1979-1

Sydämelliset kiitoksemme kaikille niille 

järjestöille ja yksityisille henkilöille, 

jotka 30-vuotisjuhlamme yhteydessä 

toivat tervehdyksensä. 

Toivotamme 

hyvää vuoden jatkoa 

myös kaikille muille 

Göteborgin ja Turun välisestä 

ystävyystyöstä kiinnostuneille. 

Suomen Turku 

Å 

b o . v A h s t a d 

N:o 1 - 1979 

J u lk a is ija — U t g iv a r e : 

T u r k u - s e u r a , Å b o sa m f u n d e t r.y . 

Lehtori 

LIISA HILPELÄ 

Liisa Hilpelä 

TU RU N GÖTEBORG -SEU RA — G Ö TEB O RGSFÖ RENIN G EN I ÅBO R.Y. 

LAPSET OVAT KANSAN 

TULEVAISUUS 

TASAERÄTIU AUTTAA AINA 

TURU 

PANKKI 

TURUN SÄÄSTÖPANKKI 

Pääkonttori: Linnankatu 18. puh. 20281 vaihde • Sivukonttorit: Aninkaistenkatu 16 

• Aurakatu 12 • Brahenkatu 6 • Humalistonkatu 8 • Hämeenkatu 6 • llpoisten 

liikekeskus • Maariankatu 1 • Martinkatu 1 • Puistokatu 3 • Stålarminkatu 2 • 

Uudenmaankatu 12 

PLANKONTOT HJÄLPER ALLTID 

S P A R B A N K E N 

SPARBANKEN I ÅBO 

Huvudkontoret: Slottsgatan 18, tel 20281 växel • Filialer • Allégatan 3 • 

Aningaisgatan 16 • Auragatan 12 • Brahegatan 6 • Humlegärdsgatan 8 • 

Tavastgatan 6 • llpois affärscentrum • Mariegatan 1 • Martinsgatan 1 • 

Nylandsgatan 12 • Stälarm sgatan 2. 

YK:n Kansainvälisen Lapsen Vuoden aikana on 

kaikkialla m aailm assa tarkoitus sekä antaa tietoa 

lapsen asem asta kehitysm aissa että selvittää lapsen 

asemaan ja oikeuksiin liittyvät lainsäädän nölliset 

ja käytännön toim et om assa m aassa. M e illä 

päävastuu Lapsen Vuoden toim innoista on V a ltio 

neuvoston asettam alla Kansainvälisen Lapsen Vuoden 

Suom en kom itealla. Täm ä on lähtenyt aivan 

oikein siitä, e ttä koska perhe on lapsen luonno llinen 

kasvuym päristö, on perheen asem an selvittäm 

isellä ja parantam isella ensisijainen m erkitys lapsen 

hyvinvoinnille ja terveelle kehitykselle. L a a tim 

ansa tavoiteohjelm an pohjalta kom itea toivoo 

syntyvän tote uttam iskelpoisia ehd otu ksia lapsen ja 

perheen aseman parantam iseksi yhteiskunnassa. 

P A R A N TA M ISTA perheen asem assa to d ella o n , siitä 

kertovat tila s to t om aa surullista kieltään. Jotakin 

on vialla, kun jokaista kolm ea s o lm ittu a a vio liitto a 

kohti tapahtuu sam ana vuonna yksi avioero, ja 

1 4 — 15 000 lasta vuodessa kokee perheensä hajoam 

isen. Jotakin on vialla, kun viim eisten 25 vuoden 

aikana syntyvyys on laskenut puoleen: nykyisin on 

perheessä keskim äärin 1.7 lasta, kun väestön uusiutu 

m ista ajatellen tuon luvun pitäisi o lla 2.3.

Kaikki ei ole kohdallaan, kun joka 4. lapsi on psykiatrisen 

avun tarpeessa. Tässä vain m uutam ia poim 

in toja tilasto is ta. 

TA M M IK U U N lopulla julkistetun sosiaali- ja terveysm 

inisteriön selvityksen mukaan m eidän sosiaalim 

enojem m e kokonaism äärästä oli perheitten tukem 

iseksi luokiteltava osuus 50-luvun alussa noin 

puolet kaikista sosiaalim enoista, vuonna -77 enää 

vajaa 20 % . Syvin aallo npohja osui vuoteen 1973, 

jolloin tuo osuus oli alle 10 % . Jos täm ä suuntaus 

jatkuu, ei perhekoko m eillä varmaan kasva, koska 

nuorilla ihm isillä ei ole varaa hankkia lapsia. 

KA IK KIA perheitten vaikeuksia ei toki voida selittää 

talo u dellisista seikoista johtuviksi, m utta ym m ärrettävää 

on, että esim . ahdas ja kallis asum inen aiheuttaa 

vaikeuksia ja kitkaa perheessä, ja om a 

osuutensa on m yös lastenhoidon järjestäm isongelm 

illa . On m uistettava, että kaupungistum inen, joka 

m eillä on ollut hyvin rajua — vuonna 1950 sai 

m aa- ja m etsätaloudesta toim eentulonsa vielä 41 

% väestöstä, vuonna 1975 enää 12 % — on aiheuttanut 

sen, että eri sukupolvien välinen vuorovaikutus 

on vähentynyt, jopa kokonaan loppunut, 

ja aikaisem m in aivan itsestään selvä vanhem m an 

polven tuki nuorelle perheelle, sekä aineellinen että 

henkinen, on nyt useim pien ulottum attom issa. 

Lapsi ei kulje enää aikuisten m ukana heidän jokapäiväisissä 

askareissaan, hän ei kasva 'siinä sivussa’, 

vaan vaatii vanhem pien työssä ollessa tavalla 

tai tois ella järjestetyn hoidon, ja vanhem pien ollessa 

kotona paljon enem m än heidän keskittynyttä 

huolenpitoaan kuin aikaisem m in. 

KUN tänä Lapsen Vuonna tutkitaan m ahdollisuuksia 

parantaa ja m onipuolistaa lasten päivähoitojärjestelyjä, 

kun selvitetään m ahdollisu uksia tukea 

nuorten perheitten asunnonsaantia halpakorkoisilla, 

pitk äaikaisilla lainoilla, joiden saam iseen riittäisi 

pieni om arahoitusosuus, kun tehdään laskelm ia verohelpotusten 

lisääm iseksi nim enom aan lapsiperheille, 

löytyy toivottavasti hyvää tahto a myös syntyvien 

ehdotusten toteuttam iseen, sillä lapset ovat 

kansan tulevaisuus. Kun lohkaisem m e nykyistä 

suurem m an palan yhteisestä kakusta perheille ja 

lapsille, turvaam m e kansam m e tulevaisuutta. □ 

Valtionarkeologi, fil.tri 

C. J. G ARDBERG : 

T A M M IK U U N 23. päivänä 1229 

paavi G re g o riu s IX a n to i P erugiassa 

b u lla n , jo s s a hän ilm o itti s u o s 

tuvansa S uom en p iis p a n is tu im e n 

s iirtä m is e e n sopivam paan paikkaan. 

K esäkuun 17. päivänä 1300 

T u ru n tu o m io k irk k o v ih ittiin . N ä i 

den kahden aja n kohdan väliseen 

71 vuoden p itu is e e n ja kso o n s a t 

tu va t p iis p a n is tu im e n s iirtä m in e n , 

tu o m io k irk o n ja lin n a n e n s im m ä i 

set ra kennusvaiheet sekä ka u p u n 

g in p e ru sta m in e n . K yseisestä ly 

hye stä a ja sta h u o lim a tta tu tk ija t 

e ivä t, ku m m a k y llä , o le voineet 

päästä y k s im ie lis y y te e n s iitä , m i 

te n ta p a h tu m a t k e h itty iv ä t. 

VO IM M E a lo itta a vu o d e lta 1229 

olevasta kirje e stä . Sen vu o d e n ta m 

m ik u u s s a paavi o li P erugian kaup 

u n g issa, jo ka a in a 7 0 0 -lu vu lta lä h 

tie n o li m u o d o llis e s ti k u u lu n u t paav 

e ille ja jo s s a m o n i paavi o le s k e li a i 

ko in a , jo llo in hän jo s ta in 

syystä ei v o in u t ta i n a iu n n u t o lla 

R oom assa. P erugiaan hän sai tie 

don "S u o m e n p iis p a lta ", e ttä S u o 

m en p iis p a n is tu in " o li s ija in n u t 

vähem m än s o p iv a lla p a ik a lla ". 

P iispa a n o i sentä h d e n , e ttä p iis 

p a n is tu in s a a ta isi s iirtä ä " k r is tinuskon 

kasvaessa n ä illä s e u d u illa 

". H än lis ä s i, e ttä h ä nellä o li 

” tie d o s s a a n u s e ita tä h ä n so velia ita 

p a ik k o ja ” . Paavin vastaus o li 

m y ö n te in e n . Hän a n to i s u o s tu 

m u kse n sa s iirtä m is e e n s iin ä m u o 

d o ssa , e ttä L in k ö p in g in p iisp a n , 

G o tla n n in c is te ric ilä is lu o s ta rin 

a p o tin ja V is b y n tu o m io ro v a s tin 

T urku 1200-lu vu lla 

• Valtionarkeologi, fil.tri C. J. Gardberg esitelm öi Turun kaupunginvaltuuston 

juhlaistunnossa 23. 1. 1979. 

p iti "p e ru s te e llis e s ti tu tk ia o lo 

s u h te ita " ja paavin v a ltu u tta m in a 

s iirtä ä p iis p a n is tu in , m ik ä li täm ä 

to d e ttiin a ih e e llis e k s i. 

K IR JE ei ole s ä ily n y t a lk u p e rä i 

senä. T unnem m e sen vain kahtena 

to is is ta a n riip p u vana jä lje n n ö k s e 

nä. T u n n e m m e sen vain kahtena 

to is is ta a n riip p u vana jä lje n n ö k s e 

nä, jo tk a 1400-luvun lo p u lla s id o t 

tiin k u m p ik in om aan k o p io k irja a n - 

sa. T ä llö in ne v a ru s te ttiin häm 

m ä s ty ttä v ä llä o ts ik o lla . Se k e rto o , 

e ttä k irja koski p iis p a n is tu im e n 

s iirtä m is tä R ä ntäm äestä lo p u llis e l 

le p a ikalle e n T u rk u u n . 

TUTKIJAT ERI M IELTÄ 

P IIS P A N IS TU IM E N 

S IJA IN TIPAIK A STA 

TÄSTÄ alkavat tu tk ijo itte n v ä liset 

k iis ta t. O sa on s itä m ie ltä , e t 

tä k irje e n s is ä ltö o s o itta a p iis p a 

n is tu im e n o lle e n vu o n n a 1229 jo s 

sain m u u a lla , lu u lta v a s ti N o u s ia i 

s issa , ja s iirre ty n s ie ltä K o ro is iin . 

O ts ik k o , jo ka liite ttiin m ukaan 250 

v u o tta m y ö h e m m in , on s illo in selite 

ttä v ä s ite n , e tte i ih m is illä 1400- 

luvun lo p u lla enää o llu t selvää kuvaa 

1200-luvun ta p a h tu m ie n k u lu s 

ta . T o in e n s u u n ta vä ittä ä p iis p a 

n is tu im e n a lu n p e rin olle e n K o ro i- 

s is s a ja s iirtä m is e n ta p a h tu n e e n 

vuonna 1229 K o ro is is ta T u rk u u n . 

O N K O syytä v ie lä kerran e s ittä ä 

k y s y m y s , m itä ta p a h tu i vuonna 

1229, tasan 750 v u o tta s itte n ? 

U skon n iin , k o s k a o s itta in u usia 

to d is te ita ovat tu o n e e t e s iin t o i 

saalta p ro fe s s o ri Ja rl G a llé n in tu t 

k im u k s e t, to is a a lta h a v a in n o t, jo i 

ta on v o itu te h d ä T u ru n tu o m io 

kirk o n h ilja k k o in p ä ä tty n e id e n k o r 

ja u s tö id e n yhte y d e s s ä . 

A IV A N e n s in on s y y tä k o ro sta a , 

e tte i m issään lä h te e s s ä m a in ita 

p iis p a n is tu im e n o lle e n e n sin N o u 

s ia is is s a . T äm ä ei k u ite n k a a n saa 

viedä m e itä s iih e n jo h to p ä ä tö k s e e n , 

e tte i N o u s ia is is s a jo ka tap 

a u ksessa o lis i v o in u t o lla p iis p a 

n is tu in ta . M eidän o n m u is te tta v a , 

e ttä v u o tta 1229 e d e ltä v ä ltä a ja lta 

on o le m a s s a vain k a k s i k irja llis ta 

lä h d e ttä , jo tk a v a la isevat S uom en 

k ris tillis iä o lo ja . K yseessä ovat 

paavin b u lla t, jo tk a e iv ä t m a in its e 

yhtään S u o m e n p a ikka ku n ta a . 

P iisp a H e n rik ta p e ttiin vu o n n a 

1156 K ö y liö n jä rv e llä . H änen hauta 

ja is te n s a k o h d a lla o n s illo in o l 

lu t k a k s i m a h d o llis u u tta : jo k o hänet 

o lis i v o itu h a u d a ta K ö y liö ö n 

lä h e lle su rm a p a ik k a a ta i ru u m is 

o lis i v o itu k u lje tta a U ppsala a n . 

H e n rik o li n im ittä in , k u te n m y ö 

h e m m in o n k ä y n y t ilm i, U ppsalan 

p iis p a . V a litu k s i tu li k u ite n k in k o l 

m as v a ih to e h to . J u h la k u lk u e e s s a 

hänet v ie tiin N o u s ia is iin ja s in n e 

hänet h a u d a ttiin . H a u d a lle ra kenn 

e ttiin 1200-luvun lo p u lla u u si k i 

v ik irk k o , ja ka u tta k o k o ke skia ja n 

p y h iin v a e llu s tie t jo h tiv a t N o u s ia i 

s iin sekä T u ru s ta e ttä K ö y liö s tä . 

Täm ä o s o itta a p iis p a H e n rik in valin 

n e e n N o u s ia is e n S u o m e n lähety 

s h iip p a k u n n a n e n s im m ä is e k s i 

k irk o llis e k s i k e s k u k s e k s i. 

T U T K IE S S A M M E k irje ttä v u o d e l 

ta 1229 vo im m e to d e ta , k u te n p ro 

fe s s o ri J a rl G a llé n o n ä s k e ttä in 

e s ittä n y t, sen s is ä ltä v ä n selvän t i 

lannekuvauksen. K yse e ssä ei s iis 

o le , k u te n u sein paavin k irje itte n 

k o h d a lla kirje k a a v io . S aam m e tie 

tää tu o m io k irk o n s ija its e v a n vähem 

m än s o p iv a lla p a ik a lla , m u tta 

e ttä n y tte m m in k ris tin u s k o n le v ittyä 

o n u s e ita e d u llis e m p ia p a ik k o 

ja v a litta v a n a . B u lla n k o lm e vasta 

a n o tta ja a saa te h tä v ä k s e e n tu t 

kia a siaa ia ry h ty ä to im e n p ite is iin . 

ON sa n o tta va k irje e n tila n n e k u 

vauksen so p ivan h y v in h u o n o s ti 

K o ro is is ta T u rk u u n te h tä vään s iir 

tä m is e e n , to is in sa n o e n to im e n p i 

teeseen, jo k a o lis i m e rk in n y t 

1 600 m e trin m itta is ta s iirto a . V o i 

daan tie ty s ti vä ittä ä , e ttä K o ro i 

s is ta e n n e m m in ta i m yö h e m m in 

tu li s o p im a to n p a ikka, m u tta kun 

s o p im a to n ta ko ske va tie to k e rro 

taan v iita te n k ris tin u s k o n le v iä m i-

seen "n ä ille s e u d u ille ", on vaikea 

y m m ä rtä ä n iin ly h y e llä s iirtä m is e l 

lä o lle e n m itä ä n m e rk ity s tä . On 

aivan selvää, e ttä tila n n e k u v a u s 

k o s k i s u u re m p a a a lu e tta ja e ttä 

S u o m e n p iis p a h a lu s i s iirto a p a ikk 

a k u n n a lta to is e lle . K un lis ä k s i 

s a n o ta a n S u om en p iis p a n " tu n te 

van u s e ita tä h ä n s o v e lia ita p a ik k o 

ja ” , s o p ii tä m ä k in h u o n o s ti p iis 

p a n is tu im e n s iirtä m is e e n K o ro i- 

s is ta T u rk u u n . K un tä m ä s iirtä m i 

nen a ikanaan s u o rite ttiin , se o li 

aivan lu o n n o llin e n . Jo s yleensä 

jo s s a in a ik a is e m m a s s a y h te ydessä 

s u u n n ite ltiin jo n k u n s iirtä m is tä 

p o is K o ro is is ta , on k a u p u n g in lo 

p u llis e n paikan tä y ty n y t o lla a inoa 

v a ih to e h to . 

PIISPANIS TU IN 

NO U S IA IS IS TA 

KO R O ISIIN 

KUN p iis p a sa n o o vu o n n a 1229, 

e ttä hän voi v a lita u s e itte n sove- 

lia itte n p a ikko je n v ä lillä , hänen on 

tä y ty n y t aivan y k s in k e rta is e s ti ta r 

k a s te lla tila n n e tta jo s ta in to is e s ta 

p a ika sta . Ilm e is e s ti, kute n hän sanoo, 

k ris tin u s k o o li v a lla n n u t u u 

s ia a lu e ita , ja p iis p a tu n s i paikat, 

jo is s a kansa liik k u i ja jo is s a 

ka u p p a tie t ko h ta s iv a t. K irje e n t i 

lanneku va u kse n voi ym m ä rtä ä 

vain , jo s ta rka ste le e p iis p a n tila n 

n e tta pitäen lä h tö k o h ta n a N o u 

s ia is ta . T ä llö in p äädytään s iih e n , 

e ttä p iis p a n is tu in paavin vu o d e lta 

1229 olevan kirje e n seurauksena 

s iirre ttiin N o u s ia is is ta K o ro is iin . 

M U TTA m ite n on la ita k irje e n 

o ts ik o n , 

jo k a s e lv ä s ti sanoo k irjeen 

ta rk o itta v a n s iirto a Räntä- 

m ä e stä T u rku u n ? K u te n jo m a in its 

in , k irjo ite ttiin o ts ik k o vasta 

1 4 0 0 -lu vun lo p u lla , s iis 250 vu o tta 

m y ö h e m m in . M eidän on syytä 

m u is ta a , e ttä k irk o n o m a t k irje e t 

tu h o u tu iv a t ka u p u n g in p alossa 

vu o n n a 1318 ja e ttä 1400-luvun lopu 

lla , jo llo in a s ia k irja t s id o ttiin 

k irja k s i, o n n is tu ttiin o tta m a lla yhte 

ys V is b y h y n ja m u ih in p a ik k a 

k u n tiin saam aan k ä s iin vain s e its 

e m ä n to is ta v u o tta 1300 e d e ltä 

n e e ltä a ja lta p e rä isin olevaa a sia 

k irja a . K y s y is in k in m itä m a h d o llis 

u u k s ia m e illä n ykyä ä n o lis i tu lk i 

ta 1 7 0 0-luvun ta p a h tu m ia ja a ja n 

k o h tia , jo s kä y tö s s ä m m e o lis i vain 

s e its e m ä n to is ta a s ia k irja a v u o tta 

1800 e d e ltä v ä ltä a ja lta . Luule n p a 

k o p is tin e re h tyn e e n , koska hän 

tie s i p iis p a n is tu im e n sija in n e e n 

a ik a is e m m in K o ro is is s a . 

JO S n y t arvele m m e , e ttä p iis p a 

n is tu in s iirre ttiin vu o n n a 1229 

N o u s ia is is ta K o ro is iin , voidaan tätä 

o le tta m u s ta p e ru s te lla e rila is in 

to d is te in . Eräs tä lla in e n u sein e s i 

te tty o n se, e ttä p iis p a t a in a 1200- 

lu vun lo p p u u n a s ti h a u d a ttiin 

K o ro is te n k irk k o o n ; tä m ä jo s m ikä 

o s o itta a K o ro is te n k irk o n to im i 

neen h iip p a k u n n a n to d e llis e n a 

tu o m io k irk k o n a 1200-luvun lo p 

p u u n a s ti. V o id a a n 

v iita ta m yös 

a s ia k irjo ih in , jo itte n m ukaan 

A b o a -n im e llä ta rk o ite ttiin sekä 

K o ro is ta e ttä u u tta k a u p u n k ia lu e t 

ta ja e tte i s iis . ain a kaan ta rk a s te l 

ta e ssa S uom ea P erugian ta i R oom 

an h o ris o n tis ta k ä s in , m ie lle tty 

K o ro is ta ja T u rkua kahdeksi eri 

p a ik a k s i. P a ikanpäältä kin lö ytyy 

sam a n la in e n to d is te : vielä senkin 

jä lke e n , kun tu o m io k irk k o o li v i 

h itty vu o n n a 1300, p iispa asui 

K o ro is is s a ja vasta vuonna 1345 

hän hankki its e lle e n to n tin kaup 

u n g is ta . Täm ä m e rkitsee, e ttä itseään 

T urun p iis p a k s i ku ts u n u t 

m ie s tu o m io k irk o n s iirtä m is e s tä ja 

vuonna 1300 ta p a h tu n e e s ta v ih k i 

m is e s tä h u o lim a tta a sui v ie lä lähes 

p u o li vu o sisa ta a K o ro isissa . 

M a tka K o ro is iin o li vain puole t 

m a tk a s ta lin n a a n , ja s ik s i o li 

lu o n n o llis ta pitä ä K o ro is ta k in 

T urun osana. 

TURUN TUOMIO K IR K K O 

V IH IT T IIN 1300 

M U IT A K IN to d is te ita voidaan 

e s ittä ä . P ro fe ssori Jarl G allén on 

ä s k e ttä in tu tk in u t T u rkua koskevia 

1 2 0 0-luvun k irje itä sana sanalta ja 

tu llu t s iih e n tu lo k s e e n , e ttä v u o 

s ilta 1259 ja 1292 olevan kahden 

tä rkeän kirje e n tä y ty y koskea 

K o ro is te n k irk k o a : kyseessä ovat 

paavin a n e k irje e t, jo tk a k irjo ite ttiin 

sen kaavion m ukaan, jo ta k ä y te t 

tiin jo v ih ity ille , 

P yhälle M aria lle 

o m is te tu ille k irjo ille k irjo ite tta e s 

sa. 

J o s aneet o lis iv a t koskeneet 

ra k e n te illa o llu tta k irk k o a , kaavio 

o lis i o llu t to in e n . K un G allén vielä 

o s o itta a , e ttä y k s i k irje on lisä ksi 

a jo ite ttu väärin — kyseessä on 

k irje vu o d e lta 1295 tai 1296, jo n ka 

its e a sia ssa k irjo itti paavi B o n ifa - 

c iu s IX lähes sata vu o tta m yöh 

e m m in , 1391 — päädym m e s iihen, 

e tte i y k sikään s ä ily n y t 1200- 

luvun k irje koske n y k y is tä tu o m io 

k irk k o a . A in o a t varm at jä lje lle jä ä 

vät k irja llis e t tie d o t ko ske va t p iis 

p a nvaalia uuden k irk o n s a k a ris to s 

sa vu o n n a 1291 ja kirk o n v ih k i 

m is tä vu o n n a 1300. Täm än jo h 

d o s ta o n a ikaisem p a a p a ljo n 

e nem m än 

k ä yte ttä vä a rk e o lo g is ia 

a p u k e in o ja , jo tta s a a ta is iin vasta 

u s kirk o n va n h in ta h is to ria a 

k o s k e v iin k y s y m y k s iin . 

K IR K O N syn n y s tä on kaksi e rila 

is ta v e rs io ta , jo itte n m o le m p ie n 

lä h tö k o h ta n a on om a te o ria n sa 

s iitä , m illo in p iis p a n is tu in s iirre t 

tiin . J u h a n i R inne, jo k a uskoi 

K o ro is is ta tu lle e n p iis p a n is tu im e n 

p aikka jo 1 1 0 0 -lu vulla , o le tti k irk 

koa a le tu n 

rakentaa heti vuoden 

1229 jä lke e n . Tässä yhte ydessä 

h u o m a u tta is in , e ttä R in te e n o le t 

ta m u s o li p e ru sta n a , kun v iis i 

k y m m e n tä vu o tta s itte n , 1929 vie 

te ttiin ei vain k a u p u n g in vaan 

m yös tu o m io k irk o n 7 0 0 -v u o tis ju h - 

lia. T o is e t tu tk ija t ovat m yöhem 

m in o le tta n e e t, e ttä n ykyin e n tu o 

m io k irk k o ra k e n n e ttiin pääasiassa 

v asta 1280- ja 9 0 -lu v u illa , to is in 

sanoen a ikana, jo llo in m yös lin n a 

ja varsin a in e n k a u p u n k ia s u tu s 

s y n ty iv ä t. J ä lk im m ä in e n te o ria o li 

tu lo s s a tä y s in h y v ä k s y ty k s i, kunnes 

tri B o L in d b e rg vu o n n a 1975 

T u ru n k a u p u n g in h is to ria llis e n 

m u se o n v u o s iju lk a is u s s a ilm e s ty 

neessä a rtik k e lis s a a n palasi ta k a i 

sin R inteen te o ria a n , jo n k a m u 

kaan n y k y is tä k irk k o a a le ttiin rakentaa 

jo heti vuoden 1229 jä l 

keen. 

VEISI liia n p itkään k ä s ite llä Bo 

L in d b e rg in a rtik k e lia k o h ta ko h 

d a lta . 

N iin p a ljo n vo in k u ite n k in 

sanoa, e ttä L in d b e rg in v ä itte iltä 

on s u u re lta o sin p u d o n n u t p ohja 

p ro fe s s o ri G a llé n in edellä m a in i 

tu n k irja llis te n lä h te itte n ta rk is tu k 

sen jä lkeen. 

L is ä k s i k irk o s s a äsk 

e ttä in päätökseen s a a tu je n k o r 

ja u s tö id e n y h te ydessä te h d y t tu t 

k im u k s e tk in o s o ittiv a t, e ttä R in 

teen te ke m iä jo h to p ä ä tö k s iä on 

ko rja tta v a m u u ta m is s a o le n n a is is 

sa ko h d in . 

S E K Ä R in n e e ttä L in d b e rg te kivät 

m e to d is ia v irh e itä a lo itta m a lla rakennuksen 

e ri o sie n a jo itta m is e n 

keskeltä kro n o lo g ia a . Täm ä m e rk itsi, 

e ttä s e lla is e t o s a t, jo tk a oli 

ra kennettu ennen n iitä vaih e ita , 

jo tk a he u sko iva t vo iva n sa a jo itta a 

enem m än tai vähem m än ta rk a s ti, 

tä y ty i s iirtä ä aja ssa taakse p ä in . 

K oska o lla a n tä y s in s e lv illä s iitä , 

e ttä k irk k o ra k e n n e ttiin v a ih e itta in 

ja e ttä s a k a ris to on vanhin osa, 

tä y ty y s a k a ris to n , k u te n a in a k in 

p a la p e lis s ä tä h te e k s i jääneen palan, 

L in d b e rg in m ukaan o lla rak 

e n n e ttu v iim e is tä ä n 1200-luvun 

a lu ssa. 

L in d b e rg iltä on k u ite n k in 

tä llä k o h d in jä ä n y t huom a a m a tta , 

e tte i s a k a ris to ja L u n d in tu o m io 

k irk k o a lu k u u n o tta m a tta rakennettu 

P o h jo is m a is s a e ikä B a lttia s s a 

ennen 1200-luvun jä lk ip u o lis k o a . 

T äm ä m e rkitsee, e tte i v a n h in ta , ilm 

e is e s ti p u u k irk k o o n liitty n y ttä 

sa ka risto a lie n e v o itu rakentaa e n 

nen n. vu o tta 1250. 

T O IS E S IA K IN k o h d a s ta tie d ä m 

me aika isem p a a enem m ä n . Kun 

tu o m io k irk k o v ih ittiin vuonna 

1300, se o li tiilik irk k o . R inne o le tti 

k u ite n k in , ja häntä tukee L in d 

berg, e ttä se ra k e n n e ttiin a lu n p e 

rin h a rm a a k iv ik irk o k s i ja e ttä se 

m y ö h e m m in v e rh o ttiin tiile llä . K irkossa 

v iim e talvena te h d y t tu tk i 

m u k s e t o s o ittiv a t s e lv ä s ti, e ttä 

R inteen o le tta m u k s e t p e ru stu ivat 

m u u rie n väärään tu lk its e m is e e n ja 

e tte i p a ik a lla o le koskaan o llu t 

h a rm a a k iv ik irk k o a . R inteen v iitta a 

m at h a rm a a k iv im u u rit ovat t iilim 

u u re ja n u o re m m a t. Ne ovat perä 

isin 1300-luvun a lu s ta , jo llo in 

ha rm a a kivestä ra ke n n e ttu to rn i liite 

ttiin runkohuoneen m u u re ih in . 

TÄSTÄ seuraa, e tte i tu o m io k irk 

ossa liene m u u ra ttu m itä ä n ennen 

n o in v u o tta 1250. S illo in k in o li k y 

seessä vain p ie n i s a karisto , 

jo ka liitty i p u u k irk k o o n , m ik ä lu u l 

ta v a s ti ei v ie lä o llu t tu o m io k irk k o . 

M ite n asiaa k ä ä n n e llä ä n k in , pääd 

ytä ä n s iih e n , e tte i lo D u llis e n tu o 

m io k irk o n ra k e n n u s ty ö tä o le vo itu 

a lo itta a e n n e n k u in 1 2 8 0 -lu vulla . 

M IK Ä s itte n o li p o h jim m ilta a n 

ta p a u ste n k u lk u , jo k a a lk o i p ä ivälleen 

750 vu o tta s itte n ? En voi tu l 

la m ih in k ä ä n m u u h u n jo h to p ä ä 

tökseen k u in , e ttä paavin b u lla 

v u o d e lta 1229 ta rk o itta a s iirtä m is 

tä N o u s ia is is ta K o ro is iin . S inne 

ra k e n n e ttiin tu o m io k irk k o , jo n k a 

p e ru s tu k s e t yhä v ie lä voi nähdä 

Apurahoista ja juhlarahasta 

päätökset juhlakokouksessa 

■ Turun kaupunginvaltuuston 750-vuotisjuhlakokouksessa 

tiistaina 23. 1. 1979 suoritettiin kaupungin om an lipun naulaus, 

päätettiin juhlarahan lyöttäm isestä ja apurahojen 

m yöntäm isestä tieteelliseen tutkim ustyöhön. Tervehdyspuheen 

juhlakokouksessa piti kaupunginvaltuuston puheenjohtaja 

Heikki Löyttyniem i. Juhlakokouksen päätteeksi kuultiin 

valtionarkeologi, fil.tri C. J. G ardbergin esitelm ä 1200-luvun 

Turusta. M ielenkiinto inen esitelm ä julkaistaan toisaalla lehtem 

m e sivulla n:o 1. 

K a u p u n g in v a ltu u te ttu je n 

lisä ksi 

ju h la k o k o u s ta seurasivat m m . s i 

sä a s ia in m in is te ri E ino U u s ita lo , 

m aaherra Paavo A itio , a rk k ip iis p a 

M ik k o Juva, m aaherra S ylvi S ilta 

nen, s o tila s lä ä n in ko m e n ta ja U rpo 

Levo, K a u p u n k iliito n jo h ta ja L.O . 

J o h a n sson ja k a n s lia p ä ä llik k ö 

A rn o H a n n u s. L is ä k s i kutsuvie ra s- 

riv e illä n ä h tiin lu k u is ia v a ltu u te t- 

tuveteraaneja. 

LIPUN V IH K IM IN E N 

JA N A U LA A M IN EN 

T urun k a u p u n g in om an lip u n 

v ih k im is e n s u o ritti ka u p u n g in v a l 

tu u s to n p u h e e n jo h ta ja H e ikki 

L ö y tty n ie m i, jo k a m yö s a lo itti lipun 

n a u laam isen. H änen jälkeensä 

o s a llis tu iv a t naula a m iseen va l 

tu u s to ry h m ie n e d u s ta jin a v a ltu u te 

tu t K u lle rv o Lappi, E ino Perko, 

Arvo A a lto , H e li A s ta la , Toivo 

F orss, H e ikki M u n te r, M a rtti R atu, 

L iis a P a a lim ä ki, A n ja S andberg, 

Lars T iu sanen, T auno M a ija la ja 

P e n tti P alm unen sekä ka u p u n g in 

jo h ta ja V äinö J. L e in o . K u kin nau- 

laaja k ir jo itti n im e n sä n a u la u skir- 

jaan. 

L ip u n kuva-aiheena on T urun 

kaupungin vaakunan k u v io t: " S in i 

sessä kentässä k u lta in e n g o o ttilainen 

A -k irja in , y m p ä rillä neljä 

nie m e llä , ja s ie llä o li p iis p a n is tu in 

koko 1200-luvun aja n . V ä h ite lle n 

s y n ty i k u ite n k in kauppapaikka 

U nikankareen ku m m u n viereen. 

S yynä o li kai se, e tte iv ä t s a ksa la i 

set ka u p p ia a t syvällä u iv in e kog- 

geineen pystyneet p u rje h tim a a n 

K o ro is iin a s ti. M eidän on m u is te t 

tava m yös, e ttä M u lta v ie ru -n im i 

on vanha ja e ttä m aanvyörym ät 

ovat a in a k in m yö h e m m in s u p is ta 

neet jo k iliik e n n e ttä . Tätä y h d y s 

k u n ta a varten ra k e n n e ttiin p u u 

k irk k o , jo k a 1200-luvun jä lk ip u o 

lis k o n a lu s s a sai k iv is a k a ris to n . 

K U N IN G A S BIRGER 

AN TO I TURULLE 

KAUPUNKIO IK EUDET 

V Ä H IT E LLE N U nikankareen viereinen 

k a u p p a p a ikka sai yhä su u - 

h e ra ld is ta h o p e a lilja a ". T u m m a n 

ke lta in e n väri vastaa kulta a ja va l 

k o in e n väri va lk o is ta . 

Y K S IM IELISET PÄÄTÖKSET 

JU H LA R A H A STA JA APU 

RAHOISTA 

K a u p u n g in v a ltu u s to n k ä y ttö v a 

ro is ta m y ö n n e ttiin y k s im ie lis illä 

p ä ä tö k s illä 60 000 m arkkaa ju h la 

rahan ly ö ttä m is e e n ja 20 000 

m arkkaa apura h o je n ja kam iseen. 

A pura h a -a sia ssa k u n k in v a ltu u s to 

ryh m ä n e d u s ta ja k ä y tti puheenvuoro 

n . 

7 5 0 -v u o tis ju h la v u o d e n ku n n ia ksi 

ly ö te ttä v ä ju h la ra h a jaetaan jo k a i 

s e lle vu o n n a 1979 s y n ty v ä lle tu r 

k u la is e lle la p se lle . A p u ra h o ja ja e 

taan v u o s itta in tie te e llis e n ty ö s 

k e n te lyn tu k e m is e k s i tu rk u la is ille 

tu tk ijo ille . 

J u h la illa llis ilia T u ru n lin n a ssa 

k u tsuvie ra a t la u sui te rv e tu lle e k s i 

ka u p u n g in v a ltu u s to n p u h e e n jo h ta 

ja H e ikki L ö y tty n ie m i, jo n k a puhe 

ju lk a is ta a n to is a a lla lehdessä m m e . 

V a ltio v a lla n tervehdyksen e s itti s i 

s ä a s ia in m in is te ri E in o U u s ita lo . 

Illa n m u s ik a a lis e s ta a n n is ta vastasivat 

la u la ja ta r L in d a V ik s te d t ja 

y h ty e T he D elta R h ytm Boys. 

☆ 

rem m an m e rk ity k s e n . Sam aa v o is i 

kai sanoa A u ra jo e n su u n s e u d u s ta 

yle e n s ä k in . V u o n n a 1280 p e ru s te t 

tiin ensi kerran m a a llis e n k ä s k y n 

h a ltija n , "P ra e fe ctu s F in la n d ia e n " 

virka, ja häntä varten ra k e n n e ttiin 

T urun lin n a . T u ru n k a u p u n g in peru 

s ta m is k irja o n h ä vin n yt, m u tta 

m o n i s e ik k a o s o itta a , e ttä Jo h a n 

nes M e sseniu s m a in its e e , a n to i 

k u n in g a s B irg e r vu o sie n 1292 ja 

1296 v ä lillä . Tätä ta u s ta a vasten 

tu n tu u lu o n n o llis e lta , e ttä lo p u llisen 

tu o m io k irk o n ra ke n n u styö n 

a lo itti p iis p a Johannes 1280-luvun 

lo p u lla . V u o n n a 1300 k irk k o v ih ittiin 

kä y ttö ö n . 

JO S n y t tu lk its e m m e T urun 

k a u p u n g in h is to ria a tä llä ta voin , 

m itä s y y tä m e illä on v ie ttä ä paavi 

G re g o riu s IX :n P e ru g ia ssa k ir jo ittam 

an k irje e n 7 5 0 -v u o tis m u is to a ? 

J u h la p ä ivänään 7 5 0 -v u o tia s T u r 

ku sai va sta a n o tta a m m . T urun 

K a u p p a kam a rin n im ik k o v iirin , jo n 

ka lu o v u ttiv a t to im itu s jo h ta ja 

H e ikki L ö y tty n ie m i, vuorin e u v o s 

T eppo K o rte , k a u p p a n e u vos E ino 

J y lh ä ja to im itu s jo h ta ja A n tti 

K ataja. V iirin v a s ta a n o ttiv a t ka u 

p u n g in h a llitu k s e n 

p u h e e n jo h ta ja 

K u lle rvo Lappi, k a u p u n g in jo h ta ja 

V ä in ö J . L e in o ja k a u p u n g in s ih 

te e ri Paavo M ä kin e n . □ 

Turulle juhla- 

postim erkki 

• Turku 1 2 2 9 -1 9 7 9 huom 

ioidaan ju h lapostim erkillä, 

jonka on 

piirtänyt taiteilija 

Eeva Oivo. K uva-aihe esittää 

eräitä Turulle tunnusom aisia 

rakennuksia, 

Pietari Brahen 

patsaan sekä kaupungin 

vaakunan. 

M erkin maksuar- 

vo on 1,10 m arkkaa. 

M e rkki, 

jo n k a p a in o s o n neljä 

m iljo o n a a ka p p a le tta , lasketaan 

liike n te e se e n 

3 1 .3 .1 9 7 9 T u ru ssa 

W ä in ö A a lto s e n m u s e o s s a jä rje s 

tettä vä n k a n s a in v ä lis e n p o s tim e rk - 

k in ä y tte ly n y h te y d e s s ä to im iv a s s a 

tila p ä is e s s ä p o s tito im ip a ik a s s a ja 

2. 4. 1979 m aan m u is s a p o s tito i 

m ip a ik o is s a . 

Ä boex-7 9 n ä y tte ly s s ä voi 

31. 3 . - 3 . 4. 1979 tu tu s tu a y li k o l 

m e e n kym m eneen u lk o m a is e e n k o 

koelm a a n . 

Tähän s a n o is in , e ttä jo s lä h d e m 

m e s iitä , e ttä T u rku on paikka , jo 

ka vä h ite lle n kasvoi ka u p p a p a ik k a 

na ja jo s ta s itte m m in tu li sekä 

k irk o llis e n e ttä m a a llis e n vallan 

ke s k u s , ei lie n e ta p a h tu m a a , jo k a 

pare m m in s o p is i ju h lie n s y y k s i. 

T a p a h tu m ia , jo ih in paavin k irje 

jo h ti, to is in sa n o e n p iis p a n is tu i 

m en s iirtä m is tä v o id a a n p itä ä vahv 

is tu k s e n a s ille , e ttä A u ra jo k ila a k - 

son a s u tu s vu o n n a 1229 o li k ilp 

a ille ssaan m o n ie n m u itte n ” so velia 

s te n p a ik k o je n " k a n ssa , k ä y t 

tä ä ksem m e paavin s a n o n ta a , saav 

u tta n u t n iin vankan a sem an, e ttä 

s itä v o itiin p itä ä a rv o llis e n a o tta 

m aan vastaan p iis p a n is tu in . S illo 

in p ä ä te ttiin lo p u llis e s ti, 

m is s ä 

S u o m e n h u o m a tta v in p a ik k a s ija its 

is i. Tätä on m ie le s tä n i T u ru n a i 

h e tta ju h lia .

Kaupunginvaltuuston 

puheenjohtaja 

H EIK K I LÖ YTTYNIEM I: 

L apset tulevaisuuden 

kau p ungin rakentajia 

PE R U G IA ja T u rku s ija its e v a t 

m a a n tie te e llis e s ti e tä ä llä to is is 

taan. N ä illä k a h d e lla p a ik a lla ja 

tä llä p ä iv ä llä on k u ite n k in jo ta k in 

y h te is tä . Tasan se itse m ä n ja puo- 

lis a ta a v u o tta s itte n p iirre ttiin 

P e ru g ia ssa p e rg a m e n tille ne san 

a t, jo is ta voidaan ka tso a alkaneen 

S uom en T u ru n kehityksen 

m a a m m e v a n h im m a k s i k a u p u n k i 

m a is e k s i y h d y s k u n n a k s i. V uonna 

1229 paavi G re g o riu s IX k e h o itti 

tu tk im a a n 

m a h d o llis u u k s ia T urun 

tu o m io k irk o n s iirtä m is e e n n y k y i 

s e lle p a ikalle e n b u lla s s a , jo n k a 

hän päiväsi a n n e tu k s i P erugiassa 

k y m m e n e n te n ä päivänä ennen h e l 

m ik u u n e n s im m ä is tä y lip iis p u u - 

te n sa to is e n a vuotena. 

M IN U L L A on ilo T u ru n ka u p u n 

g in h a llin n o n p u o le s ta to iv o tta a 

T e id ä t ka ik k i te rv e tu lle ik s i tähän 

tila is u u te e n , jo k a ja tk o n a äsken 

p id e ty lle k a u p u n g in v a ltu u s to n ju h 

la k o k o u k s e lle m u o d o s ta a ka u p u n 

g in v a ltu u s to n s u u rim m a n ju h la 

vuoden ta p a h tu m a n . T o ivo n , että 

m e tä n ä ä n vo im m e v ie ttä ä hetken 

yh tä h y v in h is to ria llis e n Ilm a p iirin 

k u in m e n n e id e n v u o s ik y m m e n ie n 

m u is to je n ke skellä s a m a lla s u u n 

naten ka tseem m e tu le v a is u u te e n . 

JAG h a r g lä d je n a tt på A b o 

s ta d s fö rv a ltn in g s vägnar ö n ska Er 

alla vä lk o m n a t ill d e n n a tills tä lln 

in g , 

vilke n som en fo rts ä ttn in g 

t ill s ta d s fu llm ä k tig e s 

nyss h ållna 

ju b ile u m s m ö te u tg ö r den stö rs ta 

händelsen fö r s ta d s fu llm ä k tig e 

u n d e r ju b ile u m s å re t. Jag hoppas, 

a tt vi idag kan fira en s tu n d i h is 

to ris k a tm o s fä r b la n d m in n e n från 

de gångna å rtio n d e n a m en ändå 

s a m tid ig t rik ta vår b lic k m o t fra m 

tid e n . 

VO ISI m e lk e in p ä anta a ru n o ra t 

sun la u ka ta la u lu n s a n o in — "jo s 

k ie lin v o is i k e rto a ” — a ja te lle s 

saan tä m ä n T u ru n lin n a n va ih e ita 

ja n iitä m o n in a is ia ta p a h tu m ia , 

jo illa on o llu t v a ik u tu s ta ei yksin 

T u ru n , vaan koko m aan h is to ria a n . 

K u in u h m a te n kaikkea y m p ä rillä ä n 

ja h o lve issa a n ta p a h tu n u tta lin n a n 

m u u rit ka ts e le v a t m e itä 20. v u o s i 

sadan ih m is iä antaen ju h la v u u tta 

ja k a ru u d e s s a a n k in k a u n iit p u itte 

e t. A lu n alkaen tu rv a k s i ja varu 

s tu k s e k s i 

ra k e n n e tu s ta lin n a s ta 

tu li e n s in m a am m e k e s k e is in h a l 

lin to p a ik k a ja s itte n ih m is te n v ä lisen 

kanssakäym is e n ja k u lttu u rin 

k eskus. 

Heikki Löyttyniem i 

N Ä M Ä kaksi e d e llä m a in its e 

m aani ra kennusta , T u ru n tu o m io 

k irk k o ja T urun lin n a , noustuaan 

A u ra jo k is u is to s s a o lle e n a s u tu k 

sen 

ke s k e lle , ovat m u o d o sta n e e t 

v a lta suonen a ja te lla a n p a s itte n 

m aam m e h e n g e llis tä ta i v a ltio llis ta 

eläm ää. Tänään ne m yö s s y m b o lisoivat 

k a u p u n k im a is ta ra kenta m ista, 

jo n k a eri a ikakaudet ja k e h i 

ty s s u u n n a t ovat m u o kanneet T urkua. 

A ikanaan tu o m io k irk o n y m 

p ä ris tö to re in e e n ja ra k e n n u k s i 

neen m u o d o s ti m yö s p a ik a llis e n 

h a llin n o n yd in a lu e e n , kunnes 

T urun p a lo n jälkeen u u d e lle e n rak 

e n n e tu n ka u p u n g in syd ä m e ksi 

tu li ka u p p a to ri. On m o n e ssakin 

m ie le ssä lu o n n o llis ta , e ttä haettaessa 

k a u p u n g in v a ltu u s to lle Is- 

tu n to s a litilo ja , ne lö y d e ttiin lä h e l 

tä k a u p p a to ria ja n iin huvieläm ä 

jo u tu i lu o p u m a a n tilo is ta a n paik 

a ksi, 

m issä käyte tä ä n päätäntävaltaa 

k a ik k ie n tu rk u la is te n p u o 

lesta. K u n k a u p u n g in v a ltu u s to äsk 

e ttä in k o k o o n tu i n o is s a o m issa 

tilo is s a a n , h a lu ttiin se te h d ä n i 

m e nom aan s iitä s yystä , e ttä ju h 

la k o k o u k s e n k in p ä ä tö kse t s y n ty i 

s iv ä t s a m o is s a u lk o is is s a p u itte is 

sa k u in se arkin e n aherru s, jo ka 

on ka iken y h te is k u n n a llis e n to i 

m in n a n k ä y ttö v o im a n a . Saanen 

tä ssä y h te yd e ssä va litta e n to d e ta , 

e tte iv ä t nuo tila t anta n e e t m a h d o l 

lis u u tta k a ik ille h a lu k k a ille o s a llis 

tua. K o k o o n tu m in e n ju h la k o k o u k 

seen k a u p u n g in v a ltu u s to n o m iin 

tilo ih in on o m a lla ta valla a n o s o i 

tu s s iitä , e ttä me p id ä m m e kunniassa 

s itä its e h a llin to a m m e , jo n 

ka m e o le m m e saaneet v u o s is a ta i 

sen k e h ity k s e n tu lo k s e n a . 

DET är o ckså i m å n g a avseenden 

n a tu rlig t, a tt då m an s ö kte 

s e s s io n s s a ls u try m m e n åt s ta d s 

fu llm ä k tig e , fann m an dem nära 

sa lu to rg e t o ch så m å ste n ö je s liv e t 

ge v ik a fö r en p la ts , d ä r b e slu ta n d e 

rätte n utövas p å a lla å b o b o rs vägnar. 

Då s ta d s fu llm ä k tig e nyss 

sa m m a n ko m i dessa s in a e gna u t 

rym m e n , v ille m an g ö ra det u ttry 

c k lig e n av den o rsaken, a tt även 

ju b ile u m s m ö te ts b e s lu t s k u lle t illko 

m m a in o m sam m a y ttre ram ar 

som den v a rd a g lig a id, som u tg ö r 

d riv k ra fte n bakom a ll s a m h ä lls 

verksam h e t. Jag få r i d e tta sam 

m anhang b e kla g lig e n ko n sta te ra , 

a tt dessa u trym m e n in te gav alla 

som v ille m ö jlig h e t a tt d e lta . A tt 

s a m m a n kom m a t ill ju b ile u m s m ö 

te t i s ta d s fu llm ä k tig e s egna u t 

rym m en är på s itt sä tt e tt bevis 

på a tt vi h ö g a k ta r vå r s jä ljv s ty re i 

se, som vi få tt som re su lta t av en 

m å n g h u d ra å rig u tv e c k lin g . 

V A LTUUTETTU JEN 

K E S K I-IK Ä 

LASKENUT 

R U N S A A N 100 vu o tta k e stä n yt 

k u n n a llin e n its e h a llin to m m e ei a i 

na o le o llu t itse stä ä n selvä asia 

sen p a re m m in k u in v a ltio l Unenkaan 

its e h a llin to m m e . Kuvaavana 

e s im e rk k in ä T urun k a u p u n g in v a l 

tu u s to n e n s im m ä is e s tä k o k o o n tu 

m is e s ta o n se, 

e ttä tu o k o kous 

jo u d u ttiin p itä m ä ä n m a is tra a tin 

e tu h u o n e e ssa, koska v a ltu u te tu ille 

ei lö y ty n y t tila a m u u a lta ja s ie llä 

kin h e itä k a ts e ltiin h iu kan s y rjä s ilm 

ä llä k u in o u to ja k u m m a ja is ia . 

P a its i, e ttä k a u p u n g in v a ltu u s to n 

kasvot ovat vu o sie n m itta a n m u u t 

tu n e e t ja v a ltu u te ttu je n va ih tu v u u s 

vaali vaalin jä lkeen kasvanut, on 

v a ltu u te ttu je n ikärakenteessa ja 

e rity is e s ti 

s u k u p u o lija k a u tu m a s s a 

ta p a h tu n u t h u o m a tta v ia m u u to k 

sia. 

N a is te n o s u u s ku n n a llis e s s a 

p ä ä tö ksente o ssa 

tu li e s ille vasta 

tä llä vu o s is a d a lla ja su u re m m a ssa 

m äärin n a isia on o llu t v a ltu u s to - 

työ ssä vasta k o lm e n v iim e k s i k u - 

Turun juhlavuoden kokonaismenot 

1,4 m iljoonaa m arkkaa 

luneen vu o s ik y m m e n e n aikana. 

M itä tu le e v a ltu u te ttu je n keski- 

ikään, on se o le e llis e s ti laskenut, 

s illä o ltu a a n valta o san v a ltu u s to 

jen yh te e n la s k e tu s ta to im in ta - 

a ja sta 5 5 — 60 ikävuoden v a ih e illa , 

on k e s k i-ik ä n y k y is e llä ä n ju u ri ja 

ju u ri päälle 40 vu o tta . Täm ä k e h i 

ty s e i su in kaan jo h d u s iitä , että 

a ie m m in y h te is k u n n a llin e n a k tiiv i 

su u s o lis i ja tk u n u t pidem pään, 

vaan s iitä y k s in k e rta is e s ta s y ystä , 

e ttä k o u lu la ito k s e n ja tie d o n v ä lityksen 

k e h ity k s e n m y ö tä yhä nopeam 

m in k ypsytä ä n o ttam aan 

kantaa y h te is iin a s io ih in . N iin i 

kään h u o m a tta va m u u to s on tap 

a h tu n u t s iin ä , e ttä k a u p u n g in v a l 

tu u s to n va lta e n e m m is tö n käyttä m ä 

k ie li on m u u ttu n u t ru o ts is ta s u o 

m e k s i. N äm ä m u u to k s e t ovat k u i 

te n k in p e rim m ä ltä ä n v ä rittä n e e t 

v a ltu u s to n p e ru s lu o n n e tta verraten 

vähän. Ih m in e n on sam a eile n ja 

tänään. N iin p ä ta lo u s a rv io - ja ve- 

ro n ka n to p ä ä tö kse t ovat a in a o lle e t 

rin n a n h e n k ilö v a lin to je n kanssa 

n iitä , jo tk a e n ite n ovat p u h u tta 

neet ja ä ä n e s tyttä n e e t. 

K A U P U N G IN V A LT U U S T O 

ei 

lu o n n o llis e s tik a a n y k s in e dusta 

k u n n a llis h a llin to a , vaan sen rin 

na lla on m itta v a lauta- ja h a llin to - 

k u n ta jä rje s te lm ä , jo k a käyttää 

huom attavaa p äätösvaltaa om an 

to im ia la n s a p u itte is s a . T ä llainen 

o rg a n is a a tio on ty ö llis tä v ä n ä te k i 

jänä m e lkoin e n ja sen a n s io s ta tai 

v a ik u tu k s e s ta T u ru n ka u p u n g in 

palveluksessa on tä llä hetkellä 

noin 10 000 h e n kilö ä . Tänään, kun 

jo u d u m m e p ä iv ittä in askaroim aan 

ty ö llis y y s k y s y m y s te n kanssa, ei 

ole su in ka a n vä h ä m e rk ity k s e llis tä 

se, e ttä kaupunki itsessään on 

h a llin n o llis e n alu e e n sa s u u rin ty ö 

nanta ja . 

TÄYTYISI o lla v ä h in tä ä n lasisen 

e n n u s tu s p a llo n o m is ta ja vo id a k 

seen ka tso a tu le v a is u u te e n ja k u i 

te n k in m eitä k iin n o s ta a eniten 

m illa in e n on se o lo tila , jossa m e i 

tä seuraavat su k u p o lv e t elävät ja 

tekevät ty ö tä ä n . E n nakoin äsken 

ka u p u n g in v a ltu u s to n ju h la k o k o u k 

sessa sä h k ö is te n vie s tin te n ja 

e le k tro n iik a n v o itto k u lk u a p äätöksente 

k o p ro s e s s is s a ja s ite n jo s 

sain m ie le ssä p a lu u ta a ikaan, jo l 

lo in y h te is ö s s ä asu vat voivat k a ik 

k i o tta a osaa päätöksen tekoon. 

V a ikkakin k e h ity s o lis i tä lla in e n ja 

vaikka s ite n e n tise stä ä n la a je n n e t 

ta is iin d e m o k ra tia a , ei vo ita n e a i 

nakaan kovin n o p e a s ti irta u tu a s iitä, 

e ttä p ä ätösten lu o n te e n ra tk a i 

sevat v a ik u tta ja y k s ilö t. 

EDESSÄ T A S A IS E M M A N 

KEH ITYKSEN KAUSI 

KULU V A N v u o sikym m e n e n a l 

k u p u o li o li voim akkaan kasvuv 

a u h d in ja la a ja m itta is e n ka u p u n 

kira ke n ta m ise n a ikaa. K aikkien 

la ske lm ie n ja to d e n n ä k ö is y y s e n - 

nu s te id e n valo ssa edessäm m e on 

ta saisem m a n k e h ity k s e n kausi. 

Kun näin on, e d e lly te tä ä n m e iltä 

päätäntä va lla n k ä y ttä jiltä s u u re m 

paa h a rk in ta a ja m a lttia . M enneet 

su k u p o lv e t ovat o m a lla ty ö llä ä n 

■ T urun k a u p u n g in v a ltu u s 

to h yväksyi ka u p u n g in k u lu 

van vuoden ta lo u s a rv io ta 

vahvistaessaan T urun 750. 

ju h la v u o d e n ko k o n a is m e 

n o ik s i va rs in a is te n ka u p u n 

g in to im e n p ite id e n osalta 

lähes 1,3 m iljo o n a n m arkan 

suuru is e n 

m äärärahan. 

Täm än lis ä k s i ka u p u n ki 

m yöntää eri jä rje s tö ille 

a vu stu ksia n iid e n jä rje s tä 

m is tä ja 750. ju h la vu o te e n 

liitty v is tä 

ta p a h tu m is ta 

100 000 m k. 

T urun ju h la v u o d e n keskeis im m ä t 

ta p a h tu m a t tu le v a t o lem aan e lo 

kuussa. T urun M e s s u ille rakennetaan 

k a u p u n g in o m a p a v iljo n k i ja 

s iih e n la a ja m itta in e n n ä ytte ly 

"T u rk u 750 v u o tta ” . M e ssu p a vil- 

jo n g in a ih e u tta m a t ku s ta n n u k s e t 

on a rv io itu 200 000 m arkaksi ja 

m uut m essujen a ik a is e t k u lu t 

250 000 m arkaksi. E lo ku u ssa jä r 

je s te tä ä n m yös h is to ria llin e n ju h 

lakavalkadi ja s u u ri y le is ö ju h la 

T urun u rh e ilu p u is to s s a . 

V ira llin e n 750. ju h la v u o d e n ju h 

lapäivä ju h la ju m a la n p a lv e lu k s i- 

neen, ju h la v a s ta a n o tto in e e n sekä 

A u lis S a llisen säve ltä m ä n ju h la - 

s in fo n ia n e n s ie s ity k s in e e n on n iinikään 

e lo k u u s s a . N äiden ju h la 

vuoden ju h la v iik o n ta p a h tu m ie n 

jä rje s te ly ih in on va ra ttu ta lo u s a r 

v io s s a 200 000 m arkkaa. T urun 

ju h la v u o s i on m yö s m aam m e ty ö 

vä e n liikkeen ju h la v u o s i ja työ väenliikke 

e n ju h la v u o d e n p ä ä tila is u u tta 

varten on varattu 20 000 m arkan 

su u ru in e n m ääräraha k a u p u n g in 

avu stu kse n a . 

K a u p u n g in v a ltu u s to n ju h la k o 

ko u kse n ja ju h la illa lliste n jä rje s te 

lyjä varten on va ra ttu 45 000 m k. 

T urun 750. ju h la v u o d e n in fo rm a a - 

ta s o itta n e e t tie tä m e ille ja n iin tu 

lee lu o n n o llis e s ti m e id ä n kin tehdä 

tu le v ia p o lv ia a ja te lle n . S am alla 

m eidän on k u ite n k in m u is te tta v a , 

e tte m m e voi kasata m e n o ja jä l 

keem m e tu le vie n m a ksetta vaksi. 

On o m a lla tavallaan s u u rte n s a ttu 

m ien se u ra u sta se, e ttä tänä sam 

ana vuonna, kun m e v ie tä m m e 

ka u p u n k im m e k e h ittä m is e n ja rake 

n ta m ise n 7 5 0 -v u o tis ju h lia , vie te 

tään k a n s a in v ä lis tä lapsen vu o tta . 

L apset ovat tu le v a is u u d e n kaup 

u n g in ra ke n ta jia ja päättä jiä . 

H e issä m e illä on tu le v a is u u s e d e l 

ly ttä e n , e ttä v o im m e antaa h e ille 

p e rin n ö k s i k e h itty v ä n ja e lin k e l 

poisen k a u p u n g in . 

FÖ R S TA h ä lfte n av innevarande 

å rtio n d e var en tid av k ra ftig ste g 

rin g o c h o m fa tta d e sta d s b y g g n a d . 

A lla b e rä kn in g a r o ch s a n n o lik - 

h e ts p ro g n o s e r v isar, a tt vi har en 

period av jä m n a re u tv e c k lin g 

fra m fö r o ss. D e tta fö ru ts ä tte r a llt 

stö rre b e g ru n d a n d e o ch b e s in n in g 

av o s s b e s lu ts fa tta re . De gångna 

tio ta varten o n va ra ttu e rikseen 

150 000 m arkkaa. T ä llä m äärärahalla 

ka te ta a n m m . s y m b o lin 

k ä y ttö e rila is is s a p o s tilä h e ty k s is 

sä, le h d is tö tila is u u d e t ja n iitä va r 

ten ta rv itta v a n v a lo k u v a m a te ria a lin 

h a n k in ta , ju h la v u o d e n tu n n u k s e lla 

v a ru s te ttu je n v iirie n ja rin ta m e rk 

kien h a n k in ta . O m an m ä ärärahansa, 

s u u ru u d e lta a n 30 000 m arkkaa 

on s a a n u t m yö s ju h la v u o d e n m i- 

ta lli. 

□ 

Turku-aiheinen 

juhlaraha 

valmisteilla 

■ T u ru n 

7 5 0 -v u o tis ju h lie n 

k u n n ia k s i o n te k e illä ju h la 

raha, jo n k a n im e llis a rv o on 

25 m arkkaa. K yse e ssä on 

h o p e in e n k o lik k o , jo k a tu l 

taneen laskem a a n liik e n te e 

seen tä m ä n vu o d e n e lo 

k u u ssa . J u h la ra h a n s u u n n i 

tele e eräs e tu riv in rahan- 

s u u n n itte lijo is ta m m e , ta ite i 

lija H e ik k i H ä iväoja . 

T u ru n ju h la ra h a a tu lta n e e n ly ö ttä 

m ään 300 000 ka p p a le tta . J u h la ra 

hassa tu lla a n kuva a m a a n A u ra jo - 

kira n n a n n ä k y m iä ja A u ra jo e n tu n 

tum a a n s ijo ittu v ia T u ru n h u o m a t 

ta v im p ia ra k e n n u k s ia ja tu n n u s 

m e rkke jä . N ä is tä m a in itta k o o n 

T u ru n tu o m io k irk k o . S a m p p a lin - 

nan m y lly , te a tte rita lo sekä te la k 

ka-alue ja A u ra jo e n y lits e jo h ta v a t 

s illa t sekä T u ru n lin n a . Rahan 

to is e lla p u o le lla tu lta n e e n kuvaam 

aan T u ru n m e re llis tä lu o n n e tta 

ja m ereen liitty v ä n ä h a u skana y k 

s ity is k o h ta n a k a lo ja . □ 

g e n e ra tio n e rn a har g e n o m s itt 

eget a rb e te jä m n a t vägen fö r o s s 

och så m å s te n a tu rlig tv is o c k s å vi 

g öra m ed ta n ke på de ko m m a n d e 

g e n e ra tio n e rn a . På sam m a g ång 

m å ste vi d o c k b e a kta a tt vi in te 

kan s a m la u tg ifte r på hög fö r a tt 

beta la s av de ko m m a n d e genera 

tio n e rn a . 

Det är på s itt s ä tt en 

fö ljd av sto ra tillfä llig h e te r a tt vi 

sa m m a år som vi fira r vår sta d s 

u tv e c k lin g s och b y g g a n d e s 750- 

å rs ju b ile u m fira r in te rn a tio n e lla 

b a rn e ts år. B arnen är fra m tid e n s 

s ta d s b y g g a re o ch b e s lu ts fa tta re . I 

dem 

har vi v å r fra m tid fö ru ts a tt 

a tt vi kan ge dem en fra m å tg å e n - 

de o c h liv s d u g lig sta d i arv. 

JA G 

få r ö n s k a e r en a n g em än 

o ch g e m y tlig sa m varo o ch s a m tid 

ig t h ö ja m in skå l fö r A b o s ta d s 

fra m g å n g s rik a u tv e c k lin g . 

S A L L IN E T T E m in u n to iv o tta a 

te ille m ie lly ttä v ä ä ja le p p o is a a y h 

d e s s ä o lo a sekä s a m a lla k o h o tta a 

la s in i T u ru n ja sen ja tk u v a n k e h itty 

m is e n m e n e s ty k s e k s i.

Turun juhlavuosi alkoi 

ilotulituksella 

• Ju o n o la is e n perheen p o ik a vauvalle v ie tiin k u m m ilu s ik k a ja ä id ille ku k 

kia . Tervehdys- ja o n n itte lu k ä y n n illä k a u p u n g in jo h ta ja V ä in ö J. Leino, 

a p u la is k a u p u n g in jo h ta ja Ilkka Järvinen ja tie d o tu s s ih te e ri R aim o H e lm i 

nen. — K uva: Pekka R outam aa, PR-Kuva. 

■ Vuosi 1979 ja Turun kaupungin 750-vuotisjuhlavuosi vastaanotettiin 

Turun tuom iokirkon portailla. Tulipalopakkanen 

aiheutti sen, että tilaisuuteen osallistui yleisöä huom attavasti 

vähem m än kuin useina aikaisem pina vuosina. Poliisin arvion 

m ukaan yleisöä oli parituhatta. Uutta oli tällä kerralla y lioppilaiden 

soihtukulkue ja ilotulitus. 

T u ru n K a u p u n g in ta lo n p u is tik o s 

ta lä hteneeseen s o ih tu k u lk u e e s e e n 

o s a llis tu i k o lm is e n k y m m e n tä 

y lio p p ila s ta ja k y m m e n k u n ta s o ih 

tu a . H e ik k o o n o s a n o tto o n v a ik u tti 

pakka n e n ja y lio p p ila id e n jo u lu lo 

m a. 

T u o m io k irk o n to rn ik e llo n ly ö ty ä 

k e s k iy ö n ly ö n tin s ä T urun llm a to r- 

ju n ta p a tte ris to a m p u i ku n n ia la u 

k a u kse t V a rtio v u o re n m ä e ltä . J u h 

la tila is u u d e s s a p u h u iv a t tu o m io ro 

v a s ti Lauri H u o v in e n ja k a u p u n 

g in v a ltu u s to n p u h e e n jo h ta ja H e ik 

ki L ö y tty n ie m i. T u ru n V a ru skunta - 

s o itto k u n ta jo h ta ja n a a n m u s iik k i- 

k a p te e n ilu u tn a n tti E sko J u u ri ja 

M ie s k u o ro L a u lu n Y stä vä t jo h ta ja 

naan d ir.m u c . E sko S olasaari 

h u o le h tiv a t tila is u u d e n m u s iik illise 

sta a n n is ta . 

J u h la tila is u u s p ä ä tty i M a am m e 

la u lu u n . P a rik y m m e n tä m in u u ttia 

jä lk e e n p u o le n yön a lk o i ilo tu litu s 

S a m p p a lin n a n m ä e ltä . 

K U K K A T E R V E H D Y S 

N U O R IM M A L L E JA 

V A N H IM M A L L E 

TU R K U LA IS E LLE 

Ilo tu litte id e n k o h o te s s a taivaalle 

s y n ty i ku lu van vu o d e n e n s im m ä i 

nen vauva T urun ka u p u n g in s a ira a 

lan s y n n y ty s o s a s to lla (H e id e ken). 

S irp a ja A n tti J u o n o la is e n 00.20 

s y n ty n e e llä p o ik a la p s e lla o li p a i 

noa 3,450 kg ja p itu u tta 50 cm . 

P erheessä on a ie m m in 9- ja 8- 

vu o tia a t ty tö t. 

K a u p u n g in jo h ta ja V ä in ö J. L e i 

no, a p u la is k a u p u n g in jo h ta ja Ilkka 

J ä rvinen ja tie d o tu s s ih te e ri R aim o 

H e lm in e n kävivät lu o v u tta m a s s a 

ju h la v u o d e n e n s im m ä is e n ä s y n ty 

n eelle tu rk u la is e lle ku m m ilu s ik a n 

ja ä id ille ku kkia . 

S am at k a u p u n g in e d u s ta ja t kävivät 

m yö s k u kkin e e n te rv e h tim ä s 

sä K u rje n m ä e n saira a la ssa T urun 

v a n h in ta a sukasta M a ria K u m la n - 

d e ria , jo k a 28. 2. 1979 tä y tti 105 

v u o tta . 

M aaherra ja rouva Paavo A itio lla 

o li uudenvu o d e n päivänä v a ltio n 

v ira s to ta lo s s a va s ta a n o tto , jo h o n 

o li k u ts u ttu 1 400 v ie ra sta . A p u 

la is k a u p u n g in jo h ta ja Ilkka Järvinen 

ja rouva A u n e Järvinen lu o v u ttiv a t 

Paavo ja Irja A itio lle e n s im m ä is e t 

k a u p u n g in 7 5 0 -v u o tis ju h lie n ku n 

n ia ksi v a lm is te tu t ju h la m e rk it. 

• T u ru n k a u p u n g in te rv e h d y k s e n k a u p u n g in v a n h im m a lle a s u k k a a lle M a ria K u m la n d e rille k ä v iv ä t e s ittä m ä s s ä 

k a u p u n g in jo h ta ja V ä in ö J . L e in o , tie d o tu s s ih te e r i R a im o H e lm in e n ja a p u la is k a u p u n g in jo h ta ja Ilk k a J ä rv in e n . — 

K u va : P e k k a R o u ta m a a , P R -K u v a . 

• M a ria K u m la n d e rin tä y ttä e s s ä 1 0 5 v u o tta k e s k iv iik k o n a 2 8 . 2 . 19 7 9 k a u p u n g in te rv e h d y k s e n k ä v iv ä t e s it tä m ä s 

s ä h a llin t o y lilä ä k ä r i H e im o H a k u la , k a u p u n g in s a ira a la n k iru rg ia n o s a s to n y lilä ä k ä ri M ik k o L in n a , y lih o ita ja A n ja 

S a n d b e rg ja tie d o tu s s ih te e r i R a im o H e lm in e n . M a r ia K u m la n d e r k u o li 4 . 3 . 1 9 7 9 . 

Turun kaupungin 

700-vuotisjuhlallisuudet 

vuonna 1929 

■ Turun kaupungin 700-vuotisjuhlia vietettiin viisi vuosikymmentä 

sitten, kesäkuussa 1929 liittyen Turun tu o m io kirkon 

sam oihin aikoihin vietettyihin 700-vuotisjuhliin. Varsinainen 

juhlapäivä oli tu o llo in kesäkuun 18. päivä, joskin koko 

vuoden ajan su orite ttiin erilaisia toim enpiteitä pääasiassa 

Turun tekem iseksi tunnetuksi niin maan rajojen sisällä kuin 

kansainvälisestikin. 

• T u ru n 7 0 0 -v u o tis ju h lie n a ik a n a o p a s tu s ta ja n e u v o n ta a a n n e ttiin m m . 

ta rk o itu s ta va rte n p y s ty te ty is s ä n e u v o n ta k io s k e is s a . K u v a s s a m m e p a h v i, 

jo k a o li k iin n it e t ty k io s k i n u m e ro k a h te e n . H ie m a n k o lh iin tu n e e n , 50 

v u o tta v a n h a n p a h v in , e räs tu rk u la in e n to im it ti k a u p u n g in m a tk a ilu to im is 

t o o n . — K u va: P R -K u v a , P e k k a R o u ta m a a . 

A lo itte e n T urun 7 0 0 -v u o tis ju h 

lie n v ie ttä m is e s tä te k i neljä kaup 

u n g in v a ltu u te ttu a 20. syysku u ta 

1928 e li vajaa vuosi ennen ju h la 

päivää. Tuon a lo itte e n k ä s itte ly o li 

nopeata , s illä jo m a rra sku u n 1 . 

päivänä vuonna 1928 a se tti kaup 

u n g in v a ltu u s to k a k s ito is ta jä se n 

tä k ä sittä vän k o m ite a n laatim aan 

o h je lm a e h d o tu s ta ja ru n sasta kuuk 

a u tta m yö h e m m in tu o k o m ite a 

o li v a lm is a ntam aan la u sunto n sa. 

J u h la v iik k o e s ite ttiin s ijo ite tta v a k 

s i ke sä ku u lle ja n iin , e ttä ju h la 

v iik k o p ä ä ttyi ju h a n n u k s e e n . J u h 

la p ä iväksi e s itti k o m ite a kesäkuun 

18. päivää. K o m ite a n e s ity s k ä s itti 

m yö s y le is m e s s u je n jä rje s tä m is e n 

T u ru ssa S uom en M essujen t o i 

m esta, e rity is e n m u is to m ita lin 

ly ö ttä m is e n , v a rsin a isen ja ru n 

s a s lu k u is e k s i to iv o tu n ju h la k o m i- 

tean a se tta m is e h d o tu k s e n sekä 

200.000 s illo is e e n m arkkaan päättyvän 

ta lo u s a rv io e h d o tu k s e n . 

V IR A LLIN E N J U H L A P Ä IV Ä 

KESÄKUUSSA 

T u ru n 7 0 0 -v u o tis ju h lie n va rsinaista 

e li v ira llis ta ju h la p ä ivää vie 

te ttiin kesäkuun 18. päivänä. Ju h 

lapäivä a lkoi T urun tu o m io k irk o s s a 

p id e ty llä ju h la ju m a la n p a lv e lu k s e l 

la, jo ta seurasi a d re ssie n ja te r 

vehdyste n v a s ta a n o tto T urun kaup 

u n g in ta lo lla . L is ä k s i 7 0 0-vuotisju 

h lie n ju h la p ä ivän o h je lm a ssa 

o liv a t h is to ria llis e n n ä ytte lyn 

avaus T urun k a u p u n g in h is to ria llisen 

m u se o n tilo is s a sekä ju h la 

p ä iv ä llis e t V P K :n ta lo n ju h la s a lis 

sa. 

J U H L A M U S IIK K IA , K IR JA LLIS U U 

DEN 

TU K E M IS T A JA M A IN O N T A A 

Eräs T urun k a u p u n g in 700-vuotis 

ju h lis ta jä ä n yt m u s iik illin e n a n ti 

on ju h la k a n ta a tti, jo n k a s ä v e ltä m i 

seksi ja k irjo itta m is e k s i jä rje s te t 

tiin k ilp a ilu . K a n ta a tin sävelsi 

S elim P alm gren ja sen k ir jo itti V. 

A . K o ske n n ie m i. 

K a u p u n k i tu k i ju h la v u o te n s a 

k u n n ia k s i T urun H is to ria llis ta 

Y h d is ty s tä sen ju lk a is u s a rja n k o l 

m annen osan p a in a tta m is e k s i, 

m u tta täm än lis ä k s i ju lk a is tiin 

140-sivuin e n T urun k irja ju h la ju l 

ka isuna sekä la a d ittiin Turkua 

koskeva opas "S u o m e n T u rk u ” -n i- 

m isenä. 

M yö s m a in o n n a n k e in o ja kä y 

te ttiin h yväksi. H yvissä a jo in e n 

nen ju h la llis u u k s ia v a lm is te ttiin 

k u u d e lla eri k ie le llä ju h la v u o d e s ta 

ke rto via m a in o s p la k a a tte ja sekä 

e rity in e n m a in o s m e rk k i n iin y le is iä 

ta rk o itu k s ia k u in m y y n tiä k in varten. 

S a m o in p a in a te ttiin 3 -sarja i- 

nen m a in o s p o s tik o rtti ja la s k e ttiin 

liik k e e lle ju h la p o s tim e rk k i. Jakelua 

ja m y y n tiä varten ly ö te ttiin h o p e i 

s ia ja p ro n s s is ia m u is to m ita le ja . 

Ju h la vu o d e n o h je lm a llis ia tark 

o itu k s ia s ilm ä llä p itä e n rakennettiin 

S a m p p a lin n a n m ä e ltä T urun 

u rh e ilu p u is to o n v ä lia ik a in e n kävely 

s ilta ja itse u rh e ilu p u is to o n " p y 

s y v ä in e n " la u lu - ja s o itto la v a . L ip - 

p u s a lk o ja p y s ty te ttiin e ri p u o lille 

k a u p u n k ia ja n iih in h a n k ittiin h u o 

m attava m äärä S uom en lip p u ja . 

