2023-1
25.05.2023 • Views
Embed Flag

2023-1

ePAPER READ
turkuseura

Create successful ePaper yourself

Turn your PDF publications into a flip-book with our unique Google optimized e-Paper software.

START NOW

N o 1/<strong>2023</strong><br />

65. vuosikerta<br />

12, 00 €<br />

ÅBO VÅR STAD<br />

SLAVA UKRAINI!<br />

ALJONA, IRYNA JA AVHUSTA:<br />

ELÄMÄ ON NYT TURUSSA<br />

TEEMA:<br />

KANSAINVÄLINEN<br />

TURKU<br />

NAPPE KAJA<br />

ÄR BARNENS<br />

FAVORIT<br />

1700-LUVUN<br />

TURKULAISNUORTEN<br />

GRAND TOUR -MATKAT:<br />

SIVISTYSTÄ, HUVITTELUA<br />

JA UHKAPELEJÄ<br />

PRESIDENTTI MAUNO KOIVISTON JUHLAVUOSI:<br />

MANUN<br />

MAISTUVAT<br />

LAKUT<br />

TIETOVISA: MISSÄ<br />

TANSSITTIIN<br />

TELLERVON KANSSA?<br />

”TURKULAISUUS<br />

SÄILYI LÄPI<br />

ELÄMÄN”

Sisällysluettelo<br />

16<br />

12<br />

22<br />

4<br />

3 Pääkirjoitus<br />

4 Turun tekijät<br />

Ukrainalainen Aljona Antoniuk haluaa<br />

perustaa kahvilakonditorian Turkuun<br />

8 Kahdenlaisia tulijoita<br />

Osa ukrainalaisista jää, osa lähtee<br />

9 Föripuarist föli!<br />

Manu-kassiin murretrasut ja -haalarimerkit<br />

10 Kadonneen Turun jäljillä<br />

Hj. Jousen tarina alkoi kenkävoiteista<br />

12 Herman Lindqvist vill göra<br />

historien känd<br />

I höst kommer jounalisten till Åbo<br />

för att berätta om Gustav Vasa<br />

14 Manu-visa<br />

Tunnetko Manun Turun vuodet?<br />

16 Henkilö: Turun kansainvälisten<br />

asioiden päällikkö Mika Akkanen<br />

“Jokaisella pitää olla mahdollisuus<br />

olla ylpeä turkulaisuudestaan”<br />

19 Paikan nimi<br />

Leningradinkatu on vieläkin Turussa<br />

20 Nappe Naakka on eskareiden suosikki<br />

Koncentrationen är stor när Braheskolans<br />

förskolegrupp slår upp sidan åtta i<br />

Nappe Kaja -boken<br />

22 Uutissi Turkuseurast<br />

Turkuseura lanseeraa Turun viikon,<br />

Brinkkala-sarja jatkuu<br />

26 Oppimaan ja bilettämään Eurooppaan<br />

Pariisin yliopisto oli keskiajalla turkulaisnuorten<br />

opintomatkojen tärkein kohde<br />

32 Laukkase murreristikko ja<br />

Turku-trivia<br />

33 Vuarine<br />

Kansavälisys o virranu tätä kautta ja<br />

kasvu näkyny ainaki satamas,<br />

kaupas, liikesuhteis ja kultturis<br />

34 Käärijän Cha, cha, cha<br />

Turun murteella<br />

"Tahron olla fiirinkis<br />

ja poies ittestän niinku"<br />

Kui Shop +<br />

Parolan popup<br />

Kristiinankatu 6, Turku<br />

kui kioski<br />

Kauppatori, Turku<br />

Eerikinkadun paviljonki<br />

www.kuidesign.fi<br />

designia turusta suurella sydämellä<br />

unique designs from the unique city of turku<br />

2<br />

Suomen Turku N o 1/<strong>2023</strong>

Pääkirjoitus<br />

Oi Turku on!<br />

PÄÄTOIMITTAJA<br />

Kati Leskinen<br />

VASTAAVA PÄÄTOIMITTAJA<br />

Maija Palonheimo<br />

TOIMITUSSIHTEERI<br />

Kati Leskinen<br />

KANNEN KUVA<br />

Ari Heinonen<br />

ULKOASU<br />

Teemu Kaitanen<br />

TILAUKSET JA<br />

OSOITTEEN MUUTOKSET<br />

info@turkuseura.fi,<br />

040 6373 600<br />

ILMOITUSMYYNTI<br />

ilmoitukset@turkuseura.fi<br />

PAINOPAIKKA<br />

Paino-Kaarina Oy, Kaarina<br />

TURKUSEURAN FÖRIPUOTI<br />

JA ASIAKASPALVELU<br />

Brinkkalan talo,<br />

Vanha Suurtori 3, 20500 Turku<br />

Avoinna ti-pe klo 11-17, la klo 11-15<br />

LISÄTIEDOT<br />

Toiminnanjohtaja: Kati Leskinen,<br />

040 528 3073,<br />

kati.leskinen@turkuseura.fi<br />

MIKÄ SUOMEN TURKU?<br />

Suomen Turku - Åbo vår stad -lehti<br />

on Turun kuumin paikallismedia ja<br />

turkulaisuuden pää-äänenkannattaja.<br />

Lehdessä kerrotaan Turun historiasta<br />

ja nyky päivästä kiinnostavien ihmisten<br />

ja ilmiöiden kautta. Lehti on ilmestynyt<br />

vuodesta 1959.<br />

MIKÄ TURKUSEURA?<br />

Turkuseura on kansalaisjärjestö -<br />

jokaisen turkulaisen ja Turun<br />

ystävän yhdistys.<br />

Turkuseura järjestää turkulaisuuteen ja<br />

Turkuun liittyviä tapahtumia, julkaisee<br />

Suomen Turku - lehteä ja Turku-aiheisia<br />

tuotteita sekä ottaa kantaa kaupungin<br />

vetovoimatekijöihin. Yhdistys on<br />

turkulaisten kaupunginosaseurojen<br />

aluejärjestö ja mahdollistaa asukkaiden<br />

osallistumisen Turun kehittämiseen.<br />

Turkuseuralla on oma kauppa, Föripuoti,<br />

jossa myydään Turku-tuotteita.<br />

Jäseneksi voi liittyä kuka tahansa Turkua<br />

ja turkulaisuutta rakastava. Jäsenet saavat<br />

Suomen Turku -lehden vuosi kerran<br />

ja muita jäsenetuja. Myös yritykset ja<br />

yhteisöt voivat liittyä seuran kannatusjäseniksi.<br />

Lue lisää turkuseura.fi.<br />

Vuonna 1957 perustettu yhdistys on<br />

kaksikielinen ja puoluepoliittisesti<br />

sitoutumaton.<br />

Musiikkitalo, elämyskeskus, Taiteen talo, Historian ja tulevaisuuden<br />

museo.<br />

Näitä investointeja tukemaan Turun kaupunki on käynnistänyt<br />

kansallisen ja kansainvälisen viestinnän suunnittelun saadakseen<br />

näkyvyyttä kansallisessa ja kansainvälisessä mediassa sekä vahvistaakseen<br />

Turun brändiä kulttuurikaupunkina.<br />

Käsillä olevan Suomen Turku -lehden teemana on kansainvälinen<br />

Turku. Jutuista saamme lukea, kuinka kulttuuriltaan rikkaassa ja<br />

kansainvälisessä kaupungissa asumme.<br />

Siihen nähden Turussa käy kuitenkin vähän kansainvälisiä matkailijoita:<br />

Visit Turku Archipelagon tietojen mukaan ulkomaisten matkailijoiden<br />

osuus Turun yöpymisistä on ollut huippuvuosina noin 20<br />

prosenttia. Pandemia-aikana luvut ovat laskeneet ja viime vuonna<br />

osuus oli alle 10 prosenttia.<br />

Turku on yksi merkittävistä eurooppalaisista kulttuurikaupungeista,<br />

mutta osataanko markkinoinnissa tarpeeksi hyödyntää sitä, mitä<br />

meillä jo on? Taiteen talo on hieno avaus, mutta naapurustossahan<br />

on kokonainen keskieurooppalainen vanhakaupunki – miksei sen<br />

koko potentiaalia saada käyttöön?<br />

Lehden sivuilla Turun kansainvälisten asioiden päällikkö Mika<br />

Akkanen toteaa, että myös ulkomaalaistaustaiset turkulaiset ovat<br />

voimavara, kun jokainen saadaan sidottua mukaan yhteiskuntaan.<br />

Ammennetaan siis meistä! Simmottos! Oi Turku on!<br />

Kati Leskinen<br />

Kirjoittaja on Turkuseuran<br />

toiminnanjohtaja.<br />

Starkare profilering av Åbo!<br />

Musikhuset, upplevelsecentret vid Bangården, Konstens hus,<br />

Museum för historia och framtiden.<br />

För att stöda de ovan nämnda investeringarna utvecklar Åbo stad<br />

en nationell och internationell medieplan. Avsikten är att få synlighet<br />

i nationella och internationella medier samt att förstärka bilden av<br />

Åbo som kulturstad.<br />

Temat för detta nummer av Åbo vår stad är det internationella<br />

Åbo. I artiklarna kan vi läsa hur kulturrik och internationell staden är.<br />

Jämfört med detta är det dock få internationella turister som besöker<br />

Åbo: enligt uppgifter från Visit Turku Archipelago har andelen<br />

övernattande utländska turister i Åbo varit runt 20 procent under<br />

toppåren. Under pandemin har siffrorna minskat och förra året var<br />

andelen mindre än 10 procent.<br />

Åbo är en av de betydande europeiska kulturstäderna, men vet vi<br />

tillräckligt bra hur vi kan utnyttja i marknadsföringen av det vi redan<br />

har? Konstens hus är en fantastisk öppning, men det finns en hel<br />

central europeiska gammal stadsdel i grannskapet - varför inte utnyttja<br />

dess fulla potential?<br />

På tidningens sidor konstaterar Åbo stads internationella chef<br />

Mika Akkanen att Åbobor med utländsk bakgrund också är en tillgång<br />

när de integreras i samhället.<br />

Låt oss dra nytta av dessa fakta för att profilera Åbo!<br />

Kati Leskinen<br />

Skribenten är Åbosamfundets verksamhetsledare<br />

Översättning: Eva Costiander-Huldén<br />

Åbo vår stad N o 1/<strong>2023</strong> 3

Turun tekijät<br />

KIOVAN<br />

ILMAHÄLYTYS<br />

TUNTUU TURUSSA ASTI<br />

Teksti: Laura Tikkanen<br />

Kuvat: Ari Heinonen<br />

Venäjän julma hyökkäyssota toi ukrainalaisia Turkuun.<br />

Kerromme nyt kolmen Turussa asuvan<br />

ukrainalaisnaisen tarinan.<br />

Zytomyr<br />

Zholty Vody<br />

Kiova<br />

Harkova<br />

Zaporižžja<br />

Herson<br />

4<br />

Suomen Turku N o 1/<strong>2023</strong>

Aljona<br />

Aljona Antoniuk, 33, istui tyttäriensä<br />

kanssa hiljaa taksissa. Kaikki tuijottivat<br />

vain eteenpäin.<br />

– Näin silti, kuinka tien molemmin puolin<br />

levittäytyvästä metsästä meitä seurasivat<br />

tankkien ja aseiden piiput.<br />

Pakomatka venäläisten miehittämästä<br />

Hersonista tehtiin viime vuoden maaliskuussa.<br />

Viikon kuluttua perhe oli koossa<br />

Turun Härkämäessä, mihin puoliso oli<br />

saapunut jo alkuvuodesta.<br />

Elämä Hersonissa oli ollut vaikeaa jo<br />

ennen Venäjän hyökkäystä. Ukrainassa<br />

palkat ovat matalia ja lisäelannon hankkiminen<br />

on välttämätöntä. Antoniuk<br />

hankki lisätienestejä leipomalla, mihin<br />

hänellä on myös koulutus. Illat ja viikonloput<br />

hän leipoi kakkuja, päivätyönään<br />

opetti ravitsemusta ja ruoantuotantoa<br />

hersonilaisessa alan oppilaitoksessa.<br />

Suomessa hän siivoaa iltaisin laivoja ja<br />

leipoo kakkuja tilauksesta.<br />

Aljona Antoniuk pääsi näyttämään<br />

osaamistaan kuukauden työssäoppimisjaksolla<br />

leipomo Grynissä.<br />

Kuva: @abocreatives, @eatturku<br />

”Näin silti, kuinka<br />

tien molemmin<br />

puolin levittäytyvästä<br />

metsästä meitä<br />

seurasivat tankkien<br />

ja aseiden piiput.<br />

– Työ kuin työ. On tärkeää ansaita omaa<br />

elantoa. Jos saisin valita, niin keskittyisin<br />

leipomiseen ja perustaisin oman<br />

kahvilakonditorian.<br />

Elämä kulkee vähitellen kohti unelmia.<br />

Antoniuk suoritti osana suomen kielen<br />

opintoja työssäoppimisjakson turkulaisessa<br />

leipomo Grynissä ja sai arvokasta<br />

työkokemusta sekä kontakteja.<br />

– Kunpa vielä tyttäreni löytäisivät harrastukset,<br />

Antoniuk toivoo.<br />

11-vuotias on kiinnostunut piirtämisestä,<br />

3-vuotias tykkää tanssia.<br />

– On parempi olla aktiivinen, ettei ala<br />

murehtia liikaa. Se koskee myös lapsia.<br />

Antoniukilla on perhettä ja läheisiä Venäjän<br />

miehittämällä alueella, jonne yhtey<br />

det ovat epävarmat. Epävarmalta tuntuu<br />

tulevaisuuskin – mutta kuntapaikkaa<br />

Turusta on jo haettu.<br />

– Elämä on nyt täällä.<br />

Åbo vår stad N o 1/<strong>2023</strong> 5

Iryna<br />

Kliachenkon tie navetasta<br />

Tyksin sisätautiosastolle tautiosastolla sairaanhoitajana, ja<br />

on jo viidettä vuotta Tyksissä sisä-<br />

Yurii on juuri aloittamassa alan täydennyskoulutuksen<br />

Turun ammat-<br />

Sairaanhoitaja Iryna Kliachenko,<br />

33, saapui Suomeen ja Pohjois- tikorkeakoulussa. Perheen kolme<br />

Savoon jo kymmenen vuotta sitten.<br />

Ensin mansikkatilalle, sitten koulussa ja päivähoidossa.<br />

poikaa, 1,5-, 3- ja 12-vuotiaat, ovat<br />

navettatöihin ja lopulta siivoamaan.<br />

Kielitaito karttui ensin kausitöitä ja – Sattuma ohjasi Turkuun. Virolainen<br />

työkaveri Iisalmessa sanoi,<br />

sitten vakinaisempia töitä tehdessä<br />

ja savolaisten työkavereiden tupsahtaessa<br />

kyläilemään.<br />

lypsää tai siivota lopun<br />

että hae oman alan töihin, et kai aio<br />

ikääsi.<br />

Aviomies Yurii jäi Žytomyriin jatkamaan<br />

ensihoitajan töitään ja hoitamaan<br />

pientä poikaa.<br />

– Koko suvun tuella tietysti, sillä<br />

meidän molempien perheet asuvat<br />

siellä. Ei ole tavallista, että vaimo<br />

lähtee kausitöihin ja mies jää hoitamaan<br />

lapsia. Meillä tämä onnistui ja<br />

kasvoimme yhteen, vaikka olimme<br />

pitkiä aikoja eri maissa, Kliachenko<br />

kertoo.<br />

Nyt perhe elää lapsiperheen kiireistä<br />

arkea Turun Halisissa. Iryna<br />

Oman alan koulutus löytyi Turun<br />

ammattikorkeakoulusta, josta hän<br />

valmistui puolentoista vuoden<br />

opintojen jälkeen sairaanhoitajaksi<br />

joulukuussa 2017.<br />

– Hoitoalan suomi tuntui tosi vaikealta.<br />

Pähkäilin, että mitä ihmettä<br />

tarkoittaa ”vuorovaikutus”, kun<br />

opin vasta sanoja kuten ”sairaala”,<br />

“potilas", “vuode”. Ensimmäisessä<br />

työpaikassani vanhainkodissa<br />

asukkailla oli aina aikaa jutella ja<br />

sanat jäivät päähän, vaikka päntätäkin<br />

täytyi.<br />

Kliachenko on huolissaan lastensa<br />

ukrainan kielen taidosta – suomi<br />

kyllä sujuu. Vanhimman pojan<br />

koulu ei tarjoa ukrainan kielen<br />

opetusta, vaan poika on opiskellut<br />

venäjää.<br />

– Tänä keväänä hän ilmoitti, ettei<br />

halua jatkaa sitä. Hän haluaa oppia<br />

äidinkieltään ukrainaa, jota kotonakin<br />

puhumme.<br />

Iryna Kliachenko työskentelee Tyksissä<br />

sairaanhoitajana.<br />

Irynan, Aljonan sekä<br />

Avhustan mielestä<br />

Suomessa ja Turussa on<br />

parasta rauhallinen<br />

ja turvallinen elämä.<br />

6<br />

Suomen Turku N o 1/<strong>2023</strong>

Kushnarova tunnustaa seuraavansa<br />

liikaa kotimaansa uutisia ja tun-<br />

Avhusta<br />

Avhusta Kushnarova kulkee kuiset lapset ja läheiset, 40 vuotta tevansa jokaisen Kiovan ilmahälytyksen<br />

