun vaakuna-aiheisen käsityön tekemisessä<br />

Turkuseuran vapaaehtoisen Riitta<br />

Syrjäsuon kanssa. Tapahtuma sisältää kaikki<br />

tarvikkeet, ohjauksen ja pienen tarjoilun. Lisätiedot<br />

turkuseura.fi/tapahtumat<br />

• Turku-kirjojen illat torstaisin 2.3., 16.3.,<br />

30.3., 20.4., 4.5., klo 17–18. Tapahtumissa<br />

sukelletaan Turkuun eri näkökulmista turkulaisten<br />

kirjailijoiden ja tutkijoiden johdolla. Tietokirjailija<br />

Rauno Lahtinen aloittaa illat 2. maaliskuuta<br />

kertomalla tarinoita 1940- ja 50-lukujen<br />

Turusta. (Maistraatin sali, Brinkkalan talon 2.<br />

kerros)<br />

Nappe Naakan etsintäpartio perheille lauantaina<br />

11.2. klo 10-11 (Turkuseuran tilat) FF<br />

KAUNEIMMAT JOULULAULUT MARTINSEURAKUNNASSA<br />

MARTINKIRKKO<br />

su 11.12. klo 18 Kauneimmat joululaulut<br />

su 18.12. klo 18 Lasten kauneimmat joululaulut<br />

ma 26.12. klo 18 Tapaninpäivän kauneimmat joululaulut ja sanajumalanpalvelus<br />

KAKSKERRAN KIRKKO<br />

su 11.12. klo 16 Kauneimmat joululaulut<br />

su 18.12. klo 13 Lasten kauneimmat joululaulut<br />

su 18.12. klo 17 Kauneimmat joululaulut goes pop<br />

SYVÄLAHDEN KOULU<br />

su 18.12. klo 15 Lasten kauneimmat joululaulut, Omakotiyhdistys tarjoaa glögiä ja piparia<br />