L e h d is tö ö n k iin n ite ttiin e rity is tä 

h u o m io ta . N iin p ä s a n o m a le h tim ie - 

h ille jä rje s te ttiin k in om a va sta a 

n o tto k a u p u n g in to im e s ta sekä 

la ivam a tka. Täm än lis ä k s i le h d is 

tö n e d u s ta jia le n n ä te ttiin k a u p u n 

g in y lä p u o le lla . 

K U S T A N N U K S IA M A K S E T T IIN 

T IV O LIT U LO ILLA 

T u ru n ka u p u n g in 7 0 0 -v u o tis ju h - 

la llis u u k s iin liitty v in ä jä rje s ti S u o 

m en M e ssu t T u ru ssa y le is m e s s u t 

k e s ä kuussa. Se m e rk its i h u o m a t 

tavaa m a jo itu s tilo je n lis ä ta rv e tta ja 

n iin p ä v ie ra ita varten v a ra ttiin k in 

18.000 y ö s ija a ja m e s s u ja varten 

v a ra ttiin v u o k ra tilo ja e ri p u o lilta 

k a u p u n k ia . V a ltio n R a u ta tie t a s e tti 

liik e n te e s e e n lis ä ju n ia e rity is e s ti 

m e s s u je n a ikaan. M ie le n k iin to is e 

na lisä viva h te e n a ju h la k o m ite a lle 

m y ö n n e ttiin y k s in o ik e u s " tiv o lih u - 

v itu s te n " jä rje s tä m is e e n . T ä llä t o i 

m e n p ite e llä e d e s a u te ttiin s u u re s ti 

ju h la m e n o je n k a tta m is ta , s illä t i 

v o li tu o tti m e lk o is e s ti v o itto a . 

A R K IS TO V A LT A O S A L T A A N 

K A D O N N U T 

T u ru n 7 0 0 -v u o tis ju h lie n y k s i 

to is ta kertaa k o k o o n tu n e e n 16- 

m ie h is e n ju h la k o m ite a n a rk is to s ta 

ei o le s ä ily n y t m e id ä n p ä iv iim m e 

ju u ri m u u ta k u in tilik ir ja , e rä itä 

k iito s k irje itä ja k u ts u v ie ra s lu e tte lo . 

Ei edes e rila is te n m a in o s te n ark 

is to k a p p a le ita o le jä lje llä . Sen s i 

jaan k a u p u n g in a rk is to o n on ta l 

le n n e ttu n a m u is to m ita le ita ja osa 

ju h lie n y h te y d e s s ä s a a d u is ta la h 

ja e s in e is tä T u ru n k a u p u n g in h is 

to ria llis e e n m u s e o o n . 

TURKU-SEURAN 

JÄSENMAKSUT 

V. 1979: 

Yksilöjäsenet 

Perheenjäsenet 

25 mk 

5 mk 

Ainais- ja yhteisöjäsenet 

200 mk 

Jäsenetuna Suomen 

Turku, Åbo vår stadlehden 

vuosikerta.

Turku-seuran esitelmäsarja 

■ Turku-seuran yhteistoim 

innassa Turun suom enkielisen 

työväenopiston kanssa 

järjestäm ästä esitelm äsarjasta 

”Turun 750 vuotta” 

m uodostui täysosum a. Neljään 

esitelm ätilaisuuteen 

saapui kuulijo ita niin runsaasti, 

että useat joutuivat 

istum aan portailla tai seisom 

aan. Sarjan avausesitelm ä 

pidettiin opiston juhlasalissa 

ja m uut esitelm ät opiston 

luentosalissa. Yhteinen 

kuulijam äärä oli noin 900 

henkeä. Runsas osanotto 

on todisteena turkulaisten 

kiinnostuksesta Turun historiaan. 

Lehtori 

PENTTI KO IVUNEN : 

■ Lehtori Pentti Koivunen 

esitelm öi 29. 1. aiheesta 

”Pari paavin bullaa vuodelta 

1229 ja Turun syntym äpäivä”, 

fil.tri Raim o Ranta 5. 2. 

aiheesta ”1600-luku — 

m uutosten vuosisata Turussa” 

, prof. Ilm ar Taive 12. 2. 

aiheesta ”Turun kansanelämän 

vaiheita” ja fil.kand. 

Sinikka Uusitalo 19. 2. aiheesta 

”Yhdistysten toim intaa 

Turussa itsenäisyyden 

aikana” . Esitelm ien jälkeen 

esitelm öits ijät vastasivat 

kuuntelijain tekem iin kysym 

yksiin. 

■ Viim eisen esitelm ätilaisuuden 

alussa opiston rehtori 

Antti Airam o kiitti turkulaisia 

esitelm äsarjaa kohtaan 

osoittam astaan kiinnostuksesta 

sekä Turkuseuraa 

tuloksellisesta yhteistyöstä. 

Nyt järjestetty 

esitelm äsarja oli neljäs yhteistoim 

innassa järjestetty. 

□ Julkaisem m e lehtem m e 

tässä num erossa Koivusen 

ja Rannan esitelm ät, viim 

eksi m ainitun lyhennelm ä 

nä. Talven ja Uusitalon esitelm 

ien lyhennelm ät ju lkaistaan 

lehtem m e seuraavassa 

num erossa. 

Pari paavin bullaa 

vuodelta 1229 ja Turun 

syntymäpäivä 

S U O M E N n a a p u ria lu e itte n väestö 

o li o llu t k a s te ttu a h y v in k in sata 

v u o tta , ku n U p la n n in k u n in g a s 

Eerik m ukanaan U psalan p iispa 

H e n rik saapui S u o m e e n p u rje h 

d u s k a u d e lla 1155. P iis p a n jä ä tyä 

ta lv e k s i lä h e ty s a lu e e lle e n (V arsin 

a is -)S u o m e n ja S a ta kunnan ra ja 

m a ille , hän k o h ta s i m a rtty y rik u o 

le m a n to d e n n ä k ö is e s ti ta m m ik u u n 

20. päivänä 1156 K ö y liö n järven 

jä ä llä . T äältä p iis p a n tu n te m a tto 

m at s e u ra la is e t ve d ä ttiv ä t ru u m iin 

S u o m e e n , N o u s ia is iin , jo ra u ta 

k a u d e lla tih e ä s ti a s u tu lle se u d u lle . 

T änne p iis p a m y ö s h a u d a ttiin ja 

jo 1 2 0 0 -lu vulla p a ik a lle p y s ty te ttiin 

S u o m e n o lo is s a h a rvin a in e n , k iv i 

nen tiilik o ris te in e n p y h iin v a e llu s - 

pyhäkkö. 

V A IK K A a s ia k irja t S u o m e n lähety 

s k irk o n k e s k u s p a ik a s ta ovat jo 

kauan s itte n h ä v in n e e t, on aivan 

ilm e is tä , e ttä N o u s ia in e n o li m yö s 

k irk o llin e n , m a h d o llis e s ti lin n o i 

te ttu k in k e s k u s p a ik k a . N o u s ia is te n 

P en tti K o iv u n en 

kirk o n y m p ä ris tö ä ei o le a rk e o lo 

g is e s ti tu tk ittu , m u tta itse k irk o s 

sa on te h ty tu tk im u k s ia , jo tk a 

vahvista vat paikan e rik o is lu o n te e n . 

KUN a ja n ja k s o lta 1 1 5 5 -1 2 2 9 

tu n n e ta a n ka ikkia a n vain p u o li tu 

sin a a suoraan S uom een liitty v ä ä 

k irja llis ta d o k u m e n ttia ja koska 

s a m o ih in a ik o ih in p a k a n a llis e t rik 

kaat e s in e e llis e t h a u ta u kse t vanh 

o ih in k y lä k a lm is to ih in lakkaavat, 

on a ja n ja k s o e rittä in h e ik o s ti tu n 

n e ttu . T ie d ä m m e k u ite n k in , e ttä 

S uom en alue o li ja k a a n tu n u t m e l 

ko s e lv ä s ti a lu e e llis e s ti ra ja ttu ih in 

m a a k u n tiin , jo tk a o liv a t A h venanm 

aa, S u o m i (V a rs in a is -S u o m i), 

S a ta kunta , H äm e ja Karjala. 

M A A K U N TIE N V A R H A IS 

VA IH EET 

A H V E N A N M A A N a lu e o li k o k o 

naan k ris titty jo ilm e is e s ti 1100- 

lu v u lla ja s illä o li yh te y d e t to i 

sa a lta Itäm eren m u ih in sa a riin , 

to is a a lta K e s k i-R u o ts iin . 

S U O M E N (V-S) a lu e s iirty i k ris 

tin u s k o n p iiriin vä h ite lle n I ris tire 

tkestä lä h tie n , e ik ä to d e n n ä k ö i 

s e s ti aivan k itk a tta , s illä vuosien 

1171— 72 tie n o illa S uom essa oli 

n o u s s u t k irk o lle vaikea k a p in a liike, 

jo llo in m m . N o u s ia is te n 

a lu e e lla p a la ttiin h e tke ksi u u d e l 

leen vanhaan pakanalliseen h a u 

ta u sta p a a n . V a ik u tta a s iltä , e ttä 

k ris tin u s k o n v ih o llis e t eivät o lle e t 

kaan perä isin S u om en u lk o p u o le l 

ta, vaan ehkäpä m a akunnan ke s 

ku sa lu e e lta , A u ra jo e n laaksosta. 

Täällä o li m yös m aam m e tärkein 

m u in a is lin n a , jo n k a o m is tu k s e s ta 

on h y v in k in s a a te ttu ta is te lla paka 

n o id e n s.o. p a ik a llis te n a sukkaiden 

ja h y ö k k ä ä jie n , s.o . S atakunnan 

su u n n a sta o p e ro ivie n k ris 

titty je n v ä lillä . Jo ka tapauksessa 

V a n h a lin n a a ovat p iirittä n e e t jo s 

kus 1100— 1200-luvun vaihteen tie 

n o illa ja lk a jo u s illa v a ru s te tu t jo u 

k o t, jo tk a s iis eivät voineet o lla 

h ä m ä lä is iä . K ris tity illä h ä n o li jo 

Pyhän M aan ta is te lu is s a 1100-luv 

u lta alkaen kä ytö ssä ä n n ä itä tu 

h o is ia ase ita . Sen s ija a n eivät pak 

a n a llis e t h ä m ä lä iset kuten eivät 

v iro la is e tk a a n pari m iespolvea 

m y ö h e m m in n ä itä vielä tu n te n e e t. 

SATAKUNT A puole sta a n ei ilm 

e is e s ti m u o d o s ta n u t h a llin n o llisesti 

y h te n ä is tä a lu e tta yhtä varhain 

ku in S u o m i, m u tta sam an 

alueen väestö o li jo viim e istä ä n 

1 000-luvulla o llu t k iin te ä s s ä vuoro 

vaikutu ksessa U p la n n in kanssa, 

k u te n eräät a rk e o lo g is e t lö y d ö t 

tu n tu v a t v iitta a van. Sen vu o ksi o li 

m yös lu o n n o llis ta , e ttä p iis p a 

H e n rik ja hänen seuraajansa tu 

ke u tu iva t a lu s ta alkaen A la-S ataku 

n ta a n , s e u tu u n , jo s s a A g ric o 

la n kin m a in in n a n m ukaan o li varhain 

k ris tillis tä väestöä a in a k in 

K a la n n issa. S a ta kunta ei k u ite n 

kaan e s iin n y a s ia k irjo is s a m aak 

u n ta n a ennen v u o tta 1331, m u tta 

on s iis h u o m a tta v a s tik in vanhem pi 

y h te is to im in ta -a lu e . Hyvät k a u p a l 

lis e t y h te y d e t to iv a t alu e e lle m yös 

varhain k ris tillis iä vaik u tte ita . 

H Ä M E lienee o llu t h e im o a lu e e 

na p akanuuden aikana e rittä in laaja, 

m yö h e m m ä n m a in in n a n m u 

kaan se o lis i s illo in u lo ttu n u t 

"s u o la m e re s tä suola m e re e n ” s.o . 

S u o m e n la h d e lta P eräm erelle. K u i 

te n k in kiin te ä n a sutu ksen alue 

void a a n a rk e o lo g is e s ti rajata h u o 

m a tta vasti su p p e a m m a ksi y d in a 

lueeksi parin suuren ve sistö n varrelle. 

R u o ts a la is te n v iik in k ie n ja 

N o vg o ro d in venälä iste n h yökkäykset 

v a h vistivat v iim e is tä ä n 1100- 

lu v u lla Häm een s u h te e llis e n ehjä 

k s i h e im o k o k o n a is u u d e k s i, jo n ka 

n a a p u rik a n s a tk in hyvin tu n s iv a t. 

H äm een alue o m a s i voim akkaan 

p a k a n a llis e n k u ltin , jo n k a tu k a h 

d u tta m is e e n k u lu i lähes ko ko kato 

lin e n kausi. 

K A R JA L A ja H äm e ovat ilm e i 

s e s ti o lle e t n y k y is tä tie tä m y s tä m 

me lä h e isem m ä ssä, rauhallisessa 

k a n ssa kä ym ise ssä pakanuuden 

ajan lo p p u ja k s o illa , tähän v iitta a 

e rik o is e s ti a rk e o lo g in e n m a te ria a li. 

V ähät k irja llis e t m a in in n a t taas 

• Koroisten piispankirkon ja piispanpalatsin rauniot kertovat Turun alkuhistorian. 

Rauhoitettuun kauniiseen niem ekkeeseen kannattaa turkulaisten 

retkeillä keväällä ja kesällä. Tie alueelle erkanee M aarian kirkolta. — 

Kuva: Ilm ari Rinne. 

p u h u vat vain näiden kahden h e i 

m on v ä lis is tä s o tila a llis is ta y h te e 

n o to is ta 1 2 00-luvulla. 

ILM EISESTI K a rja la n ja H äm een 

välejä k iris ti h u o m a tta v a s ti idästä , 

N o v g o ro d is ta leviävä u u si u s k o n 

to , k re ik k a la is k a to lis u u s . V aikka 

K a rja la pyrki sä ily ttä m ä ä n om an 

e lä m ä n m u o to n s a u s k o n to in e e n , 

itä in e n , a lu k s i p a k o lla le v ite tty 

k ris tin u s k o v a ik u tti m yö s p o liittisesti 

tiu k e m p a n a s ito u tu m is e n a 

N o v g o ro d in v a lta p iiriin . 

R O O M A LA ISKATO LIN EN 

KIRKKO VAARASSA 

V UOTTA 1229 lä h e s ty ttä e s s ä tap 

a h tu i S uom en a lueen tila n te e s s a 

ra ju ja m u u to k s ia . Ilm e is e s ti parin 

m ie spolven a ikana s a a te ttiin ko ko 

V a rs in a is -S u o m i ja S ata ku n ta lo 

p u llis e s ti k ris tillis e n uskon p iiriin . 

T o d iste e n a tä s tä on e s in e e llis e n 

hautaustavan lo p p u m in e n ja va i 

n a ja t aletaan h a u d a ta v ih itty y n ja 

ra ja ttu u n kirk k o m a a h a n . V a rs in a is - 

S u o m e sta on m yö s tu tk ittu jo ita 

kin p ie n e h köjä k irk o n p o h jia , jo tk a 

a jo ittu v a t a ja lle ennen 1229: (L ie 

to . R is tin p e lto ; N o u s ia in e n , M y l 

ly m ä k i ja S anta m a la , H iittin e n , 

K y rksundet ja S a ta kunnassa ehkä 

U lvila , L iik is tö ). M yöskään n y k y i 

sen T urun a lu e e lta ei tu n n e ta 

1 200-luvun p a k a n a llis ia h a u ta u k 

sia . U usi uhka tä ssä ra u h a llise ssa 

k ä ä n n y ty s ty ö s s ä ilm e n i yh tä k k iä . 

N o v g o ro d in paine id ä s tä lis ä ä n ty i, 

s illä ru h tin a s J a ro sla v te k i " r is tire 

tken” K arjalaan ja k a sto i ilm e i 

s e s ti v. 1227 lähes ka ik k i k a rja la i 

set. Ehkä sam aan retkeen liitty e n 

m y ö h e m m in s y k s y llä hän ete n i 

m yös m e n e styksen rohka ise m a n a 

Häm eeseen ja s a a v u tti ilm e is e s ti 

m e lk o is e n s o tila a llis e n v o ito n . 

T ästä kim p a a n tu n e e t h ä m ä lä iset 

lä h tiv ä t n o in 2 000 m ie h e n jo u k o l 

la vasta h yökkäykseen seuraavana 

kesänä 1228 ja s a a p u ivat e lo k u u n 

a lu ssa Laato kalle . Laato ka n ka rja 

laiset ja ru h tin a s Ja ro s la v v o ittiv a t 

m u se rta va sti h ä m ä lä is te n s o ta jo u 

k o n , jo k a m e n e tti a lu k s e n s a . N o v- 

g o ro d ila is te n ilm o itu k s e n m ukaan 

vain m u u ta m a n h ä m ä lä ise n o n n is 

tu i m e ts ie n k a u tta p a la ta k o tis e u 

d u lle e n . Täm än on tä y ty n y t o lla 

h ä m ä lä is ille e rittä in ko va ta p p io , 

s illä v ä littö m ä s ti se n ä yttä ä 

va ik u tta v a n m yö s S u o m e n N o u 

s ia is te n k irk o n a sem a a n . N y t o li 

tie n o v g o ro d ila is ille k a h ta k in k a u t 

ta a voin a in a S a ta ku n ta a n ja V ars 

in a is -S u o m e e n a s ti. N o u s ia is is s a 

va ik u tta v a p iis p a T u o m a s ta ju s i ilm 

e is e s ti jo v. 1227 tila n te e n vakavuuden, 

s illä m aata p itk in n o vgoro 

d ila is te n h y ö k k ä y s v o is i tu lla jo 

k e s ä llä 1229 K a rja la n ja ta p p io n 

k ä rsin e e n H äm een k a u tta , v e s its e 

taas o li tie a in a k in S u o m e n la h d e n 

m ita lta a voin n a . K a rja la is e t o liv a t 

nyt a in a k in jo n k in a s te is e s s a l i i 

to s s a N o v g o ro d in k a n ssa . V anha 

tu k ia lu e , U p la n ti ei p y s ty n y t a v u s 

ta m a a n , ei a inakaan tä lla is e s ta o le 

s ä ily n y t m itä ä n m e rk k e jä . T ila n n e 

o li R u o ts in v a lta k u n n a s s a vaikea, 

maa o li ilm a n tä y s iv a lta is ta k u n in 

g a sta e rip u ra is e n h o lh o o ja h a llitu k - 

sen k ä sissä . S a k s a la in e n r ita rik 

u n ta ja ta n s k a la is e t s e iv itte liv ä t 

p a rh a illa a n väle jä ä n S u o m e n la h 

den e te lä p u o le lla ja T a nskan h e ik 

ko u d e n vu o k s i V iro jo u tu i s a k s a 

la is e n rita rik u n n a n k ä s iin . 

K IR K O LLIS -V A LTA P O LIITTIS E E N 

UHKAAN V A R A U T U M IN E N 

A P U A o li saatava n o p e a s ti ja 

p iis p a T u o m a s tu rv a u tu i n y t e n s i 

s ija is e s ti k irk o llis e e n , k a to lis e e n 

jä rje s te lm ä ä n sekä jo n y t v a ik u tta 

v iin d o m in ik a a n e ih in . V a rs in a is - 

S u o m e lla o li o llu t jo ra u ta kauden 

lo p u lla h yvät ka u p p a s u h te e t G o t- 

la n tiin , kute n a rk e o lo g is e s ta m a 

te ria a lis ta on to d e tta v is s a . 

M O N IS S A to im is s a a n jo laajaa 

tila n te e n h a llin ta a o s o itta n u t T u o 

m as ta ju s i, e tte i N o u s ia is te n k e s-

« 

* 

ku s o llu t s tra te g is e s ti h e lp o s ti 

p u o lu s te tta v is s a . 

A lu e e lta p u u ttu i 

h a llits e v a lin n o itu s , eikä p u is ta , 

to s in m äellä se iso va a k irk k o a v o i 

tu p u o lu s ta a k o k o s o ta jo u k k o a 

vastaan. S u om en p iis p a lla ei o llu t 

s is ä m a a s s a m itä ä n h y ö ty ä hänen 

käytö ssään m a h d o llis e s ti o lle is ta 

s o ta -a lu k s is ta . N iin p ä hän ry h ty i 

e ts im ä ä n n o v g o ro d ila is te n ja karja 

la is te n yh te is h y ö k k ä y k s e n to r 

ju n ta a n parem paa asem aa kuin 

m itä N o u s ia in e n ta rjo s i. T ä llö in 

o li e d u llis e m p a a e ts iy ty ä a lu e e lle , 

jo s s a jo o li vankka, p u o lu s tu s ta h 

t o j e n väestö, h e lp o s ti lin n o ite tta 

va p iis p a n k irk o n p a ik k a sekä m a h 

d o llis u u s m yös to rju a v e sitse te h 

tävä h y ö k k ä y s tai to is a a lta paeta 

ves itse. 

P R IM Ä Ä R IN E N u h ka o lis i s iis 

o d o te tta v is s a o leva venälä is h y ö k - 

käys, 

m u tta s a m a lla o li tila is u u s 

v a lita m yö s ka u p a n ja tulevan läh 

e ty s to im in n a n ka n n a lta e d u llin e n 

u u si k irk o llin e n k e s k u spaikka. 

N Ä IS S Ä m ie tte is s ä Tuom as 

kä ä n tyy e rittä in p o n te va sti uuden, 

ta rm o k k a a n paavin G re g o riu s IX 

p u o le e n p yytä e n k iire e llis tä ja 

tu n tu v a a apua. A v u n p y y n n ö n vasta 

u k s is ta , sa m a n a ik a is e s ti k ä s ite l 

ly is tä a s io is ta ja paavin k irje id e n 

v a s ta a n o tta jis ta näkee s e lv ä s ti, e t 

tä v. 1216 v a h v is te tu n d o m in ik a a - 

n im u n k is to n e li saarn a a ja ve ljie n 

(O rd o fra tru m p ra e d ic a to ru m ) va i 

k u tu s o li e rittä in tu n tu v a . 

P A A V I G re g o riu s IX a n to i ta m 

m ik u u n 23. päivänä 1229 Peru- 

g ia s s a kaik k ia a n k u u s i b u lla a e li 

p a a v illis ta m ä ä rä y s k irje ttä , jo is ta 

y k s i k o s k i S u o m e n p iis p a n is tu i 

m en m u u tto a , k o lm e d o m in ik a a n i- 

• Turku-seuran v. 1979 esitelm äsarja ”Turku 750 vuotta" osoitti turkulaisten 

olevan kiinnostuneita Turun historiasta. E sitelm äsarjan avaustilai- 

suuteen oli työväenopiston juhlasaliin kerääntynyt "tuvan täydeltä” yleisöä 

seuraamaan lehtori Pentti Koivusen esitelm ää. K aikille ei riittänyt istum 

apaikkaa. — Kuva: PR-Kuva, Pekka R outam aa. 

v e ljie n to im in ta o h je ita , jo tk a n ä yttävät 

m yös s ito u tu v a n sam aan t i 

la nteeseen, y k s i S uom en o tta m is 

ta p a a villiseen s u o je lu k s e e n ja y k 

s i, jo s s a ju lis te ttiin s o ta ta rv ik k e i 

den kauppasaarto p a k a n a llis ille 

k a rja la is ille (ja N o v g o ro d ille ). N äitä 

ka u p p a s a a rto b u llia a n n e ttiin eri 

Itä m e re n kaupan o s a p u o lille 27. 

päivä ta m m ik u u ta vie lä kaksi ja 

lo p u lta 16. h e lm ik u u ta v ie lä yksi. 

K a ikkie n näiden b u llie n lis ä k s i a n 

n e ttiin vielä y k s i, 31. ta m m ik u u ta 

1229. Tässä b u lla s s a va ltu u te ta a n 

S u o m e n p iis p a o tta m a a n h a ltu u n 

sa p a k a n a llis e t, m u tta k ris tin u s 

ko o n kä ä n ty n e itte n vapaaehto isesti 

lu o v u tta m a t u h rile h d o t ja pal- 

v o n ta p a ik a t. K o k o täm ä P o h jo is 

m aiden o lo is s a a in u tla a tu is e n laaja 

paavin to im e n p id e s a rja liitty y 

yh te e n , ko n kre e ttise e n asiaan, 

S u o m e n ka to lis e n k irk o n p e la sta 

m iseen u hkaavalta h yö kkä ykse ltä . 

O N tarpeen ta rk a s te lla e n s ik s i 

kin s itä , m itä paavi tie tä ä S u o 

m e sta . Hänen b u llis ta a n selviää, 

e ttä hänen ta i hänen kanslia n sa 

tie d o t ovat e rittä in s y v ä llis e t ja 

la a ja t. Täm ä e i voi s e litty ä s illä , 

e ttä paavin tie d o t y le is tila n te e s ta 

Itäm eren p iiris s ä o liv a t yle is e s ti 

näin hyvät, vaan s illä , e ttä h ä nellä 

o li u u d e t, tu o re e t ja ta rp e e llis e t 

tie d o t k ä y te ttä v is s ä ä n . Eräät seikat 

n ä y ttä vät viitta a va n s iih e n , e t 

tä tie d o t on saatu o s itta in m yös 

s u u llis e s ti h e n k ilö ltä , jo k a o li läh 

e te tty paavin 

lu o kse P erugiaan. 

Kuka tai m issä a sem assa hän o li? 

T ie d ä m m e tä ltä a ja lta vain kaksi 

S uom en tila n te e s ta s e lv illä olevaa 

m ie s tä , jo tk a ovat: vu o tta a ikaisem 

m in V iro s s a v a ik u tta n e e t suo- 

m a la is p a p p i P ietari 

K a ik k iv a lta ja 

p iis p a T uom as itse. K ysym ykseen 

s a a tta is i 

tu lla m yö s V iro n kysym 

y s tä ratkaisem aan tu llu t paavin 

e d u s ta ja W ilh e lm M odenala in e n . 

Täm ä paavin in fo rm a a tio h e n k ilö s - 

tö k y s y m y s jä ä lo p u llis e s ti ra tkaisem 

atta. 

K IR K O LLIN EN KESKUSPAIKKA 

K O R O ISIIN 

K R O N IK K A T IE T O JE N , a rk e o lo 

g is te n jä ä n n ö s te n ja its e s iirto b u l- 

lan s is ä ltö a n a ly y s in p e ru ste e lla 

voidaan n yt p itä ä varm ana, e ttä 

vuoden 1229 ta m m ik u u n jälke e n 

S uom en p iis p a n is tu in s iirre ttiin 

K o ro is iin , n y k y is e n T urun alueelle . 

KO R O IN EN o li o llu t jo e s ih is to 

ria llis e n a k a u te n a jo s s a in v ilk 

kaassa kä ytö ssä , s illä a ja lta ennen 

1 220-lukua o n ru n saasti m ate ria a 

lia , p a ljo n enem m än k u in R inteen 

m a in its e m a t k o lm e e s ih is to ria llis ta 

e sin e ttä . T o is a a lta R inne a jo itti 

k a iva u ksista a n vu o s in a 1900— 1902 

lö y tä m ä n s ä itä g ö ö ta la is e t p u o li- 

b ra k te a a tit a ik a k a u te n s a n u m is - 

m a a ttis e n a s ia n tu n tija n , H ild e - 

b ra n d in tu tk im u k s e n peru ste e lla 

s u u re lta o s a lta 1100-luvun lo p u lle . 

Täm ä a ikanaan sin ä n sä o ike a teko 

k o itu i k o h ta lo k k a a k s i, s illä m yöhem 

p i n u m is m a a ttin e n tu tk im u s 

on p y s ty n y t jakam aan näm ä k y 

s e iset rahat, jo tk a m u u te n lienee 

ly ö ty V is b y s s ä , kahdeksi eri ry h 

m ä ksi, 

v a n h e m m a ksi 

1 1 3 0 /4 0 — 1 2 1 0 /2 0 ja n u o re m m a ksi 

1 2 1 0 /2 0 — 1 2 6 0 /7 0 s a rja k s i. Ja nyt 

on to d e ttu , e ttä vain y k s i p u o lib - 

ra k te a a tti on tä tä vanhem paa sarjaa 

ja k a ik k i 49 m u u ta nuorem paa 

sarjaa e li a ja lta 1 2 1 0 /2 0 — 1260/70. 

R inteen n u m is m a a ttin e n tu lk in ta 

k asvoi s itte n s u u re k s i teoria ra ke n - 

n e lm a ksi, jo h o n m m . k u u lu i 

K o ro is te n k irk o llin e n keskus jo 

1 100-luvun lo p u lla . M yö s sen 

v u o k s i tä m ä tu n n e ttu paavin s iir- 

to b u lla v u o d e lta 1229 ta rk o itti 

R inteen m ukaan s iirto a K o ro is is ta 

T u rkuun ja s iih e n sekä e rä isiin 

m yö h e m m in v irh e e llis ik s i o s o itta 

u tu n e is iin a s ia k irjo ih in nojaten 

T urun tu o m io k irk k o ja sen m ukana 

kaupunki tä y tti v. 1929 ko konaista 

700 v u o tta . N yt voidaan pitä ä varm 

ana v a rs in k in raham a te ria a lin 

ju lk a is u n tu ltu a lä h ip ä iv in ä p a i 

n o sta , e ttä 750 vu o tta s itte n m u u 

te ttiin p iis p a n is tu in N o u s ia is is ta 

K o ro is iin . M u u tto b u lla s s a on k u i 

te n k in a in a k in eräs asia, jo ka kannattaa 

o tta a e s ille . 

B u lla n sanam 

u o d o n m ukaan: "se on s ija in n u t 

vähem m än s o p iv a lla p a ikalla ; s ik s i 

hän on p y y tä n y t, että kun n y t, kato 

lis e n uskon n iillä s e u d u illa 

J u m a la n a rm o sta kasvaessa, on 

tie d o ssa u s e ita tähän so ve lia ita 

p a ikkoja , m äärä isim m e p iis p a n is 

tu im e n s iirre ttä v ä k s i e d u llis e m 

m alle p a ik a lle hänen h iip p a k u n 

nassaan. 

Sen v u o k s i m äärääm m e 

T eidän jä rkevyydelle n n e a p o s to lis 

ten k irjo itu s te n ka u tta , e ttä tu tk ittu 

a n n e ta rk o in to s ia s io ita tässä 

suhte e ssa, jo s h a vaitsette hyväksi, 

yhdessä sam an p iis p a n ja hänen 

pappie n sa n e uvoston kanssa s iirrä 

tte m eidän v a ltu u d e lla m m e sam 

aisen is tu im e n sam assa h iip p a 

kunnassa s o p iv a m m a lle p a ik a lle .” 

T ästä te k s tis tä selviää, e ttä on 

tie d o s s a 

useita p iis p a n is tu im e k s i 

s o v e lia ita p a ik k o ja . M itä nämä 

paikat o liv a t? Tässä 

p o liittis e s s a 

ja k o h ta lo kkaassa tila n te e s s a p iti 

p a ik o illa o lla nähdäkse n i seuraavat 

e d e lly ty k s e t: 

a) N o u s ia is ta tu rv a llis e m p i s ija in ti 

b) N o u s ia is ta tih e ä m m ä n ja k irko 

lle lu o te tta va n a sutu ksen 

keskellä 

c) N o u s ia is ta p arem m at m a a ku l- 

ku y h te y d e t ja 

d) y h te y s m ereen sekä k a u p a llis 

is ta e ttä p u o lu s tu k s e llis is ta 

s y is tä . 

KO ROISTEN ALUEEN 

SIIRTO KIRKOLLE 

VU O D EN 1229 v a ih e illa o lis i tä l 

la is ia p a ik k o ja o llu t m a h d o llis e s ti 

H a lik o n R ikala, U lvilan L iik is tö , 

K a la n n in M ännäinen ja P erniön 

k e skus. On ta rp e e to n ta s p e k u lo i 

da, m ik s i p iis p a T uom as e s itti 

u s e ita ra tk a is u ja , s illä näin bulla 

on tu lk itta v a , k o ska eräs a s ia k irja 

palja sta a sen, e ttä k e s k u s p a ik a k s i 

v a littiin K o ro in e n jo paavin k a n s 

lia ssa P erugiassa ta m m ik u u s s a 

1229. E dellä e s ite ty is s ä a s ia k irjo 

is s a ta m m ik u u lta 1229 on eräs 

m u is ta poikkeava. Se on 31. p ä i 

vän lupa o tta a k irk o n h a ltu u n paka 

n a llis e t, va p a a e h to ise sti lu o v u 

te tu t le h d o t ja p a lvonta p a ikat. 

T äm ä b u lla on jo h d o n m u k a is e s ti 

aina y h d is te tty H äm een käännytykseen 

ko ko S u o m e n h is to ria n 

tu tk im u k s e n aja n . T ä llö in ei ole 

o te ttu h u o m io o n u s e ita v iim e a i 

ko in a p a lja s tu n e ita s e ik k o ja , jo tk a 

aivan ly h y e s ti e s ite tty n ä ovat: 

1. K ris tin u s k o n to d e llin e n va ik u 

tu s le visi H äm eeseen vasta sotila 

a llis e n ro m a h d u ksen jälkeen 

1228. S itä ennen ei p y s ty tä 

o s o itta m a a n m itään o rg a n is o i 

tu a k ris tillis y y ttä Häm een 

alueella . 

2. T u rkua ei o llu t 1 1 00-luvulla 

(jo u k k o a s ia k irja - 

ja k ro n ikka- 

v irh e itä to d is te ttu ), eikä edes 

K o ro is ta k irk o llis e n a keskuksena. 

S itä va sto in 117 0 -lu v u lle asti 

A u ra jo k ila a k s o o li voim akkaan 

pakanuuden a lu e tta ja 1220-lu- 

vu lla a u ra jo k ila a k s o la is e t o liv a t 

p iis p a T uom aan k a n n a lta " s i 

nun to im e s ta s i h ilja tta in usko 

o n k ä ä n tyneet” ja on lisäksi 

to d e n n ä k ö is tä , e ttä v iim e k s i 

uuteen u skoon kääntyivät 

A uran ra n n o illa u h rile h to je n 

o m is ta ja t. 

3. H äm eestä v iim e a ik o in a kaivetu 

is ta k a lm is to is ta on v o itu to 

d eta p a k a n a llisen h a utaustavan 

ja tkuvan a in a k in n. 1200-luvun 

p u o liv ä liin . 

4. D o m in ikaanie n va iku tu s 

H äm een varhaisessa kä ä n n yttä 

m ise ssä o li a ika ise m p a a tie tä 

m ystä m m e m erkittä väm p ä ä . 

5. H äm een u s k o n n o llin e n kapin a 

pu h kesi 1236, sen jälkeen kun 

d o m in ik a a n it ja m u u t p iis p a 

Tuom aan o rg a n is o im a t papit 

o liv a t e h tin e e t 

to im ia tu lo k s ia 

tu o tta v a s ti jo 8 — 9 vu o tta 

H äm een v e n ä lä ishävityksen jä l 

keen. T ä llö in vo id a a n jo p u hua 

"te id ä n (U psalan a rk k ip iis p a n ja 

a la p iis p o je n ) ja e d e ltä jie n n e 

ty ö n v a ik u tu k s e s ta k ris tin u s 

koon kä ä n ty n e is tä ” . A s ia k irjo 

is ta ei saa v a iku te lm a a , e ttä 

k o k o H äm e o lis i k r is titty , p ä in 

v a s to in ja m ikä m e rk illis in tä , ei 

sanaakaan k irk o is ta . H äm eestä 

ei p y s ty tä o so itta m a a n yhtään 

1200-luvun a lk u p u o le n k ir k o llis 

ta m u is to a , ei k irk o n jä ä n te itä 

e ikä o rg a n is a a tio ita . 

6 . K ukaan ei o le a ik a is e m m in 

p y s ty n y t to d is ta m a a n , e ttä 

K o ro is te n a lu e e lta on lö y d e ttä 

vissä s ik s i ru n s a a s ti paka n a l 

lis ta e s in e is tö ä , e ttä voidaan 

tä y d e llä s y y llä e p ä illä paikan 

o lle e n m e rkittä vä jo ennen k irkon 

tu lo a . S iis tä ssä m ie le ssä 

p a ik a lla on v o in u t o lla pakanallin 

e n u h rip a ik k a , le h to tm s . ilm 

e isen m u in a is a s u tu k s e n ja 

k a lm is to n lis ä k s i. 

7. K o ro is te n jo u tu m is e s ta kirkon 

Kirja Turun 

kulttuurihistoriasta 

■ Turun 

H istoriallinen 

Yhdistys on vuodesta 1924 

lähtien to im ittan u t Turun 

historiallinen 

arkisto -kirjasarjaa. 

Turun 750-vuotisjuh- 

lien m erkeissä ensi kesänä 

ilm estyy Turun kulttuurihistoriaa 

käsittelevä juhlakirja, 

jonka loppuun tulee ruotsinkielinen 

lyhennelm ä. 

Y h d is ty s ju lk a is i vu o n n a 1929 

T urun 

7 0 0 -v u o tis ju h lie n k u n n ia k s i 

T u ru n tu o m io k irk o n h is to ria a käsitte 

le v ä n k irja n ja vu o n n a 1965 

ju lk a is tu s s a te o k s e s s a T urun s e itsem 

än vu o s is a ta a lu o tiin ka tsaus 

ka u p u n g in h is to ria a n . T e oksessa 

ju lk a is tu t e s ite lm ä t liitty iv ä t T urun 

lin n a s s a vu o n n a 1963 jä rje s te tty y n 

e s ite lm ä s a rja a n , jo s ta a lo itte e n te 

kivät p a n k in jo h ta ja E ero N u m e rla 

ja T u ru n L in n a n R o ta ry k lu b i. 

E s ite lm ä s a rja n jä rje s te ly s tä va s 

ta s iv a t T u ru n H is to ria llin e n Y h d is 

tys ja T u rk u -s e u ra . S arjan o ts ik k o 

na o li T urun s e its e m ä n v u o s is a 

taa. E s ite lm ä s a rja s s a o li k a h d e k 

san e s ite lm ä ä : C . J . G ard b e rg : 

T u ru n v a rh a is in ta h is to ria a , V ilh o 

N iite m a a : M y ö h ä is k e s k ia ja n T u r 

ku, T o iv o T. R in n e : T u rku u u den 

a ja n a lu s s a , T a u n o Perälä: T urun 

k a u p u n k i 1 6 0 0 -lu vu lla , E inar W . 

Juva: T u rku 1 7 0 0 -lu v u lla , T o iv o T. 

R in n e : S uom en s o d a s ta k a u p u n 

g in p a lo o n , E in o J u tik k a la : J ä l 

le e n ra k e n ta m is e s ta S u o m e n its e 

n ä is ty m is e e n ja Eeva M a tin o lli: 

P iirte itä T urun k a s v u s ta its e n ä i 

syyden aikana. 

E n si kesänä ilm e s ty v ä n te o kse n 

to im itu s k u n ta a n k u u lu v a t p ro fe s 

s o rit P e n tti V irra n k o s k i, V ilh o N iite 

m a a ja O scar N ik u la sekä 

fil.k a n d . T a p io S o rm u n e n . □ 

o m a is u u d e k s i ei o le m u u ta to 

d is tu s ta . 

8. T ä rkein to d is te on ehkä k u ite n 

kin se, e ttä s ä ily n e e s s ä T u ru n 

tu o m io k irk o n k o p io k irja s s a ovat 

a s ia k irja t k irk o n m u u to s ta ja 

p a k a n a llis te n p a lv o n ta p a ik k o je n 

h a ltu u n o to s ta sekä rekisterissä 

että tekstiosuudessa peräkkäin. 

T äm ä ei o le 

m u u te n lain ka a n 

ta v a llis ta , vaan to d is ta a sen, 

e ttä k o p io k irja n la a tija on ta 

ju n n u t n äiden m o le m p ie n a sia 

k irjo je n k u u lu v a n yhteen. 

P äätös tu o m io k irk o n ja s a m a lla 

S u o m e n k e s k u s p a ik a n s iirtä m is e s 

tä N o u s ia is is ta sopiv a m p a a n p a ik 

kaan te h tiin 1229 ta m m ik u u n 23. 

päivänä, m u tta p a ik a k s i v a littiin 

K o ro in e n , T u ru n e d e ltä jä vasta 

kahdeksan päivää m y ö h e m m in , 

31. 1. sam ana v u o n n a .

F il.tri 

Raim o Ranta: 

1600-luku — muutosten 

vuosisata Turussa 

1600-LU KU o li T u ru ssa ja tu rk u 

la is ille su u rie n 

m u u to s te n aikaa. 

M u u to k s e t näkyivät ja tu n tu iv a t 

k a ik k ia lla . T urun k a u p u n kikuva o li 

s ä ily n y t ke skia ja n lo p u lla ja 1500- 

lu v u lla lähes e n n a lla a n sam o in 

k u in k a u p u n g in k e skusta to is tu 

v is ta tu lip a lo is ta h u o lim a tta . A sutu 

s o li la a je n tu n u t vars in k in "s u u 

re lla p u o le lla " L u o s ta rik o rtte lin 

e telä p ä ä ssä, ja A n in k a is te n k o rtte 

lit lä h e llä s ilta a s a ivat pysyvän 

a s u tu k s e n . K e skia ja n lopun ja 

1500-luvun T u ru ssa m atkaajan ja 

k a u p u n k ila is te n h u o m io n sai m a h 

tava, m u u rin y m p ä rö im ä tu o m io 

k irk k o , jo k a o li S u o m e n k irk o llinen 

keskus. L o is ta v ia a ik o ja 1500- 

lu v u lla v ie ttä n y t lin n a s ija its i vars 

in a is e n k a u p u n g in u lk o p u o le lla . 

V a n h in ta ja h ie n o in ta a s u in a lu e tta 

o li k irk o n ja S u u rto rin välinen 

m a a sto . A s u tu k s e n le v iä m is tä estiv 

ä t jo e n ja k u k k u lo id e n lisä ksi 

vanha la s k u -u o m a e li kro o p p i ja 

M ä tä jä rvi k irk o s ta kaakkoon sekä 

to n ttie n o m is tu s s u h te e t ja kau- 

p u n g in m a a n p ie n u u s . K a d u sto o li 

vä h ite lle n m u o to u tu n u t m aastoa 

m y ö tä ille n , eikä k a tu ve rko sto ssa 

ta p a h tu n u t 1 5 0 0 -lu vulla su u ria 

m u u to k s ia . T urku o li 1 6 00-luvulle 

tu lta e s s a ty y p illin e n p u u ta lo k a u - 

p u n k i, ja v a lta o s a lta a n tä m ä leim a 

s ä ily i s u u rv a lta -a ik a n a k in . K e h i 

ty s tä k u ite n k in ta p a h tu i. K a u p u n 

k ikuvaa h a llin n e e t s a v u p irtit saivat 

ennen p itk ä ä v ä is ty ä tu lip a lo v a a 

ran ja ka u p u n g in u lk o n ä ö n v u o ksi. 

K E N R A A L IK U V E R N Ö Ö R I 

P ietari 

B rahen a ika o li m u rro s k a u tta u l 

k o is e s s a k a u p u n k ik u v a s s a . M aiden 

o s to je n ja v a ih to je n ka u tta ka u 

p u n k ia lu e o li la a je n tu n u t 1600-lu- 

vun a lk u k y m m e n in ä ja laajeni 

e d e lle e n . E d e lly ty k s e t u u d e lle 

ase m a ka a va lle o liv a t o lem assa. 

"K re iv in a ik a a n ” T u rku sai tu u la h 

d u k s ia R u o ts in syd ä n s e u tu je n 

k a u p u n k is u u n n itte lu s ta 

sekä saks 

a la is ia , h o lla n tila is ia ja jo p a ita 

lia la is ia m u o tiv irta u k s ia . V aikka 

B ra h e lla o lis i o llu t m a h d o llis u u k 

s ia to te u tta a ru u tu k a a v a s u u n n ite l- 

m iaan ja valvoa n iid e n to im e e n p a 

n o a , n ä itä ei se lla is in a a n v ie ty läp 

i. T u ru n u u tta kaavaa s o v e lle ttiin 

"k re iv in a ik a a n " ja hänen jä lk e e n 

sä ikään k u in v a ivih kaa, m uokkaam 

a lla v ä h ite lle n ka u p u n k ila is te n 

m ie liä s u v a its e v a is ik s i u u d is tu k s ille 

ja v iitta a m a lla e rity is e s ti tu lip a 

lo ih in . 

M o n e t S u o m e n ka u p u n g it 

saivat k o u riin tu n tu v a s ti kokea 

Raim o Ranta 

idearikka a n 

ke n ra a liku ve rn ö ö rin 

k a a v a s u u n n ite lm ie n 

to te u tta m is e n 

ra ju in a m u u to k s in a , m ikä jo h ti 

p o rv a ris to n jy rkkään v a s tu s tu k 

seen. P a kolla s a a tiin ruutukaavaa 

to te u te tta e s s a vähän tu lo k s ia a i 

kaan. T u ru ssa sen sijaan usein 

rie h u n e e t tu lip a lo t v a u h d ittiv a t to i 

m e n p ite itä sekä se, e tte i vanhaa 

a s u tu s ta o llu t ru u d u tu k s e n tie llä 

A n in k a is te n k o rtte le is s a . 1600-lu- 

vun lo p u lla kaavam u u to kset jä h 

m e tty iv ä t "s u u re lla p u o le lla ” , eikä 

n iitä to te u te ttu edes seuraavalla 

vu o s is a d a lla . V asta vuoden 1827 

p alon jä lkeen k a u p u n k i sai uuden 

kaavan, jo k a m u u tti k o k o kaupunk 

ikuvan ja entin e n keskus, S uur- 

to ri, m e n e tti m e rk ity k s e n s ä . Vanha 

a s u tu s , k iv ira k e n n u k s e t sekä 

tu o m io k irk k o ja S u u rto ri y m p ä ris 

tö in e e n a s e ttiv a t in n o k k a ille u u 

d is ta jille esteet tiu k a n kaavan to 

te u tta m is e lle . T u ru n keskusta ei 

saanut s itä "s iro u tta ja m a h ta 

v u u tta ” , m itä ka u p u n g in asem a 

Brahen m ie le s tä v a a ti. Laajat to n 

tit, ko m e a t k iv ira k e n n u k s e t ja 

s u u re t p u u ta rh a t jä iv ä t lä hinnä 

vain haaveeksi, jo s k in Brahen kaava 

ile m a "H e rra in k u lm a ” A urajoen 

ra nnassa, 

s illo is e s s a A n in k a is te n 

e te lä isessä k o rtte lis s a , s y n ty i 

1600-lu v u n jä lk ip u o le lla ja s ä ily i 

s e lla is e n a seuraavankin vu o s is a 

d an. 

TURUN k a d u s to k o k i Brahen a i 

kana m e lk o is ia m u u to k s ia , o liv a t 

han kaavat p o h ja n a katuverkon 

s u u n n itte lu lle . V aikka a inoastaan 

p ie n i osa k a d u is ta s a a tiin v a lm iik 

si kre iv in a ikana, asem akaavat anto 

iv a t su u n n a n m y ö h e m m ille rak 

e n n u s tö ille . K a tu je n k u n to o n 

k iin n ite ttiin enem m än h u o m io ta , 

ja n iid e n kive ä m in e n a lk o i toden 

te o lla vasta Brahen a ikana. T o i 

saalta tä m ä lis ä s i ka u p u n k ila is te n 

ra s itu k s ia , jo ita o li m u u te n k in p a l 

jo n ja tkuvan s o ta tila n ja kreivin 

u u d is tu s in n o n v u o k s i. S ik s i kiveäm 

in e n e d is ty i va lvo n n a sta h u o lim 

a tta h ita a s ti, e ikä tila n n e o llu t 

1 7 0 0-luvullakaan tu n tu v a s ti parem 

pi. 

KIV IT A LO JE N m äärän h idas 

kasvu ei lainkaan v a s ta n n u t B rahen 

a s e tta m ia ta v o itte ita . V u o s i 

sadan p u o lim a is s a a lk o i T urun ta 

lo u d e llin e n a h d in k o tu n tu a varsin 

kin valta p o rvarie n ta lo u k s is s a . 

M u illa e i ju u ri k iv ita lo ja o llu tk a a n . 

M u tta e ip ä o llu t k e h u tta va kaup 

u n g in ju lk is te n k a a n rakennusten 

tila tu lip a lo je n ja kru u n u n k its a u 

den v u o ksi. T urun o m a t rahavarat 

riittiv ä t vain v ä lttä m ä ttö m iin k o r 

ja u k s iin . K a u p u n kikuvaa k o e te ttiin 

k u ite n k in ja tk u v a s ti kohenta a ja 

e rity is e s ti s itä ru m e n ta vat a u tio - 

to n tit ja rä n s is ty n e e t rakennukset 

p o is ta a sekä s iirrä ttä ä jo p a k a d u illa 

olevia k ä y m ä lö itä p ih a p iirie n 

p e ru k o ih in . V aikka B rahe ei o llu t 

ty y ty v ä in e n T urun m atalaan ja 

va a tim a tto m a a n 

kaupunkikuvaan, 

S uom en m u u t k a u p u n g it eivät o l 

leet rakenta m isessa T urun ve ro i 

sia. L ä h in n ä vain V iip u ris s a o li 

jo ita k in k iv ita lo ja ja m u u ta m ia ju l 

kis ia rakennuksia. Y leensä u u d is 

tu k s e t lä h tivät liik k e e lle T u ru sta , 

ja s ie llä n iid e n to te u tta m is ta va l 

v o ttiin m u ita ka u p u n ke ja tiu k e m 

m in . S ija its iv a th a n m aan keskeiset 

v ira s to t ju u ri T u ru ssa ja sen kes- 

k u s p a ik k a lu o n n e k o ro s tu i m o n e s 

sa m ielessä. 

TURUN v ä k ilu v u s ta ja väestörakente 

e sta ei o le o le m a s s a ta rk k o ja 

tie to ja 1600-luvulta. O n g e lm a ei 

o le o m in a in e n vain T u ru lle , vaan 

se o n v a lta k u n n a llin e n . Täm än 

ajan lu o te tta v im m a n tie to lä h te e n 

v ä e stö stä m u o d o sta va t vuodesta 

1634 lä h tie n la a d itu t h e n k ik irja t eli 

m a n tta a lilu e tte lo t, jo ih in ei k u i 

tenkaan m e rk itty lapsia , va n h u ksia 

eikä verosta va p a u te ttu ja . T urun 

v ä kilu ku näyttä ä vähä vähältä kasvaneen 

n iin , e ttä 1630-lu vulla kaup 

u n g is s a o li jo n o in 4 000 henkeä. 

• Tukholm an kaupungininsinöörin Anders Torstenssonin suunnitelm a 

Turun uudeksi asemakaavaksi v. 1639. 

T urun ta p u lio ik e u d e t ja kaupan 

nousu a ih e u ttiv a t sen, e ttä kaup 

u n k iin m u u tti m a a lta runsaasti 

väkeä, s illä ty ö v o im a a ta rv ittiin 

p a ljo n . L is ä k s i k ä s ity ö la ito s m o n i 

p u o lis tu i, o p p ip o ik ia ja k is ä lle jä 

ahersi a ikaisem p a a enem m än 

m e sta rie n ve rsta issa . A su ka slu ku 

kasvoi a jo itta in n o p e a s ti, jo s k in 

ta a n tu m ia k in o li. J o k a ta p a u ksessa 

1660-luvun a lk u p u o le lla T urun 

v ä k ilu k u o li n o in 6 200 henkeä, 

m ih in lu k u u n ei m yö h e m m in suur- 

v a lta -a ikana T u ru ssa enää y lle tty . 

V u o d e sta 1664 alkaen h e ija s tu iv a t 

te rvakom p p a n ia n to im e t n e g a tiiv i 

sesti m yös ka u p u n g in vä kilu ku u n 

ja väestörakenteesee n. Ennen 

isoavihaa ja v e n ä lä is m ie h ity s tä 

1700-luvun a lu s s a asukasm äärä o li 

taas p ik k u h ilja a k iv u n n u t n o in 

6 000 henkeen, m u tta le votto m a t 

ajat vero ttiv a t v ä kilu kua. 

V Ä E S T Ö R A K E N N E 

m u u ttu i 

T urussa 1 600-luvulla m e rk ittä v ä s ti. 

P o rvariryhm ie n rajat eivät o lle e t 

selvät v u o sisadan a lu s s a . V alta- 

p orva re in a to im i ja u lk o m a a n kauppaa 

kävi ru n saasti m yös s u o m a 

la is ia porvareita. V ie rasperäinen — 

saksa la in e n — a ines o li to s in vallitseva 

suurk a u p p ia id e n k e skuudessa. 

U u sia sa ksa la iste n kaup- 

p ia s s u k u je n e d u s ta jia m u u tti T urkuun 

a in a vuosisadan 

p u o liv ä liin 

a s ti, m ih in v a ik u ttiv a t Saksan s o 

ta ta p a h tu m a t (3 0 -vuotin e n sota) ja 

h a n sakaupunkie n h ä v ity k s e t. S yntyperää 

koskevat tie d o t ovat k u i 

te n k in m e lk o p u u tte e llis e t, ja m o 

net k a u p p ia a t s iirty iv ä t ka u p u n g is 

ta to ise e n ennen T u rku u n tuloaan, 

jo te n kauppia id e n a lkuperän jä ljit 

tä m in e n 

ja sen s e lv ittä m in e n on 

p erin hankalaa. 

K a u p p ia s- ja vir- 

kam ie ssu ku je n v ä lis e t a v io liito t 

s u la ttiv a t näm ä u lk o m a a la is e t väh 

ite lle n tu rk u la is ik s i. 1660-luvun 

jälkeen ei k a u p u n k iin enää m a in itta 

v a m m in vie ra ita tu llu t, ja m u u t 

ta ja t o liv a t lä h in n ä L y ypekistä . 

H e ik o t ta lo u d e llis e t a ja t s u p is tiv a t 

viera sperä iste n 

su u rka u p p ia id e n 

luvun vuosisadan jä lk ip u o le lla 

n o in 4 0 :stä 20:een. 

TURUN p ik k u p o rv a rit o liv a t 

y leensä om an k a u p u n g in p o ikia 

ta i sen k a u p p a -a lu e e lta lä h tö is in . 

T urun 

p ik k u p o rv a rilu o k k a kasvatti 

ru n saasti ty ö n s ä ja tk a jia . Jo n kin 

verran p y rk ijö itä o li m yö s R u o ts is 

ta. P ik k u p o rv a rit eivät m u o d o sta 

neet y h te n ä is tä ryhm ää, vaan 

heissä o li kym m e n ie n a m m a ttie n 

h a rjo itta jia . Y h d istä vänä siteenä 

u s e im m illa o li suom en k ie li. V alta- 

ja p ik k u p o rvare id e n kesken 

s y n ty i h e lp o s ti riita a kaupankäynn 

is tä ja kru u n u n m ä ä rä yksin t o i 

m e e n p a n n u sta ka u p a n ja o tu kse sta , 

jo lla kauppaa käyvät porva rit ja e t 

tiin vu o n n a 1638 T u ru ssa peräti 25 

lu okkaan kaupan alan ja laaajuu- 

den p e ru ste e lla . U lko m a iste n tu 

lo kka id e n m o n e sti halveksiva ja 

y lim ie lin e n k ä ytö s jo p a h a llin to e lim 

iä k o h ta a n pahensi asiaa. 

M E R K A N T IL IS M IN 

p eriaatteiden 

m ukaan u lko m a a n ka u p p a o li ke s 

k ite ttä v ä yhteen tai m uutam aan 

k a u p u n k iin . T u k h o lm a n a s e tta m i 

nen valta k u n n a n ka u p a n kä yn n issä 

m uiden edelle o li e s illä 1500-luvun 

lo p u ssa . U lkom a a n kauppa o li jo 

k e s k ia ja lta lä h tie n o llu t vierasm aala 

is te n k ä sissä ja asiaan k iin n ite t 

tiin 1600-luvun a lu s s a vakavaa 

h u o m io ta . T ä llö in 

m aan kauppaa 

h a llits iv a t s a ksa la ise t, jo s k in h o l 

la n tila is e t lu jittiv a t asem iaan Kes- 

k i-E u ro o p a n s o tie n v u o k s i. S u o 

men v a a tim a tto m ilta k a u p u n g e ilta 

p u u ttu i p ääom ia, la iv o ja ja k o k e 

m u sta . K ruunu o li h u o le s tu n u t 

viera sm a a la iste n y liv a lla s ta , ja 

K ustaa II A a d o lfin ja A xel O xens- 

tie rn a n aikana ru v e ttiin ta rm o k 

kaasti k e h ittä m ä ä n k o tim a is ta 

ka u p p a v a lm iu tta . V a ltio v a lta pyrki 

sä ä n n ö s te ly n ja o h ja u ksen a vulla 

ke skittä m ä ä n kaupan v a lta o s in k o 

tim a is iin käsiin ja saam aan ka u p 

pataseen v ie n tiv o itto is e k s i. V u o s i 

na 1614— 1636 a n n e ttiin k in e rity i 

siä kauppa- ja p u rje h d u s s ä ä n tö jä , 

jo tk a a ste a ste e lta sä ä n n ö ste livä t 

ulko m a a n ka u p p a a yhä tiu k e m m in . 

K a u p u n g it ja e ttiin ta p u lija maa- 

k a u p u n k e ih in ja a in o a sta a n e n s ik 

s i m a in itu illa o li lu p a h a rjo itta a 

u lkom aankauppa a. M aaka u p u n kie n 

o li ty y d y ttä v ä vain keskin ä iseen 

k a u p a n k ä y n tiin ta i ta v a ra n vaih to o n 

ta p u lik a u p u n k ie n kanssa. T a p u li- 

k a u p u n g it ja k a a n tu iv a t a k tiiv is e t 

(lu p a p u rje h tia u lk o m a ille ) tai pass 

iiv is e t (lu p a päästää u lk o m a is e t 

laivat satam aan) o ik e u d e t om aaviin 

tai m o le m m a t sa a n e isiin . 

A lu k s i vain T u ru lla ja V iip u rilla o li 

tä yd e t ta p u lio ik e u d e t ja m yös 

V iro n n ie m e n 

H e ls in g illä vuodesta 

1640. P o h ja n la h d e n k a u p u n g it s a i 

vat e n s ik s i a k tiiv is ia o ik e u k s ia 

m u tta m e n e ttiv ä t ne vu o d e sta 

1617, ja 1630-luvun lo p u lla a lk o i 

ns. P o h ja n la h d e n k a u p p a p a kko, 

jo lla alueen ka u p p a p a k o te ttiin jo 

ko T u kholm a a n ta i T u rk u u n e ikä 

u lk o m a a la is ia p ä ä s te tty P o h ja n 

lahdelle: 

"Ä lk ö ö n kukaan u lk o m a a 

la in e n , o lk o o n m itä ka n sa l 

lis u u tta ta h a n sa , ro h je tk o 

p u rje h tia ta varo in e e n m ih in 

kään T u k h o lm a n ja T urun 

p o h jo is p u o le lla 

olevaan 

k a u p u n k iin , sata m a a n ta i 

p a ikkaan lä n tis e llä tai itä i 

s e llä ra n n ik o lla , A h venanm 

aalla ta i P o h ja n m a a lla . 

Jo s jo k u tä tä va sta a n rik 

ko o , hänen la iva n sa ja tavaransa 

o te tta k o o n ta k a v a rik 

koon: 3 /4 m e ille ja k ru u n u l 

le ja 1 /4 T u k h o lm a lle s iitä , 

m ik ä lä n s ip u o le lla , ja T u ru l 

le s iitä , m ikä itä p u o le lla 

o te ta a n ta k a v a rik k o o n ja 

m e netetään. S a m o in ä lköön 

m yö s m ikään n iis tä k a u p u n 

g e is ta , jo tk a lä n s i- ja itä - 

ra n n ik o lla ovat T u k h o lm a n 

ja T u ru n p o h jo is p u o le lla ... 

p u rje h tik o la iv o in e e n ja ta 

varo in e e n u lk o m a ille laivan 

ja tavaran m e n e ty k s e n u h a l 

la .” 

TU R U LLE ta p u lila ito s lu p a s i k u 

koista vaa tu le v a is u u tta . P o h ja n 

lahden jo o s a k s i m e n e te tty ka u p 

pa o li T u ru n u lo ttu v illa m u tta 

k u in k a kävi. P o h ja n la h d e n k a u p 

p a p a kko p y s y i p ä ä o s in v o im a s s a 

1 7 6 0 -lu vulle a s ti, ja e m . k ie llo n 

s y y k s i m a in ittiin , e ttä P o h ja n la h 

den ka u p p a o li v ie ra s m a a la is te n 

k ä s is s ä ja k o itu i n ä id e n e d u k s i, 

jo te n va lta k u n n a n p a rh a im m a t 

k a u p u n g it (T u k h o lm a ja T u rku ) 

o liv a t tu h o n p a rta a lla ja kru u n u 

m e n e tti tu llim a k s u t.

• T u ru n ja P o rin lääni (y h te n ä in e n viiva) 1620 (1630) — lu vu lta lä h tie n , 

T urun (I), R aase p o rin (II) ja K o kem ä e n karta n o n (III) lä ä n it 1500-luvulta 

1620-lu vulle (ka tko viiva ) sekä T u ru n ja V iip u rin h iip p a k u n tie n raja (piste- 

viiva) v u o d e sta 1618 alkaen. 

Is o t y m p y rä t = k a u p u n g it 1 6 0 0 -lu vulla , pie n e t y m p y rä t = tu rk u la is te n 

s u o s im a t m a a s e u tu m a rk k in a t 1 6 00-luvulla. 

KUN ankara m ääräys a n n e ttiin 

vuonna 1636, p e ru s te ttiin T urkuun 

ja T u kh o lm a a n s y y s m a rk k in a t vetäm 

ä ä n p o h jo is e n k a u p p a m ie h iä . 

A lk u o li lupaava, m u tta o n g e lm a t 

ru p e s iv a t kasaantu m a a n . T alon- 

p o ik a is p u rje h d u s 

V akka -S u o m e sta 

ja P ohja n m a a n kaupan s u u n ta u tu 

m inen yhä u se a m m in pääkaupunk 

iin s a ivat tu rk u la is e t reagoim aan 

n o p e a s ti. A lu k s i he k o e ttiv a t saada 

tu lliv a p a u k s ia m u tta e p ä o n n is 

tu iv a t. E s ille tu li m y ö s va a tim u s 

P o h ja n la h d e n itä p u o le n kaupan 

p a k o tta m is e s ta yksin o m a a n T u r 

k u u n , m u tta k u n in k a a llin e n vasta 

u s m a is tra a tin v a litu k s e e n oli 

k ie lte in e n . S itte n T u rku y ritti pitä ä 

edes n a a p u rik a u p u n k ie n kaupan 

o tte e s s a a n , m u tta tä m äkään ei 

tu o tta n u t tu lo s ta . T a v a llis e s ti 

m a a ka u p u n kie n p o rv a rit v a littiv a t 

T u rk u u n jo h ta v a n m e rire itin o u 

to u tta ja p u rje h tim is e n va ike u tta 

runsaan ja k a rik k o is e n s a a ris to n 

lä p i. A lu n p itä e n T u k h o lm a n valta- 

p o rv a rit v a s tu s tiv a t tu rk u la is te n 

v a a tim u k s ia , ja h e id ä n sanansa 

p a in o i vaa’a ssa. Lähes k a ik illa 

1 6 0 0-luvun v a ltio p ä iv illä T urun 

ka u p p ia a t v a littiv a t ta v a lla ta i to i 

s e lla P o h ja n la h d e n itä ra n n ik o n 

kaupan s u u n ta u tu m is e s ta pääkaup 

u n k iin m u tta tu lo k s e tta . He jäivät 

asiaa ajaessaan yle e n sä y ksin . 

P ääkaupunki p y s ty i tarjoam aan 

p o h ja la is ille su u re m m a n ja m o n i 

p u o lis e m m a n 

tavara valikoim a n 

k u in ta lo u d e llis ta alam äkeä lu is u 

va T u rku. T o is a a lta T urun vuonna 

1636 saam ia o ik e u k s ia P o h ja n la h 

den itä ra n n ik o n kauppaan ei lo u 

ka ttu , k o ska alueen k a u p p a m ie h il- 

iä o li 

lu p a p u rje h tia tu o tte in e e n 

jo k o T u kh o lm a a n ta i T urku u n . 

M IL L A IN E N o li la ivatila n n e 

T u ru ssa 1 6 00-luvulla? Jatkuvie n 

s o tie n , rasitta va n v e ro tu ksen sekä 

la ivoje n ta k a v a rik o in n in vuoksi 

v u o sisadan a lk u k y m m e n in ä v a llits i 

la iv a liik e n te e s s ä ja a lu ste n h a n 

kin n a s s a h ilja is e lo . T ila n n e parani 

o h im e n e v ä s ti 1630-lu vulla ta lo u 

d e llis e n n o u su n m y ö tä . T ä llö in 

k ykeni va lta p o rvari jo p a yksin 

h a n kkim a a n laivan, 

m u tta ta v a llis 

e sti alu ksen te e ttiv ä t tai o s tiv a t 

y h d e ssä useat ka u p p ia a t. E rity i 

s e sti Itäm eren p u rje h d u kse e n s o 

v e ltu v ia a lu k s ia o li tu o llo in T u ru s 

sa m o n ia , jo is ta p a rh a im m a t jo u 

tu iv a t k u ite n k in 1640-luvun alu ssa 

kru u n u n k u lje tu k s iin ja jäivät s o 

taväen kä y ttö ö n . N äin v a lta p o rvarit 

m e n e ttiv ä t v a lta m e ria lu k s e n s a , 

m in k ä vu o k s i h eidän o li vu o k ra tta 

va la iv o ja m m . H o lla n n is ta tai lastitila 

a u lk o m a is is ta a lu k s is ta . 

K ru u n u p y rk i k u ite n k in 1 6 40-luvul- 

la kohenta m a a n k o tim a is ta la ivanra 

kennusta ja tu kem aan tu llip o litiik 

a lla s e jla is te n a lu s te n h a n k k i 

m is ta , jo tk a v o itiin k riis ia ik a n a 

n o p e a s ti m u u tta a s o ta la iv o ik s i. 

T u rk u la is illa ei o llu t h a lu ja eikä 

m a h d o llis u u k s ia 

v a lta m e ria lu s te n 

h a n k k im is e e n . 1 6 6 0 -lu vulla h e illä 

o li vain y k s i se lla in e n ja seuraa- 

van v u o sikym m e n e n a lu ssa k a ksi. 

S o tie ssaan Tanskaa ja B randenb 

u rg ia vastaan R u o ts i ta rv its i s o 

ta -a lu k s ik s i k a u p p a la iv a tk in ja 

T urun p o rvarit m e n e ttiv ä t a lu k s e n 

sa kru u n u n te h tä v iin . V a ltio v a lta 

k ä y tti n ä itä ku in o m ia a n , m yi ne 

ja o tti h in n a n its e lle e n . Tästä tu r 

ku la is e t riite liv ä t v ie lä 1690-luvul- 

la. 1670-luvun jä lk ip u o le lta lähtie n 

T urun ka u p p ia a t o m is tiv a t enää 

m u u ta m a n p ik k u k u u to n , a jo itta in 

ei n iitä k ä ä n . He k o e ttiv a t v a litu k 

s illa a n 

saada kru u n u n tu kea lai- 

v a n ra k e n n u s o h je lm a lle e n , 

m u tta 

1 6 8 0 -lu vulla a lo ite ttu säästäväis 

y y s p o litiik k a ei s a llin u t ka u p u n 

g ille ta lo u d e llis ia m y ö n n y ty k s iä 

h u o lim a tta s iitä , e ttä läänin m aaherrakin 

ilm o itti jo vu o n n a 1678 

h a llitu k s e lle , e ttä T u ru n kauppa 

o li tä y s in lam assa ja p o rva risto 

ru tikö yh ä ä . U lko m a id e n s ija s ta 

kauppa kääntyi s ie ltä yhä enem 

m än p ä ä k a u p u n k iin , m u tta Itä m e 

ren p u rje h d u kseenka a n s o veltu via 

a lu k s ia ei T u ru ssa o llu t. M aaherra 

m äärä sikin vu o n n a 1694, e ttä kaup 

u n g in o li ta p u lio ik e u d e t s ä ily t 

tääkseen h a n kitta va k a u kopurje h - 

d ukseen so ve ltu va laiva. Y rity k s is 

tä h u o lim a tta ka u p u n g in o li m u u 

tam an vuoden k u lu ttu a v a ltio p ä i 

v illä to d e tta va , e tte i se kyennyt 

h a nkkim aan va lta m e rikyn tä jä ä . 

K a u p u n ki o li k ö y h ty n y t, e ikä s illä 

va ltio p ä ivä m ie h e n m ie le s tä o llu t 

m itään 

la stattavaakaan u lk o m a ille 

saapuviin a lu k s iin . E lle i Turkua 

tu e tta is i ta lo u d e llis e s ti, s iitä tu lis i 

k ylä pahanen. Tukea ei tu llu t, ja 

T u kh o lm a n va lta -a se m a v a h vistu i 

e n tis e s tä ä n . O lih a n s ie llä tu o h o n 

aikaan p e rä ti 62 s u u rta ja 142 p ie 

nem pää alu sta . 

TU R U S S A o li 

v ils k e ttä m a rkki- 

n a -a ik o in a , vaikka ei k a u p u n g is ta 

m u u llo in k a a n k ä v ijö itä p u u ttu n u t. 

S in n e saapui m a a lta ta lo n p o ik ia 

jo in a k in vu o sin a y li 10 000. M aala 

iste n tu o tte e t in v e n to itiin tu lli- 

p o rte illa , ja n iis tä p e rittiin noin 

ko lm e n p ro s e n tin p ik k u tu lli. E rity 

is e n s u o s itu t o liv a t h e ik in m a rk - 

kin a t ta m m ik u u n lo p u lla . M yös 

s y y s k u u n k o lm iv iik k o is ille m a rk k i 

n o ille tu li ru n saasti väkeä va rs in 

k in ra n n ik k o p itä jis tä ja s a a ris to s 

ta. T u o te v a lik o im a k in m u u ttu i ajan 

m itta a n . V ilja a k u lje te ttiin e rity i 

sesti 

S a ta kunnasta ja H äm eestä. 

S itä tu o tiin e sim . vu o n n a 1630 perä 

ti 11 000 ty n n y riä , lä h in n ä ru is 

ta , jo s ta m a k s e ttiin h yvin . N äin 

o lle n ru is ta k a n n a tti tu o tta a jo p a 

kaukaa sisä m a a sta . O hraa ja m alta 

ita o li ta lo n p o ik ie n ku o rm issa 

u s e in . H äm een ja S a ta kunnan ru is 

la s ta ttiin T u ru sta la iv o ih in , ja se 

lö y s i m ääränpäänsä kaukaa Länsi- 

E u ro o p a sta . S isäm a a sta k u lje tu k 

set ta p a h tu iv a t ta lv e lla jä rve n se l 

kien y li s a to je n k in k ilo m e trie n 

päästä. V oi o li tärkeä kauppatavara 

k a rja n h o ito a lu e illa , ja s itä lö y ty i 

m a a la iste n ta v a ra k u o rm is ta usein, 

jo s k in vain vähän, ke skim ä ä rin 

3 — 4 kg kävijää k o h ti 1630- ja 

1 640-lu vulla . E n ite n v o ita k u lje te t 

tiin L o u n a is -S u o m e n ra n n ik k o - ja 

s a a ris to p itä jis tä . V o is ta m erkittävä 

o sa la s ta ttiin k u u tto ih in u lk o m a ille 

vietäväksi. 

OLU EN v a lm is tu k s e s s a k ä y te t 

tävän h u m a la n v ilje ly ä k o e tti Pieta 

ri B rahe e lvyttä ä 1630-luvun lo 

p u lta lä h tie n . 1 7 0 0-luvun alussa 

ka u p u n ki sai valta o san h u m a la sta 

kaukaa H äm eestä k u te n m yös pellavan, 

n iin e n ja h a m p u n , jo ta k u l 

je te ttiin p a ljo n härkä tie n varren p i 

tä jis tä . Y ksin o m a a n pellavaa m aala 

is illa o li ka u p u n k iin tu o ta va ksi 

jo 1630-luvun lo p u ssa y li 17 to n 

nia (17 300 kg). N a u ris ja kaali 

o liv a t raskaina m a s s a tu o tte in a 

e tupäässä lä h ip itä jie n a sukkaiden 

m y y n titu o tte ita . 

U u tu u s a rtik k e lin a 

m a a la is illa o li 

1600-luvun lo p u lla 

v iin a a ja o lu tta , jo id e n m äärät lisä 

ä n ty iv ä t e rity is e s ti iso n vih a n a i 

kana. T u o n tim ä ä rä t o liv a t ta v a llisesti 

vähäiset, ja n e kin hupenivat 

h e lp o s ti jo m a rk k in a m a tk a lla . V iinan 

ja o lu e n k u lje tu s ta eivät naiset 

yle e n sä uskoneetkaan m ie h ille, 

vaan te kivä t nuo m a tkat itse. 

KÄSITYÖ LA ITO S ko k i 1600-lu- 

vu lla su u ria 

m u u to k s ia v a rsin kin 

Turu ssa, jo s s a o li ru n saasti k ä s i 

ty ö lä is iä ja jo n n e S u o m e ssa e n 

s ik s i y rite ttiin ju u rru tta a u usia 

säädöksiä. V a lta kunnan a m m a ttik 

u n ta la ito s m u o to u tu i oikeastaan 

vasta vuoden 1621 säännön p o h 

ja lla , vaikka arveluja e sim . T urun 

ku lta se p p ie n a m m a ttik u n n a n o le 

m a s s a o lo s ta jo tä tä ennen on e s i 

te tty . V uonna 1624 T u rkuun peru 

s te ttiin s u u ta rie n ja seuraavana 

vu o n n a räätälien ja seppien am 

m a ttik u n n a t. L a a tu v a a tim u k s ia koro 

te ttiin , m e sta rie n m äärä säädettiin 

, la ito n kä sityö k ie lle ttiin ja 

p y rittiin estäm ään tai valvom aan 

m aaseudun k ä s ity ö tä . K un vuonna 

1629 k u lta s e p ä t saivat v ira llis e n 

vahvistu ksen a m m a ttik u n n a lle e n ja 

vuonna 1633 ka u p u n g in p u usepät, 

m a a la rit ja la s im e s ta rit sekä n e l 

jän vuoden k u lu ttu a m u u ra rit, o livat 

tä rkeät a m m a ttia la t T urussa 

o rg a n is o itu ja . V ain V iip u ris s a o li 

tu o llo in y k s i, rä ä tä lie n a m m a ttiku 

n ta . K u lu i s itte n v u o s ik y m m e 

niä, 

ennen k u in T u rk u u n a le ttiin 

perustaa m u ita a m m a ttik u n tia , m i 

hin v a ik u tti m yös uuden a m m a tti- 

ku n ta säännön 

aika a n sa a m in e n 

vuonna 1669. E rik o is a la t tu liv a t 

v ä h ite lle n jä rje s ty n e ik s i. M yös 

m u ih in S uom en ka u p u n ke ih in 

n ousi a m m a ttik u n tia , etupäässä 

k u ite n k in vain V iip u riin . 