koko kehossaan, sillä hän<br />

Kerttulin kallioilla ja haluaa työuraa kirjanpitäjänä sekä alan<br />

kalastamaan<br />

opetustyöt instituutissa.<br />

pelkää lastensa puolesta. Naisen<br />

muisti on vieläkin kuormittunut,<br />

eivätkä opitut asiat tahdo pysyä<br />

päässä.<br />

Katsellessaan kotikaupungissaan<br />

Zholty Vodyssa asuntonsa parvekkeelta<br />

tykistötulen välähdyksiä ja<br />

jatkuvien ilmahälytysten kasvattaessa<br />

ahdistuksen sietämättömäksi<br />

Avhusta Kushnarova, 62, päätti viimein<br />

lähteä.<br />

Kun katsoo Ukrainan karttaa, huomaa<br />

Kushnarovan pienen kotikaupungin<br />

tuntumassa monia uutisista<br />

tuttuja paikannimiä: Dnipro (ohjusisku<br />

9. kerroksiseen kerrostaloon),<br />

Krementšuk (ohjusisku ostoskeskukseen),<br />

Zaporižžja (taistelut<br />

ydinvoimalassa). Teollisuudestaan<br />

tunnettu alue on jatkuvien iskujen<br />

kohteena.<br />

Nyt hän asuu tyttärensä perheen<br />

luona Turun keskustan tuntumassa.<br />

Tytär on opiskellut Suomessa vuodesta<br />

2019 ja väittelee ensi vuonna<br />

Turun yliopistossa molekyylibiotekniikasta.<br />

Päivät täyttyvät suomen kielen<br />

kursseista ja novascotiannoutaja<br />

Robinin kanssa ulkoilusta luonnossa<br />

ja kaupungilla.<br />

– Joskus vain kävelemme ja kävelemme<br />

ja sitten olemmekin jo niin<br />

väsyneitä, että palaamme bussilla<br />

takaisin. Turussa on kauniita paikkoja,<br />

kuten Kerttulin kalliot. Sieltä<br />

näkee kauas.<br />

– Olen vanhaa sukupolvea, käynyt<br />

koulutkin venäjäksi. Silloin ei ollut<br />

väliä, puhuiko ukrainaa tai venäjää,<br />

se ei ollut ongelma. En olisi koskaan<br />

uskonut, että Venäjä hyökkää.<br />

Se oli shokki ja on edelleen.<br />

Rauhallinen elämä Suomessa. Sitä<br />

Kushnarova toivoo.<br />

– Turussa on kaunista, siistiä ja<br />

kaikki on järjestyksessä. Haluan<br />

oppia kieltä ja saada ystäviä. Haluaisin<br />

myös mennä kalastamaan,<br />

mutta kenen kanssa ja mihin? ●<br />

Kushnarova saapui Turkuun elokuussa<br />

2022. Ukrainaan jäivät ai-<br />

Avhusta Kushnarovan päivät<br />

täyttyvät kielikursseista<br />

ja pitkistä kävelylenkeistä<br />

Robin-koiran kanssa.<br />

”Turussa on kaunista,<br />

siistiä ja kaikki on<br />

järjestyksessä.<br />

Haluan oppia<br />

kieltä ja saada<br />

ystäviä. Haluaisin<br />

myös mennä<br />

kalastamaan,<br />

mutta kenen kanssa<br />

ja mihin?<br />

Åbo vår stad N o 1/<strong>2023</strong> 7

KAHDENLAISIA TULIJOITA<br />

Osa ukrainalaisista jää Turkuun, osa lähtee. “Jälkimmäisillä on vaikeampaa, koska heidän<br />

elämänsä on pysähtynyt”, sanoo Suomen Ukrainalaiset -yhdistyksen puheenjohtaja.<br />

Venäjän hyökkäyssodan alettua<br />

helmikuussa 2022 Suomessa<br />

asuviin ja töitä tekeviin ukrainalaisiin<br />

alettiin kiinnittää enemmän<br />

huomiota. Nyt Suomessa on vähintään<br />

50 000 ukrainalaista, ja<br />

sisäministeriön arvion mukaan<br />

tulijoita on tänä vuonna lähes saman<br />

verran lisää. Ennen sotaa heitä<br />

oli noin 7 000.<br />

Turun seudulla on parhaillaan<br />

noin 5 000 ukrainalaista. Suomen<br />

Ukrainalaiset -yhdistyksen puheenjohtaja<br />

Olena Herasymenko<br />

jakaa tulijat kahteen ryhmään: niihin,<br />

jotka haluaisivat jäädä ja ovat<br />

kiinnostuneita mahdollisuuksista,<br />

ja niihin, jotka vain odottavat, että<br />

pääsevät lähtemään takaisin.<br />

Herasymenkon mukaan jälkimmäisillä<br />

on vaikeampaa, koska<br />

heidän elämänsä on pysähtynyt.<br />

Oma ryhmänsä ovat lapset ja nuoret,<br />

jotka käyvät kahta koulua.<br />

– Suomalaisen koulupäivän jälkeen<br />

avataan tietokone ja yhteys<br />

ukrainalaiseen opettajaan ja eri<br />

puolilla Eurooppaa asuviin luokkakavereihin.<br />

Se vie voimia, Herasymenko<br />

sanoo.<br />

Ukrainalaisena ja opettajana Herasymenko<br />

tuntee hyvin perheiden<br />

paineet. Monet ovat samassa<br />

tilanteessa kuin hänen oma<br />

17-vuotias poikansa, joka on hakenut<br />

sinnikkäästi rakennusalan<br />

kesätöitä, mutta joka paikassa on<br />

kysytty työkokemuksen perään.<br />

“Miten perkeleessä työkokemusta<br />

saa, jos ei saa töitä?”, oli nuori<br />

tokaissut turhautuneena.<br />

“Alkuperäistä osaamista<br />

hyödynnettävä enemmän”<br />

Ukrainalaiset ovat haluttuja työntekijöitä<br />

etenkin maatalousalalla,<br />

jonka pariin Herasymenkokin saapui<br />

Keski-Ukrainan Tšerkasystä<br />

15 vuotta sitten. Suomalainen inhimillinen<br />

työkulttuuri ja hyvät palkat<br />

houkuttelevat tekijöitä.<br />

Herasymenko suhasi pari vuotta<br />

Tampereella ja Helsingissä täydennyskoulutuksessa<br />

ennen kuin<br />

ukrainalainen korkeakoulututkinto<br />

hyväksyttiin, ja hän sai Suomessa<br />

opettajan kelpoisuuden. Uusia<br />

työmahdollisuuksia alkoi avautua<br />

vähitellen, kuten Turussakin nähdyn<br />

ukrainalaisen kuvataiteilijan<br />

Maria Prymatšenkon näyttelyn<br />

tekstien kääntäjänä.<br />

Ukrainalaisissa onkin paljon Herasymenkon<br />

kaltaisia korkeakoulutettuja,<br />

jotka siivoavat laivoja,<br />

hotelleja ja toimistoja, paiskivat<br />

maataloustöitä ja saattavat jäädä<br />

sille tielle vuosikausiksi.<br />

– Alkuperäistä osaamista voitaisiin<br />

Suomessa hyödyntää enemmän,<br />

panostaa kieli- ja täydennyskoulutuksiin<br />

ja uraohjaukseen.<br />

Mutta etenkin alussa työ kuin työ<br />

on hyvä, että tulija saa elämästä<br />

kiinni.<br />

Tulijoista turkulaisia?<br />

Herasymenko kiittelee Varsinais-<br />

Suomen monipuolista kielikurssitarjontaa<br />

ja koulutusten joustavia<br />

järjestelyjä. Esimerkiksi Turun<br />

kaupungin koulutuksissa on huomioitu<br />

oppijoiden haasteelliset<br />

aikataulut työn ja uuden, usein yksinhuoltaja-arjen<br />

sovittamisessa.<br />

Suomen päivähoitojärjestelmän<br />

ansiosta työssäkäynti ja opiskelu<br />

on mahdollista samanaikaisesti.<br />

– Turun kaupunki havittelee ukrainalaisista<br />

uusia turkulaisia<br />

esimerkiksi Ryhdy turkulaiseksi -<br />

kampanjalla. Tarvitaan kuitenkin<br />

paljon lisää tietoa kaupungilta,<br />

jotta ukrainalaiset innostuvat hakemaan<br />

kuntapaikkaa.<br />

Tilapäistä suojelua saaneet ukrainalaiset<br />

voivat hakea kotikuntaoikeutta,<br />

kun suojelu on jatkunut<br />

vuoden. Ensimmäiset tulijat saavuttivat<br />

rajan maaliskuussa.<br />

– Kotikunnan saaminen on elämänmuutos,<br />

koska silloin on oikeutettu<br />

palveluihin, joista pitää<br />

alkaa huolehtia itse. ●<br />

Laura Tikkanen<br />

Kirjoittaja on suomen ja<br />

venäjän kielen opettaja<br />

ja Turkuseuran aktiivi<br />

8<br />

Suomen Turku N o 1/<strong>2023</strong>

Föripuarist föli!<br />

Testissä Föripuodin tuotteet<br />

“Ai mää vai”? ja “Kummalt<br />

pualt”? -haalarimerkit<br />

Turkuseuran haalarimerkkikilpailussa<br />

haettiin tänä vuonna Turkuaiheista<br />

kangasmerkkiä, joka sisältää<br />

palan Turun murretta. Voittajia<br />

valittiin poikkeuksellisesti kaksi.<br />

Graafisena suunnittelijana ja valokuvaajana<br />

työskentelevän Linda<br />

Svarfvarin Ai mää vai? -merkissä<br />

esitetään klassinen turkulainen<br />

retorinen kysymys Turun väreillä.<br />

Oikeustieteen opiskelijan Robert<br />

Ruususen tekemässä Kummalt pualt?<br />

-merkissä raatia miellytti turkulaismainen<br />

äärimmäisyyteen asti<br />

hiottu suoraviivainen lähestymistapa,<br />

jonka ideana on kehotus ajatusten<br />

vaihtoon ja kannanottoon.<br />

Viime vuoden voittajamerkki Posankan<br />

matka myytiin loppuun nopeasti,<br />

joten jos mielii tositurkulaista<br />

haalarimerkkiä, kannattaa<br />

suunnata vauhdilla päin Brinkkalaa.<br />

Manu-tuotesarja<br />

Turussa vietetään parhaillaan Mauno<br />

Koiviston (1923–2017) juhlavuotta.<br />

Koivisto oli mukana perustamassa<br />

Turkuseuraa vuonna 1957 ja hän oli<br />

yhdistyksen kunniajäsen. Presidentti<br />

teki Turkua ja Turun murretta laajasti<br />

tunnetuksi. Hän oli yksi meistä,<br />

turkulainen. Turkuseura julkaisi jo<br />

vuonna 2020 toiminnanjohtaja Kati<br />

Leskisen ideoimana ja graafikko<br />

Teemu Kaitasen piirtämänä Manutuotesarjan<br />

kunnianosoituksena<br />

turkulaiselle presidentille. Suosittu<br />

sarja koostuu muun muassa mukeista,<br />

kangaskasseista, paidoista,<br />

lakuista ja haalarimerkeistä. Tuoteperheen<br />

uusin on kesällä myyntiin<br />

tuleva turkulaisten toivoma musta<br />

kangaskassi, jota koristaa Koiviston<br />

yksi kuuluisimmista sanonnoista Turun<br />

murteella eli “Kyl se siit sit”.<br />

Murretiskitrasut<br />

Sää olet mul niimpal raaris. Kahta<br />

mää en anna poies: sunt ja munt.<br />

Turun kielellä höystettyjä trasuja eli<br />

tiskirättejä ei voi vastustaa. Murretrasut<br />

ovat olleet jo vuosia Föripuodin<br />

suosituimpia tuotteita. Nyt perinteisten<br />

murresanoja vilisevien tuotteiden<br />

lisäksi on julkaistu uusia trasuja.<br />

Mallina ovat olleet uudet murrekortit,<br />

jotka ovat syntyneet Turkuseuran järjestösihteerin<br />

Katriina Pakkasen ja<br />

murreguru Esa Laukkasen yhteistyönä.<br />

Murretuotteiden tulkinta-avuksi<br />

kannattaa hankkia Turun murteen<br />

sanakirja, Ruvetas prohtama. Kirjan<br />

avulla voi järkätä kaveriporukalle<br />

vaikka murrevisan. Yleiskieltä monin<br />

verroin ilmeikkäämpi Turun murre<br />

kertoo lukemattomin eri tavoin turkulaisten<br />

identiteetistä ja asenteista<br />

arkielämän ilmiöitä kohtaan.<br />

Kati Leskinen<br />

TÄLT PUALT JOKKE<br />

TOIS PUALT JOKKE<br />

Sää olet<br />

mul niimpal<br />

raaris!<br />

Kahta mää<br />

en anna poies:<br />

sunt ja munt.<br />

Åbo vår stad N o 1/<strong>2023</strong> 9

Kadonneen Turun jäljillä<br />

Työntekijä kokoaa<br />

pahvisia säilytyslaatikoita.<br />

Pakkauksia pahvista bakeliittiin<br />

Teksti: Sanna Kupila Kuvat: Turun museokeskus<br />

Hj. Jousi tunnettiin käsilaukuista ja rasioista. Yritys oli loppuun asti perheyhtiö, jossa pakkauksia<br />

