1979-2

Tule mukaan 

juhlistamaan elinkeinoelämän 

suurtapahtumaa 

TURUN MESSUILLE 

Kupittaalle 10— 19.8. 

Kaupunkimme 

750-vuotisjuhlan 

merkeissä. 

WIKLUND 

tuttu turkulainen 

TURUN MESSUT 

10- 19. 8. 

Osuuskunta Turun Messut, Puolalankatu 1, 20100 Turku 10, 

Puh. (921) 334440

N:o 2 - 1979 

Ju lkaisija — U tgivare: 

Turku-seura, Abo sam fundet r.y. 

Arkkitehti 

OLLI KESTILÄ: 

KOTISEUTULEHTI - 

HENKINEN YHDYSSITEEMME 

TÄMÄN lehden ensim m äisessä numerossa vuonna 1959 Turku-seuran 

ensimmäinen puheenjohtaja maaherra Esko Kulovaara lausui pääkirjoituksessa 

mm. että vastaperustettu nuori seura o li lähtenyt rohkeaan 

yritykseen oman äänenkannattajan julkaisem iseksi, ja toivoi sam alla, 

että turkulaiset saisivat sen p alstoilla tuoda esiin m ielialojaan kehityksestä, 

jolla itse kukin haluaisi rakentaa kotikaupunkiaan aineellisesti ja 

henkisesti. 

LEHDESTÄMME onkin kasvanut odotusten mukainen aikakauslehti, 

jossa Turun vanhan kulttuurin tu n tija t, sen nykypäivän henkisen ja taloudellisen 

elämän kehittäjät ja arkiset ahertajat ovat arvokkaalla tavalla 

sanoin ja kuvin rikastuttaneet kaupungin asukkaiden tietäm ystä om asta 

el i nym päristöstään. 

SÄÄNNÖLLISESTI, joskin vain neljästi vuodessa ilm estyvä Suomen 

Turku, Abo, vår stad -lehti to im ii yhdyssiteenä laajenevan jäsenistön 

välillä, ennenkaikkea lähentäen entiseen kotikontuunsa sellaiset täällä 

eläneet, jotka ovat m uuttaneet to isille paikkakunnille. 

ON luonnollista, että vain muutamia kertoja vuodessa ilm estyvä lehti 

ei pysty eikä pyrikään osallistum aan kiinteästi Turkua koskeviin päivänkohtaisiin 

keskusteluihin ainakaan niiden ollessa kuum im m illaan. Ehkä 

näin on hyväkin. H etkelliset m ielipiteet ja yksipuoliset asenteet ehtivät 

kypsyä, jos ne saavat rauhassa aikansa levätä. K irjo itta ja t ovatkin tä-

män oivaltaneet ja kiteyttäneet sanottavansa ole e llisiin perusasioihin, 

joiden sisältö kestää pitem m änkin ajanjakson arvostelun lukijoiden 

edessä. 

VUOSIEN kuluessa on tämän kotiseutulehden kirjo itu ksista koostunut 

melko m ittava tietovarasto, josta jokainen lukija löytää vastauksia m o 

neen kotiseutuaan koskevaan kysym ykseen. Kaukonäköiset turkulaiset 

ovat tie tysti säilyttäneet huolellisesti kaikki numerot kahdenkymmenen 

vuoden ajalta ja sidottaneet ne kirjo iksi. Näin lehtien arvo vuosien m ittaan 

vain kasvaa. K otiseututyö on harrastus, joka kattaa m onipuolisesti 

paikkakunnan elämän erilaisia tapahtum ia. K irjoittajien joukossa on sekä 

oman alansa pätevimpiä edustajia että lähintä kotipiiriään palavasti 

rakastavia kansalaisia, jotka lähes poikkeuksetta ovat palkkiotta to im i 

tuksen pyynnöstä tai om a-aloitteisesti lähettäneet kirjoituksia. Pienet 

asia- tai kielivirheet sallittakoon anteeksi. Toim itus on niistä tietoinen 

ja voi vakuuttaa, että närkästyneitä huom autuksia on tu llu t hyvin vähän. 

LEHTEMME säännöllinen ilm estym inen on perustunut myös paikkakunnan 

liikelaitosten antamaan tukeen niiden antaessa ilm oituksia. 

Koska lehden lukijat varmasti suosivat niitä yrityksiä, jotka tällä tapaa 

osoittavat ymmärtävänsä kotiseutunsa kulttuurin rakentamista, saavat 

nämä hyvän korvauksen uusista asiakkaistaan. Perinteitä kunnioittavat 

liikkeet tallettavat nimensä ja tuotteensa vuosikym m eniksi lehden lu kijoiden 

mieleen. Onhan todettu, että suuri osa jäsenistä säilyttää täm äntapaisen 

lehden num erot. Ilm oituksen ajankohtainen merkitys katoaa 

tie ty s ti, m utta sen muoto ja sisältö saa vanhetessaan uudenlaista hohtoa. 

ILMAN taitavaa ja ahkeraa toim ituskuntaa ei aatteellista lehteä pystytä 

jatkuvasti pitämään pystyssä. Turku-seura on o llu t onnekas siinä, että 

se on saanut koko toim inta-aikanansa lukea jäseniinsä aktiivisia tai 

eläkkeellä olevia lehden to im itta jia , jotka ovat innolla vapaaehtoisesti 

hoitaneet m onasti e pä kiito llista työtä, jollainen harrastusyhdistyksen 

julkaisun toim itta m in e n on. Suurin ansio lankeaa kaikille eri aikoina 

to im in e ille to im itussih te e reille , joiden vastuulla lopuksi aina jää aineiston 

kerääminen ja lehden määräaikaisen ilm estym isen valvominen. 

KOTISEUTUVÄEN kokoontuessa tämän kesän taitekohdan tienoilla 

Turkuun vieraat saavat käteensä Suomen Turku, Åbo, vår stad -lehden 

juhlanum eron. Toivon, että se om alta osaltaan kertoo kaupungistam m e 

välähdyksiä, jotka kuvastavat tämän maankolkan ihm isten elämää ja 

harrastuksia. □ 

Kotiseutupäivät ovat 

ovella juhlavuottaan 

viettävässä Turussa 

JUHLAVUOTENAAN Turku 

on täynnä tapahtumaa. 

Näinhän on asianlaita vireässä 

kaupungissa aina, 

m utta juhlavuosi on tuonut 

tullessaan monia erikoisuuksia 

kaupunkim me eläm 

änkuvioihin. 

TULEVAN kesä- ja heinäkuun 

vaihteessa järjestetään 

XXXI Valtakunnalliset Kotiseutupäivät 

juuri täällä 

Aurajoen loppujuoksun äärellä. 

Turun olemukseen 

m ielestäni hyvin sopivat käsitteet 

M eri-Työ-Kulttuuri on 

valittu kotiseutujuhlien tunnuksiksi, 

jotka saavat omaa 

kantavuuttaan Suomen Kotiseutuliiton 

pitäessä samanaikaisesti 

täällä kolmekym 

m entävuotisjuhlatilaisuuksiaan. 

KOLMELLE päivälle ulottuvien 

kotiseutupäivien hyväksi 

on tehty pitkään työtä 

K otiseutuliiton, Varsinais- 

Suomen Maakuntaliiton, 

Turku-seuran ja Turun kaupungin 

viranomaisten to i 

mesta. On odotettavissa, 

että kotiseudulle om istettujen 

päivien erilaiset liittym ät 

kokouksineen, varsinaisine 

juhlatilaisuuksineen, retkeilyineen 

ja yhdessäoloineen 

tulee kaiken keskelle m uodostamaan 

varsin näkyvän 

ja huomattavan renkaan 

750-vuotisjuhlavuoden suuressa 

tapahtumien ketjussa. 

KOTISEUTUTYÖTÄ on 

määrätietoisesti vuosikym 

menien ajan suoritettu 

maassamme K otiseutuliiton 

saadessa aikojen kuluessa 

yhä merkittävämmän sijan 

tämän toim innan organisoinnissa 

ja sen virittä m i 

sessä määrätietoiseksi ja 

pitkäjännitteiseksi. 

SOTIEN jälkeiset vuosikymmenet 

maassamme ovat 

olleet kaupunkilaistum isen 

aikaa. Suuret väestömäärät 

ovat siirtyneet m aaseudulta 

kaupunkikeskuksiin. Kaupunkien 

rakentuessa voim 

allisesti uudestaan ei kotiseutuajatukselle 

ja ko tiseudun 

perinteiden vaalim i 

selle näissä ole yleisessä 

tietoisuudessa liiennyt sille 

kuuluvaa sijaa. Pikem minkin 

on käynyt niin päin, että 

vain laajan maaseudun kunnat 

ja asukkaat ovat kunnostautuneet 

ja tuloksia 

saavuttaneet. Kotiseututyön 

sym boolina olevia kotiseutujuhlia 

on suurelta osalta 

vietetty ” maalaismaisemassa” 

, vaikka poikkeuksia ja, 

onnistuneita sellaisia, tästä 

yleislinjasta on olemassa. 

Suurissa kaupungeissa ovat 

kuitenkin pitkään ponnistelleet 

ja tuloksia aikaan saa- 

Väinö J. Leino 

neet kotiseutuseurat, kaupunkijärjestöt 

tai jopa kaupunginosayhdistykset. 

KUN Turun kaupungille 

on osaksi tu llu t sen omana 

juhlavuotena o lla isäntäpaikkakuntana 

m itta ville valtakunnallisille 

kotiseutupäiville 

on tämä luottam uksenosoitus 

kaupunkia kohtaan 

sekä luottam uksenosoitus 

vanhan kaupungin 

toim intakykyisyydelle. 

TOIVON ja uskon Turun 

olevan sille asetettujen odotuksien 

vertainen. 

TOIVOTAN kotiseutupäiville 

parhainta onnea ja menestystä 

varsinaissuom alaisessa 

m iljöössä, meren äärellä, 

vuosisataisen työn ja 

vuosisataisen ku lttu u rin tapahtumapaikalla. 

Turussa 15. 5. 1979 

VÄINÖ J. LEINO 

kaupunginjohtaja

KOTISEUTUTYÖ JA NUORISO 

■ K o tis e u tu ty ö n te h tä vä ke n ttä on la a ja , m u tta eräs 

o le e llin e n osa on se, e ttä k o tis e u tu ty ö ja k o tis e u tu y h 

d is ty k s e t o vat a s u k k a itte n s a e tu jä rje s tö jä . N ä in n y k y 

te rm ie n m u ka a n voidaan sanoa, että k o tis e u tu ty ö on 

a k tiiv is ta k o tis e u tu p o litiik k a a . 

K o tis e u tu ty ö n ro o liin k u u lu u — v a rs in k in T u ru ssa ja 

v a n h im m is s a k a u p u n g e is s a m m e — k u lttu u rim m e h is 

to ria a n k u u lu v ie n ra k e n n u s te n s u o je lu . Täm än jo h d o s ta 

u lk o p u o lis e t h e lp o s ti saavat y k s ip u o lis e n kuvan k o tis 

e u tu ty ö s tä . O n s ik s i paika lla a n lu o d a ka tsaus k o tis 

e u tu y h d is ty s te n ja k o tis e u tu ty ö n laajaan työ k e n ttä ä n 

ja ta v o itte is iin . 

On tie ty s ti lu o n n o llis ta s u o je lla h is to ria llis ta kaup 

u n k ik u v a a liia n ra ju ilta ja h a rk its e m a tto m ilta m u u to k 

s ilta . S am a pätee k irk o n k y lie n ja ko ko m aaseudun rak 

e n n u s to im in ta a n . On ila h d u tta v a a k u in k a k o tis e u tu y h 

d is ty k s e t, lu o n n o n s u o je lija t ja m y ö s n u o ris o ovat heränneet 

ru u su se n unesta a n karm eaan to d e llis u u te e n , 

k un k u lttu u rih is to ria llis e t, ra k e n n u s h is to ria llis e t, p a i 

k a llis h is to ria llis e t ko h te e t ja m u is to t n o in vain p y y h 

k ä istä ä n p o is jo n k in la is e lla tu n n u k s e lla "a la s vanha 

m a a ilm a ". 

L iia n p a ljo n on jo e h d itty tu h o ta k a u n is ta ja arvokasta 

, koska riittä v ä tie to u s ja y m m ä rtä m y k s e n puute 

on o llu t ilm e in e n . T ä llä lin ja lla on k o tis e u tu ty ö n lu jite 

tta v a o te tta a n . 

M u tta ty ö k e n ttä on p a ljo n la a je m p i. K y s y m y s on 

a su kka id e n v iih ty v y y d e n lis ä ä m is e s tä m a is e m a h o id o n 

ja k o k o y m p ä ris tö m iljö ö n h o id o lla . On jä rje tö n tä rakentaa 

se lla in e n y m p ä ris tö , e ttä a sukas on p a ko te ttu 

s iin ä a sum aan, m u tta rientää heti vapaa-ajan k o itta e s 

sa s in n e m issä voi ik ä ä n k u in va p a a sti h e n g ittä ä ja s ilmä 

lepää lu o n n o n h a rm o n ia ssa. 

Ei s iis vain ra k e n n u s s u o je lu a , vaan k o k o p ih a ja katu 

m iljö ö n , la a jenevien v ih e ra lu e id e n , käve lykatu je n , 

lu o n to p o lk u je n , kasvi- ja p u u is tu tu s te n te h o s ta m in e n 

ja k e h ittä m in e n o n o le e llis ta k o tis e u tu y h d is ty s te n ty ö 

tä. 

O ikean k o tis e u tu h e n g e n k a s v a tta m in e n a in e e llise n 

ra ke n ta m ise n ja u lk o is e n se u d u n k e h ittä m is e n rin n a lla 

o n yhtä tärkeää. S iv is ty s to im i sen k a ik is s a m u o d o is s a , 

se u d u n om a n id e n ttis y y d e n e ts im in e n ja tu n n u s ta m i 

nen, p e rin te id e n arvon n o s ta m in e n om aa p a ik a llis m u r- 

retta m y ö te n y h d is tä ä se u d u n ih m is e t to is iin s a . 

Täm ä o n m yö s o m a n s a luom aan p a ik a llis ta m e-henkeä 

ja k o tis e u tu ra k k a u tta . K u n k o tis e u tu ra k k a u s saadaan 

herääm ään, n iin vasta s illo in ih m in e n to d e lla 

v iih ty y n iin , e ttä hän h aluaa elää ja ty ö s k e n n e llä k o tise 

u tu n s a hyväksi. T ä llö in k o tis e u tu ty ö on saavutta 

m a ssa parhaat v o itto n s a . S illo in voidaan to d e ta , e ttä 

k o tis e u tu ty ö laajenee ty ö k s i isänm aan hyvä ksi ja tä l 

la in e n isä n m a a n ra kka u s on a ito a . 

K O T IS E U D U S TA P IIT T A A M A T O N 

N U O R ISO 

K o tis e u tu ra k k a u s ja tu n n e s ite e t k o tis e u tu u n k o ro s tu 

vat iän m u kana, m in k ä to te a m m e m m . "tu h la a ja p o i- 

k ie n " p a lu u seen v iim e is tä ä n e lä k e ik ä is in ä la p s u u te n s a 

m a is e m iin ta i vanhan tu rk u la is e n m e rik a rh u n saapum 

is ta e lä m ä n ilo k s i kotis a ta m a a n . 

N u o ris o s e n s ija a n m u u tta a p ä in v a s to in k o to a p o is. 

M a a s e u d u lta k a u p u n k e ih in , k o tim a a s ta u lk o m a ille . 

O lla a n k u in p a k o la is ia , vaikka m itä ä n to d e llis ta hätää 

m u u tto o n ei o lis i o llu t. 

K u n n u o ris o s itte n elää "s u u re n m a a ilm a n " ke skellä 

ko to a a n ja k o tis e u d u s ta a n irtire v ä is ty n ä , se pian lö ytä ä 

its e n s ä e rä ä n la isen k u v ite llu n virv a tu le n p e rässä ju o k 

sevana ja pian s e lla is e n a ju u re tto m a n a n u o ris o n a , jo ka 

h e lp o s ti jo u tu u jo p a n u o ris o rik o llis te n lis to ille . 

K o tis e u d u lla a n v iih ty m ä tö n n u o ris o vastaa T V -haasta 

tte lija lle jo s s a k in k y lä n ka lja b a a ris s a ta i k a u p u n g in 

to re illa "E i tä ä llä o le m itä ä n k iv a a !” S itte n s itä "k iv a a " 

o n m e n ty e tsim ä ä n m u u a lta ja m o n a s ti to te u tu u e dellä 

m a in ittu ju u re to n elä m ä vie ra illa se u d u illa . 

KO TISEU TU TYÖ JA N U O R ISO 

Ilmari Rinne 

M ik s i su o m a la ise ssa kasvuym p ä ris tö s s ä lila n m o n e l 

le n u o re lle käy k u in y llä to d e ttiin ? 

S iih e n on selvä vastaus o lem assa: L apsi ja n u o ris o 

ta rvitsee k iin ty m is tä k o tis e u tu u n s a . S iih e n p u o le sta a n 

ta rvita a n o p p ia ja o p e tu s ta k o d in , k o u lu n ja k a n s a la is 

jä rje s tö je n ta h o lta . K a ikki h yvät asia t va a tivat o p e tu s 

ta, n iin n u o ris o n k iin n ittä m in e n k o tis e u tu u n s a k in . 

K la s s in e n e s im e rk k i k o tis e u tu k iin ty m y k s e n lä h tö k o h 

d a sta o li v iim e vu o sisa d a n vaihteen s u o m a la is ille su u 

ren S u o m i-ra kkauden lu o ja n , k irja ilija ja p ro fe s s o ri 

S akari T o p e liu k s e n k u u lu is a n M a a m m e -kirja n o p e tu k 

set, jo id e n lä h tö k o h ta n a o li s u o m a la in e n sananlasku 

” S itä k u u sta k u u le m in e n , jo n k a ju u re lla a s u n to .” 

— S u o m e n su u rie n s o tie n 1939— 1944 jä lk e in e n u usi 

s u k u p o lv i ja vielä tä m ä n h e tk in e n lapsi ja n u o ri ovat 

k o tis e u tu k a s v a tu s ta v a illa . N yt 1970— 1980 lu k u je n laps 

i ta rv its e e k o u lu n ta h o lta k e h itty n y ttä k o tis e u tu - ja 

y m p ä ris tö o p e tu s ta , jo k a o p e tu s p u o le sta a n tarvitsee 

m a llikka a n n u o ris o n k o tis e u tu ty ö n oppaan ja ehkä 

a sia n tu n te v a s ti k o o tu n "k o tis e u d u n o p e tu s p a k e tin ". 

L is ä k s i tie ty s ti u u d e lla tavalla kasvate tu n ja k o tis e u tu - 

ra k k a u tta om aavan o p e tta jis to n . 

— Ä id it ja isät ovat a ik u is k a s v a tu k s e n tie tä ja n y k y a i 

ka isia tie d o tu s v ä lin e itä a vuksi käyttä e n sa a te tta va tie 

to is ik s i k o tis e u d u n s u u re s ta m e rk ity k s e s tä k iin ty m is e 

nä om a n p a ik k a k u n ta n s a n ykyhetkeen ja h is to ria a n , 

h a rra s te is iin , ilo o n ja ty ö h ö n . V anhem p ie n e s im e rk it, 

o m an s u k u n s a p e rin te e t on n o ste tta va e s iin . K o ti ja 

vanhem m at ovat la p s ille to in e n s u u ri o p e tu s te k ijä ko u 

lun rin n a lla . 

— K o ko S uom en n u o ris o lle on e nenevästi a n nettava 

tie to ja k o tis e u tu n s a h is to ria s ta , ih m is is tä , tie tä jis tä , 

ta ita jis ta , ra iva a jista , n iin h e n g e n v ilje ly k s e n k u in ty ö e 

läm än a lo illa . 

Tässä on k a n s a la is o p is to je n ja ko ko o p e tu s la ito k s e n 

o p e tu s - ja ka s v a tu s to im in n a n te h tä v iä ja ta v o ite tta uu- 

• T u ru n y lio p is to n kasa rm ia lu e e n m a a n k ä y ttö s u u n n ite lm a n ns. "J a la n k u lk u ra itti” -v a ih to e h d o n m u ka in e n tie d e 

ku n tie n u u d is ra k e n n u s te n s ijo itu s p ä ä p iirte ittä in . R akentam inen ta p a h tu is i v a ih e itta in s e u ra a vasti: 1) o ik e u s tie 

te e llin e n tie d e k u n ta , 2) m a te m a a ttis -lu o n n o n tie te e llin e n tie d e k u n ta , 3) y h te is k u n ta tie te e llin e n tie d e k u n ta , 4) k a s 

v a tu s tie te id e n tie d e k u n ta . 

delleen su u n n a tta va. Se vaatii e n sin n ä alan o p a s k irja l- 

lis u u tta , s itte n v a rs in a is ia "Isänm aan o p p ik irjo ja ” ja 

p a ik a llis tie to u d e n te o ksia . M u tta lu o n n o llis e s ti o p e tta 

jis to ta rvitsee lis ä k o u lu tu s ta , jo tta k o tis e u tu o p e tu s tav 

o itta is i suuren tehtävänsä n u o riso n k iin n ittä m is e s s ä 

om aan p a ikkakunta a n sa, om aan m aahansa. 

K o tis e u tu le h tiä ja m u ita k o tis e u tu a s io is ta , p e rin te is 

tä, se u d u n lu o n n o s ta , m e rk k ih e n k ilö is tä ja kansanm ieh 

is tä k irjo itta v a a le h d is tö ä tarvitaan lisää. K a n sala isjä 

rje s tö je n k o tis e u tu re tk e t ovat p a rh a ita k e in o ja vapaam 

u o to is e n ja ilo is e n ty ö n ka u tta saada n u o ris o in n o s 

tum a a n "k a u n iis ta , m u tta karusta isänm a a sta a n ” . 

— V a rh a is n u o ris o - ja n u o ris o jä rje s tö t ovat avainasem 

assa n u o ris o n vapaa-ajan harrasteiden o h ja a m isessa. 

T ähänkin a s ti näm ä ovat lu o n to re tk e ily je n , k e säle irie n , 

p a ik a llis tu n te m u s k ilp a ilu je n , s iis te y s ta lk o id e n , p e rin 

n e tie to u d e n k e rä ily n , ta p a kasvatu skurssie n , va lo ku 

vaus- ja k irjo itu s k ilp a ilu je n a vulla o h ja n n e e t n u o riso n 

k iin ty m y s tä ja tu n te m u s ta k o tis e u tu u n s a ja is ä n m a a 

hansa. 

Täm än ajan ih m is e t lo k e ro itu v a t ei va in k e rro s ta lo a 

s u n to ih in s a , vaan m yö s h e n k is e s ti m o n in ta v o in . 

E räitä su u ria k y lä lä is iä , k u n ta la is ia , k a u p u n k ila is ia ja 

yleensä m eitä s u o m a la is ia e ris tä v iä ja e ro tta v ia te k ijö i 

tä ovat e sim . a m m a ttija k a u tu m a t, m u tta e n nen k a ikkea 

lähes v ih a m ie lis y y te e n peru stu va p u o lu e p o liittin e n ja 

k a u tu m a . M ik s i? O le m m e h a n s a m o ja p u llia is ia k a ik k i. 

P a ik a llis e t k o tis e u tu y h d is ty k s e t ja k o tis e u tu ty ö on 

se raikas a lk u lä h d e , jo s s a sam an p a ik k a k u n n a n Ih m i 

set, n u o re t ja vanhat, v o ivat tavata to is e n s a vain ih m i 

s in ä , vain ” tu rk u la is in a ” , jo illa o n s e u d u n k o k o n a i 

su u tta , a in e e llis ta ja h e n k is tä p a ra sta , a ja vat a a tte e t ja 

ta v o itte e t. □ 

IL M A R I R IN N E

Turun yliopiston 

rakentamisen vaiheita 

IS O N -H E IK K IL Ä N JA 

P H O E N IX IN A IK A 

M a rra s k u u s s a 1918 T urun S u o 

m a la in e n Y lio p is to s e u ra kääntyi 

a s u tu s h a llitu k s e n p u o le e n ilm o ittaen 

halu a va n sa vu o kra ta tulevan 

y lio p is to n ta rp e is iin Is o n -H e ik k ilä n 

s o tila s v irk a ta lo n . E rin ä is te n vaih 

e id e n jä lkeen o li tu lo k s e n a maalis 

k u u s s a 1919 va ltio n e u v o s to n 

p ä ä tö s, jo lla y lio p is to s e u ra lle 

eräin e h d o in a n n e ttiin korv a u k s e t 

ta k ä y ttö o ik e u s n. 70 hehtaarin 

su u ru ise e n osaan Is o n -H e ik k ilä n 

tila n a lu e tta . 

Täm än jä lkeen ry h d y ttiin s u u n 

n itte le m a a n y lio p is to n tulevaa rak 

e n ta m is ta tä lle a lu e e lle . A rk k i 

te h ti B e rte l Ju n g laati alu e e lle 

asem akaavaehdotu ksen ja rakenn 

u s s u u n n ite lm a n , jo k a n iv e lty i 

T u ru n ka u p u n g in o m iin s u u n n ite l 

m iin . K e skeisenä ideana s u u n n i 

te lm a s s a o li leveä, su o ra p u is to 

■ Turun yliopiston rakennussuunnitelm ien historia ulottuu 

kuuden vuosikym m enen taakse, siis jo yliopiston perustam 

ispäätöstä edeltäneeseen aikaan, toteaa Turun yliopiston 

rehtori O sm o I k o l a oheisessa kirjoituksessaan, jossa hän 

käsittelee yliopiston rakentam isen historiaa ja suunnitelm ia. 

k a tu , jo n k a to ise ssa päässä o lis i 

vanha, ku n n ia n a rvo isa T u ru n lin n a 

ja to is e s s a uuden, tu le va isu u te e n 

k u rk o tta van y lio p is to n päärakenn 

u s. S u u n n ite lm a s s a o li s u u rip iirte 

is tä s y m b o liik k a a , ja kaiken 

k a ikkia a n se sai a s ia n tu n tija p iireissä 

m y ö n te is e n vasta a n o to n . 

P itkän aikaa tä s tä eteenpäin pid 

e ttiin pääm ääränä y lio p is to n tu 

levaa ra k e n ta m is ta Is o n -H e ik k ilä n 

a lu e e lle . T äm ä a ja tu s ei k u ite n 

kaan ko ska a n to te u tu n u t, ja eri 

vaih e id e n ka u tta on p ä ä d y tty kaup 

u n g in va s ta k k a is e lle p u o le lle , 

jo s s a s ija its e v a t y lio p is to n n y k y i 

set ra kennukset ja m yös sen 

s u u n n ite llu t la a je n n u salu e e t. 

V. 1920 y lio p is to s e u ra o s ti 

ka u p p a to rin laid a ssa s ija in n e e n 

vanhan P h o e n ix -h o te llin y lio p is to n 

to im itilo ik s i. Tässä rakennuksessa 

y lio p is to p ä ä o silta a n to im i aina 

1 950-luvulle saakka. 

• A rk k ite h ti B ertel J u n g in aikanaan la a tim a e h d o tu s T urun lä n tis te n 

o sie n ja Is o -H e ik k ilä ä n tu le v a n y lio p is to a lu e e n asem akaavaksi. 

Osmo Ikola 

LÄ Ä K E T IE TEELLIS E N 

TIE D E K U N N A N JA 

Y LIO P IS TO N M Ä E N 

R A K E N T A M IN E N 

V. 1943 y lio p is to o n o li p e ru ste t 

tu lä ä k e tie te e llin e n tie d e k u n ta , jo 

ka tie te n k in ta rv its i to im in ta a n s a 

varten rake n n u ksia . T iedekunnan 

la ito s ra k e n n u s s u u n n ite ltiin K iin a 

m y lly n k a d u n v a rre lle , s illo is e n 

lä ä n in saira a la n viereen. Sen eri rakennusva 

ih e e t v a lm is tu iv a t v u o s i 

na 1948, 1952 ja 1954. 

Jo s itä ennen o li s y n ty n y t 

s u u n n ite lm a y lio p is to n pääosan 

s ijo itta m is e s ta R yssänm ä e lle e li 

V e s ilin n a n m ä e lle , n y k y is e lle Y lio 

p is to n m ä e lle , jo lta k a u p u n k i v. 

1950 lu o v u tti alu e e n . Ensi vaiheessa 

tä n n e ra k e n n e ttiin u usi 

k irja s to ta lo sekä kem ian ja fy s iikan 

la ito s ra k e n n u s , jo tk a v a lm is 

tu iv a t v. 1954. T o in e n ra ke n n u s 

vaihe, jo k a v a lm is tu i v. 1958, käs 

itti y lio p is to n h a llin to ra k e n n u k 

sen ja ns. L u o n n o n tie te id e n ta lo 

l:n . 

S a m o ih in a ik o ih in lä ä k e tie te e llinen 

tie d e k u n ta la a je n i, kun y lio 

p is to o n p e ru s te ttiin ham m a slä ä ke 

• N äkym ä y lio p is to n la a je n n u salu e e ksi va ra tu lta k a s a rm ia lu e e lta . — 

K uva: T urun K uvaus. 

tieteen la ito s . Sen la ito sra ke n n u s, 

jo ka s ija its e e L e m m in käisenkadun 

varre lla , v a lm is tu i v. 1965. 

Y lio p is to n rake n ta m isen k o k o 

n a is s u u n n ite lm a n la a tim in e n ja t 

k u i. E n s im m ä is e k s i to te u tu i s u u n 

n ite lm a , jo n k a m ukaan h u m a n is tis 

e lle tie d e k u n n a lle p y s ty te ttiin ens 

im m ä in e n la ito s ra k e n n u s H enrik 

in k a tu 3:een ja m a te m a a ttislu 

o n n o n tie te e llis e lle tie d e k u n n a lle 

u usi ra ke n n u s Y lio p is to n m ä e lle , 

v e s ilin n a n viereen. N äm ä rakennukset 

va lm is tu iv a t vu o sie n 1968 

ja 1969 vaih te e ssa. H u m a n istin e n 

la ito s ra k e n n u s sai s itte m m in n i 

m en F e n n icum . 

Seuraavana vuonna päästiin 

k a u p u n g in kanssa sopim ukseen 

H e n rik in k a tu 2:n to n tin saam isesta 

y lio p is to n kä y ttö ö n . T o n tille o li 

p ysty te ttä v ä h u m a n is tis e n tie d e 

kunnan to in e n la ito s ra k e n n u s ja 

sa m a lla o li k irja s to lle rakennettava 

u u tta m aanala ista v a ra s to tila a tämän 

rakennuksen ja k irja s to ta lo n 

v ä lille . L o u h in ta ty ö s u o rite ttiin v. 

1972, ja v a rsin a iset ra kennustyöt 

a lo ite ttiin v. 1973, ku n o li saatu 

aikaan v a ltio n kanssa e s is o p im u s 

y lio p is to n asem an jä rje s tä m is e s tä . 

L a ito s ra k e n n u s v a lm is tu i v. 1975, 

ja se sai m y ö h e m m in nim e n Juslenia. 

N Y K Y H E TKEN TILA N N E 

V a rs in a is ia y lio p is to ra k e n n u k s ia 

varten T urun y lio p is to lla on nyt 

T urussa k ä yte ttä vissä ä n tai varattu 

in a k o lm e lä h e llä to is ia a n olevaa 

alu e tta : 

1. Y lio p is to n m ä e n alue. 

2. L ä ä ketieteen la ito s te n alue. 

3. Y lio p is to n v a rsin a iseksi laaje 

n n u s a lu e e k s i vara ttu e ntisen 

T urun kasarm in alue. 

N äm ä k o lm e lä h e kkäistä a lu e tta 

kä sittä vä t yhte e n sä 21,6 hehtaaria. 

K un kyseessä on k a u p u n g in kesku 

sta -a lu e e lle ra kennettu y lio p is 

to , on sa n o tta va, e ttä y lio p is to on 

k o h ta la is e n hyvin o n n is tu n u t tu r 

vaam aan itse lle e n riittä v ä t ja sam 

alla hyvän ko ko n a isu u d e n m u o 

d o sta vat a lu e e t. S uuri etu on sekin 

, e ttä näm ä alu e e t lu o n te vasti 

n iv e lty v ä t y lio p p ila s k y lä ä n ja 

kongre ssikeskukseen sekä kaup 

u n g in m u ih in ko rk e a k o u lu ih in . 

Ilm an h a rjo itte lu k o u lu ja on y lio 

p is to lla T urussa n yt ra ke n n e ttu ja 

pysyviä tilo ja n. 86 000 b r-m 2 sekä 

lis ä k s i v u o k ra ttu ja ja m u ita tila - 

p ä is tilo ja n. 8 000 b r-m 2. 

T urun y lio p is to on ra k e n n u k s iltaan 

v ie lä hyvin keskeneräinen 

y lio p is to . N yt k u ite n k in näyttää 

s iltä , e ttä ra k e n n u s to im in ta on 

p itk ä n tauon jälkeen taas pääsem 

ässä k ä y n tiin . V a ltio n kuluvan 

vuoden tu lo - ja m enoarvio s isältä ä 

näet rakennusm äärärahan m yös 

T urun y lio p is to lle , e n sim m ä isen 

kerran y lio p is to n v a ltio llis ta m is e n 

jälkeen. 

VARISSUON 

H A R JO ITTELU KO U LU 

JA LÄ Ä K ETIETEEN 

RAKENNUKSET 

V a ris s u o lla on para sta ika a rak 

e n te illa T u ru n o p e tta ja n k o u lu tu s 

la ito k s e n h a rjo itte lu k o u lu n u usi 

rakennus, jo n ka on m äärä v a lm is 

tu a v. 1980. S iin ä tu le e olem aan 

kerrosalaa n. 13 000 b r-m 2. U udet 

tila t rake n n u tta a T urun k a u p u n ki, 

jo ka lu o vutta a ne y lio p is to lle saaden 

vastikkeeksi T u ru ssa olevia 

v a ltio n o m is ta m ia e n tis iä o p p ik o u - 

lu k iin te is tö jä . 

V a rs in a is is ta y lio p is to ra k e n n u k 

s is ta on e n s im m ä is e n ä to te u te tta 

vana hankkeena ns. halkosahan 

to n tille tuleva lääketieteen la ito s 

rakennuksen lisä ra ke n n u s, jo n ka 

ra kennustö id e n a lo itta m is e e n on 

täm än vuoden b u d je tis s a m ääräraha. 

R akennuksessa tu le e olem aan 

kerrosalaa y lio p is to n ta rp e is iin 

5 500 b r-m 2 ja lis ä k s i K ansanterve 

ysla b o ra to rio n T u ru n a lu e la b o ra 

to rio n tilo ja n. 1 500 b r-m 2. H a n k 

keen ku sta n n u sa rvio on y lio p is to n 

tilo je n o s a lta v iim e vuoden h in ta 

ta son m ukaan vajaat 15 m iljo o n a a 

m arkkaa. R akennukseen tu lla a n 

s ijo itta m a a n lä ä k e tie te e llisen 

m ik ro b io lo g ia n ja v iru s o p in t i 

lat sekä lä ä k e tie te e llis e n tie d e k u n 

nan ruoka la . S u u n n ite lm a n m u 

kaan ra k e n n u s ty ö t alkavat vuoden 

1980 a lu ssa ja rakennus v a lm is tu u 

v. 1981 keväällä tai kesällä. 

Täm än lis ä ra k e n n u k s e n v a lm is 

tu m is e lla on k iire s iitä k in s y y s tä , 

e ttä vanha lääketie te e n la ito s ra 

kennus v a a tii jo v ä lttä m ä ttä p e ru s 

k o rja u s ta . Sen s u o ritta m in e n tu le e 

m a h d o llis e k s i lis ä ra k e n n u k s e n va l 

m is tu ttu a , jo llo in v a n h a sta ra kenn 

u kse sta vapautu u tilo ja . L is ä k s i 

jo u d u ta a n eri to im in to ja p e ru s k o r 

ja u ksen a ja ksi tiiv is tä m ä ä n . V anhan 

la ito s ra k e n n u k s e n p e ru s k o r 

ja u s alkaa s u u n n ite lm a n m ukaan 

v:n 1981 lo p p u p u o le lla ja v a lm is 

tu u v. 1984. 

K A S A R M IA LU E E N 

S U U N N IT E LM A T 

Lääke tie te e n lis ä ra kennuksen 

v a lm is tu ttu a tu le e y lio p is to n rak 

e n ta m is e n p a in o p is te s iirty m ä ä n 

ka sa rm ia lu e e lle . A lu e e n m a a n käyttö 

s u u n n ite lm a on p a rh a illa a n valm 

is tu m is v a ih e e s s a , ja asem akaava 

tu lis i saada v a h v is te tta v a k s i k u lu 

van vuoden lo p p u u n m ennessä, 

jo tta a ik a ta u lu s s a p y s y ttä is iin . 

A lu e e lle tu lla a n e n s im m ä is e k s i 

rakentam aan tila t o ik e u s tie te e lliselle 

tie d e k u n n a lle . H anke on 

ko o lta a n sam aa lu o kka a k u in lääketie 

te e n lisä ra ke n n u s. 

S euraavana on v u o ro ssa kasarm 

ia lu e e lla m a te m a a ttis -lu o n n o n - 

tie te e llisen tie d e k u n n a n u u den la i 

to sra kennuksen e n s im m ä in e n rakennusvaih 

e v. 1982— 1984, m in k ä 

jälkeen on m äärä s u o ritta a kem ia n 

ja fy s iik a n vanhan la ito s ra k e n n u k 

sen p e ru skorja u s v. 1984— 1985. 

Täm än p e ru s k o rja u s ty ö n rin n a lla 

on su u n n ite lm a s s a k a s a rm ia lu e e lle 

tu le van y h te is k u n ta tie te e llis e n ja 

ka s v a tu s tie te id e n tie d e k u n n a n la i 

to sra ke n n u kse n 1 . vaihe v. 

1984— 1985. Tähän k u u lu u m yös 

ka sarm ia lu e e n la ito s te n ty ö p a ik k a 

ruokala. H e ti täm än jä lkeen e li v. 

1985— 1986 on v u o ro s s a m a in itu n 

la ito s ra k e n n u k s e n to in e n ra k e n 

nusvaihe. 

Tässä e s ite tty s u u n n ite lm a s i 

s ä ltä ä T urun y lio p is to n lä h ia ja n 

ra ke n n u so h je lm a n , lu k u u n o tta 

m a tta erä itä vä h ä isiä h a n kke ita , 

jo tk a ko ske va t m m . R u is s a lo n 

k a s v itie te e llis tä p u u ta rh a a ja T u o r- 

lan tä h titie te e n is -o p tillis ta tu tk i 

m u s la ito s ta . 

Täm än lä h ia ja n o h je lm a n lis ä k s i 

on s u u n n ite ltu 1 9 8 0 -lu vun lo p u lla 

to te u te tta v a k s i vie lä seuraavat 

h a n kkeet: ku u lo v a m m a is te n k o u 

lun p e ru s k o rja u s y lio p is to n p y s y 

vään k ä y ttö ö n , k irja s to n ja h u m a 

n is tis e n tie d e ku n n a n lisä ra ke n n u s 

Y lio p is to n m ä e n a lu e e lla , R aum an 

o p e tta ja n k o u lu tu s la ito k s e n p e ru s 

k o rja u s sekä seuraavan v u o s ik y m 

m enen p u o le lle u lo ttu v a m a te - 

m a a ttis -lu o n n o n tie te e l lisen tie d e 

ku n n a n la ito s ra k e n n u k s e n to in e n 

ra kennusvaih e k a s a rm ia lu e e lla . 

T u ru n y lio p is to n ra k e n ta m in e n 

e i ole e d is ty n y t s iin ä ta h d is s a 

k u in y lio p is to n k e h ity s o lis i e d e l 

ly ttä n y t. T ä llä h e tk e llä tila n n e k u i 

te n k in näyttä ä ole van va lke n e m a s 

sa. R a ke n ta m in e n o n p itk ä n ta u o n 

jä lkeen p ääsem ässä jä lle e n k ä y n 

tiin . □

Aikansa suurkatastrofi 

— Turun palo 1827 

TU R U N 1 8 0 0-luvun vaiheiden 

s y v ä llin e n tu n tija ja h ie n o s tu n u t 

tu tk ija p ro fe s s o ri S vante D a h lströ 

m arvelee, e ttä T u ru n p a lo 1827 

on to d e n n ä k ö is e s ti su u rin kaup 

u n k ip a lo , m ik ä m illo in k a a n on 

s a ttu n u t P o h jo la s s a . N äin o n kin 

o llu t e p ä ile m ä ttä la ita a in a k in to i 

seen m a a ilm a n s o ta a n a s ti. Hän 

to te a a m y ö s , e ttä tä m ä k a ta s tro fi 

o li "h y v in v a lm is te ltu ” . T ä llä hän 

ta rk o itta a ensi kädessä ka u p u n g in 

ra k e n n u s o lo s u h te ita ja niid e n lu o 

m aa s u o ja tto m u u tta tu le n va h in 

g o n te o lle . 

T U R K U o li ra ke n n e ttu — kuten 

ke s k ia ik a is e t k a u p u n g it yleensä — 

perin a h ta a s ti ja p ie n ille to n te ille , 

a in a vain sa m a lla ta va lla jokaisen 

s iih e n a s tis e n tu h o n jälkeen. 

R ake n n u sain e e n a o li enim m ä kseen 

puu ja ta lo t o liv a t k a te tu t la u d o illa, 

tu o h e lla ja tu rp e e lla , jo s k u s 

o ljilla k in . V anhan T u ru n keskus ja 

tä rk e im m ä t o sat s ija its iv a t savip 

o h ja lla , jo k a ei hevin k e stä n yt k i 

vira k e n n u k s ia . Sen ajan perustam 

is k e in o t o liv a t a lk e e llis ia ja tu 

lo k s e t sen m u k a is ia . T ä lla is ta perin 

n ä is tä ra ke n ta m is m e n e tte ly ä 

vastaan n o u s i k y llä va ro itta v ia ääniä 

— v a rs in k in kun ka u p u n g is 

sam m e o li vu o n n a 1775 A n in k a is - 

tenm ä e n s u u n n a lla s a ttu n u t laaja 

tu lip a lo . L ä ä n im m e s illo in e n kauk 

o n ä k ö in e n m aaherra K ris to ffe r 

R appe o lis i h a lu n n u t palaneen 

kukkula n laen aukeaksi, to n tit 

s u u re m m ik s i ja tu rve - ja la u ta ka to t 

k ie lle ttä v ik s i. T u ru n p o rva risto 

a s e ttu i k u ite n k in jy rk k ä ä n vastarin 

ta a n , ja kun m aaherra s itte n 

pian k u o li, s a llittiin e n tis e n m e 

non ja tk u a . K o ko A n in k a is te n - 

m äen tie n o o t o liv a t n y k y is tä Puuto 

ria m yö te n alas m e lke in L ä n tis 

e lle P itk ä lle k a d u lle a s ti a h d e tu t 

p ie n iä to n tte ja tä y te e n . R akennukset 

n iin k u in n iid e n a la tk in o liv a t 

k a u p u n g in h a lv im p ia ja m yö s kehn 

o im p ia . 

T Ä M Ä tä lla in e n ly h y tn ä k ö is y y s 

jo h tu i p a ljo lti va n h o is ta p iin ty 

n e is tä m ie lip ite is tä ja e n n a k k o lu u 

lo is ta . T u li o li Ju m a la n ra n g a is tu s 

ih m is te n s y n n e is tä k u te n k u lk u 

ta u d it ja ru to tk in . K u n 1700-luvun 

lo p p u p u o le lla a le ttiin m aaham m e 

p u u h a ta a lk e e llis ta p a lo va ku u tu s- 

ia ito s ta , k u u ltiin u s k o v a is te n jo u 

k o s ta v a s tu s tu s ta , k o skapa tu o l 

la in e n o li vain o m ia a n jä rk y ttä 

m ään Jum a la n p e la s tu s s u u n n ite l 

m aa. N äin o li ta p a h tu n u t ko ko 

R u o ts in v a lla n ajan ja n iin p ä o li 

T u ru s s a o llu tk in ku u d e n v u o s is a 

dan k u lu e s s a n o in 30 s u u rta ka u 

p u n k ip a lo a . O sa lta a n tähän o li 

v a ik u tta m a s s a ehkä germ a a n in e n 

in d iv id u a lis tin e n o ik e u s k ä s ity s , jo 

ka u se in n äki vira n o m a is te n p y rk i 

m y k s is s ä vain s ie tä m ä tö n tä p u u t- 

V a ra tu o m a ri U u ti Palajan e s ite lm ä 

T u ru n vapaaehto ise n p e la s tu s p a l 

velun kokouksessa 9. 4. 1979. 

tu m is ta ih m is te n its e m ä ä rä ä m is o i 

keuteen. 

TULI pääsi irti A n in k a is te n m ä e l- 

lä ka u p u n g in P o h jo is k o rtte lis s a 

porvari K aarle K u sta a H ellm a n in 

ta lo s s a syyskuun 4. päivän iltana. 

T a lo o n k u u lu i k o lm e pie n tä to n t 

tia , jo tk a s ija its iv a t n ykyis e llä 

M a a ria n k a d u lla B rahen- ja A n in - 

ka is te n k a d u n v ä lim a illa . Talon itä 

p u o le lla k u lk i s illo in e n B rahenkatu 

ja lä n s is iv u lla o li h y v in ahdas ja 

kapea ku ja , jo n k a varre lla verraten 

ko rke a lla k a llio n p ä ä llä o liv a t to 

d e n n ä k ö is e s ti ta lo u s ra k e n n u k s e t, 

navetat, ta llit ja m u u t s e lla is e t. 

P ih a lle jo h ti ahdas k a te ttu p o rtti. 

H e llm a n its e o li s iih e n aikaan 

ka u p p a m a tk a lla T u kh o lm a a n m o 

net m ie h is tä n s ä ehkä m ukanaan. 

T a lo o li su h te e llis e n avara ja s iin ä 

a sui perä ti 33 henkeä. 

V Ä H Ä N ennen k e llo 21 H e llm a 

nin v a im o h a vaitsi paksun savun 

nousevan navetan k a to s ta ja h u u si 

palvelusväkeä a p u u n . Eräs renki 

p ä ä sti karjan u lo s ja y ritti sitte n 

k iiv e tä navetan y lis ille . L ie k it lö i 

vät k u ite n k in va ste n hänen kasvojaan 

ja hän tu u p e rtu i la ttia lle . 

U lko ra ke n n u ste n u lla k o t o li a h d e t 

tu tä yte e n ku ivia h e in iä ja tu li sai 

n iis s ä suuren vallan n iin , e ttä 

"h e ti e n si tie d o n tu ltu a lie k it h i 

poivat ta iv a s ta ". N ä in k e rto i "F in 

lands A llm ä n n a T id n in g in " k irje 

e n va ih ta ja . N a a p u rit riensivät 

p a ikalle , m u tta ankara tu li esti 

pääsyn p ih a lle . A ka te m ia n ruisku 

m ie h is tö in e e n saapui n o peasti ja 

jo k e llo n lyö d e ssä yhdeksää, ann 

e ttiin p a lo h ä ly ty s s o itta m a lla sekä 

raatih u o n e e n e ttä tu o m io k irk o n 

to rn e is ta . Itse s y tty m is a lu e e lla ei 

o llu t s illo in enää paljo n kaan te h 

tävissä. S itte n y lty i m yös tu u li ja 

se k e h itty i ennen p itkää raju ksi 

p y ö rre m y rs k y k s i. N iin ro ih u s i tu o 

ta pikaa jo 13 ym p ä ris tö n naapurira 

kennusta k o rk e is s a lie ke issä . 

S a m m u tu s y rity k s e t eivät a ik a la is 

ten m ie le s tä o lle e t — kuten 

T u ru ssa o li ta v a llis e s ti o llu t la ita 

— "v a lla n v iis a ita e ivätkä to im e k - 

k a ita k a a n ". S u u n n ite lm a t ja m äärä 

tie to in e n jo h to p u u ttu iv a t tä llä 

k o h ta lo k k a a lla k e rra lla . T o im e n p i 

te id e n o lis i h e ti a lkuvaiheessa p i 

tä n y t o lla m a h d o llis im m a n te h o k 

kaita. 

JO parin tu n n in k u lu ttu a koko 

P o h jo is k o rtte li o li ilm ilie k e is s ä ja 

palo p y rk i tu u le n m u ka n a le vittä y- 

Uuti Palaja 

tym ä ä n a las jo e n rantaan k ip in ö i 

den ja ke käle id e n lentäessä 

y lt’y m p ä ri. P a lo m ie ste n p iti ru iskuin 

e e n peräytyä tu o n tu o s ta k in 

v e tä ytym isa se m a sta to iseen ja tu li 

uhkasi jo syöksyä y li jo e n k in . 

NYT o liv a t to te u tu m a s s a m aaherra 

Rappen e n te e llis e t v a ro itu k 

sen sanat. Hän o li aikanaan k irjo 

itta n u t: ” Se, A n in k a is te n m ä k i, 

on n iin korkea, e ttä se h a llitse e 

koko k a u p u n kia . S ie llä ei o le tila a 

k u n n o llis ille ra k e n n u k s ille , vaan 

sam a n la is e t k u rja t h ö k k e lit, jo ita 

s ie llä on o llu t a ik a is e m m in , tu le 

vat s in n e täm än jä lk e e n k in . K u i 

te n k in ko ko k a u p u n k i jä te tä ä n a lttiik 

s i n ä ille h ö k k e le ille . K un h u o 

noin n iis tä s y tty y , tu li h e ittä y ty y 

k u k k u la lta kaiken ka u p u n g in y litse 

." 

T IL A N N E a lk o ik in m u o d o stu a 

e p ä to iv o is e k s i. K oko p a lo k a lu s to 

o li k e s k ite tty jo e n lä n sip u o le lle , 

yksi ru isku to s in o li p a la u te ttu 

tu o m io k irk o n luo, m u tta se ei r iittä 

n y t. E n sim m ä in e n itä ra n n a lla 

s y tty n y t ta lo o li p ro fe s s o ri G. G. 

H ä lls trö m in o m is ta m a . Se o li s u u 

ri p u u ra kennus jo e n p a rta a lla vähän 

n y k y is e s tä tu o m io k irk k o s illa s - 

ta y lö s p ä in ja se s iro tte li s ilm in 

n ä k ijä in m ukaan ” h ä m m ä styttä vän 

n o p e a s ti tu lik e k ä le itä ka ik k ia lle 

y m p ä rille e n ” . Sen lä h im m ä ssä 

n a a p u ris to s s a p a lo i k o h ta y h t’aikaa 

k u u s i ta lo a : K a te d ra a lik o u lu , 

k ö y h ä in ta lo ja eräät m u u t. 

PALO S TA on eräs y lio p p ila s 

Im m a n u e l Ilm o n i k irjo itta n u t e lo i 

san kuvauksen ystä välle e n A rvid 

Ivar A rw id s s o n n ille — tu n n e tu lle 

s u o m a la is u u s ta is te lija lle . Ilm o n i 

k e rto o m y rs k y n k in jo tä llö in n iin 

k iih ty n e e n , "e ttä s iin ä k irk o n viere 

llä o li ty ö lä s tä p y s y te llä ja lo illaan 

ja ilm a o li n iin sakeana kekäle 

is tä , e ttä se n ä y tti olevan y h tä 

a in o a ta vin h a a tu litu is k u a ". K ohta 

p u o le n yön jälke e n o li tu o m io k irk 

kokin tu le ssa . Se o li p a rhaillaan 

k o rja u ksen alaisena, osa k a tto a o li 

auki ja sen to rn ia k a te ttiin kuparile 

v y illä . P aljaat puura kente e t s y t 

ty iv ä t ja pian lo im u s iv a t itse 

te m p p e li ja sen to rn i korkeana tu 

lenlie skana. T o rn ik e llo n k u u ltiin 

vielä lyövän ko lm e ja s itte n n iin 

ke llo t k u in k o n e is to tk in rom a h tivat 

jyskyen ja jy m is te n alas. Ei o le 

ihm e, e ttä näissä o lo s u h te is s a 

m yös A k a te m ia n ta lo s y tty i ja pah 

in ta o li, että A ka te m ia n arvokas 

korvaam aton k irja s to palo i m ilte i 

rin se u d u lta L u o s ta rik o rtte liin 

S a m ppalinnan su u n ta a n . S u u rim 

man la a ju u te n sa p a lo sa a vutti 

keskiv iik k o n a 5. päivänä kello 15:n 

tie n o is s a rie h u ttu a a n yhtä m itta a 

18 tu n tia . 

Y H TE N Ä IN E N p a lo n to rju n ta jo h - 

to o li k ä y tä n n ö llis e s ti katsoen ro 

m a h ta n u t k e skiyöllä . Yhä u seam 

m at y k s ity is e t sam m u tu s m ie h e t 

o liv a t vähin äänin hävinneet ru iskujensa 

äärestä pelastaakseen 

o m a sta u h a tu sta om aisuudesta a n 

m itä ehkä vielä p e la ste tta vissa o li. 

M aalta katselem aan saapuneet, 

kaupungin om a irto la is v ä k i ja y k 

s ity is e t venäläiset s o tila a t ta rjo u 

tu iva t autta m a a n , m u tta vain — 

k ä te is e s tä rahasta. S itä saatuaan 

he kato sivat usein v ä littö m ä s ti tai 

hävisivät p e la s te ttu in e tavaroineen 

• E ngelin asem akaavakarttaan v. 1828 s ijo ite ttu T urun p alon ra ja t sekä 

T urun ka u p u n g in rajat. (T u ru n k a u p u n g in h is to ria llin e n m useo). — Kuva: 

M. P uhakka. 

ko konaan. K irja s to n h o ita ja F. W . 

P ip p in g o li p aennut M aarian pappilaan 

hänen om an ta lo n s a tu h o u 

d u ttu a , k irja s to n s u lje tta v a t ik k u 

nat o liv a t p e ittä m ä ttä ja avaim et 

ka te issa . 

N O IN 7 tu n n in k u lu ttu a palon 

a lk a m is e s ta ke llo 4:n aikaan aam 

u lla k a u p u n g in pääosat o liv a t 

tu le n va lla ssa ja aam un sarastaessa 

p a lo i a in o a S u u rto rin k o h d a lla 

o llu t s ilta . Palo k ä s itti nyt kaiken 

A n in k a is te n tu llin , U u d e n m a a n tu l- 

lin ja H ä m e e n tu llin vä lise n alueen. 

Se o li le v in n y t jo e n lä n s ip u o le lla 

olevaan E te lä k o rtte liin ja o li etenem 

ässä k o h ti S e u ra h u o n e tta — 

n y k y is tä ka u p u n g in ta lo a . L ie k it 

o liv a t ry ö s tä y ty n e e t m yö s S u u rto 

te ille tie ty m ä ttö m ille . Varkaat ja 

ry ö s tä jä t o liv a t to im e s s a ja p ro 

fe sso ri Johan G a d o lin m a in itsee, 

m ite n s u u ri jo u k k o irta in ta väestöä 

syö ksyi hänen S u ru tto m a n luona 

— s iis K a skenm äellä — olleeseen 

p uutarhaansa, rik k o i lauta -a id a n ja 

ry ö s ti v illis s ä v im m a ssa kaikki — 

o m enapuiden h e d e lm ä t! 

SUURPALO o li sam m um assa, 

m u tta — Ilm o n i k e rto o — "k u n 

lie k e is tä o li päästy, a vautui ke skiviikkopäivänä 

k a u p u n g in u lk o p u o 

le lla surkea näky. S ie llä o li pakosalia 

o le via k o d itto m ia ih m is la p 

sia , jo tk a tavaroitaan vartio id e n 

pari vu o ro ka u tta p itiv ä t h a llussaan 

ka ik k i m äet, v a in io t, p u u ta rh a t ja 

m uut avonaiset p a ikat. S ie llä oli 

y lh ä is iä , h ie n o ja n a is ia aivan k u in 

m u u ta k in väkeä, ja m eidän H erra 

m m e o li n y t h e tk is e k s i y h d e llä 

a in o a lla o tte e lla p o is ta n u t ka ik k i 

sä ä tyra ja t ja a rv o s u h te e t". 

"P A L O o li hyvin v a lm is te ltu ’’ , 

sa n o o S vante D a h ls trö m , vanhan 

a ik a is ta ra kennusta p a a a ja te lle n , 

m u tta m u u te n ei hänen m ie le stä ä n 

k a u p u n g in to rju n ta v a lm iu s o llu t 

sen h u o n o m p i — jo s ei p a re m p i 

kaan — ku in m ikä o li tu o llo in 

y le is tä R u o ts is s a ja S uom essa. 

Turku o li saanut 1772 h is to ria n s a 

e n s im m ä is e n ko ko n a isu u d e ssa a n 

tu n n e tu n p a lo säännön. N iin u u d e 

naikain e n ku in se s illo is is s a 

o lo is s a o lik in , s iin ä h a v a ittiin 

p ia n k in k o rja a m isen ja p a ra n ta m i 

sen varaa. S iitä vaan e i ta h to n u t 

m itä ä n synty ä . Ei edes h o v io i- 

k e u tta o n n is tu ttu saam aan m a ksam 

aan osaansa "m a is tra a tin viisaan 

is ä n n yyden a la isena olevaan ja a i 

na köyhään p a lo k a s s a a n ". V iim e in 

p ä ä stiin n iin p itk ä lle , e ttä k u n in 

gas v a h v is ti 1805 u u d e n palo säännön. 

Se m ääräsi p a lo to im e n jo h 

to o n m u o d o s te tta v a k s i m a is tra a tin 

s ija lle e rity is e n 11-jä se n ise e n palo 

k o m is s io n in . T o is e n a u u tu u te n a 

o li, e ttä p e ru s te ttiin k o k o ka u p u n 

g in v ä e s tö ltä k e rä ty illä v a ro illa vak 

in a in e n p a lk a ttu 6 0 -m ie h in e n palo 

v a rtio , m ik ä vu o d e n 1806 o h je 

säännön m ukaan ja k a a n tu i k o l 

meen yh d e n a liu p s e e rin ja 20 

m ie stä käsittä vään ru o tu u n . K u k in 

ru o tu o li jo ka k o lm a s v iik k o k o 

m e n n e ttu n a y ö v a rtio o n ja vu o d e s 

ta 1820 lä h tie n p u o le t s iitä o li 

p ä ä vartio ssa h ä ly ty s v a lm iin a ru is - 

kuin e e n . A k a te m ia lla o li kaksi 

o m aakin yö va rtia a . S itä p a its i m il

te i k a ik k i ka u p u n g in a sukkaat o livat 

ta rp e e n v a a tie s s a v e lv o llis e t 

k u ts u s ta o s a llis tu m a a n sa m m u 

tu s ty ö h ö n . V u o s in a 1825 ja 1826 

k u n n a n p a lo to im e n palkka u ssä ä n - 

tö p ä ä tty i 7 244:ään p a n kin e li pa- 

p e riru p la a n . 

T Ä M Ä s u h te e llis e n va h va lu ku i- 

nen v a rtio s to ei ku ite n k a a n o llu t 

m ikään v a rs in a in e n p a lo k u n ta nyk 

y a ik a is e s s a m ie le s s ä . M iehet o livat 

k e h n o s ti p a lk a ttu ja ja o ike a s 

taan k u ta k u in k in s iv u to im is ia . 

V e s is a m m io lla ja n a h k a le tk u illa 

v a ru s te ttu ja is o ja p a lo ru is k u ja 

k a u p u n g illa o li vu o n n a 1827 neljä 

k a p p a le tta , tu o m io k irk o lla o li yksi 

ja n e ljä llä te h ta a lla o li a in a kin 

1791 sa m a n la a tu is e t ru is k u t. A kate 

m ia lla o li o m a 1807 v a lm is tu n u t 

s u u ri p a lo ru is k u pie n e m m ä n vanhan 

lis ä n ä . P a lo v a rtijo ita o li k u u 

s i, he p itiv ä t S u u rto rin päässä s i 

ja in n e e n ra a tih u o n e e n to rn is s a y ö 

tä päivää v a h tia . J o e ssa o li neljä 

p u m p p u la ito s ta , jo id e n te h o s ta ja 

la a d u s ta e i o le enem pää tie to ja . 

P a lo to im e n ko rk e in p ä ä llik k ö o li 

m aaherra ja h ä n tä lä h in n ä ku n n a l- 

lis p o rm e s ta ri ta ik k a v a n h in sa a p u 

v illa o llu t m a is tra a tin jä sen. K aiken 

lis ä k s i p iti jo k a ta lo s s a o lla 

k u iv in a a ik o in a v e d e llä tä y te tty jä 

saaveja ja ty n n y re itä ja a ju rit o livat 

v e lv o ite tu t h ä ly ty k s e n sa ttu e s 

sa v e d e n a jo o n . 

SY Y S K U U N 4. päivänä h ä ly ty k 

set ta p a h tu iv a t m o itte e tto m a s ti ja 

p a lo k a lu s to a saapui p a ik a lle n o 

p e a sti. M yö h e m m in s o im a ttiin 

m aaherra E rik W a lle n iu s ta saam 

a tto m u u d e s ta e ikä p a loyönä 

k u u lu m yöskään k u n n a llis p o rm e s - 

ta ri C arl W irz e n iu k s e s ta m itään 

m a in itta v a a . T u ru n p a lo la ito k s e n 

o li jo p itk ä n ajan ku lu e s s a o n n is 

tu n u t te h o k k a a s ti h a llita uhkaavat- 

k in tila n te e t ja näin tu rk u la is iin oli 

e hkä is k o s tu n u t liia llin e n tu rv a llisu 

u d e n tu n n e . H u o m a tta v a on, e t 

tä k e n ra a lik u v e rn ö ö ri Z akrevski o li 

h e n k ilö k o h ta is e s ti 

ta rk a s ta n u t 

k a u p u n k im m e 

to rju n ta v a lm iu tta 

vu o n n a 1824 ja vielä n iin k in m y ö 

hään k u in e lo k u u s s a 1827 eikä täm 

ä a n kara jä rje s ty k s e n m ie s, jo ka 

ei s u in k a a n v ilje lly t m o itte ita 

s ä ä s te liä ä s ti, h a va in n u t m itään 

h u o m a u te tta v a a , vaan a n to ip a jo p a 

tu n n u s tu s ta . 

P A LO o lis i p itä n y t vo id a pys 

ä y ttä ä jo e lla . Itä p u o le lla o li rann 

assa k iv ira k e n n u k s ia , jo is s a o li 

levy- ta i tiilik a to t. P alosääntö 

e d e lly tti, e ttä n ä ille k a to ille o lis i 

ka iken v a ra lta o llu t a setettava 

m ie h is tö ä ve s is a n k o in e e n , m u tta 

tä ssä k o h d in ta p a h tu i ilm e is e s ti 

la im in ly ö n te jä . L u o te ttiin s iih e n , 

e ttä jo k i e stä ä tu le n la a je n e m ise n . 

O n m y ö s m e lk o se lvä ä , e ttä to ttu 

n e is ta p a lo m ie h is tä o li p u u te tta . 

O liv a th a n m o n e t p o rv a rit ju u ri 

tu o h o n aika a n re n kein e e n T a m p e 

reen m a rk k in o illa ja y lio p p ila a t, 

jo tk a a in a in n o lla o s a llis tu iv a t palo 

n to rju n ta a n , o liv a t v a sta saapum 

a ssa a lo itta a k s e e n s y y s lu k u k a u - 

te n s a . N iin tu li n u o ri keväällä va l 

m is tu n u t m a is te ri Jo h a n Ludvig 

R u n e b e rg k in T u rk u u n p a lo n a lka 

m is p ä iv ä n ä . H änen o li s iirry ttä v ä 

P a ra is ille ja hän k ir jo itti m y ö h e m 

m in , e ttä tu o o n n e tto m u u s anto i 

hänen tu le v a is u u d e n s u u n n ite lm illeen 

"k iro tu n is k u n ” . 

V E N Ä LÄ IS E T s o tila s v ira n o m a i 

set ja sota väki o liv a t ih m e te ltä vän 

p a s s iiv is ia . O li ku in näm ä o lis iv a t 

tu u m in e e t, e tte i a sia k u u lu n u t 

h e ille , m u u k a la is ia kun o livat. 

M onet 

h e is tä k ä y ttä y ty iv ä t varsin 

h u o n o s ti. R u o ts in p ä ä k o n s u li G. 

af F o rs e lle s ilm o itti T u kholm a a n , 

e ttä "s o ta m ie h e t o liv a t yleensä 

n iin h u m a la ssa, e tte iv ä t tie n n e e t, 

m itä te k iv ä t. He tu liv a t h u o n e is iin 

— m u rs iv a t a u ki lip a s to ja ja ka a p 

peja o ttiv a t m itä h a lu s iv a t." S otaväen 

te h o ka s p u u ttu m in e n tila n 

teeseen o lis i sa a tta n u t o lla ra tkaisevaa, 

s illä o lih a n venäläisten 

jo u k k o je n vahvuus 1 500— 2 000 

m ie stä e li a in a k in 10:s osa koko 

ka u p u n g in v ä k ilu v u s ta . 

Tästä ven 

ä lä is te n 

v ä lin p itä m ä ttö m ä s tä 

asente e sta saa va rm a s ti alkunsa 

vanha sa n a n p a rsi: "S o ro m n o o , sanoi 

ryssä, kun Turku p a lo i.” 

K A U P U N G IN ke sku s ja sen 

m e rk ittä v im m ä t m u u t o sat olivat 

tu h o u tu n e e t. 

S ie llä tä ä llä s a a tto i 

to s in jo k in k iv ira k e n n u s o lla s ä ily 

nyt m e lk o hyvin ja n s. "U u s i k a u 

p u n k i” n y k y is e s tä A u ra kadun lin 

ja s ta lin n a a n päin o li sä ä stynyt 

S e u ra h u o n e in e e n , jo s ta tu lik in 

kaiken p e la s tu s - ja jä lle e n ra ken- 

n u s to im in n a n ke s k u s . K u u lu isa 

tä h titie te ilijä F. W . A rg e la n d e r o li 

v a h tim e sta re in e e n 

p e la s ta n u t Var- 

tio v u o re n m ä e llä s ija its e v a n tä h ti- 

to rn ita lo n ja vuoren su o ja s s a sä i 

lyi m yö s se syrjä in e n a s u n to a lu e , 

jo n k a me nyt tu n n e m m e K ä sityö- 

lä is m u s e o n a . 

Y k s ity is ra k e n n u k s ia 

o li jo u tu n u t tu le n u h rik s i k a ik 

kiaan 2 543. N ä is tä o li 253 k iv ita 

lo ja . V a h in g o t o liv a t — korvaam 

a tto m ia 

k u lttu u rim e n e ty k s iä 

lainkaan la s k e m a tta — ta vattom an 

s u u re t. Svante D a h ls trö m on a r 

v io in u t ne vähin tä ä n 10— 12 m iljo 

o n a k s i p a p e riru p la k s i. On ku ta 

k u in k in m a h d o to n ta m ä ä rite llä , 

m itä tä m ä nykyra h a ssa m e rk its is i. 

J o n k in la is e n a s u h te e llis e n a v iitteenä 

voin e e m a in ita , e ttä T urun 

k a u p u n g in vuoden 1816 ko k o n a is 

tu lo t o liv a t 25 738 paperiru p la a . 

K A U P U N G IN 1 126 ta lo s ta o li 

ru nsas neljä n n e s e li 346 ta lo a ja 

to n ttia s ä ä styn yt. M u u n o m a is u u 

den p e la s ta m is e s s a e i siinäkään 

o llu t m itä ä n jä rje s te lm ä llis y y ttä tai 

jo h to a . Y k s ity is e t h e n k ilö t s a a tto i 

vat k u ite n k in o m a -a lo itte e llis u u - 

dellaan saada aikaan p a ljo n k in . 

N iin p ä pala vasta A ka te m ia n rakenn 

u kse sta d o s e n tti G a b rie l R ein ja 

y lio p p ila s M a th ia s A k ia n d e r p elastiv 

a t eräiden m u id e n auttaessa 

s u u re n osan y lio p is to n a rkisto a . 

K am reeri F ederley p e la sti A ka te 

m ia n raha-arkun ja sih te e ri C. C. 

B ö cke r o n n is tu i ta lo u s s e u ra n ta 

lo s ta viem ään s u o ja a n seuran k o 

ko a rk is to n ja s u u rim m a n osan 

k irja s to a . Peräti k u n n io ite tta v a s ti 

to im i ra a stu vanoikeuden notaari 

G u s ta f S tå h lh a n d s k e , jo k a hänen 

o m a n ta lo n s a p a laessa tu rva si o i 

keuden a rk is to n ja m u u ta ka u p u n 

g ille k u u lu n u tta a rvokasta e s in e is 

töä. 

SATTU N E E T v a h in g o t eivät 

lu o n n o llis e s ti ra jo ittu n e e t vain tavaraan 

ja o m a is u u te e n . P alossa 

k u o lle ik s i ilm o ite ta a n 17 ih m is tä 

ja v a h in g o ittu n e id e n lu ku o li y li 

200. N ä is tä 34 o te ttiin v ä littö m ä s ti 

läänin saira a la a n ja vie lä lo kakuun 

p u o liv ä lis s ä o li k a u p u n g in kahdessa 

sa ira a la ssa h o id e tta v a n a 44 po- 

TULEN te h d e ssä hävitystään 

ka u p u n g in k o m e n ta ja Jo h a n W u lf- 

fe rt lä h e tti p ik a lä h e tin H e ls in k iin 

ilm o itta m a a n ta p a h tu n e e s ta kenra 

a lik u v e rn ö ö rille . 

K e n ra a likuvernööri 

A rseni Z a k re v s k illä on S uomen 

h is to ria s s a h u o n o m aine: hän 

k u u lu i n iih in , jo tk a jo varhaisessa 

vaiheessa p yrkivä t h ävittäm ään 

m aam m e a u to n o m ia n . Hän p iti 

virkauransa p a h im p a n a v a s to in 

kä ym isenä s itä , e tte i o llu t kyennyt 

estäm ään keisari N ik o la i I :stä a n 

ta m a sta v a k u u tu s ta S u o m e n peru 

s tu s la k ie n v o im a s s a p y s y ttä m i 

sestä. Hän o li k u ite n k in hyvin 

m ä ä rä tie to in e n ja v a ik u tu s v a lta i 

nen. N yt a lk o ik in v ä littö m ä s ti e rittä 

in ih m e te ltä v ä ja te h o kas to i 

m in ta T u ru n hyväksi. 

ZA K R E V S K I m ääräsi senaatin 

v a ltio v a ra in to im itu s k u n n a n e s im ie 

hen A n d e rs F a lc k in m atkusta m a a n 

h e ti T u rku u n o ik e u k s in lu o vutta a 

ta rv its e v ille ryynejä ja ja u h o ja varu 

s kunnan va ra sto sta . Täm ä saapui 

k a u p u n k iim m e s yysku u n 6. ja 

7. päivänä. S a m alla Z akrevski to i 

m itti p ik a v ie s tin k e is a rille ja lä h ti 

itse 8. päivänä tänne. Hän o li perillä 

jo seuraavana päivänä ja s iitä 

a lk o ik in s itte n suorastaan tu le n p a 

lava k iire ja to im in ta s a rja m aaherralle 

, m a is tra a tille , p o liis e ille ja 

v e n ä lä is ille k o m e n ta jille . 

M Y Ö S K IN ke is a ri o li nopea. Jo 

9. päivänä hän k ir jo itu tti kirje e n 

Z a kre vskille , hyväksyi täm än to i 

m e n p ite e t ja tie d o tti m yö n tä n e e n 

sä y k s ity is is tä va ro ista a n hätääk 

ä rs iv ille 100 000 p a n kin ru p la a . 

S a m alla ke isari m ääräsi S uom en 

m in is te riv a ltio s ih te e ri R obert R ehb 

in d e rin kiire h tim ä ä n T urku u n . 

Hän o lik in tä ä llä jo 14. päivänä. 

T U R K U LA IS E T 

ta rv its iv a tk in 

m a h d o llis im m a n s u u rta tukea ja 

apua. O m at k u n n a llis e t vira n o m a i 

set o liv a t s iin ä m äärin h ä m m e n ty 

n e itä , että m a is tra a ttik in ko k o o n 

tu i vasta 11. päivänä — s iis kenra 

a lik u v e rn ö ö rin jo o lle s s a h ä ty y t 

täm ässä. T o s in o li jo 6. 

päivänä 

k a u p u n k ila is te n p y y n n ö s tä a se te t 

tu e rity in e n p a lo va h in ko ko m ite a 

tehtävänään eri ta voin autta a häd 

ä n a la is ia . S iih e n k u u lu i 14 jä sentä 

m aaherra p u h e e n jo h ta ja n a . Sen 

ko ko o n p a n o m u u ttu i vu o sie n k u 

luessa, kunnes se te h tä vänsä tä y 

te ttyään lo p e te ttiin 1836. K om itea 

sai a lu s ta pitäen v o im a ka sta tukea 

k e n ra a lik u v e rn ö ö riltä . 

K A U P U N G IN o li kye ttä vä n o u 

sem aan m ilte ip ä ty h jä s tä . N oin 

11 000 ih m is tä o li k o d itto m a n a . 

Y h te is h e n k i ja s o s ia a lin e n s o lid 

a a ris u u s tu o ttiv a t k u ite n k in hyviä 

tu lo k s ia . 

K o d itto m ille jä rje s te ttiin 

a s u n n o t jä lje lle jä ä n e is tä rakenn 

u k s is ta ja venäläisen sotaväen 

m a jo itu s tila t lu o v u te ttiin heidän 

kä y ttö ö n s ä . Ilm a is ia ru o k a -a te rio i 

• Turku 1827 palon jälkeen. FInbergIn litografia. (Turun kaupungin historiallinen m useo). 

