1979-3

TURKU-ÅBO
Tämä kina on ~
hintansa väärtti
Hinta korusidoksena: 125 mk
N yt se on ilm estynyt T u ru n 750-vuotisju
h lav u o d en kunniaksi. K auan k a iv a ttu T u ru sta
ja tu rk u laisista k erto v a u p ea nelivärinen kuvateo s,
jo k a sam alla on oivallinen liikelahja u lk o m a a n k a u p p aa käyville
yhtiöille. T ä m ä loistelias kuvateo s, jo k a av a rta a tu rk u laisten k in n äk em y stä om asta
k a u p u n g ista an k äsittää 172 sivua ja jo p a 436 u peaa värik u v aa. K irjaa on sa ata v a n a
k ahdessa asussa, jo ista toisessa ovat kielinä su o m i-ruotsi-englanti ja toisessa saksaran
sk a-v en äjä.
J o s h alu at h an k k ia itsellesi tai y stä v ä llesi täm än k irja n ,
to im i n o p e a sti, sillä k irjasta on tu llu t k erä ily k o h d e j o en n en
ilm esty m istä ä n ja kirjaa o n p ain ettu m y y n tiin a in o a sta a n
rajo itettu m äärä.
H a e tai varaa se h eti, m u u ten v o it jä ä d ä ilm a n .
K u s ta n ta n u t: T u r u n k a u p u n k i j a K a n s a llin e n k ir ja k a u p p a O y
KANSALLINEN KIRJAKAUPPA
L in n a n k a tu 16 — H ä m een k a tu 7.
is o to n ic -v irk is ty s iu o m a on u udentyyppinen ja noiu o m a sinulle,
loka h u o le h d it ku nnosta si S ie m aise sitä janoosi lenkin ja tk e e n ,
peim p ä ä tte e k s i. kun p aiskit töitä olan ta k a a . saunoessasi.
R a ikka a sti s itru u n a lle m aistuva lsotom c-)uom a sa m m uttaa janon
te h o k k a a s ti p ie n e llä n este m ä ärä llä — ja oikeaoppise sti lsoiP jj£
p a la u tta a n e s te ta s a p a in o n ja ko rva a lisäksi suola- ia e n e r g ia ^ p f s ^
ta . jo ka syn ty y e lim is tö s s ä s i hikoilun ja p onnistelun s e u r a u k s e n i
Isoto m cm sis ä ltä m ä t so k e rit im eytyvä t v e re en n opeasti a ntaen lisää
ene rg ia a ja v ä h e n tä e n v ä sym yso ire ita . V irkistyt ja vo it hyvin.
2 dl valm ista juom aa
75 g pussi = 1 I juom aa
300 g kotelo = 4 I juom aa
Elintarvikeliikkeistä
M arkkinointi :
Farm os-Yhtym ä Oy
Jaksat paremmin.
g

HAUSKAA ILTAA!
ROLIG KVÄLL !
Suomen Turku
------------------ A b o . v Ar st a d
N:o 3 - 1979
J u lk a is ija — U t g iv a r e :
T u r k u -s e u r a , Å bo s a m fu n d e t r.y .
Pentti Lahti
KOULULAITOKSEMME
UUSIEN HAASTEIDEN EDESSÄ
T Ä M Ä yh te in e n ko tik a u p u n k im m e , Suom en Turku, on ko ke n u t v iim
e is te n k o lm en vuosikym m e nen a ikana varsin nopean kasvun. V ä k ilu ­
ku m m e kasvoi tu o n a aikana y li k a k s in k e rta is e k s i ennen s o tia v a llin n e e ­
seen tila n te e seen verra ttuna. Täm ä jo h ti lu o n n o llis e s ti varsin v ilk k a a ­
seen rakentam isen kauteen. K a upunki kasvoi ja la ajeni k u in p u lla ta ik i­
na. Vanhan ruutukaava-alu een y m p ä rille s y n ty iv ä t lä h iö t. Täm ä lä h iö itten
s y n ty m in e n ta p a h tu i s ä te ittä in lähes k a ik k iin s u u n tiin U itta m o lta
P a n sioon. Vain kasvu m eren suun taan H irvensalo o n ja K a kske rtaan on
jä ä n yt tähän a sti ta p a h tu m a tta .
TURUN
POHJOLA-YHTIÖT
K auppatorin kulm assa, Y lio p is to n k a tu 21, puh. 330 555
T Ä LLA IN E N k e h itysva ih e on o llu t m o n in ta v o in v a lta is a haa ste k a u ­
p u n g ille . On o llu t pakko rakentaa k u n n a llis te k n iik k a a la a jen e m isen
m yötä . S a m alla on rakenne ttu m o n ip u o lis ia k u n n a llis ia p alve lu ja . K o u ­
lu la ito k s e m m e o s a lta täm ä on m e rk in n y t ja tkuva a ra kenta m isen k a u tta .
K a n s a k o u lu la ito k s e n , n ykyisen p e ru s k o u lu n ala-a steen o s a lta a lo ite ttiin
tä m ä ra ke n ta m ise n vaihe 1950-lu vu lla P ansion ja Vasaram äen k o u lu je n
ra kenta m isesta . 197 0-luvulla p ä ä d y ttiin kokonaiseen k o u lu je n s a rja a n .
Parhaina vu o sin a v a lm is tu i parikin u u tta ko u lu a . V o id a a n k in s a n o a, e ttä
p e ru s k o u lu m m e ala-asteen k o u lu v e rk o s to on p itk ä lti v a lm is sen jä lk e e n ,
k un nyt ra k e n te illa oleva V a rissu on k o u lu v a lm is tu u . T ä llä n ä k y m in Här-
käm äki tarvinnee ala-asteen ko u lu n 1980-luvun a lk u p u o le lla . L is ä k s i ta r­
vitaan lu o n n o llis e s ti e rila is ia u u d is tu s - ja p a ra n n u s tö itä e ri k o u lu is s a .

V U O N N A 1976 to im e e n p a n tu k o u lu -u u d is tu s m u u tti tä ä llä T u ru ssa kin
k e rta h e ito lla o p p ik o u lu la ito k s e n o s itta in p e ru s k o u lu n y lä a s te ik s i ja o s itta
in lu k io ik s i. T äm ä m e rk its e e ylä a ste id e n o s a lta s iirty m is tä p iirija o n
m u kaise e n k o u lu n k ä y n tiin , jo k a o n k in p a rh a illa a n a s te itta in ta p a h tu ­
m a ssa. V a ik k a lu k io t eivät to im ik a a n p iirija o n m u k a is e s ti, h e ija s tu u
ylä a ste e n p iirija k o jä rje s te lm ä lu k io n a lo itu s p a ik k a v a lin to ih in .
EN TISET o p p ik o u lu m m e ovat s u u re lta o s in p iirija o n k ann a lta o ik e is s a
p a ik o is s a ja n iis s ä k a nnatta a te h d ä u u d is tu s tö itä s ilm ä llä p itä e n ja tk u ­
vaa k o u lu k ä y ttö ä .
P ä ä m in is te ri M A U N O KO IVISTO :
Turun saaristo
kansalaisomaisuuttamme
VA IN M u seom ä e n , A u ra ka d u n, E s k e lin ja T u u re p o rin k o u lu t ovat
o m ie n p iirie n s ä u lk o p u o le lla ja vaativa t näin o lle n e rity is jä rje s te ly jä .
Tähän m e n n e ssä on o te ttu ta v o itte e k s i s iirtä ä n y k y in e n M useom äen
y lä a s te — T u ru n lyse o n lu k io p iirin s ä a lu e e lle R u nosm äkeen.
O L E M M E s iis tähän 1970-luvun lo p p u u n m ennessä p ystyneet ra kenta ­
m aan p e ru s k o u lu m m e k u ta k u in k in v a lm iik s i. S iin ä on o llu t T u ru lle ja
tu rk u la is ille tehtä vänä varsin m itta v a urakka. 1980-luku tu o eteem m e
k o u lu la ito k s e n k in o s a lta u u sia h a a ste ita . Edessä on ns. ke skia ste e n u u ­
d is tu s . T ä llä ta rk o ite ta a n n y kyise n p e ru s k o u lu n jä lk e is e n k o u lu tu k s e n
u u d e lle e n jä rje s te ly jä . T ää llä T u ru ssa tä m ä m e rk its e e kokonaan uuden,
P e lto la a n tu le va n a m m a ttik o u lu ra k e n n u k s e n ra k e n ta m is ta . K a u p allise n
o p e tu k s e n a lu e e lla jo u d u ta a n e rin ä is iin u u d e lle e n jä rje s te ly ih in . M e rim
ie s te n a m m a ttik o u lu tu s ta p yritä ä n tä ä llä m yös la a je n ta m a a n ja k e h ittä ­
m ään. H o te lli- ja ra vin to la -a la n k o u lu tu k s e n a lo itta m in e n T u ru ssa on
m y ö s p itkä ä n o llu t e s illä . S a m a n a ik a is e s ti on ta rp e e llis ta s o p e u tta a
lu k io n to im in ta n ä ih in ke s k ia s te e n k o u lu tu k s e n k o k o n a is p u itte is iin .
JO S K U S kauan s itte n o li a ika, jo llo in ko ko m a a ssa o li v a in yksi k o u ­
lu . Se o li tä ä llä T u ru ssa tä m ä n n y kyise n K a te d ra a lik o u lu m m e edeltäjä .
P ie nestä k y lv e tty sie m en on k a sva tta n u t runsaan sadon. M e illä on n yt
m o n ip u o lin e n ja ko rke a ta so in e n k o u lu la ito s palve le m assa T urun ja koko
m aankin ja tk u v a s ti kasvavia ta rp e ita . P a ljo n on tä ssä s u h te essa yhde ssä
te h ty , m u tta u ud e t haasteet anta va t m e ille ja tk u v a s ti ty ö tä k o u lu tu k s e n ­
kin k e h ittä m is e s s ä . S iih e n m e illä tu rk u la is illa on p e rin te itä . S iitä vaan
ty ö h ö n ja to im e e n . S a m a lla on hyvä m u is ta a , e ttä ka ikki ta p a h tu u y h ­
te is e k s i p arhaa ksi.
T u ru n ju h la v u o te n a 1979
v t. a p u la is k a u p u n g in jo h ta ja
PENTTI LAHTI
■ S u o m a la in e n k a u p u n k ik e h ity s on e u ro o p p a la is itta in n u o r­
ta. Vasta tä llä v u o s is a d a lla a s u tu ksen k e s k itty m in e n kaup
u n k e ih in on s a a v u tta n u t la a jem m a t m itta s u h te e t.
K a u p u n k ie m m e synty y n ovat vahva sti v a ikuttanee t h a llin ­
non, kaupan ja liik e n te e n tarp eet. N ä iden te k ijö id e n y h te is ­
v a ik u tu k s e s ta s y n ty i m yö s Turun ka u p u n ki n o in 750 vuotta
s itte n m ere n ääre lle , A u rajoen su u h u n .
• P ä ä m in is te ri M a u n o K o iv is to p iti ju h la p u h e e n T u ru n ka u p u n g in 75 0-v uo tis -
ju h la s s a 9 .8 . 19 79 T u ru n k o n s e rttita lo s s a . — K uva: S e p p o N u rm i.
T e h tyje n s e lv ity s te n m ukaan on
a s u tu s ta y h tä ja k s o is e s ti ku ite n k in
o llu t T urun s e u d u lla jo 6 0 0 -lu vu lta
lä h tie n , jo s k in ka u p u n k im a is e t
p iirte e n sä T u rku lie n e e saanut
h u o m a tta v a s ti m y ö h e m m in .
U u sim p ie n tu tk im u s te n m ukaan
o lete ta a n T u ru n saaneen v ira llis e t
ka u p u n kio ike u te n sa vasta B irg e r-
kuninkaan aikana 1200-luvun lo p ­
p u p u o le lla . P e ru s te ltu lie n e e m yös
k ä sitys, e tte i T u ru n ka u p u n k ia o le
v ira llis e s ti koskaan p e ru s te ttu .
N yt v ie te ttä v illä T u ru n ra kenta ­
m isen 750-vu o t i sj u h I i I i a on k u ite n ­
k in om a p e ru s te lta v u u te n s a . T urun
synty, kasvu ja k e h ity s o vat o lle e t
valtakunnan k e h ity k s e n ka n n a lta
tä rkeitä a s io ita . R u o ts in v a lta k u n ­
nan itä o sie n v a ltio llis e n ja h e n g e l­
lisen to im in n a n k e s k itty m in e n
T urkuun o li a lkuna S u om en valtio
llis e lle m u o to u tu m is e lle . Täm ä
sai e n sim m ä ise n ilm a u k s e n s a
vuonna 1280, ku n S u o m e n e n s im ­
m äinen k ä s k y n h a ltija n im ite ttiin .
Tervehdin tänään T u ru n ju h la ­
päivänä ka u p u n kia ja k a u p u n k ila i­
sia v a ltio v a lla n p u o le s ta o s o itta e n
sam alla k iito k s e n s a n a t s ille ty ö l­
le, m itä tä ä llä on v u o s is a to je n
ajan koko kansan ja ka n sakunnan
hyväksi te h ty . M o n e t a a te v irta u k ­
set ja a ja tu s s u u n n a t ovat jä ttä n e e t
jälkensä tu rk u la is e e n e lä m ä n ta ­
paan m u o kate n s itä kestäm ään
k u lle k in a ik a kaudelle o m in a is e t
vaikeudet.
N opeassa k e h ity k s e n vauhdis s a
u nohdetaan h e lp o s ti e lin y m p ä ris ­
tö m m e su o je le m is e n v ä lttä m ä ttö ­
m yys. K un liik u ta a n se u d u lla ,
m issä ra k e n ta m is ta on ta p a h tu n u t
p itkään ja m issä to is a a lta on haavo
ittu vaa lu o n to a rin n a n h is to ria l­
lis e s ti a rvokkaiden ra ke n n u ste n ja
ra ke n n u sko ko n a isu u ksie n kanssa,
jo u d u ta a n vaikeiden s u o je lu o n g e l-
m ien eteen. — N ä in on a sia n la ita
m yös Turussa.
V a ltio n h a llin n o n p iiris s ä on v iime
vu o sin a o llu t e s illä m o n ia T u r­
kua ko s k e tta v ia y m p ä ris tö s u o je lu l-
lis ia k y s y m y k s iä . V a ltio n to im e n ­
pitein on p y ritty o s a lta a n m a h d o l­
lista m a a n m m . T u ru n tu o m io k irkon
ja Vanhan S u u rto rin y m p ä ris ­
tö n arvokkaan k o k o n a is u u d e n s ä i­
ly ttä m in e n ja k u n n o s ta m in e n .
Tänään ovat p a its i T u ru n tu o m io ­
k irk k o m yös T u ru n h o v io ik e u d e n
ta lo p e rin te is in e rik k a in e A ka te ­
m ian ju h la s a le in e e n sekä ns.
M aaherran m a k a s iin i n o id e n rake
nnusten m aineen m u ka ise ssa
ku n n o ssa . T u ru n lin n a n k u n n o s ­
tu s ty ö t o vat e d e lle e n kä y n n is s ä ja

s aataneen p ä ä tökseen e nsi v u o s i­
k ym m e n e n a lk u p u o le lla .
V a n h a t h is to ria llis e t ka u p u n g it
m u u ttu v a t e lin ta p o je n ja k u lttu u -
rin m u u to s te n p aineessa, Turku
m u id e n m ukana, u sein m uiden
e d e llä k in . P ääasiassa p u u sta rake
n n e tu t k a u p u n g it o liv a t aina
s u u re ssa p alovaarassa. T urun kaup
u n g ille o li vuoden 1827 palo vars
in k o h ta lo k a s .
T u lip a lo je n jo h d o s ta T urussa o i­
keastaan vain T u ru n lin n a ja tu o ­
m io k irk k o ovat m u is tu tta m a s s a
s iitä , e ttä o lla a n m aan vanhim ­
m assa k a u p u n g is s a .
A in a ei o le h e lp p o pitä ä m ie le s­
sä s itä , e ttä m u u kin vo i o lla arvok
a s ta k u in vain ka ikkein vanhin.
M ik ä li k a u p u n k ik u lttu u rin ja -y m ­
p ä ris tö n arvo ja ko ro sta va y h te is ­
k u n n a llin e n k e s k u s te lu o lis i saan
u t p o n tta vähän a ika ise m m in ,
n ä y ttä is i tä m ä n päivän T u rku kin
lu u lta v a s ti m e lk o is e s ti to is e n la i­
s e lta k u in nyt näyttä ä . O lta is iin
ehkä h a v a ittu , e ttä kauppato rin
y m p ä ris tö o li ennen parin viim e
vu o s ik y m m e n e n a ikana ta p a h tu ­
n e ita m u u to k s ia p a ljo n ty y lik ­
k ä ä m p i.
P a ljo n on tä ä llä to k i s ä ily n y tk in ,
ja p a ljo n on vie lä te h tä vissä.
V iim e v u o s in a on paljo n h u o ­
m io ta k iin n ite tty katoavan puutalo
k u lttu u rin ku n n o s s a p ito o n . V a l­
tio n e u v o s to te k i pari k u u kautta
s itte n päätöksen eräiden m aam m e
e ri p u o lilla o le vie n a lueiden m äärä
ä m isestä p e ru s p a ra n n u s to im e n ­
p ite id e n k o k e ilu a lu e ik s i. Turussa
näiden p e ru spara n n u ste n k o h te iksi
tu liv a t m a in itu n päätöksen peru s­
te e lla Port A rth u rin ja M e sta rin ka ­
dun a lu e e t. N ä in k in la a ja m itta in e n
vanhan a s u n to kannan s ä ily ttä m i­
nen ja k u n n o s ta m in e n nykyajan
v a a tim u k s ia vastaavaksi e d e llyttä ä
lu o n n o llis e s ti a in a kunnan om ia
to im e n p ite itä ja tässä yhteydessä
on s y y tä to d e ta T urun kaupungin
h a llin n o n o s o itta n e e n y h te is ty ö h a ­
lua ja rip e ä tä päätö ksente kota h -
toa. On syytä to d e ta m yös se, e t­
tä T urun ka u p u n g in v a ltu u s to n peria
a te p ä ä tö s P ort A rth u rin alueen
k u n n o s ta m is e n y h te yd e ssä e d e l­
lyttä ä alueen n y kyisen a s u ja m is -
ton a s u m is m a h d o llis u u k s ie n tu r­
va a m ista k u n n o s tu s tö id e n jä lk e e n ­
kin .
T u rku on k o e ttu liik e n te e s tä p u ­
h u tta e ssa aina S u o m e n p o rttin a
länteen. P itkään T urun satam a o lik
in y k s i h a rvoista ta lv is is ta henkire
i'is tä . Tänään on n o ita henkire i-
kiä varsin ru n s a a s ti, ja laivat ovat
liik k e e llä k a ik k in a vuorokauden ja
vu o d e n a ik o in a ja k a ik e n la is illa
sä iliä .
N ä is s ä m u u ttu n e is s a o lo s u h ­
te is s a T u ru n satam a on kyennyt
tä y ttä m ä ä n te htävänsä. Yhä su u ­
re m m a t a lu k s e t ku lke va t T urun
s a a ris to n va ikeid e n väylien lävitse.
P u lm ik s i ovat m u o d o s tu n e e t s u u r­
te n a lu s te n kasvavat nopeudet.
T u ru n s a a ris to on kokonais u u te n a
k a n s a la is o m a is u u tta m m e , jonka
s ä ily ttä m is e n ja k a ik k in a is e n s u o ­
je lu n h yvä ksi ta rvita a n p ika isia
to im e n p ite itä .
V iim e vu o s ik y m m e n e n alu ssa
• T urun lin n a n e s ilin n a n p ih a sta on lö y d e tty h u o m a tta v a t m äärät kesk
ia ik a is ia rahoja ja p uu- sekä k e ra m iik k a e s in e id e n k a p p a le ita , jo ita tu tk ija
A n tti S una kuvassam m e e s itte le e . E silin n a n p ih a k a iv a u s te n yhteydessä
on tu llu t e s ille m yös ka ksi varsin laajaa ja hyvin s ä ily n y ttä ra n ta p a a lu tu s-
ta, jo lla on ikää n o in 700 v u o tta . — Kuva: E rkki P aakki.
to d e ttiin eräässä e n g la n tila is e s s a
liik e n n e ttä koskevassa raportissa,
e ttä kun m o o tto riliik e n n e ka d u illa
ja te illä tehdään m a h d o llis e k s i, se
tehdään m yös vä lttä m ä ttö m ä k s i.
K un liik e n n e v ä y liä rakennetaan ja
p a ik o itu s tilo ja varataan, n iin liik
e n n ö im is e n tarve kasvaa, liik e n ­
nevä lin e id e n kä ytö n tarve kasvaa.
M itä enem m än on tila a liik e n te e l­
le, s itä e nem m än on välttä m ä tö n tä
liik e n n ö id ä .
V iim e vu o s in a täm än k e h ity s k u ­
lun u m p ik u ja n lu o n n e on tu llu t
kasvavassa m äärässä y m m ä rre ty k ­
si. E nergian jo tähän asti ta p a h tu ­
nut ja vielä n ä htävissä oleva k a l­
lis tu m in e n on e d e s a u tta n u t täm än
a sian ym m ä rtä m is tä .
S u o m e n k a u p u n g it eivät o le lev
ittä y ty n e e t la a jo ille a lu e ille , m ikä
o m a lta o saltaan h e lp o tta a ju lk is e n
liik e n te e n to im iv u u tta ja h e lp o tta a
tu le va isu u d e n liik e n n e o n g e lm ie n
ratka isu a .
K u n n a llin e n its e h a llin to m m e a n ­
taa jo k a is e lle k u n n a lle sam alla
kertaa sekä o ik e u d e n e ttä v e lv o llisuuden
h u o le h tia alu e e n sa k e h ittä
m is e s tä ja sen a sukkaid e n hyv
in v o in n is ta . Täm ä ei kuitenkaan
s u lje p o is s itä , e ttä to im ia kse e n
v a ltio n h a llin n o n ja k u n n a llis h a llin ­
non on työ s k e n n e ltä v ä laajem pien
y h te is te n pääm äärien hyväksi.
T urun ka u p u n g in ja v a ltio n h a l­
lin n o n v ä lis e t s u h te e t ovat nähdäkseni
k e h itty n e e t m o le m p ia
o s a p u o lia ty y d y ttä v ä llä ta valla ja
y h te is in p o n n is tu k s in on v o itu aikaansaada
kestä viä ra tk a is u ja .
T urun ka u p u n ki on p y s y n y t m u­
kana kasvavien v a a tim u s te n ja to i­
veiden to te u tta m is v a u h d is s a ja siten
h o ita n u t ve lv o itte e n s a niin
vanhoja k u in u u s ia k in k a u p u n k ila i­
sia ko h ta a n .
T o ivo ta n T u ru lle ja sen asukk
a ille p a rh a in ta m e n e s ty s tä tu le ­
vien vu o sie n p o n n is tu k s is s a .
O lk o o t y rittä m is e n halu ja ta h to
rakentaa k o tik a u p u n k ia edelleen
n iitä p o n tim ia , jo tk a vievät k e h i­
ty s tä e te e n p ä in . □
P ro fe ss o ri E R K K I A S P :
Meri — Työ — Kulttuuri
J o k a in e n y h te is ö on lu o n u t jä s e n te n s ä k ä y t- n ä k ö k u lm a s ta ta rk o itta a en n en k a ik k e a s itä ,
tä y ty m is tä o h ja av ia a rv o ja , n o rm e ja ja m a lle - että m eri ja ty ö o v at v u o s is a to je n k u lu e s s a
Ja.: J 0 ? ly ö v ä t le im a n s a tä h ä n y h te is ö ö n , le im a n n e e t tu rk u la is u u tta ja lu o n e e t n ä in
T ä tä le im a a k u ts u ta a n k u lttu u rik s i. T u ru n om an m e rih e n k is e n ja m e re n s ä v y ttä m ä n
k a u p u n g in e s itte ly m e re n , ty ö n ja k u lttu u rin työn k u lttu u rin .
Turku ei k u ite n kaan o le nykyään
enää p ik k u k a u p u n k i, jo lle yksi
p iirre , y k s i so s ia a lin e n la ito s , telakka,
satam a tai y lio p is to , yksi
a lu e e llin e n e le m e n tti, m eri, jo k i
tai k u k k u la , lo is i a in o a n e r o te le ­
van ja sa m a lla tu n n u s p iirte is e n tekijä
n . T u rkua v o ita n e e n pitää
k o o lta a n jo s ik s i m itta vana, rakenteeltaan
s ik s i m o n im u o to is e n a ja
k ä y ttä y ty m is m a lle ilta a n siin ä m äärin
m o n i-ilm e is e n ä , e ttä e s illä o le ­
van m e ri ja työ -teem an n äkym i­
nen T u ru n k u lttu u rik u v a s s a ei o le ­
kaan ehkä itsestä ä n selvä asia.
TURKU O N T O IM IN U T
S IL L A N P Ä Ä N Ä
Turun synty v a ih e id e n s e lv itte ly
o s o itta a , e ttä täm ä ka u p u n ki saa
k iittä ä o le m a s s a o lo s ta a n m erta.
M eri to i tänne a s u tu k s e n , ta rjo s i
to im e e n tu lo n ja lo i yh te y d e t m u i­
h in m a ih in ja k a n s o ih in sekä teki
T urusta a lu s ta pitä e n e ri kansojen
k u lttu u riv a ik u tte ita heijastavan y h ­
teisön. N äm ä p e rin te e t ja k u lttu u ­
rin ju u re t ovat nähtä vissä vielä tä ­
näänkin. E te n kin yh te y d e t R u o t­
siin ovat m e rkin n e e t tä ä llä p a ljo n ;
m eren y li on ra k e n tu n u t kestävä
k u lttu u ris ilta , jo n k a kantavuutta
kuvastaa tavallaan m m . ru o ts in ­
k ie lin e n väestönosa.
M u tta m yös m u illa Itäm eren
k a n s o illa , e te n k in s a k s a la is illa , on
o llu t tä n n e o m a t yhte yte n sä ja
v a iku tu ska u te n sa . T u rku on to im i­
n ut silla n p ä ä n ä ja va sta a n o tta ja n a
sekä henkisen e ttä a in e e llisen
k u lttu u rin v irta u k s is s a .
Y le is e s ti katsoen m eri on m erk
in n y t ja m e rk its e e edelleen
T u ru lle ja tu rk u la is ille kuten jo k a i­
selle ra n n ik o n k u n n a lle ja asukkaalle
e lin k y s y m y s tä ta lo u d e n , vap
a a -ajanvieton ja v irk is ty k s e n sekä
h is to ria n ja k u lttu u rin perustana.
N äin o lle n on o le te tta v is s a , e ttä
m eri h e ija s tu u p a its i tu rk u la is e s s a
e lin k e in o e lä m ä s s ä ta i k o u lu tu s - ja
k u lttu u rito im in n a s s a m yös tu rk u ­
la is te n k ä y ttä y ty m is e s s ä ja asenteissa.
TURKU V U O S IS A TO JE N
A JA N K Ä S ITYÖ -
K A U P U N K IN A
T urun e lin k e in o e lä m ä n nykyisen
tila n y m m ä rtä m is e k s i on p a ikallaan
v a lo tta a T u ru n vanhoja amm
a ttip e rin te itä . K ysym ykseen tu ­
• M eri-T yö-K ulttuuri-aiheesta p iti ko tise u tu p ä ivillä e site lm ä n p ro fe s s o ri
Erkki Asp. Kuvassa (vas.) to im in n a n jo h ta ja M arkku Tanner, p ro f. E rkki
Asp, rouva Asp ja a rk k ite h ti O lli K estilä kädessään la h te la is te n Turkuseuralle
la h jo itta m a höylä. — Kuva: Ilm ari Rinne.
levat tä llö in va rsin kin kä s ity ö a m ­
m a tit. N äiden perin te e t u lo ttu vat
p itkä lle h isto ria a n ja vuosisato je n
ajan Turkua on v o itu pitä ä n im e n ­
om aan käsityökaupunkin a .
K ä sityön kohoam in e n e lin k e i­
noksi a jo ittu u täällä tu tk ijo id e n
m ukaan keskiaikaan. E rity is e s ti
kirkko ja H a n s a liitto loivat m e rk ittävästi
e d e lly ty k s e t käsityön nopealle
ja korkeata soiselle k e h ity k ­
selle.
Hansa to i kaupparauhan Itä m e ­
relle ja sen la h tiin , lo i jä rje ste tyn
ja säännöllisen kaupan A urajoen
s u u lle ja ta rjo s i m a h d o llisuuden
m o n ip u o lise e n tavaranvaihtoon.
Hansan v ä lity k s e llä tu li m yös
m annerm ainen k ä s ity ö ta ito m aah
am m e m onen saksalaisen k ä s i­
työlä isen a s e tu ttu a T urkuun harjo
itta m a a n elinke in o a a n .
K irkon m e rk ity s näkyi m m . s iinä,
e ttä Turun tu o m io k irk k o o li
m ilte i k e skeytyksettä ja tkunein e
k o rja u s- ja laajennustöinee n ja
m o n in a is in e m u in e tarpeineen käs
ity ö ta ito je n varsinainen korkeakoulu
keskia ja lla .
Uuden ajan a lu s s a , 1 5 00-luvulla,
m yös T urun lin n a n m e rk ity s k ä s i­
ty ö lä is te n ty ö llis tä jä n ä kasvoi.
K ruunun to im e s ta lin n a n te la k a lla
a lo ite ttiin la iv a n ra k e n n u s to im in ta
R uotsin la ivasto n ta rp e is iin . M yös
itse lin n a ssa k ä y n n is te ttiin s u u rim
itta is e t k u n n o s tu s - ja la a je n n u s ­
ty ö t.
K ä s ity ö lä is te n elä m ä ä s ä v y ttiv ä t
1600-lu vun lo p u lta a m m a ttik u n ta -
la ito s ja s iih e n k y tk e y ty v ä t e rila i­
set m o n o p o li-, k iis ta - ja ty y ty m ä t-
tö m y y s k a u d e t. A m m a ttik u n n a t
la k k a u te ttiin vasta 1868 a n n e tu lla
asetu ksella .
V ielä 1800-luvun lo p u lla T u rku
o li selvästi k ä s ity ö k a u p u n k i, v a ik ­
ka S uom i o li jo 1 8 7 0 -lu v u lla ko kenut
om an te o llis e n m u rro kse n sa .
T e o llis u u d e n kasvu p e ru s tu i tä l­
lö in e nsi s ija s s a p u u h u n ja k o s k i-
v oim aan, jo te n V a rs in a is -S u o m i jä i
tässä vaiheessa syrjä ä n v o im a k ­
kaasti etenevässä te o llis tu m is e s ­
sa. V asta täm än v u o s is a d a n a lu s ­
sa T u rku a lk o i k o k e a d y n a a m i­
sem paa m u u to s ta , te o llis u u d e n
lä p im u rto a .

T E O L L IS U U S T U R U N
T Ä R K E IN E L IN K E IN O ­
H A A R A
N y k y tila s to je n valo ssa T u rku on
lä h in n ä te o llis u u d e n , kaupan ja
m e re n k u lu n ka u p u n k i. T e o llis u u s
on T u ru n tä rk e in elin kein o h a a ra ,
jo skaan se ei ole k o h o n n u t vielä
y h tä h a llitse va a n asem aan kuin
e s im . T a m p e re e lla . N äiden kaup
u n k ie n tila s to llin e n verta ilu
o s o itta a , e ttä T u rku jä ä sekä te o l­
lis u u d e n
to im ip a ik k a lu v u ls s a e ttä
ty ö n te k ijä m ä ä ris s ä jo n k in verran
jä lk e e n T a m pereesta. T ä llainen
h a v a in to vastannee hyvin s itä m ie ­
lik u v a a , jo k a u s e im m illa jo ko u lu -
tie to je n n o ja lla on n ä is tä kaupung
e is ta m u o d o s tu n u t.
M o n ille sen
s ija a n lienee y llä ty s , e ttä T urku on
lähes
Tam pereen veroinen te o llis
u u s k a u p u n k i.
T u ru n te o llis u u d e n a la k o h ta i­
sessa ta rk a s te lu s s a e ro ttu u s e l­
v ä s ti ko lm e n su u rim m a n tu o ta n to ­
su u n n a n ryhm ä. Sekä to im ip a ik ­
ko je n e ttä ty ö n te k ijö id e n lukum äärien
s u h te e n kärkeen kohoaa m e­
ta lli- ja k o n e p a ja tu o tte id e n v a lm is ­
tu s . T o is e lla s ija lla on te k s tiilite
o llis u u s ja k o lm a n te n a e lin ta rv i­
k e te o llis u u s . T u o ta n n o n ja lo s tu s ­
a rv o lla m ita ttu n a m e ta llia la tu o tta a
y ksin ä ä n enem m än k u in kaksi
m u u ta s u u rta tu o ta n n o n a la a yhteensä.
M e ta llia la n ke s k e is in ja h a llits e ­
vin p u o li T u ru ssa on lu o n n o llis e s ti
te la k k a te o llis u u s . Täm än leim a
näkyy m o n ita h o is e s ti ja selvästi
m yös kaupunkikuvassa.
N y kyisen la iv a te o llis u u d e n a lk u ­
na pid e tä ä n
so ta k o rv a u s s o p im usten
m ä ä ritte le m ie n a lu ste n to im itta
m is ta . S u u rin h u o m io ko h ­
d is tu i a lu k s i te rä s la lv a te o in s u u -
teen, jo s s a työ vo im a n m äärä k o ­
hosi h u o m a tta v a s ti sotaa edeltä ­
neeltä a ja lta . N ykyään tu rkula in e n
te la k k a te o llis u u s ty ö llis tä ä om in a
ty ö n te k ijö in ä ä n lähes 6 000 h e n kilöä.
M äärä on k u ite n k in selvästi
a lh a is e m p i k u in vie lä täm än vuos
ikym m e n e n p u o liv ä lis s ä . Y le is ­
m a a ilm a llin e n lam a on jä ttä n y t
näin jä lk e n s ä m yös la ivanrakentam
iseen. K e s k itty m in e n e rik o is la i-
vojen tu o ta n to o n sekä laivojen
k o rja u kseen on to is a a lta lam asta
h u o lim a tta a vannut m yös u usia
m a rk k in a y h te y k s iä . N ykyään laivojen
v ie n ti su u n ta u tu u n a a p u rim a i­
d e n , N e u v o s to liito n , R u o tsin ja
N orjan o h e lla lu k u is iin m aailm an
m a ih in .
T U R U N S A T A M A P O R T T I
L Ä N T E E N J A IT Ä Ä N
T a lv im e re n k u lu n a lk u a ik o in a ja
o s itta in vie lä 1950-luvu I laki n T urun
sata m a o li m e rk ittä v ä ta lv iv ie n tis a -
ta m a . N ykyään täm ä a in u tla a tu i­
s u u s o n h ä v in n y t, m u tta s ilti
T u ru n satam aa voidaan edelleen
k u ts u a p o rtik s i länte e n . S itä v o ita ­
neen n im ittä ä m yö s p o rtik s i itään,
s illä T u rku on nykyään ennen
kaikkea tu o n ti- ja m a tk u s ta ja s a ta ­
ma.
T u ru n satam an ka u tta ta p a h tu ­
vasta ta v a ra n vaih d o sta noin kaksi
ko lm a so sa a edusta a tu o n tia ja
vain y k s i k o lm a n n e s v ie n tiä . M ie ­
le n k iin to in e n h a v a in to tässä y h ­
teydessä on k u ite n k in se, että
v ie n n in arvo on useana vuonna o l­
lut tu o n n in arvoa s u u re m p i. S u o ­
m i lienee näin pääsem ässä a ik a i­
sem m a sta y k s ip u o lis e s ta puu- ja
p a p e ritu o tte id e n vie n n istä ä n .
K oko m aan ka u tta ku lke va sta
m a tk u s ta ja liik e n te e s tä T urun satama
ka tta a nykyään lähes m iljo o ­
n a lla m a tk u s ta ja lla a n noin n e ljä n ­
neksen.
V a ikka n ä ih in lu k u ih in lis ä ttä i­
s iin vielä tie to , e ttä T urun satam a
ty ö llis tä ä v ä littö m ä s ti 1500 henkeä
ja v ä lillis e s ti m o n in k e rta is e s ti tä ­
m än m äärän, s ilti lu vut eivät pysty
tä y s in kuvaam aan satam an to d e l­
lis ta m e rk ity s tä tä lle k a u p u n g ille
ja k o k o m aalle. Satam a on n im ittä
in olennain e n o sa tu rk u la is te n
elä m ä n m u o to a . Se on su u n n ille e n
s a m a n la in e n T urun tu n n u s m e rk k i
ku in A u ra jo k i, tu o m io k irk k o tai
lin n a . Kun se ty ö llis y y s v a ik u tu k ­
s illa a n on lis ä k s i tärkeä elä m ä n ­
laadun o sa te kijä , void a a n satam an
to im in n a t nähdä k a ik ille läheisin ä
ja m e rk ittä v in ä kysym y k s in ä .
TURKU-ÅBO
750
S A T A M A N T Y Ö K U L T T U U R IS S A
P E R IN T E IS IÄ M U O T O J A
S atam a on p e rin te is e s ti ty ö y h ­
te is ö , jo lla on om a tu n n e lm a n sa
ja om a k u lttu u rin s a . Sen o le n n a i­
s im p iin tu n n u s p iirte is iin k u u lu u
eri ta h o je n , s id o s ry h m ie n , saum a­
to n y h te is to im in ta . Eri k u lje tu s ­
m u o d o t, y rittä jä t, ty ö n te k ijä t, viran
o m a iset ja m u u t s id o s ry h m iin
luetta vat o sa p u o le t saavat k iin ­
te ä llä y h te is ty ö llä ä n aikaan satam
a to im in to je n k o k o n a is u u d e n , satam
an ty ö n k u lttu u rin .
Tässä k u lttu u ris s a yhdis ty v ä t eri
o s a te k ijä t to im in n a llis e k s i jä rje s ­
te lm ä k s i,
jo ka p y s ty y jo u sta va sti
m ukautu m a a n
u lk o is iin p a in e is iin
ja tila n n e v a ih te lu ih in . S iksi sata ­
man ty ö k u lttu u ri on te kn o lo g ia n
n opeasta e te n e m isestä h u o lim a tta
m o n ilta o s in e d elleen
p e rin te is iä
m u o to ja noudatta va m u tta m o n ilta
o sin sa m a n a ika ise sti tä ysin nyk
y a ik a is ta e lä m ä n ry tm iä to te u tta va
ty ö y h te is ö .
T a lo u d e llis e s ti tärkeänä, ty ö -
m a rk k in a p o liittis e s ti herkkänä ja
k u n n a llis p o liittis e s ti vaikeana k o h ­
teena satam a kokee to isin a a n
m yös m e lk o is ia ris tiriito ja , jo id e n
v a ik u tu k s e t u lo ttu v a t h y v in kauas.
S atam a on sen vu o k s i k u in tu n to -
sarvi, jo k a n o p e a s ti p a lja sta a , m i­
tä ta lo u d e llis ia , p o liittis ia tai s o ­
s ia a lis ia m u u to k s ia on y h te is k u n ­
nassa o d o te tta v is s a . Satam aan
liitty v ä t k y s y m y k s e t ovat näin o l­
len ja tk u v a s ti a ja n k o h ta is ia ja
k iin n o s ta v ia .
T U R K U M E N E T T Ä N Y T
V Ä E S T Ö Ä N A A P U R I­
K U N T IIN
V a ikka m eren void a a n ka tso a
s yn n y ttä n e e n T u ru n , s ilti Turku on
jo p itk ä ä n p a ennut a s u tu ksella a n
m erta.
K a u p u n ki on s e lvästi k a ih ta n u t
a su tu kse n levittänrtistä m erelle
päin s iitä k in h u o lim a tta , e ttä se
k iire h ti liittä m ä ä n a lu e is iin s a naap
u rin s a ,
K akskerran k u n n a n . S itä
v a sto in ka u p u n ki on su u n n a n n u t
h u o m io n s a s is ä m a a ta k o h ti ja
y rittä n y t tä y ttä ä k e rro s ta lo illa
T urun ta kam a ita .
P ä ä tö kse n te kijä t
ja su u rra k e n ta ja t ovat hyvässä y h ­
te is y m m ä rry k s e s s ä
hylänneet
T urun ty y p illis im m ä n a lu e e llise n
e le m e n tin , m eren, ja p yrkineet
lu o m a a n om a sta ka u p u n g ista a n
m in k ä tahansa k iv ik y lä n .
P ie n ta lo ille ei tä ssä y h te is p o li-
tiik a s s a o le jä ä n y t p a ljo n sijaa,
jo te n ei voida p itä ä suurena y llä ­
ty k s e n ä , e ttä T u rku on tä llä ju u ­
ristaan v ie ra a n tu n e e lla ja site n
sangen ly h y tn ä k ö is e llä to im in n a l­
laan m e n e ttä n y t va rs in tu n tu v a s ti
väestöään
p ie n ta lo y stäväl lis i in
n a a p u rik u n tiin s a . T u ru n ka n n a tta i­
s i ta rk is ta a n y t p e ru s te e llis e s ti
k u rs s in s a , m ik ä li se ta voitte le e
vähänkään m e re llis e n k u lttu u rin
leim aa k a u p u n kikuvaansa .
L O IT O N N U T T U A S U M IS ­
K U L T T U U R IN R IK K A IS T A
P E R IN T E IS T Ä
V aih te le van lu o n to n s a ja m erellisen
a lk u s ija in tin s a v u o k s i T u ru lla
o lis i o llu t e rin o m a is e t e d e lly ty k s e t
m e rik a u p u n g in k e h ittä m is e e n ,
m u tta se ei o le jo s ta in syystä lä h ­
te n y t tähän.
T urku on h a rra sta n u t va rsin s o ­
v in n a is ta ra k e n ta m is ta , jo ka ei ole
to is ta is e k s i tu o tta n u t sa n o tta via
a s u tu s id e o ita tai
m a llik s i kelpaa-
vaa lu o n n o n h u o m io o n o tta m is ta .
L u o n to a ei o le o s a ttu tai h a lu ttu
kä y ttä ä hyväksi, s ik s i sam at tyyp -
p ita lo t on se lla is e n a a n s iirre tty
a lu e e lta to is e lle ja saatu näin a i­
kaan sa m a n ta s o is ia , m u tta lu o n ­
non o m a t lä h tö k o h d a t s y rjä y ttä ­
neitä y h d e n m u k a is ia a lu e ita . Näin
k u lttu u rin kehdoksi m a in ittu kaup
u n ki on lo ito n n u t tu rkula isen
a s u m is k u lttu u rin rik k a is ta p e rin ­
te is tä ja m a h d o llis u u k s is ta .
V oita n e e n p itä ä k in T u ru n o n n e ­
na, e ttä M e ri-T u ru n k e h ittä m is e s s ä
on o ltu sa a m a tto m ia . P arin viim e
vu o sikym m e n e n
ra k e n ta m in e n on
n im ittä in o s o itta n u t, e tte i täm ä
s u k u p o lv i ole to s ia a n k a a n o llu t
k ypsä
M e ri-T u ru n vero ise e n ponn
istu kse e n .
Tolitorinpromootiot
Turun yliopistossa
On valite tta v a a , e ttä suuret
h ankkeet tu le h tu v a t h e lp o sti
Turussa.
E sim . T u rp iin a -tie s tä ei
u s k a lle ta enää k e s k u s te lla ju lk i­
sesti ja viim e k s i e s illä o llu t K o illisväylä
on ja k a n u t väestön m erk
illis e n tu n n e p ito is e s ti ka n n a tta ­
jiin ja v a s tu s ta jiin . P u o lu e to im is ­
to illa ja
p u o lu e p o litiik a lla tu n tu u
olevan k a u p u n k ila is ia koskevissa
ra tk a is u is s a e nem m än
sija a kuin
alue- ja k a u p u n k ip o liittis illa näkem
y k s illä tai p e lk ä llä terveellä jä r­
je llä . N y k y k u lttu u ri s a llii v a lite tta ­
vasti tä lla is e t ilm iö t, vaikka y k s i­
lö in ä ja p ie n ry h m is s ä esiin n ytä ä n
n o rm a a lis ti v a illa s a n o ttu ja s id o n ­
n a is u u k s ia . A rv o t ovat tässä suhteessa
lö y s ty n e e t.
K u lu m a ssa oleva T urun ju h la ­
vuosi on ta rjo n n u t jo m erkkejä
m yös tie ty n la is e s ta ry h d is tä y ty m i-
sestä. A in a k in on te h ty jo uudenla
isia p ä ä tö k s iä ja o te ttu siten jo
a skele ita k o h ti u u tta ja e n tistä
e h o m paa Turkua.
T U R K U S A A T T A IS I O L L A
Y K S I S U O M E N
T U T K IT U IM P IA P A IK K A ­
K U N T IA
O lis i o d o te tta v is s a , e ttä y lio p is ­
to is s a ja k o rk e a k o u lu is s a a n n e tta ­
va o p e tu s ja s u o rite tta v a t tu tk i­
m ukset h e ija s ta is iv a t ym päröivää
yh te is ö ä , tässä ta pauksessa T u r­
kua ja sen m e re llis tä k u lttu u ria .
K u ite n k in e sim . y h te is k u n ta tie te it-
ten o s a lta tä lla in e n yh te ys näyttää
jääneen o le te ttu a heikom m a ksi.
N iin p ä T u ru lle o m in a in e n m erenkulku
on k ym m e n e n v iim e vuoden
aikana n o u s s u t vain pari kertaa
v ä itö s k irja n a ih e e k s i, eivätkä lau-
d a tu rta s o n tu tk im u k s e tk a a n o le
sa n o tta va sti o s o itta n e e t tähän
k iin n o s tu s ta a n . N iin k in a in u tla a ­
tuin e n ko h d e k u in satam a on perin
harvoin vetänyt tu tk ijo ita p u o ­
leensa.
S am oin m onet m u u t T urun kaup
u n k iin liitty v ä t k y sym ykset tai
s o s ia a lis -ta lo u d e llis e t
ongelm a t
ovat vain s a tu n n a is e s ti nousseet
tu tk im u s te e m o ik s i.
V arsinainen
s yste m a a ttin e n
tu tk im u s o h je lm a
n ä yttä ä sen sijaan puuttuvan.
M onien k o rk e a k o u lu je n s a a n s io s ta
T urku s a a tta is i o lla y k s i S uom en
tu tk itu im p ia p a ik k a k u n tia .
N iin ik ä ä n k o rk e a k o u lu je n ja p a i­
k a llisen e lin k e in o e lä m ä n y h te is to i­
m in ta a on m a h d o llis ta n ykyise s­
tään te h o sta a . M m . u u d is te tu t
tu tk in n o t e d e lly ttä v ä t o p is k e lija lta
yhä n ä kyväm m in ym päröivän to ­
d e llis u u d e n , s iis m yö s työelä m ä n ,
tu n te m u s ta .
T u tk im u s y h te is ty ö
s a a tta is ik in h u o m a tta v a s ti lähentää
n ä itä ta h o ja to is iin s a ja s ite n
lisätä k o rk e a k o u lu is s a m ie le n k iin ­
toa e lin k e in o e lä m ä ä n ja sam alla
koko y m p ä ris tö ö n .
T urun k a u p u n k i on nyt ju h la ­
vuote n sa m e rke issä varannut p ie ­
nen sum m a n tie te e llis e e n tu tk i­
m ukseen. K e n tie s tä llä e leellä
saadaankin u u si tu tk im u s a a lto vi-
riäm ään ja tu tk ija t kiin n o s tu m a a n
k o tip a ik k a a n s a liitty v is tä k y sym yk-
■ T u ru n y lio p is to tä y ttä ä
60 v u o tta v u o n n a 19 80 . T ie ­
d e k u n tie n e s ity k s e s tä y lio ­
p is to n k a n s le ri on m y ö n tä ­
nyt k a ik ille k u u d e lle tie d e ­
k u n n a lle o ik e u d e n to im e e n ­
p an n a ju h la llis e t to h to rin p -
ro m o o tio t s e lla is in ju h la m e ­
n o in k u in tie d e k u n n a t y lio ­
p is to llis ta ta p a a n o u d a tta e n
m ä ä rä ä v ä t.
R ehtori O sm o Ikolan johta m a
ju h la to im ik u n ta on päättä n yt suos
ite lla , e ttä p ro m o o tio jä rje s te ttä i­
s iin 16. to u ko ku u ta 1980. Edelleen
Apuraha
Turun
historian
tutkimiseen
■ T u ru n k a u p u n g in v a ltu u s to
p ä ä tti 7 5 0 -v u o tis ju h la k o -
k o u k s e s s a a n 2 3 . 1. 19 7 9 vara
ta v u o s itta in 20 00 0 m a rk ­
kaa ja e tta v a k s i tie te e llis e n
työ n tu k e m is e e n tu rk u la is ille
tu tk ijo ille .
K a u p u n g in h a llitu k s e n k o ­
k o u k s e s s a 19. 6 . 1 9 7 9 te h ­
tiin p ä ä tö s e n s im m ä is e n
ap u ra h a n m y ö n tä m is e s tä .
T u ru n y lio p is to n re h to ri
O s m o Ik o la n s u o s itu k s e s ta
k a u p u n g in h a llitu s p ä ä tti, e t­
tä 20 0 0 0 m a rk a n ap u ra h a
ja e ta a n tu tk im u k s iin , jo tk a
s e lv ittä v ä t T u ru n h is to ria a ,
T u ru n p u h e k ie ltä , ka u p p a a
ja u lk o m a a n liik e n n e ttä se kä
T u ru n y m p ä ris tö n s u o je lu a ja
m iljö ö s u u n n itte lu a .
□
s is tä ja o n g e lm ista . K aupunki vo i­
si n iin ikään tukea n y kyistä näkyv
äm m in kaupunkia koskevaa tie ­
te e llis tä ju lk a is u to im in ta a ja jo p a
p a lkita Turkua k ä s itte le viä hyviä
tu tk im u k s ia .
V aikka k o rkeakoulu t näyttävät
viim e a ik o in a jo s s a in m äärin vie ­
raantuneen y m p ä ristö stä ä n , Turun
m e re n kulkuopetu s on jo p e rin te i­
s e sti o llu t s id o k s is s a lä h tö k o h tiin ­
sa. M ik ä li täm än alan opetu s- ja
tu tk im u s to im in ta
kohotetaan kor-
k e a koulu a ste iseksi, kuten on e h ­
d o te ttu , s illo in tu rk u la is ille k o r­
k e a k o u lu ille avautuvat uudet y h ­
te yd e t k a iv a ttu ih in m e re llisen k u lttu
u rin ju u riin .
ju h la to im ik u n n a s s a on p ä ä te tty,
e ttä y lio p is to n 6 0 -v u o tis ju h la a vie ­
tetään p ro m o o tio n yh te yd e ssä .
V u o s iju h la a
K a le valanpäivänä
28. 2. 1980 vie te tä ä n ta v a n o m a isin
m e n o in . J o a ik a is e m m in n o u d a ­
te ttu u n tapaan voivat kevään 1980
to h to rin p ro m o o tio o n
o s a llis tu a
m yös se lla is e t, jo tk a ovat o tta n e e t
to h to rin a rv o n ilm a n ju h la llis ta vih ­
k im is tä .
S T U D IO G E N E R A L IA
E N S I L O K A K U U S S A
Y lio p is to n
ju h la to im ik u n n a s s a
on p ä ä te tty m yös y lio p is to n o s u u ­
desta T urun k a u p u n g in 7 5 0 -vu o tis-
ju h la vuoden ta p a h tu m is s a . L o k a ­
kuussa jä rje s te tä ä n s u u re lle y le i­
sö lle ta rk o ite ttu s tu d io g e n e ra lia -
ty yppin e n lu e n to s a rja , jo n k a y le is -
o ts ik k o n a on ” T u rk u la is ta tu tk i­
m u sta ” . L u e n n o t p id e tä ä n n e ljä n ä
k a k s o is lu e n to n a 15. 10., 17. 10.,
22. 10. ja 24. 10. 1979 ke llo 19.15
alkaen lu e n to s a lis s a I y lio p is to n
päärakennuksessa.
Pentti Lahti
kaupungin-
johtajistoon
■ S is ä a s ia in m in is te r ik s i
M a u n o K o iv is to n h a llitu k ­
seen n im ite ty n a p u la is k a u ­
p u n g in jo h ta ja
J o h a n n e s
K o ik k a la is e n
v ira n s ija is e k s i
T u ru n
k a u p u n g in v a ltu u s to
v a lits i y k s im ie lis e s ti T u ru n
k o u lu to im e n jo h ta ja
P e n tti
Ilm a ri L a h d e n , jo n k a te h t ä ­
v ä k e n ttä ä n k u u lu u a p u la is ­
k a u p u n g in jo h ta ja n a
Jo h taa
k a u p u n g in o p e tu s - ja s iv is ­
t y s to in ta .
V uonna 1926 s y n ty n y t L a h ti on
k o u lu tu k s e lta a n
k a n s a la is k o u lu n
o p e tta ja . T u ru n ka u p u n g in s u o ­
m e n k ie lis tä k o u lu to in ta hän on
jo h ta n u t s y k s y s tä 1976 alkaen ja
sitä ennen hän o li 1971 lä h tie n
T urun o p e tu s to im e n o h ja a ja n a ja
jo h ta ja n a .
Lahti on m m . V a rs ln a ls -S u o m e n
s o s .dem . p iirin p u h e e n jo h ta ja Ja
V a rsin a is-S u o m e n S e u tu k a a v a liito n
liitto h a llitu k s e n p u h e e n jo h ta ja .
L ahti on m yö s T u rk u -s e u ra n y m ­
p ä ris tö ja o s to n Jäsen.
□