ehdittiin valmistaa neljän sukupolven ajan. Kaikki alkoi kenkävoiteista.<br />

Hjalmar Jousi ponnisti turkulaiseen liikeelämään<br />

pienimuotoisella kenkävoiteita<br />

valmistavalla teknillisellä tehtaalla<br />

1900-luvun alkupuolella. Voiteiden lisäksi yrittäjä<br />

alkoi vähitellen erikoistua paperituotteisiin, joita<br />

myytiin Maariankatu 6:ssa sijainneessa pientavarakaupassa.<br />

Ensimmäinen maailmansota aiheutti raaka-ainepulan,<br />

ja kenkävoiteiden valmistaminen vaikeutui.<br />

Vuonna 1916 Jousen perhe päätti kokeilla jotain<br />

uutta ja osti Raunistulan Lonttisilta, Kolmannelta<br />

linjalta eli Allinkadulta kiinteistön, jossa alkoi<br />

tuolloin suosittujen muistikirjojen ja postikorttialbumien<br />

valmistus. Paperikauppaa pyörittäessään<br />

Jousi oli tuonut Saksasta komeita valokuva-albumeita.<br />

Nyt niitä ryhdyttiin valmistamaan itse. Pyöreäkulmaisten<br />

albumien reunat pronssattiin tai<br />

kullattiin ja kansiin kiinnitettiin metallikoristeita.<br />

Tuotannon kasvun myötä työtilat Lonttisilla kävivät<br />

ahtaiksi ja edessä oli muutto Läntiselle Pitkäkadulle<br />

vuonna 1924. Tiloissa alkoi uutuutena<br />

kulta- ja kellosepille myytävien korukoteloiden<br />

valmistus.<br />

Uusia tuotantosuuntia tarvittiin, sillä komeat, heloituksin<br />

koristellut albumit olivat jäämässä pois<br />

muodista. Valokuva-albumien paksulehtisiä sivuja<br />

jäi varastoon, mutta ne tehtiin sotien jälkeen<br />

vielä valmiiksi albumeiksi, sillä osa saatiin myytyä<br />

Neuvostoliittoon. Menekki oli hyvä, kunnes ostajat<br />

huomasivat, etteivät albumit olleet enää länsimaissa<br />

muotia.<br />

Sota ja rauha määrittivät markkinat<br />

Hjalmarin poika, DI Reino Jousi, tutki selluloosamassan<br />

käyttömahdollisuuksia korukoteloiden<br />

valmistamisessa. Keväällä 1938 Jouset tutustuivat<br />

Leipzigin pakkausalan messuilla bakeliittikoneisiin<br />

ja hankkivat heti sellaisen. Ensimmäiset<br />

uudella koneella valmistetut esineet olivat kellokoteloita.<br />

Sodan alettua tavalliset rauhanajan<br />

10 Suomen Turku N o 1/<strong>2023</strong>

H Tehtaan<br />

työntekijät<br />

valmistavat<br />

valokuvakehyksiä<br />

1930-luvun<br />

lopulla.<br />

H Jousella viritetty nuoli<br />

on sotien jälkeen salkuistaan<br />

ja käsilaukuistaan<br />

tunnetun Hj. Jousen logo.<br />

Sen suunnitteli arkkitehtiylioppilas<br />

Mauno Siitonen<br />

vuoden 1934 paikkeilla.<br />

Yritys valmisti myös<br />

viulu koteloita. F<br />

H Hj. Jousi, Albumija<br />

salkkutehdas<br />

1930-luvulla ja sama<br />

rakennus vuonna<br />

2006, jolloin siinä<br />

toimi Lounais-<br />

Suomen Partiosäätiön<br />

omistama<br />

Partiovaruste.<br />

tilaukset supistuivat, mutta sotatarvikkeista tuli<br />

tilauksia. Uusi bakeliittikone valmisti nyt sytytinaukon<br />

tulppia.<br />

Miinoitukseen tarvittavat rasiat valmistettiin<br />

aluksi kosteudelle arasta faneerista, kunnes pioneeriosastolla<br />

suunniteltiin paremmin kosteutta<br />

kestävä miina bakeliitista. Silloin tehdas sai lisää<br />

tilauksia armeijalta. Yritys valmisti myös raskaissa<br />

kranaatinheittimissä käytettäviä hylsyjä. Rauhan<br />

tultua sotatarviketilaukset loppuivat, mutta hylsyjen<br />

valmistus jatkui.<br />

Heti sodan jälkeen vuonna 1946 Läntiselle Pitkäkadulle<br />

valmistui uusi kolmekerroksinen tuotantorakennus.<br />

Sinne sijoittuivat bakeliitti-, hylsy- ja<br />

kotelo-osastot. Laukkujen valmistaminen jäi viereiseen<br />

vanhaan tehtaaseen. Raaka-ainepulan<br />

vuoksi korukoteloita valmistettiin taas pahvista.<br />

Käsilaukkujakin tehtiin paperikankaista, koska<br />

nahkaa ei ollut saatavilla.<br />

Lyhyen aikaa valmistettiin myös haulikon hylsyjä,<br />

sillä niiden menekki oli sodan jälkeen valtava.<br />

Riistaliha ei kuulunut sodan jälkeisen säännöstelyn<br />

piiriin, ja sen vuoksi ravintolat tarjosivat pääasiassa<br />

riistaa. Ammattimetsästäjät hankkivat riistaa<br />

käyttäen haulikon patruunoita. Hylsyjen tarve<br />

romahti dramaattisesti, kun lihansäännöstely<br />

loppui vuonna 1947.<br />

Hylsykoneita ryhdyttiin tämän jälkeen käyttämään<br />

lääketeollisuuden pienten pyöreiden<br />

purkkien valmistamiseen. Kirjapainosta tulivat<br />

valmiiksi painetut arkit, jotka tehtaalla käärittiin<br />

hylsyiksi. Tablettiputkia valmistettiin 1950-luvun<br />

alussa vuosittain lähes kolme miljoonaa kappaletta<br />

useille kotimaisille lääketehtaille. Lopulta<br />

bakeliittisen tulpan korvasi muovi ja paperisen<br />

lääkeputken alumiininen tablettiputki.<br />

Neljän sukupolven perheyritys<br />

Yrityksen näkyvintä osaa ovat olleet käsilaukut<br />

ja matkalaukut. Niissä Jousen logo on ollut tae<br />

hyvästä kotimaisesta laadusta. Oma käsilaukkumyymälä<br />

sijaitsi ensin Kauppiaskadulla. Sodan<br />

jälkeen avattiin myymälä Eerikinkatu 17:ssa, jossa<br />

se toimi 1990-luvulle asti.<br />

Käsilaukkujen tuotanto hiipui vähitellen, ja<br />

1960-luvulta alkaneen vientikaupan myötä yritys<br />

keskittyi erilaisten muovisten rasioiden ja koteloiden<br />

valmistamiseen elintarvike- ja lääketeollisuudelle.<br />

Kello- ja korukoteloita valmistettiin edelleen,<br />

uutuutena läpinäkyvä kotelo.<br />

Suuremmat tuotantotilat rakennettiin vuonna 1974<br />

Piispanristille osoitteeseen Jousitie 6. Olemme<br />

useimmat tietämättämme olleet tekemisissä siellä<br />

valmistettujen tuotteiden kanssa: Nokian kännyköihin<br />

valmistettiin SIM-korttikoteloita, puutarhoille<br />

tehtiin pieniä mustia salaatin istutusruukkuja<br />

ja elintarviketehtaille rasioita broilerisuikaleiden<br />

pakkaamiseen. Ja kun vilkaisee vanhan korurasian<br />

pohjalle, siellä saattaa näkyä Jousen logo.<br />

Hj. Jousi oli monen suuryrityksen alihankkija ja<br />

niiden tuotannon supistaminen tuntui yrityksessä.<br />

Toiminta loppui konkurssin seurauksena marraskuussa<br />

2018.<br />

Yritys oli loppuun asti perheyhtiö, jossa pakkauksia<br />

ehdittiin valmistaa neljän sukupolven ajan. ●<br />

Sanna Kupila<br />

Kirjoittaja on Turun museokeskuksen<br />

tutkija, joka on<br />

kiinnostunut turkulaisesta<br />

teollisuushistoriasta.<br />

Åbo vår stad N o 1/<strong>2023</strong> 11

“Åbo kan<br />

jag bara<br />

tänka på<br />

med värme<br />

och kärlek”<br />

Text: Hedvig Långbacka<br />

Foto: Stefan Tell<br />

Fler än sextio böcker, de flesta om historia, men också många med underhållande kåserier inte minst<br />

om skillnader och likheter mellan olika länder och folk. Det har veteranjounalisten Herman Lindqvist<br />

bakom sig, liksom ett okänt antal reportage från de flesta av världens hörn. I höst kommer han till Åbo<br />

för att berätta om Gustav Vasa. Inför det besöket fick Åbo vår stad ställa några frågor.<br />

Du är ju hedersdoktor vid Åbo Akademi - hurdan<br />

är din relation till Åbo i övrigt?<br />

Åbo är för mig för alltid förknippad med Sveriges historia,<br />

från begynnelsen till 1809 var det ju en politiskt,<br />

kulturellt och ekonomiskt ytterst viktig stad i det<br />

svenska riket. Ögonblicket då jag blev hedersdoktor<br />

var en av mitt livs absoluta höjdpunkter, så på Åbo<br />

kan jag bara tänka med värme och kärlek.<br />

Du är sen nio år bosatt i Polen, hur har det<br />

inverkat på ditt sätt att se på världen (inte minst<br />

Ryssland)?<br />

Min inställning till Ryssland formades redan i min tidiga<br />

barndom i Helsingfors och påverkades ytterligare<br />

starkt i Prag 1968 då jag bevittnade den ryskledda invasionen.<br />

Jag var i Sovjetunionen och senare i Ryssland<br />

flera gånger, jag läste frivilligt ryska i skolan - så<br />

jag har haft en livslång relation till Ryssland och rysk<br />

kultur, men mina känslor har med tiden blivit alltmer<br />

negativa och efter invasionen av Ukraina har de blivit<br />

alltmer aggressiva.<br />

De flesta polacker har inga hatkänslor mot Ryssland,<br />

trots deras mycket långa, ofta negativa, gemensamma<br />

historia. I dag är de rysk-polska förbindelserna, av<br />

naturliga skäl, iskalla.<br />

Polen är det elfte landet jag bor i, så min syn på världen<br />

i stort har inte påverkats av mina polska år. Dock<br />

har jag fått en stor kärlek till Polen och respekt för polackernas<br />

mycket långa kamp för frihet och säkerhet.<br />

Kommer det att bli en bok om Polens/Litauens<br />

historia småningom?<br />

Jag har redan kommit in rejält på Polens/Litauens<br />

historia i två böcker, dels i den som handlar om hela<br />

ätten Vasa och dels naturligtvis i min bok Sverige -<br />

Polen, tusen år av krig och kärlek. Just nu planerar<br />

jag inte någon ny Polen-bok, har flera andra projekt<br />

som ska komma först.<br />

Gustav Vasa är ditt ämne när du besöker Åbo<br />

nästa gång. Jag minns att du en gång under ett<br />

föredrag på Hanaholmen kallade kungen för<br />

“Sveriges Pol Pot” (publiken drog efter andan!).<br />

Har din syn på honom ändrats sedan dess?<br />

Nej, Gustav var värre än Pol Pot vad gäller hans insatser<br />

för landets kultur, som jag då talade om. Men att<br />

han var en grym, hänsynslös, girig och oerhört hård<br />

och kolerisk herre, är ingen hemlighet.<br />

Men som jag brukar säga: hade Gustav gått på sensitivitetskurs,<br />

varit pappaledig och lärt sig konsensus<br />

och alla människors lika värde, så hade han aldrig<br />

blivit den Gustav Vasa som lade grunden för det moderna<br />

Sverige. Han var helt rätt man för den tid som<br />

då gällde.<br />

12 Suomen Turku N o 1/<strong>2023</strong>

”<br />

Hade Gustav gått på sensitivitetskurs, varit<br />

pappaledig och lärt sig konsensus och alla<br />

människors lika värde, så hade han aldrig blivit<br />

den Gustav Vasa som lade grunden för det<br />

moderna Sverige.<br />

E Lindqvists bok om 'Sveriges Pol Pot'<br />

och hand efterkommande.<br />

Din bok om de vilda Vasarna är<br />

spännande, men också, tycker<br />

jag, djupt sorglig. Många tragedier<br />

i den släkten - upplever du<br />

själv ättens historia som tragisk?<br />

Ingalunda. Ätten var ytterst framgångsrik,<br />

Gustav själv vår kanske<br />

mest framgångsrike monark i alla tider.<br />

Att där fanns brodermord, sinnessjukdom<br />

och mycket annat var något<br />

som fanns i alla dynastier på den tiden<br />

- och mycket värre hos andra. Men om<br />

man ser till slutresultatet så var det en<br />

mycket lyckad familj.<br />

Vilken av vasarna tycker du själv<br />

mest, respektive minst om? Vem<br />

var det mest inspirerande att<br />

skriva om?<br />

Den som var den hårdaste och svåraste<br />

som människa var nog hertig Karl -<br />

Karl IX. Han var bättre än sin far i ekonomi<br />

och planering, men ytterst svår<br />

som människa. Erik XIV, som jag skrivit<br />

en bok om, var en fin, bildad och intelligent<br />

person som naturligtvis blev<br />

svårt baktalad av broder Johan (för att<br />

motivera statskuppen).<br />

Han var inte mer sinnessjuk än att<br />

han i vår tid lätt hade blivit botad med<br />

mediciner, terapi och vila. Drottning<br />

Kristina däremot, var inte den hjältinna<br />

moderna feminister vill få henne till.<br />

Hon förrådde sin familj, sin ätt, sin religion<br />

och sitt land. Däremot hade hon<br />

goda litterära talanger.<br />

Roligast var naturligtvis att skriva om<br />

Gustav på grund av allt han uträttade<br />

och hans långa regenttid. Nu skriver<br />

jag en liten bok för Bonniers om Cecilia<br />

Vasa, skandal- och partyprinsessan,<br />

som var den kanske mest färgstarka<br />

och roligast av dem alla.<br />

Det sägs ibland, trött och litet cyniskt,<br />

att människan ingenting lär<br />

av historien? Håller du med?<br />

Absolut, vad värre är att allt färre lär<br />

sig någon historia över huvudtaget.<br />

Så de har inte ens hört talas om misstagen<br />

de inte ska ta efter. Det är ganska<br />

sorgligt. Men jag gör vad jag kan<br />

för att sprida ljus i mörkret. ●<br />

Herman Lindqvist gästar Åbosamfundet och<br />

Arbis tisdag 31.10 kl. 18.00. Läs mer i Åbosamfundets<br />

evenemangskalender turkuseura.fi/<br />

tapahtumat<br />

Hedvig Långbacka<br />

Skribenten är<br />

pensionerad<br />

radio redaktör med<br />

passion för historia<br />

och musik<br />

VEM ÄR HERMAN LINDQVIST?<br />

Född 1943, uppvuxen i<br />

Sverige och Finland<br />

Journalist och utrikeskorrespondent<br />

för bl.a. Sveriges Radio,<br />

Expressen, SVT 1<br />

Frilansjournalist, författare<br />

och TV-redaktör sedan 2002<br />

Över femtio utgivna böcker från<br />

debuten 1969 (Tjeckoslovakien,<br />

den vackra drömmen)<br />

Hedersdoktor vid Åbo<br />

Akademi, kommendör av<br />

Finlands Lejons orden<br />

SFV:s ”Åbobiografier”<br />

• Erik Cainberg<br />

• Allan Wallenius<br />

• Anna Bäckström<br />

• Lars-Ivar Ringbom<br />

• John Rosas<br />

• Alma Söderhjelm<br />

• Victor Westerholm<br />

Beställ de förmånliga,<br />

rikt illustrerade<br />

böckerna på<br />

www.boklund.fi<br />

Åbo vår stad N o 1/<strong>2023</strong> 13

Tellervo,<br />

lähdetäänkö<br />

tansseihin?<br />

Testaa tietosi<br />

Manu-visassa!<br />

Turussa vietetään parhaillaan presidentti Mauno<br />

Koiviston (1923–2017) juhlavuotta.<br />

Turun vuodet? Testaa tietosi.<br />

Tunnetko Manun<br />

1. Mauno Koiviston synnyinkoti oli<br />

osoitteessa<br />

a) Kerttulinkatu 10<br />

b) Itäinen Pitkäkatu 24<br />

c) Kaskenkatu 5<br />

d) Piispankatu 4<br />

2. Mauno Koiviston ensimmäinen<br />

työpaikka oli<br />

a) Keilapoikana Brahenkadun keilaradalla<br />

b) “Pullapoikana” Raikon leipomossa<br />

c) Juoksupoikana Kansallisessa<br />

kirjakaupassa<br />

d) Niittarin apulaisena Crichton-Vulcanin<br />

telakalla<br />

3. Mikä seuraavista väitteistä pitää<br />

paikkansa?<br />

a) Koivisto palveli jatkosodassa Simo<br />

Häyhän tarkka-ampujaryhmässä<br />

b) Koivisto palveli jatkosodassa Lauri Törnin<br />

jääkärikomppaniassa<br />

c) Koivisto palveli ainoastaan kotirintamalla<br />

d) Koivistoa ei nuoren ikänsä vuoksi kelpuutettu<br />

palvelukseen<br />

4. Mauno Koiviston isä palveli merimiehenä<br />

ja laivakirvesmiehenä kahdella<br />

nelimastoparkilla, jotka saksalaiset<br />

sukellusveneet upottivat ensimmäisen<br />

maailmansodan aikana. Totta vai tarua?<br />

a) Totta<br />

b) Tarua<br />

5. Mistä seuraavista sanonnoista Mauno<br />

Koivisto on tullut tunnetuksi?<br />

a) Minä juon nyt kahvia<br />

b) Yritän puhua niin totta kuin osaan<br />

c) Kyllä kansa tietää<br />

d) Kyllä se siitä<br />

6. Mauno Koivisto pääsi joulukuussa 1939<br />

töihin Turun teollisuuspiirille, joka oli<br />

kuitenkin peitenimi. Todellisuudessa<br />

Koivisto aloitti työt<br />

a) Littoisten verkatehtaassa<br />

b) Kerttulin konekivääritehtaassa<br />

c) Pääskyvuoren pommitehtaassa<br />

d) Nummen nitraattitehtaassa<br />

7. Kuka toinen tunnettu turkulainen oli<br />

Koiviston koulukaveri Kerttulin kansakoulussa?<br />

a) Hyväntekijä Veikko Hursti<br />

b) Poliitikko Ahti Karjalainen<br />

c) Arkkitehti Reima Pietilä<br />

d) Kuvanveistäjä Harry Kivijärvi<br />

8. Mikä seuraavista Maunon omista<br />

muistoista EI pidä paikkaansa?<br />

a) Kun kirkonmenojen yhteydessä kuulutettiin<br />

avioliittoon menevät, niin isä aina<br />

sanoi, että “voi, voi”.<br />

b) Kun koulutoveri oli minua kiusannut, isä<br />

sanoi tällä pojalle: “Älä kiusaa Maunoa,<br />

siitä voi tulla presidentti.”<br />

c) Jos isä oli johonkin esineeseen tyytyväinen,<br />

hän mielellään sanoi “that is a good one”.<br />

d) Kerran isä lähti aamulla liikkeelle ja tuli<br />

vähän ajan perästä takaisin sanoen: “Ei<br />

kannattanut lähteä ollenkaan, tuli vain<br />

muijia vastaan.”<br />

9. 1930-luvun lopulla sattui nuorelle<br />

Koivistolle ja tämän kavereilleen niin,<br />

että Aurajoen varteen oli Pinellan<br />

kohdalle pysäköity linja-auto. Ovi oli<br />

auki, ja yksi kavereista hyppäsi auton<br />

askelman päälle ja heti pois. Auto lähti<br />

liikkeelle, valui Aurajokeen ja vajosi<br />

pohjaan. Seuraavana aamuna lehdissä<br />

kerrottiin, että jarru oli pettänyt tuntemattomasta<br />

syystä. Totta vai tarua?<br />

a) Totta<br />

b) Tarua<br />

10. Mauno Koivisto ja Tellervo Kankaanranta<br />

tapasivat ensimmäisen kerran<br />

itsenäisyyspäivän aattona 1950 Kaskenkadulla.<br />

Mauno pyysi Tellervoa tansseihin<br />

ja Tellervo suostui. Mutta minne<br />

mentiin?<br />

a) Turun työväentalolle<br />

b) Pansion työväentalolle<br />

c) Littoisten työväentalolle<br />

d) Tarmon talolle<br />

Vastaukset:<br />

1. d 2. a 3. b 4. a 5. d<br />

6. c 7. c 8. b 9. a 10. b<br />

Aleksi Kauppinen<br />

Mauno Koivisto<br />

Presidentti Mauno Koiviston (1923–2017) syntymästä tulee tänä vuonna kuluneeksi sata vuotta. Juhlavuoden<br />

kunniaksi Turkuseura on kerännyt turkulaisilta muistoja Mauno Koivistosta. Muistoista julkaistaan Suomen<br />

