13.08.2022 Views

1978-1

1978-1

1978-1

SHOW MORE
SHOW LESS

You also want an ePaper? Increase the reach of your titles

YUMPU automatically turns print PDFs into web optimized ePapers that Google loves.

H O TELLI H EN R IK IN<br />

VI KERROKSEN K O R JA U K S E N SUORItajat<br />

RAKENNUSTOIMISTO S. KUJALA OY<br />

21200 R a isio, puh. 782 622<br />

Hotelli<br />

HENRIK<br />

Keidas keskellä<br />

Turkua<br />

VESIJOHTOLIIKE A. HENRIKSSON<br />

P a a sku n nanka tu 11 — 13<br />

20540 Turku 54, puh. 370 204<br />

ILPERA OY<br />

S a lvu m ie h e n ka tu 7<br />

20310 T urku 31, puh. 393 355, 393 344<br />

L E P P O IS A Y H D IS T E L M Ä V A N H O JE N<br />

P E R IN T E ID E N L U O M A A A R V O K K U U T T A JA<br />

U U S IE N T U U L IE N T U O M A A M U K A V U U T T A<br />

V anha T urun Hospits on nyt uusi Hotelli Henrik. M uuta uutta on<br />

lisääntynyt huoneluku, 87 viihtyisää huonetta I luokan hotellin tarjoam<br />

in, edullisin m ukavuuksin. Sisustuksessa on uusi, iloinen ilme<br />

ja ilonaihe on myös ylim m än kerroksen aitotunnelm ainen sauna.<br />

H enrikin Holvi ja Cafeteria Henrica — siinä uudet puitteet tutuille<br />

hetkille hyvän ruuan ja leivoskahvien ääressä.<br />

Tervetuloa ihailemaan, miten mukavasti vanha nuortuu Turussa!<br />

OY SÄHKÖ AB<br />

H u m a lis to n k a tu 10<br />

20100 T urku 10, puh. 20 061<br />

HOTELLI HENRIK^<br />

Yliopistonkatu 29 a<br />

Puh. 20 921<br />

TURUN MAALAUSPALVELU<br />

puh. 383 565, 390 416


A rk k ite h ti<br />

O LLI KESTILÄ:<br />

M E IH M IS E T —<br />

OSA L U O N T O A<br />

Ei tarvitse edes ehtiä pankkiin,kun<br />

maksat pankkisiirtokuoressa.<br />

Säästöpankista saat ilm aiseksi<br />

Pankkisiirtokuoresi toim itetaan<br />

p a n kkisiirto kuore t ja -lomakkeet. yhteissysteem in m ukaisesti omaan<br />

Voit täyttää ne rauhassa kotonasi. tilipankkiisi, joka maksaa laskut<br />

Tai töissä. Tai vaikka m atkalla<br />

k ä y ttö -ta i shekkitililtäsi,<br />

toisella paikkakunnalla.<br />

Ja kaikki täysin ilmaiseksi.<br />

Panet sen jälkeen tä y te ty t lom akkeet<br />

kuoreen ja pudotat kuoren lähimm ästä Kokeile. Sekin on ilm aista,<br />

p a n kkisiirtoluu kusta sisään.<br />

Ja 3300 pankkisiirtoluukkua on auki<br />

Samantekevää onko se säästöpankki, yötä-päivää.<br />

osuuspankki vai liikepankki.<br />

Pankkisiirtokuoret,-lomakkeet ja lisäohjeet:<br />

Säästöpankki<br />

Tervetuloa kanta-asiakkaaksi.<br />

IHM ISTEN ru uhkautum inen asutuskeskuksiin, liike n te e n , kaupan ja k a ik ­<br />

kien voim avarojen keskittym in e n p a in o p is te is iin on o llu t ku lu n e id e n v u o s i­<br />

kym m enien tu n n u sm e rkkejä k a ik k ia lla m aailm assa.<br />

JO S to isa a lta tässä ilm iössä on n ykya ja lle ty y p illis tä te rv e ttä d y n a a m ista<br />

eläm änotetta , m ikä on tehnyt m a h d o lliseksi la a jo je n kansa nosien nop ean<br />

nousun p a rem piin olo su h te isiin ja pääsyn osalliseksi k u lttu u rin sa a v u tu k ­<br />

sista, niin toisaalta sam anaikaisesti m aapallom m e lu o n n o n a lk u p e rä is iä<br />

lu onnonarvoja on häikä ile m ättö m ä sti louka ttu.<br />

NE p iirit, jo tk a am m a ttinsa tai harra stu ste n sa puitte is s a k a u tta a ik o je n<br />

ovat puhuneet luonnonlä h eisyyd e n ja te rve id e n e lin ta p o je n p u o le sta ,<br />

ko skip a asia eläim iä, kasveja, m etsänhoitoa, vesiä ta i ra ke n ta m ista , on<br />

useim m iten naurettu ulos k e skuste luista ta i ra tka isu je n te oista .<br />

KUN m aailm an luonnonvaro ista se, jo n k a ta lo u d e llin e n v a ik u tu s v a rs in k in<br />

te o llistu n eissa m aissa oli ensiarvoisen tä rke ä ja jo k a m ie h e lle k a ik k e in<br />

ko u raantuntuvin aine, n im ittä in ö ljy, teki te p p o se t tu le m a lla k a lliik s i, heräsi<br />

ihm iskunnassa m iele n kiin to p o h tia m onien a s ioid e n tä rk e y s jä rje s ty s tä<br />

uud e lta näkö kulm a lta. Sanasta e n e rgia tu li kansa n o m a in en sana, pop , ja<br />

sen sanan m ukana ale ttiin puh ua lu o n nonvaro je n jä rk e v ä s tä käytö stä<br />

yleensäkin, jo ka ei ra jo ittu n u t yksinom a a n a in e e llis iin a s io ih in , vaan<br />

m yöskin in h im illis iin asenteisiin.<br />

ILM IÖ ITÄ on m onenlaisia. M oni a u to ilija alkoi aja a p o lk u p y ö rä llä . In nokas<br />

m o o tto riv e n e ilijä siirtyi purje htim a an. K e rro sta lo a suka s h a ke u tu i m aan<br />

kam aralle o m akotip alsta lle . T u p a k a n p o ltto k in tu li y h t’ä k k iä e p ä te rv e e l­<br />

liseksi. S ä hkövaloa sääste ttiin ja s iirry ttiin lu ku la m p u n va lo ssa lu ke m a a n


e rila is ia e k o lo g is ia a s io ita k ä s itte le v iä k irjo ja ja tu tkim a a n , m iten a u rin ­<br />

g o n v a lo a ta i m a a nlä m p ö ä vo isi käyttää ta lo je n läm m itykseen. Tai m iten<br />

lu o n n o n y rte illä , v o ik u k illa ta i n o k k o s illa on ihm een te rv e e llin e n va iku tu s<br />

ih m iste n v ita m iin ip u u tte e n tä ydentä jä n ä .<br />

L-EHDlSTÖ, ra d io ja te le v is io to ito tta v a t päivästä toiseen uusista k e ksin ­<br />

n ö is tä lu o n n o n ja ih m isten v ä lis te n su h te id e n ke h itykse stä . H yvin voin tiin<br />

ja y h te is k u n n a n m e k a n iik k a a n to ttu n u t ka u p u n kila in e n tu n te e itsensä<br />

h ä m m e n tyn e e ksi tie tä m ä ttä o ike in , m iten p itä is i elää.<br />

RISTO J a rvan te s ta m e n tik s i jä ä n y t viim e in e n elokuva Jäniksen vuosi, jo k a<br />

o li sa m a lla y lis ty s la u lu su o m a la is e lle lu o n nolle , o s o itti selvästi, e ttä me<br />

s u o m a la is e t em m e o le o p p in e e t koskaa n o ik e in eläm ä än kaup ungeissa,<br />

k ä yttä m ä ä n n iid e n v irik k e itä hyväksem m e. M onissa Keski- ja Etelä-E u-<br />

ro o p a n m aissa ih m iset osaavat sen ta idon, kaupunki m e rkitse e h eille<br />

v ilk a s ta k e s k in ä is tä kanssa käym istä , e ri sukupolvie n vä listä eläm ää, jo ssa<br />

m u kana o va t v a nhukset ja lapset, jo ssa on läm pöä ja yh teisyyd e n tu n ­<br />

netta.<br />

RISTO Ja rva o p e tti elokuvassaan, m ihin ih m inen jo u tu u , jo s hän antaa<br />

k a u p u n g in , sen kaava m aisen ilm a p iirin , h e n g e ttö m ie n v a lin ta m yym ä lö id e n ,<br />

v ira s to je n ja la ito ste n la tista a itsensä. Ihm iset ta rvitse vat uutta in to a p ä i­<br />

vittä in ja s iihen autta a tie to is u u s siitä , e ttä me olem m e osa lu ontoa. O m aa<br />

k o tik o n tu a ei saa pää stää etääntym ä än a lk u p e rä is is tä lä h tö ko h d ista a n .<br />

T U R K U -se u ra on täm ä n vuoden to im in n a n p ää teem aksi o tta n u t lu o n n o n ­<br />

s u o je lu n , nim enom a a n h e rättää kseen kaupunkila is is s a enem m än k iin ­<br />

n o stu sta lu o n n o n eri e le m e n ttie n , veden, ilm an, kasvi- ja e lä in ku n n an<br />

ko h ta lo o n . M ukaan on la sketta va m yös ra kennetu n ym päristö n, siis om an<br />

a s u in p iirim m e hoito . A ih e ei ole uusi ko tise u tu työ n saralla, vaan on k u u lu ­<br />

n u t alu n alkaen sen lä h im p iin to im in ta m u o to ih in . Nyt on e rik o in e n syy<br />

k o ro s ta a täm än to im in n a n a ja n ko h ta isu u tta . V a lm istuuhan T u rku v ie ttä ­<br />

m ään 7 5 0 -vuotisju h la a n sa vuoden k u lu ttu a . M eidän on syytä pan na paika t<br />

ku n to o n ja ka u n ista a kaup u n kiam m e om aksi iloksem m e ja v ie ra iden kunniaksi.<br />