— Kuva: M . Puhakka. 

ta ta rjo ttiin ja m a a seudulta varsin 

p itk ie n k in ta ip a le id e n takaa tu o tiin 

m u onavaroja T u rku u n a jo p e le illä ja 

a lu k s illa . V iitis e n s a ta a henkilöä 

jo u d u ttiin lähettä m ä ä n kaukaisem 

p iin p itä jiin k a u p u n g in u lk o p u o le l 

le. V aikeata tila n n e tta h e lp o tti 

osaltaan se, e ttä varsin m onet 

s ä ä ty lä is e t ja p o rva rit o m is tiv a t 

m a a tilo ja lä h ip itä jis s ä ja -m aakunn 

issa. S uure t jo u k o t ih m is iä saatto 

iva t m yös m a tk u s ta a m ikä m illä 

k in ta voin s u k u la is te n ja ystävien 

luokse m aan e tä is ille k in k u lm ille . 

K o u lu p o ik a A d o lf M o b e rg ista , s itte 

m m in p ro fe s s o ris ta ja v a ltio n e u 

voksesta , tie d e tä ä n , e ttä hän ja 

hänen v u o kra isäntä n sä lä h tivät ja 

lan K e m iö ö n . M o b e rg illa o li kannettavanaan 

vihervarpunen häkkei- 

neen ja 

isännällä p ie n i ruokapa- 

ke tti. 

TULI k y ti ra u n io issa vielä kauan 

ja n iin k in m yöhään k u in syyskuun 

29. päivänä s u u re t k ip in ä lie s k a t 

rä iskyivät kauppaneuvos Trappin 

ta lo n jä ä n n ö k s is tä . J ä lkisam m u - 

tu sta varten H a lik o n , M ynäm äen, 

L oim aan ja Vehm aan k ih la k u n tie n 

k ru u n u n v o u d it n o s ta ttiv a t rahvasta 

m ä äräpäivinä T u rkuun 50 tai 100 

m iehen ry h m is s ä . V a aralliset 

m u u rit ja s a v u p iip u t re v ittiin ja 

vilja a 

p e la s te ttiin so rtu n e is ta vara 

s to is ta . V iim e in e n ryhm ä k u ts u t 

tiin tä lla is e e n 

palvelukseen lo kaku 

u n 3 — 6 p ä iv ik s i. 

P A LO V A H IN K O K O M IT E A sai eri 

ta h o ilta a v u s tu k s ia y li 400 000 

p a n kin ru p la a . Z akrevski to im i tä s 

säkin ta rm o k k a a s ti. L ä h in n ä hänen 

a n s io sta a n V enäjä llä k e rä ttiin 

124 000 ruplaa, kun Suom essa 

s a a tiin ko k o o n 105 000 p a n k in ru p 

laa. A p u a tu li T a llin n a s ta , R iiasta, 

H a m p u ris ta , L y y p e k is tä , L o n to o s 

ta ja L is s a b o n is ta saakka. R u o t 

s is ta k e rty i vain 2 100 p a n kin ru p 

laa. S ie llä o lik in B orås vast'ikään 

palanut ja U ddevalla ssakin o li o l 

lu t paha tu lip a lo . N ä is tä varo ista 

v o itiin jakaa 3 — 6 p ro s e n ttia m e 

n e te ty is tä a rvoista. 

ZAKREVSKI o li s yysku u n 11. 

päivänä lä h e ttä n yt se n a a tille 

T urusta kirje e n , m issä hän katsoi 

tu h o n syntyneen lä h in n ä ka u p u n 

gin vanhentuneen ja ahtaan rakentam 

isen seurauksena. Hän hah- 

m o tte li jo s iin ä T urun tulevan e m 

p iiris e n asem akaavan ja e s itti in 

te n d e n tti a rk k ite h ti C. L. E ngelin 

p ik a is ta to im itta m is ta k a u p u n k iim 

me. Z akrevski palasi H e ls in k iin 

syyskuun 17. päivänä, sam an 

kuun 28. päivänä h änellä o li T urun 

a v u s tu s o h je lm a v a lm iin a ja sitte n 

hän itse riensi k iire e s ti P ietariin 

e sitte le m ä ä n asiaa k e is a rille , S uomen 

su u riru h tin a a lle . 

TU LO K S E N A o lik in k o lm e ke i 

sarin o m a k ä tis e s ti lo kakuun 9. 

päivänä a lle k irjo itta m a a käskykirje 

ttä , jo is ta e n s im m ä in e n ja tä r 

kein s is ä ls i: 

1 N iitä ka u p u n g in a s u k k a ita varten, 

jo tk a o liv a t m enettäneet 

om a isuute n sa, o li varattava 

300 000 ruplaa p a n k in sete le in ä . 

2 O li peru ste tta va 1 400 000 pan- 

k in ru p la n su u ru in e n rahasto, 

jo s ta m y ö n n e ttä is iin k o ro tto m ia 

ra k e n n u sla in o ja 2 % :n v u o tu i 

sella ku o le tu kse lla . 

3 S uom en P a lo v a k u u tu s k o n tto ri 

sa isi 300 000 p a n kin ru p la n m äärärahan 

voidakseen s u o ritta a vaku 

u tu s s u m m a t p a lo v a k u u te tu is 

ta y k s ity is is tä ra kennuksista . 

S a m alla k o n tto ri v a p a u te ttiin 

korvaam asta 

v a k u u te ttu je n 

y le is te n rakennusten vahin g o t. 

4 S u o la tu llis ta o li kuuden vuoden 

aikana varattava 15 % tu o m io 

k irk o n korjaukseen. 

5 K a ikki T urun a sukkaat va p a u te t 

tiin kru u n u n v e ro is ta kym m e n e k 

si vu o d e ksi. 

6 K a u p u n g in ka u p p ia a t vapautettiin 

kym m enen vuoden aikana 

la iv o illa u lk o m a ille vie tä vie n ta 

varoiden tu llim a k s u is ta . 

7 Ne p a lo v a h in k o a k ä rs in e e t asukkaat, 

jo tk a ka u p u n g is s a ra k e n s i 

vat ta i k o rja s iv a t ta lo ja , vapaute 

ttiin s o tila s m a jo itu k s e s ta k iv i 

ta lo je n o s a lta v iid e k s ik y m m e - 

neksi ja p u u ta lo je n o s a lta kah- 

d e k s ik y m m e n e k s i v u o d e k s i. 

8 Y lio p is to n ra k e n n u s ra h a s to sa isi 

k o lm e n kym m e n e n 

vuoden a ikana 

n a u ttia tu llim a k s u t S u o m e sta 

vie tä v is tä p u is ta , la u d o is ta , 

pie stä ja tervasta. 

N Ä M Ä h e lp o tu k s e t o liv a t m itä 

s u u rim m a s s a m äärin o m ia a n lu o 

maan uskoa tu le v a is u u te e n ja ta h 

to a rakentaa T u ru s ta e n tis tä ä n ul- 

jaam p i u u d e n a ikain e n ka u p u n k i. 

T u rk u la is e t o liv a t e rity is e n k iit o llisia 

k e n ra a lik u v e rn ö ö rille ja he 

o m is tiv a t m yö h e m m in yh d e n p itkän, 

uuden asem akaavan e d e lly t 

täm än kadun Z a kre vskin e tu n im e ä 

kä yttäen hänen n im ik k o k a d u k s e e n , 

A rs e n in k a d u k s i. 

Its e n ä is y y te m m e 

a lk u v u o s in a täm ä katu m u u te ttiin 

S irk k a la n k a d u k s i, m u tta hänen n i 

m ensä elää v ie lä v iid e s s ä sen va r 

re lla sija its e v a s s a a su n to -o s a k e y h - 

tiö s s ä . 

T U R K U LA IS TEN ty y ty v ä is y y s ei 

k u ite n kaan k e s tä n y t s e lla isenaan 

k auan, s illä lo k a k u u n 21. päivänä 

a n n e tu lla ju lis tu k s e lla ke isari 

m ääräsi y lio p is to n s iirre ttä v ä k s i 

H e ls in k iin . Täm ä tu rk u la is ia ta v a t 

to m a s ti ty rm is ty ttä n y t ja m a senta 

nut a ja tu s o li to d e n n ä k ö is e s ti h ä 

nestä itse stä ä n lä h tö is in . H än o li 

ennen ts a a rik s i tu lo a a n to im in u t 

A ka te m ia n ka n s le rin a ja jo u tu n u t 

s illo in k iu s a a n tu n e e n a seuraam aan 

m o n ia v ä lik o h ta u k s ia ja re tte lö itä , 

jo ita in to ile v a t y lio p p ila a t tu o n 

tu o s ta k in jä rje s tiv ä t o p e tta jie n s a 

h illits e v is tä n e u v o is ta v ä littä m ä ttä . 

N iid e n se u ra u kse t k y p s y iv ä t nyt 

tässä. 

M U U TEN tu rk u la is e t saivat 

ed e lle e n kin n a u ttia its e v a ltia a n s a 

su o s io ta . 

Hän jä rje s ti T u k h o lm a n 

lä h e ttilä ä n s ä ke n ra a li van S u ch te -

JANNE KOSKI: 

Turun vapaaehtoisen 

palokunnan talo 

• Arkkitehti Karl V iktor Reiniuksen piirtäm ä Turun VPK:n talo Eerikinkadun 

ja Eskelinkadun kulm assa. Talo vihittiin käyttöönsä 30. 10. 1892. — 

Kuva: Ilm ari Rinne. 

le n in . V ia p o rin p iirittä jä n , v ä lity k 

s e llä n iille k a u p u n g in n. 15 0 :1le 

ta lo n o m is ta ja lle , jo tk a o liv a t vak 

u u tta n e e t k iin te is tö n s ä R uotsin 

yle is e s s ä p a lo v a k u u tu s la ito k s e s s a , 

ko rvauksen 87 1 /2 % :n su u ru is e 

na v a k u u tu s s u m m is ta . Ilm an ke i 

sa rin v ä liin tu lo a o lis i tu s k in saatu 

m itä ä n . 

SYYSKUUN 15. päivänä T urun 

p o rv a ris to k o k o o n tu i valitsem aan 

ra k e n n u s jä rje s ty k s e n e d e lly ttä m ä ä 

1 2 -jä s e n is tä v a lio k u n ta a , jo n k a o li 

a n n e tta va la u s u n to jä lle e n ra k e n ta 

m is e s ta . Sen jo h ta v in a m ie h in ä 

o liv a t k a u p p a n e u vos C h ris tia n 

T ra p p , P orvoon v a ltio p ä iv ie n porva 

rissäädyn p u h e m ie s, k a u p p ia a t 

A b ra h a m K in g e lin ja P. J. G ylich 

sekä n a h k u rit C h ris to ffe r R ic h te r 

ja S a m u e l G o tts c h ic k . K o m ite a n 

m ie tin tö v a lm is tu i jo s y y s k u u n 25. 

päivänä ja se o li Z a kre vskin lu o n 

n o s te le m illa lin jo illa . K o m ite a 

k a n n u s ti m a is tra a ttia om aksum a a n 

k y llin s u u rp iirte is e n kannan. T u r 

ku u n tu llu t E ngel o li s a a n u t u u 

den u u s k la s s is e n asem akaavan, 

n y k y is e n ru u tu k a a v a n , v a lm iik s i 

ko lm e s s a v iik o s s a ja lo k a k u u n 20. 

päivänä m a is tra a tti h yväksyi sen 

sekä e s itti s a m a lla , e ttä kaupung 

in k o k o tu h o u tu n u t osa lu n a s te t 

ta is iin y le is illä v a ro illa ja uudet 

la a je n n e tu t to n tit m y y tä is iin halu 

a v ille h u u to k a u p a lla . 

E N G E LIN kaava lähes ka k s in 

k e rta is ti a ika ise m m a n k a u p u n k ia 

lueen ja s ik s i s e n a a tti lu o v u tti 

h e lm ik u u n 3. päivänä 1828 päiväty 

n k e is a rillis e n kä skykirje e n m u 

k a is e s ti k a u p u n g ille la h jo itu k s e n a 

ta rvitta va n lisäalueen 391 ty n n y rinalaa 

L in n a n k e n tä ltä , Isosta - ja 

V ä h ä h e ik k ilä s tä sekä e rin ä is is tä 

m a is tra a tin tilo is ta . K eisari o li 

v a h v is ta n u t kaavan sam ana päivänä 

ja m y ö n tä n y t k a u p u n g ille sam 

an tie n ra ke n n u sla in a ra h a sto sta 

400 000 p a n k in ru p la n k u o le tu s la i 

nan. 

TU R K U LA IS E T o m is ta u tu iv a t nyt 

ka u p u n k in s a k a ik in p u o lis e e n rake 

n ta m is e e n . S y y tte ly t ta p a h tu 

n eesta k a ta s tro fis ta jä iv ä t vähäis 

ik s i ja porvari H e llm a n in e m ä n 

nän ja hänen väkensä s a llittiin lo 

kakuun 13. päivänä te h d ä käm nerio 

ik e u d e s s a rakennuskaaren m äärääm 

ä ta p a tu rm a va la . O ike u s k a t 

(L y h e n n e lm ä Å b o A kadem in 

ta id e h is to ria n la ito k s e lla kev 

ä tlu k u k a u d e lla 1977 te h 

d ystä p ro s e m in a a rie s ite l 

m ästä. K irjo itta ja n ly h e n tä 

mä 1979.) 

TA LO H A N K E 

T u ru n V P K :n to im in ta a n on jo 

varhaisessa va ih e e ssa ku u lu n u t 

e rila is te n h u v itila is u u k s ie n ja illa 

n v ie tto je n jä rje s tä m in e n . T ila i 

s u u k s ia jä rje s te ttiin o s a k s i varojen 

h a n k k im is e k s i ku n n a n to im in ta a n , 

o saksi k u n ta la is te n om an v iih ty 

vyyden lis ä ä m is e k s i ja "o ikean 

kunnan h e n g e n " lu o m is e k s i. T ä l 

la is ta to im in ta a jä rje s te ltä e s s ä heräsi 

v ä h ite lle n a ja tu s o m a sta ta 

lo sta . E n s im m ä is e t kerä ykset ta lo - 

rahasto n hyväksi te h tiin jo 1870- 

luvun a lk u p u o le lla . V a ro ja k e rä ttiin 

vapaaehto isin a la h jo itu k s in a ja 

m m . n a a m ia is illa ja a rp a ja is illa . 

K u n n a n tä y ttä e s s ä 50 vu o tta 

vuonna 1888 p ä ä tti ka u p u n ki la h 

jo itta a s u u n n ite ltu a ra kennusta 

so i, e tte i o llu t m a h d o llis ta saada 

"p ie n in tä k ä ä n se lkoa s iitä kuin ka 

ja kenen tu o tta m u k s e s ta tu li o li 

päässyt ir t i” . S vante D ahlström 

arvelee, e ttä tu u li o li le n n ä ttä n yt 

läheise stä ta lo s ta k ip in ö itä H e llm 

anin ta lo n h einäparvelle. 

PALO N laajuuteen ja sen a i 

h e u tta m a a n ennennäke m ä ttö m ä ä n 

tu h o is u u te e n o liv a t nähtävästi 

s yynä varsin m onet sam aan epäed 

u llis e e n s u u n ta a n vaikutta n e e t 

seikat ja on ilm e is tä , e ttä keskelle 

jä lkike sä n id y lliä s a ttu n u t o d o tta 

m aton o n n e tto m u u s tä y s in y llä tti 

y h tä k k is e llä raivoavalla ra ju u d e l 

laan ja h äm m ensi k a u p u n g in lam 

aantuneet a sukkaat jo h to m ie h i- 

neen. 

TÄ H Ä N vo in e e kin lopettaa 

S akari T o p e liu k s e n p u o li v u o s is a 

taa m y ö h e m m in k irjo itta m in aja 

tu k s in : 

"E i m ikään s u u ri m u u to s synny 

tu s k itta , ja S uom en u u si a ika on 

n o u ssu t verestä ja tu h a s ta . Sen, 

m in kä vuoden 1808 ta is te lu k e n tä t 

a lo ittiv a t, vuoden 1827 tu li on 

s a a tta n u t p ä ä tö kse e n .” □ 

varten to n tin E erikin kadun ja 

E skelin k a d u n k u lm a s ta . K aksi 

v u o tta m y ö h e m m in , 1890 

h y v ä k s y ttiin a rk k ite h ti Karl V ik to r 

R e in iu ksen tekem ät k a k s ik e rro k s i 

sen k iv ita lo n p iiru s tu k s e t. 

R a k e n n u styöt a lo ite ttiin peruskiven 

m u u ra u k s e lla h u h tik u u n 19. 

päivänä 1891. Tässä tila is u u d e s s a 

o li läsnä koko k u n ta laulajineen ja 

s o itta jin e e n . S y k s y llä 1892 a lkoi 

ra ke n n u s v a lm is tu a , ja u lk o p u o le n 

ra p p a u sta ja jo ita k in sis u s tu k s e n 

p u u tte ita lu k u u n o tta m a tta se saatiin 

v a lm iik s i ja v ih ittiin k ä y ttö ö n 

sä m a in ittu n a s y ksyn ä lo kakuun 

30. päivänä. 

R A KENNUS 

R akennusm a ssan u lk o p u o lin e n 

jä s e n te ly vastaa p ä ä p iirte issä ä n t i 

lan jä se n te lyä sisä p u o le lla . 

S is ä ä n k ä y n tiris a liitti sisältä ä pääp 

o rta ik o n , ja E e rikin kadun fasadin 

ris a liitit vastaavat ensim m ä isessä 

ja to is e s s a kerro ksessa o le via p ie 

niä k u lm a h u o n e ita . M yös kerrosjak 

o on k o ro s te tu s ti e s illä rakennuksen 

u lk o p in n a s s a . 

P ääosiltaan on ta lo n huonejä r 

je s ty s s ä ily n y t n ykyaikaan sam anla 

isena k u in m itä se on R e in iu k 

sen p iiru s tu k s is s a . V ain kella rissa 

on ta p a h tu n u t s u u ris u u n ta is ta t i 

lo je n u u d e lle e n jä rje s te ly ä . 

R atkaiseva osa T u ru n V P K :n talon 

a rk k ite h tu u rin m u o to u tu m is e s 

sa on kunnan tila n tarve. T ie ty n 

lainen to im in ta s y n n y ttä ä tarpeen 

tie ty n la is e s ta tila s ta ja tä stä ta r 

peesta s y n ty y rakennuksen fu n k 

tio , jo k a kä y te ttä v is s ä olevien 

m a h d o llis u u k s ie n ym . ra jo itu s te n 

p u itte is s a m u o d o sta a perustan, 

jo lta rakennuksen s u u n n itte lu lähtee. 

A ikakauden ty y liä ja m ahdollis 

ia e siku via sove lta e n a rk k ite h ti 

lu o ra kennuksen, huoneiden 

ko m p le k s in , jo k a antaa m a h d o llis 

im m a n luonte va n kehyksen ja 

suoja n ra kennuksessa tapahtuvalle 

to im in n a lle . 

H u vi- ja ra v in to la to im in ta m äärä 

sivä t p itk ä lle rakennuksen a rk k i 

te h tu u ria . T a rv ittiin su u ri sali ju h 

la tila is u u k s ie n y le is ö ä varten, 

n ä y ttä m ö e s iin ty jiä varten ja tila t, 

jo is s a ra v in to la vo is i pysyvästi 

to im ia . N äm ä va a tim u kse t v a ik u t 

tiva t edelle e n : S u u ri yleisöm äärä 

ta rv its i riittä v ä s ti tila a liik k u a k - 

seen, m m . suuren p o rta ik o n , ja t i 

lat p ä ä lly s v a a tte ita varten. E s iin ty 

jät ta rv its iv a t o m a t tila n s a , jo is s a 

v a lm is ta u tu iv a t e s ity k s iin . Ravinto 

la vaati to im ia k s e e n k e ittiö n . 

Lis ä k s i ta rv ittiin eri ta rk o itu k s iin 

v a ra s to tila a . T ilo je n jä rje ste lyssä 

o li ennen kaikkea o te tta va h u o 

m io o n n iid e n ta rk o itu k s e n m u k a i 

nen s ijo itte lu ja to im iv u u s . Vaates 

ä ily ty k s e n on o lta v a lähellä s i 

s ä ä n käyntiä , e s iin ty jie n tila t n ä y t 

tä m ö n vieressä ja k e ittiö n on o lta 

va riittä v ä n lä h e llä ravintolaa. 

R akennuksen k o k o on osaltaan 

m ä ä rä ytynyt ku n n a n jäsenm äärän 

m ukaan, jo k a 1880-luvun lo p u lla 

oli n o in 500 henkeä. Parveke m u 

k a a n lu e ttu n a m a h tu u ju h la s a liin 

800 h e n k ilö ä , m in k ä vo isi katsoa 

vastaavan tila is u u tta , jo h o n o s a l 

lis tu u ko ko k u n ta sekä jo u k k o vie 

raita. O tettaessa ka ik k i h uoneet 

k ä y ttö ö n , m ahtu u h u o n e is to o n 

1 000 hengen y le is ö . 

V arsinaiseen s a m m u tu s ty ö h ö n 

liitty v iä tilo ja ei rakennuksessa 

a lu n p e rin o llu t, s illä k a lu s to a ei 

s ä ily te tty kunnan ta lo lla . 

KORJAUS- JS M UUTOSTÖITÄ 

V P K :n ta lo on a ik o je n ku lu e ssa 

s ä ily ttä n y t m u o to n sa m ilte i a lk u 

peräisenä. A k tiiv is e s s a käytössä 

olevana rakennuksena ovat siihen 

k o h d is tu n e e t va a tim u kset tuoneet 

jo ita k in p ienem piä m u u to k s ia , jo t 

ka ovat käytännön ta rpeiden sanelem 

ia. S u u ri ju h la s a li ei ole m u u t 

tu n u t m a alauksia ja la ttia n u u s i 

m is ia lu k u u n o tta m a tta . 

E n sim m ä in e n m e rkittä vä rakenn 

u s ty ö , jo ka ta lo s s a sen v a lm is tu 

m isen jälkeen s u o rite ttiin , o li s i 

säänkäynnin puhkaisem in e n rakennuksen 

k o illis p ä ä ty y n vuonna 

1897. O vesta on pääsy e n s im m ä i 

sen kerroksen p o h jo iseen k u lm a 

huoneeseen, e s iin ty jie n huoneeseen, 

jo h o n e s iin ty jä t nyt pääsivät 

suoraan u lkoa ta rv its e m a tta kulkea 

koko rakennuksen lä p i. O viaukon 

u lk o p u o le lle ra k e n n e ttiin eteiseksi 

v iis is iv u in e n porrashuone. 

V arojen puutte e ssa o li rakennus 

e n s im m ä is in ä vu o sin a rappaam a- 

to n , kunnes vuonna 1898 kauppias 

I.W . R a u te llin te s ta m e n ttila h jo i- 

tuksen a n s io s ta sa a tiin talo n u l 

koasu tä yd e n n e tyksi. 

S u u rim m a t m u u to s ty ö t, jo ita ta 

lossa on te h ty , ta p a h tu iva t v u o 

sien 1913 — 14 k o rja u k s is s a a rkk 

ite h ti A lex. N y s trö m in s u u n n ite l 

m ien m ukaan. E nsim m äisessä 

kerroksessa s ija in n u t päällysvaatehuone 

a lkoi käydä a h ta a ksi, ja 

y le is ö n v a litu s te n tu lo k s e n a ryh 

d y ttiin tila n n e tta korjaam aan. 

K e lla rikerro ksessa o li tähän asti 

o llu t keilarata, m u tta koska sen 

kä y ttö o li vähäistä ja sen a ih e u t 

tam a m e lu h a itta s i ju h la s a lis s a p i 

d e ttä v iä e s ity k s iä , o li ta rk o itu k 

se n m u kaista m u u tta a sen vaatim at 

tila t m u u h u n kä y ttö ö n . T o te u te 

tussa k o rja u s ra tk a is u s s a on k e lla 

rikerroksen E skelin kadun p u o le i 

seen päähän rake n n e ttu vaatesäily 

ty s h u o n e ja e te in e n , jo h o n p u h 

k a is tiin u usi sisä ä n kä yn ti E s k e lin 

kadun ris a liitin lu o te is p u o le lle . 

K a lu s to lle ja h e n k ilö k u n n a lle rak 

e n n e ttiin ka ksike rro ksin e n lisärakennus 

päärakennuksen itäiseen 

ku lm aan vuonna 1952. 

Talon lu o te is k u lm a n e n s im m ä i 

sen ja to is e n kerroksen huoneiden 

v ä lillä on aikanaan o llu t portaat, 

jo ilta on o llu t pääsy to is e n ke r 

roksen huoneesta e ro te ttu u n p ie 

neen huoneeseen, jo s s a vielä nykyä 

ä n kin s ija its e e n iin sa n o ttu 

tu rk k ila in e n huone. H uoneen ka tto 

on kankaalla k o ris te ltu ja s e in illä 

on s in ip o h ja is ia k o riste m a a la u k- 

sia, jo tk a on m u s tin puukehyksin 

ja e ttu v y ö h y k k e is iin . S einien a la o 

sassa on g e o m e tris ia k o ris te a ih e i 

ta. Eräässä ku vapin n a ssa on sig - 

neeraus: W . W a h lro o s -26. 

M erkkipaalut 

Vartiovuorenmäkeen 

■ Vuonna 1968 Turku-seura 

esitti kaupunginhallitukselle, 

että Vartiovuorenm äkeen 

asetettaisiin m aan vuosituhantista 

kohoam ista esittävät 

m erkkipaalut. Seura on 

m yöhem m in uusinut esityksensä. 

Useita vuosia valm isteltavana 

ollut seuran esitys on 

nyt, kaupungin 750-juhlavuotena, 

ratkennut m yönteisesti. 

K iinteistö- ja rakennustoim 

en lautakunta päätti 

kokouksessaan 16. 5. 1979 

hyväksyä Turku-seuran esityksen. 

Kukkulan rinteeseen 

pystytetään betonijalustalle 

m essinkirakenteisia merkkitauluja. 

K ustannukset ovat 

noin 38 000 m arkkaa. Turkuseuran 

esitys kaupunginhallitukselle 

perustui kauppias 

V iljo Vanteen seuran h allituksessa 

tekem ään alo itteeseen. 

□ 

LOPUKSI 

T urun V P K :n ta lo on s y n ty n y t 

kunnan om a sta ta rp e e sta saada t i 

lat to im in n a lle e n , ja ta lo n vu o k 

raam inen eri ta rk o itu k s iin on lu o 

n u t ta lo u d e llis ta p o h ja a tä lle t o i 

m in n a lle . V a lm istu e ssa a n ta lo n 

ju h la s a li m u o d o s ti m e rkittä vän lisän 

k a u p u n g in ju h la h u o n e is to ih in . 

V a rs in k in kevyem pien h u vie n , k u 

ten ta n s s ia is te n , jä rje s tä m is tä va r 

te n ei ka u p u n g issa o llu t e n n e s 

tään vastaavaa paikkaa. 

T a lo on hyvä e s im e rk k i aatte e n 

y m p ä rille k o k o o n tu n e e n y h te is ö n 

aikaansaam a sta ra ke n n u kse sta . Se 

on tila , jo s s a aatte e n ka n n a tta ja t 

voivat ko k o o n tu a , m u tta se on 

m yös y h te is ö n id e n tite e tin v a h v is 

ta ja , jo k a e d u sta a — ja e d is tä ä — 

aatteen e lin v o im a is u u tta . V ä lia i 

ka is is s a tilo is s a to im iv a n y h te is ö n 

on v a ikeam p i sa a vu tta a s iin ä m ä ä 

rin v a k iin tu n u tta ja pysyvää k ä s i 

ty s tä its e s tä ä n , k u in y h te is ö n , jo 

ka to im ii o m a ssa ra k e n n u k s e s 

saan. R akennus on k o n k re e ttin e n 

o s o itu s y h te is ö n to im in n a s ta ja 

a in a k in m u o d o llin e n ta e to im in n a n 

ja tk u v u u d e s ta . □

Lääket. ja kir. tri 

KALEVI N IE M IN E V A : 

2 5 0 vuoden takainen 

tapausselostus Kupittaan 

terveyslähteeltä 

TU R U N ka u p u n g in 750-ju h la vu o - 

s i ta rjo a a so p iva n aiheen tu o d a 

e s iin h is to ria llis e s ti hyvin m e rk ittävää 

p o tila a n h o ito a koskeva selo 

s tu s , k o s k a se liitty y sa m a lla läh 

e is e s ti S u o m e n lääketieteen h is 

to ria a n ja k o ska p a rannus ta p a h tu i 

T u ru s s a ta san 250 v u o tta s itte n . 

S U U R EN P ohja n so d a n jälkeen 

o li k o k o R u o ts in va lta k u n ta ka u t 

ta a lta a n lam assa; v a rs in k in S u o 

m en k o h d a lla o liv a t tu h o n jä lje t 

su u re t. T ä llö in on e rik o is ta , että 

T u ru s s a tie te e llin e n ty ö a katem ian 

p iiris s ä lä h ti va rs in n o p e a s ti liik 

keelle . Y llä ttä vä ä ehkä o li, e ttä 

lääketie te e n a la lla ry h d y ttiin heti 

o m a p e rä is e m p iin k in tu tk im u k s iin 

k u in e n nen s o ta a R u o ts in S u u ru u 

den a ikana. Täm än a ih e u tti T u rk u u n 

n im ite tty je n , to is ia a n seuraavien, 

to s in a la lla a n a in o id e n lääketie te e n 

p ro fe s s o rie n om a a k tiiv is u u s 

ja e ttä h e id ä t o li a ik a kaute e n nähden 

k o u lu te ttu h u o m a tta va n k o r 

k e a ta s o is e s ti. M o le m m a t U udenk 

a u p u n g in rauhan jä lk e e n sa a p u 

neet p ro fe s s o ri P e tte r E lfvin g 

(1677— 1726) ja H e rm a n D iereric 

S p ö rin g (1701— 1747) o liv a t v ä ite l 

leet H o lla n n is s a s illo is e n E u ro o 

pan lä ä ketie te e n k e h ity k s e e n nähden 

jo h ta v a s s a m aassa. Täällä 

m e d is iin is e n tie tä m y k s e n m erkkim 

ie s tä H erm an B oerhaavea 

(1668— 1738) k a ra k te ris o itiin p o tila 

itte n ja o p p ila itte n p iiris s ä a i 

ka n sa s u u rim p a n a lä ä kärin ä p o tilaan 

ta rkan k liin is e n , p o tila a n saira 

s v u o te e n ä ä re llä ta p a h tu va n tu t 

k im u k s e n k e h ittä jä n ä . 

1 7 0 0 -lu vun a lk u v u o s ik y m m e n in ä 

R u o ts is s a tie te e llin e n tu tk im u s ty ö 

p y rk i m o n e lla a la lla saam aan tu n 

n u s tu s ta m y ö s E u ro o p a n k e s k u k 

s is s a . T ä s tä s y y s tä ry h d y ttiin s illo 

in ju lk a is e m a a n tie te e llis tä sarja 

a a ja n k a n s a in v ä lis im m ä llä kie 

le llä la tin a lla . J u lk a is ija n a U psalan 

tie te e llin e n seura a lk o i ilm e s ty ä 

1720 e n s im m ä in e n ja tk u v a tu t 

k im u s s a rja : A c ta lite ra ria S ueciae. 

O lo s u h te e t k u ite n k in v a a tivat, että 

ju lk a is u k ä s itte lis i ei yksin o m a a n 

k ir ja llis u u tta vaan m y ö s k in tu tk i 

m u k s ia m a te m a tiik a n ja lu o n n o n 

tie te id e n a lo ilta ja lä h in n ä s o v e llu 

tu k s ia m aan k u lttu u riin ja e lin k e i 

n o ih in n ä h d e n . T ä llö in sa rja n n im i 

m u u ttu i v u o n n a 1730 A c ta lite ra ria 

et s c ie n tia ru m S u e c ia e ’ksi. 

Kalevi Niemine va 

O TSAKKEESSA m a in ittu tap 

a u s s e lo s tu s on ju lk a is tu s iis tä s 

sä R u o ts i-S u o m e n e n sim m ä ise ssä 

lu o n n o n tie te e llis e s s ä ja tku va ssa 

s a rja ssa o lle n sen a lk u n id o k s e s s a 

(1730) ko lm a n te n a n id o k s e n 23. 

a rtik k e lis ta . N id o k s e n v u o s ilu k u 

on tä m ä 1730, m u tta v iis i e n s im 

m ä is tä n id o s ta on p a in e ttu yh d e s 

sä U psa la ssa vasta 1738. A lk u n i- 

teessä ju lk a is iv a t hyvin m onet 

S k a n d in a via ssa ja kauem p a n a kin 

tu n n e tu t tie d e m ie h e t tu tk im u k 

siaan. K oro sta a kse e n riittä v ä s ti 

H erm an D ie re ric S p ö rin g in a rtik k e 

lin o m in a is p a in o a on syytä m a in i 

ta erä itä tähän n id o kseen k irjo itta 

neita ru o ts a la is ia tu tk ijo ita . 

U U D EN ju lk a is u s a rja n e n s im 

m äisen a rtik k e lin on k irjo itta n u t 

M a g n u s von B ru m e ll (1679— 1731). 

Hän to im i lääkärinä ja anato m ia n 

p ro fe s s o rin a T u k h o lm a s s a ja vuod 

e sta 1724 lä ä k in tö h a llitu k s e n 

(C o lle g iu m m e d icu m ) p ä ä jo h ta ja 

na. Tänä vuonna hänet n im ite ttiin 

m y ö s k in a rk k ia trik s i. H än on o llu t 

y k s i R u o ts in lu o n n o n tie te e llis e n 

tu tk im u k s e n 1700-luvun k u k o is tu s 

kauden k ä rk in im i. N im e n A nders 

C e ls iu s (1701— 1744) tu n te e varm 

a sti jo k a in e n hänen n im e llä ä n 

k ä yvästä lä m p ö m itta ris ta , vaikkakaan 

lu o n n o n tie te ilijä t eivät s iitä 

y k s in o m a a n anna h ä n e lle kunniaa. 

Hän on R u o ts in k a ik k ie n a ikoje n 

k a n s a in v ä lis e s ti tu n n e tu im p ia tie 

d e m ie h iä lä h in n ä a s tro n o m in a . 

L u n d ila in e n lä ä ketie te e n p ro fe s s o ri 

ja h is to rio its ija K ilia n S tobaeus 

(1690— 1742) la a ti tä h ä n a lk u n i- 

dokseen u s e ita k in a rtik k e le ita . 

Lääkärinä hänet tu n n e ta a n R am lösan 

k y lp y lä n k e h ittä jä n ä , h is to 

rio its ija n a taas R u o ts in p a ik a llis - 

m u s e o to im in n a n kä y n n is tä jä n ä . 

H änen m e rk ity s tä ä n to d is ta a , että 

W . R u neberg’n h ä nestä tekem ä 

pa tsa s p a lja s te ttiin L u n d is s a 1906. 

S uom een ja e rik o is e s ti T u rkuun 

S tobaeuksen liittä ä to s ia s ia , e ttä 

hän o li T urun p ro fe s s o rin virkaan 

tu lle e n S p ö rin g in seuraajan Johan 

Lechen voim a kas s u o je lija "k u k - 

k a is k u n in g a s " C arl L in n é n ohella . 

Turkuun liitty y m yös n ite e n v iidennen 

tu tk im u k s e n te k ijä C onrad 

Q uensel (1676— 1732), jo ka o li 

tä h titie te ilijä ja m a te m a a tik k o . 

Hän o p is k e li T u ru ssa alkaen vuod 

e sta 1689 ja tu li d o s e n tik s i täällä 

1695 ja filo s o fis e n tie d e ku n n a n 

a p u la is e k s i 1702. H ä n e t n im ite ttiin 

L iiv in m a a lle P ärnun y lio p is to n 

m a te m a tiik a n p ro fe s s o rik s i 1704, 

jo s ta hän s iirty i sam aan toim een 

L u n d in y lio p is to o n 1712. Hän 

p u o ls i v o im a k k a a s ti K o p e rn icu k- 

sen m a a ilm a n jä rje s te lm ä ä R u o t 

sissa . T o d e tta k o o n , e ttä apte e kkim 

useo T u ru ssa s ija its e e Q uenselta 

lo ssa, jo k a o li suvun hallu ssa 

vuoteen 1723. 

T Ä M Ä N e n s im m ä is e n v u o s in i- 

teen m u is ta k irjo itta jis ta on s iis 

o s a lla o llu t y h ty m ä k o h tia T u rkuun 

ja sen a k a te m ia a n k in , jo te n k a 

H .D . S p ö rin g on hyvin so p in u t 

s iih e n tä yd e n n y k s e k s i h u o lim a tta , 

e ttä hän ju u ri h ä vityn sodan jä l 

keen e d u s ti ru n n e llu n S uom en eli 

"T a kam a a n " pie n e h köä y lio p is to a , 

s illä o liv a th a n R u o ts is s a U psala ja 

Lund jo s illo in s u u ria "tie d e k e s 

k u k s ia ". J u lk a is u n m u ka a n o t 

to o n on lu u lta v a s ti o s itta in v a ik u t 

ta n u t S p ö rin g in vireyden o h e lla 

pari to s is e ik k a a , vaikka em m e n iitä 

p ysty k ä ä n to d is ta m a a n , a in o a s 

taan o le tta m a a n to d e n n ä k ö is in ä , 

koska o tsakkeen ta p a u s s e lo s tu s ei 

ole a in o a täm än vuoden 1730 n i 

teen S p ö rin g in a rtik k e li e ikä edes 

S p ö rin g o le a in o a tu rk u la in e n k irjo 

itta ja . T a u s ta lla on h a vaitta vissa 

pari h e n k ilö h a h m o a . R u o ts i-S u o - 

ACTA L ITER A R IA ET SCIENT. STEC. A, MDCCXXX. 

III. 

H E R M A N N I D. SPÖ RINC, 

Obfcrvatio dc Elcphantiafi Aqua 

m en k a n s lia p re s id e n ttin ä (p ä ä m i 

n is te rin ä ) to im i s illo in A rv id H o rn 

(1664— 1742). Hän o n H a lik o s s a 

s y n ty n y t m ie s, jo k a lis ä k s i ko. 

a ja n k o h ta n a (1723— 1735) v a ik u tti 

T urun a ka te m ia n k a n s le rin a . Täm ä 

seikka o n s a a tta n u t v a ik u tta a 

A uran p a rh a itte n o p p in e itte n 

e s iin ty m is e e n s illo in h y v in arvov 

a lta isen tie te e llis e n ju lk a is u n 

p a ls to illa , vaikka H o rn tie ttä v ä s ti 

ei e s iin ty n y tk ä ä n voim a k k a a s ti 

S uom en p u o le s ta R u o ts is s a . J u l 

ka isun p ä ä su o sija ja jo lle ko. nide 

o li o m is te ttu o li kre iv i G u sta f 

B onde (1 6 8 2 -1 7 6 4 ), jo k a h ä n kin 

o li o llu t S u o m e ssa o p is k e le m a s s a 

T urun a ka te m ia ssa k o lm is e n v u o t 

ta ennen 1700-luvun ta ite tta . 

Hänen va ik u tu s v a lta n s a p e ru s tu i 

asem aan va lta n e u vo kse n a ja v u o rih 

a llitu k s e n p ä ä jo h ta ja n a . 

V A LO K U V A S S A on tä m ä ju lk a i 

su: O p sce rva tio de E le p h a n tia si 

A qua M a rtia li fo n tis K u p is , prope 

A b o a m , c u ra ta . A n . 1729, k o k o 

naan näkyvissä p ie n e n n e tty n ä ja 

site n lu o n n o llis e s s a a sussaan, to 

s in m u u te ttu n a k o lm e lta s iv u lta 

y k s im itta is e k s i k o k o n a is u u d e k s i. 

Se on s iis s ik ä li h a rv in a is u u s , e ttä 

se on e n s im m ä in e n S u o m e s ta ilm 

e s ty n y t lä ä k e tie te e llin e n ta p a u s 

s e lo s tu s e rillis e s ti ja tk u v a s s a sarjassa. 

Seuraavassa on k o k o te k s ti 

käännetty s u o m e k s i. K ä ä n n ö ksessä 

on p y ritty m a h d o llis u u k s ie n 

m ukaan noudatta m a a n a lk u p e rä is 

tä te k s tiä . 

H U O M IO S IITÄ, M IT E N K Ä ELE- 

FANTIA S IS -T A P A U S H O ID E TTIIN 

TURUN L Ä H E L L Ä S IJA IT S E V A N 

KU P ITTAAN M A A L IS K U IS E L L A 

LÄ H D E V E D E LLÄ V. 1729. 

M Y N Ä M Ä E N p itä jä s tä k o to is in 

oleva H e ikki A n tin p o ik a s a ira s ti 

a lu ksi e le fa n ttia s is ta . Hänen k o k o 

kehoansa p e ittiv ä t kovat k y h m y t, 

jo tk a o liv a t h e lp o s ti ih o n a lla liik 

kuvia. A lu k s i ne o liv a t tu m m ia , 

m u tta m u u ttu iv a t p ia n s in e rtä v ik s i; 

o liv a t tu n n o tto m ia voim a k k a a s ti 

p a in e tta e ssa kin . N enän s is ä p u o li 

o li tä ynnä s a m a n la is ia k y h m y jä 

p a kotta e n hänet h e n g ittä m ä ä n va i 

keasti su u n kautta. H änen äänensä 

o li käheä ja h e ik k o . Leuan ka r 

v o itu s h e ikko a ja harvaa k u te n s ilm 

ä k u lm ie n k in . N ie lu a , k ita a ja 

kielen tyveä p e ittiv ä t k a u tta a lta a n 

s in e rtä vät k y h m y t. H änen s ilm is 

tään o li k iilto p o is s a ja s ilm ä te rä t 

o liv a t sa m e a t ja h im m e ä t. Iho o li 

k a ik k ia lta kuiva, karkea, ryp p y in e n 

ja s in e rtä vä; p a ik o in h a n ka u tu n u t 

rik k i v e re s lih a lle , veri o li m u sta a 

ja k iils i lakan ta v o in . K o k o ih o n 

p e ittä v ä t k y h m y t h a lk e iliv a t its e s 

tään ja v u o tiv a t y llä k e rro tu lla ta 

v a lla vähän verta. J a la t kärsivät 

enem m än k u in m u u t k e h o n o sat 

p ie n is tä h a a vaum ista ja jo n k in la i 

sesta v o im a tto m u u d e s ta . V a sta a 

v a n la in e n m u tta s u u re m p i haavauma 

o li vase m m a ssa k y y n ä rvarre s 

sa. T ä lla in e n o li ta u d in k u v a . 

O n n e tto m a n H e ik in e ts ie s s ä para 

n n u s ta saira u d e lle e n k e h o te ttiin 

häntä m enem ään P yhän H e n rik in 

nim e n m ukaan k u ts u tu lle lä h te e l-

le, jo ta to is e lta n im e ltä k u ts u ttiin 

K u p itta a n lä h te e k s i ja jo k a lähde 

s ija its e e aivan k a u p u n g in lä h e i 

s y y d e s s ä . T ä llä te rv e e llis e llä lähd 

e vedellä hänen tu li h o ita a itseään 

s is ä llis e s ti. A s ia a n k u u lu v a s ti kyIv 

e tty ä ä n hän jo i va rh a in aam u lla 

su u re n ka n n u n tä tä m in e ra a liv e ttä 

tu lle n tä s tä k u in p ä ih ty n e e k s i k u i 

te n k in tu n tie n its e n s ä h y v in voivaks 

i. S euraavana a am una hän jo i 1,5 

ka n n u a ja seuraavana aam una 

ru n saat 2 k a n n u llis ta . Täm än 

m äärän lä h d e ve ttä p iti hän n a u tittavana 

annoksenaan s ä ä n n ö llis e s ti 

seura a vat n e ljä v iik k o a . Tämän 

ajan k u lu e s s a a lk o i ke h o to ip u a , 

s ilm ä t tu liv a t e lo is e m m ik s i; k y h 

m y t ja haavaum at a lk o iv a t parantu 

a se kä levinneet sin e rtä v ä t vam 

m at a lk o iv a t k u ro u tu a kasaan ja 

h ä v is iv ä t p o is . S aavute ttu a a n a i 

k a is e m m a n m u o to n s a jä tti H eikki 

lä h te e n ta rk o itu k s e n a a n tu lla ta 

k a is in — jo s Ju m a la su o — se u 

raavana keväänä lä h te e lle , kuten 

m in ä e h d o tin . 

K uvaam a n i ta u ti o n aivan y le i 

nen sekä P o h ja n m a a lla e ttä V arsin 

a is -S u o m e s s a . S ik ä li kun olen 

v o in u t sen s y n ty ä ta rk k a illa , s a i 

ra u s o n u s e im m is s a ta p a u k s is s a 

tu lo s s iitä , e ttä on s y ö ty n uoria 

h y lk e itä , jo tk a ovat e p ä te rve e llisiä 

te rv e y d e lle , kuten huom aan kunn 

io ite tu n L in d e s to lp e n todenneen 

ta rk o in A c t.L it. Svec. A n . 1723:n 

s iv u lla 477. 

N ä id e n e lä in te n lih a n olle ssa 

hyvin ra sva ista saa se hyvin n o 

peasti e rik o is e n karvaan m aun, jo 

ta k u ts u m m e e lta a n tu n e e k s i ja tä 

mä sam a ta ip u m u s ei vo i o lla s iir 

ty m ä ttä ih m is e n vereen ja m u ih in 

e s te is iin , v a rs in k in kun s itä ra vin 

to a k ä yte tä ä n p ä iv ittä in . T ä llö in 

e s iin ty v ä t täm än vaikean sairauden 

h irveät o ire e t, kute n o le n m o n issa 

ta p a u k s is s a h u o m io in u t. 

E R IT TELE M Ä TTÄ e d e llis tä ta r 

k e m m in on to d e tta va , e ttä ta p a u s 

se lo s tu k s e n m ukaan v iitta a S p ö 

rin g vain y h te e n tu tk ija a n , R u o tsin 

lä ä k in tö h a llitu k s e n a se s s o riin 

Jo h a n L in d e s to lp e e n (1678— 1724). 

T äm än L in d e s to ip e n havainnon 

p e ru s te e lla voi o lla , e ttä hän o li 

1700-luvun a lu ssa o p is k e llu t T urun 

a k a te m ia s s a ja s ite n p e re h tynyt 

V a rs in a is -S u o m e n e lin ta p o ih in e n 

nen S p ö rin g iä ja s ite n saanut 

m ie le n k iin to n s a k o h d is te ttu a tu t 

k im u k s e e n s a . 

T U R K U L A IN E N ” S u o m e n lääketie 

te e n is ä " Jo h a n H aartm an kuvaa 

k u u lu is a s s a k o d in lä ä k ä rik irja 

ssa a n v u o d e lta 1765 E iepnantia - 

s is -s a ira u tta aivan ty y p illis e s ti 

n iin k u in S p ö rin g ju lk a is u s s a a n 

k y h m y je n ja ih o ttu m a n k u u lu e ssa 

kuvaan, sin e rtä vän vä rin o lle s s a 

k a s v o illa , ku lm a k a rv a in hävitessä 

jn e . H a a rtm a n p itä ä ta u tia eräänä 

s p ita a lin la a tu n a , jo ta hän e i k u i 

te n k a a n k a ts o ta rttu v a k s i. H o ito n a 

hän s u o s itte le e m u u n o h e lla lähd 

eveden ju o n tia p itä e n k u ite n k in 

p ite m m ä lle k e h itty n y ttä ta u tia para 

n tu m a tto m a n a . 

IM M A N U E L Ilm o n i kuvatessaan 

lä ä k e tie te e n p ro fe s s o rin a 1853 laaja 

s s a P o h jo la n s a ira u k s ie n h is to 

ria ssaan v u o tta 1729 m a in its e e ko. 

vuonna o lle e n ta lv e lla le v o tto 

m u u tta lu o n n o s s a , m u tta toteaa, 

e tte i m a in ittu n a vu o n n a itse P ohjo 

la s s a o llu t sa ira u ksie n suhteen 

m itä ä n e rik o is ta to d e tta v is s a . Tästä 

vo i a ja te lla , e tte i T urun s e u d u l 

la m a in ittu n a vu o n n a e s iin ty n y t 

m itä ä n y le is tä s a ira s tu n e is u u tta . 

T E K E M Ä T T Ä v a rs in a is ta p ä ä tte 

lyä H .D . S p ö rin g in ta p a u s s e lo s 

tu k s e s ta kuvatta k o o n hänen elä 

m ä n vaih e ita a n vie lä ly h y e s ti seuraavassa. 

Hän s y n ty i T u kholm a ssa 

S aksala isen k o u lu n ko n re h to rin 

poika n a ja lä h ti U psalaan o p is k e 

lem aan 17-vu o tia a n a , jo s s a hänen 

h u o m a tta v im p ia o p e tta jia a n o li 

m m . O laus R u d b e ck nuore m p i. 

P a in o p is te U psalassa o li s illo in 

ka svitie te e n o p in n o is s a . 1723 

S p ö rin g s u u n ta s i k u lk u n s a H o lla n 

tiin , jo s s a hän o li kute n m a in ittiin 

tila is u u d e s s a seuraam aan lääketie 

te e n kehitykseen s u u re s ti va i 

kutta n e e n Boerhaaven lu e n to ja . 

K o u lu tu s ta a n hän tä y d e n s i m m . 

o p is k e lu lla P a riis is s a o lle n ainoa 

T urun akate m ia n a ik a is is ta lääketie 

te e n p ro fe s s o re is ta , jo k a sai 

p a ika n p ä ä llä te h d ä h u o m io ita aina 

kork e a lle a rv o s te tu s ta ra n s k a la i 

sesta m e d is iin a s ta . K eväällä 1726 

hän v ä itte li H o lla n n in H arderv 

ijk ’ssa lä äketieteen to h to rik s i 

m e ille tu n te m a tto m a s ta a iheesta. 

P alattuaan neljä vu o tta k e stä n e i 

den u lk o m a a n o p in to je n jälkeen 

k o tim a a h a n hänet n im ite ttiin heti 

T urun a katem iaan ala n sa ain o a ksi 

p ro fe s s o rik s i ja hänestä tu lik in 

s iih e n asti m e rk ity k s e llis in tässä 

virassa to im in e is ta . T o s in p ik k u v i 

han s o ta -a ik a ja S p ö rin g in itsensä 

varhainen k u o le m a s u p is tiv a t hänen 

e lä m ä n ty ö n s ä m a h d o llis u u k 

sia . Hänen a ik a la is e n a p itiv ä t häntä 

m ie lly ttä v ä n ä m iehenä lu o n 

te ensa ja u lk o m u o to n s a p u o le sta 

sa m a lla ko ro sta e n hänen arvoaan 

kä ytä n n ö n lääkä rin ä . Hänen to i 

m in n a sta a n m a in itta k o o n , e ttä hän 

o li k a h d e s ti akate m ia n re h to rin a ja 

hänen aikanaan v a lm is tu i e n s im 

m äinen s u o m a la in e n kokonaan 

ko tim a a s s a o p is k e llu t m ies lääkärik 

s i vu o n n a 1742. S p ö rin g in tekem 

istä tie te e llis is tä tö is tä ovat 

m e rk ittä v im m ä t K u p itta a n lähdeveden 

laatua k o skevat ty ö t sekä e rik 

o is u u te n a on m a in itta v a ta p a u s 

s e lo s tu s , jo s s a 13 vu o tta vatsassa 

o llu t m u u m io itu n u t k o h d u n u lk o i 

nen s ik iö " s y n ty i” v a ts a n p e itte e t 

avaam alla ja ä id in to ip u e s s a sen 

jä lkeen tä y s in . S p ö rin g k iin n itti 

m yös h u o m io ta ro kon istu tu k s e e n , 

v a ikkakin e n s im m ä in e n is tu tu s ta 

p a h tu i vasta hänen seuraajansa 

M E LK E IN tä y s in tähän päivään 

m ä ä ;ite lm in e e n u u s iu tu v ie n lu o n 

n o n varo je n tä rk e y d e s tä s o p is i 

C o n s is to riu m a c a d e m ic u m in la u 

s u n n o n sanat, jo tk a S p ö rin g in 

re h to rik a u te n a o s o ite ttiin v a lta 

ku n n a n sä ä d y ille . 

"M a n n fin n e r a llts å redan 

e tt y m n ig t förråd af natu 

rens s k a tte r vara i lju s e t 

s tä lld t, m en d e ss rätta 

b ru k, h ä fdande och användande 

lig g e r ä nnu i ett 

Merenkulun 

opetusta 

Turussa 

165 vuotta 

■ T urun 7 5 0 -v u o tis ju h la - 

vuoden ta p a h tu m iin liitty e n 

jä rje s te ttiin m aam m e vanh 

im p iin kuulu vassa m erenk 

u lu n o p p ila ito k s e s s a Å bo 

N a v ig a tio n s in s titu tis s a la i 

to kse n to im in ta a kuvaava 

1 6 5 -v u o tis ju h la n ä y tte ly 

5 . - 6 . 5. 1979. jo llo in o p p i 

la ito k s e s s a o li a voim ien 

ovien päivä t. 

Y le is ö llä o li m a h d o llis u u s seura 

ta tä h tita iv a a n liik k e itä p lanetaario 

s s a sekä tu tu s tu a m u ih in m e 

re n k u lu n h ie n o u k s iin , k u te n tu tk a - 

s im u la a tto riin , va n h o ih in m e rik o rtte 

ih in tai vaikkapa k u v ite lla its e n 

sä laivan k ip p a rik s i ja o h ja illa rad 

io -o h ja tta v ia , la ito k s e n o p p ila i 

den ra kenta m ia p ie n o is la iv o ja . 

N ähtävänä o li m m . va n h o ja mere 

n k u lk u k o je ita a in a 1 7 00-luvulta 

saakka. P äivien aikana e s ite ttiin 

m yös film iä 4 -m a s to p a rk k i Passatin 

m a tkasta . P u o lisen tu n tia kestä 

n y t film i a n to i h a v a in n o llis e n 

kuvan 1930-luvun lo p u n p u rje h 

d u k s e s ta kuvatessaan P assatin 

re ittiä K ö ö p e n h a m in a s ta A u s tra 

liaan ja ta k a is in 1938 ja 1939. 

L is ä k s i e s ite ttiin m e re n k u lk u u n ja 

la iv o ih in liitty v iä d ia ku via ja vid e o 

film e jä . □ 

tjo c k t m örker, h varu p p å lik 

väl m ä sta ja a ll m a kte n lig 

ger vid den p å s y fta d e fäderne 

rsla n d e ts h u s h å lln in g s 

fö rb ä ttrin g . 

Det ä r o fö rn e k e lig it a tt vi, 

hvad m in e ra lrik e t angår, ännu 

köpa m ycket d ry g t nog 

af u tlä n n in g e n , som likväl 

hem m a lig g e r u n d e r våra 

fö tte r. A f v e g e ta b ilie rn e 

kunna vi icke använda en 

fje rd e d e l t ill n y tta , m en af 

d ju rrik e t icke en å tto n d e , 

ä n s k o n t vi veta a tt a llts a m - 

m ansa på jo rd k lo te t är skapadt 

m e n n iskan t ill n y tta 

o .s .w ." 

M E ID ÄN päivie m m e p o tila itte n 

s a ira s k e rto m u k s ie n rin n a lla H .D. 

S p ö rin g in y llä e s ite tty kuvaus p o 

tila a n tila s ta ja hänen h o id o sta a n 

on y k s in k e rta is e lta tu n tu v a . Ei 

m o n im u tk a is ia la b o ra to rio k o k e ita , 

ei a iv o - eikä m u ita ka a n film e jä , ei 

edes m ik ro p a to lo g ia n tarjo a m a a 

apua o llu t hänen k ä y te ttä vissään. 

H .D . S p ö rin g in o n n e k s i hän o li 

ry h d ik ä s ja terve a ja tu k s ilta a n ja 

hänen kä ytö ssä ä n o li K u p itta a n 

te rveyslä h te e n vesi, jo llo in lo p p u 

tu lo k s e n a o li paras m a h d o llin e n 

e li p o tila a n p a ra n tu m in e n ja selo 

s tu s R u o tsi-S u o m e n e n s im m ä i 

sen ja tkuvan lu o n n o n tie te e llis e n 

sarjan e n s in id o k s e e n . □ 

Turun historiallinen museo 

valmistautuu 100-vuotisjuhlaansa 

Haakon Wainio 

M aam m e ko tise u tu vä e n nyt k o 

ko o n tu e s s a T u rkuun katsoim m e 

a ih e e llis e k s i e s ite llä n ä illä p a ls 

to illa h is to ria llis e n m useon nyk 

y is tä arkea ja käännyim m e W ain 

io n puole e n , jo ka k e rto i: Kaup 

u n g in m u s e o to im i ka tta a m eidän 

o s u u d e lla m m e T urun lin n a n , Käsity 

ö lä is m u s e o n , 1700-luvun porvarita 

lo n Q w e n s e lin , B io lo g is e n m u 

seon, K u p itta a n H e n rik in lähteen, 

K in g e lin in m ajan ja P aattisten kotis 

e u tu m u s e o n . A se tta m a tta la a tu 

s a n o ja n äiden m u seoyksiköid e n 

eteen to d e tta k o o n , e ttä esim . v iime 

vuonna m u seoissa kävijöiden 

lukum äärä lä h e n te li kolm easataatu 

h a tta , m ikä p a rh a ite n o s o itta a 

n iid e n saavu tta m a a s u o s io ta . L e i 

jo n a n o sa n tä stä m äärästä o tta a 

lu o n n o llis e s ti T u ru n lin n a (yli 

160 000 kävijää). H yvänä kakkosena 

tu le e K ä s ity ö lä is m u s e o , to d e l 

lin e n m u seaalin e n h e lm i, jo ta saa 

hakea tu rhaan m u u a lta (yli 

100 000 kävijää). 

K O R JA U S TÖ ID E N 

JÄ LK E E N E S ILIN N A LLE 

U USIA E L IN P Ä IV IÄ 

E s ilin n a a n s ijo ite tu t m useon 

k o k o e lm a t, s u u re t k u lttu u rih is to 

ria llis e t in te riö ö rit eivät v a lite tta 

vasti o le p a rh a illa a n lin n a ssa s u o 

rite tta v ie n la a jo je n saneera u stö i 

den ta k ia ta v o ite tta v is s a . A sia n 

antaa a n te e ksi kun m u ista a , että 

kyseiset k o rja u s ty ö t p äätyttyään 

takaavat 1 5 0 0 -lu vulta peräytyvälle 

ja jo p ahasti a ja n ham paan syöm 

älle e s ilin n a lle u u sia elin p ä iviä . 

K u n n a llin e n m u s e o to im i voi o lla 

tä y d e llä s y y llä k iito llin e n v a ltio val- 

■ Turun kaupungin historiallinen m useo tulee kahden vuoden 

kuluttua toim ineeksi sata vuotta. Tänä aikana alunperinkin 

kuntayhteisön tukea nauttinut ja m yöhem m in kokonaan 

kaupungin haltuun saatettu m useo on sen ja lukem attom ien 

yksityisten lahjoittajien m yötävaikutuksella kehittynyt erääksi 

pohjoism aitten suurim piin kuuluvaksi m useoksi. M useohallinnosta 

vastaa kaupunginhallituksen alaisuudessa museolautakunta, 

jonka puheenjohtajana on viim eiset 25 vuotta 

toim inut rovasti Haakon W ainio. 

lalle s iitä , e ttä on v o itu jo 98 vuo- m e n ttim u s e o id e n s e in ie n s is ä ltä , 

den ajan s ijo ittu a T urun lin n a a n . S itte n p ä ä lin n a n saneerauksen 

L u o n n o llis e s ti v u o sisa ta ise t p u it- p ä ä ty tty ä 1960-luvun a lu ssa ja e siteet 

eivät kestä kilvassa n ykya i- lin n a n tö itte n v a lm is tu ttu a m useokaisten 

m useorakennusten kanssa. to im e n sa ta vu o tin e n ty y s s ija on 

M u tta m ikä te k n illis y y d e s s ä — e n tis tä leveäm pänä s ilta n a kausaneerauksen 

jä lk e e n k in — m ene- p u n g in , m a akunnan ja m iksei 

te tä ä n , se voitetaan h is to ria llis te n m yös k o k o m aam m e h is to ria a n , 

kehysten a ito u d e ssa, tu n n e lm a s - M useon p iiris s ä o d o te ta a n in n o lla 

sa, jo ta turhaan saa hakea ele- tä tä päivää ja s a m a lla o lla a n ilo i- 

• T urun lin n a n lä n tin e n to rn i. — Kuva: T euvo K anerva.

s ia s i i t ä , e t tä s a a d a a n o lla m u k a 

n a s i t ä k iir e h tim ä s s ä . 

N Ä Y T T E L Y T O IM IN T A 

O S A M U S E O N A R K E A 

P ä ä lin n a k u n in k a a n - ja k u n in - 

g a tta r e n s a le in e e n , k ir k k o in e e n , 

k a p p e le in e e n , v a n k ih u o n e in e e n ja 

y lä k e r r o k s ie n 

n ä y tte ly h u o n e in e e n 

ta r jo a a jo k a is e lle k ä v ijä lle r u n 

s a a s ti m ie le n k iin n o n k o h te it a . 

M u s e o s s a h a r jo it e t t u n ä y t t e ly t o i 

m in ta o n o le e llin e n o s a m u s e o n 

a r k e a . N iin p ä e s im . v . 1 9 7 8 e s ite l 

t i i n e r ik o is n ä y tt e ly id e n p u itte is s a 

1 7 0 0 - lu v u n m u o t iju o m ia , la s te n 

v a a tte ita , m a k s u v ä lin e it ä S u o m e s 

s a , V a r s in a is - S u o m e n t y ö v ä e n ta lo 

ja , v a in jo ta k in m a in ita k s e n i. 

M u u a lta t u lle e t n ä y tte ly p a k e tit 

o v a t m y ö s v iim e a ik o in a k a s v a v a s 

sa m ä ä rä s s ä s a a n e e t tila a m u s e o n 

s u o jis s a ja v ie n e e t s e n m o n iin a r 

v o k k a is iin y h t e y k s iin k a n s a in v ä lis 

is s ä k in s u h te is s a . M u u n ä y tte ly 

t o im in t a k e s k itt y y m m . jo u lu n a ja n 

y m p ä r ille , j o l l o i n p ä ä m u s e o is s a 

o n k a t e tt u in a e r i a ik a k a u s ie n ja 

s o s ia a lir y h m ie n jo u lu p ö y tiä . 

M u u s ta to im in n a s t a m a in itt a k o o n 

j o v u o s ik y m m e n iä K ä s ity ö lä is m u - 

s e o s s a t o t e u t e t u t K ä s ity ö t a id o n 

p ä iv ä t. K a s v a v in jo u k o in tu r k u la i 

s e t o v a t s a a p u n e e t k a ts o m a a n t ä l 

lö in R u u s u s e n u n e s t a h e r ä te tty ä 

k ä s it y ö lä is m iljö ö t ä , jo s s a jo 

ik ä ä n ty n e e t m e s ta r it ja k is ä l l i t a n 

ta v a t n y k y p o lv ille n ä y tte itä s iitä 

m it e n v a n h a s s a T u r u s s a e le ttiin 

m ie s p o lv ia s itte n . 

A L U E M U S E O L A K IA 

O D O T E T A A N 

k A r s i m ä t t ö m a s t i 

V u o s it t a in T u r u n lin n a s s a p id e t 

t y V a r s in a is - S u o m e n m u s e o k o - 

k o u s o n t u o n u t o m a n lis ä n s ä 

m y ö s tu r k u la is e e n m u s e o k u v a a n . 

M e r k ity s tä v a illa e i 

n ä e t v o i o lla 

s e , e t tä m a a k u n n a n m u s e o v ä k i 

y h d e s s ä k e s k u s te le e ja p o h t ii m o 

n ia y h t e is iä o n g e lm ia ja e r ik o is k y 

s y m y k s iä . 

N ä id e n r a tk a is e m is e k s i 

o d o t e ta a n k ä r s im ä ttö m ä s ti lu v a s s a 

j o k a u a n o l l u t t a a lu e m u s e o la k ia , 

jo k a T u r u n o s a lta t a k a is i n y k y is tä 

s u u r e m m a n m a h d o llis u u d e n t o i 

m ia m a a k u n n a llis e n a k e s k u s m u 

s e o n a . M u s e o v ir a s to n ja M u s e o liito 

n p u o le lt a tä h ä n a s t i s a a d u t 

m ä ä rä ra h a t o v a t jo s e lla is e n a a n 

v iitte e n ä tu le v a s t a k e h ity k s e s t ä . 

N iit t e n t u r v in o n tä h ä n m e n n e s s ä 

v o itu to t e u t t a a e r in ä is iä lu e t t e lo in 

te ja m a a k u n n a n p a ik a llis is s a m u 

s e o is s a . 

T ie d o t u s - ja ju lk a is u t o im in n a n 

p iir iin k u u lu v a lla k a k s ik ie lis e llä 

V u o s ik ir ja lla o n v a n h a t p e r in te e t 

jo v u o s ik y m m e n ie n ta k a a . N iih in 

o n s i s ä l l y t e t t y r u n s a a s ti t u r k u la is 

ta a r k e a ja ju h la a v u o s is a to je n 

s a a to s ta . S itä p a its i m u s e o lla o n 

m e n e illä ä n R a p o r tti- s a r ja n s a , jo s t a 

v iim e is im p ä n ä j u lk a is u n a o n i l 

m e s ty n y t V a r s in a is - S u o m e n t y ö 

v ä e n t a lo ja e s itte le v ä tu t k im u s . 

T U T K IM U S T O IM IN T A 

V IL K A S T A 

T u t k im u s t o im in t a 

a n s a its e e 

o m a n m a in in ta n s a s e k in , k o s k a se 

o n o le e llin e n o s a s u u r e lta y le is ö l 

tä p iilo o n m u u te n jä ä v ä ä m u s e o - 

ty ö tä . T ie te e llis e n k o u lu tu k s e n 

s a a n u t t u tk im u s a p u la is k u n t a o n 

p a n e u t u n u t m o n in a is iin a r k e o lo g i 

s iin , k a n s a t ie te e llis iin ja r a k e n 

n u s h is t o r ia llis iin a ih e is iin , jo it a 

T u r u n p itk ä h is t o r ia ta rjo a a . 

N im e n o m a a n 

r a k e n n u s h is t o r ia s ta 

p u h u tta e s s a 

m u s e o la u ta k u n n a lla 

o n ja tk u v a s t i a ih e tt a p u u t tu a — i l 

m a n e t tä jo h to s ä ä n tö s itä e d e lly t 

tä ä — v a n h a n ja k u lt t u u r ih is t o r ia l 

lis e s ti m e r k ittä v ä n r a k e n n u s k a n 

n a n s ä ily t t ä m is p y r k im y k s iin . 

T u r u lla — k u te n tu n n e tt u a — o n 

v a lta k u n n a llis e s tik in h u o n o m a in e 

r a k e n n u s h is t o r ia llis t e n k o k o n a i 

s u u k s ie n s ä r k ijä n ä . M u s e o la u ta - 

k u n n a n to im e s ta la a d it t iin tä m ä n 

v u o s ik y m m e n e n a lu s s a lu e tte lo 

s iitä T u r u s ta , jo k a o l i s i s ä ily t e t t ä 

vä . V a lit ta e n o n to d e tta v a , e t tä 

tä s s ä k in k o h d in ih a n te e llis u u s o n 

s a a n u t v ä is ty ä t a lo u d e llis te n la s 

k e lm ie n e d e s s ä . V a n h a n r a k e n 

n u s k a n n a n p e la s ta m is e k s i la u ta 

k u n n a s ta a n n e tu t la u s u n n o t jä ä v ä t 

to k i p a ik a llis h is to r ia a n a in a k in 

v a s ta la u s e e n a k y lm ä ä k a u p a llis t a 

a ja tte lu a v a s ta a n . 

M E R I- J A K O U L U - 

M U S E O ID E N 

P E R U S T A M IN E N 

S U U N N IT E L M IS S A 

K ir v e le v ie n ta p p io id e n o h e lla o n 

to k i m e r k ittä v is s ä m y ö s p a ljo n 

m y ö n te is tä . S e lla is e n a n ä h tä k ö ö n 

e n s i s ija s s a s u u r e n y le is ö n k e s 

k u u d e s s a lis ä ä n ty n y t m ie le n k iin to 

m u s e o to im in ta a k o h ta a n y le e n s ä . 

L e h d is tö n , 

r a d io n , t v :n tu k e m a n a 

T u r u n m u s e o to im i o n s a a tu v a lta 

k u n n a llis iin k u v io ih in v a lla n t o i 

s e lla ta p a a k u in e n n e n . O le m m e 

tä s tä k i i t o l l i s ia ja u s k a lla m m e j a t 

k o s s a to iv o a , e ttä m o n e t k e h ity s - 

ja k a s v u s u u n n ite lm a t , jo tk a la u ta 

k u n n a lla o n e s im . 

M e r im u s e o n ja 

K o u lu m u s e o n p e r u s ta m is e n s e k ä 

Q w e n s e lin la a je n ta m is e n s u u n ta a n 

v o id a a n t o te u tta a . T ä m ä ta p a h tu u 

s ite n , e t tä ja tk e ta a n e d e s m e n n e it- 

te n m u s e o n p e r u s ta jie n ja t u k ij o i 

d e n h e n g e s s ä . H e id ä n jä ttä m ä 

k u lt t u u r ip e r in t ö o n e n n e n k a ik k e a 

ty ö p e r in tö , se v e lv o itta a . □ 

T U R U N k a u p u n g in h is to r ia llin e n 

m u s e o o n s o p in u t 1 0 0 - v u o tis m ita - 

lin s u u n n it t e lu s t a t a it e i l i ja A im o 

T u k ia is e n k a n s s a . T u r u n lin n a n 

ju h la v u o d e n t o im ik u n t a e s ittä ä , 

e ttä m it a lia l y ö t e t t ä is iin 3 0 0 k a p 

p a le tt a p r o n s s is e n a ja y k s i h o p e i 

s e n a . M it a lis s a tu le e ilm e tä p e r in 

t e is e s ti m u s e o o n li it t y v i ä k ä s ity k 

s iä . K u s ta n n u k s e t a r v io id a a n 

21 0 0 0 m a r k a k s i. M it a lin m y y n tih 

in n a k s i e h d o te ta a n 1 0 0 m a rk k a a . 

N U M IS M A T IS K A F ö r e n in g e n i 

A b o r f. o n ly ö tt ä n y t p la k e tin t a i 

t e ilija J u s s i V ik a is e n v u o n n a 19 37 

m u o to ile m a s ta r e lie fis tä , jo k a 

e s itt ä ä S a m u e l B e rn e r in R a a tih u o 

n e tta v u o s in a 1 7 3 5 — 1 8 2 7 . P la k e tti 

o n te h ty a lk u p e r ä is e s tä k ip s im a l 

lis ta , jo n k a t ila s i " G . A . P e tr e liu k - 

s e n la h jo itu s r a h a s to T u r u n k a u 

p u n g in k a u n is ta m is e k s i” . P r o n s 

s iin v a le ttu r e lie fi a s e te ttiin v u o n 

n a 1 9 3 8 e n tis e n r a a tih u o n e e n j u l 

k is iv u lle . 

K u lta t e o llis u u s O y o n v a lm is ta 

n u t p la k e tin ja s e n k o k o o n 4 6 x 

6 8 m m ja s iit ä o n ly ö ty 2 5 k p l h o 

p e a s ta ( 1 5 0 ,- / k p l ) ja 2 6 2 k p l 

p r o n s s is ta ( 5 5 , - / k p l) . P la k e tti t o i 

m ite ta a n k o t e lo s s a ja o n s a a ta v is 

s a le h to r i H å k a n S a n d s tr ö m ilt ä , 

A u ra k a tu 2 2 A , 2 0 1 0 0 T u r k u 10, 

p u h e lin (9 2 1 ) 1 5 0 7 9 ta i F K T o m 

B e r g r o th ilt a (9 2 1 ) 3 0 3 3 0 0 /1 9 . 

* 

N U M IS M A T IS K A F ö r e n in g e n i 

A b o rf. h a r l å t i t p r ä g la e n p la k e tt 

fö r e s tä lla n d e S a m u e l B e rn e r s r å d 

h u s i A b o , s k u lp te r a d a v J u s s i 

V ik a in e n å r 1 9 3 7 . P la k e tte n a v b ild 

a r r å d h u s e ts fa s a d s å s o m d e n 

s å g u t å re n a 1 7 3 5 — 1 8 2 7 o c h ä r 

g jo r d e f te r d e n g ip s r e lie f, v ilk e n 

b e s tä lld e s a v " G . A . P e tr e liu s ' m in 

n e s fo n d f ö r A b o s ta d s f ö r s k ö 

n a n d e " . B r o n s a v g ju tn in g e n u p p 

s a t te s å r 1 9 3 8 p å d e t g a m la rå d 

h u s e ts fa s a d . 

P la k e tte n ä r tillv e r k a d a v K u lta 

t e o llis u u s O y i 2 5 s ilv e r - ( 1 5 0 ,- / s t ) 

o c h 2 6 2 b r o n s e x e m p la r ( 5 5 , - / s t) 

o c h le v e re ra s m e d e t u i. P la k e tte n 

k a n e r h å lla s g e n o m le k to r H å k a n 

S a n d s tr ö m , A u ra g a ta n 2 2 A , 2 0 1 0 0 

A b o 1 0 - (9 2 1 ) 1 5 0 7 9 e lle r F K 

T o m B e rg r o th — (9 2 1 ) 3 0 3 3 0 0 /1 9 

e lle r (9 2 1 ) 3 3 0 0 7 0 . □ 

Bernerin 

Raatihuoneesta 

plaketti 

Suomen Turku — Åbo, vår stad 

Katsaus lehden 20-vuotistaipaleelta 

• S u o m e n T u r k u — A b o , v å r s ta d - le h d e n e n s im m ä i 

s e n n u m e r o n k a n s ile h ti, jo n k a s u u n n lt t e ll t a it e ilija 

A r m a s L e h t im ä k i ja v a lo k u v a s i K a m e r a - A itta . — K a n s i 

k u v a s ta v a lo k u v a s i Ilm a r i R in n e . 