Åbo vår stad N o 3/<strong>2022</strong> 19

Uutissi Turkuseurast – ajankohtaisimmat tiedot turkuseura.fi<br />

HALUATKO JÄRJESTÄÄ<br />

BRINKKALA-TAPAHTUMAN?<br />

tutustutaan entisajan turkulaisiin kapakoihin ja<br />

kesäravintoloihin.<br />

FM Kristiina Syrjäsuo kertomaan Turun Lääninsairaalan<br />

vaiheista ja Turun Lasarettimuseosta.<br />

Ilta ja Päivä Brinkkalassa –tapahtumasarjat toteutetaan<br />

yhteistyössä Turun kaupungin Vanhankaupungin<br />

kehittämishankkeen kanssa.<br />

Turkuseura tuottaa sisältöä sarjaan, mutta sisällöntuottajiksi<br />

haetaan lisäksi ulkopuolisia toimijoita<br />

muun muassa turkulaisista yhdistyksistä ja<br />

yrityksistä.<br />

Haluatko järjestää Turku-aiheisen illan tai päivän<br />

turkulaisille? Kerro ideasi Turku seuran asiakaspalvelun<br />

sähköpostiin info@turkuseura.fi.<br />

KEVÄÄN PASERUILLA<br />

KAPAKOITA, PANSIOTA JA<br />

RETTIGIN SUVUN HISTORIAA<br />

Turkuseuran kevään paserut eli kävelykierrokset<br />

järjestetään touko- ja kesäkuussa. Aikataulut<br />

löytyvät tapahtumakalenterista alkuvuonna.<br />

Suuren suosion saavuttanut kapakkakierros saa<br />

jatkoa. Pinellasta Börsiin kulkevalla kierroksella<br />

Rappusis<br />

empi<br />

SIMMOTTOS<br />

Päältpäi<br />

Empimät<br />

mmottis Anneta Toispual Huama Hullumaine Pih<br />

etaPihalt<br />

KUUNTELE NYT SPOTIFYSSA:<br />

PERUNATTE HERRASVÄKKETTE Lakkamat Keskustas Vallato<br />

Hidasälyne<br />

Kääntäny<br />

ittumat<br />

Jottalai<br />

simmone<br />

sunsse<br />

TÄMMÖTTÖS-podcast<br />

Lanseeraamme kevään aikana uuden kierroksen:<br />

Pansio-kierroksella sukelletaan kaupunginosan<br />

historiaan ja nykyisyyteen.<br />

Kolmas paseru tutustuttaa Rettigin suvun historiaan<br />

ja toimintaan Turussa. Kierroksella kurkistetaan<br />

Samppalinnan pitsihuvilaan ja Rettigin<br />

palatsiin sekä kuullaan vanhan tupakkatehtaan<br />

toiminnasta.<br />

MURREKERHOISSA<br />

KULTTUURITURKULAISIA,<br />

KAUPUNGIN NIMIÄ JA<br />

TURUN LUONTOA<br />

Murrekerho on kerran kuukaudessa toteutettava<br />

tapahtuma, joka kokoaa yhteen Turun murteesta<br />

sekä Turun nykyisyydestä ja historiasta<br />

kiinnostuneet ihmiset.<br />

Vuoden <strong>2022</strong> viimeinen murrekerho järjestetään<br />

8. joulukuuta, jolloin vierailijaksi saapuu<br />

Kehno<br />

Noitte<br />

ippamal Mihinkäs suurToril Ketä marjampoimijoi<br />

Sanos<br />

Sanos<br />

irasälyne Päältpäi Käskytettävä hiano määvai san<br />

6-OSAINEN PODCAST-SARJA TURUN MURTEESTA<br />

Anneta toispual Montus Reunamilt Tohtis Talvel<br />

MUKANA<br />

Mont<br />

MURREGURUT ESA LAUKKANEN JA MAIJA GRÖNHOLM<br />

MEnos<br />

VIERAINA TUNNETTUJA TURKULAISIA<br />

esofati jollai Suuremmi Ollenkas Lunasta<br />

TykänyMisä<br />

ltiaissi prohtama Valla LUE Sanos LISÄÄ Ruakoto Kui äskö<br />

TURKUSEURA.FI<br />

Väkke Sääki Vähä Sukkelampi Jokirannas Jonkulaisel kyttäs<br />

Laitumel Venepaikal Kaivamise<br />

Ussemp<br />

Varsinaine<br />

Rupes Tro<br />

Anmälningstiden till<br />

vårens kurser börjar<br />

tors. 4.12.<strong>2022</strong><br />

kl. 18:00!<br />

Vuonna 2023 murrekerhot polkaistaan käyntiin<br />

12. tammikuuta, jolloin paikalle saapuvat<br />

iloisesti pulppuavat kulttuuriturkulaiset Erika<br />

Adamsson ja Anni Nykänen. Helmikuun 9. päivä<br />

Turun kaupungin entinen kaavoitusarkkitehti<br />

ja nimistötoimikunnan esittelijä Iina Paasikivi<br />

kertoo murrekerhossa aiheestaan ”Nimet kaupungin<br />

elävänä arkistona.”<br />

Torstaina 9. maaliskuuta murrekerhoillaan<br />

myös - teema kerrotaan alkuvuonna. Huhtikuun<br />

13. päivänä tapahtumaan saapuu vierailijaksi<br />

lehtori Jouni Elomaa aiheenaan ”Pyhien<br />

kaupunkia Kerttulinmäeltä Hospitaalikirkolle”.<br />

Toukokuun murrekerho järjestetään kuun 11.<br />

päivä. Vieraana on tuolloin filosofian tohtori ja<br />

tietokirjailija Timo Vuorisalo, joka kertoo Turun<br />

luonnon monimuotoisuudesta.<br />

Murrekerhot järjestetään Brinkkalan talon 2.<br />

kerroksen Maistraatin salissa kello 13–15.<br />

Anmäl dig via www.aboarbis.fi<br />

Mer info: arbis@edu.turku.fi<br />

tel. 044 907 47 37<br />

Läs hela vårt kursutbud på www.aboarbis.fi<br />

Vi önskar er<br />

en god jul!<br />

TURKUSEURA-ÅBOSAMFUNDET RY:N KEVÄTKOKOUS 28.3.<br />

TERVETULOA TURKUSEURA – ÅBOSAMFUNDET RY:N KEVÄTKOKOUKSEEN TIISTAINA 28. MAALIS-<br />

KUUTA 2023 KLO 17. KOKOUS JÄRJESTETÄÄN TURUN YLIOPISTOLLISEN KESKUSSAIRAALAN TILOISSA<br />

T-SAIRAALAN TAI MAJAKKASAIRAALAN LUENTOSALISSA. TARKKA PAIKKA ILMOITETAAN UUTISKIRJEESSÄ<br />

ALKUVUONNA 2023. TAPAHTUMAN ALUSSA KUULEMME SAIRAALAN AJANKOHTAISET KUULUMISET.<br />

KOKOUKSEEN VOI OSALLISTUA PAIKAN PÄÄLLÄ TAI ETÄNÄ. ILMOITTAUDU MUKAAN TURKUSEURAN<br />

TAPAHTUMAKALENTERIN KAUTTA (TURKUSEURA.FI/TAPAHTUMAT)<br />

KEVÄTKOKOUKSESSA KÄSITELLÄÄN SÄÄNTÖMÄÄRÄISET ASIAT<br />

JA TURKUSEURAN SÄÄNTÖUUDISTUS. TERVETULOA!<br />

20 Suomen Turku N o 3/<strong>2022</strong>

Uutissi Turkuseurast – ajankohtaisimmat tiedot turkuseura.fi<br />

LASKU SÄHKÖPOSTIIN<br />

TAMMIKUUSSA – KIITOS,<br />

ETTÄ OLET JÄSEN<br />

Lämmin kiitos, että olet Turkuseuran jäsen!<br />

Laskutamme jäsenmaksut tammikuussa ja<br />

pyrimme laskuttamaan yhä useamman jäsenen<br />

sähköisesti. Haluamme Turkuseurassa säästää<br />

luontoa vähentämällä paperin käyttöä sekä<br />

suunnata käytettävissä olevat resurssit jäsenille<br />

suunnattuun toimintaan.<br />

Isot kiitokset, jos annat käyttöömme sähköpostiosoitteen,<br />

johon voimme laskun toimittaa.<br />

Samalla saat kuukausittaisen uutiskirjeen, jossa<br />

kerromme Turkuseuran ajankohtaisista asioista.<br />

Jos sinulla ei ole sähköpostia, voit ilmoittaa<br />

meille esimerkiksi läheisesi osoitteen.<br />

Lasku tulee FloMembers-verkkopalvelusta, joka<br />

on sähköinen jäsenrekisterimme ja jäsenten laskutuspaikka.<br />

Tarkistathan tammikuussa myös<br />

sähköpostisi roskapostin, jos lasku on lipsahtanut<br />

vahingossa sinne. Isot kiitokset, että maksat<br />

laskun siinä olevilla tiedoilla. Jäsenrekisterimme<br />

rekisteröi maksun vain, jos se on maksettu laskussa<br />

olevalla viitenumerolla.<br />

Muistathan päivittää myös osoitetietosi Suomen<br />

Turku -lehden jakelua varten, jos olet muuttanut.<br />

SVENSK VERKSAMHET UNDER<br />

VINTERN OCH VÅREN 2023<br />

Åbosamfundet är aktivt med i arbetet med att<br />

skapa aktiviteter i det gamla Åbos centrum och<br />

vi tar sikte på att vara med i serien av evenemang<br />

med arbetsnamnet ”En dag / en kväll i<br />

Brinkala huset”.<br />

Vi önskar god jul<br />

och gott nytt<br />

Programmen samordnas inom helheten, men vi<br />

hoppas kunna bidra med ett tillfälle att lära känna<br />

aktiva musiker med Åbo som hemort. En sådan<br />

är Niklas Winter, jazzmusiker i världsklass<br />

som i november hade premiär för sin nyskrivna<br />

musik, baserad på det medeltida Graduale Aboense.<br />

Vidare hoppas vi få besök av en av stadens<br />

ledande tjänstemän, som har en viktig roll<br />

just i Brinkala huset: protokollchefen Mika Akkanen,<br />

bekant för miljoner finländare, när han<br />

på julafton utlyser Julfreden från Brinkala husets<br />

paradbalkong vid Gamla Stortorget.<br />

Utöver aktiviteterna i Brinkala hoppas vi igen<br />

kunna ordna besök på någon av stadens teatrar<br />

och i det sammanhanget också ”titta lite bakom<br />

kulisserna”. Vi har också kvar vårt projekt att<br />

bekanta oss med olika stadsdelar, så när vintern<br />

släpper sitt grepp kan vi igen vandra med<br />

kunniga guider i vår kära stad. Vi planerar också<br />

ett barnvänligt program ”Mysteriejakt med<br />

Kompisdeckarna”, där vi spinner vidare på Eva<br />

Höglunds ungdomsdeckare och bekantar oss<br />

med de miljöer böckerna är förankrade i.<br />

Mera information om våra program får du i<br />

månadsbreven! Gott Nytt År!<br />

år!<br />

Finlands äldsta dagstidning<br />

ÅBO UNDERRÄTTELSER<br />

åu.fi<br />

TURKUSEURA-ÅBOSAMFUNDET RF:S VÅRMÖTE 28.3.<br />

VÄLKOMMEN TILL ÅBOSAMFUNDETS VÅRMÖTE TISDAG 28.3.2023 KL. 17. MÖTET HÅLLS PÅ ÅUCS<br />

I T-SJUKHUSETS ELLER FYRSJUKHUSETS UTRYMMEN, SLUTLIG PLATS MEDDELAS I MEDLEMSBREV<br />

EFTER ÅRSSKIFTET.<br />

TRÄFFEN INLEDS MED DE SENASTE NYHETERNA FRÅN SJUKHUSET, MÖTET TAR SEDAN UPP<br />

STADGEENLIGA ÄRENDEN OCH ÄNDRING AV STADGARNA. MEDLEMMAR KAN DELTA I VÅRMÖTET<br />

PÅ PLATS ELLER PÅ DISTANS.<br />

ANMÄLNINGAR VIA ÅBOSAMFUNDETS EVENEMANGSKALENDER TURKUSEURA.FI/TAPAHTUMAT.<br />

VÄLKOMMEN!<br />

Åbo vår stad N o 3/<strong>2022</strong> 21

Turun henki<br />

Kerttulin<br />

kasvattamat<br />

Teksti: Laura Tikkanen Kuvat: Cristine Peñafort<br />

Kerttuli on asukkaidensa näköinen kaupunginosa: yhtä aikaa vilkas ja rauhallinen, perinteinen<br />

ja kansainvälinen. Alice Muwowo Hautasta ja Leena Suomista yhdistää alueen hyvä henki.<br />