O LEM M E useassa yhteydessä k iin n ittä n e e t h u o m io ta ka svillisu u d e n lisääm<br />

ise en ka u p u n k ia lu e e lla . M onie n varsin a iste n p u is to je n lisäksi, jo tk a<br />

o v a tk in h u o le lla h o id e tu t, m eidän p itä is i kunn ostaa pihoja m m e, istuttaa<br />

uusia p u ita a u k e ille p a ik o ille rakennuste n väliin , lisätä p u u riv is tö jä useille<br />

k a d u n v a rs ille ja p ä ä te id e n re u n o ille . Tässä m ielessä T u rku -se u ra on tä ä llä<br />

to im iv ie n k a u p u n k io s a s e u ro je n kanssa p ä ä ttä n yt to im e e n p a n n a ensi syksynä<br />

ta lk o o v o im in p u id e n is tu tu s k a m p a n ja n , jo h o n to ivom m e m u id e n kin<br />

se u ro je n ja k iin te is tö je n o sallistu va n . H irve n sa lo la ise t ovat jo useana<br />

vu o n n a n ä yttä n e et e s im e rk k iä is tu tta m a lla päätie n sä v a rre lle le h tip u u -<br />

rivistö n . U sko m m e m uiden kaupungin o sie n väestön p ystyvän sam anla isiin<br />

sa a vu tu ksiin .<br />

KUN kevät k o itta a ja a u rin k o h e rä ttä ä lu onnon, on ka u p u n k ila is te n k in aika<br />

katsoa ym p ä rille e n , h u o le h tia om asta y m päristö stä ä n , kunnostaa alueensa<br />

ja k o rja ta m aastosta sin n e jä ttä m ä n sä ro ju t. Tässä kin m ielessä on ta rk o i­<br />

tu s kevään k o rv illa herä ttä ä tu rku la ise t.<br />

Ä L K Ä Ä M M E a n ta k o la m an tu rru tta a itseäm m e saam attom uuteen. P a ljo n on<br />

s e lla is ta k in y h te is tä tehtä vää, jo k a ei ju u ri m aksa m itään, m u tta jo ssa työ<br />

te k ijä ä n s ä k iittä ä . Me ole m m e ja tk u v a s ti velkaa lu o n n o lle ja y m p ä ris tö l­<br />

le m m e sen sam an, m illä ole m m e sitä pila nneet.<br />

□<br />

• A rkkite h ti Carl Ludw ig Engelin (1778— 1840) laatim a Turun kaupungin asem akaava vuodelta 1828. K artan vasem<br />

m assa yläkulm assa keisari N ikolai l:n n im ikirjo itu s. — Kuva: Hede Foto.<br />