■ V älittöm ästi Turku-seura, Abo-sam fundet 

ry.n perustam isen jälkeen päiväjärjestykseen 

tuli kysym ys seuran oman lehden aikaansaam 

isesta. Asiaa eri yhteyksissä pohdittaessa 

oltiin yksim ielisiä siitä, että seura tarvitsee 

oman 

lehtensä ja Turku kotiseutulehtensä. 

Paljon kuitenkin virtasi vettä Aurajoessa ennen 

kuin syntyi päätös seuran lehden perustam 

isesta. Lehtihankkeen toteuttam isen puolesta 

toim i erittäin tarm okkaasti toim ittaja 

Arvo Suom inen , jonka toim ittam ana jouluksi 

1959 ilm estyi Suom en Turku — Åbo, vàr 

stad -lehden ensim m äinen 44-sivuinen näytenum 

ero. 

T u r k u - s e u r a n p u h e e n jo h ta ja , m a a h e rra E s k o K u lo - 

v a a ra to t e s i le h d e n p ä ä k ir jo itu k s e s s a m m : 

"S e u ra m m e o n lä h te n y t ro h k e a a n y r it y k s e e n o m a n 

ä ä n e n k a n n a tta ja n ju lk a is e m is e k s i ju u r i s iin ä m ie le s s ä , 

e ttä s e jä s e n is tö , 

jo n k a to iv o m m e m u o d o s tu v a n y h ä 

ta a je n e v is ta tu r k u la is p iir e is t ä , s a is i ju lk a is u n p a ls to illa 

tila is u u d e n tu o d a e s iin m ie lia lo ja a n k e h ity k s e s t ä , jo lla 

its e k u k in h a lu a is i r a k e n ta a T u r k u a h e n k is e s ti ja a i 

n e e llis e s t i. S e u ra t o iv o o , e ttä s e n o m a a ik a k a u s le h ti 

" S u o m e n T u r k u — A b o , v å r s ta d ” , jo lla o n m a h d o llis 

u u s s a a d a a v u s ta ja k u n ta a n s a k o t ik a u p u n g in v a n h a n 

k u ltt u u r in t u n t ijo it a s a m o in k u in n y k y p ä iv ä n T u r u n 

h e n k is e n ja ta lo u d e llis e n e lä m ä n k e h ittä jiä , m u o d o s 

t u is i y h te y d e n p itä jä k s i e i v a in s e u r a n ja jä s e n te n , 

v a a n k a ik k ie n t u r k u la is te n v ä lillä . T o iv o k a a m m e m y ö s , 

e ttä le h ti v o is i e d is ty ä y s tä v ie n s ä h o iv is s a n iin , e ttä s e 

p y s t y is i s e u ra n t o im in t a a a in e e llis e s t ik in tu k e m a a n ” . 

L e h d e n e n s im m ä is e e n n u m e r o o n o li j o u lu n s a n a n 

k ir jo it ta n u t a r k k ip iis p a Ilm a r i S a lo m ie s ja m u u t k i r j o it 

ta ja t o liv a t: O iv a T u o m in e n , S a k a r i E k m a n , O la v i 

K a re s , A rv o S u o m in e n , Ir ja S a h lb e r g , O s m o J ä r v i, T o i 

v o T . R in n e , E rik B e rg h , E r k k i V u o r i, P a s i (P a a v o 

V ih e rv ä ), A rv o T o iv o n e n , J a a k k o H a a v io , P a a v o K a llio , 

K a j-K a j ( E lis L ö fm a n ) , A n n ik k a H a a v io ja H e ik k i L ö y t- 

t y n ie m i. 

T u r k u la is e n liik e - e lä m ä n le h d e lle a n ta m a t a lo u d e l l i 

ne n tu k i o li r o h k a is e v a , s illä ilm o it u k s ia le h d e s s ä o li 

28 liik e la ito k s e lta . Ilm o itu s te n h a n k in n a s s a le h d e n 

p ä ä t o im it ta ja lla A r v o S u o m is e lla o l i m e r k ittä v ä o s u u s . 

H ä n e llä o li h y v ä t h e n k ilö k o h ta is e t s u h te e t ja - s it e e t e ri 

ta h o ille . 

R u n s a a t k a k s i v u o tta p e r u s ta m is e n s a jä lk e e n T u r k u - 

s e u ra o l i to te u tta n u t ta v o itte e n s a o m a n le h d e n a ik a a n 

s a a m is e k s i. T ä n ä v u o n n a S u o m e n T u r k u — A b o , v å r 

s ta d - le h d e llä o n s iis m e r k k iv u o s i. T u le e k u lu n e e k s i 2 0 

v u o tta le h d e n e n s im m ä is e n n u m e r o n ilm e s ty m is e s tä . 

• L e h d e n n u m e r o 3 / 1 9 6 7 k a n s ik u v a p r o f. E r ik B r y g g - 

m a n in s u u n n itte le m a s ta T u r u n k a u n iis ta Y lö s n o u s e - 

m u s k a p p e lis ta . — K a n s ik u v a s ta v a lo k u v a s i Ilm a r i R in 

n e .

N IM E S S Ä E l O L E V IK A A , 

M U T T A L E V IK K I V Ä H Ä IN E N 

V u o d e n 1 9 6 0 a lu s ta le h ti a lk o i ilm e s ty ä s ä ä n n ö llis 

e s ti n e ljä n ä n u m e r o n a v u o d e s s a . N u m e r o t I ja III j u l 

k a is t iin k o o lta a n s u p p e a m p in a . N u m e r o s s a 4 / 1 9 6 0 t i e 

d o t e t t i i n , e t tä ” le h ti v o id a a n tä s tä lä h tie n t i l a t a v u o s i 

k e r ta n a , jo k a k ä s itt ä ä k a k s i s u p p e a t a tie d o t u s - ja u u - 

t is le h t e ä ja k a k s i la a je m p is is ä ltö is t ä n u m e r o a " . S u p 

p e a m m is s a n u m e r o is s a ju lk a is ija m m . s e u ra n v u o s i- ja 

t ilik e r t o m u k s e t . 

T a lo u d e llis ia e d e lly ty k s iä e i o l l u t n e ljä n la a je m m a n 

n u m e r o n ju lk a is e m is e e n . T ila a ja m ä ä r ä o li v a a tim a to n . 

T ä h ä n a s ia a n k i i n n it t i h u o m io t a m m . s e u ra n p u h e e n 

jo h t a ja T o iv o T . R in n e p ä ä k ir jo itu k s e s s a le h d e n n u m e 

r o s s a 4 / 1 9 6 2 . " S e u r a lla m m e o n m y ö s o m a ju lk a is u 

S u o m e n T u r k u — A b o , v å r s ta d . N im e s s ä e i o le v i 

k a a , m u t t a le v ik k i o n v ie lä v ä h ä in e n ja l u k i j o i t a s a is i 

o lla e n e m m ä n . E ik ö h ä n jo k a in e n jä s e n v o is i h a n k k ia 

m u u ta m a n u u d e n tila a ja n . T o im in ta m m e te h o ja le h 

d e n le v ik k i k u lk e v a t k ä s i k ä d e s s ä " . 

K A U P U N G IL T A T A L O U D E L L IS T A 

T U K E A 

R a tk a is e v a m u u to s ta p a h tu i v u o d e n 1 9 6 3 a lu s s a k u n 

k a u p u n g in ta lo u d e llis e lla tu e lla v o i t i i n r y h ty ä ju lk a is e 

m a a n n e ljä ä la a je m p a a n u m e r o a v u o d e s s a . V u o 

d e n 1 9 6 2 to im in t a k e r to m u k s e s s a m a in ita a n s e u ra n 

e s itt ä n e e n k a u p u n g in h a llitu k s e lle , e t tä " k a u p u n k i j u l 

k a is is i tie d o n a n to ja a n , l a ito s e s itte ly jä , a r tik k e le ja ja 

s e lo s tu k s ia , j o i t a v a r te n s e s a is i k ä y t tö ö n s ä 6 — 8 s i 

v u a . N iid e n k u v itta m in e n o l i s i m y ö s k a u p u n g in a s ia n a . 

J o t t a a s ia t p y ö r is iv ä t, k a u p u n k i n im e ä is i t o im it u s k u n 

ta a n o m a n e d u s ta ja n s a . L is ä k s i p y y d e t t iin k a u p u n k ia 

tila a m a a n le h te ä n iin , e t tä t ila u s s u m m a n u m e r o a k o h ti 

o l i s i 1 0 0 0 0 0 v m k , ja ja k a m a a n le h te ä h a r k in ta n s a m u 

k a a n ” . 

E s ity s jo h t i m y ö n te is e e n tu lo k s e e n . K a u p u n g in v. 

1 9 6 3 ta lo u s a r v io o n m e r k it t iin 4 0 0 0 0 0 v m k n m ä ä rä ra h a 

S u o m e n T u r k u - le h d e n ju lk a is e m is e n tu k e m is e k s i. 

• L e h d e n n u m e ro 2 / 1 9 6 7 k a n s ik u v a , jo s s a v iim e v u o 

s is a d a n m a m s e lli — L e e n a L e h e s s a a rl — p y ö rä ile e 

T u ru n lin n a n p u is to s s a o m a n a ik a n s a v e k o ttlm e lla . — 

K u va: E rk k i P a a k k i. — K a n s ik u v a s ta v a lo k u v a s i Ilm a ri 

R in n e . 

K A U P U N G IN J O H T A J A N 

JA - S IH T E E R IN L A U S U N N O T 

K a u p u n g in jo h t a ja H a rra s K y t tä k i r j o it t i le h d e n n u m e 

r o s s a 1 /1 9 6 3 m m : 

" S u o m e n T u r k u " - le h d e n e d e llis e n n u m e r o n ilm e s t y 

m is e n jä lk e e n o n s e n a s e m a s ik ä li m u u ttu n u t, e t tä 

T u r u n k a u p u n k i o n o t ta n u t m ä ä r ä ty ltä o s a lta a n v a s ta 

ta k s e e n le h d e n ta lo u d e s t a s a m a lla s a a d e n o m a a n 

k ä y t tö ö n s ä s e n p a ls ta t ila a . L e h t i e i tä m ä n t o im e n p i 

te e n a n s io s ta o le m u u t t u n u t k a u p u n g in v ir a llis e k s i j u l 

k a is u k s i. T ä m ä o n p a ik a lla a n to d e ta , s illä tu o lla in e n 

m u u to s m e r k it s is i t o d e llis t a o n n e tto m u u tta . " V ir a llis e t " 

le h d e t e iv ä t o le o n n e k s i m illo in k a a n m u o d o s tu n e e t 

S u o m e n k a n s a n h e n g e n r a v in n o k s i e ik ä s iih e n saa 

k o s k a a n p y r k iä k ä ä n . 

K o k o n a a n to in e n a s ia o n s e , e t tä v a p a a n k a n s a la is 

j ä r je s tö n to im it t a m a s s a le h d e s s ä — s a m a lla ta v a lla 

k u in p ä iv ä le h d is s ä k in — o n m u k a n a m y ö s s e lla is t a 

k u n n a llis t e n v ir a n o m a is te n to im it t a m a a a in e is to a , jo n 

k a v o i e d e lly ttä ä k iin n o s ta v a n tu r k u la is ia ja jo n k a t o i 

v o is i v ä lttä v ä n s a n o m a le h t ie n o s a k s i tu le v a n n o p e a n 

u n o h d u k s e n " . K a u p u n g in jo h t a ja p ä ä t ti k ir jo it u k s e n s a 

s a n o ih in : " U s k o n , e t tä S u o m e n T u r k u ” tu le e m e n e s ty 

m ä ä n n y t u u s itu is s a p u it t e is s a ” . 

S a m a a a s ia a k ä s it t e li k a u p u n g in s ih t e e r i la u n o M a i 

ja la k ir jo it u k s e s s a a n le h d e n n u m e r o s s a 2 /1 9 6 3 . 

" S u o m e n T u r k u ” - le h d e n lä h d e tty ä k u lu v a n a v u o n n a 

u u s it u in m u o d o in ja v o im in liik k e e lle , v o ita n e e n k y s y ä , 

m ik ä o n s itte n tä m ä n le h d e n ta r k o itu s , m ik ä o n s e n 

te h tä v ä ? L e h d e llä h ä n o n t ie t y s t i o m a o h je lm a n s a , e n k ä 

k y s y m y k s e llä n i ta r k o ita k a a n lä h in n ä s itä , v a a n n im e n o 

m a a n s it ä p e r u s s ä v e ltä , s itä h e n k e ä , jo n k a tä m ä tu r k u 

l a is te n o m a n le h d e n s iv u ilta t o iv o is i a in a h u o k u v a n . 

E ik ö h ä n e rä ä n ä h u o m io n a r v o is e n a s e ik k a n a tä s s ä 

s u h te e s s a v o id a p itä ä p a r e m m a n y h t e is y m m ä r r y k s e n 

lu o m is t a k a u p u n k im m e a s u k k a id e n k e s k in ä is iin s u h t e i 

s iin ja k u n ta la is te n y h t e is e n h y v ä n h u o m io o n o tta m is ta 

r a t k a is u ja te h tä e s s ä ” . 

K A U P U N G IN T U K I T A E 

L E H D E N IL M E S T Y M IS E L L E 

V u o d e n 1 9 6 3 a lu s s a a lk a n u t ta lo u d e llin e n y h t e is t o i 

m in ta k a u p u n g in k a n s s a o n ja tk u n u t — ja t o iv o tta v a s t i 

ja tk u u . K a u p u n g in ta lo u s a r v io o n o n v u o s itta in m e r k itty 

m ä ä rä ra h a S u o m e n T u r k u — A b o , v å r s ta d - le h d e n t u 

k e m is e e n . Ilm a n tä tä a r v o k a s ta ja ta lo u d e llis e s t i m e r 

k ittä v ä ä tu k e a le h te ä tu s k in o l i s i v o itu ju lk a is t a . E i a i 

n a k a a n n iin la a ja n a ja s is ä ltö r ik k a a n a k u in o n t a p a h tu 

n u t. L e h ti o n t o iv o tta v a s t i o m a lt a o s a lta a n o s o itta n u t 

tä y ttä v ä n s ä e d e lly ty k s e t, jo tk a k a u p u n k i a s e tta a t a lo u 

d e llis e lle tu e lle e n . 

K a u p u n k i o n v u o s itta in s a a n u t a v u s tu s s u m m a a n s a 

v a s ta a v a n m ä ä rä n le h d e n v u o s ik e r to ja , jo t k a le h ti o n 

p o s t it t a n u t s a a m a n s a o s o ite - ja n im ilu e t t e lo n m u k a a n 

k a u p u n g in la it o k s iin , v ir a s to ih in , v ir k a m ie h ille ja lu o t 

t a m u s h e n k ilö ille . 

V a ik k a k a u p u n g ille lu v a ttiin v a ra ta 6 — 8 s iv u a n u m e 

r o a k o h ti, s e e i o le tä tä o ik e u tt a k ä y t tä n y t. K a u p u n g in 

v ir k a m ie h iä ja lu o tta m u s h e n k ilö itä o n k u ite n k in ja t k u 

v a s ti lu k e u tu n u t le h d e n a v u s ta ja k u n ta a n ja a u liis t i 

h e iltä o n a p u a s a a tu s itä p y y d e ttä e s s ä . 

K a u p u n k i ei 

o le e n ä ä k a t s o n u t a ih e e llis e k s i n im e t ä e d u s ta ja a n s a 

le h d e n t o im itu s k u n ta a n , jo s s a k a u p u n k ia a ik o in a a n 

e d u s t iv a t t ie d o t u s p ä ä llik ö t K r is to f e r G r ä s b e c k ja P e rtti 

V a lta k a r i, t ie d o t u s s ih t e e r i T a r ja F le m m in g ja a r k is to n 

h o ita ja T a in a H e r r a la . 

1 9 6 0 - lu v u n p a r in a v iim e is e n ä v u o te n a h e r ä t e t t iin a ja 

tu s S u o m e n T u r k u — 'A b o , v å r s ta d - le h d e n y h d is t ä 

m is e s tä k a u p u n g in k u s ta n ta m a a n t ie d o t u s le h te e n T u r- 

k u - A b o , jo k a ilm e s ty y k a h d e s ti v u o d e s s a . T u r k u - s e u r a n 

p iir is s ä — v a ik k a v ir a llis t a e s ity s t ä e i te h ty k ä ä n — 

a s ia a p o h d it t iin v a k a v a s ti. L o p p u t u lo k s e n a o li k u ite n 

k in , e t te i s e u ra a s e tu k a n n a tta m a a n y h d is tä m is tä . 

M y ö n te is iä p u o lia a s ia s s a n ä h t iin k o v in v ä h ä n , m u tt a 

k ie lt e is iä p u o lia s itä r u n s a a m m in . L o p u llis e s t i k a n n a n 

o t to o n v a ik u t t i to te a m u s , e t tä T u r k u - s e u r a m e n e tt ä is i 

o m a n ju lk a is u n s a ja T u r k u a in o a n k o t is e u t u le h te n s ä . 

T ie d o s s a n i e i o le k ä s it e lt iin k ö le h tie n y h d is ty m is a s ia a 

la in k a a n k a u p u n g in p ä ä t ä n tä e lim is s ä . T ie ttä v ä s ti a ja tu s 

s y n t y i k a u p u n g in t ie d o t u s t o im is t o n p iir is s ä . 

3 12 6 S IV U A J A Y L I 

30 0 K IR J O IT T A J A - 

A V U S T A J A A 

T ä s s ä y h te y d e s s ä e i o le m a h d o llis u u tta m a in ita h e n 

k ilö id e n n im iä , jo t k a k a h d e n v u o s ik y m m e n e n a ik a n a 

o v a t le h te ä a v u s ta n e e t k ir jo it u k s illa , p a k in o illa , r u n o illa 

ja v a lo k u v illa . H e itä o n y li 30 0 . A in e is to s ta e i s iis o le 

o llu t p u u t e tta . E i a in a k a a n v iim e is t e n v u o s ie n a ik a n a , 

j o llo in to im it u s s ih t e e r in o n o llu t m ie lu is ta to d e ta tu r 

k u la is te n o m a - a lo itte is e s tik in lä h e ttä v ä n a in e is to a le h 

d e lle . E r k k i V u o r i k e r r a n k e r to i jo u tu n e e n s a tu r v a u t u 

m a a n 

s a k s iin ja le ik k a a m a a n ju tu n to is e s ta le h d e s tä 

s a a d a k s e e n s e u ra n le h d e n a in e is to n k o k o o n . J a s iih e n 

a ik a a n t o im i t e t t i i n 2 4 - s iv u is ia le h tiä . 

L e h te ä a v u s ta n e e t e d u s ta v a t m it ä e r ila is e m p ia y h 

te is k u n t a e lä m ä n a lo ja ja s ik s i h e id ä n p a n o k s e n s a le h 

d e n s is ä llö lle o n o llu t e r ittä in a rv o k a s ja te h n y t le h 

d e s tä m ie le n k iin to is e n . T ä m ä a p u o n s itä k in a r v o k 

k a a m p a a , k o s k a le h ti v a in h a r v o is s a ta p a u k s is s a o n 

v o in u t s u o r it ta a k ir jo it u s - y m . p a lk k io ita . P a ra s k iito s 

a s ia n o m a is ille lie n e e k u ite n k in s e , e ttä k u k in o m a lla 

p a n o k s e lla a n o n o l l u t r a k e n ta m a s s a a ito a tu r k u la is ta 

k o t is e u t u le h te ä , jo k a o n h e r ä ttä n y t m ie le n k iin to a ja a r 

v o s t u s ta T u r u n u lk o p u o le lla k in . 

T a v o itte e n a o n o l l u t ju lk a is t a le h d e n jo k a is e s s a n u 

m e r o s s a m y ö s r u o ts in k ie lin e n k ir jo it u s ja a lk u v u o s ie n 

n u m e r o is s a j u lk a is t iin tä rk e im m ä s tä a in e is to s ta r u o t 

s in k ie lin e n ly h e n n e lm ä . T u r k u - s e u r a n o t e ttu a k u n n ia - 

a s ia k s e e n T u r u n 

m u r te e n v a a lim is e n , s e u ra n p ir te ä s ti 

to im iv a m u r r e ja o s to o n h u o le h tin u t m u r re a in e is to n t o i 

m it ta m is e s ta le h d e lle . 

L e h d e n s iv u m ä ä r is s ä o n ta p a h tu n u t h u o m a tta v a l i 

s ä y s . V u o s in a 1 9 5 9 — 1 9 7 8 le h te ä o n ju lk a is t u 7 0 n u 

m e ro a , jo s s a lu v u s s a e i o le m u k a n a s u p is te t tu ja n u 

m e r o ita , jo it a ju l k a is t ii n v a in m u u ta m a . S iv u ja 7 0 :s s ä 

• L e h d e n n u m e ro 4 / 1 9 6 6 ka n s ik u v a T u ru n k a u p u n g in 

te a tte r is s a e s ite ty s tä n ä y te lm ä s tä ” M ite n h a lu a tte ” . 

K u va ss a n ä y tte lijä t E e va K a n ta n e n , T o p i R e ln ik k a ja 

M a ik k i L ä n s iö . — K a n s ik u v a s ta v a lo k u v a s i Ilm a ri R ln - 

• L e h d e n n u m e ro 3 / 1 9 7 4 k a n s ik u v a T u ru n p ä iv ä n 

a v a ja is tila is u u d e s ta T u ru n k a u p p a to rilla . K a u p u n g in 

jo h ta ja V ä in ö J . L e in o v a s ta a n o tta a T u ru n K ä s i- ja 

P ie n te o llis u u s y h d ls ty k s e n viirin y h d is ty k s e n e d u s ta jilta 

K a is s i B e rg e r, V a ld e m a r A n d e rs e n Ja L eo K o s k in e n . — 

K uva: P e k k a R o u ta m a a . — K a n s ik u v a s ta v a lo k u v a s i 

Ilm a ri R in n e . 

n u m e r o s s a o n o l l u t 3 11 4 ja lis ä k s i 1 2 s iv u a s i s ä lly s 

lu e tte lo a , jo te n y h t e in e n s iv u m ä ä r ä o n 3 1 2 6 . V . 1 9 6 3 

v u o s ik e r r a s s a o li s iv u ja 1 5 2 , v. 1 9 7 5 v u o s ik e r r a s s a 2 4 0 

v. 1 9 7 6 v u o s ik e r r a s s a 2 2 8 v. 1 9 7 7 v u o s ik e r r a s s a 2 3 6 ja 

v. 1 9 7 8 v u o s ik e r r a s s a 2 2 4 . T ila n n e t ta k u v a a v a n a t u l 

k o o n m a in itu k s i, e ttä le h d e n s iv u m ä ä r ä n lis ä ä m is e e n 

n e ljä llä , 2 8 :a a n , ta r v it t iin h a llit u k s e n lu p a . 

L e h d e llä o n o l l u t n iu k a s ti v a r o ja k u v itu k s e e n ja s ik s i 

o n o llu t p a k k o tu r v a u tu a k u v a la a tto je n la in a u k s e e n . 

K u v itu k s e n a ja n k o h ta is u u s tä s tä l u o n n o llis e s t i o n k ä r 

s in y t. K u v a la a tto ja s a a tiin la in a k s i U u d e n A u ra n la a tta - 

k o k o e lm is ta ja m y ö s Å b o U n d e r r ä te ls e r iltä . T a lo u d e l 

lis te n m a h d o llis u u k s ie n p a r a n tu e s s a o m a a k u v it u s t a 

o n v o itu lis ä tä ja lu o p u a k a lliis t a k u v a la a to is ta s i i r r y t 

tä e s s ä o ffs e t - p a in a tu k s e e n k u lu v a n v u o d e n a lu s s a . 

E n s ia s k e le ita o t e tt a e s s a le h d e n jo k a in e n n u m e r o 

p a in a te t tiin e ri k ir ja p a in o s s a . T ä m ä t u o t t i h a n k a lu u k s ia 

ja s ik s i m e n e tt e ly s tä lu o v u t t iin v. 19 6 3 a lu s s a . L e h d e n 

p a in a tu s p a ik k o in a o v a t o lle e t K ir ja p a in o P o ly ty p o s , 

U u d e n A u ra n k ir ja p a in o , T u r u n S a n o m a le h tija K ir ja 

p a in o O y , J a a k k o o - T a a r a O y ja L o u n a is - S u o m e n K ir ja 

p a in o O y . 

P Ä Ä T O IM IT T A J A T , T O IM IT U S S IH T E E R IT 

JA T O IM IT U S K U N T A 

L e h d e n e n s im m ä in e n p ä ä t o im it ta ja o li A r v o S u o m i 

n e n , jo n k a jä lk e e n p ä ä t o im it ta jin a o v a t o lle e t E e ro 

P o h jo n e n 1 9 6 0 — 1 9 6 1 , R a u n i S . P a a v o la 1 9 6 2 ( k a k s i 

n u m e r o a ), E r k k i V u o r i 1 9 6 2 — 1 5 . 9 . 1 9 7 4 ja O l l i K e s tilä 

15. 9 . 1 9 7 4 a lk a e n . 

V u o s in a 1 9 5 9 — 1961 le h d e llä e i o l l u t t o im i t u s s ih t e e 

riä , jo n k a te h tä v is tä h u o le h ti p ä ä t o im it ta ja . V . 1 9 6 2 o li 

k a k s i to im it u s s ih t e e r iä , R a u n i S . P a a v o la ja O s m o 

J o k in e n , jo tk a k u m p ik in h o itiv a t k a h d e n n u m e r o n t o i 

m it u s s ih t e e r in te h tä v ä t . V . 1 9 6 3 t o im it u s s ih t e e r ik s i v a 

l i t t i i n H e im o K a llio , jo k a lu o p u i te h tä v ä s t ä n u m e r o n 

1 /1 9 6 9 jä lk e e n . H ä n e n jä lk e e n s ä to im it u s s ih t e e r in ä o n 

o llu t y li k y m m e n e n v u o d e n a ja n E in o L e h t in e n .

T U R U N K A U P U N G IN H A L L IT U K 

S E L L E 

T u r k u - s e u r a o n u s e a a n k e r ta a n 

a ik a is e m m in a n ta m is s a a n la u s u n 

n o is s a k o r o s ta n u t y h te n ä is te n , 

r iitt ä v ä n s u u r ie n lu o n n o n v a r a is te n 

ta i p u is to m a is t e n v ir k is ty s a lu e id e n 

m e r k ity s tä k a u p u n g in 

ra k e n te e s s a 

a s u n t o - , te o llis u u s - ja liik e n n e a 

lu e id e n v a s ta p a in o n a . 

T u r u n y le is k a a v a llis iin p e r ia a t 

t e is iin o n k in a lu n a lk a e n k u u lu n u t 

k a u p u n g in k e s k u s ta s ta u lo s p ä in 

s u u n t a u tu v ie n v ih e r a lu e id e n lu o 

m in e n . U u s ia a s u n t o - a lu e ita t o 

te u te tta e s s a o n k u it e n k in v a lite tta 

v a s ti u s e is s a ta p a u k s is s a a lu n p e 

r in v a p a a - a lu e ik s i s u u n n ite ltu ja , 

m a is e m a llis e s t i k a u n iita p a ik k o ja 

v ä h in e r in s u p is t e t t u ja n ä in r ik o t 

tu a ik a is e m m in te h ty jä h y v iä p ä ä 

tö k s iä . 

A ja n k o h ta is e k s i tu le e lä h ia ik o i 

n a U itta m o n r a n ta - a lu e e n t u le v a i 

s u u d e n 

r a tk a is u n k . N a u la te h ta a n 

k o h d a lla P itk ä s a lm e n r a n n a lla . 

O n n e llis e t o lo s u h te e t o v a t a ih e u t 

ta n e e t s e n , e t tä P itk ä s a lm e n r a n 

n a t k a u p u n g in p u o le lla A u ra jo e n 

s u u lta a in a K a ta r iin a n la a k s o o n a s 

t i o v a t s ä ily n e e t v a lt io n , k a u p u n 

g in ja m u u ta m a n y k s ity is e n o m is 

tu k s e s s a s u u r in a m a a -a lu e in a . 

P ie n iä to n t t e ja e i o le s y n t y n y t k u - 

Pitkänsalmen ranta- 

alueet säilytettävä 

puistomaisena 

vyöhykkeenä 

te n v a s t a k k a is e lle H irv e n s a lo n 

p u o le is e lle r a n n a lle . 

L ä h e is te n k a u p u n g in o s ie n , k u 

te n U itta m o n ja Is p o is te n , s a m o in 

k u in T u r u n m u id e n k in k a u p u n g in 

o s ie n a s u k k a id e n to iv e e n a o n , 

e ttä P itk ä s a lm e n k a u n iit ja v a ih te - 

le v a t r a n ta - a lu e e t, j o i l l a jo e n n e s 

tä ä n o v a t P ih la ja n ie m e n v a r u s k u n 

ta - a lu e , U itta m o n k a n s a n p u is to , 

Is p o is te n le ir in tä a lu e ja K a ta rii- 

n a n la a k s o , s ä ily is iv ä t y h te n ä is e n ä 

ja le v e ä n ä p u is to m a is e n a v y ö h y k 

k e e n ä . A lu e e n k e h ittä m is e lle la a 

ja k s i v ir k is t y s - ja v a p a a -a ja n k e s 

k u k s e k s i o v a t o lo s u h te e t tä llä h e t 

k e llä s u o tu is a t. 

K u n 

U itta m o n k a u p u n g in o s a s s a 

lä h ia ik o in a r a tk a is ta a n , m it e n n k . 

N a u la te h ta a n t o n t t ia ja s e n v ie r e i 

s iä a lu e ita tu lla a n k ä y ttä m ä ä n , 

T u r k u - s e u r a e s itt ä ä k u n n io itta e n , 

e ttä k a u p u n k i k a ik in k ä y t e tt ä v is s ä 

o le v in k e in o in p y r k is i s a a m a a n 

s e lla is e n a s e m a k a a v a n , jo s s a ra n 

ta - a lu e le v e ä n ä v y ö h y k k e e n ä s ä ily y 

v a p a a n a a s u n t o r a k e n t a m is e lta . 

S e n s ija a n ra n ta - a lu e e n m a is e m a l 

lis ta s u o je lu a ja p a r a n ta m is ta o lis i 

k a u k o n ä k ö is e s ti e d is te t tä v ä ja h a r 

k itta v a , m in k ä la is t a k a u p u n g in 

k a ik k ia a s u k k a ita p a lv e le v a a t o i 

m in ta a v o id a a n s in n e s ijo itta a . 

T u r u s s a 1 1 . 4. 1 9 7 9 

T U R K U -S E U R A , 

Â B O - S A M F U N D E T R .Y . 

O L L I K E S T IL Ä 

p u h e e n jo h ta ja 

IL M A R I R IN N E 

s ih te e r i 

Suomen Turku — Åbo, vår stad 

-lehden kahvitilaisuus to rsta in a 

28.6. 1979 ke llo 14.00 W äinö A altosen 

m useon kahviossa. 

A lk u v u o s in a to im it u s k u n t a a e i k u t s u t t u k o o lle . S ille 

k u u lu v a t te h tä v ä t h o it i p ä ä t o im it ta ja n e u v o tte le m a lla 

a s io is ta p u h e lim its e . L e h d e n ju lk a is e m is e n v a r m is t u t 

tu a t o im it u s k u n t a o n k o k o o n tu n u t s ä ä n n ö llis e s t i s u u n 

n itt e le m a a n ja p ä ä ttä m ä ä n s e u ra a v a n n u m e r o n s is ä l 

lö s tä . 

V u o s in a 1 9 6 0 — 1 9 7 9 to im itu s k u n ta a n o v a t k u u lu n e e t. 

E in o L e h t in e n 2 0 v. ( 1 9 6 0 — 1 9 7 9 ), H e im o K a llio 17 v. 

( 1 9 6 3 — 1 9 7 9 ), E r k k i V u o r i 1 5 v. ( 1 9 6 0 - 1 9 7 4 ) , M e ta 

T o r v a ld s 11 v. ( 1 9 6 8 — 1 9 7 8 ), A r v o S u o m in e n 11 v. 

( 1 9 6 0 — 1 9 7 0 ), O lli K e s tilä 11 v . (1 9 6 3 — 19 6 8 ja 

1 9 7 5 — 1 9 7 9 ), T o iv o T . R in n e 9 v. ( 1 9 6 0 — 1 9 6 8 ), C .J . 

G a rd b e rg 9 v . ( 1 9 6 0 — 1 9 6 8 ), O le T o r v a ld s 9 v. 

( 1 9 6 0 — 1 9 6 8 ), R e in o L e im u 9 v. (1 9 7 1 — 1 9 7 9 ), P a a v o 

K a llio 6 v. ( 1 9 6 0 — 1 9 6 5 ), R e in o L in k o s a a r i 6 v. 

( 1 9 7 4 — 1 9 7 9 ), Ilm a r i R in n e 5 v. (1 9 7 5 — 1 9 7 9 ), O s c a r 

N ik u la 5 v. ( 1 9 6 0 — 1 9 6 4 ), K r is t o f e r G r ä ^ b e c k 4 v. 

( 1 9 6 4 — 1 9 6 7 ), E e ro N u m e r la 4 v . ( 1 9 6 5 — 1 9 6 8 ), T a rja 

F le m m in g 4 v . ( 1 9 6 8 — 1 9 7 1 ), T a in a H e r r a la 3 v. 

( 1 9 7 5 — 1 9 7 7 ), E e ro P o h jo n e n 2 v . ( 1 9 6 0 - 1 9 6 1 ) , H a n s 

O th m a n 2 v . ( 1 9 7 8 — 1 9 7 9 ), R a u n i S . P a a v o la 1 v. 

(1 9 6 2 ), O s m o J o k in e n 1 v. (1 9 6 2 ) ja P e r tti V a lta k a r i 1 

v. (1 9 6 7 ). 

L e h d e n i lm o it u s h a n k k ija t o v a t o s a llis t u n e e t t o im i 

tu s k u n n a n k o k o u k s iin . P a a v o S u o m in e n t o im i ilm o i- 

t u s h a n k k ija n a 1 9 6 0 — 1 9 7 0 , T o iv o T ik k a 1971 1 9 7 4 , 

U lla N u r m i 1 9 7 5 — 1 9 7 6 , H a r r i H e lin 1 9 7 7 ja R a ija H e i 

n o n e n 1 9 7 8 . N y k y in e n ilm o it u s h a n k k ija o n R itv a M a r k 

k a n e n . S e u r a n ta lo u d e n h o it a ja o n h o ita n u t m y ö s le h 

d e n ta lo u d e n h o ita ja n te h tä v ä t. P a a v o S u o m in e n o li ta 

lo u d e n h o ita ja n a 1 9 6 0 — 1 9 6 2 , J u h a n i L a u r ila 

1 9 6 3 — 1 9 6 6 , R is to L a in e 1 9 6 7 — 1 9 6 9 , T a in a H e r r a la 

1 9 7 0 — 19 7 4 ja U lla E u ra v u o d e s ta 1 9 7 5 a lk a e n . 

M IK Ä O N S U O M E N T U R K U - 

Å b o , v A r s a t a d - l e h t i ? 

T ä h ä n k y s y m y k s e e n s a a n e n v a s ta ta t o im in n a n jo h t a ja 

Ilm a r i R in te e n s e u ra n 2 0 - v u o tis k e r to m u k s e n s a n o illa . 

” S u o m e n T u r k u o n p u o lu e p o liit t is e s t i k a n ta a o t t a 

m a to n , m u tta s e n s u u r i id e a o n T u r u n h e n k in e n ja a i 

n e e llin e n p a ra s . L e h t i s e lo s ta a T u r u n h is to r ia a a lk u v a i 

h e is ta a lk a e n k a iv a e n k u in a r k e o lo g i e s iin a r v o k a s ta , 

e h k ä e n n e n tu n te m a to n t a a in e is to a . S e k e r to o tä m ä n 

p ä iv ä n T u r u s t a ja lu o k a ts e e n tu le v a is u u te e n , k ä s itt e 

le e p ie n iä ja s u u r ia a s io ita , k e r to o k a ip u u s ta s a a d a ta 

k a is in k a tu k u v a a n iis v o s s ik a t ja r a itio v a u n u t , k a s k u ile e 

e n tis is tä ja n y k y is is tä tu r k u la is is t a v e ik e y s s ilm ä k u l 

m a s s a ta i e s itt e le e t o iv o m u k s ia s a a d a k a u p u n k iim m e 

n ä k ö t o r n i, s u ih k u k a iv o ta i k ä v e ly k a d u t. S e to iv o o k a u 

p u n g in is ie n s ä ily ttä v ä n ja r e s ta u r o iv a n v a n h o je n p o r v a 

r ie n , k a u p p a s a k s o je n ja ra h v a a n r a k e n ta m ia v u o s is a ta i 

s ia lu o m u k s ia " . 

S e lla in e n o n S u o m e n T u rk u — A b o , v å r s ta d - le h 

t i. 

□ 

E IN O L E H T IN E N 

M ielipiteitä lehdestämme 

”Suom en Turku — Åbo, vår stad -lehti on taloudellisten m ahdollisuuksiensa rajoissa 

pyrkinyt vaalim aan aitoa turkulaista kotiseutuhenkeä ja kulttuuriperinnettä, valottam aan 

Turun vaiherikasta ja m ielenkiintoista historiaa, tallentam aan Turun m urretta ja suu n 

taam aan katseet kaupungin tulevaisuuden näkym iin”, todettiin eräille lehtem m e lu k ijo ille 

lähetetyssä kirjeessä ja esitettiin kysymys onko ”lehti käsityksenne m ukaan pystynyt 

täyttäm ään m ainitut tavoitteet ja mikä m erkitys lehdellä on turkulaisena kotiseutulehte- 

nä?” 

Seuraavassa julkaistaan m ääräaikana saapuneet vastaukset. 

Eversti, evp 

JARL JARKKA: 

Jarl Jarkka 

ta v a lla m y ö s tu le v ia h i s t o r ia n t u t k i 

jo it a . 

K u n a r tik k e lie n k i r j o it t a j i k s i 

o n ila h d u tta v a s s a m ä ä rin o n n is 

tu t t u s a a m a a n e r i a lo je n p ä te v im - 

m ä t a s ia n tu n t ija t, p y s t y tä ä n t u le 

v ie n s u k u p o lv ie n t u t k i jo i l le t o d e lla 

v ä littä m ä ä n a r v o k a s ta ja lu o t e t t a 

v a a a s ia tie to a m e id ä n a ja lta m m e . 

N ä is s ä k a t s a u k s is s a o n n ä h d ä k s e 

n i v ä lt y t t y p ä iv ä k o h ta is e lta lo is k ie - 

h u n n a n v a a h d o lta , jo k a o n jo e h t i 

n y t k u o r iu tu a p in n a lta p o is . 

T U R U N o m a n m u r te e n ta lle n ta - 

m is p y r k im y s o n n ä h d ä k s e n i to in e n 

le h d e n tä r k e im m is tä te h tä v is tä . 

K u n k o t is e u t u m m e v a n h a n m u r 

te e n ta it a ja t a lk a v a t o lla s o r m in 

lu e tta v is s a , a ik a a o n n iu k a lt i ja 

h y v ä t n e u v o t k u lla n a r v o is ia . M is t ä 

m u u s ta tu r k u la is e n v o is i a it o t u r 

k u la is e k s i tu n te a k u in o m a s ta 

m u r te e s ta ? S e n k a u n e u s a r v o is ta 

k iis te llä ä n , m u tt a ih m is e lle , jo k a 

o n s itä la p s e s ta s a a k k a k u u n n e llu t 

ja s illä s a n o t ta v a n s a i lm a is s u t , se 

o n m a a ilm a n k a u n e in m u r re . 

L IS A A H L B L A D 

K enraaliluutnantti 

URPO LEVO: 

Lisa Ahlblad 

A S IA T u n o h tu v a t h ä m m ä s ty ttä 

v ä n n o p e a s ti. L ä h ih is to r ia , jo n k a 

k u v itt e lis i o le v a n u s e im p ie n a ik a 

la is te n tu o r e e s s a m u is tis s a , s ä ily y 

ih m is te n m ie lis s ä v a in t u o k io k u v i 

n a , jo id e n s ijo itta m in e n o ik e a a n 

a ja n k o h ta a n u s e in tu o tt a a v a i- 

^ S U O M E N T U R K U - A b o , v ä r 

s ta d - le h d e n ta p a s e lo s ta a k a u 

p u n g in ta p a h tu m ia jä lk ik ä te e n p a l 

v e le e n ä h d ä k s e n i n im e n o m a a n lä 

h ih is to r ia n tu t k im u s t a ja s ite n t o i 

v o tta v a s ti a ik a n a a n e r in o m a is e lla 

Urpo Levo 

K o tis e u tu u n k o h d is tu v a t u t k i 

m u s ja s e n 

m e n n e is iin v a ih e is iin 

s e k ä h is to r ia a n liit t y v ä t s e lv ity k s e t 

o v a t k o r k e im m a n lu o k a n k a n s a n 

v a lis tu s ty ö t ä . S e lv ä s ti o p e tta v a n ja 

k a s v a tta v a n te h tä v ä n s ä o h e lla ne 

m u o d o s ta v a t s a m a lla h y v in m o 

n e lle lä m p im ä n k iin n o s tu k s e n 

k o h te e n . T u n n e ttu a h a n o n k u in k a 

n y k y p ä iv in ä ih m is e t k o v in m ie le l 

lä ä n s e lv itte le v ä t " ju u r ia a n " . T ä m ä 

e i o le m a h d o llis ta e lle i k ä y te ttä 

v is s ä o le ju lk a is u ja , jo t k a v ä littä 

v ä t t ie t o ja ja h e r ä ttä v ä t k iin n o s 

t u s ta . U s e in h a n o n m y ö s n iin , e t 

tä jo k in lu k e m a m m e s e lo s tu s a i 

h e u tta a m e is s ä h a lu n la a je m p a a n 

k in p e r e h ty m is e e n . 

T u r k u - s e u r a n ju lk a is e m a S u o 

m e n T u r k u — A b o , v å r s ta d o n 

ju u r i tä m ä n k a lta in e n ju lk a is u . 

K a h d e n k y m m e n e n v u o d e n a ja n se 

o n k e r to n u t t u r k u la is ille h e id ä n 

k o t is e u d u s t a a n ja t e h n y t s e n e r it 

tä in m o n ip u o lis e lla ja r ik k a a lla ta 

v a lla . A ih e p iir ih ä n o n la a ja ja se 

s u o m a h d o llis u u d e n m o n in a is te n 

k o h te id e n e s itt e ly y n ja k u v a a m i 

se e n . L e h t i o n ty ö n s ä p e r u s te e lla 

lu o n u t its e lle e n a r v o s te tu n a s e 

m a n k o t is e u t u m m e ja s e n ih m is 

te n v a ih e itte n e s itt e lijä n ä . T ä m ä n 

la a tu is e n a ju h la v u o te n a o n k o t i 

s e u tu ty ö a iv a n lu o n n o llis e s ti h y v in 

v o im a k k a a s ti e s illä , m u tt a ty ö tä 

o n ja k s e tta v a tie t e n k in te h d ä 

m u u llo in k in k u in ju h la - a ik a n a ja 

ju lk a is u n ta rv e ja m e r k ity s o n tä 

m ä n v u o k s i p y s y v ä . P a rh a in ta m e 

n e s ty s tä p y y d ä n tä s s ä ty ö s s ä t o i 

v o tta a . □ 

U R P O J . L E V O 

Tiedotussihteeri 

LISA AHLBLAD:

V .s . m atkailusihteeri 

H A R R IE T SU N D M A N : 

Porlsa-seuran 

puheenjohtaja 

ISM O LE IN O N E N : 

T ä n ä T u r u n ju h la v u o te n a k e r r o t 

t i i n S u o m e n T u r k u - A b o , v å r s ta d - 

le h d e s s ä s e u r a a v is ta T u r u n h is t o 

ria n ta p a h tu m is t a : T u r k u 1 2 0 0 -lu - 

v u lla , P a ri p a a v in b u lla a v u o d e lta 

12 2 9 ja T u r u n s y n ty m ä p ä iv ä , 1 6 0 0 - 

lu k u — m u u to s t e n v u o s is a ta 

T u r u s s a ja s a d a n v u o d e n ta k a in e n 

k u v a u s tu r k u la is e s t a k o u lu a s u n - 

n o s ta . Y h d e s s ä n u m e r o s s a s iis lä 

p ile ik k a u s T u r u n v a ih e is ta . P a re m 

p a a t ie d o n lä h d e ttä t u r k u la is e lle 

t ie d o t t a ja lle t u s k in m u u a lta lö y tä ä . 

L e h ti o n o s o it t a u t u n u t m a in io k s i 

ty ö v ä lin e e k s i m e ille , jo t k a ty ö s 

s ä m m e k e r r o m m e T u r u s t a jo s k u s 

h y v in k in e r ila is is t a o lo s u h te is ta ja 

k a u k a a s a a p u n e ille m a t k a ilijo ille . 

R o h k e n e n tä s s ä y h te y d e s s ä 

e s itt ä ä to iv o m u k s e n le h d e n t o im i 

tu k s e lle : A ik o in a a n r y h d y t t iin k e 

rä ä m ä ä n a ih e itta in r y h m ite lty ä s i 

s ä lly s lu e tte lo a le h d e n a r tik k e le is 

ta , m u tta tä m ä p a ljo n a ik a a v a a tiva 

ty ö o n jä ä n y t k e s k e n . N ä k is in 

m ie le llä n i, e t tä tä m ä h a k e m is to 

s a a ta is iin k o o ttu a . T ä te n o lis i 

k ä y t e tt ä v is s ä e n tis tä p a r e m p i t y ö 

v ä lin e , jo s t a h e lp o s ti lö y ty v ä t T u r 

k u a k o s k e v a t s e ik k a p e rä is e t t i e 

d o t. 

K u n m in u lta k y s y tä ä n , o n k o 

S u o m e n T u r k u - A b o v å r s ta d - le h t i 

p y s t y n y t v a a lim a a n a ito a tu r k u 

la is ta k o t is e u t u h e n k e ä ja k u lt t u u 

r ip e r in n e t tä , v a lo tta m a a n T u r u n 

v a ih e r ik a s ta ja m ie le n k iin t o is t a 

h is to r ia a , ta lle n ta m a a n T u r u n 

m u r r e tta ja s u u n ta a m a a n k a ts e e t 

k a u p u n g in tu le v a is u u d e n n ä k y m iin 

o n v a s ta u k s e n i v a r a u k s e tta : k y llä . 

H A R R IE T S U N D M A N 

" E L L E I H ä m e e n lin n a a o lis i, o lis i 

T u r k u S u o m e n ik ä v in k a u p u n k i” , 

n iin o n 

e rä ä t v in o s u u t ir v is te liv ä t 

e n n e n s o t ia . K u n H ä m e e n lin n a o n 

k a v u n n u t h e lm ie n t a s o lle ja T u r k u 

s ä ily t t ä n y t e t u s ija n s a e i s iis v ä ite 

e n ä ä o le p ä te v ä . V a a t im u k s e t k o r 

k e a ta s o is e n k o t ik a u p u n g in e s itte 

lijä lle o v a t k o r k e a t. 

S U O M E N T U R K U — A b o , v å r 

s ta d - le h t i p ä r jä ä v a n h a n A h lm a r - 

k in a s t e ik o n m u k a a n a r v o s a n a a n 9 

( s iit ä y li k u u lu i o p e t t a ja lle ja h ä 

n e n e s iv a lla lle e n ) . 

K O T IS E U T U L E H T I v o i h e lp o s ti 

n u lja h ta a n u r k k a p a t r io t is m iin . 

T ä m ä v a a ra o n v ä lt e t t y , jo s k u s j o 

p a t u r h a n k in ta r k k a a n . S i l l ’ k y I’ 

m ä s e n ttä m e in a a , e t t ' T u r k u o 

m u u ta k i k o v a a y k s k a u p u n k i. 

T a n e li J u s le n iu k s e n 

v ä itö s k ir ja s s a 

” A b o a v ê tu s e t n o v a ” o n h y v iä 

v i i t t e i t ä its e t u n n o s ta . 

M IT Ä o n t u r k u la is u u s ja T u r u n 

m u r re ? L a k ia h a n tä s s ä a s ia s s a e i 

o le e ik ä s a a o lla , t u r k u la is u u s o n 

y k s i l ö l l is t ä o ik e u tt a p u h u a j u s t k o 

m ä h a lu a n . 

M u tta p u it t e it a o n , ja 

n iis t ä k a n n a tta is i j u t e lla . K u lt t u u 

r ip e r in t e id e n ja h is to r ia n p u o li o n 

h o id e t t u m a llik k a a s t i. O n tä rk e ä tä 

k u u lla m it e n e le t t iin e n n e n , s e n s i 

ja a n tie t e e llis e t h iu s te n h a lk o m is e t 

y k s it y is k o h d is t a k u u lu v a t t ie t e e llis 

iin j u lk a is u ih in . — T u le v a is u u 

d e s ta t o iv o is in e n e m m ä n k e s k u s 

te lu a , v a r s in k in a ih e e s ta " Y k s in ä i 

s y y s — a h d is tu s — a g r e s s iiv i- 

s u u s ” . T u r u lla o n p e r in te it ä lä h im 

m ä is e n r a k k a u d e s ta ja y k s ilö n v a s 

t u u n s o v e lta m is e s t a , n y t o n v a in 

m e n tä v ä y k s ilö t a s o lle . M e lk o in e n 

o s a s o s ia a lih u o llo s t a ja y h t e is 

k u n ta ty ö s t ä m e n e e h u k k a a n k u n 

a r k itu tta v u u d e t k u v ite lla a n k o r v a t 

ta v a k s i v ir k a t o im illa . P ä ih d e h u o l 

lo s s a tä m ä tu n n e ta a n k irp e ä n ä e s 

te e n ä to im in n a n o n n is tu m is e lle . 

"H U R h ä r lig t s å n g e n k lin g a r " — 

m e n u ta n A b o s k u lle d e n , tr o t s 

a tt N ä r p e s fin n s t i l l , in te k lin g a så 

h ä r lig t . T id n in g e n S u o m e n T u rk u 

— A b o , v å r s ta d ä r v ä rd a tt få b e 

rö m fö r a t t d e n in te f ö r g ä t it e g e n 

v ä r d e t a v " E r ik s g a ta n s s v e n s k a " . 

T a c k . 

Y H T E E N V E T O : 

2 5 v u o tta s itte n 

m e lk e in it k e t t i k u n T u r k u - s e u r a n 

te k e m in e n o li n iin v a ik e a ta . N y t 

m ä r ie m u itte n ja ju b ile e r a a n k o 

n ä i h y v i m e n e e . K iit o s v a a , O lli, 

E in o , Ilm a r i ja m u u t k a ik k s ii s a - 

m a s f ö lis . 

J A R L J A R K K A 

O L E N ilo is e s t i y llä t t y n y t s iitä , 

e t tä s a a n t ila is u u d e n la u s u a m ie lip 

ite e n i S u o m e n T u r k u - le h d e s tä . 

M IE L E S T Ä N I le h te n n e , n iin k u in 

n im ik in j o s a n o o , k e r to o h y v in 

o m a le im a is e s ti lu k ijo ille e n v u o s i 

s a ta is e n k a u p u n k im m e ta p a h tu 

m is t a , e r o te n n ä in e d u k s e e n ta v a 

n o m a is is ta p ä iv ä - ja v iik k o le h d is - 

tä , jo t k a k ä s itt e le v ä t ta p a h tu m ia 

u s e in h y v in k in u u t is lu o n t e is e s t i. 

T o te a n , e ttä le h te n n e k e r to o T u r u n 

k u lt t u u r ip e r in t e is t ä e ri a ik a k a u s ilta 

, r a k e n n u k s is ta , i h m is is t ä h y v in 

k in y k s it y is k o h t a is e s t i 

ja e lä v ä s ti 

s a m a lla ik ä ä n k u in o p e tta e n lu k i 

jo ille e n k a u p u n k im m e h is to r ia a , 

jo t a s e n 7 5 0 - v u o tis ta ip a le e lla o n 

k in k e r ty n y t jo m e lk o in e n m ä ä rä . 

H a u s k a t, v a n h a lla T u r u n m u r te e lla 

e s ite ty t ju t u t ja k a s k u t h e n k ilö is 

tä , j o i l l a o n s a n a o l l u t h a llu s s a a n , 

e lä v ö ittä v ä t s e n s is ä ltö ä ja o v a t 

ik ä ä n k u in s u o la n a s i l le . L e h ti k u 

v a a p a ik k a k u n ta m m e m e r k k ih e n k i- 

lö it t e n e lä m ä n t y ö tä ta v a lla , jo k a 

s a llii ta v a l lis e lle k in k a n s a la is e lle 

m a h d o llis u u d e n k u r k is ta a e s ir ip u n 

ta a k s e , n iin e t te iv ä t k y s e e s s ä o le 

v a t ih m is e t jä ä p e lk ik s i n im ik s i 

le h tie n p a ls t o ille . L e h t i tie d o t ta a 

m y ö s a s io is ta , jo i t a e i a in a m u is 

s a le h d is s ä o le ta r k a s ti ja s e lv ä 

p iir t e is e s t i e li s e n m it ä T u r u s s a 

ta p a h tu u ta i o n ta p a h tu m a s s a ja 

m is s ä . 

O L E N m y ö s p a n n u t m e r k ille 

s e n , 

e t tä le h d e s s ä n n e k ä s ite llä ä n 

m e lk o is e n p a ljo n v iih ty v y y s k y s y - 

m y k s iä ja o te ta a n k a n ta a u lk o ilu a 

lu e id e n ja liik e n t e e n jä r je s te ly ih in 

s e k ä m u ih in t ä m ä n t a p a is iin a s io i 

h in m y ö n te is e s s ä m ie le s s ä . M y ö s 

k in le h te n n e p a in o a s u o n m ie le s 

tä n i m ie lly t tä v ä , p a ik k a a n s o p iv a t 

v a lo k u v a t k e r to v a t j a tä y d e n tä v ä t 

o m a n o s a n s a n iis t ä a s io is ta , m itä 

h a lu ta a n e s iin tu o d a . 

IS M O L E IN O N E N 

M atkailusihteeri 

RAINER TUULI: 

Mielenkiinto tietolähteitä 

kohtaan herätettävä 

■ T a p a s im m e T u ru n k a u p u n g in 

m a tk a ilu s ih te e rin , R a in e r T u u le n 

p ari v iik k o a e n n e n h ä n e n a s tu m is 

ta a n u u te e n v irk a a n s a . K iire is tä 

h u o lim a tta h ä n v a s ta ili v u o la a s ti 

t e k e m iim m e k y s y m y k s iin . 

— M illä m ie le llä p a la a tte k y m 

m e n e n v u o d e n p o is s a o lo n jä lk e e n 

ta k a is in T u r k u u n ? 

— T u o p a lu u -s a n a o n h ie m a n 

h u o n o tä s s ä y h te y d e s s ä . O le n k o 

k o a ja n o l l u t tu r k u la in e n . K o ti ja 

p e rh e o v a t o lle e t T u r u s s a ; o le n 

v a in k ä y n y t t ö is s ä m u u a lla . 

— M is s ä n ä m ä k y m m e n e n 

v u o tta s itte n o v a t k u lu n e e t? 

— V u o d e n 1 9 6 9 lo p u lla o t in 

v a s ta a n s illo is e n M a tk a ilu n e u v o s 

to n k u t s u n T u k h o lm a a n S u o m e n 

v a ltio n m a t k a ilu t o im is t o n p ä ä llik 

ö k s i. O r g a n is a a tio n m u u to s to i 

m in u t v u o n n a 1 9 7 2 H e ls in k iin 

K a u p p a - ja te o llis u u s m in is te r iö n 

m a tk a ilu t o im is t o o n s i i s v a ltio n 

v ir k a m ie h e k s i. M E K :n s y n n y tty ä 

m a a lis k u u n a lu s s a 1 9 7 3 M a tk a ilu - 

n e u v o s to ja m in is te r iö n m a tk a ilu 

to im is t o s u la u tu iv a t u u te e n v ira s 

to o n . M E K :s s a v a k a n s s in a n i o li 

k o u lu tu s p ä ä llik ö n te h tä v ä t. V ira n 

p u o le s ta jo u d u in m u k a a n m m . p e 

r u s ta m a a n S u o m e n e n s im m ä is t ä 

o p is to t a s o n o p p ila it o s t a m a tk a i 

lu a la lle . K o e t tiin h a n 1 9 7 0 -lu v u n 

a lu s s a k o u lu te tu n h e n k ilö k u n n a n 

p u u te m a tk a ilu n k e h ity k s e n p u l 

lo n k a u la n a . O p is t o s y n t y i P o rv o o 

s e e n 1 9 7 3 . S y k s y llä 1 9 7 4 s a in v ir 

k a v a p a u tta M E K : s ta ta r k o itu k s e lla 

o p e tta a v u o d e n a ja n M a tk a ilu o p is - 

to s s a . V iih d y in n iin h y v in tä s s ä 

o p e t u s ty ö s s ä , e t tä s itä o n n y t ja t 

k u n u t jo v iis i v u o tta . 

— T u r u n v e to v o im a o n n y t s iis 

k u ite n k in s a a m a s s a y lio tte e n ? 

— K y llä ! V o is in tä s s ä m a in ita 

a in a k in k o lm e s y y tä s iih e n , e ttä 

a n o in T u r u s s a v a p a u tu n u tta m a t 

k a ilu s ih te e r in v a k a n s s ia . E n s in n ä 

k in n ä in p it k ä t y ö m a tk a a lk a a tu n 

tu a r a s itta v a lta ja k y llä s ty tt ä ä a i 

k a a m y ö te n . 

T o is e k s i p e rh e to iv o o n ä k e v ä n s ä 

is ä ä k o t o n a m y ö s a r k i- ilto in a . 

K o lm a n n e k s i T u r k u ja s e n m a tk a i- 

lu n ä k y m ä t k iin n o s ta v a t; to im in h a n 

n ä is s ä m a is e m is s a m a tk a ilu te h tä - 

v is s ä k o k o 1 9 6 0 - lu v u n . O n m ie le n 

k i i n t o is t a n ä h d ä m ik ä o n m u u ttu 

n u t ja m it ä v o is i v ie lä k e h ittä ä 

m a tk a ilu e lin k e in o n ja T u r u n k a u 

p u n g in ta v o itte id e n s a a v u t ta m i 

s e k s i. 

Rainer Tuuli 

— U s k o tte k o T u r u n m a h d o llis 

u u k s iin e d e lle e n k e h itty ä m a tk a i 

lu k o h te e n a ? 

— T u r u s s a o n te h ty h y v ä ä ty ö tä 

m a tk a ilu p a lv e lu je n k e h ittä m is e k s i. 

M a tk a ilu la u ta k u n t a o n a k t iiv is e s ti 

p a n e u tu n u t te h tä v iin s ä ja m y ö s 

m a tk a ilu to im is to s s a o n v a r m a s ti 

te h ty a h k e r a s ti ty ö tä , k o s k a T u r u n 

k u v a m a tk a ilu p iir e is s ä s e k ä k o t i- 

e ttä u lk o m a illa o n s e lv ä s ti p iir t y 

n y t ih m is te n m ie liin . E n tie d ä 

o le n k o tä y s in o b je k tiiv is e s t i, ilm a n 

lu k k a r in r a k k a u tta , p y s t y n y t a s ia a 

a r v o s te le m a a n , m u tt a k o r v iin i o s u 

n e e t la u s u n n o t m a a ilm a lla T u ru n 

m a tk a ilu to im e s ta o v a t o lle e t v a l 

ta o s a lta a n e r ittä in p o s itiiv is ia s e k ä 

m a tk a ilijo id e n e t tä m a tk a n jä r je s tä 

jie n s u u s ta k u u ltu n a . 

K y s y itt e m y ö s k e h ittä m is m a h 

d o llis u u k s is ta . T ie ty s t i a in a v o i 

d a a n ja t ä y ty y k in p y r k iä p a r e m 

p a a n . 

M ie le s tä n i m a tk a ilu n p e r u s p a l 

v e lu ja lä h in n ä m a jo itu s ta ja r a v its 

e m is ta T u r u s ta lö y ty y s e k ä m ä ä 

r ä llis e s ti e ttä u s k a lta is im p a s a n o a 

m y ö s la a d u llis e s ti j o ta rp e e k s i. 

K a n n a tta v u u s t ä y ty is i n y t v a a n 

ta a ta r iitt ä v ä n k o r k e a lla k ä y t tö a s 

te e lla . 

— M it ä T u r u lta s itte n p u u ttu u ? 

— P e rin te is e n ä v e to n a u la n a o n 

T u r u s s a a in a o llu t h is to r ia ja s i i 

h e n liit t y v ä t n ä h tä v y y d e t. N ä id e n 

e s ille t u o m in e n o n p a ik a lla a n v a r 

s in k in n ä in ju h la v u o n n a . T ä m ä 

k u ite n k a a n e i y k s in r iitä ! O n s a a 

ta v a a ik a a n to im in t a a . M it ä T u r 

k u u n tu lla a n ta i m e n n ä ä n te k e 

m ä ä n ? T ä h ä n e n n y t v ie lä o s a a 

v a s ta ta , m u tt a s e lla in e n tu n n e o n , 

e t tä t o im in n a llis ia k o h te it a p itä is i 

a ik a a n s a a d a . N e v o is iv a t o lla s e k ä 

liik u n n a n is - u r h e ilu llis iä e ttä h u v itte 

lu u n liit t y v iä . M y ö s m a r k k in o in 

tia v o id a a n te h o s ta a . P e lk ä t e s it 

te e t e iv ä t r iit ä , v a ik k a n e o lis iv a t 

k u in k a e d u s ta v ia . T ie d o t t a p a h tu 

m is ta ja n ä h t ä v y y k s is tä o n v ie tä v ä 

p e rille . M ie le n k iin to tie t o lä h t e it ä 

k o h ta a n o n h e r ä te ttä v ä . E r ik o is e s ti 

m y y n tity ö s s ä a k t iiv is e s t i m u k a n a 

o le v a t v a ik u tta ja t o n s a a ta v a k iin 

n o s tu m a a n tä s tä k a u p u n g is ta ja 

s e n m a tk a ilu a t r a k tio is ta . K a ik k e in 

tä r k e im p iä tie t o lä h t e it ä ja m a r k k i 

n o in n in e d is tä jiä k u it e n k in o v a t 

ty y ty v ä is e t m a tk a ilija t . P y r k ik ä ä m 

m e s iis tu o tt a m a a n m a a ilm a lle 

t y y ty v ä is iä T u r k u - m a t k a ilijo it a . □ 

Vesibussiliikennettä 

saaristoon 

■ T u ru n k a u p u n g in v irk is 

ty s a lu e ille jä rje s te tä ä n v e s l- 

b u s s lllik e n n e m y ö s k u lu v a n 

k e s ä n a ik a n a . L iik e n n e ttä 

v ä lite tä ä n V e p s ä ä n , M a is a a - 

re en ja N ö tö s e e n . V e s ib u s - 

s im a k s u t p y s y v ä t e n t is e l 

lä ä n ja m y ö s a ik a ta u lu t 

p ä ä o s ilta a n lu k u u n o tta m a tta 

N ö tö n p a lu u v u o ro a s u n n u n 

ta is in . 

V e s ib u s s iliik e n n e ttä T u r u n k a u 

p u n g in v ir k is t y s a lu e ille tu lla a n 

h a r jo itta m a a n k e s ä k u u k a u s ie n a i 

k a n a . K e s ä k u u n a lu s s a a lk a n u t l i i 

k e n n e p ä ä t ty y s y y s k u u n e n s im 

m ä is e n ä s u n n u n t a in a . V e p s ä n 

a lu e e lle liik e n n ö id ä ä n k a ik k in a 

p ä iv in ä s ite n , e t tä a r k is in o n k o l 

m e ja s u n n u n t a is in n e ljä v u o r o a 

m o le m p iin s u u n t iin . M a is a a r e e n 

v u o r o ja o n k a ik k in a p ä iv in ä k a k s i 

m o le m p iin s u u n t iin . N ö tö n a lu e e l 

le liik e n n ö id ä ä n p e r ja n t a is in ja 

s u n n u n t a is in y k s i v u o r o m o le m 

p iin s u u n t iin . N ö tö n p a lu u v u o r o a 

s u n n u n t a is in s iir r e t ä ä n v iim e k e 

s ä is e s tä 1 1 / 2 t u n t i a m y ö h ä is e m 

m ä k s i, jo t t a v iik o n lo p u n v ie t t ä jille 

jä is i h e id ä n to iv o m u k s e n s a m u k a i 

s e s t i h iu k a n p ite m p i a ik a p e r lllä o - 

lo o n . 

S u o m e n T u r k u - A b o , v å r s ta d 

tä y ttä ä tä n ä v u o n n a 2 0 v u o tta . 20 

v u o d e n a ik a n a o n T u r k u - s e u r a n jä 

s e n ille ja m y ö s m u ille le h d e n l u 

k i j o i l le ja e ttu k iin n o s ta v a a ja h y ö 

d y llis t ä T u r k u - t ie t o u t t a , s e k ä n y 

k y p ä iv ä s tä e t tä m e n n e iltä a jo ilt a . 

V u o n n a 1 9 5 9 ilm e s ty n e e s s ä le h 

d e n e n s im m ä is e s s ä n u m e r o s s a 

k e r r o t t iin m m . T u r u n k u k k u lo is ta , 

s e ik k a p e r ä is e s ti ja a l o i t e t t ii n m y ö s 

s a r ja T u r u n te o llis u u s la it o k s is t a . 

J a t k o n a s e u r a s i m o n ta s a m a n 

ty y p p is t ä s a rja a . 

Harriet Sundm an 

Ismo Leinonen

M atkailuoppailla 

koulutuspäivät Turussa 

■ Suom en O pasliiton, M atkailun edistäm iskeskuksen ja 

Turun Opaskerhon yhteistoim innassa järjestäm ät valtakunnalliset 

opaskoulutuspäivät pidettiin 7. — 8. 4. 1979 Turussa. 

K aksipäiväisille koulutusp äiville o sallistui noin 350 m atkailuopasta 

eri 

puolilta Suom ea ja lisäksi joukko pohjoism 

aisia oppaita. Turun kaupungin 750-vuotisjuhlavuoteen liittyen 

kou lutuspäivien teem ana oli Suom en kulttuuri 750 vuoden 

ajalta. Päivien suojelijana toim i kaupunginjohtaja Väinö 

J. Leino. 

S a m a n a ik a is e s ti k o u lu tu s p ä iv ie n 

k a n s s a j ä r je s t e t t iin In te r n a tio n a l 

G u id e s ’ C lu b in v u o s ik o n fe r e n s s i 

s e k ä k o lm a n te n a ta p a h tu m a n a 

6 . 4 . 1 9 7 9 a lk a n u t k a k s ip ä iv ä in e n 

N o r d k o n t a k t 7 9 s e m in a a r i, jo h o n 

o s a l l is t u i v iitis e n k y m m e n tä o p a s ta 

j a o p p a id e n k o u lu tta ja a p o h jo is 

m a is ta . 

S e m in a a r in a v a u k s e n s u o r it t i 

M a tk a ilu n 

e d is tä m is k e s k u k s e n 

jo h t a ja B e n g t P ih ls t r ö m . A lu s t u k 

s ia s e m in a a r is s a p it iv ä t m a tk a i 

lu o p a s A n n e - G r e th e O tte s e n N o r 

ja s ta , k a n s a in v ä lis e n o p a s k e r h o n 

p u h e e n jo h ta ja , n o r ja la in e n J o n 

G u n n a r A r n t z é n , R u o ts in k o u lu y lih 

a llit u k s e n a s ia n tu n t ija jä s e n L a rs - 

E rlk N ils s o n , S u o m e n O p a s liito n 

p u h e e n jo h ta ja B o G r ö n h o lm ja 

v a ltlo n a r k e o lo g i C . J . G a rd b e rg . 

K O U L U T U S P Ä IV IL L Ä 

N E L J Ä E S IT E L M Ä Ä 

I k it u u r in A u d it o r io s s a v a lta k u n 

n a llis t e n 

o p a s k o u lu tu s p ä iv ie n 

a v a u k s e n s u o r it t i B o G r ö n h o lm . 

P ä iv ille t o iv a t te rv e h d y k s e n s ä k a u 

p u n g in jo h t a ja V ä in ö J . L e in o , 

M E K :n k o u lu t u s p ä ä llik k ö A n ja 

L ä h t e e n m ä k i, IG C :n p u h e e n jo h ta ja 

J . G . A r n tz é n ja T u r u n O p a s k e r 

h o n v a r a p u h e e n jo h t a ja S e ija S o r- 

s a v ir ta . 

K o u lu t u s p ä iv illä 

e s ite lm ö iv ä t 

p r o fe s s o r i O s c a r N ik u la a ih e e s ta 

” T u r u n k a u p u n k i 7 5 0 v u o t t a ” , v a l- 

tio n a r k e o lo g i C a r l J a k o b G a rd b e rg 

a ih e e s ta " R a k e n n e tu n m iljö ö n 

k a n s a llis e t p iir t e e t " , p r o fe s s o r i 

V e ik k o L itz é n a ih e e s ta " K e s k ia ja n 

h e n k in e n p e r in tö " ja In te n d e n t ti 

R o lf N u m m e lin a ih e e s ta " S u o m a 

la is e n ta it e e n k e h ity s 1 8 5 0 - lu v u lta 

n y k y p ä iv ä ä n " . N ik u la n , G a rd b e rg in 

ja N u m m e lin in e s it e lm is t ä ly h e n 

n e lm ä t to is a a lla le h d e s s ä m m e . 

P r o f e s s o r i V e ik k o L itz é n m a in it 

s i e s ite lm ä s s ä ä n m m . , e ttä k e s 

k ia ja n v o id a a n k a t s o a S u o m e s s a 

p ä ä t ty n e e n v a s ta 1 5 4 0 - lu v u lla , j o l 

lo in m a a n h a llin t o a u u d is t e t t iin . 

T ie te is s ä k e s k ia ja n 

s ite e t a lk o iv a t 

k a t k e illa 1 6 0 0 - lu v u lla . S u u r te n 

a b s tr a k t io id e n o h e lla o v a t m o n e t 

a r k ip ä iv ä is e t a s ia t s iir ty n e e t lä h e s 

m u u ttu m a tto m in a o m a a n e lä m ä n 

y m p ä r is tö ö m m e . A in a k in T u r u n 

tie n o o n k u n n a t o v a t lä h e s s a m a t 

k u in p iis p a H e m m in g in a ik a is e t 

k ir k k o p it ä jä t 1 3 0 0 - lu v u lla . 

K o u lu tu s p ä iv ille 

o s a llis t u n e ille 

e s i t e t t iin A ito M ä k is e n ja V ir k e 

L e h t is e n v a lm is ta m a T u r k u - e lo k u - 

v a . O s a n o tta ja t tu t u s t u iv a t T u r u n 

m a tk a ilu n ä h t ä v y y k s iin , m m . u u 

d is t e t t u u n T u o m io k ir k k o o n . 

K E V Ä T K O K O U S 

JA IL T A J U H L A 

S u o m e n O p a s liito n k e v ä tk o 

k o u k s e s s a p ä ä t e tt iin s ä ä n tö m ä ä 

rä is te n a s io id e n lis ä k s i o p a s p a lk - 

k a s u o s itu k s e s t a v u o d e lle 1 9 8 0 ja 

k e s k u s te lt iin l iit o n liit ty m is e s tä 

v a r s in a is e k s i jä s e n e k s i S u o m e n 

M a t k a ilu liit t o o n . 

Ilta ju h la s s a T u r u n lin n a s s a ja e t 

t iin e n s im m ä is t ä k e r ta a p o r ila is e n 

o p p a a n P e n tti S a a n ila h d e n s u u n 

n itte le m a o p a s v iir i a n s io itu n e ille 

l iit o n jä s e n ille . V iir in s a iv a t o p a s - 

liit o n k u n n ia p u h e e n jo h t a ja S e re 

S e re s te s e k ä E r k k i U . Y r jä n ä . 

□ 

T U R U N 

k a u p u n g in s a ir a a la s s a 

v ie t e t t iin t iis t a in a 1 5 . 5 . 1 9 7 9 e lä 

k e lä is te n p ä iv ä ä , jo k a o li lä h in n ä 

t a r k o it e t t u 

k a u p u n g in s a ir a a la s s a 

ty ö s k e n n e lle n le . K a u p u n g in s a ir a a 

la n 1 0 0 - v u o tis p ä iv ä ä v ie te tä ä n 

v u o n n a 1 9 8 7 ja k a u p u n g in h a llitu k 

s e n p ä ä tö k s e n m u k a is e s ti s a ir a a 

la n h is t o r iik k i p y r itä ä n s a a m a a n 

v a lm iik s i ju h la p ä iv ä ä n m e n n e s s ä . 

H is t o r iik in m a te r ia a lin k o k o a m i 

s e s ta v a s ta a k a u p u n g in tie d o t u s 

s ih te e r i R a im o H e lm in e n . E lä k e - 

lä is p ä iv ille o s a llis t u n e ille s e lo s te t 

t iin s a ir a a la k ie r r o k s e n y h te y d e s s ä 

tä m ä n p ä iv ä n s a ir a a la n t o im in t a a 

ja e s i t e l t i i n s e n t i l o j a . Y lih o ita ja - 

k u n n a n lis ä k s i s a ir a a la a e s itte liv ä t 

j o h ta v a y lilä ä k ä r i K a le J u v a , jo h ta 

va y lilä ä k ä r i C h r is te r S o u r a n d e r ja 

t a lo u s jo h ta ja V e ik k o L a u a s . 

Viisari liikaa 

juhlam erkin 

tornikellossa 

■ T u ru n 

7 5 0 -v u o tls ju h la n 

k u n n ia k s i liik k e e lle la s k e 

tu s s a , t a it e ilija E eva O iv o n 

s u u n n itte le m a s s a p o s tim e r 

k is s ä o n k u v a ttu n a T u ru n 

lin n a , T u o m io k irk k o ja 

P rin k k a la n ta lo . E tu a la lla 

m e rk is s ä o n k a u p u n g in v a a 

k u n a ja P ie ta ri B ra h e n p a t 

s a s . 1 ,1 0 m a rk a n h in ta is ta 

m e rk k iä 

p a in a te ttiin 4 m ilj. 

k a p p a le tta . 