22 Suomen Turku N o 3/<strong>2022</strong>

”<br />

Kerttulin yllä pörisivät<br />

helikopterit ja potilaita<br />

tuotiin sisään vauhdilla.<br />

Estonia oli uponnut.<br />

Leena Suomisen äiti Elli Saarinen<br />

(kuvassa alhaalla oikealla) oli<br />

Kerttulin koulun ensimmäisiä<br />

oppilaita. Kuva kotitalousluokasta<br />

on vuodelta 1913.<br />

Vanhan Suurtorin Föripuodin<br />

kävijöille tutun<br />

puotipuksun ja Turkuseuran<br />

aktiivin, Leena Suomisen,<br />

80, juuret ovat syvällä Turun<br />

mullissa: äiti Elli Saarinen<br />

asui Kerttulissa koko ikänsä ja<br />

isä oli Portsan poika Arvo Lehtimäki.<br />

Suominen vietti lapsuus- ja<br />

nuoruusvuotensa aivan Kerttulin<br />

kulmilla, kunnes sairaanhoitajan<br />

erikoistumisopinnot<br />

veivät vuodeksi Helsinkiin.<br />

Oma perhe Suomisen Harryn<br />

kanssa perustettiin Kauppiaskadulle<br />

vuonna 1968, ja synnyinmaisemiin<br />

palattiin vuonna<br />

1976. Tytär Anne aloitti koulutaipaleensa<br />

Kerttulin koulussa<br />

syksyllä 1977.<br />

Kotiparvekkeelta näkyi työpaikalle<br />

Tyksiin, jossa Suominen<br />

teki työuransa kirurgian klinikan<br />

ylihoitajana.<br />

– Työkaverit sanoivat, että itsenäisyyspäivän<br />

kynttilät täytyy<br />

muistaa sytyttää, koska Leena<br />

katsoo ikkunasta, onko kaikilla<br />

ikkunoilla kynttilät palamassa,<br />

Suominen muistelee.<br />

Työssään hän huolehti parhaimmillaan<br />

yli 300 hengen<br />

henkilökunnasta, jotta he pystyivät<br />

huolehtimaan potilaistaan.<br />

Tämä oli ylihoitajan motto.<br />

Suominen pitää edelleen<br />

yhteyttä kollegoihinsa muun<br />

muassa seniorisairaanhoitajissa,<br />

joiden yhdistyksen puheenjohtaja<br />

hän on.<br />

Uran merkittävin hetki tapahtui<br />

kauniina syyspäivänä vuonna<br />

1994.<br />

– Kerttulin yllä pörisivät helikopterit<br />

ja potilaita tuotiin sisään<br />

vauhdilla. Estonia oli<br />

uponnut. Olen edelleen valtavan<br />

ylpeä henkilökuntani osaamisesta<br />

pelastuneiden kohtaamisessa,<br />

Suominen kertoo liikuttuen.<br />

Nykyään helikopterit laskeutuvat<br />

radan toiselle puolelle T-<br />

sairaalan katolle ja päivystyksen<br />

siirtymisen myötä meno on<br />

muutenkin rauhoittunut Kerttulin<br />

puolella. Suominen kiittelee<br />

Asukasyhdistys Kerttulia siitä,<br />

että yhdistyksen myötävaikutuksella<br />

Kerttuliin on saatu lisää<br />

parkkipaikkoja rakentamalla<br />

radan ja tien yli parkkitalo.<br />

Alueella on paljon työpaikkoja<br />

ja oppilaitoksia.<br />

– Suosittelen kuitenkin käyttämään<br />

joukkoliikennettä, sillä<br />

busseja kulkee jatkuvasti Kerttulin<br />

läpi ja reunoilla, Hämeenkadulla<br />

ja Uudenmaankadulla.<br />

Sambiasta Turkuun,<br />

Tampereelle ja takaisin<br />

Alice Hautasella, 34, on kokemusta<br />

Kerttulin hyvistä liikenneyhteyksistä,<br />

sillä hän kulki<br />

vajaan vuoden verran kaupunginosasta<br />

töihin Uuteenkaupunkiin.<br />

Kulkeminen ja aikaiset<br />

herätykset kävivät kuitenkin<br />

raskaiksi. Nyt haaveissa on<br />

löytää töitä Turusta sitten, kun<br />

perheen kuopus, 4-kuukautinen<br />

Hannes, aloittaa päivähoidossa.<br />

Hautanen saapui Turkuun<br />

Sambian Livingstonesta vuonna<br />

2013, mutta päätyi pian asumaan<br />

Tampereelle. Siellä hän<br />

valmistui ammattikorkeakoulusta<br />

logistiikan koulutusohjelmasta.<br />

Viiden vuoden kuluttua<br />

hänet toi takaisin erinomaiset<br />

työmahdollisuudet ja se perinteisin<br />

syy, rakkaus.<br />

– Mieheni Juha-Matti on merimies,<br />

kotoisin Hailuodosta ja<br />

kiinnostunut historiasta. Siinä<br />

on jo monta syytä asua Turussa,<br />

Suomen vanhassa pääkaupungissa,<br />

lähellä merta ja saaristoa,<br />

Hautanen kertoo. FF<br />

H Kerttulilaiset Leena Suominen<br />

ja Alice Hautanen tapasivat<br />

Seikkailupuistossa sattumalta<br />

ja juttu luisti heti.<br />

Åbo vår stad N o 3/<strong>2022</strong> 23

” Ensin juoksemme lintulammikolle,<br />

jonka eläimiä<br />

on hauska seurata. Kesällä<br />

Henrik käy uimassa -<br />

maauimalassa on tosi<br />

hyvä matala allas.<br />

Seikkailupuistossa<br />

keinutaan, kiipeillään ja<br />

lasketaan liukumäkeä.<br />

Itäisellä Pitkälläkadulla pääsi<br />

kulkemaan 1900-luvun alkupuolella<br />

vossikalla. Tässä<br />

kuljettajana Leena Suomisen<br />

äidin Elli Saarisen luokkakaverin<br />

isä Johan Fredrik Sirén.<br />

Seikkailupuiston keinuissa<br />

saa parhaat vauhdit, tietävät<br />

Alice ja Henrik Hautanen.<br />

Hautaset ovat talonsa ainoa lapsiperhe, sillä<br />

muut asukkaat ovat ikäihmisiä ja työssäkäyviä<br />

pariskuntia. Niinpä naapurit, erityisesti Jenni<br />

ja Iikka, ovat tulleet tutuiksi. Hautasen mielestä<br />

kaikki kerttulilaiset ovat ystävällisiä, mikä joskus<br />

jopa ihmetyttää.<br />

– En aina tiedä, keitä kaikki moikkaavat ihmiset<br />

ovat, etenkin jos emme ole kodin lähellä. Ehkä<br />

minut erinäköisenä on vain helppo muistaa, hän<br />

nauraa.<br />

Ainoat häiriöt Kerttulissa ovat olleet ohimeneviä<br />

ja harmittomia.<br />

– Joskus on löytynyt tölkki asunnon ikkunalta ja<br />

kadulta on kuulunut laulua, kun opiskelijat kulkevat<br />

alueen halki kohti Kupittaanpuistoa.<br />

Kylmäuintia Kupittaalle?<br />

Parivuotiaan Henrikin lempipaikka on Kupittaanpuisto,<br />

jossa hän pääsee käymään päivittäin päiväkodin<br />

ja perheen kanssa. Ykköskohteita ovat<br />

lintulammikko, Seikkailupuisto ja maauimala.<br />

– Ensin juoksemme lintulammikolle, jonka eläimiä<br />

on hauska seurata. Kesällä Henrik käy uimassa<br />

– maauimalassa on tosi hyvä matala allas.<br />

Seikkailupuistossa keinutaan, kiipeillään ja lasketaan<br />

liukumäkeä.<br />