Vanhinta<br />

■ T u rku -se u ra n hallitukse n<br />

tehdessä tu tu stum iskäyn n in<br />

m a is tra a ttiin ku n n a llis p o r-<br />

m e sta ri Jo rm a S a l o e sitteli<br />

la ito sta seuraava sti:<br />

Turkua:<br />

M a istra a tti-n im i on kaiketi kaikille<br />

k a u p u n k ila is ille tuttu, m utta vain<br />

ani harva tietä n e e sen tehtäväkentästä.<br />

V ira llin e n m ääritelm ä m aistraatista,<br />

se on tu o m io istu in jä rje s ­<br />

tys- ja talousasioissa, ei sekään ole<br />

varsin selventävä. Jo tta m aistraatin<br />

o lem us kävisi selväksi, lienee<br />

a inoa keino kertoa m uutam in sanoin<br />

m aistra a tin histo ria llisesta kehityksestä.<br />

T u o llo in palataan, jos<br />

nyt ei aivan vanhoihin room alaisiin,<br />

niin ain a kin m aam m e varhaishistoriaan.<br />

K e skia ja lla R uotsin kaupunkien<br />

itse h a llin to o li jä rje s te tty siten,<br />

että vo u ti edusti kuningasta ja raati,<br />

jo n k a m uodostivat porm estari ja<br />

raatim iehet, kaupunkia. Raadin to i­<br />

MAISTRAATTI<br />

Jo rm a Salo<br />

m inta o li ka ksija koin e n , yleisenä<br />

alio ikeute n a kaupungissa s itä n im i­<br />

te ttiin raastuvanoikeude ksi, kaupung<br />

in h a llin to vira n o m a isena sen nimenä<br />

o li m aistra a tti, v ira llis e s tik in<br />

1600-luvulta saakka. A in a kin tu o lta<br />

vuosisa d a lta saakka m a istra a tti<br />

to im i tu o m io istu im e n a ka u p u n g in<br />

jä rje s ty s - ja talousasio issa, jo lla in e n<br />

sen tehtävä on vie lä tä n ä kin p ä i­<br />

vänä. V oudin o s a llistu m in e n k a u ­<br />

pungin h a llin to o n lakkasi 1600-luvulla,<br />

ja hänen tehtävänsä s iirty iv ä t<br />

m aaherralle s iin ä m uodossa, että<br />

m aaherra va lvo i m aistra a tin to im in ­<br />

taa. M yöhem m in m a is tra a tille ann<br />

e ttiin tä rk e itä va ltio n te h tä viä , mm.<br />

se to im ii kaupungissa u lo s o to n ­<br />

haltijana.<br />

Raati on h o ita n u t ka u p u n g in kunn<br />

a llis h a llin to a a in a ka u p u n g in perustam<br />

isesta lu kie n , m ikä a ja n kohta<br />

ei ole ta rk o in tiedossa. R aati v a littiin<br />

su o rissa kansanvaaleissa, jo tk a<br />

p id e ttiin raastuvanoikeudessa. V ii-


Yhtenäistä<br />

kansaa ei murra mikään<br />

Prof. P a a v o K allio n p u h e Turun<br />

itse n ä isy yskiven paljastustilaisu<br />

u d e s s a Itse n ä isyy sp äivän ä<br />

1977.<br />

uom alainen tuli S u o m e n n ie ­<br />

S m elle ka n sa inva ellusten heittäm<br />

änä tu h an sia v u o sia sitten. Tietäm<br />

ättään hän silloin p redestinoi tulevan<br />

S u o m e n geopoliittisen a s e ­<br />

m an, s e k ä m ahdollisu u te n sa ja vaike<br />

u te n sa e u ro o p p a la ise n eläm isen<br />

poh joisilla äärirajoilla. H än siirsi<br />

tänne perinnettä tuntem attom asta<br />

e u ra a sia la ise sta a lkukod istaan se kä<br />

o m a p e rä ise n kielensä yhdistävän,<br />

m utta y m p ä ristö ssä ä n y k sin äise ksi<br />

jättävän e rikoisu u d e n ja kuljetti<br />

m u ka n aan b io lo gise n om alaatuisu<br />

u te n sa perustan. T ä s s ä on o le n ­<br />

n ainen o s a S u o m e n ole m a ssa o lo n<br />

pohjaa.<br />

S u o m e n kirjoitettu historia on<br />

nuori — nuorem pi kuin S u o m e n<br />

van hin kataja. Itsenäisyytem m e ei<br />

o le e d e s ihm isiän m ittainen. S e on<br />

ollut kuten ka ikkien k a nso jen n u o ­<br />

ruus, täyn nä kärsim ystä, voim ainponnistusta,<br />

uhm aa ja huim apäisyyttä,<br />

mutta siihen ovat sisältyneet<br />

m yö s ko k o S u o m e n historian kirkkaim<br />

m at hetket. Itsenäisyyden taustana<br />

on m onien nero kka iden s u o ­<br />

m alaisten m iesten eläm äntyö ja<br />

m einen tällainen vaali pidettiin<br />

v u o n n a 1926. K u nnallisla in m uutokse<br />

lla siirrettiin ka u p u n g in hallinto<br />

ka u punginhallitukselle vuoden 1927<br />

alusta lukien, josta lähtien ku n n a n ­<br />

valtuusto on valinnut porm estarin,<br />

neuvosm iehet ja m aistraatinsihteerin.<br />

M aistraatin jäsenten valitsem i­<br />

nen edustaa m aam m e vanhinta<br />

ka nsa nvalta ista valitsem istapaa.<br />

Kun m aistraatti tarvitsi m yös<br />

p alkkansa, se n p a lk k a u s järjestyi<br />

siten, että k u n in g a s luovutti sille<br />

lu ku isia palkkatiloja, joista tiloista<br />

sittemm in on m uodostunut ka u p u n ­<br />

gin m aao m a isu u d e n perusta. Tällaisia<br />

alueita on mm. R u issa lo n alue.<br />

V a rsin a ista m aistraattia ko sk evaa<br />

lain sää d än tö ä ei ole ollut olem assa,<br />

vaa n se on aina varsin vap aasti<br />

saattanut m u o d o staa a sio id e n käsittelym<br />

enettelyn. O sa k si juuri tästä<br />

on ollut se u rau k se n a , että m aistraatti<br />

on saattanut viim eiset v u o sikym<br />

m enetkin toim ia sa m a lla varsin<br />

vaatim attom alla henkilökunnalla,<br />

v aikka kau p u n k i on a suka sluvultaan<br />

ja alueeltaan parin viim e vuosikym ­<br />

m enen a ika n a lä h e s kaksin k e rta istunut<br />

ja käsiteltävien a sio id e n m äärä<br />

ainakin sa m a s s a su hte essa.<br />

ko k o ka n sa n valm eutum inen käyttäm<br />

ään hyväksi historian tarjoam aa<br />

m ahdollisuutta. Tä m ä n m ahdollisu<br />

u d e n toteutti 60 vuotta sitten<br />

annettu Su o m e n itsenäisyysjulistus,<br />

jonka ensim m äinen allekirjoittaja<br />

oli silloisen m eihin ko hdistuneen<br />

laittom uuden ja so rron vastarinnan<br />

sym boli P. E. Svinhufvud. K un vuoden<br />

vaihteen tienoilla saatiin useiden<br />

ulkovaltojen tunnustu s itsenäisyydelle,<br />

oli Su o m i o le m a ssa m yös<br />

kansainvälisesti. Mutta m illainen<br />

Suom i! T ä yn n ä synnytysvaikeuksia,<br />

eripuraisuutta ja vieraan m aan so -<br />

K e sk e isin ä a sio in a m aistraatissa<br />

ovat viim e vuosin a olleet rakennusasiat<br />

ka ikkine niihin liittyvine asiako<br />

kon aisu u k sin e e n . U losottoasiat<br />

m uodostavat varsin su u re n a s ia ­<br />

ryhmän, sa m o in julkisen notaarin<br />

tehtävät, liikenneasiat, järjestysasiat,<br />

erinäiset rekisteriasiat kuten kaupparekisteri-<br />

ja yhdistysrekisteriasiat,<br />

ka avoitusalueiden jakolain m ukaiset<br />

asiat se k ä kuulutukset ja vihkim iset<br />

ja alusrekisteriasiat. Käsiteltyjen<br />

asioitten m äärä on ollut viim e<br />

vu o n n a noin 21.000 kpl. Maistraatti<br />

toimii lisäksi rakennustarkastu sviraston<br />

ja kaupunginvo utien virastojen<br />

esim ie h e n ä ja syyttäjienkin jonkinlaisena<br />

hallinn ollisena esim iehenä.<br />

K uluvan vuoden huhtikuun 1 päivän<br />

ä m aistraatti siirtyy valtiolle, jolloin<br />

sa m a lla m aistraatin tehtäväkentä<br />

ssä tapahtuu m uutoksia. Enn en<br />

m uuta rakennusasioitten siirtäm inen<br />

kunnallisen rakennusla uta kunnan<br />

tehtäväksi muuttaa m aistraatin<br />

luonnetta. O n k o tuollainen m uutos<br />

ollut tarpeellinen ja o n k o se edes<br />

ka nsa nvalta isem pik aan kuin m aistraatin<br />

menettely, jonka jäsenet nekin<br />

ovat valtuuston valitsemia, jää<br />

tulevaisuude n arvosteltavaksi.<br />

taväen miehittämä. K u n v a p a u ss o ­<br />

taan liittyi su om ala isen sota toista<br />

su om ala ista vastaan, tuli tästä vaikein<br />

ka nsa kuntaa ko sk a a n ko h d a n ­<br />

nut koettelem us.<br />

T ä stä historian ko hdasta Su o m e n<br />

ka n sa n eheyttäm inen on ollut jokaisen<br />

suuren su o m a la ise n tärkein<br />

tehtävä, mutta tie on ollut pitkä.<br />

Ta sava llan e nsim m äisen presidentin,<br />

K. J. Ståhlb ergin koko<br />

lainlaatijan työ on täm än tavoitteen<br />

ilm aisua lakikielellä. T ä hän p o n n istelivat<br />

jäyhät su om ala iset talonpoikaispresidentit<br />

ja täm ä ajatus<br />

oli kiteytynyt so d a n ankarien päivien<br />

johtajien olem ukseen. Tänä<br />

päivänä valtioneuvosto lask ee se p ­<br />

p ele e n sä kunnioittam aan näiden<br />

S u o m e n historian suurm iesten<br />

m uistoa.<br />

K un E u ro o p an palo taas syttyi<br />

S u o m e n noin 20-vuotisessa nuo ruudessa,<br />

oli itsenäisyyden aikainen<br />

kehitys voim akkaasti m uka na S u o ­<br />

men kohtalossa. H istorian tutkim ukse<br />

n antam an tiedon lisäksi on S u o ­<br />

m en m iehellä lupa näh dä tapahtum<br />

ien kulku om an k o ke m u kse n sa<br />

va ra ssa : Silloin rom ahti u sk o pienen<br />

oikeuteen, kansojen yhteiseen<br />

vastuuseen, so p im u k siin Ja ka n sa in ­<br />

väliseen moraaliin.<br />

Tilanne void aa n n äh dä m yös<br />

luonnontutkijan silmällä. Su o m a la i­<br />

sen ole m a ssa o lo n taistelunasenne<br />

oli erä m a a ssa ka svan een valtava<br />

Saattaa olla, että m uutokset johtavat<br />

m aistraattien lakkauttam iseen.<br />

Puolueettom astikin arvostellen voidaan<br />

sanoa, että maistraatti on s u o ­<br />

rittanut se n ratkaistavaksi uskotut<br />

tehtävät hyvin ja nopeasti. K u n nykyään<br />

tuntuu olevan p yrkim ykse nä<br />

säilyttää vanhaa, tällaiseen vanhaan<br />

tulisi kuulua m yöskin se llaiset laitokset,<br />

jotka edustavat m aam m e<br />

vanhinta virkaperinnettä. Ilm an perinteitä<br />

ei luoda kestävää ja p y syvää<br />

yhteiskuntaa, ja nuo perinteet<br />

ovat m uuta kuin tyhjät ja kylmät<br />

rakennukset.<br />

K a tso e ssa n i työhuoneeni seinällä<br />

olevien kahdentoista edeltäjäni kuvia,<br />

niiden vie re ssä olevaa taulua,<br />

jo ssa ovat ka hdenkym m e nenka hden<br />