Turku -lehden juhlanumero Turun päivänä 17. syyskuuta. Lehden sisällöt ovat suomeksi ja ruotsiksi.<br />

14 Suomen Turku N o 1/<strong>2023</strong>

Kulttuurimatkatoimisto<br />

Opastettuja kierroksia Turussa<br />

ja Naantalissa.<br />

Vastuullinen matkatoimisto<br />

www.magnimundi.fi<br />

Turkkulaist hiusmuottoilu<br />

jo vuarest 1992.<br />

Humalistonkarull ja Puutarhhakarull.<br />

Tul sääkki kaunistuma meill.<br />

Syrämellisest tervetulo!<br />

Ajanvaraukse puhlimell<br />

02 2500 246 040 589 3393<br />

tai helpost netist<br />

www.avantgarde.fi<br />

Åbo vår stad N o 1/<strong>2023</strong> 15

KARJAL A ISTURKUL A INEN<br />

EUROOPPAL A INEN<br />

Teksti: Aleksi Kauppinen Kuvat: Ari Heinonen<br />

Turun kaupungin kansainvälisten asioiden päällikkö Mika Akkanen<br />

nauttii luottamuksellisista väleistä Turun ystävyyskaupunkeihin, puhuu<br />

oman kulttuurin arvostamisesta ja kokee syvää eurooppalaisuutta.<br />

Göteborgin kaupunki maksoi<br />

Turun ammattikoulusta noin<br />

kolmanneksen. ”Mä kerran<br />

laskin ja arvioin, että se<br />

summa vastaisi nykyrahassa<br />

noin 15 miljoonaa euroa. Se<br />

on hirvittävä summa”,<br />

Akkanen toteaa.<br />

16 Suomen Turku N o 1/<strong>2023</strong>

Kuvaukset on sovittu Aninkaistenmäelle,<br />

Puutorin<br />

laidalla sijaitsevan patsaan<br />

luo. Kun ystävyyssuhteet<br />

solmitaan -teos on Wäinö Aaltosen<br />

käsialaa.<br />

”<br />

Kerran keskustelimme opettajan<br />

kanssa sote-uudistuksesta ranskaksi.<br />

Se oli kamalaa. Siitä suomeksikin<br />

puhuminen on vaikeaa.<br />

– Göteborg oli Turun ensimmäinen<br />

ystävyyskaupunki.<br />

Tuon ystävyyden kunniaksi Turun<br />

kaupunki tilasi Wäinö Aaltoselta<br />

veistoksen molempiin<br />

kaupunkeihin, kertoo Turun<br />

kansainvälisten asioiden päällikkö<br />

Mika Akkanen.<br />

Turun ja Göteborgin ystävyys<br />

alkoi talvisodasta. Kun sota<br />

alkoi, ruotsalaiset kaupungit<br />

kokoontuivat miettimään, miten<br />

voisivat auttaa Suomea.<br />

Ratkaisuna päätettiin perustaa<br />

kummikaupunkeja.<br />

– Göteborg annettiin Turulle<br />

kummiksi. Kaupunkilaiset järjestivät<br />

kampanjoita ja lahjoittivat<br />

Turulle muun muassa lasia,<br />

rakennustarvikkeita ja autoja.<br />

Jatkosodan aikana Turkuun<br />

lahjoitettiin muun muassa<br />

ruotsalaistalon alueen puutalot<br />

sekä varoja ammattikoulun<br />

rakentamiseen Aninkaistenmäelle.<br />

Sotien jälkeen syntyi<br />

pohjoismaisten ystävyyskaupunkien<br />

verkosto.<br />

”Toisiin tarttuu jääkiekko,<br />

toisiin kielet”<br />

Suomi, ruotsi, englanti, ranska,<br />

saksa, viro ja italia. Seitsemää<br />

kieltä taitava Mika Akkanen on<br />

kuin kotonaan Turun kaupungin<br />

kansainvälisten asioiden<br />

päällikkönä.<br />

– Toisiin tarttuu jääkiekko, toisiin<br />

kielet. Olen onnellinen,<br />

että pääsen työni kautta käyttämään<br />

kielitaitoani.<br />

Akkanen ylläpitää aktiivisesti<br />

kielitaitoaan. Virolaisille hän on<br />

antanut leikkimielisen ukaasin,<br />

ettei yhteydenpito saa tapahtua<br />

suomeksi tai englanniksi.<br />

Englannin kieli toki dominoi<br />

kansainvälisen työn kentillä.<br />

Akkanen kokee silti kielitaidon<br />

edelleen tärkeäksi.<br />

– Saksalaiset arvostavat, kun<br />

heidän kanssaan puhuu saksaa.<br />

Kun ulkomailla avaa lehden<br />

tai television ja ymmärtää<br />

kieltä, saa paljon paremman<br />

kosketuksen kulttuuriin.<br />

Ranskaa on kuulemma päässyt<br />

puhumaan liian vähän viime<br />

vuosina. Kielen yksityistunnit<br />

ovat kuuluneet arkeen jo pari<br />

vuotta.<br />

– Kerran keskustelimme opettajan<br />

kanssa sote-uudistuksesta<br />

ranskaksi. Se oli kamalaa.<br />

Siitä suomeksikin puhuminen<br />

on vaikeaa.<br />

Karjalaisturkulainen<br />

eurooppalainen<br />

Mika Akkanen on ehtinyt olla<br />

monissa kansainvälisissä hommissa.<br />

Opiskelut hän suoritti<br />

Turun kauppakorkeakoulussa,<br />

ulkomaankaupan linjalla.<br />

Nuorena hän oli töissä Naantalin<br />

leirintäalueella ja toimi matkaoppaana<br />

Italiassa pari kesää.<br />

Hetken aikaa Akkanen oli<br />

myös pienen matkatoimiston<br />

osakkaana.<br />

– Yritimme tehdä bussimatkoja<br />

urheilutapahtumiin eri puolille<br />

Eurooppaa. Idea oli, että kun<br />

saadaan ryhmä täyteen, niin<br />

päästään itsekin reissuun. Se<br />

ei kuitenkaan lyönyt leiville, joten<br />

lopetimme yrityksen.<br />

Turun kaupungilla työskentely<br />

alkoi Turun ensimmäisestä<br />

EU-projektista. Hankkeen seurauksena<br />

Turku perusti EUtoimiston,<br />

jonka tehtävänä oli<br />

antaa EU- ja rahoitusneuvontaa.<br />

Seuraavat kaksikymmentä<br />

vuotta kuluivatkin EU-toimiston<br />

esimiehenä.<br />

– Olen Karjalan evakkojen<br />

ylpeä jälkeläinen, karjalaisjuuret<br />

tulevat isältäni. Synnyin<br />

Turussa ja äitini on varsinaissuomalainen,<br />

joten se on toinen<br />

puoli minua. Tunnen itseni silti<br />

tosi vahvasti myös eurooppalaiseksi.<br />

Euroopan maissa matkustellessa<br />

Akkaselle tulee tunne, että<br />

tässä on jotain hiukan erilaista,<br />

mutta silti riittävän tuttua.<br />

– Koen eurooppalaista yhtenäisyyttä,<br />

mutta omia paikallisia<br />

tai kansallisia erityispiirteitä<br />

ei saisi kadottaa. Kulttuurimme<br />

ja kielemme ovat kehittyneet<br />

tuhansien vuosien ajan ja niistä<br />

pitää olla ylpeitä. FF<br />

Åbo vår stad N o 1/<strong>2023</strong> 17

Wäinö Aaltosen veistokset valmistuivat<br />

vuonna 1948 ja ne paljastettiin vuonna<br />

1955. Alkuperäisteos lahjoitettiin Göteborgiin<br />

Näckrosdammeniin ja sen kaksoiskappale<br />

nousi Turkuun Puutorin laidalle.<br />

Ystävyyskaupunkien yhteistyö<br />

ei ole pönöttämistä<br />

Akkanen luonnehtii Turun ystävyyskaupunkeja<br />

luonteviksi yhteistyökumppaneiksi,<br />

koska ne ovat<br />

Turun tavoin maansa ”kakkoskaupunkeja”.<br />

Siis heti seuraavia pääkaupungeista.<br />

– Vaihdamme keskenämme paljon<br />

tietoa, yhteistyö ei ole mitään pönöttämistä.<br />

Vertailemme kaupunkikehitystä,<br />

julkista liikennettä ja<br />

haemme yhdessä rahoitusta EUhankkeille.<br />

Ystävyyskaupungeissa on Akkasen<br />

mukaan hyvää myös se, että kaikki<br />

ideat, jopa hölmötkin, otetaan vastaan.<br />

Kaupungit uskaltavat antaa<br />

toisilleen myös rehellisiä vastauksia.<br />

Joskus vastaus on: ”Joo, Mika,<br />

ihan hyvä idea, mutta ei sovi meille<br />

nyt.”<br />

– Se on arvokasta ja kertoo siitä,<br />

että on luottamukselliset välit.<br />

Myös turkulaiset koululaiset hyötyvät<br />

ystävyyskaupungeista.<br />

– Ruotsinkielisillä peruskouluilla on<br />

Göteborgiin hyvät suhteet, heillä<br />

on opettaja- ja oppilasvaihtoa. Puolalanmäen<br />

lukiolla on ollut yli 30<br />

vuotta toimiva suhde Saksan Kölniin.<br />

Oppilasvaihtoa on vuosittain.<br />

Kansainvälisyydessä on<br />

voimaa<br />

Akkasen mukaan kansainvälisyys<br />

ei ole enää mikään erillistoiminto<br />

työssä, vapaa-ajalla tai opiskellessa,<br />

vaan siitä on tullut osa arkeamme.<br />

Turun kaupungin kaltaisten<br />

kasvukeskustan väestöpohjaa<br />

muuttaa erityisesti työperäinen<br />

maahanmuutto.<br />

– 1990-luvun alussa Turussa oli<br />

noin 1 000 ulkomaalaista. Nyt heitä<br />

on yli 20 000. Se on voimavara, kun<br />

jokainen saadaan sidottua mukaan<br />

yhteiskuntaan.<br />

Erityisen tärkeää Akkasen mukaan<br />

on antaa kaikille mahdollisuus tuntea<br />

Turku omaksi kodikseen ja kaupungikseen.<br />

– Jokaisella pitää olla mahdollisuus<br />

olla ylpeä turkulaisuudestaan. ●<br />

Aleksi Kauppinen<br />

Kirjoittaja on Turku seuran jäsen,<br />

esiintyjä, kirjoittaja ja ohjaaja,<br />

joka vaalii Turun kaupungin<br />

historiaa ja kulttuuria muun<br />

muassa dokumenttisarjallaan<br />

Vox Turku.<br />

KUKA MIKA AKKANEN?<br />

TURUN YSTÄVYYSKAUPUNGIT<br />

Turun kaupungin kansainvälisten asioiden<br />

päällikkö ja protokollapäällikkö<br />

Puhuu suomea, ruotsia, englantia, ranskaa,<br />

saksaa, viroa ja italiaa<br />

Julistanut vuodesta 2013 joulurauhan<br />

Vanhalla Suurtorilla Brinkkalan parvekkeelta<br />

Kokee Turun tuomiokirkon edustalla samaa<br />

eurooppalaisuutta kuin Wienin filharmonik<br />

kojen Strauss-konsertissa tai Firenzen<br />

kaupungintalossa Palazzo Vecchiossa<br />

Menossa kesällä Göteborg-seuran<br />

edustajana Göteborgin 400-vuotisjuhliin<br />

laskemaan kukat Kun ystävyyssuhteet<br />

solmitaan -patsaan juurelle<br />

Harrastaa vapaa-ajallaan ruoanlaittoa<br />

1946 Göteborg (Ruotsi),<br />

Bergen (Norja),<br />

Århus (Tanska)<br />

1953 Pietari (Venäjä) – ystävyyskaupunkisuhde<br />

keskeytetty toistaiseksi<br />

1958 Gdansk (Puola),<br />

Constanza (Romania),<br />

Rostock (Saksa)<br />

1963 Varna (Bulgaria)<br />

1967 Köln (Saksa)<br />

1971 Szeged (Unkari)<br />

1976 Bratislava (Slovakia)<br />

1992 Firenze (Italia)<br />

2008 Tartto (Viro)<br />

2022 Harkova (Ukraina)<br />

Suikkilassa on nimetty useita katuja ystävyyskaupunkien<br />

mukaan. Lue lisää viereisestä artikkelista.<br />

18 Suomen Turku N o 1/<strong>2023</strong>

Paikan nimi<br />

Kaverille katu<br />

Tiedätkö, missä sijaitsevat Turun ystävyyskaupungeille omistetut kadut?<br />

Ystävyyskaupunkien, erityisesti Göteborgin ja Leningradin<br />

nimien saaminen Turun kadunnimistöön<br />

oli esillä pitkään 1950-luvulta lähtien. Haasteena<br />

oli, että sekä länsi- että itänaapurien ystävyydelle<br />

piti löytää tasapuolisesti tarpeeksi suuri ja arvokas alue.<br />

Suikkilan alue toteutui aluerakentamiskohteena Urakoitsijat<br />

Oy:n rakentamana ja Kansallis-Osake-Pankin<br />

rahoittamana arkkitehti Pekka Pitkäsen suunnitelmien<br />

mukaan 1960-luvulta 80-luvulle. Suikkilan<br />

konttorin pankinjohtajan Pekka Sovijärven<br />

ehdotuksesta alueen pohjoisosaan,<br />

Suikkilantien molemmin puolin, tuli kadunnimistö<br />

kirjailija Volter Kilven tuotannosta,<br />

Kustavin nimistä. Taloyhtiöille<br />

annettiin nimet samasta lähteestä.<br />

Kun Suikkilan suunnittelu eteni eteläiselle<br />

alueelle, sinne sijoitettiin ystävyyskaupungit.<br />

Kaksi pääkatua nimettiin<br />

Göteborgin ja Leningradin mukaan. Bergen,<br />

Århus, Bratislava, Varna ja Konstanza<br />

saivat kaikki paikan kerrostaloalueelta kadunniminä.<br />

Rostock ja Köln tulivat alueen laidalle, pientaloalueelle.<br />

Szegedin nimi sijoitettiin puiston nimeksi, samoin<br />

Gdansk. Nämä olisivat olleet kirjoitusasultaan vaikeita<br />

osoitenimiksi.<br />

Leningradinkatu oli osoitteena alusta lähtien joillekin<br />

vastenmielinen. Vuonna 1995 rivitaloyhtiö ja yksi aktiivinen<br />

kuntalainen tekivät aloitteen nimen muuttamisesta<br />

Pietarinkaduksi.<br />

Nimistötoimikunta totesi kokouksessa, että nimiä ei ole<br />

tapana muuttaa vallan vaihtuessa, eikä kirjoittaa historiaa<br />

uudelleen. Ystävyyskaupunkisopimus oli solmittu<br />

Leningradin kanssa. Toisaalta tiedostettiin, että on kohteliasta<br />

käyttää ystävästä sitä nimeä, mitä se itse käyttää.<br />

Neuvostoliiton hajottua Leningradin kaupunki muutti<br />

nimensä Pietariksi.<br />

Toimikunta päätyi ratkaisuun, jossa Leningradinkadun<br />

nimi säilyi sillä osuudella, jolla ei ollut paljon<br />

osoitteita. Kadun loppupää muutettiin<br />

Pietarinkaduksi aloitteen mukaisesti.<br />

Nimistötoimikunta halusi kuitenkin<br />

muistaa historiaa vielä pidemmälle.<br />

Ruotsi oli suurvalta-ajalla perustanut<br />

Nevan suulle Nyen-nimisen linnakkeen,<br />

joka sai kaupunkioikeudet<br />

vuonna 1632. Suuressa Pohjan sodassa<br />

Venäjä hävitti kaupungin ja sen viereen<br />

perustettiin Pietari vuonna 1703. Nyen sai<br />

1800-luvun kirjoituksissa suomenkielisen asun,<br />

Nevanlinna. Suikkila sai näin polun nimeltä Nevanlinnanpolku<br />

– Nyenstigen. ●<br />

Iina Paasikivi<br />

Kirjoittaja on Turkuseuran jäsen ja<br />

Turun kaupungin entinen kaavoitusarkki<br />

tehti. Hän työskenteli nimistötoimikunnan<br />

esittelijänä vuosina<br />

1989–2016.<br />

KESÄAIKA<br />

MUSEOISSA<br />

Katso kesän opastukset ja<br />

tapahtumat turku.fi/museo<br />

Åbo vår stad N o 1/<strong>2023</strong> 19

“Nappe är bäst!”<br />

Teksti & kuvat / Text & foto:<br />

Katriiina Pakkanen, Anna Edgren<br />

Turkulaiset eskarilaiset saivat alkuvuodesta käyttöönsä Turkuseuran julkaiseman Lasten matkaopas<br />