T u t u s tu ttu a a n ta r k e m m in ju h la - 

m e r k k iin T u r u n p o s t ik o n t t o r in jo h 

ta ja , a s e s s o r i H e ik k i W in te r t o te s i, 

e t tä T u o m io k ir k o n k e llo n ta u lu s s a 

o li k a k s i v iis a r ia . S a m a v irh e o n 

m y ö s T u o m io k ir k o n o m a s s a m a i 

n o k s e s s a . 

T a it e ilija O iv o lta o n jä ä n y t h u o 

m a a m a tta , 

e t te i to r n ik e llo s s a o le 

k o s k a a n o l l u t m in u u ttiv iis a r ia . 

T o r n ik e llo i lm o it t a a a ja n n e ljä n 

n e s tu n n in v ä le in . Y k s i ly ö n t i, k a k 

si ly ö n t iä , k o lm e ly ö n t iä ja n e ljä 

ta s a tu n n in ly ö n tiä s e k ä k a k s ito is ta 

k a k s o is ly ö n tiä . □ 

Matkailurannikot 

kutsuvat 

lom ailijoita 

■ E tu p ä ä s s ä a u to m a tk a ilijo 

it a v a rte n s u u n n ite llu t 

S u o m e n e te lä - ja lä n s ira n 

n ik k o a k o s k e v a t re ittio p p a a t 

ju lk is te tt iin 

to rs ta in a 

5. 4 . 19 79 T u ru s s a . T u ru n 

k a u p u n g in m a tk a ilu la u ta 

ku n n a n p u h e e n jo h ta ja Bo 

G rö n h o lm m a in its i tila is u u 

d e s s a , e ttä m a tk a ilijo ille jo 

e n n e s tä ä n tu ttu lä n s ira n n ik 

k o -e s ite o n s a a n u t tä y d e n 

n y k s e k s e e n 

p a in o a s u lta a n 

s a m a n ty y p p is e n e te lä ra n n i 

ko n re ittio p p a a n , jo k a k ä s ittä 

ä ra n n ik o n H e ls in g is tä 

T u rk u u n ja N a a n ta liin . 

L ä n s ir a n n ik o n e s itte e n o n s u u n 

n i t e llu t L a u r i H o k k in e n ja s e n 

k a n s ik u v a n v a lo k u v a n n u t P e n tti 

V a lm u n e n . S ila k k a r y s ä n k o k e m is ta 

e s ittä v ä tu n n u s k u v a o n a ih e e n a 

m y ö s ju lis te e s s a . L ä n s ir a n n ik o n 

m a tk a ilu v a ltte in a e s ite llä ä n m e r e l 

lis iä lo m a n v ie tt o m a h d o llis u u k s ia , 

p u u t a lo k a u p u n g in o s ia , m a a la is 

m a is e m a a , k a la s ta ja k y liä s e k ä 

L o u n a is - S u o m e n ja M e r e n k u r k u n 

s a a r is to a . 

E te lä r a n n ik o n r e itti o n o s a k u u 

lu is a s ta T u r u n ja V iip u r in v ä lis e s tä 

r a n ta t ie s tä , jo k a o n e rä s v a n h im 

p ia m a a n te itä m m e . S itä p itk in 

o v a t k u lk e n e e t n iin k a u p p ia a t k u in 

• A u ra jo e n ra n ta a n , M a rtln s llla n 

lä h e lle k iin n ite tty S u o m e n J o u ts e n 

te k i a ik o in a a n k a h d e k s a n v a lta m e 

r ip u rje h d u s ta , jo s ta v iim e in e n 

p ä ä tty i 2 3 . 4 . 1 9 3 9 . P u rje h d u k s e n 

k ä s ity ö lä is e tk in , s e n k e s tik ie v a 

r e is s a y ö p y n e e t n iin s o t ila a t k u in 

k u n in k a a llis e tk in . R e itin m a tk a ilu - 

v a ltte ja S u o m e n e n tis e n ja n y k y i 

s e n p ä ä k a u p u n g in lis ä k s i o v a t 

v a n h a k u ltt u u r im a is e m a h y v in h o i- 

d e ttu in e k a r ta n o in e e n , m e r e llin e n 

s a a r is to m a is e m a ja lä n tis e n 

U u d e n m a a n re h e v ä t m e ts ä t. 

A lo it te e n t e k ijö in ä 

m o le m m is s a 

h a n k k e is s a o n o l l u t T u r u n ja 

N a a n ta lin 

m a tk a ilu la u ta k u n t ie n 

y h t e is ty ö to im ik u n ta . L a a ja m itt a i 

s e n y h t e is ty ö p r o je k tin p ä ä p e r ia a t 

te e n a o n o llu t t o im it t a a m a tk a ilijo 

ille y k s in k e r t a in e n , r u n s a a s ti t ie 

to a s is ä ltä v ä e s ite . 

□ 

p ä ä tty m is e n 4 0 -v u o tls ju h la a n k o 

k o o n tu i T u rk u u n 1 2 6 S u o m e n 

J o u ts e n e n m a tk a s s a o llu tta v a lta - 

m e rlp u rje h tija a . L a u a n ta ik s i 1 2 . 5. 

s u u n n ite ltu la iv a s to n ä y tö s A ir is 

to lla o li p e ru u s te tta v a , m u tta n ä y 

tö s jä r je s t e t tiin P a n s lo s s a T u ru n 

la iv a s to a s e m a n ra n n a s s a . Ilta ju h la 

p id e ttiin P a n s lo s s a ja s u n n u n ta in a 

1 3 . 5 . v a lta m e r lp u r je h tlja t la s k iv a t 

N a a n ta lis s a s e p p e le e n la iv a s to n 

s a n k a riv a in a jie n m u is to m e r k ille . 

— K u v a : T e u v o K a n e rv a . 

• M u s e o la iv a S lg y n ln u u d e lle e n 

v ih k im in e n s u o r ite ttiin 2 6 . 5. 1 9 7 9 . 

J u h la v a s s a t ila is u u d e s s a p u h u iv a t 

v a ltlo n a rk e o lo g i C . J . G a rd b e rg ja 

Å b o A k a d e m in re h to ri, p ro f. B ill 

W id e n . — P a la a m m e ta p a h tu m a a n 

le h te m m e s e u ra a v a s s a n u m e ro s s a . 

Silja L inelle 

ruusuja 

T u h a n s is ta S u o m e s s a j u l k a is 

t u is t a m a t k a ilu e s it t e is t ä v u o d e n 

19 7 9 p a r h a a k s i M a t k a ilu t o im it t a 

jie n K ilt a o n k a t s o n u t S ilja L in e n 

la iv a lo m is ta ja - k o h t e is t a k e r to v a n 

m a tk a e s itt e e n , jo n k a o n t o t e u t t a 

n u t M a in o s t o im is t o T u r k a m a ja 

k u m p p a n it. T o im it t a ja t p it iv ä t S ilja 

n e s ite ttä s e lk e ä n ä , a s ia llis e n a 

ja tie d o t ta v a n a s e k ä a n to iv a t s ilt ä 

r u u s u t. 

K u n n ia m a in in n a lla k i l t a m u is ti 

J y v ä s k y lä n k a u p u n g in m a t k a ilu t o i 

m is t o n tu o tt a m a a o p a s e s ite s a r ja a , 

E te lä - K a rja la n 

M a tk a ilu p a lv e lu n 

ju lk a is e m a a " P e r in t e is iä r u o k ia 

E t e lä - K a r ja la s ta " s e k ä M a tk a - R a s i- 

la n v u o d e n 1 9 7 9 s e u r a m a tk a e s ite t- 

tä . 

R is u ja k ilt a a n to i F in n m a t k o ille 

k a h d e s ta e s itt e e s tä s e k ä v iim e k e 

s ä n ilm o it u s k a m p a n ja s ta . Y h t iö o li 

s o r tu n u t m m . y lis a n o ih in ja n a i 

s e n a lia r v o im is e e n . 

□ 

• L ä n s ira n n ik o n re ittiin k u u lu u m m . T a iv a s s a lo n k u n ta . Eräs p e rin te e llinen 

ta p a h tu m a k u n n a s s a on ” S ila k ry s ä y s ” -te m p a u s , Jonka o s a n o tta ja m ä ä 

rät o v a t ja tk u v a s ti k a s v a n e e t. K u v a m m e v iim e v u o n n a Jä rje s te ty s tä t e m 

p a u k s e s ta , jo s s a v ä ke ä o n k e rä ä n ty n y t p itk ä n p ö y d ä n ä ä re lle n a u ttim a a n 

s ila k a s ta . T ä n ä k e s ä n ä s ila k ry s ä y s jä rje s te tä ä n 3 0 . 6 . — 1 . 7 . — K uva: 

V a lo k u v a a m o V a rju s .

ABOA VETUS ET NOVA 

Alussa oli Aurajoki 

M u tk ite lle n , k u n n a a t k ie rtä in , 

tu lv illa n s a tö y rä ä t vie rtä in 

jo k i e ts i m erta. 

V irta v u o la s , v u o ro in vakaa, 

tu lle n p e n ik u lm a in takaa 

lö y s ik in sen kerta. 

M issä virra n pääte, p urku, 

s iih e n s y n ty i kerran Turku 

S u o m e n a a m u n k o itto o n . 

V a sta virta tä y tti uom an 

u u d e n o p in , vieraan tu o m a n 

vyö rye ssä v o itto o n . 

T u li sa ksa, ru o ts i, ju u tti 

s ä rk i, rakensi ja m u u tti 

ta lo t, ta vat, m ie le n . 

N o u s i lin n a , k a te d ra a li, 

k a lto in vieras kansaa vaali, 

s u is ti s u o m e n kie le n . 

M illo in ta u ti, sota s ä ä s ti, 

tu le n jo k u irti p ä ä s ti, 

T u ru n p e itti tu h ka . 

R a k e n n e ttiin , te h tiin ty ö tä , 

T u rku k a svo i, kasvoi m yötä 

h ilja a id ä n uhka. 

Lännen portti 

P o rtti lä n te e n m ennä, tu lla , 

p u rre t k iitä ä jo u tu is a s ti 

v ä y lä llä n s ä s u o ja tu lla 

T u ru s ta ja T u rk u u n a sti. 

Satam assa valuu h ik i, 

m ie h e t raataa lu o n a ruum an, 

p e lk a t, p a rru t, terva, p ik i 

tä y ttä ä v iim e in jo k a tu u m a n . 

T ä y tty v ä t m yös ra n ta p u o d it: 

s u o la t, v ilja t, v iin it tuodaan, 

kankaat, k o ru t, u u d e t m u o d it — 

kauppa tu o tta a , s iis p ä ju o d a a n . 

L a k kaam a tta lä n si lle h to o 

tu o d e n v ie s tit m e rte n takaa, 

u u d e t a a tte e t, o p it k ie h to o 

T u rku tie d o t m a a lle jakaa. 

K irk k o k o u lii, tavaa kansa, 

k o u lu kasvaa k irk o n m u u riin , 

tu rv in a ka te m ia n sa 

tie d e v a rttu u tö ih in s u u riin . 

K o itta a kansakunnan huom e n , 

id ä n tie ltä v ä is ty y R u o ts i, 

kypsyessä u u d e n S u o m e n 

o li T u rku o llu t lu o ts i. 

(T urun k a u p u n g in tä y ttä e s s ä 750 vuotta ) 

Käen poika 

L o p p u s i, v irta , on k o h ta lo k a s ta , 

ä itin ä k a s v a tit T u rk u a , lasta. 

Ä iti ku n lapsensa va rttu va n m ie li, 

k a u p u n k i kasvoi ja ä itin s ä n ie li. 

A h n a sta m o is ta A u ra jo s lo ikaan, 

va ih ta n u t a ika sen on käenpoikaan. 

K u o p iv a t ruokansa v o im a lla kauhain 

Turkua va n h in ta m u rs k a k s i ja u - 

hain. 

Iskevät, puskevat, ta ita v a t m e tku t, 

s u o lta v a t m aan a lle p u tk e t ja le t 

k u t. 

Itku ei a u ta , ei s ä ä li, ei su rku , 

tu s k a lla syntyvä u u s i on T urku. 

K u u le tk o , p ä ä ttä jä , tu n to s i s o i 

m at, 

v a lta s i a lla on tu rm io n voim a t. 

Irti jo s la s k e t, et h illits e n iitä , 

jä rk e s i, ta h to s i s iih e n ei riitä . 

Arpa o n h e ite tty , käänny tai ja tk a , 

tu rm io n tie ltä o n h e lp o m p i m atka. 

S iltik in kä ä n n y t, on a rp a si, että 

varjelet T u rkua, sen p e rin n e ttä . 

Napaturku 

G e n iu ksen käsi ohjaa, 

n u o ri v a rttu u vapaasti, 

y lio p is to n s a pohjaa 

täällä kansa rakensi. 

N a p a tu rk u , a su in p a ikka 

u u si A lm a m a te rin , 

tänään k e s k ip is te , vaikka 

m u in e n la ita k a u p u n g in . 

T äällä elää e e to s yhä 

polve n a m m o in kadonneen, 

jo lla n y t o n paikka pyhä 

alla U nikankareen. 

Täällä T u rk u , tehtäväsi 

vaalija n a k u lttu u rin 

älä kätke ilm e ttä s i 

a lle ty ly n b e to n in . 

A .T . K O S K IM IE S 

Turun rakentam isen 

750 vuotta 

■ T u ru n ka u p u n g in m a tk a ilu 

to im is to on ju lk a is s u t kirjasen 

k a u p u n g in 750-vuotisJuhlavuoden 

ta p a h tu m is ta . K irjaseen on 

o te ttu ta p a h tu m a t, jo tk a eri 

h a llin to k u n n a t, jä rje s tö t, y h d is 

ty k s e t ja la ito k s e t 31. 12. 1978 

m ennessä ilm o ittiv a t m a tk a ilu 

to im is to lle . K irja se n alussa on 

tie to ja T u ru sta : m a a n tie te e llinen 

s ija in ti, p in ta -a la , väestö, 

k a u p u n g in v a ltu u s to , korkeak 

o u lu t, s u u rim m a t työ n a n ta ja t, 

T u ru n y s tä v y y s k a u p u n g it, m a t 

k u s ta ja liik e n n e , m a jo itu s -, rav 

in to la -, kahvila ja k o n g re s s itila 

t, m a tk a ilu n e u v o n ta , tä rke im 

m ät nähtä vyydet ja ju h la vuoden 

e rik o is jä rje s te ly t. V arsinaisen 

ta p a h tu m a k a le n te rin lopussa 

on tie to ja te a tte re is ta , sävelta i 

teesta, m e s s u is ta ja n ä y tte ly is 

tä sekä u rh e ilu s ta ja v irk is ty k 

sestä. 

■ L e h te m m e num erossa 

4 /1978 ju lk a is tiin tie to ja ju h la 

vuoden e n s im m ä is e n v u o s in e l 

jä n n e ksen ja n u m erossa 1/1979 

to isen vuosin e ljä n n e k s e n tap 

a h tu m is ta . K o lm a n n e lle vuosin 

e ljä n n e k s e lle ta p a h tu m a kale 

n te riin on m e rk itty m m . tap 

a h tu m a t, jo tk a Julkaistaan 

oheise ssa lu e tte lo s s a . 

H E IN Ä K U U 

Paavo N urm en k is a t — U rh e ilu 

p u is to 

V u o s in ä y tte ly H a tu t ja s a a lit, s u 

kat ja kengät ja tk u u T urun lin n a s 

sa 

T u rk u la is ta ta id e tta u ranuurtajam 

e s ta re is ta nykyp ä ivä ä n -n ä y tte ly 

ja tk u u T u ru n T a id e m u seossa ja 

W äinö A a lto s e n m u seossa 

O rto d o k s is e n k irk k o m u s e o n aarte 

ita -n ä y tte ly ja tk u u T urun lin 

nassa 

K e s ä n ä y tte ly ja tk u u G a lie r G rafiartissa 

Turun ta ite e n 150 v u o tta -n ä y tte ly 

ja tk u u T u ru n T a id e m u seossa 

Turun K e s ä te a tte rin näytä n tö kausi 

ja tkuu 

S a m p p a lin n a n K e s ä te a tte rin näytä 

n tö k a u s i ja tkuu 

M e rim e lo n ta T u rk u — T u k h o lm a ja t 

kuu 

1 .7 . XXXI V a lta k u n n a llis e t k o tise 

u tu p ä ivät (a lk o iv a t 29. 6.) — Ik i 

tu u ri 

6. — 14. 7. XV P o h jo ism a in e n 

m o o tto riv e n e ra lli — R u issa lo 

1 1 .7 . T U L :n k ilp a ilu t — U rh e ilu 

p u is to 

12. — 15. 7. T urun 750 v. juhla re - 

g a tta — A iris to 

14. — 15. 7. S uom en N u o rison 

L iito n VI liitto k o k o u s 

27. — 28. 7. K a n sallin e n S kål-päivä 

— H am burger Börs 

28. — 29 . 7. U innin B -m estaruusk 

ilp a ilu t — S am p p a lin n a n u im astadio 

n 

30.7. — 2. 8. O p e tta ja n k o u lu la i- 

to ste n virk a m ie s y h d is ty k s e n ja tkok 

o u lu tu s p ä iv ä t — T urun k ris tillinen 

o p is to 

ELOKUU 

K ävelyn E M -k ilp a ilu n II osa — 

U rh e ilu p u is to 

Kävelyn v a lta k u n n a llin e n kyvyt 

e s iin -h u ip e n tu m a — U rh e ilu p u is 

to 

4. — 9. 8. T urun m u s iik k iju h - 

la t/R u is ro c k — R u issalo 

5. 8. T urun ju h la p ä ivä — ju h la k a 

valkadi k a u p u n g illa ja ka n sanju h la 

U rh e ilu p u is to s s a 

5. 8. J u m a la n p a lvelu s — O rto d o k 

sinen kirkko 

5. 8. T u rku urheile e — T urun urh 

e ilu la ito k s e t 

6. — 7. 8. K a n sanopisto p ä ivät — 

Turun k ris tillin e n o p is to 

7. — 10. 8. P o h jo ism a in e n kansan 

o p is to k o k o u s — T urun k r is tillinen 

o p is to 

9. 8. T urun ka u p u n g in 750-vuotisju 

hlapäivä 

9. 8. J u h la ju m a la n p a lv e lu s — 

T u o m io k irk k o 

9. 8. J a lkapallo n m estaruussarja 

o tte lu T P S — P yrkivä — K u p ittaan 

ja lk a p a llo s ta d io n 

9. — 1 1 .8 . K o lm a s P o h jo is m a i 

nen T a h d is tin s y m p o s iu m — Ik i 

tu u ri 

10. — 19. 8. T urun M e ssut 79 — 

K u p itta a 

10. — 18. 8. UNIC A 79. K a nsainvälisen 

A m a tö ö rie lo ku va a jie n L iiton 

k o n g re ssi ja e lo k u v a k ilp a ilu — 

Ik itu u ri 

Tam pereen S o s ia lis tis e n E lä kelä i 

syh d is ty k s e n v ie ra ilu T urun 750 v. 

ju h lille 

15. 8. A vo im e t ka n sain väliset k ilp 

a ilu t — U rh e ilu p u is to 

18. 8. T y ö v ä e n la u lu tila is u u s — 

S am p p a lin n a n ra vin to la 

18. — 19. 8. N u o rte n K otkain 

k u lttu u rita p a h tu m a SD P:n 80 v. 

juhla ssa 

18. — 19. 8. J a lk a p a llo n D -nuorten 

T u rk u -ju h la tu rn a u s — K u p itta a 

20. 8. T urun ka u p u n g in te a tte rin 

n ä ytä n tö ka u si alkaa 

21. — 23. 8. X P o h jo ism a in e n sos 

io lo g ik o n g re s s i — Å b o A kadem i 

25. 8. II R u nosm äen m a rk k in a t — 

M u n te rin k a tu 3 

K ym m e n e n s u u rim m a n k a u p u n g in 

s o s ia a lijo h ta jie n n e u v o tte lu p ä iv ä t 

e lo -s y y s k u u n va ih te e ssa 

SYYSKUU 

T urun Y lio p p ila s te a tte rin 20-vuotis 

- ja T u ru n 7 5 0 -v u o tis ju h la n ä y - 

te lm ä n e n s i-ilta 

R a ta p ih a n k a tu -n ä y tte ly — T u ru n 

lin n a 

R u issa lo n m a ra th o n 

2. 9. K a n sa in vä lin e n K u p itta a n 

p iik k i — K u p itta a 

2. 9. P ehr K a lm in 2 0 0 -v u o tis m u is - 

to ju h la — T u tu s tu m in e n H irve n sa 

lossa S ip sa lo n puuta rh a a n — 

P ääjuhla Vanhan A k a te m ia ta lo n 

ju h la s a lis s a 

3. 9. K A L M -n ä y tte ly n a vajaiset — 

T urun y lio p is to n k irja s to n P a a slkivih 

u o n e 

3. 9. ” Y h te is to im in ta K anadan ja 

S uom en v ä lillä " -s e m in a a rin avaja 

is e t — T u ru n y lio p is to 

5. 9. T u ru n y lio p is to n lu kuvuoden 

avajaiset — Y lio p is to n päärakennus 

7. — 10. 9. P o h jo is m a in e n retkellym 

a ja ko ko u s 

8. — 9. 9. K ä s ity ö ta id o n päivät — 

K ä s ity ö lä is m u s e o 

8. — 9. 9. S y y s p o k a a lik ilp a ilu — 

A iris to 

8. 9. T u ru n k e s ä y lio p is to n R u is s a 

lo -s a rja . L u e n to : R u is s a lo n tu tk i 

m us — H o n k a p irtti 

8. 9. R u is s a lo -s a rja n o p a s te ttu 

s ie n ire tk i — L ä h tö H o n k a p irtiltä 

9. 9. T U L :n n a iste n ja m ie s te n p iiric 

u p it — U rh e ilu p u is to 

1 1 .9 . H e n g e llin e n ju h la — S euraku 

n ta s a li 

13. 9. P unaisen v iik o n k u lttu u r itila 

is u u s — K o n s e rttis a li 

15. 9. L a tin a la is -ta n s s ie n S M -k ilp 

a ilu t 

15. — 16. 9. S y y s ta p a h tu m a — 

K e säkoti M a ija la 

15. — 16. 9. V III L ä n s ira n n ik o n ra l- 

li — T u rku ja y m p ä ris tö k u n n a t 

16. 9. H e ik in m a rk k in a t — K a u p p a 

to ri 

19. 9. T U L :n k ilp a ilu t — U rh e ilu 

p u is to 

24. 9. A lu e e llin e n ty ö s u o je lu p ä iv ä 

— Ik itu u ri 

26. — 29. 9. K o n tto ri 79 -n ä y tte ly 

— Ik itu u ri 

26. — 29. 9. K e s k iv iik k o m u s iik k l 

— S ib e liu s m u s e o 

27. 9. T u rk u -s e u ra n s y y s ju h la — 

T u ru n lin n a 

29. — 30. 9. T u ru n D em . N u o rte n 

3 5 -v u o tis ju h la — V P K :n ta lo

Juhlavuoden huipentum a 

elok u u n 5. päivänä 

T u ru n 7 5 0 -v u o tis ju h la v u o d e n Koko 

perheen ka n s a n ju h la a vietetään 

s u n n u n ta in a e lo k u u n 5. päivänä 

T u ru n lu o n n o n k a u n iis s a u rh e ilu 

p u is to s s a . J u h la n jä rje s te ly s tä 

vastaa T u ru n päivän to im ik u n ta . 

P e rin te e llis e n T urun päivän ta p a h 

tu m iin s y y s k u u n k o lm a n te n a s u n 

n u n ta in a 16. 9. s is ä lty y H e ikin 

m a rk k in a t ja erä itä Lapsen vuoden 

tila is u u k s ia . 

Y k s ity is k o h ta is e t tie d o t e lo kuun 

5. päivän ta p a h tu m is ta p u u ttu vat 

ja s ik s i o n ty y d y ttä v ä vain lyhyeen 

"y le is k a ts a u k s e e n .". 

K a n s a n ju h la a lkaa n. k e llo 14.00 

T u ru n u rh e ilu p u is to s s a . J u h la a 

e d e ltä ä s u u ri h is to ria llin e n kavalka 

a d i, jo k a eri p a ik o ilta kaupunkia 

k o k o o n tu u V anhalle S u u rto rille 

ke llo 12.00. T ä ä ltä kavalkaadi 

m a rs s ii A n in k a is te n k a tu a , E e rik in 

ka tu a ja k ie rtä ä k a u p p a to rin ja ja t 

kaa A u ra ka tu a y li A u ra n s illa n Itä i 

se lle R a n ta k a d u lle , N e its y tp o lk u a 

Itä is e lle P itk ä k a d u lle ja B eta n ia n - 

k a d u lta u rh e ilu p u is to n v ä like n tä lle . 

Ennen kavalkaadin lä h tö ä ta p a h 

tu u eräid e n s u u re m p ie n k o h ta u s 

ten e s ity s n e ljä ssä lä h tö p a ik a s s a . 

E s im . k e llo 10.0 0 — 11.00 esite tä ä n 

T u ru n lin n a n n u rm ik o lla "V ä lä h d ys 

J u h a n a -h e rttu a n h o v is ta ". E s ity k 

sen o s a n o tta ja t ja tk a v a t m atkaa 

V a n h a lle S u u rto rille v e n e illä p itk in 

A u ra jo kea. T ie d o s s a on s iis e rik 

o in e n n ä h tä vyys. 

K a valkaadissa, jo k a kä sittä ä 

n o in 25 T u ru n h is to ria a n liitty v ä ä 

ta p a h tu m a a , o n e d e llä m a in itu n lisäksi 

m m . seuraavat ko h ta u kse t: 

P iisp a H e n rik ka sta a s u o m a la ise t, 

Paavin b u lla , K a te d ra a lik o u lu n 

lu o kka, M ikael A g ric o la , Eerik XIV 

ja K aarina M a u n u n ty tä r, T urun 

A k a te m ia n v ih k iä is e t 1640, T urun 

e n s im m ä in e n k irja p a in o , A uro ra - 

seuran is tu n to , A le k s a n te ri I : n ja 

G. J. B e rn a d o tte n tapaam in e n , 

B o n u vie rin T u ru n e n sim m ä in e n 

te a tte ri, T urun p a lo 1827, T urun 

la ivanra kennus, T urku rakentaa, 

T urun to rie lä m ä ä , Paavo N u rm i, 

S uom en T yöväenpuoluee n peru s 

ta m in e n T urussa 1899, erä itä vanh 

o je n a m m a ttie n ty ö ry h m iä jne. 

M u ka n a on lis ä k s i T u ru n k a tu k u 

vaan a ikanaan k u u lu n e e t vossikka, 

h a lk o k u o rm a ja k a te ttu la n ta kärryt 

e li "K a lifo rn ia n ku lla n k a iv a ja ” . 

K a n s a n ju h la n m u u o h je lm a käs 

ittä ä m m . su u ria k u o ro - ja tanh 

u e s ity k s iä , m u s iik k ia ja m u u ta 

p e rin te e llis tä k a n s a n ju h la o h je l- 

m aa. 

E lo ku u n 5. päivän o h je lm a ssa 

on m y ö s m e lo n n a n S M -k ilp a ilu t 

A u ra jo e ssa ilta p ä iv ä llä ja illa lla 

k e llo 20.30 venekarnevaali, jo s s a 

k ym m e n e t m o o tto riv e n e e t juhlavala 

is tu in a ajavat A u ra jo ke a y lö s o i 

keaa s ivusta a ja ta k a is in . 

T u rku ju h lii m e rkkivu o tta a n k o 

ko kesän. Tästä on ta rke m m a t tie 

dot m m . ka u p u n g in tie d o tu s to i 

m is to n to im itta m a s s a ja k o te ih in 

ja e tu ssa T u rk u -Ä b o -le h d e ssä. □ 

ILM A R I RINNE 

Turun 

ju h la ra h a 

K u vanveistä jä H e ik k i H äiväojan 

saatua v a lm iik s i T u ru n 7 5 0-vuotisju 

h la ra h a n lo p u llis e n lu o n n o ksen 

25 m arkan hopearahan ly ö n ti on 

a lo ite ttu . Ju h la ra h a laske tta n e e 

liikke e se e n e lo k u u n 6. päivänä. 

J u h la ra h a ssa k a u p u n g in m e re llinen 

lu o n to on saatu m u ka va sti 

e s ille ja T u ru lle lu o n te e n o m a is e t 

ra kennukset koro s ta v a t k a u p u n g in 

o m a le im a is u u tta . 

Rahan h a lk a is ija on 37 m m , 

p a in o 26,3 g ja h o p e a p ito is u u s 50 

p ro s e n ttia . Rahan reuna on sileä. 

K o ko n a is ly ö n tim ä ä rä on vain 

300 000 ka p p a le tta , jo te n s iitä 

s y n ty y valtava k y s y n tä . Ilm e is tä 

o n, e ttä tä m ä k in ju h la ra h a jo u tu u 

p ä ä o silta a n k e rä ilijä in k o k o e lm iin . 

□ 

Askartelutöitä 

ja 

m uovailua 

T u ru n L a s te n ta rh a n o p e tta ja t ry 

o li jä rje s tä n y t tu rk u la is te n päiväko 

tie n la ste n a s k a rte lu tö id e n n ä ytte 

ly n 10. — 29. 4. 1979 W äinö 

A a lto s e n m u se o n a lakertaan. 

L a p set o liv a t a s k a rre lle e t yh d e n 

to is ta aiheen p a rissa ja saaneet 

aikaan n ä y tte ly n , jo n k a y le iskuva 

o li värikkään ilo in e n . T urun ju h la 

v u o s i, k o tip iiri, avaruus, vieraiden 

m aiden o lo t y m . o liv a t k iin n o s ta 

neet la p sia . N ä y tte ly y n , jo n ka 

avauksen s u o rittiv a t R akuunatie n 

p ä iv ä k o d in la p set, m u u t p ä iv ä k o d it 

te kivä t tu tu s tu m is re tk iä . 

T u ru n k u n n a llis e n luovan to i 

m in n a n o h ja a jie n jä rje stä m ä ä la s 

te n sa vita p a h tu m a a v ie te ttiin 

22. 4. 1979 M a rtin s illa n n u o ris o ta 

lo ssa, jo n k a k u m m a tk in ke rh o ta lo t 

o liv a t kä ytö ssä . Kahvi larakennuksessa 

k o k e iltiin m u o va ilu a e ri m a 

te ria a le is ta , to is e s s a ra kennuksessa 

v a lm is te ltiin d io ih in v ä rillis iä 

kuvia ja ty ö s k e n n e ltiin y h te is e n 

teem an p arissa savesta. 

S eitse m ä n vuoden ajan on 

T u ru ssa jä rje s te tty la ste n luovan 

to im in n a n k e rh o ja , jo tk a k o k o o n 

tu v a t n u o ris o ta lo je n , k o u lu je n , k irja 

s to je n ym . tilo is s a . K e rh o ja on 

n y k y is in 45 ja n iis s ä o s a n o tta jia 

lähes 500. □ 

Kun näet 

tämän merkin, 

olet tekemisissä 

kuntourheilun 

kanssa. 

Suom en 

K untourheiluliitto r.y: 

Yli 3 5 0 0 

partiolaista 

marssilla 

Turussa 

■ Sunnuntaina 6. 5. 1979 

yli 3 500 varsinaissuom a 

laista partiotyttöä ja -poikaa 

johtajineen suoritti Turussa 

partiolaisten perinteellisen 

kevätm arssin, jota oli marssireitin 

varsille kerääntynyt 

seuraamaan useita tuhansia. 

K a u p u n g in ta lo n p u is tik o s s a o h i 

m a rssin o tti vastaan p a rtio p iirin 

uusi p u h e e n jo h ta ja A arno S tauffe 

r, jo ka p u h u i T u o m io k irk k o to rllle 

ry h m itty n e ille lip p u k u n n ille . Ju h 

lahetken p ä ätteeksi p u h u i k irk k o 

herra M a tti T aipale. T urun M etsänkävijä 

in s o itto k u n ta h u o le h ti 

m u s iik is ta . 

M a rssin jä lkeen p a rtio jo h ta jie n 

ka h v itila is u u d e s s a seura kunta salissa 

ja e ttiin k u n n ia - ja a n sio m e r 

k it, ju lk is te ttiin m a rs s ik ilp a ilu n tu 

lo kset ja ja e ttiin p a lk in n o t. S uom 

en p a rtio jä rje s tö n ku lta is e n ans 

io ris tin sai Kalevi K u u s in e n . □ 

Turun koululaitoksen 

juhlaviikko 

■ Turun kouluissa vietettiin viikolla 7. 5 .— 11. 5. 1979 kaupungin 

750-vuotisjuhlavllkkoa, jonka teem ana oli "Koulu 

750-vuotiaassa Turussa”. Viikon aikana Juhlaviesti kulki 54 

koulussa. Vlestivalhdon yhteydessä kouluissa järjestettiin 

lyhyt Juhlahetki. Vasaram äen koulun oppilaat toivat Juhlaviestin 

perjantaina 11. S. 1979 Kupittaan urheiluhallissa oppilaille 

ja opettajille Järjestettyyn pääjuhlaan. Samana päivänä 

urheiluhallissa Järjestettiin iltajuhla koululaitoksen henkilökunnalle 

Ja torstaina 10. 5. Juhla opp ilaiden vanhem m ille. 

Juhlaviikon tapahtum iin liittyi m yös Turku-teem aklrjoitukset 

kouluissa. 

P ääjuhlan avaussanat lausui 

k o u lu to im e n jo h ta ja P entti Lahti, 

G ö te b o rg in ka u p u n g in tervehdyksen 

to i a p u l.k a u p .jo h ta ja A. Tengberg 

ja ju h la p u h e e n p iti k o u lu la u 

taku n n a n p u h e e n jo h ta ja Tapio 

H o lvitie . 

G ö te b o rg in K o rte d a la -koulu n 

p u h a llin o rk e s te ri v ie ra ili ju h la ssa, 

jo n ka m uu o h je lm a o li o m in ta 

keista tu rk u la is ta . M u s iik is ta h u o 

le h tivat Y rjö R o stam on jo h ta m a 

k o u lu la ito k s e n s o itto k u n ta ja A rja 

L o im ovuoren jo h ta m a orke ste ri. 

M u s iik k ilu o k k ie n k u o ro ja jo h tiv a t 

R aili Leinonen ja A n ja -M a ija S illanpää. 

O pettajien E ricus-kuoroa 

jo h ti M a tti H e ikkilä . 

K o u lu la ito kse n ta n h u ryhm ä t 

e s ittiv ä t su o m a la isia ta n h u ja ja 

o p p ila id e n o h je lm a ryh m ä t havainto 

e s ity k s e n "T u ru n k o u lu , m eidän 

koulu liik k u u ” . S o m m itte lu ja y le i- 

so h ja u s o li Vappu V irta sen ja 

avu sta jin a olivat P allivahan k o u lu n 

kuoro ja orkesteri J y rk i U rposen 

jo h d o lla . 

E rääksi ju h la n k o h o k o h d a k s i 

m u o d o s tu i ju h la v ie s tin va sta a n o t 

to . V ie s tin o ttiv a t vastaan ka u p u n 

g in v a ltu u s to n p u h e e n jo h ta ja H e ik 

ki L ö y tty n ie m i ja a p u l.k a u p .jo h ta ja 

Johannes K o ik k a la in e n , jo k a e s itti 

Juhlassa k a u p u n g in te rvehdyksen. 

J u h la p ä ä ttyi M a a m m e -la u lu u n 

ja vierailevan K o rte d a la -k o u lu n o r 

keste rin p o is tu m is m u s iik k lin . 

J u h la vuoden te e m a v iik o n m e r 

k eissä k o u lu je n o p p ila a t s y v e n ty i 

vät ä id in k ie le n ja kuva a m a ta id o n 

tu n n e illa T u rk u -a ih e is iin , m m . 

T urun m urteeseen, tu rk u la is u u 

teen, a rk k ite h tu u riin , asu m iseen 

y m . T u rk u -p a k e tis ta on ta rk o itu s 

koota ja tk u v a s ti k a rtu te tta v a k o tlse 

u tu m a te ria a lln ko k o n a is u u s . 

T e e m a k irjo itu s te n se u lo n n a n 

s u o ritti to im ik u n ta , jo h o n p u h e e n 

jo h ta ja n a k u u lu i S irp a le e n a M e rila 

h ti ja jä s e n in ä L iis a T e rtti, 

C arim A m in n e , A n ita T iik a s a lo ja 

A aro Ju h a n o ja . □ 

• Eräs turkulainen lapsen vuoden 

parhaita tapahtum ia oli Turun 

Lastentarhanopettajien yhdistyksen 

W äinö Aaltosen m useossa 

huhtikuussa järjestäm ä päiväkotien 

lasten askartelutöiden näyttely. 

Kuvassa muuan lapsiryhm ä tu 

tustum assa näyttelyyn. — Kuva: 

Ilm ari Rinne. 

• Lapsen vuoden suurin tempaus 

Turussa lienee ollut toukokuun 6 

päivänä Tuom iokirkkotorllla ja 

Tuom iokirkon portailla vietetty 

juhla, jossa 3 550 partiolaista 

esiintyi yli 100 Suom en lipun ja 

kymmenien partiolippujen myötä. 

Lähes tunnin kestänyt ohimarssi 

tapahtui kaupungintalon luona. 

K atselijoita oli tuhatm äärin katujen 

varsilla. — Kuva: Ilm ari Rinne.

750 

TURKU-ABO 

TURUN 

MESSUT 79 

Kupittaalla 10~19. 8. 

Turun 

näyteikkunat 

juhlakuntoon 

■ T u ru n liik k e ille jä rje s te 

tään k a u p u n g in 7 5 0-vuotlsju 

h liin ja T u ru n m e s s u lh in 

liitty v ä n ä y te ik k u n a k ilp a ilu 

a ja lla 6 .— 15. 8. 1979. S uom 

en M a rk k in o in tiliito n 

T u ru n o s a s to n jä rje s tä m ä n 

k ilp a ilu n teem ana o n ” Turku 

750-vuotia s ka u p p a p a ik k a ” . 

K ilp a ilu u n o s a llis tu v ille ovat pak 

o llis ia T u ru n 7 5 0 -v u o tis ju h la n ja 

T u ru n M e ssuje n tu n n u k s e t. V o itta 

n e ille jaeta a n p a lk in n o t T urun 

M e s s u illa , jo tk a jä rje s te tä ä n 

K u p itta a lla 1 0 .— 19. 8. 1979. T u o 

m a ris to o n k u u lu v a t H enri E klu n d 

p u h e e n jo h ta ja n a ja jä s e n in ä Johan 

V e rke rk, P e n tti H a a p a k o s k i, S tig 

B lo m q v is t, O lli K e s tilä , M arkku 

P ih la ja m a a ja R is to S u o m in e n . □ 

■ T u ru n ka u p u n g in ju h la 

vuoden m ita lin a lku p e rä iskappale 

on v a lm is tu n u t. 

Ju h la vuoden m ita lin on 

s u u n n ite llu t ta ite ilija V ilh o 

H ärkö n e n Lappeenrannasta. 

T u ru n ka u p u n g in kuvataidela 

u ta k u n ta on a n ta n u t m italis 

u u n n ite lm a s ta puoltavan 

la u su n n o n k a u p u n g in h a llitu 

k s e lle . 

T a ite ilija V ilh o H ärkönen saav 

u tti ko lm a n n e n s ija n T urun kaup 

u n g in jä rje s tä m ä s s ä m ita lik ilp a i- 

lu s s a ja k a u p u n g in h a llitu s v a lits i 

hänen a lku p e rä ise n s u u n n ite lm a n 

sa lo p u llis e n m ita lin p o h ja ksi to i 

voen k u ite n k in jo ita k in m u u to k s ia . 

N y t v a lm is tu n u t e h d o tu s on 

a lk u p e rä is s u u n n ite lm a n m ukain e n , 

jo s k in jo n k in verran p e lk is te tty 

s iitä , k e rto i ta id e a s ia in s ih te e ri 

M argareeta J o k in e n . M ita lin etue 

li p ä ä s iv u lla on k u va ttu T urun 

tu o m io k irk o n v u o s is a ta is e t kehi- 

■ K a ikkie n T u ru n vanhain 

k o tie n a s u k k a ille ta rk o ite tu t 

vanhan ty y lin k in k e rit Järjeste 

ttiin keskiv iik k o n a 

28. 3. 1979 R u nosm äen vanh 

a in k o d is s a . T urussa on 4 

k a u p u n g in ja 7 y k s ity is tä 

v a n h a in k o tia , jo is ta m o n isa - 

ta p ä in e n y le is ö o s a llis tu i 

k in k e re ih in , Jotka h e rä te ttiin 

h e n k iin k a u p u n g in 750-vuotis 

ju h lie n m erkeissä. 

L u k u k in k e rie n lu o n n e tta ja perin 

te itä s e lv itte li ro va sti Eero Ervo. 

T u ru n k a u p u n g in te rvehdyksen to i 

a p u la is k a u p u n g in jo h ta ja Ilkka Järvin 

e n . A lk u v irre n jä lkeen p iti a lk u - 

h a rta u d e n sekä s u o m e k s i e ttä 

ru o ts ik s i le h to ri K a rin von P faler, 

jo ka m yö s e s itti p ä ä tössanat. 

K a te k is a a tio n sekä s itä seuraavan 

k e s k u s te lu n jo h d a tta ja n a o li ro 

v a sti M iik a Tarna aiheenaan Isä 

m e id ä n -ru k o u s . V irs ila u lu h a rjo i- 

tu ksen jälke e n p u h u i rovasti Eero 

Ervo Luukkaan e va n ke liu m in m u 

kaan. V irs ila u lu h a rjo itu s ta jo h ti 

d ip l.u rk u ri Eero H a rtik a in e n . K in 

k e rit p ä ä ttyivät T u ru n k a u p u n g in 

ta rjo a m a a n ja p e rin te e llis e k s i 

m uodostu n e e seen k in k e ria te ria a n 

e li m a d e k e itto o n ja k a h v iin . 

O M A IS TEN ILTA 

R U N O S M Ä E S S Ä 

R u n o sm ä e n v a n h a in k o d is s a vie 

te ttiin o m a is te n ilta a to rs ta in a 

15. 3. 1979. A vaussanat la u sui 

jo h ta ja A n n e li S a le n iu s -H o lm ro o s , 

te rvehdyspuheen p iti s o s ia a lila u ta 

kunnan p u h e e n jo h ta ja T erho Lehto 

ja e s ite lm ö its ijä n ä o li em ä n tä Seija 

T a m m in e n a iheenaan "T e rveelli- 

Turun 

juhlavuoden 

mitali 

valmistunut 

ty s v a ih e e t. L is ä k s i p ä ä s iv u lla on 

te k s ti T u rku — Å b o . M ita lin to i 

sella s iv u lla on A u ra jo k i veneineen 

ja n y k y a ik a is in e rake n n u ksin e e n 

sekä T u ru n ka u p u n g in ikää o s o ittavat 

v u o s ilu v u t 1229— 1979. 

T a ite ilija V ilh o H ärkönen on 

tu n n e ttu ju u ri e rila is is ta m ita litö 

is tä ä n . S iv iilia m m a tilta a n V ilh o 

H ärkönen on in s in ö ö ri. J u h la m ita li 

ei tu le m y y n tiin , vaan s itä käytetään 

k a u p u n g in e rity is la h ja n a ju h 

lavuoden aika n a ja m yö h e m m in 

k in . □ 

Vanhan tyylin k in k erit 

Runosm äessä 

nen ra v in to ” . O h je lm a s s a o li lisä 

ksi J o u n i P elto sen yksin la u lu a , 

la ito s a p u la in e n A u ra K etosen lausuntaa, 

h a n u rip a rtio n m u s iik k ia ja 

a su ka sku o ro n la u lu a sekä asukasryhm 

än liik u n ta e s ity s . 

T ila is u u d e n yh te yte e n o li jä rje s 

te tty valokuva- ja a s k a rte lu tö id e n 

n ä y tte ly sekä tu tu s tu m in e n vanh 

a in k o d in tilo ih in . 

R U N O S M Ä E N V A N H A IN 

KO D IN 4-V U O TIS JU H LA 

P erja n ta in a 23. 3. 1979 R u n o s 

mäen v a n h a in k o d is s a v ie te ttiin 4- 

v u o tis ju h la a . T e rvehdyssanat e s itti 

jo h ta ja A n n e li S a le n iu s -H o lm ro o s , 

ta lo n asukasryhm ä n n a is is ta m u o 

d o s te ttu ryhm ä liik u n ta a , a p u h o i 

ta ja E lse S uokas la u su n ta a ja talon 

a sukas H e ik k i E lonen y k s in 

la u lu a ta lo n asukkaan Lem pi 

A h ls trö m in säestäessä. O hjelm a 

p ä ä tty i välä hdykseen Ju h a n a H e rttuan 

h o v is ta , jo n k a o liv a t s u u n n i 

te lle e t ja o h ja n n e e t M a j-L is ja 

Kalevi N ie m in e va. M aarian V P K :n 

s o itto k u n ta h u o le h ti ta n s s im u s iik 

is ta . K ahvit ta r jo ttiin . 

T URUN ka u p u n g in o rk e s te rin in 

te n d e n tik s i k a u p u n g in h a llitu s on 

v a lin n u t e k o n o m i, o p e tta ja S eppo 

Saaren. V a lin ta ta p a h tu i sen jä l 

keen, kun virka o li ju lis te ttu u u 

d e lleen h a e tta vaksi. E n s im m ä is e llä 

h a k u a ja lla h a k ijo ita o li 12. A ik a i 

sem m in k a u p u n g in h a llitu s v a lits i 

ka u p u n g in o rk e s te rin a p u la is in te n 

d e n tik s i m u u s ik k o S eppo Revon. 

Aloite Turun 

arkkihiippakunnan 

jakamisesta 

■ K irk o llis k o k o u s a lo itti 

ke vä tis tu n to k a u te n s a m aan 

antaina 7. 5. 1979 T urun 

K ris tillis e n o p is to n s u o jis 

sa. E s ity s lis ta lla o li n e lis 

e n kym m e n tä asiaa. K o kouse 

d u s ta jia o li 108, jo is ta 32 

p a p p is- ja 64 m a a llik k o e 

d u s ta ja a sekä 12 its e o ik e u 

te ttu a . 

Is tu n to k a u s i a lo ite ttiin m a rssim 

alla p e rin te ise e n tapaan ju m a 

lanpalvelu kseen T u ru n tu o m io k irk 

k o o n , jo s s a saarnasi ke n ttä p iis p a 

V iljo Rem es. K irk o llis k o k o u k s e n 

avasi ja sen p u h e e n jo h ta ju u tta 

h o iti a rk k ip iis p a M ik k o Juva. 

V a ra p u h e e n jo h ta jin a o liv a t p ro fe s 

sori L a rs-E rik T axell ja o ike u sn e u 

v o sm ie s J o h a n n e s Leivonen. Valtio 

n e u v o s to n e d u sta ja n a o li opetu 

s m in is te ri Jaakko Itä lä ja varam 

iehenä k a n s lia p ä ä llik k ö Jaakko 

N u m m in e n . 

K irk o llis k o k o u k s e s s a te h tiin 

a lo ite T urun a rk k ih iip p a k u n n a n ja 

ka m ise sta . H iip p a k u n ta a n kuulu u 

94 seura ku n ta a ja lähes 600 000 

a sukasta . A lo itte e n o liv a t a lle k irjo 

itta n e e t re h to ri M auno M äntymaa, 

kirkko h e rra Esa A n ttila , 

te o l.tri H e ikki H u h ta la ja k irk k o 

herra Eero Parvio. □ 

Turun 

ekum eeniset 

kirkkopäivät 

kesäkuussa 

■ E n s im m ä is e t eku m e e n i 

set k irk k o p ä iv ä t järjestetään 

14. — 17. 6. 1979 T urussa. 

K irk k o p ä iv ie n teem ana on 

” U usi ro hkeus elää k ris titty 

nä” . Y h te is te e m a n pohja lta 

ty ö s k e n te ly ta p a h tu u v iid e s 

sä ja o s to s s a , jo id e n aiheina 

ovat k ris tillis e n rohkeuden 

lä h te e t, h a jaannuksesta 

k o h ti y h te y ttä , la p si keskellä 

m m e , k ris titty n ä e läm inen 

yh te is k u n n a s s a ja yhdessä 

m a a ilm a ssal 

• T urun tu o m io k irk o n 7 5 0 -vu o tlsju h la a v ie te ttiin 2. 6. 1979 a vain te n lu o 

vu tu kse lla , ju h la ju m a la n p a lv e lu k s e lla Ja k irk k o ju h la lla . J u h la llis u u d e t Jatkuivat 

3. 6. ju h la ju m a la n p a lv e lu k s e lla Ja k irk k o ju h la lla , 4. 6. T u ru n se u ra 

ku n tie n ty ö n te k ijö id e n ja e lä k e lä is te n ju h la lla sekä 5. 6. T u ru n a rk k ih iip 

paku n tie n e d u sta jie n ju h la lla . — P alaam m e ta p a h tu m iin le h te m m e seuraavassa 

num e ro ssa. — Kuva: Teuvo Kanerva. 

Päiviä edeltä vissä ly h y is s ä sem 

inaareissa p o h d ita a n ru ko u sta ja 

m e d ita a tio ta , k a ris m a a ttis ta u u 

d is tu s ta , ro h keutta uuteen naisten 

ja m ie ste n yh te yte e n , tässä eläm ä 

-kam panjaa, p erhekirkon o le m u sta 

ja luovaa ra a m a ttu työ tä . J a o s to 

ty ö s k e n te ly n ja yh te iste n keskuste 

lu je n o h e lla k irkkopäivie n o h je l 

m assa on ju m a la n p a lve lu ksia , ru 

kous- ja m ie tis k e ly h e tk iä , ilta m e s 

su ja , sävelhartauksia ja ko n s e rtte 

ja. 

K irk k o p ä iv ille o dotetaan noin 

p u o lta to is ta tu h a tta osanotta ja a , 

m ukana lu k u is ia u lko m a isia k ris 

tillis te n k irk k o k u n tie n e d u sta jia . 

K irkkopäivie n yle is p u h e e n jo h ta jin a 

to im iv a t e konom i B irg itta Rantakari 

lu te rila is te n , k irk koherra Erkki 

P iiro in e n o rto d o k s ie n ja kom entaja 

Jarl W a h lströ m P e lastusarm eijan 

edustajana. 

K irkkopäivät avaa a rk k ip iis p a 

M ik k o Juva ja a v a ja isia edeltävässä 

ju m a la n p a lvelu ksessa Turun 

tu o m io k irk o s s a saarnaa a rk k ip iis 

pa M a rtti S im o jo k i. □ 

O PETU S M IN IS TERIÖ on m y ö n 

tä n y t T urun tu o m io k irk o n k o rja u s 

tö id e n n e u v o tte lu k u n n a n kä y ttö ö n 

4,2 m iljo o n a a m arkkaa k o rja u s tö i 

den ja tk a m is e k s i. L is ä v a ro ja ta rv i 

taan ja tk o s s a m m . m u s e o e s in e i 

den k o n s e rv o in titö ih in . 

SVEN S K A K u ltu rfo n d e n on 70- 

v u o tis ju h la n s a k u n n ia k s i ja k a n u t 

neljä ju h la v u o d e n p a lk in to a a rvo l 

taan 10 000 m arkkaa ja kaksi k u lttu 

u rip a lk in to a a rvolta a n 15 000 

m arkkaa. K u lttu u rip a lk in n o t m y ö n 

n e ttiin fil. t r i Carl J a k o b G ardberg 

ille ja to im itta ja H arry E lg ille . 

G a rd b e rg in tie te e llin e n ty ö s k e n te ly 

on k e s k itty n y t T u ru n lin n a n ja sen 

h is to ria n tu tk im is e e n .

Turun 700-vuotisjuhlien Messurevyy v. 1929: 

"Ei eletä täällä me surussa, 

kun ollaan Turussa" 

I Turun laulu 

T u ru n tu n n e tk o m u u k a la in e n , sä 

tie d ä tk ö paika n tään? 

T ä m ä p a ra tiis i o n m a in e n , M iss 

Ih a n a m p a a nään? 

N il e t: 

K y ll s n u u s t ka m a la s t ty k ä tä , tä y ty 

T u rk u n ii e t, et, 

M u n tle e n iit to is s i v a lla su rku , nil 

e t e t. 

T u o lla n äette vanhan L in n a n , Ml 

v u o s s a d a t s e is s y t on. 

T ä m ä paikka on uskonY im m an, 

T ä ll a s u u p i J o h a n s s o n .1) — N II 

e t... 

T äällä ru n o ile e K o s k e n n ie m i, Ja 

n ä e tte R u issalo n . 

A u ra jo e n ruskea lie m i, Se Ihanaa 

v e ttä on. — N ii e t... 

L u o kaa katseenne va ikka m in n e , 

N iin tu le e te it vasta h a n , 

T u o m io k irk k o ja to h to ri R in n e ;' 

M u u t m e rk it tään h is to ria n . — N il 

e t... 

T äällä is tu u p i k a p itu li, Ja h o v io i 

keus, 

K u u lu K akolan o n kova k u ri, Ja 

lä ä n in h a llitu s . — N ii e t... 

T ääll on y lio p p ila ita , J a k irkas tu o 

K u p ltta a , 

T äällä k u u lu ja p a ts a h a ita , Sä tu n 

n e tk o P uolalaa. — N ii e t... 

T äm ä p a la n u t m o n ta kertaa, Vaan 

u u d e k s i te h ty on. 

M is tä lö y d ä tte tä lle vertaa, Te 

p ä ä ltä tään m a a p a llo n . — N il e t... 

T ä ä llä m o n la a t tapaat te h ta a t, Ja 

va lta va n m u se o n . 

K o tiin ta k a is in jä lle e n k e h ta a t, Jo s 

n ä h n y t o o t k irja s to n . — N il e t.... 

T ä ä llä h a u s k a s ti m e s s u illa saat, 

J a ku lk e a T iv o liin . 

T ä ä llä T u ru n rie m u t sä ta saat, Ja 

k u u lu a Ilo is iin . — N il e t... 

N y t o n k u lu n u t v u o s is a d a t, S iit 

kun T u rku s e is s y t on. 

T ä ä llä k ie h u u n y t ju h la p a d a t, Ja 

k o rk e a lla rie m u on. 

N II e t: 

K y ll s n u u s t k a m a la s t ty k ä tä tä y ty 

T u rk u n il et et, 

M un tle e n iit to is s i v a lla s u rku nii 

e t e t. 

1) S illo in e n a rk k ip iis p a G ustav 

J o h a n s s o n 

2) J u h a n i R inne jo h ti T u o m io k irko 

n k o rja u s tö itä 

II Merimieslaulu 

M e rillä laivat kun ke in u va t, Tähdet 

ne k im m e ltä ä . 

M ie h e t ne k a n n e lla h e ilu vat, Ja 

h ilja a v ih e ltä ä : 

./. L aivam m e k ie rtä ä L iberiaan, 

S ip e ria a n , A m e rikan preeriaan. 

S aapuupi k e ske lle A tla n ttii, S uuntaapi 

s ie ltä se O tk a n ttiin . 

S ie lI e le tä ei s u ru ssa, ku n o llaan 

T u ru ssa. . / . 

K apte e n in edessä on k o m p a ssi, 

R o m m ilta löyhkää hän, 

H u u ta a hän n iin k u in yks s im p a n s 

si, L yö n y rk in pöytä h ä n . 

. / . Laivam m e k ie rtä ä jne. 

K o kki se k e ittä ä p i soppaansa, 

K a u h a lla s e k o itta a , 

M u is tu u p i m ie le h e n arm aansa, M i 

T u ru s o d o tta a . 

. / . Laivam m e k ie rtä ä ... 

T u ru s ta p o ik ia tu h a n s in M e rillä 

seilaavat, 

P iirtä v ä t kirje h e n k o tih in ja N äin 

he ke rto vat: 

. / . L aivam m e kie rtä ä ... 

Laivat kun lähte vä t T u ru sta , L iu 

kuvat saarten taa, 

S u m u s ire e n ik in se su ru s ta P ahasti 

ulvahtaa. 

. / . L aivam m e k ie rtä ä L iberiaan, 

S ip e ria a n , A m e rika n preeriaan, 

S aapuupi k e ske lle A n tla n ttii, 

S u u n ta a p i s ie ltä se O tk a n ttiin . 

S ie ll ele tä ei suru s s a , K un ollaan 

T u ru s s a ../. 

III Messulaulu 

S a isko ta rjo ta n e id ille lim u n a a tia 

Sekä m y ö s k in pala fle ta a . 

V ielä enem m ä n Te s a a tte vaatia 

Ehkä kahvia ja kretaa. 

N yt on m e s s u t, S ie llä h e ssu t, 

T y ttö re s s u t ku lkee k ä s ity s te n . 

S ie llä k u m m a t R ahasum m at 

S inä h u m m a a t J o u k o s s ystä vysten. 

S a isko ta rjo ta n e id ille s ilk k is a a lia , 

Se lä m m ittä ä n iin niskaa. 

T u o lla la valla p idetään baalia, 

S ie llä ja lk o ja ne viskaa. 

. / . N y t o n m e s s u t.. 

S a isko ta rjo ta n e id ille ka ru s e lliä , 

Sen v a u h ti v a lla n huum a a , 

S itte n ehkä p a ri k a ra m e lliä , 

Pari s u u k k o a n iin kuum aa. 

. / . N yt o n m e s s u t... 

S a is k o ta rjo ta n e id ille vähän lem 

peä 

Ja k ie to a käs kaulaan, 

K irjo itta n u t: V a le n tin (E n sio R islakki) 

S ä veltä n yt: V ä in ö R antanen (H els 

in g in T e a tte rio rk e s te rin k a p e llim 

e sta ri) 

O h ja n n u t: A ku K ä yh kö 

S ydän m u lla on perin hem peä, 

M ua h a lu tta a näin laulaa: 

. / . N yt on m e s s u t... 

T u le kanssani ty ttö n i m e s s u ile 

m aan, 

S ie ll s ilm ä s i sun lo ista a . 

T u le ju h lis ta n ä is tä ilo its e m a a n , 

S ie llä k a n ssam m e k a ik k to is ta a : 

N yt o n m e s s u t, S ie llä h e ssut, 

T y ttö re s s u t K u lkee k ä s ity s te n , 

S ie llä ku m m a t R a h asum m at 

Sinä h u m m a a t J o u k o s s ystä vysten. 

IV N aakkalaulu 

Naa, naa, naa ... O om m e n aakkoja 

M i k irk o n to rn is s a m akaa, 

N aa, naa, naa ... M e illä ta a kkoja 

On v u o s is a to je n takaa. 

N aa, naa, naa ... T u rku tä y ttä n y t 

On ju u ri s e itsem ä n sata a , 

N aa, naa, naa ... M e ille n ä y ttä n y t 

Se o m p i ih m e itte n tapaa. 

N aa, naa, naa ... M e n yt p e lkääm 

me, 

K un p a ljo n tä ä llä on väkee, 

Naa, naa, naa ... S iiv e t selkääm 

me 

M e o ta m m e , jo s jo k u näkee 

Naa, naa , naa ... K uka naakkoja 

P o is k irk o n to rn is ta ajaa, 

Naa, naa, naa ... M e illä ta a kkoja , 

M u t o vat vie lä ne vaja a ... 

V Ylioppilaslaulu 

O n e lo y lio p p ila a n , M i on to iv o 

m aan, 

N iin tä ynnä h u o lia , Ikäviä puolia , 

K un v iis a u s se pain a a , Ei tahdo 

saada lainaa, 

Ja p itä is tu lla virk a m ie s . 

. / . Der d ie das, O i y lio p p ila s , 

P yth a g o ra s, 

S urut ei ne ku u lu te ille , Ne k u u 

luu p ro fe s s o re ille , 

Elä nauraen, Elä laulaen. 

O n päässä y lio p p ila a n , M i on to i 

vo m aan, 

N iin p a ljo n tie to a , Väkevää ja 

m ie to a , 

Kun k u rs s ik irja t tu tk ii, Ja p ro fe s 

s o rit h u tk ii, 

Ja p itä is tu lla v irkam ie s. 

. / . D er d ie d a s ... 

O i K o s k e n n ie m i, J u v e liu s , M iss 

on v iis a u s , 

Oi n iitä k ie liä , V iis a h itte n m ie liä , 

Ha V äisälää ja Harvaa, Ne tu tk ii 

jo k a karvaa, 

Ja p itä is tu lla virk a m ie s . 

. / . D er d ie das jn e . 

N A A N T A L I 21. 1. 1979 

UNTO A A R N IO 

K o tis e u tu p ä iv ie n o h je lm a ju l 

ka ista a n oheisena se lla ise n a , kun 

se o li v iim e is te ly v a ih e e s s a to u k o 

ku u ssa, jo n k a jä lk e e n tu lle e t m ahd 

o llis e t m u u to k s e t ilm e n e vät p ä i 

vien k ä s io h je lm is ta ja tie d o tte is ta 

päiväle h d issä. 

IKITUURI KO KO US- JA 

M A JO ITUSP AIKK ANA 

K o tis e u tu p ä iv ille ennakkoon ilm 

o itta u tu n e ille on varattu h u o 

neet, m u tta jo k in m äärä voidaan 

v ielä varata ko k o u s p a ik a lla ilm o itta 

u tu v ille . K o n g re s s ih o te llis s a 

m aksaa 1 hengen h u one 130 m k 

ja 2 hengen h u one 170 m k. Kesäh 

o te llip u o le lla h in n a t ovat vastaavasti 

69 m k ja 99 m k sekä perheh 

uoneet 150 m k. H in to ih in s is ä l 

tyy a a m ia in e n , sa u n a -u in ti ja palv 

e lu p a lk k io . 

K a ikki a lla m a in itta v a t y h te is k o 

k o u kse t p idetään suure ssa Arenah 

a llis s a ja p ie n e m m ä t k o koukset 

s o p im u k s e n m ukaan ta lo n m uissa 

h u o n e is to is s a . 

TO IM ISTO JA 

NÄYTTELY 

K o tis e u tu p ä iv ie n ilm o itta u tu m is - 

to im is to , jo s s a päivien erila iset 

tie d o t, o h je lm a t ja m ate ria a li a n 

netaan ja jaeta a n , on h o te llin alakerrassa. 

T o im is to on avoinna 

p e rja n ta in a 29. 6. k lo 10— 20, 

lauanta in a 30. 6. k lo 8 — 20 ja s u n 

n u n ta in a 1. 7. k lo 8 — 18. 

T u rku-seura asetta a e s ille T u r 

kua koskevaa n ä y tte ly a in e is to a ja 

jä rje stä ä m y y n tip is te e n T u rku-a i- 

h e is illa a rtik k e le illa . 

Päivien ohjelma 

P e rjantaina 29. 6.: 

10— 20 Ilm o itta u tu m in e n Ik itu u ris 

sa 

12— 18 V a lta k irjo je n ta rk is tu s 

11.30 Lounas 

12.15 K a u p u n k ik ie rto a je lu t alkavat, 

lä h d ö t 15 m in . vä le in , ku k in retki 

kestää 1,5 t. 

12.30 K o tis e u tu liito n lip u n naulaus 

A u ro ra -s a lis s a 

TURKU-ABO 

7 5 0 

MERI — TYÖ — KULTTUURI 

XXXI VALTAKUNNALLISET 

KOTISEUTUPÄIVÄT TURUSSA 

29. 6.— 1. 7. 1979 

HAVET — ARBETET — KULTUREN 

DE XXXI RIKSOMFATTANDE 

HEMBYQDSDAQARNA I ABO 

■ Valtakunnalliset kotiseutupäivät järjestetään tänä vuonna 

31. kerran, kun perustam ispäivät Forssassa lasketaan ensim 

m äisiksi. Vuonna 1949 perustettu Suom en K o tiseutu liitto 

täyttää nyt 30 vuotta ja viettää juhlapäiviään Turussa 

29. 6 . - 1 . 7. 1979. 

13— 14.30 Tervehdysten vasta a n o t 

to A uro ra -salissa 

A vaja isju h la 

15.00 A lk u s o itto , T urun V aruskunta 

s o itto k u n ta , jo h t. m u s iik k ik a p - 

te e n ilu u tn a n tti Esko J u u ri. A vauspuhe, 

rehtori O lli V uorin e n . K o tiseutupäivien 

v ie s ti saapuu Lahdesta. 

K uoro la u lu a , T urun P o liis i- 

la u la ja t, jo h t. Teuvo Sahla. J u h 

laesitelm ä, aiheena päivien tu n n u s 

"M e ri — työ — k u lttu u ri", prof. 

Erkki A sp. L iik u n ta e s ity s , Lahjan 

T y tö t. T urun kaupungin tervehdys, 

ka u p u n g in valtu u sto n p u h e e n jo h ta 

ja H e ikki L ö y tty n ie m i. V a rsin a issu 

o m a la iste n laulu. 

17.00 Päivällinen 

SUOM EN KO TISEUTULIITON 

30-VUOTISJUHLAKOKOUS 

19.00 A lk u s o itto , T urun V P K :n 

s o itto k u n ta , jo h t. E rik W ik s trö m . 

Puhe lip u lle , s o sia a lin e u vos Y rjö 

Vasam a ja sen jälkeen lip u n v ih k i 

m inen. K o tis e u tu liito n k u n n ia 

m erkkien ja ko. "K a s a re ik a ", A u ra 

lan ta n h u a ja t, ohj. A n ja Puranen. 

K u o ro la u lu a , S ekakuoro K u lku se t, 

jo h t. ka n tto ri Pekka Torham o. 

Täm än jälkeen vu o s ik o k o u s ja t 

kuu site n , e ttä k o tis e u tu y h d is ty s 

ten v a lits e m a t e d u s ta ja t pitävät 

sääntöm ääräisen v u o sikokouksen 

ja m u u t o s a n o tta ja t s iirty v ä t katsom 

aan a u d ito rio o n m u ltiv is io e s i- 

ty s tä ja Turku-elokuvaa. 

Lauantaina 30. 6.: 

8.00 A am iainen 

8.40 A lkavat koko päivän kestävät 

seuraavat bussi retket: retki 1 

"S uom en T urun s y n ty s ijo illa ” , re t 

ki 2 "H e n rik -p iis p a n ja la n jä ljillä ” , 

jo ka on sa m a lla Pyhän H e n rikin 

tie n T u rk u -K ö y liö avausm atka, retki 

3 "T u rku ja m e ri", retki 4 ” 7 

kirkon ju h la re itti" ja retki 5 "S ila k - 

kam a tka", jo ka su o rite ta a n m ääräosaltaan 

laivam atkana saaristo 

o n . 

Ennen re tkelle lä h tö ä a u to t suuntaavat 

K u p itta a lle , jo s s a klo 9 — 10 

on K u p itta a n lä h te e llä m u is to k iv e n 

pa lja s tu s ja Pyhän H e n rik in tie n 

a vausju h la . P u h u ja n a m a a n vilje 

lysn e u vos Eeri H y rk k ö . 

R e tkiryh m ä t p alaavat T u rku u n n. 

k lo 17. 

19.30 K o k o o n tu m in e n T urun lin 

nan v a lle ille . V a n h o je n ty k k ie n 

la u kaisem isen jä rje s tä ä A rm a 

Aboa. 

JU H LA ILLALLIN E N TU RUN 

LINNASSA 

20.00 R u o k a ilu n a ika n a ja lo p u ttu a 

o h je lm a s s a on m m . T u ru n m u rte i- 

set te rv e h d y k s e t, T u ru n lin n a n 

to n ttu -u k o n tu lo , tru b a d u u rim u - 

s iik k ia , b a le ttie s ity s , y k s in la u lu a , 

ta u s ta m u s iik k ia ym . 

H u o v it v a rtio iv a t s is ä ä n tu lo a ja 

k u k in saa esineen m u is to k s i ju h 

lasta. 

S u n n u n ta in a 1. 7.: 

8.00 A a m ia in e n 

8.30 L ä h tö b u s s e illa s a n k a rih a u 

d o ille 

9.00 K u n n ia n o s o itu s sa n ka rih a u 

d o illa ja tu tu s tu m in e n Y lö s n o u s e - 

m u s k a p p e liin . 

9.30 B u s s it lähte vä t h a u ta u sm a a n 

p o rtilta T u o m io k irk k o o n . 

10.00 J u h la ju m a la n p a lv e lu s T u o 

m io k irk o s s a ja sen p ä ä ty tty ä tu 

tu s tu m in e n u u d is te ttu u n k irk k o o n . 

12.30 Lounas Ik itu u ris s a 

14.00 B u s s ik u lje tu k s e t U rh e ilu 

p u is to o n . 

K O TISEU TU PÄIVIEN 

PÄ ÄJU HLA U R H E IL U 

PUISTOSSA 

14.40 L ip p u te rv e h d y s ja fa n fa a rit. 

A va u s s a n a t, T u ru n k a u p u n g in jo h 

ta ja V ä in ö J. L e in o , K u o ro la u lu a . 

L iik u n ta e s ity s , T u ru n N a is v o lm is - 

te lija in ja T u ru n U rh e ilu liito n ty 

tö t. V a ltio v a lla n te rv e h d y s , m aaherra 

Paavo A itio . P u h a llin m u s iik 

k ia , M aarian V P K :n s o itto k u n ta ,

• V a lta k u n n a llis te n k o tis e u tu p ä iv ie n p ä ä ju h la s s a T urun u rh e ilu p u is to s s a 

1. 7. 1979 n ähdään S uom en A u to m o b lilih is to ria llis e n K lu b in T u ru n K erhon 

jä rje s tä m ä v a n h o je n a u to je n k u lkue. 

K e rh o n N o u s ia is is s a s ija its e v a s s a ” A u to m u s e o L ip p a liite ris s ä ” on u seita 

a u to h a rv in a is u u k s ia , k u te n M ynäm ä e llä v a lm is te ttu K o rve n su u -m e rkkinen 

a u to vu o d e lta 1913 ja v ie lä va n h e m p i v. 1905 U S A :ssa v a lm is te ttu 

O rie n t-m e rk k in e n auto. L is ä k s i m o n e n la is ia F o rd e ja , C a d illa c , B u ick, 

H u p m o b ile jn e . Kuvassa N o u s ia is te n a u to m u s e o n h o ita ja ja kerhon p u 

h e e n jo h ta ja R eino K ro u vila C a d illa c in v. 1938 m a llin vieressä. 

A u to m u s e o on avoinna y le is ö lle k e s ä is in la u a n ta is in ja s u n n u n ta is in ilta 

p ä iv is in , m u tta sie llä voi käydä s o p im u k s e n m ukaan m u in a k in a ikoin a 

tie d u s te le m a lla p u h . 715 2 9 4 /K ro u v ila . — K uva: Ilm a ri R inne. 

jo h t. U n to R o sengren. Ju h la p u h e , 

o p e tu s n e u v o s V e ikko T a lvi. "M e rim 

iä h e tu le v a ” , ju o n ta a H arri 

M e la s n ie m i. V a n h o je n a u to je n 

e s itte ly . Karavaani lä h te e viem ään 

K o tis e u tu p ä iv ie n v ie s tiä T u ru sta 

Turku-seuran jäsenten 

ja turkulaisten huom ioon 

K o tis e u tu p ä iv ie n s u u riin y h te is - 

tila is u u k s iin void a a n o s a llis tu a , 

vaikka ei o s a llis tu v ira llis iin ja 

m a k s u llis iin tila is u u k s iin . 

L a u a n ta in a 30. 6. k e llo 9.00 on 

K u p itta a n lä h te e llä ju h la . 

S u n n u n ta in a 1. 7. k e llo 14.30 on 

s u u ri u lk o ilm a ju h la T u ru n u rh e ilu 

p u is to s s a . Tähän m a k s u tto m a a n 

tila is u u te e n to iv o ta a n tu rk u la is te n 

o s a llis tu v a n s a n k o in jo u k o in . 

S u n n u n ta in a k lo 10.00 T u o m io 

k irk o s s a p id e ttä vään ju h la ju m a la n 

pa lve lu kse e n ovat n iin ik ä ä n ka ik k i 

te rv e tu lle ita . T äällä k u u lla a n m yös 

k irk o n e s itte ly . 

T u rk u -s e u ra n jä s e n e t ja m u u t 

p a ik a llis e t h e n k ilö t, jo tk a haluavat 

o s a llis tu a re tk ille , v o iv a t s u o ritta a 

tie d u s te lu n e n n a k k o o n M a a kunta 

liito n to im is to o n , p ä ä s ih te e ri T auno 

S u o m is e lle , puh. 10 368. 

Ik itu u rin A re n a -h a llin o h je lm a llis 

iin tila is u u k s iin m a h tu n e e m yös 

jo k in m äärä T u rk u -s e u ra n jä seniä , 

jo tk a e iv ä t o le v a rs in a is ia k o k o u 

s e d u s ta jia . 

T u ru n k o tis e u tu p ä iv iä koskeviin 

tie d u s te lu ih in vastaa p u h e lim its e 

M a a k u n ta liito n to im is to , puh. 

10 368 ja m y ö s T u rk u -s e u ra n to i- 

M ik k e liin . T a n h u e s ity s , T urun 

K a n s a n ta n s s in Y stä vät. P äätössanat, 

K o tis e u tu liito n h a llitu k s e n 

p u h e e n jo h ta ja V ä in ö R yyppö. 

M a a m m e -la u lu , 

y le is ö . 

s o itto k u n ta ja 

m in n a n jo h ta ja , asesso 

R inne, puh. 382 596. □ 

Suomen 

Kotiseutuliitto 

30-vuotias 

E n s im m ä in e n nykyaikain e n 

K o tis e u tu ta lo , Lounais-H ä m e e n 

u lja s P irtti, o li se m e rkittä vä p aikka, 

jo s s a 2 5 . - 2 6 . 5. 1949 la u s u t 

tiin S u o m e n K o tis e u tu liito n s y n ty 

sanat. T a lo n p o ik a is k u lttu u ris ä ä tiö , 

ja sen tu lis ie lu in e n p u h e e n jo h ta ja , 

p ro f. E sko A a lto n e n , o li se Prim 

u s -m o to r, jo k a lu k i lä h tö lo its u t. 