edeltäjäni nim ikirjoitukset vu o ­<br />

desta 1685 lukien, pöytäni takana<br />

olevaa alkup eräistä E n g e lin laatim<br />

aa a se m akaa vaa vuodelta 1823<br />

keisarin nim ikirjoituksineen se kä<br />

ka u p u n g in virastojen kauneinta<br />

kalustoa, tunnen jonkinkaltaista<br />

ka ih oa ja syyllisyydentunnettakin<br />

siitä, että m inun virkakauteni, tuo<br />

noin 700 vuotta kestänyt yh tä jaksoinen<br />

virastotyö on lä h e n e m ä ssä loppuaan.<br />

□<br />

luonnonvoim a, joka ilm enee vain<br />

varm alta näyttävän tuhon edessä.<br />

S e ryöstää ylivoimalta o sa n sen<br />

voim asta ja tasoittaa o lem assaolon<br />

taistelua pienen, tuhon alaiseksi<br />

tuom itun hyväksi. K u n ulkop uolise<br />

n a tukena oli vain kansainliiton<br />

virallinen myötätunto, oli su om ala i­<br />

sen a in oana tukena toinen su o m a ­<br />

lainen. K a n sa taisteli yksin, mutta<br />

ka nsa laise t yhdessä.<br />

En n e n kuin ko ko toinen m aailm<br />

ansota oli kulkenut E uro opan yli,<br />

oli kansojen suhteiden asetelm a<br />

m uuttunut pienen ka nsa n kannalta<br />

tarkasteltuna m onitulkinnaiseksi.<br />

Ainoa varm a onkin: K un kaikki oli<br />

ohi, Su o m i eli vaikka runneltuna.<br />

Taistelun tauottua itsenäisyys ostettiin<br />

vielä kovalla su om alaisella<br />

työllä, joka toteutti sota korva uksen<br />

suorituksen, erään m aailm anhistorian<br />

suurim m ista. Sa m a lla ratkaistiin<br />

m yös suuri pakolaisongelm a,<br />

joka ratkaisu tänäpäivänä kelpaisi<br />

m alliksi e rä issä m aailm an vaike uksissa.<br />

H istoria testaa m ennyttä tällä<br />

päivällä. M itä todellisia eri vaihtoehtoja<br />

sillä on, em m e ko sk aan sa a<br />

tietää.<br />

Su o m i oli ko ko ka n sa n p o n n istuksin<br />

antanut uudelle ajalle ja uusille<br />

m iehille tilaisuuden käyttää<br />

uuden aika kauden antam ia m ahd<br />

o llisu u k sia säilyttää Su o m e n itsenäisyys.<br />

Uu si m aailm a su oko ot<br />

heille tänään helpom m at keinot<br />

kuin ne, jotka jäätävän kylm ä E u ­<br />

roo ppa tarjosi edellisen polven<br />

nuorille.<br />

M enneet kovat päivät on historian<br />

am m attim iesten avulla järjestetty<br />

ko kon aisuude ksi. Siin ä on<br />

paljon opiksi tälle ajalle. Historiasta<br />

on m yös tullut valtava arsenaali,<br />

josta sa a d a a n lyöm äaseita käytettäväksi<br />

k e sk in ä ise ssä so d a ssa , m yös<br />

niitä vastaan, jotka eivät enää voi<br />

puolustautua, tai niiden nostam i­<br />

seksi, jotka tätä nostam ista tarvitsevat.<br />

T äm ä on tasavaltam m e kulttuurin<br />

nuoruuteen kuuluva ilmiö.<br />

O n kuitenkin terveem pää etsiä h istorian<br />

loputtom ista varastoista sitä<br />

m yönteistä ja arvokasta, jota S u o ­<br />

m en k a n sa on tuottanut.<br />

Kaikilla aloilla on kehitys ollut<br />

nopeinta juuri Su o m e n itsenäisyyden<br />

aikana. Iso isä n aikaisesta<br />

taksvärkkipäivästä on pitkä matka<br />

5-päiväiseen työviikkoon. O ppivelvollisuus<br />

ja korkeakouluopetukse<br />

n ulottum inen eräm aatölleihin ja<br />

Portsan laitakaupunkiin ovat antaneet<br />

Su o m e lle ensi kerran m ahd<br />

ollisuuden käyttää ko ko kansan<br />

valtavia henkisiä voim avaroja.<br />

Entä m aailm an julkinen kuva<br />

S u o m e sta ? Y K :n tilasto issa kuulum<br />

m e m aailm an kehittyneisiin ja<br />

rikkaisiin valtioihin, joilla on v a s ­<br />

tuuta alikehittyneistä. O lem m e<br />

U N E S C O :n ja m uiden Y K :n alajärjestöjen<br />

p iirissä paljon käytetty<br />

voima. S a n a n v a p a u s on itsestään<br />

se lvä a s ia eikä Am nesty Internationalella<br />

ole m itään tekem istä m aassam<br />

m e. V a ikk a kolm ikolla Nurm i-<br />

Sib e liu s-T a lviso ta on edelleen<br />

m aailm an van hem m an polven k e s­<br />

k u u d e ssa Su o m e n luonnehtija-asem<br />

a ja M annerheim illa ja K e k k o ­<br />

se lla vahva sijansa, tulee ka nsa n<br />

ko kon aisku va erilaisen ka n sa in ­<br />

välisen osallistum isen välityksellä<br />

yhä m erkittäväm m äksi nuorem m an<br />

m aailm an keskuu dessa.<br />

Täm än kuvan m u o d o sta m ise ssa<br />

ovat m ukana kyntöm estari, m äkihyppääjä,<br />

ksylitolin keksijä, viulunsoittaja<br />

ja suom ala in en asetakki<br />

Siinain eräm aassa. O lem m e sijoittuneet.<br />

M eidän vaikeutem m e on<br />

siinä, että em m e ole huom anneet<br />

tätä. Meillä on historiam m e nuo ru u ­<br />

den kierouttam ina taipum usta väheksyä<br />

su om alaista ja ihailla su uria<br />

ja mahtavia. P ienuus on kuitenkin<br />

vain ka nsa n rasite, ei häpeä. Syr-<br />

TURKU-SEURA,<br />

Å BO-SAMFUNDET r.y<br />

Toim innanjohtaja<br />

V erksam hetsledare<br />

Ilmari Rinne<br />

Tasku lan tie — T a sku la-<br />

vägen 1 G 116<br />

20300 Turku — Å b o 30<br />

Puh. — Tel. 382 596<br />

Talou spää llikkö - Ekonom ichef<br />

Ulla Eura<br />

Kristiinankatu — Kristinegatan<br />

10 A 15<br />

20100 Turku — Å b o 10<br />

Puh. — Tel. 24 992<br />

S v e n sk sp rå k ig sekreterare -<br />

Ruotsinkielinen sihteeri<br />

Erik B ergh<br />

Svartm unkegränd —<br />

M ustainveljestenkuja 2 A<br />

20100 Å b o — T urku 10<br />

Tel. — Puh. 13 030<br />

Postisiirtotili - Postgiro<br />

T U 32 300-4<br />

Turun väkiluku<br />

164.724 henkeä<br />

T ila stok esku kse n antam ien ennakkotietojen<br />

m ukaan Turun m aass<br />

a asuvan väestön m äärä oli vu o ­<br />

den 1977 päättyessä 164 724 henkeä.<br />

K aupungin väkiluku kasvoi<br />

vuoden aika na 204 hengellä.<br />

Turkuun muutti vuoden aikana<br />

6 250 henkeä ja ka upung ista muutti<br />

p ois 6 943 henkeä, joten kaupungin<br />

m uuttotappio oli 693 henkeä. U lkom<br />

aille m uuttaneiden enem m yys<br />

ulkom ailta T urkuun m uuttaneisiin<br />

nähden oli 560 henkeä. V u od e n aikana<br />

T u ru ssa syntyneitä oli 2 505<br />

ja kuolleita 1 608. Syntyneiden<br />

enem m yys oli siis 897 henkeä. n<br />

jäisyytem m e ja väh älu kuisuu tem m e<br />

voim m e kääntää voitoksikin ylikansoitetun<br />

Eu ro o p a n ym päristö vaikeu<br />

ksissa.<br />

O len vakuuttunut siitä, että itse<br />

m m e arvostam in en ja toisten<br />

kansojen kunnioittam inen ovat y h ­<br />

teistoim innan ain oa terve perusta.<br />

J o k a neljäs v u o si m e su o m a la ise t<br />

kuitenkin näytäm m e, että m eillä on<br />

kyky innostua, jo p a riehaantua kun<br />

me huu dam m e eläköötä su om ala i­<br />

sille Olympia-voittajille. M eillä olisi<br />

kuitenkin paljon u seam m in in n o s­<br />

tum isen aihetta, jo s tietäisim m e<br />

kuinka kovan työn taka na on jokainen<br />

onnistunut ka u p p a ­<br />

so p im u s tai ku inka paljon taustahistoriaa<br />

on jok aisella pienellä m e­<br />

nestyksellä ka n sa in vä lise n politiikan<br />

p iirissä tai jo s ym m ärtäisim m e<br />

mitä m erkitsee se, että m eillä on<br />

m aailm anennätys la p siku olleisuu d en<br />

torjunnassa.<br />

H enkilöko htaisesta k o k e m u k se s­<br />

tam m e ja historian o p e tuksesta<br />

huolim atta m eidän on tänä päivänä<br />

taas uskottava ka n sa in vä lise e n y h ­<br />

teistoim intaan, k a n sa in vä lise e n m o­<br />

raaliin ja jopa pienten oikeuteen:<br />

täytyyhän ihm isku n n an kehittyä! T ä ­<br />

hän liittyy kuitenkin se ehdoton realismi,<br />

että pientä kuullaan vain,<br />

jos sillä on om an pienuutensa<br />

turvana yhtenäinen kansa. M e p u o ­<br />

lustam m e m aailm an k o k o n a isu u ­<br />

d e s sa pientä arvoa, mutta meille<br />

itsellem m e su urin ta m ahdollista,<br />

ole m assaolo am m e ka nsa na. S u o ­<br />

m en hyväksi ei m aailm an k o venev<br />

a s sa ole m a ssa o lo n taistelu ssa<br />

ku kaan vieras uhraa mitään.<br />

M is s ä ovat täm än hetken vaike u ­<br />

det kansalla, joka m aailm antilast<br />

o issa on h u ip u lla ? S e n rikkinäisyyd<br />

e s sä ja y le ise s sä o m a narvontunnon,<br />

rohkeuden tai tiedon puutteessa.<br />

O n uskallettava sa n o a<br />

ääneen se totuus, että olem m e m a­<br />

teriaalisesti sillä tasolla, jota m a a ­<br />

ilman ke sk im ä ä rä ise ssä t a so ss a on<br />

pidettävä ylellisyytenä. Nyt su o m a ­<br />

lainen tarvitsee luottam usta d e m o ­<br />

kratiansa toim intakykyyn, toinen<br />

toisiin sa ja itse v a litse m a a n sa e s i­<br />

valtaan. Liian harvoin m uistetaan,<br />

että lä h ihistoriassa on näyttöä se l­<br />

laisen luottam uksen ku u lu m ise sta<br />

su o m a la ise e n olem ukseen. S e n v a ­<br />

ra ssa Su o m i voi vieläkin lisätä k a n ­<br />

sa la isten eläm isen arvoa ja om intakeista<br />

su om ala ista kulttuuriaan<br />

D em okratia edellyttää yksityisten<br />

kansa laisten aktiivista ja rehellistä<br />

pyrkim ystä siihen, että jokainen<br />

lähim m äinen v o isi tuntea täm än<br />

ihanan S u o m e n m a a n o m aksi isä n -<br />

m aakseen sa n a n a id o s sa ja syvällis<br />

e s s ä m ielessä.<br />

T ä m ä S u o m e n p eruskallio n m uutam<br />

an m iljardin vu o d e n v a n h a kivenjärkäle<br />

s e is o o Sa m p p a lin n a n -<br />

m äen rinteessä sa n o m a s sa niille,<br />

jotka sitä kuulevat: yhtenäistä k a n ­<br />

sa a ei m urra m ikään. Ilahduttakoon<br />

se v a rsin a issu o m a la ista A ura nrannan<br />

kulkijaa leppeänä k e sä ise n ä iltana<br />

kultarinnan la u la e ssa tuom i-<br />

p e n sa iko ssa . K a a m o k se n pim eim -<br />

p än ä m yrskyp ä ivä nä on toivoa niin<br />

kauan kuin itsenäisyyden kivi se i­<br />

so o A u ra n rannalla.