Turkuun – Nappe Naakan matkassa -kirjan. Kävimme kysymässä kirjasta palautetta ruotsin- ja<br />

englanninkielisissä eskariryhmissä.<br />

Alla förskolebarn i Åbo fick i början av året ett eget exemplar av Åbosamfundets pyssel- och<br />

målarbok Barnens reseguide till Åbo i Nappe Kajas sällskap. Vi besökte några förskolegrupper för<br />

kommentarer och feedback.<br />

Lasten matkaopas Turkuun -kirja on ollut ahkerassa<br />

käytössä Wendy House -leikkikoulun<br />

esikoululaisilla. Turun satamassa sijaitsevassa<br />

varhaiskasvatuspaikassa järjestetään opetusta<br />

suomen ja englannin kielellä.<br />

Turkuseuran viime vuonna julkaiseman lasten tehtävä-<br />

ja värityskirjan tekstit ovat suomeksi, ruotsiksi<br />

ja englanniksi. Päiväkodin ammattilaisten mukaan<br />

kirja on tuonut helpotusta esiopetukseen.<br />

– Todella hyvä, että Turun historia on saatu tällaiseen<br />

lapsille kiinnostavaan pakettiin. Tätä on mukava<br />

hyödyntää opetuksessa, kun ei näitä asioita<br />

aina itse tajua kertoa lapsille, kertoo esikouluikäisten<br />

opettaja Inka Loukkola.<br />

Kun lapsilta kysyy, mitkä kaikki kirjassa esitetyistä<br />

paikoista ovat tuttuja, saa vastaan tyhjentäviä vastauksia<br />

ja kummastuneita katseita.<br />

– Tietysti kaikki paikat ovat tuttuja – me ollaan turkulaisia,<br />

sanovat he yhteen ääneen.<br />

Matkaoppaan tehtävät alkavat Turun linnasta ja<br />

etenevät Kupittaanpuistoon. Eskariryhmä oli heti<br />

kirjat saatuaan käynyt tutustumassa lähialueen<br />

nähtävyyksiin, kuten Turun linnaan ja Päivänkakkara-taideteokseen.<br />

Samalla reissulla selvitettiin<br />

Funikulaarin ja Förin matka-ajat.<br />

Osa lapsista sanoi, että kirjassa on ehdottomasti<br />

parasta väritystehtävät. Hauskaa on, kun pääsee<br />

kilpailemaan vierustoverin kanssa haarukoiden ja<br />

piispanmunkin etsintätehtävissä. Vanhan voimalaitoksen<br />

piippu -tehtävä, jossa pääsee tutustumaan<br />

Fibonaccin lukujonoon, on puolestaan matikkaystävien<br />

suosikki.<br />

– Meillä on kotonakin Napen kirja ja olen päässyt<br />

auttamaan pikkuveljeäni sen tekemisessä, hehkuttaa<br />

eskarilainen Rebecca.<br />

Turun kaupungin varhaiskasvatus ja Turkuseura tekivät<br />

yhteistyösopimuksen kirjojen hankinnasta kaikille<br />

esikoululaisille viime vuoden lopulla. Esikouluikäisiä<br />

turkulaisia on reilut 1 600.<br />

20 Suomen Turku N o 1/<strong>2023</strong>

Wendy House<br />

­ leikkikoulun<br />

eskarilainen<br />

Rebecca tykkää<br />

kirjan väritystehtävistä<br />

sekä<br />

piispiksien etsintätehtävästä.<br />

F<br />

Yonathan, Samuel, Filip, Ilari,<br />

Matilda, Asta, Leia, Linus, Evi, Ellen<br />

och Alva färglägger i Nappe-boken<br />

medan Katarina Palm följer med.<br />

Åbodoftande klurigheter<br />

Koncentrationen är stor när Braheskolans förskolegrupp<br />

Blåvingarna slår upp sidan åtta i<br />

Nappe Kaja-boken. Barnen får till uppgift att<br />

färglägga teckningen som föreställer Jani Rättyäs<br />

och Antti Stöckells blomkonstverk Prästkrage<br />

vid Suomen Joutsen.<br />

Tungspetsarna tittar ut vid mungiporna då färgpennorna<br />

kommer fram. Det börjar synas både<br />

traditionella blommor i vitt, gult och grönt och<br />

mera fantasikittlande versioner.<br />

Många av barnen har stenkoll på var i Åbo det<br />

finns en jättejättestor prästkrage.<br />

– Jag har suttit på stjälken! Jag har klättrat på<br />

den! hörs från gruppen.<br />

Boken kombinerar lokalhistoria och åbofakta<br />

med olika sorters kluriga uppgifter, allt från labyrinter<br />

mellan Kakola och Funikularen till att<br />

hitta Katarina Jagellonicas värdefulla gafflar.<br />

Förskolebarnen får också öva sig på att hålla<br />

reda på en bok innan de börjar skolan.<br />

Katarina Palm, lärare inom småbarnspedagogik,<br />

konstaterar att det är en mycket användbar<br />

bok för den här åldersgruppen.<br />

– När Blåvingarna först bekantade sig med<br />

boken fanns det för varje uppslag flera i gruppen<br />

som kände igen det som var i huvudrollen,<br />

om det så var Åbo domkyrka, Kakola eller Saluhallen.<br />

Och barnen berättar gärna vad de varit<br />

med om på de olika platserna, det blir en förankring<br />

i hemstaden tillsammans med det motoriska<br />

och pedagogiska, säger Palm.<br />

Och vilken av bokens figurer är barnens favorit?<br />

– Nappeeeeee!, hörs glada rop. ●<br />

Åbo vår stad N o 1/<strong>2023</strong> 21

Rairai Riikinkukko.<br />

dyskunnasta, joka on yksi Suomen<br />

suurimmista. Naakka on myös Varsinais-Suomen<br />

maakuntalintu.<br />

älyne Päältpäi Käskytettävä hiano määvai san<br />

Uutissi Turkuseurast – ajankohtaisimmat tiedot: turkuseura.fi/tapahtumat<br />

ispual Mont Montus Reunamilt Tohtis MEnos<br />

“Mekin halutaan syödä matoja!”<br />

Turkuseura esitti kevään aikana esikoululaisille Nappe Naakka ja linnut -musiikkinäytelmää. Esityksissä kuultiin Turun<br />

ofatihistoriasta Misä ja nykypäivästä jollai<br />

ja opittiin kaveritaitoja. Suuremmi<br />

Kulttuurirahaston apurahalla Ollenkas<br />

toteutetaan lisää esityksiä syksyllä. Lunasta<br />

issi prohtama Valla Sanos Ruakoto Kui äskö<br />

kke Sääki Vähä Sukkelampi Jokirannas kyttäs<br />

mat Laitumel Venepaikal Kaivamise Rupes Tro<br />

nikast Ollenkas Järkke Viäl Huamattava Toi<br />

Teksti: Kati Leskinen Kuvat: Katriina Pakkanen<br />

Millo Flatkutta raari tämmöttös viittisisiks<br />

esikoululaiset hyvät ystävät. Kolmantena esiintyjänä<br />

Huama<br />

on kosketinsoittimia Hyppyselline soittava Vallato<br />

ympäristössä pesivästä<br />

piraationsa Turun tuomiokirkon<br />

ottos saivat Varsinaine<br />

alkuvuodesta käyt-<br />

naakkayh-<br />

Turkulaiset<br />

töönsä Turkuseuran julkaiseman<br />

Lasten matkaopas Turkuun<br />

– Nappe Naakan matkassa -kirjan. – Rairai pelkää, että hänen äänensä<br />

Tälpual<br />

Kevään aikana Ruakkimises<br />

Vanhalla Raatihuoneella<br />

ovat pyörineet Nappe aluksi esitellä sitä. Lapset kuitenkin – Esiopetuksen yhtenä tavoittee-<br />

kuulostaa liian kovalta, Uumapaikast<br />

eikä kehtaa Keskustas<br />

Naakka ja linnut -esitykset, joissa kannustavat häntä ja niinpä mahtava<br />

lintu kajauttaa ilmoille kaikkien muksia oman lähiympäristönsä<br />

na on, että lapset saavat koke-<br />

eskarilaiset ovat päässeet tutustumaan<br />

kirjan Päältpäi hahmoihin ja paikkoi-<br />

aikojen Pihalt riikinkukkoäänen, kummottos sanoo toiminnasta, sen nykyisyydestä Sanomato<br />

ja<br />

ppusis<br />

hin musiikkiteatterin ja leikin avulla.<br />

Yhteensä 700 lasta on nähnyt<br />

Leskinen.<br />

historiasta.<br />

shown.<br />

Esitys on osallistava ja lapset Nappe Naakka ja linnut -esitykset<br />

Kalastamas Helkkari ovatkin mukana Leppymät<br />

menossa täysillä. jatkuvat Poikatte seuraavaksi Kulttuurira-Fölhaston<br />

apurahalla, joka myönnet-<br />

Esityksissä tutustutaan Turun nähtävyyksiin<br />

ja paikkoihin, kuten yhdessä muun muassa sitä, miksi tiin huhtikuun lopulla.<br />

Näytelmän aikana arvuutellaan<br />

Turun linnaan, tuomiokirkkoon ja Turun linna ei sijaitse enää saarella<br />

pi SIMMOTTOS Jottalai simmone sunsse Noitte<br />

Kupittaanpuistoon. Lapset pääsevät<br />

myös tunnistamaan lintuja ja ohjelmanumero on Napen oma Napen tarinaa uusien yleisöjen<br />

ja minkä ikäinen Föri on. Suosittu – On upeaa, että saamme jatkaa<br />

niiden ääntelyä.<br />

rokki, jossa lauletaan ja tanssitaan kanssa. Tulossa on ainakin esiintymisiä<br />

Hullumaine<br />

kesän ja syksyn tapahtumis-<br />

Pih<br />

ottis Anneta Toispual<br />

yhdessä – kunnes lintujen Huama on aika<br />

– Tärkeä teema näytelmässä ovat lähteä lounaalle syömään matoja. sa sekä päiväkotivierailuja. ●<br />

kaveritaidot. Napelle on tärkeää,<br />

että kaikki ovat kivoja ja reiluja – Niitä ei esityksessä tarjoilla kuin Nappe Naakka<br />

PERUNATTE kavereita toisilleen, eikä HERRASVÄKKETTE<br />

ketään jätetä<br />

yksin, sanoo Turkuseuran toikinen<br />

vahvistaa.<br />

linnuille, vaikka kysyntää olisi, Les-<br />

Lakkamat<br />

ja linnut -esitys Vallato<br />

minnanjohtaja Kati Leskinen.<br />

Ohjaus käsikirjoitus:<br />

Napen tarina jatkuu<br />

Aleksi Kauppinen Antti Ainola<br />

amal Leskinen Mihinkäs<br />

näyttelee esityksessä suurToril Ketä marjampoimijoi<br />

kirjan hahmoa, Pouta Pulua, jota Väritys- ja tehtäväkirjassa Nappe Rooleissa:<br />

ilkeät pulut kiusaavat, koska linnun<br />

on vaikea oppia lentämään. ympäri kaupunkia ja tutustuttaa Rairai Riikinkukko (Antti Ainola)<br />

Naakka lentää lempipaikoissaan Nappe Naakka (Aleksi Kauppinen)<br />

älyne Päältpäi Käskytettävä hiano määvai san<br />

Nappe auttaa pulua ja heistä tulee Turkuun. Päähahmo on saanut ins-<br />

Pouta Pulu (Kati Leskinen)<br />

ispual<br />

22 Suomen Turku<br />

Mont<br />

N<br />

Montus Reunamilt Tohtis MEnos<br />

o 1/<strong>2023</strong>

flaati Hirasälyne Päältpäi Käskytettävä hiano<br />

Uutissi Turkuseurast – ajankohtaisimmat tiedot: turkuseura.fi/tapahtumat<br />

Kääntäny toispual Mont Montus Reunamilt To<br />

Turun ruokaviikot: Tuomiokirkko täyttää<br />

Turkuseura<br />

Vihane pesofati Misä723 jollai vuotta Suuremmi – tarjolla koko<br />

mukana kauppatorin<br />

pelipäivällä<br />

Ollenk<br />

Vanhankaupungin juhla<br />

ottai Koltiaissi prohtama Valla Sanos Ruakot<br />

Turun ruokaviikkoja vietetään 5.–18. kesäkuuta. Tuomiokirkon syntymäpäiviä ja nostalgisia Turku-aarteita ja uskon,<br />

Turkuseura osallistuu tapahtumaan järjestämällä<br />

Vanhankaupungin juhlaa vietetään<br />

jälleen lauantaina 17. vuonna.<br />

että niitä on myynnissä myös tänä<br />

lapsille oman pelipäivän Turun kauppatorilla keskiviikkona<br />

7. kesäkuuta klo Väkke<br />

10–13. Sääki kesäkuuta. Vähä Turkuseura Sukkelampi<br />

järjestää Jokiran<br />

Semmone<br />

juhlan kunniaksi Suurtorilla Turkukirppiksen.<br />

ovat tapahtumassa mukana omalla<br />

Useat Vanhankaupungin toimijat<br />

Tapahtumassa pääsee testaamaan kauppatorilla<br />

olevia pelejä, kuten shakkia ja pöytätennistä,<br />

ohjelmatarjonnallaan. Taito Varsinais-Suomi<br />

järjestää Kaivamis<br />

Brinkkalan<br />

iäläk osallistumaan Taittumat<br />

Turku-muistipeliturnaukseen sekä Laitumel<br />

– Turku-kirppiksestä Venepaikal<br />

on muotoutunut<br />

hieno perinne, se järjestetään jo pihalla lankatorin ja koko perheelle<br />

kokeilemaan aarteenmetsästystaitoja Nappe Naakan<br />

etsintäpartiossa. Tarjolla on myös jätskimaistiaisia<br />

kolmatta kertaa, kertoo Turkuseuran<br />

toiminnanjohtaja Kati Leskinen. pihalla ja Luostarinmäen käsityö-<br />

on tarjolla ohjelmaa Taiteen talon<br />

torin kioskeista.<br />

Empimät luanikast Ollenkas Järkke läismuseossa. Sibelius-museossa, Viäl Huam<br />

– Kesäinen kauppatori, pelit ja jäätelö ovat taatusti Ideana on, että jokainen myyjä toisi Tuomiokirkossa, Kirkkopuiston<br />

lyömätön yhdistelmä, sanoo Turkuseuran järjestösihteeri<br />

Katriina Pakkanen.<br />

yhden Turku-aiheisen tuotteen. nauttimaan musiikista ja konser-<br />

tapahtumaan myyntiin vähintään terassilla ja Taiteen talossa pääsee<br />

alvel Flikat Millo Flatkutta raari<br />

teista. Alueen<br />

tämmöttös<br />

museot, galleriat ja<br />

Pelipäivä on tarkoitettu kaikenikäisille lapsille ja heidän<br />

perheilleen. Tapahtuma on maksuton. ●<br />

– Myyjillä on ollut tarjolla upeita, ravintolat ovat avoinna. ●<br />

Menik Mimmottos Varsinaine Huama Hyppysell<br />

IAnkaikkine Tälpual Ruakkimises Uumapaikast<br />

Häppemät Rappusis Päältpäi Pihalt kummotto<br />

Varsinaine Kalastamas Helkkari Leppymät Po<br />

Ilta ja Päivä Brinkkalassa –tapahtumasarjat jatkuvat<br />

Kesäkuun Nappe-kierros päättää kevätkauden. Syksyllä nautitaan Turun päivän etkoista ja vaakunatyöpajasta.<br />

Menik Ussempi SIMMOTTOS Jottalai simmone su<br />

Ilta ja Päivä Brinkkalassa -tapahtumasarjat ta koko perheen Turun päivän etkoilla. Tarjolla<br />

on Nappe Naakka ja linnut -konsertti ja Kui Turun historiaan tutkijoiden ja kirjailijoiden<br />

koa. Ilta Brinkkalassa -sarjassa uppoudutaan<br />

ovat tarjoilleet kevään ajan mielenkiintoisia<br />

Sanos Turku-tapahtumia. Tommottis<br />

Ilta Brinkkalassa –tapahtumissa<br />

on uppouduttu esimerkiksi turkulaisiin jatkuu Turun museokeskuksen vastuualue-<br />