M aakaup 

u n kie n k ä s ity ö lä is te n o li k u u lu t 

tava lähim pään alan a m m a ttik u n 

taan tai p ä ä k a u p u n g in k ilto ih in . 

K ä s ity ö la ito k s e n 

jä rje s tä m is e s s ä 

o te ttiin T u ru ssa m a llia jo k o T u k 

h o lm a s ta tai T a llin n a s ta . V ieras 

Turku-seuran 

kevätretket 

T u rku-seuran ke vä tre tke t e nsi to u k o k u u n to r s ta i-ilto in a k u ts u v a t jä lle e n 

seuran jä seniä . K oska re tk ille p y rk ijö itä on v iim e v u o s in a o llu t ru n s a a s ti, 

ra jo ite ta a n re tk ille pääsy tänä keväänä vain jä s e n ille . R e tkie n o p p a in a t o i 

m ivat a s ia n tu n tija s e lo s ta jie n lis ä k s i e rik o is a s ia n tu n tija t k o h te e s ta r iip 

puen. 

A lla o le va re tk io h je lm a on la a d ittu jo h e lm ik u u s s a , jo tta tie d o tu s v o itiin 

p a in a tta a S uom en T u ru n tähän n u m e ro o n . M a h d o llis is ta m u u to k s is ta ilm 

o ite ta a n p ä iväle h d issä h u h ti-to u k o k u u n vaihteessa. 

K o k o o n tu m in e n re tk ille lähtö ä varten ta p a h tu u k u n a k in to rs ta i-ilta n a 

k e llo 17.45 K a u p p a to rin ylä la id a ssa lä h e llä O rto d o k s is ta k irk k o a . A u to t 

lähtevät täsm ä lle e n k e llo 18.00. 

R etket kestävät 2— 3 tu n tia k o h te e s ta 

riip p u e n . 

K u kin o s a n o tta ja m aksaa o p p a a lle lin ja -a u to n ta v a n m u k a is e n 

m a ksun, jo ka on ke skim ä ä rin noin 5 m arkkaa. 

RETKIO HJELM A: 

TO R S TAIN A 3. 5. lä h tö le n to k e n tä lle , n a u h a te h d a s Inkaan ja P a a ttis ille . 

— R etken vastaava R auni Arvela. 

TO R S T A IN A 10. 5. lä h tö K o ro is te n n ie m e lle , jo s s a e s ite lm ä ja R äntä- 

m äen (M aarian) h is to ria llis e e n k irk k o o n . — R etken vastaava V e ik k o H a s 

sinen. 

TO R S T A IN A 17. 5. lä h tö R u is s a lo o n , jo s s a tu tu s tu m in e n R u is s a lo n 

vanhim paan h u v ila k u lttu u riin ja Y le iseen K äytävään (K a n s a n p u is to o n ). 

S U N N U N T A IN A 27. 5. k e llo 9 .0 0 — 12.00 te h d ä ä n e d e llis is tä p o ikkeava 

o p in to re tk i s ite n , e ttä p e rh e ittä in tu lla a n m ie lu im m in p o lk u p y ö rillä , m yös 

kävellen tai h e n k ilö a u to illa , suoraan jo h o n k in s e u ra a v is ta k o h te is ta : 

M useolaiva S ig y n , P a rtio m u seo, Jyrkkä lä n n u o ris o ta lo , L e n to a s e m a n rakennus, 

Vanha S u u rto ri ja T urun y lio p is to . — R etken vastaavana Bo 

G rö n h o lm . 

T U R K U -S E U R A N R E T K E ILY JA O S T O 

m aala iset m e s ta rit o liv a t in n o lla 

a m m a ttik u n tia p e ru sta m a ssa ja 

saivat n iis s ä a lu n p itä e n m ääräysvallan. 

M ilte i k a ikkie n tu rk u la is te n 

a m m a ttik u n tie n o lte rm a n n it o liv a t 

vie ra sm a a la isia , lä h in n ä sa ksala i 

sia m e sta re ita . He valvoivat n ä y t 

te id e n h y v ä k s y m is tä , m e s ta rik s i 

pääsyä ja a m m a ttik u n tie n to im in 

taa. T ästä k ä rsivä t su o m a la is e t 

m e s ta rit, ja a m m a ttik u n tie n p e ru s 

ta m in e n v a h visti v ie ra sm a a la iste n 

k ä s ity ö lä is te n valtaa p itk ä k s i aikaa 

Turussa. 

K A U P U N K IIN p e ru s te ttiin jo 

1630-lu vulla T u k h o lm a n m a llin 

m ukaan y le is k ilta . jo n k a tu li o lla 

ka ikkie n k ä s ity ö lä is te n y le is e lin , 

m u tta jo k a ei a lu n pitä e n va sta n 

nut s ille a s e te ttu ja ta v o itte ita . 

Y k s ity is e t a m m a ttik u n n a t valvoivat 

m u s ta s u k k a is e s ti o m ia etujaan e i 

vätkä antaneet p ä ä tö svalta a k illa l 

le. T a llin n a s ta tai T u k h o lm a s ta 

sa a tiin e sikuva m yös k is ä llik illo il- 

le, jo ita ru v e ttiin T u ru s s a p e ru sta 

maan 1600-luvun p u o liv ä lis tä a l 

kaen. N iis tä p iti tu lla k is ä lle jä va l 

vovia ja heidän e tu ja a n ajavia e lim 

iä. N ä id e n k in m e rk ity s jä i su u n 

n ite ltu a vä h ä ise m m ä ksi. K a u p u n 

g in m a is tra a tti p y rk i ohjaam aan 

sekä a m m a ttik u n tie n e ttä eri k ilto 

jen työ s k e n te ly ä . A jo itta in kaup 

u n g illa o li om a k ä s ity ö a s io is ta 

h u o le h tiv a p o rm e s ta rik in . Eri a m 

m a ttik u n tie n sä ä n n ö kse t p e ru s tu i 

vat y le is iin s ä ä d ö k s iin , m u tta n iis 

sä o li m yös p a ljo n o m a p e rä istä . 

N äm ä säännöt o h ja s iv a t ja o h je l 

m o ivat ta rk o in k ä s ity ö lä is te n e lä 

mää. K u u k a u s i- ta i n e ljä n n e svu o - 

s ik o k o u k s iin a m m a ttila is te n o li 

o s a llis tu tta v a , o p p ip o ik ie n to te lta 

va isä n tiä ä n ja k is ä llie n n o u d a te t 

tava tiu k a s ti sä ä d ö k s iä . V a ik k a 

T urun n o in 150 a m m a ttila is ta käs 

ittä v ä k ä s ity ö la ito s o li vo im a ka s 

jo 1 6 3 0 -lu vulla , a m m a ttik u n n a t 

saivat ru n saasti v e re n lis ä ä m aase 

u d u lta . Eri a m m a ttia lo ja o li 

1600-luvun a lk u k y m m e n in ä T u ru s 

sa y li 20, ja n ä id e n lu k u lis ä ä n ty i 

v u o s is a d a n jä lk ip u o le lla , sen jä l 

keen kun u u sie n a lo je n e d u s ta jia 

ilm a a n tu i ja näm ä p y rk iv ä t jä rje s 

tä y ty m ä ä n . K ru u n u k o e tti o salta a n 

valvoa a m m a ttik u n tie n ty ö s k e n te 

lyä y h d e ssä k a u p u n k ie n h a llin to e 

lin te n kanssa. N iin p ä T u rkuun 

a s e te ttiin 1 6 2 0 -lu v u lla ta rk a s ta ja 

seuraam aan tu o tte id e n la a tu a ja 

h in to ja . K ä s ity ö lä is ille m ä ä rä ttiin 

p a lk k a ta k s a t, jo tk a u u s ittiin a lu k s i 

jo ka n e ljä s v u o s i. H in ta riid a t o livat 

k u ite n k in y le is iä ja p u h u ttiv a t 

u se in a m m a ttik u n tie n k o k o u k s ia . 

O m an o n g e lm a n s a a ih e u ttiv a t a m 

m a ttik u n tie n u lk o p u o lis e t a kate 

m ia n k ä s ity ö lä is e t, jo tk a p a lv e liv a t 

m yö s k a u p u n k ila is ia . A m m a ttik u n 

nat s a ivat p itk ä llis te n k iis to je n jä l 

keen n ä id e n ty ö n te o n tu rk u la is ille 

e s te tty ä ja jo p a p a k o te ttu a eräiden 

a lo je n e d u s ta ja t a m m a ttik u n tie n 

jä s e n ik s i. J o k a ta p a u k s e s s a a kate 

m ian a m m a ttila is e t o liv a t k a u p u n 

g in k ä s ity ö la ito k s e n o n g e lm a la p -

sia . Sam aa ort s a n o tta v a a a te lis 

te n ja p a p is to n k ä s ity ö lä is is tä . 

V a rs in k in a a te lis illa o li m o n ia 

p u o lim e s ta re ita ja a m m a ttila is ia , 

jo tk a hankkivat lis ä a n s io ita ty ö s 

k e n te le m ä llä k a u p u n k ila is ille . 

KAU P U N G IN h a llin n o s s a ta p a h 

tu i 1600-luvun k u lu e s s a p a ljo n u u 

d is tu k s ia . K ä s k y n h a ltija t, m aaherrat 

ja v a rs in k in kenra a lik u v e rn ö ö rit 

p yrkivä t sekaantum aan kaupungin 

h a llin to o n ja k e h ittä m ä ä n s itä 

o m ie n o p p ie n s a ja kä sityste n sä 

m ukaan. "K re iv in a ik a ” m e rkitsi 

m a is tra a tin koko o n p a n o s s a ja to i 

m in ta ta v o is s a m u rro s ta . A ik a is e m 

pi v u o ro tte lu jä rje s te lm ä sai vä h i 

te lle n v ä is ty ä k o lle g io ja o n tie ltä . 

M a is tra a tti y rite ttiin ja kaa ku n k in 

p o rm e s ta rin jo h ta m iin k o lle g io i 

h in , jo ille u s k o tta is iin tie ty t te h tä 

vät. Ja ko m u u ttu i u seasti 1600-lu- 

v u lla e ikä o llu t selkeä. T a vallisesti 

ra a d issa o li o ik e u s -, kauppa- ja 

rakennus- sekä a m m a ttik u n ta k o l- 

le g io t. B rahe o li s a a n u t v a ik u tte ita 

p ä ä k a u p u n g in m a is tra a tin u u d is 

tu k s e s ta ja ru p e si soveltam aan sitä 

s e lla isenaan T u rk u u n . Tarkka 

k o lle g io ja k o v a k iin tu i sin n e h i 

ta a sti ja u sein h e n k ilö k o h ta is e t tai 

p a ik a llis e t s y y t o liv a t painavam 

m at k u in ylh ä ä ltä tu lle e t m ääräykset. 

K ru u n u p y rk i p u u ttu m a a n 

m yö s p o rm e sta rie n valin ta a n . 

T o sin 1600-luvun a lk u k y m m e n in ä 

p o rv a ris to lla o li vielä jo n k in verran 

sananvalta a h a llin to e lim e n s ä jo h 

tajaa valitta e s s a , m u tta jo tä llö in 

m a is tra a tti yleensä tä ydensi itse 

itseään. K u n in k a a llis e t p o rm e s ta rit 

valvoivat m a is tra a tin työ s k e n te ly ä , 

ja m u u te n k in m a a h e rra t, kenraali- 

k u v e rn ö ö rit ja h a llits ija t s e k a a n tu i 

vat p o rm e s ta rin v a litse m ise e n . 

S itä v a s to in ra a tim ie s te n va lin n a s 

sa p o rv a re illa o li su u re m p i v a ik u 

tu s v a lta . V a lin ta p e ru s te e t o liv a t 

h o rju v a t, 

m ikä a n to i m a is tra a tille 

m e rk ittä v ä n p ä ä tö svalla n . Porvare 

ista v a littu v a n h im p a in neuvosto 

o s a llis tu i va a liin e n tis tä u seam m in 

1600-lu v u n jä lk ip u o le lla , sen jä l 

keen kun neuvosto n o rg a n is a a tio 

o li s a a n u t m e lk o k iin te ä t m u o d o t. 

TURUN ja tu rk u la is te n o lo ih in ja 

e läm ään v a ik u tti tu n tu v a s ti akatem 

ia n p e ru s ta m in e n vuonna 1640 

h u o lim a tta s iitä , e ttä k a u p u n g issa 

o li jo k e s k ia ja lta lä h tie n o llu t e rila 

is ia k o u lu ja a lk e is o p p ila ito k s is ta 

k a te d ra a lik o u lu u n saakka. Y lio p is 

to n tu lo m e rk its i u u d e n e le m e n tin 

sa a p u m is ta k a u p u n k iin . S ille o li 

ta a ttu o m a t p riv ile g io t, se to im i 

its e n ä is e n ä la ito k s e n a , te k i päätö 

k s e t its e , s illä o li o m a tu o m io 

va lta ja ta lo u s . Sen o p is k e lija t ja 

o p e tta ja t m u o d o s tiv a t k o rp o ra a 

tio n , m itä asem aa k a ik in tavoin 

k o ro s te ttiin a k a te m ia n ta h o lta . 

A k a te m ia n e rio ik e u d e t o liv a t laajat 

ja tu lk in n a n v a ra is e t a ih e u tta e n 

to is tu v ia k iis to ja k a u p u n g in h a llin 

to e lin te n ja k a u p u n k ila is te n ke s 

ken. Y lio p is to lla o li ku u d e n p e n in 

k u lm a n la a ju u d e lla tu o m io v a lta jä 

s e n is tö ö n s ä se kä s iv iili- e ttä riko 

s a s io is s a . V ain jo s rik o k s e s ta 

se u ra s i k u o le m a n ra n g a is tu s tai 

ru u m iin jä s e n e n s ilp o m in e n , akatem 

ia n o li a lis te tta v a tu o m io h o v io i 

keuden ra tka ista va ksi. V a ltio rik o k 

sesta tu o m io n la n g e tti k u n in g a s. 

A kate m ia n y k s in v a lta n ä rkä stytti 

ka u p u n g in o ik e u s e lim iä , jo tk a saivat 

siv u s ta tu k e a 1620-lu vulla S u o 

meen p e ru s te tu s ta ja T u rkuun s i 

jo ite tu s ta h o v io ik e u d e s ta . Y lio p p i 

laat n ä h tiin u sein T u ru n k a tu kuvassa 

ja e läm ässä m e lu isana, ta p - 

palevana ja va lla tto m a n a jo u k k o 

na, m itä ka u p u n g in is ä t o liv a t tie n 

neet p e lä tä ennen aka te m ia n peru 

s ta m is ta . V a rs in k in y lio p is to n 

a lk u a ik o in a y lio p p ila id e n its e tu n to 

p u rk a u tu i vähän väliä y lim ie lis y y 

te n ä k a u p u n k ila is ia ta i h a llin to - ja 

o ik e u s e lim iä ko h ta a n . 

K e skita son 

p o rv a re ille ja a le m m a lle k in väestö 

n o s a lle o p is k e lijo id e n m a jo itta 

m in e n to i m e rk ittä v iä lis ä a n s io ita , 

s illä y lio p p ila ita k irjo itta u tu i jo 

e n s im m ä is e n ä vu o n n a 249 ja m yöh 

e m m in 5 0 — 100 u u tta v u o s itta in . 

S u u ri o s a heistä o li kaukaa m aase 

u d u lta ja jo p a R u o ts is ta . M yös 

o p e tta ja k u n ta ja v irk a m ie h is tö ta r 

v its iv a t a s u n to ja . Seuraeläm ään 

näm ä to iv a t om an arvokkaan lisänsä, 

jo s k in sääty -y h te is k u n n a n 

h ie ra rkia ssa heidän asem ansa o li 

a jo itta in v a ikeasti m ä ä rite ltä vissä . 

TU R U N h iip p a k u n n a lla ja sen 

k e s k u s p y h ä tö llä , tu o m io k irk o lla , 

o li p itk ä t perin te e t takanaan 1600- 

lu v u lle tu lta e s s a . S u o m e n ainoana 

h iip p a k u n ta n a ja p iis p a n is tu im e n 

ty y s s ija n a T urun k irk o llin e n m e rk i 

ty s k o ro s tu i v u o sisadan a lk u k y m 

m enin ä . V iip u rin h iip p a k u n ta peru 

s te ttiin to s in u u d e lle e n vuonna 

1618, m u tta sen tehtä väkenttä n ä 

o li lä h in n ä ra ja -a lu e id e n k irk o llis 

ten o lo je n jä rje s tä m in e n , jo te n 

T urun 

tu o m io k a p itu lin p ä ä tö k s illä 

o li su u ri p a in o S u om en k irk o llis is 

sa a s io is s a . T o s in h iip p a k u n ta 

jo u tu i v a lta k u n n a llis e n yh te n ä istä - 

m is p o litiik a n p iiriin , m ikä vähensi 

sen m e rk ity s tä . P iis p o ik s i ru v e ttiin 

n im ittä m ä ä n ru o ts a la is ia ja h a llitsija 

n p o litiik a lle s u o s io llis ia m ie 

hiä. T u o m io k a p itu lia u u d is te ttiin 

jo 1620-lu vulla sekä v e d e ttiin rajaa 

k irk o llis e n ja m a a llise n tu o m io v a l 

lan v ä lille . R u o ts a la is e t p iis p a t rajo 

ittiv a t ka u p u n k ila is te n sananvaltaa 

k irk o llis is s a v ira n tä y tö is s ä , 

m ik ä n äkyy T u ru ssa va rsin kin 

1630-lu vulla . A ka te m ia n p e ru sta 

m isen jä lkeen T urun k irkkoherra t 

o liv a t a ka te m ia n p ro fe s s o re ja ja 

p iis p a y lio p is to n varakansle ri. 

TURUN asem a va lta ku n n a ssa ja 

S u o m e ssa m u u ttu i s u u re s ti 1600- 

lu v u lla . Uuden lä ä n in ja o n seurauksena 

ja lä ä n in h a llin n o n k e h itty e s 

sä ka u p u n g is ta tu li laajan ja ke s 

keisen läänin k e s k u spaikka. H allin 

n o n k o ro s tu s lis ä ä n ty i, kun 

S u o m i o li 1 600-luvulla m uutam an 

kerran T u ru ssa asuvan k e n ra a lik u 

vern ö ö rin h a llits e m a ko ko n a isu u s. 

U u d is tu k s e t, m ä äräykset ja päätö 

k s e t lä h tiv ä t liik k e e lle T urun lin 

nasta, jo k a ei to s in s ija in n u t vars 

in a is e s s a ka u p u n g is s a , m u tta 

k a ts o ttiin k u ite n k in e lim e llis e s ti 

T u rk u u n ku u lu v a k s i. K e n ra a liku 

v e rn ö ö rin k ä s k y illä o li lain vo im a 

k a ik k ia lla S uom essa, ja m o n e sti 

T u rku o li ko e ke n ttä n ä te sta tta e ssa 

u u d is tu s te n s o v e lta m is ta laajem - 

M ikko Juva 

pyhiinvaellustien 

suojelijaksi 

■ Valtakunnalliset 

XXXI 

kotiseutupäivät 

järjestetään 

Turussa 29 . 6. — 1. 7. 1979. 

Päivien 

yhteydessä avataan 

Pyhän Henrikin pyhiinvaellustie, 

jonka suojelijana on 

arkkipiispa M ikko Juva. 

T ie n työ v a lio k u n n a n e d u s ta jin a 

L a u ri H o kkin e n Y lä n e e ltä , Tauno 

S u o m in e n ja A n tti Lehtin e n 

T u ru s ta ja V äin ö N u m m is to K ö y 

liö s tä , kävivät H e n rik in päivänä, 

p e rja n ta in a 1 9 .1 .1 9 7 9 lu o v u tta 

m assa p y h iin v a e lta jie n aikanaan 

k ä y ttä m ä ltä 

le v ä h d yspaikalta 

M u n k k e in le v o s ta tu o d u s ta g ra n iitis 

ta v a lm is te tu n "p iis p a n h iip a n ” 

a rk k ip iis p a M ik k o Ju va lle ja p y y tä 

m ässä hänet tie n s u o je lija k s i. 

S u o m e n T urku -le h d e n n u m e 

rossa 4 /1 9 7 8 ju lk a is tiin o p is k e lija 

T o m m i V u o risen k irjo itu s "P yhän 

H e n rik in tie p y h iin v a e llu s tie k s i". 

K irjo itu k s e e n liitty i m m kartta 

m a in itu s ta tie s tä . A lo itte e n tien 

v iito itta m is e s ta te k i k ö y liö lä in e n 

ta ite ilija V ä in ö N u m m is to . □ 

m a iti kä ytä n tö ö n . T u ru n y lio p is to 

sai o p is k e lijo ita k o k o S u o m e sta ja 

v ieläpä R u o ts is ta k in . T u ru n h iip 

p a kunnan v a ik u tu s ja u u d is tu k s e t 

u lo ttu iv a t 1600-lu vulla suuressa 

m äärin ko ko S uom een ja tä llö in k in 

u u d is tu k s ia s o v e lle ttiin ta v a llis e s ti 

ensin ke sku sp a ika ssa . K a u p u n g in 

ta lo u d e llin e n v a ik u tu s a lu e k ä s itti 

v u o sisadan alu ssa v a lta o san S uomea, 

m u tta se m e n e tti 1600-luvun 

jä lk ip u o le lla ta lo u d e llis e n a h d in 

g on jo h d o s ta m e rk ity s tä ä n . K u i 

te n k in k a u p u n g in takam aa o li 

S uom en v a n kin . T u rk u la is e t tie s i 

vät täm än p yrkie ssä ä n s ä ily ttä 

mään alueen ja lu o m a a n su h te e t 

ta lo n p o jis to o n ja m aaseudun sääty 

lä is iin , s illä ko tim a a n k a u p p a o li 

h e ille 1600-luvun jä lk ip u o le lla e lin 

e h to riu tu van ulkom a a n kaupan 

vu o ksi. K o tim a a n ka u p a n k u k o is 

tu s ta k o ro s ti ja to iv o i m yö s D aniel 

J u s le n iu s v u o sisadan päättye ssä : 

"T a rk e m m in h a rk ittu n a 

h a v a ittiin , e ttä m o n e t k o tim 

a ise t tu o tte e t o li a rvio ita va 

p a re m m ik s i ja n iitä o li käyte 

ttä vä y le is e m m in : n yt asetetaan 

ennen h a lv e k s ittu kotim 

a in e n tavara a ik a is e m m in 

n iin s u u re s ti s u o s itu n u lk o 

m aisen e d e lle , jo k a jo alkaa 

jäädä 

h a lp a -a rvo ise m m a ksi. 

S illä lu o n to ei ole k ie ltä n y t 

m e iltä vie lä m itä ä n e la tu k 

seen ja eläm än ta rp e is iin 

kuulu vaa, ku n h a n vain 

osaam m e tu tk is te lla s i 

tä .” □ 

Suomen T u rk u ju lis ti 

joul urauhan 

■ ” Huom enna, jos Jum ala suo, on m eidän Herram m e ja 

Vapahtajam m e arm orikas syntym äjuhla” ja ruotsiksi ”I m orgon, 

vill G ud, infaller vår Herres och Frälsares néderika föd 

elsefest”, sanoilla alkoi joulurauhan ju listu s, jonka vuoden 

1978 jouluaatto na luki Prinkkalan talon parvekkeelta ensim 

mäisen kerran kaupunginsihteeri, varatuom ari Paavo M äkinen. 

Aiem m in julistuksen luki m aistraatin sihteeri, m utta 

m aistraatin m uututtua valtion viranom aiseksi, on joulurauhan 

julistam inen siirtynyt kaupunginsihteerille. Perim ätiedon 

mukaan joulurauha on jäänyt julistam atta vain Isovihan ja 

Turun piirityksen aikana sekä vuonna 1917. Radion välityksellä 

Suom en Turku on julistanut joulurauhan koko m aalle 

aina 1930-luvulta lähtien ja niin tapahtui m yös tällä kerralla. 

V a n h o je n p e rin te id e n m u kaisesti 

P rin kkala n ta lo n parveke o li k o ris 

te ttu la in k ä y tö n p u n a is e lla veralla 

ja k a h d e lla jo u lu k u u s e lla ja talo n 

lip p u s a lo s s a lie h u i T u ru n ka u p u n 

g in lip p u . Parvekkeen p ö ydällä o li 

vanha ku vara a m a ttu , joka on 

T a n skasta 1 500-luvulla s o ta s a a liik 

si ry ö s te tty . T u o m io k irk o n to rn i- 

k e llo n ly ö ty ä 12, T urun V a ru skunta 

s o itto k u n ta s o itti virren "Ju m a la 

o m p i lin n a m m e ". Jo u lu ra u h a n ju 

lis tu k s e n jälke e n la u le ttiin M aam - 

m e -la u lu ja k o ru to n m u tta ju h la va 

tila is u u s p ä ä ttyi v a ru s k u n ta s o itto 

kunnan so itta m a a n P o rila iste n 

m a rssiin . 

K ovasta pakkassäästä h u o lim a t 

ta V anhalle S u u rto rille ja sen y m 

p ä ris tö ö n o li kerä ä n ty n y t jo u lu ra u 

han ju lis tu s ta kuule m a a n p o liis in 

a rvio n m ukaan 6 500— 7 000 henk 

ilö ä . 

K oska Jo u lu ra u h a T urussa ens 

im m ä is e n kerran ju lis te ttiin , ei 

o le tie d o s s a , 

m u tta k ris tin u s k o n 

leviä m ise n jälke e n S kandinavian 

m aissa tu n n e ttiin perä ti 27 e rila is 

ta rauhaa. J o u lu ra u h a n ju lis ta m i 

nen o li h y v in y le in e n ta p a keskia 

ja lla 

k a ik is s a P o h jo la n v a ltio is s a 

ja void a a n pitä ä ilm e is e n ä , e ttä 

vuonna 1229, jo s ta T urun syn ty 

la sketaan, tä lla in e n rauha ju lis te t 

tiin m onessa ka u p u n g is s a . J o u lu 

rauha k e s ti jo u lu a a to s ta N u u tin - 

päivään ja se koski m yö s ka u p a n 

tekoa. Jo u lu ra u h a n rik k o m is e s ta 

la n g e te tu t tu o m io t o liv a t m u ita 

tu o m io ita a n kara m p ia ja m m . 

T u ru ssa sakon s u u ru u s o li "k y m 

m enen h o p ia ra h a a ". 

N Y K Y IN E N S A N A M U O TO 

K R IS TIIN A - 

KUNIN G A TTA R ELTA 

A lk u ja a n jo u lu ra u h a ju lis te ttiin 

y k s in o m a a n ru o ts in k ie le llä . 

N y kyisen ju lis tu k s e n sanam u o to 

p o h ja u tu u 

K ris ti in a -ku n in g a tta re n 

käskykirje e s s ä 1640-lu vulla m äärä 

tty y n ju lis tu k s e e n . T urun p a lo s 

sa vu o n n a 1827 tu h o u tu i m yös 

m a is tra a tin a rk is to ja sen o h essa 

jo u lu ra u h a n ju lis tu k s e n te k s ti. 

T ie ttä v ä s ti m a is tra a tin tu o llo in e n 

nota a ri laati m u is tik irja n jo u lu ra u 

han ju lis tu k s e n te k s tis tä ja s e lla i 

sena se on vanhin k irja llin e n to 

d is tu s s a n a m u o d o sta , jo ka on 

se uraa va: 

"N iin k u in h u o m e n n a J u m a la 

su o kon rauhan s is ä lle lange m e i 

dän 

H erram m e ja W a p a h ta ja m m e 

S yndym ä J u h la : n iin täm än k a u tta 

u lo s k u lu te tta n y x i y h te in e n J o u 

lurauha, w a ro itu k s e lla y h d e lle ja 

to is e lle , e ttä J o u lu n ju h la n iin 

w ie te tä n , e ttä jo k a in e n w ä ltä ju o 

p u m is ta , ta p p e lu s ta ja m u u ta 

L ä h im m ä isen rauhan ja m ie le n 

rik k o m is ta , h y w in tie tä in , e ttä se 

jo ka täm än w astan rik k o o teke it 

sensä w ika p ä xi n e ljä n kym m enen 

m arkan hopia -ra h a n sa ko n , ilm a n 

m u u ta la illis ta edesw a sta u sta . 

W im e is e x i to iw o te tta n k a ik ille 

k a u p u n g in a s u w a is ille yh d e n ilo i 

sen ja rie m u lis e n J o u lu n J u h la n .” 

O h je lm a ssa o li ka ksi kirk o n h is 

to ria a n liitty v ä ä e s ite lm ä ä . P ro fe s 

s o ri K auko P irisen e s ite lm ä n a i 

heena o li ” S uom en p iis p a n is tu i 

m en s iirto vu o n n a 1229” ja tu o 

m io ro v a s ti Lauri H u o visen e s ite l 

män aiheena "T u ru n tu o m io k irk k o 

750 v u o tta ” . 

D ip l.u rk u ri E rkki A lik o s k i s o itti 

u rk u s o o lo n 

"R a m u s vire n s o liva- 

ru m ” . 

PR IN K K A LA N TALO LLA 

PITKÄ JA K U N N IA K A S 

HISTO RIA 

Jo u lu ra u h a n ju lis tu s ta p a h tu u 

a ina P rin kkala n ta lo n p a rvekkeelta. 

Tänään tu o ta lo on p o liis ila ito k s e n 

k ä y tö s s ä , m u tta se o n p itk ä n h is 

to ria n s a aika n a k o k e n u t m o n ia 

va ih e ita . P rin kkala n ta lo n p e ru s 

tu k s is s a on kiv iä k e s k ia ja lta a l 

kaen, m u tta its e ta lo n ikää ei tie 

detä. V a rm u u d e lla vo id a a n s a n o a , 

e ttä 1 5 0 0-luvun a lu s s a ta lo n o m is 

ti B rin k k a la -s u v u n k a n ta is ä E erikki 

O la v in p o ik a ja 1 6 0 0 -lu v u lla ta lo 

jo u tu i H o rn -s u v u n h a ltu u n ja sen 

jälke e n vu o n n a 1674 p o rv a rillis e e n 

o m is tu k s e e n , 

kun k a u p p ia s N iilo 

S te n in p o ik a K o c k in p e rillis e t o s tivat 

sen. Täm än jä lk e e n ta lo a h a l 

lits iv a t k a u p u n g in rik k a im m a t por- 

v a ris s u v u t. K u n in k a a llis te n k o h 

ta u s p a ik a k s i P rin k k a la n ta lo m u o 

d o s tu i 1 8 0 0 -lu vu lla . R u o ts in k u 

n in g a s K u sta a IV A d o lf a sui perheineen 

ta lo s s a v u o n n a 1801 ja 

venälä isen k e n ra a lik u v e rn ö ö rin , 

S p re n g tp o rte n in a s u n n o k s i se tu li 

vuonna 1808. K u u lu is a R u o ts in 

k ru u n u n p rin s s in , e n tis e n R anskan 

m arsalkan B e rn a d o tte n ja V enäjän 

ts a a rin , A le k s a n te ri I ta p a a m in e n 

T u ru ssa vu o n n a 1812 ta p a h tu i sekin 

P rin k k a la n ta lo n m u o d o s ta 

m issa p u itte is s a . H e ls in g in m u u 

tu ttu a p ä ä k a u p u n g ik s i ja k e n ra a liku 

v e rn ö ö rin s iirty e s s ä s in n e T urun 

ka u p u n ki o s ti P rin k k a la n ta lo n 

50.000 ruplan k a u p p a h in n a s ta . 

Turun p a lo n jä lkeen P rin k k a la n ta 

lo k u n n o s te ttiin ra a tih u o n e e k s i, 

jo n k a alakerta a n v u o n n a 1830 s i 

jo ite ttiin m a am m e e n s im m ä in e n 

p o liis ik a m a ri. V u o d e s ta 1922 a l 

kaen ta lo on o llu t k o k o n a is u u d e s 

saan p o liis ila ito k s e n kä y tö s s ä . □ 

T u ru n tu o m io k irk o n v a rs in a is ta 

7 5 0 -v u o tis ju h la a v ie te tä ä n h e llu n 

ta in a 2. 6. , jo llo in m yös k irk o n 

tä h ä n a s tin e n re s ta u ro in ti o n saatu 

p ä ä tö kseen. S illo in to im ite tta v a s s a 

ju h la ju m a la n p a lv e lu k s e s s a saarnaa 

a rk k ip iis p a M a rtti S im o jo k i ja h a l 

lin to jo h ta ja U rp o R a s tim o s e lo s ta a 

T u o m io k irk o n k o rja u s ta v u o s in a 

1977 — 1979. □ 

Turun tuom iokirkko 

aloitti juhlavuotensa 

■ Turun tuom iokirkossa vietettiin tiistaina 23. 1. 1979 vuoden 

1229 paavin bullan juhla, joka oli sam alla Tuom iokirkon 

750-vuotisjuhlien alo ittam isjuhla.

F il.lic . universitetslektor 

BO G R Ö N H O LM : 

ÅBO I NORDEN NU 

S E N A S T E h ö st d e lto g A b o som 

tu ris ts ta d i K ö p e n h a m n i en s to r 

s a ts n in g på n o rd is k tu ris m — 

N o rd is k reisem arked 80 — som en 

m o tv ik t t ill m a s s tu ris m e n söderut. 

Det ä r in g a lu n d a så lä tt a tt i ett 

k a llt och o fta rä tt fu k tig t k lim a t 

ko n k u rre ra m ed s ö d e rs sol. Det 

v ik tig a s te i den n o rd is k a tu rism e n 

är d o c k e n lig t m in m e n in g den 

rä tta in s tä lln in g e n t ill en levande 

n o rd is m . A b o stad har i tid e n 

s p e la t en v ik tig ro ll i u tb y te t m ellan 

de n o rd is k a lä nderna, A b o har 

v a rit en in k ö rs p o rt fö r de k u ltu r 

s trö m n in g a r som sm å n in g o m sökt 

s ig in över landet v ä s te rifrå n . A bo 

a k a d e m i, dess p ro fe s s o re r o ch lärare, 

m ä k tig a m än i rik e t som v is 

ta ts ko rta re e lle r längre tid i F in 

land — a lla har de lä m n a t sina 

fo ts p å r i vår s ta d . Det är in te e n 

d a st i lo k a lp a trio tis k självhävdelse 

å b o b o rn a kan slå sig fö r b rö s te t 

med påpekanden om a tt "v i var 

fö rs t m ed d e t i A b o ” . Det är e tt 

fa k tu m a tt här fa n n s de fö rs ta 

bestående g ru n d s te n a rn a in o m 

skolväsen, kyrka, handel och 

m ycket mer. 

DET fin n s 

m ycket som v ittn a r 

om n o rd is k s a m h ö rig h e t under 

den 750 å rig a e p o k staden u p p le vt 

t ill d a g s d a to , t ill den dag då vi 

fira r e tt sla g s 750 års k u ltu rju b i 

leum fö r hela F in la n d . F esten är 

inte bara A b o s ta d s ju b ile u m , den 

o m fa tta r hela la n d e t, o ch s a m tid 

ig t ä r det en p å m in n e lse om a tt 

staden fo rtfa ra n d e h a r en v ik tig 

p la ts i den n o rd is k a gem e n skapen. 

• A b o o ch G ö te b o rg s vä n s k a p s s ta ty "N ä r v ä n skapsbanden k n y te s ” avtä 

c k te s den 9. 5. 1955 i G ö te b o rg s c e n tru m vid N ä c k ro s d a m m e n s stra n d . 

A b o s ta d b e s tä lld e s ta ty n av s in ” egen s o n ” W ä in ö A a lto n e n fö r a tt påm 

in n a ko m m a n d e s lä k tle d om tvä s tä d e rs u n ika vä n skap. En ko p ia av 

s ta ty n s tå r i A b o fra m fö r k o n s e rth u s e t. 

Bo Grönholm 

DEN s a m lin g fö r n o rd is k tu ris m 

so m ja g näm nde om i b ö rja n , har 

s in g iv n a b e tydelse in te enbart 

so m tu ris tre k la m o c h m a rkn a d sfö 

rin g . S a m tid ig t är d e t en vä lb e 

h ö v lig p å m in n e lse o m a tt vi inte 

få r g lö m m a n a b o lä n d e rn a , de lä n 

d e r d ä r liv e t och å s k å d n in g s s ä tte t 

i så hög grad lik n a r vårt eget. 

A B O stad har in te h e lle r i senare 

tid g lö m t s in a vänner och frä n - 

der. 

K rig så re n s h ä n d e ls e r väckte 

en h jä lp verksam h e t o ch sam arb 

e ts v ilja som 

u n d e r lä tta re tid e r 

ib la n d varit svår a tt u p p b rin g a . 

V ä n o rtsverksam h e te n kom tid ig t i 

aång, B ergen, G ö te b o rg och 

Å rh u s va r de fö rs ta och o ffic ie llt 

kom ve rksa m h e te n a tt få g o d kä n 

da fo rm e r år 1946. P o h jo la -N o rd e n 

har en av sin a s tö rs ta lo k a la v d e l 

n in g a r i Å b o o ch b la n d fö re n in g a r 

med n o rd is k t s a m a rb e te på s itt 

pro g ra m är G ö te b o rg s fö re n in g e n 

en av de m est aktiva. 

MEN i år är det ju b ile u m s å r och 

vad g ö r m an då fö r a tt in te n s ifie ra 

ve rksa m h e te n ju s t på d e t in te rn o r- 

dis k a planet? H ar A b o nu 

m ö jlig h e t a tt trä d a fram som en 

u p p bärare av det n o rd is k a sam arbetet 

o ch b ryta en lans fö r vä n s 

kap, sa m fö rs tå n d o c h u tb y te m e l 

lan s tä d e r o ch ko m m u n e r i N o r 

den? A b o sta d o ch d e s s fö rtro e n 

d e o rg a n , fö re n in g a r o c h p rivatp e r 

so n e r ä r fö rv is s o ej o verksam m a. 

M å här näm nas e ndast några 

e x e m p e l. S a m a rb e te t m ella n de 

n o rd is k a vänorte rn a har på in itia tiv 

av P o h jo la -N o rd e n u tk ris ta llis e ra ts 

t ill en o m fa tta n d e lägerskoleverk- 

sa m h e t d ä r elever från 

de o lik a 

vä n o rte rn a har m ö jlig h e t a tt under 

några, a lltfö r få, dagar arbeta t illsa 

m m a n s m ed s in a n o rd is k a b rö 

d e r och s y s tra r. Lägerskola n som 

i A b o h å llit t ill på E riksgården och 

d ä rtill g jo rt fle ra e x k u rs io n e r i s ta 

den o ch dess o m g iv n in g a n fu n g e 

rar även in k o m m a n d e som m ar. 

Även fö r de äldre fin n s det m ö j 

lig h e te r t ill um g ä n g e . P o h jo la - 

N o rd e n -a vd e ln in g e n i A b o arra n 

gerar en stö rre N o rd e n trä ff i A bo 

tre d je v e c k o s lu te t i ju n i. M eningen 

är a tt tu ris ts ta tis tik e n ska ll fö r 

b ä ttra s avsevärt m ed g ä ste r från 

A rh u s , Bergen o ch G ö te b o rg . 

A b o b o rn a b ju d e r på 750 års ju b i- 

le u m spro g ra m o c h tills a m m a n s 

med lo k a la v d e ln in g a rn a i g ra n n s 

kapet ska ll ord n a s sam kväm . Från 

G ö te b o rg o ch A rh u s har m an redan 

avise ra t e tt r ik lig t d eltagande. 

N o rd e n p ro g ra m m e t fö lje s sedan 

upp på h ö ste n m ed e tt s e m in a 

riu m . F ogar m an t ill d e tta G ö te 

b o rg s fö re n in g e n s a k tiv ite te r under 

hela ju b ile u m s å re t to rd e en rätt 

liv lig verksam het ku n n a bokfö ra s. 

N O R D E N F Ö R E N IN G A R N A d is 

kuterade fö r en tid sedan en idé 

som ib la n d varit nära a tt fö rv e rk ligas 

m en som å tm in s to n e fö r 

A b o s del ej ännu s la g it ut i b lo m , 

näm lig e n vänsko le ta n ken. 

Det fö rsla g som väckts, är a tt 

o lik a s k o lo r på de s k ild a vä n o rte r 

na s k u lle få en v ä n skola i e tt annat 

n o rd is k t land o ch k o n tin u e rlig t 

u tb y ta m a te ria l, film e r, bild e r, 

e le v tid n in g a r, 

m a g n e to fo n b a n d 

med h ä ls n in g a r osv. På d e tta sätt 

s k u lle tanken på en levande nord 

is m 

in ro ta s redan på e tt tid ig t 

sta d iu m 

fö r a tt senare utvecklas 

t ill e tt sä tt a tt leva i k o n ta k t med 

g ra n nländernas fo lk . 

IN LE D N IN G E N t ill denna n o r 

d is k a A b o ö v e rs ik t b e handlade asp 

e kte r på tu ris m e n in o m N orden, 

och det är här det kanske b ö rja r 

hända m e st redan in o m en snar 

fra m tid . 

En h a s tig b lic k på evenem angs- 

kalendern 

fö r ju b ile u m s å re t v is a r 

en m å n g fa ld av n o rd is k a k o n g re s 

ser, s y m p o s ie r, m ö te n o ch s a m 

m a n k o m s te r av de m e st s k ifta n d e 

slag. A b o ä r i dag en s a m lin g s 

p u n k t fö r n o rd b o rn a och k o n ta k 

terna fin n s på n ästan alla s a m h ä l 

le ts o m råden. 

M E LLA N de o lik a g u id e fö re n in 

garn a i N orden e x is te ra r sedan 

länge e tt in tim t sam arbete. A bo 

g u id e k lu b b rf. har ta g it in itia tiv t ill 

ett ko n ta k ts e m in a riu m N O R D 

K O N T A K T 79, v ilk e t med benäget 

b is tå n d från staden o c h C entralen 

fö r tu ris tfrä m ja n d e t in le d e r tu ris t 

g u id e rn a s 750 års fira n d e 6 — 7 a p 

ril. S e m in a rie t b e h a n d la r a k tu e lla 

frå g o r in o m tu ris m e n i N orden och 

A b o stad ko m m e r a tt presenteras 

bl.a . av s ta ts a rk e o lo g C arl Jacob 

G ardberg o ch p ro fe s s o r O scar 

N ik u la i fo rm av o lik a föredrag. 

N Ä S T A N s a m tia ig t arrangerar 

In te rn a tio n a l G u id e s ' C lu b sin årsko 

n fe re n s i A b o m ed d e lta g a re i 

huvudsak från de n o rd is k a lä n d e r 

na. O ckså här k o m m e r in te rn o r- 

d is k a tu ris tp ro b le m a tt debatte ra s 

i två dagars tid . A b o g u id e rn a är 

s to lta över a tt ku n n a stå värdar 

fö r s in a ko lle g e r och tu ris tn ä m n 

dens fö rh o p p n in g ä r a tt s a m tid ig t 

kunna g öra tu ris m b a la n s e n ännu 

m er p o s itiv och s a m tid ig t befästa 

b ild e n av A b o i det n o rd is k a m e d 

vetandet. Inte bara som porten 

vä s te rifrå n utan även som e tt i 

h ö g sta grad levande, m in s t 750 

å rig t m in n e sm ä rke över k u ltu re r 

som förenas. Den n o rd is k a k u ltu r 

vaggan. 

☆ 

TURUN kaupunki on 750 vuoden 

h is to ria n s a aikana o llu t tärkeänä 

p o h jo is m a is e n k u lttu u rin tu lo s a ta - 

m ana. T äällä ka u p p a tie t ovat y h ty 

neet, tä n n e k o u lu la ito k s e n , k irk o n 

ja kaupan e n s im m ä is e t tä r 

keät p e ru skirvet on la skettu . 

Turun a katem ian p e ru sta m in e n to i 

m ukanaan m e rk k im ie h iä , jo tk a 

kaikki ovat jä ttä n e e t jä lk e n s ä T u r 

k u u n . T urun ro o li on o llu t tärkeä 

p o h jo is m a is e n yhte n ä is y y d e n , 

k u lttu u rin ja kanssa käym isen keh 

ity k s e s s ä . M e ille s u o m a la is ille 

täm ä y h te y s p o h jo is m a ih in on e rity 

is e n tärkeä, näm ä naapurim a a t 

eroavat n iin vähän om asta k u lttu 

u ris ta m m e ja e lin ta v o is ta m m e , 

e ttä ka n ssa kä ym in e n on m a h d o llinen 

ilm a n s u u ria u h ra u ksia ja 

p o n n is tu k s ia . 

T Ä M Ä N on T u ru n k a u p u n k i o i 

v a lta n u t jo kauan s itte n , näkyvinä 

o s o itu k s in a o vat y s tä v y y s k a u p u n 

k im m e , jo is ta e n s im m ä is e t o liv a t 

B ergen, G ö te b o rg ja Ä rh u s . Entä 

tänään, vie lä kö on T urku m ukana 

rakentam assa y h te is ty ö tä ja -y m 

m ärrystä. V oidaan vasta ta , k y llä . 

P o h jo la -N o rd e n -y h d is ty k s e n to i 

m in ta on m o n ip u o lin e n , m a in itta 

ko o n m u u ta m in a e sim e rkke in ä 

vain le irik o u lu to im in ta , jo k a 

T u ru ssa on vireää m yös tulevana 

kesänä. N u o re t saavat tu tu s tu a 

naapurim aiden k o u lu la is iin ja sam 

alla k a u p u n k im m e h is to ria a n . 

N IIN IK Ä Ä N P o h jo la -N o rd e n jä r 

je stä ä T urussa la a ja m itta is e n ys- 

tä v y y s k a u p u n k ik o k o o n tu m is e n 

T urun k a u p u n g in 7 5 0 -v u o tis ju h la - 

vuoden m e rkeissä kesäkuun k o l 

m antena v iik o n lo p p u n a . O s a n o tta 

jia on o d o te tta v is s a k a ik is ta y s tä 

v y y s k a u p u n g e is ta m m e 

sa n koin 

jo u k o in . 

Y S T Ä V Y Y S K O U LU -ajatus on keh 

itty m ä s s ä ja ta rk o itu k s e n a on e t 

tä tu rk u la is e t k o u lu t s a isivat y s tä 

v y y s k a u p u n g e is ta y s tä v y y s k o u lu n 

sa, jo n k a kanssa o lta is iin ja tk u 

vassa yh te ydessä. 

M A T K A ILU lä h e n tä ä k a n s o ja — 

täm än to tu u d e n on T urun ka u p u n 

ki m a tk a ilu k a u p u n k in a o iv a lta n u t. 

T urun k a u p u n k i on m o n e lla ta v o in 

k o n g re s s i-, k o n fe re n s s i- ja ko - 

k o u s m a tk a iiu n 

p o h jo is m a is e n a 

keskuksena m u kana kuvassa. 

Täm än ju h la v u o d e n aikana ta p a h 

tu m a k a le n te rin s iv u ilta lö y ty y m itä 

m o n in a is im p ia k o k o u k s ia . 

Tuuli 

m atkailusihteeriksi 

T u ru n ka u p u n g in m a tk a ilu s ih - 

te e rik s i k a u p u n g in h a llitu s o n valin 

n u t h u m .k a n d . R a in e r O lavi 

T u u le n , jo k a o n s y n ty n y t 

2 5 .8 .1 9 3 1 . T u u li to im ii n y k y is in 

P orvoon m a tk a ilu o p is to n le h to rin a 

ja ry h ty y h o ita m a a n T u ru n k a u 

p u n g in m a tk a ilu s ih te e rin virkaa 

15. 5. 1979. 

T u u li 

on a ik a is e m m in to im in u t 

m m . k ie lte n o p e tta ja n a T urun 

k la s s illis e s s a ly s e o s s a ja T urun 

Ilta o p p ik o u lu s s a , T u ru n ka u p u n g in 

k a u p p a k o u lu s s a 

m a tk a to im is to v ir- 

k a ilija k u rs s ie n o h ja a ja n a ja o p e t 

ta ja n a , V a rs in a is -S u o m e n M a tk a ilu 

O y:n to im itu s jo h ta ja n a , F in s k a 

T u ris tb y rå n m a tk a ilu tie d o tu s to i- 

m is to n to im is to p ä ä llik k ö n ä T u k 

h o lm a s s a , K auppa- ja te o llis u u s 

m in is te riö n k a u p p a o s a s to n m a t 

k a ilu to im is to n tila p ä is e n ä ta rk a s 

ta ja n a , M a tk a ilu n e d is tä m is k e s 

kuksen k o u lu tu s p ä ä llik k ö n ä ja 

V a rsin a is-S u o m e n M a tk a ilu y h d is 

ty k s e n to im in n a n jo h ta ja n a . □ 

TURUN k a u p u n k i o s ti v iim e 

vuonna ta id e k o k o e lm iin s a ja W ä i 

nö A a lto s e n m u seon n y k y ta ite e n 

k o k o e lm iin y h te e n s ä 101 ta id e 

te o s ta , jo tk a o liv a t ta m m ik u u n 

a ja n e s illä W ä in ö A a lto s e n m u 

seossa. K a u p u n g in k o k o e lm iin o s 

te tu t te o kse t s ijo ite ttiin pääasiassa 

k o u lu ih in . K a u p u n g in h a llitu k 

sen 

is tu n to s a liin s ijo ite ttiin Eeva 

R enva llin ku v a k u d o s A u rin g o n 

n o u su. 

V iim e vuoden h u h tik u u s s a p a l 

ja s te ttiin llp o is te n k o u lu n k irja s 

to s s a Ja rkko R o th in re lie fi K im a l 

lu s ja to u k o k u u s s a T u ru n S ä ä stö 

pankin H ä m e e n kadun k o n tto rin 

e d u s ta lle V iljo 

M ä k is e n g ra n iittinen 

K is s a -A lli. W ä in ö A a lto s e n 

m u seon e d u s ta lle s iirre ttiin s is ä tilo 

is ta k o lm e W ä in ö A a lto s e n 

e d u s k u n ta ta lo n 

ve is to s s a rja a n 

kuulu v a a p ro n s s ip a ts a s ta . 

M A T K A IL U O P P A A T 

a lo itta v a t 

p o h jo is m a is e n 

kanssakäym is e n 

jä rje s tä m ä llä N O R D K O N T A K T 79 

s e m in a a rin yh d e s s ä M a tk a ilu n 

e d is tä m is k e s k u k s e n kanssa h u h tiku 

u n 6 . - 7 . p ä iv in ä ja m e lke in s a 

m a n a ik a is e s ti In te rn a tio n a l G u i 

d e s' C lu b in v u o s ik o n fe re n s s i jä r 

je s te tä ä n T u rk u u n . S illo in p o h jo is 

m a isen m a tk a ilu n tu le v a is u u tta 

p o h d ita a n ja T u ru n k a u p u n k i e s ittä 

y ty y m m . v a ltio n a rk e o lo g i C arl 

Ja cob G a rd b e rg in ja p ro fe s s o ri 

O scar N ik u la n lu e n n o illa . 

K A IK K I tä m ä on o m ia a n v a h v is 

tam a a n kuvaa T u ru n k a u p u n g is ta 

k u lttu u rik a u p u n k in a , eräänä p o h 

jo is m a is e n k u lttu u rin tärkeänä 

ku lm a kive n ä .

Turun kehitettävä uusia 

matkailunähtävyyksiä 

T yötä a lo ite tta e s s a to d e ttiin , että 

a lu e ilta p u u ttu u m a tk a ilu o rg a n i 

s a a tio , jo k a k e h itte lis i, y h d is te lis i 

ja m a rk k in o is i k a ikkia olem a ssa jo 

o le via ja p o te n tia a lis ia m a tk a ilu 

p a lv e lu ja , -n ä h tä v y y k s iä ja -ta p a h 

tu m ia . Eräänä ta v o itte e n a p id e ttiin 

M a tk a ilu n e d is tä m is k e s k u k s e n 

a lu e to im is to n p e ru s ta m is ta k u m 

m a n kin m aakunnan a lueelle. 

S a m a lla k u ite n k in to d e ttiin , e ttei 

tä m ä n to te u tta m is e e n rahoitu s- 

s y is tä lie n e m a h d o llis u u k s ia lä h i 

v u o s in a . Sen vuoksi esite tä ä n Vars 

in a is -S u o m e n M a tk a ilu y h d is ty k 

sen ja S a takunnan M a tk a ilu y h d is 

tykse n to im in n a n te h o s ta m is ta 

kä y te ttä v is s ä ole vie n voim avarojen 

p o h ja lta . 

Y H T E IS T Y Ö LLÄ PYRITTÄVÄ 

T U LO K S IIN 

M a tk a ilu y h d is ty s te n voim avarat e i 

vät y k s in riitä o h je lm a n to te u tta 

m iseen. M a tk a ilu s ta tu lo ja saavat 

vä h ittä is k a u p a t, liik e n n e , ra vitsem 

u s liik k e e t, m a jo itu s liik k e e t, huv 

ip a lv e lu liik k e e t ja m u u t liik k e e t 

on saatava n y k y is tä a k tiiv is e m m in 

m ukaan m a tk a ilu n k e h ittä m is ty ö 

hön. On syytä m u is ta a , e ttä R u o t 

s is ta la iv a lla saapuva m a tk a ilija 

käyttä ä jo k a to is e n m arkkansa väh 

ittä is k a u p p a a n ta i huveih in . 

L is ä k s i o h je lm a s s a todetaan, 

e ttä to is ta is e k s i a lu e e lla ei ole 

riittä v ä s ti o te ttu h u o m io o n to is is 

taan p o ikkeavie n m a tk a ilija ry h m ie n 

e rila is ia ta rp e ita . Lapsip e rh e e t, 

la p set, n u o re t, n u o ris o ry h m ä t, 

k o u lu la is ry h m ä t, e lä k e lä is e t ja e rila 

is e t y h d is ty k s e t tu lis i o tta a h u o 

m io o n m a tk a ilu p a lv e lu ja jä rje s te t 

täessä. E rity is e s ti o lis i lisättä vä 

la p sia ja n u o ria kiin n o s ta v a a a ja n 

v ie te ttä m a tk a ilu k e s k u k s iin ja 

m a tk a ilu re ittie n va rs ille . 

LA S TEN H U VIPUISTO 

T U R U N K U P IT T A A LLE 

E te n k in s u u riin m a tk a ilu k e s k u k s iin 

tu lis i p e ru s ta a k iin n o s ta v ia ja tu 

lo ja tu o tta v ia n ä h tä v y y k s iä ja eläv 

ö ittä ä n y k y is iä n ä h tä vyyksiä ja 

te h o s ta a n iid e n to im in ta a . T urku 

u n tu lis i peru sta a m a tk a ilu n ä h 

tä v y y k s iä to te u tta v a o s a k e y h tiö . 

T u ru s s a jo u se id e n v u o s ie n ajan 

ta rp e e llis e k s i tu n n e ttu la ste n h u vip 

u is to tu lis i to te u tta a . A lueen peru 

s ta m is e lle on e rin o m a is e t edelly 

ty k s e t e s im e rk ik s i K u p itta a n 

a lu e e lla , jo n n e v o ita is iin ilm e is e s ti 

varsin k o h tu u llis illa pääom an s i 

jo itu k s illa jä rje s tä ä p ie n i lasten 

e lä in p u is to , tiv o lity y p p is iä huveja, 

ke sä a ika in e n p u is to ra v in to la , sähk 

ö is te tty la ste n liik e n n e k a u p u n k i, 

la ste n n o n s to p -e lo k u v a te a tte ri, 

d e lfiin ih a lli va n h e n tu n e e n m a a u i 

m a la n p a ik a lle ja p o ik ie n m ik ro a u 

to ra ta s p e e d w a y-ra d a n paikalle . 

□ M atkailun edistäm iskeskuksen alo itteesta ja rahoituksella 

on vuoden 1978 aikana laadittu Varsinais-Suom en ja Satakunnan 

m atkailun kehittäm isohjelm a vuosille 1979— 1987. 

O hjelm an on laatinut valt.kand. Hannu Elo Turusta, jonka lisäksi 

työhön ovat osallistuneet M atkailun edistäm iskeskuksen 

valitsem at johto- ja projektiryhm ät, kaikkiaan 26 henkilöä. 

O hjelm a on tarkoitettu auttam aan m atkailujen keh ittäm i 

sessä sekä edistäm ään alueellista yhteistyötä. O hjelm an luovuttivat 

m aaherra Paavo A itio lle Varsinais-Suom en M aakuntaliiton 

toim innanjohtaja Perttu Koillinen, Satakunnan Seutukaavaliiton 

johtaja Pauli M arjanen ja ohjelm an laatija. 

K u p itta a n a lu e e lla on ta rp e e lliset 

p y s ä k ö in tia lu e e t, u lk o is e t liike 

n n e yh te yd e t ja k u n n a llis te k n iik 

ka v a lm iin a . A lu e on jo tu n n e ttu 

u rh e ilu - ja n ä y tte lyalu e e n a . K u p ittaan 

a lu e e lle tu lis i k iire e llis e s ti 

laatia alueen käytö n su u n n ite lm a , 

jo s s a o te ta a n h u o m io o n m yös urh 

e ilu to im in to je n , n ä y tte ly tilo je n ja 

k a u p u n k ila is te n vapaan p u is to a 

lueen tarve sekä ryh tyä to te u tta 

maan su u n n ite lm a a . 

M u ita T urun ke h ite ttä v iä u usia 

n ähtä vyyksiä ovat m m . m e rim useo 

ja tä h titie te e llin e n m u seo, S ig yn in 

s iirtä m in e n vanhan T u ru n rantaan, 

ns. vanhan T urun s u u n n ite lm a n 

to te u tta m in e n , H irve n sa lo n s la 

lo m -m ä e n p a ra n ta m in e n ja P ortsan 

p u u ta lo k a u p u n g in s ä ilyttä vä 

saneeraus. 

H IR V E N S A LO O N UUSI 

R ETKEILY A LU E 

Näkym ä Turun saaristosta. — Kuva: Teuvo Kanerva. 

O h je lm a ssa on ta rk a s te ttu e rik 

seen m e ria lu e e lla ja m a n n e ra lu e e l 

la s ija its e v ia v irk is ty s a lu e ita . E n sis 

ija is e s ti tu lis i k e h ittä ä n y k y is iä 

v irk is ty s a lu e ita , jo is ta n im e k k ä im - 

Turku-seura, 

Å bo-sam fundet ry:n lausunto 

R antakatujen 

käyttäm isestä 

k ä velykatu in a 

R A N T A K A T U T O IM IK U N N A L L E 

O tta e n h u o m io o n , e ttä A urajoen 

rannat m u o d o sta vat T urun e d u s ta 

v im m a t k o h d a t ka u p u n kira ke n te e s 

sam m e, on ka ikin p u o lin ka n n a 

te tta va s u u n n ite lm ia näiden a lu e i 

den e rik o is jä rje s te ly is tä . K oska 

k a tu o s u u d e t L ä n tis e llä R antakad 

u lla T u o m io k irk k o s illa n ja M y lly - 

s illa n v ä lillä sekä Itä is e llä R antak 

a d u lla T u o m io k irk k o s illa n ja 

A u ra n s illa n v ä lillä o vat jo p e rin 

te e llis e s ti v ä h ä liik e n te is iä ja a ja n 

m itta a n saaneet yhä enem m än 

s u o s io ta k ä ve lyka tu in a , on olevaa 

tila n n e tta käytettävä hyväksi ja 

e d is te ttä v ä n iid e n k e h ittä m is tä 

k a u p u n g in a sukkaid e n yh te ise ksi 

ta p a a m ispaikaksi. 

T o im e n p ite in ä e h d o ta m m e seuraa 

vaa: 

1. K a tu o su u d e t sä ily te tä ä n liik 

ennealueina, m u tta a jo n e u v o liike 

n n e ttä ra jo itta m a lla tehdään 

n iis tä ja la n k u lk ijo ille ja p y ö rä ilijö 

ille tu rv a llis ia ja m ie lly ttä v iä 

p a ikkoja . Täm ä voi tapahtu a l i i 

k e n n e jä rje s te ly je n , liike n n e m e rkkien 

ja m u id e n to im e n p ite id e n 

a v u lla o tta m a lla h u o m io o n vuod 

e n a ja t, viik o n p ä iv ä t ja ke llo n a ja t. 

A u to je n pääsy R a n ta ka d u ille o lis i 

su p is te tta v a vain m u u ta m iin ko h 

tiin , e s im e rk ik s i U rs in in kadun, 

K ris tiin a n k a d u n , K auppia ska d u n ja 

N unnaka d u n päistä . N äin v o ita i 

s iin lä p ia jo välttä ä . T o n te ille ajo 

on turvatta va. K e säisin m o o tto riveneille 

ta p a h tu va h u o lto a jo on 

m ät ovat ehkä R u is s a lo , Y yte ri ja 

K u sta vin lo m a k y lä t. 

N y k y is te n m e ria lu e e lla s ija its e 

vien ko h te id e n k e h ittä m is e n tu lis i 

voim a k k a a s ti p o h ja u tu a m eren ta r 

jo a m ie n m a h d o llis u u k s ie n k ä yttö 

ö n , kuten m m . p ie n ve n e ilyn , 

p u rje h d u s k u rs s ie n , tro o li m atko je n , 

k a la stu kse n ja v e s iu rh e ilu n . 

P ite m m ä llä tä h tä y k s e llä m erialueella 

ta rvita a n u u s ia v irk is ty s a 

lu e ita . T urun k a u p u n k is e u d u lla 

m e rk ittä v in e s ite tty u u si v irk is ty 

salue k o o s tu u H irvensalo n saaresta 

s ija its e v is ta M aanpään ja H äpp 

ilä n ra n ta -a lu e ista , yhte e n sä noin 

210 ha, sekä A iris to n suunta a n 

ava u tu vasta K o m m o n a u kosta . 

A lu e e lla on e d e lly ty k s e t v a lta k u n 

n a llis e n v irk is ty s k e s k u k s e n 

a lu e e k s i. □ 

jä rje ste ttä vä . A jo n o p e u s on m äärättävä 

a lh a is e k s i. K a tu je n käyttö ä 

p y s ä k ö in tiin on v ä lte ttä v ä s e lla is i 

na a ik o in a , jo llo in ja la n k u lk ijo ita 

on ru n s a a s ti, e rik o is e s ti v iik o n lo p 

p u is in ja kesäaikana. K o keile m a lla 

e rila is ia ra tk a is u m a lle ja voitaneen 

löytää oikeat to im e n p ite e t. 

2. L ä n tisen R a ntakadun e lä v ö ittä 

m is e k s i o lis i sen va rre lla s ija itseviin 

k iin te is tö ih in saatava s e lla i 

sia to im in to ja , jo tk a h o u k u tte le v a t 

k a u p u n g in a su kka ita ja tu ris te ja 

liik k u m a a n tä llä a lu e e lla . U usien 

asu in ra ke n n u ste n kohoam in e n on 

jo o llu t om ia a n parantam aan y m 

p ä ris tö n kä yttö ä . S am aten on 

eräiden liik e y rity s te n ilm e s ty m in e n 

ila h d u tta vaa. Y lio p p ila s te a tte rin 

v a lm is tu m in e n lä h ia ik o in a tu o 

om an lisänsä. K a u p u n g in o lis i 

tu tk itta v a , o n k o sen o m illa to n 

te illa m a h d o llis u u k s ia m o n ip u o lisem 

paan kä y ttö ö n k u in n y k y is in . 

P ihoje n ja p ih a ra k e n n u s te n te h o k 

kaam paan to im in ta a n o lis i m ahd 

o llis u u k s ia to n te illa R antakatu 

11, 13 ja 15. Y k s ity is o m is tu k s e s s a 

Turku tutuksi turkulaisille! 

o le vie n k iin te is tö je n a la k e rro k s iin 

o lis i s o p iv in to im e n p ite in k iih o i- 

te tta va s ijo ittu m a a n s e lla is ia liik 

ke itä tm s . jo tk a o vat a vo in n a 

m yös ilta is in ja p y h ä p ä iv is in . 

3. N .k . In g m a n in to n tin ra tk a is u 

o lis i o h ja tta v a s e lla is e e n suunta a n 

jo k a tu kee y llä o le v ia n ä k ö k a n to ja . 

4. A u ra jo e lla o lis i o lta v a e n e m 

m än o h je lm a a . H a rk itta v a m m . 

m a h d o llis ta k a n o o ttie n la in a u s ta 

kesällä, v ie ra ssata m a n vara a m ista 

v ie ra ile v ille v e n e ille , s a a ris to la is - 

kaupan e lv y ttä m is tä s y k s y is in , 

lu is tin ra d a n , ” P e kanpaanan" herä 

ttä m is tä h e n k iin o s a k s i talvea 

y m . vastaavaa. M a tk a ilu la u ta k u n 

nan ja e ri jä rje s tö je n a v u lla o lis i 

tehtävä v u o s itta in o h je lm a ru n k o , 

jo s ta etu käte e n k a u p u n k ila is ille 

tie d o te ta a n . T äten R a n ta katu je n 

v e to v o im a s e u ru s te lu p a ik k a n a k a s 

vaa. 

5. R a n ta k a tu ja p iris te ttä e s s ä 

e d e llä o le v ie n p e ria a tte id e n m ukaan 

on m u is te tta v a m y ö s , e ttä L ä n tinen 

R a ntakatu M y lly s illa s ta ja 

M a rtin s illa s ta sata m a a n päin m u o 

d o s ta a tä llä h e tk e llä s u o s itu n käve 

ly p a ik a n , v a rs in k in senjä lkeen 

kun B a rkerin te h ta id e n tila lle on 

te h ty p u is to . O lis i tu tk itta v a , v o i 

s ik o T u ru n O s u u s k a u p a n kalajäähd 

y ttä m ö s tä L ä n tin e n R a n ta katu 37 

saada e s im e rk ik s i k a la ra v in to la ta i 

jo k in m u u m ereen liitty v ä ra kennus, 

m ih in s illä s ija in tin s a p u o 

lesta o lis i m a in io t m a h d o llis u u d e t. 

T u ru s s a , 8. 12. 1978 

O L L I KESTILÄ 


IL M A R I R IN N E 

sih te e ri 

T u rku-seura n jä s e n ille ja tu le v ille jä s e n ille jä rje s te tä ä n e rin o m a in e n 

m a h d o llis u u s tu tu s tu a ka u p u n k iim m e 27. 5. k a u p u n k is u u n n is tu k s e n y h 

teyd e ssä. T ie to is k u - ja h u o lto p is te e t ovat seuraavat: V a n h a S u u rto ri, Partio 

m u s e o , M u seola iva S ig y n , J y rk k ä lä n n u o ris o ta lo , L e n to a s e m a ra k e n n u s 

ja T u ru n y lio p is to . 

Em . ko h te issa jä rje s te tä ä n in fo rm a a tio ta k lo 9 — 12 ja s u n n u n ta ire tk e n 

voi te h d ä kävellen, p y ö rä ille n ta i a u to lla k o k o perheen v o im a lla . Y lö s , 

u lo s ja T u rk u -le n k ille . 

Åbobor bli bekanta med Er stad! 

F ö r nuvarande och b livande m e d le m m a r av A b o -s a m fu n d e t a n o rd n a s e tt 

y p p e rlig t tillfä lle a tt lära känna s ta d e n den 27. 5. is a m b a n d m ed en lite n 

o rie n te rin g i sta d e n . 

A b o -s a m fu n d e t g e r in fo rm a tio n och se rvice på fö lja n d e p la ts e r: G a m la 

S to rto rg e t, S c o u tm u s e e t, M u s e ifa rty g e t S ig y n , J y rk k ä lä u n g d o m s g å rd , 

fly g te rm in a le n o ch A b o u n iv e rs ite t. 

Kl. 9 — 12 är A b o -s a m fu n d e t på p la ts vid o v a n n ä m n d a se värd h e te r. P ro 

m enera, ta g c y k e ln e lle r b ile n , och h e la fa m ilje n m ed. 

B . G.

Turun Apteekkimuseo 

laajeni 

Turun 

Y liopisto 

kiinnosti 

kaupunkilaisia 

■ T urun y lio p is to jä rje s ti 

s u n n u n ta in a 10. 12. 1978 

a vo im ie n o vien p ä ivän, jo l 

lo in viid e n tu n n in aikana 

k a u p u n k ila is illa o li tila is u u s 

tu tu s tu a y lio p is to n to im in 

taan ja te h d ä tie d u s te lu ja 

h e n k ilö k u n n a n e d u s ta jille . 

J ä rje s tä jie n o d o tu k s e t y le i 

sö m ä ä ristä y lite ttiin re ip 

p a a s ti. V ie ra a t ja is ä n n ä t 

to te s iv a t a v o im ie n ovien 

päivän o n n is tu n e e n e rin o 

m a is e s ti. 

• S uom en a in o a a p te e kkim u seo s ija its e e T urussa L ä n tin e n R antakatu 

13:sta. M useon ro m a n ttis e n ka u n is rakennus on 1 7 70-luvulta ja lienee 

P o h jo ism a id e n viim e in e n ns. lu o n ta is ta lo u d e lla e lä n y t p o rv a ris ta lo . — 

K uva: Ilm a ri R inne. 

■ V iim e vuoden jo u lu k u u s 

sa v ie tti T urun a p te e kkim u 

seo 2 0 -v u o tis ju h la a n s a , joka 

sam alla o li la a je n n e tu n m u 

seon a v a u s tila is u u s . Läsnä 

13. 12. 1978 p id e tyssä t ila i 

suudessa o li n. 40 k u ts u v ie 

rasta. A m a n u e n ssi Hagar 

N ikander k e rto i a p te e kkim u - 

seon s ija in tita lo n , vanhan 

tu rk u la is e n p o rva rista lo n 

Qvvenselin ja s iih e n peruste 

tu n m useon h is to ria s ta . 

A rk k ite h ti L e if F reiander 

e s itte li k u ts u v ie ra ille m u 

seon ko rja u s s u u n n ite lm a s ta 

kertovaa n ä y tte ly ä . 

T a lo sta on e n s im m ä is e t m a in in 

nat vu o d e lta 1791. Talo on n iitä 

h arvoja ta lo ja , jo tk a säästyivät 

T urun suurp a lo s s a 1827. 

M u seoapteekki sai a lku n sa siitä , 

e ttä T u ru ssa p id e ttiin 1938 lääkärik 

o n g re s s i, jo s s a idea s y n ty i ja 

a s e te ttiin k o m ite a a siaa edelleen 

ke h ittä m ä ä n . P u h e e n jo h ta ja n a o li 

a p te e kkin e u vos Arvo E rh o lm , jo ka 

on vu o sie n m itta a n te h n y t paljo n 

ty ö tä asian hyväksi. A p te e k in peru 

s a in e is to ja arvokas s is u s tu s on 

saatu O u lu n vanhasta a p te e kista . 

M useon la a je n n e tu n osan uudet 

ta p e tit ja re s ta u ro in n in s u o ritti lähinnä 

ko n s e rv a a tto ri R eino M a ttila. 

A p te e k k im u s e o n s u u n n itte lu s 

sa o li alku ja a n m yös m e rk ittä v ä s ti 

m u ka n a s illo in e n m useon jo h ta ja 

fil.m a is te ri Irja S ahlb e rg . 

ILM A R I RINNE 

Tunnetko T u rk u a ? 

Tänä vuonna, T urun ka u p u n g in 7 5 0 -v u o tis ju h la v u o n n a saam m e 

m e lkoisen h y v in tu n tu m a n k a u p u n g in m e n n e is y y ttä kuvaavaan 

h is to ria a n . M u tta tu n n e tk o 1970-luvun T urkua? K irjo ita s iv u lla 24 

ju lk a is ta v ie n ku vie n alle ly ijy k y n ä llä vasta u k s e s i. Täm ä on ” v e rry t 

te ly k ie rro s ” . O ikeat vasta u kset lö y d ä t le h te m m e s iv u lta 49. 

Seuraavassa n u m erossa ju lk a is e m m e kuvia ehkä va ike a m m in 

tu n n is te tta v is ta T u rk u -ta lo is ta . S illo in ju lk a is e m m e k ilp a ilu n ja 

hankim m e p a rh a ite n tu n n is ta n e ille p a lk in n o t. 

T u n n is te tta v a t ko h te e t on va lo k u v a n n u t Ilm a ri R inne. 

Y le isö sai m ik ro s k o o p e is ta ta r 

k a s te lla e rila is ia p re p a ra a tte ja , k u 

va n a u h u rin m o n ito ris s a näkyi s u u 

re n n e ttu ja ku v ia e lä vie n e lä in te n 

m u n a n jo h tim is ta , to im in n a s s a 

n ä h tiin e le k tro n im ik ro s k o o p p e ja , 

s p e k tro m e tre jä , k ro m a to g ra fe ja , 

a v a ru u s s ä te ily n ja la s e ro p tiik a n 

la itte ita , ka ik k i y le e n s ä h a v a in n o l 

lis e s ti ja k a n s a n ta ju is e s ti e s ite tty 

nä. 

T u tu s tu m is k o h te itta in kä vijä 

m äärät o liv a t s e u ra a vat: p ä ä rakennus 

650, k irja s to 650, e lä in tie d e 

850, ke m ia 600, b io k e m ia 300, 

g e o lo g ia ja m in e ra lo g ia sekä m aap 

e rä g e o lo g ia 600, W ih u rin fy s iik 

a n tu tk im u s la ito s 600, m a te ria a litie 

te e n la b o ra to rio 100 ja k a s v itie 

te e llin e n p u u ta rh a R u is s a lo s s a 

450. 

Linné-näyttely 

Turussa 

S u o m e n T u rk u -le h d e n n u m e ro s 

sa 4 /1 9 7 8 ju lk a is tiin p ro fe s s o ri 

M a tti A . S a in io n k ir jo itu s "L in n é 

T u ru ssa vu o n n a 1 7 32". V u o tta 

1978 v ie te ttiin n ä y tte ly in , k o n g re s 

s e in ja re tk e ily in C a rl von L in n é n 

ku o le m a n 2 0 0 -v u o tis m u is to n v u o 

tena. 

T u ru n h is to ria llin e n m useo jä r 

je s ti ta p a h tu m a n m u is to k s i T u ru n 

lin n a a n p ie n e h kö n n ä y tte ly n , jo k a 

ke rto i L in n é n m a tk o is ta R u o ts is s a 

ja S u o m e ssa. N ä y tte ly o li a vo in n a 

4. 1. 1979 saakka. 