Professori<br />

U N TO SALO:<br />

Kulttuurisuojelu<br />

ympäristönsuojelun osana<br />

K<br />

un me puhum m e ym päristön<br />

suojelem isesta, puhum m e luonnon<br />

suojelem isesta, m utta ei vain<br />

koskem attom an luonnon, vaan myös<br />

sen luonnon, jo h o n ihm inen on painanut<br />

jä lk e n s ä ; kokonaisuutena tämä<br />

alue on m onin p aikoin m aapallo<br />

lla laajem pi kuin koskem attom an<br />

luonnon alue, jo te n sitä koskeva<br />

s u o je lu on m ito ilta a n g lobaalista,<br />

koko m aapallon käsittävää. Sitä<br />

koskevaa suoje lu a voidaan n im ittää<br />

ku lttu u risu o je lu ksi.<br />

Koko k u lttu u ri on kolle ktiivista ,<br />

ihm isyh te isö issä syntynyttä, m utta<br />

sam alla in d ivid u a listista , s illä k u lttu<br />

u ria luovat ja säilyttä vät yhteisön<br />

jä senet m onim utkaisessa syyn ja<br />

vaiku tu ksen verkostossa. K u lttu u riin<br />

sisältyy tie ty s ti h is to ria llis e n ajan<br />

kehitys, e nintään n. viid e n v u o situ ­<br />

hannen m ittainen ja kso, m utta paljo<br />

n m erkittäväm pänä se vu o sim iljo<br />

o n a n m itta in e n tai vielä p item pi<br />

aika, jo n k a ihm inen on kulttu u ria<br />

luovana elänyt ennen k irjo ite tu n<br />

sanan kautta; on ilm eistä, että se<br />

on anta n u t o lennaisen suunnan ja<br />

p u itte e t koko k u lttu u rille . Luultavasti<br />

m eidän ajatte lu m m e ja ta ju n ta m ­<br />

me s is ä llö t ovat valta o silta a n histo<br />

ria n ta k a is ta perintöä, vaikkem m e<br />

kykenekään tu o ta sisä istä ko konaisuutta<br />

a ja llis iin k e rro ksiin jäse n te -<br />

lem ään. Syy- ja vaikutussuhteiden<br />

ja tkuvuuden vuoksi voim m e sanoa,<br />

e ttä k u lttu u ri on ihm isen luom aa,<br />

m utta m yös, e ttä ihm in e n on k u lttu<br />

u rin kasvattam a.<br />

E ngla n tila isen a rk e o lo g i G ordon<br />

C hilden ajatu ksen m ukaan ku lttu u ri<br />

o lis i ih m iselle la jin o m a in e n väline<br />

olem assaolo ta iste lu ssa, sam aan tapaan<br />

kuin kissalle kynnet ta i perh o ­<br />

selle suoja väri. C h ild e n ajatus on<br />

nerokas, m utta lisä tkä ä m m e : vain<br />

T u rku-seuran esitelmäsarja<br />

■ Turku-seura, Turun suom enkielinen työväenopisto<br />

ja Varsinais-Suom en Luonnonsuojeluyhdistys<br />

järjestivät yhteistoim innassa työväenopiston<br />

luentosalissa esitelm äsarjan helm<br />

ikuun m aanantai-iltoina. Prof. Unto Salo esitelm<br />

öi 6. 2. 78 aiheesta ” Kulttuurinsuojelu ym ­<br />

päristönsuojelun osana”, fil.tri Kyösti Jum ppanen<br />

13. 2. 78 aiheesta ”Turun m erialueen<br />

kuorm itus ja tila ” sekä apul.prof. Erkki Leppäkoski<br />

aiheesta ”Vesiensuojelu Lounais-Suom<br />

essa”, 20. 2. 78 apul.prof. Rauno Tenovuo<br />

nerokas. S illä nykyisessäkään tila n ­<br />

teessa ei voi väittää, että kulttu u ri<br />

o lisi kääntynyt pelkästään m uuta<br />

luontoa vastaan; siihen näet sisältyy<br />

runsaasti m yös luontoa rikastu t­<br />

tavia toim intoja.<br />

K u lttu u riin sisältyy m yös luontoa,<br />

jo p a k u lttu u ria itseään uhkaavia to i­<br />

m intoja. Kun s iis puhum m e ku lttu<br />

u rin suojelusta, puhum m e ku lttu u ­<br />

rin suoje lu sta k u lttu u ria vastaan.<br />

Paradoksi osoittaa, että kyseessä<br />

on sisäinen ristiriita . K u lttu u ri on<br />

ris tiriita is te n voim ien paineessa kasvava<br />

ilm iö , jo n k a tie tyt tendenssit<br />

voivat a iheuttaa haita llisia , jo p a<br />

vaara llisia seurauksia. E n g la n tila i­<br />

sen h is to ria n filo s o fin A rnold Toynbeen<br />

m ukaan k u lttu u ri voi kasvaa,<br />

m ikä li sitä yllä pitävät yh te isöt kykenevät<br />

positiivisesti ratkaisem aan<br />

toinen toisensa jä lkeen syntyvät ongelm<br />

at ja k riis itiia t, ja täm än päivän<br />

kriiseih in kuuluu ym päristön tu rm e l­<br />

tum iseen kohdistuva uhka. Sen perim<br />

m äisenä aiheena ovat väestönkasvu<br />

ja pyrkim ys e lintason nostam<br />

iseen; kun ku m p ikin näistä johtuu<br />

eläm ää ja k u lttu u ria y llä pitävistä<br />

voim ista, ei ratkaisu voi olla helppo<br />

e ikä ä k illin e n ; k u lttu u rin on itse<br />

luotava o ikeat to im in ta ta vat ja sopivat<br />

kanavat. K aupungistum inen ja<br />

te o llistu m in e n ovat o lle e t näiden<br />

p robleem ien rakenneratkaisuja, m utta<br />

ovat o soitta u tu n e e t ke in o iksi, jo illa<br />

on ra jo itu ksensa ja vaaransa.<br />

M utta kaupungeilla on hintansa.<br />

Täm ä vuosisata, jo k a on nähnyt<br />

m iljo o n a kaupunkie n synnyn, on<br />

m yös saanut kouraantuntuvasti kokea,<br />

että kaupungeilla on ihm iseen<br />

m yös hyvin negatiiviset vaikutukset,<br />

m ikä li ne kasvavat niin suuriksi, että<br />

kosketus varsinaiseen luontoon<br />

katoaa tai jä ä liian p ie n e ksi: ih m i-<br />

aiheesta ”Luonnonsuojelualueet, ajankohtaista<br />

perustamisesta ja tarpeista” sekä 27. 2. 78<br />

dosentti Sakari Hinneri aiheesta ” Ilm ansuojeluongelmia<br />

Turun ym päristössä”. Varsinais-<br />

Suomen Luonnonsuojeluyhdistys esitti aiheeseen<br />

liittyviä diakuvia ja film ejä.<br />

Lehtemme tässä numerossa julkaistaan lyhennelm<br />

ät Salon, Jumppasen ja Tenovuon<br />

esitelmistä sekä lehtem me seuraavassa num e­<br />

rossa Leppäkosken ja Hinnerin esitelmistä.<br />

Unto Salo<br />

sen luonnossa viettäm ä vu o sim iljo<br />

o n a elää k u lttu u rissa jatkuvana<br />

tarpeena kokea luontoa läheisesti,<br />

tarpeena h engittää puhdasta ilm aa<br />

ja tarpeena elää riittävän hiljaisessa<br />

ym päristössä. On sitä paitsi ilm e istä,<br />

että ihm isen m a h dollisuus so l­<br />

m ia sosiaalisia kontakteja on varsin<br />

ra ja llin e n ja että tuon rajan y littä ­<br />

m inen, m ihin kaupunkim iljöössä<br />

helposti joudutaan, a iheuttaa m o­<br />

nenlaisia negatiivire a ktio ita .<br />

K u lttu u rim iljö itä voidaan "s u o je l­<br />

la " ainakin kolm e lla tavalla. Ensinnäkin<br />

ne m uutokset, jo tk a ovat<br />

välttäm ättöm iä, esim . su u re t rakennustyöt<br />

tai pienistä osista koostuva,<br />

m utta laajo ih in kokonaisuuksiin<br />

päätyvä rakentam inen, voidaan<br />

suunnitella niin, että ne m a h d o llisim<br />

m an vähän rikkovat rake n n e tta ­<br />

van ym päristö n este e ttisiä ja histo<br />

ria llis ia arvoja. V ieläpä enem m än:<br />

uutta rakentam alla voidaan luoda<br />

uusia este e ttisiä ja m uita kva lite e t­<br />

teja, sellaisia, jo tk a eivät vain sopeudu<br />

jo ole viin , vaan pyrkivät n iitä<br />

parantam aan. Uuden rakentam inen<br />

on erityisen o n g e lm a llista tih e ä sti<br />

ra kennetu illa alueilla, e rito te n , jos<br />

ne sisältävät vanhoja, k u lttu u rih is ­<br />

to ria llis e s ti a rvokkaita rakennuksia<br />

ja m iljö itä . N äin on laita m yös T u ­<br />

russa, ja Suom en olo issa erityisesti<br />

ju u ri täällä, kuten hyvin tiedäm m e.<br />

M utta ongelm ana se on m uuallakin,<br />

jo p a m aaseudun taajam issa, jo id e n<br />

o salta joutu u kysym ään, onko asia<br />

harkittu loppuun, kun pieniinkin<br />

k irko n kyliin on rakennettu kerrostaloja,<br />

vaikkei tonttim aasta luulisi<br />

olevan puutetta.<br />

T oiseksi: m ikäli kulttu u riym p ä ristö<br />

ih in sisältyy sella isia te kijö itä , jo t­<br />

ka ovat om ansa sitä turm elem aan,<br />

n iitä olisi pyrittävä poistam aan.<br />

V arsinaista h äiriön aiheuttajaa ei<br />

kuitenkaan useinkaan voida hävittää,<br />

olkoonpa kyseessä vaikka ym ­<br />

p ä ristöönsä sopim attom alta tuntuva<br />

rakennus. M utta se voidaan usein<br />

ym päristöä h oitam alla ikään kuin<br />

sulauttaa m iljööseensä, jo llo in soraäänestäkin<br />

voi tu lla m usiikin osa.<br />

Jo ta kin tä lla is ta lienee tarkoittanut<br />

se tu tkija , jo ka eräässä suoje lu ju l-<br />

kaisussa m ainitsee N oorm arkun<br />

keskustan koostuvan tyylillisesti<br />

epäyhtenäisistä osista, m utta silti<br />

m uodostavan "h arm oonisen kokonaisu<br />

u d e n ". On ilm eistä, että useat<br />

uudet kaupunginosat ilm eeltään<br />

pehm enevät, kun puut ovat niissä<br />

kasvaneet täyteen m ittaansa; uudet<br />

tie t on m eillä jo opittu m uotoilemaan<br />

m aastoon so piviksi. Erinom aisena<br />

esim e rkkin ä turm ellun ym päristön<br />

hienosta hyväksikäytöstä<br />

m eillä on täällä Turussa Pyhän Ristin<br />

kappelin ym päristö. Luonto kykenee<br />

usein lääkitsem ään kulttuurim<br />

iljö ö n e päedulliset m uutokset,<br />

m utta kun se tarvitsee siihen aikaa,<br />