Designin Anneta<br />

kankaan kuviointipaja. Turku-viikko Toispual<br />

johdolla. Huama Hul<br />

murhiin ja hirmutekoihin sekä 60- ja 70-lukujen<br />

turkulaiseen opiskelijaelämään.<br />

na-työpajalla keskiviikkona 13. syyskuuta. meksi ja ruotsiksi. ●<br />

päällikön Petteri Järven järjestämällä vaaku-<br />

Brinkkala-tapahtumasarja toteutetaan suo-<br />

onk Anneta PERUNATTE HERRASVÄKKETTE Lakkam<br />

Päivä Brinkkalassa on tarjoillut perheille toimintaa.<br />

Tapahtumasarjan kevätkauden päätmaan<br />

miten tehdään heraldisesti moitteeton<br />

– Tapahtumassa pääsee kuulemaan ja oppitävät<br />

Nappe Naakan aarrekierros 14. kesäkuuta<br />

ja etsintäpartio Kippamal<br />

19. kesäkuuta. vaakunan Mihinkäs<br />

suunnittelussa alkuun, sanoo suurToril<br />

Järvi. Ketä mar<br />

vaakuna. Jokainen osallistuja pääsee oman<br />

ykänny<br />

Brinkkala-sarja jatkuu syksyllä. Turkuseura Lapsiperheille on tarjolla syksyllä muun muassa<br />

pikkuväen murrekerho. Mauno Koivis­<br />

lanseeraa Turun päivää ennakoivan Turun viikon,<br />

joka aloitetaan<br />

flaati Hirasälyne<br />

lauantaina 9. syyskuuton<br />

juhlavuoden<br />

Päältpäi<br />

tapahtumat saavat myös<br />

Käskytettävä<br />

jat-<br />

hiano<br />

Kääntäny toispual Mont Montus Reunamilt<br />

Åbo vår stad N<br />

To<br />

o 1/<strong>2023</strong> 23

pi SIMMOTTOS Jottalai simmone sunsse Noitte<br />

ottis Anneta<br />

Uutissi Turkuseurast Toispual<br />

– ajankohtaisimmat Huama tiedot: turkuseura.fi/tapahtumat Hullumaine Pih<br />

Manun juhlavuosi<br />

PERUNATTE Murrekerhon HERRASVÄKKETTE Lakkamat Vallato<br />

näkyy Paavo<br />

amal syyskausi Mihinkäs suurToril <strong>2023</strong> Nurmi -maratonilla<br />

Ketä marjampoimijoi T<br />

Tapahtumat Brinkkalan talon Maistraatin salissa klo 13–15.<br />

Juoksutapahtumien klassikko<br />

TO 14.9. Turun kaupungin kirjastopalvelujohtaja Rebekka Pilppula:<br />

Kirjaston kuulumisia<br />

tään 32. kerran 18.–19. elokuuta<br />

Paavo Nurmi Marathon järjeste-<br />

älyne TO 12.10. Prof. Päältpäi<br />

emeritus Timo Soikkanen: Turun Käskytettävä historiaa<br />

<strong>2023</strong>. Turkuseuran Manu-ryhmä hiano määvai san<br />

turkulaisittain turkulaisille<br />

juoksee tapahtuman puolimaratonilla<br />

lauantaina 18. elokuuta.<br />

TO 16.11. Tuomiorovasti Aulikki Mäkinen: Adventin ja<br />

joulunaika Turun tuomiokirkkoseurakunnassa<br />

Joukkueen johtajana on Turkuseuran<br />

toiminnanjohtaja Kati Tohtis MEnos<br />

ispual<br />

To 14.12. Palomestari Mont evp Reijo Salminen: Montus<br />

Tarinoita “Tulta, Reunamilt<br />

hikeä ja kyyneleitä” -kirjasta. Lisäksi paloturvallisuusohjeita ja Leskinen.<br />

tietoja hälytyskeskus -ja pelastustoiminnasta ●<br />

– Turkuseuralaiset tunnistaa<br />

ofati Misä jollai Suuremmi Manu-paidoista. Ollenkas<br />

Juoksulla juhlistetaan<br />

turkulaista presidenttiä<br />

Lunastai<br />

Mauno Koivistoa, jonka syntymästä<br />

tulee tänä vuonna 100 vuotta,<br />

issi prohtama Valla Sanos Ruakoto Kui äskö<br />

kertoo Leskinen.<br />

J<br />

Turkuseuran Manu-joukkueeseen<br />

kke Sääki Vähä Sukkelampi mahtuu vielä Jokirannas<br />

mukaan. Jos juoksujalkaa<br />

vipattaa, laita viestiä<br />

kyttäs<br />

kati.leskinen@turkuseura.fi. ●<br />

mat Laitumel Venepaikal Kaivamise Rupes TroV<br />

Ruokkimises Menik IAnkaikkine<br />

Empimät<br />

mone nikastRappusis<br />

Ollenkas Kehno Järkke RuokkimisesViäl<br />

Uumapaikast Huamattava Jollai Menik Toi<br />

Päältpäi<br />

Rappusis Empimät<br />

Kehno<br />

Millo Flatkutta TURKUSEURA raari JULISTAA tämmöttös TURUN VIIKON! viittisisiksT<br />

Pihalt<br />

Keskustas Päältpäi<br />

Flatkuta<br />

TURUN PÄIVÄÄ VIETETÄÄN VUOSITTAIN TURKUSEURAN ALOITTEESTA. TÄNÄ VUONNA<br />

ALOITAMME JUHLAPÄIVÄN VIETON VIIKKOA AIKAISEMMIN JA JULISTAMME TURUN<br />

ottos Sanos Varsinaine VIIKON Huama<br />

ALKANEEKSI Pihalt LAUANTAINA Sanos Hyppyselline 9. SYYSKUUTA. Keskustas Vallato<br />

Anneta<br />

Tykäny<br />

Hidasälyne<br />

Kääntäny<br />

Vihane<br />

Huama<br />

Jottai<br />

Sanos Talvel<br />

Anneta Ussemp<br />

TERVETULOA FIILISTELEMÄÄN TURKUA Vanhalle Suurtorille!<br />

LAUANTAINA 9. SYYSKUUTA<br />

• Föripuoti avoinna klo 10–15. • Vaakuna-työpaja klo 17–19<br />

Huikeita Turku-tarjouksia ja Jonkulaisel<br />

Föripuodissa. Tykäny Tule kuuntelemaan<br />

ja oppimaan, miten teet<br />

Turku-övereitä. • Tervetuloa Turkuseura-Åbosamfundet<br />

• Nappe Naakka ry:n syyskokoukseen!<br />

ja linnut -lastenesitys<br />

klo 11 Brinkkalan lavalla toman Varsinaine Hidasälyne<br />

vaakunan<br />

itsellesi heraldisesti moitteet-<br />

• Kui Designin kankaan kuviointipaja<br />

klo 12.30 Brinkkalan pihalla<br />

Sanomato Kääntäny<br />

(sateella Föripuodissa)<br />

Hypyselline<br />

24 Suomen Turku N o 1/<strong>2023</strong><br />

Semmone<br />

KESKIVIIKKO 13. SYYSKUUTA<br />

Vihane<br />

Vallato<br />

Jottai<br />

SUNNUNTAI 17. SYYSKUUTA<br />

• Föripuoti avoinna klo 10–17.<br />

Huikeita Turku-tarjouksia ja<br />

Turku-övereitä.<br />

• Turkuseuran toripiste klo 10–17<br />

• Nappe Naakka ja linnut -esitys<br />

Suurtorin lavalla<br />

• Manu-muistoja<br />

• Manu-kierroksia<br />

• Murrevisa<br />

Kalastamas<br />

Sanos<br />

Talvel<br />

Ussemp<br />

Jonkulaisel<br />

Varsinaine<br />

Sanomato<br />

Leppymät<br />

Helkkar

enik Ussempi SIMMOTTOS Jottalai simmone su<br />

Sanos Uutissi Turkuseurast Tommottis<br />

– ajankohtaisimmat Anneta<br />

tiedot: turkuseura.fi/tapahtumat Toispual Huama Hul<br />

onkPaserul<br />

Anneta PERUNATTE Kirjamessut HERRASVÄKKETTE tulevat – Lakkam<br />

merelliseen haluatko vapaaehtoiseksi?<br />

ykänny Kippamal<br />

Turun kirjamessuja vietetään 29.<br />

suurToril<br />

syyskuuta–1.<br />

lokakuuta. Turkuseuralla on tapahtumaan? Laita viestiä<br />

maa. Haluatko vapaaehtoiseksi upeaan<br />

Mihinkäs Ketä mar<br />

Pansioon?<br />

tapahtumassa oma myyntipiste ja ohjel-<br />

kati.leskinen@turkuseura.fi! ●<br />

flaati Hirasälyne Päältpäi Käskytettävä hiano<br />

Torstaina 15.6. klo 18 kuullaan<br />

historiaa ja tarinoita siitä, miten<br />

Turkuun vuonna 1931 liitetystä<br />

Pansion kylästä tuli laivanrakennuksen<br />

Kääntäny<br />

ja metalliteollisuuden keskus, toispual<br />

öljysataman<br />

ja laivastoaseman koti.<br />

Mont Montus Reunamilt To<br />

Kävelyllä ihastellaan Erik Bryggmanin<br />

Vihane<br />

suunnittelemia asuintaloja pesofati<br />

ja muita Misä jollai Suuremmi Ollenk<br />

alueen omaleimaisia rakennuksia,<br />

kuullaan Pansion kauas ulottuvasta<br />

historiasta ja nykypäivän meiningistä.<br />

ottai Koltiaissi prohtama Valla Sanos Ruakot<br />

Kierros alkaa Pansion koulun pihalta<br />

(Pernontie 29) ja kestää noin 1,5 tuntia.<br />

Semmone<br />

Liput Föripuodin verkkokaupasta:<br />

Väkke Sääki Vähä Sukkelampi Jokiran<br />

turkuseura.fi/foripuoti ●<br />

iäläk Taittumat Laitumel Venepaikal Kaivamis<br />

Empimät<br />

Empimät Kehno Hidasälyne luanikast Semmone Ollenkas Menik IAnkaikkine JärkkeSanomato<br />