N ä y tte ly n a v a u ksen s u o ritti 

R u o ts in s u u rlä h e ty s tö n le h d is tö a t- 

tashea Jan O ls s o n ja s a a p u v illa 

o li m yö s s u u rlä h e ty s tö n le h d is tö 

jä tie d o tu s s ih te e ri M a rja tta Ik o 

nen. T u ru n k a u p u n k ia n ä y tte ly n 

a v a ja is is s a e d u s tiv a t k a u p u n g in 

jo h ta ja V ä in ö J. L e in o ja a p u la is 

k a u p u n g in s ih te e ri L y ly V ehanen. 

□

Jussi 

Mäntysen 

muistolle 

M A T A L A o li m aja, jo s s a Jussi 

M ä n tynen s y n ty i p u u sepänpoikana, 

M ä n ty h a rju lla , yli 92 vu o tta 

s itte n ja vie lä m a ta la m p i — perheen 

m u u tta e s s a H e ls in k iin pojan 

o lle s s a k a k s iv u o tia s — H erm annin 

” h e lla k a k lu u n ik a m a ri", jo s s a se 

a sui isän h a rjo itta e s s a a m m a t 

tia a n . T äällä J u s s ik in s itte n m a ja i 

li k o k o la p suute n sa ja n u o ru u te n - 

sa a u te lle n isäänsä "n ik k a ro im i- 

se s s a " ja ke h itty e n lo p u k s i ta ita 

vaksi k o ris te p u u s e p ä k s i. 

ERÄS su u ri etu tä s tä a s u m is 

p a ikasta k u ite n k in o li: H erm a n n in 

k a u p u n g in o s a o li vie lä s illo in m elkein 

v illin lu o n n o n tu n tu m a s s a . 

T o is a a lta s itä ym p ä rö ivä t sankat 

m e ts ä t m o n e n la is in e e lä im in e e n , 

to is a a lta avara m eri k a lo in e e n ja 

lin tu in e e n . N äin J u s s i s a ik in heti 

n u o ru u d e s ta lä h tie n elävän k o sketu 

ksen lu o n ta is e e n lu o n n o n ra k 

kaute e n sa , hän, jo k a k u u lu i verenk 

ä y n n iltä ä n , k o k o o le m u k s e lta a n 

o ike a a n a lk u s u o m a la is e e n ro tu u n . 

H änessä o li a lu n a lkaen to d e llis ta 

m e ts ie n m ie stä , J u k o la n Lauria, 

jo k a k u u n te li lu o n n o n salaperäisiä 

ääniä , k a ts e li p u ita vä ä rii, ta rk k a ili 

oravan ta ita v ia h yp p y jä , s ilm ä ili 

so rs ie n s o u te lu a V a n h a n kaupu n g in 

la h d e lla , ih a ili kru u n u p ä ä n hirven 

k o m e ita h y p p y jä a u k e illa p e llo illa 

ja n iity illä . L u e tte lo a sa a tta is i ja t 

kaa va ikka lo p p u m a tto m iin , m u tta 

jo tä m ä o s o itta a , e ttä M ä n tyse n 

k u ts u m u s te h tä v ä o li e n n a kolta 

m ä ä rä tty , vaikka hän v a rh a isvuosinaan 

o lik in s ille u s k o to n v iivähtäen 

vä liin m e rillä , vä liin k o ris te - 

le ik k a a ja n a ta i m u is s a tö is s ä m illo 

in k o tim a a s s a , m illo in u lk o m a illa 

— le vo to n veri ku n ei ta h to n u t 

antaa hänelle rauhaa n ä ih in a ik o i 

h in . V a sta vu o n n a 1910 J u s s i 

M ä n tysen e läm ä a lk o i v a k iin tu a , 

kun hän pääsi a lu k s i y lio p is to n 

e lä in tie te e llis e n m u se o n e lä in te n - 

tä y ttä m is e n h a rjo itte lija k s i, s itte n 

p re p a ra a tto rik s i ja lo p u k s i — s u o 

rite ttu a a n m o n ia u lk o m a is ia o p in 

to m a tk o ja — p ä ä k o n s e rv a a tto rik s i. 

Lähes 3 0 -vuotisena to im in ta -a ik a - 

naan hän k o h o ttik in m useonsa 

e u ro o p p a la is e lle ta s o lle . Täm än 

• Kuvanveistäjä, professori Jussi Mäntynen. Valokuvannut 1972 Osmo 

Laine. — Wäinö Aaltosen museon kuva-arkisto. 

■ Kuvanveistäjä, professori Jussi Mäntysen muistotilaisuudessa 

10. 11. 1978 Hotelli Henrikissä Turussa professorin poika, maisteri 

Matti Mäntynen esitti professori T. I. Wuorenrinteen kirjoittamat 

muistosanat ystävälleen Jussi Mäntyselle. Wuorenrinne oli sairauden 

takia estynyt osallistumasta Mäntysen siunaus- ja muistotilaisuuksiin. 

Professori Wuorenrinne on Suomen Turku-lehdelle myöntänyt 

oikeuden muistosanojen julkaisemiseen. 

o s o ittiv a t p arhaiten A k s e li G a lle n - 

K a lle la n A frik a n -m a tk a lta a n tu o 

m at e lä im e t, jo tk a ju u ri M äntysen 

jo h d o lla tä y te ttiin ja jä rje s te ttiin 

ta ite e llis ik s i, m u tta sam a lla m e l 

kein ilm ie lä v ik s i ry h m ik s i. 

M U S E O A S IO IS S A J u s s i M ä n ty 

nen m atkasi ensi kerran Leppävaaraankin, 

jo n k a lie p e illä kohosi 

G a lle n -K a lle la n o m a n a s u u n n ite l 

m ana 1911— 13 k u u lu is a ateljeelin 

n a : Tarvaspää. Hän saapui tänne 

ra kennusvaiheen a ikana ta p a a 

m aan m esta ria itseään neuvotellakseen 

täm än A frik a s ta tu o m ie n 

e lä in te n tä y ttä m is e s tä ja p y rk iä k 

seen sa m a lla le ip ä ty ö n s ä o h e lla ja 

A te n e u m is s a s u o ritta m ie n s a o p in 

to je n lis ä k s i — hänen o p p ila a k 

seen. G a lle n -K a lle la to rju i ku ite n 

kin s illä kertaa ra ke n n u s k iire itte n - 

sä vu o k s i v iim e k s i m a in itu n ajatuksen 

ja k e h o tti M ä n ty s tä kä ä n 

tym ä ä n asiassaan nuoren ystä vänsä 

ja o p p ila a n s a A lp o Sa ilo n p u o 

leen, jo k a o li jo s iih e n aikaan 

s a a v u tta n u t paljo n m a in e tta k u 

vanveistäjänä. 

JU SSI M ä n tynen p ä ä tti heti 

n o u d a tta a saam aansa neuvoa. 

N iin p ä hän ilm e s ty ik in eräänä päivänä 

1912 Sa ilo n atelje e h e n , 

A n tin k a d u n (n y k . L ö n n ro tin k a d u n ) 

n e ljä ä n , jo ssa hänet o te ttiin y s tä 

v ä llis e s ti, vaikka vähän e p ä ille n 

vastaan. 

— O saatte ko m u o v a illa , o li 

A lp o Sa ilo n e n s im m ä in e n k y s y 

m ys. 

— Vähän, k u u lu i vastaus. 

— N o tu o kaa s itte n m u se o sta 

karhun k a llo m a llik s i ja jä lje n tä kää 

se, tu u m is k e li S a ilo . J ä lje n n ö s 

o n n is tu i h yvin . S a ilo näki h e ti m i 

kä la h ja k k u u s tä ssä nuore ssa m ie 

hessä p iili. M u tta varovainen kun 

o li, hän o tti p y rk ijä n k u ite n k in 

vain ta p a u s ta p a u k s e lta o h ja tta - 

vakseen. 

N Ä IN a lk o i tu le van ku vanveistä 

jä m m e eläm ässä to d e llin e n u u ra s 

tu ksen kausi. J o y lio p is to n e lä in 

m u seossa hän s u o ritti to d e llis e n 

m ie h e n ty ö n , m u tta virka nsa o h e l 

la hän ty ö s k e n te li m yö s S ä ilö n 

luona, p is tä y ty ip ä to is in a a n Tarvaspäässäkin 

suuren opin tu n tu 

m assa ja a h e rte li lis ä k s i illa t A te 

neum issa, jo h o n S a ilo tu li kerran 

h ä n tä tapaam aan ja m elkein k is 

ka isi hänet p o is m ukaansa. 

— Et s in ä tä ä llä k u ite n kaan m i 

tään o p i, hän v irk a h ti yksika n ta a n 

ja o tti hänet v a kin a ise ksi o p p i 

laakseen. 

K A H D E K S A N vu o tta S iellä 

A n tin k a d u n ylä kerra ssa s itte n 

lu is k a h tik in , ja ne vuodet o liv a t 

tu le v a lle e lä in v e is tä jä lle — hänen 

om an tu n n u s tu k s e n s a m ukaan — 

n u o ru u d e n ih a n in ta aikaa. Ja n iin 

ne o liv a t m in u lle its e lle n ik in . J u u ri 

n ä ih in a ik o ih in näet — noin 65 

vu o tta s itte n — tu tu s tu in A lp o 

S ä ilö ö n , jo k a vei m in u t ty ö p a ja a n 

sa, m is s ä Ju s s i M ä n tynen m u o 

v a ili parh a illa a n erä stä m e sta rin sa 

lu o n n o s ta . 

” E s itte ly " o li h yvin y k s in k e rta i 

nen: Tässä on W u o re n rin n e ja 

tu o s s a M ä n tynen. J a n iin m e istä 

k o lm e s ta tu li e ro tta m a tto m a t y stä 

vät, jo tk a v u o s ik a u s ia m elkein jo 

ka päivä ta p a s im m e to is e m m e . 

JA A lp o S a ilo o li m eidän m o 

le m p ie n h e n kin e n jo h d a tta ja . Hän 

puhui m e ille m illo in M ic h e la n g e 

lo s ta ja L e onardo da V in c is tä , 

m illo in R o d in is ta ja M e u n ie rista 

ta i m illo in jo is ta k in m u is ta taiteen 

v a lta h a h m o is ta — n iin , ja va rs in 

kin m u in a is e g y p tilä in e n ta id e o li 

A lp o lle suurena esikuvana. L u u 

le n kin , e ttä J u s s in k in m onet ilvekset, 

jo is s a on näkyvästi tä tä vuos 

itu h a n tis ta tu n tu a , o vat saaneet 

a lk u id e o ita jo n ä iltä v u o s ilta . M erk 

illis iä a iko ja : H enki o li korkealla, 

ta lo u d e llis e t a rvo t m itä ttö m iä . 

V aikka m e illä jo s k u s ei o llu t penniäkään 

rahaa ta sku ssa m m e , e m 

me s ilti o lle e t k ö y h iä em m ekä k i 

peitä. T ö itä te im m e o m illa ta h o illam 

m e ja jo ta k in saim m e m yös 

aikaan. 

S A ILO aivan s ä te ili, kun hän 

h u o m a si o p p ila a n s a nopean e d is 

ty m is e n . E rity is e s ti pala u tu u m ieleeni 

H iid e n h irv i-a ih e , jo ka askarru 

tti M ä n tyse n a ja tu k s ia ja jo s ta 

aiheesta hän teki u s e ita lu o n n o k 

sia. S itä k y p s y tti o m a lla tavallaan 

m yös Lauri P ohjanpään tu n n e ttu 

runo "H a a v o ite ttu h irv i" -te o s , jo 

ka m e rk its i te k ijä lle e n k is ä llik a u - 

den p ä ä tty m is tä ja jo s ta o p e tta ja 

a n to i, ih a ille s s a m m e yh d e ssä tätä 

ty ö tä , v ilp ittö m ä n tu n n u s tu k s e n s a . 

Terve, J u s s i, hän sanoi m ie hekkäästi 

o p p ila lle e n , p u ris ti lu ja s ti, 

m u tta lä m p im ä s ti hänen kättään. 

T Ä S TÄ se s itte n a lk o i Ju s s i 

M äntysen itse n ä in e n , korkealle 

nouseva ta ite e llin e n lu o m is ty ö , 

m u tta hän s ä ily tti e delleen v irka n 

sa ja s a m a lla n iin ik ä ä n e lä in m u 

seossa olevan ty ö h u o n e e n sa. 

M yös m e kaikki — k o lm iy h ty m ä - 

näkin: A lp o v a n h im p a n a veljenäm - 

me, Ju s s i ke skim m ä ise n ä ja m in ä 

n u o rim p a n a , ty ö s k e n te lim m e a n 

ka ra sti. Ja m eidän k a ik k ie n su u r 

m e sta rin a o li A kseli G a lle n -K a lle la 

eli vain K allela, k u te n m e lyhyesti 

asian ilm a is im m e . R yhm ääm m e 

liitty i lä h e isesti m yös E ino Leino 

ja m o n e t m uut s illo is e t ka re lia n ist 

it, jo id e n n ä kyvim pänä lip u n k a n 

tajana o li jo 1 8 9 0 -lu vulta lähtien 

nim e n o m a a n K a lle la . Täm ä laaje 

m p i p iiri o li k u ite n k in J u s s ille ja 

m in u lle jo e tä is e m p i, m u tta k u i 

te n kin m yös me e lim m e sen tu n 

tum a ssa. 

TÄ T Ä v ä litö n tä yh te is v e lje y ttä m - 

m e ja tk u i ain a vuoteen 1939, jo l 

lo in J u s s i M ä n tynen m u u tti 

A unensa kanssa T u kholm a a n rakentaen 

lo p u k s i L id in g ö n k o m e ille 

k a llio ille , aivan S u o m e n laiva re itin 

varrelle k a u n iin a te lje e h u vila n : 

N yp ykä n , jo ssa m in ä k in jo u d u in 

p e rheineni — aina yhtä lä m p im ä s 

ti va sta a n o te ttu n a — kym m e n iä 

k e rto ja vierailem aan. 

M itk ä o liv a t v a ik u ttim e t J u s s i 

M ä n tyse n m u u tto o n T ukholm aan? 

Luule n tie tä väni ne. Y lio p is to ei 

vo in u t jä rje stä ä hänelle se lla isia 

o lo s u h te ita , jo tk a o lis iv a t taanneet 

h änelle tehokkaan ta ite e llis e n lu o 

m is ty ö n m a h d o llis u u d e t. Ja to i 

seksi: M yös K u v a n v e is tä jä liito s s a 

o li s ik s i paljo n in trig e jä , jo tk a 

h ä irits iv ä t hänen ta ite e llis ta to i 

m in ta a n sa. 

RUOTSI o tti J u s s i M äntysen 

a v o s y lin vastaan. H änen ty ö ra u 

hansa o li ta a ttu . Ja tila u k s ia tu li, 

vä liin ehkä liia k s ik in . T uli ta id e 

m u s e o ih in ja y k s ity is k o k o e lm iin , 

tu li u lk o ilm a a n p y s ty te ttä v ä k s ik in . 

N ä istä m a in its e n vain m a ju ri På lss 

o n in V e rm la n n in s u o m a la is ille 

o m is te tu n , R o ttn e ro s in kartanon 

— S elm a L a g e rlö fin E kebyn lähelle 

— s ijo ite tu n 20 m e triä korkean 

patsaan, jo n k a päässä seisoo 

m ahtava kotka. 

R u o ts is s a asuessaan Ju ssi 

M äntynen te ki isänm aataan tu n n e 

tu k s i ka u tta ko ko S kandin a via n ja 

vielä so tie m m e a ikana hän s u o ritti 

m e ille s e lla is ia p a lve lu ksia , jo tk a 

o liva t k o rvaam a tto m ia . 

M U TTA ka ike sta s u u re s ta m enetyksestä 

ä n h u o lim a tta hän kaipasi 

aina S uom ea. Hän s a n o i m o n e sti 

m in u lle , e ttä hän herää usein y ö l 

lä aivan tuskan h ie ssä ikävöiden 

k o tim a a ta a n , ja v a k u u tti, e tte i hän 

R u o ts is s a tu le kuolem aan. 

Lupauksensa hän p itik in . Ja vanha 

S uom en Turku o li se kaupunki, 

jo ka jä rje s ti hänelle perheineen 

kirkka an ja ra u h a llise n eläm än iltapäivän, 

T urku, jo s s a hän v iih ty i 

hyvin , jo ssa hänellä o li läheisiä 

y s tä viä ja jo s s a hän on saanut v iim 

eisen leposija n sa. 

TURKU ansa itse e tä s tä teostaan 

koko m aam m e k iito k s e n , vaikka 

o tta a k in h u o m io o n , e ttä niin ikään 

m estari k o e tti ko rvata arvokkailla 

la h jo itu k s illa a n sen hoivan, jo n k a 

hän vanhuudessa a n T u ru n k a u 

p u n g ilta n iin k a u n iilla ta va lla sai, 

tapa, jo k a on m u o d o s tu n u t jo perin 

te e k s i, ja jo n k a to iv o is i ja tk u 

van suure n ta ite ilija n m u is to a vaalivana 

e d e lle e n . N iin — n yt on 

J u s s i M ä n tynen iä k s i jä ttä n y t 

o m a isensa, ystä vänsä, tu rk u la i- 

sensa ja k o k o ka n sam m e , täm ä 

m ie s, jo k a k u lk i o m a a polku a a n 

h ilja is e n a , va a tim a tto m a n a , its e s 

tään m e lu a p itä m ä ttä , h ie n o n a ja 

h yvänä ih m is e n ä , k u lk i a ja tte le 

m a tta nykyaja n m a h ta v ia k o m m u 

n ik a a tio v ä lin e itä : te le v is io ta , rad 

io ta , s a n o m a le h d is tö ä ja m u u ta 

ju lk is ta sanaa, a ja tte le m a tta n iiden 

k iito s ta e n e m pää ku in m o ite t 

takaan. 

M IN U S T A tu n tu u n y t Ju s s i 

M ä n tysen, ystävän ja v e lje n , s iirry 

tty ä S uuren R ajan to is e lle p u o 

le lle , e tte i hän s a a n u t is ä n m a a l 

taan s itä tu n n u s tu s ta , jo n k a hän 

o lis i a n s a in n u t. M u tta sen u s k a l 

tanen k u ite n k in a v o im e s ti sanoa: 

R u h tin a a llis e s ti hän a in a k in on 

ko rva n n u t sen "y lö s k a s v a tu k s e n " 

— k ä y ttä ä k s e n i A le k s is K iven sanontaa 

— jo n k a hän on m e iltä 

sa a n u t. Hän on v ie n y t S u o m e n 

niem en m a in e k k a a s ti k a ik k iin 

P o h jo is m a ih in , e ri p u o lille 

E urooppaa ja y li A tla n tin ain a 

A m e rikka a n a s ti. 

Kuva peitetty tekijänoikeusasian vuoksi. 

O Jussi Mäntynen: Vanha karhu (Oma kuva), 1960, pronssia. Valokuvannut 

1975 Karl Lehtinen. — W äinö Aaltosen museon valokuva-arkisto.

O M A S S A m aassaan J u s s i M ä n 

ty s e llä on e lä in y s tä v iä ä n sata m ä ä 

rin ja lo s s a ain e e ssa : On h irviä ja 

k a rh u ja , on ilv e k s iä ja k e ttu ja , on 

jo u ts e n ia ja ku rk ia , on k a ik k ia k o 

tie lä im iä , on m o n ia m u ita , jo tk a 

k a ikki o vat saaneet m illo in m is s ä 

k in m a te ria a lis s a ka ra k te ris tis e n 

k ä s itte ly n s ä . N iin , m illo in m is s ä 

k in m a te ria a lis s a . U s e im m ite n 

k u ite n k in p ro n s s is s a , g ra n iitis s a , 

m a rm o ris s a , hopeassa ja ennen 

ka ikkea S u o m e n h o n g a ssa , k u te n 

e s im . hänen valta vat re lie fin s ä hirv 

ip e rh e e s tä ja h irv is tä k o s in ta m a t- 

ka lla , jo is s a k a ik is s a on sa m o in 

ku in h ä nen ka rh u is s a a n k in : N ä i 

den k u lk ie s s a vakavina kultahääm 

a tk a lla ta i n iid e n p e n tu je n ly lle - 

rö id e s s ä ik im e ts ie n siim e k s e s s ä , 

k a ik k i ne o vat h ä n e lle yh tä lä h e i 

T u rk u la isia k u v ata ite ilijo ita 

V III 

siä k u vatta vaksi, koska hän on 

n iitä tu tk in u t p e rin p o h jin sekä 

fy y s is e s ti e ttä p s y y k is e s ti ja k o s 

ka hän tä llö in on h u o m a n n u t, e ttä 

e lä im e t ovat m o n e s ti p u h taam pia, 

re h e llis e m p iä ja a id o m p ia k u in ih 

m ise t. 

"L U N D S D a g b la d in ” vaativa ta i 

d e a rv o s te lija N ils P e tte rsso n k irjo 

itti lehdessään 25 vu o tta s itte n 

s iv u n m itta is e s s a a rtik k e lis s a a n : 

"J u s s i M ä ntynen on P o h jo la n e n 

sim m ä in e n e lä in v e is tä jä . Ja kysyä 

voidaan o n k o k o k o m aailm assa 

ta ite ilija a , jo ta s a a te tta is iin verrata 

su o m a la ise e n p ro fe s s o riin elä in - 

v e is tä jä n ä ? " 

N iin , s e lla in e n o li Ju s s i M ä n ty 

nen. 

K o ska saam m e jä lle e n hänen 

verta isensa? □ 

• N ik o la i L e h to . — V a lo k. Kari 

L e h tin e n . 

NIKOLAI 

LEHTO 

Fabuloiva 

turkulainen 

maalari 

IK O N E JA , ku p a ria ja neekeriv 

e is to k s ia on ta id e m a a la ri N ik o la i 

Lehdon ko d is s a T u u re p o rin k a d u lla 

lä h e llä synagoogaa. K o tia voisi 

jo te n k in sanoa b a ro k k ik o d ik s i, y h 

tä ru n sas se on k o ris te e llis u u d e s 

saan ku in baro kin ve is to s . S einäp 

in n a t ovat tä ynnä m aalauksia, 

h y lly t tä ynnä v e is to k s ia ja m a tka 

m u is to ja , kirja ka a p e issa ta id e - ja 

m u u ta k irja llis u u tta . 

H u o m io k iin n itty y m o n iin h ie 

n o ih in ik o n e ih in , k e n ia la is iin neek 

e riv e is to k s iin , m ita lik o k o e lm iin , 

k re ik k a la is iin k u p a ria s tio ih in , m u t 

ta ennen kaikkea ta u lu ih in . On 

M ax S alm ea, U lla S ö d e rh o lm ia , 

L iis a Tanneria, h e n g e n h e im o la is ta 

V e ikko L a u kkasta ja re lie fi Ju s s i 

K a rs te n ilta , m u u ta m ia m a in ita k s e 

ni. O m a t ty ö t vievät valtavan osan 

se in ä p in n o is ta . S iin ä on N iko la i 

Lehdon om aperä in e n m a a ilm a , sadun 

m a a ilm a . Ei tä m ä o le R udolf 

K oivun m aailm a a , tä m ä on jo ta in 


• N iko la i L ehto: S a a risto la isp a ri 1977. — V a lo k. K ari L e h tin e n . 

m uuta. Ei p iiru s tu s o le ta rk o in raja 

ttu a , eivät ih m is m u o d o t ole o i 

keassa suhte e ssa, m u tta oudot 

m u o d o t ja s o in tu v a t vä rit luovat 

ih m e e llise n fa n ta sia -m a a ilm a n . 

* 

A T E LJE E on L ä n tis e llä P itkällä - 

kadulla , lä h e llä A rm a s M iko la n 

a te lje e ta . T äällä kin o vat seinät 

tä ynnä ta u lu ja , n a iv is tis ia m aala 

u ksia . M ie leen tu le v a t e n tiste n 

kansanm aalarien ke llo ka a p p i- ja 

a rk k u k o ris te lu t. N ä issä h e n k ilö k u 

vissa o n sam aa y k s in k e rta is u u tta , 

m u tta on n iis s ä e ro ja k in . U sein on 

m aisem a m ukana, taustana. 

K uvissa on m o n a s ti jo k in aihe, 

ka n sa n la u lu , ta rin a , s a tu , a rk ip ä i 

vän askar, perhe-eläm ä. 

O sm o Laine sa n o o N ik o la i L e h 

d on ta id e n ä y tte ly n e s itte ly le h tisessä 

1978: 

— V a ik u tta jia N ik o la i Lehdon 

taite e ssa on u s e ita . V ä littö m ä s ti 

ne eivät kuite n ka a n o le kuvassa. 

Kun k y sym yksessä on lapsi, n iin 

kaukaa ei ta rvitse hakea s u k u la i 

su u tta . N ik o la i L e h to on tu tk in u t 

Ivar A ro s e n iu s ta . Hän ihailee sitä 

ke in o je n y k s in k e rta is u u tta , jo lla 

A ro s e n iu s tu o aja tu ksensa e s ille . 

K un ta ite e n keskeisenä teem ana 

on ih m in e n , eläm ä ja k u o le m a , on 

N iko la i L e h to a lä h in n ä H ugo S im 

berg. T u rkula in e n su rre a lism i ei 

ole e tä ä llä hänen tu o ta n n o s ta a n . 

S iin ä on selviä p iirte itä , jo p a yhtä 

lä is y y k s iä O tto M äkilä n ta ite e s 

ta . G ézanne, van G ogh ja G auguin 

ovat antaneet vankan h enkisen 

p o hjan, m u tta e rity is e n paljon 

ovat N ik o la i Lehdon a ja tu s m a a ilm 

alle antaneet C h a g a ll, K lee, M iró 

ja P icasso. 

☆ 

LAPSUUDEN M A IS E M A T ovat 

H a lik o s s a ja S alo ssa. N äissä m aisem 

issa s y n ty i N ik o la i L e h to jo u 

lu kuun 15 päivänä 1905. L iik e m ie 

hen poika n a kävi Lehto ensin 

K a u p p a ko u lu n ja s itte n T urun 

A m m a ttio p is to n , jo n k a k ilp im a a la - 

rilin ja tu n tu i so p iv a lta . R ehtori 

E lenius o li o p e tta ja n a h yvin m o n i 

p u o lin e n . 

T u ru n T a id e y h d is ty k s e n P iiru s 

tu s k o u lu s s a ja tk o i Lehto o p in to 

jaan 1930— 32. S am aan aikaan 

o p is k e liv a t O ts o K arpakka, H ilk k a 

T oivola, A lku A vanto , Ju s s i V ik a i- 

nen, A arne N iin iv irta , V e ik k o V u o ri 

ja L iis a R iikkala. 

K o u lu s ta päästyä o li p iirtä m in e n 

ja m aalaam inen s iv u h a rra stu ksena. 

L e h to to im i k ilp im a a la rin a kym 

m enisen v u o tta ja s itte n m ainosp 

iirtä jä n ä Y k s ity is y rittä jis s ä . 

☆ 

E N S IM M Ä IN E N N Ä Y TTELY o li 

T u ru ssa 1931. Se o li o s a n o tto 

n ä y tte ly y n m u id e n m ukana. O li 

a s e te lm ia ja o li m a ise m ia , kuten 

m u illa k in s iih e n aikaan. 

Lehto kerto o : 

— T aide on va p a u tu n u t e n tiseen 

ve rra ttu n a . M a h d o llis u u d e t 

ovat s u u re m m a t ku in ennen. 

— T äm ä o m a s u u n ta n i, jo ta 

o le n y li k a k s ik y m m e n tä vu o tta 

te h n y t on n a iv is m ia ih a n tä y s in . 

Y k s in k e rta is ta n k a ik k i asia t m a h 

d o llis im m a n p a ljo n . Saatan lis ä tä 

y k s ity is k o h tia , jo illa ei n ä e n n ä i 

se sti o le y h te y ttä aiheese e n , s e l 

la ista e p ä to d e llis ta . H ilp e y s ja 

huum o ri ovat m ie le s tä n i p a ik a l 

laan, s illä ei ta ite e n ta rv its e o lla 

kuole m a n s iip ie n su h in a a . 

— T aid e ei s o vi y h te e n p o litiikan 

kanssa. T a ite ilija n vapaus ja 

riip p u m a tto m u u s v irka -a sem a sta 

s y n n y ttä ä p a re m p ia tu lo k s ia . V irk 

a m ie s -ta ite ilija jo u tu u e n n e n p itkään 

p o liittis e e n tila u s ty ö h ö n . 

E ikä riip p u v u u s tee m e s ta re ita , ei 

a inakaan ta ite e n p iiris s ä . T u s k in 

m issä än a m m a tis s a . T yön te k e m i 

sen ilo a ta rv ita a n , ty ö s tä p itä ä 

v o id a n a u ttia . M in ä n a u tin . 

— En ajan v irta u s te n v u o k s i, 

vaan s ik s i, e ttä n a iv is m i on tu llu t 

v ä h ite lle n ja its e s tä ä n o m a k s i 

su u n n a k s e n i, s ik s i s itä teen. 

— T a ite ilija in y h te is to im in ta a 

o li a ie m m in e n e m m ä n . E n s in o li 

P in e lla k o k o o n tu m is p a ik k a n a v u o 

sisadan a lu ssa, s itte n tu li M a n n i 

sen ka h vila n aika. O li h auska k o 

k o o n tu a p ä iv ittä in pakisem a a n ta i 

te e sta , kun a in a o li jo ita in k o o lla . 

N ykyään o vat ta ite ilija t h a ja lla . Ei 

ole yh te is h e n k e ä . T a ite ilija t ovat 

a m m a ttik a te ita ja e ris tä y ty n e itä . 

M a nnisen aika o li ku lta -a ik a a . 

'B ro n d a a ” ta rv itta is iin T u ru s s a k in . 

E n s im m ä is tä n ä y tte ly ä se u ra si 

u s e ita m u ita : T u ru s s a 1945, 1965, 

1967, 1969 ja H e ls in g is s ä 1968 ja 

1978 sekä T a m p e re e lla 1968 ja 

H ä m e e n lin n a ssa 1967. 

L e h to e s iin ty i m y ö s u lk o m a illa 

m u id e n m ukana: G ö te b o rg 1946 ja 

1974, T u k h o lm a 1949 ja 1975, 

Lenin g ra d 1965 ja 1970, M a rs e ille 

1967, B ergen 1968, A a rh u s 1969, 

Varna 1970, Ö s te rs u n d 1973, Z a g 

reb 1973, A a lb o rg 1974 ja K ö ö 

pe n h a m in a 1975. 

N ik o la i L e h to o n o llu t u s e illa 

s e u ra m a tk o illa m o n e s s a m aassa. 

T ie te n k in on tu llu t k a ts e ltu a ta i 

d e tta k in n ä illä m a tk o illa , m u tta 

v a rs in a is in a o p in to m a tk o in a ei 

Lehto n iitä pidä. A in o a s ta a n v u o 

den 1965 s tip e n d im a tk a a hän p itä ä 

s e lla is e n a . Hän v iip y i k u u kauden 

Ita lia s s a , pääasiassa F ire n zessä ja 

R oom assa. 

P U N T A R O IN T IA 

☆ 

1968 Sakari S u n ila : 

N ik o la i Lehdon m a a la u kset ovat 

e p ä ta vallisen n a iv is tin ja e p ä ta va l 

lisen ke rto ja n . N iis tä p u u ttu u 

ty y s tin n a iv is m in ta h a llis u u te e n 

v iitta a v a a s p e k ti (=n ä kö ko h ta ) 

p s e u d o p rim itiiv is y y s (=v a le k e h itty - 

m ä ttö m y y s ). 

T u u li R e ijo n e n : 

— L e h to o n h e rk u llin e n k e rto ja , 

n a iv is ti, n ä k ijä ja v a is to a ja . 

M a rja tta K aarakka: 

— A iva n e rik o is e s ti ovat vä rit 

hänen m a a la u ksissa a n m a in its e 

m ise n a rv o is ia . N iillä o n s u u ri 

m e rk ity s tu n n e lm a a lu o vana te k i 

jä n ä ja L e h d o lla o n h y v in varm a ja


• N ik o la i L e h to : K o lm e y s tä v y s tä 1 9 7 8 . — V a lo k . K a ri L e h tin e n . 

herkkä v ä ria is ti, m ik ä h a rvin a i 

s u u s ! 

1969 O sm o Lain e : 

— Lehto on ih m is e n ä h ilja in e n 

m u ka n a o lija , m u tta ta p a h tu m ia 

s e u ra ile va, te o k s is s a a n hilp e ä , 

le ik k iv ä ja s e u ra llin e n . T e knisesti 

L e h to on v a p a u tu n u t. Hän antaa 

s iv e ltim e n liu k u a k e p e ä s ti ja hahm 

o tta a re n n o s ti. 

1974 V appu Tolvanen: 

— N ik o la i L e h to käy H e ls in g is 

sä h o ita m a s s a a s io ita ja n ä y tte ly i 

tä kats o m a s s a v ä h in tä ä n kerran 

ku u ssa . H än m ie ttii a ih e ita a iv o is 

saan, k e s k itty y ja näkee etukäteen 

m illa in e n ty ö s tä tu le e , värit ja 

ka ik k i. Hän rajaa ly ijy k y n ä llä m aala 

u ksensa ä ä riv iiv a t. T o te u tu s on 

nopea, e tte i u n o h d u . 

N ik o la i L e h to ke h ystä ä its e ta u 

lu n s a . H än harrastaa m aalaam isen 

lis ä k s i vanhoje n e s in e id e n kerä ystä 

ja k u n n o s tu s ta . E rity is e s ti ik o 

n it ja n a iiv it p u u v e is to k s e t k iin 

n o s ta v a t h äntä. H än ku u n te le e 

k e rn a a sti k la s s illis ta m u s iik k ia ja 

lu ke e p a ljo n . E ikä koskaan ikävys 

ty- 

1978 Sam a k irjo itta ja : 

— N ik o la i L e h to on ahkera. 

S ana 'u u tte ru u s ’ vila h ta a k in tu o n 

tu o s ta hänen p u h e is ta a n . Hän a r 

v o sta a eläm än tä rk e im m ik s i 

a s io ik s i h u u m o rin , kyvyn nauraa 

m yö s its e lle e n ja terveyden. 

TU N N U S TU S TA 

A p u ra h o ja on N ik o la i Lehto 

saanut T urun T a id e y h d is ty k s e ltä 

1946, 1958 ja 1971, T urun ka u p u n 

g ilta 1964, T urun Y k s ity is y rittä jiltä 

1949. 

Pro F in la n d ia -m ita li 1972. 

T a ite ilija e lä k e 1975 — . 

T e o ksia ko k o e lm is s a : S uom en 

V a ltio , A te n e u m in , T u ru n , T am pereen, 

K e m in , B e rg e n in ja Lahden 

ta id e m u s e o t, W ä in ö A a lto s e n m u 

seo, N e lim a rk k a -M u s e o , T u ru n , 

K u o p io n ja S alo n ka u p u n g it, 

K O P :n ja S K O P :n k o koelm a t, 

G ra h n in k o koelm a T apiolassa, 

T urun e v .lu t. seura kunnat. 

Å b o A kadem i o n o tta n u t y li 

kaksisata a d ia a Lehdon ta u lu is ta . 

L e h to on o llu t T u ru n T a ite ilija 

seuran ta lo u d e n h o ita ja n a 1934— 38 

ja 1966— 73, ku v a a m a ta it.ry h m ä n 

jo h to k .j. ja ra h .h o it. 1939— 55. 

V E R TAILU A 

J o s kats o m m e H åkan B runberg 

in m a a la u ksia ja ve rta ile m m e n iitä 

N ik o la i Lehdon tö ih in , on n iillä 

eroja. H åkan B ru n b e rg k u u lu u 

m a am m e h u o m a tta v im p iin naiviste 

ih in . H änen ty ö n s ä ovat v ä littö 

m iä , m a alauksen ilo s ta lä h te n e itä , 

ilm a n enem pää h a rk in ta a . Ne va i 

Joulukahvit 

T u ru n k a u p u n g in m a tk a ilu to i 

m is to ja T urun k a u p u n g in k a n s lia n 

tie d o tu s to im is to jä rje s tiv ä t p e rin 

te e llis e n jo u lu k a h v itila is u u d e n 

k e s k iv iik k o n a 13. 12. 1978 m a tk a i 

lu to im is to s s a . K u tsu tila is u u te e n 

o li p u e ttu ru n o m u o to o n : 

V u o s ' tu lo s sa o n la p se n 

s e k ä la p se n m ie liste n , 

ja ju h la v u o s i T u r u n 

j a s e n a su k k a h ie n . 

S i t ' o d o ta m m e k a i k k i 

n y t y h d e s s ' ilo ite n , — 

o n o d o tu k s e n ta ik a 

in h im illin e n . 

N ä e t, o d o tu s ta tä y n n ä 

o n k o k o e lä m ä 

j a o d o tu k s e n o n n i 

n iin s u u r i, k e stä v ä . 

M y ö s S u a o d o ta m m e 

n y t jo u lu k a h v ille , 

j a m ie le s s " r a k e n n a m m e 

m e k e s k u s te lu m m e 

s iit ’ m itä e n s i v u o si 

s e m e ille tu lle ssa a n 

v o i jo k a is e lle tu o d a , 

— k u n y h d e s s ' to im ita a n ! 

ku tta v a t hyvin la p s e n o m a is ilta 

k irk k a is s a m a rkkin a vä re issä ä n . 

B ru n b e rg on saanut ta id e te o llis 

u u s k o u lu n p o h ja kseen, m u tta 

hän v ä lttä ä saam iaan o h je ita . Hän 

on syn n yn n ä in e n n a iv is ti. L e h to 

taas m aalaa h ie n o s tu n e im m in väre 

in , vaikka p o ik k e u k s ia k in on. 

L ehdon m u o to m a a ilm a on to is e n 

la in e n . Hän m aalaa p a ljo n p ie n i 

k o k o is ia 'm u o to k u v ia ', jo illa ei o le 

to d e llis ta m u o to a , ei m a llia . 

Hänen s a tu a ih e e n sa ovat häm ä- 

räm piä ja y lim a a llis ia , B ru n b e rg 

taas y rittä ä pitä ä to d e llis u u d e n o - 

te tta vaikka hän h a u s k a s ti s iin ä 

e re h ty y k in . B ru n b e rg m aalaa isok 

o k o is ia k in ta u lu ja , L e h to taas 

pysyy va a tim a tto m is s a ra jo issa. 

U sein va iku tta a s iltä , e ttä Lehdon 

ty ö t ovat vain s k its e jä suurem paa 

kokoa varten. Ehkä n iid e n vie h ä 

ty s v o im a ka to a is i s u u rik o k o is e n a ? 

U sein Lehdon tö is s ä huom aa 

ennenkaikkea C h a g a llin v a ik u tu s 

ta. Se voi o lla vaan h e ija s tu s ta 

s a m o is s a a tm o s fä ä re is s ä liik k u v a l 

ta ta ite ilija lta . B ru n b e rg is s ä on jo 

ta in P ie te r B ru e g h e llia (va n h .) ja 

jo ta in H e n ri R ousseauta . Ei L e h 

d o ssa o le kum paakaan. Hän k u l 

kee om a a tie tä n s ä väreineen ja 

m u o to in e e n ja tu le e e rik o is e n a 

n a iv is tin a s ä ily ttä m ä ä n n im e n sä 

S uom en kuvata ite e n h is to ria s 

sa. □ 

ENSIO H A R N I 

Sadan vuoden takainen kuvaus 

turkulaisesta koululaisasunnosta 

O SKA R BR AN D ER : 

” R y jä lä ” 

asuntoni 

Turussa 

(K irjo ite ttu v. 1880) 

JO S lähdet A uran ra n n a lta ta l 

luste le m a a n y lö s U udenm aan-ahd 

e tta , näet kahden p uolen kom e ita 

rakennuksia sekä kive stä että 

pu u sta . M u tta s a a vuttu a si A rseenin 

p o ik k is k a d u n kulm a a n , näet 

o ik e a lla p u o le lla , L u o sta rin m ä e n 

rin te e llä , erään p u u s ta rakennetun 

ta lo n , jo ka varm aankin vetää h u o 

m io s i puole e n sa . Jo s nyt se is a h 

d u t katselem aan tu o ta jä ä n n ö stä 

ik iv a n h o ilta a jo ilta ja h a lu a t likem - 

m in tu tu s tu a s iih e n , n iin ta rjo u n 

su u rim m a lla m ie lih y v ä llä oppaakse 

si ja vien s in u t, jo s m ie lit, 

"R y jä lä n ” s is im p iin lo k e ro ih in . 

ASTUTTUASI p o rtis ta s is ä lle on 

k o h ta edessä si käytävä. S iitä ei 

sin u a sentään päästetäkään s is ä l 

le. Ei, vaan sin u n tä y ty y käydä 

y m p ä ri k o k o rakennuksen saavuttaaksesi 

täm än a ikeesi. T ä llä kierro 

s m a tk a lla s i o le t n yt tila is u u d e s 

sa näkem ään p ihan k o k o n a is u u 

dessaan. V a sem m a lla on perunamaa, 

k irs im a rja - ja o m e n a p u ita , 

v iin i- ja karvam a rja -p e n saita . N äiden 

k e ske llä kohoaa m a je s te e tillinen 

lehm us ko h d e n sinertävää ta i 

vasta. S ie llä , tä ä llä n äkyy m u u ta 

m ia s ire e n ip e n s a ita , jo id e n kukat 

ke sä llä le v ittä v ä t y m p ä rille e n ihanan 

lem u n sa. M u u ta m a n syllä n 

päässä its e a s u n to -riv is tä on u lk o - 

h u o n e ra kennus, jo ka ennen m u i 

n o in on o llu t ih m is a s u n to n a , m u t 

ta nyt jo riu tu n e e n a ja p e ite tty 

pa ksu lla tu rv e k a to lla . 

K Ä Y D E S S Ä M M E lik e m m in ta r 

kastelem aan a s u n to riv iä , pistää 

e n s in n ä k in s ilm iim m e sen k a tto , 

jo n ka lih a vat tu rp e e t kasvavat rehevää 

ru o h o a ja suvia ikana o le m 

m ekin tila is u u d e s s a tekem ään 

k a s v itie te e llis iä tu tk im u k s ia tässä 

k u m m a llis e s s a k u k kaista rh a ssa. 

M u tta , jo s ry h d y m m e tähän to i 

meen, n iin o n p i m e id ä n liik k u m i 

nen s u u rim m a lla va ro vaisuudella , 

s illä v o is ip a ta p a h tu a , e ttä ka tto 

p u d o ta ro m a h ta is i ala s, haudaten 

■ Ohessa julkaistaan v. 1880 Turun (ruotsinkielisessä) lyseossa 

kirjoitettu kouluaine, jossa lyseon silloinen oppilas, 

Eurajoelta kotoisin oleva Oskar Daniel Brander (myöhempi 

Paloheimo) kertoo Turunasunnostaan "Ryjälästä". Kirjoittaja 

oli äitini isä, ja siksi aine on joutunut minulle. 

O.D. Paloheimo oli syntynyt Eurajoella 23. 11. 1858 ja tuli 

ylioppilaaksi Turun lyseosta v. 1881. Hän suoritti teol. erotutkinnon 

v. 1884 ja toimi myöhemmin Kiikan kappalaisena 

sekä Noormarkun ja vuodesta 1918 kuolemaansa saakka 

Loimaan kirkkoherrana. V. 1915 hän sai rovastin arvon. 

Hän kuoli 8. 2. 1926. 

Osmo Ikola 

________________________________ 

m eidät sekä "R y jä lä n " a sujam et 

a lle p irs to je n s a . W a ro va sti s iis 

tä ytyy m eidän liik k u a ja v a a ra llinen 

ty ö m m e p a lk ita a n k in ru n sa a s 

ti, s illä tä ä llä lö y ty y , p a its i ta v a llis 

ia rik k a ru o h o ja , h a rvin a ise m p ia 

k in kasveja, m uiden m uassa "d ra - 

ba in ca n a ". M u tta jä ttä kääm m e 

k a tto ja käykääm m e s is ä lle . 

A V E T T U A M M E kaid a n oven, 

jo s ta m ies tö in tu s k in m ahtu u s i 

sälle , tu le m m e isom a iseen eteistö 

ö n , jo s ta v iis i ovea jo h ta a ulo s. 

W asem m a lla kädellä o n ka ksi, jo t 

ka k u m p a in e n k in u s e im m ite n ovat 

s u lje tu t ja , tie s h iis ’ , m itä n iiden 

takana s ä ilyte tä ä n . T u ke h u tta - 

kaam m e n y tk in sentään u te lia i 

su u te m m e ja jä ttä k ä ä m m e s a la i 

suudet tu tk im a tta . K un avaam m e 

o ik e a lla olevan oven tu le m m e 

huoneeseen, jo n ka s iis ti s is u s ta ei 

vähintäkään m u is tu ta rakennuksen 

ryjä m ä ise stä u lk o m u o d o s ta . M u tta 

"e ip ä olekaan koiraa ka rvo ih in k a t 

s o m is ta ” . T ästä h u o n e e s ta ei o le 

ju u ri m u u ta m a in itta v a a , m u tta s i 

tä enem m än k a m m a rista , jo h o n 

käy ovi puheessa olevan huoneen 

vasem m an p u o lis e s ta peränurkasta. 

Se on nyt varsin a in e n a su n to - 

huoneeni. 

K U IN K A m o n ta kertaa o le n m i 

nä, u n o h ta e n k irja n i ja k a ik k i k o u 

lu to im e t tässä huoneessa u n e k s i 

n u t tu le v a is u u d e s ta n i, jo k a m ie lik 

u v itu k s e s s a n i m illo in n ä yttä ikse 

tä ynnä onnea ja to iv e ita , m illo in 

taasen v e rh o u tu u m itä s u ru llis im - 

paan p u k u u n ; ku in ka m o n ta kertaa 

o len m ie ttin y t isänm a a n i n y k y is tä 

tila a ; k u in k a m o n i ja , m ikä p a h in 

ta on, vieläpä useat k u m p p a n e ista 

n ik in , jo illa p itä is i o le m a n sam at 

rie n n o t, k u in m in u lla k in , h a lve ksivat 

ja ka ikin m o k o m in so rta va t 

ihanaa ä id in k ie ltä n i; k u in k a m onta 

kertaa o le n p ä ä ttä n y t u h ra ta vo i 

m ani ja — jo s v a a d ita a n — vereni 

ja h e n k e n ik in o ik e u d e n , vapauden 

ja s u lo is e n S u o m e n i p u o le s ta ! 

M u tta jä ttä k ä ä m m e h a a ve ksim ise t 

ja k a ts e lk a a m m e ta rk e m m in asunto 

h u o n e e n i sis u s ta a . 

O IK E A L L E o v e sta on vuode, 

jo s s a ta v a llis e s ti a in a jo k u "R yjä - 

lä n -p u u la a k in ” k o lm e s ta m ie h e stä 

ve n yile e pappa M o rp h e o n h e lm a s 

sa, tie tä m ä ttä m a a ilm a n m e n o is ta 

ja to h in o is ta . W u o te e n y lä p u o le lla 

se in ä ssä riip p u u k o k o n a is ta 10 

ta u lu a . K e skellä on m a in io n la u la 

ja ta re n , Jenny L in d ’ in, ja L u th e - 

ruksen m u o to k u v a t. K u m m a lla k in 

p u o le lla n ä itä on k u v a u k s ia perhe 

e lä m ä stä ja R u o ts in m a in io im - 

pain m ie ste n m u o to k u v ia K u sta a 

III : n a jo ilta (K o n . G u s ta f III :s 

sa m tid a ). P e rä se in ä llä riip p u u k irja 

h y lly , jo lla ” S jö g re n ” k u lla ttu in e 

selkin e e n kaikessa s o v u s s a p ö y h 

keilee v o itto is a n k ilv o itte lia n s a , 

tu o n re paleisen ” S a le n iu k s e n ” rin 

na lla . L ö ytyyh ä n s iin ä m u ita k in 

h ip u n e ita k o u lu k irjo ja , n iid e n jo u 

kossa m y ö s k in tu o k u rja M eland 

e r'in h is to ria ja tu o v ie lä k in k u r 

je m p i L in d fo rs ’ in v e n ä jä n -k ie lio p - 

pi. W a se m m a n p u o lis e s s a peräk 

u lm a s s a on k u v a s tin e li p e ili, jo 

ka u lo ttu u p e rm a n n o s ta ka tto o n 

saakka. Sen la si on ka h d e s ta k a p 

paleesta ja n iin e rin o m a is e s ta a i 

neesta, e tte i "s e lla is ta enää tähän 

m a a ilm a n a ikaan sa a k a a n !” 

K u v a s tin ta ko ris ta v a t sen re u n u k 

s illa m e lk e in a la ti riip p u v a t virkah 

o u s u t, ta k it ja k a rv a -la k it, jo tk a 

p e ittä v ä t isom m a n o s a n sen v ä lk 

k yvästä p in n a s ta . Ih m e e llis tä 

vaan, e ttä tu o isä n tä väen p o lvi 

p o lv e lta p e ritty k a llis e s in e on 

s ä ily n y t eheänä n iis tä va a ro ista , 

jo tk a s itä u se in uhkaavat "R y jä lä n - 

h e rro je n " p a in ia ly ö d e s s ä . — 

K u v a s tim e n v ie re ssä la a ttia lla on 

a rkku, jo n k a u lk o p u o li on ihan 

k u in jä n ik s e n lo u h im a haavan ru n 

ko m e tsässä. 

W A S E M M A L L E , o v e s ta sisään 

tu lle s s a , o n k o h ta m u u ri, jo ka 

tu s k in ketään p ä ästää m e rk its e -

m ä ttä siv u ts e n s a . Se, näet, on 

m a a la ttu v a lk o is e n -m u o to is e lla 

k a lk k iv e d e llä . M u u rin vieressä, sam 

a lla se in u k s e lla , on ” p iiro n k i” , 

jo n k a p ä ä llä näet p u llo n , tä y te tty 

nä "R y jä lä n -ro m m illa ", ja koko 

jo u k o n k irjo ja . Ne ovat ihan to is ta 

laatua, k u in y llä m a in itu lla h y lly llä 

olevat k irja t. S u u rin o sa n iis tä on 

te o k s ia k a u n o k irja llis u u d e n a la lta 

ja u s e im m a t s u o m a la is ia . "P iiro n 

g in ” y lä p u o le lla s e in ä ssä on k o l 

me ta u lu a , jo is ta yksi kuvaa erä s 

tä s u lta a n ia h a a rem issaan, yksi 

T ro m a n n ia , W irm o lin ia ja Lönniä , 

1808— 1809 vu o d e n s o ta -u ro ita , ja 

y k s i m aam m e e n s im m ä is tä v a ltio 

sih te e riä , kreivi R e h b in d e riä . H uone 

k a lu s to o n k u u lu u vie lä kolm e 

tilk k a -ja lk a is ta , p e to llis ta tu o lia 

sekä ka ksi pahanpäiväiseksi v iille 

s k e lty ä ja k irjo itu s m u s te e lla tahra 

ttu a pöytää. 

K A H D E S T A s u u re s ta n e liru u tu i 

s esta ik k u n a s ta v irta a y ltä k y llin 

valoa huoneeseen. Ik k u n a t p e ittä ä 

s illo in , tä llö in v a rjo s tim e t, jo tk a 

o vat valla n e rim u o to is e t ja toin e n 

n iis tä perä ti n u rin p ä in , jo tta s ille 

ku va tu n laivan m a s to t ja purjeet 

ovat a la s p ä in . J o s k u s käytetään 

ik k u n a lla näiden va rjo s tim ie n 

m uassa m y ö s k in k a h ta ” s ä rm iä ” , 

jo ille jo k u n u rk k a -ta ite ilia on m esta 

rillis e s ti m aala n n u t kuvauksia 

m e ts ä s tä jä n elä m ä stä . N äm ät kuva 

u kset eivät sentään "p u u la a k in ” 

m ie ste n m ie le s tä o le o lle e t tä y s in 

ty y d y ttä v ä t. T upakin ö ljy llä o le m 

m ekin s e n ta kia m aala n n e e t tä y s i 

ku u n ta iv a a lle valaisem aan m e tsä 

m iehen p o lk u a jy lh ä s s ä korvessa. 

W irv o itu k s e k s i n o ille vä syn e ille 

m e ts ä s tä jille o le m m e pistäneet 

ta s k u m a tin la k k a riin s a . O lem m epa 

v ie lä m u ita k in m u u to k s ia tehneet 

näiden m e s ta ri-te o s te n suhteen. 

S eurauksena tä s tä o n k in , e ttä yksi 

m e ts ä s tä jis tä n y t p ö y h k e ile e la sis 

ilm is s ä ja h ä n n y s ta k is s a , jo n ka 

ta s k u s ta n iis tin liin a riip p u u p itk ä l 

tä u lo s Ja kun m e ts ä s tä jä t n ä y ttivät 

liia n la p s im a is e lta o lem m e 

te h n e e t h e is tä o ik e in k u n n o n m iehiä, 

p a rta s u u -u rh o ita . 

L A A T T IA A p e ittä ä p a ik o tta in 

m o n ik a rv a is e t "R y jä lä s s ä ” k u d o tu t 

” tu rk k ila is e t” rysäkkeet. L a a ttia s ta 

o itis y lö s k ä s in on k a tto , jo ta et 

su in ka a n saa lu u lla y h tä s u u n ta i- 

seksi la a ttia n ka n ssa. K a tto a p e ittä 

ä k a lk k iv e d e llä ta h ra ttu ja m o 

ne lla h e n k ilä v e llä v a ru s te ttu paperi. 

N ä illä lä v illä on k u lla k in om a 

h is to ria n s a . 

P A ITSI edellä m a in ittu a kolm ea 

m ie s tä , a suu, näetsen, tässä h u o 

n eessa, tai o ik e a m m in sen m ä 

d ä n ty n e is s ä s e in ä h irs is s ä , s iis tiä 

n e lija lk a is ia eläviä — h iiriä . H eti, 

kun yö n p im e ys p e ittä ä L u o s ta rin - 

m äen k u k k u la t, a lkavat n u o t p e i 

ja k k a a t pitä m ä ä n m ik ä m itä k in peliä 

k a to n ja k a tto p a p e rin vä lissä . 

S ie llä k ö s n y t vin k u ta a n , nakerretaan 

ja ta n s s ita a n . T ästäpä "R y jä - 

lä n ” m ie h e t n yt rie n tä vä t n ä rk ä s ty 

nein ä ankaraan v e rity ö h ö n . J o k a i 

nen h iip ii h ilja a tu o lille ja k u u lu s 

te le e ta rkkaan, m is s ä p aikkaa h iiri 

o le s k e le e , ja s a a tu a n sa s iitä tie 

d o n , iskee hän h irm u is e n lu ja s ti 

KO TI K AUPUNK IN I 

V aikenee aam u T u ru n ka u p u n g issa , 

vanhassa ja k u n n ia n a rvoisassa. 

P äivänsäde k irkas 

h e ija ste le e A u ra jo e n pinta a n , 

k o h ta alkaa h yö rin ä ja to u h u v ilk a s . 

K o tik a u p u n k in i herää, 

väen a a m u a s k a re k in kerää. 

K arisevat unet m enneen yön 

kun edessä o n päivän työ . 

H etkessä m u u ttu u k a u p u n k im m e katukuva 

ja sin n e tä n n e s y n ty y a u to s u m a . 

K a ik illa o n k iire , k iire on, 

s ie llä täällä a u to ilija m a ltta m a to n . 

Kevään e n si m erkkin ä kun p e n k it ilm e s ty v ä t A u ra jo e n rantaan 

aam uvarhain k iire h tiv ä t p u liu k o t n ä köala p a ikat valta a m a a n , 

läpi p u llo n la s in m a isem ia tiira ile m a a n . 

E ipä nuku S uom en T urku, 

ei u in u kehdossaan, 

vaan on työn ja ta rm o n pesä, 

to im e k k u u d e n m u s iik k ia äänet te h ta issaan, 

on m yös lu o n n o n värikäs ja ka u n is näky le h d o is s a a n . 

V u o s is a ta in p e rin n e ttä vaali täm än päivän s u k u p o lv i yhä, 

ko tis e u tu ra k k a u s o n syvä. 

M o n i paikka tä ä llä on h is to ria llin e n ja pyhä, 

m onen m o n ta k o h d e tta sä ilyte ttä vä ä . 

K a u p u n k iim m e liitty v ä t p a ljo lti ka n sa m m e vaiheet, 

tä ä ltä lä h tö is in o vat le g e n d a in ja ta ru je n a ih e e t. 

Täällä o n ilo ittu ilo je n aikaan, 

on m yös o llu t su ru je n aika. 

Tänään y k s i a sia kovin ih m e ty s tä tu o tta a 

kun k a u p u n g illa m m e on jo ikää 750 v u o tta . 

K o vin n u o re lta ja e lin v o im a is e lta T u rku v a ik u tta a , 

m aailm a n tu m ille kun ju h la v u o tta a n ka iu tta a . 

Tosia a n , o llo s te rv e h d itty S u o m e n T urku. 

n y rk illä n s ä ka tto o n . Iskua seuraa 

surkea vin k a h d u s , ja taas on yksi 

yörauhan h ä irits iä p ä ä ttä n yt päivänsä. 

N y t kaikuvat rie m u h u u d o t 

jo ka m iehen h u u lilta ja p u u k o lla 

p is te tä ä n k a tto p a p e riin lä p i, jo s ta 

h iire n raato p u d o ta lo tk a h ta a perm 

a n n o lle . N äin on s y n ty n y t k ym 

m e n ittä in läpiä — h e n k ilä p iä — 

k a tto p a p e riin . T o tis e s ti on täm ä 

hyvin k is s a m a is ta ty ö tä , m u tta , 

m ikäs a u tta a , kun ei n a a p u rim a iste 

rin lu k u is a t kissa la u m a tka a n kykene 

ka rk o itta m a a n n o ita yöra u 

han h ä irits iö itä . Päin v a sto in ne 

v ie lä its e k in p itä m ä llä n a u kuja i- 

siaan h ä irits e v ä t ö in , p ä ivin "R y jä - 

lä n " m u u te n ra u h a llis ta olo a . 

W IE L Å o lis i m in u lla p a ljo n p u 

T A U N O AAKU 

h u m is ta "R y jä lä lä is te n ” k o tie lä 

m ästä, m u tta havaitsenpa, että 

k irjo itu k s e n i on jo v e n yn yt liia n k in 

p itk ä k s i. S anon s iis tä k s i erää 

jä ä h yväiset v ie ra a lle n i to ivoen 

to is te n saavani k e rto a enem m än 

” R y jä lä n " ta v o is ta , o lo is ta ja m u i 

n a is jä ä n n ö k s is tä . K o h te lia is u u d e n 

v u o k s i saatan vie ra a n i vie lä u lo s, 

e tt’ ei hänen ta rv its e te h d ä tu o ta 

p itk ä ä k ie rro s ta ta lo n ym p ä ri. 

M in ä saatan hänet n y t e te is tö n 

v iid e n n e s tä o vesta , jo s ta häntä ei 

ä s k e ttä in s is ä lle p ä ä ste tty. Täm ä 

on "R y jä lä n " p a ra a ti-käytä vä, jo k a 

a in o a sta a n s u u rim p in a ju h la llisu 

u k s in a on a v o in n a s is ä lle pääsyä 

varte n . Terve tu lo a "R y jä lä ä n " 

k o ska hyvänsä! 

H um .kand. 

IRM A SA VO LA IN E N : 

Turkulaisia 

kaupunkikuvaajia 

• Jo h a n Jacob R einbergin valokuvassa e tu a la lla vasem m alla Q w e n selin 

ta lo , jo s s a n y k y is in to im ii T u ru n a p te e kkim u se o ja sen vieressä o ikealla 

a lkuja a n h o te lli S e urahuoneelle rake n n e ttu rakennus, jo n k a ala ke rro kse n 

tila t n y t vara ttu ra a stu vanoikeudelle ja y lä kerro ksen tila t ka u p u n g in v a l 

tu u s to lle . T a u s ta lla ka u p p a to rin la id a lla va sem m a lla h o te lli P h o e n ix in rakennus, 

sen vieressä O rto d o k s in e n k irk k o ja o ik e a lla a la -k a n s a k o u lu lle rake 

n n e ttu ko u lu ra k e n n u s , jo s s a viim e k s i ty ö s k e n te li C ygnaeuksen ru o ts in 

kie lin e n ka n s a k o u lu . P h o e n ixin to n tille on ra kennettu liik e - ja a s u in ta lo . 

P uretun C ygnaeuksen k o u lu n to n tti on n y k y is in a u to je n p a iko itu sa lu e e n a . 

V a lokuvan kä ä n tö p u o li on vara ttu m a in o k s e lle , jo s ta m m . selviää, että 

R e in b e rg in ” F o to g a ria te rie li” to im i o s o itte e s s a L in n a n ka tu 31 B. — Kuva: 

Å b o A kadem in kuva-a rkisto . 

H A R V A m e istä näpätessään 

ta s kukam e ra lla a n kuvia k o tik a u 

p u n g ista a n tu le e a ja te lle e k s i, m i 

te n p itk ä m atka tu rk u la is e lla v a lo 

k u va lla on o llu t k u lje tta vanaan. 

O te ttiin h a n S u o m e n e n sim m ä in e n 

valokuva T urussa 3 .1 1 .1 8 4 2 , ja 

kam eran takana s e is o i s illo in p iirilääkäri 

H e n rik C aja n d e r, R uneberg 

in , L ö n n ro tin ja S n e llm a n in akate 

m ia to v e ri. K uvauksen kohte e n a 

o li C a ja n d e rin k o d in vastapäätä 

s ija in n u t N o b e lin ta lo , U udenm 

aankatu 8. H änen k o k o tu n n e ttu 

tu o ta n to n s a k ä sittä ä täm än lisä ksi 

vain ka ksi m u u ta kuvaa, h o p e o i 

d u lle le vylle o te ttu a d a g e rro tyyp - 

p iä, T ä h tito rn in ja om ankuvan, 

jo tk a o vat vu o d e lta 1844. T u rk u la i 

sen valokuvauksen alku o li s iis 

m e lko vaatim a to n , m u tte i k u ite n 

kaan m e rk ity k s e tö n , k e rto ih a n se 

uuden ta id e m u o d o n tu lle e n S u o 

m een, vie lä p ä suoraan P a riis is ta , 

jo s s a H e n rik C a ja n d e r o li o p p in u t 

valokuvaam aan e lo k u u s s a 1842. 

SEURAAVAN v iid e n to is ta vuoden 

ajan valokuvaus o li T u ru ssa 

yksin o m a a n kie rte le vie n a m m a tin 

h a rjo itta jie n käsissä. Kukaan n äistä 

ei tie ttä v ä s ti k u v a n n u t its e kaup 

u n kia , s illä d a g e rro ty p is tie n ja 

heidän seura a jie n sa tu o tto is a n a 

ty ö n ä o li k a u p u n k ila is te n ik u is ta 

m in e n . M onet valo kuvaaja t o liv a t 

u lk o m a a la is ia , jo id e n o le skelu 

k a u p u n g issa s u p is tu i ke säkuukaus 

iin . P im eä ta lv i ei vielä p itkään 

aikaan s o v e ltu n u t va lo ku vie n o tta 

m iseen. 

E N S IM M Ä IS E N tu rk u la is e n v a lo 

kuvaam on p e ru s ti s y k s y llä 1857 

Jo h a n Jakob R ein b e rg , jo k a o li 

a lu n p e rin ta rtto la in e n k iv ip a in a ja 

ja jo k a o li tu llu t k a u p u n k iin jo 

vu o sikym m e n e n a lu s s a . T urun 

h u o m a tta v im m a t ko h te e t hän 

ik u is ti jo 1852— 53 lito g ra fiasarjassaan 

"V y e r af Å b o ” , jo k a k ä s itti 

k a k s ito is ta ka u p u n k in ä k y m ä ä . E sikuvin 

a o liv a t v a rm a s tik in R e in b e r 

g in ta rtto la is e n o p e tta ja n G .F . 

S c h la te rin sekä T a rto s ta e ttä T allin 

n a s ta te ke m ä t vasta a vanla iset 

sa rja t. R einberg ei ty y ty n y t p e l 

kästään lito g ra fio ih in . J o h e lm i 

k u u ssa 1854 hän k o k e ili ns. kosm 

o ra a m a -e s ity s te n a n ta m is ta . S iinä 

n ä y te ttiin illu s o ris e s s a va la istu 

k s e s s a ku via h u o m a tta v is ta ka u 

p u n g e is ta ja m a is e m is ta . R e in b e r 

g in ko s m o ra a m a ta u lu is s a , jo tk a 

o liv a t u lk o m a is te n k ilp a ilijo itte n 

ta u lu ja p a ljo n su u re m p ia , o li p e l 

kästään k o tim a is ia a ih e ita . T u ru s 

ta o li e n s im m ä is e e n e sitykse e n 

m a h tu n u t m ukaan ka ksi kuvaa, 

tu o m io k irk k o ja te a tte ri, m u u t 

e s ittiv ä t H e ls in k iä , P o rvoota , T am 

pe re tta ja Im atraa. E s ity k s e t p i 

d e ttiin S eurahuoneen p a v iljo n g is s a 

n :o 18 k lo 5 — 10 j.p .p . ja pääsym 

aksu o li 20 kopekkaa a ik u is ilta , 

10 la p s ilta ja p a lvelu sväeltä . K osm 

oraam a ei tu rk u la is ille o llu t m i 

kään u u tu u s , s illä ka u p u n g is s a o li 

to tu ttu n ä ih in e s ity k s iin jo 1820- 

lu v u lta lä h tie n , m u tta e n si kerran 

tu rk u la is e t lie n e vät ih a ille e t k o tika 

u p u n k in s a n ä kym iä tä ssä e lo k u 

van e d e ltä jä ssä . E s ity k s e t e ivät 

ra jo ittu n e e t vain T u rk u u n . R einberg 

k ie rs i ta u lu in e e n V iip u ris s a , 

T a m p e re e lla ja H e ls in g is s ä , jo s s a 

hänen e sity k s e e n s ä k u u lu i 1855 

kuvia e n g la n tila is te n h y ö k k ä y k s e s 

tä R u issa lo n lä h e lle , B o m a rs u n d in 

p o m m itu k s e s ta ja rä jä y ty k s e s tä 

sekä kuvat T u ru n tu o m io k irk o s ta 

ja K u p itta a n k y lp y lä s tä . L o p u lta 

hän m y i k a ik k i ko sm o ra a m a ta u - 

lunsa k u u rin m a a la is e lle M ikael 

K o lb e rg il le 1858, s illä valo k u v a u k 

s e sta o li tu llu t u u s i, k a n n a tta v a m 

pi le ip ä p u u . K u v a tta v in a o liv a t 

a lu k s i tie ty s tik in k a u p u n k ila is e t, 

jo tk a n iu k a s ta m a in o n n a s ta h u o lim 

a tta lö y s iv ä t tie n s ä K a s k e n n e e l 

le R e in b e rg in a te lje e h e n , jo k a ajan 

tavan m ukaan k ä s itti vain ta lo n 

s e in u s ta lle p y s ty te ty n vaalean 

ta u s ta n ja karkean la u ta la ttia n . 

T a rvitta vat h u o n e k a lu t s a a tiin valo 

kuvaajan ko to a . 

•VÄHITELLEN k a u p u n k iin m u u tti 

lisää v a lo kuvaajia . N o rja la in e n O le 

Aune avasi va lo ku va a m o n jo 1862. 

Pari v u o tta m y ö h e m m in a m m a ttik 

u n n a lla o li jo v iis i pysyvää e d u s 

ta ja a , R e in b e rg in ja A u n e n lis ä k s i 

su o m a la is e t A u g u s t P la n tin ja 

F ritz H irn sekä ru o ts a la in e n E uphrosyne 

C h ie w itz , k u u lu is a n tu rk u - 

la is a rk k ite h d in s is a r. K ilp a ilu o li 

kova, s illä a s ia k k a ita o li harvassa, 

m a ksoih a n tu s in a p ie n iä k ä y n tik 

o rttik u v ia 10 m a rkka a , m ikä vasta 

s i s e k a ty ö m ie h e n v iid e n ja k irvesm 

iehen n e ljä n päivän palkkaa, 

ja vain v a ra k k a im m illa k a u p u n k i 

la is illa o li m a h d o llis u u s ik u is tu t- 

ta a its e n s ä v a lo k u v a a ja lla . 

T U R K U L A IS IS T A 1 8 6 0 -lu vun valo 

k u v a a jis ta vain R e in b e rg o tti 

tu o ta n to o n s a p ysyvästi m yö s ka u 

p u n k ik u v a t. J o s y y s k u u s s a 1864 

hän k u v a s i P o rth a n in p a tsaan p a l 

ja s tu s tila is u u d e n , m u tta tu lo s ei

o llu t kehutta va. S illo in e n m ärkälev 

y te k n iik k a , jo s s a valokuvaaja ens 

in v a lm is ti la s in e g a tiiv in , v a lo tti 

sen ja k e h itti v ä littö m ä s ti, ei s o 

v e ltu n u t tila n n e k u v ie n o tta m iseen 

va rsin ka a n , jo s o li kuvattavana 

su u ri ih m is jo u k k o . 

S E U R A A V A N A vu o n n a tu lo s o li 

jo p a re m p i, ku n R einberg kuvasi 

näkym ä n S a m p p a lin n a n m ä e ltä . 

K a u p u n k ik u v a u s ja tk u i ja v. 1867 

o li v a lm iin a a lb u m i, jo k a k ä s itti lito 

g ra fia s a rja n ta v o in k a k s ito is ta 

kuvaa: T u ru n tä h tito rn is ta n ä h tynä, 

T u ru n S a m p p a lin n a n m ä e ltä 

n ä h ty n ä , K a la sata m a n , L u kio n ja 

k o u lu ta lo n , P o rth a n in patsaan, 

T e a tte rin , S atam an, N äköalan kivis 

ilia lta , S a m p p a lin n a n p a v iljo n g in , 

A u ra n s o k e rite h ta a n , V ankilan ja 

Lin n a n . A b o U n d e rrä tte ls e r s u o s itte 

ii a lb u m ia lä m p im ä s ti ja p iti sen 

h in ta a , 15 m arkkaa, k o h tu u llis e n a . 

K yse e ssä ei o llu t k irja n m u o to o n 

s id o ttu a lb u m i, vaan kuvakokoelm 

a, jo k a o li irra llis in a p o h ju s te t 

tu in a kuvin a k irje e n m u o to o n la s 

ko s te tta v a n ka n sio n s is ä llä . K aikki 

näm ä ja 18 m u u ta R ein b e rg in o t 

tam aa T u rku-kuvaa s is ä lty v ä t sam 

anla ise e n a lb u m iin , jo n ka Elias 

L ö n n ro t sai la h ja ksi 9. 4. 1882. 

R E IN B E R G IN a ik a la is is ta sekä 

A u n e , M aria H irn e ttä Ebba B öcke 

r ik u is tiv a t jo ita k in ka u p u n kin ä 

k y m iä , m u tta ne jä iv ä t m e lk o is e s ti 

jä lkeen täm än kokeneen kuvaajan 

tö is tä . Jo sku s to s in k ilp a ilija veti 

pite m m ä n korren. K un A urajoen 

jä ä t lä h tiv ä t kovalla ry m in ä llä uhaten 

viedä ra n ta p e n ka tkin m ukanaan 

h e lm ik u u n lo p u ssa 1882, o n 

n is tu i A u n e n o tta a tila n te e s ta k o 

m ea kuvasarja. R einberg nähtäv 

ä sti e p ä o n n is tu i, s illä hän m aalasi 

jä itte n lä h d ö s tä kuvan, jo s ta 

o te ttu a valokuvaa s itte n k a u p a t 

tiin . 

K A B IN E TTI K O KO ISTEN kuvien 

ja 1880-lu vulla k ä y ttö ö n tu lle id e n 

k u iva le vyn e g a tiivie n m yö tä kaup 

u n k ik u v a u s m u u ttu i. S ta n d a rd i 

ko ko in e n k a b in e ttik u v a soveltu i 

p a re m m in k a u p u n k ik u v iin kuin 

p ie n i k ä y n tik o rttik u v a ta i hankala 

is o k o k o in e n kuva, jo n k a k a rto n ki 

p iti le ika ta k ä sin . Enää ei va lo k u 

vaajan ta rv in n u t raahata k o k o lab 

o ra to rio k a lu s to a kuvauspaikalle , 

pelkkä kam era n e g a tiivein e e n riitti. 

V a rh a is im m a t tu o m io k irk o n to rn is 

ta o te tu t s u u re t panoraam akuvat 

ovat p e rä is in 1880-luvun a lu sta . 

E n s im m ä is e n ä e h ti ru o tsala in e n 

kie rte le vä valo ku va a ja A xel L in d a h l 

1882. R e in b e rg in vastaavanlainen 

kuva on vu o d e lta 1886. M yös 

A u n e ja hänen m a anm iehensä 

G oerg N y b lin liittiv ä t 1 8 80-luvulla 

ku va v a lik o im a a n s a näkym ä n tu o 

m io k irk o n to rn is ta . 

K A U P U N K I K U V A U K S E E N o li a i 

kojen ku lu e s s a k e h itty n y t tie tty 

kaava, jo n k a ju u re t o liv a t va lo ku 

v a u sta p a ljo n va n h e m m a lta a ja lta . 

J o 1818 C arl von K ü g e lg e n m a t 

k u sta e ssaan y m p ä ri S u o m e a teki 

s e p ia la veera u ksen, jo k a e s ittä ä 

T u rku a V a rtio v u o re n m ä e ltä n ä h ty 

nä. S am a a ih e o li R e in b e rg in lito 

g ra f ia sa rja ssa ja lä h e s jo k a is e lla 

m y ö h e m m in T u rku a kuvanneella 

v a lo k u v a a ja lla . N iin vahva oli 

m uute n perinteen v a ik u tu s , e ttä 

kun tu rk u la in e n L a h y n -film i v. 

1922 te k i e n sim m ä isen e lo kuvansa, 

sen nim e n ä o li ” B ild e r från 

Å b o " ja y h te n ä k o h ta u ksena näkymä 

V a rtio vu o re n m ä e ltä . T oinen 

s u o s ittu tu rk u la is a ih e o li näkym ä 

A u ra n s illa lta jo k o jokea ylö s- tai 

ala späin . K irkko a ja lin n a a e i kukaan 

tie ty s tik ä ä n v o in u t s ivuutta a . 