Hautanen kuulee ensi kertaa Asukasyhdistys<br />

Kerttulin ja Turkuseuran tekemästä talviuintialoitteesta,<br />

joka on jo huomioitu maauimalan remonttisuunnitelmissa.<br />

– Kuulostaa hyvältä! En ole koskaan kokeillut talviuintia,<br />

mutta haluaisin kokeilla.<br />

Asian saaminen vireille uudestaan sitten vuoden<br />

2005 ensiyrityksen ilahduttaa myös Suomista.<br />

Hän muistuttaa lisäksi toisesta kerttulilaisen asukasvaikuttamisen<br />

tuloksesta, josta kaikki pääsevät<br />

Kupittaanpuistossa nauttimaan: puistoshakista.<br />

Puistoshakkikenttä saatiin aikaan yhteistyössä<br />

Turun Työväen Shakkikerhon kanssa.<br />

Suomisella on kuitenkin yllättävä paljastus.<br />

– Olen aina viettänyt kesät Luonnonmaalla mökillä.<br />

En siis ole koskaan uinut Kupittaalla. FF<br />

24 Suomen Turku N o 3/<strong>2022</strong>

Havainnekuva on taiteilijan näkemys.<br />

Asunto Oy Primus<br />

Kellonsoittajankatu 9, Turku<br />

Luokkansa<br />

parasta<br />

keskustaasumista.<br />

Auratum Asuntojen Primus-kodit nousevat Kerttulinmäelle,<br />

yhdelle Turun seitsemästä kukkulasta. Entisen kauppaoppilaitoksen<br />

paikalla nautit täyden kympin asumismukavuudesta<br />

lähellä palveluja ja historiallista Turkua.<br />

Primuksen varusteluun kuuluu mm. huoneistokohtainen<br />

viilennys, laadukkaat materiaalit sekä kuntosali ja vehreä<br />

sisäpiha. Kotiisi saat valita sisustustyylin kolmesta uniikista<br />

konseptista. Tervetuloa Primukseen nauttimaan luokkansa<br />

parhaasta keskusta-asumisesta!<br />

Ennakkomarkkinoinnissa: primusturku.fi<br />

167 kotia 28-200 m2 Valmis 2025<br />

Päivi Tausa puh. 040 0755 258<br />

Kati Hägg puh. 044 540 1251<br />

asunnotturku@auratum.com<br />

Åbo vår stad N o 3/<strong>2022</strong> 25

Hautasten perhe on<br />

asunut Kerttulissa<br />

nelisen vuotta.<br />

Föripuodin vapaaehtoinen<br />

puoti puksu<br />

Leena Suominen<br />

tuntee Turkuseuran<br />

tuotteet läpikotaisin.<br />

Leena Lehtimäki ja Harry Suominen osallistuivat<br />

Turkuseuran 10-vuotisjuhliin Turun linnassa<br />

vuonna 1967. Pöytäseurueessa oli myös sisko<br />

Terttu Pekuri puolisonsa Pertin kanssa.<br />

Henrik Hautanen<br />

käy Kupittaanpuistossa<br />

päivittäin.<br />

Asukasyhdistyksen<br />

aikaansaannoksia<br />

Leena Suomisen puoliso Harry<br />

oli Asukasyhdistys Kerttulin<br />

perustajajäsen ja pitkäaikainen<br />

puheenjohtaja. Suominen kertoo,<br />

että asukasyhdistyksen<br />

ansiosta Kerttulissa on yleinen<br />

kello Kerttulinkadun ja Kaarinankadun<br />

risteyksessä sekä<br />

uusi penkki kellon kupeessa.<br />

– Kello ja penkit ovat hieno juttu.<br />

Viime kesänä näin monien<br />

istuskelevan Kerttulinkadulla.<br />

Kaikille on tärkeää päästä oleilemaan<br />

ulos, Hautanen sanoo.<br />

Leena ja Harry Suominen toivat<br />

idean Kerttulin omasta kellosta<br />

aikoinaan Krakovasta.<br />

Oma penkki saatiin kellon alle<br />

asukasyhdistyksen 40-vuotisjuhlavuoden<br />

kunniaksi viime<br />

keväänä, ja kaupunki toi Kerttulinkadulle<br />

penkkejä vielä lisää.<br />

Nyt Suominen odottaa Kellonsoittajankadun<br />

ja Sirkkalankadun<br />

kulmatalon joulukalenteria,<br />

jonka talon asukkaat toteuttavat<br />

rakentamalla kukin vuorollaan<br />

ikkunaansa jouluisen näkymän.<br />

Myös Hautanen on huomannut<br />

kalenterin, mutta ei tiennyt<br />

asukkaiden yhdessä sopivan<br />

järjestelyistä.<br />

Tässä onkin olennaisin ero<br />

sambialaisessa ja kerttulilaisessa<br />

mentaliteetissa.<br />

– Sambiassa ei ole tapana sopia<br />

yhdessä naapureiden kanssa<br />

asioista ja ottaa toisia huomioon.<br />

Jos minulla olisi siellä<br />

esimerkiksi meluisa yökerho,<br />

ei minun tarvitsisi välittää siitä,<br />

mitä häiriötä se aiheuttaa muille.<br />

Sehän on bisnestä! ●<br />

Laura Tikkanen<br />

Kirjoittaja on Turkuseuran aktiivi,<br />

joka kulkee pyörällä joka paikkaan,<br />

mutta viihtyy myös paikoillaan<br />

etenkin Turun kirjastoissa ja<br />

Virnamäen kalmistossa.<br />

26 Suomen Turku N o 3/<strong>2022</strong>

KERTTULI<br />

1.<br />

2.<br />

3.<br />

4.<br />

5.<br />

Turun I kaupunginosa sijaitsee Hämeenkadun,<br />

Helsingin valtatien, Hippoksentien, Uudenmaantien<br />

ja Uudenmaankadun rajaamalla alueella.<br />

Tunnettu jo keskiajalla, jolloin Kerttulinmäellä oli<br />

kaupungin mestauspaikka.<br />

Kupittaanpuisto on Suomen vanhin ja laajin<br />

kaupunkipuisto.<br />

Presidentti Mauno Koivisto (1923–2017) asui<br />

lapsuudessaan ja nuoruudessaan Kerttulissa ja<br />

kävi Kerttulin koulua.<br />

Alueella toimii Turkuseuraan kuuluva<br />

Asukasyhdistys Kerttuli, joka viettää<br />

parhaillaan 40-vuotisjuhlavuottaan.<br />

Lisää tietoa kaupunginosaseuroista:<br />

https://turkuseura.fi/toiminta/kaupunginosaseurat<br />

Turku virittäytyy joulukauteen<br />

Katso tapahtumat:<br />

www.turkukalenteri.fi<br />

26.11. Tuomiokirkon kuusijuhla ja<br />

joulukaupungin valojen sytytys<br />

26.11.– 24.12. Joulun polku<br />

ydinkeskustassa<br />

26.11. Satumainen joulunavaus<br />

3.12. Joulun taikaa ja valojen aikaa<br />

10.12. Tonttulasten taianomainen<br />

puuhapäivä<br />

26.11.–18.12. Vanhan Suurtorin<br />

Joulumarkkinat viikonloppuisin<br />

26.11.– 24.12. Kauppatorin joulu<br />

3.– 6.12. Valon polku -valotapahtuma<br />

6.12. Itsenäisyyspäivän juhlakonsertit<br />

14.–15.12. Valon aika -joulukonsertit<br />

15.12. Ekumeeninen joulu<br />

24.12. Suomen Turku julistaa joulurauhan<br />

Åbo vår stad N o 3/<strong>2022</strong> 27

Norden syns i Åbos hus<br />

Text och foto: Jean Lindén<br />

Från 1920-talet till 1950-talet var kontakterna mycket täta mellan nordiska arkitekter.<br />