Läsnä o li 38 e ri y h d is ty k s e s tä 80 

o sa n o tta ja a . 

K o k o u s p a ik k a s ija its i k a u n iin 

S a a re n p u is to n k e ske llä Pyhäjärven 

ra n n a lla . E rik o is la a tu is e n kom ean 

P irtin te ra s s illa o li vanhat m ylly 

n k iv e t p ö y tin ä ja k o k o u s sa a tiin 

p itä ä k a u n iin kevätsään v a llite ssa . 

L iitto p ä ä te ttiin y k s im ie lis e s ti 

perustaa. P e ru s ta m is k irja n a lle k irjo 

ittiv a t E te lä -P o h ja n m a a n M aak 

u n ta liitto , n im e n k irjo itta ja n a 

m a a n vilje lysn e u vo s J a lm a ri Lahd 

e n suo, S uom en N u o ris o n L iitto , 

n im e n k irjo itta ja n a e v .lu u tn . Y rjö 

V asam a ja H ausjärven K o tis e u 

tu y h d is ty s , n im e n k irjo itta ja n a to i 

m in n a n jo h ta ja Ilm a ri R inne. 

P rof. E sko A a lto n e n , s itte m m in 

T urun y lio p is to s s a , e v .lu u tn . Y rjö 

V asam a, a ikoin a a n P o rin R ykm entis 

s ä ja to im in n a n jo h ta ja Ilm a ri 

R inne, T urun A u ra la n n u o ris o ty ö n 

p e ru sta ja ja jo h ta ja , o liv a t tu rk u 

la is in a K o tis e u tu liitto a p e ru sta 

m assa. O n s iis p e ru s te ltu a , että 

ko tis e u tu p ä iv ä t 30 vu o tta m yöh 

e m m in jä rje s te tä ä n ju u ri T urussa. 

K o tis e u tu liito n h a llitu k s e e n valittiin 

e d e llä m a in ittu je n kolm e n lisäksi 

p ro f. M . H aavio, p ro f. E ino 

J u tik k a la , p ro f. K u sta a V ilk u n a , tri 

T oivo V uorela, m a is te ri H ulda 

• Tässä L o u n a is-H ä m e e n K o tis e u tu p irtis s ä la u s u ttiin S u o m e n K o tis e u tu - 

liito n s y n ty s a n a t ja a lle k irjo ite ttiin p e ru s ta m is a s ia k irja t vuonna 1949. P irtti 

s ija its e e Saaren k a n s a n p u is to s s a T a m m elassa P yhäjärven ra n n a lla . 

Pyhän 

Henrikin 

muistokivi 

Kupittaalle 

■ T u ru n ka u p u n g in 750- 

ju h la v u o te e n liitty e n Turun 

K u p itta a lle p ystyte tä ä n 

Pyhän H e n rik in m u is to k iv i, 

jo k a lu o v u te ta a n k a u p u n g ille 

T urussa 29. 6. — 1. 7. 1979 

jä rje s te ttä v ie n v a lta k u n n a l 

lis te n k o tis e u tu p ä iv ie n y h 

teyd e ssä. 

M u is to k iv ih a n k k e e n takana on 

T urun H is to ria llin e n Y h d is ty s ja 

T urku-seura, A b o -s a m fu n d e t. 

M u isto kive ä varten k e rä ttiin jo ennen 

I m a a ilm a n so ta a kansalaiskeräyksenä 

ns. K u p itta a n rahasto, 

m u tta hanke jä i to te u tta m a tta . 

R ahaston varat ovat o lle e t Turun 

H is to ria llis e n Y h d is ty k s e n h a llin 

nassa. 

K u p itta a n lähteen lä h e lle s ijo i 

te tta va m u is to k iv i o n s u u ri lu o n 

n o n k iv i, jo n k a p in ta a n kaiverretaan 

T u ru sta lähtevän re itin kulku. 

Kiven kylkeen k iin n ite tä ä n in fo r- 

m a a tio k ilp i. K ivi k o ro s ta a T urun 

m e rk ity s tä S uom en lä n tis te n y h 

te yksie n a lk u p is te e n ä . □ 

K o n ttu ri, m a is te ri A . E skola, kunn 

a llis n e u v o s A. J u tila , to im itta ja 

P. R aukko, op. E ino Is o h a n n i, to i 

m in n a n jo h ta ja H. P ä kkilä , ta lo u s 

p ä ä llik k ö V. H e ik k ilä ja op. M arja 

tta S a n tti. 

K u lu n e id e n 30 vuoden aikana 

K o tis e u tu liito n ty ö ja to im in ta on 

o s o itta u tu n u t e rittä in h e d e lm ä lliseksi 

ja tu lo k s ia tu o tta v a k s i. Jo 

se, e ttä y li 400 y h d is ty s tä ja y h 

te is ö jä s e n tä sekä su u ri jo u k k o y k 

s ity is iä h e n k ilö itä , o n m ukana, 

o s o itta a to im in n a n ta rp e e llis u u 

den. T u o 30 vu o tta on to im in n a llisesti 

ja a a tte e llis e s ti m e rkin n yt 

m a a lle m m e s u u rta ja arvokasta. 

S e lo stu s k y m m e n is tä va lta ku n n a l 

lis is ta k o tis e u tu p ä iv is tä , sa d o ista 

k u rsseista , uuden ko tis e u d u llis e n 

näkem yksen tu o m a t sadat k o tis 

e u tu m u s e o t, m a is e m a h o id o llis e t 

to im e n p ite e t, seudun v iih ty is y y d e n 

lisä ä m ise t, S uom en kansan arvokkaiden 

p e rin te id e n nousu ja tu 

h annet m u u t to im e n p ite e t eivät 

ole tä ssä lyhyessä katsauksessa 

e s iin tu o ta v is s a . 

T u rku-seura , A b o -s a m fu n d e t ry, 

yhtenä jä senseura n a v a lta k u n n a llisessa 

k o tis e u tu liito s s a , tekee 

kunnia a K o tis e u tu liito n ty ö lle ja 

to iv o o , liito n aikanaan peru sta n e i 

den n ä kem yksen m u k a is e s ti, e d e l 

leen ra kkautta isä n m a a n palveluke 

n tä llä ja K o rke im m a n s iu n a u sta 

arvokkaassa te h tä vä ssä . 


asessori 

T u rku-seura n to im in n a n jo h ta ja 

K o tis e u tu liito n p erustajajäsen 

Kaskujen keruu kilpailuna 

päätöksessä — keräystä 

kuitenkin jatketaan 

"Se o J o h a n ssoni hevone, ku 

p u h u ” , "Lähel L in n a fä ltti” ja 

” J u n tta p u lla t seila s alas jo k k e ". 

T ä lla is ia n im ie h d o tu k s ia tu li k o l 

m a tta kaskukirjaa valm iste le va lle 

Turku-seuran k a s k u to im ik u n n a lle . 

Y hteensä saatiin kokoon lähes 

1 000 kaskua ja kaskun lähettäjiä 

o li 75. K a s k u to im ik u n n a n , joka 

jatkaa to im in ta a n s a , p u h e e n jo h ta 

jana on asessori H e ikki W in te r ja 

jä senin ä in te n d e n tti E rik Bergh, 

kouluneuvos A llan T. K o skim ie s, 

to im itta ja E ino L e h tin e n , in s in ö ö ri 

Pekka N iem i ja asessori Ilm ari 

Rinne. 

Kun n im im e rk e illä va ru ste tu t 

kirje k u o re t a v a ttiin , o li koossa 

m onenla ista ja yllä ttä vääkin te kstiä 

. K askuja lähettä n e issä o li 83- 

v u otiaasta vanhuksesta alkaen 

p ro fe ssore ita ja m u ita "ko va st opp 

in e it" sekä entin e n tu rkula in e n 

lantakuorm an ku lje tta ja . K a s k u to i 

m iku n n a n lu e ttu a kaskut, Turkuseuran 

kahden a ikaisem m an kaskukirja 

n to im itta ja H arri K alpa tu 

tu s tu i k ilp a ilu n tu lo k s iin . 

K ilp a ilu s s a ke rty n y t kaskuaines 

ei ka sku to im iku n n a n m ie le stä riitä 

hyvän kaskukirja n aika a n saam i 

se ksi. Tästä syystä nim enom aan 

kolm annen kaskukirja n ku s ta n ta 

m inen s iirty y tu o n n e m m a ksi. 

T osin hyvääkin a in e is to a o li runsaasti. 

N aurussasuin k a s k u to im i- 

kunta päätti ty ö n sä ka s k u k ilp a ilu n 

parissa. 

K ilp a ilu a in e is to n a rvostelussa 

h u o m io itiin sekä kaskujen runsaus 

että m ie le kkyys ja ennen kaikkea 

tu rk u la is u u s . S iitä h ä n o li kyse, 

s illä k a sku ilu sinänsä ei ku u lu n u t 

k ilp a ilu u n . T o d e tta ko o n , e ttä aivan 

e rin o m a isia kaskuja o li m onella 

s e lla is e lla , jo ka o li lä h e ttä n yt k ilpailuun 

vain 1 — 5 kaskua, jo tk a 

ovat ju lk a is u k e lp o is ia uudessa 

kasku kirja ssa . L o pussa ju lkaista va 

p a lk ittu je n lu e tte lo on s iis o s a n o t 

ta jie n kärkipäästä. S iitä on poissa 

y li 60 h e n kilö n im e ä ja m yö skin 

ne, jo tk a eivät h a lunneet o s a llis 

tu a k ilp a ilu u n , vaikka lähettivät 

kaskuja. 

P a lk in n o t jaetaan to rs ta in a kesäkuun 

28 p:nä k e llo 15.00 W äinö 

A a lto sen m useon kahviossa jä r 

je ste ttä vässä tila is u u d e s s a . T u n tia 

a ik a is e m m in S uom en Turku — 

A bo, vår stad -le h d e llä on sa m a s 

sa paikassa ka h v itila is u u s . 

K a s k u k ilp a ilu n tu lo k s e t: 

1) to im itta ja E ino L e h tin e n 228 

kaskua, 2) vara tu o m a ri Tauno 

Ceder 83 kaskua, 3) rouva Rauha 

Jarkka 47 kaskua. Edelleen p a lk ittiin 

46— 22 kaskua lähettäneet 

seuraavat seitsem än henkilöä: 

A d o lf A ch re n , H elvi H e la n ko, O ssi 

La a p o tti, S. P. L ilje q v is t, M a rtti 

R atu, H j. S u o m in e n ja V ä in ö S u o 

m inen. K a ikkie n o s a n o tta jie n kesken 

a rvotu n p a lk in n o n saivat Lauri 

Laaksonen ja H e lm i L e h to n e n . 

K a s k u k ilp a ilu a ei enää ja tk e ta , 

m u tta k o ska ka s k u k o k o e lm a a tä y 

d e nnetään, lu k ijo ilta m m e ote ta a n 

edelleen vastaan hyviä tu rk u la is iin 

ja T u rkuun liitty v iä ka sku ja , jo ita 

m yös to iv o m m e saavam m e, jo tta 

kolm a n n e n k a s k u k irja n ju lk a is e m i 

selle o lis i riittä v ä t p e ru s te lu t. 

S uom en T u ru n seuraavassa n u 

m erossa pala a m m e k a s k u k ilp a i- 

luun. □ 

Lasten 

liikennekaupunki 

avattiin 

IL M A R I RIN N E 

■ A u to k lu b ln T u ru n o s a sto 

ra ke n n u tti 1930-lu vulla L a s 

ten liik e n n e k a u p u n g ln 

K u p itta a n p u is to o n . T o im in 

ta o li p itk ä n a ikaa p y s ä h 

d y k s is s ä ja a lu e ra p p e u tu i. 

T urun k a u p u n g in lapsen 

vuoden to im ik u n ta e s itti 

k a u p u n g ille liik e n n e k a u p u n - 

g in a v a a m ista . E s ity s jo h ti 

m yö n te ise e n tu lo k s e e n . 

M onen vuoden ta u o n jälkeen 

lasten liik e n n e k a u p u n k i K u p itta a n 

p u is to s s a a v a ttiin la u a n ta in a 

19. 5. 1979. T urun ka u p u n g in ju h 

la vuonna ja k a n s a in v ä lis e n lapsen 

vuonna la p set s a ivat o m a n liik e n - 

n e ka u p u n kin sa . L a ste n k ä y te ttä 

v is s ä on 16 u u tta p o lk u p y ö rä ä ja 2 

p o lk u a u to a . A v a ja is is s a T u ru n 

ka u p u n g in k o u lu la is s o itto k u n ta 

h u o le h ti m u s iik is ta . L a p s illa oli 

m yös tila is u u s tu tu s tu a oikeaan 

p a lo a u to o n . E ikä lim sa a ka a n o ltu 

u n o h d e ttu . □

Edwin L. Lydén 

TU R K U LA IS E N ta id e m a a la ri 

E d w in L y d é n in s y n ty m ä s tä tu li 

h u h tik u u n 19. päivänä kulu n e e ksi 

100 v u o tta . Lydén s y n ty i L a itila s s a 

19. 4. 1879 ja k u o li T urussa 

3 . 3. 1956. R iittä v ä n p itk ä s tä a ikap 

e rs p e k tiiv is tä h u o lim a tta L yd é n in 

a sem a ta ite e s s a m m e on jä ä n yt 

m o n e s s a su h te e ssa k iis ta n a la is e k 

s i. P a rh a ite n hänet tu n n e ta a n te o 

re e tik k o n a ja ta id e a rv o s te lija n a , 

jo k a tu lis ie lu is e s ti p u o lu s ti 1920- 

ja 3 0 -lu v u lla m o d e rn is tis ia ta id e - 

p y rk im y k s iä . S itä v a s to in hänen 

om a ta ite e n s a on jä ä n y t s u u re lta 

y le is ö ltä tu n te m a tto m a k s i. 

KUN m aam m e its e n ä is ty m is e n 

jä lk e e n p e rin te is e t k u lttu u riy h te y 

te m m e m u u h u n m aailm aan ka tke 

s iv a t, p y rittiin k u ite n k in T urussa 

v a lp p a a m m in k u in m u u a lla S u o 

m essa seuraam aan u u s im p ia euro 

o p p a la is ia ta id e v irta u k s ia . Pääas 

ia s s a ju u ri L y d é n in y m p ä rille 

m u o d o s tu i jo 1910-luvun lo p u lla 

ns. e n s im m ä in e n tu rk u la in e n m o 

d e rn is tin e n ta ite i li ja p o lv i. 

EDW IN Lydén ty ö s k e n te li p a its i 

ta id e m a a la rin a m yö s p iirtä jä n ä ja 

ku v itta ja n a . Hän a v u s ti nuore sta 

pitäen keskeis iä p ila le h tiä m m e sekä 

e rä itä s o s ia lis tis ia a ik a k a u s i- ja 

s a n o m a le h tiä . M y ö h e m m in hän 

a v u s ti p o liittis e s ti to is ta laitaa, 

k o k o o m u k s e n U u tta A uraa. Lisäksi 

Lydén h o iti n e ljä n v u o sikym m e n e n 

ajan k u vaam a ta id o n o p e tta ja n v irkaa 

T u ru n k la s s illis e s s a lyse o ssa 

a in a 1950-luvun lo p u lle a s ti. 

LYDEN IN ta ite e n k e ske istä osaa 

sä vyttä ä m ystin e n s y m b o lis m i. 

T o s in hänen n u o ru u d e n te o k s is - 

saan on h a vaitta vissa m yös ju g e n 

d in leim a a m a a k a n s a llis ro m a n tiik 

kaa. P in e lla n "P u n a ise n huoneen” - 

kerhon a ik o ih in 1910-lu vulla hän 

in n o s tu i m u o d in m u k a is e e n tä p lä - 

m a a laukseen ja to te u tti s ite n lähes 

u u s im p re s s io n is tis e s ti m m . 

M e llilä n kirk o n a ltta rita u lu n v. 

1912. L yd é n in p iirro s te h tä v ä t vas 

e m m is to le h d ille s u u n ta s iv a t ennen 

p itk ä ä ta ite ilija n h u o m io n realis 

tis iin ja y h te is k u n ta k riittis iin aih 

e is iin . 

V U O N N A 1919 ta p a h tu i v o im a k 

kain m u rro s L y d é n in ilm a is u s s a . 

S illo in hän m a tk u s ti entiseen 

o p is k e lu k a u p u n k iin s a , M ünchen 

iin , ja tu tu s tu i Paul Kleehen ja 

n äki Franz M arc in sekä V a ssily 

K a n d in s k y n ta id e tta . Lydén m aalasi 

its e tu o llo in S a ksa ssa keveitä 

e k s p re s s io n is tis ia akvarelleja, 

kunnes parin vu o d e n k u lu ttu a 

m u u tti ilm a is u n s a k u b is tis e k s i. 

V u o n n a 1927 hän sig n e e ra si erään 

m o n u m e n ta a lis im m is ta te o k s is 

taan, trip ty y k in "T u o n e la -G o lg a ta - 

S u n n u n ta i” . S am ana vuonna hän 

k ir jo itti ka ksi v o im a k a s ta ju lis tu s ta 

uuden ta ite e n p u o le s ta . "M a a la u s 

on e n si kertaa v ä re illä lu o m is ta . 

S iitä s y y s tä ei n y k y in e n ta id e ole 

su u n ta , vaan ta ite e n a lk u .” 

LY D E N IN syn ty m ä n 1 0 0-vuotispäivänä, 

on s e lv ä s ti h avaittavissa 

m ite n m ä ä rä tie to is e n u u tta su u n 

taa luovaa L y d é n in ta id e on o llu t. 

Hänen lu o m a lle e n m o d e rn is tis e lle 

p e ru s ta lle on n u o re m p ie n ta ite ilija 

p o lv ie n o llu t h e lp o m p a a rakentaa 

e d elleen u u d is tu v a a k u v a ta ite e llis 

ta ilm a is u a . 

☆ 

TA ID EM A A LA R I 

ED W IN L. LYDEN 

1879— 1979 

R A IM O AAR R A S 

Luostarinmäellä 

mummot käy 

HÄ VIÄVÄÄ TURKUA 

Luostarinm äellä m um m ot käy, 

m um m ot käy tupihinsa. 

Aurinko taivaalla läm m ittää 

kukkaa ja lehteä herättää, 

alkavi jällehen kesä. 

Uusi jo nurmi kohoaa 

voi sua vanhaa m um m oa 

kuin sydän hypähtääpi 

nähdessä uutta vihreää. 

Aurinko taivaalla 

säteitä luo, 

arm aim m an valon 

se m um m oille suo, 

ikkuna kim m eltääpi. 

M um m on poskelta kyyneleen 

kuivasi läm pö sen. 

M inne m um m o niin kiirehtää 

oishan aika jo levähtää, 

sormet sukkaa vain kutoo—. 

Aatos kaukainen ajan taa 

lapsuuskentille 

lentää vaan — 

m um m o m enneitä m uistaa — 

Päivä toisehen 

näin nyt saa, 

täytyy iltaa vain odottaa 

sumu silm ät taas täyttää 

kudin polvelle valahtaa — 

T urun T a id e m u seo k u n n io itti 

E dw in L. L y d é n in s y n ty m ä n 100- 

v u o tis m u is to a jä rje s tä m ä llä hänen 

p iiru s tu s te n s a n ä y tte ly n , jo k a o li 

e s illä h u h tik u u n a ja n . O sa te o k 

s is ta o li m u se o n k o k o e lm is ta , osa 

sa a tiin la in a ksi ta ite ilija n o m a is ilta 

ja y k s ity is iltä k e rä ilijö iltä . N ä ytte ly 

k o o s tu i m a alausten lu o n n o k s is ta , 

s o m m ite lm is ta , h e n k ilö - ja ta ite ilija 

k u v is ta , v u o s ilta 1898— 1952. 

M ukana o li m m . ta ite ilija n tie ttä 

v ä sti e n s im m ä in e n a b s tra k ti te o s, 

vu o d e lta 1919. 

T a ite ilija n s y n ty m ä n 100-vuotispäivänä 

19. 4. 1979 k e llo 19 lään 

in ta ite ilija Raim o Aarras e s ite l 

m ö i T u ru n T a id e m u se o ssa h e ija s 

tu s k u v in E d w in L. L yd é n in ta i 

te e sta . □ 

• Edwin L. Lydén: ” Kirkkoonm e- 

non aikaan” , vesivärim aalaus vuodelta 

1921 (Turun Taidem useo). 

Tässä kubistisessa som m itelm assa 

taiteilija on pyrkinyt havainnollistam 

aan kirkonkellojen kumua 

viivoin ja värein. 

m um m o kahvia keittää, 

ilta-aurinko ikkunaan 

säteen viim eisen heittää. 

Paista aurinko 

arm ahin, 

läm m itä m um m on tupaa, 

m um m o m atkalle 

lähdössä on 

tullessa Luojan lupa. 

Syksy puistoissa vinkuilee 

oksat, lehdet pois putoo, 

m um m on tuli vain tuikkailee 

m um m o tupansa lukitsee 

tuuli puistossa vinhuu. 

Aika uusi kun ennättäy 

vuodet uusihin vaihtuu 

m um m ojen majoja 

enää ei näy, 

Luostarinm äellä 

m um m ot ei käy 

enää tupihinsa. 

KO N R A D PAASIO 

(XX y le is e lle ka n sa ko u lu ko ko u k- 

s e lle T u ru ssa kesäkuun 13, 14 ja 

15 p :n ä 1929). 

• Näkymä Turun Luostarinm äeltä. — Kuva: Teuvo Kanerva. 

Turku 

tanhusi 

juhlavuoden 

merkeissä 

■ Turkulaiset kansantanssijärjestöt 

järjestivät Turun 

750-vuotisjuhlien merkeissä 

kaksi kansantanssinäytöstä 

sunnuntaina 29. 4. 1979 

Turun konserttisalissa. Yli 

300 kansallispukuista tanhuajaa, 

joukossa lapsiakin, 

osallistui esityksiin. Konserttisali 

täyttyi kum m assakin 

näytöksessä yleisöstä, 

joka runsain suosionosoituksin 

palkitsi värikkäät ja 

taidokkaat esitykset. 

N ä y tö k s iin o s a llis tu iv a t A urala, 

A rb e te ts V änner, O ta k t, S am pan 

K a n s a n ta n ssiryhm ä , T u ru n K a rja 

la iset, T urun K iik u rit, T u ru n P urp 

u rit, T urun R ientävä, T u ru n U usi 

K a rja la isseura ja T u ru n K ansanta 

n s s in Y stävät. N ä y tö s k o o s tu i 

su o m a la is is ta , s u o m e n ru o ts a la i 

sis ta ja e e s tilä is is tä k a n s a n ta n s 

seista ja ta n h u is ta . K o n s e rttis a lin 

yläaulaan jä rje s te ty s s ä n ä y tte ly s s ä 

n ä y tö k s e t jä rje s tä n e e t ry h m ä t e s itte 

liv ä t to im in ta a n s a . 

K a n santa n ssie n h a rra s tu s on 

v iim e vu o sie n a ikana tu n tu v a s ti 

n o u s s u t ja on a le ttu y m m ä rtä ä 

s u o m a la is te n ka n s a n ta n s s ie n arvo 

ka n s a in v ä lis e s tik in . E rity is e s ti 

T urun K a n sa n ta n ssin Y stä vä t ja 

T urun K iik u rit o vat jo m o n ie n v u o 

sien a ikana s u o ritta n e e t e s iin ty 

m is m a tk o ja m yös u lk o m a ille . □

Willy Baer — 

en bortglömd åbokonstnär 

• En vas i driven koppar med 

Kalevala-m otlv i jugendutform lng. 

■ När man vid grundreparationema i gamla Hamburger Börs avlägsnade bräder och säckväv som 

hade täckt väggarna i stora restaurangsalen återupptäcktes flera vackra fönster i typisk jugendstil 

med välbevarade glasmålningar av konstnären Willy B a e r . Och vem annan än just Willy Baer 

skulle i seklets början ha försett ett hus i Åbo med konstförglasningar? Fönster med hans signatur 

finner vi främst i Mikaelskyrkan, men också i Helsingfors’ bank och i många privata hus, både 

rivna och till våra dagar bevarade. 

Vem va r då W illy Baer? H an var 

en ty s k d e k o ra tio n s m å la re och 

k o n s tn ä r som e fte r en m ycket 

g ru n d lig u tb ild n in g i s itt h em land 

v ille se sig o m och fö ljd e en inb 

ju d a n och u p p m a n in g a tt kom m a 

t ill F in la n d . H är s lo g han sig fö rs t 

n er i T a m m e rfo rs i s lu te t av 1890- 

ta le t o ch fic k m ånga privata bes 

tä lln in g a r, m en o c k s å d ekorativa 

a rb e te n när B jö rn e b o rg s kyrka 

resta u re ra d e s. 1899— 1900 fo rts a t 

te han s in a s tu d ie r vid K ö n ig lic h e 

K u n s ts c h u le i B e rlin , m en å te r 

vände t ill F in la n d fö r a tt arbeta 

vid S V u o rio s a te ljé i H e ls in g fo rs . 

1901 u tfö rd e han g la s m å ln in g a r 

fö r P a landerska h u set i T a m m e r 

fo rs o ch 1904 fö r W asa bank i 

Vasa, e tt av hans v ik tig a s te a rbete 

n . 1901 fin n e r vi h o n o m som lärare 

i o rn a m e n tik och lin ja lritn in g 

i H a n tv e rk s s k o la n i Å b o och som 

e xtra lä ra re i In d u s tris k o la n . 1904 

blev han o ckså lärare i högre o r 

n a m e n tte c k n in g o c h m å ln in g i 

H a n tve rkssko la n . 

W illy B aer fö rd e n o g g ra n n d a g 

bok över sin a a rb e te n o ch g jorde 

o ta lig a skis s e r. M en han var in te 

e n d a st g la sm å la re o ch fra m s tå e n 

de m e ta llk o n s tn ä r. Han m ålade 

o c k s å la n d ska p och p o rträ tt, i s to r 

u ts trä c k n in g även s jä lv p o rträ tt. 

• Fru Inge Lydecken, d otter till 

W illy Baer, i sitt hem med ett urval 

teckningar av konstnären. 

• W illy Baer gjorde om kring 300 

självporträtt — här är ett av de 

bästa. 

A tt s y s te m a tis k t o rd n a upp och 

k a ta lo g is e ra hans k o n s tn ä rlig a 

kvarlå te n skap vore en u p p g ift fö r 

fa ckm a n n e n o ch ko n s tfo rs k a re n , 

säger W illy B aers d o tte r, m u s ik lä 

rarinnan Inge Lydecken i Abo. 

O ch d e t kan m an h å lla med henne 

om . 

— F ar var o tro lig t m å n g s id ig . 

U tåt ä r han i våra dagar huvuds 

a k lig e n känd fö r s in a k o n s tfö r 

g la s n in g a r o ch b lo m s te rm å ln in g a r. 

M en i verkstaden — som länge 

fanns i h ö rn h u se t S lo tts g a ta n - 

K ris tin e g a ta n — g jo rd e han utkast 

och m o d e lle r åt g u ld s m e d e r, m ö 

b e lm ä sta re o ch o fta o c k s å fö r 

m ors h a n d a rb e tsa ffä r, d ä r sta d e n s 

fru a r fö re fö rs ta v ä rld s k rig e t köpte 

b l.a . sin a gard in e r. 

KALEVALA INSPIR ERADE 

— J u g e n d tid e n s k o n s t i F inland 

var ju o fta s ta rk t in spire ra d av 

Kalevala. O ckså far var m ycket 

fa scin e ra d och to g sta rka in tryck 

bl.a . av L e m m in k ä in e n s öde. Han 

hör fö lja k tlig e n t ill dem som har 

illu s tre ra t n a tio n a le p o s e t. Den 

fin s k a ra ksta m m a d e furan är e tt 

m o tiv som å te rko m m e r, och den 

var m o tiv e t o c k s å i de k y rk fö n s te r 

i M ikaelskyrkan som fö rs tö rd e s i 

k rig e ts b o m b a rd e m a n g . B land 

d juren var ekorren o ch ugglan, 

men o ckså v ä x tm o tiv hans fa v o riter, 

säger Inge L ydecken. 

Ju g e n d o ch n a tio n a lro m a n tik 

var in tim t sam m anvävda hos oss 

och o fta svåra a tt s k ilja åt. Den 

tid e n rita d e a rk ite k te rn a o fta in te 

endast h u set uta n o c k s å fa st och 

lö s in re d n in g , m ö b le r, arm aturer 

och te x tilie r — e lle r de sam arbetade 

m ed fra m s tå e n d e konstnärer, 

som i fa lle t W illy Baer. 

Han u tfö rd e k o n s tfö rg la s n in g a r 

fö r Lars S o n cks M ika e lskyrka , 

G u sta f N y s trö m s K o n s tm u s e u m , i 

M e to d is tk y rk a n vid H antverkarega- 

• Dessa fönster med konstförglasningar 

av W illy Baer i Ham burger 

Börs’ stora sal blottades vid 

restaurationsarbetena i huset. 

tan, i H a n d e ls in s titu te t vid Auragatan. 

K onstm u seets g la s m å ln in 

gar i ta ke t blev o ckså de e tt o ffe r 

fö r krig e t. 

Verk av W illy Baer fin n e r vi v i 

dare i H am burger B ö rs, i S perrhakeska 

huset (nu h u sh å llssko la n ) i 

Fredsgatans ända, i de av F ritjo f 

S tra n d e ll ritade bostadshusen 

A lb a tro s s , H jorten o ch P antern, i 

Pås- o ch k u vertfa b rikens k o n to rs 

hus, då ko n s u l N y lu n d s p rivata 

vånin g . 

— F ar hade en m ycke t sta rk 

s jä lv k ritik , och han var b l.a . besviken 

på g la s m å ln in g a rn a i 

M ika e lskyrka n . G la se t hade valts 

på basen av sm å, bara c e n tim e 

te rs to ra p ro v b ita r som inte ku n d e 

ge ens hans e rfarna öga den rätta 

u p p fa ttn in g e n av de s lu tlig a fä r 

g erna i den fä rd ig a k o n s tfö rg la s - 

n in g e n . ” Vi b o rd e ha fa rit ner till 

Bayern fö r a tt fö lja m ed a rb e te t” , 

sade han e fte rå t t ill sin a m edarbetare. 

F ar ty c k te a tt m å ln in g a rn a 

blev a lltfö r b leka o ch u ttry c k s lö s a . 

V id en e ldsvåda i a te ljé n år 

1906 fö rs tö rd e s ritn in g a r o ch u t 

kast o ch a n te c k n in g a r t ill k y rk 

fö n s tre n , vilk a sä kert hade k u n n a t 

intressera senare g e n e ra tio n e r. 

Det e n d a som fin n s kvar ä r en liten 

a n te c k n in g s b o k frå n åren 

1901— 1904 som fru Lydecken 

fö rs t n y lig e n h a r h itta t, o ch i den 

fin n s fa k tis k t några u tk a s t t ill 

kyrkfö n stre n o c h t ill fö n s tre n i 

H a m b u rg e r Börs. 

W illy Baers la n d s k a p s m å ln in g a r 

v is a r e tt m ycke t sä kert s in n e fö r 

k o m p o s itio n och p e rs p e k tiv o c h 

e tt suveränt b e h ärskande av den 

svåra a kva re llte kn ike n . H ans fä rg e r 

är rena och lju s a utan a tt n å g o n 

sin b li "g ra n n a ” , det v ila r en varm 

och ro fy lld s tä m n in g över hans 

b ild e r, t.e x . en frå n h a m nen i 

N å dendal, med k lo s te rk y rk a n som 

bakgru n d . 

Baer m ålade o fta b lo m m o r i 

vas, och även d ä r k o m m e r den 

h a n tve rksm ä ssig a s k ic k lig h e te n 

fram i de fin a s te d e ta lje r. H ans 

a n te c k n in g s b ö c k e r är fy lld a av 

s k is s e r o c h u tk a s t, t ill m å ln in g a r,

TYT:lle ja 

graafikoille 

uudet tilat 

T urun Y lio p p ila s te a tte rille on k u n 

n o s te ttu uudet to im itila t entisestä 

hedelm ävarastosta Linnankatu 

24:ssä ja T urun T a id e g ra a fikot ry 

on m u u tta n u t entisen T urun K iv i 

painon kiin te is tö ö n Linnankatu 31. 

Y lio p p ila s te a tte rin h u o n e isto n 

k u n n o sta m isen s u o ritti T urun kaupunki 

ja vuokrasi kivip a in o sta tila t 

g ra a fikoille . 

Y lio p p ila s te a tte rin uuden h u o 

neisto n n ä y ttä m ö -katsom o -tila n 

pin ta -a la on 128 n e liö m e triä , lavastam 

o 74 n e liö m e triä ja yleisöläm 

piö 34 n e liö m e triä . Toisessa 

kerroksessa n ä ytte li jä lä m p iö ja 

pukuhuoneet ovat 49 n eliöm etriä 

ja p u v u s to tila t 24 neliöm etriä. 

TYT:n k a n n a tu syhdistyksen puh 

eenjo h ta ja on K im m o Leskinen. 

T urun K iv ip a in o n e n tis is tä t i 

lo is ta v u o k ra ttu u n avaraan h u o 

neeseen on s ijo ite ttu g ra fiik a n 

te o ssa ta rp e e llis e t p rä s s it ja m u u t 

v ä lin e e t, jo is ta useat o vat k iv ip a i 

non vanhaa ka lu s to a . K iv ip a in o n 

vara sto sta g ra a fik o itte n kä y ttö ö n 

on saatu m yös k a lk k ik iv i levyjä. 

T ilo je n k ä y ttö k e rto ja ke rtyy 

200 — 250 vuodessa. T u ru n T a id e g 

ra a fikot ry:n p u h e e n jo h ta ja on 

J u h a n i V ikain e n ja v a ra p u h e e n jo h 

taja H annu H ä m ä lä in e n . □ 

TURUN T a id e y h d is ty s on ja kan 

u t Ellen ja M a g n u s D a h ls trö m in 

rahaston apura h a t s e u ra a ville tu r 

k u la is ille k u v a ta ite ilijo ille : kuvanveistäjä 

E rkki M ykrä 8 000 m k 

K eski-E u ro o p a n m u s e o ih in ja e rity 

is e s ti P a riis in R o d in -m u s e o o n 

tehtävää o p in to m a tk a a varten, ta i 

d e g ra a fikko Leo N ie m i 2 000 m k 

n ä y tte ly n jä rje s tä m is tä varten ja 

ta id e o p is k e lija E ija R u o h o , jo ka 

o p iskele e T a llin n a n ta id e in s titu u 

tissa , 2 000 m k m a te ria a lih a n k in 

to ih in . 

K irjo itu s ja ku va t p e ite tty tekijä n o ike u sa sia n vuoksi. 

p o rträ tt, b lo m s te rs tu d ie r, g la s 

fö n s te r, m e ta llo rn a m e n tik , b ro d e 

rie r t ill g a rd in e r. 

B la n d d e ta ljs k is s e rn a bord e 

m an s ä rs k ilt n ä m n a hans s tu d ie r 

av ö g o n . De är o e rh ö rt levande 

o c h u ttry c k s fu lla . B aer fy lle r s id o r 

i s in a a n te c k n in g s b lo c k m ed bara 

ö g o n . 

S JÄ LV P O R T R Ä T T 

E tt k a p ite l fö r sig ä r d e o ta lig a 

s jä lv p o rträ tte n — fru Lyd e cken 

u p p s k a tta r a n ta le t till över 300. 

B a e r te c k n a r m ed p e n n a , m ed ko l, 

m ed fä rg k rito r, m å la r m ed v a tte n 

fä rg . M an kan fö lja k o n s tn ä re n s 

å ld ra n d e m ed åren. N är han m ot 

s lu te t drabbades av sju k d o m kan 

o ckså d e tta s k ö n ja s i p o rträ tte n , 

u ttry c k e t fö rä n d ra s o ch m an ser 

trö tth e te n . 

W illy Baer tillb rin g a d e de sista 

fe m to n åren i S verige och hade 

där m ånga b e s tä lln in g a r på p o rträ 

tt av kända p e rs o n lig h e te r. Han 

h ö ll o c k s å en s e p a ra tu ts tä lln in g . 

Han avled hem m a i Å b o i en ålder 

av 86 år 1961. U nder sin liv s tid 

h ö ll han o ckså i F in la n d egna 

u ts tä lln in g a r, i Å bo och H e ls in g 

fo rs . Nu vore han värd en m in n e s 

u ts tä lln in g i den sta d som blev 

hans h e m s ta d , Å bo! □ 

H A N S O T H M A N

Turkulaisia kuvataiteilijoita 

IX 

LIISA TANNER 

Varmakätinen 

muotokuvamaalari 

L IN N A N K A D U N näkym ä ilta v a 

la is tu k s e s s a on to d e llin e n lin tu 

p e rs p e k tiiv i-a ih e ta ite ilija lle . A s u n 

to n s a m o n is ta ik k u n o is ta löytää 

ta id e m a a la rin s ilm ä ty ö s k e n te ly l 

leen s o p iv ia s o m m ite lm ia , jo tk a 

v a la is tu s s u h te is ta riip p u e n ta rjo a 

v a t a in a u u s ia m a h d o llis u u k s ia . 

T a ite ilija L iis a T a n n e rin a s u n to on 

s u u ri ja ka u n is ra kennuksen k u u 

d e n n e s s a kerroksessa. 

O le n jo s k u s to d e n n u t, e ttä se l 

la in e n e lokuva on hyvä, jo s s a on 

p a ljo n m a a la u k s e llis ia tila n te ita ja 

s e lla is e t h u o n e tila t ovat hyvät, 

jo is ta voi te h d ä in te riö ö rin m elkein 

m is tä ku lm a s ta , vie lä p ä n iin 

k in , e ttä se lla in e n e sin e on m u o 

d o ilta a n hyväksyttä vä, jo k a s o p ii 

a s e te lm a a n . T ä lla is ia a ja tu k s ia tu 

lee taas m ie le e n L iis a Tannerin 

k o d is s a . Täällä o n k a ik k i ta ite e llisen 

kypsää. 

Liisa Tanner 

T a u lu ja on p a ljo n : su k u la is te n 

m u o to k u v ia , v ie ra ita k in , m aisem ia, 

n ä k y m iä ik k u n o is ta , vesien rann 

o ilta sekä k u k k a -a ih e ita k in . K a ik 

k i ta ite ilija t eivät s u la ta se in illä ä n 

to is te n te k e m iä tö itä . T ä ä llä näkee 

tu rk u la is te n ta ite ilija y s tä v ie n m aala 

u ksia . Ne ovat p e rs o o n a llis ia 

tö itä , jo k a in e n m aalaa o m a lla tavallaan. 

U seim m a t p yrkivä t kaun 

e u tta k o h ti. 

L iis a T a n n e rin tö is tä huom aa 

hänen e rin o m a ise n p iiru s tu s ta i 

to n s a ja p u h ta a t vä rin sä . J o k o u 

lu ty ttö n ä o li L iis a T a n n e r k iin n o s 

tu n u t ih m is k a s v o is ta . H e n k ilö a i- 

heet o liv a t h ä n e lle läheisiä . 

* 

LA P S U U D E N M AISEM AT ovat 

R a ta p ih a n ka d u lla . T äältä a lo itti 

L i is a -ty ttö k o u lu n k ä y n tin s ä . Hän 

tu li y lio p p ila a k s i ja s itte n H e ls in 

g in y lio p p ila s s e m in a a ris ta o p e tta 

ja k s i. Jo ennen y lio p p ila a k s i tu 

loaan hän o p is k e li T urun T a id e yhd 

is ty k s e n p iiru s tu s k o u lu s s a ja vie 

lä sen jä lk e e n k in . H än to im i sitte n 

k a n s a k o u lu n o p e tta ja n a P ohja n 

m a a lla ja K a rja la n ka n n a kse lla sekä 

p iiru s tu k s e n o p e tta ja n a T urun 

ka n s a la is k o u lu s s a . T a rm o kkaasti 

hän kaiken o h e lla ja tk o i o p is k e 

luaan su o ritta e n fil.k a n d . -tu tk in 

non. 

te id e n ääressä m yö s Saksassa, 

R anskassa ja H o lla n n is s a . 

— U lk o m a a n m a tk o je n paras anti 

on ju u ri tu o läheinen ko ske tu s 

v a ik u tta v iin ta id e te o k s iin . N iis tä 

saa n iin p a ljo n . 

— A b s tra k tin e n ta id e panee sitä 

h arrastavat ta id e m a a la rit p a in iske 

lem aan värien kanssa, kuten som 

m itte lu n k in . A b s tra k tis is s a tö issä 

h uom aa värien vahvuuden ja heikkouden 

hyvin s e lv ä s ti. Täm ä ta i 

d e s u u n ta a n to i h e tk e llis e s ti tuen 

h e ik o ille k in m a a la re ille . 

L iis a Tanner ei itse e ksynyt 

a b s tra k tis e e n e s ity k s e e n , vaan p y 

syi u s k o llis e s ti o p p im a ssaan p iiru 

s tu s ta ito o n peru stu vassa ta i 

teessa. N iin p ä ei hänen n a tu ra lis 

tis ia tö itä ä n va littu kaan 

1950— 1960-lu vulla n ä y tte ly ih in . 

H u o m a ttu a a n tä m ä n , hän jä tti 

o s a llis tu m is e n s a n iih in ja ku lki 

om aa tie tä ä n , s itä tie tä , jo h o n nyt 

taas on v ä h ite lle n p a la ttu . Ehkä 

a b s tra k tis e lla ta id e s u u n n a lla on 

k u ite n k in o llu t jo n k in la in e n kuvata 

ite e n p e lk is ty m is e e n puhdista va 

v a ikutu s. 

* 

Y H T E IS N Ä Y T T E LY IH IN S uom essa 

on ta ite ilija m m e o s a llis tu n u t 

T urussa pääasiassa R yhm ä 25:n 

kanssa. Tähän k u u lu iv a t A. M ik o 

la, A. L e h tim ä k i ja V erom a. V iim 

eksi e s iin ty i tä m ä ryhm ä A a lto 

sen m u seossa 1974. M yös m u u a l 

la S u o m e ssa on L iis a Tanner 

e s iin ty n y t m u id e n kanssa, kuten 

T a m pereella, P o rissa, Vaasassa, 

H äm e e n lin n a ssa ja Lahdessa. 

V ie ra illa m a illa T u ru n T a ite ilija 

seuran m ukana on hän o llu t m m . 

M a rseille ssa ja S u n d v a llis s a . 

• Liisa Tanner: Kalastussatama • Liisa Tanner: K iviplirros v. 

v. 1965. 1962. 

M A T K A T ovat s u u n ta u tu n e e t 

p ääasiassa Ita lia a n , m u tta ta ite ilija 

on tu tk in u t ja h ilje n ty n y t taid e a a r- 

• Liisa Tanner: N äyttelijätär Anni 

M örk. Turun kaupunginteatterin 

aulassa. — Kuva: Foto-A arnio.

A P U R A H O JA e i L iis a T anner ole 

k o skaan h a ke n u t. H änen te o ksia a n 

on T u ru n T a id e m u s e o n , T urun 

k a u p u n g in k o k o e lm is s a sekä L ie 

d o n V a n h a in k o d in s e in illä . 

M a a la u s k ilp a ilu is s a on hän s i 

jo ittu n u t h y v in : I p a lk in to T urun 

k a u p u n g in s e in ä m a a la u s k ilp a ilu is 

sa 1953, lu n a s tu s T u ru n ka u p u n 

g in ta id e k ilp a ilu is s a 1955, I p a l 

k in to taas 1964 ja II p a lk in to 1965. 

L u n a s tu s S u o m e n K u lttu u rira h a s 

to n s e in ä m a a la u s k ilp a ilu is s a 1955. 

T u ru n T a ite ilija s e u ra n h e n kilö m a a - 

la u s k ilp a ilu issa tu li III s ija 1946. 

T a ite ilija n a n s io lu e tte lo o n ku u 

lu vat lu k u is a t h u o m a tta v is ta henk 

ilö is tä te h d y t m u o to k u v a t, jo te n 

n u o ru u d e n u n e lm a t ovat to te u tu 

neet. 

T a ite ilija s e u ra n ja sen jo h to k u n 

nan jä s e n e n ä on L iis a T anner o l 

lu t, s a m o in T u ru n K u v a ta ite ilija in 

jo h to k u n n a s s a . 

* 

H A R R A S T U K S IS T A m a in itta 

ko o n ve n e ily T u ru n saaristo n 

v a ih te le v is s a m a is e m is s a . Täm ä 

e rittä in m ie lly ttä v ä re tke ilyta p a 

k e s ti k a h d e k s a n to is ta ke sä ka u tta . 

N äin tu li s a a ris to tu tu k s i ja kun 

m u k a n a o liv a t m aalausvälin e e t 

s y n ty i m yö s p a ljo n lu o n n o k s ia 

ta lv ik a u tta varten. N iin p ä n ä y tte 

ly is s ä n ä h tiin k in venevalkam ia ja 

veteen ku va stu via la itu re ita . 

V iim e v u o s in a o n K ö y liö s s ä s i 

ja its e v a kesätu p a vetä n yt luokseen 

p itk ik s i s u v ik a u s ik s i. V anha ta lo - 

ra kennus avarin e p irtte in e e n ja salih 

u o n e in e e n on s a a n u t osakseen 

ru n s a a s ti ra kka u tta , s in n e keväisin 

m ie le llä ä n p alaa ja h a ikein m ie lin 

s y k s y llä sen jä ttä ä . S ie llä on om a 

m a a ilm a n s a ja rauhansa. 

K R IT IIK K IÄ saa ju lk is e s ti e s iin 

tyvä ta ite ilija a in a o sakseen, o l 

ko o n se s itte n hyvää tai m ie ltä 

a h d ista va a . J u lk in e n e s iin ty m in e n 

e d e lly ttä ä m y ö s ju lk is ta a rvo ste 

lua, jo k a o n o te tta v a o p ik s i. K ritiik 

k iä ei tu le p e lä tä , m u tta s itä k in 

on p u n n itta v a . On a rv o ste lta va arv 

o s te lija a ja k iite ttä v ä h äntä, jo s 

hän o n to d e lla is k e n y t oikeaan 

ko h ta a n . 

L iis a T a n n e r ja tk a a työ tä ä n e rittä 

in ih a n te e llis is s a o lo s u h te is s a , 

m u o to k u v ia s y n ty y , m a llit is tu v a t 

ja s iv e llin e ts ii värejä p a le tilta vie 

d e n ne p u h ta a n v a lk o is e lle kanka 

a lle . A v a ru u s , va lo , rauha ja 

hengen vapaus ovat yh d e s s ä lu o n 

non a n ta m a n la h ja n a v u lla m u o 

d o s ta m a s s a kuvaa, jo k a ka n kaalle 

s y n ty y . □ 

* 

E N S IO H A R N I 

Turku kartutti 

taidekokoelm iaan 

■ T urun k a u p u n g in taid e 

k o k o e lm a t ka svoivat viim e 

vuoden aika n a ru n saalla sadalla 

te o k s e lla . T a idehank 

in to ih in W ä in ö A a lto sen 

m useon ja m u ih in ju lk is iin 

tilo ih in k ä y te ttiin varoja 

ka ikkia a n lähes 150 000 

m arkkaa. W ä in ö A a lto sen 

m u seossa jä rje s te ttiin e rila i 

sia n ä y tte ly jä 35 ja n iis tä 

m y y tiin 132 ta id e te o s ta yhte 

is a rv o lta a n 167 580 m arkkaa. 

T u ru n ka u p u n g in v ira s to ih in ja 

la ito k s iin h a n k ittiin v iim e vuoden 

a ika n a 22 m a a la u sta , kuva kudos, 

25 g ra a fis ta ty ö tä ta i p iirro s ta sekä 

6 v e is to s ta . T ö itä h a n k ittiin 37 

eri ta ite ilija lta . Täm än lis ä k s i kartu 

te ttiin W ä in ö A a lto s e n m useon 

ko k o e lm ia 9 m a a la u k s e lla , 32 

g ra a fis e lla ty ö llä tai p iiru s tu k s e lla , 

4 :llä v e is to k s e lla ja 2 :1la m ita lilla . 

A rv o k k a im m a t k a u p u n g ille h a n k i 

tu t ta id e te o k s e t o liv a t Eeva Renv 

a llin ku vakudos "A u rin g o n n o u 

s u ” , N in a T ernon v e is to s "T y ttö ja 

varsa" sekä E ste r H e le n iu kse n ö l- 

jyvärim a a la u s W ä in ö A a lto s e s ta . 

T a id e h a n k in to je n lis ä k s i sai 

T u ru n k a u p u n k i v a s ta a n o tta a la h 

jo itu k s in a ka ksi ta id e te o s ta . Porin 

te a tte ri la h jo itti ka u p u n g in te a tte 

rille R a im o H u ittis e n tu s s ip iiru s - 

tu k s e n , jo k a e s ittä ä P orin te a tte rita 

lo a ja ta ite ilija A n tti L a m p isuo 

W ä in ö A a lto s e n m u s e o lle Raim o 

H e in o n p ro n s s im ita lin O sw ald 

H e lm u th . J u lk is ia v e is to k s ia saatiin 

T u rk u u n v iim e vuoden aikana 

kaksi lisää. Ilp o is te n k o u lu n k irja 

s to s s a p a lja s te ttiin J a rkko R o t 

h in re lie fi "K im a llu s " ja H äm eenkatu 

6:n k o h d a lla V iljo M äkisen 

Turkulaisgrafiikkaa 

Länsi- 

Saksassa 

■ K a ikkia a n 18 tu rk u la is e n 

ta ite ilija n tö is tä koostuva 

n ä y tte ly ” V anhan ka u p u n g in 

n u o rta g ra fiik k a a ” sai s u o 

tu is a n va sta a n o to n T urun 

saksala isessa y s tä vyyska u 

p u n g is s a K ö ln is s ä . Tämä 

g ra fiik k a n ä y tte ly e s itte le e 

osalta a n 750 vu o tta tä y ttä 

vää Turkua o lle n e s illä koko 

vuoden 1979 kaikkiaan 

12:ssa eri n ä y tte ly p is te e s s ä . 

g ra n iittiv e is to s " K is s a -A lli" . Lisäksi 

s iirre ttiin W ä in ö A a lto s e n m u 

seon s is ä tilo is ta te ra s s ille kolm e 

e d u s k u n ta ta lo n v e isto ssa ka a n 

"T y ö ja tu le v a is u u s " kuuluvaa 

p ro n s s iv e is to s ta eli W ä in ö A a lto 

sen ty ö t "T u le v a is u u s ", "R aivaaja" 

ja "H e n k in e n ty ö ” . 

T A ID E M U S E O S S A 

25 N Ä Y TTELY Ä 

T u ru n ta id e m u s e o s s a jä rje s te t 

tiin v. 1978 aikana yhte e n sä 25 

n ä y tte ly ä . M u seon k o k o e lm iin ja 

n ä y tte ly ih in tu tu s tu i 70 705 henkeä. 

K a ik k ie n m u s e o id e n kävijäm 

äärissä T u ru n ta id e m u s e o on 

v iid e n n e llä s ija lla . E niten k a ts o jia 

keräsi J u h a n i L in n o vaara n näytte ly 

(11 0 2 0 ). 

K o tim a a s s a ja u lk o m a illa jä rje s 

te tty ih in n ä y tte ly ih in la in a ttiin 

m useon k o k o e lm is ta 137 te o sta ja 

139 te o s ta o li p y s y v ä s ti ta lle te ttu 

na 20 eri paikassa, m m . K u lta ra n 

nassa, m aaherran virka -a su n n o ssa 

ja p iis p a n ta lo s s a . M u seon ko ko e l 

m at k a rttu iv a t 78 te o k s e lla , jo is ta 

la h jo itu k s in a sa a tiin 27 teosta. 

M e rk ittä v in la h jo itu s o li tu rku - 

la is g ra a fik o n E d ith W ik lu n d in 

(1905— 1969) k u iv a n e u la p iirro s te n 

sarja, yhte e n sä 22 ve d o sta v u o s ilta 

1 9 3 2 -1 9 4 1 . 

W ä in ö A a lto s e n m useo ja T urun 

ta id e m u s e o ja tk o iv a t v. 1978 alueta 

id e m u s e o k o k e ilu a T u ru n ja Porin 

läänissä . K o k e ilu v e rk o s to a varten 

T u ru ssa k o o ttu n ä y tte ly "H e näkevät 

m itä m e em m e n äe", tu rk u 

la is ta su rre a lis m ia 1932— 1936, 

keräsi kaikkia a n 35 000 ka tso ja a 

eri p u o lilla S uom ea. N ä ytte ly 

p ä ä ttyi vuoden va ih te e s s a . □ 

V anhan k a u p u n g in n u o rta g ra 

fiik k a a n ä ytte ly k ä s ittä ä 48 ty ö tä , 

jo tk a ovat v a lta o s a lta a n eri ta ite ilijo 

id e n tu o ta n to a 1970-luvulta. 

V anhem paa tu o ta n to a edusta va t 

a in o a sta a n H arry H e n rik s s o n in pari 

sekä L a ila S ä ilä n pari ty ö tä . 

N ä y tte ly s s ä ovat m u ka n a tö illä ä n 

tu rk u la is e t M a rtin A h ls trö m , A lku 

A v a n to , O lavi E rm ala, Y rjänä 

E rm ala, M a tti H e le n iu s , H arry 

H e n rik s s o n , H annu H äm ä lä in e n , 

M a n n o K a llio m ä k i, A ki K o iv is to , 

P ia L a u rila , K a lle Lehm u ssaari, 

V e ikko Lehtovaara, E in a ri Levo, 

A in o L ilja , Leo N ie m i, L a ila S äilä 

ja J u h a n i V ika in e n sekä R aum alla 

asuva H annu A rtin a h o . 

T u rk u la is e n g ra fiik a n n ä y tte ly n 

avasi S ta d tsp a rka sse K ö ln in Barb 

a ro s s a to rin to im itilo is s a p u h e e n 

jo h ta ja , jo h ta ja F ritz H erm anns. 

ALFHILD FORSLIN: 

Björneborgarnas marsch 

i Åbo 

Conrad Greve 

FÖR ca 150 år sedan spelades i 

Å b o en gam m a l fin s k m arsch bl.a. 

känd u n d e r benäm n in g e n Bonapartes 

m a rsch . T o n sätta re n och 

v io lin is te n C o n ra d Greve arrangerade 

den fö r h o rn o rk e s te r och valde 

den t ill A b o G renadier-skarps 

k y tte b a ta ljo n s h o n n ö rsm a rsch, 

och den exekverades både o fta 

och fle rs tä d e s i vår sta d . E fter 

Greves d ö d 1851 fo rts a tte man a tt 

spela m arschen under hans e fte r 

fö lja re s C . C . W a se n iu s’ lednin g , 

och det var han, som svängde 

ta k tp in n e n , då R uneberg i mars 

1857 g jo rd e e tt besök i Å bo. H ärvid 

spelades m arschen e fte r den 

m id d a g , som m an i vår stad hade 

arrangerat fö r s kald e n , o ch den 

k la n g fu lla m u s ik e n ljö d , medan 

man i triu m f fö ljd e hedersgästen 

till hans lo g i. 

F ö lja n d e vår börja d e man i H e l 

s in g fo rs även s ju n g a denna 

m arsch; den s jö n g s fö rs ta gången 

av A ka d e m iska så n g fö re n in g e n vid 

en k o n s e rt t ill fö rm å n fö r veteranerna, 

som ä gde rum den 7 decem 

ber 1858. K ö re n s d irig e n t 

Fredrik P acius, som hade arrangerat 

m a rschen m ed te xt av Z. 

T o p e liu s , p u b lic e ra d e d e nna nya 

kö rså n g , vilke n sedan såldes till 

fö rm å n fö r veteranerna. N ågot år 

senare skrev R uneberg som känt 

nya ord t ill m a rschen, som sedan 

o fta d e ls s jö n g s av studenterna, 

d els spelades av gardesm usiken. 

Den in stru m e n ta la u tfo rm n in g e n 

hade g jo rts av kapellm ästaren vid 

Finska S karpskytte b a ta ljo n e n 

E rn st Floessel, men detta hans 

arrangem ang g jorde m arschen fö 

ga liv fu ll, då den spelades i så 

långsam c e re m o n ita kt. 

Vid Nya teatern i H elsin g fo rs 

verkade på denna tid en ung kap 

ellm ästarbegåvning vid namn 

F ilip von S chantz; han var teaterns 

orkesterledare. I m ars 1863 

lyckades han g e sta lta en ny, liv 

fu ll å te rg ivnin g av "B jö rn e b o rg ska 

m arschen” , såsom den num era 

a llm ä n t kallades. I denna nya u t 

fo rm n in g dånade m arschen fram 

som en liv fu ll b a ta ljm å ln in g , där 

s trid s b u lle r återgavs "genom a tt 

låta bräcka verkliga pla n kor med 

dånande brak” 1) o c h ................... 

"sm a ttra d e tru m p e ts ig n a le r och 

Fredrik Pacius 

tru m h v irfla r, ka n o n s k o tt ljö d o ur 

två bastru m m o r, och p ukorna 

m ullrade p rä k tig t" 2). 

Två m ånader senare drabbades 

den nya H e lsin g fo rs-te a te rn av 

olyckan a tt brinna upp. O ch därmed 

avbröts med e ns v. Schantz' 

m u s ik b e fa ttn in g . Han nödgades 

snarligen med både o rkeste r och 

te a te rs u je tte r b o rtfly tta via A bo 3). 

De reste västerut o ch lyckades 

rätt snart i S to c k h o lm engageras, 

så a tt de både på dagen och på 

kvällen kunde spela upp sin o r 

k e ste rm u sik. H ärvid blev B jö rn e 

borgska m arschen S to ckholm - 

Filip v. Schantz 

p u b lik e n s fa v o ritn u m m e r. O ch 

inom k o rt b lev d e tta fä rg s p ra k a n 

de arrangem ang b e k a n tg jo rt i hela 

Sverige. 

I vårt eget land d ä re m o t g lö m 

des den vackra m a rschen h e lt 

b o rt. H ä rtill b id ro g ty v ä rr fle ra 

ledsam m a skeenden. En s to r so rg 

föro rsakades av den unge d irig e n 

ten v. S ch a n tz' d ö d ; han avled i 

30-årsåldern s o m m a re n 1865. 

Värst va r d o ck, a tt g e n e ra lg u vernören 

i vårt land h ade fö re s k riv it, 

a tt "d e af fin n a rn e o m ty c k ta m e 

lo d ie rn a t ill Vårt land o ch B jö rn e 

borg ska m a rschen" icke fin g e 

spelas uta n a tt m an på fö rh a n d 

n o g g ra n n t o ffe n tlig g jo rd e m u s ik 

p ro g ra m m e t" (C irk u lä re t i p u b l. i 

Å .U . 1. 5. 1869). 

U n d e r dessa tris ta o m s tä n d ig 

heter fö rs tå r m an, a tt den F lo e s- 

selska lå n g sam m a ce re m o n ita k te n 

läm pade sig b ä st fö r m arschens 

fra m fö ra n d e i F in la n d , m edan von 

S chantz’ tä n d a n d e , p a te tis k t fo s 

te rlä n d s k a to lk n in g ku n d e spelas 

fritt e n d a st u to m la n d s . 

I b ö rja n av 1880-ta le t besökte s 

A b o av en rikssvensk m ilitä ro rk e s 

te r frå n S to c k h o lm , s o m spelade 

B jö rn e b o rg s k a m a rschen "m e d så 

ö fv e rv ä ld ig a n d e e ffe k t, a tt p u b liken 

hvarje q väll k n a p p t v ille höra 

något a n n a t än den b jö rn e b o rg s k a 

m arschen m ed s in a h v irfla r af 

b o m b e r o c h g ra n a te r, s k riv e r s ig n .

FM.m aisteri 

RO LF N U M M E L IN : 

Suomalaisen taiteen 

kehitys 1850-luvulta 

nykypäivään 

V a ikka S uom en ta ite e n v a n h im 

m at ilm a is u t ovat n o in 4 000 vuoden 

v a n h o ja ja vaikka m yöhem m in 

— e te n k in k e s k ia ja lla — m e illä o li 

m e lke in yh tä rikas ja m o n ip u o linen 

ta id e k u in m u illa p o h jo is m a illa, 

v a rs in a in e n ta id e -e lä m ä s iih e n 

liitty v in e o rg a n is a a tio in e e n k e h itty i 

vasta 1840-lu vu lla . 

J o a ik a is e m m in Venäjän vallan 

aika n a e lp y iv ä t k y llä e s im e rk ik s i 

k irja llis u u s (R u n e b e rg , L ö n n ro t 

jn e ) ja a rk k ite h tu u ri (B a s s i, Engel 

y m .), m u tta S u o m e n taid e -e lä m ä n 

va rsin a in e n k e h ity s a lk o i k a n s a llisen 

herääm isen ja — ty y lillis e s ti 

— ro m a n tiik a n ja m y ö h ä is k la s s is - 

m in a ika ka u d e lla . S y y tä ja a ih e tta 

k a n s a llis m ie lis y y d e n k o ro s ta m i 

seen a n to iv a t R u n e b e rg in te o kset 

ja K alevala. 

U lk o m a ilta ta k a is in Suom een 

1 8 4 0 -lu v u lla m u u tta n e e s ta R obert 

E k m a n is ta tu li ” S u o m e n m aalausta 

ite e n isä ” ja "S u o m e n M ic h e la n 

g e lo " T u ru n tu o m io k irk o n ku o rim 

a a la u ste n v a lm is tu ttu a . Hänen 

o p p ila a n s a W e rn e r H o lm b e rg in , 

s u o m a la is e n m aise m a m a a la u ksen 

to d e llis e n lu o ja n , ku o le m a vuonna 

1860 o li ehkä ta ite e lle m m e kovin 

is k u v iim e v u o s is a d a lla . T o is a a lta 

s a m a lla v u o s ik y m m e n e llä ta p a h tu i 

m yös m y ö n te is iä a s io ita , s illä 

vu o n n a 1866 s u o m a la in e n taid e 

" A li" i e tt A b o -b re v (Å .U . 21. 9. 

1884). M ed vem od fra m h å lle r han, 

a tt m a rschen i A b o a lltjä m t spelas 

s å som "e n skugga af hvad den 

kunde vara". 

Då fin s k a m ilitä re n u p p lö s te s 

1901— 1902, dra b b a d e s a lla m ilitä 

ro rk e s te r i vårt land av sam m a 

öde. A b o b a ta ljo n s m u s ik k å r u p p 

lö s te s d o c k icke o m e d e lb a rt däre 

fte r. U n d e r d irig e n te n Karl 

Lindéns le d n in g a n trä d d e s en resa 

u to m la n d s . U nder åren 1902— 1903 

g jo rd e A b o m u s ik k å r en lång k o n 

s e rttu rn é väste r- o c h sö d e ru t, varvid 

d e m ilitä ra m u s ik u n ifo rm e rn a 

m å ste läggas b o rt o ch e rsätta s 

m ed nya, gra n n a fa n ta s ik o s ty m e r, 

som a n s k a ffa d e s i S verige. I d e n 

na nya u tru s tn in g n å dde A b o 

h o rn o rk e s te r frä m s t T y s k la n d , 

s e rte r gavs i fle ra k o n tin e n ta la o r 

te r o ch d e tta m ed så s to r fra m 

g å n g , a tt d e nna A b o -o rk e s te rs 

tu rn é o ch s ä rs k ilt d e s s å te rg ivn in g 

av "B jö rn e b o rg e r M a rs c h ” ännu 20 

å r se n a re s k ild ra d e s i u tlä n d s k a 

tid s k rifte r, d ä r d e t o fta fra m h ö lls , 

a tt d e n n a m a rsch to lk a d e fin lä n 

d a rn a s frih e ts lä n g ta n o ch p a trio 

tis m . 

e s iin ty i e n s im m ä is e n kerran u lk o 

m a illa n ä y tte ly s s ä T u kholm a ssa. 

1870-luku o li y lim e n o k a u s i parhaaksi 

ty ö k s i jä ä d e ssä n y k y is in 

T urun lin n a s s a s ija its e v a A lbert 

E d e lfe ltin "K a a rle H e rttu a herjaa 

K la u s F le m in g in ru u m is ta ” . 

1 8 80-luku o li ta ite e s s a m m e e n 

n e n n ä ke m ä tö n tä n o u s u k a u tta , jo n 

ka aika n a k y m m e n ittä in n u o ria k y 

k y jä ty ö s k e n te li T aite e n Pääkaup 

u n g is s a P a riis is s a re a lis m in m erkeissä. 

V u o s ik y m m e n e n pääte o k 

set o liv a t G a lle n -K a lle la n "A k k a ja 

k is s a ” ja "M ä d ä n n y t ku h a ", jo s s a 

re a lism i ko h o s i n a tu ra lis m ik s i, jo 

ka p e lä s ty tti ru n e b e rg ilä is -to p e - 

liaanise e n ih a n te e llis u u s h e n k e e n 

to ttu n e e t p iirim m e . 

1 890-lu vulla G a lle n -K a lle la n realis 

m i-n a tu ra lis m i n ä y tti m yö s s o 

pivan K ale vala -a ih e id e n v ä littä jä k s i 

(S am m on p u o lu s tu s , L e m m in k ä i 

sen ä iti) 1890-lu vulla , jo llo in kans 

a llis ro m a n ttin e n s u u n ta u s va rsin 

a is e s ti levisi S u o m e ssa. T ällä 

v u o s ik y m m e n e llä J u h o Rissanen 

u u si su o m a la ise n kansa n kuvauksen 

p e lk is te ty llä ty y lillä ä n saaden 

ru n saasti s u o s io ta osakseen m m . 

P a riis in m a a ilm a n n ä y tte ly s s ä 

vu o n n a 1900. 

V u o sisadan a lu ssa s y n ty i m aassam 

m e sate enkaarivärein e s iin ty 

n yt S e p te m -ryhm ä sekä ekspres- 

N är vå r s jä lv s tä n d ig h e t 1918 

ä n tlig e n fö rv e rk lig a d e s , b etonar 

Axel Stenius i en a rtik e l om 

"F in s k a arm é n s h o n n ö rs m a rs c h e r" 

1919, a tt "B jö rn e b o rg a rn a s m arsch 

är arm é n s a tte s t o ch tillik a dess 

fo s te rlä n d s k a tro s b e k ä n n e ls e ” . 

Den få r s å lu n d a "h ä re fte r icke användas 

såsom en v a rd a g lig exere 

is- och v a ktp a ra d m a rsch. Den 

skall u tfö ra s ... e n d a s t vid h ö g tid 

lig a tillfä lle n såsom vid a llm ä n n a 

parader, vid arm é n s o ch dess 

s k ild a tru p p d e la rs m ärkesdagar, 

vid gem e n sam m a hedersbevisnin - 

gar, u p p v a k tn in g a r osv. S å lunda 

få r arm é n s hedersm a rsch sin rä ttm 

ä tig a p la ts vid sid a n av "V å rt 

la n d ” o ch "S u o m is s å n g ". □ 

1) E. N ervander: Den fö rs ta s tu 

d e n ts å n g ... (H b l 2. 8. 1903) 

2) K. F. W a seniu s: M innen från 

o rk e s te rliv e t i H e ls in g fo rs på 

1870-talet (I Veckans Krönika 

16. 3. 1912) 

3) Se närm are härom i F o rs lin : Så 

ljö d h o rn m u s ik e n i s e k e ls k ifte ts 

A b o (S u o m e n T u rku — A b o , vår 

sta d 1973, 3). 

Keskiviikkosarjassa 

300 konserttia 

S ib e liu s -m u s e o n k e s k iv iik k o k o n 

s e rttie n sa rja a lo ite ttiin vuoden 

1968 s y k s y llä . S arjan 300:s kons 

e rtti jä rje s te ttiin keskiv iik k o n a 

11. 4. 1979. J u h la k o n s e rtis s a prof. 

F abian D a h lströ m s o itti n o kkahuilua, 

V e ik k o K oso n e n a ltto v iu lu a ja 

M a rja tta V alve c e m b a lo a . 

Sarjan e n s im m ä is e s s ä konsertis 

s a e s iin ty iv ä t L iis a P o h jo la ja 

Tarm o H u o vin e n . Y hden ko n sertin 

kävijäm äärä on o llu t satakunta 

henkeä ja v u o s itta in e n kävijäm äärä 

a lle 3 000 henkeä. Y h te e n sä sarja 

on ke rä n n yt n o in 25 000 m u siikin 

k u u lija a . S o lis te ja on o llu t 290 ja 

k o k o o n p a n o ja viitis e n k y m m e n tä . 

S arjan jä rje s te ly s tä on e n s im m ä is 

tä v u o tta lu k u u n o tta m a tta vasta n 

nut m u seon in te n d e n tti Ilp o T o l 

vas. □ 

s io n is tis ta s u u n ta u s ta e d u sta n u t 

M a rra skuu-ryhm ä . V uosisadan 

vaihteen k u v a n v e is to ta ite e n jo h ta 

va n im i m o n u m e n ta a lite o k s in e e n 

o li E m il W ik s trö m . 

N k. e n s im m ä is e n tasa va lla n a i 

kana k u k o is tiv a t k irja llis u u s , a rkk 

ite h tu u ri — A lv a r A a llo n ym . ans 

io s ta — ja k u v a n v e is to ta id e , ala 

jo ta h a llits i lä h in n ä W ä in ö A a lto 

nen. O sa s u o m a la is is ta m aalausta 

ite ilijo is ta liitty i m annerm aiseen 

"u u te e n a s ia llis u u te e n ". T urussa 

O tto M ä kilä loi p o h ja n T urun su r 

re a lis m ille Edvin L y d e n in k u b is 

m in p o h ja lta . 

G o tiik k a k u k o is ti 1930-luvulla 

S u o m e ssa L e nnart S egerstrålen 

lu o d e ssa p ohjaa tä lle taiteenhaaralle. 

J o 1 8 8 0 -lu vulla m a in e tta 

n iittä n y t re a lis m in e d u s ta ja H elena 

S c h je rfb e c k in p e rs o o n a llin e n ty y li 

n o u si jä lle e n uuteen tie to is u u te e n . 

S odan jä lk e is in ä vu o s in a taide 

e lp yi e n s in hyvin h ita a s ti ja haparoiden 

saaden v a u h tia vasta 1950- 

lu v u lla P rism a -ryh m ä n m yötä , jo ka 

to im i vä rin ja valon u u d e lle e n herääm 

isen p u o le sta . K a n s a in v ä lisessä 

n ä y tte ly s s ä A rs 1961 H e l 

s in k i in fo rm a lis m i o li vallitsevana 

su u n ta u k s e n a u lo ttu e n m yös kuv 

a n veisto o n , m is s ä E ila H iltu s e n 

S ib e liu s -m o n u m e n tti o li e n s im 

m äinen m e rk ittä v ä saavutu s. 

Ennen seuraavaa A rs -n ä y tte ly ä 

1969 e h ti m o n i ka n sa in vä lise n ta i 

d e m a a ilm a n uusi s u u n ta u s m yös 

S u om een, m m . a n g lo -a m e rik k a la i- 

nen P o p -ta id e ja o p tis iin ilm iö ih in 

p erustuva O p -ta id e . Y leensä 1960- 

luku o li sekä m e illä e ttä m u u a lla 

e rittä in vilk a s ja m o n iv iv a h te in e n . 

Ajan p o liittis e t ta p a h tu m a t kuten 

V ie tn a m in so ta ja e ri v a lla n k u 

m o u k s e t näkyivät m yö s heti ta i 

teessa, jo s ta tu li u sein kanta a -o t- 

ta v a -o s a llis tu v a . 1 9 7 0 -lu vulla on 

o llu t taas u u den re a lis m in aika, 

usein s o s ia lis tis e n re a lis m in in 

n o itta m a □ 

Otto 

Anderssonin 

100-vuotismuistojuhla 

■ Å b o A ka d e m issa ja S ib e liu s- 

m useossa v ie te ttiin p e rja n ta in a 

27. 4. 1979 Å b o A ka d e m in e ntisen 

re h to rin ja m u s iik k itie te e n p ro fe s 

sorin O tto E m anuel A n d e rssonin 

syntym ä n 1 00-v u o tis m u is to ju h la a , 

jossa p u h u iv a t m m . Å b o A kadem 

in re h to ri, p ro fe s s o ri B ill W iden 

ja p ro fe s s o ri F abian D ahlströ m . 

P erja n ta in a 27.4. tu li kulu n e e ksi 

100 vu o tta su o m e n ru o ts a la is e n 

tie d e m ie h e n O tto Em anuel 

A n d e rs s o n in syn ty m ä s tä . 

V u o n n a 1926 O tto A ndersson 

k u ts u ttiin p ro fe s s o rik s i Å b o A kad 

e m iin o p p ia in e in a a n m u s iik k itie 

de ja ka n sa n ru n o u d e n tu tk im u s . 

S ib e liu s -m u s e o n peru sta m in e n 

Turkuun o li O tto A n d e rs s o n in aikaansaannos. 

Y li 40 vuoden ajan 

hän k a rtu tti m useon s o itin k o k o e l 

m ia. 1 0 0 -v u o tis m u is to ju h la n m erkeissä 

m u se o o n o li jä rje s te tty 

O tto A n d e rs s o n in e lä m ä n työtä 

e s ite lly t n ä y tte ly . □ 

• Tasavallan presidentti Lauri 

Kristian Relander — Matka-Lasse 

— puhumassa Turun kaupungin 

700-vuotisjuhlissa v. 1929. Takana 

näkyy sen ajan tunnettu turkulainen 

valokuvaaja Neittam o knalli 

päässä. — Kuva: Birger Lundsten. 