D o s e n tti
T A U N O P E R Ä L Ä :
Kupittaan lähteen vesi
Turun seurapiirien juomana
T Ä M Ä ta rin a , jo ka on o s o itta u ­
tu n u t h ä m m ä styttä vän s itkeähenk
is e k s i, on itse a siassa s y n ty n y t
v e rra tta in m yöhään, vasta 1600-luv
u lla . V anhassa T u ru n A k a te m ia s ­
sa 1 6 0 0 -lu vulla o p is k e llu t ru o ts a ­
la in e n y lio p p ila s P etrus G y lle n iu s
ei m a in its e päivä kirja ssa a n H enrikp
iis p a a kertoessaan ju hannuksen
v ie to s ta K u p itta a lla . Hän ke rto o ,
m ite n p a ik a lle o li tu llu t p a ljo n
n u o rta väkeä kaupungis ta uhraamaan
lä h te e lle , jo ka o li nim e ltä ä n
P. J o h a n n e ksen lähde tai K u p ittaan
lähde.
M U ITA tie to ja K u p itta a s ta uhrilä
h te e n ä ei ole. N ähtä vä sti k ysym
yksessä o liv a t hyvin vanhat perin
te e t. G y lle n iu s ke rto o näet
e d e lle e n , e ttä jo ita k in a ik o ja ennen
hänen T u rku u n tu lo a a n koko
T u ru n k a u p u n g in väki o li ko k o o n ­
tu n u t lähteen äärelle, s y ty ttä n y t
tu lia ja u h ra n n u t lähteeseen. Vasta
ka u p u n g in m a is tra a tin p u u tu t­
tua asiaan ta p a sa a tiin lo p p u ­
m aan. L u u lta v a s ti tu rk u la is e t ja t­
koivat tu o llo in v ie lä pakanuuden
a ik a is ia p e rin te itä .
LÄHTEEN VIEREEN
SAIR A S TU P A
S A M A IS E L L A 1 6 00-luvulla
K u p itta a n lähde sai u u tta m e rkitystä
. T urun A kate m ia n lä ä ketie ­
teen p ro fe s s o ri E lias T illa n z k a tsoi
K u p itta a n lä h te e llä olevan te rv e y t­
tä tu o tta v ia v a ik u tu k s ia . N iin p ä
hänen a lo itte e s ta a n lähteen viereen
ra k e n n e ttiin s a ira stu p a s p i­
ta a liin sa ira s tu n e ita varten, lepros
o riu m . V arm aa ei ole, onko sa i­
ra ita K u p itta a lla koskaan h o id e ttu .
Joka tapauksessa jo 1708 p äätettiin
sa ira a la ksi ra kennettu u n rak
e n nukseen s ijo itta a ka u p u n g in
k ö y h ä t. K un rakennus o li saatu
u uteen ta rk o itu k s e e n s a k u n n o s te ­
tu k s i, T u rku u n levisi ru tto ja k ö y ­
h ä in ta lo m u u ttu i ru tto s a ira a la k s i.
SUUREN p o h ja n sodan jälkeen
K u p itta a n lä h d e ttä ru v e ttiin k ä y t­
täm ä ä n te rveyslä h te e n ä . V uonna
1758 k a u p u n g is s a k ä yn yt m a tk a ilija
A b ra h a m H ü lp h e rs k e rto o käyneensä
K u p itta a n te rveyslä h te e llä .
S ä ä n n ö llin e n v e s ih o ito o li s ie llä
a lo ite ttu p ro fe s s o ri H erm an S pörin
g in to im e s ta . Lähteen viereen
o li ra ke n n e ttu tila v a h k o rakennus
k y lp y lä v ie ra ita varten. 1700-luvun
lo p p u p u o le lla k ä y n n it juom a ssa
■ T U R U N T u o m io k irk o n p ä ä k u o ris s a on s u u n n ille e n sata
v u o tta s itte n v a lm is tu n u t R o b e rt W ilh e lm E k m a n in s e in ä ­
m a a la u s , jo k a e s ittä ä tä y d e s s ä k irk o llis e s s a ju h la p u v u s s a
o levaa p iis p a H e n rik iä k a s ta m a s s a s u o m a la is ia p a ka n o ita
k ris tin u s k o o n . T e o s o n s y n ty n y t n iid e n k ä s ity s te n p o h ja lta ,
jo tk a o liv a t v a llits e v in a E k m a n in s u o ritta e s s a m a a la u s ty ö n ­
sä: s u o m a la is e t p a k o te ttiin o tta m a a n v a s ta a n k ris tin u s k o
R u o ts in k u n in k a a n E erik in jo h ta m a n ris tire tk ia rm e ija n v o ite t­
tua h e id ä t. P a k k o k a s ta m in e n ta p a h tu i K u p itta a n lä h te e llä .
Tauno Perälä
K u p itta a n lähteen ve ttä ku u lu iv a t
k iin te ä s ti T urun jo h ta v ie n seurap
iirie n eläm ään.
K Y LP Y LÄ K U LTTU U R IN
KUKO ISTU S A IK A
V A R S IN A IS E N lo is to k a u te n s a
K u p itta a n te rv e y s k y lp y lä e li 1800-
Iu v u lia, sa m o ih in a ik o ih in jo llo in
H e ls in g in K aivohuoneen y m p ä rille
k e s k itty n y t seuraeläm ä o li v ilk ­
ka im m illa a n . Syynä k y lp y lä kulttu
u rin ku k o is tu k s e e n 1830- ja
1840-lu vulla o li se, e ttä va llitse va
p o liittin e n jä rje s te lm ä , N ik o la i l:n
a ikain e n ta a n tu m u s , ei s u o s in u t
u lk o m a a n m a tk o ja . K u n p ie ta rila i­
nen y lim y s tö ei päässyt h u v itte le ­
m aan L ä n s i-E u ro o p a n terveyslähte
ille , se s u u n ta s i k u lk u n s a S u o ­
m een. Y m m ä rre ttä vä ä on, että
u s e im m a t m aaham m e tu lijo is ta
s u u n ta s iv a t k u lk u n s a s u u riru h tinaskunnan
p ä ä k a u p u n k iin . Puheena
olevan ajan s a n o m a le h d issä
ju lk a is tu t kylp y v ie ra id e n lu e tte lo t
ke rto va t, e ttä m yös T u rk u u n riitti
väkeä k e is a rik u n n a s ta .
KU P ITTAAN lä h te e llä v ie te tty
eläm ä a lk o i h ilje n ty ä 1800-luvun
lo p p u p u o le lla . K a u p u n g in herrasväki
a lk o i ke säisin hake u tu a h u vilo
ih in s a , R u is s a lo o n ja m uualle.
K u p itta a n k y lp y lä n rakennukset
m u u ttu iv a t k a u p u n g in a lem pien
k a n sankerro ste n h u v itte lu p a ik a k s i.
K y lp y lä m u u ttu i sa u n a ksi, kaivohuone,
jo n k a ta rin a p ä ä ttyi vasta
ta lv is o ta m m e p o m m itu k s is s a ,
m u u ttu i ta n s s ip a ik a k s i. M onien
ke s ä ju h lie n p ito p a ik k a n a K upittaan
ke n ttä to is in a a n keräsi p iiriin s ä
k a u p u n g in k o k o väestön. K u p ittaan
p u is to s ta a lk o i m yö s T urun
y le is u rh e ilu n h a rra stu s. K aupungin
e n s im m ä is e t y le is u rh e ilu k ilp a ilu t
p id e ttiin s ie llä jo 1891, a ik a is e m ­
m in s ie llä o li kerran kesässä jä r­
je s te tty v o im is te lu h a rjo itu k s ia .
K U P ITTAAN SEUDUT
T A IS T E L U P A IK K A N A
KU P ITTAAN s e u d u t o liv a t 1500-
lu vulla pari kertaa m yös ta is te lu ­
p aikkana. K a lm a rin u n io n in lo p ­
p u aikana T u ru n lin n a o li vielä
T u kholm a n k u k is tu m is e n jä lkeenkin
y k s i ta n s k a la is v a lla n tu k ik o h ­
tia . S itä v a llo itta m a a n K ustaa
Vaasa lä h e tti s o ta jo u k o n Eerik ja
I ivar F le m in g in jo h d o lla . Näm ä
s u o rittiv a t m a ih in n o u s u n puolise n
p e n iku lm a a T urun e te lä p u o le lla ja
e tenivät sen jälke e n k o h ti ka u p u n ­
kia. K u p itta a lle o li ju n k k e ri M auritz
O ld e n b u rg ila in e n ase tta n u t
jo u k k o n s a a s e m iin . S yntyneessä
ta is te lu s s a ta n s k a la is e t kärsivät
ta p p io n ja v e tä ytyivä t T urun lin ­
naan.
TO ISEN kerran K u p itta a jo u tu i
so ta n ä y ttä m ö k s i 1597 S ig is m u n d -
kunin kaan ja K a a rle -h e rttu a n valta
ta is te lu n aikana. T u rkula iste n
pysyessä u s k o llis e n a P uolassa
o le skele valle k u n in k a a lle saapui
K a a rle -h e rttu a its e m aaham m e
alista a kseen u p p in is k a is e t s u o m a ­
la is e t k u u lia is u u te e n . Kaarle n ousi
m a ih in Is p o is te n k a rta n o n rannassa,
R u s k ia k a llio n luona ja ku lk i
sen jä lk e e n K u p itta a lle . S ie llä hän
tapasi S uom en k ä s k y n h a ltija n ,
Arvid S tà la rm in , jo ka o li saapunut
p a ik a lle n e u v o tte le m a a n . Y llättäen
herttu a k u ite n k in m u u tti ra u h a llisen
n e u v o n p id o n ta is te lu k s i. S tålarm
v e tä y ty i k o h ti H äm eenlinnaa,
Kaarle p u o le sta a n ry h ty i p iirittä ­
mään T u ru n linnaa.
YR JÖ K o skin e n k e rto o Suom en
h is to ria s s a a n p iis p a H e n rikin ka s­
taneen s u o m a la is ia "K u p its a n "
lä h te e llä . K u p itta a n n im i o n kin
h a lu ttu a se tta a yh te yte e n venäläisen,
k a u p p ia s ta m erkitsevän sanan
kanssa ja sen p e ru ste e lla o n ­
kin v ä ite tty K u p itta a n o lleen venälä
iste n ka u p p ia id e n vara sto p a ikkana.
K y s y m y s lienee k u ite n k in satu
n n a is e s ta n im iy h tä lä is y y d e s tä ,
vaikka k ie ltä m ä tö n tä on, e ttä N o v­
g o ro d in k a u p p ia a t s u o rittiv a t m a t­
kojaan Itäm eren lä n s io s iin saakka
ju u ri ennen S u o m e n h is to ria llis e n
ajan a lk a m is ta .
• K u p itta a n ju h la s a lira k e n n u s tu h o u tu i maan ta s a lle ta lv is o d a n p o m m i­
tuksissa. J ä lje lle jä i vain kahdeksa n ku lm a in e n lä h d e p a v iljo n k i, jo s ta k u ­
vam m e. Teoksessaan "M u u ttu va k a u p u n k i” to im itta ja H arri K alp a m a in itsee,
e ttä s is ä ltä "P a v iljo n g in k a tto on ta iva a n sin in e n ja tä ynnä tih e ä ä n s i­
rote ltu ja k u lta is ia tä h tiä . Seinää kie rtä vät ruskeat fr iis it, ja te ltta k a to n
ku lm ista m u s ta k s i m aalattujen p u o lik o lo n n ie n ko h d a lta nousevat friis ik o -
riste ise t katto kaare t, jo tk a katon laessa yh ty v ä t le h tia ih e e se e n k o ris te e ­
seen". — Kuva: Ilm a ri R inne.
M Y Ö H E M M Ä T k ie litie te ilijä t
asettavat K u p itta a n nim en, jo ka
vuoden 1423 p a ik k e illa syn ty n e e s ­
sä a sia k irja s s a k irjo ite ta a n m u o ­
dossa "K u p itz a ” , yhteyteen V iro s ­
sa e s iin ty v ä t k u p its , kupats, ku -
pets -sanojen kanssa, jo tk a m erkitsevät
rajakum pua, k ivip yykkiä .
L iiv in k ie le n sana k u p p ité ta rkoitta a
sam aa, kuten venäjän sana k o p itsa.
Ehkä K u p itta a n n im i jo h tu u k in
jo s ta k in vanhasta rajam erkistä, aivan
sam alla tavalla kuin n im i
S a m p p a lin n a jo h tu u ra ja p y y k k iä
m erkitsevästä sam m a s -sa n a sta .
A sia vaatisi lis ä s e lv ity k s iä , o lis i
pysty ttä v ä to te a m a a n , m ik ä raja
K u p itta a n m äellä jo s k u s on o llu t.
V anhin s e lity s T u ru n k a u p u n g in
rajasta on vasta vu o d e lta 1530.
S illo in raja K u p itta a n s u u n n a lla o li
sam assa p aikassa, m is s ä se o li
ennen vuoden 1939 e s ik a u p u n k llilto
s ta , U u d e lle m a a lle jo h ta van
m a a n tie n varressa s ija its e v a s s a
R yövärivahassa. □

SUOMEN
SUURIMMAT KOTISEUTUPÄIVÄT
750-VUOTISESSA TURUSSA
Päivien tunnus ”Meri —
■ T u ru n ju h la v u o d e n eräs p ä ä ta p a h tu m is ta
o li T u ru s s a 2 9. 6 . — 1. 7 . 1979 jä r je s te ty t X X -
X I v a lta k u n n a llis e t k o tis e u tu p ä iv ä t, jo id e n
y h te y d e s s ä v ie te ttiin m y ö s S u o m e n K o tis e u ­
tu liito n 3 0 -v u o tis ju h la a .
■ Ik itu u rin a ja n m u k a in e n k o n g re s s ik e s k u s
ja h o te lli ta rjo s iv a t e rin o m a is e t ja k e s k ite ty t
p u itte e t p ä iv ien eri ta p a h tu m ille . K o tis e u ­
tu y h d is ty s te n p ä iv ille ilm o itta m ie n jä s e n te n
lu e tte lo k ä s itti yli 550 o s a n o tta ja a , ja kun tä ­
h ä n lu ku u n lis ä tä ä n m u k a n a o llu t m u u k o tis
e u tu v ä k i, T u rk u -s e u ra n jä s e n e t, m u u t tu rk u ­
T Y Ö R Y H M Ä T V A LM IS TE LIV A T
K O K O N A IS E N VUODEN
K eväällä 1978 m u o d o s te ttiin
T u ru n ka u p u n g in , V arsin a is-S u o -
men M a a k u n ta liito n , K o tis e u tu liito
n ja T u rku-seura n e d u s ta jis ta
v a ltu u s k u n ta , jo n k a p u h e e n jo h ta ­
ja k s i n im e ttiin k a u p u n g in jo h ta ja
V äinö J. Lein o . Turku-seuran
e d u s ta jin a va ltu u sku n n a ssa olivat
a rk k ite h ti O lli K e s tilä , in te n d e n tti
E rik B ergh, a s e s s o ri H e ikki W in te r
ja a s e ssori Ilm a ri R inne.
V a ltu u s k u n ta n im e s i ty ö v a lio ­
k u n n a n , jo n k a p u h e e n jo h ta ja n a o li
to im in n a n jo h ta ja P erttu K o illin e n
ja p ä ä sih te e rin ä m a a k u n ta liito n
ja o s to s ih te e ri T auno S uom inen.
V a rsin a in e n to im in ta ta p a h tu ­
m ie n va lm is te lu s u o rite ttiin alaja
o s to is s a . R e tk e ily ja o s to n vetäjänä
o li m a tk a ilu p ä ä llik k ö Irm eli
T o rssonen, h u o lto ja o s to n ko n su li
B e n g t P ette rsson, tie d o tu s ja o s to n
tie d o tu s s ih te e ri M a tti R om ppanen
ja o h je lm a ja o s to n a s e ssori Ilm a ri
R inne.
P E R JA N T A IN A A M U ­
P Ä IV Ä N T A P A H T U M A T
K o tis e u tu p ä iv ie n ilm o itta u tu m is -
to im is to ja T u rku-seura n n ä ytte ­
ly o s a s to o liv a t k o k o k o tis e u tu p ä i­
vien ajan Ik itu u rin ala-aulassa,
jo s s a m yö s s ija its iv a t tu tu s tu m is ­
k ie rro s te n lä h tö - ja pääte p iste e t.
K o tis e u tu liitto sai n ä illä k o tis
e u tu p ä iv illä o m a n lip p u n s a 30-
v u o tis e n o d o tu k s e n jä lkeen. L ip u n
n a u la u s tila is u u s p id e ttiin A uroras
a lis s a . Läsnä o li vain liito n jo h ­
to h e n k ilö itä , e rä itä liito n p itk ä a i­
k a is e m p ia jä s e n iä ja jo u k k o o n n itte
lijo ita .
Työ
—
Kulttuuri"
la is e t ja s u u riin o h je lm a ry h m iin k u u lu n e e t,
n o u s e e o s a n o tta ja m ä ä rä u s e a m p a a n tu h a n ­
teen.
■ N ä illä T u rk u -s e u ra n a lo itte e s ta ja K o tis
e u tu liito n p ä ä tö k s e llä jä rje s te ty illä k o tis e u ­
tu p ä iv illä o li — liito n h a llitu k s e n o s itta in s u ­
p is ta m a s ta k e s to a ja s ta h u o lim a tta — h u o ­
m a tta v a n s u u re t p u itte e t, jo te n v a in T u ru n
k a u p u n g in ta lo u d e llis e lla tu e lla ja V a rs in a is -
S u o m e n M a a k u n ta liito n to im is to n ty ö s k e n te ­
lyllä v o itiin v a lta k u n n a llis e t k o tis e u tu p ä iv ä t
viedä ta lo u d e llis e s ti lä p i.
Tasavallan
presidentin tervehdys
kotiseutupäiville
■ Ih m in e n on aina k iin ty n y t k o tiin s a ja tu n te n u t h u o lta e lin y m ­
p ä ris tö s tä ä n , p y rk in y t vaalim aan p e rin te itä sekä e d istä m ä ä n k o tiseutunsa
k e h itty m is tä . Ih m in e n ei voi elää sosia a lis e s s a ty h jiö s ­
sä. P a ik a llis ta p e rin n e ttä vaaliessaan ja pyrkie ssään yhdessä k o ­
h entam aan e lin y m p ä ris tö ä ä n se u tu k u n n a n a su kka a t jo u tu v a t ja t­
kuvaan kanssakäym iseen keskenään ja tu tu s tu v a t to is iin s a . Työ
k o tiy m p ä ris tö n hyväksi lu o tä llä ta voin k e s k in ä is tä y h te e n k u u lu ­
va isu u tta ja lisää k o tis e u d u n a n /o s ta m is ta . Sekä m a a seudulla että
kaupungissa o n k in viim e vu o sin a yhä enem m än a le ttu arvostaa
om an e lin y m p ä ris tö n e rity is p iirte itä , jo te n k o tis e u tu ty ö n tu le v a i­
s u u d e n n ä kym ä t näyttä vät v a lo is ilta .
■ S u o m e n K o tis e u tu liitto täyttää tänä vu o n n a 30 vu o tta ja aikak
a u s ile h ti K o tis e u tu 70 v u o tta . XXXI V a lta k u n n a llis te n k o tis e u tu ­
päivien liittä m in e n T urun 750-ju h la vuote e n tekee ko tis e u tu v ä e n täm
ä n v u o tis e s ta k o k o o n tu m is e s ta e rity is e n ju h la v a n . Lähetän K o tis
e u tu p ä ivie n jä rje s tä jille ja ju h liin o s a llis tu v ille parhaan tervehd
ykseni ja m e n e styksen to iv o tu k s e t.
U R H O K E K K O N E N
A V A JA IS JU H L A
A R E N A -H A LLIS S A
S uom en lip u in ja värikkäin k u ­
kin k o ris te ttu avara A re n a -h a llin
ju h la s a li tä y tty i h yvissä a jo in e n ­
nen k e llo 15 p e rja n ta in a , kun
T urun V a ru s k u n ta s o itto k u n ta jo h ­
ta ja n a a n m u s iik k ik a p te e n ilu u tn a n t-
ti Esko Ju u ri o li ava n n u t tila is u u ­
den fa n fa a rilla ja m a rs s illa . L iito n
p u h e e n jo h ta ja , re h to ri O lli V u o rinen
s u o ritti päivie n avauksen selv
ite lle n k o tis e u tu ty ö n tä h ä n a s tis ia
sa a vu tu ksia ja s ille a s e te tta v ia tav
o itte ita .
V iim e vuoden ko tis e u tu p ä iv ie n
v ie s tin L a h d e sta to i J o u k o S iikan
ie m i ja ja k o i te rvehdyksen y h te y ­
dessä "p u u s e p p ä k a u p u n g in ” lahjah
ö y lä t sä rm ie n ta s o itta m is e k s i hyvälle
k o tis e u tu h e n g e lle . H öylän
saivat S uom en K o tis e u tu liitto ,
T urun ka u p u n k i, V a rsin a is-S u o m e n
M a a k u n ta liitto ja T urku-seura.
T u ru n P o liis ila u la ja t, jo h ta ja ­
naan O tto N ik o lic s e s itti m ahtavat
S uom en la u lu ja K a unehin maa,
m in k ä jälkeen T u ru n k a u p u n g in ­
v a ltu u s to n p u h e e n jo h ta ja H eikki
L ö y tty n ie m i to i k o tis e u tu p ä iv ille
T urun k a u p u n g in tervehdyksen.
L ahjan ty ttö je n a is tik k a a n liik u n -
ta e s ity k s e n jä lkeen k u u ltiin k o tis
e u tu p ä ivie n teem aa "M e ri— Työ-
— K u lttu u ri" s e lv ittä v ä e site lm ä ,
jo n ka p iti T u rku-seura n varapuh
e e n jo h ta ja , p ro f. E rkki Asp.
A n sio kas e s ite lm ä ju lk a is ta a n to i­
saalla tässä n u m e ro ssa.
S ykähdyttä vä a v a ja is ju h la päätty
i y le is ö n , kuoro n ja s o itto k u n ­
nan y h te is e s ti e sittä m ä ä n V arsin
a is -s u o m a la is te n la u lu u n .
30-VUOTIS JU H L A -
V U O S IKO KO U S
A re n a -h a lli tä y tty i jälle e n y li tu ­
h a n n e lla o s a n o tta ja lla ke llo 19 a l­
kaneessa 3 0 -v u o tis ju h la k o k o u k -
sessa, jo n ka a lo itti T urun V P K :n
s o itto k u n ta jo h ta ja n a a n Erik
W ik s trö m . L iito n p e ru sta ja jä se n iin
ku u lu va s o s ia a lin e u v o s Y rjö Vasam
a p iti is ä n m a a llis e n ja m iehekkään
puheen v ih k ie n sa m a lla K o tis
e u tu liito n uuden lip u n k ä y ttö ö n ­
sä.
• Turun
P o liis ila u la ja t
Kuva:
Ilm ari Rinne.
• K o tis e u tu liito n korkeim m a n a n sio m e rkin saajain riv is tö Ik itu u rin Aren
a -h a llissa. K uvassa (va s.f Turku-seuran jä senet T o ivo T. R in n e (to in e n ),
E ino L ehtinen (viid e s), O lli K e stilä (kuudes) ja C . J. G ardberg (kym m e ­
nes). — Kuva: Ilm ari R inne.
60-jäseninen S ekakuoro K u lk u ­
set jo htajanaan d ir.c a n t. Kaino
V ilja n e n la u lo i va iku tta va sti la u lu t
"V arsi n a is-S u o m e lle ” "K esäpäivä
K a ngasalla” ja "Isänm a a lle ” .
• S ekakuoro
Kulkuset
Kuva:
Ilm ari Rinne.
L iito n ku n n ia jä s e n ik s i k u ts u ttiin
kolm e liito n to im in n a s s a p itkän
ajan m u k a n a o llu tta . K o tis e u tu liito
n korkein tu n n u s tu s a n s io m ita li
ja e ttiin k o lm e lle to is ta a n s io itu ­
neelle k o tis e u tu ty ö n v e te ra a n ille ,
jo is ta T u rku-seuran jä s e n iä ovat
v a ltio n a rk e o lo g i C. J. G ardberg,
a rk k ite h ti O lli K e s tilä , to im itta ja
E ino Lehtin e n ja p ro f. T o iv o T.
R inne. A n s io m e rk in saaneiden k iitoksen
e s itti G ardberg.
Turkula isen T y ö keskus A u ra la n
ta n h u ryhm ä e s itti A n ja Purasen
o h ja a m ia re ip p a ita s u o m a la is ia
kansantanhuja. Tähän p ä ä ttyi v a r­
s in a in e n vu o s iju h la . L iito n v u o s i­
kokouksen o s a n o tta ja t a lk o iv a t käs
ite llä v u o s ik o k o u s a s io ita ja m u u t
o s a n o tta ja t s iirty iv ä t ka tso m a a n
T urku-elokuvaa. K o tis e u tu liito n
v u o s ik o k o u s ta m o n in e v a lin to i­
neen ei tässä yhte y d e s s ä s e lo s te ­
ta.
R E T K E ILY P Ä IV Ä N Ä
13 BUSSILLIS TA KO TI-
SEUTU VÄKEÄ IH A S TELI
TURUN Y M P Ä R IS TÖ N
N ÄH TÄVYYKSIÄ
N o in 600 o sa n o tta ja a ja k a a n tu i
retke ilyp ä ivä n ä v iite e n re tk e ily k o h -
deryhm ään. "S u o m e n T u ru n s y n ­
ty s ijo illa " o li n im e ltä ä n R itva Eräm
etsän ja Saara K o rh o s e n ve tä m ä
re tki L iedon V a n h a lin n a a n , jo s s a
s y ty te ttiin v a rtio tu li m u in a is e lle
lin n a vuore lle . E s te r ja M auno V a n ­
h a lin n a ke rto iv a t k o titila s ta a n .
Auran K o s k ip irtis s ä lo u n a s te ttiin
ja u s e ita m u ita T u ru n h is to ria llis ia
k o h te ita e s ite ltiin .
"H e n rik -p iis p a n ja la n jä ljillä " o li
to is e n retken n im e n ä ja s itä veti
Eeva K a rrila . R yhm ä kävi tu tu s tu ­
m assa m m . N o u s ia is te n k irk o n

P yhän H e n rik in s a rk o fa g iin , M aarian
ja R u skon k irk k o ih in . Lounas
n a u tittiin M y n ä h o te llis s a . Lisaksi
tu tu s tu ttiin P iispa H e n rik k iin ja
L a lliin Y läneen m u in a is tie llä .
” T u rku ja m e ri" -retkeä veti J u k ­
ka O ksanen. A ih e e n sa m u ka ise sti
ryhm ä tu tu s tu i m m . S uom en
J o u ts e n e e n , m u se o la iva S ig y n iin ,
te la k o ih in jne. P ortsa o li m yös tu ­
tu s tu m is k o h te e n a . S aaristom eren
m e riv a rtio s to a n to i A u ra jo e ssa pela
s tu s n ä y tö k s e n . Lounas n a u tittiin
h o te lli R u issalo ssa.
"S e its e m ä n kirk o n ju h la re itti”
s is ä ls i tu tu s tu m is e n R aision,
N a a n ta lin , M e rim a skun, A skaisten,
L e m u n , N o u s ia is te n ja M a s­
kun k irk k o ih in . K ä y tiin M annerheim
in s y n ty m ä k o d is s a Louhisaaren
k a rta n o ssa. Lounas n a u tittiin
N a a n ta lin Tavastin K illa ssa, jossa
n ä h tiin m yös h is to ria llin e n kavalkadi.
R etken v e tä jin ä o liv a t R auni
A rvela ja S eija S orsavirta.
"S ila k k a m a tk a T u ru n s a a ris to o n "
keräsi enite n o s a n o tta jia , määrää
p iti jo p a ra jo itta a . O sanoto n ru n ­
sauteen v a ik u tti ehkä se, että retkeen
s is ä lty i m e rim a tk a vesib u s­
s illa R ym ä ttylä n R öölästä S e ilin
saarelle. Loista va sää m erellä te ki
m a tk a s ta m ie le n k iin to is e n ja
m u is te tta v a n . L in ja -a u to re tk e lä is -
ten re itti k u lk i R a is io n , N aanta lin ,
M e rim a sku n ja R ym ä tty lä n k a u tta .
Lounas n a u tittiin R y m ä ttylä n k irkon
lä h e isessä s e u ra kunta ta lo ssa.
V e s ib u s s im a tk a n se lo s ta ja n a to im i
K alervo M e ttä lä , S e ilis tä k e rto i
A arre E h rfo rs ja lin ja -a u to is s a o p ­
p a in a o liv a t E eva-M aria N o rd lin g ,
W a ld e m a r E n q vist ja R aija V u o rjo -
ki.
• T u rk u s e u ra la is ia s il ak ka retk el lä
M e rim a skussa. K uvassa (vas.)
W a in io , L u o m a . E e n ilä . Eura ja
Jarkka. — K u va : Ilm a ri R inne.
• M a a k u n ta liito t o n n ite le v a t 30-vuotista S uom en K o tis e u tu liitto a Arenaha
llissa. — Kuva: Ilm a ri Rinne.
H is to ria llis e n Y h d is ty k s e n jäse n iä
k o k o o n tu i la u a n ta ia a m u n a k e llo 9
K u p itta a lla . T änne o li T u rku-seuran
ja T urun H is to ria llis e n Y h d is ­
tyksen K u p itta a n ra h a sto n y h te is ­
to im in h a n k ittu su u ri lu o n n o n k iv i,
Pyhän H e n rik in m u is to k iv i, jo ka
o li k o to is in T u ru n K ärsäm äen kentän
la id a lta . K ivestä te k iv ä t e h d o ­
tuksen V. T om berg ja Ilm a ri R in ­
ne. O lli K e s tilä ja T im o Turjas
laativat e h d o tu k s e n m u is to k iv e n
s ija in tip a ik a s ta ja m u is to la a to is ta .
T urun S in ik o tk ie n p u h a llin s e its i-
kon e s ite tty ä fa n fa a rin T urun H is ­
to ria llis e n Y h d is ty k s e n p u h e e n jo h ­
taja, d o s e n tti M a rtti J u lk u n e n p iti
p a lja s tu s - ja lu o v u tu s p u h e e n , jo ka
ju lk a is ta a n to is a a lla tässä n u m e ­
rossa. T urun k a u p u n g in p u o le s ta
m u is to k iv e n o tti vastaan ka u p u n ­
g in v a ltu u s to n p u h e e n jo h ta ja H e ik ­
ki L ö y tty n ie m i.
M u is to k iv i on m y ö s Pyhän H enrikin
tie n lä h tö p is te Turussa. R eitin
avauspuheen p iti m a a k u n ta liiton
p u h e e n jo h ta ja , m a a n v ilje ly s -
neuvos Eeri H y rk k ö . N yt avattu
re itti on vanha h is to ria llin e n tie,
jo n ka p o h jia ja m e rk in tö jä on lö y ­
d e tty tie n varre lta N o u s ia i­
n e n — Y lä n e — K ö y liö .
Vanhan a rk k iv e is u n "S a n t H e n rikin
la u lu n " e s itti kansanlaulaja
H ulda H akkarainen.
E rik o is la a tu in e n nähtävyys o li
m u sta ka a p u iste n m u n k k ie n ja valk
o p u k u is te n n u n n ie n k u lkue, jo n ­
ka edessä V ä in ö N u m m is to kantoi
s u u rta ris tiä . Y ksi m u n k e is ta , A n t­
ti L e h tin e n lu k i s u k u p o lv ie n v ie s ­
tin su u re sta tu o h ik irje e s tä . K u l­
kueen p o is tu e s s a y le is ö liitty i m u ­
kaan ja ko ko ju h la k a n s a y h ty i hartaaseen
to iv io re tk e lä is te n la u lu u n
"M aa on n iin k a u n is ".
V ä littö m ä s ti K u p itta a n tila is u u ­
den p ä ä tty m is e n jälkeen Turun
H is to ria llin e n Y h d is ty s jä rje s ti
S u ru tö in ra v in to la s s a k a h v itila i­
suuden, jo s s a m m . p ro f. U nto
S alo ja d o s e n tti T auno Perälä
k ä y ttiv ä t p u h e e n vuoro n valottaen
Pyhän H e n rik in h is to ria a n liitty v iä
ta p a h tu m ia .
• M unkkie n ja nunnien kulkue tu o v ie s tin 8 0 0-vuosisadan takaa K u p ittaalle.
R istiä kantaa V äinö N u m m is to ja v ie s tiä lukee A n tti L e h tin e n . —
Kuva: Ilm a ri Rinne.
JU H LA V A ILLANVIETTO
TURUN LIN N ASSA
T urun linnan ju h la s a lit lienevät
m aam m e h is to ria llis e s ti arvokkaim
m at ju h la p a ik a t. K oko o n tu e s­
saan ilta ju h la n e dellä kotiseutu väki
sai kokea jo ta in a in u tla a tu is ta :
T urun linnan v a lle illa vanhat puolu
s tu s ty k it la u k a is tiin yksi to is e n ­
sa jälkeen "A rm a A b o a " -seuran
to im e sta . Ilta ju h la a n o li tu lijo ita
niin ru n saasti, e ttä K uninkaan- ja
K u n in g a ta re n s a lit sekä rouvain
ka m a rit ja m u ita k in tilo ja o li o te t­
tava avuksi.
T ila is u u s o li ta rk o ite ttu e n s is i­
ja is e s ti eri p u o lilta m aata olevan
kotiseutu väen tu tu s tu m is - ja keskuste
lu ta p a h tu m a k s i. T u rku-seura
o li k u ite n k in jä rje s tä n y t tä y te o h -
jelm aa juhla va n illa llis e n lom aan.
K a u p u n g in jo h ta ja V ä in ö J. L e in o
s u o ritti tila is u u d e n avauksen,
a se sso ri Ilm a ri R inne k e rto i se u ­
ran m u rre ja o s to s ta , jo n k a jäsen
• T urun k a u p u n g in v a ltu u s to n p u h e e n jo h ta ja H e ik k i L ö y tty n ie m i pitä m ä s
sä vasta a n o tto p u h e tta Pyhän H e n rik in m u is to k iv e n äärellä. — K uva: Ilm a
ri Rinne.
PYH Ä N H E N R IK IN TIEN
A V A U S K U P IT T A A LLA
A in u tla a tu is e n arvokkaaksi ja
tu n n e lm a llis e k s i m u o d o s tu i re tk e i­
ly p ä iv ä n a a m u ju h la K u p itta a n h is ­
to ria llis e n lähteen luona. R e tkille
lä h te n e e t 13 b u s s illis ta k o tis e u tu -
väkeä, ru n sas p a ik a llin e n väestö,
e rik o is e s ti T u rku-seura n ja T urun
• K o tis e u tu liito n h a llitu s vasta a n o tta m a ssa o n n itte lu ja . — Kuva: Ilm a ri Rinne.

• U rh e ilu p u is to n pääjuhlassa
e s iin ty iv ä t T u ru n K ansanta n ssin
Ystävien ta n h u ry h m ä t. — Kuva:
Ilm a ri R inne.
A lfo n s K o s k im ie s p a k in o i T urun
m u rte e lla . T u rk u la is e t "ju o ru a k a t”
Irja S alovaara ja A s trid Stenberg
o liv a t o s to k s illa T urun k a u p p a to ­
rilla ja ta n s s iy h d is ty k s e n ty tö t
e s ittiv ä t k o h ta u k s ia Jo u tse n la m -
m esta.
T U R U N T U O M IO K IR K O S S A
JA S A N K A R IH A U D A L L A
S u n n u n ta ia a m u n a lin ja -a u to t
k u lje ttiv a t k o tis e u tu p ä iv ie n osa n ­
o tta ja t T urun h a u ta u sm a a lle , jo s ­
sa s a n k a rih a u to je n riv is tö n eteen
p y s ty te ty n suuren ris tin ju u re lle
la s k e ttiin ko tise u tu vä e n seppele,
jo n k a la skiva t T auno S uom inen,
V äin ö R yyppö ja Ilm a ri R inne. V irte
n ä la u le ttiin Ju m a la o n p i lin ­
nam m e.
T ila is u u d e n jä lkeen tu tu s tu ttiin
a rk k ite h ti E rik B ryg g m a n in s u u n ­
nitte le m a a n a in u tla a tu is e n k a u n iiseen
Y lö s n o u s e m u s k a p p e liin .
J u h la ju m a la n p a lv e lu s p id e ttiin
ä s k e ttä in u u s ittu n a a vatussa kans
a llis k a te d ra a lis s a T urun tu o m io ­
kirk o s s a , jo k a o li ääriään m yöten
tä ynnä ju h la kansaa. Juhlasaarnan
p iti n u o ris o p a s to ri E n sio R uskovuo,
u rk u s o o lo ja e s itti d ir .m us.
Erkki A lik o s k i, laulua d ip .la u la ja ,
k a n tto ri Jo u k o H ytö n e n ja litu rg i­
na to im i p a s to ri J u k k a Lehesaari.
T u o m io k irk o n h is to ria a ja s u o rite t­
tu ja u u s im is tö itä s e lo s ti kirk o n
y liv a h tim e s ta ri E sko Jä rvim ä ki.
K O TISEUTU PÄIVIEN
P Ä Ä JU H LA U R H E ILU ­
PUISTOSSA
T urun u rh e ilu p u is to on eräs
m aam m e ka u n e im m is ta u rh e ilu ­
k e s k u k s is ta . U seat ke n tä t, k a u n iit
lin tu la m m ik o t, p u is to ja k a llio a ­
lueet luovat v iih ty is ä n y m p ä ris tö n .
• K o tis e u tu p ä iv ie n tervehdys ja
ku n n ia k ä y n ti s a n k a riris tillä Turun
u u della h a u ta u s m a a lla . Seppeleen
la skivat V ä in ö R yyppö, Tauno
S u o m in e n ja Ilm a ri Rinne.
• Ilta ju h la T u ru n lin n a s s a a lo ite t­
tiin vanhojen ty k k ie n la u k a is u lla
lin n a n v a lle ilta . — Kuva: Ilm ari
R inne.
U rh e ilu p u is to o n k e rä ä n ty i n o in
n e ljä tu h a tta henkeä seuraam aan
vauhdikasta ja hyvää o h je lm a a .
J u h la a lk o i lip p u te rv e h d y k s e llä .
S uom en lip p u ja K o tis e u tu liito n
u u si lip p u a iru e in e e n m arssivat
k e s k ik e n tä lle M aarian V P K :n s o itto
k u n n a n , jo h ta ja n a U n to R osengren,
ta h d itta m a n a . K a u p u n g in jo h ­
ta ja V ä in ö J . L e in o p iti avauspuheen,
v a ltio v a lla n ja tasavallan
p re s id e n tin te rvehdyksen to i m aaherra
Paavo A itio . P re s id e n tin te r­
vehdys ju lk a is ta a n to is a a lla tässä
n um erossa. J u h la p u h u ja n a o li
o p e tu s n e u v o s V e ikko T alvi ja päätö
s s a n a t e s itti to im is to p ä ä llik k ö
V äin ö R yyppö.
P u h e itte n lo m a ssa o li runsaasti
" k a n s a n ju h la ty y lis tä " ohje lm a a .
S u u rta m ie le n k iin to a h e rä tti T urun
A u to m o b iilih is to ria llis e n K lu b in
jä rje stä m ä vanhojen a u to je n kavalka
d i, jo n k a m u ka n a T urun k o tise
u tu p ä ivie n e d u s ta ja t lä h tiv ä t viem
ään v ie s tiä M ik k e liin , jo ka on v.
1980 v a lta k u n n a llis te n k o tis e u tu ­
päivien p ito p a ik k a .
Ennen v ie s tin lä h tö ä n ä h tiin
m eren to im in to ja e s ittä v ä Ilm ari
R inteen kokoam a kuvaus "M e rim
iä h e t tu le v a ", jo s s a S uom en
J o u ts e n e n vanhat m e rik a rh u t ja
uudet k u rs s ila is e t, P a n sio n la iva s­
to asem an m e rip o ja t, B o re -y h tiö n
ja S ilja L in e n m ie h is tö ä ja T urun
M e rip e la stu sse u ra n jä s e n e t vetivät
k ö y ttä , ke rto iv a t m e rim ie s ta rin o ita ,
e s ittiv ä t p e la s tu s liin a n h e itto a ja
a n to iv a t p e la s tu s n ä y tö k s e n . T urun
N a is v o im is te lija in ja T u ru n U rh e i­
lu liito n ty tö t e s ittiv ä t R aija N urmen
ohja a m a n v a u h d ikkaan ja värikkään
liik u n ta e s ity k s e n kentän
v ih re ä llä ru o h o m a to lla . Suuren
s u o s io n sa a vutti m yö s T urun K ans
a n ta n s s in Y stävien re ip a s ja m o ­
niva ih e in e n kansanta n h u e s ity s
"K a ru s e lli” , jo n k a o li o h ja n n u t
Leena A ho.
K a u n iin sään v a llite s s a läpi viety
o n n is tu n u t ju h la päättyi s o itto ­
kunnan säestäm ään juhlavaan
M a a m m e -la u lu u n . K un S uom en ja
K o tis e u tu liito n lip u t H e ikki W in te ­
rin ja J u kka U u s ita lo n kantam ana
ja a iru e id e n s a a tta m a n a p o is tu i­
vat, p o is tu i m yös y le is ö ty y ty v ä i­
senä XXXI valta k u n n a llis te n k o tiseutupäivien
o n n istu n e e sta päätö
sju h la sta .
L o p u ksi on k iito s paikallaan.
K o tise u tu p ä ivie n o s a n o tta ja t ja
yle isö näkivät ja k u u liv a t reippaita,
• K o tis e u tu liito n
lip p u seuraa
Suom en lippua
pääjuhlassa.
Kuva:
Ilm ari Rinne.
• Juhla n o h je lm a s s a o li m yös
useiden m e rim ie s ry h m ie n e s ity k ­
siä. — Kuva: Ilm a ri R inne.
vauhdikkaita ja v ä rik k ä itä e s ity k ­
siä, m u tta eri ty ö ja o s to je n jä senet
ja varsin kin ja o s to je n p u h e e n jo h ­
tajat v o isivat kertoa vu o d e n ke stä ­
neestä "p e h m ittä m is e s tä ” ennen
kuin e sim . k ym m e n e t o h je lm a ry h ­
m ät sa a tiin kesäaikana h a rjo itte le ­
maan ja e siin tym ä ä n .
T u rku la ise t seurat ja lu k u is a t
y k s ity is e t a n to iv a tk in ta lk o o h e n k i-
sen arvokkaan panoksen v a lta k u n ­
n a lliste n ko tis e u tu p ä iv ie n o n n is tu ­
m iseksi. T oivon voivam m e edes
jo te n k in heitä k a ik k ia k iittä ä .
T ie ty s ti m yös e s ite lm ö its ijä t ja
p u h u ja t, T urun o p a s k e rh o la is e t,
päivien k a n s lia h e n k ilö k u n ta ja e riko
ise sti k o tis e u tu p ä iv ie n p ä ä sih ­
teeri T auno S u o m in e n s u o rittiv a t
suurtyön T urun, n y t m u is to rik k a i­
den ko tis e u tu p ä iv ie n hyväksi. K iito
s! □
ILM ARI RINNE
Turku-seuran to im in n a n jo h ta ja
K o tis e u tu p ä iv ie n o h je lm a ja o s to n
p uheenjo h ta ja .