I Åbo syns det framförallt i Martins, säger författaren Mikko Laaksonen.<br />

Under 1900-talets första hälft flödade inspirationen<br />

mellan arkitekterna i de nordiska<br />

länderna – och det syns i Åbo.<br />

Det säger författaren Mikko Laaksonen i Åbo som<br />

skriver en bok på svenska om fenomenet.<br />

– Idén fick jag från höghusen i Martins. Det finns<br />

liknande hus i Årsta i Stockholm. För 20 år sedan<br />

började jag undra varför.<br />

Nu har Laaksonen djupdykt i bland annat brev och<br />

i dokument från nordiska arkitektträffar från början<br />

av 1920-talet till 1950-talet – då funkisen slog<br />

igenom och sedan övergick i det som i Sverige<br />

kallas nyrealism.<br />

I boken presenterar han ett 50-tal konkreta byggexempel<br />

från hela Norden.<br />

– Jag hittade många bevis på att våra arkitekter<br />

efter andra världskriget, då Martins byggdes, besökte<br />

konferenser och gjorde studieresor i Norden.<br />

Med båt och tåg kunde man resa mellan länderna<br />

nästan lika lätt som i dag.<br />

Efter andra världskriget var Tyskland förstört och<br />

Baltikum ockuperat, vilket fick de nordiska länderna<br />

att komma ännu närmare varandra.<br />

– Det fanns en gemensam nordisk offentlighet,<br />

och för arkitekter med finska som modersmål<br />

verkar svenska ha varit det andra språket. Man<br />

läste varandras arkitekturtidningar, och nordiska<br />

tidningar kom både till stadsplanekontoret i Åbo<br />

och till Erik Bryggmans kontor. Fram till mitten av<br />

50-talet var finländska "Arkitekten" antingen tvåspråkig<br />

eller så kom den i skild svensk upplaga,<br />

säger Laaksonen.<br />

Inspiration i alla riktningar<br />

Inspirationen gick i alla riktningar, men den varierade<br />

under tidens gång. I början, med funkisen,<br />

hade Finland en stark position. Tre finländska arkitekter<br />

var centrala. Alvar Aalto, Hilding Ekelund<br />

samt Åbos Erik Bryggman, som Laaksonen tidigare<br />

skrivit en bok om.<br />

28 Suomen Turku N o 3/<strong>2022</strong>

Mikko Laaksonen vid Martinkulma på<br />

Martinsgatan 7 av Aarne Ervi, med<br />

danskinspirerade balkonger.<br />

H Det är i Martins som den nordiska stilen är som tydligast.<br />

G Västra Strandgatan 21, ritat av Erik Bryggman.<br />

Idén till Stjärnhusen på Toivolagatan i<br />

Tallbacka kommer från Sverige.<br />

Laaksonen säger att Bryggman besökte nästan<br />

alla nordiska arkitekturdagar då han var aktiv.<br />

Han höll inga föredrag, men hans verk presenterades<br />

och han var en viktig gestalt.<br />

– Jag hittade en reseberättelse av Ekelund från<br />

1942, som under kriget fått tillstånd att delta i en<br />

konferens i Sverige. Han besökte bostadsområden<br />

där. Då han återvände via Åbo åkte han<br />

genast till det nya Uppståndelsekapellet, som<br />

Bryggman ritat, för att träffa sin vän.<br />

Förutom att vara ett starkt funkisland utmärkte<br />

sig Finland också i ett annat avseende på<br />

1920–30-talen: alla kvinnliga arkitektdeltagare<br />

vid nordiska möten var från Finland. De andra länderna<br />

var långt efter oss där, säger Laaksonen.<br />

– Depressionen på 30-talet träffade Finland hårt,<br />

och det byggdes färre funkishus här. Att Finland<br />

och Norge före, under och efter kriget var fattigare<br />

än Sverige och Danmark gjorde att inspirationen<br />

till ny bostadsarkitektur mest gick från Sverige<br />

och Danmark till oss, säger Laaksonen.<br />

Ett typiskt exempel är stjärnhusen på Toivolagatan<br />

i Tallbacka, ritade av Annikki Harlas och Viljo<br />

Laitsalmi. De byggdes i början av 50-talet. De<br />

första stjärnhusen restes i Gröndal i Stockholm<br />

i mitten av 40-talet, skapade av arkitektduon<br />

Backström & Reinius.<br />

– Gröndal var enkelt att nå och husen var ett tydligt<br />

inflytande. Stjärnhus byggdes runtom i Sverige<br />

och även i Norge. I Helsingfors finns stjärnhus<br />

vid Mannerheimvägen, men de byggdes för reservofficerare<br />

och lägenheterna gjordes så stora<br />

som Aravabostäder fick vara. Åbos stjärnhus har<br />

tvåor och treor.<br />

Tydligast i Martins<br />

Det är ändå i Martins som det nordiska inflytandet<br />

i Åbo är störst, säger Laaksonen när vi går runt i<br />

stadsdelen. Stjärnhusduon Backström & Reinius<br />

ritade på 1930-talet punkthus som liknar blyertspennor<br />

i Danviken utanför Stockholm. Den stilen<br />

kan man ana även i Martins. FF<br />

Åbo vår stad N o 3/<strong>2022</strong> 29

På Kungsgårdsgatan gav Jussi Paatela<br />

samma lägenhet två franska balkonger.<br />

Liknande hus finns i Sverige.<br />

– Via den nordiska byggdagen<br />

1946 i Köpenhamn kom också<br />

stadsdelen Bellahøj att få stort<br />

inflytande på punkthus i övriga<br />

Norden.<br />

Mikko Laaksonen pekar ut en<br />

detalj på femvåningshusen vid<br />

Kungsgårdsgatan 4–6 på Martinsbacken,<br />

ritade av Jussi Paatela.<br />

– Lägenheterna har två franska<br />

balkonger så att de kan delas i<br />

två mindre bostäder. Liknande<br />

hus finns i Sverige.<br />

Vid huset Martinkulma på Martinsgatan<br />

7 pekar Laaksonen på<br />

balkongerna, som är insjunkna<br />

i huset med ett snett fönster ut<br />

mot balkongen.<br />

– Det är vanligt i dansk arkitektur<br />

att balkongen har fönster runt<br />

sig, något som arkitekten Aarne<br />

Ervi plockade upp.<br />

Av mästaren Erik Bryggman finns<br />

inga hus kvar i Martins.<br />

– Men de andra arkitekterna ritade<br />

nog delvis med tanke på<br />

Bryggman, som dessutom var<br />

ordförande i Åbos fasadnämnd.<br />

Och huset på Västra Strandgatan<br />

21, som Bryggman ritat, uppvisar<br />

inflytande bland annat från danska<br />

Bellavista av Arne Jacobsen.<br />

Samtidigt influerade Bryggmans<br />

Åbobyggnader utlandet.<br />

– Det går att bevisa att både<br />

Sampohuset och Uppståndelsekapellet<br />

påverkat övriga Norden.<br />

På Sveavägen i Stockholm finns<br />

ett försäkringskontor vars arkitekt<br />

varit på ett möte här, och<br />

besökt Sampohuset. I boken presenterar<br />

jag även flera finlandsfödda<br />

arkitekter som ritat hus i<br />

Stockholm efter kriget.<br />

Blev lättare att resa längre<br />

Laaksonen konstaterar att tjugotalsklassicismen<br />

var första gången<br />

som nordisk arkitektur gick i<br />

samma takt. Den övergick i funkisen<br />

och sedan i nyrealismen, en<br />

stil som de flesta bostadshus på<br />

50-talet byggdes i.<br />

– Det var en nordisk utveckling<br />

av funktionalismen. Man återgick<br />

till mer traditionella material och<br />

byggmetoder, såsom sadeltak.<br />

Sadeltak var billigare då man inte<br />

behövde dyrt bitumen till yttertaket.<br />

Men det var fortfarande en<br />

helt modernistisk stil, och nordisk.<br />

Stilarna sågs dessutom som en<br />

lösning på bostadsbristen i Norden.<br />

Även efter 1950-talet har det funnits<br />

mycket nordiska samarbete,<br />

men det fick mindre vikt när det<br />

blev lättare att resa längre bort,<br />

säger Laaksonen.<br />

Hans bok kommer ut på Trafik-Nostalgiska<br />

förlaget nästa år.<br />

Laaksonen tar gärna emot tips<br />

på hur boken kan hitta sin publik<br />

på svenska i Finland. Han jobbar<br />

även med en liknande, men<br />

inte identisk, bok på finska. Den<br />

kommer att behandla Aravahus<br />

byggda 1949–1966. ●<br />

Jean Lindén<br />

Skribenten är journalist som<br />

bor granne med Martins.<br />

30 Suomen Turku N o 3/<strong>2022</strong>

Samma på finska<br />

Pohjola näkyy Turun taloissa<br />

Toivolankadun<br />

tähtitalot.<br />

– Pohjoismaiset<br />

arkkitehdit inspiroivat toisiaan paljon<br />

1920-luvulta 1950-luvulle asti ja se näkyy<br />

Turussa, sanoo turkulainen tietokirjailija<br />

Mikko Laaksonen.<br />

Hän kirjoittaa parhaillaan ruotsinkielistä<br />

kirjaa, jossa kerrotaan, miten arkkitehtien<br />

toisiltaan saamat vaikutteet<br />

näkyvät Pohjoismaiden arkkitehtuurissa.<br />

– Sain idean kirjaan Martin kerrostaloista.<br />

Vastaavia taloja löytyy nimittäin<br />

Tukholman Årstasta ja aloin ihmetellä,<br />

miksi, Laaksonen sanoo.<br />

Hän on löytänyt paljon todisteita siitä,<br />

että suomalaiset arkkitehdit osallistuivat<br />

konferensseihin ja opintomatkoihin<br />

Pohjoismaissa toisen maailmansodan<br />

jälkeen.<br />

– Laivalla ja junalla matkustettiin maiden<br />