Vanhaa ja 

uutta Turkua 

valokuvina 

■ T u rk u la is e t kam eraseurat 

T urun K am erat ja A b o F o to k 

lubb jä rje s tiv ä t h u h tik u u s s a 

W äinö A a lto sen m u seossa 

"A rtfo to 79” -n ä y tte ly n , jo s s a 

o li e s illä 231 valokuvaa. N ä ytte 

ly liitty i T urun k a u p u n g in 

7 5 0 -v u o tisju h la vuod e n ta p a h tu 

m iin . 

T urun h is to ria a v a lo tta v is s a 

valo kuvissa o li e d u s te ttu n a sekä 

vanha e ttä u u si T u rku. V anha 

T urku tu li k o ro s te tu s ti e s ille 

varsin kin tu n n e tu n tu rk u la is e n 

valokuvaajan, Å b o F o to k lu b b e - 

nin p e ru sta ja jä senen B irger 

L u n d ste n in (1898— 1977) m u isto 

n ä y tte ly s s ä , jo k a k ä s itti 101 

valokuvaa, jo is ta va n h im m a t 

o liv a t 1920-luvun a lk u p u o le lta . 

K uvissa p a la u te ttiin m u is tiin 

m m . R u issa lo n o m n ib u s s i, 

K anavaniem i, ” y lä fö ri” , T urun 

7 0 0 -v u o tis ju h la t, v o im is te lu ju h - 

lat ym . 

L ehtem m e tä ssä n u m e ro ssa 

ju lk a is ta a n kaksi kuvaa B irg e r 

L u n d s te n in m ie le n k iin to is e s ta 

ja h is to ria llis e s ti a rvokkaasta 

ko ko e lm a sta . □ 

• Turun kaupungin 700-vuotisJuhllen aikana v. 1929 olivat raitiovaunut, 

vossikat ja H yppy-Heikiksi nim itetyt Fordit vielä yleisesti käytössä, kuten 

Auran sillalta otetusta kuvasta näkyy. Tämän vuoden 750-vuotl8juhlls8a 

näitä nähdään vain historiallisessa kavalkaadlssa sunnuntaina elokuun 5. 

päivänä. — Kuva: Birger Lundsten.

Turkulainen opettaja ja 

harrastelijakirjoittaja 

1920 — 1930-luvuilla 

Inga-Lill Söderlund 

"K u n isä la m p u n o s ti” tu le e 

m ie le e n i a ja te lle s s a n i o p e tta jia — 

v a s tu u n tu n to is ia v a lo n a n ta jia kun 

ovat. H e illä on n y t m u u to s v a ih e ; 

p e ru s k o u lu tekee tu lo a a n S u o m e s 

sa, ja T u rku u n se tu li vuonna 

1976. P a k k a rin k a d u lla T opeliu ksen 

k o u lu s s a a lo itti sen ala-aste, ja 

sen m y ö tä tu li u u sia o p e tta jia talo 

o n . O p e tta jie n h uoneessa o li 

s e in ä llä m m . m u o to k u v a — ei to k i 

sa tu -s e tä T o p e liu k s e s ta , vaan a i 

van v ie ra a sta m ie h e stä . T a rkaste l 

tiin ta u lu n taka o sa a , ja s ie llä o li 

ly ijy k y n ä llä k irjo ite ttu te k s ti: K o n 

rad P aasio 23. 8. 1894— 10. 9. 

1939, — ei m u u ta . N y t on k u ite n 

kin ta u lu n a rv o itu s ra tkennut. 

Eräänä päivänä s o itti k o u lu n rehto 

rille , M a tti S ilta s e lle , h e n kilö , 

jo k a k y s y i tä tä m u o to k u v a a , k e rto i 

ole vansa K o n ra d P aasion s u k u la i 

nen ja a ikovansa k irjo itta a täm än 

e lä m ä n ta rin a n m u is to k s i jä lk e lä i 

s ille . 

O s k a r K onrad O s k a rin p o ik a s y n 

ty i 23. 8. 1894 V u o tk u lla n (nyk. 

U o tila ) ta lo s s a S auvossa. Hän o li 

isänsä, O s k a r V. F o rs b lo m in e s i 

ko in e n . M aanvi Ijel ijä is ä m u u tti 

1 9 2 0 -lu v u lla su k u n im e n s ä , ja p o 

ja s ta tu li n y t K onrad P aasio. Hän 

• W illy Baer: Konrad Paasio. — 

Kuva: Pekka Paasio. 

o li e rittä in hyvä o p p ila s k o u lu s 

saan, ja p ia n to d e ttiin , e ttä tä stä 

p o ja s ta ei o llu t m a a n v ilje lijä k s i. 

Ratkaisevaa k o k o hänen tule valle 

e lä m ä lle e n o li k u ite n k in ä id in ku o 

lem a p o ja n o lle s s a kahdeksanvuotia 

s . H änen sisa re n sa A in o m u u tti 

T u rkuun tä tin s ä k a s v a tik s i, isä 

s o lm i pian uuden a v io liito n ja sai 

lisää la p sia . K o n ra d in Sauvon 

n u o ris o s e u ra s s a e s ille tu lle e t ta i 

te e llis e t ja k irja llis e t kyvyt jo h tiv a t 

hänet o p is k e lu n tie lle R aum an sem 

in a a riin vu o n n a 1915. V uosina 

1914— 1915 hän jo k ir jo itti p a ljo n 

runoja ja se m in a a ris s a hän ja tk o i 

k irjo itta m is ta a n . L o m ie n aikana 

hän o li k o to n a a u tta m a s s a isää, 

m u tta kä rsi o lo is ta s ie llä . Kuvaava 

on eräs p itk ä ru n o ” K o d ito n ", 

m is s ä m m . lukee: "H ä n k o d ito n n a 

e lo n tie tä k u lk e e / va ikk k o ti on, 

on s ilti k o d ito n ", to is e s s a säessä 

"P o is on Ä id in rakkauden v o im a / 

Isän sydän p u u k s i p u u n tu n u t", ja 

to iv o o ä itin s ä lu o k s e ka lm is to o n . 

M u tta ja tk a a s itte n : "T a i onko v iisas 

L u o ja m u lle s u o n u t/ kenties 

suuren ja lo n m äärän p ä ä n ." Runo 

loppuu s a n o ih in : "H ä n lausui, 

vaikka k o d ito n k in o le n / tää Isänmaa 

on k o ti m u lle k in / sen eteen 

elä n , s y lih in sen k u o le n / Sen povessa 

on le p o m u rjo tu lle k in .” K irjo 

itta e s s a a n tä tä ru n o a hän ei 

tie n n y t k u in k a tä rk e ik s i isänm aan 

a s ia t tu le v in a vu o sin a tu lis iv a t. 

S e m in a a rity ö ja tk u i, m u tta k a i 

ke n la is ta o m itu is ta a lk o i tapahtua. 

V uonna 1917 s e m in a a rila is e t o liv a t 

se n a a tin m äärä yksestä m ukana 

m a a tö issä ja a lo ttiv a t lu k u vuote n - 

• Topeliuksen koulun rehtori M atti Siltanen. Seinällä W illy Baerln maalaama 

muotokuva Konrad Paasiosta. — Kuva: Pekka Paasio. 

sa vasta syyskuun 17 p:nä. Loka 

kuussa "L a k k o k o m ite a ” pako tti 

heid ä t k e s keyttä m ä ä n ko u lu n kä yn 

tinsä. K onrad ei la is k o te llu t, hän 

k irjo itti liu s k o ille n ä yte lm ä n , joka 

hänellä o li v a lm iin a . Se o li toin e n 

jä rje s ty k s e s s ä s in ä vuonna. K oulu 

työ ja tk u i, m u tta o li levotonta, 

o li k u u lu s te lu ja ja p id ä ty k s iä . Rauma 

jo u tu i p u n a is te n h a ltu u n , ta m 

m iku u ssa vu o n n a 1918 tu li punaka 

a rtila is te n kapina, ja s e m in a a rity 

ö o li v a illin a is ta . M aaliskuun 

ko lm a n te n a K onrad näkee ik k u 

nastaan näyn, jo k a p a ko tta a hänet 

ta rttu m a a n kynään ja ” siirtäm ään 

m ie tte itä p a p e rille ” . "P itk in katua 

kulkee h a u ta u s s a a tto , sen y llä lie 

huvat p u naiset lip u t ja sen jo u 

kosta kohoavat p is tim ie n kärjet 

taajana kuin m etsä. N uo vainajat, 

jo ita tu o sa a tto vie hautaan, ovat 

veljessodan uhreja. M in u n tä ytyy 

m yöntää, että tu o n vainaja-sanan 

takana on tässäkin tapauksessa 

jo ta in pyhää. S iinä on sankaruutta 

ja uskoa a a tte is iin ." Täm ä hautaussaatto 

on n ähtävästi se virike, 

jo ka saa hänet kirjo itta m a a n sarjan 

"K e rto m u k s ia E telä-S uom esta 

k a n sallissodan a ja lta vuonna 

1918." S o ta to im ie n vuoksi o li kev 

ä tlu kukaudella ty ö t lopetettava jo 

m a aliskuun 22 p:nä. Konrad lähti 

sisarensa luokse T u rkuun, m inne 

pääsi o n n e llis e s ti p e rille . 

T u li K o n ra d in viim e in e n s e m i- 

naarivuosi. Hän te k i lu ja s ti ty ö tä 

— s u o ritti p a its i p a k o llis e t aineet 

m yös o p p ik o u lu je n ru o ts in k ie le n 

s e itsem ä n n e n luokan va a tim u k s e t, 

sekä saksan k ie le n k e s k ik o u lu n 

k u rs s in . L isä ksi vie lä K o u lu h a llituksen 

la u sunta - ja p u h e te k n iik k a - 

k u rs s it yn n ä v o im is te lu - ja liik u n - 

ta k a s v a tu s k u rs s it. T a m m ik u u s s a 

1919 hän k irjo itta a p ä iväkirja a n sa 

että on liitty n y t su o je lu s k u n ta a n . 

M a a lisku u ssa hän on o h ja a ja n a ja 

n ä y tte lijä n ä ilta m is s a Tam pereen 

Kansan T e a tte rissa S o ih tu la s s a . 

S u o je lu sku n n a n h a rjo itu k s is s a o l 

laan u sein , ja m u u ta k in puuhaa 

riittä ä , m m . hän e n s im m ä is tä kertaa 

jo h ta a ku o ro a ju lk is u u d e s s a . 

16. 4. vuosi on k u lu n u t k a n s a llis 

sodan p ä ä tty m is e s tä ja R aum alla 

vietetään vapausjuhlaa. 

K onrad on m ukana sem in a a rin 

rie n n o is s a , m u tta p ä ivä kirja lle e n 

hän k e rto o : "T u n n u s ta n its e lle n i 

e ttä kaipaan ra kka u tta , kaipaan 

sie lu a , jo k a s o in tu is i yhteen m i 

nun s ie lu n i k a n s s a ...” Hän m ie ttii 

kuin ka käy hänen s isare n sa A in o n 

rakkaudelle; täm ä ku n jo on n a i 

m isissa ja ä iti. Hän uskoo sen 

kestävän, ja s iin ä hän o li oike a ssa 

— se k e s ti k u o le m a a n a s ti. A jo ittain 

K onrad taas a ja tte le e ä itiä ä n 

— hän o li k irjo itta n u t k e rto m u k 

sen "Ä id in s u u d e lm a " ja lä h e ttä 

n yt "M a a ilm a "-le h d e n k ilp a ilu u n . 

Se lu n a s te ttiin . P itkä runo "P ä ä 

siä isa a m u n a " o li ju lk a is tu n a jo n 

kun lehden e tu s iv u lla , m u tta v a ik 

ka s itä s in n ik k ä ä s ti o n e ts itty , on 

vain p e rim ä tie to o le m a s s a to is ta i 

seksi. 

K onrad P aasio sai p ä ä s tö to d is 

tuksen R aum an s e m in a a ris ta kesäksi 

1919. E n sim m ä in e n to im i o li 

P o h jo is -P irk k a la n K a n kaanta u sta n 

kansakoulu ssa. V u o sin a 

1919— 1920 hän sen to im e n o h e lla 

o li la u lu n - ja v o im is te lu n o p e tta ja 

na N o kia n k ris tillis e s s ä kansanop 

is to s s a . Hän o li in n o ka s a m a tö ö - 

rin ä y tte lijä , o li tu tu s tu n u t S im o 

K aarioon, jo k a o li Tam pereen 

T e a tte rin p a lvelu ksessa, ja m eni 

ko k e is iin . S eurauksena o li, e ttä 

hän jo n k in a ikaa o li te a tte ris s a 

h a rjo itte lija n a . V u o n n a 1922 hän 

haki M aarian K ähärlän (n y k . T urun 

Kähärin) k o u lu u n . S is a r ja la n ko 

o liv a t P in e lla n v u o k ra a jia ja "K o n - 

n i" kävi s ie llä hyvin u s e in . Its e 

m a a la a m ista harra sta vana hän n yt 

m yös tu tu s tu i ta ite ilijo ih in , jo tk a 

ko k o o n tu iv a t s ie llä . K ävi n iin , e ttä 

ku va n ve istä jä A arre A a lto s e s ta ja 

ta id e m a a la ri A arre U la p a sta tu li 

h ä nelle sydänystä v iä . A arre U la p 

pa ja hänen sis a re n s a Veera s a t 

tu iv a t jo p a asum aan A in o -s is a re n 

naapureina P iis p a n k a tu kuudessa. 

T u li u u si vaihe K o n ra d in e lä 

m ässä — hän ra k a s tu i vakavasti, 

ja u u d e n vu o d e n a a tto n a 1925 m o r 

sia m e n ko d is s a v ih ittiin In keri 

M e rivirta ja K o n ra d P aasio. 

O p p iv e lv o llis u u s la k i o li tu llu t 

voim aan e lo k u u s s a 1921, ja T u rku 

tu li tu n n e tu k s i s iitä , e ttä o p e tta jille 

a n n e ttiin m e lk o vapaat kädet 

o p e tu s ta v o is s a . O p e tta jie n h e n k i 

lö k o h ta in e n p a n o s o p e tu s ty ö s s ä

o li s u u ria rv o in e n . E d is ty k s e llis iä 

o p e tta ja h a h m o ja lö y ty i, ja yksi 

n iis tä o li m yö s K o n ra d Paasio. 

S ilti hän e h ti k irjo itta a om ia a n — 

s y n ty i k u in s y n ty ik in k o lm e näyte 

lm ä ä . Hän o li m y ö s T urun 

S a n o m a in k e s ä to im itta ja n a . S yks 

y llä 1926 h ä n e stä tu li kom ean 

poja n is ä , ja la p s ira k a s kun o li, 

hän o li h y v in o n n e llin e n . T a rm o k 

kaana hän o li m u kana o p e tta jie n 

y h d is ty k s e s s ä , k u o ro s s a ja m uissa 

h a rra s tu k s is s a . T u ru n s u o m a la i 

sessa ty ö v ä e n o p is to s s a hän o li ä i 

d in k ie le n o p e tta ja n a 1928— 1929, 

sekä sen k irja s to n h o ita ja n a aina 

v u o d e s ta 1928 kevätlukukauden 

1939 lo p p u u n . T u ru n Y leinen 

A m m a ttila is k o u lu to im i s illo in , ja 

m yös s ie llä hän o li ä id in k ie le n 

o p e tta ja n a . 

P a k k a rin k a d u lle o li vu o sin a 

1905— 1915 ra kennettu k o u lu , jo ka 

v u o n n a 1928 sai n im ekseen T o p e 

liu k s e n ka n sa ko u lu . K onrad Paas 

io s ta tu li sen p o ik a k a n s a k o u lu n 

o p e tta ja 1930. T äällä hän sai u u 

s ia y s tä v iä . U seim m a t ovat jo 

k u o lle e t, m u tta O iva Saari, täm ä 

s u o m a la is te n o p e tta jie n p iiris s ä 

h y v in tu n n e ttu ke k s ijä - ja puuham 

ie s, elää vielä ja m u is ta a K o n ra 

d in ra u h a llis e n a h e rra s m ie s ty y p p i- 

nä, jo k a a in a o li y s tä v ä llin e n . 

” K o n n i” P aasio o li T u ru n S uom a 

laisen O p e tta ja y h d is ty k s e n jo h to 

kunnan jäsen v u o d e sta 1933, ja 

sen p u h e e n jo h ta ja n a 1936— 1937. 

P a a s io illa o li su u ri s e u ru s te lu - 

p iiri. P a itsi o p e tta ja y s tä v iä ta v a t 

tiin h e illä p a ljo n sekä T u ru n T yöväen 

T e a tte rin e ttä T u ru n T eatte rin 

h e n k ilö k u n tiin k u u lu v ia . S ie llä o livat 

jo h ta ja K a lle R o u n i, A nnie 

M ö rk ja S ylva R o s s i, K irs ti ja 

A k s e li K a rh i jn e . K o n ra d illa o li 

k a u n is la u lu ä ä n i, ja hän p iti la u la 

m is e s ta , jo te n h e illä la u le ttiin paljo 

n . K o n ra d in a p p i, asia n a ja ja 

J u h a n i M e riv irta k ir jo itti m yös. 

H änen kynästä ä n e s ite ttiin 1927 

” S u u ta rim e s ta ri J u u lp e ri” Työväen 

T e a tte ris s a . L a n ko, tu o m a ri V äinö 

M e riv irta o li T urun T e a tte rin jo h to 

ku n n a ssa . He ro h k a is iv a t K onradia 

lä h e ttä m ä ä n n ä y te lm iä ä n K a n sallis 

te a tte riin , ja s ie llä o ltiin k iin 

n o s tu n e ita , m u tta h a lu ttiin , n iin 

k u in a in a te a tte re is s a , m u u to k s ia 

m ä ä rä tty y n n ä yte lm ä ä n , jo n k a o lis 

iv a t lu n a s ta n e e t. M is tä s y y s tä tämä 

jä i te k e m ä ttä ei enää tie d e tä . 

K o n ra d illa ta is i o lla liia n paljo n 

te h tä v iä ; m y ö s k in N u o re n V oim an 

L iito n T u ru n S iive ssä , m issä hänen 

p a rh a im p iin y s tä v iin ku u lu va 

m a is te ri Eero M e la k o s k i o li m u kana 

to im in n a s s a . Y k s i syy on 

m y ö s k in v o in u t o lla hänen p aheneva 

s o k e rita u tin s a — se s y ö v y tti 

k u n to a . 

E n tis e t o p e tta ja to v e rit m u is te le 

va t m ie lih y v ä llä K onrad Paasion 

to v e rillis ta o le m u s ta — "m ie s parh 

a im m a s ta p ä ä stä " he sanovat. 

S a m o in s a n o vat e n tis e t o p p ila a t. 

E tte iv ä t tä lla is e t la u s u n n o t o le 

k a u n is te lu a , s iitä on to d is te e n a 

a lu s s a m a in ittu m u o to k u v a T o p e 

liu k s e n k o u lu s s a . K u n K onrad 

s y y s k u u s s a 1939 o d o tta m a tta sa i 

ra s tu i ja m e n e h ty i puhje n n e e n 

• Turun Yleisen 

A m m attilaiskoulun 

opettajat 

1 9 3 7 -1 9 3 8 . Istumassa 

W illy Baer 

ja seisom assa 

Konrad Paasio. 

u m p is u o le n ja so k e rita u d in aih 

e u tta m iin k o m p lik a a tio ih in — 

s illo in o p e tta ja y s tä v ä t keräsivät 

varoja ja m a a la u ttiv a t hänen m u o 

to k u vansa. Se on hyvä, vaikka o n 

kin va lo ku va n p e ru ste e lla te h ty , 

jo h tu e n m a h d o llis e s ti s iitä seikasta 

e ttä ta ite ilija W illy Baer ja K o n 

rad o liv a t o p e tta jia a m m a ttik o u 

lussa ja ta ite ilija lla on v o in u t o lla 

a ik a is e m m in te h ty lu o n n o s . 

T ällä h e tk e llä T u ru n K a u p u n g in 

te a tte rilla on K onrad Paasion näyte 

lm iä tu tu s tu m is ta varten. 

E n s im m ä in e n v a ik u te lm a on, e ttä 

ne ovat ty y p illis iä , hyviä sen ajan 

n ä y te lm iä , jo llo in ne o n k irjo ite t 

tu . A ik a saa näyttä ä kelpaavatko 

ne e s ite ttä v ik s i. O lis ih a n se eläm 

ys K o n ra d P aasion la p s e n la p s ille, 

jo tk a eivät ko ska a n saaneet tu 

tu s tu a is o is ä ä n s ä , sekä täm än 

ke rto m u k s e n te k ijä lle , jo ka rakk 

a u d e lla m u is ta a ih a iltu a ainoaa 

e n o a n sa. □ 

IN G A -L IL L S Ö D ERLU N D 

KEHRÄÄJÄ 

ALAKOULU N O PETTAJILLE 

Kehrään kaunista kultalankaa 

katson lapsen silm ään arkaan. 

Kuteen uuden 

nyt aloitam m e, 

kankaan kauniinko 

siitä saam m e? 

Kankaan kauniin ja kestävän 

elon m urhetta estävän. 

Päivin katkenneet langanpäät 

hellien yhtehen liittäkäät, 

niin langasta jota kehrätään 

kultasäikeitä taltehen jää. 

KONRAD PAASIO 

(XX y le is e lle k a n s a k o u lu k o - 

k o u k s e lle T u ru ssa kesäkuun 

13, 14 ja 15 p :n ä 1929). 

T Y Ö T Ä JA IL O A - 

T Y Ö N IL O A 

• Kouluneuvos A . T. K oskim ies onnittelem assa 25-vuotiasta Vasaramäen 

koulua. 

■ Vasaram äen koulu — aikaisem 

m in kansakoulu, nykyisin 

peruskoulun ala-asteena 

toim iva oppilaitos — 

vietti juhlapäiväänsä 26. 

m aaliskuuta, jo llo in tuli kuluneeksi 

tasan 25 vuotta 

koulun vihkiäisistä. 

Vasaram äen koulun synty 

voidaan nähdä osana sitä 

voim akasta rakennuskautta, 

joka to teutettiin Turun itäisissä 

kaupunginosissa viim e 

sotien jälkeen. Tällöin Eteläisen 

Takam aan, Luolavuoren 

ja Vasaram äen omakotialueet 

sekä Kurjenmäen 

rakentam inen lisäsivät lähikoulujen 

oppilasm ääriä niin, 

että esim . K erttulin koulu 

toim i useita vuosia mahdollisuuksiensa 

äärirajoilla. 

Vuorolukuun väsyneiden 

lasten vanhem m at vaativat 

uuden koulun rakentam ista, 

ja varsinkin Vasaramäen 

O m akotiyhdistys vauhditti 

suunnitelm aa voim akkaasti. 

K o u lu n 2 5 -v u o tis ju h la o s o itti, 

että vasara m ä kelä iset ja tk u v a s ti 

tu n te vat k o u lu n om akseen. T u o 

m io k irk o s s a p id e tty y n ju h la ju m a 

la n palvelukseen o s a llis tu i runsas 

jo u k k o v a n h e m p ia yh d e ssä la ste n 

sa ta i la s te n la s te n s a kanssa, ja 

Leskenlehti 

Pellolla routa, 

ilm assa pouta, 

leivonen saapua ehti. 

Pihka Ja honkien hengitys 

huumaa, 

rinteellä jossakin m ulta on 

kuumaa, 

m ullassa leskenlehti. 

Lapsoset kirm aa, 

leikki on virmaa, 

oi mikä riem ukas retki. 

Juoksua estä ei iljanne jä i 

nen, 

äidille kukkanen ensim m äinen, 

siitäpä onnen hetki. 

Rohkea kukka, 

pikkuinen rukka 

talvea uhm ata tohti. 

Kylvöm m e, toivom m e pakkasen 

alta 

laillansa nouse ja murra sen 

valta, 

käym m ehän kesää kohti. 

A .T . K O SKIM IES 

k o u lu n ju h la s a li tä y tty i sekä päiväe 

ttä ilta ju h la s s a e n tis is tä ja n y k y i 

s is tä o p p ila is ta , lasten vanhem 

m ista ja m u ista k o u lu n ystävistä. 

J u h lie n o h je lm a n u m e ro t m u o 

d o stiva t vaihtelevan ko ko n a isu u 

d en, jo ka p o h ja u tu i o p p ila id e n käs 

ik irjo itu k s iin . "M in ä poika lasken 

sataan koska vain, m u tta s itä ei 

k y s y tä .” ” On kivaa o lla k o u lu la i 

n e n .” 

Lasten lisä ksi ju h la ssa e s iin ty i 

m yös a iku isia . Tervehdyspuheen 

p iti re h to ri M arkku V ähä-M äkilä ja 

juhla p u h e e n k o u lu n e nsim m äinen 

jo h ta ja , to im is to p ä ä llik k ö M ikko 

H irvo ila . N a a p u rikoulu t m u is tiv a t 

vasaram äkeläisiä to in e n to ista a n 

o n n is tu n e e m m illa la h jo illa , tervehd 

y k s illä ja p u h e illa . K o u lu to im e n 

ta rkasta ja T im o P osti to i ju h la a n 

lä ä n in h a llitu k s e n k o u lu o sasto n 

tervehdyksen. M u ista o n n itte lijo is 

ta m a in itta ko o n k o u lu to im e n jo h ta 

ja P entti Lahti sekä entin e n ko u 

lu to im e n jo h ta ja , koulu n e u vos A.T. 

K o skim ie s, jo n ka sa n o itta m a kevätla 

u lu "L e s k e n le h ti” sai ju h la ssa 

kantaesityksensä. Laulu , jo n ka on 

sä ve ltä n yt M a tti H annula, ju lk a is 

taan to is a a lla tässä lehdessä. 

Ju h liva n k o u lu n tu n n e lm ia k u 

vastaa osuvasti erään k u u d e slu o k 

kalaisen o p pilaan aine aiheesta 

” M eidän koulu k e rto o ” : "R akastan 

o p p ila ita n i, ka ikkia yhdessä ja jo 

kaista erikseen. En tu lis i toim e e n 

ilm an te itä . K o u lu ei ole ko u lu ilman 

la p sia . H aluan o lla k o u lu , e n 

m itään m u u ta . En o lis i edes 

e d u s k u n ta ta lo .” □ 

* 

E. T. 

A rk k ite h ti P. K ahran p iirtä m ä 

V asaram äen ko u lu k ä s ittä ä 18 vars 

in a is ta lu o kka h u o n e tta , m u tta 

k o u lu n huuta vasta ta rp e e s ta kerto 

o se, e ttä jo heti e n s im m ä is e n ä 

lu k u v u o te n a sen s u o jiin s ijo ite ttiin 

20 lu o kka a . Ennen Itä is e n kansala 

is k o u lu n v a lm is tu m is ta Vasaram 

äessä to im i m yö s u s e ita kansala 

is k o u lu n lu o k k ia . S u u rim m illa a n 

Vasaram äen k o u lu n o p p ila sm ä ä rä 

o li lu ku vu o n n a 1 9 6 3 -1 9 6 4 , jo llo in 

se y litti tu h a n n e n o p p ila a n rajan. 

T äm än jä lkeen L u o la vu o re n ko u lu 

sai osan k o u lu p iiris tä ja o p p ila s - 

paine V asaram äessä h e lp o tti tu n 

tu v a s ti. M yö h e m m in ra kennetu t 

llp o is te n ja Lausteen k o u lu t sekä 

väestörakenteen m u u to k s e t ovat 

jo h ta n e e t o p p ila s m ä ä rä n jatkuvaan 

pie nenem iseen n iin , e ttä n y k y is in 

ko u lu s s a on 530 o p p ila s ta . H u o 

m attava osa V asaram äen k o u lu n 

o p p ila is ta k u lje te ta a n yhä v ie lä 

Lausteen ja V a ris s u o n lä h iö is tä . 

V asaram äen k o u lu n v a ih e ita ja 

to im in ta a e s itte le v ä v a n h o is ta ja 

u u s is ta o p p ila s tö is tä se kä v a lo k u 

vis ta k o o ttu n ä y tte ly o li liite tty 

ju h la p ä ivä n ta p a h tu m iin . □

Suomen Kielen 

Seuralla 50-vuotisju 

h lapäivä 

■ Turussa toim iva Suom en Kielen Seura vietti maanantaina 

9. 4. 1979 50-vuotisjuhlapäiväänsä. Seuran vuosipäiväksi valittiin 

perustavassa kokouksessa huhtikuun 9:s, joka on kirjakielem 

m e luojan M ikael Agricolan kuolinpäivä ja samalla 

kirjakielen toiseksi perustajaksi luonnehditun suurmiehen 

Elias Lönnrotin syntym äpäivä. Suom en Kielen Seura on nykyään 

kiinteä osa Turun 750-vuotista kulttuuria, jonka arvokkaita 

perinteitä se on ryhtynyt vaalimaan. 

Ju h la p ä ivä a lo ite ttiin laskem alla 

seppele M ikael A g ric o la n patsaalle 

T u o m io k irk o n lu o n a . Pääjuhlassa 

ent. A k a te m ia ta lo n ju h la s a lis s a 

ju h la e s ite lm ä n p iti p rofessori 

O sm o Ik o la a ih e e s ta "E p ä ta rkku u s 

kielen k ä y ttö k e lp o is u u tta lisäävänä 

te k ijä n ä ". 

5 0 -v u o tis ju h la s s a k u ts u ttiin seuran 

k u n n ia jä s e n e k s i T u ru n y lio p is 

ton re h to ri, p ro fe s s o ri O sm o Ikola, 

jo ka on p itkään to im in u t seuran 

e sim ie h e n ä ja on edelleen 

seuran ju lk a is u n S ananjalan pääto 

im itta ja . K u n n ia jä se n e ksi k u t 

s u ttiin m yö s p ro fe s s o ri Lauri 

H aku lin e n . 

J u h liv a lle s e u ra lle to i o p e tu s m i 

n is te riö n te rvehdyksen o s a s to p ä ä l 

lik k ö , p ro fe s s o ri M ik k o N iem i, 

Tunnetko 

Turkua? 

• Suom en Turku -lehden 

tämän vuoden ykkösnumerossa 

oli "harjoituskilpailuna” 

kahdeksan kuvaa turkulaisrakennuksista. 

Tässä 

numerossa sivulla 56 ju listam 

m e lu kijoillem m e varsinaisen 

Turun tuntem uskllpailun. 

• Vastaukset voidaan lähettää 

postikortilla tai kirjeessä 

kuvien numeronmukaisessa 

järjestyksessä os. 

Turku-seura, Taskulantle 1 

G 116, 20300 Turku 30. 

• M ikäli oikeita vastauksia 

on useita, palkinnot arvotaan. 

K olm elle parhaalle 

vastaajalle lahjoittaa Turun 

Yliopistokirjakauppa syksyksi 

ilm estyvän uuden teoksen 

”Sellaista oli eläm ä Turussa 

vuosisadan vaihteessa” , 

jonka on kirjoittanut eläkkeellä 

oleva professori, Turku-seuran 

ym päristöjaoston 

jäsen Reino Lento. Seura 

jakaa lisäpalkintoina litografiakuvia 

vanhasta Turusta. 

Turun y lio p is to n tervehdyksen 

kansleri K aarlo H artia la , tie te e llis 

ten lähiseuro je n tervehdyksen profe 

ssori Eero K iv in ie m i ja o p is k e lija 

in tervehdyksen y lio p p ila s M irja 

Y lita lo . 

Seuran perustava kokous p id e t 

tiin 9. 4. 1929. Tätä ennen, 

19. 3. 1929 p idetyn valm istavan 

kokouksen k o o lle k u ts u jin a to im i 

vat T urun y lio p is to n s illo in e n suomen 

kielen p ro fe ssori M artti 

Rapola ja d o s e n tti (m yöhem m in 

p rofessori ja T urun y lio p is to n 

k ansleri) N iilo Ikola. 

V irikke in ä seuran syntyyn ovat 

o lle e t Turun y lio p is to n peru sta m i 

nen ja sinne saatu suom enkielen 

p ro fe ssuuri, T urun H is to ria llis e n 

Y h distyksen p erustam inen ja H els 

in g issä to im iv a K o tik ie le n Seura. 

S ääntöjensä m ukaan seuran ta 

vo itte e n a on "v irittä ä ja vire illä pitää 

suom en kielen ja suom alaisen 

kansatieteen tu tk im is e n harrastusta 

ja e d istä ä suom en kielen tu n te 

m ista ja k ä yttö ä ". 

Seuran esim ie h in ä ovat to im i 

neet p ro f. M a rtti Rapola, kansleri 

N iilo Ikola, akateem ikko Paavo 

Ravila, rehto ri, p ro f. O sm o Ikola 

(1954— 1970) ja vuodesta 1971 

lähtie n prof. A lh o A lh o n ie m i. 

S äännöllisesti kahden vu o s i 

kym m enen ajan ilm estyneen seuran 

vu o sikirja n S ananjalka, e n s im 

m äinen nide ilm e s ty i seuran 30- 

vuotisju h la p ä ivänä 9. 4. 1959. 

S ananjalan to im itta ja n a on koko 

ajan to im in u t ja to im ii edelleen 

re h to ri, p ro f. O sm o Ikola. V u o s i 

k irja saa sä ä n n ö llistä valtionapua. 

Pysyviä va ih to s u h te ita seuralla on 

lähes 60, jo is ta runsaat 40 u lk o 

m a isia . V a ih to s u h te ita on 11 maahan. 

S euralla on vu o s itta in k o 

k o u ksia vähintään v iis i ja näissä 

on e h tin y t jo runsaat sata k o tija 

u lk o m a is ta tu tk ija a e s ite lm ö i 

dä. □ 

Taideteos 

Turun 

yliopistolle 

T urun y lio p is to tä y ttä ä e nsi 

vuonna 60 v u o tta . Y lio p is to n a n o 

m uksesta v a ltio n ta id e o s to to lm i- 

k u n ta on ju lis ta n u t k u ts u k ilp a ilu n , 

jo n ka ta rk o itu k s e n a on hankkia 

id e a lu o n n o k s ia y lio p is to n päärakennuksen 

a ulan suure n s is ä p in 

nan va ru s ta m is e k s i ta id e te o k s e lla . 

K ilp a ilu s s a tu le e kysym ykseen 

m aalaus-, v e is to s -, g ra a fin e n ta i 

m uu ratkaisu. 

K ilp a ilu u n on k u ts u ttu ta ite ilija t 

Lauri A h lg re n , P är-E rik G ra n fe lt, 

H e ikki N ie m in e n , K a u ko Räsänen 

ja R e ijo V ilja n e n . K u k in k ilp a ilija 

saa o s a llis tu m is e s ta a n 5 000 m arkan 

p a lk k io n . Teoksen to te u tta m i 

seen on varattu e n in tä ä n 140 000 

m arkkaa. T a id e o s to to im ik u n ta el 

kuitenkaan s ito u d u to te u tta m a a n 

te o sta k ilp a ilu lu o n n o s te n p e ru s 

te e lla . E h d o tu k s e t on jä te ttä v ä 

31. 8. 1979 m ennessä. □ 

Turun 

kaupunki 

jakoi 

apurahoja 

Turun k a u p u n g in h a llitu s o n ja 

kanut k a u p u n g in ku va ta id e -, kam 

erataide- ja n ä yttä m ö ta id e a p u ra - 

hat. 

6 500 m arkan s u u ru is e n k u v a ta i 

deapurahan saivat ta id e g ra a fik o t 

M a rtin A h ls trö m ja J u h a n i V lkainen 

sekä ta id e m a a la ri A n u T u o m i. 

2 950 m arkan apurahan saivat ta i 

d e o p is k e lija H ilk k a K önönen ja 

ta id e m a a la ri T a u n o Leppänen. 

2 600 m arkan s u u ru is e n kam erata 

ideapurahan saivat valo ku va a ja t 

A ri M ik k o la ja H enry Edm an sekä 

kaita e lo kuvaaja O le T arvonen. 

N ä y tte lijä t M a ija -L iis a Peuhu, 

Eeva K antanen ja J u s s i H e lm in e n 

saivat 3 000 m arkan, M aria A ro 

2 500 m arkan ja J u h a n i R y tk ö lä 

2 200 m arkan a p u ra h a n . K e s ä te a t 

te re ille ja h a rra s ta ja te a tte re ille 

m y ö n n e ttiin yhte e n sä 92 700 m a r 

kan avustu kset. 

TURUN Y lio p is to s ä ä tiö ja k o i 

tiis ta in a 8. 5. 1979 T u ru n y lio p is 

to n o p e tta jille ja tu tk ijo ille apura 

h o in a yh te e n sä 678 328 m arkkaa. 

A pura h a n sa a n e ita o li y h te e n sä 

148. S u u rim m a n y k s ity is e n apura 

han 30 000 m arkkaa sai y lio p is to n 

ns. s y k lo tro n ip ro je k ti. P ro fe s s o ri 

Paavo K a llio n jo h ta m a tu tk im u s 

ryhm ä sai 25 000 m arkkaa p o h jo i 

sen kasvien tu tk im is e e n .

W äinö Aaltosen 

lapsuuskodista kotimuseo? 

■ W äin ö Aaltosen Seuran hallinnassa on 1 .5 . 1971 lähtien 

ollu t Turun Hirvensalossa, Lauttarannan kaupunginosassa 

sijaitseva kuvanvelstäjäm estarin W äinö Aaltosen lapsuuskoti, 

jossa W äinö Aaltonen pieniä poikkeuksia lukuun ottam atta 

asui vuosina 1905— 1927. Seura on tehnyt päätöksen lapsuuskodin 

m uodostam isesta kotim useoksi. 

T ähän päätö kseen vedote n seuran 

T u ru n to im ik u n ta k a ts o o seuran 

h a llitu k s e lle lähettäm ässään 

k irje lm ä s s ä , e ttä ” o lis i n yt seuran 

tä y ttä e s s ä 10 vu o tta ja T urun kaup 

u n g in ju h lie s s a 750-vuotia sta 

o le m a s s a o lo a a n , o ik e a a ika ryhtyä 

to im e n p ite is iin m useohankkeen 

to te u tta m is e k s i. A s ia s s a o lis i s y y 

tä p itä ä k iire ttä , n iin kauan kun 

la p s u u s k o d in irta im is to a o n vielä 

ta lle s s a s u k u la is te n h a llu s s a ja 

W ä in ö A a lto s e n rä ä tä li-is ä n ty ö k a 

lu tk in ovat jä lje llä hänen sisarensa 

E lsa V euron o m is tu k s e s s a ". 

S euran h a llitu s o n päättä n yt 

kääntyä T u ru n k a u p u n g in p uoleen, 

jo tta vu o d e n 1980 ta lo u s a rv io o n 

m e rk ittä is iin m ääräraha hankkeen 

to te u tta m is e k s i. 

■ Turun N M K Y :n m ieskuoro 

järjesti 60-vuotlsJuhlakonsertln 

Turun konserttitalossa 

lauantaina 28.4. Ja 60- 

vuotlsklrkkokonsertln Tuom 

iokirkossa sunnuntaina 

29.4. Ennen juhlakonserttia 

kuorolla oli vastaanottotllalsuus, 

jonka aikana sille esitettiin 

tervehdyksiä eri puolilta 

Suom ea. Konsertin Jälkeen 

oli ju h lalllalliset 

Turun linnassa. S unnuntaina 

suoritettiin kunniakäynti 

sankarihaudoilla. 

Juhlakonsertin ja kirkkokonsertin 

johti dir.cant. Aarne Virtanen 

ja entiset kuoron johtajat Kaarlo 

S o in i, H enrik Christiernin ja Matti 

Vuoristo vierailivat johtajina. 

S o listina oli Juhani Lam pisuo ja 

säestyksen hoiti Esa Nordgren. 

K irkkokonsertissa uruissa oli Erkki 

A likoski ja solisteina Juhani Lam 

pisuo, M auri Siitonen ja Kalervo 

Kunnas sekä säestäjänä Sirkka- 

L iisa Virtanen. 

Juhlivan kuoron kuuden vuosikym 

m enen esiin tym iset ovat 

pääosaltaan tapahtuneet kotikaupungissa 

Turussa, m utta to im in 

taan on sisältynyt m yös ulkom aisia 

e siin tym isiä. Itsenäisiä konsertteja 

kuoro on pitänyt 10 eri 

Seuran T u ru n to im ik u n ta on 

p ä ä ttä n y t vu o kra ta la p s u u s k o d in 

tila t 1 .5 .1 9 7 9 - 3 0 .4 .1 9 8 1 

e d elleen ta id e g ra a fik k o Hannu 

H ä m ä lä iselle . 

Seuran v u o s ikokouksessa 

8. 3. 1979 v a littiin T urun to im ik u n 

nan jä s e n ik s i: a p u l.k a u p .jo h ta ja 

J o h a n n e s K o ik k a la in e n (p j), k o u 

lu n jo h ta ja A n tti L e h tin e n (vpj), 

to im itta ja V ie n o Räty (s ih t.), 

o ik .tie t.y o J a ri H la vaty (ra h .h o it.) 

k a u p u n g in s ih te e ri Paavo M äkinen, 

ta id e a s ia in s ih te e ri M a rgareta J o k i 

nen, ro va sti H aakon W a in io , to i 

m itta ja E ino L e h tin e n , ta ite ilija - 

p ro f.K a u k o L e h tin e n , k o u lu to im e n 

jo h ta ja U rp o L a ila , in te n d e n tti E rik 

Bergh ja ta ite ilija O sm o Laine. □ 

Turun NMKY:n mieskuoro 

laulanut 60 vuotta 

ka u p u n g issa L ä n si-S aksassa, 

R u o ts is s a ja L u x e m b u rg is s a sekä 

o s a llis tu n u t 9 kertaa p o h jo is m a i 

s iin N M K Y :n e d u s tu s k u o ro je n yhte 

is k o n s e rtte ih in ja la u la ja is iin 

T u k h o lm a s s a , T u ru ssa, B e rg e n issä, 

O s lo s s a ja H e ls in g is s ä . K uoro 

on o llu t a lu lle p a n e m a s s a m yös 

v a lta k u n n a llis ia N M K Y :n m u s iik k i- 

päiviä, jo ih in ovat o s a llis tu n e e t 

m ie s-, p o ika-, n u o ris o - ja sekak 

u o ro t sekä s in fo n ia - ja n u o riso - 

sekä p u h a llin o rk e s te rit. 

T o im in ta k a u te n a a n ku o ro on p i 

tä n y t k o tim a is ia k o n s e rtte ja 14 

k a u p u n g is s a ja 18 m a a seutu p a ikk 

a kunnalla . T u ru ssa ku o ro on 

use a sti o llu t v ie ra ile vie n kuorojen 

isäntä n ä ja k ä y ttä n y t e s iin ty m is is - 

sään m yö s vie ra ile via jo h ta jia , 

m m . sä ve ltä jä , p ro f. Kalervo 

T u u kkanen jo h ti T urun k o n s e rttis 

a lis s a kuoro n ja ka u p u n g in o rk e s 

te rin y h te is e s ity k s e n ä o ly m p ia la is 

ten h o p e a m ita lin saavuttaneen 

te o kse n sa "K a rh u n p y y n ti" kuoron 

10-v u o tis ju h la k o n s e rtis s a . 

K u o ro n ta ite e llis in a jo h ta jin a 

ovat to im in e e t k irja lta ja Jalm ari 

S iiv o n e n , d ir .m u s. U uno K ärkkäinen, 

d ir.c a n t. R eino H o n ka ko ski, 

ro vasti P auli V aalas, d ir.m u s . S ulo 

M u u rik o s k i, p a s to ri V iljo L e h tin e n , 

d ir.c a n t. K a a rlo S o in i, d ir.c a n t. 

B ö rje E kh o lm , d ir.m u s . H eim o 

H e im o la , k a p e llim e s ta ri H e n rik 

C h ris tie rn in , k o n tto rin h o ita ja M a tti 

Professori 

OSCAR NIKULA : 

Turku 

750 vuotta 

T u ru n s ynnyn ja ke h itykse n 

k a n n a lta o li ra tkaiseva m e rkitys 

s illä s e ik a lla , e ttä p a ik k a o li maan 

v a n h im p ie n m a a n te id e n s o lm u 

ko h ta . "Is o ra n ta tie ” k u lk i T urusta 

V iip u riin h aarautuen sekä maan 

s is ä o s iin e ttä ra n n ik o lle , yh d is 

täen m o n e t tä rkeät kauppapaikat 

T u rk u u n . "H ä rk ä tie ” y h d is ti Turun 

maan y le m p iin s is ä o s iin . M olem 

pien te id e n p ä ä te p iste o li Turun 

to ri. T u ru s ta p o h jo is e e n johtava 

tie a lk o i A n in k a is te n tu llis ta , su u n 

n ille e n n y k y is e ltä K o n s e rttita lo n 

s ija in tip a ik a lta . 

T u rku ei ka svanut ainoastaan 

ka u p p a va ih d o n a n siosta.1100-luvu n 

p u o liv ä lis s ä o li p iis p a n is tu in eli 

k irk o llin e n keskus p e ru s te ttu N ous 

ia is iin . 23. ta m m ik u u ta 1229 laati 

paavi G re g o riu s IX b u lla n , jo lla 

hän o ik e u tti S u o m e n p iis p a n s iirtäm 

ään p iis p a n is tu im e n soveliam - 

paan p aikkaan. Tätä paavin k irje ttä 

p id e tä ä n eräänla ise n a T urun peru 

s ta m is k irje e n ä . L is ä k s i d o m in i 

k a a n im u n k it ra kensivat lu o s ta rin 

T u rkuun. M yös kru u n u h a lu s i tu r 

vata v a lta n s a S u o m e ssa varm ista 

m a lla its e lle e n A u ra jo e n s is ä ä n tu 

lovä ylä n . 1 2 8 0 -lu vulla a lo ite ttiin 

T urun lin n a n ra k e n ta m in e n . T u lip 

a lo t ja v ih o llis h y ö k k ä y k s e t h id a s 

tiv a t ka u p u n g in k e h ity s tä ke skia 

jan lo p p u p u o le lla . 

K u sta a Vaasan a ika o li T u ru lle 

tärkeä. K u n in g a s o le s k e li kaupung 

is s a lähes p u o li v u o tta . Hän teki 

S u o m e s ta J u h a n a -h e rttu a n herttu 

a ku n n a n . Ison vih a n aika n a T urku 

pysyi edelleen h a llin n o n keskuksena, 

vaikka k a ik k i, jo tk a kykenivät, 

pakenivat ka u p u n g is ta . 

1 800-luku o li T u ru lle m onien 

k o e tte le m u s te n a ik a . H e ls in g is tä 

te h tiin m aan p ä ä k a u p u n k i, akatem 

ia s iirre ttiin s a m o in H e ls in k iin ja 

lis ä k s i s u u rp a lo 1827 m u u tti su u 

ren osan k a u p u n k ia k y te v ik s i raun 

io ik s i. T u ru n e lin k e in o e lä m ä to i 

p u i s u u rp a lo s ta häm m ä styttä vän 

nopeasti. 

E n sim m ä ise n m a a ilm a n sodan 

jälke e n S u o m e n its e n ä is ty tty ä 

T u rku sai kaksi k o rk e a k o u lu a Å bo 

A kadem in ja T urun Y lio p is to n . 

T u rk u , S uom en v a n h in kaupunki 

on ja k a n u t m aan k o h ta lo n sekä 

hyvin ä e ttä h u o n o in a a ik o in a . □ 

V u o ris to ja d ir.c a n t. A a rn e V irta 

nen. 

K u o ro n p u h e e n jo h ta ja n a on nyk 

y is in to im itu s jo h ta ja Kalervo 

K u n n a s, vara p u h e e n jo h ta ja n a ja 

s ih te e rin ä ta lo u s jo h ta ja Leo 

K anerva, va ra in h o ita ja n a pankin 

jo h ta ja Pekka S a lm in e n ja isäntänä 

e d u s ta ja A u lis H ä n n in e n . □ 

Turkua 

kirjallisuudessa 

Portsalainen 

Ju h a n i M e rila h d e n k o tis e u tu ra k - 

kaus p a ista a e s iin tä s s ä "k u v a ja 

sana" kirja se n jo k a is e lta sivulta . 

V a lo kuvat ovat ta id e tta p arhaim 

m illa a n . N äkem ys, p ie te e ttis y y s , 

a rvostu s, ta ite e llis u u s , ty ö n te k 

n illin e n s u o ritu s ja te k s tin vähäeleinen, 

karun ru n o llin e n , a ito tu r 

kulainen ilm a is u s o in tu v a t m ain 

io s ti yh te e n . T u rk u la is e n a h u o 

maa k u in k a ju u ri täm änta p a in e n 

te k s ti ja kuva o n e s im . sa vo la i 

suuden lavertelevan puhetavan 

vastakohta. 

J u h a n i M e rila h d e n "P o rts a la i- 

n e n " o n jo p a ku n n ia n te k o tä lle 

viim e vu o s in a p a ljo n p u h e e n a ih e t 

ta a n ta n e e lle ka u p u n g in o sa lle . 

Luulen e ttä m ik ä li lu k ija on vanha 

p o rts a la in e n , n iin h ä n e lle tulee 

tip p a silm ä k u lm a a n , k u te n m in u l 

le. — K irja on m a in io lahja annettavaksi 

m e rk k ip ä iv in ä p o rtsala i- 

s ille ja m u ille k in tu rk u la is ille . 

K u sta n ta ja n a on p ie n i tu rk u la i 

nen uusi k u s ta n n u s liik e M a tricula 

O y. K irja a m yyvät kirja kaupat, 

m yös T u rku-seura tu le e kesäjuhliensa 

y h te ydessä m yym ään k irjasta. 

H in ta on 27:-. 

P ieni e s im e rk k i k irja s ta . S ivulla 

16 on P ortsan p o ikie n patsas 

P u u ta rh a kadulta , T urun Työväen 

S äästö p a n kin edessä. V iereisen 

sivun ru n o : "K a ik k i nuo n upukivet 

S o fia n k a d u lla , K orkeavuore n kadulla, 

H e ik k ilä n k a d u lla , P uutarhakad 

u lla , R auhankadulla , A nnankad 

u lla , A rv id in k a d u lla ja S airashuoneenkadulla 

P o rtsan poikien 

ju o s ta ." □ 

JA L O TO R KO LA 

Rinkeplum mat 

kukkivat 

R om aani o n tu rk u la is e n p a trio o 

tin ja T urun m u rte e n harrastajan 

k a nnalta varsin rohkea y rity s tu o 

da lu k ija n eteen T u ru n Portsan 

n a a p u rika u p u n g in o sa n L in n a fä ltin 

ih m is lä h e is tä eläm ää ja erään p i 

h a p iirin ta p a h tu m a t 1940-luvun 

sota ja p u la v u o s ilta . 

E rik o is ta tä ssä on se, e ttä Eva 

lllo in e n ei its e lie n e va rsin a ise sti 

tu rk u la in e n ja tä s tä ehkä jo h tu u 

että k u v a ttu e lä m ä n p iiri ei tu le 

riittä vän lä h e is e k s i ja its e ele tyksi, 

m u tta to is a a lta on m e lko in e n saavutus 

u lk o p u o lis e n a jo n k in M alm 

in ka d u n tai läheisen m iljö ö n ja 

ih m is te n kuvaus. 

K irjassa useasti e s iin ty v ä m urre, 

m ikä li se y rittä ä o lla Turun m urretta, 

on virh e e llis tä , jo s sitä tu t 

kii T urun m urteen harrastajan kannalta 

— arvelivat a in a kin Turkuseuran 

m urrejaoston jäsenet. T o i 

saalta tie ty s ti eri ih m iste n "s u u 

hun p a n tu " m urre voi m yöskin vapaasti 

rö n s y illä , jo tta se palvelisi 

kirjo itta ja n ta v o itte ita . Toisaalta 

ku ite n kin ju u ri tu o rom aanin 

Turun m urteen h e ikkous on su u ri 

puute. 

M itä itse rom aanin a siasisältöön 

tulee, on s iin ä m e lkoisesti ko. 

a jankohdan tie to u tta ja ilm että, 

jo s k in kertom inen on ty y liltä ä n 

kovin harppovaa ja ke n tie s o sin 

p in n a llis ta k in . 

En k irjo ita tä tä katsausta m i 

nään k irja llis u u s k riitik k o n a , vaan 

lu kija n a ja ko. seudun asukkaana 

ja tu n tija n a . M illään tavalla m ie ltä 

ylentävä k irja ei o le ja su ru llise n 

tu n tu is ta on koko henki ja s is ä l 

lys. N äin on ehkä väärin sanoa, 

että a ito tu rkula in e n rakastaa L in 

n a fä ltin o m a la a tu ista , satam an ja 

Turun linnan lä h e istä h is to ria llis ta 

ym p ä ristö ä . S iihen k u u lu is i m yös 

tyyty v ä is y y s ja h u u m o ri. Eva lllo i 

nen näkee asiat k u ite n k in m ustien 

silm ä la sie n läpi, m ikä tekee e lä 

män ankeaksi. — K irja ilija lla on 

kuite n kin tä ysi vapaus nähdä asiat 

om a lla tavallaan ja k irjo itta a sen 

m ukaan. N äin on Eva lllo in e n te h 

nyt ja kukaan ei voi kie ltä ä m yös 

hänen näkem yksensä o ikeutu sta . 

— K irja on 238 s ivuin e n , Tam m en 

k ustantam a ja m aksaa kirja ka u 

p o issa 48 m k. 

M eillä on Turku-aiheisia romaaneja 

kovin vähän ja Eva llloisen 

romaani saattaa hyvinkin olla positiivinen 

ärsyke suurempiin yrityksiin 

Turku-keskeisille romaaneille. 

Turku-seura teki aikoinaan esityksen 

Turun kaupunginhallitukselle 

ja 750-vuotisjuhlatoim ikunnalle 

sekä Turku-aiheisen romaanin 

että novellien kirjoituskilpailusta, 

mutta aloite ei johtanut tulokseen 

— vielä tällä kerralla. Ei 

Turkuakaan rakennettu yhdessä 

vuodessa. Suuri romaani Suomen 

synnyinkaupungista, Turusta, 

odottaa tekijäänsä. Toivossa on 

hyvä elää. □ 

JA LO TO RKO LA 

Valtiona rkeologi 

C. J. G ARDBERG : 

Rakennetun 

miljöön 

kansalliset 

puitteet 

S uom essa on h e lp p o o s o itta a , 

e ttä ra ke n n u sta ite e m m e m u o d o t 

ovat tu lle e t e ri ilm a n s u u n n is ta , 

h irs ira k e n n u s te k n iik k a id ä stä ja 

kaakosta, k iv ira k e n n u s te k n iik k a 

lännestä ja e te lä stä sekä eri ty y lip 

iirte e t m illo in m is tä k in suunnasta. 

K u ite n k in void a a n sanoa, e ttä 

on o lem assa ty y p illin e n s u o m a la i 

nen ra k e n n u s k u lttu u ri, se lla in e n , 

jo n ka voidaan a ja te lla olevan a i 

noastaan tä ä llä S u o m e ssa. Täm ä 

jo h tu u s iitä , e ttä tä n n e tu lle e t 

m u o d o t ja te k n is e t ra tk a is u t on 

to te u te ttu n iillä e h d o illa , jo ita tä 

k ä lä iset m a te ria a lit ovat a s e tta 

neet. 

Kun m u u a lla E u ro o p a ssa kesk 

ia ja lla k ä y te ttiin tiiltä k irk k o je n ja 

lin n o je n seinien m u u raukseen, 

m e illä S uom essa ty y d y ttiin lähes 

p o ik k e u k s e tta h a lvem paan m ateria 

a liin , lu o n n o n kive e n . S ensijaan 

S uom essa k o ris te e llis e t o s a t, k u 

ten k irk k o je n p ä ädyt sekä ovien ja 

ik k u n o id e n p ie le t, m u u ra ttiin t iilestä. 

M u u a lla m a n te re e lla m m e 

k o ris te o s iin k ä y te ttiin s itä v a s to in 

h e lp o sti ve iste ttä vää — to s in k a l 

lis ta — h iekka- ja k a lkkikive ä . 

K e skia ika ise t k iv ira k e n n u k s e m 

me, k u te n e s im e rk ik s i O la v in lin n a , 

edustavat a in u tla a tu is ta k a n s a llis 

ta k u lttu u ria k y lä y h te is ö n m u o 

dosta n e id e n h irs ira k e n n u s te n 

o h e lla . K a n sanom a isessa ra ke n ta 

m isessa on ra ke n n u sm a te ria a li 

haettu aivan lä h e ltä . R a ke n ta m i 

nen on ta p a h tu n u t lu o n n o n ta rjo a 

m in ehdoin . 

E rila is te n ty y lip iirte id e n alkaessa 

m u o to u tu a ei tila n n e m u u ttu 

n u t. M anner-E u ro o p a ssa se lviä la 

keja n o u d a tta n u t g o tiik k a jä i S u o 

m essa vain kansanom a is e k s i h e i 

ja s tu k s e k s i ilm e n tä e n yle e n sä y k 

s ity is k o h tia , kute n T u ru n lin n a n 

k o h d a lla , s a a v u tta m a tta renesanssin 

tä y d e llis tä ilm a is u a . 

S u o m a la in e n re n e sanssi k e rto o 

k u ite n k in rakenta ja n s illo is is ta 

m a h d o llis u u k s is ta seura ta ajan ilm 

iö itä edusta e n lo p p u tu lo k s e lta a n 

p u u k irk k o je n ja -k a u p u n k ie n , herraskarta 

n o id e n ja p a p p ilo id e n sekä 

ta lo n p o ik ie n k y lie n o h e lla ty y p illis 

tä s u o m a la is ta ra k e n n u s k u lttu u 

ria. 

S u o m a la is e t alan a m m a ttila is e t, 

ra kenta ja t, m u u ra rit, k irve sm ie h e t 

ja p u u se p ä t, s a ivat lä n tis te n m u o 

to je n lis ä k s i v a ik u tte ita m yös 

idästä s u u riru h tin a s k u n ta -a ja lla . 

T ä ltä p o h ja lta m u o d o s tu i k u ite n k in

Meren kutsun kuuli 

26.514 kävijää 

• Turvallisesti pelastuslautalla, kertoo m erivoim ien kom entajan Jorma 

Haapkylän Ilm e. M ikäpä on ollessa, kun vierellä on viehättävä "m atruusi” 

Meri Kutsuu 79 -näyttelyn tervetulotoivotukset lausunut M alja-Llisa Pauhu. 

■ O s u u s k u n ta T u ru n M e s s u je n K u p itta a n u rh e ilu h a llis s a 

2 1 . — 2 9. 4 . 1979 jä rje s tä m ä ä n M e ri K u ts u u 7 9 -n ä y tte ly y n 

tu tu s tu i 26 5 14 m a k s a n u tta k ä v ijä ä . V a ik k a ta v o ite tta 30 000 

k ä v ijä ä ei s a a v u te ttu n ä y tte ille a s e tta ja t ja n ä y tte ly n jä rje s tä jä 

o vat ty y ty v ä is iä tu lo k s e e n . M u k a n a o li 1 03 n ä y tte ille a s e tta 

ja a , jo tk a e s itte liv ä t o s a s to illa a n to is ta s a ta a v e n e ttä ja sam 

a n verran m o o tto re ita . U rh e ilu h a llin tila t o li k aik ki v ara ttu 

ja lis ä k s i ta rv ittiin h a ilin u lk o p u o lis ia tilo ja . 

N ä y tte ly n , jo k a o li 17. O s u u s 

k u n ta T urun M e s s u je n jä rje stä m ä 

v e n e n ä y tte ly , avasi m e riv o im ie n 

k o m e n ta ja ko n tra -a m ira a li Jorm a 

H aapkylä . V apaa-ajan o s a sto o li 

tä llä kertaa jä te tty p o is ja s iirre tty 

10. — 19. 8. 1979 jä rje s te ttä v ille 

T u ru n M e s s u ille 79, jo llo in e s ite l 

lään m y ö s K u p itta a n uim a la n a l 

taase e n s ijo ite tta v ia veneitä. 

TIE D O TTA V A A O H JE LM A A 

JA V IIH D ETTÄ 

N ä y tte ly s s ä o li m u ka n a u s e ita 

tie d o tta v ia o s a s to ja . M e re n ku lku - 

a in u tla a tu in e n ja o m a le im a in e n 

s u o m a la in e n e m p ire ty y li. 

K a n s a llis e t p iirte e t ovat s ä ily 

neet m y ö h e m m in k in S uom essa. 

K orkean ta ite e llis e n ta s o n s a a vutta 

n u t n s. k a n s a llis ro m a n ttin e n 

ty y li k o e ttiin vo im a kka a n a k a n s a l 

lis e n a ilm iö n ä nk. s o rto v u o s ie n 

a ikana vaikka se p e ru s tu ik in o s itta 

in k a n s a in v ä lis iin e s ik u v iin . 

L ä p im u rto n s a v u o s in a 1929— 1930 

s a a n e e ssa n s. fu n k tio n a a lis e s s a 

ty y lis s ä k in o n o llu t h a vaitta vissa 

k a n s a llis ia p iirte itä : u u s i a rk k ite h 

tip o lv ih a n on k a n s a llis e n its e lu o t 

ta m u k s e n m y ö tä s a a v u tta n u t ro h 

keuden ja h a lu n k o k e illa u u tta . □ 

h a llitu s e s itte li u u tta vesite id e n 

v iito itu s jä rje s te lm ä ä , jo h o n S u o 

m essa s iirry tä ä n kahden vuoden 

k u lu ttu a . O s a s to lla o li e s illä m yös 

e nsi kertaa ilm e s ty n y t T ie d o n a n to 

ja v e n e ilijö ille -le h ti. V a rsin a is- 

S u o m e n L u o n n o n s u o je lu y h d is ty s 

a n to i tie to ja o ik e a s ta k ä y ttä y ty m i 

sestä s a a ris to n h e rk ä s ti h a a v o ittu 

vassa lu o n n o s s a . T u ru n p o liis ila i 

to s yhdessä L iikku va n p o liis in 

T urun lä ä n in o s a s to n kanssa ja k o i 

vat tie to a veneliik e n n e s ä ä n n ö k s is - 

tä ja rik o s p o liis i ve n e is iin k o h d is 

tu v is ta rik o k s is ta ja o m a isuuden 

s u o ja a m isesta . 

PANEELI KALASTUS- 

ASIOISTA 

E n s io Itkonen e s itte li u u sia pela 

s tu s v ä lin e itä ja a m m a ttik a la s ta 

jille ta rjo ttiin tie to ja a m m a ttiin 

liitty v is tä a s io is ta paneelissa , jo 

hon o s a llis tu i ka la s ta jia , ka la stu s- 

neuvo jia ja ka la ta lo u s jä rje s tö je n 

e d u s ta jia . 

Y le is ö n v iih d y ttä jin ä e s iin ty iv ä t 

m m . M a tti ja T e p p o , A u ro ra -ku o - 

ro, p u h a llin o rk e s te ri M e tsä tä h ti, 

V e li-P e kka L e h to , K alevi R othbergin 

o rk e s te ri ja m essuem äntä 

M a ija -L iis a Peuhu. L is ä k s i jä rje s 

te ttiin m u o tin ä y tö k s iä . 

Veneet vesillä 

-näyttely 

lähes täynnä 

Veneet v e s illä -n ä y tte ly jä rje s te 

tään h e in ä ku u ssa 1979 Unikeon 

k e stie n aikaan jo kahdeksannen 

kerran N a a n ta lin ka u p u n g in p ie n 

venesatam assa. O s u u s k u n ta Turun 

M e s s u t vastaa n y t jo to ista m ise e n 

Veneet v e s illä -n ä y tte ly n jä rje s tä 

m isestä . 

N a a n ta lin ka u p u n g in sydäm essä 

s ija its e v a s s a , m a am m e p a rh a im 

m aksi n im e ty s s ä venesatam assa 

y le is ö llä on m a h d o llis u u s neljän 

päivän ajan tu tu s tu a v e n e is iin n iiden 

o ikeassa e le m e n tis s ä ja perehtyä 

k o e a jo lla n iid e n to d e llis iin 

o m in a is u u k s iin . Veneet v e s illä - 

n ä y tte ly n v a ltit o v a tk in ju u ri koeajo 

m a h d o llis u u s ja N a a n ta lin id y llinen 

k a u p u n k iy m p ä ris tö . 

Veneet v e s illä -n ä y tte ly ä on laaje 

n n e ttu v iim e v u o tis e s ta , s illä 

ka ik k i n ä y tte ille a s e tta jik s i h alukkaat 

eivät m a h tu n e e t kesällä -78 

m ukaan. Tänä kesänä n ä y tte lyssä 

on tila a ru n saalle 60 veneelle. 

V e n e p a ikko ja on saatu lisää kym 

m enisen k a p p a le tta . 

Tänä kesänä n ä y tte ly a lu e a id a 

taan kute n v iim e k in vu o n n a ja 

y le is ö ltä p eritään pääsym aksu. 

V iim e kesänä k e s k u s te lu a s y n n y t 

tä n yt a ita m u u ttu u n yt parem m in 

N a a n ta lin y m p ä ris tö ö n so p ivaksi, 

s illä N a a n ta lin k a u p u n k i rakentaa 

o san a id a s ta p ysyväksi. Pysyvä 

osa koota a n p e n k e is tä , jo tk a sam 

a lla kertaa p alvelevat sekä aitana 

e ttä levähdyspaikkana. 

V ilk a s lo m a ka u si ja U nikeon 

k e s tit h o u k u tte le v a t N a a n ta liin 

m a tk a ilijo ita ja in n o k k a ita v e n e ilijö 

itä n iin S u o m e sta k u in u lk o m a ilta 

k in . V e n e n ä y tte ly a jo ittu u ju u ri 

kestien a ikaan, jo llo in tunnelm a a 

lu o vat e rila is e t k e s ä is e t ta p a h tu 

m at ja m e re llin e n v iih d e . N aantalin 

kesässä Veneet v e s illä -n ä y tte 

lystä on m u o d o s tu n u t sekä y le i 

söä v iih d y ttä v ä e ttä e rittä in tu lo k 

se llin e n m y y n tita p a h tu m a . □ 

SATA M A K IR JA 

K IIN N O STI 

E rik o is e s ti y le is ö ä k iin n o s ti 

M e rip a rtio lip p u k u n n a n T u ru n Partio 

-S is s it ry:n ju lk a is e m a S uuri 

S a ta m a kirja I, T u ru n saaristo . 

A s ia llis in k a rto in ja ly h y in se lo s 

tu k s in kertovaa sa ta m a k irja a ei aik 

a is e m m in o le o llu t saatavissa 

S u o m e n s u o s itu im m a s ta veneilyalu 

e e sta . S a ta m a kirja a on m yytävänä 

m m . tu rk u la is is s a k irja k a u p o is 

sa. 

Turun 

Messuista 

ennätyssuuret 

E lo kuussa p id e ttä v ä t T urun 

M essut ovat tä h ä n a s tis is ta kans 

a in v ä lis im m ä t. T o rs ta in a 17. 5. 

ilm o itta u tu i U n kari m e s s u ille 21 

y rity k s e n v o im a lla . U nkarin ta rv itsem 

a n ä y tte ly n e liö m ä ä rä o lis i 

k a ikkiaan 308, jo s ta 60 n e liö tä on 

varattu S zegedin ka u p u n g ille . 

T ällä h e tk e llä T u ru n M e ssuilla 

on k u u tis e n s a ta a n ä y tte ille a s e tta 

jaa ja n ä y tte ly tilo is ta on varattu jo 

noin 90 p ro s e n ttia . S uurien, usean 

sadan n e liö n , n ä y tte ly o s a s to je n 

s ijo itta m in e n tu o tta a jo vaikeuksia. 

U n karin m y ö h ä is e n ilm o itta u 

tu m is e n v u o k s i T u ru n M essut 

pystyy antam aan U n k a rille vain 

200 m J:n n ä y tte ly tila n . 

Jo va rsin va rh a ise ssa vaiheessa 

T urun M e s s u ille ilm o itta u tu iv a t 

T urun p o h jo is m a is e t ystä vyyskaup 

u n g it A rh u s , B ergen ja G öteborg, 

sam oin R om ania v a rm is ti m ukana 

o lo n sa a jo is s a . R om ania e s itte le e 

o sa sto lla a n te o llis u u s tu o ta n to a a n . 

P uola, jo lla o n kaikkiaan 250 

n ä y tte ly n e liö tä , tu o m e s s u ille m m . 

h u o n e k a lu ja ja ke n kiä . Itäinen 

naapurim m e , N e u v o s to liitto , on 

e d u s te ttu n a m e s s u illa sekä Suom 

a la is -n e u v o s to liitto la is e n ka u p 

pakam arin e ttä ra ja kauppayrityksen 

L e n fin to rg in v o im in . 

S u u ri o s a s to , 384 neliö m e triä , 

on m yös S aksan L iitto ta s a v a lla lla . 

O sa sto lle on k o o ttu S uom alaissaksalaisen 

kauppakam a rin to i 

m esta kaikkia a n k o lm is e n k y m 

m entä s a k s a la is ta ja Suom essa 

e d u s te ttu n a olevaa sa k s a la is ta y ritystä 

. □ 

TURUN G ö te b o rg -s e u ra n , Turun 

K auppakam a rin ja T urun S äästöpankin 

jä rje s tä m ä s s ä T u rku-G ö te - 

b o rg -s y m p o s iu m is s a 18. 4. 1979 

T urussa e s ite lm ö iv ä t Å b o A kadem 

in K a u p p a ko rke a ko u lu n re h to ri 

C aj-G unnar L in d s trö m ja G ö te b o r 

gin k a u p u n g in s a ta m a jo h ta ja Sven 

U llm an. 

TURUN 

MESSUT 79 

10- 19. 8.1979 

Messulääkäri 

Turun 

Messuille 

T urun M e ssu illa 79 

1 0.— 19. 8 .on y le is ö llä e n sim m ä istä 

kertaa m a h d o llis u u s käydä päiv 

ittä in m aksutta lääkärin vastaan 

o to lla . M essulääkäri liitty y n iih in 

m o n iin p a lvelu ih in , jo ita elo kuussa 

jä rje ste ttä vät T urun M essut 79 

tarjoaa yle isö lle . 

Terveyskylpylä R uissalon ja 

T urun F ysika a lise n H oitoasem an 

yhte isellä o s a s to lla esitellään terveyskylpylän 

to im in ta a ja h o ito 

m u o to ja sekä a ku p u n k tio h o ito a ja 

siihen liitty v ä ä in fo rm a a tio ta . 

Sam oin on ta rk o itu s antaa tie to a 

n iis tä eri p u o lilla Suom ea olevista 

to im in ta p is te is tä , jo is s a on m ahd 

o llis u u s saada a k u p u n k tio h o ito a . 

T iedottavan ja neuvovan palvelun 

lis ä k s i m essuvieraat voivat m itta 

u tta a verenpaineensa ja su u n n i 

te lm is s a on m yös sydäm en to i 

m innan m itta u s , EKG. 

P äivittäin o s a s to lla on tie ty n 

ajan lääkäri ja koko päivän sairaanhoitaja. 

Lääkäreinä v u o ro te le 

vat lä ä k.lis. Jyrki Sivonen ja 

lä ä k .lis . Seppo G rö n ro o s, sairaanhoita 

ja n a on y lih o ita ja E ija K okkola. 

O sasto s ijo ite ta a n U rh e ilu h a l 

liin . 

KUPITTAASTA 

PIENOISKAUPUNKI 

T urun M essut järjestetään nyt jo 

kolm annen kerran K upittaan p u isto 

a lu e e lla . Koko m essualueesta 

m u o d o stu u tiiv is ja to im iv a k o k o 

naisuus. V arsin a ista p u is to a lu e tta 

pyritään säästäm ään m a h d o llis im 

man p a ljo n ja täm ä on ote ttu 

o sastojen s ijo itte lu s s a h u o m io o n . 

M essujen y li 500 näytte lyosasto a 

ja kahdeksan h a llia m uodostavat 

p ie n o iskaupunkia m uistu tta van 

kokonaisuuden m e ssu ra vin to lo i- 

neen, m essulääkäreineen, m essupappeineen 

ja eri palveluineen. 

Turun M essut 10— 19. 8. 1979 

ovat elin kein o e lä m ä n osuus Turun 

750-v u o tis ju h lie n vie to ssa. T ällä 

h etkellä näyttää s iltä , että m ess 

u is ta m u o d o stu u to d e lla m ittava 

ju h livan T urun arvoinen m essutapahtum 

a. □ 

Kaupungille 

oma 

näyttelyhalli 

■ Turun kaupungin esittelytiiaksi 

Turun m essuille 

1979 ostetaan Tam pellan lähes 

500 m J:n suuruinen teräskaarihalll. 

Kaupungin 

juhlavuositoim ikunta on 

päätynyt tähän ratkaisuun. 

Turun kaupungin esittelyhalliin 

sijoitetaan ”Turku 

750 vuotta” -näyttely sekä 

pienim uotoinen Turun yhdentoista 

ystävyyskaupungin 

esittely. Turun m essujen 

Jälkeen juhlavuosinäyttely 

siirretään Turun linnan 

tiloihin, m issä se on esillä 

kuluvan vuoden loppupuolelle 

saakka. 

T urun k a u p u n g in T u ru n m e s 

s u ille p y s ty te ttä v ä n te rä ska a rih a l- 

lin ko ko on 31,5 x 15 m e triä e li 

472,5 m 2.T e rä skaarih a lli on p e ru s 

väriltään s in in e n ja tä lla in e n h a llity 

y p p i tule e n y t ole m a a n e n si kertaa 

e s illä . V a rsin a ise n ju h la v u o s i- 

n ä y tte ly tila n o h e lla h a lliin tu le e 

T urun y s tä v y y s k a u p u n k ie n o s a s to 

sekä e rity in e n ” d ia te a tte ri” , jo s s a 

esitetään m essuje n aika n a d ia k u 

v ia k a u p u n g is ta ja sen h is to ria s ta . 

T urun ka u p u n g in h a llin u lk o p u o 

lelle s ijo ite ta a n m e ssuje n e s iin ty 

m islava. 