ihm isen tu lis i sitä om alla to im in n a l­<br />

laan auttaa. T ä llaisia te k ijö itä ovat<br />

mm. eräät teollisu u s- ja liikennep<br />

rosessit, ehkä ei tosin täällä S uomessa,<br />

ainakaan kovin suuressa<br />

m äärin, m utta kyllä eteläm pänä.<br />

Eräs h isto ria llisesti arvokkaiden<br />

m iljö id e n säilyttäm iskeino, ja sellaisena<br />

ilm eisen hyvä, on o llu t m iljö i­<br />

den saneeraus, niin että n iiden rakennukset<br />

yhä palvelevat yhteiskuntaa,<br />

vaikka itse m iljö ö säilytetään<br />

suuressa m äärin ennallaan. T ällaiset<br />

saneeraustoim et on ulotettu<br />

Suom essa ja m uissa P ohjoism aissa<br />

m yös viim e vuosisadalta peräisin<br />

o le viin tai m yöhem piinkin "p u u ka u ­<br />

p u n k e ih in ", jo id e n m iljööarvo on<br />

alettu riittävässä m äärin ym m ärtää<br />

vasta tällä ja edellisellä vuosikym ­<br />

m enellä; taistelu Käpylästä oli tältä<br />

kannalta varsin m erkittävä. Vanha<br />

Rauma, vanha Naantali, Turun Portsa<br />

ja vanha Porvoo ovat Käpylän<br />

o h e lla a rvokkaita saavutuksia kaup<br />

unkien o sam iljöiden suojelun kannalta.<br />

K u lttu u rim iljö id e n suojelijat<br />

ovat saaneet m erkittävän tuen siitä<br />

tosiseikasta, että Suom essa on v ilkkaan<br />

rakentam isen aikana suorastaan<br />

tu h la ttu vanhaa, korjauskelp<br />

oista rakennuskantaa, jo ka m iljö ö -<br />

a rvojen lisäksi edustaa suurta kansanta<br />

lo u d e llista pääom aa. Nykyinen<br />

lam a on kovakouraisella tavalla<br />

osoitta n u t, että asuntojen rakentamiseen<br />

voidaan kansantulosta tasapain<br />

o isella tavalla käyttää vain tie t­<br />

ty osa, m inkä vuoksi vanhan rakennuskannan<br />

käyttökelpoisena säilyttäm<br />

inen on varsin m erkittävä seikka.<br />

K u lttu u rim iljö id e n suojelun kannalta<br />

nykyinen lam a m erkitsee tie ­<br />

tyn la ista hengähdysaikaa, suurim ­<br />

man paineen alenem ista, ja jo s se<br />

jo h ta a vanhan rakennuskannan vo i­<br />

m akkaam paan saneeraukseen kuin<br />

tähän asti on tapahtunut, s illä on<br />

tä ltä kannalta p o sitiivisia kin seurauksia.<br />

Kyseessä eivät tie tysti ole<br />

yksinom aan kaupunkien rakennukset,<br />

vaan myös suuria k u lttu u ria r­<br />

voja om aava taajam ien ja m aaseudun<br />

rakennuskanta.<br />

K olm antena ku lttu u rim iljö ö n suojelun<br />

keinona on valtio n harjoittam a<br />

suoje lu p o litiikka. Se koostuu rakentam<br />

iselle ja m aankäytölle annetuista<br />

yle isistä puitteista, jo issa m iljöönsu<br />

o je lu otetaan eräänä kriteerinä<br />

huom ioon ja jo is ta säädetään<br />

esim erkiksi rakentam ista ja kaavoitusta<br />

koskevissa laeissa. K u lttu u rim<br />

iljö id e n s u o je lija t eivät o le näihin<br />

lakeihin tyytyväisiä, m utta toisaalta<br />

on huom attava, että rakentam iseen<br />

liittyy yhteiskunnan kannalta m uita<br />

elin tä rkeitä intressejä, jo tk a voivat<br />

olla — ja usein ovat — ristiriidassa<br />

suojelun tavoitteiden kanssa, joten<br />

kyseistä lainsäädäntöä voidaan tuskin<br />

koskaan saada sellaiseksi kuin<br />

suoje lija t haluavat; on ilm eistä, että<br />

kussakin tapauksessa täytyy e rikseen<br />

ratkaista eri intressien keskinäinen<br />

paino.<br />

Valtion itselleen otta m iin antikvaarisiin<br />

velvoitteisiin sisältyy kulttu<br />

u rih isto ria llise sti m erkittävien rakennusten,<br />

rakennusryhm ien tai<br />

jonku n laajem pien m iljö id e n suojelu<br />

ja entistäm inen sekä kiinteiden<br />

m uinaisjäännösten rauhoittam inen.<br />

V altion antikvaariset velvoitteet<br />

kohdistuvat lähinnä sen itsensä<br />

om istam iin k u lttu u rih isto ria llisiin rakennuksiin,<br />

mm. keskiaikaisiin lin ­<br />

noihin sekä m yöhem piin karta n o i­<br />

hin, joiden restaurointiin on sodanjä<br />

lkeisistä vuosista lähtien suunnattu<br />

m elkoisesti varoja. Tämä to im inta<br />

sai alkunsa Turun linnan keskiaikaisen<br />

osan tunnustusta saaneesta entistäm<br />

isestä ja on ja tku n u t sen jä l­<br />

keen H äm eenlinnassa ja O la vin lin ­<br />

nassa sekä eräissä rauniolinnoissa<br />

ja linnakkeissa; parhaillaan on menossa<br />

Turun linnan esilinnan kunnostus<br />

ja entistäm inen. Vanhastaan<br />

ovat sam anlaisen toim innan kohteena<br />

olleet seurakuntien om istam at<br />

keskiaikaiset tai m yöhem m ät kirkot,<br />

jo id e n entistäm istä v a ltio on huom<br />

attavasti tukenut; sen tuloksia<br />

voim m e tietyllä ylpeydellä todeta<br />

V arsinais-Suom essa useitakin, mm.<br />

Naantalin luosta rikirkon, Liedon tai<br />

Sauvon kirkon, jo ita kin lähim piä<br />

m ainitakseni. Ja parhaillaan on<br />

menossa kaikkein tärkein entistäm<br />

istyö, T urun tu om iokirkon.<br />

M utta valtion ja seurakuntien<br />

om istam at k u lttu u rih isto ria llisesti<br />

m erkittävät rakennukset ovat vain<br />

pieni osa kokonaisuudesta; o lko o n ­<br />

kin, että niih in sisältyvät k u lttu u rihistoriallisesti<br />

kaikkein m erkittävim ­<br />

mät rakennukset. T ä llaisia rakennuksia<br />

on huom attavasti m yös kuntien<br />

om istuksessa, m ikä ei ole kovin<br />

suuri ongelm a, s illä kunnat ovat<br />

vapaaehtoisesti om aksuneet itse l­<br />

leen tie ttyjä ku lttu u risuoje lu n velvotteita.<br />

M utta todellisen ongelm an<br />

m uodostavat yksityisom istuksessa<br />

olevat rakennukset: niiden om istajat<br />

MYLLY<br />

M ylly v a n h a k iv irik k o ,<br />

v a ije rie n v a n ki,<br />

u h m a a a ik a a , u s k a lik k o ,<br />

h a rtio illa h a n k i.<br />

V u o s i v a ih tu u , m yllyn lu o n a<br />

ta a s on ju h la n tu n tu ,<br />

a a m u h e tk e n ä ku n tu o n a<br />

vä is ty y h u u rte e n h u n tu .<br />

S u m u p ilv e e n m y lly piirtyy,<br />

u u tta vu o tta k o h ti<br />

k a h littu n a ku n ta a s siirtyy,<br />

to iv o a n o in to h ti,<br />

e ttä v a n k iv u o d e t k u rja t<br />

p ä ä tty is ilm a n ie stä,<br />

e ttä ta a s k in siive t h u rja t<br />

sa is i tu u lta p ie s tä ,<br />

m a k s a a m a in e e lla n s a h in n a n<br />

n o u sten a rv o o n u u te e n ,<br />

ja u h a a n im e n S a m p p a lin n a n<br />

ka n sa n tie to is u u te e n .<br />

A . T . K O S K IM IE S<br />

tarvitsevat n iitä e rila isiin , y h te iskunnankin<br />

kannalta hyvin keskeisiin<br />

ta rkoitu ksiin , ja e lle ivä t rakennukset<br />

täytä tehtäväänsä, ne ovat purkam<br />

isuhan a laisia. Usein ne puretaankin,<br />

kuten tiedetään. Tässä ris ­<br />

tiriita tila n te e s s a suojelun in n o k­<br />

kaim m at puole sta p u h u ja t ovat usein<br />

e sittäneet vaatim uksen rakennusten<br />

s äilyttäm isestä ja katsoneet rakennusten<br />

o m ista ja t syn tip u keiksi.<br />

O m asta p u olestani rohkenen kuite n ­<br />

kin olla sitä m ieltä, että m iljö ö n<br />

s u ojelem inen toisen kusta n n u ksella<br />

on helponlaista. A rvelisin , että<br />

asiassa saataisiin to d e llis ia tulo ksia ,<br />

jo s rakennusten su o je lija t kääntä isivät<br />

peitsensä v a ltio valta a kohtaan<br />

ja e sittä isivät vaatim uksen siitä, että<br />

tä lla isesta suoje lu sta ko itu viin<br />

rasitu ksiin o lis i v a ltio lta saatava<br />

asiaan kuuluva korvaus, jo s ra kennusten<br />

o m ista ja t tu nnustavat suojeluin<br />

tre ssit. M ikä li asiassa o n n is tu t­<br />

ta isiin saam aan aikaan m yönteinen<br />

ratkaisu, o lis i yksityiste n om ista ­<br />

m ien ku lttu u rih is to ria llis e s ti arvokkaiden<br />

rakennusten säilyttä m in e n<br />

verra tto m a sti help o m p a a kuin nykyisin.<br />

O ngelm an tule e k u ite n kin aina<br />

m uodostam aan kysym ys, m ikä on<br />

suojelem isen arvoista. On ilm eistä,<br />

että k u lttu u rim iljö ö n s u o je lu u n liittyy<br />

tie tty terveen konservatiivinen<br />

elem e n tti, tarve suom alaisen k u lttu<br />

u rih is to ria llis e n id e n tite e tin ko kem<br />

iseen, m ikä on v ira llis e n k u lttu u rip<br />

o litiik a n m u illa s e k to re illa haluttu<br />

vaim entaa tai kieltää. On ilm eistä,<br />

että ihm isen kyvyllä sopeutua m iljö<br />

ö n m uutoksiin ja m uih in m u u to k­<br />

siin on rajansa; k u lttu u rim iljö ö n<br />

suoje lu p y rk ii siis luom aan m yös<br />

he n kistä tu rv a llisuutta .<br />


Fil.tri<br />

KYÖSTI JU M PPANEN :<br />

Turun merialueen<br />

kuormitus ja tila<br />

u run lä hivesien tila n ja käyt­<br />

ke lp o isu u d e n m äärää rat­<br />

Ttö<br />

kaisevasti kauan ja tk u n u t voim akas<br />