välillä melkein yhtä helposti kuin<br />

tänään.<br />

Arkkitehdit lukivat myös toistensa<br />

aikakauslehtiä. Laaksosen mukaan<br />

suomalainen Arkkitehti-lehti oli joko<br />

kaksikielinen tai se ilmestyi erillisenä<br />

ruotsinkielisenä painoksena 1950-luvun<br />

puoliväliin asti.<br />

Turussa muun muassa Erik Bryggmanin<br />

toimistolle tilattiin pohjoismaisia<br />

lehtiä. Laaksonen on myös löytänyt todisteita<br />

siitä, että Bryggmanin suunnittelemat<br />

Ylösnousemuskappeli ja Sampo-talo<br />

ovat inspiroineet rakennuksia<br />

muualla Pohjoismaissa.<br />

Martissa pohjoismaista tyyliä näkyy<br />

enemmän kuin missään muualla Turussa.<br />

Yksi monista esimerkeistä on<br />

Martinkatu 7:ssä sijaitseva Martinkulma.<br />

Laaksonen kertoo, että arkkitehti<br />

Aarne Ervi otti taloon vaikutteita Tanskasta.<br />

– Vaikutteet näkyvät muun muassa siinä,<br />

että talossa on upotettuja parvekkeita,<br />

joissa on vino sivuikkuna parvekkeelle<br />

päin.<br />

Mikko Laaksosen kirja ilmestyy ensi<br />

vuonna Trafik-Nostalgiska förlagetin<br />

kustantamana. Hän työstää myös suomenkielistä<br />

kirjaa vuonna 1949–1966<br />

rakennetuista aravataloista. ●<br />

Teksti ja kuvat: Jean Lindén<br />

Tervetuloa omaan kotiin!<br />

Turun parhaat opiskelija-asunnot<br />

www.tys.fi<br />

Åbo vår stad N o 3/<strong>2022</strong> 31

Laukkase murreristikko<br />

Crossword puzzle<br />

1<br />

OIKKIAL<br />

2<br />

3 4 5<br />

6 7<br />

8 9<br />

10 11<br />

12<br />

13<br />

4. sohva<br />

6. rikkalapio<br />

11. kerma<br />

13. jalkakäytävä<br />

14. lyijykynä<br />

15. pensas<br />

16. kävellä<br />

18. lihahyytelö<br />

19. kangas<br />

20. lapaset<br />

16<br />

14 15<br />

ALESKÄSSI<br />

18<br />

19 20<br />

EclipseCrossword.com<br />

Esa Laukkanen<br />

on Turkuseuran murreguru,<br />

joka ärsyyntyy nähdessään<br />

väärin kirjoitettua Turun<br />

murretta mainoksissa<br />

ja ilmoituksissa.<br />

17<br />

1 + 2 2<br />

1. keittiö<br />

2. lautanen<br />

3. tavata<br />

5. nenä<br />

7. huuhdella<br />

8. vyötärö<br />

9. purjevene<br />

10. vesivaaka<br />

12. varis<br />

Turku-trivia<br />

Laukkase murreristikon ratkaisu:<br />

I<br />

EclipseCrossword.com<br />

1. Mikä Turkua koskeva kampanja käynnistettiin syksyllä 1997?<br />

Kampanjan puuhahenkilönä oli uusi yhteyspäällikkö Cay Sevon.<br />

2. Millä vuosisadalla on perustettu Turun soitannollinen seura?<br />

3. Mikä joki laskee Maarian altaaseen? Entä mikä joki lähtee Maarian altaasta?<br />

Kysymyksessä on sama joki, nimi vain vaihtuu altaan kohdalla.<br />

4. Mikä oli lauluntekijä Pertti Viherluodon siviiliammatti?<br />

Vihje: niitä on Pohjanmaan lakeuksilla.<br />

5. Mikä on Turun keskikaupungin pisin katu?<br />

6. Turun Palloseuran juhlavuoteen liittyen nimettiin 100 kirkkainta<br />

TPS-tähteä. Kuka heistä valittiin kaikkien aikojen ykköseksi?<br />

7. Kuinka monta ravintolalaivaa on Teatterisillan ja Auransillan välissä?<br />

8. Kuka kulttuuripersoona? Tämän vuonna 2011 Åbo Akademin<br />

kunniatohtoriksi promovoidun suosikkikuppila oli Turussa<br />

(on ehkä vieläkin) Masan baari.<br />

9. Mistä oppilaitoksesta ovat valmistuneet kirjailijat Reijo Mäki ja<br />

Ilkka Remes sekä laulaja Anna Puu?<br />

10. Mikä turkulainen kahvila ja mikä ravintola ovat saaneet nimensä<br />

akateemikon mukaan?<br />

Kysymykset on laatinut Lauri Palmunen (lauri.palmunen@gmail.com)<br />

A<br />

A<br />

T<br />

T<br />

U<br />

R<br />

I<br />

V<br />

T<br />

T<br />

K<br />

U<br />

A<br />

S<br />

A<br />

K<br />

K<br />

17<br />

14 15<br />

10 11<br />

8 9<br />

6 7<br />

O<br />

N<br />

T<br />

K<br />

U<br />

T<br />

T<br />

T<br />

A<br />

A<br />

P<br />

I<br />

L<br />

I<br />

E<br />

S<br />

N<br />

A<br />

R<br />

3 4 5<br />

2<br />

19 20<br />

Turku-Trivia, vastaukset:<br />

A<br />

R<br />

I<br />

K<br />

K<br />

I<br />

R<br />

L<br />

A<br />

T<br />

V<br />

Ä<br />

L<br />

F<br />

E<br />

N<br />

L<br />

F<br />

L<br />

N<br />

A<br />

M<br />

U<br />

U<br />

O<br />

I<br />

Ä<br />

V<br />

S<br />

I<br />

S<br />

S<br />

A<br />

P<br />

U<br />

T<br />

A<br />

V<br />

18<br />

K<br />

T<br />

O<br />

I<br />

Y<br />

A<br />

R<br />

L<br />

Y<br />

R<br />

A<br />

T<br />

A<br />

F<br />

F<br />

E<br />

R<br />

T<br />

13<br />

T<br />

E<br />

F<br />

S<br />

E<br />

R<br />

A<br />

V<br />

F<br />

Crossword puzzle<br />

1. Suomen joulukaupunki Turku<br />

2. 1700-luvulla (1790) 3. Paattistenjoki,<br />

Vähäjoki 4. Latoja 5. Linnankatu (3,7 km)<br />

6. Timo Nummelin 7. Neljä (Love Deck ent.<br />

Lulu, Svarte Rudolf, Papa Joe ja Cindy)<br />

8. M.A. Numminen 9. Turun kauppakorkeakoulu<br />

10. Cafe Wäinö (Wäinö<br />

Aaltonen), Ravintola Alvar (Alvar Aalto)<br />

12<br />

A<br />

I<br />

K<br />

K<br />

Ä<br />

Y<br />

K<br />

1<br />

P<br />

S<br />

16<br />

32 Suomen Turku N o 3/<strong>2022</strong>

Vuarine<br />

Sitä<br />

vanha<br />

ei mikkä voita<br />

– Et sää ol kuulu, et Hiltuset meina<br />

muutta, Mari sanos. – Hiltuska kertos,<br />

et talo o myynis.<br />

– Mihe ne muutta? Jussi kysys.<br />

– Kivitalosse Yliopistonkarul likel<br />

Praahenkarun kulma.<br />

– Onk ne ostanu lukali?<br />

– Ei, ku vuakranu.<br />

– Mitä see kannatta?<br />

– Sitä määki. Mut Hiltuska sanos, et kaik<br />

hianot ihmiset asu keskikaupunkil.<br />

– Sillon ku heijän talos oli aikasemi myynis,<br />

ilmotukses sanotti, et talo siatte<br />

hianostokaupunkiosas Nummempakal.<br />

Kui hee ny nii hyvält paikalt raskitte lähte<br />

pois?<br />

– Hiltuskal o ussemppi syitä. Hän käy joka<br />

päivä Viikluntil, toril, Stokkal ja Tokmanil.<br />

Niitten täyty olla likel. Ku vierat kysy,<br />

et ketä teke heijän talom pihatyät, Hiltuska<br />

ei kehta sanno, et hee itte. Hiltuska<br />

hyvä ystävä Salmise Sanni asu Kristinankarul.<br />

Ku Sanni on tullu huanojalkkaseks,<br />

kyläpaikka Pakal o liian kauka. Melkken<br />

koht ku Sanni kuuli muutost, hän lähetti<br />

Hiltuskal riamunkrekkalis onnittelukorti<br />

ja pani kuaren kahrenkympi euro seteli.<br />

– Antok Sanni raha?<br />

– Anto, ku Hiltuska oli sanonu, et muuttaminen<br />

tule kauhian tyyriks.<br />

– Niin ku noim piäm plati suurtaka merkkais.<br />

Sem mää kyl usko, et muutost ei<br />

selkki piänel rahal.<br />

– Hiltuska sanos, et muutto o muutonki<br />

kamala. Ku hee o asunu samas talos liki<br />

neljäkymment vuatta, tavara o hirvittäväm<br />

pal. Mihe sen kans joutu? Antikkikaupat<br />

ei huali, eikä kirpputoril saa mittä hintta.<br />

Kaatopaikal vaa, Hiltune sano. Hyvä, et<br />

tyhjät pullot kelppa viinakauppa.<br />

– Mitä Hiltunen tykkä muutost?<br />

– Mutise vaa, et pääassia, et lukali o likel<br />

Hampuri Pörssi. Taksikulut piänenty.<br />

– Eik liikene uures paikas tul häirittemä<br />

heit?<br />

– Päivasto. Hiltuska lupas kirjotta sanomalehre<br />

ylesöosasto, et liikenet herrasväki<br />

Hiltuse miälest ei missä nimes saa häättä<br />

pois keskikaupunkilt.<br />

– Miksei?<br />

– Tyhji katui on tylsä katto päiväst toisse.<br />

– Kosk ne muutta?<br />

– Ens viikol.<br />

Ku Hiltune ja Hiltuska oli asunu Yliopistonkarul<br />

kuukaurem päivät, Mari kertos<br />

Jussil:<br />

– Mää kävi Viikluntil ja näi Hiltuska. Hän<br />

valitti, et on kovin tyrpäntyny uutte asuntto.<br />

Koto saa istu kököttä ehtokauret yksinäs.<br />

Kettä ei tul, ei eres Sanni, eikä kettä<br />

soita. Muutto ei vasta ollenka orotuksi.<br />

– Nii sii helposten käy, ku tosa iäs muutta<br />

tuttavast paikast viarasse.<br />

– Munt kiälettin kertomast, et Hiltuska oli<br />

ottanu vanha asunom pois myynist. Hän<br />

tykkä, et Pakal saa haistella ehta ja perintekäst<br />

Turu henkke.<br />

– Ku jouluki jo koht tule, ni äkki takas. Sitä<br />

vanha ei mikkä voita.<br />

Risto Vuorinen<br />

Riamunkrekkalat,<br />

olla riamunkrekkalis<br />

Olla erittäin iloisena,<br />

ratkiriemuissaan<br />

(Ruvetas prohtama-murresanakirja)<br />

Åbo vår stad N o 3/<strong>2022</strong> 33

Kettula<br />

J oulu saapuu Turkuun<br />

“Sähkökynttilät otetaan paketista ja ripustetaan kuuseen. Sitten pidetään<br />

tauko ja Maria tarjoaa meille valkoviiniglögiä, lohikananmunavoileipiä ja<br />

pihlajanmarjakaramellejä”, kirjoittaa Kari J. Kettula. Vuoden 2020 kulttuuriturkulaisen<br />