VAIN harva k a m e ra n käyttä jä eksyi 

ka u p u n g in la ita o s iin . R einberg 

ik u is ti jo ih in k in k u v iin s a häviävää 

T u rku a tu rv e k a tto is in e m ökkeineen 

ja tu u lim y lly in e e n . V asta 1890-luv 

u lla , jo llo in R einberg o li jo vetä 

ytym ä ssä s iv u u n , a lk o i kaupunkikuvauksen 

u u si ka u si Carl Johan 

S c h o u ltz in m y ö tä . V. 1890 Tur- 

ku u n m u u tta n e e n S c h o u ltz in tie 

valo ku va a ja ksi o li o llu t perin h a n 

kala. V. 1868 hän o li m a tku sta n u t 

su o m a la ise n re tk ik u n n a n m ukana 

A m u rin m a a lle , jo s ta o li saatu 

m aata ilm a is e k s i ja jo n n e o li ta r 

k o itu s peru sta a ko m m u n is tin e n 

yhdyskunta . H anke o li k u ite n k in 

k a a tu n u t keskin ä iseen k ilp a ilu u n , 

m inkä jälkeen jo k a in e n o li saanut 

h a n kkia e la n to n s a , m ite n p arhaaksi 

näki. E n tisestä ku o p io la is e s ta 

fa rm a s e u tis ta tu li tiik e rin m e ts ä s - 

täjä ja k u lla n k a iv a jie n e s im ie s , 

m itk ä a m m a tit hän ennen p itkää 

v a ih to i valokuvaajan uraan. V ä h i 

te lle n S c h o u ltz is ta tu li arvoste ttu 

kansala in e n ja W la d iv o s to k in raatim 

ie s , jo ka k u ite n k in 1880-luvun 

lo p u lla p ä ä tti palata k o tim a a h a n 

sa. V aikea sanoa, m issä m äärin 

uuden k o tik a u p u n g in valintaan o li 

v a ik u tta n u t sam aan re tkikunta a n 

k u u lu n u t tu rk u la in e n tu rk k u ri 

T e nnberg, jo k a k u o li W la d iv o s to - 

kissa 1905. S c h o u ltz o li its e o p p i 

nut valo kuvaaja , jo k a o li jo u tu n u t 

to im im a a n hyvin h a n ka lissa o lo is 

sa ja m m . v a lm is ta m a a n its e ta r 

v itse m a n sa valo k u v a p a p e rin k in . 

Kova k o u lu o li te h n y t h ä nestä to 

d e llis e n ta ita ja n . S y k s y llä 1892 

a v a ttiin S c h o u ltz in valokuvaam o 

n y kyisen H äm e e n ka tu 9 :n p a ik a lla 

o lle e s s a valokuvaajan itsensä 

o m is ta m a s s a ta lo s s a . Pian m onet 

tila is u u k s ie n jä rje s tä jä t, te o llis 

u u s la ito k s e t, y h te is ö t ja y k s ity i 

set k ä ä n tyivät hänen p uoleensa. 

T e o llis u u s k u v ia S c h o u ltz o ttik in 

p a ljo n . N iis tä k o m e im p ia on 38 

kuvan sa rja B a rkerin p u u v illa te h 

ta a sta v u o sisadan vaihteessa. 

Jo ka in e n kuva on te k s tite tty ja 

sig n e e ra ttu . Ne on k o o ttu ko te 

loon sam aan tapaan k u in a ik o i 

naan R ein b e rg in ka u p u n kiku vie n 

a lb u m i. Ilm e is e s ti kyseessä o li 

te h ta a n jo h d o lle tm s . ta rk o ite ttu 

• Rantapenkereen rakennustyö käynnissä Aurajoen itäisellä rannalla nykyisen 

Runebergin puiston alapuolella. Kuvan oikeassa laidassa näkyvissä 

Sam ppalinnan paviljonki ja puurakenteinen Auran silta. — Valokuvannut 

Carl Johan Schoultz. — Åbo Akadem in kuva-arkisto. 

arvokas lahja. T a v a llis ille k u o le v a i 

s ille m a tk a m u is to k s i o li sen sijaan 

a io ttu se 15 kuvan sarja, jo n k a 

S c h o u ltz n iin ikään vuosisadan 

vaih te e ssa te k i T u ru n lin n a s ta ja 

h is to ria llis e n m u seon in te riö ö re is 

tä. 

S c h o u ltz lienee o llu t m yös k a u 

p u n g in jo n k in la in e n h u v im e s ta ri, 

jo n ka k y k y ih in lu o te ttiin jo 1892 

T urun la u lu ju h lia v a lm is te lta e s s a . 

Kun A le k s a n te ri 11: n patsas p a lja s 

te ttiin H e ls in g is s ä 1894, tu rk u la i 

set p itiv ä t o m a t ju h la n s a . T u o m io 

k irk o n p o rta ille o li p y s ty te tty 

S c h o u ltz in ta ite ilija H ja lm a r L ö f- 

m a n in a vulla m u o vaile m a A le ksanteri 

11: n rin ta kuva, jo n k a y m p ä rillä 

ju h la llis u u d e t ta p a h tu iv a t. 

S C H O U LTZIN lu o v u ttu a v a lo k u 

vaam isesta vu o d e n 1910 tie n o illa 

ja o m is ta u d u ttu a valoku vata rvikeliik 

k e e n s ä h o ita m is e e n hänen 

ty ö llä ä n o li jo ja tk a ja . F rans H ja l 

m ar R envall o li a lu n p e rin k o ris te - 

m a a la ri, jo ka avasi valokuvaam on 

1905 o s o itte e s s a Itä in e n P itkä ka tu 

32. A te lje e n tu o ta n to k ä s itti a lu k s i 

m u o to k u v ia , m u tta v ä h ite lle n H ja l 

m ar R envall k e s k itty i k a u p u n k ik u 

m Frans Jalm ar Renvall on vuonna 1913 kuvannut näkym än Tuom iokirkolle 

Uudenm aankatu 3:n kohdalta, josta johtivat portaat ent. observatoriorakennukselle. 

— Kuva: Åbo Akadem in kuva-arkisto. 

viin , jo is ta hänet p a rhaiten tu n n e 

taan. 

KESÄKUUSSA 1912 ka u p u n g in 

va ltu u s to m yönsi 500 m arkan 

m äärärahan Å b o A v d e ln in g ille 

L u o sta rin m ä e n jä rje s te lm ä llis e e n 

kuvaukseen. R envall s u o ritti työn 

e lo k u u s s a 1912 a sia n tu n tija n a a n 

m a is te ri, s itte m m in pro fe ssori 

Svante D a h lströ m . Sarja sai n i 

m ekseen ” K lo ste rb a cken i Å b o " ja 

k ä s itti kaikkiaan 101 kuvaa, jo tk a 

a s e te ttiin n ä y tte ille ka u p u n g in ta 

lo n alakertaan m a a lis k u u s s a 1913. 

P ääsym aksu o li 25 penniä. R env 

a llilla o li itsellä ä n vahvat site e t 

kuvauskohteeseensa, s illä hän o li 

k o to is in L u o s ta rin m ä e ltä , m issä 

hänen isä n sä , k e llo n s o itta ja ja 

va u n u n te kijä n k is ä lli Frans R obert 

R envall o m is ti ta lo t n :o 176 ja 

177. H yvä k u v a u s tu lo s ei s iis o llu t 

m ikään y llä ty s . 

S E U R A A V A N A vu o n n a o li vuorossa 

u u s i, vaativa y rity s . E lo -lo 

ka ku u ssa 1913 ja h u h ti-to u k o - 

k u u ssa 1914 k u v a ttiin sarja "Å b o i 

ä ldre tid e r", jo k a k ä s itti 120 kuvaa 

eri p u o lilta k a u p u n kia . A s ia n tu n tijana 

o li tässäkin S vante D a h ls t 

röm . S a m a n a ika ise sti syn ty iv ä t 

laajat kuvasarjat ” R u n sala " ja 

"C la s s ic u m ” . J o vu o n n a 1913 o li 

a le ttu ik u is ta a T u ru n te o llis u u s la i 

to k s ia sarjaan n im e ltä "In d u s trie lla 

in rä ttn in g a r” . V uote e n 1915 m ennessä 

o li saatu ku v a ttu a A uran 

sokerite h d a s , V u lcan, K in g e lin in 

o lu tte h d a s , T urun rautatehdas, 

T urun verkatehdas ja B arkerin 

p u u villa te h d a s sekä s is ä ltä että 

u lk o a . Ehkä ju u ri S vante D a h ls trö 

m in a n s io s ta jo ka ise e n kuvaan 

liitty y ta rkka te k s ti, m is s ä ja m illo 

in kuva on o te ttu . T u tk ijo ille 

R e n vallin kuvat ovat o s o itta u tu 

neet k o rv a a m a tto m ik s i. 

M O N IS TA v a rh a is is ta k a u p u n k i 

k u v is ta te h tiin v u o sisadan v a ih 

teessa p o s tik o rtte ja , eikä n iis tä 

saatu tu lo varm a stikaan k o itu n u t 

valokuvaajan tai hänen p e rik u n ta n 

sa h y ö d y k s i. O m ia kaupunkik u - 

viaan valokuvaajat m yivät p a its i 

a te lje issa a n m yö s F re n c k e llin ja 

Å kerm a n in k irja k a u p p o je n kautta. 

K uvia m yym ään s a a te ttiin palkata 

m yös jo ku ka u p u n g in p o jis ta . 

Einar H olm b e rg k e rto o erään n i 

m e ltä m a in its e m a tto m a n va lo k u 

vaajan o p ettaneen ku v ia m yyvälle 

p o ja lle seuraavan e s itte ly te k s tin : 

"T äm ä kuva on L ä n tis e ltä A u ra ka 

d u lta . Vaasan pankin p o rta illa näkyy 

S p iik , ja R ic h te rin herrasväki 

m enee y li kadun. V asem m assa 

ku lm a ssa näkyy osa R önnbäckin 

vatsaa. K oko vatsa ei m a h tu n u t 

kuvaan” . R önnbäckin tu n s i ko ko 

k a u p u n k i, ja n iin o li sam aan k u 

vaan saatu kaksi nähtä vyyttä , kaup 

u n g in va lta katu ja k a u p u n g in k o 

m ein vatsa. 

□ 

Läänin taidepalkinnot 

jaettiin 

T urun ja P o rin lä ä n in ta id e to i 

m ik u n n a lle jä te ttiin ta ite ilija -a p u - 

rahahakem u ksia 272 ka p p a le tta . 

A n o ttu su m m a o li y li 1,9 m ilj. 

m arkkaa ja ja e ttu s u m m a 190.000 

m arkkaa. Tänä vu o n n a m y ö n n e t 

tiin e n s im m ä is e n kerran o p e tu s 

m in is te riö n o h je id e n m u k a is e s ti 

kaksi k o k o v u o tis ta apura h a a , m äärältään 

27.000 m a rkka a . A pura h a n 

saivat m m . seuraavat tu rk u la is e t: 

T Y Ö S K E N T E LY A P U R A H A T : 

K irja llis u u s : R ain e r A la n d e r 

4.000 m k. M arkku In to 4.000 m k, 

K aarlo Is o ta lo 4.000 m k ja Jukka 

P arkkinen 4.000 m k. 

K u vata id e : S im o H e le n iu s 

12.000 m k, V e ikko Lehtovaara 

4.000 m k ja S in ik k a M äki 4.000 

m k. 

S äveltaide: Ilari L e h tin e n 27.000 

m k. 

N ä y ttä m ö ta id e : P etri R ajala 

4.000 m k. 

Kam erataide: M a tti Ijäs 4.000 

m k. 

T a n s s ita id e : R eija V aahtera 

12.000 m k. 

KO H D E A P U R A H A T : 

K irja llis u u s : P irjo -R iitta T ä h ti- 

W ahl 1.000 m k. 

S äveltaide: V e ik k o K oso n e n 

2.000 m k, A n n a riitta M in k k in e n 

2.000 m k ja E lina S ilta n e n 1.000 

m k. 

N ä y ttä m ö ta id e : H a rrie t S jö s te d t 

2.000 m k. 

K am erataide: O le Tarvonen 

1.500 m k, H enry E dm an 2.000 m k 

ja M a tti V a lta 2.000 m k. □ 

T A IT E IL IJA V iljo M ä k in e n teki 

K u p itta a n Saven u u d is ra k e n n u k s e n 

seinään vu o n n a 1952 3 x 3 m e trin 

su u ru ise n re lie fin "K u iv a p u ris ta ja ” , 

jo ka kuvaa m ie s tä p u ris ta m a s s a 

k o n e e lla sa v ija u h o s ta t iiliä ja lisäksi 

s iin ä on v a lm iita tiiliä ja 

lie kkejä . M ä kin e n ty ö s k e n te li 

K u p itta a n Savessa 25 vu o tta . 

K u p itta a n Saven ra ke n n u kse t p u 

retaan T u ru n y lio p is to llis e n ke s 

kussaira a la n la a je n n u s tö id e n 

v u o k s i, m u tta a rvo ka s re lie fi s ä ily 

tetään jä lk ip o lv ille . 

* 

TURU y lio p is to on saanut valtio 

n ta id e o s to to im ik u n n a lta ta i 

d e g ra a fik k o A n tti O ja la n ty ö n "T y ö 

ja vapaa 1800” . T e o s, jo k a kuvaa 

T urun k a u p u n k im iljö ö tä sekä ty ö tä 

ja vapaa-aikaa v iim e v u o s is a d a lla , 

on s ijo ite ttu y lio p is to n lä ä ketie 

te e llis e n ja k a s v a tu s tie te id e n tie 

d e ku n n a n tilo ih in L e m m in k ä is e n - 

katu 1 :een.

Turun Ursan kunnianteko 

Yrjö Väisälälle 

■ Turkulaisten tähtitie teilijäin yhdistyksen Turun Ursan perustam 

isesta tuli 27.11.1978 kuluneeksi puoli vuosisataa. 

Yhdistyksen julkaisem a Tähtitaivas-lehden numero ilm estyi 

juhlapäiväksi kunniantekona yhdistyksen perustaja- ja kunniajäsenelle 

professori Yrjö Väisälälle. Juhlakokouksessa esitelm 

öi Väisälän oppilas ja läheinen tiedem iesystävä, Suomen 

geodeettisen laitoksen em eritusjohtaja, professori T.J. Kukka 

m äki. 

T u ru n U rsan p e ru s tiv a t Y rjö V äisä- 

Iän k u ts u m a t 16 tä h titie te e n harrastajaa: 

V .A . K o s k e n n ie m i, G .E . 

A s p , K .l. K a rttu n e n , V .J. R unsten, 

Erkka H ieta, Y rjö lis a lo , L isa 

R e n q vist, Irja K le m o la , A s ta S jö s 

te d t, L y y li S a u li, G .C . A h lm a n , 

E.R . L evanto, E. K ivim a a , Irm a 

K arm a, B irg e r Karm a ja A rm as 

O ja n e n . P e ru s ta m is e s ta alkaen 

Y rjö V äisälä o li y h d is ty k s e n p u 

h e e n jo h ta ja kuole m a a n s a saakka 

21. 7. 1971. 

T urun U rsan jä rje s tä m is s ä t ila i 

s u u k s is s a on p id e tty n o in 150 e s i 

te lm ä ä , u s e im m a t tä h titie te e n 

a la lta ja p itä jin ä k o tim a is ia ja u l 

k o m a is ia tu n n e ttu ja tä h titie te ilijö i 

tä ja tä h titie te e n h a rra sta jia . H u o 

m attavan ka n sa in vä lise n tu n n u s 

tuksen tä h titie te ilijä n ä Y rjö V äisälä 

sa i, kun In te rn a tio n a l A s tro n o m i- 

cal U nion v. 1973 a n to i e n tis e lle 

A ris ta rh u s A -n im is e lle ku u n kraate 

rille nim e n V äisälä. T ä stä on 

ke rro ttu m m . S uom en T u rku — 

A b o , vå r s ta d -lehden n u m erossa 

2/1973. 

Tuom aasta 

N uuttiin 

■ Turun m useoissa oli perinteellinen 

jouluaika Tuom 

aasta N uuttiin 21. 12. 1978 

- 13. 1. 1979. Tuohon aikaan 

sisältyi m useoissa erilaisia 

tapahtum ia ja näyttelyitä. 

Luostarinm äen Käsityölälsm 

useoon oli katettu kym 

m enkunta, Turun linnaan kolm 

e ja Qwenselin apteekkim u- 

seoon kaksi vanhanajan joulupöytää. 

T u ru n lin n a s s a o li lis ä k s i jo u - 

lu a ik a n a jo u lu a ih e in e n n ä y tte ly , 

jo k a e s itte li 1900-lu vu n vaihteen 

ruokapöydän ja jo u lu k u u s e n sekä 

jo u lu k o ris te ita ja m u u ta e s in e is tö ä 

a in a 1 9 4 0 -lu v u lle a s ti. 

T o isena jo u lu p ä iv ä n ä , T a panina 

jä rje s te ttiin K ä s ity ö lä is m u s e o s s a 

T a p a n in la u la ja is e t. L o p p ia is e n a 

6 .— 7. 1 .1 9 7 9 v ie te ttiin T u ru n lin 

nassa jä lle e n perh e p ä iviä . 

M u seoon o li la p s ille jä rje s te tty 

le ik k in u rk k a u s , o h ja ttu a to im in ta a 

ja o p a s te ttu ja k ie rto k ä y n te jä e rity 

is e s ti la p s ille . P erhepäivien a i 

kana e s ite ttiin lin n a s s a m yö s v u o 

d e lta 1947 p e rä is in olevaa film iä 

” M ite n U n icef a u tto i S u o m e a ” . □ 

TÄ H TITAIV A S -LEHDEN 

V IIM E IN E N NUMERO 

• Väisälä näyttää valm istam aansa pasaasikonetta. Taululta näkyy, että 

on kysym ys ajasta, jo llo in Kiinaan tehtiin interferenssikom paraattori. 

(H u o m . p ikakirjo itu s)! 

V. 1942 T urun U rsa, Y rjö V äisälän 

a lo itte e s ta ja hänen to im itta m a 

naan, a lk o i ju lk a is ta T ä h tita iv a s - 

n im is tä lehteä. Lehti o li ilm e s ty 

m ä ttä m u u ta m a n v u o d e n , kun 

vuodesta 1976 alkaen s itä varten 

ei enää saatu v a ltio n a p u a . T urun 

U rsan jo h to k u n ta p ä ä tti k u ite n k in , 

e ttä ju h la v u o te n a ju lk a is ta a n le h 

den v iim e in e n num e ro , N :o 36, jo 

ka on y h d is ty k s e n ku n n ia n te k o 

p e ru sta ja lle e n ja k u n n ia jä senelle e n 

ja Y rjö V ä isälä n lä h im p ie n o p p ila i 

den k u n n ia n te k o o p e tta ja lle e n ja 

tie d e m ie s y s tä v ä lle e n . L e h ti e sittä ä 

hänen h u o m a tta v im m a t tie te e llis e t 

k e k s in tö n s ä , jo tk a o liv a t ala lla a n 

a ivan u raauurtavia, y le is ta ju is e s ti 

s ite n , e ttä m u u tk in k u in alan am - 

m a tti-ih m is e t y m m ä rtä is iv ä t, m ikä 

su u ri tie d e m ie s n e ro Y rjö V äisälä 

o li. T ä h tita iv a s -le h d e n ju h la n u m e 

ro ssa on e s ite tty k a ik k i Väisälän 

h u o m a tta v im m a t k e k s in n ö t lu k u u 

n o tta m a tta o b je k tiiv ie n tu tk im u s - 

k e in o ja , jo tk a hän ju lk a is i v ä itö s 

kirja ssaan v. 1922. T ä h tita ivaslehden 

v iim e is tä n u m eroa k irja 

k a u p a t m yyvät 10 m a rkalla . 

600 TALK O O TYÖ TU N TIA 

ISO -H EIK K ILÄ SSÄ 

V uoden 1976 a lu s ta T u ru n U rsa 

sai Is o n -H e ik k ilä n tä h tito rn in y k 

s is tä ä n kä y ttö ö n s ä . Täm ä on v ilk 

a s tu tta n u t y h d is ty k s e n to im in ta a . 

T ä h tito rn is s a on kaksi lä m m ite ttä 

vää h u o n e tta . T o ise ssa voidaan 

s u o ritta a la sie n h io n ta a sekä valo 

• Yrjö Väisälä ja H. A. Alikoski Tuorlan tunnelilaboratoriossa kvartsim 

etrien vertauspianon ääressä. — Kuva: Hede Foto. 

kuvien v a lm is ta m is ta ja s u u re n ta 

m is ta . U seita k a u k o p u tk ia ja tele 

skooppeja jäsenet ovat v a lm is ta 

neet its e lle e n . T o isessa huoneessa 

a k tiiv is te n h a rra sta jie n kerho 

k o k o o n tu u s ä ä n n ö llis e s ti jo k a to i 

nen v iik k o k o k o u k s iin s a . K u vulla 

varu s te tu s s a itä is e s s ä to rn is s a 

n äytetään tä h tiä katsom a a n tu l 

le e lle y le is ö lle m yös d ia k u v ia , jo i 

den y h te yd e ssä k u u lla a n n a u h u rilta 

k u v iin liitty v ä s e lo s tu s . V. 1977 

T urun U rsan jäsenet s u o rittiv a t 

ta lk o o ty ö n ä tä h tito rn in ku n n o s ta 

m is ta ja m a a la a m ista kaikkiaan 

600 m ie s ty ö tu n tia . 

TURUN URSAN PANOS 

M ERIM U SEO ASIASSA 

T u ru n V a rtio vuore n tä h tito rn in 

k ä y ttö ä koskevassa a sia ssa y h d is 

ty s k irje lm ä llä ä n T urun ka u p u n 

g in h a llitu k s e lle 18.1.1971 e s itti 

V a rtio vuore n tä h tito rn iin p e ru ste t 

tavaksi tä h titie te e llis e n m useon, 

jo s s a o lis i A rg e la n d e rin m u isto - 

huone. Y h d is ty s u u d is ti 

16. 4. 1974 e s ity k s e n s ä lisä te n s iihen 

m yö s V ä isälän m u is to h u o - 

neen. L is ä k s i e h d o te ttiin , e ttä 

tä h tito rn ira k e n n u k s e e n , jossa 

T u ru n m e re n k u lk u k o u lu to im i to is 

ta sataa v u o tta , tä h titie te e llis e n 

m u seon rin n a lle p e ru s te tta is iin 

m erim u seo. K a u p u n g in h a llitu s te ki 

7. 4. 1974 periaate p ä ä tö kse n m erim 

useon ja tä h titie te e llis e n m u 

seon p e ru s ta m is e s ta e n tiseen mere 

n k u lk u k o u lu n rakennukseen. 

K a u p u n g in v a ltu u s to päätti 

27. 4. 1977, e ttä e d e llä m a in ittu u n 

rakennukseen ja sen vieressä o le 

vaan e ntiseen v e s is ä iliö ö n s ijo ite 

taan T urun ka u p u n g in m erenkulkum 

u seo ja tä h titie te e llis e t k o 

k o e lm a t ja e ttä ra kennukset ku n 

n ostetaan ta rk o itu k s e e n s a . V u o 

den 1978 ka u p u n g in ta lo u s a rv io o n 

m e rk ittiin 500 000 m arkan m ääräraha 

ko rja u s - ja k u n n o s tu s tö itä 

varten. T y ö t on a lo ite ttu . □ 

ÅB O A ka d e m in k irja s to v ie tti 

tiis ta in a 2. 1. 1979 to im in ta n s a 60- 

v u o tis p ä iv ä ä , jo n k a jo h d o s ta k irja 

s to s s a o li n ä y tte illä sen va n h im 

p ia ja a rv o k k a im p ia te o k s ia , jo ih in 

y le is ö llä o li kuuka u d e n äjan t ila i 

s u u s tu tu s tu a . K irja s to n vanhin 

k irja on vu o d e lta 1472. K irja s to s s a 

on m yö s ru o ts in k ie lis iä u s k o n n o l 

lis ia te o k s ia , jo ita ei tu n n e ta edes 

R u o ts is s a . E sillä o li m yös venäjä 

n -, ra n skan-, e n g la n n in -, saksans 

u o m e n - ja ru o ts in k ie lis iä 1800-luvun 

la ste n s a tu k irjo ja . 

TURKU-SEURA, 

ÄBO-SAMFUNDET r.y 

Toiminnanjohtaja 

Verksamhetsledare 

Ilm ari Rinne 

T askulantie — T askulavägen 

1 G 116 

20300 T u rku — Å b o 30 

Puh. — Tel. 382 596 

Taloudenhoitaja - Ekonomichef 

U lla Eura 

K ristiin a n katu — K ristin e - 

gatan 10 A 15 

20100 T u rku — Å b o 10 

Puh. — T el. 24 992 

Svenskspråkig sekreterare - 

Ruotsinkielinen sihteeri 

E rik Bergh 

S vartm unkegränd — 

M u sta in velje ste n kuja 2 A 

20100 Å bo — T u rku 10 

Tel. — Puh. 13 030 

Postisiirtotili - Postgiro 

TU 32 300-4

• Helge Stén: Meren rantaa, 1958 öljym aalaus. O m . rea Alice Jakobsson. 

— Valok. Kuva-Laine. 

HELGE STEN 

palavasieluinen taiteilija 

M uistonäyttelyn vaikutteita 

• H e lg e S té n : O m a kuva 1961. 

V IIM E m a rra skuun e n s im m ä is e n 

päivän ilta n a o li H e lg e S ténin 

m u is to n ä y tte ly n a vaja iset T urun 

T a id e h a llis s a . M o n e t y stä vät o liv a t 

a n ta n e e t n ä y tte ly y n o m is ta m ia a n 

te o k s ia . L u o v u tta n e ita o li 28 ja 

tö itä 82, jo is ta m a a la u k s ia 55, 

g ra fiik k a a 19 ja v e is to k s ia 8. 

M o n e t k u k k a lä h e ty k s e t ju h lis tiv a t 

n ä y tte ly h u o n e ita , jo ita o li kahdessa 

kerro ksessa. 

IS O K O K O IS E S S A k u ts u k o rtis s a 

o li S té n in ka u n is p iirro s N ö tö n 

k irk o s ta ja its e lu e tte lo s s a o li 

k u u s i ta ita v a s ti te h ty ä p iirro s ta . 

V a lin ta o li aivan o ikea, s illä H elge 

S té n is tä o lis i s a a tta n u t tu lla 

m aam m e g ra a fik k o je n e n s im m ä i 

siä, jo s hän o lis i e h tin y t s iirtä ä 

ta ito n s a e rila is iin g ra a fillis iin te 

k o ta p o ih in . 

N ÄYTTELY N lu e tte lo s a n a t o li 

la a tin u t ta ite ilija O sm o Laine, 

m a in ite n n iis s ä m m .: 

— H elge S tén o p is k e li sekä k o 

ti- e ttä u lk o m a illa . V arsin m e rkity 

k s e llis e k s i m u o d o s tu i o p is k e lu 

T anskan K u n in k a a llis e s s a T aideakatem 

iassa. Hän s u o ritte li o p in to 

jaan s ie llä kahdessakin otteessa. 

Hänen ta ip u m u k s e n s a v iitta s iv a t 

e rity is e s ti p iirtä m is e e n , m u tta hän 

o p is k e li akate m ia ssa m yös m aala 

u s ta id e tta ja kuvanveistoa. 

H elge S ténin p iiru s tu k s e t ovat 

lu ja n graafisen ilm e e n to te u tu k s ia . 

Hän y k s in k e rta is ta a a iheensa äärim 

m ille e n , ja o s o itta a s illä , e ttä 

g ra fiik k a , vars in k in ku ivaneula ja 

p u u p iirro s o lis i o llu t hänen o m in ta 

a lu e tta a n . H elge S té n illä o li nopea 

hava in to k y k y ja lähes valo kuvaukseen 

verra tta vissa oleva m u is tiin - 

m e rk in tä ta ito . S ite n hänen ei tarv 

in n u t k a m p p a illa p iirtä m is e n te k 

n is te n vaikeuksie n kanssa, vaan 

hän sai tä y s in a n ta u tu a kuvaam 

aan a ja tu ksia a n ja tu n to ja a n . 

P iirtä m in e n k e h itty i lo p u lta m u s 

ta n ja valkoisen v u o ro p u h e lu k s i 

v ä lito o n ie n jäädessä p o is . Eläm än 

kovuus tih k u i p iirtim e n kärjestä. 

ISTUN A ila S té n in m u is to is ta 

rikkaassa k o d is s a L in n a n kadun 

varrella. M ikä n ä köala : k irkka a sti 

v ä lk e h tiv ä A u ra jo k i ja sen itäin e n 

ranta m y lly in e e n ja S u o m e n J o u t- 

senin e e n . Tässä o lis i H e lg e llä o l 

lut m a a la u s a ih e tta väreissään ja 

va ih tu va ssa vala is tu k s e s s a a n , 

m u tta hänen ei s a llittu kokea tä tä . 

Hänen eläm ä n kaare n sa o li lyhyt 

— m u tta rikas. 

K a ik is s a h u o n e issa elää H elge 

S té n in h enki — m aala u ksissa, 

v e is to k s is s a , p iiru s tu k s is s a ja m o 

n is s a e s in e is s ä , jo ita hänen ta ita 

va käte n sä on k o s k e tta n u t, k o rja n 

n u t ja rik a s ta n u t. 

H ELG E N s ta flia s e is o o kuin 

o d o tta e n k ä y ttä jä ä n s ä . R ouva A ila 

S tén on a s e tta n u t s ille om a n ö ljy - 

v ä rity ö n s ä , m aisem an Ik a a lis is ta , 

hyvin s u u rip iirte is e s ti nähdyn harjo 

ite lm a n . H änellä on useam pia 

m a a la u ksia , p u o lia b s tra k tis ia , jo t 

ka to d is ta v a t m ä ä rä tystä ta ite e llisesta 

n ä ke m ykse stä . E rity is e s ti 

p u u -a ih e e t k iin n o s ta v a t häntä. 

A R M A S M ik o la on m a a la n n u t 

m u o to ku va n H elge S té n is tä . Se on 

a la o sasta a n tahalla a n jä te tty ke s 

k e n e rä iseksi, H elgen p y ynnöstä . 

T oinen M iko la n m a alaus e s ittä ä 

A ila S té n iä purjeveneen la id a lla . 

E dw in L yd é n in , S a lo kive n , V e ikko 

P uro n , Ilm a ri K a ija la n , R agnar 

U n g e rn in , E m il D a n ie ls s o n in , Erkki 

K o so se n , P e rtti K o le h m a isen, 

V eikko V uoren, T a p io K in n u s e n ja 

T a p io S o ukan tö itä on H elgen tö i 

den o h e lla . S u u rik o k o in e n k u in 

a ltta rim a a la u s , on S té n in K ris tu k 

sen y lö s n o u s e m u s ta e sittä vä 

” H y m n i". 

HELG E Stén s y n ty i T urussa 

m arraskuun v iid e n te n ä 1923 ja 

k u o li P a im io n p a ra n to la s s a e lo 

kuun 3 pnä 1965. 

Tähän lyhyeen eläm änkaareen 

m a h tu u k o lm e a v io liitto a , u lk o 

m a isia ta id e o p in to ja , sodassa 

h a a v o ittu m in e n , valtava m äärä 

m a a la u ksia ja b o h e e m ikausia . 

H elge S tén o li a voin luonne, 

h ä n e llä o li lu k u is ia ystä viä ja tu t 

tavia. 

Hän o li k ä yn yt P o rin Y h te is k o u 

lu a s e its e m ä n lu o kka a , o li s itte n 

Lagukse n jo u k o is s a Itä -K a rja la ssa, 

h a a v o ittu i, jo u tu i sotasa ira a la a n ja 

m o n in ta voin p a ik a ttu n a pääsi s i 

v iili-e lä m ä ä n . E n sin hän o li hyvin 

m a s e n tu n u t s o ta k o k e m u k s is ta a n , 

m u tta pian re ip a s lu o n te e n la a tu 

a n to i u u tta e lä m ä n u skoa. 

N iin p ä H elge S tén nähdään o p 

p ilaana A te n e u m is s a 1943, T urun 

P iiru s tu s k o u lu s s a 1944 ja Tanskan 

K u n in k a a llis e s s a T aid e a kate m ia ssa 

K ö ö p e n h a m in a ssa 1949— 50 m aalaus- 

ja k u v a n v e is to lin ja lla prof. 

K raesten Iversenin ja p ro f. Jo h a n 

nes B je rg in jo h d o lla . Lhote n -a ka - 

te m ia P a riis is s a 1951— 52 o li hänen 

seuraava o p in to p a ik k a n s a . 

K äytyään v iim e k s i m a in ittu n a 

vu o n n a R o om assa hän m eni 1954 

u u d e lle e n Tanskan K u n in k a a lliseen 

akate m ia a n . 

* 

H E LG E S té n illä o li hyviä ta ite i 

li ja to ve re ita : Erkki K o sonen, O lli 

A h lg re n , P e n tti V erom a, M auno 

H a a rtm a n , N iilo Latva ym . Hän 

p iti la p s is ta ja e lä im is tä ja hänellä 

o li a in a jo ta in hyvää h e ille ta rjo t 

tavana. 

H e n g e llä o li tu k ijo ita , jo tk a ku s 

ta n s iv a t hänen u lk o m a a n m a tk o - 

jaan. T ä lla is in a m ese n a a tte in a to i 

m iva t kauppaneuvo s H ugo H elander, 

rouva J a k o b sson sekä ta id e 

ka u p p ia s Jo e l R inne. 

T A N S K A N M A T K A L T A 1951 k irjo 

itta a H elge Stén U udessa A u ra s 

sa: — K un on a je ttu K ö ö p e n h a m i 

nasta ns. K u n in k a a n tie tä o h i e s i 

k a u p u n g in to is e n s a jä lkeen, avautu 

u y h tä k k iä eteen m itä id y llis in 

m a a la iskylä . Y li haikaranpesän ja 

p a p p ila n k a to n k o h o tta u tu u n. 800 

vu o tta vanhan k irk o n ham m aspääty 

. Jo s m enee s is ä lle ikivanhaan 

pyh ä kkö ö n , katseen vangitsee e n 

sinnä T h. W e g e ro d s’ in m aalaam a 

kookas a ltta rita u lu ” Jeesus ja 

s y n n in te k ijä ” . S iin ä näkee m iten 

kaikki tu o m io n h a lu is e t ih m is e t 

kulkevat p o is jä ttä e n jälkeensä 

Jeesuksen s y n n in te k ijä n kanssa 

"P u h d a s h e ittä kö ö n ensim m ä ise n 

kiv e n .” 

PARIIS IS TA k irjo itta a Stén 1952 

R om anian n ykyta ite e n n ä y tte ly s tä 

m m .: 

— T a ite e lla tä y ty y o lla vapaus 

— ka h lits e m a to n , e h d o to n vapaus 

to te u tta a itseään ka ik is s a m u o 

d o is s a , ennen k u in voi o lla k y s y 

m ystä kehity k s e s tä ja h e d e lm ä llis 

is tä tu lo k s is ta . 

KÄYTYÄÄN m yös Ita lia s s a kerto 

o Stén m a tk a vaikute lm ista a n : 

— E rik o is e s ti h a lu a is in p a in o s 

taa s itä seikkaa, e ttä liia n usein 

unohdetaan Ita lia n m e rkitys. S itä 

p idetään va rs in a is e s ti vain kuvanv 

e is tä jie n m ääränpäänä, m u tta 

näin ei yksin o m a a n o le a s ia n la ita . 

M yös m aala re ille s ie llä on p a ljo n 

o p itta vaa. S a n o is in , e ttä se on 

a n to is a m p i k u in P a riis i, jo s ta on 

tu llu t m a a la u s ta ite ilijo id e n M ekka. 

E H K Ä H elge Stén v a is to s i eläm 

änsä lyhyyden, s illä u lkom a a n 

m a tko illa a n hän 'e ksyy' kirkkoje n 

ja hauta u sm a id e n tu n n e lm iin . 

P a riis is s a k in hän ta vaile e Pere 

Lachaisen ka lm is to n k iv ila a tto je n 

nim iä . — "e n s im m ä is e n ä tu ttu n a 

nim enä ko h ta a t M a rie W alew skan. 

K a p p e lim a isen h a u ta m u is to m e rk in 

alla n u kkuu kerran n iin säihkyvä 

ka u n o ta r, N a p o le o n in le m m itty .” 

• Helge Stén: Sateinen iltapäivä, 1947 öljym aalaus. O m . Turun kaupunki. 

— Valok. Kuva-Laine. 

V a e lta ja ja tk a a k u lk u a a n ja yhä 

u u sia n im iä k u lttu u rih is to ria n 

k u ih tu n e ilta le h d iltä sa ttu u hänen 

s ilm iin s ä : k irja ilijo ita , k u v a n v e is tä 

jiä , m a a la re ita , m u s iik in ta ita jia . 

R ikas on täm ä tu o n e n le h to v a e lta 

ja H elge S té n ille ja se on rik a s jo 

k a is e lle hänen k a lta is e lle e n e ts i 

välle hengelle . 

HELG E S té n in ty ö s k e n te ly o li 

ilm iö m ä is tä . Hän ei ko ska a n te h 

nyt lu o n n o k s ia , vaan is k i suoraan 

asiaan s p o n ta a n is e s ti. Teos va l 

m is tu i korja a m a tta , y h d e llä kertaa. 

T äm ä nopea ty ö ta p a jä tti h ä nelle 

p a ljo n aikaa. P o h ju s te tu t kankaat 

tä y tty iv ä t n o p e a sti ja v e is to m a te - 

ria a li h u p e n i hänen kä sissä ä n . 

A ik a a jä i s e u ru s te lu u n ja — 'ju h lim 

iseen'. B o h e e m i-sa n a liite tä ä n 

h e lp o s ti ta ite ilija a n . M y ö n n e ttä 

k ö ö n , e ttä H elge S té n o li boheem 

ilu o n n e , m u tta s iitä h u o lim a tta 

hän o li ty ö te liä s , k u te n to in e n 

s u u ri b o h e e m i, E in o Lein o . K un 

S tén so ta va m m a ise n a , p a ik a ttu n a , 

liik k u i h iu ka n h o rju e n , lu u liv a t ih 

m iset hänen olevan a in a 'liik u ttu 

neena'. S itä hän ei su in ka a n o llu t. 

H elge Stén sai v a ik u tte ita m u ilta 

ta ite ilijo ilta . K u ka ei n iitä sa isi? 

E sikuvat v a ik u tta v a t ta h to m a tta ja 

tie tä m ä ttä . Z u rb a ra n , S ch e rfb e ck, 

N e lim a rk k a ja m o n i m uu o li 

S té n in ih a ilu n ko h te e n a . Hän sai 

v a ik u tte ita , m u tta hän a n to i n iitä 

m yös n u o re m m a lle p o lv e lle . 

N Ä Y T TELY IH IN hän o s a llis tu i 

m uiden m ukana e s im . T u ru n T a i 

te ilija s e u ra n n ä y tte ly y n 1946. 

S am ana vuonna o li Irm e lin is s ä yks 

ity is n ä y tte ly , T u k h o lm a s s a 1950 

ja K ö ö p e n h a m in a s s a 1954. 

Seuraa m u u ta m ia a rv o s te lu ja 

hänen n ä y tte ly is tä ä n : 1946 TS (T. 

S c h a lin ): 

— H elge S tén lo va r i va rje fa ll 

a tt b li en v e rk lig m åla re , v a rt det 

sedan bär. 

V e ikko P uro: H elge S tén on 

suora sta a n ra s a v illi v ä rik o k e ilija n a , 

m u tta p y rk im y s ilm a is e e to d e llis ta 

k o lo ris tis ta h a rra s tu s ta , vaikka se 

n o ja u tu u k in v ie lä y k s ik a n ta is e e n , 

e n im m ä kseen vihreän ja s in ip u - 

nertavan ro h k e is iin rin n a s tu k s iin . 

1947 RV. V a rs in k in H elge S tén on 

värien k ä s itte ly s s ä päässyt 

varsin h y v iin s a a v u tu k s iin . 

U se ih in k y m m e n iin nouseva 

p iiru s tu s k o k o e lm a o n o s o i 

tu kse n a H e lg e S té n in p y rk i 

m ykse stä p iiru s tu k s e llis e e n 

varm u u te e n . 

Edv. E le n iu s : H elge Stén 

m aalaa y le is e m m in h e n k ilö 

kuvia. H änen värin sä s u la u 

tu va t p e h m e ä s ti to is iin s a ja 

n iitte n s y v ä s o in tu is e t sävyt 

ovat k a u n iis ti p u n n itu t. 

1948 J a a kko P uokka: P itk ä k s i p a i 

suneesta n im ilu e tte lo s ta on 

v ie lä m a in itta v a H e lg e S té n , 

jo k a v ie h ä ttä v ä llä ta v a lla h a l 

lits e e yh d e n värisävyn k ä y t 

töä. 

1950 O s m o Lain e . H e lg e S té n on 

a ik a is e m m in e s iin ty n y t e tu -

• H e lg e S tè n : K a u p p a to ri s a te e lla , 19 61 ö ljy m a a la u s . — V a lo k . K u va - 

L a in e . 

p ä ä s s ä m a a la r in a , jo s k in 

e r ä itä ly ijy k y n ä — ja tu s h i- 

t ö it ä o n o l l u t e s illä n ä y tte 

ly is s ä . N iis s ä S té n o n o s o i t 

ta u t u n u t e r in o m a is e k s i p iir 

tä jä k s i. N y t e s illä o le v is s a 

le h d is s ä m a a la u k s e llin e n n ä 

k e m in e n y h t y y o ik e a a n g ra a - 

f illis e e n ilm e n tä m is t a p a a n . 

H e m m i K o iv u n ie m i: L in o le u - 

m ip iir r o k s is s a o n 

m u s ta n ja 

v a lk o is e n k o n t r a s t in t a r jo a 

m ia m a h d o llis u u k s ia k ä y t e tt y 

k e r r a s s a a n v ie h ä tt ä v iin t u lo k 

s iin jo h ta n e e lla ta v a lla . 

G o tth a rd J o h a n s s o n (S v e n s 

k a D a g b la d e t) : N u o r im p ie n 

jo u k o s s a o le n e n n e n k a ik k e a 

k iin n it t ä n y t h u o m io t a H e lg e 

S t é n in p e h m e ä s ti h im m e n 

n e tty y n m u o to k u v a a n ja h i l 

ja is e lo o n . 

1951 R a im o A a rra s : M u tt a s e fo r 

m u lo iv a ta p a m illä S té n 

m a a la a , p a lja s ta a m y ö s h ä 

n e n s ie lu n s a — p e s s im is 

m in . M u tt a n ä h d ä k s e n i ju u r i 

t ä s s ä o n t a it e i l i ja n v o im a : 

p y r k im y s , ra u h a a n , t o t u u 

te e n . 

O . V e is tä jä : H e le n e S c h je r f- 

b e c k in v a ik u tu s t a o n h a v a itta 

v is s a a in a k in k a h d e n ta i 

t e ilija n k o h d a lla . T o in e n o n 

k a ja a n ila in e n H . A h te la — ja 

to in e n tu r k u la in e n H e lg e 

S té n , jo n k a k ä s itt e ly ja v ä r it 

o v a t ilm e is t ä s c h je r f b e c k ilä i- 

s y y ttä . 

K . R a u tia in e n : H e lg e S té n 

o n o n n is tu n e e s t i s ijo it t a n u t 

ä ä r im m ä is e n y k s in k e r t a is t e 

t u t m a is e m a r y h m ä n s ä S y r jä - 

m ä n k u v ie n v ä liin , jo s s a n e 

e s iin ty v ä t s e lv im m in o m a la a 

tu is in a . N iid e n te h o o n r a u 

h a llis t e n v ä r ip in to je n o ik e is 

s a s u h te is s a ja n e u t r a a le is 

s a , m u tt a h ie n o s ti ta v o ite 

t u is s a v ä r e is s ä . 

1 9 5 4 O t t o G e ls te d ( K ö ö p e n h a m i 

n a n n ä y tte ly s tä ) : M a is e m is 

s a a n h ä n k ä y t tä ä m ie le llä ä n 

tu m m ia v ä re jä m u is tu tta e n 

H a g e ld o r n O ls o n ia . P ie n e t 

e lä in v e is t o k s e t o v a t t o d is 

tu k s e n a H e lg e S t é n in ra k 

k a u d e s ta e lä im iin ja is tu v a n 

k ir a h v in k a u la o n h y v in p la s - 

t i l l is e s t i k ä s it e t t y . P iir r o k s e t 

o v a t m ie le n k iin t o is ia . 

M U IS T O N Ä Y T T E L Y 1 9 7 8 

M u is t o n ä y t t e ly s s ä 

k i i n n it t y i 

p ä ä h u o m io ö ljy m a a la u k s iin , jo is s a 

o n y le e n s ä h a r m a h ta v a s ä v y , v a ik 

k a v ä r iä k in n ä k y i. P iir u s tu s m a a 

la u k s e n r u n k o n a o n a in a v a r m a a 

ja o s u v a a . S y n n y n n ä in e n t a it o ja 

h y v ä k o u lu tu s v ie v ä t k e s t ä v iin t u 

lo k s iin . S iv e lt im e n k ä y ttö e i o le 

h a p u ile v a a . P ie n e t tu s s ip iir r o k s e t 

y lä k e r r a n s e in illä k e r to v a t S t é n in 

e r in o m a is e s t a p iir u s t u s t a id o s t a . 

H u o m a a , e t tä t e k ijä o n its e k in 

n a u t t in u t p iir t im e n s ä jä tt ä m ä s t ä 

jä lje s t ä . K o k o n a is u u d e s s a a n o li 

m u is t o n ä y t t e ly n lu o m in e n h y v in 

p a ik a lla a n . S e a n to i s e lv e m m ä n 

k u v a n tä s tä la h ja k k a a s ta ja t o t u u t 

ta e t s iv ä s tä tu r k u la is t a it e ilija s t a . 

S a a k o o t k iit o k s e n k a ik k i n e , jo tk a 

o liv a t n ä h n e e t s u u r e n ty ö n n ä y tte 

ly n jä r je s tä m is e s s ä ja e r it y is e s t i 

o n h e is tä m a in itta v a ta it e ilija n 

p u o lis o A ila S té n . 

O la v i E rm a la k ir jo it t a a T u r k u la i 

s e s s a : 

— T u n tu is i k u it e n k in lu o n te v a l 

ta , e t tä e s im e r k ik s i r a u h a llis e n 

h a r m a a s e e n v ä r ia s t e ik k o o n t y y n t y 

n y t m a is e m a m a a la u s o l i s i o llu t 

p ä ä t ty m is t u lo s . H e lg e S té n n ä y t- 

• H e lg e S té n : Ilv e s , 1 9 6 3 s e 

m e n ttiä . O m . rva H . J a n s s o n . — 

V a lo k . K u v a -L a in e . 

tä ä o lle e n h e r k k ä v a ik u t t e ille , s illä 

e s ik u v a t n ä y ttä y ty v ä t s e lv in ä ja i l 

m a is u ta v a t h e itte le h t iv ä t h e r k ä s ti. 

S iv e lt im e n , s a m o in k u in p iir tim e n - 

k in k ä y t te ly n ä y ttä ä o lle e n h u o 

m a tta v a n v a iv a to n ta ja o s u v a a . — 

H e lg e S té n o l i m o n ip u o lis e s ti la h 

ja k a s t a it e ilija , p iir tä jä , m a a la r i ja 

k u v a n v e is tä jä . 

O s m o L a in e T u r u n S a n o m is s a : 

— H e lg e S té n t u li tu n n e tu k s i 

e n n e n m u u ta p e lk is t e t y illä , v ä h ä - 

v ä r is illä m a is e m a m a a la u k s illa a n . 

M u is t o n ä y t t e ly k u ite n k in o s o itta a , 

e ttä t a it e ilija n s k a a la o li p a ljo n 

a v a r a m p i. 

☆ 

T U N N U S T U S T A o n t a it e ilija 

s a a n u t m o n in m u o d o in . H ä n s a i 

T u r u n T a ite ilija s e u r a n (1 9 4 8 ) ja 

T u r u n T a id e y h d is ty k s e n (1 9 5 0 ) 

a p u r a h a t. 

H ä n e n h u o m a tta v im p ia tö it ä ä n 

o n T u r u n k a u p u n g in k o k o e lm is s a 

'S a te e n jä lk e e n ' ja 'M a is e m a ' s e k ä 

T u r u n T a id e y h d is ty k s e n h a llu s s a 

'S a ta m a k u v a 

K ö ö p e n h a m in a s ta ', 

K u to m o & P u n o m o n te h ta a n s e i 

n ä m a a la u s (5 6 ), S e ilin k ir k o n a l t 

t a r ita u lu (4 9 ), r e lie fi L a iv a s to n 

S a n k a rie n m u is t o m e r k k iin (5 1 ), 

B lø v s tr a d in k ir k o n a ltt a r ita u lu 

T a n s k a s s a (5 4 ) ja R a v in to la N a t io 

n a lin s e in ä m a a la u s T u r u s s a (6 2 ). 

S a ta k u n n a n ja A n d e r s s o n in 

K e m iö n m u s e o is s a o n h ä n e n t ö i 

tä ä n . 

H e lg e S té n o li T u r u n T a it e ilija 

s e u r a n jä s e n 1 9 4 8 — 5 7 s e k ä P ro 

A r te n p e r u s ta ja jä s e n 1 9 5 7 . 

K N U T N IE M I K a ru n a s s a o l i se 

p a ik k a jo n k a H e lg e S té n tu n s i 

o m a k s i k o d ik s e e n v iim e is in ä e lin 

v u o s in a a n . H ä n o s t i tä m ä n k a k s i 

k e r r o k s is e n k iv it a lo n t a it e ilija 

K o s o s e lta 1 9 6 2 . R a k e n n u s o li T o t 

ti S o ra n p iir tä m ä ja s iin ä o li tila v a 

a te lje e . L ä h e llä a s u s ti h y v iä ke- 

s ä a s u k a s n a a p u r e ita . K u n H e lg e 

p a la s i T u r k u - m a tk o ilta a n o li h ä 

n e llä A ila lle k im p p u v a lk o is ia k u k 

k ia . T ä ä llä h ä n s a i m a a la u k s e n 

o h e lla h a r ra s ta a k ir ja llis u u d e n lu 

k e m is ta ja m u s iik k im a a ilm a a n 

e lä y ty m is t ä s e k ä p u r je h t im is ta . 

A ie m m in o li h ä n k i r j o it e l l u t m a t- 

k a k u v a u k s ia a n U u te e n A u ra a n 

1 9 5 1 — 5 7 . 

E N S IO H A R N I 

H O T E L L I M a r in a P a la c e n k e it- 

tiö p ä ä llik k ö K u lle r v o P o h ja n n ie m i 

ja jo h ta ja K la u s S ä rk i o v a t la a tin 

e e t h y v ä s tä r u u a s ta k iin n o s t u 

n e ille 7 5 0 - v u o tis ju h la r u o k a lis ta n , 

jo tk a o n n u m e r o itu . L is t a n : o 1 o n 

lu o v u te ttu T u r u n k a u p u n g in e d u s 

t a jille k a u p u n g in v a lt u u s to n p u 

h e e n jo h ta ja H e ik k i L ö y tty n ie m e lle 

ja k a u p u n g in jo h ta ja V ä in ö J . L e i 

n o lle . 

■ T u ru lla o n ra ja tto m a s ti e s ite ttä v ä n ä ä n u u s ia m u s e o id e o ita , s illä S u o 

m e n T u rk u o n o llu t a lk u ja lä h tö k o h ta m itä e r ila is e m m ille k u lttu u r i- ja yh 

t e is k u n ta e lä m ä n a lo illa . 

T u ru n y lio p is to llis e s s a k e s k u s s a ira a la s s a (T Y K S :s s ä ) ty ö s k e n te le v ä 

o p e tu s h o ita ja M a ija J a n s é n k iin n o s tu i v u o n n a 1 9 7 4 p o is te tta v a k s i s iirre 

ty is tä v a n h o is ta lä ä k in tä a la n ty ö v ä lin e is tä ja s u o ritti n iid e n ta lte e n o to n . 

V . 1 9 7 5 p e r u s te ttiin m u s e o to im ik u n ta , jo k a p ä ä tti T Y K S :in o m a n s a ira a la - 

m u s e o n p e ru s ta m is e s ta . 

E s in e itä lö y ty i m m . s a ira a la n k e lla ris ta ja v a ra s to is ta . E s in e e t o n s ijo i 

te ttu v u o n n a 1881 ra k e n n e ttu u n K iin a n m y lly n k a d u n v a rre lla s ija its e v a a n 

v a n h a a n p o rtin v a rtija n a s u n to o n , jo s s a o n k a k s i h u o n e tta ja k a k s i s a a 

d a a n v ie lä m y ö h e m m in lis ä k ä y ttö ö n . A lu k s i ja to is ta is e k s i tä m ä ra k e n n u s 

p a lv e le e s a ira a la m u s e o n a . 

O p e tu s h o ita ja M a ija J a n s é n h o ita a te h tä v ä ä o .t .o . ja ilm a n k o rv a u s ta . 

H ä n o n ilm e is e s ti s a m a n la is e n ” m u s e o k ä rp ä s e n ” p u re m a k u in h a a s ta tte lija 

k in . O h e is e s s a k irjo itu k s e s s a h ä n k e rto o ta rk e m m in s a ira a la m u s e o n 

s y n n y s tä ja t a v o itte is ta . 


• T u ru n y lio p is to llis e n k e s k u s s a ira a la n ( T Y K S :n ) s a ira a la m u s e o o n s y n 

ty m ä s s ä tä h ä n K iin a n m y lly n k a d u n v a rre lla s ija its e v a a n , v u o n n a 1881 

rak 

e n n e ttu u n e n t. p o rtin v a rtija n a s u n to o n . 

O petushoitaja 

M AIJA JA NSÉN: 

TYKS:in 

sairaalamuseo 

H IS T O R IA N r ik k a u s tu n tu u v o i 

m a k k a a n a T u r u s s a . V a a lim m e v a n 

h a a ja v a r s in k in k e s ä k u u k a u s in a 

s a a m m e h u o m a ta tu r is t ie n k iin 

n o s tu k s e n 

k o t ik a u p u n k ia m m e 

k o h ta a n v u o s i v u o d e lta v a in k a s 

v a v a n . T u r k u o n v a n h a m u tta e lä v ä 

k a u p u n k i ja m e illä o n s u u r i k u n n ia 

s a a d a ty ö s k e n n e llä s a ir a a la s s a , 

jo k a h e ija s ta a v a n h a a h is to r ia a ja 

k u lt t u u r ia . Y m m ä r rä m m e k ö k y llik s i 

a r v o s ta a tä tä . 

J O U L U K U U S S A 1 7 5 2 a v a ttiin 8 - 

p a ik k a in e n T u k h o lm a n S e ra fim e r - 

la s a r e tti, jo h o n s u o m a la is illa k in 

o li o ik e u s p ä ä s tä h o id e tta v a k s i. 

H o ito p a ik k o je n v ä h y y s ja p itk ä , 

v a iv a llo in e n m a tk a v a ik e u tt i k u i 

te n k in s u o m a la is te n p ä ä s y ä tä h ä n 

s a ir a a la a n , jo n k a v u o k s i a n o t tiin 

S u o m e e n o m a a s a ir a a la a . A n o m u s 

h y v ä k s y ttiin ja T u r u n L ä ä n in s a i- 

r a a la , e n s im m ä in e n k o k o S u o m e s 

sa , a v a s i o v e n s a k e v ä ä llä 1 7 5 9 . 

S a ira a la s ija it s i lä h e llä n y k y is tä 

E s k e lin k a tu a ja h e n k ilö k u n n a n 

m u o d o s tiv a t lä ä k ä r in lis ä k s i s a i 

r a a n h o ita ja , r e n k i ja s a ir a a la - a p u - 

la in e n ( p iik a ) . 1 7 0 0 - lu v u n lo p p u 

p u o le lla t i l a t k ä v iv ä t a h ta ik s i ja 

lä ä n in s a ir a a la m u u tti u u s iin t o im i 

t i l o i h in L in n a n k a d u n ja S a ira s h u o - 

n e e n k a d u n k u lm a t o n t ille . S ie ltä 

T u r u n L ä ä n in s a ira a la s i i r t y i e d e l 

le e n u u d e lle p a ik a lle K iin a n m y l- 

ly n m ä e lle 1 . 9 . 1 8 8 1 . S iitä p ä iv ä s tä 

lä h tie n o n s a ir a a la n lu o n n e 

s u u r e s ti m u u ttu n u t. T ila n a h ta u s 

o n v a a tin u t u u s ie n r a k e n n u s te n 

p y s t y ttä m is tä , u u s ie n k lin ik o id e n 

p e r u s ta m is ta ja k o k o a lu e e n ja t k u 

v a a k a s v u a , ja s it ä ja tk u u e d e l 

le e n . U u s iin , n y k y a ik a is iin t o im i t i 

lo ih in s iir t y m is e s t ä h u o lim a tt a o n 

o s a v . 1881 p y s t y t e t y is t ä r a k e n 

n u k s is ta e d e lle e n s a ir a a la n k ä y 

tö s s ä , m u tt a v a n h a t k ä y t tö e s in e e t 

o v a t jo u tu n e e t u illa k o ille ja k e lla 

r e ih in p o is u u s ie n , n y k y a ik a is te n 

v ä lin e id e n tie lt ä . O n n e llis te n s a t 

tu m ie n jo h d o s ta o n n ä itä e s in e itä 

t u ll u t n y t te m m in e s iin ja T Y K S is - 

sä o n tu n n e tt u ta r v e tta r y h ty ä o i 

k e in e ts im ä ä n n ä itä k a u n iita ” e i l i 

s iä " k ä y t tö e s in e it ä s ä ily ttä ä k s e m - 

m e n e m u s e o m u is to in a m e n n e is t ä 

a jo is ta . 

K IIN A N M Y L L Y N K A D U N 

v a r r e lla 

o n k a k s i v a n h a a p u u t a lo a . S u u 

r e m p i r a k e n n u k s is ta o n L ä ä n in s a i- 

ra a la n a ik a in e n a lilä ä k ä r in a s u n t o 

ja p ie n e m m ä s s ä ta lo s s a a s u i p o r 

t in v a r tija . T a lo n p ä ä d y s s ä o n v ie 

lä k in r u o s tu n u t n i m i k il p i: P O R T 

V A K T . S a ira a la n e n s im m ä in e n 

a jo t ie a lk o i n ä id e n ta lo je n v ä lis tä . 

T ä m ä p ie n e m p i ta lo o n m u s e o lle 

tä rk e ä : s iih e n o n s ij o i t e t t u n ä itä 

u lla k o ilt a ja k e lla r e is t a lö y t y n e it ä 

a r v o k k a ita v ä lin e itä , jo t k a p a r e m 

m in k u in s a n a t k e r to v a t T u r u n 

L ä ä n in s a ira a la n ja k o k o S u o m e n 

s a ir a a la la ito k s e n h is to r ia s ta . 

T A H D O N n y t k e r to a , m it e n jo u 

d u in tä lle ” h is t o r ia llis e lle lö y t ö r e t 

k e lle ”. 

J o it a k in v u o s ia s it t e n A - s a ir a a - 

la n le ik k a u s o s a s to n k ip s ik e l la r ia 

in v e n t o it iin . O s a s to n h o ita ja p i t i 

k ä d e s s ä ä n k a u n is ta , v a n h a a a v a in 

ta ja k u n n ä in s e n , e i k u k a a n v o i 

n u t e s tä ä m in u a m e n e m ä s tä k e lla 

r it ila n p o h ja n p o h ja a n a s t i. V a n h a 

o n a in a v ie h ä tt ä n y t m in u a . K e lla r i 

t ila s s a to u h u s i s in ä p ä iv ä n ä m o n 

ta p ö ly is tä ta r m o n p e s ä ä . S illo in e n 

jo h ta v a y lih o it a ja k e r ä s i v a n h a t a r 

v o k k a a t e s in e e t e r ik s e e n o m a a n 

p in o o n s a , v a r a s to n h o ita ja k ir ja s i 

p o is te t ta v a t ta v a r a t ja m ä k i m ie h e t 

a s e ttiv a t lo p u t ” k a m o is t a " k a s a a n 

k a a to p a ik k a m ie le s s ä ä n . S u u r i 

k e lla r i o li h e tk e s s ä t y h je n n e t ty 

v a n h o is ta k ä y t tö e s in e is t ä . M u tt a 

a iv a n s e in ä v e n tt iilin a lta k u iv u n e i 

d e n le h tie n ja p ö ly n s e a s ta lö y t y i 

v ie lä k a n n e llin e n la a tik k o . J ä n n it 

ty n e in ä v e d im m e t r o ik k a la m p u n 

lä h e m m ä k s i ja a v a s im m e la a tik o n . 

K a n s i o li p a h a s ti ir r o n n u t s a r a 

n o is ta a n ja v e s i o l i t u h o n n u t la a tik 

o n u lk o k u o r e n n a h k a v e r h o ilu a 

p a h a s ti. 

L a a t ik o n s is ä llä o l i in s t r u m e n t 

t e ja . L ö y tö v i e t iin m u id e n v a n h o 

je n e s in e id e n k a n s s a U -s a ira a la n 

v ä lia ik a is e e n m u s e o v a r a s to o n . 

M y ö h e m m in l u e ttu a n i e d e s m e n 

n e e n p r o fe s s o r i A . R . K lo s s n e r in 

k ir ja n T u r u n L ä ä n in s a ir a a la n v a i 

h e is ta o s a n " T o is e t s a ta v u o t t a ” , 

h u o m a s in k o . la a tik o n s is ä ltä v ä n 

v . 1 8 5 0 a ik o ih in k ä y t e t t y jä in s t r u 

m e n tte ja . V ä lin e e t o liv a t n e ljä s s ä 

k e r r o k s e s s a ja to is e s s a k e r r o k s e s 

sa o v a t h y v in s ä ily n e e t k a llo n p o - 

r a u s v ä lin e e t. L a a t ik o n s is ä o s a ja 

t a r j o t t im e t o v a t v u o r a tu t s ä ä m is 

k ä llä ja e r ä ä n la in e n p u n a m u lta o n 

a n ta n u t h o p e a n v ä r is ille in s tr u m e n 

t e ille e n e m m ä n h o h t o a . K e lla r is t a

tö ö m m e k a k s i p ie n tä h u o n e t ta 

p o r tin v a r tija n ta lo s ta . 

S ie lt ä k ä s in o n s it t e n te h ty lö y 

tö r e t k iä e ri k li n i k o i l l e , s a ir a a la n 

v a n h e m p ie n r a k e n n u s te n u lla k o ille 

, v a n h o ih in v a r a s to ih in jn e . E s i 

n e is tö ä o n k e r ty n y t ila h d u tta v a s ti, 

m u tt a tila n a h ta u d e n v u o k s i e m m e 

o le v o in e e t s iir t ä ä p ik k u m u 

s e o o m m e k u in o s a n m u s e o o n e h 

d o tto m a s ti k u u lu v is ta v ä lin e is tä . 

T ä r k e ä v a n h o je n e s in e id e n h u o lto 

o n s a m a s ta s y y s tä jä ä n y t v a lite t 

ta v a s ti p u u t te e llis e k s i. 

M O N E T s a ir a a la n h e n k ilö k u n ta a n 

k u u lu v is ta o v a t o lle e t s u u r e k s i a v u k 

s i a n ta e s s a a n t ie t o j a o s a s to l 

la a n 

k ä y t ö s s ä o lle is t a " v a n h o is ta 

e s in e is tä " . V iim e s y k s y n ä s a im m e 

m u s e o o n s ä ily ty s k a a p is to n , jo k a 

o li a v u k s i jä r je s te lle s s ä n i m u s e o e - 

s in e is tö n a lu s ta v a a n jä r je s ty k s e e n 

e n n e n m a tk a a n i A f r ik a n le v o tto 

m iin 

o lo ih in ( jo s ta p a lu u e i a in a 

o le n iin v a rm a a ). T u ltu a n i k u ite n - 

• S a ira a la m u s e o n h o ita ja M a ija 

J a n s è n k e r to o m u s e o s ta ja e s it t e 

le e " a a r te is to a a n ” . — K u v a : Ilm a r i 

R in n e . 

• T Y K S :n s a ir a a la m u s e o n k o k o e lm is s a o n j o m m . k a llo n p o r a u s v ä lin e it ä 

v u o d e lta 1 8 5 0 . 

lö y t y i ilo k s e n i e d e llis e n la a tik o n 

lis ä k s i to in e n k in la a tik k o : to s in 

m y ö h ä is e m m ä ltä a ja lta . T ä m ä 

L ä ä n in s a ira a la n a ik a in e n e n s ia p u - 

la a tik k o p ie n in e p u llo in e e n ( ly ijy e - 

tik k a a , fo r m a liin ia , ly s o lia , k a m fe - 

r it ip p o ja ) v. 1 9 1 8 S a k s a s s a p a k a t- 

tu in e s id e h a r s o r u llin e e n s e k ä v a 

n e r is t a te h ty in e la s to in e e n o n h y 

v in m ie le n k iin to in e n . S a in lu v a n 

o tta a la a tik o n k ir u r g ia n k lin ik a lle . 

T ä m ä e n s ia p u la a tik k o o li a in o a n a 

n ä k y v ä n ä to d is te e n a k o k o L ä ä n in 

s a ir a a la n h is to r ia s ta , k u n n e s k e s 

k u s v a r a s to s ta s o it e t t iin m in u lle . 

J o is s a k in h e id ä n k ir jo is s a a n k ä vi 

ilm i, e ttä a lle k ir jo itta n e e n in v e n 

ta a r io s s a o li tä lla in e n v a n h a e n 

s ia p u la a tik k o ja h e a r v e liv a t, e ttä 

k ir u r g ia n k lin ik k a e h k ä v o is i t a lle t 

ta a m u ita k in k e s k u s v a r a s to s ta 

" h ä ä d ö n s a a n e ita ” v a n h o ja e s in e i 

tä . " K y llä k i i t o s ! ” o l i v a s ta u s . 

M it e n ja m is s ä e s in e e t s ä ily t e t t ä i 

s iin , o lik in s itte n j o to in e n a s ia . 

S E L V IT T E L IM M E ju u r i s a m a n a i 

k a is e s ti k a n s lis ti L u n d s te d tin 

k a n s s a s a ir a a la n e n tis e s t ä p o tila s - 

k ir ja s to s t a p o is te t tu a h u o m a tta v a a 

k ir ja p in o a . K a u p u n g in k ir ja s to , jo k a 

o li ju u r i m u u tta m a s s a la in a u s o 

s a s t o a n s a s a ir a a la n t i l o i h in , ei o l 

lu t la in k a a n k iin n o s t u n u t n ä is tä 

v a n h o is ta k ir jo is t a . P o im im m e 

jo u k o s ta k ir jo ja , j o is s a o li m ie le s 

t ä m m e s a ir a a la n h is to r ia a n l i i t t y 

v iä le im o ja . Ex L ib r ik s ia tm s . ja 

lo p u t k ir jo is t a s a ir a a la la h jo it t i 

P u n a is e n R is tin k i r p p u t o r i l l e . 

Y H D E S S Ä k ä v im m e s it t e n p e n k o 

m a s s a v a n h o je n e s in e id e n v a r a s to ja 

V ä h ä -H ä m e e n k a d u n v a r r e lla s i j a i t 

s e v is s a v a r a s to is s a . L ö y s im m e 

u s e ita v a r s in a r v o k k a ita e s in e i 

tä — t o is e t v ie lä v a r s in h y v ä k u n 

t o is i a — m u tta m o n e t u s e id e n 

m u u tto je n ja k o lh u je n m e r k its e m i- 

n ä . N ä itä k a u n iita , v a n h o ja e s in e i 

tä k ä s ite lle s s ä m m e a lk o i t o d e ll i 

n e n m u s e o k u u m e . M e id ä n o li s a a 

ta v a p a ik k a , jo h o n v o is im m e k a u 

n i i s t i a s e tta a e s ille n ä m ä a r v o k 

k a a t m u is to e s in e e t . M u s e o h a n k e 

o l i s a a ta v a p y ö r im ä ä n , ja ilo k s e m 

m e s a a to im m e to d e ta , e tte i r a ta s 

ta t a r v in n u t k u in k o s k e tta a , k u n jo 

a lk o i ta p a h tu a . 

K Ä V IN jo h ta v a n y l ih o it a ja n p u 

h e illa ja y h d e s s ä e s itt e lim m e 

a s ia n h a llin t o y lilä ä k ä r ille . K iit e t t ä 

v ä ä k iin n o s tu s ta a s ia a k o h ta a n 

s y n t y i h e ti jo h to p o r ta a s s a ja p ia n 

s a in tie d o n u u d e s ta " m u s e o v ir a s - 

t a n i" . S a ira a la n o m a m u s e o o li 

p e r u s te ttu . M u s e o to im ik u n n a n e n 

s im m ä in e n k o k o u s k ir ja t t iin p ä iv ä 

m ä ä rä lle 1 0 . 1 . 1 9 7 5 . 

M y ö h e m m in 

s a m a n a k e v ä ä n ä o s o it e t t iin k ä y t 

Lundelinin 

ruutikaupan 

sisustusta 

museolle 

Kynttilänpäivän juhlan 

liput myytiin jo 

ennakkomyynnissä 

■ Turku-seuran naisjaoston järjestämää perinteellistä Kynttilänpäi- 

vän juhlaa vietettiin sunnuntaina 4. 2. 1979 uudistetussa Hamburger 

Börsissä. Nyt järjestetty juhla oli kahdeskymmenesensimmäinen. 

Lippujen menekki yllätti juhlan järjestäjät. Kaikilla halukkailla ei 

ollut tilaisuutta osallistua juhlaan, sillä liput loppuivat jo ennakko- 

myynnissä. Saavutettiin uusi Kynttilänpäivän juhlien yleisöennätys. 

J u h la n a v a u k s e n s u o r it t i n a is - 

ja o s to n p u h e e n jo h ta ja R a u n i A rv e 

la . K a u p p a n e u v o s E in o J y lh ä k e r 

t o i tu r k u la is e n r a v in t o la t o im in n a n 

ja s iih e n liit t y v ä s t ä H a m b u r g e r 

B ö r s in h is to r ia s ta . K a p - H o r n in 

k ie r tä jie n S h a n ty S in g e r s - y h ty e 

e s it t i e n g la n n in k ie lis iä m e r im ie s 

la u lu ja . V a u h d ik k a illa ta n s s e illa 

v iih d y t t iv ä t k a t s o jia J u s s i M a lh o ja 

M e rja P iis p a n e n s e k ä K a lle M a lh o 

ja E r ja - S is k o O llila . Y le is ö v a a ti ja 

s a i y lim ä ä r ä is e n . 

O h je lm a n lo m a s s a n a u t it t iin 

m a u k k a a t k a h v it. J u h la n ju o n ta ja 

n a o li tu n n e tu lla r u tiin illa a n m a i- 

n o s p ä ä llik k ö H a rri M e la s n ie m i. 

J u h la n o n n is tu m is t a t u k iv a t la h 

jo it u k s illa a n : A a r ik k a - K o r u , A ja n ti, 

P. E . A s c h ä n O y , H o te lli H e n rik , 

H u m a lis to n k u k k a k io s k i, J a lo k u k - 

k a , J a lo s ta ja , H j. J o u s i O y , K u lta - 

s e p p ä K . R e m i, Y r jö S a lm e la O y , 

K u lta s e p p ä K . S . S a h ls te d t , K u l 

ta s e p p ä V e n n i T u o m i, 

K u lta s e p p ä 

E. V e s o n e n , K u lta - ja k e llo liik e 

Ilm a r i V iita n e n , K u lta v ir ta O y , 

S u o m e n K u lta s e p ä t O y , T u ru n 

K u lta s e p p ä O y , M a a rja , J . R . L e h 

tin e n O y A b K o n d ito r ia , P a k e s K y , 

S y lv i S a lo n e n , T e p p a la n K a m p a a 

m o , T u r u n K ir ja k e s k u s , T y y lip u k u , 

U r h e ilu p is te O y , 

V a lin ta -V a n n e ja 

J . & K . Y li- T o lp p a , L a s i- , K e h y s - 

ja P e ililiik e . 

T u r k u - s e u r a 

e s itt ä ä la h jo it t a jille 

lä m p im ä t k iit o k s e t . 

□ 

■ U u d e n m a a n k a d u n ja It ä i 

se n P itk ä k a d u n k u lm a u k s e n 

p u u ta lo s s a s ija its i v u o s i 

k y m m e n e t F ra n s L u n d e lin in 

ru u tik a u p p a ( rä jä h d y s a in e in 

k o ). T u ru n k a u p u n g in h is to 

ria llis e n 

m u s e o n e d u s ta jin a 

m a is te r i H e le n a S o ir i ja ra- 

k e n n u s tu tk ija L a s s e S a a ri 

v a lv o iv a t ta lo je n p u rk u tö itä 

ja h u o le h tiv a t s is u s tu k s e n 

ta ltio in n is ta . 

R a k e n n u s o n r a k e n n e tt u n o in 

1 8 2 9 , m u tt a L u n d e lin in a s u n n o n 

s a lin u u s r e n e s s a n s s ity y lis e t o v e t, 

s e in ä - ja k a t t o t a p e t it s e k ä k a a k e 

liu u n i o v a t p e r ä is in 1 8 8 0 - lu v u lta . 

S a lin s is u s tu k s e n v ä r i o n a lk u p e 

rä in e n . O v e t k a r m e in e e n , t a p e tit ja 

u u n i o v a t s a m a n v ä r is iä : s in is tä , 

h a rm a a ta , p u n a is ta ja k u lta a . 

S is u s tu s t a o n s iir r e t t y h i s t o r ia l li 

s e n m u s e o n v a r a s to o n to iv o s s a , 

e ttä jo s k u s s a a ta is iin ta r k o it u k 

s e e n s o p iv a h u o n e is to , jo k a v o i 

t a is iin s is u s ta a n ä illä v a n h o illa ra 

k e n te illa . L u n d e lin in — T u r u n 

v a n h im m a s ta — l i ik e h u o n e is to s ta 

o t e t t iin m y ö s ta lt e e n k a lu s te i 

ta . 

□ 

k in tu r v a llis e s ti ta k a is in o n jä r je s 

te ly ä o l l u t m u k a v a ja tk a a ja n iin p ä 

o le m m e v o in e e t e s ite llä m u s e o m 

m e j o m u u ta m ille v ie r a ilijo ille k in . 

K a ik k i o v a t o lle e t e r it t ä in k iin n o s 

t u n e it a n ä k e m ä s tä ä n ja k a n n u s ta 

n e e t m e itä lu o m a a n s a ir a a la n h is 

to r ia s ta k u v a a p ie n e s s ä p o r tin v a r 

tija n ta lo s s a m m e . 