Dosentti
M A R TTI JU LK U N E N :
Kupittaan muistokivi korostaa
Turun merkitystä vuosisatojen
aikana
• T urun H is to ria llis e n Y hdistyksen puheenjo h ta ja , d o s e n tti M a rtti J u lk u ­
nen p u huu ja lu o vutta a Pyhän H e n rikin m u isto kive n Turun ka u p u n g ille . —
Kuva: Ilm ari Rinne.
H IS T O R IA N T U T K IM U K S E N valo
ssa el ole la inkaan selvää, että
k ris tin u s k o n e n s im m ä in e n m a ih in ­
nousu S uom een o lis i ta p a h tu n u t
ju u ri T u ru n k a u tta . S iltä kertovan
legendan m y ö h e m p i synty m in e n
k u ite n k in to d is ta a T u ru s ta pian
tu lle e n n iin u s k o n n o llis te n kuin
m u id e n k in lä n tis te n v irta u ste n
p o rtti S uom een. N y t lu o v u te tta ­
vaan m u ls to k lv e e n k a iverre ttu legendan
m ukainen P yhän H e n rikin
m a tk a re itti T u ru s ta K ö y liö ö n kuvaa
s ite n T u ru n m e rk ity s tä yleensä
S u o m e n lä n tis te n su h te id e n s o l­
m u k o h ta n a .
L Ä H D E T T Ä ei enää o le K u p itta
a lla . Se on s ilti v u o sisato je n
ajan k iin te ä s ti liitty n y t täm än p a l­
kan h is to ria a n . T äällä o li Jo pakan
a llis e n ajan u h rilä h d e . T y y p illis tä
k ris tin u s k o n n lv o u tu m is e lle a ik a i­
sem paan tra d itio o n on se, että
H e n rlk -p lls p a legendan m ukaan
ju u ri tä m ä n lähteen vedellä k a sto i
e n s im m ä is e n su u re n s u o m a la is ­
jo u k o n . J u h a n n u s lä h te e n tai
P yhän Johanneksen lähteen nim en
se sai m yö h e m m in lä h in n ä n u o rison
tä ä llä vle ttä m ie n ju h a n n u s ju h ­
lien ta k ia . K u p itta a n v e ttä on kä y­
te tty m yös p a ik a lla o lle is s a terv
e y s k y lp y lö is s ä . M u is to k iv e n k y l­
keen k iin n ite ty t laatat kertovat
tä stä K u p itta a n lähteen p a ik a llisesta
m e rk ity k s e s tä T urun ja S u o ­
men h is to ria s s a .
TURUN H is to ria llin e n Y h d is ty s
fu llfö lje r nu, i sam a rb e te med
A b o -s a m fu n d e t, m å lsä ttn in g e n
med de fö r länge sedan in sam lade
fo n d m e d le n , när vi kan överläm na
d e tta m in n e sm ä rke t ill Å bo sta d .
M in n e ste n e n s k ild ra r k ris te n d o ­
m ens a n k o m s t t ill F in la n d , så
s o m d e t e n lig t legenden ägde rum
och K u p p is ' ro ll i d e tta skeende.
A v tä c k n in g e n av m in n e ste n e n är
också a tt se som e tt led i den utm
ä rk n in g av S ankt H e n riks fä rd ­
väg genom vårt land som E g e n tliga
F in la n d s L a n d skapsfö rb u n d
ig å n g s ä tt. S a m tid ig t p å m in n e r den
på a tt m era a llm ä n t plan om A bos
b e tydelse som e tt sla g s k n u tp u n k t
fö r F in la n d s fö rb in d e ls e r västerut.
B a kgrunden t ill a tt vår fö re n in g
ju s t nu velat öve rlä m n a denna
m in n e ste n är s jä lv fa lle t vår stads
750-års ju b ile u m . Den natu rste n ,
som m in n e s m ä rk e t b e stå r av, kan
o ckså ses som en s y m b o l fö r den
bestå e n d e del av vårt lands och
vårt fo lk s fö rflu tn a , som vi o ckså
idag kan byg g a vidare på.
KUN V a rs in a is -S u o m e n M aak
u n ta liitto , jo k a on a u tta n u t kiven
h a n kin n a n jä rje s te ly is s ä , ryh tyi
m e rkitsem ä ä n legendan m u kaista
P yhän H e n rik in m a tk a re ittiä , nyt
lu o v u te tta v a s ta m u is to k iv e s tä tu li
sen lu o n n o llin e n a lk u p is te . M u is ­
to kiven u lk o is e n asu n ovat s u u n ­
n ite lle e t a rk k ite h ti O lli K e stilä
T u rku -se u ra sta ja m a in o s g ra a fik k o
T im o T u rja s. M u is to k iv ih a n k k e e n
id e o ija n a ja K u p itta a n rahaston
p e rin te e n y llä p itä jä n ä on e rity is e s ­
ti to im in u t d o s e n tti T auno Perälä
T u ru n H is to ria llis e s ta Y h d is ty k ­
sestä. K iven lu o v u tta ja t kiittä v ä t
m yös k a ik k ia kiven hankkim ise e n
o s a llis tu n e ita y rity k s iä .
LU O V U T T A E S S A A N yhdessä
T u rku-seura n kanssa K u p itta a n
m u is to k iv e n T urun k a u p u n g ille
T u ru n H is to ria llin e n Y h d is ty s to ­
te u tta a n iid e n ih m is te n tahdon,
jo tk a jo ennen I m aailm a n sota a
keräsivät m u is to m e rk k iä varten rah
a sto n ja a n to iv a t sen s itte m m in
y h d is ty k s e n h a llin ta a n . Täm ä suuri
lu o n n o n k iv i k e rto o T urun ja
K u p itta a n p ysyvä stä m e rk ity k s e s tä
S uom en h is to ria s s a a in a k r is t i­
n u sko n S uom een tu lo s ta lä h tie n .
E rity is e s ti se h e ija s ta a T urun asemaa
e rila is te n v a ik u tte id e n ja käytännön
s u h te id e n v ä littä jä n ä ja
v a h vista ja n a k o k o S uom en ja läntisen
m a a ilm a n v ä lillä . Täm ä asema
k a u p u n g illa o li e rittä in vahvana
v u o s is a to je n a ja n , m u tta se
o s itta in h im m e n i viim e vu o s is a ­
d a lla ja täm än vu o sisa d a n a lk u ­
p u o le lla .
S U O M A LA IS E N yh te is k u n n a n
s u u ris ta m u u to k s is ta , m u tta m yös
tie to is is ta p y rk im y k s is tä jo h tu e n
a lk o i II m a a ilm a n s o d a n jälkeen
T urun p aluu e n tis e e n asem aansa
lä n tis te n y h te y k s ie n tärkeänä s o l­
m u ko h ta n a . N yt T u ru n ka u p u n g in
7 5 0 -v u o tis ju h lie n a ikana K u p itta a n
m u is to k iv i ko ro sta a n ykyaja n ih ­
m is ille täm än p a ikan, täm än kaup
u n g in m e rk ity s tä sa to je n vuosien
a ikana, m u tta se m yö s velvoitta a
rakentam aan e d elleen h is to ria llisen
p e rin te e n o s o itta m a a n su u n ­
taan.
T URUN H is to ria llin e n Y h d is ty s
ja T u rk u -s e u ra lu o v u tta v a t K u p ittaan
m u is to k iv e n T u ru n ka u p u n ­
g ille . □
Eero Läntinen:
Olen puu...
V irta v ie rii..
O len puu,
m i virra n y li k u rk o ttu u ..
K a u n iim p a a e i o lla voi
k u in a a m u n k o i.
m i k u lta s a te in
k u k k u lo ilta p u to o ..
V irta v ie rii..
O len puu
m i virran ka lvo o n k u m a rtu u ,
kun k e skip ä ivän paahteen
taas o su e ssa haahteen
n iin ty ynnä k a ik k i lepää..
V irta v ie rii..
O len p u u ,
mi s is in tä n s ä k u m m e ksuu
viereltä v irra n harm aan
p u d o tta in ku kan arm aan
k u in kyynele n —
ta i kaste p is a ra n .
V irta v ie rii..
Olen puu,
m i u la p a sta u n e k s u u ..
Sais nähdä sa d u n saaret
ja sateenkaaret
ku o h u is s a a a lto je n .
V irta v ie rii..
O len puu
m i virra n ka lvo o n k u va stu u ..
S ie l’ k a u n ih im m a t
on p ilv ilin n a t:
Taivasta vain ,
ei m u u ta näy,
vaan u la p a lle v irta käy!
Ilm a ri R in te e lle 70-v. päivänä
7. 8. 1979
JUHLAKAVALKADI
■ Turun 750-vuotisjuhlavuoden päätapahtum a oli suuri kansanjuhla
elokuun 5 päivänä 1979. Päivän ohjelm aan liittyi lähes
3 km pitkä juhlakavalkadi, joka kulki läpi kesäisen
Turun esittäen 24 kohtauksena Suom en ja Turun historian
merkittäviä tapahtum ia. Kavalkadin pääesitys oli Urheilupuistossa.
Kansanjuhlan ohjelmassa oli lisäksi kuoro-, voim
istelu- ja kansantanhuesityksiä.
Kuva-aukeam alla s iv u illa 20— 21
on kuvattu osa kavalkadin k o h ­
ta u ksista , jo tk a on valokuvannut
kavalkadin s u u n n ite lm a n k irjo itta ­
nut a se sso ri Ilm ari Rinne.
1. V älähdys Juhana-herttuan hov
ista 1500-luvulta. M ukana o li
y li 40 henkeä. K ohtaus e s ite t­
tiin erikseen kuvaelm ana jo
juhla p ä ivä n aam u lla T urun lin ­
nan edustalla.
2. T urun A katem ian v ih kiä iset
1640 "K re iv in " aikaan.
3. H . C. P orthanin a lo itte e sta
1770-luvulla p e ru ste ttu , tä rkeitä
a s io ita aja n u t A urora-seura,
s illo in e n T urku-seura.
4. P iispa H enrik seurueineen
Turussa 1157 kastam assa paka
n o ita K upittaan lähteellä.
5. V. 1812 T urussa tapasivat to i­
sensa Venäjän tsaari A le ksante
ri I ja R u o tsin p rin s s i Karl
Johan ja te kivät liito n N apoleonia
vastaan.
6. T urun palon 1827 ta p a h tu m ia
kuvanneessa ryhm ässä olivat
m m . vanhat ru is k u t ja m u u t
sam m u tu svälin e e t.
7. S uom en e n s im m ä in e n k irja ­
paino 1642 o li P ie ta ri W a ld in
perustam a.
8. T urun to rie lä m ä ä 1920— 30-luv
u illa kuvasivat ka ksi tu n n e t­
tu a hahm oa K a la -M a rtta ja
Kirveen A n tti.
9. Turku rakentaa -tu n n u s ta ilm
e n n e ttiin ko h ta u kse ssa , jo s ­
sa m uurari h a n tla n kare in e e n ,
k iv ity ö m ie s ja k irve sm ie s te k i­
vät työtä .
10. K uvaelm assa h e rä tti m ie le n ­
k iin to a v u o sisadan a lk u k y m -
m e n in ä T u ru n k a d u illa n ä h d yt
p iharu u m ie n ty h je n n y s ra tta a t,
v o s s ik k a trilla t ja h a lk o k ä rry t.
11. K avalkadiin liitty i h ie n o e rik o i­
s uus, kun T u ru n lin n a n lu o ta
Juhana-h e rttu a h o viväkineen
k u lje te ttiin la u lu in ja s o ito in
p itk in A u ra jo kea kavalkadin
lä h tö p a ik a lle V a n h a lle S u u rto ­
rille .
12. K a n sanju h la ssa u rh e ilu p u is ­
tossa e s iin ty i m m . 26 kuoro a ,
kansa n ta n h u - ja v o im is te lija -
ryhm iä. K uvassa sekakuoro
K annel.
Suomen Turku-lehti
täytti 20 vuotta
Suomen Turku -lehden kesäinen lähes 100-sivuinen juhlanumero
sisälsi runsaasti m ielenkiintoista luettavaa, m m .
toim itussihteeri Eino Lehtisen 20-vuotishistoriikin ja lukijakunnan
lausuntoja lehtem m e m erkityksestä.
Vaatim aton juhlahetki 20-vuotisen työn m erkeissä vietettiin
W äinö Aaltosen museon kahviossa torstaina 28. 6. 1979.
Turun kaupungin museolautakunnan tervehdyksen esittivät
lautakunnan puheenjohtaja, asessori Haakon W ainio ja am a­
nuenssi Eira Karppinen sekä Varsinais-Suom en M aaku n taliiton
tervehdyksen toim innanjohtaja Perttu Koillinen ja m erkonomi
Marja Grönqvist. Helsingin turkulaisten tervehdyksen
toivat eversti ja rouva Jarl Jarkka. Lisäksi oli m ukana
paikallisten sanom alehtien, turkulaisten avustajien ja lukijakunnan
edustajia.
Suomen Turku -lehti, maan suurin paikallinen kotiseutulehti,
arvostettiin tervehdyksissä korkealle ja edelleen tärkeäksi
yhä enenevästi ja korostetusti esiin tu lleelle kotiseututyölle.
Tervehdykset ottivat vastaan lehden keskeinen to im itta ja -
ryhmä päätoim ittaja O lli Kestilä, toim itussihteeri Eino Lehtinen
ja toim innanjohtaja Ilmari Rinne. □

1. 2.
3. 4.
5. 6.
7.
8 .
9. 10. 11.
12.

Kansanjuhlapäivästä
Turun Juhlavuoden kohokohta
■ S u n n u n ta in a e lo k u u n v iid e n te n ä v ie te ttiin
T u ru n 7 5 0 -v u o tis ju h la n k a n s a n ju h la p ä iv ä ä lu ­
k u is in ta p a h tu m in . U s e ita v iik k o ja ja tk u n u t
s ad e ta u k o s i jo ju h la p ä iv ä n a a tto n a , m u tta
ju h la p ä iv ä n a a m u n a ra skaat ja tu m m a t pilvet
le ija iliv a t p a h a e n te is e s ti ta iv a a lla p u d o tta e n
p ä iv ä n a ik a n a m u u ta m a n s a d e p is a ra n k in .
T ä s tä ei k u ite n k a a n o llu t h a itta a , s illä p äivä
s a a tiin v ie ttä ä p o u ta is e n , o s in a u rin k o is e n ja
k e s ä is e n s ää n v a llite s s a . U lk o is e t o lo s u h te e t
o liv a t s iis m y ö n te is e t lu o d e n e rin o m a is e t
p u itte e t p ä iv ä n m o n ille ta p a h tu m ille .
■ T ie to p ä iv ä stä ja sen ta p a h tu m is ta oli
m e n n y t h y vin p e rille . K y m m e n e t tu h a n n e t
ih m is e t o liv a t a a m u v a rh a is e s ta liik e k a n n a lla
A u ra jo en ra n n o illa , k a tu v ie rillä ja U rh e ilu ­
p u is to s s a . Y le is v a ik u te lm a p ä iv ä s tä m u o d o s ­
tui m y ö n te is e k s i. P äivä k o k o n a is u u d e s s a a n
o li T u ru n 7 5 0 -v u o tis ju h la v u o d e n e räs k o h o ­
ko h ta.
to k u n ta , T urun V P K :n s o itto k u n ta
ja T urun T y ö v ä e n y h d is ty k s e n s o itto
kunta .
K avalkadin k ä s ik irjo itu s p e ru stu i
a sessori Ilm a ri R in te e n laatim aan
lu o n n o kseen. K e rto ja n te k s tin ja
n ä y te lm ä llis te n ko h ta u s te n vu o ro ­
sanat on k irjo itta n u t te a tte rin e u -
vos M a tti A ro , jo k a m yö s o h ja si
kavalkadin y h d e ssä te h o ste e t
koonneen o h ja a ja T a p io P arkkisen
kanssa. L a v a s te is ta va sta si lavastaja
G u n n a r C le m e n t yhdessä
n ä y ttä m ö m e s ta ri M a tti B e rg in ty ö ­
ryh m ä n kanssa. E s iin ty m is a s u t o li
s u u n n ite llu t p u v u s to n h o ita ja Helvi
Salo, m u u n ka va lka d in m u s iik in
v a lin n u t in te n d e n tti Ilp o Tolvas ja
kam p a u ksesta va sta si kam paaja
L e h tin e n -R o s s i. K ä y tä n n ö n jä rje s ­
te ly is tä , m m . re k v is iita n h a n k k im i­
sesta, h u o le h ti k ie le n kääntä jä
Lauri H okkin e n .
J U H A N A H ERTTU AN
H O VI K IIN N O S T I
T U H A N S IA K A TSO JIA
T u ru n lin n a n lä n sip ä ä d yssä e site
ttiin a a m u lla k e llo 10.00 ” V älä h ­
d y s Ju h a n a H e rttu a n h o v is ta ” , kuvaelm
a h e rttu a n ja hänen hovinsa
p a lu u s ta m e ts ä s ty s re tk e ltä R u is ­
s a lo s ta . T u ru n h is to ria a n p e ru stu ­
van kuvaelm an ovat k irjo itta n e e t
M a j-L is ja Kalevi N ie m in e va ja sen
e s itti A b o a vetus et nova-ryhm ä,
jo k a k o o s tu u p ääasiassa harrastelija
v o im is ta .
M ie le n k iin to is ta , juhlavaa ja o n ­
n is tu n e e s ti e s ite tty ä kuvaelm aa o li
a a m u varh a isesta h u o lim a tta kerä
ä n ty n y t seuraam aan n. 3 000
k a tso ja a , jo tk a h e rkästi ja koivat
s u o s io ta a n h oviväelle.
E s ity k s e n p ä ä ty tty ä herttu a hovivä
kin e e n s iirty i M a rtin s illa n luo.
Täältä heid ä t k u lje te ttiin kahdella
ra ilo lo s s ilia ka u p u n g in s a ta m a la i­
toksen h in a a ja Vetäjän a v u s tu k s e l­
la P inella n lu o , jo s s a seurue liitty i
ju h la k a v a lk a d iin . K o iv u illa k o ris te ­
tu illa lo s s e illa e s ite ttiin m u s iik ­
k io h je lm a a .
A u ra jo e n m o le m m illa jo k ira n ­
n o illa o li hoviväen jo kim a tka a
seuraam assa a in a k in k y m m e n e n ­
tu h a tta ka tsoja a , jo tk a elivät in ­
no kka a sti m ukana.
A am upäivän ta p a h tu m iin liitty i
m yös o rto d o k s in e n ju m a la n p a lv e ­
lu s, jo n k a to im itti m e tro p o liitta
Johannes.
KATU VIER ET TÄYNNÄ
V Ä K E Ä J U H L A K A V A L K A D IN
REITIN V A R R E LLA
H is to ria llis e n ju h la k a v a lk a d in
jä rje s tä y ty m in e n ta p a h tu i V anhalla
S u u rto rilla , jo s ta sen re itti k u lk i
• J u h la kavalkadissa e s ite ttiin k o h ta u s T u ru n työ vä e n ta lo ssa
17. — 20. 7. 1899 p id e ty s tä S uom en ty ö v ä e n y h d is ty s te n ko lm a n n e sta edusta
ja k o k o u k s e s ta , jo s s a p e ru s te ttiin S uom en T yö väenpuolu e . Pöydän ym ­
p ä rillä N . R. af U rsin , Eetu S alin ja Taavi T a in io sekä vieressä R u o tsin
s o s ia lid e m o k ra a ttie n e d u sta ja H ja lm a r B ra n tin g . — K uva: H e li Venho.
K a u p p a to rin ja A u ra n s illa n ka u tta
k esäasuiseen U rh e ilu p u is to o n .
Lähtö p a ika n lä h is tö lle ja re itin
varre lle o li ke rä ä n ty n y t kym m e n iä ­
tu h a n s ia k a ts o jia . Erään arvion
m ukaan y le is ö ä o lis i o llu t
30 000— 40 000. K avalkadi oli
T u ru ssa a ik a is e m m in e s ite tty jä
k a valkadeja m itta v a m p i. Eipä s iis
ih m e , e ttä se h e rä tti k a ts o jis s a
k iin n o s tu s ta ja sai ru n saasti s u o ­
s io n o s o itu k s ia .
K ava lka d in 24. kohta u k s e s s a valo
te ttiin T urun h is to ria a 1200-luv
u lta a lkaen. M u ka n a o li 250— 300
avustajaa. J a lk a is in , ra tsain ja auto
je n la v o ille ra k e n n e ttu je n lavaste
id e n k e ske llä eri ryhm ä t toivat
n ä htäväksi e rä itä T u ru n h is to ria n
v ä rik k ä im p iä v a ih e ita . M ukana o livat
m m . p iis p a H e n rik k i, L a lli,
M ikael A g ric o la , Ju h a n a H e rttu a ja
K a ta riin a J a c e llo n ic a , K la u s F le ­
m in g , E rik XIV ja K aarina M aun
u n ty tä r, P ietari Brahe, H enrik
G a b rie l P orthan. E s k il Petraeus,
A le k s a n te ri I ja C. J. B erd a n o tte
ja M aria S ilfv a n . N äiden lisä ksi
kavalkadissa n ä h tiin K a te d ra a lik
o u lu n lu o kka, jo s s a p o jille opete
ttiin la tin a n u lk o lu k u a patukkaa
o p e tu svä lin e e n ä kä y ttä e n , ko h ­
ta u k s ia T u ru n v. 1827 T urun palo
s ta , vanha p a lo k a lu s to ja -v ä lin
e itä , ty ö s k e n te ly s tä vanhassa k irja
p a in o s s a , S u om en T yövä e n p u o ­
lueen peru sta vasta kokouksesta
T u ru ssa v. 1899, p e ltis e p p ie n ,
puusepän, k irv e s m ie h e n , m u u ra ­
rin , tiile n k a n ta ja n , kivenhakkaajan
ja la iv a h its a rie n ty ö s k e n te ly s tä ,
K a la -M a rtta m ö i k a lo ja T urun to ­
rilla asiakkaanaan K irveen A n tti,
v o ssikan k y y d is s ä o li kaksi m a t­
ku sta ja a , "K a lifo rn ia n k u lla n k a iv a ­
ja ” ja h a lk o a ju ri k u lje ttiv a t kuorm
iaan. E räällä la iv a lla o li s u u rik o ­
k o in e n kuva S u om en m a a ilm a n ­
ka rta lle ju o s s e e s ta Paavo N u rm e s­
ta ja to is e lla la valla n ä y tte itä puite
la sin ty ö n tu lo k s is ta .
L o p u k s i pie n e t ty tö t ja poja t
m a rssivat v ih re ä lle k e s k ik e n tä lle ja
laskivat ilm a a n 750 ilm a p a llo a ,
jo tk a to iv a t väriä tu m m e n n e e lle
ta iv a a lle . K a valkadin m u s iik is ta
h u o le h tiv a t T u ru n V a ru s k u n ta s o it­
UR H EILU PUISTO N
K A N S A N JU H L A S S A
YLI 1 000 E S IIN T Y JÄ Ä
Ju h la p ä ivä n päätapahtu m a ksi
lu o n n e h d ittu ka n s a n ju h la lu o n ­
n o n k a u n iis s a U rh e ilu p u is to s s a
a lo ite ttiin ka va lka d in vielä k ie r­
täessä ka u p u n g in ka tu ja . T o ista
tu n tia ennen ju h la n alkam isaikaa
väkeä a lk o i ke rä ä n tyä ju h la p a ik a l­
le. J u h la n a lkaessa k a ts o m o tila t
o liv a t tä p ö sen tä y n n ä ja lis ä k s i
yle isö ä o li a u rin k o is illa k u k k u lo illa
ja kentän v ie ru s to illa . Y li 10 000
henkeä o li s a a p u n u t seuraam aan
ru n sa so h je lm a l lis ta kansanju h la a ,
jonka eri o h je lm a ry h m is s ä o li m u ­
kana y li 1 000 h e n kilö ä . Vain
Kalevan K is o is s a ja s o tie n jälkeen
v. 1945 työ vä e n y h te ise ssä vappuju
h la s s a T urun u rh e ilu p u is to s s a
on o llu t enem m än väkeä ku in nyt
kansa n ju h la ssa.
N e ljä tu n tia kestä n e e ssä ja m e l­
kein a ik a ta u lu s s a a n pysyneessä
o h je lm a ssa o li kavalkadin e s itte ly n
lis ä k s i p a ra a tity ttö je n , kansantanhu-
ja v o im is te lu ry h m ie n sekä
ku o ro je n e s ity k s iä , jo tk a o liv a t vakuuttava
to d is tu s T u ru n k u lttu u ­
rieläm än v ire ydestä . T e rvehdyspuheen
p iti k a u p u n g in v a ltu u s to n p u ­
h e e n jo h ta ja H e ik k i L ö y tty n ie m i.
Puhe to is a a lla lehdessäm m e.
M u s iik is ta k a n s a n ju h la s s a h u o le h ­
tivat M aarian V P K :n ja T urun M e t­
sä n kävijä in s o itto k u n n a t. J u o n ta ­
jana to im i to im itta ja M a rtti A n tto ­
nen.
H u o m a tta va o sa y le is ö s tä p o is ­
tu i kavalkadin e s ity k s e n jälkeen
m enettäen p a ljo n , s illä o h je lm a n
jä lk io s a s is ä ls i m o n ia arvokkaita,
vä rikkä itä ja re ip p a ita e s ity k s iä .
Juhlava tila is u u s p ä ä ttyi V arsin
a is -s u o m a la is te n la u lu u n .
• T urun ka u p u n g in p u u ta rh a is ­
tu tti ka u p u n g in 7 5 0 -vu o tisju h la n
kunnia k s i 690 s a m e ttikukkaa
A urajoen jo k ira n ta a n A u ra n s illa n
kupeeseen P aavo N u rm e n patsaan
a la p u o le lle . A is tik a s ku k k a s o m m i-
telm a m u o d o s tu i k a u p u n g in ju h la -
s y m b o lis ta . — K uva: Ilm a ri R inne.
• A nna-L iisa H akula, Eila Tuom inen ja Irm a R eunanen o liv a t m ukana
U rh e ilu p u isto n kansanjuhlassa, jo n ka ru n s a santisesta o h je lm a s ta a n to iva t
m yö n te ise n lausunnon. Eila T uom isen m u is to s s a o li vielä T u ru n 700-vuotis
ju h la v. 1929, jo llo in hän m yös o li m ukana ja o s a llis tu i v o im is te lu e s i-
tykseen U rh e ilu p u isto ssa. — Kuva: Leena U kkola.
TAPAHTUM IA
AURAJO ESSA
A urajoen keskeinen m erkitys
T urun k e h itykselle o li h u o m io itu
juhla p ä ivän o h jelm assa. Juhana
H erttuan hovin k u lje tu ksen lisä ksi
o hje lm a ssa o li kolm e m uuta A urajoki-ta
p a h tu m a a .
Turun S outajat ry jä rje sti 750-
v u o tis s o u d u t M a rtin silla n ja
A u ra n silla n välise llä 750 m etrin
p itu is e lla kilpara d a lla . K ilp a ilu ja
seurasi re itin varrella to is ta k y m ­
m entä tu h a tta katsojaa, jo te n k ilpailu
o li e rin o m a ista m ainontaa
s o u tu -u rh e ilu lle . Paha a allokko
h a itta s i, m u tta k ilp a ilu is s a käytiin
lu jia kam p p a ilu ja . Nesteen jo u k ­
kueessa k ilp a ili m m . P ertti Karppinen,
jo ka äskeisissä M oskovan
e s ik is o is s a saavutti kärkisijan.
R unsaasti y le is ö ä tu tu s tu i m yö s
T urun S e k s ta n tti ry :n jä sente n
vanhoista h a lk o ja a lo is ta , tro o la ­
reista ym . k u n n o s ta m iin a lu k s iin
S ota la iste n kadun ja T iile n te k ijä n -
kadun vä lis e llä jo k io s u u d e lla .
N iin ikään yle isö ä r iitti tu rk u la is te n
veneilijä se u ro je n illa n häm ärtyessä
järjestäm ään venepara a tiin .
T urun päivän to im ik u n n a n p u ­
h e enjohtajana esitä n h e n k ilö k o h ­
taisen ja to im ik u n n a n v ilp ittö m ä n
k iito k s e n , ketään u n o h ta m a tta ,
jä rje s tö ille , y h te is ö ille , liik e la ito k ­
s ille , o h je lm a ry h m ille ja y k s ity is ille,
jo tk a a rvokkaalla p a n o ksella a n
aivan ratkaisevasti m y ö tä v a ik u ttivat
e lo ku u n v iid e n n e n päivän eri
ta p a h tu m ie n o n n is tu m is e e n . □
EIN O LE H TIN E N

Sallisen sinfonian kantaesitys
750-vuotisjuhlassa
■ Turun kaupunki vietti virallis ta 750-vu otisjuhlaansa torstaina
elokuun yhdeksäntenä. Päivän eri tila is u u k siin osa llis ­
tui runsaasti koti- ja u lkom aisia ku tsuvieraita , m m . kaikki
Turun ystävyyskaupungit olivat lähettä neet edustajansa.
Tasavallan presidentti Urho Kekkonen ku n n io itti läsn äo lo l­
laan pääjuhlaa konserttisalissa ja o s a llis tu i m yös ju h la illa lli-
sille Turun linnassa. N äm ä kaksi tapahtum aa oli järjestetty
ku tsuvieraille. Lisäksi päivän o h jelm a ssa oli ju h la ju m a la n ­
palvelus ja tervehdysten vastaanotto.
J U H L A J U M A L A N ­
P A L V E L U S
T U O M IO K IR K O S S A
K a u p u n g in 7 5 0 -v u o tis ju h la p ä iv ä n
ju h la ju m a la n p a lv e lu s
T u o m io k irk
o s s a a lk o i k e llo 1 0.00. K irk k o
tä y tty i y le is ö s tä . S a a p u v illa o li
ru n s a a s ti k a u p u n g in ju h liin k u t­
s u ttu ja v ie ra ita , m m . y s tä v y y s k a u ­
p u n k ie n e d u s ta jia . S u o m e n - ja
ru o ts in k ie lin e n
ju m a la n p a lv e lu s
r a d io itiin .
J u m a la n p a lv e lu k s e s s a
saarnasi
tu o m io ro v a s ti L a u ri H u o v in e n , litu
rg e in a to im iv a t p a s to rit E n sio
R u s k o v u o ja R a lf K a rls s o n , u rk u rina
d ip l.u rk u ri E rk k i A lik o s k i ja
k a n tto rin a d ir.c a n t. J o u k o H y tö ­
nen.
T E R V E H D Y K S IÄ ,
K U K K IA JA L A H J O J A
T u ru n k a u p u n g in v a ltu u s to n istu
n to s a lis s a a lk o i k e llo 13.00 te r­
v e h d y s te n v a s ta a n o tto , jo s s a ju h ­
livaa k a u p u n k ia e d u s tiv a t k a u p u n ­
g in v a ltu u s to n p u h e e n jo h ta ja H e ikki
L ö y tty n ie m i, k a u p u n g in jo h ta ja
V ä in ö J. L e in o ja k a u p u n g in h a llitu
k s e n p u h e e n jo h ta ja K u lle rv o
La p p i.
V ira llis te n jä rje s tö je n ja y h te is ö ­
je n se kä y s tä v y y s k a u p u n k ie n ja
e lin k e in o e lä m ä n e d u s ta ja t e s ittiv ä t
te rv e h d y k s e n s ä ja o n n itte lu n s a .
L ä h e ty s tö jä o li k a ik k ia a n 76. V a l­
tio v a lla n te rv e h d y k s e n to i s is ä m i­
n is te ri J . K o ik k a la in e n , T u ru n ja
P o rin lä ä n in m a a h e rra Paavo A itio
ja L o u n a is -S u o m e n S o tila s lä ä n in
k e n ra a lilu u tn a n tti U rp o Levo.
L a h ja - ja k u k k a s a to o li upea.
G ö te b o rg in la h ja o li ta ite ilija F o l­
ke P e tte rs s o n in ö ljy v ä rity ö G ö te ­
b o rg is ta ja L e n in g ra d in la h ja ta u ­
lu, jo s s a p o se e ra a va t p re s id e n tit
K e k k o n e n ja B re zh n e v. T u ru n e lin ­
k e in o e lä m ä n la h ja , T u ru n K a u p p a ­
k a m a rin a lo itte e s ta k e rä ty t 150 000
m a rkka a k ä y te tä ä n T u ru s ta tai sen
ta lo u s a lu e e lta o le v ie n e lin k e in o e ­
lä m ä n p a lv e lu k s e s s a to im iv ie n tai
s iih e n v a lm is ta u tu v ie n u lk o m a is iin
o p in to m a tk o ih in . O y A g a A b la h ­
jo it t i y m p ä ris tö n s u o je lu n h yvä ksi
te h tä vää tu tk im u s ta ja k o k e ilu a
varten 150 000 m a rka n arvosta
h a p p ik a a s u a k a u p u n g in k e s k u s ­
p u h d is ta m o n k ä y ttö ö n . V u o rin e u ­
vos A rm a s P u o lim a tk a n la h ja n a o li
ra k e n n u s ty ö tä kuvaava ta id e te o s ,
jo k a s ijo ite ta a n k a u p u n g in o s o itta
m a lle p a ik a lle P a tte rin h a k a a n .
Oy H a rtw a ll la h jo itti 15 000 m a rkkaa
ja e tta v a k s i ju h la v u o d e n a p u ra ­
hana la h ja k k a a lle tu rk u la is e lle m u ­
s iik in o p is k e lija lle
ja tk o -o p in to ja
v a rte n . G d a n s k i lu o v u tti k a u p u n ­
k in s a ava im e n .
TURKU-ÅBO
750
K a u p u n g in s a a m a t
la h ja e s in e e t
a se te ta a n s y k s y llä n ä y tte ille to ­
d e n n ä k ö is e s ti W ä in ö A a lto s e n
m u s e o o n , jo n n e ei k u ite n k a a n s i­
jo ite ta T u rk u -s e u ra n e d u s ta jie n
a rk k ite h ti O lli K e s tilä n , in te n d e n tti
E rik B e rg in , a s e s s o ri Ilm a ri R in ­
te e n ja to im itta ja E in o L e h tis e n
tu o m a a k o tik u u s e n ta in ta , jo n k a
k a u p u n g in to iv o ttiin is tu tta v a n valits
e m a lle e n p a ik a lle m u is tu tta ­
m aan k a u p u n k ila is ia sa n a n p a rre sta
” S itä k u u s ta k u u le m in e n , jo n k a
ju u re lla a s u n to ” .
A U L IS S A L L IS E N
S IN F O N IA N K A N T A ­
ESITYS
K a u p u n g in ju h la v u o d e n pääta ­
p a h tu m a , 7 5 0 -v u o tis ju h la , p id e ttiin
k u k in ,
lip u in ja T u ru n va a ku n o in
k o ris te llu s s a k o n s e rttis a lis s a .
J u h la a k u n n io itti lä s n ä o lo lla a n ta ­
sa va lla n p re s id e n tti U rh o K e kkonen,
jo k a s a a p u i s a liin k a u p u n g in ­
v a ltu u s to n p u h e e n jo h ta ja H e ikki
L ö y tty n ie m e n o p a s ta m a n a P o rila
is te n m a rs s in a lk u o s a n sä ve lte n
s iiv ittä e s s ä re ip p a ita a s k e le ita .
J u h la a n o li k u ts u ttu n o in 900
v ie ra s ta . Is tu m a jä rje s ty k s e n o li
la a tin u t u lk o a s ia in m in is te riö n p ro ­
to k o lla o s a s to . S a lis s a o li ty h jiä
is tu im ia v a rs in k in s a lin y lä o sa ssa .
J u h la a n o s a llis tu i v a ltio n e u v o s to n
ja e d u s k u n n a n jä s e n iä , T u ru n y s ­
tä v y y s k a u p u n k ie n e d u s ta ja t, k irkon,
p u o lu s tu s la ito k s e n , k o rkeak
o u lu je n , y r ity s to im in n a n , liik e -
e lä m ä n y m . e d u s ta jia . Läsn ä o li
m y ö s lu k u is ia T u ru n vete ra a n ival-
tu u te ttu ja .
T e rv e h d y s p u h e e n p iti ka u p u n ­
g in v a ltu u s to n p u h e e n jo h ta ja H e ik ­
k i L ö y tty n ie m i ja ju h la p u h e e n
p ä ä m in is te ri M a u n o K o iv is to .
P uhe ju lk a is ta a n to is a a lla lehdes-
s ä m m e . E s iin ty jin ä o liv a t T u ru n
k a u p u n g in o rk e s te ri P e rtti Pekkasen
jo h d o lla sekä tu rk u la is e t ta i­
te ilija t S e p p o R u o h o n e n ja M a tti
R a e k a llio . O h je lm is to o li k o k o n a i­
s u u d e s s a a n s u o m a la is ta : Jean
S ib e liu s , T o iv o K u u la , O s k a r M e rik
a n to ja E in o -J u h a n i R autavaara.
J u h la n k o h o k o h d a k s i m u o d o s tu i
T u ru n k a u p u n g in s ä v e ltä jä A u lis
S a llis e lta tila a m a n s in fo n ia n k a n ­
ta e s ity s , jo n k a k a u p u n g in o rk e s te ri
tu lk its i k a p e llim e s ta ri P ekkasen
jo h ta m a n a . S in fo n ia e s ite tä ä n u u ­
d e lle e n lä h iv iik k o in a T u ru n k a u ­
p u n g in o rk e s te rin k o n s e rtis s a .
E s ity s p a lk ittiin ra ik u v in ja p itk
ä llis in s u o s io n o s o itu k s in , jo tk a
k o h d is te ttiin e s iin k u ts u tu lle säv
e ltä jä lle , k a p e llim e s ta rille ja kaup
u n g in o rk e s te rille .
J u h la p ä ä tty i k a u p u n g in o rk e s te ­
rin e s ittä m ä ä n M a a m m e -la u lu u n .
T a s a v a lla n
p re s id e n tti o s a llis tu i
m yö s T u ru n
lin n a s s a jä rje s te ty lle
ju h la illa llis e lle , jo ille o li k u ts u ttu
p a rise n sata a v ie ra s ta . Isäntä n ä
to im i k a u p u n g in v a ltu u s to n p u ­
h e e n jo h ta ja . M a lja t k o h o te ttiin ta ­
s a v a lla n p re s id e n tille ja T urun
k a u p u n g ille .
E INO LE H TIN E N
T o im itusjohtaja
HEIK K I L Ö Y T T Y N IE M I:
Turulla on keskeinen
asema maamme historiassa
Ih m in e n o n k a u tta v u o s is a to je n
h a lu n n u t o lla y h te is ö n s ä v a ik u tta ­
va ja m y ö tä e lä v ä o s a . Täm ä h a lu
to im ia y h d e s s ä ja ra k e n ta a om aa
a s u in y m p ä ris tö ä ä n s y n n y tti a ik a ­
naan T u ru n , jo s ta 1 2 0 0 -lu v u lla keh
itty i m a a m m e e n s im m ä in e n kau-
p u n k im a is e s ti ra k e n n e ttu ta a ja m a .
M e n n e id e n v u o s is a to je n a n tia
T u ru lle ja T u ru n s e u d u lle void a a n
a rv io id a m o n e lla ta v o in , m u tta to ­
s ia s ia k s i jä ä , e ttä T u ru lla on o llu t
ja on y h ä tä n ä ä n k e s k e in e n a sem a
m aam m e h is to ria s s a . N iin p ä k o h ta
nähtävä ju h la k a v a lk a d i on p a its i
kuvaelm a T u ru n h is to ria s ta m yös
k a p p a le S u o m e n v a lta k u n n a n va i­
heita.
T u ru n k a u p u n g in ju h la v u o s i on
ka ikkie n tu rk u la is te n yh te in e n
ty ö n ju h la . O lk o o tp a ju h la v u o te n a
jä rje s te ttä v ä t e rila is e t tila is u u d e t
k a u p u n g in ta i k a n s a la is jä rje s tö je n
to im e e n p a n e m ia , o v a t ne osa
s u u rta k o k o n a is u u tta ja täm än
päivän tu rk u la is te n k iito s m e n n e i­
den s u k u p o lv ie n a h e rru k s e lle . Ter-
v e h tie s s ä n i tä n ä ä n te itä jo k a is ta
h a lu a n s a m a lla la u s u a k iito k s e n
sanat n iille jä rje s tö ille , s e u ro ille ,
y h d is ty k s ille ja k a ik ille y k s ity is ille
h e n k ilö ille , jo tk a o v a t te h n e e t
m a h d o llis e k s i tä m ä n k a n s a n ju h la n
ja m u id e n ta p a h tu m ie n to te u tta ­
m isen.
Då den h is to ris k a kavalkaden
snart fly te r fö rb i o s s o ch ö p p n a r
o lika vyer fö r våra ö g o n , v is a r den
på sa m m a g å n g de m e st kända
g e s ta lte r, som fö re k o m m it u n d e r
o lik a skeden i A b o s ta d s u tv e c k ­
lin g . M å n g a m e d b o rg a ro rg a n is a -
tio n e r o c h e n s k ild a p e rs o n e r, som
är ve rk s a m m a in o m d e m , h a r g jo rt
e tt b e ty d a n d e a rb e te fö r a tt d e nna
d ags h ä n d e ls e r s k a ll ku n n a fö r­
v e rk lig a s o ch de fö rtjä n a r vårt
bästa ta c k . Jag g lä d e r m ig åt a tt
re p re s e n ta n te r fö r s ta d s b o r m ed
o lik a tä n k e s ä tt o c h av o lik a s p ­
rå k g ru p p e r ä r m ed o s s i vår gem
ensam m a fe s t.
V a ik k a m e m o n a s ti e s itä m m e
v o im a k a s ta k in k r itiik k iä k o tik a u ­
p u n g is ta m m e T u ru s ta , tu lis i m e i­
dän n ä h d ä , e ttä T u rk u tä n ä ä n on
kaunis, m e n n e is y y ttä ä n vaaliva,
m u tta k e h itty v ä k a u p u n k i. T u rk u ­
la is in a m e id ä n tu lis ik in o iv a lta a
se, e ttä m e id ä n te h tä v ä m m e on
tu o d a e s ille k a u p u n g in h v v iä p u o ­
lia n ä in o s a lta m m e e d is tä e n parem
m an ja v iih ty is ä m m ä n a s u in ­
y m p ä ris tö n s y n ty m is tä .
M e tä m ä n p ä ivän tu rk u la is e t
e läm m e v a h v a s ti n y k y a ik a a . H a r­
ra s tu s to im in ta o n lä h e llä v e rra tta in
TURKU-ÅBO
750
Turun
juhlamitali
presidentille
■ T urun
k a u p u n g in jo h ta ja
V äin ö J. L e in o , ka u p u n g in ­
v a ltu u s to n
p u h e e n jo h ta ja
H e ikki L ö y tty n ie m i ja kaup
u n g in s ih te e ri Paavo M ä k i­
nen kävivät p e rja n ta in a
29. 6. 1979 K u ltarannassa
lu o vu tta m a ssa
p re s id e n tti
U rho K e k k o s e lle T urun ju h ­
lavuoden hopeisen m ita lin .
T a ite ilija V ilh o H ärkösen
su u n n itte le m a a ju h la vuoden
m ita lia on h o peisena ly ö te t­
ty kaksi ka p p a le tta , jo is ta
e n s im m ä is e n sai p re s id e n tti
Kekkonen ja to in e n s ijo ite ­
taan T u ru n h is to ria llis e e n
m u seoon.
K a u p u n g in v a ltu u s to n p u ­
h e e n jo h ta ja H e ikki L ö y tty ­
n ie m i e s itti p re s id e n tille
k u ts u n e lo k u u n 9. v ie te ttä ­
vään T u ru n 7 5 0-vuotisjuJv
laan ja ju h la p ä iv ä llis ille .
□
suuren k a n sanosan s y d ä n tä ja
m eidän tu lis ik in p y rk iä k a ik in ke i­
n o in tu o n h a rra s tu s to im in n a n tu ­
kem iseen ja k a n n u s ta m is e e n eräänä
keskeisenä lä h iv u o s ik y m m e n ie n
o s a llis tu v u u d e n lis ä ä m is to im e n p i-
teenä. U usi k u n n a llis la k i anta a
m a h d o llis u u d e t k u n n a n o s a v a ltu u s -
to je n m u o d o s ta m is e e n . T ä llä la in
a n ta m a lla k e in o lla o n p y ritty a k tiv
oim aan e n tis tä u s e a m m a t k iin ­
n o stu m a a n k o tik u n ta n s a a s io is ta ,
m u tta v a lite tta v a s ti tu o la in lu o m a
e d e lly ty s on p itk ä lle k irjo itu s p ö y -
tä tu o te tta . E lle i ih m is ille anneta
m a h d o llis u u tta to im ia , m a h d o llisu
u tta ilm a is ta a ja tu k s ia a n ja
m a h d o llis u u tta v a ik u tta a to d e lliseen
p ä ä tö k s e n te k o o n , o lla a n h a ­
k o te illä ja a ika a n sa a d a a n p e lk ä s ­
tään tu rh a u tu m is ta ja s itä ka u tta
vaiennetaan elävä h a rra s tu s to im in ­
ta. K a u p u n g in to im e n p ite in on p y ­
ritty luom aan tilo ja h a rra s tu s to i­
m in n a lle ja tu ke m a a n s itä ta lo u ­
d e llis e s ti. N ä in m e n e te lle n on
nähdäkseni
tu le v a is u u d e s s a k in
e d e lly ty k s e t saada m a h d o llis im ­
m an m o n i k a u p u n k ila in e n p itä v ä k ­
s i k e tju n o s a k s i k e h ittä m ä ä n e lä ­
m ä n p iiriä m m e .
K o m m u n d e ls fu llm ä k tig e ,
v ilk a s
g ru n d a n d e m ö jlig g jo rts i den nya
ko m m u n a lla g e n , re p re s e n te ra r e n ­
lig t m in å s ik t in te en lin je , som
strä var t ill a tt ö ka a k tiv ite te n .
T värtom k o m m e r dessa o rg a n e n ­
d a st a tt vara d ö d a b o k s tä v e r u n d e r
väntan på s tä lln in g s ta g a n d e n frå n
o lik a m ä n n is k o r o ch in fly ta n d e
g ru p p e r in o m s a m h ä lle t. D ä re m o t
borde staden g ö ra a llt den kan fö r
a tt u tve ckla den fria o rg a n is a -
tio n s v e rk s a m h e te n , så a tt va r o ch
en s ta d s b o s k u lle få in n e h å ll i s itt
liv.
Då ja g ö n s k a r var o c h en d e lta ­
gare i vå r egen fe s t v ä lk o m m e n ,
hoppas ja g , a tt h is to rie n g e r oss
ta n kar fö r den fra m tid a u tv e c k lin ­
gen och a tt så n g e n k lin g a r idag
och dansen går.
Tänä e lo k u is e n a p ä ivä n ä to iv o n
te ille jo k a is e lle m ie liin p a in u v ia
hetkiä , jo tk a a n ta v a t v o im a a ty ö s ­
k e n n e llä y h te is te n p ä ä m ä ä rie m m e
hyväksi. Ei o le yh d e n te ke vä ä , m i­
ten a s e n n o id u m m e ja m ite n
m e
o m a k o h ta is e s ti k o e m m e ta rp e e llis
u u te m m e T u ru n ra k e n ta m is e s s a .
Jo k a is e lla y k s ilö llä o n m e rk ity s tä
ja om a a rvonsa k u lttu u r ip iir is s ä m ­
me. Y m m ä rtä e n to in e n to is ta m m e
me p a rh a ite n ty ö s k e n te le m m e
m yös its e m m e h y v ä k s i ja s ä ily ­
tä m m e sekä k e h itä m m e a rv o k a s ta
p e rin tö ä m m e .
□