T urun m e s s u ille p y s ty te ttä v ä n 

k a u p u n g in h a llin p y s ty ty s k u s ta n - 

n u kset ovat 105 000 m arkkaa ja 

” Turku 750 vu o tta ” -n ä y tte ly n k u s 

ta n n u k s e t 51 000 m arkkaa. □ 

Konttori 79 

— näyttely 

Ikituurissa 

K o n tto ri 79 -n ä y tte ly , p idetään 

R a n ta sip i Ik itu u ris s a T u ru ssa tä 

män vuoden s y y s k u u s s a 26— 29. 

päivinä. N ä y tte ly on a vo in n a k o tija 

u lk o m a is ille n ä y tte ille a s e tta jille . 

M ukana ovat m m . s u u re t k a n s a in 

vä liset y rity k s e t IB M ja Rank 

X erox sekä m itta v a k o tim a in e n 

N okia. K iin n o s tu s n ä y tte ly ä k o h 

taan on o llu t v ilk a s ta . 

T iiv is a m m a ttin ä y tte ly k o k o n a i- 

s u u s ta rjo a a e rin o m a is e t p u itte e t 

uusien tu o tte id e n e s itte ly y n . 

K o n tto ri 79 -n ä y tte ly s s ä n ä y tte ille 

a se tta ja t saavat su o ra n k o n ta k tin 

n iih in h e n k ilö ih in , jo tk a ovat vastu 

u s s a y rity s s e k to rin ja ju lk is e n 

h a llin n o n k o n tto re id e n h a n k in ta 

p ä ä tö k s is tä . S a m o in y le is ö llä on 

e rin o m a in e n tila is u u s tu tu s tu a 

alan u u tu u k s iin .

Åbo Akademin 

kortteli olisi 

säilytettävä ehjänä 

TU R U N K A U P U N G IN H A L L IT U K 

SELLE 

H ä m e e n kadun ja U udenm a a n ka 

d u n ris te y k s e s s ä sija its e v a , Å b o 

A k a d e m in o m is ta m a ku lm a ra ke n - 

nus o n jo u tu n u t p u rk a u s u h a n a la i 

s e k s i, o s itta in s ik s i, e ttä se v a a tisi 

p e ru s te e llis e n k o rja u k s e n , o s itta 

in s ik s i, e ttä eräät liik e n n e s u u n 

n ite lm a t e d e lly ttä is iv ä t H äm eenkad 

u n le v ittä m is tä , jo tta kääntyvä 

liik e n n e v o ita is iin p a re m m in o h ja 

ta ris te y k s e n o h i. 

K o ska ra kennuksen purkam in e n 

ja k o rtte lin p ie n e n tä m in e n o le e llis 

e s ti h u o n o n ta is i p e rin te e llis e s ti 

eheää ka u p u n kiku va a , T u rku-seura 

h a lu a a k u n n io itta e n e s ittä ä , e ttä 

k a u p u n g in h a llitu s a n ta is i p e ru s 

te e llis e s ti s e lv ittä ä s e lla is ia v a ih 

to e h to is ia ra tk a is u ja , jo tk a eivät 

va a tis i k o rtte lin m u o d o n m u u tta 

m is ta . 

Täm ä k o rtte li o n osa s itä E ngelin 

asem akaavan selkeää ja jo h 

d o n m u k a is ta jä rje s te lm ä ä , jo n ka 

T u o m io k irk o n , B rahen ja P o rth a 

n in p u is to je n y m p ä rillä olevat 

k o rtte lit m u o d o s ta v a t. N äm ä keh 

y s tä v ä t h is to ria llis e n T u ru n vanhan 

ke s k u s ta n , jo s s a o le v ia ra kenn 

u k s ia p itä is i m a h d o llis im m a n 

kauan s u o je lla . K u n s a n o tu lla 

a lu e e lla o n e s im e rk illis e llä ta valla 

v iim e v u o s in a u s e ita a rvo kka ita rak 

e n n u k s ia p e ru s te e llis e s ti re sta u 

ro itu ja saatu ne n ykyaja n o lo s u h 

te ita vastaavaan k u n to o n , o lis i jä l 

je llä o le v a tk in v a n h a t rakennukset 

p e la ste tta va. 

H äm e e n ka d u n ja U udenm a a n ka 

dun k u lm a u s m u o d o s ta a ikäänkuin 

p o rtin , jo s ta ajetaan täm än v u o s i 

sadan m iljö ö s tä vanhaan e m p ire - 

T u rk u u n . M onessa K e ski-E u ro o p a n 

ka u p u n g e is s a liik e n n e tie to is e s ti 

jo h d e ta a n v ie lä a h ta a m m is ta kaup 

u n g in p o rte is ta . K u lm a u kse n le ik 

kaam in e n sa a tta a p e rin p o h ja is e s ti 

m u u tta a tä tä va iku te lm a a . 

T ie to is e n a s iitä , e ttä T u ru n ke s 

k u sta n liik e n te e n jä rje s te ly t on 

la a ja k a n to is e m p i kysym y s , jo s s a 

m a in ittu k a d u n k u lm a u s on vain 

yksi o s a te k ijä , T u rk u -s e u ra to iv o o , 

e ttä eri v a ih to e h to ja p u n n itta e s s a 

e n s is ija in e n ta v o ite asetetaan kaup 

u n kiku va n p a ra n ta m iseen. Å bo 

A kadem in k o rtte li o lis i s ä ily te ttä v ä 

e h jä n ä ja s ille ra kennetta vat uudet 

ra kennukset s o p e u te tta v a o le m a s 

sa olevaan y m p ä ris tö ö n ta id o k 

kaasti. 

T u ru ssa, 1 1 .4 . 1979 

TU R K U -SEURA, 

A B O -S A M F U N D E T R.Y. 

O LLI K E S T ILÄ 

P u h e e n jo h ta ja 

Turku-seura toimii 

T U R K U -seura n jäsenm ä ä rä o li 

vu o d e n v a ih te e ssa 2 100. Täm än 

jä lk e e n jäsenm ä ä rä on kasvanut 

y li sa d a lla , s illä a s ia m ie h e t ovat 

to im in e e t in n o lla . J ä senm ä ä rä ja 

kasvava to im in ta k u lk e v a t s iis rin 

nakka in . 

K u lu n u t ta lv ik a u s i o n m e rk in n y t 

T u rk u -s e u ra lle h u o m a tta v a a työR 

ru n s a u tta , k u te n tä s tä S uom en 

T u rku -le h d e n kesä- ja k o tis e u tu - 

sekä le h te m m e 20-v u o tis ju h la n u - 

m e ro s ta ilm e n e e . 

LE H T E M M E tä m ä n n u m e ro n ilm 

e s ty e s s ä k e säkuun p u o liv ä lis s ä 

— tä tä k irjo ite tta e s s a to u k o k u u on 

p u o liv ä lis s ä — T u ru n v a lta k u n n a l 

lis e t k o tis e u tu p ä iv ä t o vat lähellä. 

N e s a a tiin T u rk u u n T u rku-seura n 

a lo itte e s ta . S euran e d u s ta ja t ovat 

to im e lia in a m u kana k o tis e u tu p ä i 

viä jä rje s tä v is s ä to im ik u n n is s a ja 

ja o s to is s a . 

IL M A R I RIN N E 

sih te e ri 

T o is a a lla tä ssä le h te m m e num e 

rossa selviää k o tis e u tu p ä iv ie n 

a ja n k o h ta ja eri tila is u u d e t. T o iv o 

tan ” suure n y le is ö n ” te rv e tu lle e k s i 

ennen kaikkea u lk o ilm a ju h la a n 

s u n n u n ta in a h e in ä ku u n 1 päivänä 

ke llo 14.30 T u ru n u rh e ilu p u is to s 

sa. 

TO IN E N T urun 7 5 0 -juhlavuoden 

su u rta p a h tu m a on s u n n u n ta in a 

e lo k u u n 5 päivänä jä rje s te ttä v ä 

T urun päivä, jo k a jä rje s te tä ä n k o 

ko perheen ka n s a n ju h la n a T urun 

u rh e ilu p u is to s s a . J u h la a edeltää 

k a u p u n g in h a lk i vaeltava 25 ko h 

ta u s ta kä s ittä v ä k u lk u e , jo h o n 

ole n la a tin u t k ä s ik irjo itu k s e n . K u l 

ku e tta to te u tta m a s s a o n k ym m e 

niä jä rje s tö jä , o h ja a jia , s o tila ita , 

p o liis iv o im ia , la ivasto a jn e . H is to 

ria llis te n k o h ta u s te n lis ä k s i s o v itin 

kulkueeseen m e ille v a n h o ille tu r 

k u la is ille tu tu t v u o sisadan alku - 

kym m e n ie n h e v o s p e lit eli v o s s i 

kan, h a lk o ra tta a t ja "K a lifo rn ia n 

k u lla n k a iv a ja n ” . T iu k a lla o li hevo 

ste n ja a jo p e lie n saam inen, 

m u tta v a iv a llo is e n h a ra v o in n in jä l 

keen ne k u ite n k in saadaan. 

T o d e tta k o o n tä s s ä yh te yd e ssä , 

e ttä e lo k u u n 5. päivän lis ä k s i a io 

taan Lapsen vu o d e n m erkeissä 

jä rje s tä ä p e rin te e llin e n T urun päivä 

s y y s k u u n k o lm a n te n a su n n u n 

ta in a 16. 9. T ä llä ke rta a päivä vietetään 

s u p p e a m m is s a p u itte is s a . 

T U R U N M e s s u illa 1 0 .— 19. 8. 

1979 T u rk u -s e u ra lla on om a e sitte 

ly k io s k i, jo s ta le vite tä ä n Turkutie 

to u tta , vanhaa T u rku a esittä viä 

lito g ra fio ita ja k o rtte ja , k irjo ja ja 

m erkkejä. K io s k is s a o te ta a n vastaan 

m yö s jä s e n e k s i-ilm o itta u tu - 

m is ia . P alautan lu k ija in m u is tiin , 

e ttä T u rku-seura n a lo itte e s ta v. 

1961 jä rje s te ttiin T u ru n e n s im m ä i 

s e t m e ssut. 

JÄ S E N H A N K IN T A K IL P A IL U on 

jälle e n m e n o ssa . H a n k k ik a a y stä 

viänne ja p e rheenne jä s e n iä jä se 

neksi T u rku-seura a n . K ilp a ilu ja t 

kuu k o k o vuoden ja p ä ä tty y vasta 

ensi vuoden m a a lis k u u n v u o s ik o 

koukseen. 

SU O M EN T urku -le h d e n avustaja 

kunta a n v o itte liitty ä k irjo itta 

m alla le h d e lle vanhaan ja uuteen 

T u rkuun liitty v iä ta rin o ita , kaskuja, 

ka u p u n kikuvaan ja tu le vaisuuden 

s u u n n ite lm iin liitty v is tä k y s y m y k 

sis tä , k u te n v iih ty v y y d e n parantam 

is e s ta , liik e n te e s tä , v ih e ra lu e is 

ta, k u lttu u rira k e n n u k s is ta jne. K irjo 

itu k s e n n e ju lk a is ta a n m a h d o llisuuksie 

n ra jo is s a le h te m m e seuraavissa 

n u m e ro issa . 

TU R K U -seura to im ii on täm än 

p a lsta n i o ts ik k o n a . S inä seuran 

jäsen ja lehden lu k ija v o it e distää 

tä tä to im in ta a m o n in ta voin . Lue 

v aikka tä m ä lehden n u m e ro kannesta 

kante e n , n iin va rm a s ti s y n 

tyy id e o ita . P erästä ku u lu u . 

TURUN ju h la v u o d e lle to ivon 

lä m m in tä kesää ja tie ty s ti m yös 

jo k a is e lle seuran jä s e n e lle v irk is 

tävää ja to im e lia s ta kesää. □ 

IL M A R I RINNE 

T u rku-seuran vu o s ik o k o u k s e lle 

28. 3. 1979 o li jä lle e n lö y d e tty uusi 

ja h ie n o ko k o o n tu m is p a ik k a : 

P akkarinm äelle k e s k e lle L in n a fä lttiä 

k o h o n n u t T urun R u o ts in k ie linen 

M e re n k u lk u o p is to . Läsnä o li 

lähes 100 o s a n o tta ja a . 

Seuran p u h e e n jo h ta ja O lli K estilä 

s u o ritti ko k o u k s e n avauksen ja 

v a littiin sen p u h e e n jo h ta ja k s i. 

S ih te e rin ä o li seuran to im in n a n 

jo h ta ja Ilm a ri R in n e . V u o s ik o k o u k 

sen p ö y tä k irja n ta rk a s ta jik s i v a littiin 

le h to ri V iljo K a ngaspuro ja 

kirja lta ja Pekka H a u k ik a ri. Seuran 

tilin ta rk a s ta jik s i v a littiin p a n kin 

jo h ta ja Lea S aarto ja e k o n o m i U lla 

P urila. 

V uoden 1978 v u o s ik e rto m u k s e s 

sa, jo k a ju lk a is tiin S uom en T urun 

num erossa 1 /1 9 7 9 , to d e ttiin m m . 

jäsenm äärän nousse e n e d e llisen 

vu o s ik o k o u k s e n jä lk e e n 400:lia ja 

on nyt 2 100 jä sentä . V u o si on s i 

sä ltä n y t lu k u is ia s u u ria tehtäviä, 

kuten k a u p u n k io s a s e u ro je n y h te is 

työn a lk u u n s a a tta m in e n , siivousja 

p u id e n is tu tu s ta lk o o t, m enesty 

k s e llin e n e s ite lm ä s a rja , o s a llis 

tu m in e n m o n in ta v o in T urun 750- 

v u o tis ju h la v u o d e n v a lm is te lu ih in , 

T u rku -a ih e iste n kaskuje n k e ru u k ilp 

a ilu n ym . 

K okous hyväksyi k iito k s e lla 

vuosik e rto m u k s e n ja t ilit k u u l 

tuaan tilin ta rk a s ta jie n la u sunnon. 

Seuran jä s e n le h ti S uom en Turku 

— A bo, vår stad to d e ttiin hyvin 

to im ite tu k s i ja le hden to im itu s s ih 

teeri E ino L e h tis e lle a n n e ttiin s iitä 

tu n n u s tu s . 

• Turun Ruotsinkielinen M erenkulkuopista s ijaitsee 

lähes ihanteellisella palkalla korkealla Pakkarinmäellä 

lähellä satam aa. Rakennuksen katolla, 

joka on kuin laivan kom entokansi, voidaan suorittaa 

monia harjoitustöitä. Sisätiloissa on opetusja 

harjoltustolm intaa varten planetarlo, plenolslalvojen 

uittoallas, radiolla ohjattavia pienolslalvoja, 

tutkat, paikanm äärittelylaltteet, radiopuhelim et 

jne. 

Suurin m erenkulkuopiston m allilalva on oheisessa 

kuvassa näkyvä yli 100 vuotta sitten turkulaisella 

Crichtonilla rakennettu A scenslon-nlm l- 

nen, n. 5 mtr pitkä, täydellinen plenoism alllkuunari. 

— Kuva: Ilm ari Rinne. 

Turku-seuran 

vuosikokous 

M erenkulkuopistolla 

Seuran h a llitu k s e n koko o n p a 

nossa ta p a h tu i jo ita k in m uutoksia. 

P u h e e n jo h ta jisto a rk k ite h ti O lli 

K e stilä , p ro f. E rkki A sp ja in te n 

d e n tti Erik Bergh v a littiin u u d e l 

leen. T a id e a sia in sih te e ri M argareta 

Jokinen v a littiin uudelleen seuran 

T ilatkaa — 

A bonnera 

Suom en T u rk u — 

Åbo, vår stad 

-lehti 

h a llitu k s e e n ja eroa p y y tä n e id e n 

tila lle f il.tr i T auno Perälä, kam re e 

ri T o iv o K orpela, to im itta ja S akari 

H uovinen ja a p u l.k a u p .jo h ta ja Ilk 

ka Järvinen. 

Seuran jä s e n h a n k in ta k ilp a ilu n 

tu lo k s e t ju lk is te ttiin ja parh a in a 

p a lk ittiin : 1. R auni A rvela (S ilja -linen 

laivam atka), 2. M a rg it J a n s 

son (K e s tilä n o s to k o rtti), 3. T a u n o 

Aaku (k irja t "M u u ttu v a T u rk u ” ), 4. 

Sylvi L e h tim ä k i (s a m o ja k irjo ja ), 

5. A rm a s Jo kin e n ja A n n ik k i R in 

ne (ta u lu t), 6. S a im i V ilja n e n (ta u 

lu ), 7. Lea L a u n o s to (ta u lu ), 8. 

Jukka U u s ita lo ja E n s io H arni ( lito 

g ra fio ita ). 

V u o s ik o k o u s a s io id e n k ä s itte ly n 

jälke e n m e re n ku lku n e u vo s N ils 

W e tte rs te in p iti a n s io k k a a n e s ite l 

m än m aam m e ja e rik o is e s ti T urun 

m e re n kulu sta . 

T ila is u u d e n p ä ä tte e k s i tu tu s tu t 

tiin o p e tta jie n jo h d o lla o p is to n t i 

lo ih in . □ 

IL M A R I R IN N E

TURKU-SEURA, 

ÅBO-SÄMFUNDET r.y 

Turun 

kaupunkiosaseuroilla 

neuvottelutilaisuus 

T u rk u -s e u ra o li k u ts u n u t T urun 

k y m m e n e n 

k a u p u n kio saseura n 

e d u s ta ja t y h te is e e n n e u v o tte lu tila 

is u u te e n k e s k iv iik k o n a 9. 5. 1979 

T u ru n ta id e m u s e o n s a liin . K u tsu a 

o li n o u d a tta n u t k o lm a tta k y m m e n tä 

e d u s ta ja a k a h d e ksasta ka u p u n kio - 

s a s e u ra sta . 

T u rk u -s e u ra n to im in n a n jo h ta ja , 

a s e s s o ri Ilm a ri R inne s u o ritti 

a vauksen se lv ittä e n tila is u u d e n 

ta u s ta a . O n e s ite tty to iv o m u s , e t 

tä T u rk u -s e u ra keskusseurana 

m u o d o s ta is i ym p ä ris tö o s a s e u ro je n 

k a n ssa tiiv iim m ä n o rg a n is a a tio n ja 

vo is i näin v o im a k k a a m m in v a ik u t 

taa y h te is iin e s ity k s iin . 

T ä lla is ia tä rk e itä k a ik k ia kaup 

u n k ila is ia k o skevia k y s y m y k s iä 

ovat m m . o m a le im a is e n tu rk u la i 

sen k a u p u n k im iljö ö n s u o je lu . 

M e rk ittä v iä k u lttu u ria rv o ja om aavia 

ra k e n n u k s ia on p u re ttu ja p uretaan 

ja tk u v a s ti. T o in e n tärkeä k y 

s y m y s on suurenevan k a u p u n g in 

v irk is ty s - ja v ih e ra lu e id e n p e la s ta 

m in e n , k e h ittä m in e n ja s u o je le m i 

nen. 

A sem a k a a v a -a rk k ite h ti 

R is to 

T ilu s k ä y tti va rsin a ise n alusta van 

p u h e e n vuoro n s e lv ite lle n kartan 

a vulla k a u p u n g is s a o le via s u o je lu 

k o h te ita n iin ra k e n n u s te n k u in v i 

h e ra lu e id e n k in o s a lta . Tästä on v. 

1975 te h ty T u ru n k a u p u n g in k iin 

te is tö v ira s to s s a yh te n ä in e n e s itte - 

ly k irja n e n "T u ru n yleiskaava, suo- 

je lu ra p o rtti” . T ila is u u d e n o s a n o t 

ta jille ja e tu s ta k irja s e s ta selviää, 

e ttä m o n ia ja tä rk e itä k o h te ita on 

ka u p u n g is s a m m e s u o je ltu , u u s ittu 

ja k o rja ttu . T o sin m o n ia se lla is ia 

k o h tia p u u ttu u , jo ita k a u p u n k ila i 

s e t o vat v iim e a ik o in a e sittä n e e t. 

T u rk u -s e u ra te k i jo v. 1958 ens 

im m ä is e n s u o je lu ra p o rtin kaup 

u n g in h a llitu k s e lle ja p a rin v u o s i 

k y m m e n e n a ikana n ä itä e s ity k s iä 

on te h ty u s e ita . 

A rk k ite h ti R aim o N a rju s k e rto i 

k e in o is ta , m ite n k u lttu u rillis e s ti 

a rv o k k a ita ra k e n n u k s ia ja vih e ra 

lu e ita v o ita is iin p a rh a ite n s u o je lla , 

k o ska n ä ih in liitty y e n s is ija s s a ta 

lo u d e llis ia k y s y m y k s iä . 

T u rk u -s e u ra n p u h e e n jo h ta ja , 

a rk k ite h ti O lli K e s tilä to i e s ille 

m u u ta m ia k o n k re e ttis ia e s im e rk 

kejä tä rk e is tä s u o je lu k o h te is ta . 

E rik o is e s ti h is to ria llin e n K o ro iste n 

a lu e ja s iitä ja tk u v a t A u ra - ja 

V ä h ä jo e n la a ksot o lis i s ä ily te ttä v ä 

lu o n n o n tila s s a a in a k in m eidän s u 

k u p o lv e m m e a ja n . N im e n o m a a n 

T u rku a e d e ltä n y t ka u p p a p a ik k a on 

o llu t tä n ä vu o n n a m m . T u rk u -s e u 

ran e s ite lm ä s a rja n ko h te e n a . Tätä 

a rv o k a s ta a lu e tta o n ta rkkaan s u o 

je lta v a u u s ra k e n ta m is e lta . 

K e s k u s te lu s s a k y s y ttiin ja vasta 

ttiin a s io ih in , jo tk a v iim e a ik o in a 

o v a t e rik o is e s ti k a u p u n k ila is ia 

kiin n o s ta n e e t. E s ille tu liv a t m m . 

A uran P anim o n ra kennuksen vasta 

in e n k ä y ttö , In g m a n in talo n 

k o h ta lo , vanha tu llik a m a ri, P iis 

pankadun m o n e t ta lo t, Vanhan 

S u u rto rin la id a n ra kennukset ja 

e rik o is e s ti 

R a a tih u o n e , Å bo A kad 

e m in 

U u d e n m a ankadu n-H äm een- 

kadun k u lm a ra k e n n u s ym . 

E rik o is e s ti tie d u s te ltiin , kuka 

vastaa ja s u o je le e T u ru n lu o n to a 

ja s iin ä o le via e rik o is u u k s ia , kuten 

P irunpesää ja m o n ia m u ita vastaavia 

lu o n n o n m u is to m e rk k e jä ja varje 

le e K a ta riin a n la a k s o n ta p a isia 

a lu e ita . T o d e ttiin , e ttä vaikka kaup 

u n g in k iin te is tö v ira s to näistä lä 

h in n ä on va stu u ssa , n iin valvonta 

on p u u tte e llis ta . 

K e s k u s te lu n p ä ä ty tty ä to d e ttiin , 

e tte i tä ssä vaiheessa te h d ä e s ity k 

siä k a u p u n g in h a llitu k s e lle . Ensi 

s y y s k a u d e lla p ä ä te ttiin ku tsu a 

k o o lle la a je m p i k o k o u s , jo n ka 

päätö kse t saatetaan ka u p u n g in 

p ä ä tä n tä e lin te n k ä s itte ly y n . 

L o p u k s i T u rku-seura n varapuh 

e e n jo h ta ja , in te n d e n tti E rik 

B ergh e s itte li 7 5 -vu o tia sta ta id e 

m u se o ta ja jo h ti tu tu s tu m is k ie r 

rosta m u s e o s a le is s a . □ 

TURUN K IIN T E IS T Ö 

JÄ R A K E N N U S T O IM E N 

LA U T A K U N N A L L E 

T u ru n ju h la v u o te n a 1979 on 

k iin n ite tty p a ljo n h u o m io ta kaup 

u n g in e d u s ta vuuden lisä ä m ise e n 

ja n iih in to im e n p ite is iin , jo illa 

k a u p u n kikuvaa v o ita is iin kohentaa. 

T ä llö in s is ä ä n tu lo tie t o vat e rik o is 

a sem assa v a ik u te lm a n a ntajina. 

T u rku -se u ra ssa on k iin n ite tty 

h u o m io ta yhteen tä lla ise e n k o h 

teeseen, jo n k a y m p ä ris tö ä varsin 

vä h ä is in , m u tta n äkyvin to im e n p i 

te in v o ita is iin s u u re s ti kohentaa. 

N a a n ta lin m o o tto ritie n a lku o sa 

P itkänm ä e n k o h d a lla e li T urun 

K a a kelin te h ta a s ta länteen päin on 

a vo im e lla p e llo lla y k s ito ik k o in e n , 

m a is e m a llis e s ti karu ja ikävä. 

K a uem pana tie n e te lä p u o le lla o le 

va M u h k u rin ta m m im ä k i on kaup 

u n g is ta 

ka tso e n va rsin e rillin e n 

ja m u u s ta m a is e m a s ta irra llin e n . 

T ie n varteen, P itkä m ä e n tie n ris 

te y k s e s tä U h rilä h te e n tie n ris te y k 

seen saakka is tu te ttu ta m m iriv is tö 

tai kapea -p u is tik k o v o is i m ie le s 

tä m m e y h d is tä ä o n n is tu n e e s ti 

M u h k u rin vie h ä ttä vä n m a isem a n o - 

san ja H ärkäm äen p u u s to a kasva- 

T oim in n a n jo h ta ja 

V erksam hetsledare 

Ilm ari Rinne 

T a skula n tie — T askula- 

vägen 1 G 116 

20300 T urku — Å bo 30 

Puh. — Tel. 382 596 

T alo u d e n h o ita ja - E konom ichef 

U lla Eura 

K ristiin a n katu — K ristin e - 

gatan 10 A 15 

20100 T urku — Å b o 10 

Puh. — Tel. 24 992 

Svenskspråkig sekreterare - 

R uotsinkielinen sihteeri 

E rik Bergh 

S vartm unkegränd — 

M ustain velje ste n kuja 2 A 

20100 Å b o — T u rku 10 

Tel. — Puh. 13 030 

P o s tis iirto tili - P ostgiro 

TU 32 300-4 

van k u kkula n va rs in k a u n iik s i k o 

k o n a is u u d e k s i. T ien p o h jo is p u o 

le lla olevan puro n ja tien varteen 

jäävä 

kapea, vaih te le van levyinen 

p e lto rin n e o lis i lu o n te v a p u is tik o n 

p a ikka. T a m m i s o p ii is tu te tta v a k s i 

tie n varrelle ju u ri tä n ä vuonna, 

jo llo in T urun h is to ria llin e n a in u t 

la a tu is u u s liitty is i V a rsin a is-S u o - 

m en a ito o n tu n n u k s e e n , tam m een, 

jo k a S uom en p itk ä ik ä is im p ä n ä 

p u u n a ko ro sta a tä tä y h te e n k u u lu 

va is u u tta . 

T u rk u -s e u ra e h d o tta a sen vuoksi, 

e ttä ka u p u n g in p u u ta rh a lle a n 

n e tta is iin 

te h tä v ä k s i tänä vuonna 

k ä yttä ä sopiva erä n iis tä m äärärah 

o is ta , jo tk a on vara ttu k a tu is tu - 

tu k s ia ja ra k e n ta m a tto m ia p u is 

to a lu e ita varten, y llä m a in ittu u n 

kohteeseen k a u p u n g in p u u ta rh a n ja 

a sem a kaavaosaston y k s ity is k o h 

ta ise m m a n s u u n n ite lm a n m ukaan. 

T u ru ssa 11. 4. 1979 

TU R K U -S E U R A , 

Å B O -S Ä M F U N D E T R .Y. 

O LLI K E S TILÄ 

IL M A R I RINNE 

p u h e e n jo h ta ja 

s ih te e ri 

Tammirivistö tai 

-puistikko Pitkämäen 

tien risteykseen 

Vanhusten palvelutalo 

Lehmusvalkama 

■ T u ru n v a n h u s te n ja e lä k e lä is te n p a lv e lu ta lo Lehm u svalka- 

m an v ih k iä is e t p id e ttiin p e rja n ta in a 11. 5 . 1979. V ih k iä is ju h 

laan o s a llis tu i k o lm is e n s a ta a k u ts u vie ras ta ja p a risataa talon 

om aa a s u k a s ta . J u h la t ja tk u iv a t s am a n a iltan a ta lo n a su k 

k aid e n ju h la lla . L a u a n ta in a o li a v o im ie n ovien päivä ja päi- 

v ä ta n s s it sek ä s u n n u n ta in a e lä k e lä is te n ä itie n p ä iv ä ju h la . 

V ih k iä is ju h la s s a 

te rvehdyssanat 

lausui k a u p u n g in jo h ta ja V äinö J. 

Leino, jo k a lu o v u tti L ehm usvalka- 

man seinään k iin n ite ttä v ä k s i T urun 

kaupungin vaakunan. Juhla p u h e e n 

p iti ka n s a n e lä k e la ito k s e n p ä äjohtaja 

J a a kko P ajula. Juhla s s a e s ittivät 

o h je lm a a T urun V aruskunta- 

s o itto k u n ta , T u ru n R uskat ry:n 

la u s u n ta ryhm ä , J o u s ik v a rte tti Ilkka 

V ilja n e n , R iitta L a u rika in e n , Harri 

Sippel ja M a rtti R o u si. 

L e h m u svalkam a lle e s ite ttiin lu 

ku isia te rv e h d yksiä . J u h la päättyi 

y h te is e s ti la u le ttu u n v a rs in a is s u o 

m ala iste n la u lu u n . 

ILTA- JA Ä IT IE N - 

PÄIV Ä JU H LA T 

Talon asukkaid e n ilta ju h la s s a 

e s itti te rvehdyssanat s o s ia a lila u ta 

kunnan p u h e e n jo h ta ja Terho Lehto. 

M u s iik is ta va sta si R affu V a lto 

nen ja In a ri-o rk e s te ri. Lisäksi o h 

je lm a ssa o li T urun E lä kelä iset ry:n 

ta n h u ryhm ä K a trillin ta n h u ja ja 

p iirile ik k e jä , P o h jo is e n Turun 

E läkkeensaajat ry:n liik u n ta e s ity s 

ja K a n sa llise n E läkeläisseuran 

K annelkuoro n ku o ro la u lu a . 

P äiväta n sseissa la u a n ta in a ka r 

k e lo itiin Y päjän P e lim a n n ie n ta h 

d itta m a n a . 

Ä itie n p ä iv ä ju h la s s a s u n n u n ta in a 

te rvehdyssanat e s itti s o s ia a lila u ta 

kunnan la ito s o s a s to n p u h e e n jo h 

taja K irs ti H ä m ä lä in e n ja ä itie n - 

päiväpuheen p iti le h to ri S irkku 

A ito la h ti. 

M u s iik k io h je lm a a e s ittivät 

M a ire ja Lauri K a rttu n e n sekä 

K erttu H o lm b e rg ja H e n rikin seurakunnan 

la p s ik u o ro . 

Lehmus- 

valkamassa 

2 4 0 asuntoa 

T urun V a n h u ste n ja E läkeläisten 

P a lvelusäätiön o m is ta m a e lä kelä i 

s ille ta rk o ite ttu a s u n to la - ja palvelukeskus 

"L e h m u s v a lk a m a " valm 

is tu i jo u lu k u u n lo p u ssa 1978. 

R akennuksen on s u u n n ite llu t 

a rk k ite h tito im is to L u kander & 

Vahtera R a is io s ta . 

P ä ä s u u n n itte lijana 

a rk k ite h ti O lli Vahtera. 

R akentam isen s u o ritti R akennus 

R uola O y. A su n to la ssa on 240 

a suntoa. A sunnot ovat aravavuokra-asuntoja 

ja ka ikki asunnot on 

jo vuokra ttu . 

Turun 

kaupunki on vuokrannut 

P alvelusäätiöltä 

palvelukeskuso- 

san, jo n ka pinta-ala on 3.030 mJ. 

P alvelukeskus to im ii so sia a lila u ta 

kunnan alaisena. P alvelukeskuksesta 

saa palvelu keskuskortin , jo - 

■ S o s ia a lih a llitu s on käynn 

is tä n y t 

valta kunnallisen 

k o k e ilu p ro je k tin , jo n ka tavoitteena 

on vapaaehtois- 

työvoim an to im in ta m u o to je n 

kokeilu vanhuste n h u o llo ssa. 

K okeilu kestää kaksi vuotta. 

Y hdeksi kahdeksasta kokei- 

lukunnasta on v a littu Turku. 

K o keilu kunnissa järjestetään 

e nsin sem inaari, jo n ka aikana 

kunta e s ittä y ty y vapaaehto 

isto im in n a lla a n 

ja 

m u illa o m in a is u u k s illa , jo t 

ka ovat tärkeitä huom io id a 

p ro je ktia käynnistettäessä. 

Turussa tä lla in e n k ä y n n istä m is- 

sem inaari p id e ttiin m aanantaina 

23. 4. 1979 Lehm usvalkam an palveluta 

lo ssa. S e m inaarissa e s itti 

katsauksen v a n h u ste n h u o lto o n s o 

s ia a lih a llitu k s e n 

h u o lto to im is to n 

to im is to p ä ä llik k ö T ellervo K lin g . 

Järje stö je n ja viranom aisten yhte 

is ty ö s tä p uhui diakonia sih te e ri 

Esko Koskenvesa ja k o k e ilu p ro je k 

tin lä h tö k o h tia sekä ta v o itte ita 

se lv itte li so s ia a lih a llitu k s e n h u o l 

to to im is to n tarkastaja Leena N is 

kanen. Turun v a n h u ste n h u o llo sta 

ja sen ta v o itte is ta puhui sem inaarissa 

s o s ia a lijo h ta ja Pekka Forsell 

sekä Turun p ro je k tis u u n n ite lm a s ta 

p a ikallisen to im ik u n n a n puheenjo 

h ta ja K irs ti H äm äläinen. 

TAVOITTEENA TURVALLINEN 

ELINYM PÄRISTÖ 

V apaaehtoisen v a n h u styön kok 

e ilu p ro je k tin ta voitte e ksi on asete 

ttu sella iste n vapaaehtoistyön 

to im in ta m u o to je n k o k e ilu , jo ita on 

ta voi käyttää T urun k a u p u n g in 

e lä kelä iste n p a lv e lu p is te is s ä . P a l 

ve lu t on ta rk o ite ttu tu rk u la is ille 

e lä k e lä is ille . 

M a k s u llis ia p a lv e lu ita ovat ru o 

ka ilu , sauna, u in ti ja pesutu p a . 

K ahvila, k a n ttiin i, kam p a a m o ja 

ja lk a h o ito la to im iv a t y k s ity is te n 

to im e s ta ja ovat k a ik k ie n p a lvelu 

keskuksessa vie ra ile vie n käytö ssä 

k o h tu u h in n o in . 

M a k s u tto m in a p a lv e lu in a ta rjo 

taan e lä k e lä is ille p a lv e lu k e s k u k 

sessa e rila is ia o p in to - ja harrastu 

s p iire jä , a ja n v ie tto p e le jä jne. 

J u h la s a li ja k e rh o tila t on ta rk o ite t 

tu e lä k e lä is jä rje s tö je n ja seurojen 

k o k o o n tu m is tilo ik s i ja s e u ru s te lu - 

p a ik o ik s i. 

P alvelukeskuksen jo h ta ja n a on 

s o s io n o m i Irja V irta n e n , a skarte- 

lu n o h ja a jin a Leena V irh o -K o rp in e n 

ja Yvonne P e n tti, k y lv e ttä jä n ä 

S irkka S u m e ll, to im is to v irk a ilija n a 

L iisa H akanen, valvoja n a T erttu 

Lehto ja la ito s a p u la is in a M aija 

L e h tin e n , S irk k a -L iis a S aarinen ja 

K irs ti T o ivola . □ 

k a ts o ttu ta rp e e llis e k s i ke h ittä ä 

vanhusten e lin o lo s u h te id e n paranta 

m is e k s i. P ääm ääränä on taata 

k u lle k in v a n h u kselle m a h d o llis im 

m an tu rv a llin e n e lin y m p ä ris tö . 

K o keilu n ta rk o itu k s e n a on m yös 

y h te is ty ö n lu jitta m in e n s o s ia a lito i 

m en, k o d in h o id o n , te rv e y d e n h u o l 

lo n ja jä rje s tö je n kesken. 

K o k e ilu p ro je k tin jä rje s tä m is tä ja 

to te u tta m is ta varten on kunnassa 

n e u v o tte lu k u n ta , jo s s a o vat e d u s 

te ttu in a kunnan s o s ia a lito im i käs 

ittä e n ko tip a lv e lu n , vanhuste n 

la ito s h u o llo n ja lu o tta m u s m ie s - 

portaan sekä k o tis a ira a n h o ito , 

seura kunnat, e ri jä rje s tö t ja y k s i 

ty is e t va n h a in k o d it s a m o in k u in 

kunnan k e s k u s h a llin to ja k u n ta - 

s u u n n itte lu p u o li. 

TU R U SSA YLI 20 000 

VANHUSTYÖ N PIIR IIN 

KUULU VAA 

V uoden 1978 a lu s s a o li T u ru ssa 

20 240 y li 65 v u o tia s ta e li 12,2 % 

vä kilu vu sta ja h e is tä 75 vu o tta 

tä y ttä n e itä o li 6 402, m ik ä on 3,9 

% vä k ilu v u s ta . N y k y is te n e n n u s 

teiden m ukaan va n h u s te n lu k u 

m äärä nousee ta s a is e s ti m u u ta 

m alla s a d a lla v u o d e ssa vu o s is a 

dan lo p p u u n ja seuraava s u u re m p i 

nousu ta p a h tu u vuoden 2010 jä l 

keen, jo llo in ns. s u u re t ik ä lu o k a t 

tule vat va n h u u sikä ä n . K u ite n k in 75 

v u o tia id e n m äärän e n n u ste ta a n 

kohoavan k y s e is e llä a ik a v ä lillä 

v o im a kka a m m in k u in y le in e n k e h i 

tys e d e lly ttä is i. P itk ä a ik a is s a ira i 

den lu kum ä ä rä n o u d a tta a sam aa 

su u n ta a . □ 

Vapaaehtoista vanhustyötä 

vanhustenhuollon tueksi

Yrttien käytöstä 

lääkeaineena 

M o tto : 

C u r m o r itu r h o m o , c u i salvia 

c re sc it in h o rto . — M ik s i k u o le e 

ih m in e n , j o n k a p u u ta r h a s s a 

k a s v a a sa lv ia . 

(S a le r n o n lu o s ta r in o h je k ir ja sta ). 

M a u n u L a d o n lu k o n ja veljensä 

S u o m e n s u u rh e rttu a P e n tin aikana 

1 2 0 0-luvun v iim e is illä v u o s ik y m 

m e n illä la s k e ttiin p e ru skivet A urajo 

e n s u u n lin n o itu k s e lle , n y k y is e lle 

T u ru n lin n a lle . N ykypäivän sunn 

u n ta ile n k k e ilijä lö y tä ä h e lp o s ti 

lin n a n m e re n p u o le is e s ta e te lä - 

päästä vanhan a ita n ja sen takaa 

p ie n e n ry y tim a a n . K errotaan, e ttä 

jo J u h a n a -h e rttu a n ja K a ta riin a 

J a g e llo n ic a n a ik o in a 1 500-luvulla 

on o llu t ry y tim a a lin n a n p u u ta r 

ha ssa. Ju h a n a o li v. 1558 k u ts u 

n u t lin n a n p a rtu rik s i ja apte e kkar 

ik s i m e sta ri M a th ia s E rbachin. 

A rk is to tu tk im u s te n m u ka a n v ilje l 

t iin lin n a n p u u ta rh a s s a v. 1583 

lääke kasveja kin , k y llä k in sangen 

h a rvoja , tim ja m ia , la v e n te lia , fe n 

k o lia , ro s m a riin ia , p u n a s ip u lia , 

k u rp its a a , a rtis o k k a a , n e ilik o ita ja 

p itk iä re tik o ita . A ik a sa m a n la isia 

k asveja voi s ie ltä tu n n is ta a tä n ä 

kin päivänä v a lla n k in s y y s p u o le lla 

kesää. 

L u o s ta rila ito s on o llu t aiko in a a n 

sekä s iv is ty k s e llis e n e ttä k ä ytä n 

n ö llis e n eläm än e tu v a rtio n a pääte 

h tä vä n sä k a to lis e n u skon le v ittä 

m isen o h e lla . 

S uom e e n p e ru s te ttiin k a to lis e n a 

a ikana k u u s i lu o s ta ria . E n s im m ä i 

nen o li S ig tu n a n d o m in ik a a n i- 

m u n k k ie n p e ru sta m a P yhän O lavin 

lu o s ta ri, jo k a v. 1249 n o u s i n y k y i 

sen K asken ahteen tie n o ille . 

L u o s ta rin tie d e tä ä n harrastaneen 

lääkekasvie n v ilje ly ä ja sa ira a n h o i 

to a . K u u lu is im m a k s i tu li k u ite n k in 

N a a n ta lin v. 1440 p e ru s te ttu b irg 

itta la is lu o s ta ri, jo lta on s ä ily n y t 

ns. N a a n ta lin lu o s ta rik irja , "N a d - 

hen d a ls C lo s te rs b o o k ", jo h o n 

s is ä lty i m m . o h je ita lä äkkeiden 

v a lm is ta m is e s ta ja k ä y tö s tä . Lääkk 

e itä te h tiin s is ä is e e n ja u lko ise e n 

k ä y ttö ö n v a lm is tu s o h je e n m ukaan 

s e k o itta m a lla sadevete e n , naisen 

m a ito o n , e tik k a a n , v iin iin , ö ljy y n , 

h u n a ja a n , s ia n ih ra a n , lam paan ta 

liin ta i m u n a n v a lk u a is e e n . 

V ie lä k in v a n h e m p a a tie to a y r t 

tie n k ä y tö s tä m a a ssam m e ovat 

s u k u p o lv e s ta to is e e n k u lk e u tu n e e t 

p e rim ä tie d o t k a n s a n o m a is is ta lääk 

in tä ta v o is ta . N iitä lö ydetä ä n läh 

in n ä ka n s a n ru n o u d e s ta m m e . 

A in o ita lä ä kke itä , m itä Kalevala 

m a in its e e ovat vesi, hunaja, voi, 

sekä m u u t rasvat, ta m m e n k u o ri, 

su o n s a m m a le e t, h e in ä n helpeet 

ja e rila is e t ru o h o t. 

M o n e t k o tim a is te n kasvien vanhat 

s u o m a la is e t n im e t o s o itta v a t 

n iitä k ä y te ty n lääkkeenä jo h o n k in 

m ä ä rä ttyyn ta u tiin . T ä lla is ia ovat 

a jo s h e in ä , a lv e ju u ri, h am m asruoho 

, h ö kä h e in ä , k e u h k o le h ti, le in i- 

ru o h o , p is to s h e in ä , ram paruoho, 

riid e n m a rja , ru tto ju u ri, yskäheinä 

y m . K e lta ta u tia p a ra n n e ttiin ke l 

ta is e lla jä k ä lä llä , k e lta is illa k u k illa 

ta i k e lta s irk k u -u ro k s e n h ö y h e n illä , 

yskää ja k e u h k o ta u tia kasvin u lk o 

nä köön p e ru s tu v a lla keuhkojäkälä 

llä , k e tu n k e u h k o lla ja käärm eenpurem 

aa a s e tta m a lla kyyn h a lk a is 

tu pää haavan päälle. 

U n ilä ä kkeid e n tu li o lla "lu e ttu ja " 

e li "k a ts o ttu ja ” , to is in sanoen lääk 

its ijä n ty ö h ö n liitty i lo its u tai ta i 

ka. L o its u je n m e rk ity s ih m is tä para 

n n e tta e ssa p e ru s tu i s iih e n tenhovoim 

aan m illä ne s ie lu llis e s ti 

v a ik u tta v a t. E rik o is ta s u o m a la is ille 

lo its u ille on "s y n ty s a n a t", jo illa 

k o e te ttiin ennen parantam aan ryh 

ty m is tä saada selvyys vam m an tai 

ta u d in p e rim m ä is e s tä alku p e rä stä . 

TURKU-SEURAN 

JÄSENM AKSUT 

V. 1979: 

Yksilöjäsenet 

Perheenjäsenet 

25 mk 

5 mk 

Ainais- ja yhteisöjäsenet 

200 mk 

Jäsenetuna Suomen 

Turku, Åbo vår stad 

-lehden vuosikerta. 

T a u d it k ä s ite ttiin jo k o Jum alan 

lu o m ik s i J u m a la n ta u d e ik s i, jo ih in 

eivät m itkään lä ä kke e t autta n e e t, 

koska ne o liv a t Jum alan sallim ia 

tai p a n e n ta ta u d e iksi, jo tk a olivat 

h a ltijo id e n ta i ih m is te n a ih e u tta 

m ia ja n ä in o lle n v o itiin näitä para 

n n u ske in o ja y rittä ä . 

P a n e n ta ta u tie n s y n ty s a n o is ta 

m a in itta k o o n K alevalan XVII runon 

säkeet jo is s a "v irs ik ä s V ip u n e n " 

ih m e tte le e , m is tä hänen vatsavaivansa 

on p e rä is in : 

"O le tk o ta u ti lu o ja n luom a 

surm a säätäm ä Jum alan, 

vai o le tk o te ko tekem ä 

to is e n tu o m a , to is e n luom a. 

P antu tä n n e palkan eestä 

ra ke ttu rahan n e n ä stä ." 

M a am m e k a u p u n g e is s a o li 

1500— 1700 lu v u illa v ä lskäre itä ja 

p a rtu re ik s i ta i p a lp e re ik s i k u ts u t 

tu ja h e n k ilö itä , jo tk a h a rjo ittiv a t 

sekä lääkärin e ttä a p te e kkarin a m 

m a ttia . E sim . T u ru ssa m ain ita a n 

1500-luvun a lu s s a m e sta ri M athys, 

Jö ra n -p a rtu ri ja m e s ta ri Jakob ja 

1500-luvun p u o liv ä lis s ä m estari 

A nders H a n sso n , jo k a p iti a pteekk 

ia J o k ik a d u n v a rre lla , lähellä 

k irk k o s ilta a ja o li se kä K ustaa 

V aasan, e ttä Ju h a n a n e rik o is e s ti 

a rvossapitä m ä . V a sta 1594 m a in i 

taan e n s im m ä is e n kerran Erik- 

A P O T E K A R E , jo k a p iti apteekkia 

L u o s ta rik o rtte lis s a Lasse T ylenin 

ta lo ssa. K a u p u n ki o li v ä liin v u o s i 

kym m e n e t ilm a n a p te e k k ia . V u o tta 

1689 p id e tä ä n T u ru n ja ko ko S uomen 

v a n h im m a n a p te e k in perustam 

isvuote n a . S illo in sai 2. 6. apteekki 

p rivi leg io k irje e n H a m p u rista 

k o to is in oleva a p te e k k a rin k is ä lli 

Johan A lb re c h t R elau. A pteekki 

s ija its i U u d e lla K irk k o k a d u lla läh 

e llä T u o m io k irk k o a , m y ö h e m m in 

V anhalla K irk k o k a d u lla . N ykyinen 

K a u p p a to rin a p te e k k i to rin varrella 

jatkaa täm än a lku p e rä ise n A p o te 

ket S ala m a n d e rin p e rin te itä . Seuraava 

apte e kkari Jo n a s Synnerberg 

p e ru s ti v. 1723 A u ra jo e n rannalle 

p u u ta rh a n , jo s s a hän k o k e ili m m . 

u s e itte n u lk o m a is te n lääke-, hyöty- 

ja k o ris te k a s v ie n v ilje ly ä . Hän 

to i m m . s ire e n in v ilje ly n S uom 

een. S a m o in k u in R ela u n aikana 

ja tk o iv a t T urun ry y tik a u p p ia a t 

lääkkeiden m y y n tiä . 

V u o n n a 1755 Lars von M ell sai 

e rio ik e u d e n T urun A ka te m ia n a p 

te e k k iin , jo k a s ija its i k o k o T u ru s 

sa o lo n s a aja n , a in a T u ru n paloon 

1827 saakka, sam a ssa paikassa 

A urajoen p o h jo is p u o le lla olevalla 

to n tilla , H a u e n k u o n o k s i n im ite ty n 

aukio n la id a lla , K u n in g a tta re n - eli 

L in n a n k a d u n v a rre lla . (N ykyisen 

k irja s to ta lo n kanssa k u lm itta in .) 

V ie re is e llä n u rk k a to n tilla o li von 

M eH 'illä y rttita rh a . T ä ä llä ja m yöh 

e m m in K u p itta a lla hän o m is ti 

ro h d o ska svi- ja tu p a k k a v ilje ly k s iä . 

V. 1811 sai A k a te m ia n apteekin 

h a ltu u n s a apte e kkari Jo h n Jacob 

J u lin ju n io r, jo k a o s ti yhdessä 

ka u p u n g in a p te e kka ri F re u d e n th a lin 

kanssa H ä m e e n tu llis s a sija in n e e n 

e n tis e n n u u skan ja u h a m is e e n kä y 

te ty n tu u lim y lly n ja k u n n o s ti sen 

Työnvälitystoimin 

taa 

Turussa 

75 vuotta 

■ Tänä vuonna tulee kuluneeksi 

75 vuotta työnvälitystoim 

innan käynnistäm i 

sestä Turussa. Nykyisin 

Turun työvoim atoim iston 

alue käsittää 25 kuntaa ja 

am m atinvalinnanohjauksen 

alue lisäksi 8 kuntaa. Toim 

istossa on vakinaista henkilökuntaa 

56 henkilöä ja lisäksi 

käytetään tilapäistä ja 

m ääräaikaista työvoim aa. 

P erja n ta in a 4. 5. 1979 Turun 

ty ö v o im a to im is to s s a kävi ty ö v o i 

m a m in is te riö n o n n itte lu t e s ittä 

m ässä ty ö v o im a m in is te ri Arvo 

A alto . M u is ta o n n itte lijo is ta m ain 

itta k o o n W ä rts ilä -y h ty m ä n Turun 

te la koid e n o n n itte lija t. O n n itte lu ja 

o ttiv a t vastaan to im is to jo h ta ja 

Pertti P aasio ja o s a s to n h o ita ja 

H ilkka A a lto n e n . 

V uonna 1892 T u ru n salvum ie s- 

ten a m m a ttio s a s to p e ru s ti työ n välity 

s to im is to n , jo n k a to im in ta jäi 

ku ite n k in ly h y ta ik a is e k s i. Turun 

ka u p u n g in v a ltu u s to n p äätöksellä 

p e ru ste ttu ku n n a llin e n ty ö n v ä lity s - 

lauta kunta p iti e n s im m ä is e n k o 

kouksensa 24. 3. 1904. Täm ä lauta 

kunta ja tk o i to im in ta a n s a , k u n 

nes ty ö n v ä lity k s e n h o ita m in e n 

s iirty i k u n n ilta v a ltio lle vuonna 

1960. V u o n n a 1973 työ n v ä lity k s e e n 

liite ttiin a m m a tin v a lin n a n o h 

jaus. □ 

T urun kaupungin u rh e ilu la u ta kunta 

on ase tta n u t u rh e ilu la ito s te n rakentam 

isaikata u lu ssa u rh e ilu p u is 

to n ka ts o m o tila t aivan kärkipäähän. 

N yt kun u rh e ilu p u is to n suoritu 

s tila t täyttävät vaativim m a tkin 

k a nsainväliset vaatim ukset, o lis i 

tärkeätä päästä ka tso m o n rakenn 

u s tö ih in m a h d o llisim m a n nopeasti. 

S am alla v o ita is iin luoda t i 

loja m u ita k in u rh e ilu la je ja kuin 

y le is u rh e ilu a varten. 

K aupungin ta lo n rakennusosa sto 

on la a tin u t alustavan 350 000 markan 

kustannusarvion a rk k ite h tik ilp 

ailua varten. M ikä li k ilp a ilu jä r 

jestetään ensi vuoden aikana, varns. 

" k iin a n m y lly k s i", m issä k iin 

ankuorta ja u h e ttiin lääkkeiden 

v a lm is tu s ta varten. T äm ä o li varsin 

harvin a in e n la ito s , T ukholm aa 

ja L o n to o ta lu k u u n o tta m a tta ei 

koko Venäjän va lta ku n n a ssa ja 

Länsi-E u ro o p a ssa o llu t to is ta vastaavaa, 

jo te n J u lin m yi kiin a n - 

kuortaan p a its i V e n ä jä lle , H a m p u 

rin ja L yypekin s u u rille ro h d o stu k- 

kukaupoille . 

V. 1855 sai T u rku kolm annen 

a pteekkinsa, (n y k y in e n Jo u tse n 

a pteekki) a p te e kka rin a H enrik 

Johan K jö lle rfe lt. A p te e kki s ija its i 

L u o s ta rik o rtte li 123:ssa (nykypaik 

a llis te ttu n a Iso -H ä m e e n ka tu 23). 

Aivan v iim e a ik o in a ovat taas 

y rtit tu lle e t m u o tiin ehkä ns. 

lu o n ta is tu o te k a u p p o je n , y rttip u o - 

tien v ä lity k s e llä . M o n e t ih m is e t 

ovat a lkaneet u s k o a vanhoih in 

kansanlääkkeenä k ä y te tty ih in y rtte 

ih in . A p te e k it ovat seuranneet 

m uodissa m u kana, ja apteekin 

h y lly ltä saa nykyään taas m onenlaista 

y rttiä ja ro h d o skasvia . 

Arkkitehtikilpailu 

Turun urheilupuiston 

pääkatsomosta 

■ Turun urheilupuiston 

pääkatsomo vaatii pikaista 

korjausta tai kokonaan uutta 

katsomorakennusta. Kaupungin 

urheilulautakunta 

ehdotti tam m ikuussa arkkitehtikilpailun 

järjestäm istä 

urheilupuiston pääkatsomon 

suunnittelem iseksi. Turun 

kaupungin kiinteistö- ja rakennustoimen 

lautakunta 

päätti kokouksessaan 

2. 5. 1979 yhtyä urheilulautakunnan 

esitykseen sekä 

ehdottaa kaupunginhallitukselle, 

että ensi vuoden talousarviossa 

varattaisiin 

150 000 markan lisämääräraha 

tarkoitukseen. Tämän 

vuoden talousarviossa on 

varattu 200 000 markkaa 

pääkatsomon suunnitteluun. 

V altaosan apteekin y rttim y y n - 

nistä tä llä hetkellä m uodostaa 

G in seng-ju u ri ja V e n äjänjuuri. 

M olem m at ovat A raliceae-heim on 

kasveja ja hyvin sa m a n tyyp p isiä 

vaikutukseltaan. N ä itä ns. ih m e 

lääkkeitä ei s u o s ite lla varsin a isiksi 

lääkkeiksi m ihinkään n im e n o m a i 

seen ta u tiin . N iillä on to d e ttu o le 

van y le is k u n to a yllä p itä vä ä tehoa 

ja v ita lite e ttia lisäävää vaikutusta. 

K a ik illa a ik a kausilla on om a pate 

n ttira tk a is u n s a hyvänolon tu n 

teeseen, m m . m e illä o li ennen s o 

tia V o lg a -sie n i, lu o n n o n tu o te sekin, 

antam assa to ivoa parem m asta 

eläm ästä. J o te n tavalla tai to is e lla 

olem m e palanneet ju ttu m m e m o t 

toon S alernon lu o s ta rin o h je k irja 

sessa. 

TERTTU LA A JO 

(Lähdeain e isto n a kä y te tty apteekkari 

K e rttu P eldanin S uom en fa r 

masian h is to ria a ja te o sta Y lio p is 

ton apteekki 1755— 1955.) 

sinaiseen ra k e n n u s ty ö h ö n p ä ä stä i 

siin 1980-luvun a lk u p u o le lla ja 

katsom o v a lm is tu is i 1982. Tam pereen 

te k n illis e s s ä ko rke a ko u lu ssa 

o piskeleva a rk k ite h tiy lio p p ila s J a r 

mo S aarinen v a lm is te le e d ip lo m i 

työtä , jo n k a aiheena o n T urun u r 

h e ilu p u is to n k ä y ttö - ja jä rje s te ly - 

tu tk im u s . Tähän ta rk o itu k s e e n 

T urun ka u p u n ki on m y ö n tä n y t 

8 000 m arkan s tip e n d in . □ 

Uutta väriä 

kaupungin 

rakennuksiin 

■ Turun kaupungin 750- 

vuotisjuhlatoim ikunta on 

ehdottanut kaupungin kasvojen 

ehostam ista juhlavuoden 

kunniaksi. Tässä tarkoituksessa 

juhlatolm ikunta 

ehdotti määrärahan varaamista 

kaupungin om istamien 

rakennusten ja kaupunginvaltuuston 

rakennusten 

ulkom aalausta varten. 

K aupunginhallitus päätti kokouksessaan 

10. 4. 1979 hyväksyä 

juhlatoim ikunnan 

ehdotuksen ja m yöntää tarkoitukseen 

m äärärahat. Päätös 

syntyi äänin 10— 4. 

T u ru ssa on h u o m a tta v a m äärä 

vanhoja p uu- ja k iv ira k e n n u k s ia k in 

ruutukaava-alueella , jo tk a ta rv its i 

sivat u u tta m aalia p in ta a n sa. Ju h - 

la v u o s ito im ik u n ta k a ts o o , että 

m aalaam inen o lis i s u o rite tta v a 

vanhojen rake n n u ste n arvoa k o 

rostaen. S am alla tä llä to im e n p i 

te e llä v o ita is iin e d is tä ä ty ö llis y y ttä 

ja ta rjo ta tu rk u la is ille m a a la re ille 

ty ö tila is u u k s ia . 

M yös k a u p u n g in v a ltu u s to n to i 

m ita lo ja s iih e n liitty v ä t m u u t rak 

e n n u kset kaipaavat u u tta m aalia. 

R akennukset on m a a la ttu viim e k s i 

runsaat kym m e n e n v u o tta s itte n ja 

sen jälkeen tilo ja on k o rja ttu 

useaankin o tte e seen. T äm ä rakenn 

u sryhm ä m u o d o s ta a k a u n iin k o 

k o n a isuuden aivan k a u p u n g in ke s 

ku sta ssa ja s ik s i sen m aala a m in e n 

o lis i ta rp e e llis ta ju h la v u o d e n k u n 

n ia k s i. 

A urakatu 2:n ra ke n n u ste n lis ä k 

s i ” m a a la u s o h je lm a s s a " ovat seuraavat 

ra kennukset: A u ra ka tu 16, 

K u p itta a n ja lk a p a llo s ta d io n , pääkirja 

s to , Läntin e n R a n ta katu 13 ja 

15, T u u re p o rin k a tu 11, P u u to rin 

g rillik io s k i, Y lio p p ila s te a tte ri, e n tinen 

K iv ip a in o ja S a m p p a lin n a n 

K e sä te a tte ri. □

P ien talojen 

läm m itys 

P ie n ta lo je n lä m m ity s on n o u s 

su t v iim e a ik o je n v ilk k a a s s a e nerg 

ia p o liittis e s s a k e s k u s te lu s s a , jo 

ta m a a ssam m e on k ä y ty , varsin 

a ja n k o h ta is e k s i k y s y m y k s e k s i. 

K e s k u s te lu s s a on se lvä sti tu llu t 

ilm i lu o te tta v a n , k o k e m u sperä isen 

ja riittä v ä n la a ja -a la ise n tie d o n 

ta rve p ie n ta lo je n e rila is te n lä m m i- 

ty s ra tk a is u je n k u s ta n n u k s is ta . 

Im a tra n V o im a O s a k e y h tiö on 

n y t k ä y n n is tä n y t v a lta k u n n a llis e n 

p ie n ta lo je n lä m m ity s ta p a p ro je k tin , 

jo n k a jo h to ry h m ä s s ä ovat e d u s te t 

tu in a m yö s a s u n to h a llitu s sekä 

ka u p p a - ja te o llis u u s m in is te riö . 

T u ru n kaup. s ä h k ö la ito s h o ita a 

p ro je k tin T urun a lueen p a ik a llis ia 

jä rje s te ly jä . L ä m m ity s ta p a p ro je k tin 

ta rk o itu k s e n a on saada k o k e m u s 

p e rä is tä tie to a hyvin s u u n n ite llu is 

ta, te k n is e s ti k o rk e a ta s o is is ta ja 

h e lp p o k ä y ttö is is tä lä m m ity s ra tk a i- 

s u is ta . 

T u tk im u k s e n k o h te e n a ovat seuraavat 

lä m m ity s jä rje s te lm ä t: u u 

s im m a lla o h ja u s te k n iik a lla to te u 

te ttu energ ia a säästävä suora sähk 

ö lä m m ity s , o s itta in varaavat sähk 

ö lä m m ity s ra tk a is u t, k o tim a is te n 

p o ltto a in e id e n y h te is k ä y ttö em . 

lä m m ity s ta p o je n k a n ssa sekä lä m 

p ö p u m p p u -, ilm a lä m m ity s - ja aurin 

k o p a n e lira tk a is u t. 

T äm än p ro je k tin p u itte is s a p ie n 

ta lo n ra k e n ta ja lle ta rjo ta a n v e lo i 

tu k s e tta k ä y te ttä v ä k s i a s ia n tu n tijo 

id e n la a tim a t s u u n n ite lm a t lä m 

m ity s jä rje s te lm ä s tä , sen h ankinta-, 

a se n n u s - ja k ä y ttö k u s ta n n u s a rv io t, 

v a lm is tu n e e n ta lo n e ris ty s ta - 

son lä m p ö k u v a u k s e t, o p a s tu s ta 

lä m m ity s la itte id e n energ ia a säästävään 

k ä y ttö ö n sekä a s u n to la in a - 

h a k e m u k s iin liitty v ä t la ske lm a t ja 

p e ru s te lu t. 

P ro je k ti kestä ä n o in k o lm e 

v u o tta , jo n a a ikana seura ta a n lä m 

m ity s jä rje s te lm ie n to im in ta a ja 

e n e rg ia n k u lu tu s ta . S a a tu ja tu lo k 

sia kä yte tä ä n ja tk o s s a h y ö d yksi 

te o re e ttis te n la s k e lm ie n tu e ksi sekä 

k e h ite ttä e s s ä e n tis tä parem pia 

ja e n e rg ia a sä ä stä viä p ie n ta lo je n 

lä m m ity s ta p a ra tk a is u ja . 

T u ru n kaup. s ä h k ö la ito s to iv o o 

ra k e n ta jie n o tta v a n y h te y ttä läh 

e m p iä n e u v o tte lu ja va rte n . □ 

SUOMEN 

TURKU 

ÅBO, 

VAR STAD 

Turku-seura, Åbo-samfundet r.y. 

Ja o sto je n jä sen e t vu on n a 1 9 7 9 

TY Ö JA O S TO 

P u h e e n jo h ta ja O lli K e s tilä ja jä s e n e t R auni A rvela, E rkki A s p , Erik 

B ergh, E ino L e h tin e n ja Ilm a ri R inne. 

LEHTIJA O S TO 

P u h e e n jo h ta ja O lli K e s tilä ja jä s e n e t H e im o K a llio , E in o L e h tin e n , Reino 

L e im u , R eino L in k o s a a ri, H ans O th m a n ja Ilm a ri R inne. 

H IS TO R IA N JA O S TO 

P u h e e n jo h ta ja H aakon W a in io ja jäsenet Tom B e rg ro th , Ism o Heervä, 

V iljo K a ila , O ssi L a a p o tti, T auno Perälä ja Ilm a ri R inne. 

SIVISTYSJAO STO 

P u h e e n jo h ta ja A lla n T. K o s k im ie s ja jä s e n e t E rik B e rg h , M ik k o H irvoila, 

Paavo K a llio , R eino L e im u , Eero Länsineva, Ilm a ri R inne ja O lavi Santa 

la h ti. 

Y M P Ä R IS TÖ JA O S TO 

P u h e e n jo h ta ja O lli K e s tilä ja jä senet E rkki A s p , H e im o H ie ta la , P e n tti 

L ahti ja R eino L e n to . 

M U R R EJAO STO 

P u h e e n jo h ta ja t Ilm a ri R inne ja K aarlo T a m m in e n sekä jä s e n e t Tauno 

A a ku, M a ija G rö n h o lm , Satu H im a ra , A lfo n s K o s k im ie s , U uno K u lo , V ilh o 

L e h to n e n , Pekka N ie m i, A lla n S aari, Irja S alovaara, A ili S im o la , A s trid 

S te n b e rg , P e n tti V erom a sekä Irja ja Eeva V u o ris to . 

RETK E ILY JA O S TO 

P u h e e n jo h ta ja Ilm a ri R inne ja jä s e n e t R auni A rvela, W a ld e m a r E nqvist, 

R itva E räm etsä ja Bo G rö n h o lm . 

N AISJ AOSTO 

P u h e e n jo h ta ja R auni A rvela ja jä senet B rita A h lro th , M a rgareta J o kin e n , 

Irm a J y lh ä , Leena Laakso, H e ljä Lain e , Lea L a u n o s to , T y tti L in d s trö m , 

A n n e li P alto n e n ja M e ri R oine. 

K A S K U JA O S TO 

P u h e e n jo h ta ja H e ik k i W in te r ja jä senet E rik B e rg h , A lla n T. K o skim ie s, 

E ino L e h tin e n , Pekka N ie m i ja Ilm a ri Rinne. 

R U O T S IN K IE LIN E N JAO STO 

P u h e e n jo h ta ja Bo G rö n h o lm ja jäsenet W a ld e m a r E n q v is t, Renée 

L a urén, H a rrie t S undm a n ja M eta T o rva ld s. 

TALO U S JA O S TO 

P u h e e n jo h ta ja A tte V a rjo ja jä senet J o rm a Inberg , A rm a s O. J o kin e n , 

P auli K o m i, J u kka M ik k o la ja S ve n -E rik R e la n ti. 

P ä ä to im itta ja - C hefre d a ktö r: O lli K estilä. 

T o im itu s s ih te e ri - R e d aktionssekreterare: E ino Lehtin e n , E lin a n tie - E lin a - 

vägen 4 A 44, puh. - te l. 371 320. 

T o im itu s k u n n a n m u u t jä senet - R e d a ktio n srå d e ts andra m edlem m ar: 

H e im o K allio , R eino Leim u, R eino Lin kosaari, H ans O thm an ja Ilm ari Rinne. 

Ilm o itu s h a n k k ija - A n n o n s c h e f: R itva M arkkanen, V anha L itto is te n tie - 

G a m la L itto is v ä g e n 50, p u h .-te l. 371 381. 

Turun rautatieaseman 

lipputoimistolle 

uudet tilat 

■ Turun rautatieasem an 

lipputoim iston uudet tilat 

otettiin käyttöön vapunpäivänä, 

jolloin kuoro lauloi 

asem arakennuksen rappusilla 

ja sisähallissa oli m aksuton 

sim a- ja tippaleipätarjoilu 

sekä kuorolaulua ja 

haitarim usiikkia. 

A ika ise m m a n k iito ta v a ra to im is - 

ton tilo ih in on s ijo ittu n u t m atkatavaroiden 

va sta a n o tto ja kahvikio 

ski on m u u ttu n u t b a a rita rjo ilu - 

kahvilaksi. K u k k a m y y m ä lä on p a i 

koilla a n , m u tta R a u ta kirja n m yym 

älänä ja vara sto n a o llu t tila on 

käyte tty kahvila n lis ä tilo ih in . 

O ikealla oleva a s e m a h a llin to in e n 

pää on m u u tta n u t m u o to a a n . M atkatavaranosasto 

on p o is te ttu ja 

koko tila , p o s tito im ip a ik k a a luk 

u u n o tta m a tta , on va ra ttu lip p u - 

to im is to lle , jo n k a p a lv e lu tis k in 

taakse s ijo ittu u m o n ia to im in to ja . 

P a ik k a lip p u o s a s to lla o n kolm e 

m y y n tip is te ttä sekä k o tija u lk o 

maan lip u illa on o m a t m y y n tip is 

teensä. U u tta on T u ru n kaupungin 

m a tk a ilu to im is to n neuvo n ta p iste . 

V arsinaisessa h a llis s a to im iva t 

edelleen lip p u m y y m ä lä t. 

Seuraavassa vaiheessa sisähalli 

saa uuden v ä lia ik a is e n katon ja 

sen y lä p u o le lla k u n n o s te ta a n hallin 

m u u t o s a t. R a u ta tie a sem a on 

ta rk o itu s saada p e rin p o h ja is e s ti 

uu s itu k s i T u ru n k a u p u n g in 750- 

v u o tis ju h lik s i. □ 

LA U K K A V U O R I-seura jä rje s ti 

Turun Laukka vu o re n a s u m a lä h iö s 

sä su n n u n ta in a 6. 5. 1979 p e rin 

teellisen L a u k kavuori-p ä ivän, jo n ka 

o h je lm a ssa o li m m . asunto -o sake 

y h tiö id e n v ä lin e n kö y d e n v e to k ilpailu 

6 -m ie h is iIle jo u k k u e ille . Tällä 

kertaa k ilp a ilu n v o itti A s u n to Oy 

K irjo s ie p o n jo u k k u e , jo s s a olivat 

vetäjinä S eppo B erg, H annu Haajanen, 

Ju h a K aronen, J u s s i N aski, 

Olavi S a lm i ja S e p p o V iro la in e n . 

T ik a n h e ito n k ilp a ilu n m ie ste n sarjan 

v o itti Teuvo L e h to n e n 42 p is 

teellä. L is ä k s i hän v o itti renkaanh 

e itto k ilp a ilu n . N a iste n tik a n h e i 

ton v o itti K ris tiin a K ivira u m a 32 

p iste e llä . Päivän o h je lm a s s a o li 

m m . p o n ira ts a s tu s ta . S yksyllä 

seura jä rje s tä ä m a rja - ja s ie n ire t- 

ken. J o tta v a n h u k s e tk in pääsevät 

m atkalle m ukaan, se tehdään lin 

ja -a u to illa . 

Ku pussitehta miähet 

sotaväkke joutus 

Ku Suame sisä Uine sota oli loppu, 

ja maaha saatu jonkullaine sotaväki, 

ni Turum Pussitehtal siilon tuli hoppu; 

se uure artikkelin kannattavaks näki. 

Se teki paperissi sotamiähen kuvl: 

niit tuskin tehränkä nyt tähän aikka enä. 

Mut ennenku niist pojil oli m ittä huvi 

niist sota tehtas nousi, äijät teki tenä. 

Nep painotti siin tehtan kivipainom pualel, 

ja Johansson oi’ kivelpiiruustajan nim i. 

Häm piirusti nek kaikel tairollas ja hualel, 

ja laattana oi’ tiätty yhrellainen kivi. 

Sil Johanssonnil oli sentä plänl jekku mläles 

ku hän niit sotamiähen kuvl kraaputteli. 

Ku häne akkunas oi’ melkkem portlm piäles 

hän ohikulkijatten naamoi tarkasteli. 

Ku arkei painettu jo oli jonku verra, 

ni joku miähist rupes kuvi kattelem a. 

Hän hiaros silm iäs ja kattos uuremmanki kerra, 

sit äkki toisillekki miähil juttelem a. 

Hän yhre arki fölis otti toisil näytteks. 

"Kas tosa selväste o sunkl kuvas, näes, 

ja toiki pistetty on toho arkin täytteks. 

Voi ...laut, me ollan kalkki sotaväesi” 

No, ei sii joka miähen kuva ollu Iha, 

mut oikkem mone äijän naaman tunsi sentä; 

ja toiset naureskeli, tolsil nousi viha. 

Nii ne ihmismiälet eri suunttl lentä. 

Kyl siit sit nousi vähä jum alato ääni 

ku melkken kaikki ”sotam iähet" yhtys virtte. 

Ja kuulus uhkauksi pitkin tehta lääni, 

et kuvat äkki pois taik Juhanssonni hirtte. 

No mikäs muu sii autto: kivi konest ulos; 

ja Johanssonni rupes naamoi m uuttelem a. 

Ei luulluh hän, et simmone slit oli tulos, 

et leikist tulla uhkauksi huutelem a. 

Siäl oli siilo Georg Seidler faktorina; 

ja koko temppu oli hänest hauska vaa. 

Hän sanos piirtäjäl, ku nolo oli Iha, 

et hänen kuvas sotaväkke jääräs saa. 

Ku Johansson oi’ naam am m uutokset sit tehny, 

ja arkit valm lt uutenakl painoksena, 

ni nähtln niist, et Seidler yksi oli menny 

Suame sotaväkke vapaehtosena. 

NESTOR LEH TIN EN 

Turku-seuran m urrejaoston jäsen, kuoli 1978 

PS. Lehtisen runossa mainitut sotaväen kutsunnat pantiin toimeen 

v. 1918 jo v. 1878 vahvistetun asevelvollisuuslain nojalla. 

- I.R.

• ” M e ijä n k i h u u s h o llis ta rttis o lla k o m u rl, ku se o n ii f ii n i ja ta rp p e llin e 

m ö ö p e li” . — K uva: Ilm a ri R inne. 

K om uri 

M e ijä n ta lo s a sus s e m m o n e L im - 

p e ri A k s e li y h re s ä itis kans. N iil 

o li p iä n k a k lu n ih u a n e s iin karunp 

u a lim a is e s p ä ä tys. A k s e li o li 

n iim pal m ukava m iä s , k a ik hän 

e st ty k k ä s . A i hän p u h u s p iä n t 

k o m e lia ja v ä lis te h iu k k a m p u a le t- 

to m ik i. M u t k y l hänt s u rk u k i kans 

tu li, hän k u u k k a s to is ta ja lk k a ta s 

ja vasen k ä s i o li m e lk k e s t le rp p u , 

s e n tä h re ei m ikkän ty ä n te k o hän 

e lt lu a n is ta n u . M u t hän kävi kaik 

is a u k s o n e is ja n iis a s s io is hänel 

o li p a l tia tto . kas ku hän tu te ra s 

ai n iit a vise i o ik k e o re n tlis e s t. Kyl 

hän tiä s m itä k a p itu k s i k u llo n k i 

m y y tti. T a is h änel itte llä s k i o lla 

jo tta p iä n t k a u p p a h o m m a , ku heijä 

a lu s ta s o li tä ys ka ik e n k a lta s 

sälä. 