S U U R IN to iv o m u s m e illä tä llä 

h e tk e llä o n lis ä t ilo je n s a a m in e n , 

jo t t a v o is im m e a s ia n m u k a is e s ti 

ty ö s k e n n e llä ja jä r je s te llä , p u h d is 

ta a ja h u o lta a m e ille tu o tu ja ta i 

lö y tä m iä m m e v a n h o ja s a ir a a la v ä li- 

n e itä . U lla k o illa ja v a r a s to is s a k u 

lu tt a a p ö ly , lä m p ö tilo je n v a ih te lu 

ja a ik a n iit ä e s in e itä , jo it a e m m e 

v o i n y t m u s e o o n s iir tä ä . T o iv o i 

s im m e m y ö s , e ttä jo k a in e n s a ir a a 

la n t y ö n t e k ijö is t ä , j o l l a o n m u is 

tis s a a n v a n h o ja ta p a h tu m ia m e n 

n e is tä a jo is ta , v a n h o is ta m e n e te l 

m is t ä , k a s k u ja y m . s a ir a a la n m e n 

n e is y y te e n liit ty v ä ä , k e r to is i n iis t ä 

ta i k i r j o it t a i s i m u is t iin . S a m o in 

v a n h a t v a lo k u v a t o v a t k u lla n a r v o i 

s ia k o o te s s a m m e m u s e o n a r k is 

to a . V a n h a t e s in e e t, k u v a t, s a ir a a 

la n h is t o r ia s t a k e r to v a t v a a tte e t 

y m s . s e k ä k ir jo it e lm a t v o i t o im i t 

ta a a lle k ir jo it t a n e e lle ta i ta lo u s 

jo h ta ja M ik k o la lle . 

T O IS T A IS E K S I p o r tin v a r tija n ta 

lo n k a k s i h u o n e t ta m u o d o s ta v a t 

m u s e o e s in e is tö n s ä ily ty s p a ik a n . 

T o iv o m m e k u ite n k in , e t tä jo s k u s 

v o is im m e k iin n it t ä ä o v e e n k ilv e n 

" S a ir a a la m u s e o , a v o in n a k lo 

1 2 — 1 4 ” ja e t tä p ie n i m u s e o m m e 

s illo in v o is i k u v a s ta a ” e ilis p ä iv ä n ” 

ty ö s k e n te ly ä ja o s o itta a k e h ity k 

se n v a lta v a n k a s v u n s a d a n v u o d e n 

a ja lta . 

□ 

Resum é 

T IL L f ly d d a tid e r å te r g å r v å r 

ta n k e ä n så g ä r n a , p a s s a r ä ve n 

o s s p å v å r t lilla m u s e u m p å c e n t 

r a ls ju k h u s e t i A b o . S p e c ie llt d å vi 

h å lle r g a m la v ä r d e fu lla fö re m å l i 

vå ra h ä n d e r. N a ttv a r d s k a lk a r n a 

s a m t o b la tf a te t av te n n h ö r t i l l 

m u s e e ts v a c k r a s te o c h ä ld s ta 

d y r g r ip a r . 

D e a n d r a fö r e m å le n vi 

h a r h it t a t , h a r in te f ö r så lä n g e 

s e d a n v a r it i b r u k p å a v d e ln in g a r 

n a . O c k s å d e h a r e n 

h e l d e l a tt 

b e r ä tta o m s ju k v å r d e n s u tv e c k lin g 

i v å r t la n d . D e s s a m in n e n fö r o s s 

t illb a k a t i l l d e n t id d å s ju k h u s v ä 

s e n d e t to g s in a fö r s t a s ta p p la n d e 

s te g . 

I D E C E M B E R 1 7 5 2 ö p p n a d e s 

S e ra f im e r la s a r e t te t i S t o c k h o lm 

m e d 8 b ä d d p la ts e r . A v e n p a tie n te r 

fr å n F in la n d h a d e r ä tt t i l l v å rd 

d ä r. B r is te n p å v å r d p la t s e r s a m t 

d e n b e s v ä r lig a re s a n b id r o g t i l l a tt 

e n a n s ö k n in g s k re v s t i l l r ik e ts k o 

n u n g o m a t t fa e t t e g e t s ju k h u s i 

Å b o . A n s ö k n in g e n g o d k ä n d e s o c h 

F in la n d s fö r s t a s ju k h u s lå g p å e n 

to m t n ä ra A u ra å v id E s k ils g a ta n . 

P e rs o n a le n b e s to d fö r u to m lä k a 

re n , a v e n p ig a s a m t d r ä n g . I s lu 

te t a v 1 7 0 0 - ta le t fly t t a d e s lä n s s 

ju k h u s e t t i l l h ö r n e t a v S lo t t s - o c h 

L a s a r e tts g a ta n . D å lo k a lit e te r n a 

ä v e n d ä r v a r f ö r k n a p p a , u ts å g s 

s ju k h u s e ts n y a t o m t t i l l K in a k - 

v a r n b a c k e n p å a n d r a s id a n å n . 

D E N fö r s t a s e p te m b e r 1881 

ö p p n a d e s lä n s s ju k h u s e t i n y a ä n 

d a m å ls e n lig a b y g g n a d e r . F rå n d e n 

d a g e n h a r v å r t s j u k h u s s tä n d ig t 

fö r a n d r a ts . E x p a n s io n e n h a r v a r it 

k o lo s s a l, n y a b y g g n a d e r h a r t i l l 

k o m m it o c h n y a k lin ik e r h a r ö p p 

n a ts . G a m la fö re m å l h a r h a m n a t 

p å v in d a r o c h i k ä lla r e , u r v ä g e n 

f ö r m o d e r n a re a p p a r a te r. 

A V ly c k lig a h ä n d e ls e r h a r n å g ra 

a v d e s s a s a k e r k o m m it i d a g e n 

o c h in tr e s s e t ä r s t o r t a t t b e v a ra 

o c h v å r d a d e s s a " n y f u n n a " fö r e 

m å l. 

V Â R in n e r lig a ö n s k a n ä r a tt 

s n a r t få u t v id g a v å r t tr iv s a m m a 

m u s e u m i " p o r t v a k t s h u s e t ” . □

Professori 

M ATTI A. SAIN IO : 

Turkulaista antisemitismiä 

1880-luvulla 

T U R K U L A IN E N 

s a n o m a le h ti 

A u r a ju lk a is i 5 , 7 ja 9 p ä iv in ä 

t a m m ik u u ta 18 8 6 ja tk o a r tik k e lin 

” J u u t a la is is t a ” . S u o m e ta r ju lk a is i 

n iis tä ly h e n n e lm ä n o s a s to s s a 

" S ilm ä y k s iä m u ih in s a n o m a le h 

t i i n ” s a m a n k u u n 8 ja 9 p ä iv in ä . 

S a n te r i J a c o b s s o n m a in its e e a r tik 

k e lit te o k s e s s a " T a is te lu ih m is o i 

k e u k s is ta ” , m u tt a e i o le s y v e n ty 

n y t k y s y m y k s e e n n iid e n k ir jo it t a 

ja s ta . O n lö y d e ttä v ä h e n k ilö , jo k a 

o n t u n te n u t s a k s a n k ie lis t ä k i r j a ll i 

s u u tta , k o s k a e n s im m ä is e n o s a n 

a la v iit te e s s ä ilm o it e ta a n lä h te ik s i 

k o lm e s a k s a n k ie lis t ä te o s ta , jo tk a 

k ir jo it t a ja m a in its e e n im ilt ä . T o i 

s e k s i h ä n e n o n tä y ty n y t o lla jy r k 

kä ju u ta la is te n v a s tu s ta ja , m ik ä i l 

m e n e e k ir jo it u k s e s ta . K o lm a n n e k s i 

h ä n e llä o n tä y ty n y t o lla m a h d o llis 

u u s lu k e a H e ls in g ö r s D a g b la d ia , 

k o s k a h ä n lo p p u o s a s s a p o le m is o i 

tä tä v a p a a m ie lis t ä le h te ä v a s ta a n , 

m ik ä lis ä k s i o s o itta a k ir jo it ta ja n 

o lle e n v a n h o illis e n . N e ljä n n e k s i 

hä n o n o llu t p a p p is m ie s , m in k ä 

o s o itta v a t e rä ä t v iit t e e t v iim e is e s 

s ä o s a s s a ( la in a n ta m in e n S iin a illa 

, K r is tu k s e n r is t in k u o le m a ) . 

L o p u k s i h ä n k a ik e n to d e n n ä k ö i 

s y y d e n m u k a a n o n o l l u t tu r k u la i 

n e n , k o s k a h ä n jo h d a n n o s s a v i i t 

ta a e rä ä s e e n tu r k u la is e e n e lin k e i 

n o lu p a - a s ia a n , ja lis ä k s i, k o s k a 

A u ra o li p ä ä a s ia s s a p a ik a llin e n 

le h ti. 

T U R U S S A o n o l l u t v a in y k s i 

h e n k ilö , jo h o n k a ik k i n ä m ä t u n 

n u s m e r k it s o p iv a t: a r k k ip iis p a T . 

T . R e n v a ll, jo k a u s e illa v a ltio p ä i 

v illä k ä s ite ltä e s s ä k y s y m y s tä ju u 

ta la is te n a s e m a s ta S u o m e s s a jo h 

d o n m u k a is e s t i e d u s t i ju u ta la is v a s 

t a is t a k a n ta a . T o h to r i E ira P a u n u 

e i R e n v a ll-e lä m ä n k e r r a s s a a n n ä itä 

a r t ik k e le it a m a in its e , ja h ä n o n 

m u u te n k in k ä s it e lly t R e n v a llin a n 

t is e m it is m iä h y v in o h im e n n e n . 

A r t ik k e li s a i v a lta k u n n a llis t a 

m e r k ity s tä s iitä , e t tä s e lo s te e t j u l 

k a is t iin p ä ä k a u p u n g in le h d e s s ä . 

K o k e n e e n a p o liit ik k o n a R e n v a ll 

tie s i, e t tä a r t ik k e lilla o li s u u r e m p i 

te h o , j o s s e j u l k a is t a i s i in n im e t tö 

m ä n ä ja t o im it u k s e n k a n n a n o to lla 

v a r u s te t tu n a . T o im itu k s e n l i it t ä 

m ä s s ä jo h d a n n o s s a k ir jo it u s to s in 

i l m o it e t t ii n lä h e te ty k s i, lis ä y k s in , 

e t tä s e o l i " ju u ta la is k a n s a n k a n ta a 

h y v in v a la is e v a a ” . T ä m ä r ii t t i i l 

m a is e m a a n , e t tä s e o li m y ö s le h 

d e n k a n ta . 

V A S T A T T A V A K S I jä ä v a in k y s y 

m y s m ik ä a n to i R e n v a llille a ih e e n 

t a r t t u a k y n ä ä n . S e lit y s m a h d o lli- 

s u u k s ia o n u s e ita . Y k s i o l i s i , e ttä 

R e n v a ll 

h a lu s i a n ta a s iv u s ta tu k e a 

ja p e r u s te lu ita n i i l l e ju u ta la is v a s 

t a is ille m ie lip it e ille , j o i t a v a ltio 

p ä iv illä o li e s it e t t y , s illä R e n v a ll ei 

s iin ä s u h te e s s a s u in k a a n o llu t y k 

s in . T o in e n s y y s a a tto i o lla p y r k i 

m y s a n ta a u s k o n n o llis ia p e r u s te 

lu ita T u r u n k ä s ity ö lä is te n ja k a u p 

p ia id e n s ä ä d y ille a n ta m a a n a n o 

m u k s e e n ju u ta la is te n o ik e u k s ie n 

r a jo itt a m is e k s i. A n o m u k s e s s a s e l 

v ä s ti tu o d a a n e s iin h u o le s tu m u s 

j u u ta la is te n k ilp a ilu s ta liik e - e lä 

m ä s s ä . A n o m u s a ih e u tti te rä v ä ä 

a r v o s te lu a v u o d e n 1 8 8 5 v a ltio p ä i 

v illä , ja n ä in o lle n ta r v it t iin te o 

r e e ttis e m p ia k in p e r u s te lu ita . R e n 

v a ll tie s i, e t tä ju u ta la is k y s y m y s 

t u li s i e s iin s e u r a a v illa k in v a ltio p ä i 

v illä , jo te n a r tik k e lis a r ja v o is i o lla 

v a lm is tu s t a s iih e n . K o lm a s s e lity s 

o n to d e n n ä k ö is in , o t ta m a lla h u o 

m io o n ju lk a is u a ja n k o h d a n . K u n 

a r t ik k e lit j u lk a is t iin ta m m ik u u s s a , 

n iin s a m a n v u o d e n k e s ä k u u s s a 

s e n a a tti k u m o s i 1 8 5 8 v u o d e n a s e 

tu k s e n , jo k a a n to i e r ä it ä — jo s k in 

r a jo ite ttu ja — o ik e u k s ia ju u t a la i 

s ille . U u s i a s e tu s o li ilm e is e s ti 

v a lm is te lu to im e n p id e 

ju u ta la is te n 

k a r k o tu k s e lle s e k ä u u s ie n m a a 

h a n tu lo n e s t ä m is e lle . Y h te y s 

n ä y tti s e lv ä ltä . 

P A U N U e n e m p ä ä k u in J a c o b s - 

s o n k a a n e iv ä t o le a n a ly s o in e e t 

R e n v a llin ju u ta la is v a s ta is e n k a n 

n a n t e o r e e ttis ta ta u s ta a . N e p u 

h e e n v u o r o t, jo tk a R e n v a ll k ä y tti 

v u o d e n 1 8 8 2 v a ltio p ä iv illä , a n ta v a t 

s e lv ä n k u v a n h ä n e n m o tiiv e is ta a n . 

N iit ä o n k o lm e . E n s ik s i ju u t a la is 

te n m a a ilm a n k a t s o m u s ja e e ttis e t 

k ä s ity k s e t o v a t k o k o n a a n to is e t 

k u in E u ro o p a s s a v a llits e v a t k r is t il 

lis e t. T o is e k s i ju u ta la is u u d e s s a 

v a llits e e s y v ä v ih a k r is t in u s k o a 

v a s ta a n , m ik ä jo h t u u s iit ä e ttä u u 

d e n a ja n T a lm u d - ju u ta la is u u s ei 

o le V a n h a n T e s ta m e n tin p o h ja lla , 

v a a n "v ä ä r e n n e tty ä M o o s e k s e n 

o p p ia ” . K o lm a n n e k s i ju u ta la is te n 

m u k a a n tu lo ta lo u s - ja y h t e is k u n 

ta e lä m ä ä n s ä r k is i p e r in n ä is e n s ä ä 

ty - y h t e is k u n n a n , lu o m a lla u u d e n 

k o r o n k is k u r ilu o k a n . 

N Ä ID E N k o lm e n m o tiiv in y h t e i 

s e n ä te k ijä n ä o n p y r k im y s p e r in 

n ä is e n , k r is t il l i s e l l ä p o h ja lla o le 

v a n s ä ä ty - y h t e is k u n n a n ja k r is t il l i 

s e n y h t e n ä is k u lt t u u r in s ä ily t t ä m i 

s e e n , k o s k a h ä n s e k ä v a ltio p ä iv ä - 

la u s u n n o is s a a n e t tä a r tik k e le is 

s a a n to is t u v a s ti k o r o s ta a ju u ta la i 

s is ta k r is t il l i s e l l e y h t e is k u n n a lle 

k o itu v a a v a a ra a . 

A R T IK K E L IE N s is ä ltö ö n e i k a n 

n a ta p u u t tu a , s illä s iin ä k ä y te ty t 

te o k s e t o v a t y le is e u r o o p p a la is ta 

k u lk u ta v a r a a , jo t a ju u ta la is u u d e n 

v a s t u s ta ja t k r it ii k i t t ö m ä s t i o m a k 

s u iv a t. S itä p a its i m ik ä ä n n iis tä e i 

o le its e n ä in e n , v a a n k a ik k i p e r u s 

tu v a t H e id e lb e r g in p r o fe s s o r in J. 

A . E is e n m e n g e rin v u o n n a 1 7 0 0 i l 

m e s ty n e e s e e n la a ja a n te o k s e e n 

" E n td e c k t e s J u d e n th u m ” . T ä m ä 

y k s ip u o lis e s t i v a lit t u ja ja y h t e y 

d e s tä ä n ir r o it e t t u ja T a lm u d - s ita a t 

te ja tih k u v a m u tta ta v a to n t a o p p i 

n e is u u tta 

o s o itta v a te o s o n o llu t 

a a r r e a itta ju u ta la is u u d e n v a s t u s ta 

jill e . E i ta r v its e m u u ta k u in t u t k ia 

te o k s e n s is ä lly s lu e tte lo a h u o m a 

ta k s e e n te o k s e n jo h to a ja tu k s e n , 

p y r k im y s o s o itta a , e t tä ju u ta la is e t 

o v a t k a u tta a ik o je n v ih a n n e e t ja 

h a lv e k s in e e t m u ita k a n s o ja . 

T ä m ä n a ja tu k s e n k a u k a is ta k a ik u a 

k u u lu u m y ö s S u o m e n v a ltio p ä iv ä - 

k e s k u s te lu is s a 1 8 0 0 - lu v u n lo p u lla , 

ja k a ik u 

o n k a n ta u tu n u t S u o m e n 

T u r k u u n s a a k k a . 

J U U T A L A IS K Y S Y M Y S ja k o i v a l 

t io p ä iv illä e d u s t a ja t jy r k ä s t i k a h 

te e n le ir iin p u o lu e r a jo ih in k a t s o 

m a tta . R e n v a ll ja h ä n e n s e u r a a 

ja n s a a r k k ip iis p a n is t u im e lla , G u s 

ta f J o h a n s s o n o liv a t p u o lu e to v e 

r e ita , s a m a a m ie ltä s e k ä k ie lik y s y 

m y k s e s s ä e t tä m u u s s a p o l i t i ik a s 

s a , m u tt a tä s s ä k y s y m y k s e s s ä h e 

o liv a t e ri m ie ltä . J o h a n s s o n ei 

m illo in k a a n v ä s y n y t p u o lu s ta m a a n 

ju u ta la is ia , s e k ä v a ltio p ä iv illä e ttä 

k ir ja llis e s s a to im in n a s s a a n . V a lta 

v a s s a , m e lk e in jä r k y ttä v ä s s ä p u 

h e e n v u o r o s s a a n v u o d e n 1 8 9 4 v a l 

tio p ä iv illä 

h ä n p u h u i ju u t a la is is t a 

J u m a la n o m a is u u s k a n s a n a ja v i i t 

ta s i R a a m a tu n s a n a a n . " S iu n a ttu 

o n s e , jo k a s in u a s iu n a a , ja k ir o t 

tu o lk o o n , jo k a s in u a k ir o o . " 

□ 

■ Turun kaupungin 750-vuotisjuhlavuosi aloitettiin juhlavasti. 

Juhlavuodesta m uodostuu tapahtum arikas, sillä tapahtum 

akalenterissa on jo yli 200 tilaisuutta. Lehtem m e num erossa 

4 /1 9 7 8 ju lkaistiin tiedot vuoden ensim m äisen vuosineljänneksen 

tilaisuuksista. 

Nyt on vuorossa toinen vuosineljännes, 

jonka tapahtum akalenteriin on tähän m ennessä m erkitty 

m m . seuraavat tilaisuudet: 

H U H T IK U U : 

T u r u n R in ta m a m ie s v e te r a a n it r y :n 

1 5 - v u o tis ju h la 

J u h la v u o d e n 

n u o r is o ta p a a m in e n 

— M a a ria n k u r s s ik e s k u s 

A r t t u r in p iik k i- y le is u r h e ilu k ilp a ilu t 

P y ö r ä ily n k o r tt e lia jo t 

0 1 . 0 4 . A u ra la n K a n s a la is o p is to n 

4 0 - v u o tis ju h la — A u ra la 

0 2 . 0 4 . K ä s ip a n k in 6 0 - v u o tis ju h la t 

— S Y P — T u r u n K ä s ite o llis u u s - 

p a n k k i 

0 2 .— 0 8 . 0 4 . E k o lo g ia - v iik k o — 

K e s k u s t a o p is k e li jo id e n te e m a v iik 

k o — T u r u n y lio p is t o n ja y lio p p i 

la s k u n n a n t ila t 

0 4 . 0 4 . L u e n to tila is u u s " K a s v a tu s 

tie t e e llin e n 

tu t k im u s ja o p e tta ja n 

ty ö ” — Y lio p is to n lu e n to s a li 3 

0 7 . 0 4 . H a ik a r a ju h la — H a m b u r g e r 

B ö rs 

0 7 .— 0 8 . 0 4 . V a lta k u n n a llis e t 

o p a s p ä iv ä t In te r n a tio n a l G u id e 

C lu b in k o n fe r e n s s i — Ik itu u r i 

08 . 0 4 . T y ö k e s k u s A u ra la n 4 0 - v u o 

tis ju h la — A u ra la 

12. 0 4 . J u m a la n p a lv e lu s — 1 2 k ä r- 

s im y s e v a n k e liu m ia — T u r u n o r t o 

d o k s in e n k ir k k o 

1 3 . 0 4 . P itk ä p e r ja n ta in e h to o p a lv e 

lu s — T u r u n o r to d o k s in e n k ir k k o 

1 4 . 0 4 . P e rin te in e n p ä ä s iä is y ö ju - 

m a la n p a lv e lu s — T u r u n o r to d o k s i 

n e n k ir k k o 

1 8 . 0 4 . T u r k u — G ö te b o r g - s y m p o - 

s iu m — M a r in a P a la c e . 

2 1 . — 2 2 . 0 4 . " K a le v a n k is a t ” — 

Itä h a r ju n B ilja r d ik a h v ila 

2 1 .— 2 9 . 0 4 . M e r i K u ts u u - 7 9 - n ä y t 

te ly — K u p itta a 

2 1 .— 2 2 . 0 4 . P y h ä n L a z a ru k s e n 

R ita r ik u n n a n 

y h t e is p o h jo is m a in e n 

k o k o u s 

2 8 . 0 4 . T u r u n N M K Y :n m ie s k u o r o n 

6 0 - v u o tis ju h la k o n s e r tti. — K o n 

s e r tt it a lo 

2 8 . - 2 9 . 0 4 . K a n s a in v ä lin e n r o tu - 

k is s a n ä y tt e ly — Ik itu u r i 

T O U K O K U U : 

T u r k u - s e u r a n 

k u ltt u u r io p in t o r e tk e t 

3. 5 . , 1 0 . 5 ., 1 7 . 5 . ja 2 7 . 5. 

0 1 . 0 5 . K o k o p e rh e e n liik u n t a n ä y - 

t ö s — K u p itta a n u r h e ilu h a lli 

0 2 . 0 5 . T U L :n k a n s a llis e t k ilp a ilu t 

— T u r u n u r h e ilu p u is to 

0 5 .— 0 6 . 0 5 . S u lk a p a llo n T u r u n 

m e s ta r u u s k ilp a ilu t — N u n n a v u o - 

re n p a llo ilu h a lli 

0 6 . 0 5 . L a s te n k o n s e r tt i 

0 6 . 0 5 . P a rtio p a r a a ti 

0 6 . 0 5 . L a u k k a v u o r ip ä iv ä 

0 7 .— 1 2 . 0 5 . K o u lu 7 5 0 - v u o tia a s s a 

T u r u s s a — K a ik k i k a u p u n g in k o u 

lu t 

1 0 .— 1 2 . 0 5 . P o s tiv ir k a m ie s liito n 

liit t o k o k o u s — Ik itu u r i 

1 2 .— 1 3 . 0 5 . S u o m e n J o u ts e n e n 

V a lta m e r ip u r je h t ija in 4 0 - v u o tis ju h 

la — S u o m e n J o u ts e n ja T u r u n 

L a iv a s to a s e m a 

1 2 .— 1 3 . 0 5 . K a n s a llis e t r a ts a s tu s 

k ilp a ilu t — A r tu k a in e n ja U rh e ilu 

p u is to 

13. 0 5 . Ä itie n p ä iv ä t e m p a u s — 

L ä n tin e n R a n ta k a tu 

1 4 . 0 5 . T u r k u - ilta — T u r u n N M K Y 

1 6 . 0 5 . K e s k u s k a u p p a k a m a r in k e 

v ä t k o k o u s — Ik itu u r i 

1 8 .— 2 0 . 0 5 . S u o m e n T e o llis u u s 

to im ih e n k ilö id e n liit o n 6 0 . l i i t t o 

k o k o u s — Ik itu u r i 

1 9 . 0 5 . T U L :n k a n s a llin e n H ir v i- 

ju o k s u — K u p itta a n p u is to 

1 9 .— 2 0 . 0 5 . A v o in k e v ä t- re g a tta — 

A ir is t o 

1 9 .— 2 0 . 0 5 . T u r u n M a tk a ilu v a u - 

n u y h d is ty s S F -C a ra v a n 1 0 - v u o tis - 

ju h la — R u is s a lo 

2 1 .— 2 2 . 0 5 . T U L :n p iir in v ie s tin - 

ju o k s u m e s t a r u u s k ilp a ilu t — T u r u n 

u r h e ilu p u is to 

2 1 .— 2 3 . 0 5 . P o h jo is m a in e n R 3 

s y m p o s iu m — Ik itu u r i 

2 6 . 0 5 . L e n to a s e m a n v ih k im is t ila i 

s u u s — T u r u n le n to a s e m a 

2 6 . - 2 7 . 0 5 . L e n t o n ä y tö s — R u s 

k o n k e n ttä 

2 7 . 0 5 . T U L :n V - S :n p iir in 6 0 -v u o - 

tis k e v ä tju h la — T u r u n u r h e ilu p u is 

to 

2 9 . 0 5 . V S ilja R a llic r o s s — A r t u 

k a in e n 

T o u k o - k e s ä k u u n v a ih d e 

K ir ja llis u u s a p u r a h o je n ja k o — 

W ä in ö A a lto s e n m u s e o 

V ik in g - lin ja n u u s ie n a lu s te n k ä y t 

t ö ö n o t t o 

K E S Ä K U U : 

T Y T :n 2 0 - v u o tis ju h la n k e s ä ta p a h - 

tu m a — T Y T te a tte r i 

T u r k u la is te n t a id e t ta u r a n u u r ta ja - 

m e s ta r e is ta n y k y p ä iv ä ä n — T u r u n 

ta id e m u s e o ja W ä in ö A a lto s e n 

m u s e o 

K a n s a in v ä lis e t p y ö r ä ily k ilp a ilu t 

0 1 . — 0 3 . 0 6 . F in la n d s s v e n s k a 

s å n g - o c h m u s ik fö r b u n d s 5 0 -à rs - 

fe s tlig h e te r 

0 3 . 0 6 . T u o m io k ir k o n a v a in te n 

lu o v u t u s t ila is u u s ja ju h la ju m a la n 

p a lv e lu s 

TURKU-Å BO 

750 

0 4 .— 1 0 . 0 6 . G ö te b o r g in S o k e a in - 

y h d is ty k s e n y s tä v y y s v ie r a ilu T u r 

k u u n 

0 6 . 0 6 . T U L :n k a n s a llis e t k ilp a ilu t 

— T u r u n u r h e ilu p u is to 

0 7 . - 0 8 . 0 6 . K ir ja n p it o t o im is t o je n 

l i it t o r y :n k e s ä p ä iv ä t — M a r in a 

P a la c e 

0 7 . — 0 9 . 0 6 . P o h jo is m a is e n K ir u r - 

g ia y h d is ty k s e n 3 9 . k o n g r e s s i — 

Ik itu u r i 

0 9 .— 1 0 . 0 6 . K e s ä t a p a h tu m a — 

K e s ä k o ti M a ija la 

10 . 0 6 . P u is to k o n s e r t ti — M A P - 

k ir k k o 

1 1 .— 1 3 . 0 6 . P o h jo is m a id e n k e s k i 

n ä is e n v a h in k o v a k u u tu k s e n v a l 

tu u s k u n n a n k o n fe r e n s s i — M a r in a 

1 1 .— 1 4 . 0 6 . L a s te n h o ita jie n t ä y 

d e n n y s k o u lu tu s k u r s s i — T u r u n 

y lio p is t o 

1 4 .— 1 6 . 0 6 . V I S c ie n t if ie M e e tin g 

o f N E S ( lä ä k ä r ik o n g r e s s i) — 

H o te lli R u is s a lo 

1 4 .— 1 7 . 0 6 . T u r u n k ir k k o p ä iv ä t 

1 9 7 9 — Ik itu u r i 

15 . 0 6 . T u r u n R o ta r y - to im in n a n 

5 0 - v u o tis ju h la 

1 5 .— 1 7 . 0 6 . F lS A U C - p r e s id iu m in 

k o k o u s — Ik itu u r i 

1 5 .— 1 7 . 0 6 . P o ik ie n S M - p a in it — 

S a m p p a lin n a n p a llo ilu h a lli 

1 5 .— 2 1 . 0 6 . R a u ta t ie lä is te n 3 1 . 

k a n s a in v ä lin e n e s p e r a n to k o n g r e s s i 

— I k itu u r i 

1 5 .— 2 1 . 0 6 . J u h la v u o d e n s u u r le ir i 

t y t ö i ll e ja p o jille 

20 . 0 6 .— 1 5 . 0 8 . T u r u n K e s ä t e a tte 

r in n ä y tä n tö k a u s i (2 5 v . ju h la v u o 

s i) 

2 1 . 0 6 .— 1 2 . 0 8 . S a m p p a lin n a n 

K e s ä te a tte r in n ä y tä n tö k a u s i (2 0 v. 

— ju h la v u o s i) 

21 . 0 6 .— 0 4 . 0 7 . N u o r e t K o tk a t p i i 

r ijä r je s tö n k e s ä le ir i 

2 3 . 0 6 .— 0 8 . 0 7 . A la n d s e a -7 9 

M e r im e lo n t a T u r k u — T u k h o lm a 

2 5 .— 3 0 . 0 6 . T u r u n H a u k k a jä r je s - 

tö n ju h la le ir i 

2 9 . 0 6 .— 0 1 . 0 7 . X X X I V a lta k u n n a l- 

l is e t K o tis e u tu p ä iv ä t — Ik itu u r i 

Tilatkaa — 

Abonnera 

Suomen T u rku — 

Åbo, vår stad- 

lehti 

■ T u ru n p e rin te in e n jo u lu 

k u u s i p y s ty te ttiin k e s k iv iik 

ko n a 1 3 . 1 2 . 1 9 7 8 T u o m io 

kirk o n e te e n . K a u p u n g in 

s ä h k ö la ito k s e n 

m ie s te n 

k u u s e e n a s e tta m a t p a ris a ta a 

s ä h k ö la m p p u a s y tty iv ä t p e r 

ja n ta in a 1 5 . 1 2 . 19 7 8 ja p a 

lo iv a t v u o ro k a u d e t y m p ä ri. 

J o u lu k u u s i ” r iis u ttiin ” lo p 

p ia is e n Jä lk e is e n ä m a a n a n 

ta in a . 

P itu u t ta k u u s e lla o li 2 2 — 2 3 

m e triä k a tu ta s o s ta m ita ttu n a . 

K u u s e n 

lö y s i k a u p u n g in p u u ta rh a n 

itä is e n p u o le n p iirity ö n jo h ta ja , 

p u u ta rh u ri A lla n H e ik k ilä L ie d o n 

Is o ta lo n tila n m e ts ä s tä . T ila n 

o m is ta a P irk k o S a to p ä ä . 

Turun rukentamisen 

750 vuotta

TURKU-ÅBO 

750 

VALTAKUNNALLISET KOTISEUTUPÄIVÄT TURUSSA 

29. 6. - 1. 7. 1979 

” MERI - TYÖ - KULTTUURI” 

- UUTISIA SUUNNITELMISTA JA PIKKUTIETOJA - 

XXXI 

T u r u s s a k e s ä - h e in ä k u u n v a ih 

te e s s a jä r je s te ttä v ie n v a lta k u n n a l 

lis te n 

k o t is e u t u p ä iv ie n v a lm is te lu t 

o v a t lo p p u s u o r a lla . O h je lm a - , r e t 

k e ily - , h u o lto - ja tie d o t u s t o im i- 

k u n n a t o v a t k u k in s u u n n ite lle e t 

o m a a o s u u t ta a n . V a ik k a n ä itä 

s u u n n ite lm ia e i v ie lä o le l o p u llis 

e s t i v a h v is te t tu , tu s k in n e e n ä ä 

p a ljo n m u u ttu v a t. V o in k in s iis 

k e r to a k e s ä is e n ta p a h tu m a n o h je l 

m a n p ä ä p iir te is s ä ä n . 

IK IT U U R I K O K O U S - J A 

M A J O IT U S P A IK K A N A 

P e rja n ta in a 2 9 . 6 . k e llo 

1 0 .0 0 — 2 0 .0 0 ilm o it t a u t u m in e n I k i 

t u u r in a la -a u la a n p e r u s te tta v a s s a 

k o t is e u t u p ä iv ie n to im is to s s a . 

S a m a s s a y h te y d e s s ä ja e ta a n i l 

m o it t a u t u jille k a ik k i t ie d o t u k s e t 

s is ä ltä v ä s a lk k u , jo k a ja e ta a n k u i 

te n k in v a in k o k o p ä iv ie n a ja k s i 

m u k a a n tu le v ille , jo t k a tä s s ä y h 

te y d e s s ä v iim e is t ä ä n s u o r it ta v a t 

o s a llis t u m is m a k s u n . 

Ilm o itta u t u m in e n ja o s a n o tto - 

m a k s u n s u o r it ta m in e n ta p a h tu u 

e n n a k o lta p a ik a llis te n k o t is e u t u - 

s e u r o je n k a u tta . T u r u s s a s iis T u r- 

k u - s e u r a n k a u tta . 

P E R J A N T A IN A 2 9 . 6 . 

1 2 .1 5 — 1 4 .3 0 v ie r a a t tu tu s t u v a t 

k ie r t o a je lu illa T u r k u u n . 

1 5 .0 0 — 1 6 .3 0 a v a ja is ju h la I k itu u 

rin A r e n a s a lis s a . P ä iv ie n te e m a s ta 

" M e r i - t y ö - k u l t t u u r i ” e s ite lm ö i p r o f. 

E rk k i A s p . K a u p u n g in jo h t a ja V ä i 

n ö J . L e in o ja r e h to r i O lli V u o r i 

n e n p u h u v a t. T u r u n k a u p u n g in o r 

k e s te r i ja L a h ja S a lv ia n d e r in l i i 

k u n ta k o u lu n o h je lm a r y h m ä e s iin 

t y v ä t. 

1 9 .0 0 K o t is e u t u liit o n 3 0 - v u o tis - 

ju h la v u o s ik o k o u s s a m a s s a p a ik a s 

s a . S o s ia a lin e u v o s Y r jö V a s a m a 

p u h u u . K o t is e u t u liit o n lip p u v ih i 

tä ä n , S e k a k u o r o K u lk u s e t la u la v a t, 

A r ja L o im o v u o r e n jo h ta m a n u o r i 

s o - o r k e s te r i s o itta a , A u r a la n n u o 

re t e s ittä v ä t ta n h u ja ja A b o A m a 

tö r t e a te r fö r e n in g k u v a e lm a n . 

T ila is u u d e n p ä ä ttä ä K o t is e u t u liito 

n s ä ä n t ö je n m ä ä rä ä m ä v a r s in a i 

n e n v u o s ik o k o u s . 

L A U A N T A IN A 3 0 . 6 . 

o n k o k o p ä iv ä v a r a ttu r e tk e ily ille . 

V ie ra a t t u t u s t u te ta a n 

lin ja - a u t o illa 

j a v e s ib u s s e illa T u r k u u n ja V a rs i- 

n a is - S u o m e e n . 

I lla lla o n illa n v ie tto T u r u n l i n 

n a s s a m o n ip u o lis e lla o h je lm a lla . 

J o e n n e n illa n v ie tto a k e llo 1 9 .3 0 

k o k o o n n u ta a n T u r u n lin n a n s a ta - 

m a n p u o le is e lle n u r m ik o lle ja l i n 

n a n v a lle ille . L in n a n v a n h a t t y k it 

la u k a is ta a n ja n ä h d ä ä n h is t o r ia llin 

e n k o h ta u s T u r u n lin n a s ta k u 

v a e lm a n a . 

S U N N U N T A IN A 1 . 7. 

P ä iv ie n o s a n o tta ja t tu tu s t u v a t 

k a u n iis e e n Y lö s n o u s e m u s k a p p e liin 

ja o s a llis t u v a t s e p p e le e n la s k u u n 

s a n k a r ih a u d o illa . T ä ä ltä s iir r y tä ä n 

J u m a la n p a lv e lu k s e e n T u r u n t u o 

m io k ir k k o o n , jo s s a a r k k ip iis p a 

M ik k o J u v a s a a rn a a ja k ir k k o k u o r o 

la u la a . J u m a la n p a lv e lu k s e n j ä l 

k e e n tu tu s t u ta a n k ir k k o o n o p a s - 

r y h m is s ä . 

1 4 .3 0 k o t is e u t u p ä iv ie n s u u r i 

p ä ä tö s ja p ä ä ju h la T u r u n u r h e ilu 

p u is to s s a . 

M a a ria n V P K :n s o itto k u n ta , 

L a u lu n Y s tä v ä t, tu r k u la is te n n a is 

v o im is te lu s e u r o je n ty ttö r y h m ä t , 

T u r u n K iik u r it ja T u r u n K a n s a n 

ta n s s in Y s tä v ä t s u o r it ta v a t o h je l 

m a a . T a s a v a lla n p r e s id e n tin te r- 

T u o m io k ir k k o m u s e o o n s ijo it e t t a 

v is ta e s in e is tä k o n s e r v o id a a n 1 0 

m e s s u k a s u k k a a , 3 a n te p e n d io ta , 9 

k a lk k iliin a a ja ty y n y ä , 7 k o le h ti- 

h a a v ia ja s u r u s a u v a a , 7 p u u v e is 

to s ta s e k ä 3 7 m e ta llie s in e t tä . 

T y ö n a r v io id a a n k e s tä v ä n k o lm e ja 

p u o li v u o tta . 

T u o m io k ir k k o m u s e o n v a r a s to - 

n ä y tte ly y n 

s ijo it e t t a v is t a e s in e is tä 

k o n s e r v o id a a n i m e s s u k a s u k k a a , 

2 a n te p e n d io ta , 4 k a lk k iliin a a ja 

ty y n y ä , 5 k o le h tih a a v ia ja s u r u - 

v e h d y s ja p ä ä jo h ta ja M a u n o K o i 

v is to n p u h e o v a t p ä ä ta p a h tu m a t. 

K o tis e u tu p ä iv ie n 

to im ik u n n a n 

e d u s t a jin a p u h u v a t m a a h e rra 

P a a v o A it io ja t o im in n a n jo h ta ja 

P e rttu K o illin e n . 

T ila is u u d e n lo p u s s a k ilp a h e v o 

s e t ja v a n h a t a u to t s u o r it ta v a t k o 

tis e u tu p ä iv ie n v ie s tin v a ih d o n T u r- 

k u - M ik k e li. 

T u r k u la is te n ja T u r k u - s e u r a n jä 

s e n te n , jo t k a e iv ä t v a r s in a is e s ti 

o s a llis t u k o t is e u t u p ä iv ille , t o iv o 

ta a n o s a llis t u v a n y le is ö lle t a r k o i 

t e t t u ih in t ila is u u k s iin , e r ik o is e s ti 

s u n n u n t a in a 1 . 7 . k e llo 1 4 .3 0 

T u r u n u r h e ilu p u is to s s a jä r je s te ttä 

v ä ä n p ä ä ju h la a n ja s u n n u n t a ia a 

m u n a k e llo 1 0 .0 0 J u h la ju m a la n 

p a lv e lu k s e e n T u o m io k ir k o s s a . 

T u r u n 

lin n a n v a lle ille v o i m y ö s 

la u a n ta i- ilt a n a s a a p u a s e u ra a m a a n 

ty k k ie n a m m u n ta a ja k u v a e lm a a . 

P ä iv ie n a v a ja is ju h la a n I k itu u r is s a 

m a h tu n e e jo k in m ä ä rä T u r k u - s e u - 

ra n jä s e n iä s e u r a a m a a n o h je lm a a . 


s a u v a a , 2 3 h a u ta v a a te tta s e k ä 3 9 

h a u ta p u k u je n o s a a . T y ö n a r v io i 

d a a n k e s tä v ä n k u u s i ja p u o li v u o t 

ta . 

E s in e id e n k o n s e r v o in tia v a rte n 

o n v a r a ttu t ila t T u o m io k ir k o n s a 

k a s t in u lla k o lta . K o s k a a la n ty ö n 

t e k ijö is t ä o n p u u t e tta , k o u lu te tu n 

h e n k ilö k u n n a n lis ä k s i o te ta a n 

k o n s e r v o in tio p p ila ita , jo k a m e r k its 

e e s a m a lla k o n s e r v o in tik o u lu tu k - 

s e n a lk a m is ta . 

□ 

Tuomiokirkon muistoesineet 

konservoidaan 

■ Valtion ja Turun ev.lut. seurakuntien välillä hyväksytyn 

sopim uksen mukaan Turun tuom iokirkon m uistoesineiden 

konservoinnista aiheutuvista kustannuksista valtion osuus on 

72 prosenttia ja seurakuntien 28 prosenttia. Valtion kuluvan 

vuoden budjettiin on tarkoitukseen m erkitty 500 000 m arkkaa, 

joten seurakuntien osuus on 195 000 m arkkaa. 

Turku-seura, Å bo-sam fundet ry:n 

toim intakertom us vuodelta 1978 

Y L E IS T Ä 


2 1 - to im in ta v u o s i 

a n to i h u o m a tta v a n m ä ä rä n u u s ia 

ja la a je n e v ia te h tä v iä , jo t k a p a n i 

va t s e u r a n v ä h ä is e t ty ö v o im a t 

m e lk o is e s ti p o n n is te le m a a n . N ä itä 

o liv a t m m . v a lta k u n n a llis t e n k o t i 

s e u tu p ä iv ie n ja T u r u n 7 5 0 - v u o tis - 

ju h lie n t ila is u u k s iin v a lm is ta u tu 

m in e n e ri ty ö r y h m is s ä . N iin ik ä ä n 

" T u r k u s i i s t i k s i ” j a " T u r k u v ih r e ä k 

s i " ta lk o o t e m p a u k s e t a n to iv a t m o 

n ia te h tä v iä . 

T ä m ä v ilk a s t o im in t a lis ä s i 

m y ö s k a u p u n k ila is t e n k iin n o s tu s ta 

T u r k u - s e u r a n t o im in t a a n s ite n , e t 

tä s e u ra a n l i it t y i y li 3 0 0 u u tta jä 

s e n tä . 

T o u k o k u u n k u lt t u u r ir e t k illä o li 

m u k a n a e n tis tä la a je m m a t jä s e n - 

jo u k o t . U s e ita lin ja - a u to ja ta r v it t iin 

k u lje t u k s iin . T u r k u u n p e r u s te ttiin 

u u s ia k a u p u n k io s a s e u r o ja ja y h 

t e is t o im in t a a o n o l l u t , m u tt a v a s 

ta is u u d e s s a tä tä ty ö s a r k a a o n l i 

s ä ttä v ä . 

K y s y m y k s e t k a u p u n g in k u lt t u u 

r im a is e m a n ja lu o n n o n s u o je lu n 

te h o s ta m is e n tä r k e y d e s tä o v a t i l 

m e is e t. Y h ä v o im a k k a a m m in tu le 

v a t e s ille A u ra jo e n r a n ta n ä k y m ie n 

ja R u is s a lo n lu o n n o n s u o je lu , u u 

s ie n a s u n to a lu e id e n k e h ittä m in e n 

ja v a n h a n k e s k u s ta n k u lt t u u r ih is 

t o r ia llis t e n r a k e n n u s te n s ä ily t t ä m i 

n e n . V a ik k a n ä m ä k o h te e t o v a t o l 

le e t e s illä j o v u o s ik y m m e n iä , 

n e 

o v a t a n ta n e e t v u o d e n a ik a n a a i 

h e tta n e u v o tte lu ih in ja e s ity k s iin . 

T u r k u la is is t a tu r k u la is in lie n e e 

T u r k u - s e u r a n m u r r e ja o s to , jo k a 

e r ittä in t o im e lia a s ti o n h e r ä ttä 

m ä s s ä h e n k iin tu r k u la is te n p a r 

h a a n o m a n id e n tite e t in e r ä s tä 

o le e llis ta p u o lta , a r k ik ie ltä , m u r 

r e tta . J a o s to n ty ö o n h a v a ittu 

y le is e s t ik in ta r p e e llis e k s i k a u p u n 

g in a in o a n a t u r k u la is ta m u r r e tta 

v a a liv a n a ry h m ä n ä . 

S u o m e n T u r k u — Å b o , v å r s ta d - 

le h ti o n o llu t tä rk e ä tie d o t u s - ja 

m a in o s v ä lin e jä s e n is tö lle ja la a 

je m m ille k in p iir e ille . L e h d e n p a ls 

ta t o v a t o lle e t a v o in n a a s ia n tu n t i 

jo id e n a r tik k e le ille ja e r ik o is e s ti 

T u r k u - p a tr io o ttie n k ir jo it u k s ille . 

T U R K U -S E U R A N H A L L IT U S , 

V I R K A IL IJ A T J A J A O S T O T 

S e u r a n p u h e e n jo h ta ja n a to im i 

19 7 8 a r k k ite h ti O lli K e s tilä s e k ä 

v a r a p u h e e n jo h ta jin a p r o f. E rk k i 

A s p ja in te n d e n tti E r ik B e rg h . 

H e id ä n lis ä k s e e n h a llit u k s e e n 

k u u lu iv a t to im is t o s ih t e e r i B r ita 

A h lr o t h , ro u v a R a u n i A rv e la , 

f i l . lis . B o G r ö n h o lm , k o n s u li 

A r m a s O . J o k in e n , f i l . m a is te ri 

M a r g a re ta J o k in e n , p ä ä t o im it ta ja 

H e im o K a llio , t o im i t t a j a E in o L e h 

t in e n , n u o r is o s ih te e r i Y r jö P a a ja 

n e n , p r o f. T o iv o T . R in n e , h a m 

m a s lä ä k ä r i H e lm i S ilv o la -M a n ë r u s , 

h a n k in ta p ä ä llik k ö P a a v o S u o m i 

n e n , r o v a s ti H a a k o n W a in io , 

k a u p p ia s V iljo V a n n e , p a n k in jo h 

ta ja A t t e V a rjo ja a s e s s o r i H e ik k i 

W in te r . 

T o im in n a n jo h t a ja n a ja s ih te e r in ä 

o li a s e s s o r i Ilm a r i R in n e , r u o ts in 

k ie lis e n ä s ih te e r in ä E r ik B e rg h , 

r a h a s to n h o ita ja n a m e r k o n o m i U lla 

E u ra ja ilm o it u s h a n k k ija n a m e r k o 

n o m i R a ija H e in o n e n . 

H a llitu s k o k o o n tu i tu tu s t u m is - 

ta r k o itu k s e s s a k u u s i k e rta a e ri 

k o h te is s a , jo t k a o liv a t: T u r u n J u u 

ta la is e n s e u r a k u n n a n s y n a g o o g a , 

k o t is e u t u n e u v o s ja ro u v a W a n h a - 

lin n a n k o t i L ie d o s s a , lä ä n in v ira s 

t o ta lo , T u r u n Y lio p is to s ä ä t iö n t o i 

m in ta h u o n e is to , 

h a m m a s lä ä k ä r i 

H e lm i S ilv o la -M a n é r u k s e n k e s ä 

m ö k k i K a u s e la s s a ja T u r u n T y ö 

v ä e n S ä ä s tö p a n k in p ä ä k o n tto r i. 

T Y Ö J A O S T O 

J a o s to o n k u u lu iv a t O lli K e s tilä , 

E rk k i A s p , E r ik B e rg h , Ilm a r i R in 

n e , E in o L e h tin e n ja a lk u v u o d e n 

H e lm i S ilv o la - M a n é r u s ja lo p p u 

v u o d e n R a u n i A r v e la . T y ö ja o s to 

k o k o o n tu i 1 0 k e r ta a ja v a lm is te li 

h a llit u k s e lle e s ite ltä v ä t a s ia t, k ä 

s it t e li lu k u is ia jä s e n a lo itte ita ja 

m u id e n ja o s to je n e h d o tu k s ia . 

L E H T IJ A O S T O 

P u h e e n jo h ta ja n a ja o s to s s a to im i 

S u o m e n T u r k u - le h d e n p ä ä t o im it ta 

ja O lli 

K e s tilä ja jä s e n in ä le h d e n 

to im itu s s ih te e r i E in o L e h tin e n , 

H e im o K a llio , t o im it t a ja t R e in o 

L in k o s a a r i ja H a n s O th m a n , Ilm a r i 

R in n e ja R a ija H e in o n e n . 

J a o s to k o k o o n tu i n e ljä k e rta a 

s u u n n itte le m a a n S u o m e n T u r u n 

s e u ra a v a n n u m e r o n s is ä ltö ä . 

J a o s to m u o d o s ti m y ö s le h d e n t o i 

m itu s k u n n a n . 

H IS T O R IA N J A O S T O 

P u h e e n jo h ta ja n a o l i H a a k o n 

W a in io ja jä s e n in ä T o iv o T . R in n e , 

f i l . t r i T a u n o P e rä lä , le h to r i O s s i 

L a a p o t ti, a m a n u e n s s i H a g a r 

N ik a n d e r, v a h tim e s ta r i V iljo K a ila 

ja s ih te e r in ä Ilm a r i R in n e . J a o s to 

k o k o o n tu i k a k s i k e r ta a ja s u u n n it- 

te li m m . v u o d e n 1 9 7 9 e s ite lm ä s a r 

ja n a ih e e t ja e s it e lm ö it s ijä t . 

S IV IS T Y S J A O S T O 

P u h e e n jo h ta ja n a o li k o u lu n e u 

v o s A lla n T . K o s k im ie s ja s ih te e 

r in ä m a is te r i M ik k o H ir v o ila ja jä 

s e n iä 

p r o fe s s o r it R e in o L e im u ja 

P a a v o K a llio , 

h o v io ik e u d e n n e u v o s 

O la v i S a n t a la h ti, E r ik B e rg h , u lo 

s o t to m ie s E e ro L ä n s in e v a ja Ilm a r i 

R in n e . 

J a o s to s u u n n it t e li ja v a lm is ti 

m m . e h d o tu k s e t T u r u n 7 5 0 - v u o tis - 

ju h lie n e r ä ik s i t o im in t a ta p a h t u 

m ik s i. E n s im m ä in e n e h d o tu s o li 

T u r k u a k o s k e v a s ta tie t o k ilp a ilu s t a 

k o u lu ille ja to in e n y le is e s tä k i r j o i 

tu s k ilp a ilu s t a T u r k u u n l i it t y v is t ä 

a ih e is ta . K a u p u n g in h a llitu s i l m o it 

t i v a s ta u k s e s s a a n jä ttä n e e n s ä 

to is t a is e k s i a v o im e k s i e h d o tu k s e n 

t ie t o k ilp a ilu s t a s e k ä p ä ä ttä n e e n s ä , 

e t te i k ir jo it u s k ilp a ilu a v o id a jä r je s 

tä ä . 

Y M P Ä R IS T Ö J A O S T O 

J a o s to o n o v a t k u u lu n e e t p u 

h e e n jo h ta ja n a O lli K e s tilä ja jä s e 

n in ä p r o f. R e in o L e n t o ja E rk k i 

A s p s e k ä o p e t u s to im e n jo h ta ja 

P e n tti L a h t i. J a o s to o n m m . v a l 

m is t e llu t e r ä it ä T u r u n lu o n n o n 

s u o je lu u n ja A u r a jo e n ra n ta k u v a a n 

liit t y v iä e h d o tu k s ia . 

M U R R E J A O S T O 

J a o s to n k o k o o n k u t s u ja n a o li 

Ilm a r i R in n e ja v a r s in a is e n a p u 

h e e n jo h ta ja n a K a a r lo T a m m in e n , 

s ih te e r in ä T o in i V u o r is to ja jä s e n i 

nä A lf o n s K o s k im ie s , A ili S im o la , 

V ilh o L e h to n e n , A lla n S a a r i, P e k 

k a N ie m i, P e n t ti V e ro m a , Ir ja 

S a lo v a a ra , E e v a V u o r is to , U u n o 

K u lo , S a tu H im a ra , A s t r id S te n 

b e rg , L e e n a M ä k in e n , K e r t tu A h l- 

ro o s , N e s to r L e h t in e n , M a ija 

G r ö n h o lm ja R e in o L in k o s a a r i. 

J a o s to o n t o im in u t k e r h o m u o 

to is e n a p itä e n k e r r a n k u u k a u d e s s a 

k o k o u k s e n , jo is s a o n m m . k ie le llis 

e s ti ta r k is te ttu T u r u n m u r te e n 

k ir jo it u k s ia ja p a k in o ita , k e r ä tty 

m u r re s a n o je n k o r t is t o a , k i r j o it e t t u 

S u o m e n T u r k u u n p a k in o ita , a n n e t 

t u la u s u n to ja T u r u n m u r te is te n 

m a in o s te n , te r v e h d y s te n y m . o i- 

k e a m u r te is u u d e s ta . 

R E T K E IL Y J A O S T O 

J a o s to n p u h e e n jo h ta ja n a o li 

Ilm a r i R in n e ja jä s e n in ä e v e r s ti 

e v p . V e ik k o H a s s in e n , B o G r ö n 

h o lm , k a m r e e ri T o iv o K o rp e la , 

R a u n i A r v e la ja e k o n o m i R itv a 

E rä m e ts ä . 

R e tk e ily ja o s t o o n p e r in t e e llis e s t i 

jo y li 

20 v u o d e n a ja n jä r je s tä n y t 

T u r k u - s e u r a n t o u k o k u is e t k u lt t u u - 

r io p in to r e tk e t. O p p a in a to im iv a t 

ja o s to n jä s e n te n lis ä k s i T u r u n 

O p a s k e rh o n k o u lu t e t u t o p p a a t. 

T o im in ta v u o d e n a ik a n a jä r je s t e t 

t i i n lin ja - a u t o illa n e ljä e r it t ä in o n 

n is t u n u t t a re tk e ä , j o i l l a k u lla k in 

o li m u k a n a n . 2 5 0 — 3 0 0 o s a n o tta 

ja a . 

T o r s ta in a 4. 5 . t u t u s t u t t ii n M e t 

s ä m ä e n u u te e n r a v ir a ta a n , H u h ta 

m ä k i- y h ty m ä n H e lla k s e n te h ta a 

s e e n ja s e u d u n a lu e is iin . R a v ira 

d a lla 

o liv a t k o h te e n a k a t s o m o ja 

ta ll e i ll a k ilp a r a v u r it. R e tk e n v a s 

ta a v a n a o l i R a u n i A r v e la . 

T o r s ta in a 1 1 . 5 . t e h t i i n r e tk i " r a 

h a llis e e n R a is io o n " . T u t u s t u m is 

k o h te in a o liv a t R a is io n te h ta a t ja 

R a is io n k a u p u n k i. R e tk e n v a s ta a 

v a n a o li R itv a E r ä m e ts ä .

T o r s ta in a 1 1 . 5 . r e t k e ilt iin T u r u n 

u u s illa a s u m a - a lu e illa . V a n h e m m a t 

t u r k u la is e t t u s k in k ä s itt ä v ä t, e ttä 

k a u p u n k i o n la a je n tu n u t s u u r e s ti 

e n t is iin r e tk e ily k o h t e in a o lle is iin 

l ä h im e ts iin . R e tk e n , jo n k a p ä ä 

k o h te e n a o li M a ito - A u r a v a s ta a v a 

n a o l i V e ik k o H a s s in e n . 

K e v ä ä n v iim e in e n r e tk i t e h t iin 

2 5 . 5 . H ir v e n s a lo o n ja P ik is a a r e e n . 

T u r k u la is e n k u v a n v e is tä jä W ä in ö 

A a lto s e n k o t im ö k k i, e rä ä t v a n h a t 

k a r ta n o t, P ik is a a r e n h is to r ia llin e n 

s a ta m a ja a s u m a - a lu e o liv a t k o h 

te in a . V a s ta a v a n a o li B o G r ö n 

h o lm . 

R U O T S IN K IE L IN E N 

J A O S T O 

J a o s to p e r u s te ttiin v u o d e n 1 9 7 8 

a lu s s a . P u h e e n jo h ta ja n a o li B o 

G r ö n h o lm ja jä s e n in ä in s . W a ld e 

m a r E n q v is t, p ä ä t o im it ta ja M e ta 

T o r v a ld s , k o n tto r ip ä ä llik k ö R e n e é 

L a u ré n ja s ih te e r in ä k a n s lis ti H a r 

r ie t S u n d m a n . J a o s to p it i k a k s i 

k o k o u s t a , jo is s a m m . s u u n n ite ltiin 

S u o m e n T u r k u u n to im ite tta v a t 

r u o t s in k ie lis e t k ir jo it u k s e t . 

N A IS J A O S T O 

J a o s to n m o n iv u o t is e s ta p u h e e n 

jo h ta ju u d e s ta lu o p u i H e lm i S ilv o - 

la - M a n é r u s ja ja o s t o v a lits i u u d e k 

s i p u h e e n jo h ta ja k s i R a u n i A r v e la n 

ja v a r a p u h e e n jo h t a ja k s i fa r m a s e u t 

t i A n n e li P e lto s e n . M u u t jä s e n e t 

o v a t B r ita A h lr o t h , M a r g a re ta 

J o k in e n , Irm a J y lh ä , T y t t i L in d s t 

r ö m , M e e ri R o in e , L e a L a u n o s to , 

L e e n a L a a k s o ja H e ljä L a in e . 

J a o s to jä r je s ti p e r in te e llis e e n ta 

p a a n 

o n n is tu n e e n K y n ttilä n p ä iv ä n 

j u h la n r u n s a a lla o h je lm a lla 2 9 . 1. 

I k itu u r in A u r o r a - s a lis s a . 

K A S K U J A O S T O 

T u r k u - s e u r a n k a h d e n k a s k u k ir- 

ja n " K la a r i o n s a n o f ö r iä ijä " ja ” k o 

P u m p u la f lik a t jo k k e n p u to s ” p a i 

n o s te n lo p u ttu a ja k y s y n n ä n o l 

le s s a e d e lle e n s u u r e n , p ä ä te ttiin 

r y h ty ä t o im itta m a a n ja ju lk a is e 

m a a n k o lm a t ta k a s k u k ir ja a . K a s - 

k u ja o s to o n v a l i t t i i n H e ik k i W in te r 

p u h e e n jo h ta ja k s i ja jä s e n ik s i P e k 

k a N ie m i, E r ik B e rg h , A lla n T . 

K o s k im ie s , E in o L e h t in e n ja Ilm a r i 

R in n e s ih te e r in ä . 

S e u r a n ju lis ta m a a n k a s k u k ilp a i- 

lu u n s a a p u i n . 1 0 0 0 k a s k u a . T y ö 

ja tk u u e d e lle e n v . 1 9 7 9 , jo n k a a i 

k a n a p y r itä ä n s a a m a a n v a lm iik s i 

k o lm a s k a s k u k ir ja . S u u n n ite lm is s a 

o n m y ö s u u s in ta p a in o k s e n o t t a 

m in e n k a h d e s ta a ik a is e m m a s ta 

k a s k u k ir ja s ta . 

T A L O U S J A O S T O 

J a o s to n to im in t a a n o v a t o s a llis 

t u n e e t p a n k in jo h ta ja P a u li K o m i 

p u h e e n jo h ta ja n a ja jä s e n in ä p a n 

k i n jo h t a ja t A t t e V a rjo , S v e n E rik 

R e la n ti ja E r ik J ä ä n t i s e k ä s e u ra n 

h a llit u k s e n e d u s t a ja n a A r m a s O . 

J o k in e n . J a o s to o n p y r k in y t tu k e 

m a a n s e u r a n ta lo u t t a ja h a n k k in u t 

u s e ita l i ik e la it o k s ia s e u r a n y h t e i 

s ö jä s e n ik s i. 

J U H L A T , K O K O U K S E T 

JA E D U S T U S 

V u o s ik o k o u s p id e t t iin lä ä n in v i 

r a s to ta lo s s a k e s k iv iik k o n a 2 9 . 3. 

L ä s n ä o li n. 1 6 0 jä s e n tä . S ä ä n tö 

m ä ä rä is te n a s ia in k ä s itte ly n jä l 

k e e n t u t u s t u t t ii n v ir a s to ta lo o n ja 

n ä h t iin u u s i T u r k u - e lo k u v a . 

S y y s k o k o u s p id e t t iin to r s t a in a 

2 3 . 1 1 . K r is til lis y h te is k u n n a l lin e n 

ty ö k e s k u s A u ra la s s a . L ä s n ä o li n. 

1 0 0 jä s e n tä . E s ite lm ö its ijä n ä o li 

in s . M a r tti P ie tik ä in e n ja A u ra la n 

o p is to la is e t e s it t iv ä t o h je lm a a . 

S y y s ju h la j ä r je s t e t t iin to r s t a in a 

2 6 . 1 0 . T u r u n lin n a s s a . K u n in 

k a a n s a li o li a iv a n tä y n n ä e li lä h e s 

4 0 0 h e n k e ä . V e to n u m e ro n a o li 

v a r m a a n k in J u h a n a H e r ttu a n ja 

T u r u n lin n a n s illo is e n h o v iv ä e n 

e s iin ty m in e n k u v a e lm a s s a , jo n k a 

M a j- L is ja K a le v i N ie m in e v a o liv a t 

la a tin e e t ja o h ja n n e e t. E s it e lm ö it 

s ijä n ä o li t a it e i l i ja O s m o L a in e , 

jo k a e s it t e li O tt o M ä k ilä n ta id e t ta . 

K u ts u k o k o u s T u r u n m u r te e n 

h a r r a s ta jille p id e t t iin p e r ja n ta in a 

1 0 . 3. T u r u n S u o m a la is e n S ä ä s tö 

p a n k in k e r h o lla . L ä s n ä o li 4 0 h e n 

k e ä . F i l. li s . M a ija G r ö n h o lm e s i 

te lm ö i T u r u n m u r te e s ta ja e s ite l 

m ä s tä k ä y t iin la a ja k e s k u s te lu . 

K A U P U N K IO S A S E U R A T 

T u r u n k a u p u n k io s a s e u r o illa e i 

o le k iin te ä tä y h d y s e lin tä . T u r k u - 

s e u r a k u t s u i n ä m ä s e u r a t v u o d e n 

1 9 7 8 a ik a n a y h t e is n e u v o tte lu ih in , 

jo tk a p id e t t iin 3 0 . 3 . T u r u n S ä ä s 

tö p a n k in H ä m e e n k a d u n k o n t t o r is 

s a ja 2 8 . 1 1 . T u r u n S u o m a la is e n 

S ä ä s tö p a n k in k e r h o h u o n e e s s a . 

E d e llis e s s ä o li lä s n ä 16 ja jä lk im 

m ä is e s s ä 2 0 o s a n o tta ja a . M u u ta 

k in y h t e is to im in t a a o n o llu t . 

T u r u n O p a s k e rh o o n o l l u t m u k a n a 

n e u v o tte lu is s a . 

T u r k u - s e u r a o n m y ö s p itä n y t 

n ä is tä s e u r o is ta lu e tte lo a . K a u - 

p u n k io s a s e u r a t o v a t: P o rts a - , 

K a k s k e r ta -, S u ik k ila - , L a u k k a v u o r i- 

, P a a t tis te n - ja R u n o s m ä k i- s e u ra t, 

V a r is s u o - y h d is ty s , L a u s te e n y h 

t e is t y ö e lin , P iis p a n k a tu - B is k o p s - 

g a ta n ry . ja R u is s a lo - y h d is ty s . 

E D U S T U K S IA J A A L O IT E 

T O IM IN T A A 

U u d e n T u r k u - e lo k u v a n e s ity s - ja 

k e s k u s te lu tila is u u d e s s a 1 7 . 1 . 

s e u r a s ta o li e d u s t a ja t . P a a ttis te n - 

s e u ra n v u o s ik o k o u k s e s s a 7. 2 . 

Ilm a r i R in n e e s ite lm ö i k o t is e u t u - 

s e u r o je n a lo ite to im in n a s ta . 

V a r s in a is - S u o m e n L u o n n o n s u o 

je lu y h d is t y k s e n k o k o u k s is s a 2 1 . 3 . 

ja 4 . 4 . k ä s it e lt iin lä h in n ä R u is s a 

lo n s u o je lu a . A lo it e k ir je lm ä lä h e 

t e t t i i n T u r u n k a u p u n g in v a lt u u s to l 

le . T u r k u - s e u r a s ta o liv a t m u k a n a 

O lli K e s tilä ja Ilm a r i R in n e . K r i i t t i 

s e n K o r k e a k o u lu n y le is ö s e m in a a - 

r is s a T u r u n 

K a u p p a k o r k e a k o u lu lla 

2 5 . 4 . o liv a t a lu s ta jin a A lfo n s 

K o s k im ie s ja Ilm a r i R in n e . 

T u r u n p a ik a llis r a d io s s a Ilm a r i 

R in n e e s it t e li 5 . 5 . T u r k u - s e u r a n 

t o im in t a a . 

T u r u n K e s ä y lio p is to n a v a ja is is s a 

1 . 5 . s e u r a n e d u s t a ja t o liv a t lä s n ä . 

K e s ä y lio p is to n r e h to r i, p r o f. E rk k i 

A s p p y y s i m y ö s T u r k u - s e u r a lta 

e s ite lm ä ä , jo n k a p it i p r o f. P a a vo 

K a llio a ih e e n a a n R u is s a lo t u r k u 

la is te n v ir k is ty s k e ita a n a . 

V a lta k u n n a llis te n la s te n s u o je lu - 

p ä iv ie n 

e s it t e ly t ila is u u d e s s a 

T u r u s s a 1 4 . 6 ., u u d is t e t u n T u r u n 

k a u p p a h a llin a v a ja is is s a 1 9 . 6 ., 

A p te e k k im u s e o n 

la a je n n u s o s a n 

a v a ja is is s a ja 2 0 - v u o tis tila is u u d e s - 

s a 1 3 . 1 2 . ja T u r u n U k k o k o d in 70 - 

v u o tis ju h la s s a 1 4 . 1 2 . s e u r a o n o l 

lu t e d u s t e tt u n a . 

K in g e lin in h u v im a ja n v ih k iä is is 

sä 1 6 . 6 . O lli K e s tilä e s ite lm ö i 

m a ja s ta , jo n k a T u r k u - s e u r a n a lo ite 

p e la s ti k a u p u n g in r a k e n n u s to im in 

n a n ja liik e n te e n j a lo is t a r a u h a llis 

e lle ja k a u n iille p a ik a lle S ib e liu s - 

m u s e o n n a a p u r u u te e n A u ra jo e n 

r a n ta t ö y r ä ä lle . L ä s n ä o li 75 k u t s u 

v ie r a s ta . 

R a n ta k a tu to im ik u n n a n k o k o u k 

s iin 4. ja 7. 1 2 . T u r k u - s e u r a s ta 

o s a llis t u i O lli K e s tilä . S e u ra a n to i 

p y y d e t ty n ä k ir ja llis e n la u s u n to n s a 

A u ra jo e n r a n ta k a tu je n r a u h o it t a m i 

s e s ta ja s u o je lu s ta s e k ä s u u n n i 

te llu s t a k e s ä k a u d e n o h je lm o in n is 

ta r a n ta k a d u illa . 

E S IT E L M Ä S A R J A 

T u r k u - s e u r a jä r je s ti y h t e is t o i 

m in n a s s a T u r u n s u o m e n k ie lis e n 

ty ö v ä e n o p is to n k a n s s a e s ite lm ä 

s a r ja n , jo t a V a r s in a is - S u o m e n 

L u o n n o n s u o je lu y h d is ty s 

a v u s ti 

e s ite lm ä a ih e ita tä y d e n tä v illä e lo 

k u v illa . P r o f. U n to S a lo e s ite lm ö i 

6 . 2 . a ih e e s ta " K u lt t u u r is u o je lu 

y m p ä r is tö n s u o je lu n o s a n a ” , 

a p u l.p r o f. E rk k i L e p p ä k o s k i 1 3 . 2. 

a ih e e s ta " V e s ie n s u o je lu L o u n a is - 

S u o m e s s a " ja f I I . t r i K y ö s ti J u m p 

p a n e n a ih e e s ta " T u r u n m e r ia lu e e n 

k u o r m itu s ja t il a " , a p u l. p r o f . R a u 

n o T e n o v u o 20 . 2 . a ih e e s ta " L u o n 

n o n s u o je lu a lu e e t , 

a ja n k o h ta is ta 

p e r u s ta m is e s ta ja ta r p e is ta ” s e k ä 

d o s e n tti S a k a ri H in n e r i 2 7 . 2. a i 

h e e s ta 

" I lm a n s u o je lu o n g e lm ia 

T u r u n y m p ä r is tö s s ä ” . 

O p is t o n lu e n to s a lis s a o li k u s s a 

k in t ila is u u d e s s a lä s n ä k e s k im ä ä 

r in 1 0 0 k u u n t e lija a . 

K O T IS E U T U P Ä IV Ä T 

L A H D E S S A 

S u o m e n K o t is e u t u liit o n jä s e n e 

n ä T u r k u - s e u r a y h d e s s ä T u r u n 

k a u p u n g in ja V a r s in a is - S u o m e n 

M a a k u n ta liito n k a n s s a lä h e tt i 

e d u s t a jia tu tu s t u m a a n L a h d e s s a 

4 . - 6 . 8 . jä r je s t e t t y ih in v a lta k u n 

n a llis iin k o t is e u t u p ä iv iin . 

P ä iv ie n jä r je s te ly o l i h y v ä ja o h 

j e lm is t o e r ittä in la a ja . R e tk ip ä iv ä - 

n ä k ie r r e ttiin P ä ijä t- H ä m e e n 

a lu e e lla ja t u t u s t u t t ii n m o n iin 

m a a s e u d u n m u s e o ih in , k a r ta n o i 

h in , v a n h a n m a llin m u k a is iin ty ö - 

n ä y tö k s iin ja S is ä -S u o m e n k a u n iis 

e e n lu o n to o n . 

V A L M IS T U M IS T A T U R U N 

K O T IS E U T U P Ä IV IL L E 

L a h d e n k o t is e u t u p ä iv illä o lt iin 

s u u r e lla j o u k o lla m u k a n a s e n 

v u o k s i, e ttä s a a ta is iin m a llia 

T u r u s s a 2 9 . 6 . — 1 . 7. 1 9 7 9 jä r je s 

te t t ä v ille v a lt a k u n n a llis ille k o t is e u 

tu p ä iv ille . 

T u r u n k a u p u n g in m y ö n n e tty ä 

k o t is e u t u p ä iv ie n 

jä r je s te ly y n v a ra t 

ja v a lit t u a o m a t e d u s t a ja n s a p ä i 

v ie n e ri t o im i k u n t i i n , s a a tiin v a l 

m is t e lu t y ö t k ä y n t iin . V a rs in a is - 

S u o m e n M a a k u n ta liitto ja K o t i 

s e u t u li i t t o n im e s iv ä t to im ik u n t iin 

o m a t e d u s t a ja n s a ja T u r k u - s e u r a n 

e d u s t a jin a t u liv a t p ä ä to im i- 

k u n ta a n O lli K e s tilä , E r ik B e rg h , 

H e ik k i W in te r ja Ilm a r i R in n e , ty ö 

v a lio k u n ta a n ja o h je lm a to im ik u n - 

ta a n Ilm a r i R in n e , r e tk e ily ja o s to o n 

B o G r ö n h o lm , R a u n i A rv e la ja 

V e ik k o H a s s in e n , t ie d o t u s ja o s to o n 

H e ik k i W in te r ja h u o lto ja o s to o n 

B e n g t P e tte r s s o n ja T y tti L in d s t 

r ö m . 

O h je lm a to im ik u n ta o n v a lm is te l 

lu t 3 - p ä iv ä is tä o h je lm a a jo k o k o 

s y y s k a u d e n 1 9 7 8 , m u tta la a je m 

m a t v a lm is te lu t p ä ä s iv ä t k ä y n tiin 

v a s ta 1 9 7 9 a ik a n a . 

T U R U N P Ä IV Ä N 

T O IM IK U N T A 

K a h d e k s a n n e n to is t a k e rra n T u r 

k u v ie tt i 1 7 . 9. n im ik k o p ä iv ä ä n s ä 

te e m a lla " T u rk u ju h la v u o te n s a 

a a tto n a ” . 

T u r u n s u u r im m a n v u o tu is e n 

ju h la p ä iv ä n to im ik u n n a n v a lits e e 

k a u p u n g in h a llitu s , m u tta T u r k u - 

s e u ra s a a v u o s itta in n im e tä k o lm e 

e d u s ta ja a n s a T u r u n p ä iv ä n t o im i 

k u n ta a n . T ä llä k e r r a lla o liv a t e d u s 

t a jin a jo h ta ja ta r M a j- L is N ie m in e 

v a , r a k e n n u s m e s ta r i J u k k a U u s ita 

lo ja Ilm a r i R in n e . 

S P R :n T u r u n o s a s to n jä r je s tä 

m ie n ja h o ita m ie n H e ik in m a r k k i- 

n o id e n s e k ä p ä iv ä n o h je lm a a n l i i t 

ty n e id e n lu k u is te n ju h lie n , k o n 

s e r tt ie n , a s k a r te lu n ä y tte ly id e n , 

a v a ja is ju h la n ja ilo tu lit u k s e n lis ä k 

si p ä iv ä n te e m a a n s is ä lty iv ä t T u r 

k u - s e u r a n jä r je s tä m ä t te m p a u k s e t, 

jo is t a o n m a in in ta to is a a lla tä s s ä 

to im in t a k e r to m u k s e s s a . 

P o ik k e u k s e n a 

a ik a is e m m a s ta 

k ä y t ä n n ö s tä o li s e , e t tä k a u p u n 

g in h a llit u s p y y s i t o im ik u n ta a ja t 

k a m a a n v ie lä T u r u n p ä iv ä n jä lk e e n 

t o im in t a a n s a ja v a lm is te le m a a n 

T u r u n 7 5 0 - v u o tis ju h lie n k a n s a n 

ju h lie n jä r je s tä m is t ä . 

K a n s a n ju h la 

jä r je s te tä ä n s u n n u n t a in a 5 . 8 . 1 9 7 9 

T u r u n u r h e ilu p u is to s s a . 

T U R K U J U H L A V U O T E N S A 

A A T T O N A 

T u r u n p ä iv ä n to im ik u n t a ja T u r 

k u - s e u r a o liv a t e r ä iltä o s in y h t e is 

t y ö s s ä p ä iv ä n te e m a n t o te u tta m i 

s e s s a . T ä m ä k o s k i lä h in n ä t o u k o 

k u u n 8 . — 1 1 . p ä iv in ä to te u te ttu a 

s u u r ta k o u lu je n ja k a n s a la is te n 

s iiv o u s ta lk o it a , j o ih in o s a llis t u i 

35 0 0 k a n s a la is ta . 