Turun tuomiokirkolla
arvokas 750-vuotisjuhla
■ T u ru n k a u p u n k i ja T u ru n tu o m io k irk k o
v ie ttä v ä t ju h la v u o tta a n . T ä n ä v u o n n a tu le e
k u lu n e e k s i 7 50 v u o tta paavi G re g o riu k s e n
b u lla n a n ta m is e s ta , b u lla n , jo lla on tä rkeä
m e rk ity s s e k ä k a u p u n g in e ttä tu o m io k irk o n
h is to ria s s a .
K a n s a llis p y h ä ttö m m e , T u ru n tu o m io k irk o n
7 5 0 -v u o tis ju h la a n 2 . - 5 . 6 .1 9 7 9 liitty i u s e ita
ta p a h tu m ia . Y li kaksi v u o tta k e s tä n e e t k irk o n
E nnen ju h la ju m a la n p a lv e lu s ta
p id e ty s s ä tila is u u d e s s a k o rja u s tö i­
den n e u v o tte lu k u n ta ja rakennusto
im ik u n ta lu o v u ttiv a t a rk k ip iis p a
M a rtti S im o jo e n jo h d o lla tu o m io ­
k irk o n ja 1300-lu vu lta perä isin o le ­
van k irk o n m e ta llis e n o ve n ko lku t-
tim e n k irk k o a k ä yttä vie n suom enja
ru o ts in k ie lis e n seurakuntien
e d u s ta jille , tu o m io ro v a s ti Lauri
H u o v is e lle ja lä ä n in ro va sti A lvar
K u rte n ille . H o visaarnaaja Ebbe
H agart lu o v u tti G ö te b o rg in seuraku
n n a n la hjana K aarle X ll:n a ik a i­
sen fa k s im ile ra a m a tu n . H a llin to ­
jo h ta ja U rpo R a s tim o s e lo s ti k irkon
re s ta u ro in ti- ja k o rja u s tö itä .
J u h la ju m a la n p a lv e lu k s e s s a to i­
m itti a lk u litu rg ia n p a sto ri Rauno
H eikota ja saarnan p iti e m e ritu s-
a rk k ip iis p a M a rtti S im o jo k i. L opp
u litu rg ia a n o s a llis tu iv a t a rk k ip iis ­
pa E dgar H ark E e stistä , p iispa
R agnar A skm a rk R u o ts is ta , p iis p a
B jarne O. W e id e r N o rja s ta ja p iis ­
pa Th. G ra e sholt T anskasta sekä
a rk k ip iis p a M ik k o Juva ja P orvoon
p iis p a Jo h n V ik s trö m . P iispat lukivat
tu o m io ro v a s ti H uovisen k irjo
itta m a n ru kouksen. Brahe D jäknar
ja F lo ra Kören la u lo iva t G o ttfrid
G rä sb ä ckin jo h d o lla , u ru issa
o li d ip l.u rk u ri E rkki A lik o s k i ja
k a n tto rin a V e ikko V lirto m a a .
• W ä in ö A a lto s e n Seuran 10-
v u o tis to im in n a n m erkeissä seuran
jo h to a k o k o o n tu i Turussa k e s k i­
v iik k o n a 30. 5. 1979, jo llo in tu li
k u lu n e e k s i 13 vu o tta kuvanveistäjä
m e s ta rin k u o le m a s ta . Päivän o h ­
je lm a s s a o li m m . k u n n ia k ä y n ti
W ä in ö A a lto s e n h a u ta m u is to m e r­
k illä M a a ria n h a u ta u sm a a lla . S euran
v a ra p u h e e n jo h ta ja , k o u lu n jo h ­
ta ja A n tti L e h tin e n p u h u i ja laski
m u is to m e rk ille seuran k u k k a la itteen.
T u ru n ka u p u n g in k u k k a la itteen
to iv a t seuran h a llitu k s e n Jäsen,
k a u p u n g in jo h ta ja V äin ö J.
Leino ja seuran T urun to im ik u n ­
nan jä s e n , in te n d e n tti M argareta
J o k in e n . T u rku-seuran k u k k a la itteen
ku n n ia jä se n e n sä m u is to m e r­
k ille la s k iv a t T u rku-seuran p u ­
h e e n jo h ta ja , a rk k ite h ti O lli K e stilä
ja seuran n a is to im ik u n n a n p u ­
h e e n jo h ta ja , rouva R auni Arvela
(kuvassa). W äinö A a lto sen k o u lu n
o p p ila a t e s ittiv ä t tila is u u d e s s a
la u lu a . — Kuva: E rkki Paakki.
re s ta u ro in ti- ja k o rja u s ty ö t o n p ä ä o s ilta a n
s aatu p ä ä tö k s e e n . J u h la v u o d e n a ik a n a v alm
is tu u m y ö s e te lä is e lle p a rv e k k e e lle s ijo ittu ­
va a rvo k as k irk k o m u s e o ja o te ta a n k ä y ttö ö n
m y ö s u u d e t u ru t.
J u h la ju m a la n p a lv e lu k s e s s a 2. 6. o li k u t­
s u v ie ra ita v iitis e n s a ta a ja k u n n ia v ie ra in a
R u o ts in , N o rja n , T a n s k a n ja E e s tin p iis p a t.
JU H L IV A L L E K IR K O LLE
USEITA T E R V E H D Y K S IÄ
K irk k o k a h v itila is u u d e s s a e s itti
va ltio n e u v o s to n tervehdyksen o p e ­
tu s m in is te ri Pär S te n b ä ck. Juhlalo
u n a a lla te rv e h d yste n m äärä oli
runsas.
T u o m io k irk o n ilta ju h la s s a e s i­
te lm ö i p iis p a O lavi Kares.
T u o m io k irk o s s a o li h e llu n ta ip ä i­
vänä tu o m io k irk k o - ja ruotsala isen
seurakunnan yh te in e n ju m a la n p a l­
velus, jo s s a saarnasi läänin ro vasti
K urten, k irk k o a e s itte li tu o m io ro ­
v a sti H u o vin e n ja tu o m io k irk o n
ku o ro la u lo i. T ervehdyksen e s itti
U psalan tu o m io ro v a s ti C larence
N ils s o n .
M aananta in a ju h liv a t T urun seura
kuntie n ty ö n te k ijä t ja e lä kelä i­
set. T e rvehdyssanat la u sui tu o ­
m io ro v a s ti H u o vin e n ja k o rja u s tö i­
tä s e lo s ti h a llin to jo h ta ja R astim o.
T iis ta in a o li ju h la a rk k ih iip p a k u n ­
nan se u ra k u n tie n e d u s ta jille , jo ille
p u h u iv a t a rk k ip iis p a Juva, h a llin ­
to jo h ta ja R a s tim o , d ip l.u rk u ri A lik
o s k i, tu o m io ro v a s ti H u o vin e n ja
tri H enry H o lg e S aksasta.
K O R JA U S K U S T A N N U K S E T
23 M IL J . M A R K K A A
T u o m io k irk o n k o rja u s tö is tä laativ
a t s u u n n ite lm a n a rk k ite h d it O la
Laih o , Pekka P itkänen ja M ikko
P u lk k in e n . K o rja u s - ja re sta u ro in -
tik u s ta n n u k s e t ovat n o in 23 m ilj.
m arkkaa, jo is ta v a ltio n o s u u s on
lähes ka ksi ko lm a s o s a a sekä k irkon
ja se u ra k u n tie n o s u u s lähes
k o lm a n n e s . T urun k a u p u n g in ku s­
ta n n u k s e lla s u o rite tu t kirk o n y m ­
p ä ris tö n k u n n o s tu s ty ö t m aksoivat
to is ta m iljo o n a a m arkkaa.
T u o m io k irk o n lä m m ity s - ja sähk
ö is ty s u u s ittiin , to rn io s a a tu e t­
tiin ru is k u tta m a lla b e to n ia halkeam
iin ja p a lo tu rv a llis u u tta lis ä ttiin
tu le n k e s tä v ie n v ä lis e in ie n ja -ovien
avu lla . K irk o n s e in ä t ja sein ä m a a ­
la u kset p e s tiin , s iv u k a p p e le ita ja
a ltta ri re s ta u ro itiin . K irk k o o n rak
e n n e ttiin s a n ite e ttitilo ja ja h e n kilö
k u n n a n s o s ia a lis ia tilo ja . □
Museolaiva Sigyn —
Turun uusi turistikohde
■ L e h te m m e e d e llis e s s ä
n u m e ro s s a o li ly h y t m a in in ­
ta m u s e o la iv a S ig y n in u u ­
d e lle e n v ih k im is e s tä la u a n ­
ta in a 2 6. 5 . 1 9 7 9 . J u h la llis
u u d e t a lu k s e lla a lk o ivat
k ello 9 .0 0 lip u n n o s to s e re ­
m o n ia lla ja ja tk u iv a t k ello
1 3.0 0 v ih k im is tila is u u d e lla ,
jo ssa p u h u iv a t v a ltio n a rg e o -
logi C arl Jacob G ard b erg
(p u h e to is a a lla leh d essäm -
m e) ja Å b o A k ad em in rehto
ri, p ro fe s so ri Bill W id e n .
M u s iik is ta h u o lehti M e rip a r­
tio la is te n s o itto k u n ta . R u n ­
sas ku ts u vie rasjo u kko oli
ju h lis ta m a s s a tila is u u tta ,
jo ssa alu k s en o m is ta ja Å bo
A k ad em in m e rih is to riallin en
m u seo sai v a s ta a n o tta a lu ­
k u is ia o n n itte lu ja ja k iito k ­
sia s iitä , e ttä s e o li ta rm o k ­
k aa lla to im in n a lla a n p y s ty ­
nyt p e la s ta m a a n S ig y n in
k a u p u n k ik u v a m m e k a u n is ta -
jaksi ja u u d e k s i a rv o k k a a k s i
ja m e rih is to ria llis e s ti m e r­
k ittäväksi tu ris tik o h te e k s i.
T u rk u -s eu ra n o n n itte lu t
e s itti to im in n a n jo h ta ja Ilm a ­
ri R in n e.
A urajokeen, Itä isen R antakadun
rannalle k iin n ite tty , tä y s in ku n ­
n o s te ttu m use o la iva S ig yn on rakennettu
1887, G ö te b o rg is s a J. E.
H uèron te la kalla la ivanvaru sta ja G.
D. K ennesbyn la skuun. A lu ksen
p itu u s on 45,50 m, leveys 9,04 m ,
ruum an korkeus 3,79 m , b ru tto -
kantavuus 359 to n n ia ja la s tin veto
is u u s 500 to n n ia k u o llu tta p a i­
noa. P u rje p in ta -a la a on yh te e n sä
1 000 n e liö m e triä .
A lu s jo u tu i p itk illä m a tk o illa a n
kahteen k o la riin : A tla n tilla se tö r­
m äsi höyrylaivaan Ja v. 1913 T a n s­
kan sa lm is s a rauta iseen k u u n a riin .
V iim e ksi m a in itu n tö rm ä yksen Jälkeen
s u o rite tu is s a k o rja u k s is s a
parkki S ig yn m u u ttu i k u u n a rik s i.
L aivanvarustaja A rth u r L u n d q v is t
o sti 1927 aluksen V ård ö h ö n A h venanm
aalle ja m y ö h e m m in sen o s ­
tivat velje kset E riksso n Itä m e re n -
liikenteeseen. V uonna 1938 S igyn
jä i V årdön ra n n a lle o d o tta m a a n
tulevaa ko h ta lo a a n . V u o n n a 1939
Å b o A kadem in m e rlm u seon In te n ­
d e n tti, p ro fe sso ri Sven A n d e rsson
o s ti S ig yn in m u s e o lle 50 000 m arkan
kauppahinnasta .
S ig yn in h is to ria s s a a lk o i u usi
vaihe kesällä 1939, kun se ju h la lip
u te ttu n a k u lje te ttiin T u rk u u n
A urajoen rannalle. V u o n n a 1950
Sigyn n o s te ttiin W ä rts ilä n T u ru n
te la k a lle p a ikatta vaksi ja vuonna
1970 a lu s h in a ttiin S u o m e n lin n a n
te la kalle , jo s s a s u o rite ttiin o ik a is u
ja k y lk ie n p e ru s k o rja u s . Täm än
• T urun u u si tu ris tik o h d e m u ­
seolaiva S ig yn A u ra jo e n rannassa
o d o ttam assa u u tta s ijo itu s p a ik k a a ,
jo n ka T urun ka u p u n ki on lu v a n n u t
o s o itta a a lu kse n k o rja u s tö id e n
v a lm is tu ttu a . N yt on k o itta n u t
hetki, jo llo in ka u p u n g in o lis i tä y ­
tettävä lu p a u ksensa. Paras ra tk a i­
su o lis i s ijo itta a a lu s v e s ie le m e n t­
tiin eikä k u iva te la kka a n . Parhaana
paikkana a lu kse n o m is ta ja pitä ä
A urajoen rantaa A u ra n P anim on
e ntisen te h d a sra ke n n u kse n a la ­
p u o le lla . — K uva: E rkki P aakki.

Sigyn är lika värdefull
som husen på Klosterbacken
Sigyn on yhtä arvokas kuin
Luostarinmäen talot
jä lk e e n a lu s sai y m p ä rille e n te rä s­
vyön W ä rts ilä n T u ru n te la k a lla .
R e s ta u ro im is ty ö t a lkoivat vuoden
1970 to u k o k u u s s a v a ltio n
m y ö n tä m ä n 200 000 m arkan m äärärahan
tu rv in . S ig y n in ko rja u s on
m a k s a n u t n o in 1,9 m ilj. m arkkaa.
V a ltio n e d e llä m a in itu n avustu ksen
lis ä k s i T urun ka u p u n ki on m y ö n ­
tä n y t 1,5 m ilj. m arkkaa. L a h jo itu k ­
s illa , k e rä y k s illä ja m y y m ä llä
■ V id å te rin v ig n in g e n av M u s e ifa rty g e t S ig y n lö rd ag en
d en 2 6. 5 . 1979 ta la d e b l.a. s ta ts a rk e o lo g e n C a rl Jakob
G a rd b e rg . V i p u b lic e ra r b ifo g a t ta le t s o m h ö lls på svenska
och fin s k a .
■ M u s e o la iv a S ig y n in v ih k iä is tila is u u d e s s a la u a n ta in a
2 6. 5. 1 9 7 9 p u h u i m m . v a ltio n a rk e o lo g i C arl J a k o b G a rd ­
b e rg . J u lk a is e m m e ru o ts in - ja s u o m e n k ie lillä p id e ty n p u ­
heen o h e is e n a .
Carl
Jakob
Gardberg
S ig y n -p a ito ja , -m e rkkejä ja k y n ttilö
itä on saatu kokoon noin
600 000 m arkkaa.
S ig y n in v u o tu is e t k ä y ttö k u s ta n ­
n u kset ovat n o in 100 000 m arkkaa
ja jo k a 3:s vu o s i se on te la koita va
ja h u o lle tta v a .
M u seolaivaan y le is ö voi tu tu s ­
tu a m a a n a n ta ita lu ku u n o tta m a tta
jo k a päivä k e llo 11.00— 15.00,
la u a n ta is in k e llo 11.0 0 — 15.00. □
M IN A d a m e r o ch herrar, hyvät
n a iset ja herrat! U n d e r snart ett
å rtio n d e har vi få tt vara v ittn e till
h u r S ig y n nästan b it fö r b it har
p lo c k a ts sö n d e r fö r a tt sedan
s m å n in g o m å te ru p p s tå på n y tt. I
dag ä r hon hel ig e n , vackrare än
vi n å g o n s in har s e tt henne. Detta
är en k ä lla t ill s to r g lä d je fö r alla
d em som har arb e ta t med henne
och o c k s å fö r a lla de tu senden,
som i o lik a fo rm e r har g e tt s itt
b id ra g t ill in s a m lin g a rn a för
S igyn.
NÄR vi s tå r här i dag ty c k e r vi
säkert a tt det är s jä lv k la rt att
S ig yn har re sta u re ra ts o ch a tt hon
har å te rfå tt sin h ävdvunna pla ts
vid s tra n d e n av A u ra å. M en den
som var m ed om de d is k u s s io n e r
som fö rd e s fö r e tt å rtio n d e sedan
m in n s m ycket väl, a tt det då in ­
g a lu n d a var så k la rt a tt m an s k u l­
le satsa de pengar som behövdes.
Det fa n n s o ckså a llv a rlig a planer
på a tt fö rv is a S ig y n t ill B e c k h o l­
m en e lle r R unsala, h e lt u to m s y n ­
håll fö r det s ta d s p a rti, som med
A ura å o ch dess s tra n d g a to r u tg ö r
en av de fin a s te s ta d s m iljö e rn a i
vårt land.
JA G m in n s o ckså a tt det fanns
fo lk som frågade om det inte
s k u lle räcka m ed en v ä lg jo rd m o ­
d e ll. Det här ä r e tt a rg u m e n t som
jag har m ö tt i m ånga andra sam ­
m anhang, o ch som a ld rig har
k u n n a t u p p fa tta s som e tt v e rk lig t
a lte rn a tiv t ill e tt bevarande. När
K lo ste rb a cke n d is k u te ra d e s på
1930-talet ansåg m å n g a a tt en
m o d e ll ku n d e räcka. Den m o dellen
g jo rd e s , o ch den kan ses i m u ­
seet på A b o s lo tt. I dag kan man
fråga om d e t fin n s någon som
fo rtfa ra n d e anser a tt den m odelle n
kan e rs ä tta den u p p le v e ls e som
d e t är a tt träda in i K lo s te rb a c ­
kens s tu g o r och a tt ko n kre t u p p ­
leva h u r fo lk b o d d e i sta d e n s u t­
kanter fö r 150 o c h 200 år sedan.
L IK A är det m ed S ig y n . Ingen
m odell kan ge den n ä stan h is n a n ­
de kä n sla av k o n k re t h is to rie u p p -
levelse som m an få r när man
tra m p a r S ig y n s d ä ck, lå te r b lic k a r­
na upp m o t h im le n s ila s genom
m aster, rår och s k o t o ch ser de
utrym m e n d ä r m a n skapet bodde
under färd e rn a på de sju haven.
Det är en lä rd o m m ed vida persp
ektiv, en lä rd o m som har n å gonting
a tt b e rä tta o c k s å o m vår egen
s itu a tio n . M an b ehöver ibland
konkreta v ittn e s b ö rd o m h u r man
levde och a rb e ta d e fö rr i tid e n .
TÄM Ä päivä on S ig y n in ju h la ­
päivä; tänään se k u n n o s te ttu n a
taas on vanhalla p a ik a lla a n , la itu ­
rilla , jo lla tu rk u la is e t jo ovat sen
nähneet k o h ta n e ljä n kym m e n e n
vuoden ajan.
L A IV A N A S ig yn lie n e e a in u tla a ­
tuin e n m a a ilm a ssa , viim e in e n
p u usta ra kennettu p a rk k ila iv a , joka
on p u rje h tin u t k a ik illa v a lta m e rillä .
Sen arvo ei ku ite n k a a n jo h d u yksinom
aan tä s tä a in u tla a tu is u u d e s ­
ta; se on sa m a lla h a v a in n o llin e n
m u is to m e n n e id e n a ik o je n laivanra
ke n n u sta id o sta sekä k o n k re e ttinen
m u is tu tu s n iis tä k o vista
o lo is ta , jo is s a vie lä is o is ä n k in
polvi jo u tu i te kem ään ty ö tä . T ä l­
laisena se on to d is tu s k a p p a le , jo ­
ta vastaan me v o im m e asettaa
m eidän päiväm m e o lo s u h te e t
ty ö y m p ä ris tö s s ä m u kavuuksineen
ja ;u rv a la itte in e e n . Tässä m ielessä
S igyn on m e ille y h tä arvokas kuin
L u o sta rin m ä e n ta lo t. N e kin p u h u ­
vat m e ille k o ru to n ta kie ltä ä n m e n ­
neiden a ik o je n k o v is ta e h d o ista .
SU O M EN v a n h im m a s s a ka u p u n ­
gissa S ig yn on enem m än k u in irra
llin e n m u se o e sin e . J o s S ig yn jo
itse on k u u lu n u t ka u p u n kikuvaan
ja jo k im a is e m a a n jo n e ljä n k y m m e ­
nen vuoden aja n , edustaa laiva
sam alla hyvin p itk ä ä tra d itio ta , jo ­
ka u lo ttu u a in a 1 2 0 0 -lu vulle asti
e li a ikaan, jo llo in e n sim m ä ise t
• M a is te ri Lars G rö n s ta n d t on
s u u n n ite llu t S ig y n in ko rja u s - ja
e n tis tä m is ty ö t, jo tk a on s u o rite ttu
m a h d o llis u u k s ie n s a llim is s a rajo
issa a lk u p e rä is p iiru s te n ja m a te ­
riaalin m u kaan. O sa m a s to is ta
tu o te ttiin A m e rik a s ta ja p u rje k a n ­
gasta S k o tla n n is ta . T anskasta
tu o te ttiin h a m p p u k ö y ttä , jo ta ei
ole sa a ta vissa S u o m e sta . T a kila s­
sa ta rvitta van m uun köyden la h ­
jo itti tu rk u la in e n M a n illa Oy.
K öyttä on ta rv ittu k ilo m e trittä in .
V eijo Kanerva (kuvassa), K auko
M ettälä, R is to V anhanen, H arri
W ahlsten ja U sko H äkänen ovat
uusineet m a s to ra k e n te e t (ta k ila n ),
kannen, re e lin g it sekä p ä ä lly s tö n
ja m ie h is tö n h y tit. — K uva: Erkki
Paakki.
k o g g it saapuivat saksala isista rannikko
kaupungeista Itäm eren y li.
T urun kaupungin h is to ria on hyvin
p itk ä lle tarina kaupanteon h is to ­
riasta ja purje h tim isen h isto ria sta ,
ja tätä ajatellen on Sigyn ta k ilo i­
neen k u in m uisto ajasta, jo llo in
ka u p u n g in to im in n a n edellytykset
lu o tiin .
M U SEO LAIVANA S igyn a ik o i­
naan o li ensim m äinen Suom essa.
Kun hänet tänään ko rja ttu n a taas
vihitään m useolaivaksi, hän on
ehkä kaunein koru laivastossa, jo ­
hon hänen lisäkseen kuuluvat teräsparkki
Pom m ern M aarianham i­
nassa ja runsaasti sata vu o tta s itten
rakennettu m atkustajalaiva
Salam a S avonlinnassa ja johon
ennen pitkää liite tä ä n m yös kaksi
tä llä hetkellä H ylkysaaren rannassa
olevaa laivaa, n im ittä in m ajakkalaiva
Kem i ja jäänm urtaja Tarm
o. Tämä laivasto on pieni, m u tta
se edustaa kansa in vä lise stikin
k a ts o ttu n a poikkeuksellisen laajaa
valikoim aa. M u seolaivoja m aailm
assa on varsin vähän, ja s iitä
syystä voidaan sanoa, että S ig y ­
nin pelastam inen on uroteko, joka
ka u tta m aailm an tule e herä ttä ­
mään h u o m io ta ja ih a stu sta m erih
is to rio its ijo id e n piirissä.
NU när arbetet är g jo rt kan vi
konstatera, a tt Sigyn bör lig g a ned
a n fö r M a rtin sbro n , i det stadsparti
där hon har fu n n its i fy rtio
år. Detta är ett intresse inte bara
fö r S igyn; också fö r A bo stad är
S igyn en tillg å n g , vars värde inte
kan m ätas i pengar. O ckså om
A b o har b ru n n it ett tre ttio ta l gånger
under sin 750-åriga histo ria ,
fin n s det e tt elem ent som a lltid
har g e tt sin prägel åt stadsb ild e n ;
såsom a lla v e rklig t gam la städer
har A bo i sin m itt ett vattendrag
och s tra n d g a to r som b ild a r en
ryggrad fö r sta d sp la n e n . M en en
stad är inte bara kvarte r och to m ­
ter, g a to r och hus; t ill s ta d s b ild e n
hör o ckså alla de fa k to re r som ger
b ilden liv. H är har S ig yn s in spec
ie lla u p p g ift; m ed sin a m a ste r
och rår p å m in n e r hon o s s o m t i­
der då råseglare från de sju haven
låg här nere vid å m y n n in g e n . Om
också den e g e n tlig a uth a m n e n
fanns vid B e ckh o lm e n var ju s t den
här platsen sedan m ånga hundra
år anslagen fö r de skepp som u t­
rustades och reparerades vid varven
på båda s id o r om ån.
SIGYN är i dag e tt m u s e ifa rty g ,
m en vi upplever henne tro ts det
inte som något d ö tt fö re m å l som
h ar sa tts på h y lla n . Hon gungar
fortfa ra n d e lä tt i s in a fö rtö jn in g a r,
o ch när vi s tå r här på däcke t kan
vi höra vin d e n s sus i rig g e n . Det
är som om hon n yss hade ko m m it
in från de stora haven, bara väntande
på a tt få gå ut igen, In fö r
denna väntan kan hon behöva e tt
ord på vägen, och ja g v ill s lu ta
m in h ylln in g till S ig yn med några
rader av den engelske skalden
John M asefield:
” Jag m åste d it u t t ill havet
igen, då det k a lla r med ebb o ch
flo d , det ka lla r så o e m o ts tå n d lig t
starkt som en svallvåg i m itt b lo d ,
och a llt jag begär ä r en s to rm ig
dag, med m oln på fly k t i det fria ,
och en frid fu ll söm n o ch en vacker
drö m , när den långa resan är
över."
Det är ju s t d e tta som vi i dag
önskar S ig yn, "en frid fu ll s ö m n
och en vacker d rö m , när den lå n ­
ga resan är över” . □

Juhlavuoden
tapahtumia
T u ru n k a u p u n g in k a n s lia n tie d o ­
tu s to im is to ja T u ru n 750-vuotisju
h la to im ik u n ta ovat saaneet va l­
m iik s i ju h la v u o d e n kunnia k s i va l­
m is te tu n ” T u ru n p a lvelu o p p a a n ",
jo ta ja e ta a n k a u p u n g in vira sto je n ,
k irja s to je n ja p a n kkie n ka u tta tu r­
k u la is ille . P alveluoppaan ta rk o i­
tu k s e n a on antaa tu rk u la is ille tie ­
to ja ka u p u n g in ta rjo a m is ta palvelu
is ta sekä eri jä rje s tö is tä sekä
m u is ta p a lv e lu is ta , jo ita k a u p u n k i­
la is e t ta rv its e v a t. O p p a ita on p a i­
n e ttu 30 000 kp l s u o m e n kie lisenä.
*
T u ru n k a u p u n g in m itta u s o s a s to
on k a u p u n g in 750-juhlavuoden
ku n n ia k s i v a lm is ta n u t h is to ria llisen
ka rtta s a rja n , jo s s a on kartta
jo k a is e lta v u o s is a d a lta 1600-luvulta
lä h tie n . S arjassa on m m . vanhin
T u rk u a e sittä vä kartta, jo n ka
on to d e n n ä k ö is e s ti la a tin u t S u o ­
m en e n s im m ä in e n m a a n m itta ri
O lo f G a n g iu s vuonna 1634, 1750-
lu v u lta oleva ns. G a d o lin in ka rtta
to n tin o m is ta ja lu e tte lo in e e n , vuod
e lta 1808 oleva ns. T lllb e rg ln
ka rtta sekä T urun m a tk a llu k a rtta
v u o d e lta 1958. J o kaiseen karttaan
liitty y s e lo s te , jo k a su o m e ksi ja
ru o ts ik s i k e rto o kartta a n liitty v is tä
a s io is ta .
T u ru n k a u p u n g in h a llitu s jä rje s ti
k e s k iv iik k o n a 20. 6. 1979 T urun
lin n a s s a 750. ju h la v u o d e n lehdistö
p ä iv ä llis e t, jo ille o s a llis tu i k u u ­
tis e n k y m m e n tä henkeä. Lehtien ja
m u id e n tie d o tu s v ä lin e id e n kunnallis
to im itta jie n lis ä k s i tila is u u te e n
o li k u ts u ttu v a ltu u s to ry h m ie n puh
e e n jo h ta ja t ja ju h la v u o s ito im i-
kunnan jä s e n e t. V ieraat la u sui te r­
v e tu lle e k s i k a u p u n g in v a ltu u s to n
p u h e e n jo h ta ja H e ikki L ö y tty n ie m i
ja vie ra id e n k iito k s e t e s itti p astori
A im o O ris to .
M aan M u s iik k i O y on tu o tta n u t
ju h liv a n T u ru n k u n n ia k s i levyn
"V a n h a laulava k a u p u n k i". Levyn
tu o tto on ta rk o itu s k ä y ttä ä Lapsen
vu o d e n to im in ta a n s ite n , e ttä s illä
o s in tu e ta a n la p s iin ko h d istu va a
tu tk im u s to im in ta a ja o s in m y ö n ­
netään la p s ille m u s iik k ia p u ra h o ja .
J u h la le v y n la u lu is ta y li p u o le t on
tu rk u la is ia ja k a u p u n g is s a to im i­
vien k u o ro je n e s ittä m iä .
T a ite ilija V ilh o H ärkösen s u u n ­
n itte le m a n T urun ju h la vuoden m i­
ta lin ka ksi h o p e is ta kappale tta
lu o v u te ttiin k e s k iv iik k o n a
20. 6. 1 9 7 9 ’ k a u p u n g in jo h ta ja V äinö
J. L e in o lle . M ita lit, jo tk a on
v a lm is ta n u t K u lta te o llis u u s O y,
lu o v u tti k o n s u li A rn o V ilja n e n .
M ita lia on lis ä k s i v a lm is te ttu
1 200 p ro n s s is ta k a p p a le tta , jo tk a
e ivät tu le m y y n tiin , vaan käytetään
k a u p u n g in la h ja n a ju h la v u o d e n aikana
ja m y ö h e m m in k in .
M u s iik k in e u v o s U rho S ipponen
on o n n ite llu t 7 5 0 -vu o tista Turkua
la h jo itta m a lla k a u p u n g ille säveltäm
änsä 1 0-osaisen T urku-sarjan.
L a h jo itta ja s u o ritta a la h jo itu s v a i-
heessa p ia n o s o v itu k s e n a o lle e n
sarjan o rk e s te ro in n in . K a u p u n g in ­
h a llitu s on k iito llis u u d e lla o tta n u t
vastaan la h jo itu k s e n .
T u ru n S o ita n n o llin e n Kerho on
T urun ju h la v u o d e n ku n n ia ksi tu o t­
ta n u t LP -levyn "V anhaa kaupunkia
s ä v e lin ". K erhon jä rje stä m ä ä n k ilp
a ilu u n tu li 30 e h d o tu s ta , jo is ta
levyyn pääsi m ukaan 13 te o sta .
M u kana ovat m m . P entti V ih e rlu o ­
to , A u lis K o ta v iita , T u u la -A n n e li
R antanen, P e n tti K eihäs, O la
M ik o la , A ri R antanen ja R e ijo
A h o la . Levyn on ä ä n ittä n y t J u h a n i
J o kin e n ja kannen s u u n n ite llu t
L ennart H e in o ja . Levyn ensika p p a -
leet lu o v u te ttiin M arinassa p id e ­
tyssä tila is u u d e s s a k a u p u n g in jo h ­
taja V ä in ö J. L e in o lle ja T urun
M essujen m a rk k in o in tip ä ä llik k ö
P e rtti H aapakoskelle.
G R A A F IN E N s u u n n itte lija Jouko
Jo kin e n ja m y y n tip ä ä llik k ö M a rtti
L y ly o vat T urun ju h la v u o d e n ku n ­
n ia ksi v a lm is ta n e e t pahvista T urun
tu o m io k irk o n p ie n o is m a llin .
P a kettia , jo k a sis ä ltä ä kahdeksan
ra kennussarja -a rkkia , on p a in e ttu
5 000 ka p p a le tta . K u v ite tu s s a rak
e n n u sohje e ssa on v a ltio n a rg e o lo -
gi C. J. G a rd b e rg in k irjo itta m a
tu o m io k irk o n ra k e n n u s h is to ria .
K a ikki te k s tit on p a in e ttu su o m e k­
s i, ru o ts ik s i, e n g la n n ik s i ja sa k­
sa ksi.
T u ru n 7 5 0 -v u o tis ju h la s h a k k itu r-
n aukseen Ik itu u ris s a o s a llis tu i 84
pelaajaa. S u o m a la is te n lis ä k s i tu r­
n a u ksessa o li m u k a n a o s a n o tta jia
T urun ystä v y y s k a u p u n g e is ta
L e n in g ra d is ta , A rh u s is ta , Bergen
is tä , V arnasta, K o n s ta n z a s ta ja
G ö te b o rg is ta . T u rn a u ksen v o itti V.
V o rg tn ik o v L e n in g ra d is ta , to is e k s i
s ijo ittu i K. A n g e lo v V arnasta ja
k o lm a n n e k s i P M o ra n t Turusta.
T urnauksen avasi lauantaina
30. 5. 1979 k ilp a ilu to im ik u n n a n
p u h e e n jo h ta ja Lauri L e h ti ja T urun
ka u p u n g in te rvehdyksen e s itti
k a u p u n g in v a ltu u s to n p u h e e n jo h ta ­
ja H e ikki L ö y tty n ie m i.
T urun k a u p u n g in juhla vuoden
to im ik u n ta ja C ity m a rk e t ovat
te e ttä n e e t T u ru n ju h la v u o d e n lasilauta
sen, jo n k a k e s k e llä on a rk k i­
te h ti O la L aihon su u n n itte le m a
k a u p u n g in 7 5 0 -ju h la vuoden tu n ­
nus. Lauta se n on vanhan k ä s ity ö ­
p e rin te e n m u k a is e s ti v a lm is ta n u t
M u u rla n la s ite h d a s . L a u ta sta , jo n ­
ka h a lk a is ija on 250 m m , v a lm is ­
te taan 15 000 k a p p a le tta . 30 m arkan
h in ta in e n m u is to e s in e la skettiin
m y y n tiin h e in ä k u u n a lussa.
E n sim m ä in e n la u ta n e n lu o v u te ttiin
p e rja n ta in a 29. 6. 1979 ka u p u n g in ­
jo h ta ja V ä in ö J. L e in o lle . L u o v u t­
ta jin a o liv a t jo h ta ja M a tti K o to la
ja k a u p p ia s Lasse A a lto n e n .
T u ru n seudun tu b e rk u lo o s i- ja
keuhkovam m a iset ry:n avainperäk
a m p a n ja ja tk u u m arra skuun lo p ­
puun. P uisen a v a in p e rä n , jo s s a on
T urun k a u p u n g in 7 5 0 -vu o tisju h la -
tu n n u s , on s u u n n ite llu t A n te ro
L e h to n e n . V arat käyte tä ä n y h d is ­
tyksen h a rjo itta m a n k u n to u tu s ty ö n
y llä p itä m is e k s i ja k e h ittä m is e k s i.
P ienem pi avain m aksaa 5 m k ja
is o m p i 7 m k. A v a in ta on m yytävänä
m m . ta v a ta lo is s a ja m a tkailu -
k io s k e is s a .
T u ru n ka u p u n g in 7 5 0 -ju h la vuoden
a ikana jä rje s te ttä v iä ta p a h tu ­
m ia varten k a u p u n g in h a llitu s
m y ö n s i ko ko u kse ssa a n 26. 6. 1979
a v u s tu k s ia 4 4 :1le tu rk u la is e lle jä r­
je s tö lle ja y h te is ö lle . A pura h o je n
yh te is s u m m a on 100 000 m arkkaa.
• T urun M e ssuje n 79 a vajaisia s u o s in u t loppukesän lä m p im in saa ila h d u tti n iin a vajaisvieraita ku in m e ssujo h -
toakin . J u h la m a rs s in p ä ä tty m is tä o d o tte le vat m essu jo h ta ja P ertti N iin is tö n (o ik.) vieressä k a u p u n g in jo h ta ja V äinö
J. Leino ja v a ltio v a ra in m in is te ri A h ti Pekkala. — Kuva: Arvo S alm inen.
Tähänastisista suurimmat ja
kansainvälisimmät messut
TURUN
MESSUT
10- 19. 8 1979
■ Turu n M e s su t 79 avattiin p e rja n ta in a 10. 8. K u p itta a lla ,
jo n n e o li k o h o n n u t p ie n o is m e s s u k a u p u n k i. M e s s u je n käytö
ssä oli s eits e m ä n e rik o is h a llia , K u p ittaan u rh e ilu h a lli ja lisäksi
u lk o tilo ja . N ä y tte ille a s e tta jia o li yli 6 30, jo is ta k o lm e -
n e ljä n n e stä oli T u ru s ta tai lä h iy m p ä ris tö s tä . T u ru n ta lo u s a ­
lue e s ittä y ty i siis m o n ip u o lis e m p a n a k u in a ik a is e m m is s a
m e s s u is s a . K o tim a a n lisäksi n ä y tte ille a s e tta jia o li k a h d e k ­
sasta m a asta ja n ä illä yli 80 o s as to a . O s u u s k u n ta T u ru n
M e s su je n jä rje s tä m ä t v iid e n n e t m e s s u t o liv a t e lin k e in o e lä ­
m än o s u u s Turun k a u p u n g in 7 5 0 -v u o tis ju h lie n v ie to s s a .
■ T urun M e s su je n 79 k ä v ijä m ä ä rä ta v o ite tta 200 0 00 ei s a a ­
v u te ttu . K o k o n a is k ävijäm ä ärä ksi tu li 182 309. V u o d e n 1975
m e ssujen k ävijäm äärä o li 189 088.
Kym m enen päivää kestäneet
T urun M essut 79 avasi valtio vara
in m in is te ri A h ti P ekkala ja Turun
k a u p u n g in tervehdyksen e s itti
ka u p u n g in jo h ta ja V äinö J. Leino.
A v a ja is tila is u u te e n m arssivat kaup
u n g ilta T urun Toverien ja Turun
Pyrkivän soreat p a ra a tity tö t Turun
V a ru s kunta soitto kunn a n h u o le h ­
tie ssa m a rssita h d ista m u siikkikapte
e n ilu u tn a n tti E sko Ju u re n jo h ­
d o lla . S o itto k u n ta va sta si m yös
a va ja is tila is u u d e n m u s iik is ta .
T ila is u u tta ju h lis ta m a a n p a ra a tity ­
tö t laskivat ilm a a n 1 000 värikästä
ilm a p a llo a . M e ssuje n a vaja ispäivänä
B ra tisla va n k a u p u n g in e d u s ta ­
jat is tu ttiv a t K u p itta a lle ta m m e n
m uiden ystä v y y s k a u p u n k ie n n i­
m ik k o p u id e n jo u k k o o n .