ja m o n ip u o lin e n ku lttu u rivaikutu s.<br />

A su tu ksen ja te o llis u u d e n jä te vesissä<br />

jo u tu u m ereen m onenlaisia<br />

jä te a in e ita , jo tk a m uuttavat veden<br />

o m in a isu u ksia ja ennen kaikkea sen<br />

m o n in a ista ja rika sta eläm ää ja<br />

e liö s tö ä ja jo tk a va ikutta vat siten<br />

su o ra n a isesti tai v ä lillis e s ti v irkistyskäyttöön<br />

ja kalastukseen.<br />

V iim e vuosina T urun kaupunkis<br />

e u d u lle rake n n e tu t uudet p u hdistam<br />

ot ovat vähentäneet m erkittävästi<br />

m eria lu e e n jä te k u o rm itu s ta ja likaantu<br />

m ista kin . V uosina 1974— 1976<br />

on N aanta liin , Kaarinaan, Paraisille<br />

ja P iikkiö ö n valm istu n e e t uudet nykyaikaiset<br />

jäteve sip u h d ista m o t, jo i­<br />

den to im in ta vastaa ensi vuosikym ­<br />

m enen vaatim uksia. M yös te o llisuudessa<br />

on s ijo ite ttu va ro ja vesie<br />

n suoje lu u n ja saatu näin aikaan<br />

o le e llis ia p a rannuksia jätevesien<br />

käsittelyyn. N este O y:n N aantalin<br />

ja lo s ta m o lta m ereen jo utuvan öljyn<br />

m äärä on p ienentynyt vuoden 1973<br />

jä lkeen kuudenteen osaan siitä m i­<br />

tä se oli 1970-luvun alussa jä te vesien<br />

m onivaiheisen käsittelyn ansiosta<br />

(10— 20 kg/vrk). N aantalissa<br />

to im ivat Ju u rika sso ke ri O y:n veden<br />

käyttö ja jä te ku o rm a pieneni pari<br />

vu o tta sitten o le e llisesti jätevesien<br />

kie rrä tyksen ja m eka a n is-ke m ia llisen<br />

puhdistu kse n tuloksena. O vako<br />

O y:n T urun rauta te h ta a lla on syan<br />

id ip ito is te n prosessivesien käsittelyä<br />

h uom attavasti tehostettu eikä<br />

satam a-alueen ja P ohjoissalm en kalo<br />

ille pitä isi enää o lla n iis tä haittaa.<br />

K unnallisen jätevesim aksun<br />

voim a a n tu lo on p a kotta n u t kuntien<br />

v ie m ä riverkosto o n liittyn e e n te o llisuuden<br />

pienentäm ään tarp e e to n ta<br />

veden käyttöä ja ottam aan jä tte e t<br />

entistä parem m in talteen. S uurissa<br />

e lin ta rvikete h ta issa jätevesim aksu<br />

kohoaa useisiin m iljo o n iin m a rkko i­<br />

hin vuodessa ja se on näin ollen<br />

huom attava kustannustekijä.<br />

Jos tarka ste lla a n T urun m e rialueen<br />

kuorm ituksen kehitystä p itkällä<br />

aika välillä , näyttää nykytilanne<br />

T urun ja R aision keskuspuhdista ­<br />

m ojen yliku o rm itu kse sta huolim atta<br />

o le e llis e s ti parem m alta kuin vuosikym<br />

m enien vaihteen tila n n e . Likaantum<br />

inen lienee o llu t pahim m illaan<br />

1960-luvun p u o livälissä. S uurim<br />

p ie n puhdista m o je n laajennusten<br />

va lm istu ttu a on odote tta vissa e d e l­<br />

leen suotuisaa kehitystä, jo s k in ensi<br />

vuosikym m enen lo p u lla kuorm i­<br />

tu s tila n n e p a lautunee nykyiselleen<br />

veden käytön kasvun seurauksena.<br />

A u ra jo e n vedessä kulkeutuu mereen<br />

huom attavasti m aaperäistä ja<br />

p e llo ilta huuhto u tu via ravin te ita sekä<br />

haja-asutuksesta peräisin olevia<br />

jäte a in e ita . A urajokeen johdetaan<br />

m yös A uran ja Liedon taajam ien<br />

p u h d iste ttu ja jätevesiä. Jokiveden<br />

käyttökelpoisuus on tästä h uolim atta<br />

säilynyt tyydyttävänä. A urajoen<br />

veden ra vin te illa ei ole kovin suurta<br />

m erkitystä T urun lähivesien rehevyyteen,<br />

s illä su u ri osa niistä sam<br />

oin kuin k iin te istä aineista purkautuu<br />

m ereen kevättalven aikana ja<br />

kesällä lähes koko jo e n vesim äärä<br />

puhdistetaan tu rkula iste n juom a- ja<br />

talousvedeksi.<br />

T urun lähivesien ja A iristo n tila s ­<br />

sa ja veden laadussa heijastuu<br />

lu o n n o llisesti eri lähteistä tä lle vesialueelle<br />

tulevien aineiden vaikutus<br />

veden vihertävänä, a jo itta in harm<br />

aanruskeana sam eutena, suurehk<br />

oina ja asteittain A iristo a kohti<br />

alenevina ravin n e p ito isuuksin a ja<br />

rehevyytenä sekä nopeana hapen<br />

kulum isena sekä talvella että kesällä<br />

o rgaanisten jä tte id e n ja leväbiom<br />

assan hajoitukseen. Näm ä veden<br />

laadun o m in a isp iirte e t luonnehtivat<br />

ka ik k ia rehevöityneitä ra n n ikkovesiä.<br />

A sum ajätevesistä johtuvat<br />

h ygieniset haitat ovat niin ikä ä n T u ­<br />

run edustan salm issa virkistyskäytö<br />

lle m erkittävät.<br />

T a lvella on tä rkein rehevyydestä<br />

ja ' likaantum isesta johtuva seurausilm<br />

iö hapen nopea vähenem inen<br />

vedestä jä tte id e n h ajoitukseen ja<br />

pohjaan vajonneen kuolleen p lankto<br />

n in ja kasvillisuuden lahoam iseen.<br />

Ennen keskuspuhdistam on va lm istu ­<br />

m ista oli A urajoen suualueen, Pitkänsalm<br />

en, P ohjoissalm en ja osittain<br />

P ukinsalm enkin h appitilanne<br />

lopputa lve sta a ika huono ja kalakannalle<br />

k riitillin e n , sillä viem ärivedet<br />

levisivät ohuena kerroksena<br />

heti jään alla laaja lle alueelle ja n iiden<br />

orgaaniset jä tte e t k u lu ttivat hapen<br />

p in takerroksesta vähiin aina A i­<br />

risto lle asti. Sen jälke e n kun Turun<br />

kaikki viem ärivedet jo h d e ttiin keskuspundistam<br />

oon vuonna 1971 on<br />

talven h a ppitilanne ole e llisesti parantunut<br />

varsinkin A urajoen suussa<br />

ja P itkässäsalm essa, jo ka on tä r­<br />

kein lähivirkistysalue.<br />

Y htä hyvää happitila n n e tta kuin<br />

talvella 1976 ei T urun lähivesissä<br />

o le n o rm aalitalvina esiintynyt ainakaan<br />

vuoden 1965 jälkeen. Talven<br />

1976 tu tkim u s osoittaa, että m erialueen<br />

fo sfo rita so on alenem assa<br />

ja hygieninen tila yleensä paranemassa.<br />

Voim akas likaantum inen on<br />

ra jo ittu n u t R aisionlahteen ja sen<br />

e dustalle sekä T urun satam a-alueelle.<br />

P ohjoissalm i, Pitkäsalm i ja Pukinsalm<br />

i olivat selvästi likaantuneet.<br />

A iristo n pohjoispäässä ja V apparin<br />

selä llä e siintyi sen sijaan vain hyvin<br />

lieviä jätevesien vaikutuksia<br />

pintavedessä, kokonaisuutena veden<br />

laatu vastasi lähes luonnontila<br />

is ia oloja.<br />

Turun m erialueen fo sfo rita so on<br />

a lentunut vuonna 1976 jätevesien<br />

tehostuneen p uhdistuksen ansiosta<br />

aivan selvästi vuosiin 1970— 1975<br />

verrattuna. Sama kehitys on ta p a h ­<br />

tunut m yös N aantalin suunnalla.<br />

M erkittävin m uutos esiin tyy Pitkässäsalm<br />

essa ja V apparin p o h jo isosassa,<br />

m utta m yös P ukinsalm en ja<br />

A iristo n pohjoispään fo sfo rip ito isu u ­<br />

d et osoittavat alenevaa suuntausta.<br />

A ikaisem m in T urun lähivesissä<br />

e siintyi fo sfo ria enem m än kuin levät<br />

pystyivät tehokkaasti käyttämään.<br />

Nyt täm ä ylim äärä on hävinnyt<br />

ja fo sfo ri alkaa olla jätevesien<br />

p u rkualueiden u lko p u o le lla perustuotannon<br />

niukkuuste kijä . Jos jä te ­<br />

vesien käsittelyä vielä tehostetaan,<br />

se vähentää välittö m ä sti rehevöitym<br />

istä.<br />

Pitkänsalm en, V apparin ja Pohjo<br />

is -A iris to n perustuotanto näyttää<br />

aivan viim e vuosina alentuneen, m i­<br />

kä on sopusoinnussa veden ravinnepito<br />

isuuksie n pienenem isen kanssa.<br />

Sen sijaan Pansion e d u sta lla näyttää<br />

rehevöitym inen voim istuneen.<br />

P lanktonin perustuotannon m u­<br />

kaan ovat Turun lähivedet Viheriäisten<br />

aukolle, P ukinsalm en edusta<br />

lle ja K uusiston salm een olleet<br />

reheviä kesällä 1976 kun aika ise m ­<br />

pina vuosina ne on vastaavasti lu o ­<br />

k ite ltu voim akkaasti rehevöityneiksi.<br />

A iristo n p o hjoisosa ja V appari ovat<br />

taas lievästi reheviä kuten e sim erkiksi<br />

P aim ionselkä. T urun lähivesien<br />

perustuotanto on a lentunut<br />

kesällä 1976 lähes puoleen vuosien<br />

1970— 1975 arvoista, m ikä on seurausta<br />

fo sfo rikuorm itu ksen vähenem<br />

isestä.<br />

T urun lähivedet, satam a-alue,<br />

P ohjoissalm i ja P itkäsalm i ovat kesäisin<br />

saastuneita ja periaatteessa<br />

u in tiin sopim attom ia. H ygieniset<br />

h a ita t u lottuvat Pitkässäsalm essa<br />

suunnilleen P apinsaaren ta salle ja<br />

P ukinsalm essa Ison-P ukin tasalle.<br />

R uissalon S aaronniem i o nkin ainoa<br />

puhdas uim aranta T urun lähivesissä,<br />

Apul. professori<br />

RAUNO TENO VUO :<br />

Luonnonsuojelualueet,<br />

ajankohtaista perustamisesta<br />

ja tarpeista<br />

L<br />

u o n n o nsuojelu alueiden perustam<br />

inen sai alkunsa 1800-luvu.n<br />