T ä s s ä to im in n a s s a , k u te n m y ö s 

s y k s y llä " T u r k u v ih r e ä k s i” - k a m - 

p a n ja s s a e li p u id e n is tu t u s ta lk o is - 

s a o liv a t m y ö s k a u p u n k io s a s e u r a t 

m u k a n a . N ä itä ja m u ita y h d is ty k 

s iä o s a llis t u i ta lk o is iin 20 . T o i 

m in ta a jo h tiv a t k a u p u n g in p u o le s 

ta k a u p u n g in p u u ta r h u r i H e im o 

H ie ta la ja p u h t a a n p it o la ito k s e n 

jo h ta ja E r k k i A la -T u u h o n e n , k o u 

lu la it o k s e s ta J o r m a 

P ilk e v a a ra ja 

T u r k u - s e u r a s ta Ilm a r i R in n e . T u r 

k u - s e u r a n h e lm ik u in e n e s ite lm ä 

s a r ja o li jo tä h d ä n n y t T u r u n v e s ia 

lu e id e n ja ilm a n p u h ta u s o n g e l- 

m iin . 

H u o m a tta v a a o n m y ö s , e t tä s ii- 

v o u s ta lk o id e n y h te y d e s s ä k a u p u n 

g in 

k o u lu la u ta k u n ta a n to i k a ik ille 

k o u lu ille o h je e t s iis te y d e n ja 

m u u n ta p a k a s v a tu k s e n o p p itu n t ie n 

jä r je s tä m is e s tä . 

M o n e lta ta h o lt a o n e s ite tty t o i 

v o m u k s ia tä m ä n ta p a is t e n , k a u 

p u n g in h y v ä k s i s u o r it e tt a v ie n ja 

ta lk o o h e n k e ä lis ä ä v is t ä te m p a u k 

s is ta , m u tt a e r illis v a r o ja ta r k o itu k 

s e e n o n tu s k in s a a ta v is s a ja T u r 

k u - s e u r a n o m a t r e s u r s s it e iv ä t r ii 

tä la a je n e v a a n to im in t a a n . 

J Ä S E N M Ä Ä R Ä JA S U O M E N 

T U R K U 


jä s e n m ä ä r ä n 

n o u s tu a v. 19 7 7 n o in 1 7 0 0 :a a n , 

o n s e v u o d e n 1 9 7 8 a ik a n a o s o itta 

n u t y h ä n o u s e v a a s u u n ta a . V a rs i 

n a is te n jä s e n te n m ä ä rä v u o d e lle 

1 9 7 9 s iir r y ttä e s s ä o n jo 2 10 0 . 

S u o m e n T u r k u 

ilm e s ty i v u o d e n 

a ik a n a n e ljä n ä n u m e r o n a , jo is s a 

o li y h te e n s ä 2 2 4 s iv u a . L e h d e n 

p a in o s o li 3 6 0 0 k a p p a le tta . S e u 

ra n jä s e n te n ja y k s ity is te n tila a 

jie n lis ä k s i le h te ä lä h e te ttiin k a u 

p u n g in v ir a s to ih in , s a ir a a lo ih in , 

v a n h a in k o te ih in , k ir ja s t o ih in ja 

m u ih in la ito k s iin . 

M U U T O IM IN T A 

S e u ra n t a lo u d e n h o ita ja e s ittä ä 

e r illis e n tilik e r to m u k s e n . T ä s s ä 

y h te y d e s s ä v o id a a n k u ite n k in m a i 

n ita , e t tä k a u p u n g in e r ittä in p ie 

n e s tä s e u r a - a v u s tu k s e s ta h u o lim 

a tta o n jä s e n m a k s u je n , k ir jo je n , 

lito g r a fio id e n , p o s t ik o r t t ie n ja T u r - 

k u - le v y je n m y y n n in a n s io s ta p y s 

t y t t y s e u ra n ta lo u s a s ia t ty y d y ttä 

v ä s ti h o ita m a a n . 

S e u ra n 

jä s e n h a n k in ta k ilp a ilu n 

p a lk in n o t ja e t t iin v u o s ik o k o u k s e s 

sa . U u s i k ilp a ilu a lk o i s a m a s ta 

a ja n k o h d a s ta ja p ä ä t ty y v. 19 79 

v u o s ik o k o u k s e e n , 

jo s s a p a lk in n o t 

jä lle e n ja e ta a n . 

P a its i s e u r a n ja o s to je n k o h d a lla 

m a in itt u ja a lo it t e it a , o n s e u ra n jä 

s e n is tö te h n y t a lo it t e it a . K a u p u n 

g in p ä ä tä n tä e lim ille o n lä h e te tty 

k ir je lm iä m m . S u o m e n T a lo u s s e u 

ran t o n t in r a k e n ta m is a s ia s s a ja 

u u d is te tu n T u r u n k a u p p a h a llin 

v u o k r a u s k y s y m y k s e s s ä . 

T u r k u - s e u r a n h a llit u s k iittä ä 

k a ik k ia n iit ä y k s it y is iä h e n k ilö it ä , 

l iik e la it o k s ia ja T u r u n k a u p u n k ia , 

j o tk a o v a t la h jo it u k s illa ja a v u s 

t u k s illa tu k e n e e t s e u ra n t o im in t a a 

s e k ä m y ö s n iit ä , jo t k a v a p a a e h to i 

s e lla p a lv e lu lla a n , k ir jo it u k s illa a n 

ja e s ite lm illä ä n o v a t a v u s ta n e e t 

s e u ra n t o im in t a a . S e o n o llu t t y ö 

tä T u r u n ja t u r k u la is te n h y v ä k s i. 

TU RKU-SEU RA, 

Å B O -S A M FU N D E T RY. 

O L L I K E S T IL Ä 



t o im in n a n jo h ta ja 

Tunnetko 

Turkua? 

V a s ta u k s e t: 

1 . P u o la la n m ä e n r in te e s s ä R a u 

h a n k a d u n p ä ä s s ä s ija its e v ia 

n o in 2 0 0 v u o tta v a n h o ja P u o la - 

l a - n im is e n m a a la is ta lo n r a k e n 

n u k s ia . T a lo r y h m ä o n o l l u t p a i 

k a lla j o 1 4 0 0 - lu v u lta a s t i, j o l 

lo in n e k u u lu iv a t n s . P y h ä n 

P ie ta r in a lt t a r ille . 

2 . P ik k u - P u k in k e s ä r a v in t o la s a 

m a n n im is e llä 

p ik k u s a a r e lla 

R u is s a lo n ja H ir v e n s a lo n v ä lis 

s ä . 

K u n R u is s a lo p a ls t o it e t t iin 

1 8 4 6 , h e ti s e n jä lk e e n r a k e n 

n e t t iin P ik k u - P u k k iin h u v ila , 

jo s t a s it t e m m in t u li h y v in s u o 

s it t u tu r k u la is te n k e s ä r a v in to la . 

3 . T a lo P u u ta r h a k a d u n ja A u ra k a 

d u n k u lm a u k s e s s a tu n n e ta a n 

S u o m a la in e n P o h ja - n im is e n ä . 

T a lo p u r e t t iin v . 1 9 7 8 lo p u lla ja 

p a ik a lle r a k e n n e ta a n S a m m o n 

liik e ta lo a . P u re ttu v a n h a p u u r a 

k e n n u s o l i v u o d e lta 1 8 9 1 , j o l 

lo in s e r a k e n n e tt iin L u o s t a r in - 

m ä e n " h ö k k e lik y lä ä ” m u is t u t t a 

v a n a s u n t o r y h m ä n k e s k e lle . 

4 . Y lio p is to n k a d u n ja K ä s ity ö lä is - 

k a d u n k u lm a t a lo , j o n k a o n p iir 

tä n y t a r k k ite h ti F r it jo f S tra n 

d e ll, r a k e n n e tt iin v . 1 9 0 2 T u r u n 

P u s s i- ja K ir je k u o r it e h ta a n 

o m is ta jie n y k s ity is a s u n n o k s i. 

N y t s iin ä o n p ä ä a s ia s s a k o n t- 

t o r ih u o n e is t o ja . E r ik o in e n " k u l- 

m a e k k e r i" ja la s im a a la u k s e t ik 

k u n o is s a k iin n it t ä v ä t h u o m io t a . 

5 . H u m a lis to n k a tu 1 4 :s ta s ija its e 

va k o r is te e llin e n 2 - k e r r o k s in e n 

p ie n i k iv ir a k e n n u s , jo k a ra k e n 

n e ttiin v. 1 9 0 5 . T a lo s s a to im i 

m m . v a n h e m p ie n tu r k u la is te n 

m u is ta m a v a lo k u v a a m o R e u n a . 

6 . P u u ta r h a k a d u n ja K ä s ity ö lä is - 

k a d u n 

k u lm a u k s e s s a s ija its e v a 

J u g e n d - ty y lin e n 

2 - k e r r o k s in e n 

k iv ira k e n n u s 

k u lm a t o r n e in e e n 

o n r a k e n n e ttu v . 1 8 9 5 . T a lo n 

o m is ta a " M a it o - K u lm a la ” . 

T a k a n a K ä s ity ö lä is k a d u n p u o 

le lla v . 1891 k o r k e a lle k iv ija lu s 

ta lle r a k e n n e ttu p u u t a lo . 

7 . L ä n t is e llä R a n ta k a d u lla s i j a i t 

se v a v . 1 8 8 5 r a k e n n e ttu r u o t 

s in m a a la is e n A lw in J a c o b in 

p iir tä m ä A u ra n P a n im o O y :n 

t i i l in e n te h d a s r a k e n n u s , jo k a 

n y k y ä ä n o n H a r tw a ll O y : n 

o m is tu k s e s s a . 

R a k e n n u k s e n 

s ä ily ttä m is e s tä o n s y n t y n y t 

k e s k u s te lu a , k u n H a r tw a ll lä 

h ia ik o in a s i i r t y y m u u a lle . 

R a k e n n u s e d u s t a a 1 8 0 0 - lu v u n 

in d u s t r ia lis m in s y n t y k a u tta . 

8 . S a m p p a lin n a n p a v iljo n k i o l i a l 

k u ja a n (1 8 6 5 ) P . C . R e ttig in 

y k s it y is h u v ila , jo n k a h ä n v. 

1 8 6 6 la h j o i t t i T u r u n k a u p u n g ille 

s illo is e n 

v ilk k a a n la iv a s a ta m a n 

k ä y t tö ö n ja m a tk u s ta jie n t i l o i k 

s i. R a k e n n u k s e n p iir s i a r k k i 

te h t i C . J . v o n H e id e k e n ja 

m y ö h e m m in s e o n t u ll u t t u n 

n e tu k s i S a m p p a lin n a n k e s ä ra - 

v in to la n a .

” Kauramoottoreista” 

dieselbusseihin 

HEVO S V O IM A S Ä H K Ö VO IM A N 

ED ELLÄ K Ä VIJÄ N Ä 

"K u u lu u p a tä ä ltä m u ita k in kew 

ä tu u tis ia . T u o kauan p u u h a ttu 

ra ta tie tä ä llä on n y t jo s iin ä ku n 

nossa, e ttä w ä lia ik a in e n liik e siin ä 

a lk o i w iim e s u n n u n ta in a t.k . 4 p. 

s ik s i ku n n e s e h d itä ä n saam aan se 

tä yte e n k u n to o n s a ." N äin k e rto ili 

n im im e rk k i "T o iw o " T urun hevosra 

itio tie n a lk a m is e s ta to u ko ku u ssa 

1890. J u lk in e n jo u k k o liik e n n e o li 

a lk a n u t s u u rte n to iv e id e n ja o d o 

tu s te n m erkeissä. K un A u g u s t 

M a g n u s A rm felt to u k o k u u n 27. 

päivänä 1889 o li jä ttä n y t T urun 

k a u p u n g in v a ltu u s to lle a n o m uksen 

ja p y y tä n y t to im ilu p a a h e v o sra itio - 

tie y h tiö lle , n iin n e ljä päivää anom 

uksen jä ttä m is e n jälke e n kaup 

u n g in v a ltu u s to m y ö n s i to im ilu 

van. R a itio tie n liik e n n e k ä y n n is ty i 

pik a -a ju rie n lakon aikana. L iik e n 

te e ssä o li kaksi vaunua ja ne k u l 

kivat 20 m in u u tin vä lia jo in . V aikeudet 

a lk o iv a t kasaantua uuden 

y h tiö n niskaan jo sen e n s im m ä i 

senä to im in ta v u o n n a . R a itio tie y h - 

tiö n n is k o ille s ä ly te tty kadun k u n 

n o s s a p ito m u o d o s ti suurim m a n 

p u lm a n . S eurauksena o li y h tiö n 

jo u tu m in e n k o n k u rs s iin , koska 

ka u p u n g in v a ltu u s to k in a s e ttu i jy r 

kä s ti k ie lte is e lle k a n n a lle ra itio tie n 

ta lo u d e llis e s s a tu kem isessa. 

L o ka ku u n v iim e is e n ä päivänä 1892 

k u lk i v iim e in e n h e v o s ra itio tie n 

vaunu. 

■ Turun kaupungin liikennelaitos vietti 70-vuotisjuhliaan 

22. 12. 1978. Julkisen liikenteen historia Turussa on tätäkin 

vanhem paa, sillä ensim m äisen kerran kaupungin katukuvassa 

liikkuivat hevosraitiotien vaunut toukokuussa 1890. Ennenkuin 

on tultu täm än päivän nykyaikaisiin dieselbusseihin, on 

kuljettu pitkä ja ajoittain vaikeakin taival yksityisestä yrityksestä 

kunnalliseen hallintaan jopa valtion takavarikon kautta. 

Kauran voim alla kävivät ensim m äiset ”m ootto rit” — hevoset, 

joskin niiden kuljetukset päättyivät kon kurssiin. Hevoset saivat 

sitten antaa tietä sähköisille raitiovaunuille ja näm ä busseille. 

Juhlansa kunniaksi kaupungin liikennelaitos tarjosi ilmaisen 

m atkan jokaiselle jouluaattona 24. 12. 1978. 

sa ksa la in e n y rity s ja s iitä syystä 

sekä sä h k ö la ito k s e n e ttä ra itio te i 

den o m a is u u s ta k a v a rik o itiin 18. 

e lo k u u ta 1914. K e n ra a likuvern ö ö rin 

m äärä yksestä lä ä n in kuvernööri 

o tti y h tiö n kiin te ä n ja irta im e n 

o m a is u u d e n ta ka va rikko o n ja vap 

a u tti y h tiö n jo h d o s s a o lle e t vapaaherra 

C a ro lu s Wreden sekä in 

s in ö ö ri W a lte r Schm idtin te h tä v is 

tään m ääräten s a m a lla uuden kaup 

a llis e n ja te k n illis e n jo h ta ja n . 

Y h tiö n to im in ta a n takavarikko ei 

su u re m m in v a ik u tta n u t. R a itio tie - 

liik e n n e ja tk u i ke skeytyksettä , 

v a ikkakin p o ltto a in e p u la lyhyeksi 

a ja ksi s u p is ti k u lk u tih e y k s iä . 

Sodan lo p p u v u o s in a ra itio tie liik e n - 

ne jo p a ko ki e n n a lta a rvaam attom 

an v ilk a s tu m is e n , kun sen m a t 

k u sta ja m ä ä rä n o u s i a ikaisem p ie n 

v uosien va k iin tu n e e s ta 1,2 — 1,3 

m iljo o n a n m a tk u s ta ja n m äärästä 

vuonna 1916 lähes 2 m iljo o n a a n , 

vu o n n a 1917 jo 3,3 m iljo o n a a n ja 

vuonna 1918 h u ip p u lu k e m iin , 4,3 

m iljo o n a a n m a tku sta ja a n . 

RAITIO TIET TURUN 

K A U P U N G IN O M ISTU KSEEN 

S odan jälkeen o li jo u d u ttu tila n 

teeseen, jo llo in o li pakko h arkita 

ra itio te id e n k u n n a llis ta m is ta . 

T urun ka u p u n g in sähkökom ite a 

a n to i m ie tin tö n s ä sähköla ito ksen 

ja s ä h k ö ra itio te id e n lu n a s ta m is e s 

ta v u o d e sta 1919 p erustuen y h tiö l 

le m yö n n e tty y n to im ilu p a s o p im u k 

seen, jo n k a m ukaan T urun kaup 

unki o li o ik e u te ttu k y m m e n e n 

n estä k a le n te riv u o d e s ta sen jä l 

keen, kun liik e on a lk a n u t ja sen 

• R aitiotielaitoksen sepelintiivistysryhm ä työssä kesällä vuonna 1955. 

perästä jo k a v iid e s vuosi ta p a h tu 

neen lu n a stu kse n jä lkeen h a ltu u n 

sa o tta m a a n sä h k ö la ito k s e n ja ra i 

tio tie t k a ikkin e liik k u v in e m ateriaaleineen. 

R atkaisu k a u p u n g in 

v a ltu u s to s s a o li ly h y t ja nopea. 

"L is ä ty in luvuin k o k o o n tu n e e t va l 

tu u s m ie h e t" ja y le is e s s ä ra a s tu 

vankokouksessa v a litu t lisä jä se n e t 

p ä ä ttivät 27. jo u lu k u u ta 1917 y k s i 

m ie lis e s ti s ä h k ö la ito k s e n ja sähk 

ö ra itio te id e n lu n a s ta m is e s ta kaup 

u n g ille . Päätös o te ttiin tu rk u la is 

ten kesku u d e ssa vastaan m y ö n te i 

senä ja e rity is e s ti R a u n is tu la n ja 

N um m enm äen tu o llo in la p s ip u o le n 

asem assa o lle e t a su kka a t to iv o iv a t 

nyt pääsevänsä o s a llis ik s i ra itio - 

tie liik e n te e s tä . 

S Ä H K Ö R A ITIO TIE N ALKU 

70 VUOTTA SITTEN 

LAAJE N TUM IS E N KAUTTA 

LOISTO KAUTEEN 

K u u s ito is ta v u o tta e h ti kulua 

h e v o s ra itio tie n p ä ä tty m is e s tä e n 

n e n k u in liik e n n e ra itio te illä käynn 

is ty i u u d e lle e n . N y t vaunut k u lk i 

va t sähkön v o im a lla . "R a itio tie liikenne 

avataan tiis ta in a täm än 

ku u n 22 päivänä” , ju lis tiv a t tu rk u 

la is e t s a n o m a le h d e t s u n n u n ta in u 

m e ro issaan ja n o id e n ilm o itu s te n 

a lle k irjo itu k s e n a o li "S ä h k ö to im i 

A b o A k tie n g e s e lls c h a ft” — y h tiö , 

jo lle lu p a liik e n te e n h a rjo itta m i 

seen o li m y ö n n e tty . E le ttiin vu o tta 

1908. 

H e v o s ra itio tie n p e ru s ta m is e n a i 

k o ih in T urun v ä k ilu k u o li n o in 

30.000 henkeä, m u tta vuoteen 

1908 m e n n e ssä se o li kasvanut 

45.000 henkeen. V a rsin a isen asem 

a ka a vo ite tu n a lueen u lk o p u o le lla 

o li s u u re h k o ja a s u tu s a lu e ita , jo i 

den vä e s tö s tä v a lta o s a kävi työ ssä 

ke s k u s ta s s a . S ä h k ö ra itio tie n peru 

s ta m is e n h e rä ttä jä T u ru ssa o li 

T u ru n ra h a to im ik a m a rin s ih te e ri, 

in s in ö ö ri O skar S chultz. T urun 

k a u p u n g in v a ltu u s to a s e tti k o m i 

tean va lm is te le m a a n ra itio tie h a n - 

• Aurakadun ja Linnankadun risteys raitiotieliikenteen aikana. 

ke ttä . K o m ite a e s itti s ä h k ö la ito k 

sen ja sä h k ö ra itio te id e n rakenta 

m is ta k a u p u n g in la skuun ja kaup 

u n g in v a ro illa sekä la ito k s e n h o i 

d o n a n ta m is ta v u o k ra lle . T a lo u d e l 

lis te n o lo je n epävarm uuden tä h 

den ta rjo u k s e n te k i a inoastaan 

A k tie b o la g e t A .E .G . S to c k h o lm , 

jo lle k a u p u n g in v a ltu u s to to u k o 

kuun v iim e is e n ä päivänä 1906 

m y ö n s i to im ilu v a n . S itte m m in to i 

m ilu p a s iirre ttiin E le k tric itä ts w e rk 

A b o A k tie n g e s e lls c h a ftille . R a itio - 

tie n ra k e n n u s tö ih in k ä y tiin k ä s ik s i 

keväällä 1908 ja ty ö n s u o ritti berliin 

ilä in e n to im in im i B u tt & C :o. 

Lakko k e s k e y tti ra k e n n u s ty ö t to u 

k o k u u s s a 1908, m u tta n iitä ja t 

k e ttiin to u k o k u u n p u o le n v ä lin jä l 

keen. S y k s y llä 1908 la s k e ttiin k is 

k o tu s . L iik k u v a k a lu s to , jo k a käs 

itti 11 ka te ttu a m o o tto riv a u n u a 

tila ttiin W e s te rå s is ta R u o ts is ta . 

SO DAN SEURAUKSENA 

TAKAVARIK K O O N 

E n sim m ä ise n m a a ilm a n sodan 

s e u ra u kset h e ija s tu iv a t m yös 

T u ru n ra itio te ih in . E le k tric itä ts 

w erk A b o A k tie n g e s e lls c h a ft oli 

K u n n a llis te tu n ra itio tie la ito k s e n 

a lk u v u o d e t o liv a t u lk o n a is e s ti va i 

keata aikaa. R a itio te itä ei v o itu rakentaa 

k a ik k ia lle , m ih in n iitä t o i 

v o ttiin . Vaikean a s u n to p u la n tä h 

den te k iv ä t sekä vu o k ra la u ta k u n ta 

e ttä s o s ia a lila u ta k u n ta a lo itte e t 

ra itio te id e n ja tk a m is e s ta , m u tta 

m o le m m a t ka a tu ivat s ä h k ö la ito k 

sen rahapulaan. L in ja n k o k o p i 

tu u s p y s y i p itkään 7,7 k ilo m e trin ä 

ja v u o tu in e n m a tk u s ta ja m ä ä rä 

n o in 3,5 m iljo o n a s s a m a tk u s ta ja s 

sa. H ilja is k a u d e n rik k o i te k n illis 

te n la ito s te n h a llitu k s e n puheenjo 

h ta ja , vapaaherra H a n s H . G ripenberg, 

jo k a e s itti ra itio te id e n 

la a je n ta m is ta jo u lu k u u s s a 1928. 

E n s im m ä is e n kerran kuvaan tu li 

m yös b u s s iliik e n te e n m a h d o llis 

u u s, s illä H ans H . G rip e n b e rg in 

kanta o li, e ttä ka u p u n g in o n para 

n n e tta va ra itio tie lin jo ja k o h tu u l- 

• R aitiotielaitoksen Johtotyö-ryhmä 

kahden hevosen vetäm issä rattaissa.

lis iä v a a tim u k s ia vastaavaksi tai 

v a ih to e h to is e s ti korvattava ra itio - 

tie liik e n n e lin ja -a u to liik e n te e llä tai 

s itte n lu o v u te tta v a liik e n n ö im is o i- 

keus y k s ity is e lle . T a louslam an 

se u ra u ksena m a tku sta ja m ä ä rä t vähenivät 

ja ra itio tie t tu o ttiv a t yhä 

en e m m ä n ta p p io ta . K a upungin 

ra itio tie v e rk o s to k ä s itti vuoden 

1934 p ä ä ttyessä 13.800 m etriä 

k a k s ira ite is ta kä y ttö ra ta a ja kahden 

vuoden s is ä llä vuosina 

1932— 34 m a tku sta ja m ä ä rä k a k s in 

k e rta is tu i. 

S ota m e rk its i ta k a is k u a ra itio - 

te ille . M a tk u s ta ja m ä ä rä t p u to sivat 

ro m a h d u s m a is e s ti ja p o m m itu k s e t 

tu h o s iv a t sekä k a lu s to a e ttä ra i 

tio v a u n u h a llin . S ä ä n n ö llin e n liike 

n n ö im in e n kävi m ilte i m a h d o t 

to m a k s i ja tk u v ie n ilm a h ä ly ty s te n 

ja p o m m itu s te n vu o ksi. 

S odan jälke e n ra itio tie t h a llits i 

vat s u vere e n isesti T u ru n s is ä is tä 

liik e n n e ttä ja m a tkusta ja m ä ä rä t 

k o h o s iv a t ennennäke m ä ttö m ä n 

k o rk e ik s i. V u o n n a 1946 saavutettiin 

h u ip p u , s illä m atku sta ja m ä ä rä 

no u si 28 m iljo o n a a n . N ä ih in sam 

o ih in m a tk u s ta ja m ä ä riin T urun 

sisäisen liik e n te e n n y k y is e t h o ita 

ja t, T urun ka u p u n g in liik e n n e la ito s 

ja T u ru n L in ja -a u to ilija in O s u u s 

k u n ta o vat päässeet vasta nyt. 

La s k u s u u n ta o li o m ia a n va u h d itta 

m aan s iirty m is tä bussikanta a n ja 

vu o n n a 1950 ra itio tie t saivat rin 

n a lleen e n s im m ä is e t d ie s e l-b u s s it. 

Sam aan aikaan ra itio tie la ito k s e n 

n im i m u u ttu i T urun k a u p u n g in liik 

e n n e la ito k s e k s i. 

R A ITIO VAUNUT VAIHTUVAT 

B USSEIHIN 

K y m m e n is e n vu o tta k e s ti ra itio - 

tie liik e n te e n ja b u s s iliik e n te e n rin 

n a k kaiselo . E n sim m ä in e n naula 

ra itio tie liik e n te e n k irs tu u n ly ö tiin 

1960-luvun alu ssa liik e n n e la ito k 

sen te h d e ssä e s ity k s e n ra itio te i 

den p o is ta m is e s ta ja korvaam isesta 

d ie s e l-b u s s e illa . T u ru n ka u p u n 

g in v a ltu u s to p ä ä tti 14. kesäkuuta 

1965 y k s im ie lis e s ti ra itio te id e n 

la k k a u tta m is e s ta lin ja kerrallaan. 

E n sim m ä ise n ä p o is tu i katukuvasta 

lin ja n :o 1, jo k a o li h o ita n u t satam 

an liik e n n e ttä v u o d e s ta 1908 a l 

kaen. V iim e in e n ra itio v a u n u k u lk i 

T urun k a tu ja lo ka ku u n 2. päivänä 

1972. Eräänä o s o itu k s e n a siitä , 

m itä tu rk u la is e t tu n s iv a t ra itio tie tä 

k o h ta a n , lienee se k a u p u n g in h a llitu 

k s e n päätö s, jo lla k is k o ja ja 

vanhaa k a lu s to a p ä ä te ttiin s ä ily t 

tää. K is k o je n s ä ily ttä m in e n on 

k u ite n k in tu llu t v a ike a ksi. 

K A U P U N K ILIIK E N N E TTÄ 

T Ä N Ä Ä N 111 AUTON 

VO IM A LLA 

R a itio va u n u ka u d e n p ä ä ttym in e n 

m e rk its i T u ru n k a u p u n g in liik e n 

n e la ito k s e lle v e rra tta in nopeata 

b u s s ik a lu s to n lis ä ä n ty m is tä . T ällä 

h e tk e llä k a u p u n k iliik e n te e s s ä on 

jo 111 "k e lta is ta vaaraa” . T e k n illis 

ty v ä a ikam m e on aikaansaanut 

m y ö s sen, e ttä k a ik k i b u s s it nyk 

y is in o n va ru s te ttu ra d io p u h e lin - 

la itte in . 

Kansainvälinen Lapsen 

vuosi Turussa 

■ Varsinaissuom alaisten p oliittisten naisjärjestöjen yhteistyötoim 

ikunta, jonka puheenjohtajana on lehtori Liisa Hilpelä 

— hän on m yös kansainvälisen lapsen vuoden Suom en 

kom itean jäsen — ja varapuheenjohtajana kansanedustaja 

Anna-Liisa Jokinen, järjesti sunnuntaina 14. 1. 1979 Turun 

työväenopistolla teem ailtapäivän ja opiston aulaan lasten 

kirjallisuuden näyttelyn. 

T e e m a tila is u u d e n avauksen su o 

r itti m aaherra Paavo A itio ja a lu s 

ta ja n a o li p ro fe s s o ri T uom as P elto 

n e n . P o liittis te n n a is jä rje s tö je n 

e d u sta ja t k ä y ttiv ä t puheenvuoron 

ja y le is ö llä o li tila is u u s o s a llis tu a 

p a n e e lik e s k u s te lu u n . K irja llis u u 

den n ä y tte ly s s ä o li e s illä k irjo ja 

sekä la p s ille e ttä lasten ka sva tta 

jille . N ä ytte lyn o liv a t jä rje stä n e e t 

k irja s to n jo h ta ja K irs ti S aksan jo h 

d o lla p a ik a llis e n kirja sto vä e n 

e d u s ta ja t, jo id e n kanssa o li m ahd 

o llis u u s k e s k u s te lla la ste n k irja l 

lis u u d e s ta n ä y tte ly n aikana. 

N a is jä rje s tö je n y h te is ty ö on s u 

ju n u t hyvin ja vuoden jä lk ip u o lis 

k o lla p yritä ä n to te u tta m a a n to in e n 

y le is ö lle ta rk o ite ttu tila is u u s . 

LAPSI ESILLÄ M USEON 

NÄYTTELYSSÄ 

Lapsi tu le e o lem aan e s illä paris 

s a k in T urun h is to ria llis e s s a m u 

seossa lapsen vu o n n a jä rje s te ttä 

vässä n ä y tte ly s s ä . M a a liskuun lop 

u lta to u k o k u u h u n on e s illä T urun 

lin n a n is o s s a lin n a n tu v a s s a lapsen 

vuoteen liitty v ä ja h is to ria llis e n 

m useon ko koam a n ä y tte ly , jo ka 

k e rto o lapsen asem an h u o m io im i 

sesta k a u p u n g in kaavoituksessa. 

N ä y tte ly n a ih e liitty y k a n s a in v ä lisen 

m u s e o n e u vosto n s u o s itu k 

seen. 

T oisen kerran on la p sia ih e in e n 

n ä y tte ly e s illä e lo k u u s s a Turun 

lin n a n isossa lin n a n tu va ssa . Täm ä 

la p sia m aailm a n eri p u o lilta ku- 

V u o si 1961 o li k a u p u n g in s i 

s ä is tä liik e n n e ttä a ja te lle n m e rk k i 

vu o s i, s illä tu o llo in a lkoi T urun 

k a u p u n g in liik e n n e la ito k s e n ja 

T u ru n L in ja -a u to ilija in O su u s k u n 

nan keskin e n y h d y s liik e n n e . V iim e 

v uodet ovat m yö s m e rkin n e e t b u s 

s iliik e n te e n lin jo je n u lo ttu m is ta 

k a ik k ia lle k a u p u n k iin ja b ussien 

k u lk u tih e y d e t m a h d o llis ta v a t verra 

tta in nopean s iirty m is e n . T urun 

k a u p u n g in liik e n n e la ito k s e n m a t 

ku sta ja m ä ä rä t ovat vu o s itta in 

va ih d e lle e t 13— 15 m iljo o n a n v ä lillä. 

Täm ä m äärä e d ustaa lik im a in 

p u o lta k a u p u n g in s is ä is e s tä liikente 

e stä , jo te n vasta n y t on 

pä ä sty s a m o ih in lu k e m iin , m itä 

ra itio tie t k u lje tti "k u lta k a u te n a a n ” . 

□ 

vaava n ä y tte ly on G o e th e -in s titu u - 

tin v ä littä m ä ja e rittä in ko rkeata 

so in e n v a lo k u v a n ä y tte ly , jo k a tu l 

lee o lem aan e n s im m ä is tä kertaa 

e s illä S u o m e ssa ju u ri T u ru ssa. 

TEHOSTETTU A TERVEYS- 

KASVATUSTYÖ TÄ JA 

PALVELUOPAS 

L a p s ille ja la p s ip e rh e ille ta rjo t 

tavien p a lvelu id e n k o k o a m is ta y h 

te n ä is e k s i p a lv e lu m u is tio k s i sam 

o in k u in tu rk u la is te n la ste n le ik 

k ip a ik k o je n ja to im in ta m a h d o llisu 

u k s ie n k a rto itta m is ta e ri asum a- 

a lu e illa e s ittä ä T urun k a u p u n g in 

te rve ysvira sto to te u te tta v a k s i kansa 

in välisen lapsen vuoden m erkeissä. 

S a m o in e s ite tä ä n e rity is 

p ro je k tie n to te u tta m is ta n iin te r 

veysneuvonnan ja terveyskasvatu s- 

ty ö n o s a lta k u in h a m m a s h u o llo s s a 

ja p s y k o lo g ito im in n a s s a k in . 

T erveyskasvatu styön k e s k e is im 

pinä te h tä vin ä näkee y lilä ä k ä ri 

S irk k a -L iis a H e lm in e n k o u lu je n 

o p p ila id e n s e lla is iin e rity is ry h m iin 

k u in d ia b e e tik k o ih in , y lip a in o is iin 

ja a s tm a a tik k o ih in s u u n n a tu n neuvonnan 

sekä 10— 12 v u o tia id e n 

lasten vanhem p ie n neuvontaan 

ta rk o ite tu n o p e tu s film in v a lm is ta 

m isen p u b e rb e e tti-ik ä is te n e rity is 

k y s y m y s te n s e lv ittä m is e k s i. Ham - 

p a a n h o ito -o s a s to on p ä ä ttä n y t te 

h o sta a ris k iry h m ie n e n n a lta e h k ä i 

sevää h a m m a s h o ito a ja p s y k o lo g i- 

to im in n a s s a p u o le sta a n te h o s te 

taan v u o s ita rk a s tu k s iin liitty v ä ä 

k e h ity s ta s o s e u ra n ta a la s te n n e u vola 

työssä. 

N u o riso n e u vo n n a n o s a lta e s ite 

tään la a je n n e tta vaksi e s im u rro s i- 

k ä is te n v a n h e m m ille s u u n n a ttu ja 

ja kasvatuksen tu k e m is e k s i ta rk o i 

te ttu ja k e s k u s te lu tila is u u k s ia . 

L is ä k s i te rve ysvira sto e s ittä ä , että 

k a n s a in v ä lis tä lapsen v u o tta valm 

iste le va to im ik u n ta e s ittä is i 

T u ru n y lio p is to llis e n ke sku ssa ira a 

lan s y n n y ty s o s a s to n e s im ie h e lle 

p e rh e syn n ytykse e n o s a llis tu m is 

m a h d o llis u u d e n to te u tta m is ta . □ 

☆ ☆☆☆ 

Turun rautatieläisten 

osastolipun historiaa 

■ Yhdistystoim inta oli 

vuosisadan vaihteen aikoina 

Turun rautatieläisten keskuudessa 

jo m elkoisen vilkasta. 

Alkuvuosien ohjelmassa 

oli m yös oman lipun 

hankkim inen. Siitä on osoituksena 

Suom en Rautatieläisyhdistyksen 

Turun osaston 

pöytäkirjoista kootut 

m erkinnät. A llaolevat sanatarkat 

lainaukset pöytäkirjoista 

osoittavat, että silloinkin 

oli vakavia mielipideeroja 

ei vain eri a m m attiliittojen 

välillä, vaan myös 

oman jäsenistön keskuudessa. 

• Suom en R autatieläisyhdistyksen 

Turun osaston punainen lippu, 

joka löytyi osaston toim italon 

purkaustöiden yhteydessä ullakon 

laatikosta. Lippu lähetettiin Rautatien 

m useoon. — Kuva: Eino 

Salonen. 

P ö y tä k irja t k e rto vat o sa sto n lipun 

h is to ria s ta : 

24. 4. 1898: O s a s to lle p ä ä te ttiin 

te e ttä ä lip p u . L ip u n tu le e o lla s ilk 

is tä , jo h o n on p a in e tta va seuraavat 

m e rk it: ra ta k is k o t, näiden 

p äälle v e tu ri ja v e tu rin y lä p u o le lle 

e m p le e m i sekä n iid e n alle T urun 

o sasto. 

1 .9 .1 8 9 9 : K o ska o s a s to lla on 

lip p u , n iin p ä ä te ttiin sen k ä y ttä 

m is e k s i hankkia a sia n o m a in e n lu 

pa. 

20. 10. 1899: T urun ja Porin läänin 

K u vern ö ö ri on ilm o itta n u t että 

lip p u lu p a k u u lu u S uom en Kenraalik 

u v e rn ö ö rille . A s ia jä i lepääm 

ään. 

L ip u n ko h ta lo s ta eivät p ö y tä k irja 

t tä m ä n jälkeen ke rro . Ilm e ise sti 

se o li ka d o n n u t. T ätä tukee seuraava 

m e rkin tä : 

4. 2. 1906: T a m m i e h d o tti, että 

h a n k itta is iin u u si lip p u . 

13. 7. 1906: L ip p u o li kokouksen 

n ähtävänä ja se o li ka ikin p u o lin 

ta rk o itu k s e n m u k a in e n . 

27. 3. 1907: K oska o sa sto n lip 

u sta n ä yttä ä s yntyvän s e lkkauksia 

, se kun s o s ia lis tie n o lle s s a 

vallassa y h d is ty k s e s s ä la ite ttiin 

pu n a in e n . S itä ei nyt pid e tä s o p i 

vana yhdis ty k s e n p u o lu e e tto m a a n 

henkeen nähden. S illä se s o p ii a i 

noastaan s o s ia lis tis e lle " L iito lle ” , 

n iin p ä ä te ttiin o lla k ä yttä m ä ttä 

lip p u a m issään tila is u u d e s s a , 

kunnes saadaan uusi ta rk o itu s ta a n 

parem m in vastaava. 

3. 4. 1907: K oska o li s y n ty n y t 

re tte lö itä y h d is ty k s e n lip u n k ä y t 

tä m is e s tä , o li y h d is ty k s e n jo h to 

kunta p ä ä ttä n yt kokoukselle ehd 

o tta a e ttä n y k y is tä lip p u a ei to is 

ta is e k s i käytetä m issä ä n tila is u u 

dessa. A sia sta s y n ty i p ite m p i kesk 

u s te lu , p äätökseksi k u ite n k in tu 

li, e tte i tu o ta u u tta p u n a is ta lip 

pua tu lla käyttä m ä ä n , vaan a nnetaan 

sen to is ta is e k s i m aata m u i 

n a ism u isto n a . 

P urkausuhan a laisen T urun 

R a u ta tie lä iste n ta lo n (katso S u o 

m en T urku n:o 3 /1 9 7 7 ) u lla k o lla 

o lle e sta la a tik o s ta lö y ty i täm ä 

170/250 cm su u ru in e n punainen 

lip p u . Tanko sen s ija a n o li h ävinnyt. 

3. 6. 1973 lä h e te ttiin lip p u 

nyöreineen ja tu p s u in e e n R autatie 

m u s e o o n kerto m a a n tu le v ille 

p o lv ille vuosisadan alku vu o sie n 

iip p u k u lttu u ris ta . 

EIN O SALO N E N 

M ie ste n v ie s tiin o s a llis tu i neljä 

1 0 -m ie h is tä jo u k k u e tta ja sekasarjaan 

(5 nais- ja 5 m ie sh iih tä jä ä ) 

k u u s i jo u k k u e tta . K ilp a ilija t lä h e tti 

m atkaan m aaherra Paavo A itio , 

a ja n o tta ja n a to im i a rk k ip iis p a M ik 

ko Juva, va ih to je n tarkasta ja n a 

p o liis im e s ta ri J u h a n i S alonen ja 

m a a litu o m a rin a u rh e ilu to im e n jo h - 

ta ja Lasse P o stin e n . 

T u lo k s e t: 

M ie s jo u k k u e e t: 1) P o liis it 

14.13.8, 2) V a ltio n virka m ie h e t 

14.28.8, 3) P apit 15,05,0, 4) T urun 

ka u p u n g in virka m ie h e t 16,34,4. 

S e k a jo u kkueet: 1) T avaratalo 

Itäharjun alue 

kilpailukohteena 

■ Itäharjun kaupunginosan 

alueet tulevat olem aan kesän 

1979 kotipihakllpallun 

kohteena. K yseisellä Karjakujaan, 

Vlinam äenkatuun, 

Peronkatuun, Vanhaan Llttoistentiehen 

ja Ruuklnkatuun 

rajoittuvalla alueella on 

kaikkiaan noin 190 om akotitaloa. 

Nyt kuten aikaisem pinakin 

vuosina jaetaan kilpailussa 

rahapalkinnot yhteism 

äärältään 4 000 mk. 

E nsi kesän a ikana p id e ttä västä 

k o tip ih a n h o ito k iIp a iiu s ta on kaup 

u n g in k iin te is tö o s a s to n e u v o te l 

lut Itä h a rju n O m a k o tiy h d is ty s 

r.y :n kanssa. K o tip ih a n h o ito k ilp 

a ilu n o s a llis tu jik s i tu le v a t Itä h a r 

ju n ka u p u n g in o s a n k o rtte lit 6 — 

17, 1 9 — 21, 23 ja 24 sekä N u m 

men ka u p u n g in o s a n k o rtte li 58. 

K o tip ih a k ilp a ilu s s a tu lla a n a r 

voste le m a a n p ih a n anta m a y le is 

v a iku te lm a , te id e n ja käytävien sekä 

p ih a n k u n to s a m o in k u in k o ris 

tekasvie n y m . is tu tu k s ie n , v ilje ly k 

sien ja n u rm ik o n k u n to . E delleen 

a rvoste lla a n to n ttim a a n ta rk o itu k 

s e n m u kain e n k ä y ttö , a ita u s ja sen 

k u n to sekä to n tin s iis te y s . 

K o tip ih a n h o ito k ilp a ilu ja on 

T u ru ssa jä rje s te tty jo useana v u o 

tena ja v e rra tta in h y v in tu lo k 

sin . □ 

Yhteisvastuu hiihtotempaus 

Turussa 

■ Tehdäkseen tunnetuksi valtakunnallista yhteisvastuukeräystä 

ja kartuttaakseen Turussa tapahtuvaa keräystä, Turun 

ev.lut. seurakuntien keräystoim ikunta järjesti Turun urheilupuistossa 

lauantaina 10. 2. 1979 viestihiihto tem pauksen. 

Ohjelm assa oli myös yhteisvastuuhiihdon rintam erkin, rahakukkaron 

ja harjan m yyntiä. 

C ity s o k o s 15,44,2, 2) T u ru n ve ro 

v ira s to 16,28,6, 3) Ev. lu t. se u ra 

ku n tie n v irk a ilija t 1 6 ,4 9 ,5 , 4) Tavara 

ta lo C e n tru m 1 7 ,0 3 ,0 , 5) T u ru n 

S anom at 18,12,8, 6) T u ru n Päiväle 

h ti 18,04,4. 

S am ana päivänä s e u ra k u n ta s a 

lis s a p id e ty s s ä v a s tu u ju h la s s a 

h iih to te m p a u k s e n p a lk in to je n ja o n 

s u o ritti k a u p p a n e u vos E ino J y lh ä , 

puheen p iti ro vasti K a u ko V ä n ttinen 

ja jo h ta ja Ilm a ri L e h tik u n n a s 

k e rto i S O S -la p s ik y lä n to im in n a s ta . 

M u s iik is ta h u o le h ti s e u ra k u n tie n 

p u h a llin o rk e s te ri k a p e llim e s ta ri 

R afael P u lk k is e n jo h d o lla . □

Messuilla merkitystä 

Turun talousalueelle 

■ Turun M essut 79 elokuussa on m erkittävä tapahtum a itse 

Turun kaupungille sekä koko Turun talousalueelle. Yleismessujen 

aika ei ole ohi, sen osoittaa näytteilleasettajien 

Turun M essuja 79 kohtaan tuntem a m ielenkiinto. 

• N äyttelijä M aija-Lilsa Peuhu odottaa m ielenkiinnolla kesää, Turun 750- 

vuotisjuhlia ja Turun M essuja 79, joiden ensim m äiseksi m essuem ännäksi 

hänet on valittu. — Messujen tiedotussihteeriksi on valittu fil.kand. Eija 

Lehtinen. 

M e s s u y le is ö , jo k a tu le e T u rkuun 

y m p ä ri S uom ea, kasvatta a m a tkailija 

m ä ä riä ja sa m a lla T u rku tule e 

tu n n e tu k s i yhä la a je m m a lti m aassam 

m e, sam o in m e s s u t e lä v ö ittä 

vät paikkakunnan y le is ilm e ttä . 

K o k o n a isuudessa a n T u ru n M essut 

v ilk a s tu tta a p a ikkakunnan e lin k e i 

noeläm ää. 

M e s s u illa on ty ö llis tä v ä vaikutu 

s , s illä useat tu h a n n e t h e n k ilö t 

o vat m u kana sekä rakennettaessa 

m e ssuja e ttä k o k o m essuje n ajan. 

M e s s u t on m yös s u u ri ta lo u d e llinen 

in v e s to in ti y rity k s ille , jo te n 

m e s s u t p alvelevat y rity k s iä n o p e i 

den ja te h o k k a id e n liik e k o n ta k tie n 

s o lm im is e s s a n iin kotim aahan 

k u in u lk o m a ille k in . 

T u ru n 7 5 0 -v u o tis ju h la t antavat 

om a n värinsä m yös T urun M ess 

u ille 79, jo k a on e lin ke in o e lä m ä n 

o s u u s ju h la v u o d e n vie to s s a . M ess 

u je n m y y n titila n n e on hyvä. 

T äm ä e n te ile e o s a lta a n p itk ä a ik a i 

sen la m a n v ä is ty m is tä . 

TYÖ JA TAITO 

E N SI KERTAA 

TU R U SSA 

K o tim a is e n k ä s i- ja p ie n te o llisu 

u d e n e rik o is n ä y tte ly Työ ja T a i 

to e s ittä y ty y e n s im m ä is tä kertaa 

H e ls in g in u lk o p u o le lla T urun M e s 

sujen 79 yh te ydessä. Sam assa 

m uodossa n ä ytte ly o n p id e tty n e l 

jä kertaa a ik a is e m m in vuosina 

1971, 73, 76, ja 78 ja on saavuttanut 

sekä n ä ytte ille a s e tta jie n e ttä 

y le is ö n vara u ksetto m a n kannatu k 

sen, k e rto i m a rk k in o in tis ih te e ri 

R iitta P eltonen Työ ja T a ito 79 - 

to im ik u n n a s ta . 

N ä y tte ly s tä on m u o d o s tu n u t jo 

ka kerta m ie le n k iin to in e n ja e rila i 

nen ta p a h tu m a . H e ls in g in la a ju i 

seen Työ ja T a ito -ta p a h tu m a a n ei 

T u ru ssa to s in y lle tä tilo je n p ie 

nuuden v u o k s i, m u tta T urun ju h 

lavuoden m e rkeissä p y ritä ä n s itä 

kin laadukkaam paan ta so o n . 

Työ ja T a ito 79 -n ä y tte ly n ta r 

k o itu k s e n a on e s ite llä k o tim a is ta 

k ä s ity ö ta ito a ja p ie n te o llis u u tta . 

M u ka n a on m m . k e ra m iikkaa, nahasta 

v a lm is te ttu ja tu o tte ita , k u 

ten la u k k u ja , v ö itä ja ko riste -e sin 

e itä , k o tija ta id e te o llis u u s te k s - 

tiile jä sekä m m . tin a -, p ro n s s i- ja 

p u u k o ru ja . Y le isö ä o s a s to varm asti 

k iin n o s ta a , s illä se voi ostaa 

suoraan n ä y tte ille a s e tta jilta va l 

m is te tta v ia tu o tte ita sekä seurata 

p ä iv ittä in a n n e tta via ta id o k k a ita 

ty ö n ä y tö k s iä . Tähän m ennessä 

palkka vara u ksia on te h ty e rittä in 

v ilk k a a s ti, s illä p a ik o is ta on varattu 

jo lähes k a ik k i. N ä y tte ly tila a on 

kaikkia a n 1.000 n e liö m e triä ja se 

on s ijo ite ttu K u p itta a n U rh e ilu h a l 

lin a la ta s o lle . 

TU R U N M ESSUT 79 

H U O M IO I LAPSEN 

V UODEN 

Vekara -n ä y tte ly saa o m a n e riko 

is o s a s to n s a T u ru n M e s s u illa 79 

10— 19. 8. L asten ja n u o rte n tu o t 

te id e n ja p a lve lu ste n e rik o is n ä y t 

te ly jä rje s te tä ä n n yt to is e n kerran 

Turussa. 

A ik a is e m m in tä ssä m u o d o ssa , 

n im e n o m a a n la p s ille s u u n n a ttu n a 

n ä y tte ly n ä , Vekara e s ittä y ty i vu o n 

na 1976 T u ru n K o n s e rttita lo s s a ja 

sa a v u tti sekä la ste n sekä heidän 

v a n h e m p ie n sa s u o s io n . J u n io r 65, 

jo n k a jä rje s ti O su u s k u n ta T urun 

M e s s u t o li lä h in n ä n u o ris o lle ta r 

k o ite ttu n ä y tte ly . 

T u ru n M e ssut haluaa o m a lla pan 

o k s e lla a n o s a llis tu a Lapsen vu o 

den v ie tto o n . L apset h u o m io id a a n 

e rila is te n ja m ie le n k iin to is te n o h 

je lm ie n m u o d o ssa m e s s u illa . T u l- 

laanhan m e s s u ille p a ljo lti koko 

perheen v o im a lla . K o u lu je n a lkam 

in e n a jo ittu u s o p iv a s ti m essujen 

a ja n kohta a n , n iin p ä o s a s to illa on 

m a h d o llis u u s tu tu s tu a m m . ko u lu - 

ta rv ik k e is iin ja a s u s te is iin . M y ö s 

kään le lu ik ä is iä ei o le u n o h d e ttu , 

s illä le lu ja , n o ita la ste n "ty ö k a lu 

ja ” , o n ru n saasti e s illä . Vekara s i 

jo ite ta a n e rik o is h a lliin E. □ 

Kaarlo 

Isotalolle 

Auroramitali 

■ V arsinais-Suom en M aakuntaliiton 

syysm aakuntapäivillä 

Maskun kirkonpiirin 

koulussa 11. 12. 1978 ja e t 

tiin toisen kerran m aakuntaliiton 

A urora-m italit. Tällä 

kerralla m italin saivat kirjailija 

Kaarlo Isotalo ja taiteilija 

Aarne Paavola. M itali 

m yönnetään kulttuuriteoista 

Varsinais-Suom en hyväksi. 

Maskun kunnalle luovutettiin 

m aakuntaliiton viiri. 

M a a kunta p ä ivie n avauksen s u o 

r itti m a a k u n ta liito n p u h e e n jo h ta ja 

Eeri H yrkkö ja M askun kunnan 

te rvehdyksen to i k u n n a n v a ltu u s to n 

p u h e e n jo h ta ja T im o H ärm älä. 

T a lo u d e llis e n kats a u k s e n e s itti 

m in is te ri E sko R e kola ja k u n n a llis 

is ta v ä e s tö ta v o itte is ta e s ite lm ö i 

va ltio n e u v o s to n k a n s lia n s u u n n itte 

lu o s a s to n a p u la is o s a s to p ä ä llik k ö 

O lavi Ä n kö . P e rin te e llis e s ti t ila i 

su u s a lo ite ttiin V a rs in a is s u o m a 

la is te n la u lu lla . M askun k u n ta ta r 

jo s i m a a kunta p ä ivie n o s a n o tta jille 

lounaan. 

□ 

• Y liarkkitehti Pentti Lehtisen suunnittelem a Ham burger Börsin rakennus 

Turun kauppatorin varrella. H am burger Börsin kortteliin rakennettiin 

vuosina 1830— 1832 ensim m äinen kivirakennus, jossa ravintolatoim inta 

alo itettiin . Vuonna 1904 rakennus uusittiin arkkitehti S trandellin suunnitelm 

ien m ukaan jugend-tyyliseksi. Vuonna 1909 torin sivulle rakennettiin 

uusi jugend-tyylinen kivirakennus. 

Vanhan ja uuden m uodostam an kokonaisuuden suunnittelu aloitettiin 

kevättalvella 1973. Neuvottelujen jälkeen päädyttiin ratkaisuun, että torin 

puolelta purettiin nuorempi kivirakennus ja sen kyljessä ollut puurakennus. 

Vuonna 1904 lopullisen muotonsa saanut ravintola ja hotellirakennus 

pihapuistoineen säilytettiin ja torisivulle rakennettiin viereisen kiinteistön 

kanssa sam an korkuinen hotellirunko kaupunkikuvan eheyttäm iseksi. 

Täm ä on saanut vaikutteita säilytetystä vanhasta rakennuksesta, puretusta 

hotellirakennuksesta ja myös naapurirakennuksesta. Uuden rakennuksen 

m ateriaalit, värit ja m uotokieli on pyritty sovittam aan vanhan Turun kaupunkikuvaan. 

H otellin aula avautuu alkuperäiseen rakennukseen ja uudisrakennuksen 

ravintolatilat vanhaan pihapuistoon. Vanhan Ham burger Börsin aula- ja 

ravintolatilat on uusittu m ahdollisim m an pitkälle vuoden 1904 henkeen. 

Hamburger Börs 

laajentunut ja uudistunut 

■ Kautta maan tunnettu ja perinteistä rikas turkulainen 

Ham burger Börs otettiin kokonaisuudessaan käyttöön torstaina 

helm ikuun 1 päivänä 1979 laajentuneena ja uudistuneena. 

Ham burger Börs kuuluu kan sallisella tasolla viiden 

tähden hotellina Sokos Hotels m arkkinointiketjuun sekä 

kansainvälisellä tasolla Supranational-ketjuun. Hotellin toim 

innasta vastaa Turun O suuskauppa. 

Avajaistilaisuuteen oli kutsuttu 2 600 Börsin ystävää seuralaisineen. 

Kutsua oli m yös noudatettu, sillä avarat tilat 

olivat tupaten täynnä. Börs sai vastaanottaa runsaasti lahjoja 

ja tervehdyksiä. Vihkim isen suoritti m inisteri Taisto Tähkämaa. 

H o te lli H a m b u rg e r B ö rsissä on 

h u o n e ita yhte e n sä 160 ja vuodep 

a ik k o ja 323. U udet h o te llih u o n e e t 

s ija its e v a t 2 . - 6 . ke rro ksissa. 

S aunat u im a -a lta in e e n ja takkah 

u o n e in e e n s ija its e v a t 7. kerroksessa. 

K e rro ksia rakennuksessa 

on yhdeksän. 

R a v in to la to im in n a n s ie lu n m u o 

d o sta a B ö rsin vanhan osan ylärav 

in to la Börs I, jo s ta e n tis ö ity n ä 

on tu llu t edustava lo u n a s- ja tilauspaikka. 

Ilta to im in ta a läpivie - 

dään tila u s ty y p p is e n ä ju h la h u o 

ne is to n a aina 200 h e n k ilö n tila u k 

s iin saakka. 

Jäsenten 

juonikkaita 

juttuja 

P U KETTIKLU PIN M AR SSI 

” P u k e tti kun kasvaa palja sta 

rasvaa, 

va stu s kun tu llu t on vatsasta, 

s illo in p a ju o k s e T .T -A :n luokse 

se s in u t päästävi vaivasta. 

Hei h e ti ju lm a s ti ju m p p a a m a a n , 

h u u m o rin henkeä p u m p paam aan. 

V iik o n pääst tu le uudestaan 

ja k o h ta on kro p p a s i lo is to s s a a n .” 

Y lläolevan m a rs s in , jo s s a o li 

m yös m u ita sä keitä , lä h e tti T .C ja 

k e rto i s a m a lla , e ttä 1 920-luvulla 

to im i s illo in e n k u n to u rh e ilu a vastaava 

ryhm ä T u ru ssa n im e ltä ä n 

T urun Terveys A k a te m ia e li P ukettik 

lu p i, jo h o n k u u lu i o p p ik o u lu n 

o p e tta jia , tu o m a re ita tm s . J o u k 

koa v e tivä t m m . H annes Lagerbom 

ja m u u t alan ta ita ja t. 

STEAK BÖRS JA 

KALINKA 

A lakertaan vanhan B ö rs in p u o 

le lle on v a lm is tu n u t p ih v ira v in to la 

S teak B örs ja e rik o is ra v in to la 

K a lin ka venäläisen ruuan y s tä v ille . 

U uteen osaan tu liv a t L o b b y -b a a ri, 

ko h ta u sp a ikka h o te llia s u k k a ille ja 

k a u p u n k ila is ille . A la -a u la s s a on 

m yös vanhan hyvän ajan k a h v ila , 

C afe V a ltin . L is ä k s i k a n s a in v ä lis e t 

m ita t täyttä vä o h je lm a llin e n yöra - 

v in to la B örs C lu b 

BÖRSIN PUISTO 

ja tkaa vu o n n a 1896 a lk a n u tta to i 

m in ta a n sa v irk is tä v ä n ä ke sä ke ita a - 

na ia y lä te ra s s illa n a u tita a n e d e l 

leenkin rapui lia i (is is tä vanhaan ta 

paan. P u isto n y h te y te e n voidaan 

liittä ä lis ä tilo ja . L is ä k s i h o te llis s a 

on k o k o u s - ja k o u lu tu s tilo ja ta rv itta 

vin e v ä lin e is tö in e e n . 

S is u s tu s a rk k ite h ti J o rm a Valve 

on la a tin u t s is u s tu s s u u n n ite lm a t 

ja te k s tiilita ite ilija M a rja tta M e tsovaara 

h o te llik o m p le k s is s a k ä y te ty t 

te k s tiilit m a to is ta v e rh o ih in sa a k 

ka. V ä riska a la sta m aasälvän sävy 

ja tu m m a ku p a rin väri ovat päätek 

ijö in ä ju lk is iv u s s a , s is ä a rk k ite h - 

tu u ris s a e s iin ty y tu m m a a ku p a risävyä, 

tu m m a n ru s k e a k s i s ä v y te t 

ty ä ta m m e a , tu m m a a m a h o n kia , 

m e s s in k iä , ru o s tu m a to n ta te rä stä , 

hiekan ja ru o s te e n eri sävyjä sekä 

va h va sä vyistä T u ru n s in is tä . 

H o te llin jo h ta ja n a to im ii K im m o 

K a rls s o n ja h o te llip ä ä llik k ö n ä O u ti 

J ä ä s k e lä in e n . 

□

N ykyaik a in e n p a n k k ito im in ta on 

v iim e is ie n kahden vu o sikym m e n e n 

aika n a o le e llis e s ti m u u ttu n u t. 

P ankki on tu llu t k e ske lle kaupank 

ä y n tiä m u o d o sta e n e lim e llis e n 

osan ta p a h tu m a s a rja s s a , jo ssa tavara 

s iirty y m y y jä ltä o s ta ja lle ja 

raha ka u p p a h in ta a n o s ta ja lta m yyjä 

lle . K äte isen rahan k ä y ttö on 

ja tk u v a s ti vähenty n y t. M aksetaan 

se k illä , lu o tto k o rtilla ta i saadaan 

tavaraa la s k u u n . K a ik is s a em. tap 

a u k s is s a tu le e pankki vaih d a n 

taan m ukaan vastaam aan m aksuliik 

e n te e n s u ju m is e s ta . Täm ä m erk 

its e e e n tis tä s u u re m p ia vaatim 

u k s ia m yö s p a n k k ip a lv e lu je n ta r 

jo n n a lle sekä te k n iik k a a n e ttä s i 

ja in tiin nähden. 

K un T urun K a u p p a to rin varrella 

olevaa H a m b u rg e r B ö rsin vanhaa 

h o te llira k e n n u s ta lä h d e ttiin purkam 

aan ja tila lle rakentam aan u u tta 

e n tis tä e h o m paa h o te llira k e n n u s 

ta , jo u d u ttiin T u ru n Seudun 

O su u sp a n kissa h a rkitsem a a n , m i 

ten p a n kki K a u p p a to rin alu e e lla 

ja tk o s s a tu lis i p a n k k ip a lv e lu ja ta r 

joam a a n . R a tka isu ksi tu li, että 

pankki h a n kkii vanhan B ö rsin hajo 

itta m is e n m yötä hävinneen k o n t 

to rin tila lle uuden k o n tto rin A urakadun 

va rre lla o le vasta K u lta ta lo s - 

ta ja varaa sa m a lla m y ö s k in uuden 

B ö rsin tilo is ta k o n tto rin E e rikin kad 

u n p u o le is e lle to rin la id a lle . 

B ö rsin u u d is ra kennuksen va l 

m is tu ttu a on T u ru n Seudun 

O s u u s p a n k illa s ite n ka ksi k o n tto 

ria K a u p p a to rin varre lla . T e h ty ratkaisu 

p e ru s tu i e rity is e s ti kolm een 

te k ijä ä n : 1. K u lta ta lo n k o n tto rin 

laaje n ta m in e n ei n y k y is is s ä p u itte 

is s a o le m a h d o llis ta . 2. K a u p a l 

lis e s ti v ilk k a a lla c ity -a lu e e lla , jo l 

lainen T urun K a u p p a to ri on, on 

jo u sta vam p a a ta rjo ta p a n kkip a lvelu 

ja ka h d e sta eri re u n o illa s ija its e 

vasta k o n tto ris ta k u in yhdestä 

s u u re s ta k o n tto ris ta . 3. Pankki 

Turun Seudun Osuuspankki 

nyt myös Börsissä 

suuren ja k a n s a in v ä lis e s ti to im i 

van h o te llin vä littö m ä s s ä lä h e isyydessä 

on liik e m ie s te n , tu ris tie n ja 

m u id e n m a tk a ilijo id e n kannalta 

tärkeä v a lu u tta - ym . p a n k k ia s io i 

den h o ita m is e k s i m a h d o llis im m a n 

n o p e a sti ja jo u s ta v a s ti. K ysym ys 

on s ite n m yös v ie n n in e d is tä m i 

sestä. 

Turku-seura toimii 

V U O D EN 1978 to im in ta seurassa 

o li m e lk o v ilk a s ta . Täm än v o itte 

to d e ta le h te m m e tä ssä n u m e 

ro ssa ju lk a is ta v a s ta v u o s ik e rto 

m u k s e s ta . U usien jä sente n v a rs in 

kin on s y y tä tu tu s tu a k e rto m u k 

seen, jo tta pääsevät p e rille seuran 

to im in n a s ta . 

V U O S IK O K O U S on lä h e llä . Se 

p id e tä ä n to rs ta in a m a a lis k u u n 29 

päivänä ke llo 19.00 T u ru n ru o ts in 

k ie lis e n m e re n k u lk u o p is to n tilo is 

sa M a lm in k a tu 5. T a lo s ija its e e 

P a kka rin m ä e llä . K o k o u s p a ik a lle 

pääsee K a u p p a to rilta lin ja -a u to lla 

n :o 1 V e is tä m ö n to rille ta i lin ja -a u 

to lla n :o 4 P u u ta rh a kadun päähän. 

P ä ä te p ysäkki on P akkarinm äen 

a la p u o le lla . 

• Turun Seudun Osuuspankin avara sali Ham burger Börsin rakennuksessa 

Turun kauppatorin varrella. 

JÄ S E N H A N K IN T A K IL P A I LU M M E 

on ja tk u n u t v iim e v u o s ik o k o u k s e s 

ta nyt p idettävään v u o s ik o k o u k 

seen, jo s s a tu lo k s e t ju lk is te ta a n 

ja p a rhaat p a lk ita a n . S y y tä on k u i 

te n k in m u is ta a , e ttä sa m a lla alkaa 

u u si jä s e n h a n k in ta k ilp a ilu , joka 

jä lle e n kestää seuraavaan v u o s ik o 

koukseen a s ti. P a lk in to ja jaetaan, 

m u tta to iv o m m e jä s e n te n a pua ilm 

an p a lk in to ja k in , s illä jäsenhank 

in ta on a in o a ke in o seuram m e 

to im in n a n laajenta m iseen. 

# 

T O U K O K U U on jä lle e n kevätretkie 

m m e aikaa. R e tkie n o h je lm a 

ju lk a is ta a n lehdessäm m e to is a a lla . 

E n s im m ä is e llä re tk e llä tu tu s tu ta a n 

T u ru n le n to k e n tä n u u s iin t i 

lo ih in , Inkan te h taaseen ja m a h 

T urun S eudun O s u u s p a n k k i on 

B ö rsin k o n tto rin v a lm is tu ttu a o tta 

n u t voim akkaan asem an T urun 

k a u p a n käynnin k e s kuksessa K a u p 

p a to rin a lu e e lla . B ö rs in k o n tto rin 

to im in ta peru stu u sekä p a ik a lliseen 

asia kaskunta a n e ttä a sia kka i 

s iin , jo tk a tu le vat T u rku u n m u u a l 

ta, k o tim a a s ta ta i u lk o m a ilta . □ 

d o llis e s ti P a a ttis iin . T o in e n retki 

s u u n ta u tu u K o ro is te n n ie m e lle , 

jo s ta o le m m e tänä vu o n n a k u u l 

leet p a ljo n p u h u tta va n , ja sa m a lla 

tu tu s tu ta a n m aam m e vanhim m a n 

p itä jä n R äntäm äen e li M aarian 

k irk k o o n . K o lm a n n e n retken ko h d e 

on m aam m e e n s im m ä is e n h u vila - 

a su tu kse n keskusta R u is s a lo ja 

m yös ns. Y lein e n Käytävä. 

N äm ä k o lm e retkeä ovat s iis a i 

ka ise m m a n p e rin te e n m u ka isia . 

N e ljä s re tk i, jo ta ko k e illa a n , on 

eräiden to iv o m u k s e s ta p y ö rä ily re t- 

ki, jo k a on ta rk o ite ttu p e rh e ille . 

Täm ä re tki s u o rite ta a n s u n n u n ta i 

na to u k o k u u n 27 päivänä kello 

9.00 — 12.00 v ä lillä . T ä stä kin retke 

stä on ta rke m m a t tie d o t to is a a l 

la lehdessä m m e . 

K A S K U ILU ja tk u u , vaikka v a rs i 

n ainen k a s k u k ilp a ilu p ä ä tty i. 

M ik ä li jä s e n illä on m u is tis s a m u 

kavia ta rin o ita tu rk u la is e s ta tu tta 

v a p iiris tä , ty ö m a a lta , k o u lu s ta jne. 

k irjo itta k a a ju ttu p a p e rille ja lä h e t 

täkää a lle k irjo itta n e e lle . 

Vanhan tyylin kinkerit 

ja ryytimaa-kilpailu 

■ Turkulaiset vanhainkodit 

järjestävät Turun juhlavuoden 

m erkeissä perinteisen 

tyylin m ukaiset kinkerit sekä 

kesän aikana erityisen 

”ryytim aa”-kilpailun. Perusajatuksena 

on ollut toteuttaa 

sellaisia toim intoja, jo t 

ka liittyvät entisaikain turkulaiseen 

eläm änpiiriin ja 

ovat koskettaneet kaupungin 

kaikkia asukkaita säätyyn ja 

sukupuoleen katsom atta. 

K in kere id e n eli lu k u s te n avulla 

p y rittiin ennen k o h o tta m a a n lu k u 

ta ito a ja e lä vöittä m ä ä n u s k o n n o l 

lis ta h a rra stu sta . K in kere id e n m erk 

ity s k o ro s tu i e rity is e s ti m m . se l 

la iste n p iis p o je n k u in Isak R othov 

iuksen ja Juhana G ezeliu s vanhem 

m an a ik o in a h e idän vaaliessaan 

k a n sanopetu sta . M onella tä 

m än päivän va n h u kse lla on kinkerip 

e rin n e elävässä m u is tis s a , s illä 

huom a tta va osa on o m a k o h ta is e s ti 

o s a llis tu n u t kin k e re ih in . K aikkien 

tu rk u la is te n v a n h a in k o tie n y h te ise t 

k in k e rit jä rje ste tä ä n R unosm äen 

va n h a in ko d issa m a a liskuun 28. 

päivänä. V a n h a in kotie n y h te is iin 

k in k e re ih in o s a llis tu v a t kaikkien 

TURKU-SEURA, ÅBO-SAMFUNDET R.Y.:n 

VUOSIKOKOUS 

pidetään k e s k iv iik k o n a , m a a lis k u u n 28 päivänä 1979 

klo 19 Turun R u o tsin kie lise llä M e re n ku lku oppila ito kse lla , 

M a lm in k a tu 5. 

Käsitellään varsinaiset vuosikokousasiat, e site lm ä n pitää 

m ere nkulku neuvos N ils W e tte rste in , tu tu stu ta a n kouluun 

y.m. 

Turu ssa , m a a lis k u u n 8 päivänä 1979 

_____________________________________ 

H allitus 

TURKU-SEURA, ÅBO SAMFUNDET R.Y:s 

ÅRSMÖTE 

h å lls o n sd a g e n den 28 m ars kl 19 i Å b o s Svenska 

S jö fa rts lä ro a n s ta lt, M a lm gatan 5. 

U töver s ta d g e e n lig a ärenden fö re d ra g av s jö fa rts rå d e t 

N ils W e tte rs te in , s k o llo k a le n fö re visa s, m .m . 

Å b o , den 8 m ars 1979 

K a s k u to im ik u n ta on saapuneita 

ta rin o ita tarkastaessaan jo u tu n u t 

to te a m a a n , e ttä ru n s a a s ti on hyviä 

ju ttu ja sa a p u n u t, m u tta p a ljo n 

jo u d u ta a n varm aankin karsim aan 

ja hyväksym ään vain parhaat. 

Täm än jo h d o s ta u u d e t ta rin a t ovat 

te rv e tu lle ita . 

* 

TU R U S S A 29. 6 .— 1. 7. 1979 jä r 

je s te ttä v ie n v a lta k u n n a llis te n k o tise 

u tu p ä ivie n v a lm is te lu t ovat m o 

n is s a to im ik u n n is s a vilkkaan ty ö s 

k e n te lyn alaisena. Seuran jäsenet 

o vat te rv e tu lle ita k o tis e u tu p ä iv ie n 

a ikana jä rje s te ttä v iin s u u riin y le i 

s ö tila is u u k s iin . 

S u u ri u lk o ilm a tila is u u s on 

T urun u rh e ilu p u is to s s a s u n n u n ta i 

na 1 .7 .1 9 7 9 k e llo 14.30. M yös 

a va ja is ju h la Ik itu u rin A re n a -sa lissa 

p e rja n ta in a 29. 6. 1979 k e llo 15.00 

on s o p iv a y le is ö tila is u u s . K a ik k iin 

Styrelsen 

m u ih in k in tila is u u k s iin voi o s a llis 

tu a , m u tta s illo in o n ilm o itta u d u t 

tava e nnakkoon ja s u o rite tta va 

o sa n o tto m a k s u . 

TURUN 7 5 0 -v u o tis ju h lie n s u u rta 

kansa n ju h la a vie te tä ä n s u n n u n ta i 

na e lo ku u n 5 päivänä T urun u rh e i 

lu p u is to s s a . O h je lm a , jo n ka on 

s u u n n ite llu t T urun päivän to im i 

ku n ta , k ä sittä ä m m . ka u p u n g in 

h a lki vaeltavan h is to ria llis e n kav 

a lk a d in , jo n k a k ä s ik irjo itu k s e n on 

la a tin u t a lle k irjo itta n u t. Kavalkaad 

in o h je lm a n s u o ritta jik s i ovat lu 

p a u tu n e e t lu k u is a t tu rk u la is e t jä r 

je s tö t ja y k s ity is e t. S u u n n ite lm is 

sa on m yös tu rk u la is te n v e n e ilijä 

in veneKarnevaali sam an päivän 

ilta n a . 

va n h a in ko tie n p a p it ro va sti Eero 

Ervon jo h d o lla . K in k e ritila is u u d e n 

avaa T urun k a u p u n g in p u o le s ta 

a p u la is k a u p u n g in jo h ta ja Ilkka Järvinen. 

Jo ko ko s y k s y n ajan on 

v a n h a in kodeissa h a rjo ite ltu kin kere 

ita sa m a lla ” k in k e rilä k s y llä ” . 

RYYTIM A ITA V A N H A IN K O TIE N 

T U N TU M A A N 

H a m p p u , kessu ja hum a la tai 

vaikkapa a u rin g o n k u k k a ja to m a a t 

ti tu le v a t k u k o is ta m a a n tu rk u la is 

te n v a n h a in k o tie n lä h e isyydessä 

ensi kesänä. Jo ka ise e n tu rk u la is - 

k o tiin ennen liitty n e e n a rkisen 

a h erruksen ovat v a n h a in k o d it halu 

n n e e t herä ttä ä u u d e lle e n h e n k iin 

ja n iin on keskin ä is e n y h te is to i 

m innan, m e rkeissä ta rk o itu s p e ru s 

taa v a n h a in k o tie n lä h e isyyte e n ja 

n iitä y m p ä rö iv iin p u u ta rh o ih in 

o m at ryytim a a n s a . N ä illä ry y tim 

a illa voi s itte n k a svatta a e rila is ia 

kasveja le ik k im ie lis e n k ilp a ilu n 

p u itte is s a . R y y tim a a k ilp a ilu n tu o 

m a ris to k o o s tu u v a n h a in k o tie n 

h a llin to o n k u u lu v is ta h e n k ilö is tä 

ja a s ia n tu n tijo in a o vat T u ru n y lio 

p is to n p ä ä p u u ta rh u ri Esko Puupponen 

sekä T urun k a u p u n g in p u u 

ta rh u ri H e im o H ietala. □ 

TU R K U -seura k u ts u i k a u p u n k io - 

sa seuro je n , jo ita on 10, e d u s ta ja t 

kahteen n e u v o tte lu k o k o u k s e e n v iime 

vuoden a ikana. K o ska to iv o 

m u ksia u u s is ta k o k o u k s is ta on 

e s ite tty , p yritä ä n v ie lä kevään a i 

kana tila is u u s jä rje s tä m ä ä n . T urk 

u -s e u ra lla ja k a u p u n k io s a s e u ro illa 

on ru n saasti y h te is to im in n a n 

ta rve tta ja y h te is iä ta v o itte ita 

T u ru n hyväksi. 

& 

T U R K U -seura o n s a a n u t vasta a 

n o tta a u s e ita e h d o tu k s ia , jo ita on 

to iv o ttu to te u te tta v a k s i ju u ri T u ru n 

ju h la v u o n n a . M a in itta k o o n , e ttä 

T u rk u -s e u ra te k i h y v is s ä a jo in 

ka u p u n g in p ä ä tä n tä e lim ille e s ity k 

siä ju h la v u o n n a to te u te tta v a k s i 

e h d o te tu is s a a s io is s a . R a ja tto m ia 

m a h d o llis u u k s ia ei k a u p u n g illa 

kaan ole, ja s ik s i on o llu t ty y d y t 

tävä k ie lte is iin k in ja m yö h e m p ä ä n 

aikaan s iirre tty ih in p ä ä tö k s iin . 