Y ks tu a rs ta A k s e li o li taas menos 

p is i L in n a n k a ttu y h te a u kso n i 

ku s iin P o m p o ju s s in p u a rin ko h ra l 

tu li vasta P ryki o lu k k u o rm a ja 

kuski o lik i tu tta v a m iäs. M äkise 

O s k a ri. O skari s e is a tti hevoses 

s iih e tro tv a lli viäre. 

— M o rje n s A k s e li, m ih i sä o le t 

m e n o s, O tk a n tti vai? 

— Em mä ny s in n e , to n n e vaa 

a u kso n i P irk e rin k a ru l. 

— K uka s iä l ny s it ta h to m aallis 

e s t ta vara sta s e rk a n ttu , nauresk 

e li O skari. 

— Se on to i la s a re tin s ysle - 

m a n n i ku m u u tta p o is T u ru st, ja 

m yy k ro m s s u ja s . 

— K yl m a r siä l v is s i o fiin i ta 

vara, ei s u n k k a m ittä k ro m s u i. 

T urusta 

yksitoista 

kansanedustajaa 

■ M a a lis k u u n 18. — 19. 

päivin ä to im ite tu is s a kansane 

d u s ta ja in vaale issa h u h tiku 

u n 4 pnä ko k o o n tu n e e 

seen e d u s k u n ta a n v a littiin 

T u ru sta 11 kansanedustajaa. 

T u ru n lä ä n in e teläisestä 

v a a lip iiris tä v a littiin 17 kansanedustajaa 

e li y k s i enem 

m än k u in e d e llis is s ä vaale 

issa. T u ru s ta tu liv a t valitu 

ik s i: 

P aula E enilä 10 904 ääntä, 

C h ris to ffe r T axell 10 303, H eli 

A sta la 9 692, Eeva K u u sko ski- 

V ik a tm a a 9 141, T a p io H o lv itie 

8 168, Ilkka Kanerva 7 993, Ensio 

L aine 7 904, J a c o b Söderm an 

7 643, A n n a -L iis a J o k in e n 7 332, 

S a u li H a u ta la 7 155 ja A rto Lam 

p inen 7 026. 

V a ra m ie h iä ovat L iis a H ilp e lä , 

P e rtti P aasio, O ili S u o m i, Ritva 

P alm u n e n ja K a ija R aninen. 

E d e lliseen e d u s k u n ta a n k u u lu 

n e is ta tu rk u la is is ta k a n sanedusta 

jis ta jä iv ä t v a lits e m a tta Irm a T o i 

vanen, O ili S u o m i ja P e rtti Paas 

io . □ 

— T iä tty , ne o herrasväkke, 

seekras A k s e li. 

— K u u le nyt A k s e li, jo s siäl 

m yyrän k o m u ri, ni huura se. 

— K u i ju u r k o m u ri? 

— Juu ka to s se o sem m one 

a ssia , et to i m eijä n T ilta o m e lkkest 

vuaren ja h n a n n u , et m eijä n ki 

h u u s h o llis ta rttis o lla k o m u ri, ku 

se o n ii fiin i ja ta rp p e lin e m ööpeli 

hänem m iä le s tä s . Em m ä s itä ens 

a lk k u ih a a lvariste o tta n u t, m ukku 

s iit k o m u ris t p iis a s re suneeram ist 

jo k a e h to , ni m ä pääti hom m ata 

sem m o sen k a p is tu k s e vaik m ist. 

S iih e sä ny tu lik ku ta iva st m ul 

tä tä a s s ia klaaram a, o li se m ul 

onni. 

O skari o tti p la k k a ris ta s rahap 

u s s is ja a n to A k s e liI raha ja sanos 

et — käske vo s ik a n viärä se 

m eil k o tti jo lle s itte k e rkki fö lis 

m e nem ä, kyl T iita n k o to piräs o le 

m a. T ul s it m e il kun k e rk k it, et 

saara kla a ra ta lo p u t. O skari fu n te - 

ras, et jo s se k o m u ri nys s iä lt tu - 

lis , n i y k s i m urhe o lis p o is harttio 

ilt. Ja ny on k iiru s t viätävä tä 

m ä kuarm a F eenikse . O skari nykäs 

o h jis t ja h ä n e st tu n tu s sem - 

m o s e lt, n iin ku h e vo n e n ki o lis jo t 

ta k ö ykäsem p p ä la s ti vetäny. □ 

IR JA S A LO V A A R A 

Turku-seuran kolmas 

kevätretki Ruissaloon 

■ R u issa lo on tu rk u la is ille 

e h ty m ä tö n in n o itu k s e n lä h 

de on s itte n k y sym ys lin 

n u ista , kasveista , lu o n n o n 

s u o je lu s ta , saaren h is to ria s 

ta jne. K e vätre tkellä 17. 5. 

1979 tu tu s tu ttiin saaren huv 

ila k u lttu u riin . 

V iim e s o tie n tu rk u la is e n jo u k k o - 

osaston JR 14 Itä -K a rja la n hongista 

rake n n u tta m a H o n k a p irtti o li 

ensim m äinen p y sähdyspaikka kahvin 

ju o n te in e e n . T ä ä llä tri L iisa 

S ulkakoski R u is s a lo -y h d is ty k s e n 

edustajana k e rto ili R u issa lo n h u viloiden 

h is to ria s ta sekä n y k y is is tä 

vaikeista a rvokkaiden huvilo id e n 

s ä ilytys- ja h o ito a s io is ta . Täm ä 

syystä, e ttä vuokra u s- ja o m is tu s 

suhteet eivät o le selvät. R uissaloyhdistys 

to im ii huvila-a sukkaid e n 

parhaaksi ja p y rk ii rakentavaan 

y h te istyöhön. 

V a ltio n ja T urun k a u p u n g in v. 

1845 tekem än so p im u k s e n m ukaan 

kaupunki sai h a llin ta o ike u d e n 

R uissalon saareen. Saari p a ls to i 

te ttiin 1 840-luvulla 47 palstaan, 

jo is ta 46 m y y tiin h u u to k a u p a lla v. 

1847. Yksi s u u re m p i alue, "Y le i 

nen käytävä” — n ykyin e n R uissalon 

k a n s a n p u is to — v a ra ttiin tu r 

kulaisten y h te is e k s i v irk is ty s a 

lueeksi. 

V arhaisem pia h u v ilo ita p iirtä n e i 

tä a rk k ite h te ja ei tu n n e ta , m u tta 

a rkkite h ti P. J. G y lic h on s u u n n i 

te llu t useita R u is s a lo n h u v ilo ita , 

mm. osta m a n sa V u o rik o d in , joka 

n ykyisin on T u ru n T overien hallussa. 

Saaren e n s im m ä is iä ja k o 

m ein h u vila s ija its e e aivan R uissalon 

kärjessä, ns. Saaron h uvila, 

jonka laivanvaru sta ja C. F r. W endelin 

ra k e n n u tti v. 1851. A rk k ite h ti 

G. Th. C h ie w itz in m u u tta e ssa v. 

1851 T u k h o lm a s ta T u rkuun, a lkoi 

R uissalon saarella p elkästään kesäasunnoiksi 

ta rk o ite ttu je n h u viloiden 

ra kenta m in e n . T älla in e n on 

esim . m o n is o k k e lo in e n , v e ra n n o illa 

ja to rn illa va ru s te ttu V illa 

Roma, jo n k a C h ie w itz p iirs i tu n 

netulle tu rk u la is e lle tri N ils H enrik 

P in ellolle. 

Tri S u lka ko ski sai kaksi kertaa 

kertoa saaren h is to ria s ta , s illä re t 

keläisiä o li kaksi tä y ttä h onkapirtillis 

tä , jo tk a vu o ro in o liv a t s isällä 

ja vuoroin kie rte liv ä t saarella. 

K a n sanpuisto ssa s e u ra ttiin 

R u o tsin -la ivoje n k u lk u a . K auniin 

ja läm p im ä n k e v ä tilla n näkym ät 

olivat h ie n o t ja n iin p ä jo ku to k a i 

si: "K y l tu rk k u la is te ke lp p a ". 

K o lm annen retken jä rje stä jä n ä 

oli T u rku-seuran re tk e ily ja o s to n 

jäsen R itva E räm etsä. □ 


■ V alitettavan erehdyksen 

takia lehtem m e tähän num 

eroon ei saatu se lo stu sta 

k a ikista T urku-seuran tämän 

vuoden to u k o k u is is ta kevätre 

tkistä , jo ita perinteiseen 

tapaan jä rje s te ttiin neljä. 

K olm e ensim m ä istä retkeä 

te h tiin to rs ta i-ilta n a ja n e l 

jä s su n n u n ta in a . O sanotto 

o li tänäkin vuonna e rittä in 

runsas. Lehtem m e seuraavassa 

num erossa ju lk a is e m 

me selo stu ksen e n sim m ä i 

sestä, to isesta ja n e ljännestä 

retkestä. 

Toim itussihteerin 

pöydältä 

TAM PERE v o itti T u ru n ja T am 

pereen keskeisen liik e n n e ra ittiu s - 

k ilp a ilu n , kuten e d e llis e n ä k in 

vuonna. S yytteeseen p a n tu ja ra ttiju 

o p p o ja o li T urussa 837 ja T am 

pereella vain 571. T urun liik e n n e 

p o liittis e n to im ik u n n a n ja Tam pe- 

Juttu kulki läpi ”rautaesiripun’ 

Maan h a llitu ksen päätettyä luovuttaa 

panssarilaiva Väinäm öisen 

N e u v o s to liito lle kä ytiin Pansion 

sotasatam an la itu riin k iin n ite tyssä 

V äinäm öisessä kevättalvella 1947 

useita v iikko ja kestäneet laivan 

lu o vutu sta koskeneet te k n illis - 

lu o n to is e t neuvo tte lu t venäläisten 

vastaanottajien ja h allituksen 

määräämän suom alaisen luovutusto 

im ik u n n a n v ä lillä . Tämän to im i 

kunnan p uheenjohtaja ksi o li m äärätty 

Laivastoasem an sillo in e n 

päällikkö, kom entaja A im o Saukkonen 

ja lakim iesjäseneksi varatuom 

ari Olavi S a ntalahti. 

S itkeiden n e u vottelujen päätyttyä 

lu o vutu ssopim u ksen a lle kirjo 

itta m is e e n 24. 3. 1947, järjestivät 

venäläiset sam an päivän iltana 

suom alaisen luovutu sto im ikunnan 

jä senille kom eat illa llis e t ju u ri 

luovutetun panssarilaivan "am iraalim 

e ssissä” . Isäntänä to im i laivan 

u usi venäläinen p ä ä llikkö, Negoda 

n im eltään. V enäläiset osaavat olla 

e rin o m a isia isäntiä ja n iin p ä illa s 

ta, k iito s m yös hyvien ruokien ja 

ju o m ie n , m u o d o stu i aiheen m urheellisuudesta 

h u o lim a tta aika 

mukava. Tunnelm an ko h o ttu a ja 

vapauduttua N egoda, joka m u s i 

kaalisena m iehenä o li v iih d y ttä n y t 

vieraitaan so itta m a lla hanurilla 

m m . venäläisiä kansanlauluja, 

määräsi jokaisen vuorollaan kertomaan 

jo n k in hauskan ju tu n . A lo ittam 

aan jo u tu n u t Saukkonen, joka 

ei vielä tie n n y t, m illä ta so lla ju tu t 

tu liv a t liikkum a a n , kertoi pienen 

s iis tin ju tu n . Parin venäläisen upseerin 

sitte n kerro ttu a m elko rohkeat 

ju tu t kertoi S antalahti vu o ro l 

laan seuraavan ju tu n : 

— E läintarhassa katseli n u o ripari 

a p in o id e n to u h u ja ja ih m e tte 

li, kun eräs lu u m u ja syövä apina 

ensin p u o litti lu u m u n , o tti kypsästä 

lu u m u sta h e lp o s ti irtoavan 

kiven, k o e tti s itä peräsuoleensa, 

pani kiven taas lu u m u n p u o lik k a itten 

v ä liin ja sö i lu u m u n . K un tä 

mä sere m o n ia to is tu i jo ka ise n 

luum un k o h d a lla tu n tu i tä m ä n uoresta 

p a rista tä ysin k ä s ittä m ä ttö 

m ältä, m in kä vuoksi he kysyivät 

p aikalle sa ttu n e e lta v a h tim e s ta rilta 

syytä m oiseen m e n e tte ly y n . V a h tim 

estari s e litti s illo in , e ttä p a risen 

viik k o a s itte n jo k u o li s y ö ttä 

nyt a p in o ille p e rs ik o ita ja tä llö in 

persikan kiven ta rtu ttu a täm än 

apinan s u o lis to o n k ivi o li tä y ty n y t 

p oistaa tu s k a llis e n le ikkauksen 

avulla. Sen vuoksi a p in a nyt ennen 

kiven s y ö n tiä varm uuden 

vuoksi k o e tti, m a h tu ik o se ulo s. 

J u ttu tu n tu i kovasti h u vitta van 

ve näläisiä ja tu lk k i sai kääntää ju 

tu n uudelle e n isä n tie n k irjo itta e s 

sa sen m u is tik irjo ih in s a . 

L o kakuussa 1953 e li S ta lin in 

ku o lin v u o n n a ja 6,5 vuoden k u lu t 

tua e d e llä k e rro tu s ta te k i ka u p u n 

g in v a ltu u s to n p u h e e n jo h ta ja n A rvo 

T oivosen jo h ta m a T u ru n ka u p u n 

g in va ltu u s k u n ta e n s im m ä is e n y s 

tävyysvie ra ilu n L e n in g ra d iin . V a l 

tu u sku n ta a n k u u lu i k o k o o m u k s e n 

e dustajana k a u p u n g in h a llitu k s e n 

jäsen O lavi S a n ta la h ti. L e n in g ra 

d in k a u p u n g in viera a n vara isuus o li 

s u u re n m o is ta ja parisen v iik k o a 

kestäneeseen v ie ra ilu u n m a h tu i 

p a ljo n m uun o h e ssa ju h la v ia illa l 

lis ia ja hauskoja illa n is tu ja is ia . 

Erään tä lla is e n a ika n a ju ttu taas 

kie rsi p öytää ja eräs L e n in g ra d in 

jo h to m ie h is tä k e rto i tä llö in tä s 

m älleen e d e llä k e rro tu n e lä in ta rh a - 

ju tu n . 

S illo in S a n ta la h ti k e rto i p a n ssarilaiva 

V ä in ä m ö is e llä v ie te ty s tä illasta, 

ja h u v ittu n e e n a to d e ttiin , 

e ttä k y llä hyvät ju tu t to d e lla k ie r 

tävät m a a ilm a a , k o skapa tä m ä k in 

ju ttu o li p y s ty n y t lä päisem ään jo 

pa "ra u ta e s irip u n ". 

(T urku-seuran k a s k u k o k o e lm a s ta ).

een liik e n n e tu rv a llis u u s to im ik u n 

n an y h te is ty ö ja tk u u m yö s täm än 

vuoden a ikana, jo s k in n y t tu lla a n 

k iin n ittä m ä ä n h u o m io ta s e lla is iin 

a s io ih in k u in ty ö m a tk o je n tu rv a llisu 

u te e n ja la ste n liik e n n e tu rv a llisu 

u te e n . 

L iik e n n e ra ittiu s k ilp a ilu s s a Turku 

on jo ka h d e n vuoden ajan h ävinn 

y t T a m p e re e lle m u rska a vin lu 

v u in . E ro ra ttiju o p p o u s s y y tte id e n 

m ä ä rä ssä on vain k a svanut, jo s k in 

m o le m m is s a ka u p u n g e is s a on ta 

p a h tu n u t v ä h ä is tä a le n e m is ta 

s y y tte id e n m äärässä. V u o n n a 1977 

T a m p e re e lla o li 620 ra ttiju o p p o u s - 

s y y te ttä ja T u ru s s a 856. Täten 

T a m p e re e lla v ä h e n ivät syytte e t 

4 9 :llä ta p a u k s e lla ja T u ru ssa 1 9 :llä 

ta p a u k s e lla . 

TURKU y rittä ä k iriä v ä k ilu v u l 

taan S u o m e n to is e k s i s u u rim m a k 

si 

k a u p u n g ik s i. T a m p e re la is ia o li 

vu o d e n va ih te e ssa enää 848 

enem m ä n k u in tu rk u la is ia . T u ru s 

sa o li v iim e vuoden lo p u lla 

164 599 a su ka sta ja T am pereella 

165 447 a s u kasta . V iim e vuoden 

a ikana T u ru n v ä k ilu k u väheni 616 

h e n g e llä ja Tam pereen 671 heng 

e llä . V u o d e n 1978 aikana m o le m 

m a t k a u p u n g it p o tiv a t väestökatoa. 

S U O M E N P u naisen R is tin T urun 

o s a s to n e n s ia p u ry h m ä t jä rje s tiv ä t 

T u ru n k a u p p a to rilla su n n u n ta in a 

6 . 5. 1979 te m p a u k s e n , jo s s a e s i 

te ttiin ry h m ie n to im in ta a , e lv y ty s 

tä , sid o n ta a , la s to itu s ta ja to im in 

ta v a lm is ta e n sia p u a sem a a , kuvia 

20-v u o tis ta ip a le e lta , v a ru s te ita ym . 

T e m p a u s jä rje s te ttiin 2 0 -v u o tis to i- 

m in n a n m e rkeissä, vaikka va rsinainen 

ju h la v ie te tä ä n vasta s y k 

s y llä . 

T U R U N k a u p u n g in a n s io m e rk 

kie n ja k o ka u p u n g in palve lu kse ssa 

o le v ille s u o rite ttiin p e rja n ta in a 

4. 5. 1979 T u ru n lin n a s s a . A n s io 

m e rk k e jä o li ja o s s a y h te e n sä 244 

k a p p a le tta , jo is ta 69 k a p p a le tta 

3 0 -v u o tis e s ta p a lv e lu k s e s ta . M erkkien 

ja o n s u o ritti k a u p u n g in jo h ta ja 

V ä in ö J . L e in o a p u la is k a u p u n g in 

s ih te e ri L y ly V ehasen avu sta m a n a . 

T U R U N U p s e e rik e rh o lla s u o rii 

te ttiin la u a n ta in a 5. 5. 1979 P ans- 

s a rik illa n V a rs in a is -S u o m e n ja 

S a ta k u n n a n o s a s to n k ilta lip u n 

n a u la u s . E n s im m ä is e n n aulan u u 

te e n lip p u u n lö i p u o lu s tu s m in is te 

ri T a is to T ä h käm a a . J u h la e s ite l 

m än p iti T u ru n S o tila s lä ä n in päällik 

k ö e v e rs ti 

P e n tti Laam anen ja 

ta ite ilija O lo f E rik s s o n in s u u n n itte 

le m a n lip u n v ih k i ke n ttä ro v a s ti 

O la v i O jala. 

LA PSEN v u o te e n liitty e n T urun 

k a u p u n g in h is to ria llin e n m useo ja 

T u ru n m iljö ö p o l iittin e n y h d is ty s 

jä rje s tiv ä t 6. 4 . - 2 7 . 5. 1979 n ä y t 

te ly n "K a tu — p ih a — p u is to . 

O n ko la p s e lla tila a ka u p u n g is s a ? " 

— T u ru n ka u p u n g in lapsen vu o 

den to im ik u n ta , V a rsin a is-S u o m e n 

h u o lto vä e n y h d is ty s ja lä ä n in h a llitu 

ksen 

s o s ia a lija terveysosasto 

jä rje s tiv ä t va lo k u v a n ä y tte ly n "L a p 

sena S u o m e ssa ” 20. — 29. 4. 1979 

T u ru n su o m e n k ie lis e n ty ö väenop 

is to n tilo is s a . 

T U R K U LA IS E N ta ite e n s u u rk a t 

s e lm u s 7 5 0 -v u o tis ju h la n m erkeissä 

jä rje s te tä ä n 

k e sä-syyskuussa. 

T urun k a u p u n g in ja T u ru n T a i 

d e y h d is ty k s e n n ä y tte ly n teem ana 

on ” T u rk u la is ta ta id e tta ura n u u rta - 

ja m e s ta re is ta n y k y p ä iv ä ä n ". T urun 

T a id e m u se o ssa on e s illä m e n n e itten 

ta ite i lija p o lv ie n saavu tu ksia 

1 7 0 0 -lu vulta lä h tie n ja W ä in ö A a l 

to sen m u seossa n y k y ta ite ilija in 

te o ksia . J u h la n ä y tte ly ä v a lm iste le e 

to im ik u n ta , jo n k a p u h e e n jo h ta ja n a 

on p ro fe s s o ri O sm o Järvi sekä jä 

s e n in ä ta id e a s ia in s ih te e ri M argareta 

J o k in e n , in te n d e n tti Erik 

B erg h , le h to ri R aija P u o n ti, tri 

L e if S o u ra n d e r ja ta ite ilija O sm o 

Laine. — W ä in ö A a lto s e n m u 

seossa s a a v u te ttiin h u h tik u u s s a 

u u si kom ea y le is ö e n n ä ty s 19 492 

kävijä ä . E rik o is e n s u o s ittu ja o liv a t 

tu rk u la is te n 

k a m e ra seuro je n "A rt- 

fo to -7 9 " -n ä y tte ly ja T u ru n laste 

n ta rh a n o p e tta jie n jä rje s tä m ä la s 

te n a s k a rte lu n ä y tte ly . H u h tik u u n 

a ikana m u se o ssa o li e s illä m yös 

T u ru n P o s tim e rk k ik e rh o n ka n sa in 

v ä lin e n p o s tim e rk k in ä y tte ly ja 

a m e rik k a la is e n K a a rin H o lm b e rg in 

g ra fiik k a a . 

T A LO U S N E U V O S 

L e m p i K oivu- 

rin ta on la h jo itta n u t T u ru n ke s 

kusta s s a sija its e v a n o sakehuon 

e isto n o sakkeet S yöpäta u tie n 

T u tk im u s s ä ä tiö lle 

liite ttä v ä k s i 

Lem p i ja A rm a s K o iv u rin n a n la h 

jo itu s ra h a s to o n . L is ä k s i ta lo u s 

neuvos Lem p i K o iv u rin ta la h jo itti 

10 000 m arkkaa käyte ttä v ä k s i Lapsen 

vu o n n a k o h tu syö vä n ja lasten 

p a h a n la a tu is te n kasvain te n tu tk i 

m u s ty ö h ö n . L a h jo itta ja n e s ity k 

sestä la h jo itu s ra h a s to n h o ito k u n ta 

p ä ä tti jakaa la h jo itu k s e n apurah 

o ik s i s ite n , e ttä d o s e n tti M a tti 

G rö n ro o s ille m y ö n n e ttiin 5 000 m k 

n u o rte n n a iste n k o h d u n kaula o sa n 

syövän tu tk im is e e n ja LK T T oivo 

S a lm e lle 5 000 m k käyte ttä väksi 

lasten p a h a n la a tu is te n 

kasvainten 

tu tk im is e e n . 

fr 

O P E T U S M IN IS TERIÖ on m yöntä 

n y t 26 te a tte rille to im in ta -a v u s 

tu kse n k u lu v a lle v u o d e lle . T urun 

k a u p u n g in te a tte rille 

m y ö n n e ttiin 

850 000 m arkkaa ja Å b o S venska 

T e a te rille 350 000 m arkkaa. 

TURUN ka u p u n g in ja Y lio p p ila s - 

te rv e y s -S tu d e n th ä ls a n ry:n kesken 

a lle k irjo ite ttu s o p im u s m a h d o llis 

taa o p is k e lija in terveysta lo n 

ra k e n n u s tö id e n 

k ä yn n istä m ise n 

noin vuoden s is ä llä ja uudet tila t 

u skota a n saatavan 

k ä y ttö ö n vuoden 

1981 p u o le lla . T u ru n kaupunki 

lu o v u tta a N u m m e n k a u p u n g in o 

sassa s ija its e v a n 7 438 n e liö m e trin 

su u ru ise n alueen (n k. Saurion 

to n tti) ja Y lio p p ila s te rv e y s p u o le s 

taan ka u p u n g ille ka ikkia a n viisi 

to n ttia N u m m e n kaupungin o s a s ta 

s a m o in k u in 811,6 n e liö m e trin suuru 

ise n m ääräalan T am m en tila sta . 

S o p im u k s e n a lle k irjo ittiv a t kaup 

u n g in jo h ta ja V ä in ö J. L e in o ja 

k a u p u n g in la k im ie s E rn st W esterlund 

sekä to im in n a n jo h ta ja Kalle 

W e tte n h o v i ja v a lt.y o M a tti Saarinen. 

T URUN ja P o rin lä ä n in ta id e p a l 

k in n o t ja e ttiin su n n u n ta in a 

1 .4 .1 9 7 9 T u ru n Y lio p p ila s te a tte 

rin uusie n to im itilo je n avajaisten 

y h te y d e s s ä . 5 000 m arkan s u u ru i 

sen p a lk in n o n saivat Å b o Svenska 

T eaterin ta ite e llin e n jo h ta ja Johan 

S im b e rg ja T u ru n Y lio p p ila s te a tte 

ri. P a lk in n o t m y ö n n e ttiin ilm an 

hake m u sta k a n n u s tu s p a lk in to in a . 

TURUN P ursiseura ry:n e d u sta 

ja t Ilkka Niva, Pekka J o u s i, Tim o 

Ju ka la ja Y rjö V erom aa lu o v u ttiv a t 

T urun k a u p u n g ille seuran h o p e i 

sen p la ke tin n um ero 1. L u o v u tu k 

s e lla p y rittiin ju h lis ta m a a n kaup 

u n g in 7 5 0 -v u o tis ju h lia ja sen m e 

re llis iä ta p a h tu m ia . 

P la ketin o ttivat 

vastaan k a u p u n g in h a llitu k s e n 

p u h e e n jo h ta jis to o n k u u lu v a t K ullervo 

Lappi, J u kka M ik k o la ja 

R abbe Laurén. 

T U R K U LA IS E LLE rouva Sally 

P a p in o ja lle o je n n e ttiin Suom en 

V a lkoisen R uusun R ita riku n n a n I 

lu o ka n m ita li k u lta ris te in v a lta kunn 

a llis e s s a 

ä itie n p ä iv ä ju h la s s a 

13. 5. 1979 v a ltio n e u v o s to n ju h la - 

h u o n e is to s s a . M ita lin sai 22 a n 

s io itu n u tta ä itiä . S a lly P apin o ja on 

s y n n y ttä n y t 14 lasta. 

TURUN m u s iik k iju h lie n y h te y 

d essä 4. — 9. 8 . 1979 jä rje s te ttä v ä 

ru is ro c k on 1-p ä ivä in e n . 

E hdotus 

tila is u u d e n 

jä rje s tä m is e s tä 2-päi- 

väisenä h y lä ttiin T urun ka u p u n g in 

v a ltu u s to n kokouksessa 9. 4. äänin 

3 5 — 32 m äärä e n e m m istö n 

p u u ttu e s s a . 2-p ä ivä ise n tila is u u 

den jä rje s tä m is e e n o lis i ta rv ittu 

151 000 m arkan lisäm ääräraha 

k a u p u n g in ta lo u s a rv io o n a ik a is e m 

m in vara tu n lähes 900 000 m arkan 

m äärärahan lis ä k s i. 

TURUN K ä sityö m e sta rie n ja 

K isä llie n K illa n kevätjuhlassa 

lauantaina 2 1 .4 .1 9 7 9 o je n n e ttiin 

riipukset k u n n ia jä s e n ik s i k u ts u 

tu ille p u u s e p ä n kisälli T orsten Laut 

a la lle , 

le n in k io m p e lija k is ä llille 

Kaissi 

B e rg e rille ja k e llo sepänki- 

sälli P entti H aanperälle. R iip u kse t 

o jensivat ja kunnia jä s e n iä o n n itte - 

livat o lte rm a n n i T oivo 

Iltanen ja 

a rkunvartija Leo K o skin e n . 

TURUN k a u p u n g in vuoden 1978 

tilin p ä ä tö ksen m ukaan m enot o livat 

1 416 m ilj. 

m arkkaa ja tu lo t 

1 443 m ilj. m arkkaa. Talousarvio- 

säästö o li n o in 26,8 m ilj. m arkkaa, 

joka on 1,8 p ro s e n ttia b udjetin 

lo p p u sum m a sta . 

M äärärahojen säästö t olivat noin 

142 m ilj. m arkkaa ja tu lo je n y litykset 

44 m ilj. m arkkaa. M äärärahojen 

y lity k s e t o liv a t noin 41 m ilj. 

markkaa ja tu lo je n a litu k s e t 118 

m ilj. m arkkaa. L iik e la ito s te n tu lo t 

olivat 429 m ilj. m arkkaa ja m enot 

398 m ilj. m arkkaa. S ähkö la ito ksen 

ylijääm ä o li 25,9 m ilj. m arkkaa, 

puhelin la ito ksen 

21,9 m ilj. m arkkaa 

ja ve s ila ito k s e n 6,8 m ilj. 

markkaa. L iik e n n e la ito k s e n a lijä ä 

mä o li 10,7 m ilj. m arkkaa ja viem 

ärilaitoksen 14,4 m ilj. m arkkaa. 

TURUN y lio p is to n K u lttu u rie n 

tu tkim u ksen la ito k s e lla on a lo ite t 

tu tu rkula iseen s iirto la is v ä e s tö ö n 

ja heidän o m a is iin s a kohdistu va 

karjalaisperinteen ke ru u , 

jo ka on 

luonteeltaan fo lk lo ris tin e n : se 

keskittyy 

K a rjalan s u u llis e e n perinteeseen 

ja tapaperinteeseen. 

Työn yhteydessä p y ritä ä n m yös 

tavoittam aan 

kuvaa T urussa a suvien 

karja la iste n k a rja la isuudesta . 

S uulliste n h a a s ta tte lu je n lisäksi 

tullaan keruun aika n a lähettäm ään 

karjala isväestö lle 

kyselykaavake, 

jonka a vulla pyritä ä n 

m ittaam aan 

Turkuun m u u tta n e id e n tä m ä n h e t 

kistä ka rja la is u u tta ja so p e u tu m is 

ta länsisuom a la iseen k u lttu u riy m 

päristöön. Työhön o s a llis tu v a t la i 

toksen o p is k e lija t Lassi Saressa- 

lon ja Satu A p o n jo h d o lla . 

L U K U S U N N U N TAIN laste n ju h - 

lassa 1 . 4. 1979 T u ru n k a u p u n g in 

kirja sto ssa ja e ttiin 

p a lk in n o t lasten 

p iiru s tu s k ilp a ilu s ta , jo h o n oli 

kertynyt y li 300 p iiru s tu s ta saduista 

ja ta rin o is ta . N u orim m assa 

sarjassa saivat k irja p a lk in n o n 

Kim m o E lo, H e id i H u m m e ls te d t, 

Sini M ikko n e n , E lin a P arkkinen ja 

Jussi V a n to . k e s k im m ä is e s s ä sarjassa 

p a lk ittiin H e id i A h lq v is t 

Sam uli K ujanpää, K a ri N iem inen, 

Jorm a R and, ja M a ri T oivonen sekä 

vanhim m assa 

s a rja ssa M inna 

A altonen, M a a rika A ls i, T om m i 

G rönlund, M aria M arkkanen ja 

Sami S u o m in e n . 

TURUN kaupungin liike n n e la i 

toksen 

k u lje tta jille V aku u tu syh tiö 

Sam po jä rje s ti vuosina 1977 ja 

1978 liikennetu rvakilp a ilu n , johon 

o s a llis tu i 240 ku lje tta ja a , jo is ta 80 

tä y tti k ilp a ilu sääntö je n palkitsem i- 

sedellytykset. Kyse o li ajokin k u l 

je tta m ise sta liikennevahinkoa tai 

m uutakaan liik e n n e rikettä aih e u t 

tam atta. 80:stä ku lje tta ja sta arvottiin 

20 ku lje tta ja a , jo tk a kukin palk 

ittiin 400 markan o s to k o rtilla . 

P alkinnot jakoi perjantaina 11. 5. 

1979 Sam m on p uolesta varatuom 

ari K aarlo Saario in s in ö ö ri K yösti 

P enttisen avustam ana. 

fr 

TURUN kaupungin terveyslautak 

u n ta on päättänyt lapsen vuoden 

k u n n ia ksi, e ttä lautakunnan ala i 

sen henkilökunnan lapsille ta rjo 

taan 

m a h d o llisuus tu tu s tu a vanhem 

piensa työpaikkaan. T u tu stu 

m inen ei kuitenkaan saa häiritä 

työntekoa, p o tila s tu rv a llis u u tta tai 

in tim ite e ttis u o ja a vähentävällä ta 

valla. M yöskään vierailevien lasten 

tu rvallisuus ei saa vaarantua. 

fr 

TURUN y lio p is to n m aantieteen 

ja b io lo g ia n o p is k e lija t järjestivät 

vapunpäivänä vappusum pun, joka 

o li luonto a ih e in e n . E s ite ltiin elä i 

m iä ja kasveja, e lä im iä jopa e lävinä. 

Tarkoituksena o li herättää ja 

lisätä k iin n o s tu s ta luontoon jo 

perheen n u o rem pienkin keskuudessa 

sekä tu tu s tu tta a yleisöä 

m elko h u o n o s ti tu n n e ttu u n y lio 

p isto n eläin m u se o o n . 

fr 

LU O STARIN M ÄEN 

kesäohjel- 

man T urun ka u p u n g in m useolau- 

ta kunta on päättä n yt entiseen tapaan 

antaa n u o risoseuralaisten 

järje ste ttä väksi 18 000 markan korvauksesta. 

Kyse on sunnuntaioh- 

je lm is ta . T iis ta i-iIlo is ta huole h tii 

h isto ria llin e n m useo ottaen tasap 

u o lise sti huom io o n tu rkula iset 

e s iin ty m is ry h m ä t. 

fr 

KESÄKUUN to is e n a päivänä tu li 

kuluneeksi 290 v u o tta s iitä , kun 

nykyin e n T urun ensim m äinen — 

K auppatorin — apteekki sai v ira l 

lisen luvan to im in ta n s a a lo itta m i 

seksi. M useola u ta kunta päätti apte 

e kille lainata ta ite ilija Ju ssi 

V ikaisen m uovailem ia k ip sim a lle ja 

Turun apteekin 2 5 0-vuotisjuhlam i- 

ta lis ta , jo ita apteekki tarvitsi näy- 

te ikkunanäytte lyynsä. 

fr 

S ISÄASIA IN M IN IS TERIÖ on läh 

ettänyt Turun ka u p u n g ille k irjeen, 

jossa todetaan, että Hirven- 

salon-S atavan-K akskerran 

alueella 

on ilm e n n y t tarvetta kohdella rakennusluvan 

h a k ijo ita ta sa p u o lise 

m m in . K irjeessä toivotaan, että 

kaupunki n e u v o tte lis i asiasta m i 

n is te riö n kanssa. 

Miksi 

joku 

odottaa 

lehteä? 

Turun p ä ä p o s tik o n tto ris s a s u o 

rite tu ssa pisto kokeessa tu tk ittiin 

20. liik e la ito k s e n p o s tilo k e ro ih in 

saapuva p ä ivittä in e n p o s ti. T ä llö in 

to d e ttiin , e ttä runsaat jo ka to in e n 

p o s tio s o ite o li p u u tte e llin e n . 

H uom attavasti parem pi tila n n e 

lienee Suom en Turku -lehden t i 

laajien a n ta m issa o s o itte is s a , 

vaikka virh e itä v ie lä kin e s iin ty y . 

Joku o d o tta a lehteä ja ihm e tte le e , 

m iksi lehti ei ole tu llu t, vaikka on 

jopa sen m aksanut. A sia a tu tk ittaessa 

todetaan, e tte i a sia n o m a i 

nen lehteä o d o tta n u t h e n kilö ole 

m uuto n jälkeen ilm o itta n u t u u tta 

osoitettaan. 

Kun o s o itte e n m u u to k s e t h o id e 

taan n ykyisin tie to k o n e is s a , o s o itteen 

m u u to ksesta o lis i ilm o ite tta 

va noin kuukausi ennen lehden 

seuraavan num eron ilm e s ty m is tä . 

Lehden lähettäm inen jä lkikäte e n 

a iheuttaa ensin n ä kin 2 m arkan 

kustannuksen ja e rillis e n p o s titta 

m isen. 

Saman haitan a ih e u tta a p u u t 

teellin e n oso ite . Jos e sim . suuren 

kerrostalon k ym m e n kunta p o rta ik 

koa ei o le o s o itte e ssa h u o m io itu , 

ei voida olettaa, e ttä p o s tim ie s 

kä yttä isi aikaa lu kem a lla jo k a p o r 

taikon n im is tö n löytääkseen a s ia 

nom aisen h enkilön. 

K iin te is tö n num eron jo lla k in kad 

u lla olle ssa 1 , voi to n tti o lla 

p u o lite ttu , jo llo in k iin te is tö n n u 

m erot ovat 1 a ja 1 b. E ro tu s s iis 

p ik k u k irja im e lla . V ä lttä m ä tö n p o r 

ta ikon num ero m erkitään is o lla A- 

ja B -k irja im e lla jne. O vi num ero 

on pelkästään e sim . 116 e ikä as. 

116 tai ovi 116. Usein lö y ty y m yös 

m erkintä a 116 tai o 116. N äiden 

tie to je n ollessa o ik e in k irjo ite tu t, 

niin vaikka p o s tim ie s ei sa is i n i 

m estä selvää, lä h e tys tu le e p e rille . 

N im ik in , v a rsin kin o u to se lla in e n , 

tu lis i tekstata. 

Eläm m e aikaa, jo llo in p o s tim ie s 

ei enää tu n n e jo k a is ta p o s tin saajaa. 

H äntä ei m yöskään enää k u t 

suta ka ffe lle , kute n a ikoin a a n te h 

tiin koto n a n i P o rtsassa. J o s k u s 

1920-luvulla isäni näki vaivan s e l 

vittää o s o ite to im is to s s a kirjeeseen 

oikean o s o itte e n . 

H än kun tu n s i 

"n a a m a sta " k a ik k i kahdeksannen 

kaupungin o san a s u kkaat. Se o li 

s itä vanhaa k u lta is ta a ikaa, jo ta ei 

enää tu le . N yt s iis vain kirjeeseen 

ta i k o rttiin e s im . seuraava o s o ite : 

M in is te ri V ille V a lla to n 

T in tta n tte lin k a tu 2 a B 10 

20100 Turku 10 

IL M A R I R IN N E

Turun kasvatusneuvola 

toiminut 40. vuotta 

■ "L a s te n s ie lu n te rv e y d e l- 

lis e n n e u v o n ta -a s e m a n ” to i 

m in ta k ä y n n is ty i m a a lis 

k u u s s a 1939 M a n n e rh e im liito 

n T u ru n o s a s to n to im in ta 

na. Tästä s illo in s y n ty n e e s 

tä ja tä n ä ä n m a a m m e vanh 

im p iin ku u lu v a s ta kasvatu 

s n e u v o la s ta o n vä h ite lle n 

m u o d o s tu n u t e lim e llin e n 

osa tu rk u la is ta p e rh e p o litiik 

k a a ja s o s ia a lip a lv e lu a . 

T u ru n k a u p u n g in y llä p itä 

m ä k s i ka sva tu sn e u vo la tu li 

vu o d e n 1950 a lu s ta . K u lu 

m assa oleva 1 9 70-luku on 

m e rk in n y t kasvatu sneuvola - 

ty ö lle valtavaa kehityksen 

a ik a k a u tta . K asvatusneuvola 

la k i ja -a s e tu s a stu iva t 

vo im a a n vu o d e n 1972 a lu s 

sa. S itä e n nen kasvatusneuv 

o la to im in ta a koskevat sääd 

ö k s e t s is ä lty iv ä t a in o a s 

taan kasvatu s n e u v o la in valtio 

n a v u s ta lo k a k u u s s a 1957 

a n n e ttu u n va ltio n e u v o s to n 

p ä ä tö kseen. 

K a sva tu sn e u vo la n te h tä vänä on 

la in m u ka a n e d is tä ä la s te n ja 

n u o rte n te rv e ttä p s y y k k is tä ja s o 

s ia a lis ta k e h ity s tä . K a svatu sneuv 

o la a u tta a n e u vo in ja o h je in 

h u o lta jia , o p e tta jia ja v ira n o m a is ia 

la ste n ja n u o rte n kasvatu kseen ja 

k e h ity k s e e n liitty v is s ä k y s y m y k 

s is s ä . K a s v a tu sneuvola n to im in ta 

p e ru s tu u k ä y ttä y ty m is o n g e lm ie n ja 

p s y y k k is te n h ä iriö tilo je n tu tk im i 

seen ja h o ita m is e e n lä ä k e tie te e llis 

in , p s y k o lo g is in ja s o s ia a lis in 

k e in o in . K a sva tu sn e u vo la n palvelu 

t o n ta rk o ite ttu a lle 1 8 -v u o tia ille 

ja h e id ä n p e rh e ille e n . L a ste n ja 

n u o rte n o n g e lm ie n s e lv itte ly vaatii 

ta v a llis e s ti koko perheen m u kan 

a o lo a ja u s e a m p ia k ä y n tik e rto ja , 

s illä k a s v a tu s n e u v o la ei to k i voi 

te h d ä m itä ä n "p o p p a k o n s te ja ". 

T o is a a lta m ik ä ä n la ste n ja n u o rte n 

k a s vatu kseen liitty v ä o n g e lm a ei 

o le n iin vä h ä in e n , e tte i sen jo h 

d o s ta o le m a h d o llis ta kääntyä 

k a s v a tu s n e u v o la n p u o le e n . 

A lo itte e n v a ik e a s ti k a s v a te tta 

v ie n la s te n n e u v o n ta -a sem a n peru 

s ta m is e s ta T u rk u u n te k i M ann 

e rh è im liito n T u ru n o s a s to n p u 

h e e n jo h ta ja n a to im in u t A rm a s 

E n s iö v u o n n a 1938. E n s im m ä is e k 

si s o s ia a lis e k s i ty ö n te k ijä k s i k iin 

n ite ttiin m a is te ri S y lv i M e la n d e r ja 

n e u v o n ta -a s e m a n p s y k ia trik s i lu 

p a u tu i tri K o s ti K a llio . E n s im m ä i 

se n ä to im in ta v u o te n a 1939 n e u vo 

lan ty ö n te k ijä t k ä y tä n n ö s s ä s u u n 

n it e liv a t so p iv a a ty ö s k e n te ly jä r- 

je s te lm ä ä ja seuraavana vu o n n a 

s y n ty i e n s im m ä in e n v ira llin e n o h 

je s ä ä n tö , jo n k a p itk ä lle m e n e vä stä 

k a u k o n ä k ö is y y d e s tä k e rto o se, e t 

tä tu o o h je s ä ä n tö m u o d o s ta a o s itta 

in p o h ja n n y k y is e lle k in o h je 

s ä ä n n ö lle . 

S O T A -A IK A H A N K A L O IT T I 

JA LA A JE N S I T O IM IN T A A 

S o ta vu o d e t lö iv ä t leim ansa 

T u ru n k a s vatu sneuvola n to im in 

taan. M a is te ri S ylvi M e landerin 

ty ö k e n tä n la a ju u tta so ta vu o sin a 

kuvaa se, e ttä hän y k s in jo u tu i 

su o ritta m a a n sekä ä ly k k y y s tu tk i 

m u k s ia e ttä te kem ään e s itu tk i 

m u k s ia ja h o ito k ä y n te jä k o te ih in . 

J o tu o llo in yh d e k s i to im in ta m u o 

d o k s i v a k iin tu i se, e ttä la p s illa o li 

m a h d o llis u u s käydä neuvolassa 

saam assa o h ja u s ta lä ksyje n lu v u s 

sa ja s a m a lla a ska rre lla sekä le ik 

kiä . V u o n n a 1945 n euvolan y h te y 

teen p e ru s te ttiin v ira llis e n a to im i 

va p ä iväkerh o , jo n k a h o ita ja n a to i 

m i a in a vuoteen 1959 saakka C lara 

S u tin e n . S itte m m in p ä iv ä k e rh o to i- 

m in ta a jo u d u ttiin e n sin s u p is ta 

maan ja m y ö h e m m in kokonaan 

la kka u tta m a a n tilo je n p u u tte e n ja 

ty ö m u o to je n lis ä ä n ty m is e n tä h 

den. 

T A R K K A IL U L U O K K A K A S V A T U S - 

N E U V O LA N ALO ITTEESTA 

T u ru n n y k y in e n ta rk k a ilu k o u lu 

on s a a n u t a lku n sa k a s vatu sneuvolan 

a lo itte e s ta . V u o n n a 1940 e s i 

te ttiin n e uvolan ta h o lta ajatus 

ta rk k a ilu lu o k a n m u o d o s ta m is e s ta , 

jo k a to te u tu ik in s y k s y llä 1942. 

V a ja a k y k y is te n la ste n a ska rte lu - 

luoka n p e ru s ta m is ta koskeva a lo i 

te ei sen sijaan s a a n u t ka n n a tu sta 

vielä vu o n n a 1942. 

T u ru n ka sva tu sn e u vo la on to i 

m in ta n s a a ikana o s a llis tu n u t m yös 

p s y k o lo g is te n tu tk im u s v ä lin e id e n 

k e h ittä m is e e n . V u o sie n 1946— 49 

a ikana k e rä ttiin a in e is to a k o u lu - 

k y p s y y s k o k e e n ja T e rm a n -M e rrill- 

L e h tovaaran ä ly k k y y s te s tin s ta n 

d a rd is o im is ta varte n . V uodesta 

1950 lä h tie n on k o u lu k y p s y y s k o e 

o llu t n euvolan v a k itu is e n a ty ö v ä lineenä. 

K A S V A T U S N E U V O LA 

K U N N A L L IS E K S I 

M a n n e rh e im liito n k a sva tu sn e u 

v olan to im in ta p ä ä ttyi vuoden 

1949 lo p u s s a ja tku a kse e n T urun 

ka u p u n g in kasva tu sneuvola n a . 

T o im in n a s s a e i ta p a h tu n u t s a n o t- 

taviakaan m u u to k s ia , s illä se t o i 

m i s a m o is s a tilo is s a , vastaavin 

v irk a n im ik k e in ja sen h o ito o n s iir 

ty iv ä t M a n n e rh e im liito n kasvatusn 

euvolan p o tila a t. K o u lu to im in ta a 

a ja te lle n ka sva tu sn e u vo la n to im in 

ta k o ro s tu i, s illä k a ik k i k o u lu s iirro 

t m y ö s a p u k o u lu ih in sam o in 

ku in s iirro t ta k a is in n o rm a a lilu o k - 

k iin s u o rite ttiin k a s v a tu sneuvola n 

tu tk im u k s ia a vuksi kä y ttä e n . 

E rity is o p e tu k s e n ta rpeen s e lv ittä 

m is e k s i ry h d y ttiin k e h ittä m ä ä n 

lu k u - ja k irjo itu s k o e tta kansakoulun 

a la lu o k k a la is ille vu o n n a 1952. 

Täm ä jo h ti e s ity k s e e n lu k u - ja kirjo 

itu s k lin ik a n p e ru s ta m is e s ta kans 

a k o u lu n yh te yte e n ja tu o n k lin i 

kan to im in n a n a lkam iseen ta m m i 

ku u s s a 1956. 

T u ru n k a s vatu sneuvola n h e n kilö 

k u n n a n m äärä on o le e llis e s ti lisä 

ä n ty n y t s itte n to im in n a n a lkam 

isen. T äm än vuoden a lu ssa henk 

ilö k u n ta a n k u u lu i lääkärin ohella 

7 p s y k o lo g ia , 4 s o s ia a lity ö n te k i 

jää, k a n s lis ti ja to im is to v irk a ilija . 

K a s vatu sneuvola n rin n a lla to im ii 

v u o d e s ta 1973 alka e n perheterap 

ia to im is to . 

T u ru n k a s vatu sneuvola to im i 

p itkä ä n v a a tim a tto m is s a tilo is s a 

A n in k a is te n k a d u lla ja V iinam äen 

la s te n ta lo n k e lla ris s a . V ih d o in v. 

1955 ka s v a tu s n e u v o la pääsi m u u t 

tam a a n S a ira s h u o n e e n k a d u lle sitä 

varten s u u n n ite ltu ih in tilo ih in , 

jo is s a tänään to im ii yhä perhetera 

p ia to im is to . K a svatusneuvola 

sen s ija a n on m u u ta m a vu o s i s itten 

saanut uudet tila t P u u ta rh a katu 

14 :s s ä . V uoden 1975 syyskuun 

a lu s ta alka e n T u ru n k a svatu sneuv 

o la on to im in u t ko u lu tu s n e u v o la - 

na. 

N E U V O N T A T O IM IN T A 

LIS Ä Ä N TYY 

TU LEVAIS U U D E S S A 

J o tä llä h e tk e llä T u ru n kasvatu 

s n e u v o la n to im in n a s s a m e rk ittä 

vän osan m u o d o s ta a m u ille kunn 

a llis ille la ito k s ille ja v ira n o m a i 

s ille a n n e tta va k o n s u lta a tio to im in - 

ta. V uoden 1978 päättyessä 

T u ru ssa o li 80 p ä ivä ko tia ja 43 

se u ra k u n tie n p ä iv ä k e rh o p is te ttä . 

P ä iväkodeissa o li h o id e tta vana 

4 553 ja p ä iv ä kerh o issa n o in 2 650 

lasta. T urun ka svatu sneuvola 

a lo itti s ä ä n n ö llis e t k o n s u lta a tio - 

k ä y n n it p ä iväkodeissa vuonna 

1976 antaen s itä sä ä n n ö llis e s ti 

tä llä h e tk e llä 4 7 :Ile k u n n a llis e lle 

p ä iv ä k o d ille . 

V u o d e n 1978 a ikana kävi kasvatu 

s n e u v o la s s a tu tk im u k s is s a ja 

h o id o s s a 966 lasta tai n u o rta sekä 

1 065 a ik u is ta . K asvatusneuvolaan 

ilm o ite tu is ta la p s is ta ja n u o rista 

o li p o ik ia 69 % ja ty ttö jä 31 % . 

T u tk im u s - ja h o ito k ä y n te jä kertyi 

v iim e vu o n n a 6 114 ja perheterap 

ia to im is to s s a 777. K asvatu sneuvolaan 

tu lo n ilm o itta m is s y y n ä ovat 

u s e im m ite n lapsen e rila is e t s o 

p e u tu m is v a ik e u d e t ja n iid e n o hella 

h e rm o s to llis e t h e rk k y y s o ire e t sekä 

k o u lu is s a e s iin ty v ä t o n g e lm a t. 

M e lko suure n ryhm ä n m u o d o s ta 

vat k o u lu v a lm iu s tu tk im u k s e t sekä 

k o u lu n a lo itte e s ta te h d y t tu tk i 

m u k s e t e rity is lu o k k a s iirto ja s u u n 

n ite lta e s s a . 

T u ru n ka s v a tu s n e u v o la kuulu u 

h a llin n o llis e s ti T u ru n kaupungin 

la s te n s u o je lu la u ta ku n n a n a la is u u 

teen ja sen h a llin n o s ta vastaa e rity 

in e n k a sva tu sn e u vo la o sa sto , 

jo n k a p u h e e n jo h ta ja n a on ty ö lä is - 

ta rk a s ta ja H elge J o h a n s s o n . Turun 

ka sva tu sn e u vo la n jo h ta ja n a to im ii 

Kaisa H yssä lä . □ 

S isä lly s — 

In n eh åll 

O lli K estilä: 

K o tise u tu le h ti — henkinen 

y h d y s s ite e m m e ................... 3 

V äinö J. Leino: 

K o tiseutupäivät ovat ovella 

ju h la v u o tta a n viettävässä 

T u ru s s a .................................. 5 

Ilm ari R inne: 

K o tis e u tu ty ö ja n u o ris o .. 6 

O sm o Ikola: 

T urun y lio p is to n rake n ta 

m isen v a ih e ita ..................... 8 

U uti Palaja: 

A ikansa s u u rk a ta s tro fi — 

T urun palo 1827................... 10 

Janne K oski: 

Turun vapaaehtoisen palokunnan 

ta lo ........................... 14 

M e rkkip a a lu t V artiovuorenm 

ä k e e n ................................. 15 

Kalevi N iem ineva: 

250 vuoden ta kainen tap 

a u s s e lo s tu s K u p itta a n 

te rv e y s lä h te e ltä ................... 16 

M erenkulun o p e tu s ta T u ru s 

sa 165 v u o tta ....................... 18 

Haakon W ainio: 

Turun h is to ria llin e n m useo 

valm istautuu 100-vuotisjuhla 

a n sa...................................... 19 

Bernerin R aatih u o n e e sta 

p la k e tti................................... 20 

Eino L ehtinen: 

S uom en T u rku — Abo, vår 

stad. K a tsaus lehden 20- 

v u o tis ta ip a le e lta ................. 21 

Pitkänsalmen ranta-alueet säily 

te ttä v ä p u isto m a ise n a 

v y ö h y k k e e n ä ....................... 24 

M ie lip ite itä lehdestäm m e 

(Urpo Levo, Lisa A h lblad, 

Jarl Jarkka, H arriet S u n d 

man ja Ism o L e in o n e n ). . . 25 

Rainer T uuli: 

M ie le n k iin to tie to lä h te itä 

kohtaan h e rä te ttä v ä 27 

M atka ilu o p p a illa k o u lu tu späivät 

T u ru s s a ........................... 28 

V iisari liikaa ju h la m e rk in to r 

n ik e llo s s a ............................. 28 

M atkailurannikot kutsuvat lo 

m a ilijo ita ............................... 29 

S ilja L in e lle ru u s u ja ................. 29 

A. T. K oskim ie s: 

Aboa vê tu s et nova 30 

T urun rake n ta m isen 

750 v u o tta ............................. 31 

Ilm ari Rinne: 

Juhla vuoden h u ip e n tu m a 

elo ku u n 5 päivänä............... 32 

Turun ju h la ra h a ....................... 32 

A s k a rte lu tö itä ja m u o vailu a . 32 

Yli 3.500 p a rtio la is ta m arss 

illa T u ru s s a ......................... 33 

Turun k o u lu la ito k s e n ju h la 

viik k o ...................................... 33 

T urun näyteikkunat ju h la 

kuntoon ................................ 34 

Turun juhlavuoden m itali valm 

is tu n u t .............................. 34 

Vanhan tyylin kinkerit Runosm 

äessä.................................. 34 

A lo ite Turun arkkihiippakunnan 

ja k a m is e s ta ................ 35 

Turun ekum eeniset kirkkopäivät 

T u ru ssa .................... 35 

U nto Aarnio: 

” Ei eletä täällä me surussa 

kun ollaan T u ru ssa" 36 

M e r i— Työ — K u lttu u r i.... 37 


Suomen K otiseutu liitto 30- 

v u o tia s .................................. 38 

Pyhän H enrikin m uistokivi 

K u p itta a lle .......................... 39 


Kaskujen keruu kilpailuna 

päätö ksessä........................ 39 

Lasten liikennekaupunki avatt 

iin .......................................... 39 

Rauno Aarras: 

Edwin L. L y d e n .................. 40 

Konrad Paasio: 

Luostarinm äellä m um m ot 

kä y .......................................... 41 

Turku tanhusi juhlavuoden 

m e rk e is s ä ............................ 41 

Hans Othm an: 

W illy Baer: En bortglöm d 

Åbo k o n s tn ä r...................... 42 

T arja-T uulikki Laaksonen: 

Kathy K o s k i........................ 44 

TYT:lle ja gra a fikoille uudet 

t i l a t ........................................ 45 

Ensio Harni: 

Liisa T a n n e r........................ 46 

Turku k a rtu tti taidekokoelm 

ia a n .................................... 48 

Turkulaisgrafiikkaa Länsi-Saksassa 

.................................... 48 

A lfh ild F orslin: 

B jörneborgarnas marsch 

i A b o ...................................... 49 

R olf Num m elin: 

Suom alaisen taiteen keh 

ity s 1850-luvulta nykypäivään 

...................................... 50 

Keskiviikko-sarjassa 300 kons 

e rttia .................................... 50 

O tto Anderssonin 100-vuotisju 

h la ...................................... 51 

Vanhaa ja u u tta Turkua valoku 

v in a ............................... 51 

Inga-Lill Söderlund: 

Turkulainen opettaja ja harra 

s te lija k irjo itta ja 1920— 

1 9 30-luvuilta.................. 52 

Konrad Paasio: 

K e h rä ä jä ........................ 54 

E.T.: 

T yötä ja ilo a — työn iloa 55 

A. T. K oskim ies: 

L e s k e n le h ti.................... 55 

T u nnetko T u rk u a ? ..........56— 57 

S uom en K ielen Seuralla 50- 

v u o tis ju h la p ä iv ä .......... 57 

T aideteos Turun y lio p is to lle 57 

Turun kaupunki ja koi apurahoja 

..................................... 57 

W äinö A altosen lapsuudenk 

o d ista k o tim u s e o ? 58 

Turun NMKY:n Mieskuoro laulanut 

60 vu o tta .................... 58 

O scar N ikula: 

Turku 750 v u o tta ................ 58 

Jalo Torkola: 

P o rtsala in e n ......................... 59 

Jalo Torkola: 

R inkeplum m at kukkivat .. 59 

C. J. Gardberg: 

Rakennetun m iljöön kansallise 

t p u itte e t......................... 59 

Meren kutsun k u u li 26.514 

k ä v ijä ä ................................... 60 

Veneet vesillä-näyttely lähes 

tä y n n ä ................................... 60 

Turun M essut - 7 9 ................... 61 

K aupungille om a näytte lyh 

a lli......................................... 61 

Å bo A kadem in k o rtte li o lis i 

säilytettävä e h jä n ä 62 


Turku-seura t o im ii 62 


Turku-seuran vuosikokous 

M e re n k u lk u o p is to lla 63 

Turun kaupunkiosaseuro illa 

n e u v o tte lu tila is u u s 64 

Tammirivistö tai -puistikko Pitkäm 

äentien risteykseen .. 64 

Vanhusten p alvelutalo Lehm 

usvalkam a ........................ 65 

V apaaehtoista vanhustyötä 

va n hustenhuollo n tu e ksi . 65 

Terttu Laajo: 

Y rttien käytöstä lääkeaineena 

..................................... 66 

Työnvälitystoim intaa Turussa 

75 v u o tta .............................. 67 

Arkkitehtikilpailu Turun urheilupuiston 

pääkatsomosta? . 67 

U utta väriä kaupungin rakennuksiin 

.......................... 67 

Pientalojen lä m m ity s 68 

Turku-seuran jaostojen jäsenet 68 

Turun rautatieasem an lip p u 

kassalle uudet tila t 69 

N e sto r Lehtinen: 

Ku P ussitehta m iähet sotaväkke 

jo u tu s ......................... 69 

Irja Salovaara: 

K o m u ri................................... 70 

Turusta y k s ito is ta kansanedusta 

ja a .................................. 70 


Turku-seuran kolmas kevätre 

tki R u is s a lo o n ................... 71 

Juttu kulki läpi "rautaesiripun" 71 

T o im itu s s ih te e rin p ö ydältä . 71 


Miksi joku odottaa lehteä? . 73 

Turun kasvatusneuvola................ 74 

Kansikuva: O la Laiho

ik ö s iin ä o le k in a ja tu s , j o s ta 

jo k a is e n o n h e lp p o in n o s tu a ? 

E K a ik k ih a n tie tä v ä t, k u in k a m u k a v a a 

la iv a lla o n - ja v a rs in k in , k u n lä h d e t ä ä n 

y s tä v ie n k a n s s a jo u k o lla . 

K e r to k a a m e ille m illo in h a lu a tte 

l ä h t e ä j a m in k ä la is e n r is te ily n h a lu a tte 

te h d ä : p ä iv ä k s i m e r e lle ta i p ä iv ä k s i 

T u k h o l m a a n ta i j o n k u n m u u n m o n is ta 

S ilja L i n e n r is te ily v a ih to e h d o is ta . 

T e e m m e p a r h a a m m e , e ttä k a ik k i 

o n n i s t u u j u u r i n iin k u in h a lu a tte . 

K a ik is ta jä r je s te ly is tä v o itte s o p ia 

k a n s s a m m e e tu k ä t e e n - jo p a T u k h o l 

m a s s a ta p a h tu v a a o h je lm a a m y ö te n . 

S o itta k a a , n iin lä h d e t ä ä n y h d e s s ä 

laiv a lle ! 

T U R K U , O y S ilja L in e A b , Kiisi työläisien tu 4, 

p u h . 9 2 1 -î 3 î Î44 

SILJA LINE. 

Onnittelemille 

HARTWALL

Kapteenisi 

miehistöineen 

toivottaa sinut 

tervetulleeksi 

laivamatkailun 

80-luvulle! 

Tee meillä selvä 

Kättä päälle 

-sopimus. 

Saavutat 

helpommin 

tavoitteesi. 

l 

* @ 

VIKING LINE 

KANSALLIS-OSAKE-PANKKI 

V iisi uutti» mukavaa suurlauttaa Jo ista kaksi ensimmäistä purjehtii jo tänä kesänä Turusta Tukholmaan.

LOUNAIS-SUOMEN KIRJAPAINO OY 

OFFSETROTAATIO 

OFFSETPAINO 

KOHOPAINO 

Lähin pankki on oma 

LÄHIPANKKI. 

Turun Työväen Säästöpankilla on enemmän 

toim intapisteitä Turussa ja sen lähiympäristössä 

kuin millään muulla rahalaitoksella. 

Lähipankkimme ovat etu Sinulle, joka tarvitset 

joustavia ja nopeita pankkipalveluja 

— ilman turhia mutkia ja pitkiä matkoja. 

Oma lähipankkisi tietää parempaa ja joustavampaa 

pankkipalvelua — vain muutaman 

askeleen päässä työpaikastasi tai kodistasi. 

Lähipankissa käväiset ohiajaessasi ja hoidat 

asiasi mukavasti matkasi varrella. 

Turun Työväen Säästöpankin lähipankeissa 

saat tuttua, täydellistä pankkipalvelua ja 

kaikki etumme. Tule Sinäkin omaan lähipankkiisi! 

Turun Työväen Säästöpankki on Sinun 

asiallasi. 

TURUN TYÖVÄEN SÄÄSTÖPANKKI 

KOKONAISVALTAISESTI EDULLINEN PAINOTALO 

NU PPU LANTIE 21 P. 3 9 2 111 

Pääkonttori: Kivikukkaro, Y liopistonkatu 29 • Konttorit Turussa: Antintalon konttori Eerikinkatu 15 • 

Eerikinkadun kon tto ri Eerikinkatu 5 • Hepokullan konttori: Varkkavuorenkatu 34 • Hippoksen konttori 

Hippoksentie 31 • H urttivuoren konttori : Kotkankatu 1 • lso-Heikkil3n konttori : Kanslerintie 8 • Kaskenkadun 

konttori Kaskenkatu 14 • Kroopin kontto ri: Hämeenkatu 14 • Kärsämäen konttori Kärsämäentie 31 

• Luolavuoren kon tto ri Ratiälänkatu 9 • M artin kon tto ri: Martinkatu 5 • Nummenmäen konttori Hämeentie 

24 • Pahamemen kon tto ri Aunelantie • Pallin konttori : Riitasuontie 26 • Pernon konttori: Pernon te lakka 

• Pohjolan k o n tto ri: Satakunnantie 17 • Puutarhakadun konttori: Puutarhakatu 34 • Puutorin konttori: 

Brahenkatu 16 • Turun Telakan konttori • Vähäheikkilän konttori: Uittam ontie 12 # Autokonttori • 

Konttorit Kaarinassa: Paraisten tienhaara • Poikluoman konttori : Auvaistentie 22 • Konttori Raisiossa: 

Tarmolan liiketa lo • Pankkiauto ja työpalkkojen toim ipisteet 

Asuntolaina 

jopa 15 vuoden laina-ajalla 

r< C k 

TSSP 

1904 

1979 

75 VUOTTA 

Turun S uom alainen Säästöpankki 

Tule viihtymään 

SEURAHUONEELLE 

Tarjoamme Sinulle 

mahdollisuuden 

— yöpyä mukavasti hotellihuoneissamme 

— saunoa hotellimme yläkerrassa 

— nauttia keittiömme valmistamista 

herkuista 

— viettää hauskan illan 

Restaurant Ladyhi 11issa 

S 

E U R A H U O N E 

O C IS p . 921-20 681 

Hum alistonkatu 2, T urku 

Puh. 20681. 

Joka ilta klo 19 02 

Humalistonkatu 2

Tee Perheen 

Samposopimus! 

UUSI 

yksinkertainen 

tapa hoitaa 

vakuutusasiat 

S A M P O - Y H T I O T 

SAMPO KALEVA 

Tule Ruissalon 

terveyskylpylään 

virkistymään ja 

rentoutumaan! 

Kylpyläviikko hoitoineen 

vain 8 2 5 .—/henkilö 

Viikko sisältää majoituksen 

kahden hengen huoneessa 

puolihoidolla sekä seuraavan 

kunto-ohjelman: 

terveystarkastus, kokohieronta, terveysluento, 2 xsavih oito , 2 x solarium, 2 x terveyskylpy, 

2 x ryhm ävoim istelu, aam uvoim istelu, sauna ja uinti joka arkipäivä. 

Voit myös varata m ajoituksen erikseen ja hoidot oman lääkärisi tai kylpylälääkärimme 

lähetteen m ukaisesti. Lääkärin määräämistä hoidoista sairausvakuutus korvaa osan. Viikon 

m ajoitus p uolihoidolla 595.— /hlö kahden hengen huoneessa. Lisämaksu yhden hengen 

huoneesta 35.— /vrk. . 

Varaukset ja tieduste lu t myyntipalvelustamme. 

Ü T S H U llM P I TUISSälO 

L 

TERVEYS KYLPYLÄ 

U W & 9 PUK92W06222, TURKU 

NAHKA-ALAN 

ERIKOISLIIKE 

AIVAN TURUN 

KESKUSTASSA 

TERVETULOA 

S A M P P A L IN N A N 

KESÄTEATTERI 

Odotettu, toivottu! 

AIMO VUORISEN 

VOTKATURISTIT 

UUDELLEEN 

Tuhansien toivom uksesta! 

HOP 

Kankaita, mekkoja, 

trikoita ja pikkutavaroita. 

Eerikinkatu 12 

m a r i m e k k o 

F R IIA L A N M Y Y M Ä L Ä 

Eerikinkatu 10 puh. 333980 

ESITYKSET 21.6. — 12.8. 

ENNAKKOMYYNTI PUH. 29050 

HELSINGIN OSAKE-PANKKI

Kesän kaunein morsian 

U n o h tu m a to n asu Suureen 

Hetkeen. 

R a-Kesta löydät kesän 

ka u n e im m a t m orsiuspuvut. 

T ule valitsem aan om asi. 

Juhlavieras! 

Ra Ke on tulvillaan 

kesän u u tta m uotia. 

S in u n kin m akuusi 

R eippaat ja 

hyvännäköiset 

m atka-asut 

kesäisille 

re tkille 

löydät m eiltä 

I V a liko im issa m m e 

I m m m uodikkaita 

safariasuja. 

M LAULUNÄYTELMÄ 

NUORI 

Sävellys: SEPPO TORNBERG 

Lavastus: VEIKKO MÄKINEN 

lis ä k s i u s e im m a t h u o n e is to t on m a h d o llis u u s va ru sta a o m a lla saunalla. 

H u o n e is to k o o t: 1 H + KK 33 m 2 — 5 H + K + S 127,0 m 2 

E s itte ly : 

R A K E N N U S T O IM IS T O 

A . P U O L I M A T K A O Y 

T u rk u E e rik in k a tu 6 b Puh. 335 111 

Turun Kesäteatteri 

NUORI MYLLÄRI 

Tilatkaa — 

Abonnera 

Suomen Turku - 

Åbo, vår stad 

E-LIIKE 

ON 

OSTAJAN 

ASIALLA 

Keskitä ostoksesi 

E-myymälään — 

saat kunnon tavaraa 

kohtuuhintaan 

ET A R M O L A 

päästetään säkistään 

ensi-illassa 2 0 .6 . -79 

Kesän mittaan avataan 

riemukas säkki (1 2 .8 . saakka) 

Arkisin kk) 19.00 (ei pe« 

Pyhäp. klo 1 5 .0 0 ja 1 9 .0 0 

Tiedustelut ia varaukset puh. 12 440 

K o k o p e rh e e lle s o p iv a a 

ilo m ie ltä s ä k k ik a u p a lla ! 

Turan Kesäteatteri

Laine 

TURKU 

Asunto O y 

Koukkarinkatu 2 

o n V a r is s u o lle m a rra s - jo u lu k u u s s a 1979 

v a lm istu va a ra vala in o ite ttu y h tiö , jo k a käsittää 

kolm e k o lm ik e rro k s is ta talo a, yhteensä 45 

huoneistoa. 

A s u n to ty y p it: 

2 h + k + sauna 65 m J 

3 h + k + sauna 80 

4 h + k + sauna 98 m* 

L is ä tie to ja y h tiö s tä sekä aravalainan 

h aku lom akke ita saat 

H u o n e is to m a rk k in o in ti O y:stä 

RAKENNUS-RUOLA OY 

Rakennus-Ruola Oy toim ii valtakunnallisesti 

rakentamisen kaikilla sektoreilla - varmalta pohjalta. 

Myynti: 

RAKEN N U STO IM ISTO 

R. JÄ R V IN EN OY 

H u m a lis to n k a tu 3 B 6, 

T u rk u . p u h . 3 3 5 400 

Tuotantom m e käsittää asuin- ja 

liikerakennusten ohella myös KVR- ja urakka- sekä 

erikoisrakentam ista. 

O ttakaa m eihin yhteyttä, 

pääkonttoriim m e Turussa puh. 921-330850 tai 

aluekonttoreihim m e Turussa 921-330 311, 

Helsingissä 90-578 755, Lahdessa 918-44 861, 

Lohjalla 912-23023 ja Porissa 939-37600. 

Yksilöllisen huolinnan osoite: 

AUCTOR HUOLINTA OY 

Eerikinkatu 6 a C 

Pl. 110 20101 Turku 10 

puh. 337060 Telex 62-358 

VARATTU 

Turun satam asta sujuu säännöllinen 

lin ja la iv a liik e n n e tä rk e im p iin 

Itäm 

eren m a ih in ja P o h ja n m e re n sata 

m iin sekä tie ty s ti la u tta liik e n n e 

Ruotsiin aina aikataulun m ukaisesti. 

R o /R o -liik e n te e s s ä n o p e a t ja tä s 

m ä llis e t k u lje tu k s e t jo u s ta v in e jat- 

k o yh te yksin e e n yhdessä tehokkaan 

term inaalito im innan kanssa antavat 

n ykyaika iset va a tim u kse t täyttävän 

s a ta m a p a lv e lu n k a u tta vuoden. 

VMion 

Herkkusilakat 

SIPULI-, TILLI- JA YRTTISILAKKA 

TU R U N SEUDUN O SU U S PA N KKI 

T U R U N S A T A M A 

m e h e v ö n ^ ^ ^ ^ ^ d f t h A 

maukkaita, 

J j M 

kotimaisia ^ Tämä on Valion 

kalamarinade ja. kotimaisen 

kalan tunnus.

M a d a m 

e 

Ull AIKUISEN 

/ / / NAISEN \ \ \ \ 

VAATETTAJA \\1\ 

TILATKAA 

SUOMEN TURKU 

Runsaasta valikoimasta 

löydätte sopivan leningin 

kaikkiin kesän juhliin 

ja matkoille. 

M yös ham e- ja 

p u serovalik oim at 

runsaat. 

TERVETULOA! 

T U R K U , Y liopistonk. 24 

puh. 336 520 

ark . 9.00— 17.00 

la 9.00— 14.00 

ABONNERA 

ÅBO VÅR STAD 

Turkulainen! Tutustu sinäkin Turkuun. 

Lisää tietoja saat osoitteesta 

TURUN KAUPUNGIN MATKAILUTOIMISTO 

Käsityöläiskatu 4, 2 0 1 0 0 Turku 10 Puh. 9 2 1 -3 3 6 36 6. 

Avoinna 1 .6 .— 3 1 .8 . 8 .3 0 — 1 8 .0 0 , lauantaisin 8 .3 0 — 

1 3 .0 0 , sunnuntaisin 1 2 . 0 0 - 1 3 . 0 0 . 

Kesällä kiertoajelu päivittäin klo 1 3 .0 0 . 

TURKU-ÅBO 

750 

HIRVENSALON ^T E L A K K A 

Hotelli M A A K U N TA 

VEN EPA LVELU K ESK U S Ky 

Kutterintie 1. Puh. 580 123 

AU R AN KULTASEPPÄ Oy 

SU O SIK A A IL M O ITTA JIA M M E ! 

Kutterintie 7 Turku puh. 5 8 0 151 

ilt. 3 9 2 6 0 2 , 4 0 1 6 2 5 

Uusittu telakka keskeisellä paikalla Turun 

satam an tuntum assa (Ent. Matarmaa) 

M aks. nosto n. 1 0 0 ton. 

Alusten telakointi ja huolto 

- Talvisäilytys 

— Hinausapua 

Tule edullisille huonekaluostoksille 

P a lv e le m m e a s ia k k a ita m m e m a a n 

m o n ip u o lis im m illa h u o n e k a lu v a lik o im illa 

a iv a n k a u p u n g in k e s k u s ta s s a 

avain yktllflllH een kalustamiseen 

kalustokeskus 

Y liopiston- ja Brahenkadun kulm a. Puh. 20 466 (

TEE 

HOPEASOPIMUS 

Suomi-sarja 

C hippendale-sarja 

Dirgitta-sarja 

SUOMEN KULTASEPÄT OY 

Aurakatu 12, Turku, puh. 334800 

Hämeenkatu 1 ja 27, Tampere, puh. 26080 

LOUNAIS-SUOMEN KIRJAPAINO OY 

1979

1979-2

Create successful ePaper yourself

Delete template?

Save as template?