jä rje s te ttiin T u ru n k a u p u n g in v ie t­
täessä 7 5 0 -v u o tis ju h lia a n .
• T u ru n M e s s u illa K u p itta a lla 10— 19. 8. o li T u rku -se u ra lla ja T urun
O p a skerh o lla yh te in e n m a in o s- ja m y y n tik io s k i, jo s s a e s itte lijö in ä to im i­
vat R auni A rvela ja T erttu E lo. — Kuva: Ilm a ri R inne.
USEITA E R IK O IS ­
O S A S T O JA JA
N Ä Y T Ö K S IÄ
V a ik k a T urun m e s s u t ovat y le is -
m e s s u t, m e s s u illa o li useita m itta
v ia e rik o is n ä y tte ly itä . S u u rin o li
R a kenta m in e n ja a s u m in e n . U rheilu
h a lliin o li p y s ty te tty m essujen
k a lle in o s a s to K u lta a ja hopeaa.
S u o m a la is e n k o ti- ja p ie n te o llisu
u d e n n ä y tte ly T yö ja ta ito jä r­
je s te ttiin e n s im m ä is e n kerran
T u ru s s a ja T u ru n m e s s u illa .
M e s s u p ä iv illä o li o m a t n im ik k o -
te e m a n sa: y rittä jä p ä iv ä ja -ju h la ,
k o tim a is e n ty ö n p äivä ja p a n e e lik
e s k u s te lu k o tim a is e s ta ty ö s tä ,
p ä ä jo h ta jie n ja k a n s lia p ä ä llik ö id e n
päivä, korkean a m m a ttita id o n -,
ty ö v o im a n -, laste n -, tie d o n v ä littä ­
m isen päivä jn e . K a h deksalla u l­
k o m a is e lla o sa n o tta ja m a a lla o li
om a päivänsä.
V iih d e o h je lm a s ta vastasi 11
m e ssutä h te ä . L is ä k s i y le is ö llä o li
tila is u u s seura ta m u o ti-, e nsiapuk
o u lu tu s -, kam paus-, ku k k ie n s i-
d o n ta -, s u k e llu s - ja s o ta koirie n
k o u lu tu s n ä y tö k s iä sekä e rila is ia
h a v a in to e s ity k s iä . N u o ris o lle o li
jä rje s te tty m m . m e s s u d is c o . M ess
u e m ä n n y y ttä h o itiv a t M a ija -L iis a
Peuhu, H ilk k a A la ta lo ja H anna-
K aisa L e p is tö . □
Messutapahtumia
N Ä Y T E IK K U N A -
KILP A ILU N
PALK ITU T
S u o m e n M a rk k in o in tiliito n
T urun o s a s to n jä rje s tä m ä ä n näyte
ik k u n a k ilp a ilu u n , jo n k a teem ana
o li "T u rk u 750-vuotia s ka u p p a p a ikka
" o s a llis tu i n e lis e n k y m m e n tä
tu rk u la is ta y rity s tä . T u lo k s e t, jo t­
ka ju lk is te ttiin 14. 8. m essujen
y rittä jä p ä iv illä , m u o d o s tu iv a t seuraaviksi:
1) M . A. G u m p le r/A n ja Laaksonen,
2) T avaratalo W ik lu n d /8 -jä s e -
n in e n ty ö ry h m ä ja 3) Oy Ida
S c h ü tt A b /H a n n e le S ä llylä .
K u n n ia k irja n s a ivat K ahvikauppa
R e m i/J u tta V ih e riä , S uom en K u l­
ta s e p ä t/T u u la R u u su ra n ta , E erikin
P a rtu rin i iike /G itta Sara, T urun
Työväen S ä ä s tö p a n k k i/M a in o s p a l­
velu M erk. & V aahtera, C ity-
S o k o s /ty ö ry h m ä , K enkä Casin
o /T u u la J ä rvin e n ja N ä köpiste
/A n n e K aukinen.
M E S S U T A M M I YHTEISTYÖN
V E R TAUSKUVAKSI
H is to ria llin e n m e s s u ta m m i is tu ­
te ttiin 7. 8. m e ssu a lu e e lle K u p ittaan
u rh e ilu h a llin e d u s ta lle .
O s u u s k u n ta T urun M e ssut h a lu si
la h jo itta a T u ru n k a u p u n g ille p itkä
a ikaisen ta m m e n m u is to k s i s iitä
e ttä T urun M e ssut 79 ja Turun
ka u p u n g in 7 5 0 -v u o tis ju h la llis u u k -
sien h u ip p u o s u iv a t sam aan a ja n ­
ko h ta a n .
Luovu tu sp u h e e ssa a n O s u u s k u n ­
ta T u ru n M essuje n h a llitu k s e n p u ­
h e e n jo h ta ja m e re n kulkuneuvos
N ils W e tte rs te in k iitti kaupunkia
"ta rm o k k a a s ta ja m y ö n te is e s tä
tu e s ta jo ta k a u p u n k i on o s o itta n u t
20 vu o tta tä y ttä vän O s u u s k u n ta
T urun M essuje n jä rje s tä e s s ä tä h ä ­
n a s tis is ta la a jin ta ja k a n s a in v ä lis
in tä n ä ytte ly ä ä n ".
V a sta a n o tta e ssaan la h jo itu s ta
k a u p u n g in jo h ta ja V äin ö J. L eino
to iv o i m m ., e ttä m e ssu t jä is iv ä t
m ie liin y h te n ä T u ru n 7 5 0-vuotisju
h lie n m e rk k ita p a h tu m is ta . K a u ­
p u n k ila is e t voivat s itte n 800-vuotis
ju h lie n aikana saapua tam m en
ju u re lle ih a ile m a a n sen ja ko ko
k a u p u n g in k e h itty m is tä .
T am m en vie re llä o n m u is to p a a s i
la a tto in e e n m u is tu tta m a s s a ta m ­
m en is tu tu k s e s ta . Laatan te k s ti:
Täm än ta m m e n on 7. 8. 1979
T urun k a u p u n g ille la h jo itta n u t
O su u s k u n ta T u ru n M e s s u t m u is ­
tu tta m a a n T u ru n M e s s u is ta jo tk a
J U H L IV A L L A T U R U LLA
O M A N Ä Y T T E LY H A LLI
750-v u o tia s S u o m e n vanhin kaup
unki ju h lis ti ju h la v u o tta a n T urun
M e ssu illa p y s ty ttä m ä llä K u p itta a n
m e s s u k a u p u n k iin n ä y tte ly h a llin ,
jossa e s ite ltiin n iin k a u p u n g in
kunnia ka sta m e n n e is y y ttä kuin
to im ivaa n y k y is y y ttä k in .
N ä y tte ly tila a h a llits i vuosisadan
a lk u p u o le lta s ä ily n y t h ö y ry ru is k u
m u is tu tta e n tu rk u la is ia k o tik a u ­
punkin sa tu le n a ra s ta h is to ria s ta ;
29 kertaa A u ra jo e n ra n n o illa on
rie h u n u t k a u p u n g in m aan tasalle
tu h o n n u t tu lip a lo .
Vanhaa tu rk u la is ta e lä m ä n m u o ­
toa m e s s u v ie ra ille ta rjo ttiin v a lo ­
kuvin, p iirro k s in ja e s in e in . K u valliste
n d o k u m e n ttie n ru n g o n m u o ­
dostivat T u rku 750-va lo ku va n ä ytte -
lyn ty ö t, jo n k a a rv o k k a is iin harvin
a is u u k s iin k u u lu i e n sim m ä in e n
S uom essa o te ttu valo kuva, jo ka
e s ittä ä ns. N o b e lin ta lo a U u d e n ­
m aankadun v a rre lla . O to s on 137
vu o tta vanha e li lähes yh tä iäkäs
kuin k o k o va lo k u v a u s ta ito .
K a u p u n g in h a llis s a e s illä o llu t
e s in e is tö o li saatu la in a ksi T urun
kaupungin h is to ria llis e lta m u s e o l­
ta. E s illä o li m m . k e s k ia ik a is ta
keram iikkaa, k ä y ttö e s in e is tö ä puula
u ta s is ta n a h k a ja lk in e is iin .
H a llin to is e e n päähän o li jä rje s ­
te tty om a o s a s to T urun y h d e lle ­
to is ta y s tä v y y s k a u p u n g ille . Aivan
o sa sto n n a a p u ru u d e ssa s ija in ­
neessa d ia n ä y ttä m ö llä e s ite ttiin
m u ltiv is io s a rja a T u rku tänään.
TO IM IV A LAPSI
-K U LK U E K A U P P A T O R ILT A
K UPITTAALLE
Turun ka u p u n g in ra ittiu s la u ta ­
kunta ja V a rs in a is -S u o m e n ra ittiu
s p iirijä rje s tö t jä rje s tiv ä t maan
antaina 13. 8. T o im iv a lapsi -k u l­
kueen K a u p p a to rilta K u p itta a n
m essualueelle. K u lkue, jo h o n
o s a llis tu i 28 ra ittiu s -, n u o ris o - ja
u rh e ilu jä rje s tö ä ja y li 1 000 lasta,
jä rje s te ttiin k a n s a in v ä lis e n lapsen
vuoden ja T u ru n ju h la v u o d e n m erkeissä.
K u p itta a lla la p s e t o s a llis tu iv a t
m essujen jä rje s tä m ä ä n lasten ilta ­
maan, jo s s a e s iin ty iv ä t m m . ta i­
kuri R e ijo S a lm in e n ja Pasi kaunisto.
Turun k a u p u n g in ra ittiu s la u ta ­
kunnalla o li m e s s u illa Leppäkerttu
o s a s to k a ru s e lle in e e n , jo ka o li
ta rk o ite ttu e rik o is e s ti n u o rille la p ­
sip e rh e ille .
T urun M e s s u t o li va ra u tu n u t
palvelem aan m y ö s perheen p ie ­
n im piä, jo illa o li m a h d o llis u u s h u ­
ris te lla m e s s u ju n a lla , ista h ta a k o i­
ran v e tä m iin ra tta is iin ja ta itta a
ta ivalta . L is ä k s i la p s ille o li varattu
le ikkita rh a liu k u m ä k in e e n ja k iip
e ily te lin e in e e n . Y h d e n m e ssupäivän
aika n a le ik k ita rh a p y s ty i h u o ­
lehtim a a n n o in 120 la p sesta .
• M essuem äntä M aija-Liisa Peuhu ja T urun V a ru s k u n ta s o itto k u n n a n kap
e llim e sta ri m u s iik k ik a p te e n ilu u tn a n tti E sko Ju u ri tarkaste le m a ssa T urun
M essujen 79 ohjelm alavan p ie n o is m a llia , jo n ka ra kensivat T urun k a u p u n k i
ja Turun M essut yhdessä.
E läinteltassa o li nähtävänä kam
e li, kilip u kkeja , kaneja, ka lkkun
oita ja hevonen.
MESSUHÄÄT KUPITTAAN
LÄHTEELLÄ
T urun ju hlavuoden m essujen
hääparina v ih ittiin lauantaina
1 1 .8 . K upittaan lähte e llä tu rk u la i­
nen o p is k e lija H anna H einonen ja
kaarinalainen o p is k e lija M arkku
O jala. E n sim m äisiä m essuhäitä
seurasi 10 000 kuokkavierasta.
N uoret k u lje te ttiin paikalle autovanhuksella.
V ih k im is e n s u o ritti
m essupappi Lasse U rho M aarian
seurakunnasta. M essuem ännät
ty h je n s iv ä t k ilo n riis ip u s s in ja
ka u p u n g in jo h ta ja V äinö J. Leino
o je n si n uorelle p a rille kaupungin
lahjan.
S ukujuhlastaan m essupari lä h ti
hääm atkalle K orppooseen ka la sta ­
maan. H ääm atkan jälkeen s u lh a ­
nen palasi kesätyöhönsä tu rk u la i­
seen v a k u u tu syhtiö ö n ja m orsian
ilta s iiv o o ja k s i tehtaaseen. M olem ­
m illa on vielä o p in n o t kesken.
PONNAHDUS PIN N ALLE
TURUN M ESSUILLA
T urun S a n o m a le h tim ie syhdistyksen
ja Turun M essujen jä rje s tä ­
m ään P onnahdus pin n a lle -k ilp a i­
lun loppukilpaan ke lp u u te ttiin 12
laulajaa. K ilp a ilu n v o itti la itila la i­
nen o p is k e lija H arri K a itila , to i­
seksi s ijo ittu i kaarinalainen o p is ­
k e lija Ram y A a rn io ja kolm annen
jaetun palkin n o n saivat tu rku la ise t
M a rjo Tuom inen ja K ristia n Laurel.
E rikoism a in in n a n sai 14-vuotia
s tu rku la in e n R o sitta R oslöf.
Y leisö v a lits i suosikeikseen yläneläisen
veljesparin Jari ja Jarm o
Helm isaaren.
K ilp a ilu n ra a tiin k u u lu iv a t to i­
m itta ja Jukka M a rtin k a ri, k a p e llim
estari Kalevi R o th b e rg , m u u s ik ­
ko R eino K o ta v iita ja m a rk k in o in ­
tip ä ä llik k ö P e rtti H aapakoski.
MESSUTIETOA
TO R IK A N S A LLE
Turun M essujen o h je lm a -a n n is ta
pääsivät o s a llis e k s i m u u tk in k u in
m essuvieraat. K u p itta a n k e n tä ltä
o li rakennettu ä ä n e n s iirto y h te y s
T urun K a u p p a to rille . N äin to riv ä k i
voi ko va ä ä n isistä k u u n n e lla , m itä
K u p itta a lla k u llo in k in ta p a h tu i.
T o rira d io ssa k e rro ttiin m m . ku n ­
kin näytte lypäivän te e m o is ta ja
o h je lm is ta . O sto ste n lo m a ssa v o i­
tiin saada n ä y tte itä m yö s m e s s u illa
e s iin ty v ie n a rtis tie n ta id o is ta .
L ähetykset a lk o iv a t T u ru n M e s­
sujen avajaispäivänä p e rja n ta in a ja
ja tku iva t aina 19. 8. a sti. O h je l­
m a n s iirto ta p a h tu i v o itto p u o lis e s ti
to ria ikaan, jo llo in m a h d o llis im m a n
m onien o li m e s s u ta p a h tu m ia t ila i­
suus kuunnella.
TURKULAISEN d ip l.ln d . N iilo
L u ukkosen elo kuva " Ä lä o le ka tke ­
ra e lä m ä lle ” v o ltti h o p e a m ita lin
V eld e n issä Itä valla ssa p id e tyssä
a m atöörien a rv o s te tu s s a film ik llp
a ilu ssa F estival d e r N a tio n is s a .
K ilp a ilu u n o s a llis tu i 227 elokuvaa
28 m aasta. L u u kkosen film i, Joka
ke rto o suullaan s iv e llin tä k ä y ttä ­
västä v a m m a is ta lte llija s ta . v o itti
viim e vu o n n a S u o m e n k a ita film i-
m estaruuden sekä hopeaa kaitaelokuvaajien
ka n sa in vä lise n Järjestö
n U N IC A :n v u o s ik llp a llu s s a
B akussa.

• H . G. P o rth a n in patsas 9. 11. 1864. — H. G. P orthans m o n u m e n t
9. 11. 1864.
Y h tä vaikeaa k u in on m ä ä rite llä
T u ru n ikä 750 v u o d e k s i, yhtä va i­
keaa on ra jo itta a T urun taiteen
e s itte ly 150 v u o d e k s i. T aiteen ju u ­
ret ovat a ja llis e s ti e p ä m ä ä rä iset ja
ta id e o lo je n k e h itty m ä ttö m y y s 150
vuoden ta k a is is ta a jo is ta lisää s e l­
vän kuvan saam isen v a ikeutta .
S u o m a la is e n ku va ta ite e n varh
a is m e s ta rit liitty v ä t lä h e ise sti
T u rk u u n . E rik C ainberg
(1771— 1816) lo i k ip s ire lie fin s ä
T u ru n vanhan a ka te m ia n ju h la s a ­
liin vu o n n a 1814. A le xa n d e r
L a u ré u s (1783— 1823) s y n ty i
T u ru s s a , m u tta te k i ta ite ilija n ty ö n -
sä R u o ts is s a ja kävi vain kerran
T u ru s s a vu o n n a 1806 m aalaten
m u o to k u v a n k a s v a tu s ä id is tä ä n ja
tä m ä n k a h d e sta p o ja s ta . H u o m a t­
ta vam m a n s ija n T u ru n ta ite e ssa
Turun taiteen 150 vuotta
sai G u sta f W ilh e lm F innberg
(1784 — 1833), jo k a o li k o to is in
P a ra is ilta . Hän o p is k e li T u k h o l­
man ta id e a ka te m ia ssa ja palasi
vuoden 1817 tie n o illa ta k a is in T u r­
k u u n , jo s s a to im i m u o to kuvam a a ­
la rin a ja m aalasi a ltta rita u lu ja ja
paneeleja. M u o to kuvam a a la rin a
F in n b e rg o s o itti se lvä n ä kö istä kara
k te ris o in tik y k y ä . E läm änsä lo p ­
p u vuodet F in n b e rg v ie tti T u k h o l­
m assa. Lähdön a ih e u tti T urun palo
vu o n n a 1827, jo llo in paloivat
ka ik k i hänen atelje e ssaan olevat
ty ö t.
□ □ □
R obert W ilh e lm E km a n ista
(1808— 1873) tu li va rsin a ise sti
T urun ta ite e n p e ru s ta ja ja sa m a lla
m e rk ittä v ä m ies k o k o S uom en ta i­
teelle. E km an sai p e ru s te e llis e n
ta ite e llis e n k o u lu tu k s e n T u k h o l­
m assa ja o p in to m a tk o illa a n R anskassa
ja Ita lia s s a . H än sai n im i­
tyksen k u n in k a a llis e k s i h o vim a a la ­
rik s i. V uonna 1845 E km an tu li
T u rkuun. T u ru n tu o m io k irk k o oli
p alon jä ljiltä re s ta u ro itu s iih e n
k u n to o n , e ttä v o itiin ry h ty ä s is u s -
Turkulaist
aiteen
suurkatselmus
■ T urun ka u p u n g in 750-juhlavuoden
k u n n ia k s i W äinö A a lto ­
sen m u seoon ja T urun ta id e ­
m useoon jä rje s te ttiin aja lla 7.
6 .- 1 6 .9 . 1979 tu rk u la is e n ta i­
teen s u u rk a ts e lm u s : T urun ta i­
teen 150 vu o tta -n ä y tte ly . Ju h ­
la n ä y tte ly s s ä o li e s illä y h te e n ­
sä 143 te o sta 134 ta ite ilija lta .
T u rk u la is e n ta ite e n e d e llin e n
s u u rk a ts e lm u s jä rje s te ttiin
vuonna 1945, jo llo in e s illä o li
225 te o sta 100 vuoden a ja lta .
Ju h la vu o n n a jä rje s te ty n n ä y t­
te lyn te o k s e t o liv a t k a u p u n g in
o m is ta k o k o e lm is ta . T a id e m u ­
seosta ja W ä in ö A a lto s e n m u­
seosta. L is ä k s i te o k s ia o li saatu
la in a k s i y k s ity is iltä . A te n e u ­
m ista ja G ö te b o rg in ta id e m u ­
seosta.
T urun ta id e m u s e o o n o li s i­
jo ite ttu m e n n e id e n ta ite ilija p o l-
vien te o k s ia . E s illä o li 185
te o sta 60 ta ite ilija lta . N ä y tte ly n
vanhin te o s o li A. Laureuksen
m u o to kuva vu o d e lta 1806. W ä i­
nö A a lto s e n m u seossa o li nykyise
n , vielä e lo ssa o le v ilta ta i­
te ilijo ilta e s illä 228 te o sta 74
ta ite ilija lta . M u seon lu e n to s a ­
liin o li k o o ttu e n si vuonna 150
vu o tta tä y ttä v ä n T u ru n p iiru s ­
tu s k o u lu n tä m ä n v u o tin e n o p p i­
la s tö id e n n ä y tte ly , jo k a k ä s itti
98 te o sta .
N ä y tte ly to im ik u n n a n puheenjo
h ta ja n a o li p ro fe s s o ri O sm o
Järvi ja jä s e n in ä le h to ri Raija
P u o n ti, ta ite ilija O sm o Laine,
in te n d e n tti E rik B ergh ja tri
L e if S o u ra n d e r sekä s ih te e rin ä
ta id e a s ia in s ih te e ri M argareta
J o k in e n . □
tu s tö ih in . L u u lta v a s ti E km an aja t-
te li h ä n e lle k in lö y ty v ä n s ie llä s o ­
pivia te h tä viä . J o vu o n n a 1846
Ekman ry h ty i o p e tta m a a n p iiru s ­
tu sta ja m a a la u sta C. G . S öderstrandin
p e ru s ta m a s s a m aalariam -
m a ttik o u lu s s a ja n ä in tu li 1830 a l­
kaneesta k o u lu s ta ta id e k o u lu .
1846 p e ru s te ttiin m y ö s S uom en
T a id e y h d is ty s ja p iiru s tu s k o u lu
tu li sen h a ltu u n . K o u lu a p id e ttiin
o sin E km a n in k o to n a ja Ekm an
teki o p e tta ja n ty ö tä ä n palkatta.
P u u tte ista a n h u o lim a tta E km anin
o p e tu s p iiru s tu s k o u lu s s a o li käänteentekevää.
H yvin m o n e t 1800-luvun
p u o liv ä lin jä lk e e n o p is k e lle e t
ta ite ilija m m e o liv a tk in E km anin
o p p ila ita . O p e tu s ty ö n s ä o hessa
Ekm an m aalasi u s e ita a ltta rita u lu ­
ja. Ekm an o li k iin n o s tu n u t m yös
Kalevalan k u v itta m is e s ta . E km anin
to ive m a a la u ste n te k e m is e s tä tu o ­
m io k irk k o o n to te u tu i. Hän sai te h ­
täväkseen m aalata s in n e fre skot
(1 8 5 0 -5 4 ).
□ □ □
E km anin a ikana ta ite e n o p is k e ­
lija t ja tk o iv a t o p in to ja a n ta v a llis
im m in T u k h o lm a n vapaiden ta i­
teiden a ka te m ia ssa . P ian vu o s is a ­
dan p u o liv ä lin jä lk e e n a lk o i pieni
D ü s s e ld o rfin k a u p u n k i R einin varrella
vetää p u o le e n sa ska n d in a a visia
ta ite e n o p is k e lijo ita . S iih e n vaik
u tti o salta a n se, e ttä norja la in e n
Hans G ude o li s ie llä o p e tta m a ssa
m aalausta. V ic to r W e ste rh o lm
(1860— 1919), jo k a o li o llu t sekä
Ekm anin e ttä W a e n e rb e rg in o p p i­
laana T urun p iiru s tu s k o u lu s s a ,
o p is k e li D ü s s e ld o rfis s a kahteen
otteeseen (1878— 80 ja 1881— 86)
ja P a riis is s a v u o s in a 1888— 90.
Sam alla hän o li p iiru s tu s k o u lu n
jo h ta ja n a v u o s in a 1888— 98 ja u u ­
delleen v u o d e sta 1904 k u o le m a a n ­
sa a s ti. M a a la rin a hän s iirty i e nsin
d iis s e ld o rf M aisuudesta im p re s s io ­
n is m iin ja s itte n vuosisadan vaihteen
jälkeen re a lis m iin .
E km anin jä lkeen o liv a t p iiru s ­
tu s k o u lu s s a o p e tta jin a m m . A h ls ­
tedt, W a enerberg, A le xa n d ra Froste
ru s -S å ltin ja W e s te rh o lm in a ikana
m m . V u o ri, E lin D anielson-
G am b o g i, A n n a af F o rse lle s-S ch y-
bergson, M u u k k a , H aartm an ja
Ungern.
□ □ □
T urun ta ite e s s a on m u u ta m ia
ta p a h tu m ia , jo tk a ovat e rity is e s ti
vaikuttaneet k a u p u n k im m e kuvaan.
H enrik G abriel P o rth a n in k u o le ­
m asta o li 9. 9. 1864 ku lu n u t 60
vuotta. S inä päivänä p a lja s te ttiin
P orthanin patsas p a ik a lle , jo ssa
pari vu o tta a ik a is e m m in o li vielä
o llu t P in e llo n p e ru sta m a ravintola
ja kahvih u o n e . P in e lla s iirre ttiin
s illo in n y k y is e lle p a ikalle e n . S u o ­
m alaisen K irja llis u u d e n Seuran
p iirissä o li vu o n n a 1854 herä n n yt
a jatus patsaan h a n k k im is e s ta .
Patsaan lu o ja k s i s a a tiin ru o ts a la i­
nen kuvanveistä jä C . E. S jö s tra n d .
Hän o li o s o itta n u t k iin n o s tu s ta
Suom ea k o h ta a n m u o v a ille n m m .
• E km anin ko u lu , e n tis te tty Turun ka u p u n g in h is to ria llis e s s a m useossa.
— Ekm ans rits k o la , rekonstrurad Å bo stads h is to ris k a m useum .
m uutam ia kalevala-aiheisia v e is ­
toksia . V uodesta 1863 lähtien
S jöstrand to im i H e lsin g issä S uom
en T aideyhdistyksen p iiru s tu s ­
ko u lu ssa kuvanveiston opettajana.
P a lja stu stila isu u d e sta tu li su u ri
k ansallinen ju h la puheineen ja
lauluineen. K aupunki o li ju h la lip u ­
te ttu ja k o ris te ltu . V artiovuorenm
äeltä a m m u ttiin 65 laukausta,
P orthanin elin vuosie n määrä.
K ansalliseksi m erkkitapaukseksi
m u o d o stu i m yös Pietari Brahen
patsaan p a lja sta m in e n . 10 vuoden
aikana o li varoja h a n kittu patsasta
varten m o n in tavo in . P ro n ssip a t­
saan tekem inen a n n e ttiin W alter
R u nebergille. Kun verho patsaan
yltä p o is te ttiin 29. 5. 1888, puhkesi
runsas ju h la y le is ö raikuviin eläk
ö ö n h u u to ih in . Vanhan akatem ian
rakennusten sein ä t ja tu o m io k irkon
m u u rit kaja h te livat to rv is o itto ­
kunnan p u h a lta m ista "S uom en
ratsuväen 30-vuotisen sodan
m a rs s in ” sävelistä.
Näiden kahden patsaan jälke e n
on T urkuun p y s ty te tty y li 40 ve isto
s ta , m u tta yksikään n iis tä ei ole
saanut osakseen s e lla is ta in n o s tu ­
n u tta va sta a n o tto a ku in P o rth a n in
ja P ietari Brahen p atsaat.
□ □ □
T urun taiteen k a ik k e in m e rk ittä ­
v im p iin ta p a h tu m iin k u u lu u T urun
T a id e yhdistyksen p e ru s ta m in e n .
Y h d istyksen p e ru s ta m is k o k o u s p i­
d e ttiin 5. 3. 1891. V u o s in ä y tte ly
a v a ttiin vielä sam ana keväänä
1 1 .5 . T o u kokuun 25. päivään
m ennessä o li y le is ö ä kä y n y t 2 450
henkeä. N ä ytte ly p id e ttiin k a u p u n ­
g in ta lo n ju h la s a lis s a , jo k a s itte n
o lik in 13 vuoden a ja n ta id e y h d is ­
tyksen vu o s in ä y tte ly n h u o n e is to ­
na. Käänne k o h ti ta id e m u s e o n rake
n ta m ista ta p a h tu i 25. päivänä
h u h tik u u ta 1895, kun k a u p u n g in ­
va ltu u s to n p u h e e n jo h ta ja ilm o itti,
e ttä to is ta is e k s i tu n te m a tto m in a

p y s y tte le v ä t h e n k ilö t o liv a t ilm o itta
n e e t h ä n e lle la h jo itta v a n s a
150 000 m a rkkaa k irja s to a varten.
R ake n n u kse e n o lis i varattava tila t
m y ö s lu k u s a le ja ja ta id e y h d is ty k ­
sen k o k o e lm ia varten. Ennen
s u u n n ite lm a n to te u tu m is ta la h jo itti
ka u p p a n e u vo s Fr. von R ettig
varat k a u p u n g in k irja s to n ja kans
a n k irja s to n ra k e n ta m is e e n . N äin
jä iv ä t e n s in m a in itu n la h jo itu k s e n
varat kokonaan ta id e m u s e o ta varten
k ä y te ttä v ik s i. V e lje k s e t Ernst
ja M a g n u s D a h ls trö m , ta id e m u -
s e o ra h a s to n la h jo itta ja t, seurasivat
k iin te ä s ti s u u n n itte lu a ja rakentam
is ta . P ro fe s s o ri G u sta f N y s trö m
v o itti s u u n n itte lu k ilp a ilu n ja hänen
p iiru s tu s te n s a m ukaan rakennus
v a lm is tu i h u h tik u u s s a 1904. T a i­
d e m u s e o n v ih k iä is e t ja e n s im m ä i­
sen n ä y tte ly n a vaja iset o liv a t
30. 4.
W e s te rh o lm is ta tu li ta id e y h d is ­
ty k s e n e n s im m ä in e n in te n d e n tti.
T ä ssä tehtävässään hän loi sen
ko k o e lm a n a lu n , jo k a nyt on kasvanut
T urun ta id e m u seossa
m a a m m e h u o m a tta v im m a k s i ta i­
d e k o k o e lm a k s i A te n e u m in k o k o e l­
m an jä lkeen.
U u d e ssa ta id e m u s e o s s a o li vara
ttu tilo ja m yös p iiru s tu s k o u lu lle .
T a id e y h d is ty s k a ts o ik in oikeaksi
o tta a ko u lu h a ltu u n s a ja n iin S uom
en T a id e y h d is ty k s e n p iiru s tu s ­
k o u lu m u u ttu i T u ru n T a id e y h d is ­
ty k s e n p iiru s tu s k o u lu k s i. Täm ä ta ­
p a h tu i vu o n n a 1906. S iitä lä h tie n
ta id e y h d is ty s on va a lin u t k o u lu n
m e n e s ty s tä . Täm ä ty ö ja tk u u vielä.
W e s te rh o lm in jälke e n o li ta i­
d e y h d is ty k s e n in te n d e n ttin ä Axel
H a a rtm a n y li k o lm e k y m m e n tä
v u o tta . H änen työ tä ä n ja tk a a tä llä
h e tk e llä E rik B ergh. P iiru s tu s k o u ­
lu s s a ovat o p e tta jin a to im in e e t
m m . U ngern, S ch a lin , H o lm q v is t,
A vanto , H e n rik s s o n , S iivonen,
M ä k ilä , R anta, H ilk k a T oivola ,
O rre, L e htovaara jne. T u ru n T a i­
d e y h d is ty k s e n p iiru s tu s k o u lu n o p ­
p ila in a ovat o lle e t m e lkein p o ik ­
k e u k s e tta täm än ju h la n ä y tte ly n
ta ite ilija t.
S uure ksi ta id e ta p a h tu m a k s i on
lu o n n e h d itta v a W ä in ö A a lto sen
m u seon a ikaansaam in e n . M useo
v a lm is tu i vu o n n a 1967 ja v ih k iä is e t
p id e ttiin 17. 9. M useossa on laajat
ko ko e lm a t A a lto s e n te o ksia , ve is ­
to k s ia , m a a la u ksia ja p iiru s tu k s ia .
S ie llä on m yö s A a lto sen m o n itu ­
h a n tin e n k irja s to . P a itsi A alto sen
ta ite e n e s itte ly ä voidaan m u seossa
pitä ä a ja n k o h ta is ia , v a ih tu via
n ä y tte ly jä . T u ru n ka u p u n ki s ijo ittaa
v u o s itta in osan o stam astaan
h u o m a tta vasta ta id e te o sm ä ä rä stä
W ä in ö A a lto s e n m u seoon. T ällä
ta valla m u se o sta on k e h ke ytyn yt
n y k y ta ite e n ke s k u s . V uoden m ittaan
m u seossa käy k y m m e n iä tu ­
h a n sia n ä y tte ly v ie ra ita . M useon
in te n d e n ttin ä on T urun k a u p u n g in
ta id e a s ia in s ih te e ri M argareta J o k i­
nen.
□ □ □
V uosien ku lu e s s a kasvavan ta i­
te ilija jo u k o n tarpeet lisä ä n tyivä t.
Jo vuosisadan a lu s s a ko k o o n tu iv a t
m u u ta m a t ta ite ilija t ra vin to la
P inellaan p o h tim a a n yh te is iä o n ­
g e lm ia ja ke skuste le m a a n ta ite e s­
ta. P in e lla n P unainen h u one on
tu llu t k ä s itte e k s i tu rk u la is e s s a ta i­
teessa. P unaisen huoneen y d in ­
ryh m ä n m u o d o s tiv a t L ydén, Rauta
la , S a lo k iv i, K a ija la , U ngern ja
usein o li m ukana m yö s Puro.
M yös ta ite e s ta k iin n o s tu n e ita
m a a llik o ita o li m ukana k e sku ste le ­
m assa ja ku u n te le m a s s a le n n o k­
k a ita a ja tu ksia .
R yhm ä, jo lla o lis i o llu t m a h d o l­
lis u u k s ia p itkään e lo o n o li T a ite i­
lija liitto A ura. Sen varsin a iseksi
to im iv u o d e k s i jäi k u ite n k in vain
1917. V aikea s is ä p o liittin e n tila n n e
e s ti ja tku va n kasvun.
• T u ru n T a id e m u s e o 30. 4. 1904. — A b o K o n s tm u s e u m 30. 4. 1904.
T u ru n T a ite ilija s e u ra tu li h u o ­
le h tim a a n ta ite ilijo id e n ta ite e llis is ­
ta ja ta lo u d e llis is ta e d u is ta . T aite
ilija s e u ra p iti e n s im m ä is e n n ä ytte
lynsä jo p e ru s ta m is v u o te n a a n
1924. S iitä lä h tie n seura on säänn
ö llis e s ti jä rje s tä n y t v u o s in ä y tte -
ly itä , m u tta on sa m a lla v ie ra illu t
n ä y tte ly illä ä n sekä k o tim a a s s a e t­
tä u lk o m a illa . T u rk u la is e n taidevuoden
kaksi p ä ä n ä y tte ly ä , T urun
T a id e y h d is ty k s e n ja T u ru n T a ite ilijaseuran
n ä y tte ly t, o v a tk in m u o ­
d o s tu n e e t k e s tä v ik s i tra d itio ik s i.
T urun T a ite ilija s e u ra n h is to ria
on o llu t va ih te le va. Sen p iiris s ä
on ta p a h tu n u t n o u s u ja ja laskuja,
s iih e n on liity tty ja s iitä on e ro ttu .
T urun T a ite ilija s e u ra m u o d o s te ttiin
a lu n alkaen k a ikkie n ta id e a lo je n
se u ra ksi. K u v a ta ite ilija t päättivät
e ro ta em ä seura sta ja peru stiva t
om an y h d is ty k s e n T u ru n k u v a ta i­
te ilija t vu o n n a 1959. T ila n te e n jä l­
leen m u u ttu e s s a m u u ta m a n vuoden
jä lkeen k u v a ta ite ilija t saivat
o ik e u d e n vanhaan n im een. V u o ­
desta 1965 lä h tie n T u ru ssa on s iis
taas T a ite ilija s e u ra . Seuran jä sen
is tö s s ä herää s illo in tä llö in o p ­
p o s itio ry h m iä ta i m u u te n e rillis iä
ry h m itty m iä . Ne v ilk a s tu tta v a t to i­
m in ta a k a ik in ta v o in . Eräs tä lla i­
nen ryhm ä o li P ro A rte , jo ka jä r­
je s ti o m ia n ä y tte ly jä ä n vuosina
1934— 38. V iim e m a in ittu n a vuonna
Pro A rte lla o li n ä y tte ly ta id e m u ­
s e ossa sam aan aika a n ta ite ilija ­
seuran kanssa, to s in om aan s a liin
s ijo ite ttu n a .
T oinen ta ite ilija ry h m ä . R yhm ä 9,
o li k iin te ä m p i ja k e s k itty n e e m p i.
R yhm ä o li k o k o o n tu n u t O tto
M ä kilä n y m p ä rille ja sai n im ensä
ta ite ilijo id e n lu kum ä ä rä n m ukaan.
R yhm ä 9 p iti e n s im m ä is e n n ä y tte ­
lynsä 16. 2 — 2. 3. 1952. M äkilän
k u o ltu a 1955 ryh m ä n to im in ta väh
ite lle n la a n tu i. R yh m ä 9 :llä oli
viim e in e n n ä y tte ly n s ä 1959.
R yhm ä e d u s ti T u ru s s a m odernia
ilm a is u a , jo s s a s u rre a lis m illa o li
vankka s ija n s a . M u ita m a in itta v ia
ry h m itty m iä , jo id e n jä senet k u u ­
luivat sa m a lla ta ite ilija s e u ra a n , oli
T urun k o u lu 1915 — 25 (M a a la riryh -
mä 15— 25) ja Pro A rte 1957.
T urun graaf il lisen ta ite e n y h d is ty s
(p e ru s te ttu 1933), m yö h e m m in n i­
m e ltä ä n T urun T a id e g ra a fik o t ja
A rte (p e ru s te ttu 1960) ovat its e ­
n ä isiä re k is te rö ity jä y h d is ty k s iä .
N iid e n k in jä s e n is tä u seim m a t
k u u lu v a t sa m a lla T u ru n T a ite ilija ­
seuraan. V u o n n a 1971 p e ru s te ttu
K u v a n te k ijä t on n u o rte n ta ite ilijo i­
den ryhm ä.
T u ru n ta ite e s s a on vo im a ka s ja
selvä re a lis tin e n p erinne. Täällä
v a ikutta vat vie lä E km a n in ja W este
rh o lm in e lä m ä n ty ö t ja heidän
laskem ansa p e ru sta t. Sen vu o ksi
o n kin e rity is e s ti m a in itta v a M ä kilän
ja Lyd è n in u u d is ta v a vaikutu s
m a a la u sta ite e ssa m m e . Sen a i­
h e u tta m a n a s y n ty i T u ru ssa surre a ­
lis tin e n s u u n ta ja a b s tra k tis m i,
jo s ta on v ie lä k in m erkkejä o le ­
m assa.
L ika svårt som d e t ä r a tt fa s ts lå
Abo stads å ld e r t ill 750 år, lika
svårt är det a tt b e g ränsa å b o konstens
p re s e n ta tio n t ill 150 år.
K onstens u rs p ru n g än tim lig t
o b e stä m t och de o u tv e c k la d e
k o n s tfö rh å lla n d e n a fö r 150 å r sedan
g ö r det ä n n u svårare fö r oss
att få en k la r b ild av det fö rg å n g ­
na.
Det fin s k a b ild k o n s te n s fö re lö ­
pare har e tt n ära sa m b a n d med
Abo. E rik C a in b e rg (1771— 1816)
u tfö rd e 1814 s in a g ip s re lie fe r fö r
gam la a k a d e m ih u s e ts s o le n n ite ts ­
sal i A bo. A le x a n d e r Lauréus
(1783— 1823) fö d d e s i A b o , m en
verkade i S verige o ch besökte A b o
endast en gång, då han m ålade
ett p o rträ tt av sin fo s te rm o r och
dennas två s ö n e r. En betydande
s tä lln in g i å b o k o n s te n fic k G u sta f
W ilh e lm F in n b e rg (1784— 1833),
som var hem m a i Pargas. Han
M yös k u v a n v e is to s s a voidaan
nähdä p e rin te itä . W ik s trö m in ,
N y lu n d in ja A a lto s e n v a ik u tu s ta
on n u o rte n ku v a n v e is tä jie m m e
töissä. K la s s is e e n m u o to o n k iin ­
ty n y t re a lism i saa k u ite n k in v a ih ­
telua a b s tra k tis e n ve is to ta ite e n ta ­
holta.
Turun ta id e on a in a k e s k itty n y t
enem m än m u o to o n k u in väriin.
V e is to k s e llis u u s ja p iiru s tu k s e llisuus
ovat lu o n te e n o m a is ia ta ite e l­
lem m e. Sen vu o k s i on lu o n n o llis ­
ta, e ttä g ra fiik k a ja p iirro s ta id e
ovat tä ä llä k o rk e a lla ta s o lla .
Tämän päivän g ra a fik o t jatkavat
hyvin n iitä p e rin te itä ja tra d itio ita ,
jo ita a ik a is e m m a t p o lv e t ovat lu o ­
neet.
Y h te is k u n n a llis e s s a katsannossa
ta ite ilijo id e n a sem a on v a k iin tu ­
nut. T a ite ilija e i enää o le boheemi,
vaan ty ö h ö n s ä vakavasti s u h ­
tautuva ka n sa la in e n . V a ltio v a lta ja
Turun k a u p u n k i näkevät taiteen
kuuluvan o le e llis e n a osa n a kansalaisten
elä m ä ä n . S iitä ovat to d is ­
teena m onet s o s ia a lis e t to im in n a t
kuten a p u ra h a t, s tip e n d it, ta ite ilijaeläkkeet,
ta id e k o u lu tu k s e n a vustam
inen ja m u se o id e n y llä p ito o n
o s a llis tu m in e n . T u ru n ta id e on o l­
lut tässä s u h te e s s a e d u llis e s s a
asem assa. M yö s ta ite ilija jä rje s tö t
ovat tu lle e t o s a llis ik s i tu k ito im is ­
ta. O m a -a lo itte is u u tta on k u ite n ­
kin ta ite ilija jä rje s tö illä k in o llu t.
A lo itte e t a te lje e ta lo s ta , ta id e h a l­
lista, ta ite ilijo id e n k u rs s ito im in ­
nasta ja ty ö p a jo is ta ovat m yös to ­
teutuneet.
Å bokonst under 150 år
O SM O LA IN E
• Dora W ahlroos: P esusoikon ääressä. — V id tv ä ttb u n k e n . — T u ru n
T aidem useo. Å bo K onstm useum .
studerade vid konstakadem in i
S to c k h o lm och återvände om krin g
1817 till A bo, där han m ålade
p o rträ tt, a lta rta vlo r och paneler.
Som p o rträ ttm å la re ägde Finnberg
en k la rsyn t karakteriseringsförm å-
ga. De sista åren av s itt liv t illb ­
ringade han i S to ckh o lm . Avfärden
förorsakades av A b o brand 1827,
då alla arbeten i hans atelje brann
upp.
R obert W ilh e lm Ekm an
(1808— 1873) kom a tt b li å b o konstens
e g e n tlig a g ru n d lä g g a re och
på sam m a gång blev han en b e ty ­
dande p e rs o n lig h e t fö r hela den
fin s k a ko n s te n . E km an fic k en
g ru n d lig u tb ild n in g i S to c k h o lm
o ch på sin a s tu d ie re s o r t ill F ra n k­
rike och Ita lie n . H an b lev utn ä m n d
t ill k u n g lig hovm ålare. A r 1845
kom Ekm an t ill A b o . A bo d o m k y r­
ka hade e fte r branden re sta u re ra ts
så, a tt m an ku n d e p å b ö rja in re d ­

n in g s a rb e te n a . T ro lig e n anto g
E km an a tt d ä r även fö r honom
ku n d e fin n a s e tt a rb e ts fä lt. Redan
år 1846 b ö rja d e E km an undervisa i
te c k n in g och m å le ri vid den av C.
G. S ö d e rstra n d g ru n d la g d a m ålary
rk e s s k o la n o ch s å lu n d a b lev den
år 1830 g ru n d la g d a skola n en
k o n s ts k o la . A r 1846 grundades
o ckså K o n s tfö re n in g e n i F in la n d
o ch rits k o la n ö v e rto g s av fö re n in ­
gen. S k o la n a rb e ta d e d e lv is i
E km a n s hem o c h E km an u tfö rd e
s itt lä ra ra rb e te utan lön. T ro ts s i­
na b ris te r var E km ans u n d e rvisn
in g vid ris tk o la n epokgörande.
M ånga av våra k o n s tn ä re r som
stu d e ra d e 1850 var E km ans elever.
V id s id a n om u n d e rv is n in g e n m å­
lade E km an fle ra a lta rta v lo r. Han
var även in tre ssera d av a tt illu s t­
rera K alevala. Även hans fö rh o p p ­
n in g o m a tt få g öra m å ln in g a r fö r
d o m k y rk a n g ic k i u p p fy lle ls e . Han
fic k u p p d ra g e t a tt pryda d o m k y r­
kan m ed fre sker (1850— 54).
□ □ □
U n d e r E km ans tid fo rts a tte
k o n s ta d e p te n v a n lig tv is s in a s tu ­
d ie r vid K u n g lig a A kadem in i
S to c k h o lm . S trax e fte r 1850 b ö rja ­
de D ü s s e ld o rf a tt dra t ill sig
ko n s ts tu d e ra n d e från hela S ka n d i­
navien. En bid ra g a n d e orsak var
a tt n o rrm a n n e n H ans G ude verkade
d ä r som lärare. V ic to r W e ste r­
h o lm (1860— 1919), som hade varit
såväl E km ans som W aenerbergs
elev vid rits k o la n i A b o , studerade
i D ü s s e ld o rf i två o lik a repriser
(1878— 80 och 1881 - 8 6 ) och i
Paris 1888— 90. På sam m a gång
va r han fö re stå n d a re fö r rits k o la n
åren 1888— 98 o ch på n y tt från år
1904 ända t ill s itt frå n fä lle . Som
m ålare ö ve rg ick han fö rs t från
d ü s s e ld o rfia n is m t ill im p re s s io ­
n is m fö r a tt e fte r s e k e ls k ifte t b li
re a lis t.
V id rits k o la n verkade b l.a. A h ls ­
te d t, W aenerberg, A le xandra F ro s-
te riu s -S å ltin och under W esterh
o lm s tid b l.a. V u o ri, E lin D aniels
o n -G a m b o g i, A n n a a f F o rselle s-
S c h y b e rg s o n , M u u kka, H aartm an
och U ngern.
□ □ □
I å b o k o n s te n kan näm nas vissa
tilld ra g e ls e r som s p e c ie llt inverkat
på s ta d s b ild e n . Den 9. 9. 1864
hade 60 å r fö r f lu tit sedan H enrik
G a b rie l P o rth a n s d ö d . S am m a dag
a v tä c k te s P o rth a n s s ta ty på en
p la ts d ä r det ä nnu e tt par å r tid i­
g are hade fu n n its en restaurang
o ch e tt ka ffe ru m som P in e llo
g ru n d a t. P in e lla n fly tta d e s då till
sin nuvarande p la ts . Inom F in ska
L itte ra tu rs ä lls k a p e t hade 1854
u p p s tå tt tanken på a tt hedra P o rthan
m ed en s ta ty . U p p d ra g e t a tt
u tfö ra s ta ty n gavs den svenska
b ild h u g g a re n C . E. S jö s tra n d . Han
hade visat in tre s s e fö r F in la n d
o c h g jo rt b l.a . några s k u lp tu re r
m ed m o tiv u r K alevala. Från år
1863 verkade S jö s tra n d i H e ls in g ­
fo rs som lärare i s k u lp tu r vid
F in s k a K o n s tfö re n in g e n s rits k o la .
S ta tya vtä ckn in g e n blev en s to r
n a tio n a lfe s t m ed ta l o ch sång.
Staden hade d e ko re ra ts o ch a llmän
fla g g n in g var påbju d e n . Från
V årdberget s k ö ts s a lu t m ed 65
s k o tt, m arkerande P orthans levnadsår.
En b e tydande n a tio n e ll händelse
blev även avtä ckandet av Per B rahes
s ta ty . U nder tio års tid hade
m edel fö r s to d e n in s a m la ts på
o lik a sä tt. U p p d ra g e t a tt göra sta ­
tyn i b ro n s gavs åt W a lte r R uneberg.
Då s ta ty n den 29. 5. 1888
a vtä ckte s, brast den fö rsam la d e
fe s tp u b lik e n ut i sto rm a n d e ju b e l.
Det g a m la a ka d e m ih u se ts väggar
o ch d o m k y rk a n s m u ra r ekade av
to n e rn a från en h o rn o rke ste r, som
spela d e "F in s k a K avalleriets
m arsch frå n 30-åriga k rig e t".
E fte r dessa två s ta ty e r har över
40 s k u lp tu re r re sts i A b o , m en in ­
te en e nda av dem har b liv it m o t­
tagen m ed en sådan e n tu sia sm
som s ta ty e rn a av P o rth a n och Per
Brahe.
□ □ □
T ill de m est b e tydande h ä n d e l­
serna fö r å b o k o n s te n s v id k o m ­
m ande h ö r g ru n d a n d e t av K o n s t­
fö re n in g e n i A b o . F ö re n in g e n s
k o n s titu e ra n d e m ö te h ö lls den 5.
3. 1891. A rs u ts tä lln in g e n ö p p n a ­
des ännu sa m m a vår den 11. 5.
Den 25 m aj hade u ts tä lln in g e n redan
b e sö kts av 2.450 personer.
U ts tä lln in g e n h ö lls i sta d s h u s e ts
fe s ts a l, som sedan i 13 års tid
u tg jo rd e lokal fö r k o n s tfö re n in ­
g ens å rs u ts tä lln in g a r. V ä n d p u n k­
ten som ledde t ill ko n s tm u s e e ts
u p p k o m s t in trä ffa d e den 25 a p ril
1895, då s ta d s fu llm ä k tig e s o rd fö ­
rande tillk ä n n a g a v , a tt perso n e r
som tills v id a re ö n s k a d e h å lla sig
okände hade m e d d e la t h o n o m , att
det ko m m e r a tt d o n e ra 150.000
m ark fö r e tt b ib lio te k . I byggnaden
s k u lle reserveras utrym m e n
även fö r lä sesala r o ch k o n s tfö re ­
n in g e n s s a m lin g a r. F öre planens
fö rv e rk lig a n d e donera d e ko m m e r­
serådet Fr. v. R e ttig m edel till
b yggandet av e tt s ta d s b ib lio te k
o ch e tt fo lk b ib lio te k . På d e tta sätt
kunde m edlen frå n den fö rs t­
n äm nda d o n a tio n e n h e lt d is p o n e ­
ras fö r k o n s tm u s e e t. Bröderna
E rn st o ch M a g n u s D a h lströ m ,
k o n s tm u s e ifo n d e n s d o n a to re r,
fö ljd e n o g g ra n t m ed p laneringen
och b yg g a n d e t. P ro fe s s o r G u sta f
N y s trö m vann p la n e rin g s tä v lin g e n
och den e n lig t hans ritn in g a r u p p ­
fö rd a b yggnaden b lev fä rd ig i a p ril
• R. W . E km an: Kreeta H aapasalo s o itta a k a n n e lta . — K reeta H aapasalo
spelande kante le . — T u ru n T a id e m u seo. A b o K o n s tm u s e u m .
1904. In v ig n in g e n av ko n stm u se e t
o ch den fö rs ta u ts tä lln in g e n s vernissage
ägde rum den 30. 4.
W e s te rh o lm b lev k o n s tfö re n in ­
gens fö rs ta in te n d e n t. I detta
uppdra g skapade han börja n till
den s a m lin g , som nu i A bo
k o n s tm u s e u m har v u x it t ill vårt
lands m e st b e tydande k o n s ts a m ­
lin g näst A te n e u m s s a m lin g a r.
I det nya k o n s tm u s e e t fa n n s u t­
rym m e n reserverade även fö r rits
kola n . K o n s tg ö re n in g e n ansåg
r ik tig t a tt ta sko la n i sin b e s ittning
och d ärm ed b lev F in ska
K o n s tfö re n in g e n s rits k o la K o n s t­
fö re n in g e n s i A b o rits k o la . D etta
skedde å r 1906. E fte r d e tta har
skola n d riv its i K o n s tfö re n in g e n s
regi. D etta a rb e te fo rts ä tte r ännu.
Som in te n d e n t fö r K o n s tfö re ­
n in g e n e fte rträ d d e s W e s te rh o lm av
A xel H a a rtm a n . H an verkade på
d e nna p o st i över tr e ttio år. Hans
arbete fo rts ä tts fö r närvarande av
E rik B erg h . S åsom lärare i rits k o -
lan har ve rka t b l.a. U ngern , S chalin
, H o lm q v is t, A v a n to , H e n rik s ­
son, S iiv o n e n , M ä k ilä , R anta,
H ilkka T o ivo la , O rre, Lehtovaara
osv. K o n s tn ä re rn a som d e lta r i
denna ju b ile u m s u ts tä lln in g har
nästan a lla uta n u n d a n ta g varit
elever vid R its k o la n i A bo.
Som en m ä rke sh ä n d e lse fö r
åbokonste n kan u p p k o m s te n av
W äinö A a lto n e n s m u se u m b e te cknas.
M useet blev fä rd ig t år 1967
och in v ig n in g e n h ö lls den 17. 9.
M useet har o m fa tta n d e sa m lin g a r
av A a lto n e n s ve rk, både s k u lp tu ­
rer, m å ln in g a r o c h te c k n in g a r. Där
fin n s även A a lto n e n s b ib lio te k
med m ånga tu sen band. F ö ru to m
p re senta tio n av A a lto n e n s ko n st
kan a k tu e lla , vä xla n d e u ts tä lln in ­
gar h å lla s i m u seet. Å b o stad p la ­
cerar å rlig e n i W ä in ö A a lto n e n s
m useum en del av den anm ä rkn
ingsvärda m ä n g d e n konstverk,
som den köper. På d e tta sä tt har
m useet b liv it e tt c e n tru m fö r nutid
s k o n s te n . U n d e r å re ts lo p p b e ­
söks m useet av tio tu s e n ta ls utstä
lln in g s g ä s te r. S om in te n d e n t fö r
m useet verkar A b o s ta d s k o n s t­
sekreterare M a rg a re ta J o k in e n .
□
□ □
Under årens lo p p öka d e den växande
k o n s tn ä rg ru p p e n s behov.
Redan i b ö rja n av å rhundradet
sam lades några k o n s tn ä re r på restaurangen
P in e lla fö r a tt d ry fta
gem ensam m a p ro b le m och d is k u ­
tera k o n s t. R öda ru m m e t på
P inellan har b liv it e tt begrepp i
åbokonste n . R öda ru m m e ts kä rn ­
grupp u tg jo rd e s av L ydén, R autala,
S a lo k iv i, K a ija la , U ngern och
o fta var även P u ro m ed. Å ven in t­
resserade lekm än d e lto g i d is k u s ­
sionerna och ly s s n a d e på k o n s t­
närernas liv fu lla u tlä g g n in g a r.
En g ru p p , som s k u lle ha haft
alla m ö jlig h e te r a tt b li bestående,
var K o n s tn ä rs fö rb u n d e t A ura, som
dock e g e n tlig e n verkade bara e tt
år 1917.
Det svåra in rik e s p o litis k a läget
hindrade den fo rts a tta verksam heten,
K o n s tn ä rs g ille t i Å bo kom a tt
sörja fö r m e d le m m a rn a s k o n s tn ä r­
liga o ch e k o n o m is k a fö rm å n e r
K o n s tn ä rs g ille t h ö ll s in fö rs ta u t­
s tä lln in g redan u n d e r g ru n d lä g g ­
ningsåret 1924. E fte r d e tta har g illet
re g e lb u n d e t a n o rd n a t å rs u t­
s tä lln in g a r, m en har s a m tid ig t
gjo rt besök m ed s in a u ts tä lln in g a r
både i h e m la n d e t o c h u to m la n d s .
Det å b o lä n d s k a k o n s tå re ts två h u ­
v u d u ts tä lln in g a r, K o n s tfö re n in g e n s
och K o n s tn ä rs g ille ts e x p o s itio n e n ,
har o ckså b liv it tra d itio n .
K o n s tn ä rs g ille ts i A b o h is to ria
har varit s k ifte ls e rik . Inom g ille t
har in trä ffa t u p p g å n g a r o ch nedgångar,
m e d le m m a r har a n s lu tit
sig t ill g ille t och e x m a trik u le ra t
sig. K o n s tn ä rs g ille t i A b o b ild a ­
des u rs p ru n g lig e n som e tt s ä lls ­
kap fö r a lla k o n s tg re n a r. B ild ­
konstnärerna b e s lö t utg å u r m o ­
d e rs ä llskapet o ch b ild a d e år 1959
en egen fö re n in g , A b o b ild k o n s t­
närer. Då läget å te r fö rändrades
• Fredrik A h ls te d t: Kesä. — Som m ar. — Y k s ity in e n ko ko e lm a . P rivat
sa m lin g .
e fte r några år å te rfic k b ild k o n s t­
närerna rätten till det gam la nam ­
net. Från år 1965 har A b o sålunda
åter e tt K o n stn ä rsgille . B land g illets
m edlem m ar uppstå r då och
då o p p o s itio n s g ru p p e r e lle r o lik a
fra ktio n e r. Det gör verksam heten
livligare på alla sätt. En sådan
grupp var Pro Arte, som arrangerade
egna u ts tä lln in g a r under åren
1934— 38. Under s is t näm nda år
hade Pro A rte u ts tä lln in g på
konstm u seet s a m tid ig t som
k o n s tn ä rs g ille t, visse rlig e n i en
egen sal.
En annan konstnärsgrupp, "De
n io ", var fastare o ch mera k o n ­
centrerad. G ruppen hade sam lats
kring O tto M äkilä och fic k s itt
nam n efter konstnärernas antal.
G ruppen höll sin fö rsta u ts tä lln in g
16. 2 . - 2 . 3. 1952. E fter M äkiläs
död å r 1955 upphörde gruppens
verksam het s m å n in g o m . G ruppens
sista u ts tä lln in g ägde rum 1959.
Gruppen representerade i Abo
en m odern u ttry c k s fo rm , i vilken
surrealism en var fast förankrad.
A ndra betydande grupperingar,
vilkas m edlem m ar s a m tid ig t hörde
till k o n s tn ä rs g ille t, var A b o skola n
1915— 25 (M å la rg ru p p e n 15— 25)
och Pro A rte 1957. F ö re n in g e n fö r
g ra fisk k o n st i Å b o (grundad år
1933), senare k a lla d K o n s tg ra fikerna
i A bo och A rte (grundad år
1960) är sjä lvstä n d ig a re gistrerade
fö re n in g a r. De fle s ta av dessas
m edlem m ar h ö r på sam m a gång
t ill K o n s tn ä rs g ille t i Å bo. Den år
1971 b ild a d e fö re n in g e n K uvantek
ijä t är de u nga k o n s tn ä re rn a s fo ­
rum.
□ □ □
I åbokonste n fin n s en k ra ftig
o ch k la r re a lis tis k tra d itio n . H är
speglas ännu E km ans o ch W este
rh o lm s ideal och de g ru n d e r
som de lagt. D ärför b ö r s p e c ie llt
näm nas M äkiläs och L ydéns re fo r­
m erande inverkan på vår m å la r­
konst. Som re s u lta t av denna
uppsto d i A bo en s u rre a lis tis k
rik tn in g och a b s tra k ta tendense r,
av vilk a ännu fin n s sp å r kvar.
Även i b ild k o n s te n kan m an se
tra d itio n e r. W ik s trö m s , N ylu n d s
och A a lto n e n s in fly ta n d e kan ses