Viäl Huam Ruokk<br />

Päältpäi<br />

Rappusis Empimät<br />

Kehno<br />

alvel Flikat Millo TERVETULOA Flatkutta TURKUSEURA- raari tämmöttös<br />

Pihalt<br />

Päältpäi Keskustas<br />

Flatkuta<br />

ÅBOSAMFUNDET RY:N SYYSKOKOUKSEEN!<br />

Menik SanosMimmottos<br />

SEURAN SYYSKOKOUS PIDETÄÄN VANHALLA Varsinaine Pihalt<br />

SUURTORILLA, SanosBRINKKALAN Huama<br />

TALON MAISTRAATIN Hyppyselli<br />

SALISSA Keskustas<br />

i<br />

Anneta<br />

Tykäny<br />

Hidasälyne<br />

Kääntäny<br />

Vihane<br />

Huama<br />

Jottai<br />

TIISTAINA 28. MARRASKUUTA <strong>2023</strong> KLO 17. KOKOUKSESSA KÄSITELLÄÄN YHDISTYKSEN SÄÄNTÖ­<br />

MÄÄRÄISET ASIAT, KUTEN HYVÄKSYTÄÄN SEURAAVAN VUODEN TOIMINTASUUNNITELMA JA TALOUSARVIO.<br />

Hypyselline<br />

Sanos Talvel<br />

Lämpimästi tervetuloa!<br />

Anneta Ussemp<br />

VÄLKOMMEN TILL TURKUSEURA-<br />

Jonkulaisel Tykäny<br />

ÅBOSAMFUNDETS R.F. HÖSTMÖTE!<br />

Hidasälyne Varsinaine<br />

Sanomato Kääntäny<br />

SAMFUNDETS HÖSTMÖTE HÅLLS I MAGISTRATSSALEN I BRINKKALAHUSET VID GAMLA STORTORGET<br />

TISDAG 28.11.2022 KL. 17.00. PÅ MÖTET BEHANDLAS FÖRENINGENS STADGEENLIGA ÄRENDEN,<br />

SÅSOM GODKÄNNANDET AV KOMMANDE ÅRS VERKSAMHETSPLAN OCH BUDGET.<br />

Varmt välkommen!<br />

Vihane<br />

Semmone Vallato Kalastamas<br />

Sanos<br />

Talvel<br />

Ussemp<br />

Jonkulaisel<br />

Varsinaine<br />

Sanomato<br />

Leppymät<br />

Helkkar<br />

Åbo vår stad N o 1/<strong>2023</strong> 25

“Pariisi jätettiin<br />

kyyneleet<br />

silmissä”<br />

Teksti: Pirjo Peltoniemi<br />

Turkulaisnuoria lähetettiin 1200-luvulta alkaen Euroopan<br />

yliopistoihin opiskelemaan. 1700-luvulla muotiin<br />

tulivat aatelisnuorten grand tour -matkat, joilla nautittiin<br />

sivityksen lisäksi myös huvittelusta.<br />

arför Paris, vi har ju Åbo, lukee turkulaisten<br />

olkapäillä heiluvissa kangaskasseissa.<br />

Vastikään tunnettu matkailun brittijulkaisukin<br />

ylisti Turkua Suomen Pariisiksi.<br />

Pariisilaistuulet alkoivat tuivertaa Turkuun kuitenkin jo<br />

liki 800 vuotta sitten. Silloin lahjakkaat nuoret miehet<br />

lähetettiin opiskelemaan pääsääntoisesti Pariisin yliopistoon.<br />

Opintojen tavoitteena oli filosofisen tutkinnon<br />

suorittaminen. Tutkinto oli avain katolisen kirkon<br />

ajatteluun ja käsitykseen maailmankaikkeudesta kaikkine<br />

ilmiöineen.<br />

– Jokaisen Pariisissa opiskelleen nuoren merkitys oli<br />

Turulle huikea juttu 1200- ja 1300-luvun taitteessa, sanoo<br />

dosentti ja tiedetoimittaja Jussi Nuorteva.<br />

Nuorteva jäi viime vuonna eläkkeelle Kansallisarkiston<br />

pääjohtajan tehtävistä. Hän on tehnyt merkittävän ja<br />

palkitun väitöskirjan suomalaisten ulkomaisesta opinkäynnistä<br />

ennen Turun akatemian perustamista.<br />

Suomi oli otettu 1200-luvun lopulla osaksi katolista<br />

kirkkoa ja liitetty Ruotsin kuningaskuntaan. Keskiajalla<br />

paavillisesta kuuriasta eli Pyhältä istuimelta käsin hallittiin<br />

aluetta, joka oli suurempi kuin Euroopan unioni.<br />

Tämä edellytti oikeudellisten säädösten ja ajattelutavan<br />

yhdenmukaisuutta. Yliopistoilla oli keskeinen asema<br />

yhtenäisen maailmankuvan lujittajina. Euroopan yliopistoissa<br />

opiskelleet suomalaiset välittivät vaikutteita<br />

Suomeen.<br />

26 Suomen Turku N o 1/<strong>2023</strong>

”Matkan tavoitteena oli lisätä yleissivistystä<br />

ja avartaa maailman -<br />

katsomusta. Huvittelu Euroopan<br />

metropoleissa kuului toki myös<br />

ohjelmaan eivätkä uhka pelitkään<br />

olleet poissuljettuja.<br />

– Maisterien ja ulkomailla opiskelleiden määrä<br />

oli aluksi pieni. Heidän merkityksensä suomalaisen<br />

kirkon, yhteiskunnan, kulttuurin ja yliopistokoulutuksen<br />

muotoutumiseen oli kuitenkin keskeinen,<br />

Nuorteva sanoo.<br />

Pariisin suosio loppui ruttoon ja sotiin<br />

Pariisin yliopisto oli keskiajalla turkulaisten opintomatkojen<br />

tärkein kohde. Vastaavaa vetoa ei<br />

tunnettu Englannin suuntaan, Oxfordiin tai Cambridgeen<br />

eikä edes Italiaan. Roomassa kävivät<br />

hiippakunnan edustajat, mutta Bologna tai Napoli<br />

olivat vain harvojen kohteina.<br />

Nuortevan mukaan tyhjentävää selitystä Pariisin<br />

ylivertaiseen suosioon ei voi antaa. Yliopiston<br />

hyvä maine ja korkeatasoinen filosofian ja teologian<br />

opetus olivat tärkeitä ansioita. Pariisi oli<br />

mikrokosmos, jossa pystyi suorittamaan myös<br />

jatko-opintoja teologiassa tai kanonisessa ja<br />

roomalaisessa oikeudessa.<br />

Pariisin rinnalla englantilainen Oxfordin yliopisto<br />

jäi vieraaksi, vaikka Suomen kristillistämisestä<br />

vastannut Pyhä Henrik oli legendan mukaan<br />

englantilainen. Edes musta surma ja Ranskan ja<br />

Englannin välinen satavuotinen sota eivät katkaisseet<br />

suomalaisten opiskelijoiden tasaista<br />

virtaa Pariisiin.<br />

– Turkulaisten opintomatkojen alkuvaiheista ei<br />

ole säilynyt koko kuvaa, koska varhaisimmat<br />

kirkollisia oloja koskevat asiakirjat tuhoutuivat<br />

nähtävästi novgorodilaisten hävitysretken aikana<br />

vuonna 1318. Turun hiippakunnan kehitys oli<br />

kuitenkin nopeaa, Nuorteva sanoo.<br />

Ensimmäinen Suomeen liittyvä maininta Pariisin<br />

yliopiston asiakirjoissa on vuodelta 1313. Silloin<br />

joukko opiskelijoita pyysi paavilta vapautusta<br />

yliopistolle kertyneistä veloista. Monivuotiset<br />

opinnot olivat kalliita ja rahapula oli opiskelijoille<br />

iso ongelma. Tuomiokapituli tuki opinkäyntejä<br />

antamalla opiskelijoille varoja verotuloista sekä<br />

myöntämällä opintojen tueksi palkkavirkoja.<br />

– Keskiajan lähteistä tunnetaan nimeltä 165 suomalaista<br />

opiskelijaa, mutta esimerkiksi Pariisin<br />

luetteloista löytyvät vain tutkinnon suorittajat.<br />

Todellisuudessa opiskelijoiden määrä on ollut<br />

paljon suurempi, jopa kaksinkertainen.<br />

Yliopistolaitoksen leviäminen Euroopassa 1400-<br />

ja 1500-luvuilla saksalaiselle kulttuurialueelle,<br />

Prahaan, Leipzigiin, Rostockiin ja Wittenbergiin<br />

paransi suomalaisten opiskelumahdollisuuksia.<br />

Yliopistot olivat lähempänä kotimaata ja hintataso<br />

kaupungeissa oli huomattavasti Pariisia edullisempi.<br />

– Uskonnolliset riidat, ruttoepidemiat ja sodat<br />

vähensivät lopulta Pariisin yliopistokaupungin<br />

suosiota. Suomalaiset siirtyivät Prahaan ja saksalaisiin<br />

yliopistoihin opiskelemaan.<br />

Tuleva ratsumestari reissussa<br />

“Pariisi! Kaikki on tehty loistavalla maulla, ympäröivä<br />

maisema on kaunis. Pariisi jätettiin taakse<br />

kyyneleet silmissä.”<br />

Näin kirjoittaa grand tour -matkapäiväkirjassaan<br />

Turun akatemian kasvatti Mikael Hisinger, joka<br />

oli matkalla vuosina 1783–84 rykmenttitoverinsa<br />

Carl Råbergin kanssa. Sittemmin Hisingeristä<br />

tuli ratsumestari, vapaaherra sekä Billnäsin<br />

ja Skogbyn ruukkien perijä ja merkittävä teollisuusmies.<br />

Hänen laaja kirjeenvaihtonsa ja matkapäiväkirjansa<br />

ovat säilyneet jälkipolville. FF<br />

H Ensimmäinen suomen kielinen Euroopan<br />

kartta saatiin käyttöön 1821.<br />

Wikimedia Commons<br />

Åbo vår stad N o 1/<strong>2023</strong> 27

”Jokaisen Pariisissa opiskelleen<br />

nuoren merkitys<br />

oli Turulle huikea juttu<br />

1200- ja 1300-luvun<br />

taitteessa<br />

Grand tour -matkat eli suuret kierrokset olivat alun<br />

perin lähinnä nuorten aatelismiesten matkoja. Ilmausta<br />

käytettiin ensi kerran vuonna 1670 kuvaamaan<br />

nuorten englantilaisten aatelismiesten Pariisiin<br />

ja Italiaan suuntautuneita matkoja. 1700-luvun<br />

lopulta asti grand tourille pääsivät lähtemään aatelisten<br />

ja yliopistomiesten lisäksi myös varakkaat<br />

naiset, esimerkiksi kreivitär Sophie Creutz ja taidemaalari<br />

Mathilda Rotkirch.<br />

– Matkan tavoitteena oli lisätä yleissivistystä ja<br />

avartaa maailmankatsomusta. Huvittelu Euroopan<br />

metropoleissa kuului toki myös ohjelmaan eivätkä<br />

uhkapelitkään olleet poissuljettuja, kertoo Turun<br />

yliopiston kulttuurihistorian tutkija, dosentti Heli<br />

Rantala.<br />

“Me elämme lyhyen aikaa. On siis elettävä niin<br />

että on hyödyksi ja että nauttii elämästään.”, kirjoitti<br />

Hisinger.<br />

Rahtilaivoilla ja hevoskyydillä<br />

Grand tour -matkaajien reitti kulki usein Pariisiin,<br />

Alpeille ja Italiaan. Matkaa tehtiin rahtilaivoilla ja<br />

hevoskyydillä. Pari-kolme vuotta kestävälle matkalle<br />

valmistauduttiin lukemalla matkakirjoja ja<br />

käymällä kirjeenvaihtoa.<br />

Hisinger sai tuttaviltaan paljon neuvoja ennen matkaa.<br />

Hän kirjoitti niistä myös matkapäiväkirjaansa:<br />

”Vallattomien, sukkelien ja nautinnonhaluisten pariisilaisten<br />

miellyttävä seura saattaa vietellä sinut<br />

ja mikä seuraus: pilattu terveys, luulotautinen mielenlaatu,<br />

saastunut veri.”<br />

Matkoilta mukaan<br />

eurooppalaisia<br />

vaikutteita<br />

Matkustaminen on ollut tiedon hankkimista läpi<br />

historian. Jo antiikin kirjailijat Aristoteles, Platon ja<br />

Cicero korostivat matkustamisen hyödyllisyyttä<br />

uuden oppimisessa.<br />

Turussa matkustus Euroopan oppineisuuden<br />

keskuksiin virisi 1200- ja 1300-lukujen taitteessa.<br />

Nuoret perehtyivät Euroopan yliopistoissa aristoteliseen<br />

tieteeseen, teologiaan ja oikeustieteisiin.<br />

Aatelissukujen nuorukaisten grand tour -matkoilla<br />

hankittiin 1600-luvulta alkaen sivistykseen loppusilausta,<br />

eikä yliopistokoulutus ollut enää pääasia.<br />

1700-luvun lopulta lähtien muutkin kuin aateliset<br />

ja korkeasti oppineet miehet pääsivät Turusta<br />

Euroopan kiertomatkoille.<br />

Grand tour -turistit toivat tullessaan uusia<br />

eurooppalaisia vaikutteita, jotka näkyivät muun<br />

muassa arkki tehtuurissa, teollisuudessa,<br />

kaupanteossa, seurustelutavoissa ja<br />

pukeutumisessa.<br />

H Pariisin matkaajat saattoivat nähdä ensimmäisen<br />

kuumailmapallolennon syyskuussa 1783.<br />

Wikimedia Commons<br />

28 Suomen Turku N o 1/<strong>2023</strong>

Miltä Pariisin kadut näyttivät 1700-luvulla? Millaista oli matkustella<br />

Euroopan metropoleissa? Turun yliopiston kulttuurihistorian<br />

tutkija, dosentti Heli Rantala on tutkinut matkaseikkailuja<br />

ja niiden merkitystä Turulle ja koko Suomelle. F<br />

Kuva: Pirjo Peltoniemi<br />

E Turkulaisia lähti 1200-1300-lukujen vaihteesta al kaen Pariisin<br />

yliopistoon opiskelemaan. ”Pariisin maisterien merkitys<br />

on ollut Turulle huikean tärkeä juttu”, sanoo dosentti ja<br />

tiedetoimittaja Jussi Nuorteva.<br />

Kuva: Sami Perttilä<br />

Turussa piti odottaa kevättä ja<br />

kesää, sopuisia tuulia ja sopivaa<br />

laivaa. Köyhällä ei ollut matkaan<br />

varaa – ellei ollut rikasta seuralaista.<br />

Käteistä otettiin turvallisuussyistä<br />

vähän mukaan. Rahaa<br />

pystyi nostamaan pankkiirien<br />

luona vain suurissa kaupungeissa,<br />

kuten Pariisissa. Matkatavaraa<br />

sai olla enintää 50 kiloa.<br />

– Vaikka matkojen pääpaino oli<br />

kulttuuri, historia ja taide, niin<br />

miesten toivottiin tutustuvan<br />

myös ammatin kannalta tärkeisiin<br />

kohteisiin ja hankkivan tietoa esimerkiksi<br />

kaupanteosta, Rantala<br />

kertoo.<br />

Antiikin rauniot Italiassa, ranskalaiset<br />

filosofit ja Englannin puistot<br />

kuuluivat matkojen pakolliseen<br />

ohjelmaan. Grand tourin opintomatkalaiset<br />

opiskelivat kieliä käytännössä<br />

ja matkoilla solmittiin<br />

hyödyllisiä tuttavuussuhteita. Aateloidun,<br />

vuorineuvos Johan Hisingerin<br />

ainoana poikana Mikael<br />

tutustui matkansa aikana myös<br />

useisiin ruukkeihin, kaivoksiiin<br />

ja linnoihin. FF<br />

Åbo vår stad N o 1/<strong>2023</strong> 29

Roomaan mentiin Porta<br />

del Popolon aukion<br />

portista. Portti 1700-<br />

luvun puolivälissä<br />

Guiseppe Vasin<br />

kuvaamana.<br />

Wikimedia Commons<br />

Takaisin Turkuun<br />

Paluu pitkältä opintomatkalta tai grand tourilta<br />

Turkuun oli vähintään yhtä jännittävää<br />

kuin kotoa lähteminen. Pariisissa oli 1700-luvun<br />

vaihteessa noin 700 000 asukasta ja Turussa,<br />

Suomen suurimmassa asutuskeskuksessa<br />

noin 9 000.<br />

– Oli varmasti haastavaa palata jopa yli kymmenen<br />

vuoden opintoputken jälkeen takaisin<br />

Turkuun, Jussi Nuorteva miettii.<br />

Hänen mukaansa yksi merkittävistä palaajista<br />

oli katolisen kirkon viimeinen Turun piispa<br />

Martti Skytte, jonka opintomatkan vaiheista<br />

1490-luvulla ja 1500-luvun alussa tiedetään<br />

poikkeuksellisen paljon. Pariisin kautta Napoliin<br />

opiskelemaan päätynyt Skytte tunnettiin<br />

”suuresta hurskaudestaan, kohtuullisuudestaan,<br />

lempeydestään ja puhtaasta<br />

elämästään”.<br />

– Kunnianarvoisa Martti Skytte ja hänen Wittenbergin<br />

yliopistoon lähettämänsä oppilas,<br />

maisteri Mikael Agricola olivat ratkaisevia<br />

lenkkejä katolisen keskiajan ja luterilaisen<br />

Suomen välillä, Nuorteva sanoo.<br />

Mikael Hisingerin matka kesti puolitoista<br />

vuotta. Näin hän kuittasi kokemuksiaan joulukuussa<br />

1784:<br />

”Pakkasen takia saimme kärsiä kovia, ja sen<br />

takia, että olimme ruotsalaisia, meitä kynittiin<br />

joka paikassa ja jouduimme riitelemään<br />

kaikissa tulleissa. Se, mitä menomatkalla<br />

Tanskassa pidin rajattoman kauniina, oli silmissäni<br />

nyt varsin keskinkertaista, kun olen<br />

saanut nähdä monin verroin kauniimpia maita<br />

ja harvinaisuuksia.” ●<br />

Lähteet:<br />

Pirjo Peltoniemi<br />

Kirjoittaja on<br />

turkulainen<br />

tiedetoimittaja<br />

Jussi Nuorteva: Suomalaisten ulkomainen<br />

opinkäynti ennen Turun akatemian perustamista<br />

1640. Suomen Kirkkohistoriallisen<br />

seuran toimituksia 177.<br />

Mikael Hisinger: Resedagbok från Europa<br />

1783–1784. Svenska litteratur skällskapet i<br />

Finland Bokförlaget Atlantis 2015.<br />

Mikael Hisinger: Halki vanhan Euroopan<br />

1793–1794. Toimittanut ja suomentanut<br />

Jouni Kuurne. SKS.<br />

Heli Rantala: Pikisaaresta Pariisiin. Suomalaismatkaajien<br />

kokemuksia 1800-luvun<br />

Euroopassa. Gaudeamus 2020.<br />

30 Suomen Turku N o 1/<strong>2023</strong>

Havainnekuva on taiteilijan näkemys.<br />

Asunto Oy Primus<br />

Kellonsoittajankatu 9, Turku<br />

Luokkansa<br />

parasta<br />

keskustaasumista.<br />

Auratum Asuntojen Primus-kodit nousevat Kerttulinmäelle,<br />

yhdelle Turun seitsemästä kukkulasta. Entisen kauppaoppilaitoksen<br />

paikalla nautit täyden kympin asumismukavuudesta<br />

lähellä palveluja ja historiallista Turkua.<br />

Primuksen varusteluun kuuluu mm. huoneistokohtainen<br />

viilennys, laadukkaat materiaalit sekä kuntosali ja vehreä<br />

sisäpiha. Kotiisi saat valita sisustustyylin kolmesta uniikista<br />

konseptista. Tervetuloa Primukseen nauttimaan luokkansa<br />

parhaasta keskusta-asumisesta!<br />

Katso lisätietoja: primusturku.fi<br />

167 kotia 28-200 m2 Valmis 2025<br />

Päivi Tausa puh. 040 0755 258<br />