tarina johdattaa tunnelmalliseen jouluun.<br />

Joulukuinen ilta Turun ruutukaava-alueella.<br />

Meillä on jo vuosia ollut ystävieni<br />

kanssa tapana auttaa iäkästä ystäväämme<br />

Mariaa hänen huoneistonsa joulukuntoon<br />

laittamisessa. Kaikki tapahtuu aina<br />

samalla tavalla.<br />

Muovinen joulukuusi, joka on ollut 46 vuotta<br />

alkuperäisessä pakkauksessaan, otetaan esille<br />

eteisen kaapista pölynimurin takaa ja kootaan<br />

olohuoneen kulmassa joululiinan päällä.<br />

Pakkauksen narut nyöritetään ja laitetaan talteen<br />

narukoppaan. Lähes sata vuotta vanhat<br />

joulukoristeet otetaan keittiön yläkaapista ja<br />

tomutetaan varovasti. Kuusen aidot kynttilät<br />

uusittiin turvallisuussyistä sähkökynttilöiksi jo<br />

vuosia sitten. Vanhasta kuusesta irtoilee oksia<br />

ja muovineulasia, mutta se on vielä syvän<br />

vihreä ja käyttökelpoinen.<br />

Pöydille vaihdetaan suuret joululiinat, joiden<br />

päälle asetetaan punaiset kaitaliinat. Ikkunoille<br />

kukkapurkkien väliin laitetaan sähkökyntteliköt.<br />

Kotitekoiset iäkkäät tontut asetetaan<br />

ikkunalaudoille tutkimaan sisäpihan elämää<br />

ja vilkuttamaan vastapäisen talon ikkunatontuille.<br />

Erään tontun irronnut käsi liimataan<br />

paikoilleen.<br />

Sähkökynttilät otetaan paketista ja ripustetaan<br />

kuuseen. Sitten pidetään tauko ja Maria<br />

tarjoaa meille valkoviiniglögiä, lohikananmunavoileipiä<br />

ja pihlajanmarjakaramellejä. Peter<br />

Lindroosin laulamat uljaat ja kauniit joululaulut<br />

laitetaan soimaan. Kaikkien mielestä Lindroos<br />

laulaa Heliga nattin paremmin kuin Pavarotti<br />

Holy Nightin. Tässä vaiheessa joku muistelee<br />

Lindroosin traagista kuolemaa talvisessa<br />

auto-onnettomuudessa työmatkalla Tukholmaan.<br />

Hän lähti liian äkkiä, sanotaan.<br />

Kerron yleensä glögiä juotaessa pienen joulutarinan.<br />

Minulla on varastossa ”Jouluaatto<br />

Jerevanin lentokentällä” ja ”Jouluyö Sevillan<br />

juutalaiskorttelissa”, mutta Mariasta se on hieman<br />

pelottava, kun siinä on sevillalaisia noitia<br />

ja jättiläiskoiria. Kerron siis lanttujutun, vaikka<br />

kaikki osaavat sen jo ulkoa.<br />

Sehän menee näin: kun olin lapsi, minulla oli<br />

aina joulun alla tehtävänä hakea pikkuveljeni<br />

kanssa lanttuja eräältä maanviljelijältä. Lähdemme<br />

matkaan illansuussa ja kun tulemme<br />

takaisin, on jo pimeää. Kun ylitämme suuren<br />

peltoaukeaman, minä sanon aina, mitä ääntä<br />

tuolta kuuluu, ne ovat varmaan susia. Veljeni<br />

kysyy miten meille käy. Minä sanon, että<br />

sudet syövät meidät, mutta onneksi äidille<br />

jäävät lantut, koska lantut eivät maistu susille.<br />

Sitten kun ohitamme Kannelmäen Varubodenin<br />

kuuluu sanoa, että nyt ollaan tosi eksyksissä,<br />

ehkä ollaan jo Örebrossa Ruotsissa.<br />

Veljeni kysyy aina, että osaatko Kari ruotsia ja<br />

minä sanon, että mjölk, bröd, jämna pengar,<br />

tack, adjö, mutta emme koskaan uskalla<br />

mennä sisään Varubodeniin, koska siellä on<br />

harvinaisen iso valkotakkinen myyjätär, joka<br />

varmaan olisi halunnut tarkistaa ääntämystämme.<br />

Sitten kiiruhdamme lanttujen kanssa<br />

kotiin, jossa äiti keittää meille kuumaa kaakaota<br />

ja sanoo, että olette kelpo poikia, tässä<br />

teille vähän taskurahaa. Ostimme rahoilla<br />

yleensä Tex Willer- ja Viidakko-Jim-lehtiä,<br />

koska niitä oli kiva lukea joulunpyhinä.<br />

34 Suomen Turku N o 3/<strong>2022</strong>

Marian joulukuuseen laitetaan hopealankoja,<br />

hopeisia joulupalloja ja lippusarjoja. Lippujen<br />

maiden nimiä yritetään arvailla. Joulutähti on<br />

aika vanha ja vähän kellastunut, mutta kaikkien<br />

mielestä se on kodikas. Joskus aikaisemmin<br />

kuuseen ripustettiin suklaakäpyjä ja suklaakelloja,<br />

mutta nykyisin ne ovat jääneet pois.<br />

Kun istumme lattialla kuusen vieressä mietimme<br />

myös, milloin Reino Jokiselta pitäisi hakea<br />

kinkku. Minusta on jännittävää hakea kinkku<br />

jouluaattoa edeltävänä iltana tai aikaisin aattoaamuna,<br />

jolloin halli on aivan täynnä väkeä,<br />

jotka yrittävät olla rentoja ja hyväntuulisia<br />

ruutukaava-asukkaita, mutta jotka ovat kuitenkin<br />

huolissaan, riittääkö liha Turussa näinä<br />

vaikeina aikoina, kun oma jonotusnumero on<br />

296 tai 314.<br />

Maria kysyy aina kaikilta, mitä me haluaisimme<br />

joululahjaksi. Muistan kerran, kun halusin<br />

joululevyksi Ensemble Uni Wytarsin pyhiinvaeltajalevyn<br />

”On the Way to Betlehem”. Kun<br />

pyhiinvaeltajat tuhat vuotta sitten kulkivat läpi<br />

Euroopan, Ranskasta ja Saksasta Unkarin,<br />

Kroatian, Makedonian ja Syyrian kautta Jerusalemiin,<br />

he kuulivat vanhoissa majataloissa,<br />

seraljeissa ja kaupunkien toreilla jännittävää<br />

hypnoottisen kaunista musiikkia, mitä tuolla levyllä<br />

on. Kuunnelkaapa Ensemble Uni Wytarsin<br />

levyllä ensimmäinen lähes 14 minuuttia pitkä<br />

sufilainen kappale ” Dinaresade”. Sain käydä<br />

itse ostamassa levyn itselleni.<br />

Kun kuusenkoristelu on valmis, juodaan vielä<br />

kahvit ja syödään tilsitjuustolla päällystettyjä<br />

lämpimiä karjalanpiirakoita ja sitruunacroissantteja.<br />