K un u s e im m a t e s ity k s e t ovat 

ko skeneet v ie lä lu o n n o n tila s s a 

o levien T u ru n v ih e ra lu e id e n s ä ily t 

tä m is tä ja s u o je le m is ta ta i va n h o 

jen h is to ria llis te n ra kennuste n 

k o rja a m is ta , T u rk u -s e u ra n y m p ä 

ris tö ja o s to on e s ity k s iä k ä s ite lly t. 

V o in e m m e v ie lä kevään kulu e ssa 

k u ts u a k o o lle tu rk u la is e t n e u v o tte 

lu tila is u u te e n ja päättä m ä ä n läh 

e m m is tä to im e n p ite is tä . □ 

IL M A R I R IN N E

Turussa kirjaston 

käyttö kasvanut 

■ T u ru n 

k a u p u n g in k irja s to 

— V a rsin a is-S u o m e n m aak 

u n ta k irja s to s ta 

la in a ttiin 

vuoden 1978 aikana 

2.908.841 te o s ta . Täm ä on 

235.456 lainaa enem m än 

k u in e d e llis e n ä vuonna. Lain 

a ajien m äärä p y s y i lähes 

sam ana (63.221 henkeä). Se 

o n 38,3 % ka u p u n g in asukka 

ista . K o k o a sukasluku 

h u o m io o n o tta e n lain o ja on 

17.7 a sukasta kohden (v. 

1977 16.3). U usia k irjo ja 

h a n k ittiin vu o d e n aikana 

67.084 ja näin k irjo je n k o 

konaism äärä o n 781.915. 

A sukasta k o h ti k irjo ja on 

4.7 (V. 1977 4.4). 

K irja n la in a u s lis ä ä n ty i v iim e vu o n 

na 8,8 % (V. 1977 6,2 % ). L a i 

n a uksen e d e llis v u o tis ta s u u re m 

paan kasvuun v a ik u tti e p ä ile m ä ttä 

R u nosm äen k irja s to n avaam inen 

vu o d e n 1977 lo p u lla v ilk k a a lla läh 

iö a lu e e lla . R u n o sm ä ki pääsi heti 

a h k e rim m in k ä y te tty je n s iv u k irja s 

to je n jo u k k o o n . (M a rtti: 169.332 

lain a a , N u m m i: 164.417, R unosm 

äki: 152.307). 

Y h te e n sä k u u d e n to is ta s iv u k irja 

s to n o s u u s k o k o n a is la in a u k s e s ta 

on h ilja lle e n kasvam assa (3 6 % , v. 

1977 32,8 % ). P ä ä kirja sto n o suus 

on k u ite n k in e delleen su u ri (45 

% ). P ä ä kirja sto , jo k a ennestä ä n 

kin o n P o h jo is m a id e n v ilk k a in y k 

s ittä in e n la in a u s p is te , a n to i viim e 

vuonna 1.232.847 lain a a . K irja s 

to a u to je n yh te in e n la in a u s on 

p ä ä k irja s to n jä lkeen su u rin 

(413.639). 

PALJON M U U TAKIN KUIN 

KIRJOJEN LA IN A U STA 

M u s iik k ia kävi p ä ä kirja sto ssa 

ku u n te le m a ssa 23.839 k u u n te lija a . 

L a in a tta v ie n 

k ie lik u rs s ie n kysyntä 

m u s iik k io s a s to lta on m e lk o is e s ti 

s u u re m p i k u in tä m ä n h e tk in e n ta r 

jo n ta . M a h d o llis u u tta ku u n n e lla 

kie lik u rs s e ja p ä ä k irja s to n k ä s ik irja 

s to s s a k ä y tti 1.949 h e n k ilö ä (v. 

1977 2.202). K ä s ik irja s to o n s u o rite 

ttiin viim e vu o n n a 10.000 k ä yntiä 

e n e m m ä n ku in e d e llis e n ä vuonna 

Eri 

p u o lilla k a u p u n k ia s ija its e v iin 

le h tilu k u s a le ih in k e rty i k ä y n te jä y li 

260.000. 

S iv u k irja s to je n ja p ä ä kirja sto n 

la s te n o s a s to n la p s iin su u n ta u tu va 

o h e is to im in ta on o llu t la a ja m itta 

is ta , m u tta tila s to tie d o t eivät ole 

v ie lä k ä y te ttä v is s ä . 

R u n o sm ä e n k irja s to s s a a lo ite t 

tiin vuoden lo p u lla ta id e n ä y tte ly - 

to im in ta "K u u k a u d e n ta ite ilija n " 

m e rk e is s ä . V iim e vu o d e n aikana 

jä rje s te ttiin e ri k irja s to is s a y h 

te e n s ä 17 k irja llis u u s a ih e is ta y le i 

s ö tila is u u tta , jo is ta useat o liv a t 

la s te n k irja llis u u te e n liitty v iä . E rik 

o is e s ti on m a in itta v a ka u p u n g in 

k irja s to n om a la s te n k irja v iik k o lo 

kaku u ssa, jo llo in eri k irja s to is s a 

o li la p s iin ja la s te n k irja llis u u te e n 

liitty v iä tila is u u k s ia ja n ä y tte ly itä . 

V uoden 1978 m e rk k ita p a u k s iin 

k u u lu i uuden a ja n m u kaisen k irja s 

to a u to n k ä y ttö ö n o tto . A u to je n lu 

kum äärä s ä ily i k o lm e n a . L a ito s k irja 

s to lle p e ru s te ttiin y h d e s to is ta 

to im ip is te R a d iu m k o tiin . Vuoden 

lo p p u p u o le lla a v a ttiin u u si s iv u k irja 

s to L a u s te e lla . K irja s to s ija itse e 

k o u lu n yhte ydessä ja sin n e on tähän 

m e nnessä h a n k ittu n o in 6.000 

u u tta kirja a . 

■ A in a 1300-lu vulta alkaen 

k o u lu la ito s o n k u u lu n u t tu r 

kulaiseen eläm ä n m e n o o n . 

M aam m e v a n h in k o u lu , Kat- 

h e d ra lsko la n i Å b o on tä y 

d e llis e s ti k u n n o s te ttu ju h la 

vu o d e ksi, sa m o in on Å bo 

A ka d e m in tila t käyneet läpi 

m itta v a t k u n n o s tu s ty ö t ja 

T u ru n y lio p is to n u u d is ra 

ke n n u s to im in ta Jatkuu e d e l 

leen. Tätä taustaa vasten on 

ym m ä rre ttä vää, e ttä T urun 

k a u p u n g in k o u lu la ito s antaa 

o m a n osu u te n sa ju h la v u o 

den v ie tto o n . K o u lu je n ju h 

la v iik k o a jo ittu u 

to u ko ku u n 

to is e lle v iik o lle m o n in e e rila 

is in e ta p a h tu m in e e n . 

H is to ria llis a ih e in e n v ie s ti, jo k a k u l 

kee k a ik is s a T u ru n ka u p u n g in 

k o u lu is s a , lähte e liik k e e lle 7. to u 

ko k u u ta . P a itsi v ie s tin v a ih to tila i- 

su u ksia , on k o u lu illa m yös om at 

ju h la tila is u u te n s a v ie s tiv iik o n a i 

kana, jo tta jo k a in e n täm än päivän 

ko u lu la in e n voi o m a k o h ta is e s ti 

o s a llis tu a k o tik a u p u n k in s a ju h la 

vuoden v ie tto o n . T u ru n k a u p u n g in 

k o u lu la ito k s e n p iiris s ä to im ii u s e i 

ta e rila is ia e s iin ty jä ry h m iä . On 

ku o ro ja , s o itto k u n tia , o rke ste ri ja 

e rila is ia liik u n ta ry h m iä . N äm ä ry h 

m ät e s iin ty v ä t T u ru n k o u lu la ito k 

sen suure ssa ju h la s s a K u p itta a n 

u rh e ilu h a llis s a ko u lu je n ju h la v iikon 

p ä ä ttä jä is tila is u u d e s s a . K o u 

lu je n tä m ä n päivän to im in ta a e s i 

te llä ä n u s e illa ik k u n a n ä y tte ly i llä 

o p p im a te ria a lik e s k u k s e n n ä y te ik 

k u n o is s a P u u ta rh a kadun varrella. 

K O U LU H IS T O R IA LLIN E N 

N Ä Y TTELY ESILLE 

K o u lu h is to ria llis ta m a te ria a lia on 

T u ru ssa h u o m a tta van p a ljo n , va ik- 

L Ä H IA JA N N Ä K Y M IÄ 

H irvensalo n tu lip a lo s s a tu h o u tu 

n eelle k irja s to lle on tie d o s s a u u 

det tila t k o u lu ra k e n n u k s e n y h te y 

dessä, 

m u tta e rillis tä m äärärahaa 

sen k o k o e lm ie n k a rtu tta m is e k s i ei 

tänä vu o n n a m y ö n n e tty . 

M e lk o is e k s i o n g e lm a k s i on 

m u o d o s tu n u t p ä ä k irja s to n la in a u 

so s a s to je n a h ta u s ennestä ä n kin 

suuren la inauksen yhä kasvaessa. 

R a tkaisuna nähdään to is a a lta lis ä 

tilo je n saam in e n p ä ä k irja s to lle t o i 

sa a lta k e s k ik a u p u n g in m u id e n k irja 

s to je n , lä h in n ä M a rtin ja M ikaelin 

to im in ta m a h d o llis u u k s ie n teh 

o s ta m in e n . 

N iid e n a u k io lo a ik o ja 

tu lis i vo id a lis ä tä , m u tta M ikaelin 

k irja s to lle o lis i saatava m yös u u 

d e t, la a je m m a t tila t. 

V u o tta 1979 vie te tä ä n ka u p u n 

g in k irja s to s s a k in T u ru n ju h la v u o 

den ja Lapsen vu o d e n m e rke issä. 

□ 

kakin tu o m a te ria a li valta o salta a n 

on v a ra sto issa e ikä s iis y le is ö n 

nähtävänä. K o u lu m u s e o a ja tu s on 

itä n y t T urussa p itk ä ä n ja nyt 

T u ru n ju h la v u o d e n m e rke issä tu l 

taneen tu o s ta m a te ria a lis ta h u o 

m attava osa saam aan n ä y tte ille . 

H u o lim a tta s iitä , e ttä T urun lin n a n 

e s ilin n a n k u n n o s tu s ty ö t vielä ja t 

kuvat, to iv o ta a n k o u lu h is to ria llinen 

n ä y tte ly v o ita van s ijo itta a 

T urun lin n a n tilo ih in . 

N ykypäivän k o u lu la is te n harrastu 

s to im in ta a n liitty v ä n ä to te u te 

taan k o u lu la ito k s e n ylä a ste id e n ja 

lu k io n o p p ila id e n p iiris s ä v a lo k u 

v a u s k ilp a ilu , jo s s a on 

k o lm e sarjaa. 

I sa rja kä s ittä ä m u s ta v a lk o is e t 

kuvat a ih e p iire in ä ä n "E läm ää 

T u ru ssa” ja "T u rku ra k e n n u k s in a ", 

II sa rja vä ri- ja d ia k u v a t a ih e p iirinään 

"T a p a h tu m a T u ru ssa ” ja III 

sarja 8 

m m :n e lo k u v a t a ih e p iirinään 

"E lä m ä ä T u ru ssa ” . K ilp a ilu 

p ä ä ttyi ta m m ik u u s s a . 

□ 

VARIS S U O N A s u k a s y h d is ty k s e n 

jä rje s tä m ä s s ä tie d o tu s tila is u u d e s 

sa p o h d ittiin a s u m a lä h iö n v a s ta is 

ta k e h ittä m is tä . T ila is u u d e n avasi 

y h d is ty k s e n 

p u h e e n jo h ta ja H e ikki 

H e ll ja y h d is ty k s e n ta lo u d e n h o ita 

ja E sko V u o rio k e rto i y h d is ty k s e n 

to im in n a s ta . A s u k a s liito n e d u sta ja 

A im o Haapala s e lo s ti liito n to i 

m in ta a . P aneeliin o s a llis tu iv a t kys 

e ly tu n n in aika n a M a rkku M o n o 

nen, Jo h a n H o lls te n , O lavi K oivu- 

kangas ja Kalevi 

R issanen. Taso 

O y:n e d u s ta jin a o liv a t H e ikki V u o 

ri ja M a rtti P ie tik ä in e n . 

K o u lu la ito k se lla oma 

ju h la v iik k o n s a 

Kaupunkiosaseurat Turun 

Suomalaisen Säästöpankin 

vieraina 

T iis ta in a 2 8 .1 1 .1 9 7 8 T u rku- 

seura k u ts u i tu rk u la is te n kaupun- 

kio sa se u ro je n e d u s ta ja t keskuste 

lu - ja k a h v itila is u u te e n T u ru n S uom 

alaisen S ä ä s tö p a n kin uuteen 

ke rh o h u o n e is to o n . 

K ym m e n k u n ta 

k a u p u n kio saseura a on tiiv is tä m ä s 

sä to im in ta a n s a , m u tta v a lm is ta 

o rg a n is a a tio ta k a ik ille ei vielä ole. 

U seim m a t seurat o liv a t k u ts u a 

n o u d a tta n e e t ja tasan 20 e d u s ta 

jaa o li läsnä. 

P ankki, jo n k a te rvehdyksen e s itti 

tie d o tu s p ä ä llik k ö M a u n o H a rju , 

ta rjo s i m a u kka a t p ik k u jo u lu k a h v it 

ja la h ja t. 

T ila is u u d e n k e skeisenä aiheena 

o liv a t k a u p u n g in ka tu je n ja y k s i 

ty is te n p ih o je n p e n sa id e n , p uiden 

ja m u id e n is tu tu s te n la a tim in e n 

sekä T u ru n ka tu - ja liik e n n e jä rje s - 

te ly k y s y m y k s e t. A lu s ta jin a o liv a t 

k a u p u n g in p u u ta rh u ri H e im o H ie ta 

la ja a rk k ite h ti R is to T ilu s . T o is ta 

m a tta a lu s tu k s ia m a in itta k o o n 

e rä itä tu rk u la is ia k iin n o s ta v ia 

s e ik k o ja . V ih e rk a is ta t ka u p u n g in 

ke s k u s ta s ta o lis i ra kennettava re u 

n a -a lu e ille s ite n , e ttä ke sä ise t käv 

e ly re tk e t ja ta lv is e t h iih to re tk e t 

v o ita is iin a lo itta a lu o n to o n k o tip i 

halta lä h tie n . 

O s a n o tta jie n jo u k o s s a o li m m . 

a p u l.p ro f. R auno T e novuo, joka 

puheenvuorossa an tä h d e n s i lu o n 

non ja ih m ise n s a a tta m is ta lä h e i 

seen kosketu kseen. K a u p u n g in ilm 

assa on m m . p a ljo n rik k id io k s ii- 

d ia ja p u u t, 

lu o n to s ito v a t näitä 

ih m is ille h a ita llis ia a in e ita . K esk 

u s te lu s s a m u o k a ttiin suure lla 

m ie le n k iin n o lla vih e rk a is to ja läpi 

T u ru n . 

S am alla to d e ttiin n iitä jo 

o levankin 

kunhan jo ita k in este itä 

raivataan. E rik o is e s ti p a in o te ttiin 

A urajoen kävelyra n to je n raivauksen 

vä lttä m ä ttö m y y s ra u ta tie silla n 

ko h d a lla , koska jo on joen rantoja 

p itk in yh te y s olem a ssa lu o n to o n . 

R euna-alueiden p a h im p ia epäk 

o h tia tu o tiin e s ille ja p ä ä te ttiin , 

e ttä k a u p u n kio saseura t 

lähettävät 

T u rku-seuran 

to im in n a n jo h ta ja lle 

lu e tte lo n om an alueensa epäkohd 

is ta . 

N ä istä tehdään yhteenveto 

ja esite tä ä n epäkohtie n k o rja a m ista 

k a u p u n g in 

p ä ä tä n tä e lim ille läh 

e te ttä v illä e s ity k s illä . 

T ila isu u d e n p ä ätteeksi rouva 

M aire S p iik e s itti its e kuvaam ansa 

e rittä in o n n istu n e e n elokuvan 

Turusta. 

V a rissuon, Lausteen ym . e d u s 

tajien ta h o lta to iv o ttiin lisääntyvää 

ja k iin te ä m p ä ä y h te is ty ö tä eri kau- 

p u n kio saseuro je n v ä lille . A siaan 

p ä ä te ttiin palata kunhan T urun 

7 5 0 -vu o tisju h lie n k iire e t on e n s in 

nä h o id e ttu . 

□ 

ILM A R I RIN N E 

TUL:n Varsinais-Suom en 

piirin 60-vuotisjuhla 

■ T yöväen 

U rh e ilu liito n 

(T U L :n ) V a rsin a is-S u o m e n 

p iirin 6 0 -v u o tis ju h la a v ie te t 

tiin su n n u n ta in a 11. 2. 1979 

T u ru n k o n s e rttita lo s s a , jo n 

ka a ulassa 

o li o n n itte lu je n 

v a s ta a n o tto ja p iirin to im in 

taa e s ite lly t valo k u v a n ä y tte 

ly 

sekä p ä ä ju h la k o n s e rttisa 

lis s a , jo ka tä y tty i y le is ö s 

tä. 

J u h la n ava u ssa n a t la u sui p iirin 

p u h e e n jo h ta ja Pekka S u v itie ja 

ju h la p u h e e n p iti kansanedusta ja 

Ja cob S öderm a n . R eippaasta o h 

je lm a s ta vasta sivat T u ru n P yrkivän, 

T u ru n Jyry n , T u ru n R ie n tä 

vän, T u ru n K isa-T o verie n ja S alon 

V ilp p a a n sekä L itto is te n P ioneerien 

o h je lm a ry h m ä t. 

L aulua e s itti 

A rto V irta n e n ja to rv im u s iik is ta 

vasta si M aarian V P K :n s o itto k u n 

ta. 

P iirin v a ra p u h e e n jo h ta ja V ilh o 

N u m m ila ja liito n n a is to im ik u n n a n 

p u h e e n jo h ta ja T e rttu H onkasalo 

ja k o iv a t T U L :n ku lta is e n a n s io 

m erkin viid e lle ja ku lta is e n seura- 

ty ö m e rk in kahdeksalle to im in n a s 

sa a n s io itu n e e lle liito n jäsenelle. 

T urun Työväen S äästö p a n kin to i 

m itu s jo h ta ja A tte V a rjo ja m a rkkin 

o in tijo h ta ja R auni Paavola ja k o i 

vat pankin la h jo itta m a t p a lk in n o t 

p iirin p a rh a ille u rh e ilijo ille : kävelijä 

R eim a S a lo selle , 

m e lo ja S oile 

K o tto s e lle ja p y ö rä ilijä K irs ti K ir- 

veennum m e lle sekä P iik k iö n K ehityksen 

s u u n n is tu s jo u k k u e e lle . 

□ 

Yli 100.000 

hakusanaa 

puhelinluettelossa 

■ V a rsin a is-S u o m e n 

ja 

A hvenanm aan u u si p u h e lin 

lu e tte lo on ilm e s ty n y t. 

P u h e lin lu e tte lo n 

k o konais- 

palnosm äärä o n 182.761 kpl 

ja haku sa n o ja siinä on 

102.750 k p l. H akusanojen 

m äärä y littä ä n y t e n s im m ä i 

sen kerran 100.000 rajan 

V a rsin a is-S u o m e n ja Ahvenanm 

aan lu e tte lo n osa lta . 

Y le is im m ä t n im e t tänä 

vuonna, k u te n n iin m o n a sti 

a ik a is e m m in k in ovat V irta 

nen 1 014, L aine 939, Lehto 

n e n 872, A a lto n e n 885, 

S u o m in e n 684, S aarinen 650 

ja Laaksonen 646. 

S ivu ja uudessa V a rsin a is-S u o - 

men ja A hvenanm aan p u h e lin lu e t 

te lo ssa on 1 232 e li 28 sivua 

enem m än k u in v iim e vuonna. 

Täm ä kanneltaan vih re ä lu e tte lo 

painaa 1,6 k ilo a ja p a k s u u tta s illä 

on 4,4 c m . V a rsin a is-S u o m e n ja 

A hvenanm aan 

p u h e lin lu e tte lo n 

p ainosm äärät ja ka a n tu va t eri verkk 

o ryhm ie n o s a lle s ite n , e ttä T urun 

P u h e lin la ito k s e n o s u u s on 110.000 

k p l, T urunm aan P u h e lin la ito s te n 

L iito n 23.755 k p l, S alon 15.700 

k p l, P o sti- ja le n n ä tin la ito k s e n 

12.506 k p l, L oim aan 9.900 kp l, 

U udenkaupungin 8.500 kp l ja 

K em iön verkkoryhm än o s u u s 2.400 

kpl. 

V aikkakin p u h e lin lu e tte lo n ko- 

konaispain o sm ä ä rä y littä ä 180.000 

k p l, ei T urun a m m a ttih a k e m is to a 

ole suinkaan ka ik is s a lu e tte lo is s a , 

vaan a inoastaan n o in 147.000:ssa 

lu e tte lo s s a . 

A m m a ttih a k e m is to n 

sivum äärä on 352, m ik ä on 8 s i 

vua enem m än k u in v iim e vuonna. 

Ilm o itu k s ia n ä illä a m m a ttih a k e 

m is to n s iv u illa on 3 416. 

LUKEM ISTA HELPOTTAVIA 

UUDISTUKSIA 

P u h e lin lu e tte lo s s a o n to te u te ttu 

eräitä u u d is tu k s ia ennenkaikkea 

käytö n h e lp o tta m is e k s i. L u e tte lo a - 

lueet on n u m e ro itu ja lu e tte lo a - 

lueen n u m e ro tu n n u s o n p a in e ttu 

lu e tte lo n selkäosaan, k irja in tu n 

nuksen y lä p u o le lle . V a rs in a is -S u o - 

men ja A hvenanm aan p u h e lin lu e t 

te lo n n im itu n n u s o n V A R S ja n u 

m e ro tu n n u s 1. 

T iia a ja h a k e m is to s s a on o te ttu 

kä y ttö ö n ns. te h o te k s ti-riv i, m ikä 

ta rk o itta a s itä , e ttä te h o te k s ti on 

12 p iste e n k irja s im e lla la d o ttu t i 

laajan nim e n kä s ittä v ä h a kusanari- 

vi. 

N iin ik ä ä n on p u h e lin lu e tte lo n 

k a rta sto a u u s ittu . T u ru n ka u p u n 

g in k a rtta on u u s ittu k o konaan ja 

L ie d o n sekä N a a n ta lin k a rtto ih in 

te h ty ko rja u k s ia .

Ja lk a väenkenra a li K a a rlo H e iskanen 

to im i ennen v. 1953 ta p a h 

tu n u tta p u o lu s tu s v o im a in k o m e n 

ta ja k s i tu lo a a n T u ru ssa 2. d iv i 

s io o n a n ko m e n ta ja n a . H eiskanen 

o li jä yhä s o tila s . T äm än jä yhyyden, 

s o d is s a o s o ite tu n rohkeuden 

ja a in a k in n ä e nnäisen tu n te e tto - 

m u u d e n vu o k s i hän o li saanut 

” le m p in im e n K y lm ä -K a lle ” . 

T a lviso d a ssa s illo in e n eversti 

H e iska n e n k o m e n s i JR 7:ää, joka 

K a n n a kse lla h e lm ik u u n s u u rh y ö k 

käyksen aika n a p u o lu s ti S um m an 

k y lä n lo h koa. N a a p u rissa Lähteen 

lo h k o lla , v e n ä lä iste n hyökkäyksen 

p a in o p is te e s s ä , ta is te li tu rk u la is - 

ry k m e n tti JR 13, jo n k a k o m e n ta ja 

na to im i s illo in e n e v e rs tilu u tn a n t 

ti, s itte m m in k e n ra a lilu u tn a n tti K. 

V aala. K un h e lm ik u u n 1 päivänä 

a lk a n u t s u u rh y ö k k ä y s jo h ti sam an 

ku u n 13 päivänä v e n ä lä iste n panss 

a riv o im ie n lä p im u rto o n Lähteen 

lo h k o lla ja JR 13 o li vaarassa tu lla 

koko n a a n sa a rre tu k s i, sai rykm 

e n tti käskyn ennen taaksepäin 

v e tä y ty m is tä s iirty ä o ik e a lle S um - 

Kaskuja 

Juho Kustaa 

Tuomisesta 

SUOMEN 

TURKU 

ÅBO , 

V Å R STAD 

K en ra a lin 

housut 

m an kylä n lo h k o lle , jo s ta JR 7 o li 

ju u ri irta u tu m a s s a . K un Vaala ja 

hänen a d ju ta n ttin s a lu u tn a n tti 

O lavi S a n ta la h ti va rh a in seuraavana 

a am una tä lle lo h k o lle saavuttuaan 

käväisivät ju u ri ty h je n ty 

neessä H eiskasen k o rsussa, löysi 

S a n ta la h ti korsun p ö y d ä ltä H e is 

kaselle saapuneen ja kiireessä 

ava tu n , m u tta , k u te n n ä y tti, m u u 

to in ko s k e m a tto m a k s i jääneen 

"k o tip a k e tin ” . P ä ä llim m ä ise n ä pake 

tissa o li uudet lä m p ö is e t a lu s 

h o u s u t, jo ih in o li k a u n iis ti k irja iltu 

n im ik irja im e t K. H . S a n ta la h ti to 

ka is i s illo in V a a la lle , e ttä o li s y n ti 

jä ttä ä n o in hyvät h o u s u t v ih o lliselle 

. ia saatuaan luvan V aalalta, 

T u ru ssa to im i e s ik a u p u n k ip a p - 

pina o rig in e lli ty y p p i, ly h y t, ta 

nakka ja h u u m o ri m ielessä. Vanh 

e m m a t tu rk u la is e t hänet vielä 

m u is ta v a t, s illä hän to im i täällä 

1918— 38 ja o li m yös k o u lu je n u s 

k o n n o n o p e tta ja n a . 

Seuraavat ta p a u k s e t ovat täm än 

k irjo itta ja n veljie n h e n k ilö k o h ta is ia 

m u is te lm ia . 

P a sto ri T u o m in e n ja velje n i, 

te o lo g ia a o p iske le va K .E . R inne 

o liv a t R u is s a lo s s a kävelem ässä — 

m o le m m a t in n o k k a ita kasvien kerä 

ä jiä ja ystä viä . S illo in o s a ttiin 

vie lä kasvien n im e t la tin a k s i ” kuin 

ve ttä vaan". L a tin a la is ia n im iä 

m yö s k ä y te ttiin . 

T u o m in e n p y s ä h ty i eräällä karja 

p o lu lla ja sanoi to tis e n a R in te e l 

le: ” S i på den där b lo m m a n !” 

(K a ts o tu o ta ku kka sta ). O s o itti 

so rm e lla a n lehm än lantakasaa, 

jo llo in R inne k y s y i: Vae de? (M ikä 

se on?) T u o m in e n : "K u p a n kaka 

lu k ta rila .” — S iis aivan k u in la tin 

a lainen kasvin n im i. K un tä tä nimeä 

ta rk is ta a on se ja o te ltu n a 

"K o pankaka lu k ta r illa .” (Lehm än 

kasa haisee pahalta .) 

S itte n T u o m in e n vie lä lis ä s i veike 

ä sti: "O n se hyvä, e tte i lehm ät 

le n n ä .” 

Kerran past. T u o m in e n ja K.E. 

R inne k e s k u s te liv a t jo s ta k in pap 

is ta , jo k a o li päässyt T urkuun 

p a p ik s i, m u tta h aki k u ite n k in s itten 

m u u a lle . T ä llö in T uom inen 

p a lja s tu i o ike a ksi T u rk u -p a trio tik - 

si, kerto i s illo in e n o p is k e lija , nyk 

y in e n rovasti K.E. R inne, s illä 

T u o m in e n o li la u s u n u t: "O n se 

h u llu pappi, kun T u rkku kerra o 

päässy, e ikä tääl s it p y s y ." 

R ip p ik o u lu s s a T u o m in e n a lo itti 

tu n n in y llä ttä v ä s ti k y s y m ä llä lu o 

ka lta — k e rto i L a u ri veljeni — : 

"K u ka kä ski kenen m ennä m ih in ? ” 

— P ojat m ie ttiv ä t, m u tta oikeaa 

va sta u sta e i tu llu t, jo llo in T u o m i 

nen a u tto i s a n o m a lla : "N o Jeesus 

käski P ie ta rin m ennä K apernaum 

iin !” 

ILM A R I RIN N E 

P äätoim ittaja - C hefre d a ktö r: O lli Kestilä. 

v a ih to i kovassa kiire e s s ä o m a t 

a lu s h o u s u n s a H eiskasen h o u s u i 

hin. 

K un s itte n kerran 1950-luvun 

a lu ssa kenraali H e iskanen o li saap 

u n u t erääseen T u ru n R e se rviu p 

seerikerh o n e s ite lm ä tila is u u te e n ja 

jo p a ta voista a n p o ik e te n jä ä n y t t i 

la isuuden jälkeen is tu m a a n ilta a , 

ro h ke n i kerhon p u h e e n jo h ta ja O la 

vi S a n ta la h ti te h d ä tu n n u s tu k s e n 

ja sa n o i: 

— H erra ke n ra a li, m in u n on 

tu n n u s te tta v a , e ttä s o d in ta lv is o 

dan v iim e is e n k u u kauden lu v a tto 

m a sti o tta m is s a n i herra kenraalin 

h o u su issa . 

S a n ta la h d e n v ie lä ke rro ttu a tu o n 

o tto tila n te e n o li ke n ra a li H e iska 

sen la k o o n in e n ja a ito k y lm ä k a lle - 

m ainen vastaus: 

— Vai n iin . 

Ja tähän p ä ä tty i k e s k u s te lu tä s 

tä a sia sta . S a n ta la h te a lo h d u tti 

k u ite n k in h y m y n ta p a in e n häive 

k e n ra a lin jä y h illä k a s v o illa . □ 

(T u rku -se u ra n k a s k u k o k o e lm a s ta .) 

S U O M EN K u lttu u rira h a s to n Vars 

in a is -S u o m e n rahasto n a p u ra h o 

je n ja k o tila is u u d e s s a S alossa 

10. 12. 1978 a p u ra h o ja ja e ttiin y h 

teensä 46 500 m k. A p u ra h o is ta 

pääsi o s a llis ik s i 16 tie te e n ja ta i 

teen harrastajaa. A pura h a n h a kijo 

ita o li yhte e n sä 70. Tänä keväänä 

s u o rite tta v a a ja ko a varten vara 

ttiin A s trid Jo u ts e n o n rahasto sta 

T urun K o n se rva to rio n o p p ila ille 

6 000 m k ja L o u n a is -S u o m e n Sähkö 

O y:n ra h a s to s ta k o u lu la is s tipendeih 

in 7 200 m k. A p u ra h a t ja 

koivat m aaherra S y lv i S ilta n e n ja 

ra h a sto n a s ia m ie s fil.m a is te ri 

Paavo S alo n e n . K auppatie te e n 

to h to ri T a p io R eponen e s ite lm ö i 

s u o m a la is te n y rity s te n jo h ta m i 

sesta 1 9 80-luvulla. 

TURUN S a skia t ja k o i k e s k iv iik 

ko n a 13. 12. 78 W ä in ö A a lto sen 

m u seossa jä rje s te ty s s ä tila is u u 

d e ssa 8 000 m k tu rk u la is ille kuvata 

ite ilijo ille . A p u ra h o ja a n o i ka ik 

kiaan 15 ta ite ilija a , ja a p u ra h o is ta 

pääsivät o s a llis ik s i A in o L ilja , Pia 

L a u rila , M erja T u o m i ja P e rtti 

K o le h m a in e n . 

T oim itu ssih te e ri - R edaktionssekreterare: E ino Lehtinen, E linantie 

vägen 4 A 44, puh. - te l. 371 320. 

T oim ituskunnan m uut jäsenet - R edaktionsrådets andra m edlem m ar: 

Elina- 

H eim o K allio, R eino Leim u, R eino Linkosaari, Hans O thm an ja Ilm ari Rinne. 

Vintti 

teeramas 

Se o li to sa lo k a k u u n pualvälis 

yks tiis ta -a a m u ku m u l tu li sem - 

m onem p u h ti pääl, et ny mä ruppe 

v in tti teeram a. K y l s itä jo suvelki 

tu li fu n te ra ttu , m u t n iit vasta 

h a k o s s i a s s io i pakka ai lykkäm ä 

e ttis p ä i. Ku näis p u u ta io is n ä itte 

pa rih u a n e tte n pääl o usse kauhia 

su u r v in tti, n ii s in n e tu le ly k ä tty 

ka ik e n k a lta s t y lim ä ä rä s t, vanhoi 

h u u s h o llik a lu i, v a a tte i, kenkki ja 

m itä s ä lä k u llo n k i. T äm m ö sel taval 

s itä ryänä ja lu m p p u s it kokko 

n tu v in tti puale lla s. 

Mä lä h ri h e ti, e n nenku se p u h ti 

p äält k e rkki p o is m e nem ä, Lin ru u - 

si A nnan ty k ö kysym ä jo s hän tu - 

lis m u n t je lp p a m a . K y l A nna lupas 

tu lla ja sanos e tte i sin n e v in t 

ti paranu m ennä y k s in ä s k ro m p s i- 

ma tä s iäs. Voi tu lla vaik lasarettire 

is u , jo s ja lk a ro o k a is h iu k k a 

flin tta m a n iis jy rk is tra p u is . 

T u a rsta -a a m u l yh re ksä lt A nna 

s it tu lik i ja to i m u l m u u ta m a siiv u 

sem m o s ta p rä s s y ltty , ku hänen 

tu tta v a s L ia ro st p ru u kka jo s k u s 

tuara . Ne o li ta s s il ja to in e o li 

a lis s u ite n pääl. Mä tä llä s i ne 

p o rs to n k o n ttu rih yM yi ja sanosi et 

ku a la s v in tis t tu lla , k e ite tä n ka ffe 

ja m a is te ta s itä s y ltty . 

— P irä sää vaa to i v illa trö ijy y l 

läs ja sä rp p i kans ka u la s siä l vintis 

o fris k i, vaik h ä ä rä tä n ki. T ällä 

to i p ä ä tu u k ik i. K ato ku i mää olen 

tro lla ttu , mä p ä rm ä n ttä s i A nnal. 

V e rk k a lo is e s t k iiv e tti tra p u i ja 

ku y lö s päästi, n ii A n n a m einas, 

et kyl tääl s itä s o rtte ra m is t ja reera 

m ist o n k i. 

— K yl n ii o. — T o h o isson 

p a ffik o p p a p lo kata n kaikki parem 

ppi vaatte i ja k e n k k i ja m u u ta - 

ki m itä ny sem m o seks värteerata, 

ja jo s tu lis fra m il jo tta vanhoi paijo 

i, n ii neekki. Se ko p p a viärä s it 

p e la s tu s a rm e ja l ku ne parak ka ru il 

ilm e s ty . 

A n n a m y llä s lu m p p u k o p p a p o h 

ja m yä re ja hänen m iä le stä s siäl 

o li ih a h yvi vaattei ja kankkai, e ikä 

m einanu u sko , et ne on kaik kas 

e ra tta v i. 

— M e in a ks tä m m ö s e kahrem 

aattava p o ls ta riv a a ru n k i lu m - 

p uks. 

— Ju u , ei k u kka enä flo k k ip o ls - 

tarei sä n kkys tä llä , eikä n iit enä 

te h rä kkä, sänkyvaatte e t o ih a erila 

issi tänäpä ku m e ijä n nuaruures. 

— M ää vaa m e in a s i, jo s sul 

o lis tu llu m is ta a k i, ku se o n ii h y 

vä ja ty rm iä ty y k i. 

— M u t jo s vasta s tu le kaks 

p iä n t p rik k a tu u k i, n iis on p rö tyri 

s y rjis , tä llä ne s iv u l, n iit mä pirän 

ta lle s ku ne o rakkai m u is to i ja 

v a n h e m p p i ku m ää itte . 

— T o i fra n s u llin e s a a li o v is s in 

kans jo s k u s o llu k a m a la fiin i. 

— V is s i o o llu , m u t ny o läppi 

tä y s , se ty y k i o s y ä n y itte itte ä s . 

R ovasti K allio 

vaatekaappi 

T ä m ä ju tu n k e rto s h erra A u g u s t L e h to n e , 

h ä n e l s e n ta a s ju te llu o i’ jo k u V irta n e . 

L e h to n e o i’ B e ta n ia s v a h tim e s ta rin a , 

V irta n e ta a s le ip ä s h a n k k is v a lla m m a a la rin a . 

K irk k o h e rra K a llio n v iä i m u is ta m o n i k a i. 

H ä n e lt tä m ä V irta n e ka n s ke rra n tö itä s a i. 

H ä n n y t tä s ä to is e n a o o s a p u a lis e n a , 

k irk k o h e rra p u a le s ta s tä s v a s ta ro o li p e la . 

R e m o n tti s it ta v a n o m a s t V irta n e s iä l te k i. 

T y ä tä h ä n e l m o n e s o rttis t h erra m ä ä rä s k e li. 

T a p is e e ra s , k a to t m a a la s , p e rm o n n o tk i k a i. 

M u itte m m u a s h ä n v a a te k k a a p im m a a la tta v a k s s a i. 

V irta n e s it k a a p i o o tr a s k a ik e l t a iro lla s . 

V iim e n kä v i ro v a s tik i s itä k a tto m a s . 

T y y ty v ä is e k s K a llio n n y t lu u li m a a la ri; 

s u u re m p u u tte n k a a p is t s e n tä lö y s i p re la tti. 

E tu p u a li k a u n is o li, o ik k e e rik o in e , 

m u t ku k a tto s k a a p in ta a , jo o li ä ä n i to in e : 

” M in k ä tä h re n ta k a p u a li ilm a m m a a li jä i; 

e i s e kä y n yt o lle n k a , e t fu s k u te h rä n n äi !” 

M a a la ri s it s e littä m ä : ”A i on ta p a n ii, 

e t k a a p p i s e is o s e in ä v v iä re s , ih a s e in ä s k ii. 

K u n n e i k u k k a ta k a s e in ä n äe k u m m in k a , 

m a a lik a e i tä m ä n tä h re rä n ttä h a a s k a ta ” . 

K a llio k y l v a s ta u k s e vä h ä ä k k i tiä s : 

” M itä te n y p p u h u tte k a , u s k o v a in e m m iä s ! 

H y v in te k k y l tiä r ä tte , e t ta iv a s m e il o Is ä; 

H ä n k y i n ä k e k a a p in ta a va ik k a a p p i s e is o is m is ä .” 

V irta n e e i tä h ä n ta in n u m ittä v a s ta ta ; 

m e in a s k a i, et s y n n ik s tä m ä h ä n e l la s k e ta . 

M a a la s k a a p in ta k k a k a n s , ja ih a s o v in n o l, 

e tte i jo u tu is v u a h te jo u k k o v iim e t u a m io l. 

K yl n iis t fiin e is tk i v ä rke ist aikanas 

n ä yttä ro ik a li tuleva. 

— T o ta kassa ei ta rtte m ittä 

sen n u u ke m m i syynätä , k ro ta ta se 

krö n s m ä n ttin e s vaa s ih e lu m p u tte 

sekka, se kaik o vallan trasu. 

M un tu p p a s ih a nauru ku ru ve tti 

n iit vanhoi a s tio i ja h u u s h o llita v a ri 

s o rtte ra m a . N o ku A n n a tykkäs et 

kaik o li viäl n ii h yvi, et o lis surku 

n iit h ä vittä . M un tä y ty s ruveta 

hänel oikke kla a ra m a , et kyl ne 

n iim pal k a n fiila tu i o ja halkke m i 

tä ys, e tte i kukka o re n tlin e huush 

o lli-ih m in e vo is n iis enä ruakka 

p ittä . 

L o p u lta s v in tti tu li s iih e o o rn in - 

k i ku o li m e in a ttu k i, p a ffik o p a 

seisos riv is o ro tta m a s a la stra ija - 

m is t, se h o m m a s ä ä s te tti m iä h il . 

— O n k su l A n n a kans sem m o- 

ne a a n in k i, ku m u lla k i, ja ku täält 

alas päästä et k a ffe tu le m a istu m a 

ja s e k a p u lla voikakku m is o s itä 

s y ltty pääl. 

□ 

T u rku 18. 1.-79 

IR JA SALO V A A R A 

1 3 . 1. 1 9 7 5 . N . L. 

Mullikka 

Sora aikka to im i S u o m e n T u ru s, 

yks m u sta n p ö rs s in kauppia s, 

jääkkö n im i ny tä i k e rtta sa n o m a t, 

jo k a oi lu o n te lta s vähä filu n k i kute 

p ru u kata sanno. 

Hän sai jo s ta n kaut tie ttä , et 

L a itla n puole s yhre s ta lo s , o lis 

pari m u llik k a m yytävän, se m m o s s i 

jo is t sen aikasel k a n s a n h u o llo l ei 

o llu m ittä a a v is tu s t. 

N o o ik k ia ta lo lö y ty s ja h in n a s- 

ta k k i päästi p ia y k s im ie lis y y tte . 

M u llik a la s ta tti s it k iiru u s t a u to 

m u t s it ilm a a n tu s k i paha m u tta , 

o s ta ja l ei o llu k k a ra h a ... 

Isä n t ei vaan s u o s tu n anta m a 

n iit pahukse m u llik o i ilm a n raha, 

va ik o s ta ja va n n o ja v a k u u t, et 

hän tu le e k iiru u m m a n kaupal 

m a ksa m a ne isännäl h e ti, ku hän 

on saanu m u llik o is t raha. L o p u k s 

o s ta ja s it sanos 'e t jo lle i is ä n t 

hä n t m u u te u s k o , n iin hän jä ttä 

to is e n m u llik a n is ä n n ä l p a n tik s ”

Toim itussihteerin 

pöydältä 

M A A H E R R A Paavo A itio lle lu o 

v u te ttiin p e rja n ta in a 5. 1. 1979 

Y L :n k a n sain välisen Lapsen vuoden 

v ie s ti ja sen m ukana Lapsen 

vuoden le ip ä ilo is e s s a p a kka u k 

sessa. S uom en Laste n lä ä käriyh- 

d is ty k s e n , M a n n e rh e im in L a ste n 

s u o je lu liito n 

V arsin a is-S u o m e n 

p iirin ja S u o m e n L e ip u riliito n läh 

e ty s tö ö n k u u lu iv a t p ro f. T uom as 

P e lto n e n , k a n slia n e u vos Pekka 

H e im o , p ro f. M a tti S illanpää, 

ka u p p a tie t.m a is t. Lauri A s to la , 

to im itu s jo h ta ja t M a rtti S alonen ja 

R e in o S aarinen sekä to im in n a n 

jo h ta ja T a p io S a lm in e n . Lapsen 

vuoden leipää va lm iste ta a n 4 m ilj. 

ka p p a le tta ja sen vä h ittä iska u p p a - 

h in ta on 2,90 m k kappaleelta. 

M y y n n is s ä n iis tä saadaan 10 penniä 

k a p p a le e lta k e h ity s y h te is ty ö 

hön käyte ttä v ä k s i m m . S uom en 

k e s k u ssaira a lo id e n 

la s te n k lin ik o illa 

ja te rveyskeskuksis s a k o u lu te t 

tavien k e h ity s m a id e n n uorten la s 

te n lä ä kärie n y llä p ito -, m atka- ym . 

k u s ta n n u k s iin . 

TURUN ta lo u s a lu e e n y k s ity is a u 

to je n k u lje tta ja t — IC C -Turku — 

jä rje s tiv ä t T urun la s te n k o tie n la p 

s ille ilo is e n p ik k u jo u lu la h ja -a je lu n 

su n n u n ta in a 10. 12. 1978. T urun 

k a u p u n g in te a tte rin 

p a rk k ip a ik a lta 

lä h ti liik k e e lle 19 a u to n jo n o , jo n 

ka k ä rje ssä o li p o liis ia u to ja v iim 

e isenä m aaherran v irk a -a u to p o 

liis in ohja a m a n a . P a im io n m o te l 

lis s a p o ik e ttiin lim o n a a d illa . 

V u o n n a 1977 y k s ity is a u to je n k u l 

je tta ja t k iid ä ttiv ä t la p s e t N aantaliin 

. 

s iilo is ä n t vih ro s u o s tu kauppa ja 

to in e m u llik o te tti a la s a u to s t. 

Is ä n t jä i 

s iih e p ih a l ka h re sta se 

m u llik a n kans k a tto m a , ku se t o i 

nen m u llik lä h ti T u rk k u kohre. 

M u t k o tti jääneel 

m u llik a l kävi 

n ii o n n e llis e s t, et se s ä ily t henki 

k u lta s vie l iso a ikka, s ill jo s ta ih- 

m e e llis e s t s y y s t se o s ta ja ei tu l- 

lu k k a n o u ta m a to is t m u llik k a . 

K y lä l k y l s it m yö h e m m in liik k u s 

s e m m o n e h u h u , et se to in e m u l 

lik , o lis s it a ikanaan k u a llu .. van- 

h u u re h e ik k o u tte , m ene ja tie r? 

(T u rk u -s e u ra n kaskukokoelm a s ta ) 

TURUN p a lo k u n n a lla o li vuonna 

1978 h ä ly ty k s iä 607 kertaa ja n äistä 

v irh e h ä ly ty k s iä 142 kertaa. 

R a k e n n u s p a lo h ä ly ty k s iä o li 155, 

ö ljy n to rju n ta h ä ly ty k s iä 64 ja m et- 

s ä p a lo h ä ly ty k s iä 59 kertaa. A u to - 

p a lo ja o li 48, jo is ta h e n k ilö a u to - 

palo ja 42. S a ira a n k u lje tu s h ä ly ty k - 

s is tä , 8.347 kertaa, o li k iire e ttö m iä 

5.229, k iire e llis iä 3.090 ja ilk iv a l 

ta is ia 28. T u lip a lo is s a k u o li 13 

h e n k ilö ä . E niten h ä ly ty k s iä , 51 

kertaa, o li to u k o k u u s s a . V u o ro 

kauden eri a ik o in a h ä ly ty k s e t ja 

kaantu ivat seura a vasti: k e llo 

22.00— 07.00 123 kertaa, k e llo 

07.0 0 — 13.00 171 kertaa ja k e llo 

13.00— 22.00 313 kertaa. 

TURUN k a u p u n g in m u seola u ta - 

kunnan a la iste n m u seoid e n — 

T urun lin n a , L u o s ta rin m ä e n K äsi- 

ty ö lä is m u s e o , 

A p te e kkim u seo 

Q w ensel, B io lo g in e n m useo, K in - 

g e lin in huvim a ja , 

P a a ttiste n k o tise 

u tu m u se o ja K u p itta a n lähde — 

kävijäm äärä o li v iim e vuonna 

327 161 sen o ltu a e d e llis e n ä vu o n 

na 316 318. K ä s ity ö lä is m u s e o s s a 

s a a v u te ttiin e n n ä ty s lu k u 109 133, 

jo s s a on lis ä y s tä lähes 10 000. 

V aikka 

T urun lin n a n e s ilin n a on 

o llu t s u lje ttu n a k o rja u s tö id e n ta k ia 

o li k ä v ijö itä 161 231 e li parisen tu 

h a tta enem m än k u in e d e llise n ä 

vuonna. A p te e k k im u s e o s s a o li käv 

ijö itä 17 236, jo s s a m yös on lisäystä. 

B io lo g is e n m useon kä vijä 

m äärässä ta p a h tu i h uom attava 

lasku. N yt o li k ä v ijö itä 31 349 

(37 926). 

«fr 

T U R K U LA IN E N 

R a ittiu s y h d is ty s 

T a im i II v ie tti lauantaina 

9. 12. 1978 9 5 -v u o tis ju h la a n s a . 

N u o ris o to im in ta a n 

kiin n ite tä ä n 

e rik o is ta h u o m io ta . M erenkävijä- 

p o ik ie n k ä y ttö ö n kunnoste ta a n 

N o rja s ta o s te ttu k a la s tu s tro o la ri, 

jo lle on a n n e ttu n im e k s i ” M e rita i 

m e n ". Y h d is ty k s e n p iiris s ä on to i 

m in n a ssa p o s liin im a a la u s -, n aisten-, 

o p in to - ja le n to p a llo k e rh o t 

sekä v a lo k u v a u s la b o ra to rio . A ik o i 

naan T aim e n N ä y ttä m ö llä o li v ilk 

asta to im in ta a . N ä y ttä m ö ltä p o n 

n a h tivat p in n a lle m m . R itva A ro, 

A a rn e Leppänen, S enni N ie m in e n , 

Rafael P ih la ja ja A k s e li K arhi. 

Y h d is ty k s e n p u h e e n jo h ta ja n a on 

Ilm a ri N ie m in e n , v a ra p u h e e n jo h ta 

jana A arne V irta n e n ja ta lo u d e n 

h o ita ja n a V eli Salo. 

-fr 

TU R U N S u o m a la in e n Y lio p is to - 

seura jä rje s ti to rs ta in a 1 1 .1 . 1979 

vuoden va ih te e ssa e ronneiden 

seuran h a llitu k s e n jä sente n k u n 

n ia ksi tila is u u d e n , jo s s a h u o m io 

n o s o itu k s e n k o h te e n a o liv a t p a n 

k in jo h ta ja Eero N u m e rla , akateem 

ik k o T a u n o N u rm e la ja te o llisu 

u s n e u v o s V e ikko Valavaara. 

TURUN 

L a p s ite a tte riy h d is ty s 

v ie ra ili 5 .— 10. 12. 1978 v iid e ssä 

tu k h o lm a la is k o u lu s s a . O h je lm a ssa 

o li n u k k e te a tte rie s ity s ja s irk u s a i- 

heinen la p s ita p a h tu m a , jo h o n la p 

se t in n o lla o s a llis tu iv a t. K a ik k i tap 

a h tu i s u o m e n k ie le llä ja tila is u u k 

s is s a o li m ukana n o in 300 T u k h o l 

m assa asuvaa s u o m a la is la s ta 

o p e tta jin e e n . V ie ra ilu n k u s ta n n u k 

s iin o s a llis tu iv a t S u o m i-S e u ra ja 

T u k h o lm a n s iirto la is to im is to . V iera 

ilu n jä rje stä n e e n y h d is ty k s e n 

p u h e e n jo h ta ja o n Renée Lauren ja 

s ih te e rin ä Eeva P arkkari. 

L O U N A IS -S u o m e n S y ö p ä y h d is 

ty k s e n jä rje s tä m ä s s ä syöpäpäivän 

ju h la s s a 3. 12. 1978 ja e ttiin ens 

im m ä is e t L a u ri R auram o -m ita lit. 

M ita li n u m ero 1 

lu o v u te ttiin m aaherra 

S ylvi S ilta s e lle ja m ita li n u 

m ero 2 ta lo u s n e u v o s Lem p i K oi- 

v u rin n a lle . Lem p i ja A rm a s K o ivu- 

rinnan 

la h jo itu s ra h a s to s ta ja e ttiin 

Lounais-S u o m e n a lu e e lla ta p a h tu 

vaan 

s y ö v ä n tu tk im u s to im in ta a n 

apura h o ja yhte e n sä 14 000 m a rkkaa. 

J u h la n yhte y d e s s ä lu o v u te t 

tiin s y ö p ä y h d is ty k s e n a rp a ja is v o itto 

n a o llu t h e n k ilö a u to 14-vuotia a l- 

le lo im a a la is e lle k o u lu p o ja lle Pasi 

V irta s e lle . J u h la s s a e s ite lm ö in y t 

p ro fe s s o ri O sm o Jä rvi to te s i m m ., 

e ttä tu p a k o in ti on lo p e te tta va kerta 

k a ik k is e lla y h d e llä is k u lla . 

R U N O S M Ä K I-se u ra n 

ju lk a is e m a 

"R u n o sm ä e n le h ti" ilm e s ty i v iim e 

vuoden jo u lu k u u s s a ja lehden to i 

nen n u m e ro on ta rk o itu s ju lk a is ta 

täm än vuoden keväällä. Lehden, 

jo n k a p ä ä to im itta ja on A n te ro 

H a rju , p a in o s on 4 000 kp l ja se 

ja e ttiin R u n o sm äkeen, K iik k u u n ja 

P a llivahaan. Lehden ta v o itte e k s i 

ilm o ite ta a n "tie d o tta a R unosm äen 

a s u k k a ille alueen n y k y h e tk e s tä ja 

tu le v a is u u d e s ta ” . 

RU N O S M Ä E N 

va n h a in k o d in 

a su ka sku o ro jä rje s ti Its e n ä is y y s 

päivänä 6. 12. 1978 e n s im m ä is e n 

k o n s e rttin s a , jo n k a o h je lm is to 

k o o s tu i 

pääasiassa v iih te e llis e s tä 

m u s iik is ta . K u o ro a jo h ti S in ik k a 

J ä rvinen ja säestä jä n ä to im i Lem pi 

A h ls trö m . Y k s in la u lu a e s ittiv ä t 

H e ikki E lonen ja S in ik k a Järvinen 

sekä p ia n o n s o itto a K im m o J ä rv i 

nen. K o n s e rtti a lo ite ttiin y h te is e s ti 

la u le tu lla F in la n d ia lla ja p ä ä te ttiin 

M a a m m e -la u lu lla . 

E n sim m ä in e n 

o h je lm a ja k s o k ä s itti ka n sa n la u lu - 

p ito is ia vanhoja tu n n e ttu ja sävelm 

iä ja to in e n ja k s o m m . ik iv ih re ä t 

s ä velm ä t 

"T u lip u n a ru u s u t", 

"R a k a s ta n e lä m ä ä ", "V a ie n n u t viu 

lu " ja ” K u lta in e n n u o ru u s ". 

■ Turun kaupungin järjestäm ä Itsenäisyysjuhla pidettiin 

Turun konserttisalissa, joka täyttyi yleisöstä. Juhlan aluksi 

Turun kaupunginorkesteri soitti Pertti Pekkasen johdolla 

Sibeliuksen ” Finlandian” . Johanna M ustonen lausui Pentti 

Holapan ” Kotom aatani huudan” ja Olavi Paavolaisen ”Kaukana 

m erellä” ja ”Keulakuvat” . Kaupunginorkesterin soitettua 

Einar Englundin sävellyksen ” Epinikia” piti juhlapuheen 

apulaiskaupunginjohtaja Pekka A a lto . Turun opettajain kuoro 

Ericus lauloi Jukka Kuoppam äen ”Sininen ja valkoinen” sekä 

kansanlauluketjun. Juhla päättyi M aam m e-lauluun. 

S U O M E N 61. 

itse n ä isyysp ä ivä n 

jo h d o s ta L e n in g ra d in k a u p u n k i 

n e u vosto n toim e e n p a n e van k o m i 

tean 

p u h e e n jo h ta ja L. Zaikov lähetti 

o n n itte lu s ä h k e e t ka u p u n g in 

jo h ta ja V äin ö J. L e in o lle ja kaup 

u n g in v a ltu u s to n 

p u h e e n jo h ta ja lle 

H e ikki L ö y tty n ie m e lle , jo is s a hän 

lausu u o n n itte lu t k a ik ille tu rk u la i 

s ille . N iin ik ä ä n T u ru n u n ka rila ise n 

y s tä v y y s k a u p u n g in S zegedin ka u 

p u n g in jo h ta ja G yala Papp o n n itte li 

T u rkua ja ka ik k ia tu rk u la is ia . K aup 

u n g in jo h ta ja L e in o lä h e tti k iito s - 

sähkeet kum p a a n k in y s tä vyyska u 

p u n k iin . 

TURUN 

7 5 0 -v u o tisju h la vuod e n 

ta p a h tu m iin liitty e n T urun M o o tto - 

rivenekerho jä rje s tä ä ka n sa in vä lisen 

XV p o h jo is m a is e n m o o tto riv e - 

nera llin h e inäkuun 6. — 14. p ä iv i 

nä. R a llin s u o je lija n a on ka u p u n 

g in jo h ta ja V äinö J. Lein o , jo lle 

kävivät ra llin jä rje s te ly to im e n p ite i 

tä selo s ta m a s s a seuran k o m m o 

d o ri E rik P esonen, k ilp a ilu je n s ih 

te e ri E rkki Latu m a a ja k ilp a ilu je n 

jo h ta ja M a rtti N u u tin e n . 

TURUN P o s liin i o n to im in u t 60 

v u o tta . T e k n illin e n P o rs liin ite h d a s 

O y:n p e ru stiva t v. 1918 jo u lu k u u n 

lo p u lla in s in ö ö ri H j. L in d b e rg , 

p a n k in jo h ta ja Jo se f L ö n n b la d ja 

te h ta ilija H ennin g von R e ttig . V. 

1923 A ra b ia o s ti tehta a n ja s illo in 

sen n im e k s i tu li T u ru n P o rs liin i 

te hdas O y. A rabian osake-enem - 

m is tö n s iirry tty ä v. 1947 W ä rts ilä - 

y h ty m ä lle , tu li p o s liin ite h ta a s ta 

W ä rts ilä n o m is ta m a . N y k y is in te h 

d as k u u lu u W ä rts ilä n T e o llis u u s - 

ryhm ä ll:e e n ja se v a lm is ta a sähk 

ö te k n is tä p o s liin ia . 

-fr 

TURUN 

ka u p u n g in te a tte ris s a 

kävi v iim e vu o n n a m aksa n e ita k a t 

s o jia 162 577. V uoden 1977 kä vijä 

m äärä o li 154 402, jo te n k a ts o ja 

m äärässä ta p a h tu i y li 8 000:n lisäys. 

N ä y tä n tö je n m äärä n ousi 

446:sta 490:een. S u u re lla n ä yttä 

m ö llä o li n ä y tä n tö jä 224 (e d e llis 

vu o n n a 210) ja n iis s ä k a ts o jia 

124 551 (122 621). S opukan näytä 

n tö je n m äärä o li 256 (232) ja 

k a ts o jia 37 183 (31 330). E rillis o h 

je lm a t keräsivät 843 ka tsoja a . 

TURUN y lio p is to n P ohja la in e n 

O s a kunta v ie tti 5 0 -v u o tis ju h la a n s a 

la u a n ta in a 27. 1. 1979 T urun lin 

nassa. T e rvehdyssanat la u s u i o sakunnan 

n ykyin e n in s p e h to ri, to h 

to ri O lavi K o ivukangas ja ju h la e s i 

te lm ä n p iti p ro fe s s o ri A lh o A lh o n - 

n ie m i. K a in u u la in e n ta ite ilija Teod 

o r R inne e s itti la u s u n ta a ja m u 

s iik is ta h u o le h ti Jala sjä rven p e lim 

a n n it P o h ja n m a a lta . P äivällä 

o sakunnan e d u s ta ja t la skiva t s e p 

peleet sankarih a u d a lle ja V. A. 

K o skennie m e n h a u d a lle . 

LÄ N S I-S U O M E N H o te lli- ja 

R a v in to la y h d is ty k s e n jä rje stä m ä ä n 

k e itto ta id o n k ilp a ilu u n o s a llis tu i 

kaksi nais- ja v iis i m ie sko kkia . 

"K o lm e n v a rtin ” ku h a sta o li va l 

m is te tta v a ate ria ka h d e lle . T u lo k 

set: 1) k o k k i Jo h a n n e s Y lijo k i, 

M aakunta, 2) k o k k i A lfre d N its c h - 

ke, Ik itu u ri ja 3) v u o ro m e sta ri 

Kalevi H a llb e rg , Ik itu u ri. N äm ä 

o s a llis tu v a t T a m p e re e lla jä rje s te t 

tävään k ilp a ilu u n . 

K u n n ia p o k a a lin 

sai Eero K ennovaara, K ilta . T u o 

m a ris to o n k u u lu iv a t p ro f. K aarlo 

H a rtia la , k o n s u li B e n g t P e tte rsson, 

tie d o tu s p ä ä llik k ö S tig 

B lo m q v is t, ra v in to lo its ija K ain o 

A a lto n e n , to im itta ja A ltti H o lm - 

roos ja m a in o s to im itta ja O nerva 

T u o m in e n . 

T U R U N M A A N Y rittä jie n puheenjo 

h ta ja M a tti K o iv u rin ta , varapuh 

e e n jo h ta ja t T im o L e h m u s k o s k i ja 

T a rm o Järvinen sekä to im in n a n 

jo h ta ja U lla W essm an jä ttiv ä t kesk 

iv iik k o n a 2 4 .1 .1 9 7 9 T urun kaup 

u n g in h a llitu k s e n 


K u lle rv o L a p ille v e to o m u s k irje lm ä n 

k a u p p a h a llin v u o k ria koskevassa 

asiassa. V u o k riin esite tä ä n 30 

p ro s e n tin k o ro tu s ta . K a u p u n g in 

s u u n n ite lm ie n m ukaan ke skiko ro - 

tu k s e k s i tu lis i n o in 60 m k /m J. 

TURUN O s u u skauppa on lu o p u 

nut vanhasta liik e m e rk is tä ä n ja o t 

ta n u t vuoden va ih te e ssa kä y ttö ö n 

uuden va lta k u n n a llis e n tu n n u ksen, 

jo n k a a ika a n sa a m ise ksi SO K-jär- 

je s tö t to im e e n p a n iv a t k u u d e lle 

g ra a fik o lle k u ts u k ilp a ilu n . E h d o 

tu k s ia jä te ttiin ka ikkia a n 44 ja 

n iis tä a rv o s te lu la u ta k u n ta v a lits i 

v o itta ja k s i K y ö s ti V ariksen s u u n 

n itte le m a n tu n n u k s e n , jo ka on 

Turkulaiset 

kritiikin 

punnukset 

T u rk u la is e t k u lttu u rik riitik o t ovat 

katsoneet e rittä in ta rp e e llis e k s i 

ryh tyä jakam aan a lu e e llis ia tu n 

n u s tu s - ja k a n n u s tu s p a lk in to ja 

ta ite ilijo ille , jo tta h eidän to im in 

ta n sa sa isi osakseen a n saitsem 

aansa laajem paa — jo p a va lta 

k u n n a llis ta — h u o m io ta . 

T u n n u s tu s p a lk in to ja , jo ih in ei 

liity ta lo u d e llis ta etua, jaetaan 

kaksi: 

yh d e n k ilo n p u n n u s, jo ka 

m yö n n e tä ä n p itk ä a ik a is e s ta to i 

m in n a s ta , "p u u rta m is e s ta ” , k u lttu 

u rin p iiris s ä ja va rttu n e e m m a lle 

ta ite ilija lle . 

T oise n a on p u o le n ki- 

lon p u n n u s , jo k a annetaan n u o re l 

le ta ite ilija lle tu n n u s tu k s e n a e d e l 

lisenä vu o n n a te h d y s tä m e rk ittä 

västä ta ite e llis e s ta ty ö s tä sekä 

ka n n u s tu k s e n a e te e n p ä in . 

A lu e e llis e n a rajana on V arsi- 

n a is -S u o m i, la a ja s ti tu lk ittu n a . 

R aatina to im iv a t eri le h tiin k ir jo ittavat 

p a ik a llis e t k r iitik o t. P u n n u s 

ten ja o s ta o n ta rk o itu s k e h ittä ä 

jo k a v u o tin e n . 

E n s im m ä is e llä ja k o k e rra lla raati 

ja k o i yh d e n k ilo n punnukse n 

k u u n n e lm a k irja ilija P irk k o Jaakola 

lle , jo k a on vu o s ie n m itta a n lu o 

n u t tä lle tu rh a n v ä h ä lle h u o m io lle 

jä ä n e e lle ta ite e n a lu e e lle tä y s in 

o m an lin ja n s a ja p u o le n k ilo n 

p u n n u kse n te a tte rio h ja a ja M aarit 

P y ö k ä rille , jo k a on T u ru n y lio p p i 

la s te a tte ris s a p y s ty n y t kokoam aan 

y m p ä rille e n to d e llis e n 

e n sem b le n 

ja te h n y t sen ka n ssa v iim e vuoden 

a ikana kaksi m e rk ittä v ä ä e s ity s tä : 

” 12 tu o lia " ja "W e s t S id e S to ry ". □ 

p a lk ittu New Y o rk is s a jä rje s te ty s 

sä a la n k ilp a ilu s s a . 

-fr 

TURUN N u m is m a a ttis e n S euran 

1 0 -v u o tis ju h la n k u n n ia k s i on ly ö 

te tty kuvanveistä jä J u h a n i V ik a i- 

sen m u o v a ile m a m ita li, jo n k a kuva-aiheena 

on seuran m erkki ja 

k ä ä n tö p u o le lla ty y lite lty jä rahake- 

hyksiä . M ita lia on ly ö ty p ro n s s iin 

250 ka p p a le tta . S eura jä rje s tä ä 

ju h la v u o te n s a m e rke issä e n s im 

m ä isen 

n ä y tte ly n s ä 

16. 3 . - 6 . 4. 1979 T u ru n S u o m a 

laisen S ä ä stö p a n kin p ä ä k o n tto ris - 

TURUN ka u p u n g in m u s iik k ila u - 

ta k u n ta on v a lin n u t T u ru n ka u p u n 

g in o rk e s te rin 

a p u la is in te n d e n tik s i 

o rk e s te rin k o n tra b a s s o n s o itta ja n 

A lla n R evon. V irkaa h a ki 17 h e n k i 

löä. O rk e s te rin in te n d e n tin virkaa 

h aki 12 h e n k ilö ä . K a u p u n g in h a llitu 

s on p ä ä ttä n y t ju lis ta a viran u u 

d e lleen h a e tta v a k s i. In te n d e n tin 

virka o n o llu t a vo in n a vu o d e n 1976 

h e in ä k u u s ta lä h tie n , jo llo in in te n 

d e n tti K alevi K u o s a s iir ty i H e ls in 

k iin .

Sisällys — Innehåll 

Tästä lähtien 

Turun Seudun Osuuspankki 

noteerataan Börsissä. 

L iis a H ilp e lä : 

L apset ovat kansan tu le v a i 

suus ............................................ 1 

C. J. G ardberg: 

T urku 1 200-luvulla ................ 3 

A p u ra h o is ta ja ju h la ra h o is ta 

p ä ä tö kset ju h la k o k o u k s e s 

sa ................................................. 5 

T u ru lle ju h la p o s tim e rk k i . . . 5 

H e ikki L ö y tty n ie m l: 

L apset tu le va isu u d e n kaup 

u n g in ra kenta jia ................... 6 

T urun ju h la vuoden k o k o 

n a ism e n o t 1,4 m ilj. m k . . . 7 

T u rk u -a ih e in e n ju h la ra h a 

v a lm is te illa .............................. 7 

T urun ju h la v u o s i a lk o i ilo tu 

litu k s e lla ................................... 8 

T urun k a u p u n g in 700-vuotis 

ju h la llis u u d e t vuonna 

1929 ............................................ 9 

T u rku-seura n e site lm ä s a rja 10 

P e n tti K o ivunen: 

Pari paavin b u lla a v u o d e lta 

1229 ja T urun s y n ty m ä p ä i 

vä ................................................. 10 

K irja T u ru n k u lttu u rih is to 

ria sta .......................................... 13 

R aim o R anta: 

1600-luku — m u u to s te n 

v u o s is a ta T urussa ................ 14 

T u rku-seura n k e vätre tket 17 

M ik k o Juva p y h iin v a e llu s - 

tie n s u o je lija k s i ..................... 18 

S uom en T u rku ju lis ti jo u lu 

rauhan ....................................... 19 

B o G rö n h o lm : 

A b o i nord e n nu ................... 20 

T u u li m a tk a ilu s ih te e rik s i .. 21 

T urun k e h ite ttä v ä u usia 

m a tk a ilu n ä h tä v y y k s iä ......... 22 

R a n ta katu je n k ä y ttä m is e s tä 

k ä v e ly k a tu in a .......................... 23 

T urku tu tu k s i tu rk u la is ille 

— A b o b o r b li b e kanta med 

Er sta d ........................................ 23 

Ilm a ri R inne: 

T u ru n A p te e k k im u s e o laajeni 

................................................... 23 

T u n n e tk o T urkua? ................ 24— 

T u ru n y lio p is to k iin n o s ti 

tu rk u la is ia ................................. 25 

L in n é -n ä y tte ly T u ru ssa . . . . 25 

T. I. W u o re n rin n e : 

J u s s i M ä n tysen m u is to lle . 26 

E nsio H arni: 

N ik o la i L e h to — F abulo iva 

tu rk u la in e n m aalari .............. 28 

J o u lu k a h v it .............................. 30 

O sm o Ikola: 

Sadan vuoden ta kain e n kuvaus 

tu rk u la is e s ta ko u lu la is - 

a s u n n o s ta ................................... 31 

O skar Brander: 

"R y jä lä ", a su n to n i T u ru ssa 31 

Tauno A aku: 

K o tik a u p u n k in i ....................... 32 

Irm a S avolainen: 

T u rk u la is ia kaupunkikuvaajia 

................................................. 33 

Läänin ta id e p a lk in n o t ja e t 

tu ................................................. 35 

Turun U rsan ku n n ia n te k o 

Y rjö V ä is ä lä lle ....................... 36 

Tuom a a sta N u u ttiin .............. 37 

E n sio H arni: 

H elge S tén, palava sie lu in e n 

ta ite ilija ..................................... 38 

M aija Jansèn ja Ilm a ri R inne: 

T Y K S :in saira a la m u seo .... 41 

K y n ttilä n p ä iv ä n ju h la n lip u t 

m y y tiin jo e n n a k k o m y y n n is 

sä ................................................... 43 

L u n d e lin in ru u tika u p a n s i 

s u s tu s ta m u se o lle ........... 43 

M a tti A . S a in io : 

T u rk u la is ta a n tis e m itis m iä 

1 800-luvulla ................................ 44 

T urun rake n ta m isen 750 

vu o tta ............................................ 45 


” M eri, ty ö ja k u lttu u ri" ___ 46 

T u o m io k irk o n m u is to e s in e e t 

konse rvo id a a n ......................... 46 

T u rku-seura , A b o -s a m fu n d e t 

ry:n to im in ta k e rto m u s vuod 

e lta 1978 ................................... 47 

T u n n e tk o T urkua? .................. 49 

” K a u ra m o o tto re is ta d ie selb 

u s s e ih in ” ................................ 50 

K a n sain välin e n Lapsen vuosi 

T u ru ssa ................................ 52 

E ino S alonen: 

T urun ra u ta tie lä is te n osasto 

lip u n h is to ria a ..................... 53 

Itä h a rju n a lu e k ilp a ilu k o h - 

teena .......................................... 53 

Y h te isvastu u h iih to te m p a u s 

T u ru ssa ..................................... 53 

M e s s u illa m e rk ity s tä T urun 

ta lo u s a lu e e lle .......................... 54 

K aarlo Is o ta lo lle A u ro ra -m i- 

ta li ............................................... 54 

H a m b u rg e r B ö rs la a je n tu n u t 

ja u u d is tu n u t .......................... 55 

Jä sente n ju o n ik k a ita ju ttu 

ja ................................................... 55 

T urun S eudun O suuspankki 

nyt m yös B ö rsissä .............. 56 

Ilm a ri Rinne: 

T u rku-seura to im ii ................. 56 

V anhan ty y lin k in k e rit ja 

ry y tim a a k ilp a ilu ..................... 57 

T u ru ssa k irja s to n käyttö 

k a svanut ................................... 58 

K o u lu la ito k s e lla om a ju h la 

v iik k o n s a ................................... 58 


K a u p u n kio sa se u ra t T urun 

S u o m a la isen S ä ä stö p a n kin 

vie ra in a ..................................... 59 

T U L :n V a rsin a is-S u o m e n 

p iirin 6 0 - v u o tis ju h la 59 

Y li 100 000 h akusanaa puh 

e lin lu e tte lo s s a ..................... 59 

K enraalin h o u s u t ................... 60 

K a skuja Ju h o K u sta a T u o 

m is e s ta ..................................... 60 

Irja Salovaara: 

V in tti teeram as ....................... 61 

N .L.: 

R ovasti K a llio vaatekaappi . 61 

M u llik k a ..................................... 61 

T o im itu s s ih te e rin p ö y d ä ltä 62 

T u rk u la is e t k ritiik in ka n n u k 

set ................................................. 62 

K ansikuva: 

M a in o s ta ite ilija P e n tti Vartia 

is e n s u u n n itte le m a T urun 

7 5 0 -v u o tis ju h la n pääesite. 

— Kuva: Pekka R outam aa, 

PR-Kuva. 

T u r u n S e u d u n O s u u s p a n k in B ö r s in k o n tto r i 

o n a v a n n u t o v e n s a H a m b u r g e r B ö r s in k iin te is tö s s ä . T e r v e t u lo a 

t u t u s t u m a a n u u te e n , u p e a a n k o n tto r iin , jo k a n o p e u tta a 

ia m o n ip u o lis ta a p a n k k ip a lv e lu t o im in ta a k a u p u n g in y d in k e s k u s t a s s a . 

U u s i k o n tto r im m e p a lv e le e e n s is ija is e s t i t u r k u la is ia 

a s ia k k a it a a n , m u t t a to im ii s a m a lla k a n s a in v ä lis e t m it a t 

tä y t t ä v ä n ä p a lv e lu p is te e n ä H a m b u r g e r B ö r s in h o te llij 

a r a v in to la v ie r a ille . 

C|d TURUN SEUDUN OSUUSPANKKI

Asut, et vain m ajoitu 

U uden B ö rs in h u o n e ita on y h te e n s ä 160. J o u k o s s a m o n e n ty y p p is iä a varista 

y h d e n h en gen h u o n e is ta p re s id e n tin s v iittiin ja y le llis iin h u o n e is to ih in a sti, 

k a ik is s a k y lp y ja korkea va ru s te ta s o K a nsain väliseen ty y liin . 

Tehokkaat kokoustilat 

V a nhan osan 5 e n tis ö ity ä k a b in e ttia , uusi 120-paikkainen k o k o u s k a b in e tti sekä 

k o rk e a ta s o is e t p a lv e lu t takaavat, e ttä k a ik k i s u ju u ja k o k o u k s e s i o n n is tu u . B ö rs iin 

v o it lu o tta a . 

Rapsakat löylyt edustussaunoissa 

B ö rs in 3 saunaa ovat uuden osan s e its e m ä n n e s s ä ke rro kse ssa . 

Ne tä y ttä v ä t v a a tiv im m a tk in to iv e e t. 16 m e trin uim a-alla s, v ie re in e n baari sekä 

ta k k a h u o n e lisä ä vä t v iih ty is y y ttä . 

Loistavat ravintolapalvelut 

Börs Club 

kansainvälinen yöravintola 

S teak Börs 

hyvän pihvin ystäville 

Börs I 

vanha, arvokas pääravintola 

C afé V altin 

kahvila & lobby bar 

H amburger B örs 

Kauppiaskatu 6, Turku, puh. 921-511 211 

LOUNAIS-SUOMEN KIRJAPAINO OY 

1979

1979-1

Create successful ePaper yourself

Delete template?

Save as template?