Kati Hägg puh. 044 540 1251<br />

asunnotturku@auratum.com<br />

Åbo vår stad N o 1/<strong>2023</strong> 31

Laukkase murreristikko<br />

Crossword puzzle<br />

1 2<br />

3<br />

4<br />

OIKKIAL<br />

1. herne<br />

4. vaateripustin<br />

8. rosolli<br />

10. putki<br />

13. tavata<br />

15. keittiö<br />

16. purje<br />

18. neljännes<br />

5 6 7<br />

8<br />

9 10<br />

11 12<br />

13 14<br />

15<br />

ALESKÄSSI<br />

16 17<br />

2. lyijykynä<br />

3. ruisku<br />

5. läikyttää<br />

6. lautanen<br />

7. tyttö<br />

8. sohva<br />

9. haarukka<br />

10. rakas<br />

11. vene<br />

12. huomata<br />

14. pusero<br />

17. onni<br />

EclipseCrossword.com<br />

Esa Laukkanen<br />

on Turkuseuran murreguru,<br />

joka ärsyyntyy nähdessään<br />

väärin kirjoitettua Turun<br />

murretta mainoksissa<br />

ja ilmoituksissa.<br />

18<br />

Laukkase<br />

murreristikon<br />

ratkaisu:<br />

A<br />

K<br />

K<br />

I<br />

L<br />

F<br />

I<br />

S<br />

U<br />

U<br />

L<br />

P<br />

Ö Ö R<br />

T T<br />

S<br />

I<br />

R<br />

18<br />

13 14<br />

A<br />

A<br />

R<br />

K<br />

R<br />

A<br />

T<br />

A<br />

Crossword puzzle<br />

1 2<br />

S<br />

K<br />

O<br />

11 12<br />

9 10<br />

5 6 7<br />

3<br />

15<br />

16 17<br />

4<br />

S<br />

A<br />

F<br />

F<br />

O<br />

S<br />

8<br />

F<br />

I<br />

L<br />

E<br />

F<br />

F<br />

A<br />

K<br />

R E<br />

A<br />

T<br />

A<br />

L<br />

L<br />

I<br />

P<br />

P<br />

H E<br />

E<br />

T<br />

A<br />

A<br />

I<br />

T<br />

T<br />

A<br />

A<br />

P<br />

L<br />

P<br />

Ä<br />

Y<br />

K<br />

K<br />

Y<br />

L<br />

L<br />

Ä<br />

N<br />

N<br />

U<br />

H<br />

I<br />

I<br />

V<br />

A<br />

T<br />

T<br />

U<br />

U<br />

R<br />

P<br />

Y Ä<br />

T<br />

K A<br />

I<br />

I<br />

K<br />

K<br />

I<br />

R<br />

L<br />

A<br />

T<br />

EclipseCrossword.com<br />

Turku-trivia<br />

1. Mikä sana puuttuu lauseesta: ”Älä lähre mihinkkäs ennenko föri<br />

on kiin …… ja puami ylhäl”?<br />

2. Kuka turkulainen käytti pakinoissa nimimerkkiä Puumies?<br />

3. Kuinka pitkä on Kakolan funikulaarin rata? Onko funikulaarin<br />

kulkema yksisuuntainen matka 130, 230 vai 330 metriä?<br />

4. Millä nimellä tunnettiin edesmennyt turkulainen kulttuuripersoona,<br />

jonka alkuperäinen nimi oli Arja Nurminen (1939 - 2022)?<br />

5. Turussa on viime vuosina yleistynyt puissa kasvava pensas.<br />

Mikä on tämä Asterix-sarjakuvastakin tuttu kasvi?<br />

6. Mikä perheyhtiö sai Turun matkailun Oskarin vuonna 2022?<br />

Perusteluna oli Ruissalon telakka-alueen kehittäminen.<br />

7. Samppalinnan kesäteatterissa esitetään kesällä <strong>2023</strong> musikaali<br />

9 to 5 - Homma hoituu! Kuka on säveltänyt esityksen musiikin?<br />

8. Missä lastenlaulussa mainitaan fregatti Suomen Joutsen?<br />

9. Mikä on Turun korkein rakennus?<br />

10. Mikä on Turku latinaksi?<br />

Turku-Trivia, vastaukset:<br />

1. Kaijas (laiturissa)<br />

2. Mauno Koivisto (1790)<br />

3. 130 metriä<br />

4. Aiju von Schöneman<br />

5. Misteli<br />

6. Håkans<br />

7. Dolly Parton<br />

8. Mikki Hiiri merihädässä<br />

9. Pääskyvuoren<br />

linkkitorni (101 metriä)<br />

10. Aboa<br />

Kysymykset on laatinut<br />

Lauri Palmunen<br />

(lauri.palmunen@gmail.com)<br />

32 Suomen Turku N o 1/<strong>2023</strong>

Vuarine<br />

Sinisilmäne<br />

ja hyväuskone<br />

Reiska tuli Jussi ja Mari treffama ja kertoman kuulumissi.<br />

Hän oli ollu Söölunti herrasväkke kratuleeramas<br />

heijä hoppiahääpäivänäs.<br />

– Mahrettik sunt senttän käske föli? − Mari kysys<br />

Reiskalt.<br />

– Annu siit puhus.<br />

– Veiks heil jotta muuta ku kukkapuska?<br />

– Anno mää taulun kahrest Nappe Naakast, ku istu<br />

puu oksal Praahempuistos.<br />

– Ketä muita siäl Sööluntil oli klasei kilistelemäs?<br />

Jussi uteli.<br />

– Helmifrouva neulomaseura. Jotta museoväkke,<br />

mukavi naisihmissi.<br />

– Mist siäl sit puhutti?<br />

– Kansavälisest Turust.<br />

– Henrik Söölunti, ku hoita panki ulkosuhtei,<br />

varmanki puhus.<br />

– Henkka ei ollu eres paikal, Reiska sanos.<br />

– Oli syättämäs ruattalaist pankkivaltuskuntta<br />

Hampuri Pörssis. Ai, mitä puhutti? Muu muas<br />

tiäretti, et Turku o vanhastas ollu Suamem portti<br />

läntte. Kansavälisys o virranu tätä kautta ja kasvu<br />

näkyny ainaki satamas, kaupas, liikesuhteis ja<br />

kultturis. Satamatelakal o värkätty jättisuuri paatei<br />

ja uitettu niit seilama mailma läntisil meril. Ku<br />

koronavirukset vallotti Turunki, kansavälisyt tuli<br />

tänne valtavaste lissä. Viarai kiäli o entist enempi<br />

tarttunu kans monen turkulaisen korva ja kiele.<br />

See om pualestas nostanu Turun kansavälistymist.<br />

– Eik viarail kerrottu, mist Henkka oli löytäny tämä<br />

Helme? Mari kysys.<br />

– Juu, molemat oli vahinkos törmäny toissis leffatiatteri<br />

lippujonos, Reiska kertos ilkikurisest.<br />

– Se kuitattin, ku Henkka ojensi jonos kätes Helmel<br />

ja sanos, et hän o herra Söölunti. Tiatterisalis he<br />

istus viärekkäisis tualeis ja leffa jälkke lähipaarim<br />

pöyräs. Leffa oli Tuule viämä.<br />

– Eik Sööluntska sit siit<br />

kertonu, kui yhteset 25<br />

vuatta oli sujunu? Mari kyseli Reiskalt.<br />

– Juu, Helmi kehus kehumisem pääl. Sanos, et<br />

simmossi miähi, ku hänel, o harvas. Nii helli, hyvi<br />

ja uskolissi. Ei kohtele toista huanoste eikä käy<br />

viarais. Ei eres kato viaratte naistem pääl.<br />

– Ei muka, Mari pisti väli.<br />

– Viarat oli kyselly Helmelt, eik ollu kiusalist, jos<br />

miäs joutus loma−ajalaski tyätehtätävisses,<br />

Reiska kertos.<br />

– Helmi vähätteli. Niit ei ol kuitenka ollu kovi usse.<br />

Kerra hee oli vuakranu Kustavist mökin kahreks<br />

viikkoks, mut Helmi viätti koko loma−aja siäl<br />

yksinäs. Miähel oli, niin ku hän selitti, hiano<br />

ulkomaa reissu.<br />

– Kui Helmi sai aikas kuluma? Jussi ihmetteli.<br />

– Onkis päiväkauret prykäm pääs. Täytys hänelki<br />

olla jottan kerrottava, ku miäs tuli takas.<br />

– Söölunti herrasväen tuttavapiiris tiäretä ylesest,<br />

et Söölunti itte o friianu Annun kans jo iät ja ajat,<br />

Mari sanos.<br />

– Sööluntskast tule miäle vaa, et voik turkulainenki<br />

olla noi sinisilmäne ja hyväuskone.<br />

Risto Vuorinen<br />

Prykä<br />

1. laituri<br />

2. aluksen komentosilta<br />

(Ruvetas prohtama-murresanakirja)<br />

Turkuseuran murreasiantuntija<br />

Risto Vuorinen, 97, nukkui<br />

rauhallisesti pois 15. toukokuuta<br />

<strong>2023</strong>. Turkuseura välittää lämpimän<br />

osanoton Riston omaisille.<br />

Åbo vår stad N o 1/<strong>2023</strong> 33

”EHTOKI VIÄL O NUARI JA KERKI NAPPAMA”<br />

– KÄÄRIJÄN CHA, CHA, CHAN VOI LAULAA NYT TURUN MURTEELLA<br />

Paidaton riehuja tuli kakkoseksi, vaikka olikin kisan todellinen voittaja. Turkuseuran<br />

murreguru Esa Laukkanen käänsi Käärijän viisukappaleen Turun kielelle, joten Cha<br />

cha chan tarina jatkuu – ja syntyy uudelleen Suomen alkuperäiskielellä.<br />

Tsa tsa tsa<br />

Niimpal pitki päivi painettu on koko<br />

viikom potti<br />

Nyt tartte saara otta kaljat ja viäre<br />

shotti<br />

Ehtoki viäl o nuari ja kerki nappama<br />

muutama ison tuapi ja alka pailama<br />

Molemil käsil otan kiine juatavist<br />

niinku<br />

Tsa, tsa, tsa, tsa, tsa, tsa, tsa, ei<br />

funtera huamist en ku otan kiine<br />

kolpakost niinku<br />

Tsa, tsa, tsa, tsa, tsa, tsa, tsa, ei<br />

Tahron olla fiirinkis ja poies ittestän<br />

niinku<br />

Tsa, tsa, tsa, tsa, tsa, tsa, tsa, ei<br />

Et kaik pyäri ympärs enkä tualil mä<br />

pysy niinku<br />

Parikolme jallukola on jo takana<br />

Mut viäl ei eres kummemmi munt<br />

nauruta (jee, jee, jejejee)<br />

Ehtoki viäl o nuari ja kerki nappama<br />

muutama ison tuapi ja alka pailama<br />

Tanssama ruppen koht ku en ol viäl<br />

tukossa<br />

Niinku tsa tsa tsa, on hommat<br />

reerassa<br />

Nyt mennän tanssama<br />

Niinku tsa tsa tsa<br />

Eikä peljätä saa tätä maailmaa<br />

Niinku tsa tsa tsa<br />

Ja mä pilla mum pääl klasi samppanja<br />

Tsa tsa tsa, silmät pikkase jo haritta<br />

Ja suu ruppe monklama, kun tämä<br />

uus mää mun vallotta<br />

Tsa tsa tsa, arkisi tunne en hänt<br />

yhtikäs ollenka<br />

Juu ei, mut nyt uus miäs oon mää, nyt<br />

uus miäs oon mää<br />

Nyt mennän tanssama<br />

Niinku tsa tsa tsa<br />

Eikä peljätä saa tätä maailmaa<br />

Niinku tsa tsa tsa<br />

Ja mä pilla mum pääl klasi samppanja<br />

Niinku tsa tsa tsa<br />

Tsa, tsa, tsa, tsa, tsa, tsa, tsa, ahaa<br />

Niinku tsa tsa tsa<br />

Tsa, tsa, tsa, tsa,<br />

tsa, tsa, tsa<br />

Tsa, tsa,<br />

tsa, tsa,<br />

tsa, tsa,<br />

tsa<br />

Molemil käsil otan kiine juatavist<br />

niinku<br />

Tsa, tsa, tsa, tsa, tsa, tsa, tsa, ei<br />

funtera huamist en ku otan kiine<br />

kolpakost niinku<br />

Tsa, tsa, tsa, tsa, tsa, tsa, tsa, ei<br />

Tahron olla fiirinkis ja poies ittestäs<br />

niinku<br />

Tsa, tsa, tsa, tsa, tsa, tsa, tsa, ei<br />

Et kaik pyäri ympärs enkä tualil<br />

mä pysy niinku vou<br />

34 Suomen Turku N o 1/<strong>2023</strong><br />

Napen puki Käärijä-vaatetukseen Katriina Pakkanen,<br />

alkuperäispiirros Teemu Kaitanen.

Ilta Brinkkalassa<br />

–TAPAHTUMASARJA<br />

TARINOITA TURUSTA.<br />

KERTOJINA TURKULAISET KIRJAILIJAT JA TUTKIJAT.<br />

31.8. klo 17<br />

26.9. klo 17<br />

5.10. klo 17<br />

19.10. Klo 17<br />

9.11. Klo 17<br />

23.11. klo 17<br />

14.12. klo 17<br />

VANHA SUURTORI 3, MAISTRAATIN SALI<br />

Marjo Uotila: Kohti kauniimpaa kaupunkia<br />

Rauno Lahtinen:<br />

Elämää Turussa 1940- ja 50-luvuilla<br />

Ilari Aalto: Vuosi keskiajan Suomessa<br />

Sanna Kupila: Österbladien<br />

kesänviettoa Ruissalossa<br />

Veli Pekka Toropainen:<br />

Turun piiat 1600-luvulla<br />

Topi Artukka: Tanssiva Turku -<br />

säätyläiseliitin seuraelämää 1800-luvulla<br />

Mikko Laaksonen: Reima Pietilä -<br />

turkulaista arkkitehtuuria maailmalla<br />

Säkert och högklassigt boende<br />

I ÅBO DIAKONISTIFTELSES<br />

SERVICEHEM ESIKKO<br />

Uittamovägen 7, 20810 Åbo<br />

Ledigt en tvåa och en trea, välkommen<br />

att bekanta dig med våra lägenheter!<br />

Turvallista ja laadukasta asumista<br />

TURUN DIAKONIASÄÄTIÖN<br />

PALVELUTALO ESIKOSSA<br />

Uittamontie 7, 20810 Turku<br />

Vapaana kaksio ja kolmio,<br />

tervetuloa tutustumaan!<br />

Tilläggsinformation:<br />

Verksamhetsledare Anu Salmi<br />

040 184 0123<br />

turundiakoniasaatio.fi/pa-svenska<br />

Lisätietoja:<br />

Toiminnanjohtaja Anu Salmi<br />

040 184 0123<br />

turundiakoniasaatio.fi<br />

Vuokra-asuntoja myös Vanhustentalo Vuokossa, Katteluksenkatu 1!<br />

KEVÄÄN JA KESÄN<br />

tapahtumatärpit<br />

Kuva: Studio Kukka<br />

Kuva: Jarno Terho<br />

5.–18.6. Turun ruokaviikot<br />

Monipuolinen kattaus alueen parhaita makuja<br />

13.6. Paavo Nurmi Games<br />

Unohtumattomia yleisurheiluelämyksiä<br />

Paavo Nurmen syntymäpäivänä<br />

17.–18.6. Turku Airshow <strong>2023</strong><br />

Suihkumoottoreiden jyrinää ja klassista taitolentoa<br />

29.6.–2.7. Keskiajan Turku<br />

Aikamatka iloiseen ja jännittävään keskiaikaan Vanhan Suurtorin<br />

historiaa huokuvissa maisemissa. Vapaa pääsy!<br />

13.–16.7. Turun linnan turnajaiset<br />

Vanhan ajan turnajaistunnelmaa<br />

Turun linnan ympäristössä. Vapaa pääsy!<br />

Lisää tapahtumia: www.turkukalenteri.fi<br />

Muutokset mahdollisia.<br />

19.–23.7. Swan European Regatta<br />

Regatta kruunaa Turun merellisen kesän!<br />

Purjehduskilpailun lisäksi Merikeskus Forum Marinumin<br />

alueella järjestetään runsaasti oheisohjelmaa.<br />

27.–29.7. DBTL<br />

Turun tuomiokirkon kainalossa järjestettävässä<br />

kaupunkifestivaalissa yhdistyy Suomen vanhimman<br />

kaupungin historia ja moderni kaupunkikulttuuri.<br />

10.–24.8. Turun musiikkijuhlat<br />

Korkeatasoista musiikkia moneen makuun. Ohjelmassa<br />

mm. Turku love -ulkoilmakonsertti 12.8. Kauppatorilla.<br />

18.–19.8. Paavo Nurmi Marathon<br />

Urheiluhuuma saapuu juoksijoiden mukana ensimmäistä<br />

kertaa Turun uudelle Kauppatorille.<br />

17.9. Turun päivä<br />

Runsaasti nähtävää ja koettavaa ympäri kaupunkia<br />

Åbo vår stad N o 1/<strong>2023</strong> 35

NNI OLLA TUR<br />

ISSN 0780-5101<br />

9 770780 510006<br />

LA TURKULAINE<br />

LIITY NYT TURKUSEURAAN, JOKAISEN TURKULAISEN<br />

JA TURUN YSTÄVÄN YHDISTYKSEEN.<br />

RKULAINEN. ON<br />

OLEN YKSI<br />

OLLA TURKULA<br />

PRESIDENTTI MAUNO KOIVISTO OLI<br />

PERUSTAMASSA TURKU SEURAA.<br />

HÄN OLI YHDISTYKSEN KUNNIAJÄSEN.<br />

MANU OLI YKSI MEISTÄ, TURKULAINEN.<br />

LAINEN. ONNI<br />

● Föripuodin tuotteista (Manu-tuotteet -20%, omat kirjat -40%, kortit -30%)<br />

● Turkuseuran tapahtumista<br />

NI<br />

● Ravintola Teinistä,<br />

OLLA<br />

Turun museoista ja museokaupoista, Brinkkalan putiikeista<br />

TURKU<br />

ja Avantgardesta<br />

TURKUSEURAN JÄSENENÄ SAAT ALENNUKSIA MM.<br />

SAAT MYÖS<br />

TEISTÄ.<br />

Vuosijäsenyys:<br />

Perheenjäsen<br />

mukaan:<br />

● Suomen Turku – Åbo vår stad -lehden vuosikerran postitse<br />

TUTUSTU KAIKKIIN ETUIHIN: turkuseura.fi/toiminta/jasenedut<br />

OLLA<br />

HUOM! TURKULAISET<br />

TURKULA<br />

YRITYKSET!<br />

LIITY:<br />

★<br />

LIITY TURKUSEURAN KANNATUSJÄSENEKSI JA TUE<br />

UPEAN KANSALAISJÄRJESTÖN TOIMINTAA.<br />

YRITYKSEN KANNATUSJÄSENYYS: 300 €<br />

ULAINEN.<br />

300<br />

ONN<br />

€<br />

EDUT:<br />

● Näkyvyys Turkuseuran sivuilla ja sosiaalisen median kanavissa<br />

● 10 kpl Suomen Turku – Åbo vår stad -lehden vuosikertaa postitettuna<br />

● 10 % alennus lehden mainoksista<br />

● Kannattajajäsen-tarra toimipaikkaasi<br />

● Hyvät alennukset Turkuseuran tuotteista<br />

NNI<br />

Yrityskumppanimme:<br />

OLLA<br />

OP Turun Seutu<br />

TUR<br />

Kannatusjäsenemme: Avantgarde, Eläkevakuutusosakeyhtiö Veritas, Isännöinti Levasma Oy, Josefiina Koti Oy,<br />

Rausanne Oy, Suomen Lauttaliikenne Oy, TS-Yhtymä, Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymä, Turun kaupunki<br />

Konsernihallinto, Turun Messukeskus Oy, Turun Ortodoksinen seurakunta, Turun Osuuskauppa, OP Turun Seutu,<br />

Wallac Oy, Lounais-Suomen Diabetes ry, Lounais-Suomen Syöpäyhdistys ry, Pro Manillasäätiö, Turun Kamerat ry,<br />

Turun Kulttuuriyhdistys ry, Turun Yrittäjät ry<br />

★<br />

★<br />

★<br />

★<br />

TURKUSEURA.FI/LIITY<br />

★<br />

LIITY<br />

TURKU SEURAAN<br />

TURKUSEURA.FI –<br />

SAAT LAHJAKSI<br />

TURKU-KIRJAN.<br />

Ainaisjäsenyys:<br />

★<br />

★<br />

★<br />

★<br />

★<br />

★

logo

products

Resources

Company

Terms of service
Privacy policy
Cookie policy
Cookie settings
Imprint
Change language
Made with love in Switzerland
© 2024 Yumpu.com all rights reserved

Hooray! Your file is uploaded and ready to be published.

Saved successfully!

Ooh no, something went wrong!