Mitään kiirettä ei ole. Opin Marialta<br />

sellaisen sananlaskun kuin ”Ei ole kiirettä kirkkoon,<br />

pappi on vielä paitasillaan ja lukkarilla on<br />

lusikka suussa.”<br />

Sitten laulamme iloisia ruotsalaisia joululauluja,<br />

kuten ”Staffan var en stalledräng” ja ” Räven<br />

springer över isen”. Valitsemme myös Svensk<br />

Damtidningin uudesta numerosta kruununprinsessa<br />

Victorialle kauneimman hänen 2000-luvun<br />

Nobel-juhlien Iltapuvuista. Kaikkien valinta<br />

osuu vuoden 2000 syvänpunaiseen milleniumiltapukuun,<br />

joka sopii hyvin Victorian tummiin<br />

hiuksiin.<br />

Lopuksi sytytämme joulukuusen kynttilöihin<br />

ja ikkunakynttelikköihin valot ja laulamme ”En<br />

etsi valtaa loistoa”. Kun lähdemme, laitamme<br />

ulko-oveen joulukranssin, jonka keskelle laitetaan<br />

pieni tonttu, joka iskee silmää joulupostia<br />

tuovalle postinkantajalle tai lehdenjakajalle.<br />

Näin joulu lähtee käyntiin. Ulkona maailma<br />

kuohuu levottomana, mutta Marian jouluhuoneistossa<br />

elämä ja joulun odotus jatkuu hitaana<br />

ja kauniina. ●<br />

Kari J. Kettula<br />

Kirjoittaja on<br />

vuoden 2020<br />

kulttuuriturkulainen<br />

Åbo vår stad N o 3/<strong>2022</strong> 35

NNI OLLA TUR<br />

9 770780 510006<br />

LA TURKULAINE<br />

ISSN 0780-5101<br />

TURKULAINEN.<br />

OLET AARRE.<br />

RKULAINEN. ON<br />

LIITY NYT TURKUSEURAAN, JOKAISEN TURKULAISEN<br />

JA TURUN YSTÄVÄN YHDISTYKSEEN.<br />

OLLA TURKULA<br />

LIITY OSOITTEESSA: WWW.TURKUSEURA.FI/LIITY<br />

LIITTYMISLAHJANA TURKU-KIRJA<br />

LAINEN. ONNI<br />

Gastropub Löytö (Uudenmaankatu 1).-20% Brinkkala- ja Rettig-pizzoista. | Aarre Turku, lastenvaatteiden 2nd hand -putiikki (Vanha Suurtori 3). Jäsenille kuukauden<br />

myyntipalvelu<br />

NI<br />

25€ (norm. 30€) ja 15%<br />

OLLA<br />

alennus kaikista 2nd hand -tuotteista. | Hovikulta (Hämeenkatu 14). Kotimaiset<br />

TURKU<br />

pöytähopeat -30%, kultakorut 30-40%, Lumoavakorut<br />

-10%, Citizen- ja Hilfiger-kellot -20%. | Optikko Ukkonen (Hämeenkatu 1), Turun optiikka, (Humalistonkatu 5). Normaalihintaiset tuotteet -20%. | Aboa Vetus &<br />

Ars Nova, (Itäinen Rantakatu 4–6). Normaalihintaiset pääsymaksut -10%. | Brinkkalan pihan käsityöläispuodit Outolintu, Anne Lundén (Vanha Suurtori 3). Kaikki<br />

tuotteet -10 %. | Johanna Kaihdin (Eerikinkatu 38). Normaalihintaiset säle- ja rullakaihtimet -15% | Merikeskus Forum Marinum (Linnankatu 72). Normaalihintaiset<br />

pääsyliput -15 % | Sibelius-museo (Piispankatu 7). Museokaupan tuotteet -10%. | Turun linnan, Luostarinmäen käsityöläismuseon, Apteekkimuseon ja Qwenselin<br />

talon sekä Biologisen museon museokauppojen ja myyntipisteiden tuotteet -10%. | Turun Nuori Teatteri (Ursininkatu 4). 1 €:n alennus lipun hinnasta. | Wanha Turku<br />

Vuosijäsenyys 30 €, perheenjäsen mukaan +5 €. Ainaisjäsenyys 350 €.<br />

TURKUSEURAN JÄSENENÄ SAAT MM. SEURAAVAT EDUT:<br />

Suomen Turku – Åbo vår stad -lehden vuosikerta postitettuna | Turkuseuran Föripuoti, (Vanha Suurtori 3), turkuseura.fi/foripuoti. Kuukausittain vaihtuvat edut<br />

(joulukuussa Turku-muistipeli 18€ ja Lasten matkaopas Turkuun 10€) ja useita pysyviä alennuksia tuotteista (esim. Turkuseuran julkaisemat Turku-kirjat -40 %) |<br />

Turkuseuran kävelykierrokset ja muut tapahtumat. Alennetut hinnat, ks. verkkokauppa. | Ravintola Teini (Uudenmaankatu 1). -20% Teinin pannu-annoksesta. |<br />

kauppa (Turun Kauppahalli). Kaikki tuotteet -5% (ei postimerkit) | Avantgarde (Humalistonkatu 4, Puutarhakatu 8). Ammattityöt -10 %, jälleenmyyntituotteet -20 %.<br />

OLLA<br />

HUOM! TURKULAISET<br />

TURKULA<br />

YRITYKSET JA YHDISTYKSET!<br />

Liity Turkuseuran kannatusjäseneksi ja tue upean kansalaisjärjestön toimintaa. Tarjoamme kannatusjäsenille (yritykset) 5 kpl Suomen<br />

Turku – Åbo vår stad -lehden vuosikertaa postitettuna. Aatteellisten yhdistysten jäsenmaksu sisältää 1 kpl lehden vuosikerran.<br />

Verkkosivuiltamme myös logopaikka edullisesti! Muu yhteistyö sovittavissa.<br />

ULAINEN. ONN<br />

LIITY OSOITTEESSA: WWW.TURKUSEURA.FI/LIITY<br />

LIITTYMISLAHJANA: MAAILMANHISTORIAN ENSIMMÄINEN TURKUBOKSI!<br />

Aatteelliset yhdistykset 70 € (sis. lehden vuosikerran), yritykset ja muut yhteisöt 300 € (sis. viisi lehden vuosikertaa)<br />

NNI<br />

Yrityskumppanimme:<br />

OLLA<br />

OP Turun Seutu<br />

TUR<br />

Kannatusjäsenemme: Eläkevakuutusosakeyhtiö Veritas, HyTest Ltd, Isännöinti Levasma Oy, Josefiina Koti Oy, Rausanne Oy, Suomen<br />

Lauttaliikenne Oy, TS-Yhtymä, Turku Touring Oy, Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymä, Turun kaupunki Konsernihallinto, Pro Manillasäätiö,<br />

Avantgarde, Turun Messukeskus Oy, Turun Ortodoksinen seurakunta, Turun Osuuskauppa, OP Turun Seutu, Lounais-Suomen Diabetes ry,<br />

Lounais-Suomen Syöpäyhdistys ry, Wallac Oy, Turun Kamerat ry, Turun Kulttuuriyhdistys ry, Turun Yrittäjät ry

logo

products

Resources

Company

Terms of service
Privacy policy
Cookie policy
Cookie settings
Imprint
Change language
Made with love in Switzerland
© 2024 Yumpu.com all rights reserved

Hooray! Your file is uploaded and ready to be published.

Saved successfully!

Ooh no, something went wrong!