Turun Musiikkijuhlat —
Turku Music Festival 1979
■ V iim eisten vuosien aikana ovat Turun m usiikkijuhlat olleet
san o ttaisiinko nyt jollei tasaisen harm aita niin kuitenkin
tyypillisen suom alaisen kesäsään tuntuisia: m uutam a kirkas
hetki, jotk a m uistaa vielä vuosien kuluttuakin, m utta m uuten
aikalailla sam antekevää tapahtum aa, arkista ja sadeilm an tavoin
m elkein m asentavaa. Syitä on varm asti m onia, on ollut
vaikeuksia toim ihenkilöitten saam isessa, ideointi on jäänyt
verrattain m yöhäiseen vaihteeseen, viim e kesänä olivat esityspaikatkin
supistuneet m elkeinpä m inim iinsä joten kuuluja
m iljö itä ei edes voitu tarjota. Ilahduttavaa olikin sitten todeta
täm änkesäisten m usiikin juhlien soveltuneen m uutoinkin
hyvin 750 vuotta täyttäneen kaupungin tapahtum akuvaan ja
konserttien olleen huom attavasti edellisvuotisia linjakkaam -
pia. Renesanssi, barokki ja m uukin vanha m usiikki loivat
vuoden 1979 festivaaleille aikaisem paa selvästi yhtenäisem -
män linjan, joka muodostaa jatkoa ajatellen hyvän pohjan.
• A lb a n B e rg -k v a rte tti. — Kuva: E sko V irta n e n .
i våra u nga k o n s tn ä re rs arb e te n .
R e a lism e n som ta g it k la s s is k fo rm
få r ändå va ria tio n frå n den a b s t­
ra kta b ild h u g g a rk o n s te n . A bok
o n s te n h a r a lltid ko n c e n tre ra t sig
m era än på fo rm e n är på färgen.
Det p la s tis k a och lin e ä ra är karakte
ris tis k a fö r vår k o n s t. D ärför är
d et n a tu rlig t, a tt g ra fik o ch te c k ­
n in g s tå r på hög nivå här. Dagens
g ra fik e r fo rts ä tte r m y c k e t väl de
tra d itio n e r, som tid ig a re generatio
n e r s k a p a t.
S o c ia lt s e tt h a r ko n stn ä re rn a s
s tä lln in g s ta b ilis e ra ts . K o n stn ä re n
ä r in te lä n g re en b o h e m , utan en
m e d b o rg a re som ta r s itt arbete på
a llv a r. S ta t o ch k o m m u n anser
n u m e ra k o n s te n som en vä s e n tlig
a n g e lä g e n h e t fö r a lla . D ärom v ittnar
o lik a a k tiv ite te r på det socia la
p la n e t: u n d e rs tö d , stip e n d ie r,
k o n s tn ä rs p e n s io n e r, befräm jande
av k o n s tu tb ild n in g o ch m useal
verksam het. A b o k o n s te n har i d e t­
ta avseende v a rit i en fö rm å n lig
s tä lln in g . Även ko n s tn ä rs o rg a n is a ­
tio n e rn a har b liv it d e la k tig a av und
e rstö d sve rksa m h e te n . — Ä ndå
kan k o n s tn ä rs o rg a n is a tio n e rn a
också ta g it e gna in itia tiv . In itia tiven
t ill a te ljé h u s e t, ko n s th a lle n ,
k o n stn ä re rn a s ku rsverksam h e t o ch
verk s tä d e r h a r även realisera ts.
Ö v e rs ä ttn in g :
U lla H a ltsonen
A n ja S jö stra n d
O S M O L A IN E
Ilpo Tolvas
A K A T E M IA N T A L O N re s ta u ro in -
titö itte n v a lm is tu ttu a on T u ru lla
jä lle e n k ä ytö ssään hyvä k e s k ik o ­
k o in e n k o n s e rttis a li, jo k a k u ite n ­
kin s o veltu u vain m ä ä rä ty n ty y p p i-
s iin ta p a h tu m iin . N iin s o lis tis e t
p ia n o illa t k u in lie d k o n s e rtitk in
tu n tu v a t a in a k in n y k y is e llä ä n jo l­
leivät nyt m a h d o tto m ilta n iin a in a ­
kin tarkkaa h a rk in ta a v a a tiv ilta .
J u h lie n p ä ä tö s k o n s e rtis s a , k o l­
m io s a is e s s a "m a ra to n k o n s e rtis s a "
e s iin ty n e e t p ia n is tim m e Eero H e i­
n o n e n , J u h a n i L a g e rspetz ja M a tti
R a e kallio kärsivät s ilm in n ä h tä v ä s ti
ja v a rs in k in k o rv in k u u lta v a s ti salin
a k u s tis is ta o lo s u h te is ta : kä ytö ssä
o llu t fly y g e li o li s e lv ä s ti y lim itta i­
nen enkä o le varm a edes s iitä ,
a u tta is ik o e s im e rk ik s i num eroa
p ie n e m p i S te in w a y m a h d o llis e n a
tu le v a is u u d e n h a n k in ta n a tila n n e t­
ta p a re m m a ksi. T o is a a lta taas o li
to d e llin e n ilo k u u n n e lla R a lf G oth
ö n in m e s ta rillis ta ty ö s k e n te ly ä
J o rm a H yn n is e n Iie d -illassa, joka
m u u to in k in o li eräs ilta k o n s e rttie n
p a rh a ita . G o th o n in ta id o is ta o li
o lo s u h te itte n a k u s tis ilta a n s io ilta
v ä ltty m in e n m itä p a rh a in to d is te .
M U S IIK K IJU H L IE N o h je lm iin
p e rin te is e s ti liitty n e itä k v a rte tti-ilto
ja o li tä llä k e rta a peräti k a k s itta
in . W ie n ilä in e n A lb a n B e rg -kva r­
te tti lö i s e lv ä s ti b e rliin ilä is e t
K re u z b e rg -k v a rte tis s a s o itta n e e t
k o lle g a n s a , e ivätkä näm äkään
su in kaan h u o n o s ti s o itta n e e t. K u i­
te n k in o liv a t w ie n ilä is te n o tte e t
e te n k in k la s s ik k o je n H a yd n in ja
B e e th o venin p a ris s a h u o m a tta v a s ti
s a k s a la is ia vaku u tta v a m m a t: m o ­
dern e issa n u m e ro is s a (A lb a n
B e rg -kvarte tilla n im ik k o s ä v e ltä jä n
e n sim m ä in e n k v a rte tto , K reuzbergk
v a rte tilla Ja n a ö e kin "K re u tz e r"-
kvartetto) k u m m a tk in o liv a t e rittäin
ko rk e a ta s o is ia . T o is a a lta taas
on n iin k in , e ttä tä m ä n ty y lis e s s ä
m u s iik is s a on va ike a m p i havaita
p ik k u rik k e itä k u in n ä is s ä a rm o tto ­
man p a lja s ta v is s a k la s s ik o is s a .
Luku sin ä n sä o n s itte n , o lik o ka k­
si peria a tte e ssa h y v in k in s a m a n ­
ty y lis tä ja p a ljo lti sam an k u u lija ­
kunnan k e rä n n y ttä k o n s e rttia p a i­
kallaan m u s iik k iju h lilla , jo itte n
ta rjonnan p itä is i p y rk iä m a h d o llisim
m a n la a ja lti ta ju tta v a a n m o n i­
p u o lisuute e n .
PITKÄ p e rin n e m u s iik k iju h lilla
on m yös T u o m io k irk o s s a p id e ttä ­
vällä k o n s e rtilla s u u rin kuoroteoso
hjelm in. Tänä vu o n n a o li v u o ro s­
sa m aam m e k e n tie s korkeatas
o isin s in fo n ia k u o ro , H e ls in g in
kate d ra a likuoro . Eero E rkkilä , jo ka
jo h ti m yös täm än m u s iik k iju h la -
konsertin , on tu n n e ttu n im e n o ­
maan s u u rte n te h tä v ie n m iehenä,
ja n iin p ä V e rd in R e q u ie m is tä
m u o d o s tu ik in T u o m io k irk o n tä y t­
täneelle k u u lija k u n n a lle to d e llin e n
eläm ys. S o lis tik v a rte tin Irja
Auroora, P ia-G unn A n ckar, S eppo
R uohonen ja M a rtti W a llé n o lle s s a
puolestaan ei p e lk ä s tä ä n k a n s a l­
lis ta vaan jo p a k a n s a in v ä lis tä
huip p u ta soa o liv a t e d e lly ty k s e t
h u ip p u lu o k a n ta p a h tu m a lle va l­
m iit. A nkaran k riittin e n k u u lija
löytää tie ty s ti v irh e itä m istä vain,
m utta s e lla is te n m e rk ity s ei tässä
k irk k o k o n s e rttik o k o n a is u u d e s s a
o llu t edes h u o m io n a rv o in e n . M yös
kesälom altaan k a u p u n k iin k o o s te t­
tu k a u p u n g in o rk e s te ri o li hyvässä
vedossa, m ikä s itte n d o k u m e n to i­
tui e n tis tä ta rk e m m in m u s iik k iv iikon
lo p p u p u o le lla , e n s in k e s k iv iikon
8. 8. s in fo n ia k o n s e rtis s a ja
s itte n A u lis S a llis e n s in fo n ia n
• Konrad R agassnig — Kuva: Esko V irtanen.
kantaesityksessä kaupungin 750-
v u o tis ju h la s s a K o n se rttita lo ssa
päivää m yöhem m in. M a in ittu s in ­
fo n ia o li vahvaa S a llista , ilm avasti
o rkestro itu a , ideoiltaan raikasta
vaikkakaan ei m illään tavoin n.k.
kevyem pää laatua. Päinvastoin,
s in fo n ia n keskiosa — Dona n obis
pacem — on ilm e isen syvästi
e le ttyä ja tu n n e ttu a , m ikä koro stu i
m yös P ertti Pekkasen johtam assa
kantaesityksessä. Tätä k irjo ite t­
taessa e li kanta e sitystä seuranneena
päivänä on sin fo n ia n toin e n
tu le m in e n laajem m alle tu rku la isyle
is ö lle syksyn e nsim m äisessä
kaupungin o rkeste rin s in fo n ia k o n ­
s e rtissa vielä edessä: tapahtum aa
on syytä odotta a m ie le n k iin n o lla .
• A leksei
L ybim ov —
Kuva:
Esko V irtanen
C H O PIN IN p ia n o k o n s e rtto ja
T shaikovskin v iid e s s in fo n ia s is ä l­
tyivät k a u p u n g in o rk e s te rin om an
jo m a in itu n s in fo n ia k o n s e rtin o h ­
jelm aan. V la d im ir K rainev s o itti
s o lis tin a ta id o k k a a s ti, sa m a lla
a s ia llis e s ti, turhaa ro m a n ttis u u tta
karttaen m u tta s ilti kaikkea m u u ta
k uin k u iva sti. P ia n is ti on te rv e tu l­
lu t uudestaan m illo in tahansa.
Pertti Pekkanen p u o le sta a n teki
T shaikovskissa v a lm is ta ty ö tä ja
orkesteri puole sta a n o s o itta u tu i
yllättävän ta s a p a in o is e k s i, m itä
nyt vasket jo s k u s hiem an pääsivät
d o m in o im a a n .
O M IN TA lin ja a n sa , jo to d e ttu a
vanhaan m u s iik k iin keskittyvää,
edustivat kesän m u s iik k iju h lilla
m atinea- ja yösarja n k o n s e rtit,
p oikkeuksena e n s ik s i k u u ltu
A ccord W in d E nsem blen ilta p ä ivätu
o k io S ib e liu s-m u se o ssa , T u rku ­
la is is ta p u h a lta jis ta (T apio L iu k k o ­
nen, O lavi V ikm an, J u h a n i L is to ja
H eikki M o is io ) k o o stu va, runsaan
vuoden yhdessä s o itta n u t ensem
ble, harrastaa n im enom aan
om an vuosisata m m e m u s iik k ia ,
periaatteessa verra tta in o n n is tu ­
neen m atinean sä v e ltä jä n im in ä
o livat K a rjalainen, S tra v in s k i, P o u ­
lenc, Salonen ja S o n n in e n . B a ro ­
kin aikaan p a la ttiin s itte n jo s u n ­
n u n ta in a 5. 8 ., jo llo in T urun lin ­
nassa k u u ltiin M a rketta Valveen
(cem balo) ja F abian D a h ls trö m in
(n o kkahuilu ) tu lk its e m in a m u s iik ­
kia S w e e lin c k is tä C o u p e rin iin , isä
Bachiakaan u n o h ta m a tta . T a ite ilijo
itte n ty ö te o re e ttis te n k y s y m y s ­
ten p arissa on tae tu lk in n a llis e lle
varm u u d e lle , jo s ta ei liio in ole
un o h d e ttu s itä , e ttä m u s iik in p o h ­
jim m a lta a n tu le e o lla elävää eikä
paperille m aistuvaa.
PÄIVI H e ik in h e im o n ja A le ksei
L y b im o v in m a tin e a ssa — a vu sta ­
jana S eppo E iro la se llo in e e n —

ta rjo ttiin v a lite tta v a n harvalle ku u ­
lija k u n n a lle sa rja b a ro k in h e lm iä
n iin v o k a a lim u s iik in ku in in s tru -
m e n ta a lis e n k in m u s iik in ala lta ,
v a h in k o va in , e ttä T urun linnan
ce m b a lo ei n y k y is e llä ä n tä ytä kuin
ko rk e in ta a n k o h tu u llis e t va a tim u k­
se t. S iitä h u o lim a tta o liv a t eräät
A le k s e i L y b im o v in s o o lo t, va rsin ­
kin S c a rla tti-s o n a a tit, kerrassaan
e lä m y k s e llis iä te k n illis e s s ä ja tu l­
k in n a llis e s s a tä y d e llis y y d e s s ä ä n
h u im a a v in e te m p o in e e n . Päivi
H e ik in h e im o taas o n n is tu u p a rh a i­
ten tä m ä n ty y p p is is s ä tila is u u k s is ­
sa ja aivan ilm e is e s ti m yös tä l­
la is te n a a rio itte n parissa.
T O D E LLA h is to ria llis e e n , m u tta
s ilti p e rin elävään m u s iik k iin s iir ­
ry ttiin u n k a rila is e n C am erata H ung
a rica n m ukana. Y htyeen jo h ta ja
L à szlo C zidra on o h je lm a le h tis e n
m u kaan e rik o is tu n u t m yös tu tk ija ­
na re n e sanssia ja n taiteeseen ja
n ä in o lle n o liv a t tu lk in n a t to d e n ­
n ä k ö is e s ti va rsin a u te n ttis ia , olivat
k ä y te ty t s o ittim e t s itte n ihan ta rk ­
k o ja k o p io ita tai eivät: ratkaisevaa
o li se elävä h enki m ik ä k o n s e rtis ­
sa o li s e lv ä s ti a is titta v is s a ja m in ­
kä tu rv in m u u te n ehkä hiem an y k ­
s io ik o in e n o h je lm is to sai perin
n a u titta v a n tu n n u n . Vanhaa m u ­
s iik k ia , sä ve ltä jin ä D ow land, Cacc
in i, F e rrabosco, G ra n d i, Terzi ja
M o n te v e rd i, s is ä lty i m yös P u kkilan
ka rta n o ssa p id e ty n m ie le n k iin ­
to is e n m atin e a n o h je lm a a n . M artin
H ill, te n o ri, om a si kerrassaan va l­
lo itta v a n te k n iik a n m in kä turvin
m m . k u u llu t ita lia la is a a ria t saivat
k u u lija n va ra u k s e tto m a s ti ih a s tu ­
m aan. R obert S p e n ce r ei lu u tu n
k ä s itte lijä n ä o llu t aivan yh tä in ­
nostava k u in e d e llis e n yön k o n ­
s e rtis s a K o n s e rttita lo s s a e s iin ty ­
nyt itä v a lta la in e n ta itu ri Konrad
R a g o s s n ig , m u tta h a llits i lu o n n o l­
lis e s ti s ilti tehtä vä n sä . T ä m ä n tyylis
e t tila is u u d e t m u o d o s tiv a t vuoden
m u s iik k iju h lilla om an k o k o ­
n a is u u te n s a , jo n k a a n s io t yle isö n
m ie le n k iin n o n k in h e rä ttä n e in ä o livat
ilm e is e t.
PARIS TA k u u le m a s ta n i y ö kons
e rtis ta o li K onrad R a g o ssn ig in
lu u ttu - ja k ita ra ilta s iis k iin n o s ta ­
vam p i: tu k h o lm a la is e n herm olääk
ä rin N ic o la u s Z w e tn o w in a n s io ita
b a la la ik a n k ä s itte lijä n ä ei käy k ie l­
tä m in e n , m u tta s o ittim e n taival
venälä is e s tä ka n s a n m u s iik is ta
k o n s e rttila v o ille e i k y llä vie lä täm
än tila is u u d e n p e ru s te e lla tu n tu ­
n u t k a tkenneen. T ila n n e on su u ­
re lta o s in sam a k u in h a rm o n ik a n ­
k in su h te e n : a lk u p e rä is s ä v e lly k -
setkään eivät riitä vakauttam aan
n ä itte n s o itin te n asem aa k o n s e rttila
v o illa , v ä ittiv ä tp ä sin ä n sä a n ­
s io k k a a t s o itta ja t ja p u o lta ja t m itä
hyvänsä.
VUODEN 1979 T u rku M u sic
F e s tiv a l o li k o k o n a is u u te n a o tta e n
h u o m a tta v a s ti m o n ia a ik a is e m p ia
k iin n o s ta v a m p i. Täm ä näkyi v ä littö
m ä s ti m yö s y le is ö n re a ktio in a ,
s u u rin osa k o n s e rte is ta o li tä ynnä
k u u lijo ita e ivätkä lo p p u u n m y y d y t­
kään tila is u u d e t o lle e t h a rv in a i­
• Ralf G othöni — Jorma H ynninen. — Kuva: Esko Virtanen.
su u ksia . J a tk o m a h d o llis u u d e t
näyttä vät n iin ik ä ä n aika isem p a a
p a re m m ilta : kanslia s s a alkaa o lla
pian tä y s i m ie h ity s ja s u u n n ite l­
m ia voidaan — to iv o n m ukaan —
te h d ä a ikaisem p a a tu n tu v a s ti p i­
te m m ä llä tä h tä im e llä . Luku e rik ­
seen on p a ljo n p a rja tu n R u is ro c ­
kin k o h ta lo , n ä illä n ä kym in sa a t­
taa käydä n iin , e ttä v iim e is e t u l­
k o ilm a ju h la t k o e ttiin n yt ja 8 0 -lu -
vu lle s iirry ttä e s s ä p u h a lta va t tä llä ­
kin a la lla uudet tu u le t.
ILM A IS K O N S E R T T E JA en tänä
vu o n n a ju u ri e h tin y t seurata,
e s iin ty jä lu e tte lo n ä y tti pääosin
ko o stu va n tu rk u la is is ta tu n n e tu is ­
ta v o im is ta . N ä iltä k in o sin n ä y ttä ­
vät p e rin te e t v a k iin tu n e e n u o m iin ­
sa ja ja tkossakaan tu s k in tapahtu u
m itään kovin m u llis ta v a a . M ie le n ­
k iin to is ta on nähdä, m issä vaiheessa
to te u tu u jo a ik a is e m m in
e s ite tty ja ilm e is e s ti m yös vakavasti
h a rk ittu a ja tu s p ie n im u o to is ­
ten o o p p e ra e s ity s te n m u ka a n tu ­
lo s ta : m ik ä li p y s y te llä ä n näillä
vanhem m an m u s iik in lin jo illa on
o h je lm is to a k in aivan m u ka va sti
ta rjo lla . T ällä h e tk e llä on k u ite n k in
sy y tä o lla ty y ty v ä in e n — ko e tu t
m u s iik k iju h la t o liv a t pääosilta a n
o n n is tu n e ita jo s k in e d e lleenkin
vain m ä ä rä tylle k u u lija k u n n a lle
k o h d is te ttu ja . T o is a a lta täm ä hyvästä
m u s iik is ta k iin n o s tu n u t
jo u k k o kasvaa ja tk u v a s ti sam alla
u u d is tu e n . Ehkäpä ja tk o s s a lö ytyy
id e o ita m u s iik k iju h lie n vie m iseksi
yhä lä h e m m ä s n .k . s u u rta yle isöä
a in a k in jo s s a in m u o d o s s a , ponn
is te lu is ta tähän su u n ta a n ei a i­
nakaan o le s y y tä lu o p u a . □
ILP O TOLVAS
TURUN S o ita n n o llis e n Kerhon
p e rin te e llis e s s ä to u k o k u u n plhas
o itto te m p a u k s e s s a ke rtyi varoja
13 304,06 m arkkaa, jo n k a Turun
S eudun K e h ity s v a m m a is te n Tuki
ry käyttä ä va m m a is te n vapaa-ajan
v ie to n e lv y ttä m is e e n . Varat a u tta ­
vat lä h in n ä la p s ia ja n u o ria , m u tta
m yös a ik u is ia . K erhon e d u sta ja t
Pekka V a rjo n e n , P e rtti K eihäs ja
T a u n o H u h ta la lu o v u ttiv a t ke rty ­
neet varat y h te is ö n e d u s ta jille
J o rm a T o iv o s e lle ja O sm o S ire n ille.
A A M U H E R Ä T Y S vo i jo s k u s ta ­
pahtua k e llo y h d e n to is ta aikaan.
M inkäs s ille u n e lle v o i, kun s itä ei
ole jä rje s te tty illa k s i, vaan a am uksi.
— Y ö llä on n iin ih anan ra u h a l­
lis ta lukea ja a ja te lla , kun m uut
nukkuvat.
— Eikä kukaan h ä irits e ?
— Ei kukaan.
— M u tta m a a la ta ei voi?
— V o ip a k y llä .
K eskellä T u rku a ja ko rke a lla on
Heli O janperän p ie n i ta ite ilija k a m -
m io, jo n ka ik k u n o is ta on näköala
k o illis e e n ja ka a kko o n . S ik s i ei
olekaan k iire m aalaam aan, kun
aam upäivisin on liik a a valoa.
K irjo ja p a ljo n . S ta flia . P ö ydällä
värituubeja, s iv e ltim iä , tä rp ä tti- ja
ö ljy p u llo ja . K e h y s tä m ä ttö m iä ta u ­
luja se in ä vie rillä .
K aapin päällä o n E nnu O kan te ­
kemä v e is to s 1 3 -ik ä is e s tä H e li-ty -
tö stä sekä H e ik k i K o n ttis e n "T y t­
tö ". V ieressä A k s e li Vähäm äen
R uissalon ta m m e s ta te h ty " L y s tikäs".
K irjo itu s k o n e o d o tta a p ö ydällä
m u o vip e itte e n a lla ikä vöid e n k ä y t­
täjäänsä. S iitä lä h te n e e t n o v e llit ja
rom aani o d o tta v a t hyvin alkaneen
k irja llis e n ty ö n ja tk o a .
— M aala a m in e n v a a tii kokonaan
itsensä, s itä ei vo i keskeyttä ä .
S e in ä p in ta a o n vähän, jo te n
vaih ta m a lla sa a tu ja to is te n ta ite ilijaystävien
tö itä ei o le s o p in u t näkyville.
— S e lla in e n k in h e n k ilö k u v a , jo ­
ka e s ittä ä m in u lle rakasta o p e tta ­
jaani, E ste r B o rg ia , o d o tta a k e lla ­
rissa p a rem pia tilo ja . M u tta se i­
nällä on kahden a p in a n päätä
esittävä p iirro s . T o in e n a p in o is ta
on hyvin s u ru llin e n , m u tta to in e n
sanoo: "Ä lä tu o ta m u re h d i! Ei kai
se nyt n iin kauheaa ole, vaikka ih ­
m inen p o lv e u tu u k in m e is tä ."
HELI A n n ik k i O ja n p e rä kävi
syn tym ä ssä T a m p e re e lla heleänä
heinäkuun päivänä 1921. Isä K alle
oli ra u ta tie v irk a ilija ja jo u tu i s iin ä
o m in a isuudessa m u uttam aan
usein a s u in p a ik k a k u n ta a .
Jo kahden ja p u o le n vuoden
ikäisenä jäi jo k in ta p a h tu m a la p ­
sen m ieleen. Sen on ä iti m yö h e m ­
m in to d is ta n u t o ik e a k s i. V iis iv u o ­
tiaana o li perhe E lisenvaarassa,
jo sta m ie lly ttä v ä t v a rh a is m u is to t,
koska k o ti s ija its i k e s k e llä s u u rta
m etsää. S e itse m ä n vu o d e n iässä
tu li H e lis tä tu rk u la in e n .
Keväällä 1940 tu li H e li A n n ik k i
y lio p p ila a k s i T u ru n S u o m a la ise sta
Y h te is k o u lu s ta , V u o re la n k o u lu s ta .
L u k io lu o k illa o lle s s a a n hän m eni
T a id e yh d istykse n P iiru s tu s k o u lu u n
ilta k u rs s e ille . K u u d e n n e n luokan
s yksyllä jäi ta id e k ip in ä n saanut
T u rku laisia kuvataiteilijoita
X
Heli Ojanperä
M aalari ja kirjailija
• Heli Ojanperä työnsä keskellä
p ois y h te is k o u lu s ta ja o li p iiru s ­
tu s k o u lu s s a päiväoppilaana kin.
Hän o li poissa ko ko kuudennen
luoka n ajan su o ritta e n tentaten
sen luokan ku rssin ja päästen ja t­
kam aan k o u lu työtä ä n sam ojen
luokkatoverien kanssa seitsem ännellä
sam an vuoden syksyllä kuin
m u u tk in . Taide o li vienyt m ukaansa,
anta n u t osansa ja o so itta n u t
kuljettavan tie n . Tästä tie stä , vaikeasta
tie stä , k irjo itti hänen opettajansa
Edvin Lydén antam aansa
valokuvaan om an ajatuksensa.
P iiru s tu s k o u lu s s a o liv a t o p e tta ­
jin a S chalin ja U ngern. Edvin
Lydén anto i y k s ity is tu n te ja ja o p ­
p iko u lu ssa o li E ste r B org in n o s ta ­
vana o p e tta ja n a . J o y h te is k o u lu n
IV :Ilä olle ssaan o li H e li s e lv illä
ta ite ilija k u ts u m u k s e s ta a n ja n iin p ä
hän, o llessaan V II: llä o tti osaa
Turun T a id e y h d is ty k s e n v u o s in ä y t-
te lyyn . Lyd é n in m a a la u kset a n to i­
vat enite n n u o re lle m a a la rille . Hän
o li o p p ila a n a T u ru n P iiru s tu s k o u ­
lussa 1936— 38 ja V apaassa T a id e ­
ko u lu ssa H e ls in g is s ä 1943.

• H e li O janperä:
H evoset, 1973
N U O R E LLA T A ID E M A A L A R IL L A ei
o llu t e rik o is ia v a ikeuksia ta ite ilija
u ra n sa a lu ssa. E nsim m äiseen
n ä y tte ly y n hän pääsi jo 1939 ja
e s iin ty i s itte n T u ru ssa m yöhem ­
m in 64 ja 65 sekä H e ls in g is s ä 45,
47, 67 ja 69. T am pere e lla hän
e s iin ty i 75, G ö te b o rg is s a 46 ja
T u k h o lm a s s a 49 tu rk u la is te n ta i­
te ilija in m ukana.
T a ite ilija -id o lit ovat vaihtuneet
vu o sie n vie rie ssä. Lyd é n in va ik u ­
tu k s e s ta on e k s p re s s io n is m i, kub
is m i ja a b s tra k tin e n taid e anta ­
n u t p a ljo n . M u tta Lydén sanoi
m o d e rn is m is ta a n h u o lim a tta , että
n a tu ra lis m i on kaiken pohja. S iitä
on lähdettävä.
LE H T IA R V O S TELU JA
Edvin Lydèn T urun T a id e y h d is ­
tykse n v u o s in ä y tte ly s tä 1939:
— H e li O ja n p e rä on kai u usi
n im i ta ite e n ta im is to s s a . H äneltä
on n ä y tte ly s s ä vain y k s i m aalaus,
m u tta se riittä ä to d is ta m a a n , e ttä
h ä n e llä on harvin a ise n notkea fa n ­
ta s ia ja hyvä m aku.
H ja lm a r H a g e lsta m sam asta
n ä y tte ly s tä :
— H e li O ja n p e rä representeras
b lo tt av en d u k, e tt s u rre a lis tis k t
la n d skap, v ilk e t väcker intresse.
A n te ro R inne T u ru n T a ite ilija ­
se u ra n v u o s in ä y tte ly s tä 1939:
— K u b is tin e n s o m m itte lija on
m yö s H e li O ja n p e rä , aivan n u o ri
ta ite ilija , jo k a jo on a b s tra k tis e n
ta ite e n s a la is u u k s is s a varsin p itkä
llä .
N im im . L-tz T. T a id e y h d is ty k s e n
s y y s n ä y tte ly 1944:
— F ö r sin fa n ta s irik e d o m och
s ta rk t p e rs o n lig a fä rg kan vidare
n ä m nas en se rie s m å d u k a r av H eli
O ja n p e rä .
O nni O kkonen k irjo itta a S trin d -
b e rg illä o lle e s ta O janperän y k s i­
ty is n ä y tte ly s tä 1945:
— H änellä on m ie lik u v itu s ta ja
vä ritu n n e tta , m is tä v ie lä voi o d o t­
taa v a sta isu u d e ssa enem m än.
N uoren ta ite ilija tta re n e n s in ä y tte ly
k u u lu u s iis ajan lu p a u s te n jo u k ­
koon.
R agnar E ke lu n d , sam an n ä ytte ­
lyn k ritiik is s ä ä n , jo h ta a lu k ija n s a
L y d é n in ja N iin iv irra n antam aan
va iku tu kse e n tu rk u la is te n n u o re lle
m a a la rip o lv e lle ja jatkaa:
— S ä rs k ild t har ja g fäst m ig vid
några vackra och k ä n s lig t m ålade
n a tu re -m o rte b ild e r o ch vid e tt par
i färgen rä tt e genartade och p e r­
s o n lig t sedda vin te rla n d ska p .
E. R ic h te r e d elleen sam asta:
— H ä n e llä on ilm e in e n , k e h i­
ty s k e lp o in e n ja virkeänla in e n väria
is ti, jo k a e s ittä y ty y e lo is im m in
ja v ä littö m ä m m in kukkakuvissa.
K u kkie n m aala a ja n a hän on omaa
itseään ja re a lis tis e n herttainen
"T a p a n i"-n im in e n la p sikuva to d is ­
taa e d e lle e n hänen kauniista
avuista a n .
T eodor S c h a lin n ä y tte ly s tä 1945
T a id e m u seossa y h d e ssä T uija
O rsan kanssa:
— N å g o t s ä rs k ilt lovande är, att
m å la rin n a n in te lå te r sig bindas
vid e tt sch e m a e lle r en enda d o ktrin
. H on fö lje r en levande in g ivelse
o c h kan d ä rv id ko m m a till
m ycke t o lik a re s u lta t.
V e ikko P u ro Irm e lin in ta id e h a l­
lis s a o lle e s ta n ä y tte ly s tä 1949:
— H e li O ja n p e rä ltä on m m . reilu
s ti h a h m o ite ltu "N ä k y m ä P ie lis
e ltä " ja in to m ie lis e s ti sivelty
K o lin n ä köala, jo s s a voim akasta
p u n a is ta on ro h k e a s ti s ijo ite ttu
v ih re id e n ja v ih re ä s ä v y is te n har-
• H e li O janperä: S ata m a sta , 1965
maiden p in to je n y h te yte e n . M aala
u ksellin e n o te on v a p a u tu n u t,
m utta sa m a lla va ik u tta v a . ” T y ttö "
on värien sekä v a rjo je n ja v a lo p in ­
tojen suhteen ro h k e a s ti s o m m ite l­
tu.
Yngve B äck sa n o o T u ru n T a ite i­
lijaseuran n ä y tte ly s tä T u k h o lm a s ­
sa 1950:
— B la n d de m e r in te rn a tio n e llt
orienterade v ill ja g näm na Heli
O janperäs på en g ång s u g g e stiva
och dekora tiva "K v a l".
K alle R a u tia in e n T a id e y h d is ty k ­
sen v u o s in ä y tte ly s tä 1962:
— H e li O ja n p e rä on m a a la n n u t
ka u n iis ti ja ilm a v a s ti h e lm eilevän
abstra ktisen s o m m ite lm a n . — H eli
O janperän ke vyesti le ikkivä ty y li
on h ä nelle yh tä o m in ta k e is ta ja
p e rs o o n a llis ta n ä issä lu o n to a tu l­
kitse vissa m a a la u k s is s a k u in hänen
a b s tra k tis is s a s o m m ite lm is -
saankin.
O sm o L aine 1972 B rahen G a lle ­
riassa o lle e s ta y k s ity is n ä y tte ly s tä :
— H e li O janperän k e h ity s h im -
m eäpin ta iste n ja laakeid e n sym -
b o lite o s te n te k ijä s tä e k s p re s s iiv is ­
ten v ä rite o ste n lu o ja k s i on m ie ­
le n k iin to in e n . E k s p re s s iiv in e n väri
saa tuekseen lu ja n p iiru s tu k s e llisen
stru k tu u rin , jo p a n iin , että
teokset to isin a a n vaikuttavat värite
ty iltä g ra a fis ilta tö iltä .
Kun tiedäm m e m iten vaikeaa
elävän olennon p iirtä m in e n on ja
vielä sen liikkeen kuvaam inen,
niin k a ts o is in , e ttä H eli O janperä
on o n n is tu n u t. H evonen ja hevosryhm
ät rakentuvat ju u ri p iirtä m i­
sen varaan, väri on korkeintaan
säestävä.
TUNNUSTUSTA on ta ite il ija tta -
rem m e saanut L ö fg re n in ja Turun
T aid e yh d istykse n sekä Turun T a i­
te ilija se u ra n stipendeinä.
T eoksia on Turun kaupungin
ko koelm issa ja hän s ijo ittu i III s i­
jalle kaupungin sein ä m a a la u skilpailu
ssa 1961.
K IR JA ILIJA H eli O janperä on k irjo
itta n u t kaksi teosta, rom aanin
"H a jo n n u t m aailm a" sekä n o v e llikokoelm
an ” U ko n ilm a ". M olem m at
ovat syntyneet k irjo itta m is e n pakosta.
En saata olla lu e tte le m a tta tä s­
sä yhteydessä n iiden k u v a ta ite ilijo
id e n n im iä , jo tk a rakastavat
m yös k irja llis ta työskentelyä. M ainits
e m a tta kuvataid e a rvoste lijo ita ,
jo tka jo u tu v a t p a ljo n ty ö s k e n te le ­
mään k irjo itu s k o n e e lla , tule e tä ssä
m ieleen H. A h te la (E inar R euter),
H e ikki A sunta, E m il C edercreutz,
G unnar C lem ént, T ito C o llia n d e r,
Erik E hrström , R agnar E kelund,
Rabbe E n cke ll, K aarlo A tra , H a n ­
na F rosterus-S egerstråle, Sven
G rönvall, Axel H aartm an, A n n -
M aria H ä y ré n -M a lm strö m , E rkki
Ilm a ri, Tove Jansson, A arno K arim
o, V iljo K ojo, A n ja K onkka, Y rjö
L iip o la , O nni O ja, L o u is Sparre,
Panu T askinen, H e n rik T ikkanen ja
W ettenhovi-A spa. L u e tte lo o n vo isi
lisätä G a llé n -K a lle la n sekä m o n ia
m uita.
K irja ilija t ovat lu k u ih m is iä . Sen
huom aa tä ä llä k in . H y lly t ovat tiu ­
kasti täynnä te o ksia . Jo p ie n ik in
silm ä ys to d is ta a , e ttä k irja t ovat
s is ä llö ltä ä n painavia. Rakkaus k irja
llis u u te e n y h d is tä ä m e itä ih m i­
siä. V ähäinenkin ko s k e tu s k ir ja llisuuden
m a a ilm a ssa elävään ih m i­
seen rik a s tu tta a m e itä , s illä hänen
m aailm ansa on vä rikkääm p i ja
avaram pi k u in m u id e n p o lo is te n
k u lk ija in . □
EN SIO H A R N I
• H eli Ojanperä:
Virran rannalla, 1946.

Kirjoitusjakuvatpeitetytekijänoikeusasianvuoksi.

Tunnetko Turkua?
-kilpailun ratkaisu
Turkuun viisi
valtion
taiteilijaeläkettä
K irjo itu s ja ku va t p e ite tty tekijä n o ike u sa sia n vuoksi.
Suom en T u ru n n u m e ro ssa
2/1979 ju lk a is tiin k u vasarja tu rk u ­
la isista ra k e n n u k s is ta ja ju lis te t­
tiin k ilp a ilu ra k e n n u s te n tu n n is ta ­
m ise sta sekä k e h o ite ttiin lä h e ttä ­
mään v a sta u kset. Seuraavassa
s e lvitys ra k e n n u k s is ta ja k ilp a ilu n
ratkaisu.
Kuva 1. S o ta la is te n - ja M atin kadun
ku lm a u k s e s s a s ija its e v a v.
1912 v a lm is tu n u t R akennus- ja
K iv ite o llis u u s o s u u s k u n ta A lu n 4-
kerroksinen ra kennus.
Kuva 2. K ris tiin a n k a tu 2 :s s a s i­
jaitseva 2 -k e rro k s in e n J u g e n d -ty y -
linen, tu m m a n p u n a is e k s i m aala ttu
ko ris te e llin e n k iv ita lo , jo k a valm
istu i n o in v. 1910.
Kuva 3. L in n a n - ja P akkarinkadun
ku lm a u k s e s s a , V e is tä m ö n to -
rin la id a lla s ija its e v a v. 1907 rakennettu
a s u in ta lo , jo n k a alaosa
on kivestä ja ylä o s a p u u sta . Talon
on s u u n n ite llu t ra ke n n u sm e sta ri
Adrian T h om ander.
Kuva 4. K e rttu lin kansakoulu
K e llo n s o itta ja n k a d u n p u o le lta .
K a u p u n g in a rk k ite h ti E. H in d e rs s o -
nin p iirtä m ä k o u lu ta lo v a lm is tu i v.
1912.
Kuva 5. U u d e n m a a n - ja
H äm eenkadun k u lm a u k s e s s a s i­
jaitseva ra kennus, jo n k a vu o sin a
1890 — 91 ra k e n n u tti k a u p p ia s Carl
Ju seliu s ja p iirs i a rk k ite h ti Karl
V iktor R e in iu s. T a lo n on o m is ta ­
nut m m . liik e m ie s K o rkela . N y k y i­
sin sen o m is ta a T u ru n k a u p u n k i ja
siinä o li a ik o in a a n m m . ka u p u n ­
ginjo h ta ja n ja te k n illis e n a p u la is ­
k a u p u n g in jo h ta ja n a s u n n o t. N yt
talossa on tilo ja m m . ka u p u n g in
s o s ia a lito im is to lle ja p o liis ila ito k ­
selle.
Kuva 6. P ih a ra kennus E e rik in k a ­
tu 15:sta. K a d u n p u o le in e n rakennus
tunneta a n A n tin ta lo n a , jo n k a
aikoinaan o m is ti A n tti R aita.
V uodelta 1891 p e rä is in olevan talon
on s u u n n ite llu t a rk k ite h ti O.
R. G a u fin . K uvan p ih a ra ke n n u s on
k uitenkin h u o m a tta v a s ti vanhem pi
ja aivan eri ra ke n n u s. Erään tie ­
don m ukaan se on va n h e m p i kuin
n a a p u rito n tilla s ija its e v a T urun
ruotsalaisen te a tte rin ta lo , jo ka
rakennettiin v. 1839. T alo lienee
A urajoen lä n s ip u o le n ta lo is ta e n ­
sim m ä isiä . K uvassa näkyy n im i
Saima, jo k a n im i k u u lu i ta lo s s a
O m in e e lle ra ittiu s h o te l lille .
R akennus on o llu t m o n ia v u o sia
m yös C E -y h d is ty k s e n Im m a n u e l-
kappelina, k irk k o n a .
Kuva 7. T urun u rh e ilu p u is to s s a
sijaitseva "V illa B lo m b e rg ” . K e n ­
tän ra ke n n u tti Å b o Id ro tts v ä n n e r
— T urun U rh e ilu n y s tä v ä t. L e h to ri
ja vo im is te lu n o p e tta ja Johan
A u g u st B lom berg o li puuham ies
seurassa. V. 1922 o s te ttiin Terijo
e lta karja la ishuvila , johon
B lo m b e rg seuraavana vuonna
m u u tti. Kun u rh e ilu p u is to ja rakennus
v. 1943 tu liv a t kaupungin
o m istu kse e n ovat "v illa ssa ” asuneet
u rh eiluvalm entaja Paavo
K arikko, u rh e ilu to im e n jo h ta ja Lasse
P ostinen ja A lpo Ikkala perheineen.
Kuva 8. A urajoen länsirannalla,
lähellä ra u ta tie silta a sijaitseva ent.
P oikolaisen veneveistäm ön rakennus,
jo ka tu n n e ttiin m yös T ita n i-
kin n im e llä . R akennus on ä skettäin
purettu.
☆ ☆☆
K ilp a ilu u n saapui parikym m entä
vastausta, osa o ike ita ja osa virheellisiä
. Oikean vastauksen lähettäneiden
kesken s u o rite ttiin arvonta.
Turun Y lio p isto kirja kaupan lahjo
itta m a n prof. R eino Lennon s y k ­
syllä ilm estyvän teoksen "S e lla ista
o li eläm ä Turussa vuosisadan
vaihteessa" saivat Ju s s i Siivonen,
O sm o L a h ti ja Eero Karanko.
O p e tu s m in is te riö on m yöntänyt
yhdeksällekym m enelle v iid e lle eri
ta idealojen edusta ja lle valtio n ta i­
teilijaeläkkeen jo k o täysim ä ä rä isenä
tai osakeläkkeenä. Eläkkeen
saaneista o li kuva-, n ä yttä m ö - ja
säveltaiteen e d u s ta jia kussakin
ryhm ässä y li 20, elokuvataiteen
ryhm ässä 4, k irja llisu u sryh m ä ssä
8, ta id e te o llis u u s ry h m ä s s ä 5, valo
kuvataideryhm ässä 4 ja m uissa
ryhm issä 3.
T urkuun m yö n n e ttiin viis i ta ite i­
lija e lä ke ttä , Jonka salvat ta ite ilija t
Laila Säi lä -H e n rlksson Ja Liisa
Tanner, n ä y tte lijä t K aarina Vahtonen-Saarlnen
ja E sko V ettenranta
sekä k a p e llim e sta ri R udolf
N iendste d t. □
Teoksen saa noutaa k .o . kaupasta
sen ilm e s ty tty ä . Turku-seuran painattam
ia vanhaa Turkua esittä viä
lito g ra fio ita saivat T o in i Linnaoja,
Ism o M attsen ja M a rtti Laiho, jo ille
p a lk in to lähetetään p o stitse.
PS. Suom en Turku -lehden jo u ­
lukuun num erossa ju lkaista a n uusi
k ilp a ilu Tunnetko Turkua?
TURKU-SEURAN SYYSJUHLA
ILM AR I RIN N E
Turun linnassa torstaina 25 päivänä lokakuuta 1979
klo 19. 750-v.juhlat jatkuvat, hyvä ja runsas ohjelma.
Pääsyliput 10:— , johon hintaan sisältyy kahvi ja vaateraha.
Lippujen ennakkomyynti Kansallisessa Kirjakaupassa
ja naistoimikunnan jäsenillä.
Jäsenet ystävineen tervetulleita!
ÅBO-SAMFUNDETS HÖSTFEST
i Abo Slott torsdagen den 25.101979 kl 19. R ikhaltigt
program. Vi firar ännu stadens 750-årsjubileum. Biljetter
10:— inklusive kaffe och garderobsavgift.
Förköp av biljetter i Kansallinen Kirjakauppa Oy.
Medlemmar jämte vänner hjärtligt välkomna.
H
Styrelsen
48

Kaskukilpailun parhaat
saivat palkintonsa
■ W äinö Aaltosen m useon
kahviossa järjestettiin torstaina
28. 6. 1979 vaatim aton
juhlah etki Turku-seuran järjestäm
än kaskujen keruukilpailun
päätöksenä ja palkintojen
jakotilaisuutena.
K a s k u to im ik u n n a n p u h e e n jo h ta ­
ja H e ik k i W in te r s e lo s ti to im ik u n ­
nan ty ö tä ja lu o n n e h ti saapuneita
k a s k u ja ja k a s k u ilijo ita . T o im ik u n ­
nan s ih te e ri Ilm a ri R inne s e lo s ti
k ilp a ilu je n tu lo k s ia ja lu ki p a lk ittu
je n k a s k u ilija in ka sku ja , jo is ta
o h e isena ju lk a is ta a n kym m enen
kaskua.
T u rku-seura n p u h e e n jo h ta ja O lli
K e s tilä ja k o i p a lk in n o t. P o lk u p y ö ­
rän la h jo itti T u n tu rip y ö rä O y ja
te k s tiile jä K e s tilä O y. Lisäksi ja e t­
tiin seuran k irjo ik s i s id o tta m a a
S uom en Turku -le h te ä . K a s k u k ilp
a ilu n tu lo k s e t ju lk a is tiin le h te m ­
me n u m e ro ssa 2/1979.
EINO LE H TIN E N :
T u rk u la is e n S o s ia lis ti -lehden
p ä ä to im itta ja n a o li vu o sin a
1925— 28 T oivo R a in io . Työväen
S a n o m a le h tie n T ie to to im is to (TST)
lä h e tti s o s ia lid e m o k ra a ttis ille
m a akunta (p iiri) le h d ille a in e isto a ,
m m . a rtik k e le ita (p ä ä k irjo itu k s ia )
a ja n k o h ta is is ta k y s y m y k s is tä .
A rtik k e li saapui yle e n sä jo ka to i­
seen lehden n u m e ro o n ja p ä ä to i­
m itta ja t k ä y ttiv ä t näm ä hyväkseen,
k o ska s ite n va p a u tu iva t itse k irjo
itta m a s ta . A rtik k e lit o li k irjo ite t­
tu o h u e lle ns. ” s ilk k ip a p e rille ''.
Eräänä päivänä le h d e lle o li tu l­
lu t p o s tis s a a rtik k e li, jo k a k ä s itti
k o lm e liu s k a a . T o im itu s s ih te e rin
ry h ty e s s ä lähettä m ä ä n k ä s ik irjo i­
tu s ta k o n e la to m o o n , hän y llä tty i
to d e te s s a a n 3 -liu s k a is e s ta k ä s ik irjo
itu k s e s ta p u u ttu v a n ke s k im m ä i­
sen liu s k a n .
T o im itu k s e n p a p e rik o rit, jä te p a ­
p e rivara sto ja p ö y tä la a tik o t sekä
m o n e t m u u t p a ikat tu tk ittiin tark
o in , m u tta k a d o n n u tta liu s k a a ei
lö y ty n y t. L o p u lta jo k u e ts ijö is tä
m u is ti p ä ä to im itta ja n tarvitsevan
ja k ä yttä vän s u u ris s a k a lo s s e is ­
saan ” to p n in k ia ". O li näet o s ta n u t
liia n s u u re t k a lo s s it ku n sai sam
a lla h in n a lla .
P ä ä to im itta ja n k a lo s s it ta rka s­
te ttiin ja vasem m an ja la n k a lo s ­
s is ta lö y ty i k a d o n n u t k ä s ik irjo itu s -
liu s k a . T ila n n e o li p e la s te ttu ja
• Kaskukilpailun kolme parasta valokuvattuna W äinö Aaltosen museon tasanteella.
Vasem m alla varatuomari Tauno Ceder (2-sija), rouva Rauha Jarkka (3-sija)
ja toim ittaja Eino Lehtinen (1 -sija). Toim ittaja Lehtinen voitti myös Turkuseuran
v. 1968 järjestäm än kaskukilpailun. — Kuva: Ilmari Rinne.
seuraavan päivän S o s ia lis ti -le h ­
dessä ju lk a is tiin T S T :n lähettäm ä
a rtik k e li.
TA UNO CEDER:
T urun h o v io ik e u d e n lähettä jä n ä
to im i 1920— 40 lu v u illa fil.m a is t.
A rth u r P etter F o rsm a n , varsin san
avalm is herra. H o v io ikeuden jä ­
senet o liv a t yle e n sä ru o ts in k ie lisiä
, m u tta p itiv ä t kunnia -a sia n a a n ,
että s u o m e n k ie lis e t päätökset o livat
k ie le llis e s ti o ik e in k irjo ite tu t.
Kerran o li k y s y m y s n iih in a ik o ih in
y le is e s tä m a k u u h u o n e itte n h u onek
a lu s ta k o m u u d is ta , jo s s a o li
y lin n ä tila a p e su va d ille , sen alla
v e s ik a n n u lle ja a lin n a n .s . ykskorv
a ise lle . H yväksyttävää, p u h ta a sti
s u o m e n k ie lis tä nim e ä ei ta h to n u t
lö ytyä , jo llo in F o rsm a n , jo k a sattu
i kuule m a a n a sia sta , e h d o tti n i­
m ity s tä " lir im ö " . S eurauksena o li,
e ttä hän itse sai suppeassa p iiris ­
sä kantaa m a in ittu a nim eä.
RAUHA JARKKA:
K un P iik k iö n tä h tito rn i o li rak
e n te illa sodan p ä ä tty m is v a ih e e s ­
sa, sa n o i Y rjö V äisälä:
— U n k a rila is e t o vat tila n n e e t
sa m a n la isen, he näkevät sieltä
e te lä is e lle p a llo n p u o lis k o lle . Kun
heidän to rn in s a on v a lm is niin
s u o m a la is -u g rila is e t ka n sa t h o ita ­
vat y k s in avaruuden kie rto tä h tie n
k e k s im is e n . M u u t m aat voivat anta
u tu a to is e n la is iin te h tä v iin .
U n karin ra k e n ta m is e lle tu li este
itä . Lupaus jä i ko k e ile m a tta .
A D O LF A C H R ÉN :
Satavan la u tta lä h ti la itu ris ta .
R antaan saapui ä ä n im e rk k e jä antava
h e n k ilö a u to . L a u tta ja tk o i
m atkaansa to is e lle ra n n a lle . Lautan
tu ltu a ta k a is in tu li h e n k ilö a u ­
to s ta u lo s h e rra sm ie s, jo ka k o v is ­
te li k u lje tta ja a , m ik s i täm ä ei pala
n n u t ta k a is in , vaikka la u tta oli
vasta m u u ta m ia m e tre jä rannasta
a u to n tu lle s s a . L a u ttu ri:
— En mä käänny koskaan taka
isin kun mä kerran lä h te n y olen.
H errasm ies:
— T ie d ä tte k ö , ku ka m in ä olen?
L a u ttu ri:
— En tiä rä vaa.
H errasm ies:
M in ä o le n jo h ta ja Lappala in e n .
L a u ttu ri:
O lkka vaik e s k im o , m u t ta kaisin
en käänny.
HELVI H E LA N K O :
T urun L yseon lu o n n o n tie te e n
le h to rilla Don W ik s trö m illä ("V ik -
s iiiä ") o li ta p a n a anta a h y v is tä
vastauksista "p lu s s a ” , jo n k a hän
m e rkitsi m u is tik irja a n s a . P ojat o livat
in n o k k a ita su o s itte le m a a n
plussia. K erran R a u n o Jäykän
vastattua, lu o kka h u u te li p lu ssaa,
m utta V ik s i h e rm o s tu i: "E n m in ä
nyt e h d i." Eräs o p p ila is ta h u u si
k o iru u ksissa a n : "K y llä sen tä y ty y
saada p lu s s a , kun s illä on 400
k a svia kin ". V ik s i in n o s tu i: "V a i o i­
kein 400 kasvia. P itää antaa p lu s ­
sa".
Nyt o li p o ikaparka pahem m assa
kuin pulassa. E ihän h ä n e llä o llu t
kuin hädin tu s k in ju u ri ne v a a d itu t
200 kasvia. K averin lö y ly ttä m is e s -
tä ei o llu t a pua ja V ik s ille ei v o i­
nut m ennä a siaa se littä m ä ä n —
siinä o lis iv a t m enneet p lu s s a t ja
m aine — ja u h k a a v a s ti lä h e styi
aika, jo llo in k a s v it o li vietävä n ä h ­
täväksi.
S illo in v ä lä h ti. V ik s i o li m yös
Turun B io lo g is e n m u seon in te n ­
dentti ja o li h u o lis s a a n ke rto n u t
p o jille , e ttä E rn o b iu s -k o v a k u o ria i-
nen o li te h n y t m u s e o s s a pahoja
tuhoja. Jäykkä p a in u i erään tu n n in
loputtua V ik s in p u h e ille ja v a litti,
että jo ku tu h o la in e n on s yö n yt
hänen kasvejaan. Ei kai vaan
Ernobius?
V iksi in n o s tu i: "O n k o se s y ö n y t
ihan p y ö re itä re ik iä p a p e rin lä p i? "
— O n, on ja k a s v it ovat vain
hienoa purua.
P u h u ttiin p a ljo n tu h o s ta ja tu ­
h o la isista ja lo p u k s i V ik s i to te s i:
"E ttä on lö y tä n y t ih a n E rn o b iu k-
sia. Pitää antaa p lu s s a ” .
OSSI LAAPO TTI:
1950-luvulla o li o p p ik o u lu n ensim
m ä iselle lu o k a lle p ä äsem inen
Turussa e rittä in va ikeata . K o u lu ja
o li liian vähän ja s u u re t m äärät
hyväksyttyjä o p p ila ita o li jä te ttä vä
ovien u lk o p u o le lle .
Ä id it tekivät lu o n n o llis e s ti
kaikkensa saadakseen oman lapsensa
k o u lu u n ” , kertoi Turun S uom
alaisen Y h te iskoulu n rehtori
koulu n e u vos Juhani V uorela. "H e
p iirittiv ä t m in u t kansliassani ja jo ­
kainen heistä p yysi, vaati tai ruko
ili, e ttä ju u ri hänen lapsensa
tu lis i o tta a koulu u n . M inä o lin
heistä ihan pääsem ättöm issä.
M u tta s itte n sain loistavan a ja tu k ­
sen, lähetin kaikki lehto ri Oiva
M ie ttise n p u h e ille . Ja kun täm ä
loistava kaunopuhuja ja älyniekka
o li n e ljä n n e stu n n in ajan keskuste
llu t ä itie n kanssa, poistu ivat nämä
k o u lu s ta syvästi k iito llis in a
siitä , e ttä heidän lapsensa ei o llu t
päässyt o p p ik o u lu u n ".
S. P. LILJEQVIST:
Turussa to im i aikoinaan kond
u k tö ö rin ä Skoberg -n im in e n ru o t­
sin k ie lin e n m ies, jo ka ei koskaan
o p p in u t puhum aan virheetöntä
suom ea. Junam iesten täytyi usein
m ie ttiä ko n d u k tö ö riltä saam iaan
työm ääräysten ta rko itu sta , s illä
e s ite tty n ä virh e e llis in sanam uod
o in a ih e u ttiva t ju nahenkilökunn an
keskuudessa raja to n ta h ilp e y ttä ja
iloa.
Eräänä kovana pakkastalvena
S kobergin johtaessa vaih to työtä
T urun ratapihalla, ilm o itti v e tu rin ­
k u lje tta ja , e tte i enää voida jatkaa
v a ih to työ tä , koska pakkasen jo h ­
d o s ta p o ltto p u id e n m enekki on ollut
ta v a llis ta runsaam paa. V eturin
on m entävä täydentäm ään polttoainevarastoaan
v e tu rita lliin .
— Hyvä on, ilm o itti S koberg.
Me o tta sam ala ruakapaussi koko
tis u ris a k k i (p ä ivysm ie h istö ).
— M inne s itte n m enette syöm
ään? kysyi vaihdem ies.
— Pojat syö kahvila Taim i ja ku
on kylm ä , e ttä viluväret käy m inu
se ljä lle s, syön m inä läm pim än
la m p p u p u tkan ja kone (veturi) meni
puuhu, k u u lu i S kobergin vastaus.
MARTTI RATU:
Lääkäri A arnio
(isäni Paul Laaksosen kertom a)
Ä itin i o li kuum esairaana. Isäni
tie s i, että tri A a rn io ilta p u o le lla
päivää astelee p itk in H äm eentietä
m ennessään kesähuvilalleen L itto
is iin . Isäni a s e ttu i "p a s s iin ” p ie ­
nen pellonsaran päähän H äm eentien
varteen. A arnio tu li ja isäni
e s itti tä lle asiansa. M iehet a s te livat
p itk in ojanvie rtä s y n ty m ä tö lliini.
Lääkärinä A a rn io h o iti tehtävänsä.
Isäni o li k e ittä n y t kahvia ja
te h n yt m uutam an vaatim attom an
voileivän ja kysyi:
— M a is tu is ik o kahvi herra to h ­
to rille ? A a rn io sanoi sen m a istu ­
van p itkän työpäivän jälkeen. J u o ­
tiin kahvit ja isäni kysyi:
— P a ljonko o le n velkaa herra
to h to rille ?
Aarnio:
— Ettehän te m itään velkaa ole.
Paljon enem m än tä m m ö is e t kahvit
m aksavat kuin yksi lääkä rillä
k äynti.
HJ. SU O M INEN :
Pikku Pukin ra vintolassa o li a i­
koinaan useita lih a via , p yöre itä ja
hyvinvoivan näköisiä ta rjo ilijo ita .
Yksi n u orem m ista ta rjo ilijo is ta o li
k u ite n kin laiha ja h e n to ty ttö . Hän
e r o ittu i. selvästi pyörehköjen jo u ­
kosta. R avintola o li tu n n e ttu hyvästä
ja runsaasta ruoasta.
Bruuno H edenström ja H ugo
H eljander (m y ö h e m m in M elto la )
tu livat syöm ään P ikku Pukin ravintolaan.
H e ille ta rjo ili tu o laiha
neitonen. H edenström kysyi:
— E tte kai ole vielä o llu t kauan
täällä työssä?
Lähellä o llu t kaikkein pyylevin
ta rjo ilija Senja Vem an k u u li täm än
ja k iire h ti vastaam aan:
— Hän on vasta e n sim m ä istä
päivää työssä, m u tta m in ä olen
o llu t jo lik i 20 vuotta.
VÄINÖ SU O M INEN :
Liedon akka tu li h e vosella T urkuun
m unkkeja m yym ään. A am u-
p im eällä hevonen m eni kärryineen
ojaan ja m u n k it m yös.
Akka noukki m unkkeja o ja s ta ja
ju tte li itsekseen:
— M unkki ja ei m u n k k i, m u n kki
ja ei m unkki.
Hevonen o li päästä n yt om ia
m unkkejaan jo u k k o o n .
• T u rk u -s e u ra n jä rje s tä m ä n k a s k u ­
jen k e ru u k ilp a ilu n p a lk in to je n ja ko -
tila is u u d e n o s a n o tta jia . T a k a n a s e itse
m ä s v a s e m m a lta k a s k u to im ik u n ­
nan p u h e e n jo h ta ja , a s e s s o ri H e ik k i
W in te r. — Kuva: Ilm a ri R in n e.

Turun rakentamisen
750 vuotta 7 5 O
■ Suom en Turun kolm essa edellisessä
numerossa julkaistiin luettelo
kaupungin 750-juhlavuoden
kolmen ensimmäisen vuosineljänneksen
tapahtum ista Turussa.
Tässä numerossa julkaistaan luettelo
juhlavuoden viimeisen neljänneksen
tapahtum ista ja tilaisuuksista.
Tähän luetteloon, kuten
aikaisem m inkin julkaistuihin, on
o tettu tapahtum at ja tilaisuudet,
jo tka m ääräaikana Ilm oitettiin
Turun kaupungin m atkailutoim istolle,
joka on laatinut juhlavuoden
tapahtum akalenterin ja painattanut
kaupungin matkailulautakunta.
□
LOKAKUU
1.10. T urun Suom alaisen Säästö
p a n k in 750-vuotisjuhlav
iik k o
1.— 7.10. K a u p p a h a lliviikko
6.10. Turun K lassillisen lyseon
100-vuotisjuhla — A ka te ­
m ia ta lo n ju h la sa li
7.10. T urun p o lk u re tk i
7.10. ” M itä me annam m e laps
e lle ” . — K o n s e rttita lo
9.10. E s ite lm ä tila is u u s
"H is to ris k a sägner som
v ittn e s b ö rd o m fin la n d s ­
svensk n a tio n a lis m ” —
K ate d ra lskola n i A bo
10.10. A voin te n ovien päivä A-
k lin ik k a s ä ä tiö n T urun
nuorisoasem a lla
K auppia ska tu 1
13.10. S u o m i— P uola m aaottelu
painonnosto ssa — K u p ittaan
u rh e ilu h a lli
15.10. M u llin Lie kki ry:n
1 0 -vuotisjuhla
15.10. T u rk u la is ta tu tk im u s ta ,
17.10. y le is ö lle ta rk o ite ttu
22.10. s tu d ia generalia-sarja —
24.10. T urun y lio p is to n lu e n to ­
s a li I
17.10. T urun S o ro p tim is tik lu b i
ry:n v u o s iju h la
20.— 21.10. K ansainväliset m iekkailuk
ilp a ilu t Turun 750-vuotisju
hlavuoden kunniaksi —
K u p itta a n u rh e ilu h a lli
21.10. K a n s a n m u s iik k ita p a h tu -
m a — K o n s e rttita lo
21.10. R u n o m a tin e a ” T u rku 750
v.” — S ib e liu s-m u seo
25.10. Turku-seuran syysju h la
— T urun lin n a
26.10. N ä yte lm ä ” T a p a h tu i P iisp
a n k a d u lla ” —
M A P -kirkko
26.— 28.10. N ainen P ohjolan k u lttu u ­
rissa -sem inaari — Turun
suom alainen työväeno
p is to
28.10. Lasten ra ittiu s ju h la —
T urun V PK:n ta lo
L o p p u syksyllä : H enry Edm an, Turun
kauppahalli -n ä y tte ly — T urun lin n a
Loka— m arraskuun vaihteessa: Turun
K am erat ry:n 5 0 -vuotisju h la n ä ytte ly
— W äinö A a lto sen m useo
T urun T overien 5 0 -vuotisju h la ja
valoku vanäytte ly
MARRASKUU
S im o S appisen m u isto -
k ilp a ilu t — K u p itta a n
u rh e ilu h a lli
3.11. T urun K isa-Toverien
liik u n ta n ä y tö s — Turun
suom a la in e n työ väeno
p is to
10.11. T urun H am m aslääkäriseura
ry:n 60-vuotisju h la
— H am burger Börs
10.11. Turun kaupungin kauppak
o u lu n 60-vuotisju h la —
K o n s e rttita lo
11.11. Isän päivän tem paus —
R uissalo
11.11. Tuokiokuvia turku la isista
naisista kautta vuosisatojen
(suom e n kie liset e sitykse
t) — Å b o Svenska
11.11. SVUL tänään — K o n se rttita
lo
15.11. Svenska K lubbenin
90-vuotisju h la
25.11. L iik u n ta ju h la —
K o n s e rttita lo
25.— 26.11. N u o riso n rauhansem
inaari
26.10. Turku-seuran syyskokous
— vanhuste n ta lo
Lehm usvalkam assa
JOULUKUU
V u o s in ä y tte ly H atut ja
saalit, sukat ja kengät
ja tk u u T urun linnassa
Katetut joulu p ö yd ä t -näytte
ly jo u lu k u u s s a T urun
linnassa, K äsityöläism
u seossa ja A pteekkim
useossa
1.12. Karjalainen ku lttu u riju h la
— T urun K arjalaiset ry:n
to im ita lo
1.12. R u o ts in k ie lis te n partioku
n tie n kaupunkite
m p a u s
14.12. S uom en M a tk a ilu liito n
liitto k o k o u s
16.12. J o u lu k o n s e rtti — MAPk
irk k o
24.12. Jo u lu ra u h a n ju lis tu s —
V anha S u u rto ri
31.12. U udenvuoden vastaano
tto — T u o m io k irk o n
portaat
” Aboensis”
esittelee
Turun
kirjailijoita
L o u n a is -S u o m e n K irja ilija t ry on
ju lk a is s u t T urun 7 5 0 -vuotisju h la n
m e rkeissä k u lttu u rih is to ria llis e n
d o k u m e n tin "A b o e n s is ". Teos s i­
sältää tu rk u la is k irja ilijo id e n a ik a i­
s e m m in ju lk a is e m a to n ta essee- ja
ru n o tu o ta n to a s u o m e n -, ru o tsin -
ja e e s tin k ie le llä .
Teokseen ovat k irjo itta n e e t mm.
k irja ilija t Kai K y ö s ti K aukovalta,
P irkko Ja a ko la , B o d il L in d fo rs ,
S a m p o H aahtela, V e ik k o P olam eri,
Jaakko H aavio, M arkku In to , H ja l­
m a r K ro k fo rs , K a a rlo Is o ta lo , Salme
R a a tm a -R o se n ste in , K osti
S iro n e n , A rvi A u v in e n , M a rja -L iisa
P u p u tti, E rkki M ä k in e n , Turkka
S u o m in e n ja Jukka Parkkinen.
K irjo itu s p y y n tö lä h e te ttiin k a ik ille
y h d is ty k s e n jä s e n ille , m u tta k irjo
itta n e id e n lu e tte lo s ta p u u ttu vat
m m . A n n i Polva ja J a rk k o Laine.
T e o kse n , jo n k a p a in o s on 1 000
k a p p a le tta , to im itu s k u n ta a n ovat
ku u lu n e e t k ir ja ilija t Kai K yösti
K a u kovalta , K a a rlo Is o ta lo , M arkku
In to ja E rkki M ä kin e n . Turun
k a u p u n k i on m y ö n tä n y t teoksen
ju lk a is e m is e e n 20 000 m arkan
a vu s tu k s e n . Y h d is ty k s e n lähiajan
s u u n n ite lm is s a on m m . p e rin te is ­
ten L ö y s ä lä is p ä iv ie n jä rje s tä m in e n
ja ju lk a is ta keväällä koem ielessä
k irja llin e n a ik a k a u s le h ti. □
Pietari
Kalmin
200-vuotismuisto
Turussa v ie te ttiin s yysku u n 2 —
3 päivinä T urun y lio p is to n to im e s ta
turkulaisen lu o n n o n tu tk ija ja p ro ­
fessori P ietari K a lm in (1716— 1779)
m uisto ju h lia .
K alm o li U p sala ssa L in n e n läheisiä
o p p ila ita . K un K alm n im i­
te ttiin 1747 T u rk u u n p ro fe s s o rik s i
Turun A k a te m ia a n , hän lä h ti e n sin
pitkälle o p in to m a tk a lle Y h d ysvalto
ih in ja Kanadaan.
M atkalta hän to i m ukanaan s i­
käläisiä kasveja ja p u id e n ta im ia
sekä is tu tti n iitä k o k e ilu tila lle H irvensalon
S ip salo o n e li S e u lu u n ja
Turkuun A u ra jo e n ra n n a lle a lueelle,
jossa nyt s ija its e e S ib e liu s-m u seo
ja T urku-seuran pela sta m a vanha
K ingelinin huvim aja.
Y lio p is to n jä rje s tä m ä n ju h la n
yhteydessä p a lja s te ttiin m u is to -
Toiminta
p ä h k i n ä n -
kuoressa
H u v ito im ik u n n a n p ö y tä k irjo je n
mukaan vuoden 1905 aika n a jä r­
je s te ttiin y h te e n sä 10 tila is u u tta : 5
laatta S ib e liu s-m u se o n to n tilla lähellä
ko. tam m ea. T oinen m u isto -
laatta p a lja s te ttiin Hirvensalon
S eulussa K a lm in koetilan paikalla.
• S uom en R a u ta tie lä is y h d is ty k s e n T urun osa sto n huvito im lkunta a n
vuonna 1905 k u u lu i y h d is ty k s e n jo h to k u n n a n valitsem ana 13 jäsentä.
Kuvassa ta ka rivissä v a sem m a lta L. S aarinen, V. O llo n q v ls t, Hj. G rönlund,
H. Vigren ja H. K o s k in e n . E tu riv is s ä K. G rö n ro o s, H. L ehtim äki, pöydän
ääressä E. K a re n iu s (s ih te e ri), J. Palen (p u h e e n jo h ta ja ), K. V estlund (varapuheenjohta
ja), L. L a ssander, J. L in d e ll ja K. Lehtovaara (ra h a sto n h o i­
taja).
• P ietari K a lm in 200 vuotta s itte n is tu tta m a ta m m i s ija its e e S ib e liu s-
m useon to n tilla . Lähellä on m m . T urku-seuran s iirtä m ä K in g e lin in h u vim
aja. — Kuva: Ilm ari Rinne
y le is tä , 3 om assa h uoneistossa
toverien ja tu ttu je n kesken, 2 perh
e iita m a a ja 1 h uvim atka laivalla
s a a risto o n . Lisäksi h u vito im iku n ta
ja neulom aseura järje stivät y h te i­
sesti 2 iltam aa neulom aseuran rah
aston kartu tta m is e k s i. Puhdasta
tu lo a n ä istä ka ikista tila is u u k s is ta
o li yhteensä 700 m arkkaa, m ikä
varm aan oli te rv e tu llu t lisä ta lo u s­
arvion tu lo p u o le lle .
Tässä tila is u u d e s s a o li o s a n o tta jia
m m . Turku-seurasta. □
ILM A R I RINNE
Vieläkö
jäsenmaksu
maksamatta?
T urku-seuran jäsenm aksu
vuodelta 1979 on vielä jo ilta k in
jä se n iltä m aksam atta. M ikäli
keväällä lähetetty p o s tis iirto -
k o rtti on h ävinnyt, n iin jä se n ­
m aksun voi m aksaa ta v a llis e lla
s iirto k o rtilla Turku-seuran tilille
TU 32 300 — 4. Jäsenm aksu
on 25 m k ja perheen m u ilta jäs
e n iltä 5 mk.
Jäsenyys ja tkuu ja Suom en
Turku -le h ti tu le e jo k a is e lle
vu o s itta in ilm an eri tila u s ta .
Täm ä on jo u s ta v in ja h e lp o in
tapa jä senasioiden h o ita m i­
seen.
Jäsenyyden peru u tu s ku o le ­
m an tai m uun s yyn ta kia pyydetään
ilm o itta m a a n Turkuseuralle.
S am aten on tehtävä
tapauksissa, jo llo in lehden tilaaja
ei ole seuran jäsen.
O heinen valokuva o lk o o n m u is ­
tona ahkerasta ja to im in ta k y k y i­
sestä h u v ito im ik u n n a s ta , jo k a parhaansa
mukaan ja vaivojaan säästäm
ä ttä jä rje sti huvia, v iih d e ttä Ja
o petta vaista ohje lm a a y h d is ty s -
väelle ja heidän p e rh e itte n sä jä se ­
n ille . □
EIN O SALO N E N

Kevään opintoretket
S u o m e n T u r k u - le h d e n ju h la n u ­
m e r o s s a k e s ä llä s e lo s t e t t iin s e u ­
ra n k o lm a t t a o p in to r e tk e ä R u is s a ­
lo o n 1 7 . 5 . ja t o d e t t iin r e tk i o n ­
n is tu n e e k s i. O s a n o tta jia o li n o in
3 0 0 . K o s k a k o lm e n m u u n re tk e n
s e lo s tu k s e n k ä s ik ir jo it u s jo s s a k in
v a ih e e s s a h ä v is i, ju lk a is t a a n o h e i­
s e n a ly h y t jä lk is e lo s t u s .
E N S IM M Ä IN E N o p in to r e tk i 3. 5.
In k a - n a u h a te h ta a s e e n
ja P a a t tis il-
le . S u o m e n s u u r im m a s s a , m o n io -
s a s t o is e s s a n a u h a te h ta a s s a s u o r i­
t e t t i i n k ie r to k ä y n ti te h ta a n te k n i­
s e n h e n k ilö k u n n a n o p a s tu k s e lla .
T e h ta a lta s i i r r y t t i i n T u r u n le n to ­
k e n tä lle , jo s s a t u t u s t u t t ii n u u te e n
te r m in a a liin , jo k a o n e n tis tä p a l­
jo n la a je m p i ja v a r u s te t tu m o n illa
le n n o n o h ja u s ta p a r a n ta v illa la itt
e illa . M y ö s y le is ö t ila t o v a t k ä y ­
t ä n n ö llis e t ja u u d e n a ik a is e t.
R e tk i ja tk u i P a a t tis ille , jo n k a
k u n n a n t a lo n ju h la s a lis s a p id e t t iin
y h t e is k o k o u s . A g r o lo g i T a ito J u s ­
s ila s e lo s ti P a a t tis te n h is to r ia a ,
lu o n to a ja P a a ttis - s e u r a n t o im i n ­
ta a . P a a t tis la is e t o liv a t jä r je s tä ­
n e e t m u u ta k in o h je lm a a ja t a r jo i­
lu a . R e tk i p ä ä t ty i P a a ttis te n k ir k ­
k o o n , jo t a s e lo s ti k irk k o h e r ra
H a n n u E rv o . R e tk e lä is e t la u lo iv a t
S u v iv ir r e n .
Illa n j o h ä m ä r ty e s s ä p a la tt iin
k a u p u n k iin o n n is tu n e e lta r e tk e ltä .
T u r k u - s e u r a n
r e tk e ily ja o s to t o im ii
k e v ä tr e t k ie n jä r je s tä jä n ä ja k u k in
jä s e n v u o r o lla a n h o ita a k ä y tä n n ö n
jä r je s t e ly t . T ä m ä n r e tk e n v a s ta a v a ­
n a o li R a u n i A rv e la .
Kaupunginorkesteri
levytti
T u r u n k a u p u n g in o r k e s te r i o n le ­
v y ttä n y t E in a r E n g lu n d in s in fo n ia n
n : o 1 . U u d e t le v y t lu o v u te ttiin
t o r s t a in a 2 . 8 . 1 9 7 9 k a u p u n g in jo h ­
t a ja V ä in ö J . L e in o lle ja k a u p u n ­
g in v a lt u u s t o n p u h e e n jo h ta ja H e ik ­
k i L ö y tty n ie m e lle . L u o v u tta jin a
o liv a t k a u p u n g in m u s iik k ila u ta -
k u n n a n p u h e e n jo h ta ja P ä iv ö S a a r i­
la h ti,
k a u p u n g in o r k e s te r in jo h ta ja
P e r tti P e k k a n e n ja k a u p u n g in o r ­
k e s t e r in v t. in t e n d e n t t i A la r ik
R e p o .
T u r u n
k a u p u n k i o n o s a llis t u n u t
le v y n k u s t a n n u k s iin 5 5 0 0 0 m a rk a n
a v u s tu k s e lla . E in a r E n g lu n d in e n ­
s im m ä in e n s in f o n ia v a lm is tu i
v u o n n a 1 9 4 0 ja e s i t e t t iin h ä n e n
s ä v e lly s k o n s e r tis s a a n 1 7 . 1. 1 9 4 7 ,
j o s s a m y ö s e s it e t t iin E n g lu n d in
te o s p ia n o k v in t e t t i v u o d e lta 1 9 4 1 .
□
T O IN E N o p in to r e tk i te h t iin
1 0 . 5 . T u r u n s y n t y s ijo ille K o r o is iin
ja M a a ria n k ir k k o o n .
K o r o is te n p iis p a n lin n a n ja Sen
y m p ä r ille m u o d o s tu n e e n a s u tu k ­
s e n h is to r ia s ta k e r to i f i l . l is . J u k k a
L u o t o n iid e n lö y tö je n ja t u t k im u s ­
te n p o h ja lta , j o i t a e r ik o is e s ti 1 9 3 0 -
lu v u lla s u o r it e t t iin v a ltio n a r k e o lo -
g i, f il. l is . J u h a n i R in te e n jo h d o lla .
M a a ria n k ir k o s s a k a n tto r i A a ro
H ä rm ä v a a r a e s it t i u r k u s o o lo n ja
s ä e s ti v irre n , jo h o n k irk o n t ä y ttä ­
n y t r e t k e ilijä jo u k k o y h t y i. V a h t i­
m e s ta r i O s m o V a a ra s e lo s ti k ir k o n
h is to r ia a , s e n v a n h o ja k ir k k o e s i-
n e itä ja m a a la u k s ia . T ä tä re tk e ä
v a lm is te li e v e r s ti, e v p V e ik k o H a s ­
s in e n ( k u o li k e s ä n a ik a n a ) ja in s .
W a ld e m a r E n q v is t.
R u is s a lo n r e tk e s tä o li s e lo s tu s
le h d e n e d e llis e s s ä n u m e r o s s a .
N E L J Ä S r e tk i o l i a ik a is e m m is ta
p o ik k e a v a k e v ä ts u u n n is tu k s e n n i­
m e llä ta p a h tu n u t r e tk i u s e a m p a a n
tu tu s t u m is k o h te e s e e n . K u k in s u o ­
r it t i m a tk a n o m in k u lk u n e u v o in ja
p a ik a lla o liv a t o p p a a t s e lo s ta m a s ­
sa .
B o G r ö n h o lm in o h ja a m a re tk i
e i k e r ä n n y t v ä k e ä n iin r u n s a a s ti
k u in y h t e is e t lin ja - a u to r e tk e t. R e t­
k i o li k o k e ilu n a u u tta .
□
IL M A R I R IN N E
O n p ä ä te tty m e r k itä T u r u n
m a a n n o u s u t p a a lu illa V a rtio n v u o -
re n m ä k e e n . M e r k its e m in e n o n
s u o r it e t t u k e r r a n e n n e n k in .
1 9 5 0 - lu v u n a lu s s a e s it e t t iin v ä i­
tö s k ir ja K o k e m ä e n jo e n m a a n n o u -
s u s ta . O lin T u r u n llm a to r ju n ta p a t-
t e r is to n k o m e n ta ja n a P ä ä s k y v u o ­
re s s a . H is to r ia o n s ie llä k u in la u ­
ta s e lla : s illo is e n r u o k a la n lu o n a
s e is te s s ä n ä k y y o ik e a lla S u o m e n
v a r h a is h is to r ia , K u ra la n m ä k i, o i­
k e a lla u u s in ta h is to r ia a , r a d io m a s ­
to ja s o t a in v a lid ik y lä , s e k ä s u o ­
ra a n e d e s s ä k e h itty v ä T u r u n k a u ­
p u n k i — 1 5 0 0 p iir u u n m a h tu u k o ­
k o v iik o n o p p it u n n it S u o m e n ja
s e n its e n ä is y y d e n h is to r ia s s a 15 0 0
v u o d e n a ja lta .
P ä ä s k y v u o r e n lu o lie n s e in ä m ie n
n u o r u u s p a n i a ja tte le m a a n n iitte n
k ä y t tö ä h is to r ia n " t a u lu n a " . K a u ­
p u n k ia e i a s ia k iin n o s ta n u t. L a s ­
k im m e its e s a a m ie m m e t ie t o je n
m u k a a n m a a n k o r k e u d e n 10 00
Kaupungin
kirjallisuus-
ja säveltaide-
apurahat
■ T u r u n k a u p u n g in ta id e a ­
p u r a h o je n ja k o t ila is u u s jä r ­
je s t e t t i i n t o r s t a in a 14 . 6.
1 9 7 9 W ä in ö A a lto s e n m u ­
s e o s s a . A p u r a h o je n ja o n
s u o r it t i
a p u l.k a u p . jo h ta ja
Ilk k a
J ä r v in e n
a p u l.k a u p .s ih t e e r i
K a ri
L e v a s m a n a v u s ta m a n a .
A p u r a h o ja ja e t t i i n
y h te e n s ä
7 6 .9 0 0 m a r k k a a .
L e h t e m m e n u m e r o s s a 2 /1 9 7 9
m a in it t iin k u v a a m a -, k a m e ra - ja
n ä y ttä m ö ta id e a p u r a h a n
s a a n e id e n
n im e t . H e id ä n lis ä k s i tila is u u d e s ­
sa s a iv a t a p u r a h a n :
K ir ja llis u u s : k i r ja ilija t M a rk k u
In to , K a a r lo I s o ta lo , B o d il L in d ­
fo r s ja t e o l. t r i J a a k k o H a a v io
3 0 0 0 m k , k ir j a il i j a M a r ja - L iis a
P u p u tti 2 0 0 0 m k s e k ä k ir ja ilija t
E va lllo in e n ja A s k o L a u r ila 1 500
m k .
S ä v e lta id e :
k o n tr a b a s s o n s o itta ja
J a r n o E n o ja m u u s ik k o V is a T u ru ­
n e n 3 0 0 0 m k , s ä v e ltä jä M a tti J .
P a a n a n e n 2 5 0 0 m k , m u u s ik k o
T e r ttu S a a r is to 2 0 0 0 m k , m u u s ik ­
k o J o u k o H a lv ia la 1 5 0 0 m k ja
h u m .k a n d . U rp o R a n ta la n k ila
1 0 0 0 m k . □
v u o d e n v ä le in . E .m . v ä it t e lijä , en
m u is ta n im e ä , ja jo k u m u u k in ta r ­
k a s ti la s k u t ja h a v a its i n e o ik e ik s i,
k u ite n k in s illä v a r a u k s e lla m itä
p e r u s tie d o is s a s a a tto i o lla v ir h e t­
tä . K o h d a t m it a t t ii n ja n iih in m a a ­
la t t iin v a lk o is e t ju o v a t, v irh e id e n
e lim in o im is e k s i 1 0 c m le v e ä t ja 40
c m p itk ä t. Y lin n ä o li 5 0 0 0 e .K r . ja
s iit ä o l i v ie lä h u ip u lle p ie n i lis ä .
K u lu n e e n a k e s ä n ä te h d y s s ä ta r­
k a s t u k s e s s a t o d e t t iin , e ttä ra k e n ­
n u s tö id e n a ik a n a o v a t m u u t m e r k it
h ä v in n e e t p a its i "1 0 0 0 e . K r " , jo k a
o n k a k k o s - lu o la n p y s t y s e in ä s s ä ja
h y v ä s s ä k u n n o s s a . T o iv o n m u k a a n
V a r tio n v u o r e n m ä k e e n
la ite tta v a t
m e r k it p y s y v ä t p a r e m m in . K o k e ­
m u k s e n p e r u s te e lla s a a n e n n e u ­
v o a : o n s y y tä p a n n a m u is t iin ra ­
k e n ta ja n k ir jo ih in jo k u m ä ä rä a ik a ,
jo n k a m u k a a n n e ta rk a s te ta a n
v u o s itta in . M u u t " m u is t a m is e t " e i­
v ä t r iit ä .
□
J A R L J A R K K A
Turun m aannousujen
m erkitsem inen
TURKU-SEURAN SYYSKOKOUS
pidetään uudessa vanhustentalo Lehmusvalkamassa
maanantaina marraskuun 26 päivänä 1979 klo 19.
Esillä sääntöm ääräiset asiat, esitelm ä, elokuvia Turun
juhlavuodelta.
Kahvitarjoilu m aksullinen.
Hallitus
ÅBO -SAM FUNDETS HÖSTMÖTE
äger rum i Lehmusvalkam a servicehem för pensionärer
och åldringar.
Utöver stadgeenliga ärenden, föredrag, program.
Styrelsen
Palvelutalo Lehm usvalkama sijaitsee osoitteessa Lehm
ustie 42 (Uuden hautausmaan p ortilta mäkeä alas
n. 30 m vasem m alle.) Linja-autot, Pansio— Kauppatori
— Lausteen lin ja n:o 10, lähtevät 10 min. välein Kauppatorin
ylälaidasta Lausteelle. Pysäkki Uuden hautausmaan
portilla. Ylim . vuoro klo 18.30.
^ lioppilas-
kylän
puistoon
57 tammea
T u ru n y lio p p ila s k y lä n k e s k e lle ,
A u ra jo e n r a n n a lle , v a s ta p ä ä tä
K o ro is te n h i s t o r ia l li s t a n ie m e ä ,
p e ru s te ta a n p u is t o , jo n k a e n s im ­
m ä in e n ta m m i l u o v u t e t t iin t i i s t a i ­
na 14. 8. 1 9 7 9 T u r u n k a u p u n g ille .
L u o v u tta ja n a o li V a r s in a is - S u o m e n
M a a k u n ta liito n lä h e ty s t ö m a a n v ilje
ly s n e u v o s E e ri H y r k ö n jo h d o lla .
T a m m e n v a s t a a n o ttiv a t k a u p u n g in
jo h to p o r ta a n e d u s t a ja t .
P u is to o n k a ik k ie n V a r s in a is -
S u o m e n k u n tie n s y n t y m ä p ä iv ä la h ­
ja 7 5 0 - v u o tia a lle T u r u n k a u p u n g ille.
J o k a in e n m a a k u n n a n k u n ta is ­
tu tta a p u is to o n n im ik k o ta m m e n s a ,
jo te n n iit ä tu le e p u is to o n 5 7 k a p ­
p a le tta . P u is to n p o r t i ll e tu o ta v a a n
lu o n n o n k iv e e n k iin n it e ttä v ä ä n k u ­
p a rila a tta a n tu le e k a ik k ie n la h jo it -
ta ja k u n tie n n im e t .
M a a -a lu e e n o m is ta a T u r u n k a u ­
p u n k i, is tu t u k s e t h o ita a k a u p u n ­
g in p u u ta r h a ja k u s t a n n u k s is t a
va sta a m a a k u n t a liit t o ja s e n jä ­
s e n k u n n a t. P u is to n p e r u s ta m is ty ö t
s u o rite ta a n s y k s y n a ik a n a ja lu o ­
v u tu s tila is u u s jä r je s te tä ä n is t u t u s ­
ten ja k u n n o s tu s tö id e n t u lt u a
s u o r it e tu k s i.
□
T urun
kunnalliskertomus
valmistunut
■ T u ru n k a u p u n g in k u n n a l­
lis k e r to m u k s e n n s . k a n s a n ­
p a in o s o n v a lm is tu n u t ja
k a u p u n k ila is te n
m a k s u tta
s a a ta v is s a e ri ja k o p a ik o is ta .
N y t v a lm is tu n u t k u n n a llis ­
k e r to m u s k o s k e e k a u p u n g in
to im in t a a v u o d e n 19 78 a ik a ­
n a . K a n tta h a llits e e S u o m e n
J o u ts e n ja A u ra jo k i n e liv ä ri-
s e s s ä k a n s ik u v a s s a .
K u n n a llis k e r to m u k s e s s a k ä s ite l­
lä ä n k a u p u n g in v a ltu u s to n ja k a u ­
p u n g in h a llitu k s e n tä rk e im p iä p ä ä ­
tö k s iä v iim e v u o d e lta ja se n lis ä k ­
s i te rv e y d e n h u o lto a , s o s ia a li- ja
s iv is ty s to im ia , r a k e n n u s - ja k iin ­
te is t ö v ir a s to je n s a m o in k u in k a u ­
p u n g in t e k n illis t e n la ito s te n ja s a ­
ta m a n to im in ta a . O m a n lu k u n s a
m u o d o s ta v a t
k a u p u n g in ta lo u s ja
y le in e n k e h ity s . L is ä k s i k u n n a llis ­
k e r to m u k s e s ta s e lv iä ä e rä itä t ila s ­
t o tie to ja T u r u s ta s e k ä k a u p u n g in ­
v a ltu u s t o n ja k a u p u n g in h a llitu k s e n
k o k o o n p a n o t s a m o in k u in k a u p u n ­
g in h a llin n o llin e n o r g a n is a a tio .
K u n n a llis k e r to m u k s e n k o k o o m a -
Turun Rotaryklubi
lahjoitti
10.000 mk
CP-lapsille
T u r u n R o ta r y k lu b i tä y tti 50
v u o tta 1 5 . 6. 19 79 . S e o n T u ru n
k u u d e s ta k lu b is ta v a n h in ja H e l­
s in g in k lu b in jä lk e e n to is e k s i v a n ­
h in k o k o m a a s s a .
P ä ä ju h la p id e tt iin m a in ittu n a
p ä iv ä n ä e n t. A k a te m ia n ju h la s a lis ­
s a . T e rv e h d y s s a n a t la u s u i k lu b in
p r e s id e n tti, r e h to r i M a u n o M ä n ty -
m a a . J u h la e s ite lm ä n a ih e e s ta
"L a p s i a ik u is te n m a a ilm a s s a " p iti
p ro f. T u o m a s P e lto n e n . H ä n to te s i
m m ., e ttä la p s e n a s e m a n p a ra n ta ­
m is e k s i ta rv ita a n jo k a is e n y k s ity i­
sen a ja tte le v a n ja v a s t u u n tu n t o i­
s e n k a n s a la is e n p a n o s . R o ta r y k lu ­
b it v o iv a t m y ö s o lla k o r v a a m a tto ­
m a n a a p u n a y le is e n m ie lip ite e n
m u o k k a a jin a . L a p s i o n s a a ta v a
p o is a ik u is te n m ie liv a lla s ta .
S a n o n ta "tä m ä o n m in u n la p s e n i"
o n s a a ta v a k ä ä n ty m ä ä n n iin , e t tä
la p s i s a a y lp e ä n ä s a n o a ” m in u n
ä it in i, m in u n is ä n i" .
P iir in te rv e h d y k s e n e s it t i 14 1 .
p iir in g o v e rn o r, k e n r a a lilu u tn . C .
O . L in d e m a n . H ä n a n to i P a u l H a r-
ris - tu n n u k s e n ju h liv a lle k lu b ille ja
to is e n s e n jä s e n e lle , o p e tu s n e u ­
v o s A a rre H e la n d e r ille . H e ls in g in
R o ta r y k lu b in te rv e h d y k s e n to i
p r o f. A im o M ik k o la , ja T u ru n k a u ­
p u n g in te rv e h d y k s e n k a u p u n g in ­
v a ltu u s to n p u h e e n jo h ta ja , k lu b in
jä s e n H e ik k i L ö y tty n ie m i. M u s iik
is ta h u o le h ti tila is u u d e s s a T u r k u -
k v a r te tti.
M a in itta k o o n , e ttä k lu b i la h jo itti
m e rk k ip ä iv ä n ä ä n 1 0 .0 0 0 m k C P -
la p s ille .
Ilta ju h la s s a H a m b u r g e r B ö rs s is -
s ä p r e s id e n tti M ä n ty m a a t o iv o tti
ju h la v ie r a a t te r v e tu lle ik s i. M u is te l­
m ia m e n n e iltä v u o s ilta k e r to i o p e ­
tu s n e u v o s H e la n d e r. T u r u n m u itte
n r o ta ry k lu b ie n te rv e h d y k s e n
e s itt i T u r u n lin n a n k lu b in p r e s i­
d e n t ti O s w a ld H e r m a n s s o n , Ja
T u ru n In n e rw h e e lk lu b in te rv e h d y k ­
s e n t o i ro u v a M a ija F e r n s trö m .
V ie lä e s itt iv ä t te rv e h d y k s e n s ä
N o u s ia is te n k lu b in p r e s id e n tti
R e in o K r o u v ila , M y n ä m ä e n k lu b in
p r e s id e n tti S e p p o L a h n a s a lo ,
M a a ria n h a m in a n k lu b in e d u s ta ja
L a rs R ö n n q u is t ja k lu b in p e r u s ta ­
ja jä s e n , v u o r in e u v o s K a a rlo R a u ­
tio . T ila is u u d e s s a e s it t i la u lu a
T u u li T o ik k a -S tu n s , jo t a s ä e s ti
P ä ivi N u m m e lin . — J .V . □
ty ö s tä o n v a s ta n n u t K a u p u n g in t i ­
la s to to im is to .
T u ru n k a u p u n g in k u n n a llis k e r t o ­
m u s ta o n m a h d o llis ta s a a d a k a u p ­
p a to rin in fo r m a a tio - k io s k is t a ,
T u ru n k a u p u n g in k ir ja s to n p ä ä k ir ­
ja s to s ta ,
k a u p u n g in k a n s lia s ta
K r is tiin a n k a tu 1 s e k ä t i l a s t o t o i ­
m is to s ta , K ä s ity ö lä is k a tu 1 0 .
□

Toim itussihteerin
pöydältä
R E H T O R I O s m o Ik o la o s a llis t u i
T u r u n y lio p is t o n e d u s ta ja n a K ö ö ­
p e n h a m in a n y lio p is t o n 5 0 0 - v u o tis -
j u h l ii n t o u k o — k e s ä k u u n v a ih te e s ­
sa ja lu o v u tt i ju h liv a lle y lio p is t o lle
T u r u n y lio p is t o n p u o le s ta la tin a n ­
k ie lis e n o n n itte lu a d r e s s in s e k ä
y h d e s s ä Å b o A k a d e m in r e h to r in
B ill W id é n in k a n s s a n ä k ö is p a in o k ­
s e n v u o n n a 1 4 8 8 ju lk a is t u s ta M is ­
s a le A b o e n s e s ta , jo k a o n e n s im ­
m ä in e n S u o m e a v a r te n p a in e ttu
k ir ja .
*
S IS U K K A A S T I s u o m a la in e n -
k a m p a n ja n a ik a n a v a r s in a is s u o m a ­
la is e t p a r tio p o ja t k e rä s iv ä t n ä k ö ­
v a m m a is ille 1 2 5 0 0 m a rk k a a , jo k a
k e s k iv iik k o n a 2 7 . 6 . 1 9 7 9 lu o v u te t­
t i i n V a r s in a is - S u o m e n N ä k ö v a m ­
m a is e t ry : I le . V a lta k u n n a llis e s s a
k a m p a n ja s s a
V a rs in a is - S u o m e n
p a r t io p iir i o li k o lm a n n e k s i a h k e r in .
L a h jo ite tu s ta s u m m a s ta k ä y te tä ä n
1 2 0 0 0 m a rk k a a n ä k ö v a m m a is te n
n u o r te n v ir k is ty s - , h a r ra s tu s - ja
k o u lu t u s t o im in t a a n . S o k e a in K e s ­
k u s l i i t o ll e lu o v u te ta a n 5 0 0 m a r k ­
k a a le ir lk o u lu k ir jo je n tu o tt a m is e k s i
p is te k lr jo it u k s e ila .
T U R U N k a u p u n g in k o u lu la it o k ­
s e n o p p ila s o r k e s te r i a n to i 2 5 -v u o -
tis ju h la k o n s e r t ln 2 7 . 5 . 19 79 A k a ­
t e m ia ta lo n ju h la s a lis s a . J o u s io r ­
k e s t e r in v a h v u u s o n n o in 8 0 s o it ­
ta ja a , jo t k a o n ja e ttu k a h d e k s i o r ­
k e s t e r ik s i. O m ie n k o n s e r tt ie n l i ­
s ä k s i o p p ila s o r k e s te r i o n e s iin t y ­
n y t v a n h a in k o d e is s a , s e u r a k u n ta -
s a le is s a ja k ir k o is s a . S y k s y llä
1 9 7 8 o r k e s te r illa o li 1 5 k o n s e r ttia
T u r u n y s tä v y y s k a u p u n g is s a G ö te ­
b o r g is s a . O r k e s t e r in p itk ä a ik a is e l­
le jo h t a ja lle d i r . m u s . R u d o lf
N ie n s t e d t ille m y ö n n e ttiin tä n ä
v u o n n a v a ltio n ta it e ilija e lä k e .
N y k y in e n jo h ta ja o n m u s iik in o p e t­
ta ja A r ja L o lm o v u o r l.
*
T U R K U L A IN E N
m u u s ik k o R a ffu
V a lto n e n ja h ä n e n In a r i- o r k e s te r ln -
sa o v a t to im in e e t 5 0 v u o tta . J u h ­
la v u o d e n k u n n ia k s i v a lm is tu i L P -
le v y , jo h o n s is ä lty v ä t m m . N u m -
m e n p a k k a , L lt t o is t e n v a ls s i,
H y v ä n a ja n p o lk k a , T u r k u la is lt ta in
ja H a r r i H irv o s e n e s itt ä m ä n ä V iim
e in e n ju n a K a n n a k s e lta .
Turku-seura toimii
TURUN 7 5 0 -v u o tis ju h la v u o s i on
o llu t m yös T u rku -se u ra lle k iire in e n
ja ty ö n tä y te in e n .
L e h te m m e tä m ä n n u m e r o n k ir ­
j o it u k s is t a ja s e lo s tu k s is ta s e l­
v iä ä , e ttä p a ljo n p u u h a a a n ta n e e t
v a lta k u n n a llis e t
k o t is e u t u p ä iv ä t
v ie t iin o n n e llis e s ti p ä ä tö k s e e n .
T u r k u - s e u r a o li m u k a n a k e s k e is e ­
n ä jä r je s tä jä n ä T u r u n k a u p u n g in ,
V a rs in a is - S u o m e n
M a a k u n ta liito n
ja S u o m e n K o t is e u t u liit o n k a n s s a .
J u h la v u o d e n s u u r in ta p a h tu m a -
p ä iv ä e lo k u u n v iid e s s is ä ls i m o n ia
ta p a h tu m ia . K a n s a n ju h la n , ju h la -
k a v a lk a d in y m . jä r je s te ly is s ä T u r-
k u - s e u r a n e d u s t a ja t o liv a t m u k a ­
n a . K a n s a n ju h la s t a ja k a v a lk a d is ta
o n k u v in e e n la a ja s e lo s tu s t o i ­
s a a lla .
K o lm a s k e s ä n te m p a u s o li
T u r u n M e s s u t 1 0 .— 1 9 . 8 . 1 9 7 9
K u p itt a a lla . S e u ra o li m e s s u illa
m u k a n a o m a lla m a in o s k io s k illa ,
jo s s a k a u p a ttiin ta r v ik k e it a m m e ja
t e h t iin jä s e n m a in o n ta a .
*
A L K A N U T s y k s y ta r jo a a jä s e n ille
o s a llis t u m is m a h d o llis u u k s ia .
P e rin te in e n s y y s ju h la T u r u n lin ­
n a s s a jä r je s te tä ä n t o r s t a in a lo k a ­
k u u n 25 p :n ä k e llo 1 9 .0 0 . S e u ra n
s ä ä n tö m ä ä rä in e n s y y s k o k o u s p i ­
d e tä ä n m a a n a n ta in a m a r ra s k u u n
26 p :n ä k e llo 1 9 .0 0 v a n h u s te n p a l­
v e lu ta lo L e h m u s v a lk a m a s s a .
K e s ä n s u u r ta p a h tu m is ta o n v a l­
m is t e tt u e lo k u v ia , j o it a p y r im m e
s a a m a a n e d e llä m a in ittu ih in t ila i-
s u u k s iim m e e s ite ttä v ä k s i.
*
T U R U N v ir a llin e n ju h la p ä iv ä o li
9 . 8 . T ä tä p ä iv ä ä o n s a n o ttu m y ö s
" e l i i t i n ” ju h la p ä iv ä k s i, s illä o liv a t­
h a n m o n e t " is ä k e n k ä is e t " K e k k o ­
s e s ta K o iv is t o o n liik k e e llä .
K a u p u n g in v a ltu u s to n is tu n to s a ­
l iin v e iv ä t T u r k u - s e u r a n o n n it t e lija t
K e s tilä , L e h t in e n , B e rg h ja R in n e
k a u n iin k u u s e n ta im e n K e s tilä n k e ­
h o t t a e s s a k a u p u n g in p ä ä ttä jiä
k u u le m a a n k u u s ta , jo n k a ju u r e lla
o n a s u n t o . K o tis e u tu a a te ja T u ru n
v e h re y d e n la a je n ta m in e n t u o t iin
n ä in k o r o s te t u s ti e s ille .
L E H T E M M E tä m ä s y y s n u m e r o
ilm e s ty y s u u n n ille e n s y k s y is e n
T u r u n p ä iv ä n 1 6 . 9. a ik o ih in . K o s ­
ka k a n s a n ju h la p ä iv ä 5 . 8 . o li v u o ­
d e n T u r u n p ä iv ä , n iin tä n ä v u o n n a
1 6 . 9 . ju h lim in e n jä ä v ä h ä is e m ­
m ä k s i. H e ik in m a r k k in a t ja la p s e n -
v u o d e n t e m p a u k s ia k u ite n k in jä r­
j e s te tä ä n . T u r u n p ä iv ä n ä e n s ik s i
s y n t y v ä t u r k u la in e n v a u v a saa
k u m m ilu s ik a n ja ä it i k u k k ia . M u i­
ta k in ta p a h tu m ia v a lm is te lla a n ,
m u tt a jä r je s t e ly t o v a t a v o in n a tä tä
k ir jo it e tt a e s s a e lo k u u n a lk u p ä iv i­
n ä .
»
S Y Y S K A U D E N e r ä s tä rk e ä ta ­
p a h t u m a o n T u r u n k a u p u n k io s a -
s e u r o je n y h t e is k o k o u s , jo k a p id e t­
tä n e e n m a r ra s k u u n k a h d e k s a n te ­
na . T u r k u - s e u r a o n n ä itä t ila is u u k ­
s ia m u u ta m ia jä r je s tä n y t , m u tta
n y t o n ta v o itte e n a k iin te ä m m ä n ja
p y s y v ä n o r g a n is a tio n lu o m in e n
y h t e is te n a s io id e n h o ita m is e k s i.
»
S Y K S Y N t o im in t a k a u d e n a le ttu a
o n s y y tä m u is t u t t a a jä s e n iä u u ­
s ie n jä s e n te n h a n k in n a s ta . L ä h i­
v iik k o in a o n t u lo s s a y h t e is iä m ie ­
l e n k iin t o is ia tila is u u k s ia , jo ih in
y s tä v iä v o i k e h o itt a a o s a llis t u ­
m a a n ja liit t y m ä ä n T u rk u -s e u ra n
jä s e n jo u k k o o n .
T o iv o n k a ik ille s e u r a n jä s e n ille
p ir te ä tä s y y s k a u tta ja m y ö s h y v ie n
id e o id e n ja t a r in o id e n a n ta m is ta
s e u r a lle ja S u o m e n T u r k u - le h d e l­
le .
IL M A R I R IN N E
to im in n a n jo h ta ja
P S . V ie tin p ie n tä ju h la h e tk e ä e lo ­
k u u n a lu s s a . T ä llö in y llä ttä v ä n
m o n e t le h te m m e l u k ija t m u is tiv a t
m in u a te r v e h d y k s in , k u k in ja la h ­
jo in . N iis t ä s y d ä m e llin e n k iito s .
T U R K U L A IN E N
lä ä k e tie te e n
y lio p p ila s H e im o K a le v i V a lk a m a ,
jo n k a s ä ä s tö tili o n T u r u n S u o m a ­
la is e s s a S ä ä s tö p a n k is s a , o n v o it ­
ta n u t 1 0 0 0 0 0 m a rk a n p ä ä p a lk in ­
n o n v a ltio n s ä ä s tö p a lk in to je n
ja o s s a . P ä ä p a lk in to ja ja e ttiin k o l­
m e . P a lk k io ta lle tu s t e n s ä ä s tö p a l­
k in to je n a r v o n n a s s a ja e ttiin k a ik ­
k ia a n 2 7 4 7 p a lk in to a y h t e is e ltä
ra h a m ä ä rä ltä ä n 1 6 5 3 6 0 0 m a rk k a a .
V A L T IO N E U V O S T O o n m y ö n tä ­
n y t a v u s tu k s e t u r h e ilu - ja liik u n t a ­
la ito s te n r a k e n ta m is e e n . A v u s tu k ­
s ia m y ö n n e t t iin y h te e n s ä 19,6
m ilj. m a r k k a a ja h a lp a k o r k o is ia
p itk ä a ik a is ia la in o ja 26 m ilj. m a rk ­
k a a . V a r o ja m y ö n n e t t iin y li 240
k o h te e s e e n . T u r u n k a u p u n g in ®
m y ö n n e t t iin 1 6 3 7 2 1 0 m a rk a n la i­
na ja lk a p a llo ilu n t a lv ih a r jo itte lu -
h a llin r a k e n ta m is e e n .
Turun
historiaa
turuilla ja
toreilla
T u ru n
Y lio p p ila s t e a t t e r in
" T u ru ilta ja t o r e ilt a ” - s ik e r m ä l i it t y y
T u ru n 7 5 0 - ju h la v u o d e n t a p a h tu ­
m iin . V iid e s s ä p ie n o is n ä y te lm ä s s ä
k ä s ite llä ä n T u r u n h is t o r ia a . E s i­
ty k s iä o li y h te e n s ä 21 ja e s ity k s e t
ta p a h tu iv a t e ri p u o lilla k a u p u n k ia
s ija its e v is s a p u is t o is s a s e k ä L a u s -
teen ja J y r k k ä lä n a s u m a lä h iö is s ä .
N ä y te lm ä t o n k i r j o it t a n u t E e va
D o n n e r ja o h ja n n u t lä ä n in t a it e ilija
O lli P e llik k a . L a u lu je n s ä v e lly k ­
s e stä v a s ta a v a t J o u k o K o iv u s a a r i
ja P e rttu S u o m in e n . " A i k a le ik k i” ,
jo n k a k ir jo it t a m is e e n o s a llis t u i
m y ö s O lli P e llik k a , o l i t a r k o ite t tu
la p s ille . A i k u is i l l e t a r k o it e t u t n ä y ­
te lm ä t o liv a t " I s ä B a r t h o lo m e u s ja
p a k a n a t", " V a lp u r i ja L u u k a s " ,
" P y y k k ä r i- M iin a e li P o r t h a n in n e ­
n ä liin a " ja " T a p a h tu i r a v in t o la
P o rth a n is s a v u o n n a 1 9 3 9 ".
P u o le n tu n n in p it u is e t e s ity k s e t
o liv a t m a k s u tto m ia tila is u u k s ia .
T u ru n k a u p u n k i m y ö n s i p r o je k tin
to te u tta m is e e n 5 0 0 0 m a rk a n
a v u s tu k s e n , m u t t a k u s t a n n u k s e t
o va t h u o m a tta v a s ti s u u r e m m a t.
□
TURKU-SEURA,
ÅBO-SAMFUNDET r.y
T o im in n a n jo h ta ja
V e rk s a m h e ts le d a re
Ilm a ri R in n e
T a s k u la n tie — T a s k u la -
v ä g e n 1 G 116
20300 T u r k u — Å b o 30
P uh. — T e l. 3 8 2 59 6
T a lo u d e n h o ita ja - E k o n o m ic h e f
U lla E u ra
K r is tiin a n k a tu — K r is tin e -
g a ta n 10 A 15
20100 T u r k u — Å b o 10
P uh. — T e l. 2 4 99 2
S v e n s k s p rå k ig s e k re te ra re -
R u o tsin k ie lin e n s ih te e ri
E rik B e rg h
S v a rtm u n k e g rä n d —
M u s ta in v e lje s te n k u ja 2 A
20100 Å b o — T u r k u 10
T el. — P u h . 13 030
P ostisiirtotili - P o s tg iro
TU 3 2 300-4
Turkua
radiossa ja
televisiossa
Y le is r a d io ja te le v is io o v a t r u n ­
s a in o h je lm in m u k a n a T u ru n 750-
v u o tis ju h la v u o d e s s a .
V ä lä h d y k s iä
e s ite ttiin m m . ju h la k a v a lk a d is ta ,
k a n s a n ju h la s ta , ju h la ju m a la n p a l­
v e lu k s e s ta ,
7 5 0 - v u o tis ju h la s ta
K o n s e r t tita lo s s a ja T u r u n M e s s u ­
je n a v a ja is is ta .
T iis t a in a 7 . 8 . 1 9 7 9 r a d io n r in ­
n a k k a is o h je lm a o li o m is te ttu
T u r u lle . O h je lm a a lk o i k e llo 5 .3 0
ja p ä ä tty i y ö llä k e llo 0 1 .0 0 . M ie ­
le n k iin to is e s s a ja v a ih te le v a s s a
o h je lm a s s a k u u n t e lija t s a iv a t tu ­
tu s tu a a r k is e e n T u r k u u n , s e n h is ­
to ria a n , n y k y p ä iv ä ä n ja tu le v a is u u ­
d e n n ä k y m iin . O h je lm ie n te k o o n
o s a llis t u i 2 3 to im itta ja a , jo is ta
s e its e m ä n o li " la in a t t u " H e ls in g is ­
tä . O p p a in a to im iv a t S im o P a s a ­
n e n , T e r ttu P e tä jä , S e ija W a lliu s -
K o k k o n e n ja M a r tti T im o n e n .
M a in o s te le v is io n
k u v a u s ry h m ä
l iik k u i T u r u s s a e lo -s y y s k u u s s a ra ­
k e n ta m a s s a v iih d e o h je lm a a A u ra ­
jo e n k a u p u n g is ta . 10 0 m in u u tin
p itu in e n o h je lm a n ä h d ä ä n k u v a ­
r u u d u s s a s u n n u n ta in a 4. 11.
J u o n ta ja n a o li T u r u n k a u p u n g in ­
te a tte r in n ä y tte lijä J u h a M u je ja
o h ja a ja n a E re K o k k o n e n .
Y le is r a d io n T u r u n to im itu k s e n
to r s ta in a 2 6 . 7 . 1 9 7 9 S a m p p a lin -
n a s s a jä r je s tä m ä ä n te n t t it ila is u u ­
te e n k a u p u n g in ju h la v u o d e n
a s io is ta s a a p u i a in o a s ta a n k o lm e
k y s e lijä ä . O h je lm a e s ite ttiin
la u a n ta in a 28. 7 . V a s ta a jin a o liv a t
t o im itu s jo h t a ja H e ik k i L ö y tty n ie -
m i, ro u v a H e lle v i A u n e la , v a r a tu o ­
m a ri U u ti P a la ja , tie d o tu s p ä ä llik k ö
S tig
B lo m q v is t ja tie d o tu s s ih te e r i
R a im o H e lm in e n .
□
• R A N T A K A T U J E N E L Ä V Ö IT T Ä M I­
N E N T U R U S S A O N A J A N K O H T A I­
N E N A S IA . O s in n ä in o n k in jo ta p a h ­
tu n u t, k u te n k u v a m m e k e rto o .
— K u va: Ilm a ri R in n e .
Juhana
Herttuan
hovipidot
Turun
linnassa
J u h a n a H e r ttu a (B ö r je L å n g ) ja
K a ta rin a J a g e llo n ic a ( T u u li T o lk k a -
S tu n s ) jä r je s tiv ä t h o v ip id o t T u r u n
lin n a s s a 4. 5 . ja 7 . 6. ja s e n j ä l ­
k e e n h e in ä k u u n k o lm e n a Ilta n a
v iik o s s a . P e k k a R a ila m a a n s ä e s ­
ty k s e llä h e v iih d y ttiv ä t v ie ra ita a n
ita lia n , la tin a n ja p u o la n k ie lis lllä
la u lu illa a n . T a p a h tu m a li it t y i
T u ru n 7 5 0 -ju h la v u o te e n .
Id e a s y n ty i T u r u n K a u p p a k a m a ­
r in m a tk a ilu v a lio k u n n a s s a , jo s s a
o li to d e ttu tu r k u la is te n h o te llie n
h u o n o
k ä y ttö a s te h e in ä k u u s s a ja
t u r is te ille s o p iv a n o h je lm a n vä ­
h y y s .
Ilta tila is u u k s ie n , jo id e n Järje
s te ly s tä v a s ta s i O y K o n fe r A b ,
m a r k k in o ln tik u s t a n n u k s lin o s a llis ­
tu iv a t T u ru n k a u p u n g in m a tk a ilu ­
la u ta k u n ta , I iik e n n e y h tiö t, h o te llit
ja ta v a ra ta lo t.
H o v ip id o t k e s tiv ä t 2 ,5 t u n tia .
M a k s u o li 75 m k h e n g e ltä . R u n ­
s a a s e e n ju h la - a te r ia a n s is ä lty i
m m . s u u ta r in lo h t a , s ila k k a a , m u ­
n ia , lin n a n p a ta a , e r ila is ia la a tik o l­
ta ja lu u m u k e itt o a . P ö y tä ju o m a n a
o li k a lja .
□

Turku-seuran murrejaoston
kuulumisia
E rä s T u r k u - s e u r a n m u r r e ja o s to n
jä s e n k ir jo it t a a , k u te n s e u ra a :
J a o s to n k u k in jä s e n p y r k ii
o m a lt a k o h d a lta a n tu o m a a n k o ­
k o u k s e lle e h d o t u k s ia ja a ja tu k s ia
p o h d it t a v ik s i ja p ä ä te ttä v ä k s i.
A io n e n s ik s ik in te h d ä s e u ra a -
v a n , m y ö s la a jo ille tu r k u la is p ilr e ll-
le t a r k o it e t u n p e r u s te llu n e h d o ­
t u k s e n : J . V . S n e llm a n in a lo it ­
te e s ta 1 . 8 . 1 8 6 3 ju l k a is t ii n " k ie li-
m a n if e s t i " , jo n k a m u k a a n v iim e is ­
tä ä n v u o d e n 1 8 8 3 p ä ä tty e s s ä o li
s u o m e n k ie le n o ik e u s s a a te tta v a
tä y te e n v o im a a n m y ö s k in v ir a s ­
t o is t a ja t u o m io is t u im is t a lä h te v iin
t o im i t u s k ir j o i h in n ä h d e n . K u n
s u o m i n ä in m ä ä r ä ttiin k a h d e s s a
v u o s ik y m m e n e s s ä v ir a llis e k s i k ie ­
le k s i r u o t s in r in n a lle , p a n i se m o ­
n e n s u o m e a h u o n o s t i ta ita n e e n
r u o t s in k ie lis e n v ir k a m ie h e n lu jille .
Y llä o le v a h i s t o r ia llis e n a e s i­
m e r k k in ä ja p e r u s te lu n a v o it a is iin
k a ik e ti T u r u n k ie le n k in — v a a tim
a t t o m a s t i s a n o e n — m u r te e n
s ä ily m is e n h y v ä k s i te h d ä jo ta k in .
S itä p a its i m e id ä n 7 5 0 - v u o tia s
A b o a v ê t u s e t n o v a o d o t ta a te k o ­
ja , j o t t a s e v o is i ja tk u v a s t i n a u t tia
o lo s ta a n k u u le m a lla a s u k k a itt e n s a
v a n h a a , k a u n is ta p u h e k ie ltä . K a u ­
p u n g in v a ltu u s to s s a
te h tä k ö ö n
s e u r a a v a p ä ä tö s : K a ik k ie n k a u ­
p u n g in p a lk k a lis t a lla o le v ie n o n
k y m m e n e n v u o d e n k u lu e s s a o p it ­
ta v a a in a k in v ä ltt ä v ä s ti p u h u m a a n
k o t ik a u p u n k in s a k ie ltä . U u s ie n v i­
ra n -, t o im e n - ta i t y ö n h a k ija in o n
lä p ä is tä v ä m u r re k o e . P a lja s ja lk a i­
s ia t u r k u la is ia o n p id e tt ä v ä s u o s i­
t u im m u u s a s e m a s s a s ite n , e ttä
h e id ä t m u u s s a p ä te v y y d e s s ä ta s a -
a r v o is in a
u lk o p a ik k a k u n ta la is iin
n ä h d e n , v a lita a n t e h tä v iin . M u r re -
k o k e e s t a p u h e e n o lle n m u r r e ja o s to
s a a k o o n te h tä v ä k s e e n t u t k ia k u n ­
k in k o h d a lla o p p im is t u lo k s e t ja
o s a a m is e n .
J o k a in e n t u r k u la in e n k ä s ittä n e e ,
m ik ä y h d is tä v ä te k ijä y h te in e n
m u r r e o n . A ja te lk a a p a v a ik k a ra u ­
m a la is ia ! P e r u s te tta is iin o p i n t o p i i ­
re jä s a n o ja ja s a n o n ta ta p o ja o p p i­
m a a n . K u k a ta h a n s a s y n t y p e r ä i­
n e n t u r k u la in e n , e t e n k in v a n h e m ­
m a n p o lv e n e d u s t a ja , k e lp a is i
o p e t t a ja k s i. N o n iin , jo k u p itä ä y l­
lä o le v ia a ja tu k s ia t ie t e n k in le ik k i-
p u h e e n a Ja p ila n a , m u tta p itä ­
k ö ö n ! A s ia o n k u it e n k in tä m ä : J o s
h a lu a t tu n te a its e s i t o s i t u r k u la i­
s e k s i, n iin o p e t te le n y t a lu k s i
v a ik k a p a s e u r a a v a t s a n a t, jo t k a o n
p o i m i t t u m u r r e ja o s to n s a d o is ta
s a n a - Ja la u s e ta p a k o r te is ta !
A a n a ta , a lv a r i. a n k e le e k is te , fa -
s u n a , f l llk lo v a , f l l l s t ä , f i i l in k i , fla -
k u , f la s k u , fle e tr a t a , f le t k u , f l l n t -
ta lla s , f lo t a , f l ö ö t t i , f r l lv l l i , fr ls y r l,
fy ä r ä tä , fä s k y n ä , fö r m y n t e r l, fö ö r -
m a a k i, h o s s i, h o k s n o k k a , h y y r y ,
j e lp a ta , j o l l o t t a , jo n k k u s , jo p p i,
ju s te e r a ta , jä r ts la a k i, k a ffe n p ö ö n ä ,
k a ls o n k it, k a n f iila t t u , k a lp r a n t ti,
k a n k o t ta , k a r o t t i, k a v a ja , k e r s tu k -
k i, k e v ä s tä , k i f f e li , k in u ta , k irs p e -
ri, k iv im u u r i, k la n t t i, k la p p i, k le i-
n i, k lip a ta , lo m p p a r i, k lu n s s i,
k n a fti, k o m m e r v e n k k i, k o m p u k k a ,
k o m u r i, k o r p e lo , k r a n n i, k r a n ttu ,
k r in a t a , k r in k u la in e , k r o lla , k r o n t-
m ä n ttin ä s , k r o p o lia in e , k r u n e lu u r i,
k r u u s tu k k i, k r y k ä t, k r y m p ä tä , k rä f-
f e li, k r ä n k k is t e llä , k u n k s tu a li,
k u u p p a , k u u r n in k i, k u u k a ta , k y ä -
rä tä , k ä p p ä r ä t, la a k o m i, la n k o n k l,
la r in k i, la u te r a ta , la v o , l i t v iik l,
lo n k a ,
lu k k u , lö y s tä k k i, m a k o p r it-
s i, m a k o n e , m a r u n e u la , m o llo ,
m o ju t a , m o s o , m u lja ta , m u lk a ta ,
m u n te r in k i, m u r u tte r i, m u s ta n k ip -
p iä , m ö ljä , m ö n te r i, m ö r jä tä ,
m ö ö t t i, n e lis k a n ttin e , n e s tu u k i,
n iik a ta , n o k ik o la r i, n y h te ri, o ie te s ,
o n k a , o o k a ta , o p s la a k i, o lla o t e t ­
tu , p a k k a r i, p a a k k e ls i, p a k k o s i,
p a lk o n k i, p a n k s u u n i, p a p u s o p p a ,
p a r a p ly y m l, p a ra s o l l i , p a r k k i, pa-
s e r a ta , p e it t i, p e ty k i, p iit t ä , p in k s -
n e t, p ip a r u u tti, p ls to o v a ta , p iu ra ,
p ju n d n o n in k l, p la n k k a ri, p la n ttu ,
p la to , p la ttu , p la ttu s k a ln e , p le ik i,
p l l t i , p lo o ts la a k a r i, p lu m m o n a ,
p lu tta n a , p lä k k i, p lö r ö , p o is k o tt i,
p o k a , p o le t t i, p lo o ts h a k a , p o tk u r i
( y le is k ie le s s ä p o tk u k e lk k a ) , p ro -
p e lli ( y le is k ie le s s ä p o tk u r i) , p ra a -
s u , p r iis k a lo ir a , p r ik u lle s , p r o h jo ,
p r o o s a ta , p r u n n i, p re s s a ta , p r u u t-
ta k a n n u , p r y k l, p ry k ä , p u a r l,
p u ts p la n k k i, p y k ä tä , p ä n n ä tä , p ä r-
m ä n tä t ä t, p ö f f is , ra a ri, r a n s u u n i,
r e e k e li, r e p e tta , r in k e p lu m m a , r is -
p a ta , r o ik a la , r u ik a ta , r y n k ä tä ,
r ö h k ä lä , s a ip p io , s ia r a , s if f e li, s i-
p u la , s la a k i, s la r v i, s liip a t a ,
s n o o ls o p p a jn e .
E ik ö v a a n o lis i m u k a v a a a in a k in
s y n t y p e r ä is te n tu r k u la is te n r ik a s ­
tu tta a k ie ltä ä n u n o h tu n e illa k u in
u u s illa s a n o illa ? K y s y ä s o p ii, tu r ­
k u la in e n , m o n ta k o s a n a a lu e tte ­
lo s s a o n k ä y t ö s s ä s i ja m o n ta k o
n iis tä y m m ä rr ä t? M u r re ja o s to o n
l i it t y m ä llä v o it a n ta a ja s a a d a t ie ­
t o ja m u r te e s ta m m e . S a n o ja , ju t t u ­
ja ja la u s e ta p o ja v o it k ir jo it t a a ja
lä h e ttä ä m u r r e ja o s to lle .
T o in e n e h d o tu k s e n i k o s k e e s e ­
k in k e in o ja m u r te e n s ä ily ttä m is e k ­
s i ja e lv y tt ä m is e k s i: K u n p u h u t,
n iin m a h d o llis im m a n m o n is s a t i ­
l a n te is s a p u h u t u r k u la is ta ! Ä lä
y r it ä o lla " f i i n i " t a i jo p a h ä v e tä
m u r r e tta s i, s illä s e e i e n ä ä tä tä
n y k y ä o le " f i i n i ä ” ! K ä y tä n iin h y ­
v ä ä T u r u n m u r r e tta k u in o s a a t,
ä lä k ä s e k o ita s iih e n y le is k ie ltä !
S e k a k ie le n k ä y t tö o n ty y lit ö n t ä ja
s ik s i la n k e e m u s . J o k a p u o le lla
m a a ta m m e m u r te e n h a r ra s tu s k o ­
k e e p a r h a illa a n " r e n e s a n s s ia " .
T u r u n m u r re a lu e e s e e n k u u lu ­
m a tt o m ie n k u u lla a n s a n o v a n t u r ­
k u la is ia n u r k k a p a tr io o te ik s i. M ik ä
o n k a a n s e n k a u n iim p i k iit o s o m a l­
le k o t is e u d u n r a k k a u d e lle , jo n k a
k o h te e n a h e k o k e v a t m y ö s m u r-
te e m m e k iin t e ä s t i o le v a n , k o s k a
s itä m ie le llä m m e p u h u m m e . O te t­
ta k o o n k u u lo o n k o lm a s k in , o p e t­
ta jia , k o u lu ja ja la s te n v a n h e m p ia
k o s k e v a e h d o tu s . E ik ö T u r u n m u r­
r e tta ta ita v a o p e t ta ja v o is i jo in a -
k u in a lu k u v u o d e n o p p itu n t e in a
k ä y ttä ä o p e tu k s e s s a a n m u rre tta ?
S e t o is i v a ih te lu a k o u lu n k ä y n tiin
ja o p p ila a tk in s iit ä p itä is iv ä t; s itä
o n j o h iu k a n k o k e iltu ja m y ö n te i­
s e k s i h a v a ittu .
J o lle i m u r r e tta tie t o is e s t i k ä y ­
tä n n ö s s ä h a r ra s te ta , s e v ä h ite lle n
h ä v iä ä k u lt t u u r im m e ta p p io k s i.
K o s k a k o u lu je n o p e t u s k ie lie n ä o n
y le is k ie li, n iin p u h ta a n m u rte e n
ta it a m in e n a ik a a m y ö te n v ä h e n e e .
S ik s i o l i s i o p p ila it a k e h o ite tta v a
k ä y ttä m ä ä n r o h k e a s ti m u r r e tta a i­
n a k in v a p a a - a ik o in a a n . N iin he
t ie t y s t i te k e v ä tk in , jo s k in t o is i ­
n a a n p u h u e n e d e llä m a in ittu a se-
k a k ie ltä m u r te e lle m m e v ie r a in e d-
ä ä n te in e e n k o t o is e n ja p e h m e ä n
r:n a s e m a s ta . L a p s iin o lis i jo te n ­
k in s a a ta v a i s t u t e t u k s i s e lv ä s ti
t ie d o s t e t t u a k t iiv in e n p y r k im y s k o -
tim u r te e n s ä ily t t ä m is e k s i. M ik ä li
tä s s ä a s ia s s a h a lu ta a n p u h u a v a s ­
tu u s ta ,
o n s e e n s i s ija s s a T u ru n
m u r r e tta p u h u v ie n la s te n v a n h e m ­
p ie n . M u tt a o s a v a s t u u s ta o n
m y ö s k o u lu n v ä h in tä in s ite n , e ttä
s e a s e n n o itu u m y ö n te is e s ti k o t i­
s e u tu m m e m u r te e n k ä y ttä m is e e n .
L o p p u ia u s a h d u s :
M e ijä m u r r e ja o s to n jä s e n , ta i­
t e ilija P . V e ro m a , p a u h a s tä s ä vä ­
hä a ik k a ta k a p e r i k a r ta n o lla s y h re l
p o ja n k lo p il: " Ä lä rä ä k k ä s itä k a t t i”
K lo p p i s a n o a ta k a s i: " E n m ä ä s i­
tä r ä ä k k ä k k ä ” . " K u i s ä ä s itä s it
k r o n k it s e n k r ä k in k a n s . K r o n k i
n o k k a ta s v a a ", s a n o s V e ro m a ,
m u t a n to s a m a l k lä p il m o ju m a rk a
k a r u i v a r te h y v ä n m u r tte n o s s a m i-
se tä h r e .
□
Tilatkaa —
Abonnera
Suom en Turku —
Åbo, vår stad
-lehti
S IS Ä L L Y S -
IN N E H Å L L
P e n tti L a h ti:
K o u lu la ito k s e m m e u u s ie n
h a a s te id e n e d e s s ä .............. 3
M a u n o K o iv is t o :
T u r u n s a a r is t o k a n s a llis ­
o m a is u u t ta m m e ...................... 5
E rk k i A s p :
M e ri — T y ö — K u lttu u r i . . 7
T o h to r ip r o m o o tio t
T u r u n y l i o p is t o s s a ...................... 9
A p u r a h a T u r u n h is to r ia n
t u tk im is e e n .................................... 9
P e n tti L a h ti
k a u p u n g in jo h ta jis to o n ............ 9
T a u n o P e rä lä :
K u p itta a n lä h te e n v e s i
T u r u n s e u r a p iir ie n ju o m a n a 10
Ilm a r i R in n e :
S u o m e n s u u r im m a t k o t i­
s e u tu p ä iv ä t 7 5 0 - v u o tis e s s a
T u r u s s a ........................................ 12
T u n n e tk o T u r k u a - k ilp a ilu n
r a t k a i s u ........................................ 49
P ie ta r i K a lm in
2 0 0 - v u o tis m u is to ................... 53
T u r k u - s e u r a to im ii .................... 56
M a r tti J u lk u n e n :
K u p itta a n m u is to k iv i
k o r o s ta a T u r u n m e r k ity s tä
v u o s is a to je n a ik a n a 18
E e ro L ä n tin e n :
O le n p u u ....................................... 19
J u h la k a v a lk a d i............................... 19
S u o m e n T u r k u - le h ti
tä y tti 2 0 v u o tta ............................. 19
E in o L e h tin e n :
K a n s a n ju h la p ä iv ä s tä
T u r u n ju h la v u o d e n
k o h o k o h t a ................................. 22
S a llis e n s in fo n ia n k a n ta ­
e s ity s 7 5 0 - v u o tis ju h la s s a . 24
H e ik k i L ö y tty n ie m i:
T u r u lla k e s k e in e n o s u u s
m a a m m e h is to r ia s s a .......... 25
T u ru n ju h la m it a li p r e s id e n tille 25
T u ru n tu o m io k ir k o lla a rv o k a s
7 5 0 - v u o tis ju h la ........................... 26
M u s e o la iv a S ig y n
T u ru n u u s i tu r is tik o h d e ......... 27
C a rl J a c o b G a rd b e rg :
S ig y n ä r lik a v ä rd e fu ll s o m
h u s e n p å K lo s te rb a c k e n —
S ig y n o n y h tä a rv o k a s k u in
L u o s ta r in m ä e n ta lo t ........... 28
J u h la v u o d e n t a p a h t u m ia 30
T ä h ä n a s tis is ta s u u r im m a t ja
k a n s a in v ä lis im m ä t m e s s u t . . 31
M e s s u ta p a h tu m ia ..................... 32
O s m o L a in e :
T u r u n ta ite e n 150 v u o tta — 34
A b o k o n s t u n d e r 150 å r . . . 37
T u r k u la is ta ite e n su u r-
k a ts e lm u s ....................................... 34
Ilp o T o lv a s :
T u ru n M u s iik k iju h la t —
T u rk u M u s ic F e s tiv a l 1979 40
E n s io H a rn i:
H e li O ja n p e rä —
M a a la ri ja k ir ja ilija .............. 43
T a r ja - T u u lik k i L a a k s o n e n :
F r it h io f S tra n d e ll ja
T u r u n j u g e n d ........................... 46
T u r k u u n v iis i v a ltio n t a it e ilija ­
e lä k e ttä ........................................... 49
K a s k u k ilp a ilu n p a rh a a t s a iv a t
p a lk in to n s a .................................. 50
T u ru n r a k e n ta m is e n
75 0 v u o t t a ....................................... 52
" A b o e n s is " e s itte le e
T u ru n k ir ja ilijo ita ....................... 52
E in o S a lo n e n :
T o im in ta p ä h k in ä n k u o re s s a 53
V ie lä k ö jä s e n m a k s u
m a k s a m a tta ? ................................ 53
K a u p u n g in o r k e s te r i le v y tti . . 54
K a u p u n g in k irja llis u u s - ja
s ä v e lta id e a p u ra h a t .................. 54
J a rl J a rk k a :
T u r u n m a a n n o u s u je n
m e r k its e m in e n ....................... 54
Y lio p p ila s k y lä n p u is to o n
57 ta m m e a ..................................... 55
T u ru n k u n n a llis k e rto m u s
v a lm is tu n u t ................................... 55
J. V.:
T u ru n R o ta ry -k lu b i la h jo itti
10 .0 00 m k C P - la p s ille 55
T o im itu s s ih te e r in p ö y d ä ltä . . 56
T u ru n h is to r ia a
tu r u illa ja to r e illa ....................... 57
T u rk u a r a d io s s a ja
te le v is io s s a ................................... 57
J u h a n a H e r ttu a n h o v ip id o t
T u ru n lin n a s s a ............................ 57
U .K .:
T u rk u -s e u ra n m u r re ja o s to n
k u u l u m i s ia ................................ 58
K a n s ik u v a :
K u v ia h is to r ia llis e s ta k a v a l­
k a d is ta 5.8.1 97 9
— K u v a t: Ilm a ri R in n e
SUOMEN
TURKU
ÅBO,
VÅR STAD
P ä ä to im itta ja - C h e fre d a k tö r: O lli K e s tilä .
T o im itu s s ih te e r i - R e d a k tio n s s e k re te ra re : E in o L e h tin e n , E lln a n t le - E lln a -
v ä g e n 4 A 44, p u h . - te l. 371 320.
T o im itu s k u n n a n m u u t jä s e n e t - R e d a k tio n s rå d e ts a n d ra m e d le m m a r:
H e im o K a llio , R e in o L e im u , R e in o L in k o s a a ri, H a n s O th m a n ja Ilm a r i R in n e .
Ilm o itu s h a n k k ija - A n n o n s c h e f: R itv a M a rk k a n e n , V a n h a L l t t o ls t e n t le -
G a m la L itto is v ä g e n 5 0 , p u h .-te l. 371 38 1 .

NAISTEN JALKINE JA LAS­
TIN OSASTO. KAKSI UUTTA
JA EDULUSTA OSTOPAIKKAA
VALIOASUSSA.
SAHATAVARAA
LISTOJA
PANELEJA
ABACHIA
JALOPUU LISTOJA
Kiinteistöjen,
asunto- ja liikehuoneistojen
SANEERAUSTYÖT
URAKOINTI — SUUNNITTELU
Rak.liike
VEIKKO RANDELL OY
EERIKINKATU 12
PUUTAVARALIIKE
L A U R I N A K O L IN N A
PISPALANTIE 18 PUH. 370 818
P a rra n tie 2
S F - 20 30 0 T U R K U 30
P u h. 9 2 1-3 83 192
ESKO RANDELL
Rakennusinsinööri
K u u v u o re n k a tu 1 A 17
S F - 2 0 54 0 T U R K U 54
P u h . 92 1-3 77 726
Velo
yli60vuotta
puutavaran- ja
rakennustarvikkeiden
luotettava ostopaikka
tekevän
tavaratalo
Juhana Herttuan puistokatu 1 puhelin vaihde 303 222
OHITTAMATON
OSTOS­
PAIKKA
CITYMARKET
Uudenmaantie 17
TURKULAINEN
MIES
Osta vaatteesi
turkulaisesta
liikkeestä.
TURUN MIES
on aito
turkulainen —
hyvien pukimien
ja asusteiden liike.
Tervetuloa
hankkimaan
uudet syysvaatteet
meiltä.
A V O IN N A 9 — 18 la 9 — 14 p u h . 3 3 3 0 6 6
TURUN MIES
KAUP PIA S- J A M A A R IA N K A D U N K U L M A
N A A N T A L IS S A T U L L IK A T U 13

LAADUKAS YKSILÖLLINEN VAIHTOEHTO
KU LTA TALO • AURAKATU 12 a — TURKU • PUHELIN 14131
LIITY JÄSENEKSI
TURKU SEURAAN
TILATKAA
SUOMEN TURKU
HENKIVAKUUTUSOSAKEYHTIÖ
VERDANDI
20I0I T U R K U IO — PL I33 — PUHELIN 92I-26280
ABONNERA
ÅBO VÅR STAD
J
AURA
vakuutus
ANINKAISTENKATU 3
★ 3 3 6 68 8

KRIST ALLIV AL AISIMIEN
VALLOITTAVAA
VALIKOIMAA
2 0 10 0 T u rk u 10. p u h 33 6 777
M y y m ä lä ja k o n tto r i E e rik in k a tu 29
T e h d a s: V e rk a te h ta a n k a tu 4
TURUN
VANUSTA
AINA
UUSINTA
UUTTA
Kodin
tekstiilien
erikoisliike
KOTIIN
TURUN VANU
HELSINKI • ESPOO • TURKU • SALO
tule, näe, soita
© YAMAHA
.. .ja k a tso h in taa!
Malli G -1J ny t 19.500,—
Malli G -2J ny t 22.000,—
Malli G -3D nyt 29.500,—
P in tak äsittely : m u sta,
kiiltävä
Jos to d e lla a n n a t a rv o a
m e starilu o k an so ittim elle,
niin valin tasi on Y A M A H A !
Jo s v a ad it vielä e n em m än —
V A L IT S E Steinvvay & S ons —
senkin s aa t m eiltä!
F-Musiikki Kaikki

puzzle
KESTIIÄ
SÄHKÖINSINÖÖRITOIMISTO
MATTI LEPPÄ
KOMMANDIITTIYHTIÖ
TURKU
KÄSITYÖLÄISKATU 7 a
PUH.*332211
SUUNNITTELUTO IM ISTO
Lounais-Suomen Kirjapaino Oy
1979