jä lk ip u o lis k o lla lu onnonsuojeluaatteen<br />

vähitellen tullessa yleiseen<br />

tietoon eri p u o lilla m aapalloa. Luonnonsuoje<br />

lu a lu e illa tarkoitetaan rauh<br />

o ite ttu ja alueita, jo id e n tarkoituksena<br />

on säilyttää alkuperäistä luontoa<br />

tie te e llisiä , e steettisiä tai kasvatu<br />

ksellisia ta rkoitu ksia varten.<br />

K ansallispuistojen kaltaiset laajat<br />

suojelu a lu e e t m uodostavat eri m aissa<br />

suoje lu a lu e id e n rungon. M eillä<br />

vuodelta 1923 peräisin oleva, jo<br />

pahoin vanhentunut lu onnonsuojelulaki<br />

säätää 1 §:ssä periaatteen<br />

kansallis- ja luonnonpuistoje n perustam<br />

isesta. Luonnonpuisto t perustetaan<br />

ensi sijassa tieteellisen<br />

tutkim uksen tarp e isiin , ne ovat<br />

luontonsa puolesta m erkittävim piä<br />

h elposti haavoittuvia kohteita, joissa<br />

liikkum in e n on yleensä sallittua<br />

vain erikoisluvalla. K ansallispuistot<br />

taas ovat "ko ko kansaa va rte n ” , ne<br />

on ta rkoite ttu yleisiksi luonnon nähtävyyksiksi,<br />

jo ih in suorastaan ohjataan<br />

m atkailua ja retkeilyä. K aikilla<br />

suoje lu a lu e illa on om at järje styssääntönsä,<br />

jossa tarkem m in säädetään<br />

m illa iset to im in n a t ovat s a llittuja.<br />

m illa iset eivät.<br />

Pitkän valm istelukauden jälkeen<br />

m aaham m e peru ste ttiin v. 1938 ensim<br />

m äiset laajat suojelualueet, 4<br />

kansallis- ja 6 luonnonpuistoa.<br />

N äistä m enetettiin sodissa peräti<br />

kuusi — osoitus siitä, kuinka m oniv<br />

aikkei P itkäsäsalm essa uim ista voi<br />

vaarallisena pitää.<br />

On hyvin todennäköistä, että Turun<br />

lähivesien rehevyysaste alenee<br />

1980-luvun alussa 25— 30 % nykyisestään.<br />

Sen positiiviset vaikutu k­<br />

set u lottuvat V iheriäisten aukolle,<br />

A iris to lle ja V a p p a rille asti perustuotannon<br />

lievänä alenem isena ja<br />

alusveden happitilanteen kohenem i­<br />

sena. T urun lähivedet tulevat silti<br />

olem aan kohtalaisen reheviä ja verraten<br />

sam eita kuultavuuden ollessa<br />

kesällä 1— 2 m etriä. A iristo n pohjoispään<br />

ja V apparin veden laatu<br />

tule e vastaam aan lähes nykyistä<br />

E telä-A iriston tilannetta. Pitkänsalmen<br />

arvo virkistysa lu e e n a kasvaa<br />

vähän nykyisestään. K alataloudelliset<br />

haitat pienenevät koko m erialu<br />

e e lla siten että m akuvirheet ja<br />

pyydysten likaantum inen vähenevät<br />

ja saaliin arvo kohoaa. Täm ä edellyttää<br />

s u u n n ite lm a llisia kalaveden<br />

h o ito to im ia mm. roskakalojen tehokasta<br />

pyyntiä ja a rvokalojen istupuolinen<br />

luonto o li Laatokan K arjalassa<br />

ja Petsamon alueella. J a tkosodan<br />

jälkeen ryhdyttiinkin uusien<br />

puistojen perustam ishankkeisiin.<br />

Tämä vaihe saatiin päätökseen v.<br />

1956, jo llo in perustettiin 12 uutta<br />

luonnonpuistoa ja 7 kansallispuistoa.<br />

Sen jälkeen on v. 1964 perustettu<br />

Karkalin luonnonpuisto Lohja<br />

lle ; tämä on ainoa yksityism aalle<br />

perustettu, m uut ovat sija in n e e t valtion<br />

maalla.<br />

Tällä hetkellä m aassam m e on siis<br />

15 luonnon- ja 9 kansallispuistoa,<br />

tuksia. Suurin vesiensuojelullinen<br />

hyöty virkistyskäytölle ja kalastukselle<br />

saavutetaan Turun lähivesien<br />

ulkopuolella, nykyisin lievästi rehevöityneillä<br />

alueilla.<br />

Nykyisen tietäm yksen m ukaan tu ­<br />

lee Turun ja naapurikuntien jätevesien<br />

puhdistuksessa pyrkiä hyvään<br />

lopputulokseen, sillä vasta sillo in<br />

näistä sijo itu ksista saadaan koko<br />

hyöty. Jätevesien jo h ta m ista suoraan<br />

A iristo lle kuten on kaavailtu<br />

ei voi pitää toistaiseksi a ja n kohta i­<br />

sena, sillä tästä ratkaisusta koituva<br />

hyöty ei ole läheskään oikeassa<br />

suhteessa kustannuksiin. Mitään<br />

dram aattista ei lähim m än kym m e­<br />

nen vuoden aikana tapahtune, vaan<br />

Turun m erialueen tila ja käyttökelpoisuus<br />

säilyy selvästi nykyistä parempana.<br />

K aupunkiseudun nopea<br />

väestönkasvu tai runsaasti vettä<br />

käyttävien uusien teollisu u sla ito ste n<br />

tulo alueelle ei ole kuitenkaan vesihuollon<br />

ja vesiensuojelun kannalta<br />

toivottavaa kehitystä.<br />

□<br />

yhteensä runsaat 3 200 km 2. T ähän<br />

sinänsä arvokkaaseen s u o je lu a lu e i­<br />

den ru nkoon liitty y tu n tu via p u u tte i­<br />

ta, jo tk a ovat tu lle e t yhä ilm e isem ­<br />

m iksi sitä m ukaa kun ihm isen lu o n ­<br />

toa m uuttava to im in ta on v o im is tu ­<br />

nut. E rityisen kipeänä on koettu<br />

la ajojen suo- ja koste ikkoalu e id e n<br />

puute, järvim a ise m ie n niu kku u s ja<br />

kansallispuisto -tyyppisen s u o je lu ­<br />

alueen puuttum inen S aaristom eren<br />

alueelta.<br />

N äitä puutte ita korjaam aan asetti<br />

valtio n e u vosto v. 1974 kom itean,<br />

jo n ka p aljon keskustelua herättänyt<br />

m ie tin tö ju lk is te ttiin kesäkuun 20<br />

p äivänä 1977. S iinä ehdotetaan perustettavaksi<br />

43 uutta kansallis- ja<br />

16 luonnonpuisto a sekä laaje n n e t­<br />

tavaksi 9 kansallis- ja 6 lu onnonpuistoa.<br />

T o im ikunnan m ukaan koko<br />

suunnitelm a tu lis i to te u tta a kolm essa<br />

vaiheessa siten, että ensim m ä i­<br />

nen vaihe a jo ittu is i vu o siin <strong>1978</strong>—<br />

82, viim einen vasta vuoden 1992 jä l­<br />

keiselle ajalle. E nsim m äinen vaihe<br />

katsotaan helpoim m aksi, koska ehd<br />

o te tu t alueet s ija isevat valta o saltaan<br />

valtion m aalla. — On p a ik a l­<br />

laan huom ata, e tte i n ä inkään laaja<br />

kansallis- ja lu o n n o n p u isto ve rkosto<br />

p oista pienten s u o je lu a lu e id e n ta r­<br />

p eellisu u tta . N äitä on m ietinnössä<br />

ruvettu kutsum aan luonnonsä ä stiö<br />

ik s i; ne s ija its is iv a t huom attavalta<br />

osalta yksityism a a lla ja v o isivat rauhoitusm<br />

ääräysten a nkaruuden o salta<br />

olla hyvin e ria ste isia riip p u e n<br />

siitä, m itä lu o n n o n varo ja kussakin<br />

tapauksessa o lis i suojeltava.<br />

K ansa llisp u isto ko m ite a n m ie tin tö<br />

on k o u riin tu n tu valla ta va lla tuonut<br />

koko kansan tie to o n suoje lu a lu e id e n<br />

perustam iseen liittyvä n koko ongelm<br />

avyyhden. On herätetty m o n e n la i­<br />

sia kysym yksiä: onko koko su u n n i­<br />

telm a ylim ito ite ttu , epäre a listin e n ,<br />

m iten työ llisyysn ä kö ko h d a t on o te t­<br />

tu huom ioon, onko kustannuslaskelm<br />

a liia n o p tim istin e n jne. S am alla<br />

on voin u t havaita valite tta va n kehityksen,<br />

ja kautu m ista kahteen le i­<br />

riin, p uolesta tai vastaan. H elposti<br />

jä ä huom aam atta se, että olem m e<br />

lo ppujen lopuksi ka ikki "sam assa<br />

veneessä” , vastuussa sen maan<br />

luonnon säilym isestä, jo n k a asukkaita<br />

olem m e.<br />

M onet e rim ie lisyyd e t saattavat o l­<br />

la n ä ennäisiä ja jo h tu a in fo rm a a tio n<br />

p uutteesta, koska ei huom ata sitä<br />

su u rta m uutosta, m ikä s u o je lu a lu e i­<br />

ta koskevassa ajatustavassa on v iime<br />

a ikoin a tapahtunut. S euraavassa<br />

esitettäköön erä itä tähän liittyviä<br />

näkökohtia.<br />

N ykyaikaisen luonnonsuoje lu n<br />

yhtenä tu n n u sm e rkkin ä on aiem paa<br />

suurem pi ihm iskeskeisyys: luontoa<br />

suoje lla a n ihm istä varten — k u ite n ­<br />

kin n iin, että luonnon ja ihm isen<br />

välinen sopusoin tu säilyy. Täm ä<br />

suuntaus näkyy su o je lu s u u n n ite l­<br />

m issakin, s illä p a in o p iste on yhä<br />

enem m än s iirty n y t lu o n n o n p u is to is ­<br />

ta k a n s a llispuisto -tyyppiste n alu e i­<br />

den perustam iseen. S am alla on yhä<br />

selvem m in a le ttu ym m ärtää, että<br />

m yös ihm isen m uovaam a luonto<br />

saattaa olla säilyttäm isen arvoinen<br />

ja k iin to isa. Täm ä koskee e rity is e s ­<br />

ti vanhojen jo h ylättyjen m aankäyt-


• A u ra n s ilta e li ” k iv is iltä ” v a lm is tu i m o n ie n k in a s te lu je n jä lk e e n 1829. K e v ä ä llä 18 30 h a v aittu 40 c m p a in u m a p e ­<br />

lä stytti tu rk u la is e t p a h a n p ä iv ä is e s ti. K u va ttu R a g n a r U n g e rnin p iirro k s e s ta . — Å b o A k a d e m in k u v a -a rk is to .<br />

Professori<br />

TO IV O T. RINNE:<br />

JO p aljon ennen nykyisen Turun<br />

kaupungin peru sta m ista A u ra jo ki<br />

va iku tti m onin tavoin seutukunnan<br />

eläm isen ja talouden o lo ih in . M.m.<br />

L iedon V anhalinnan pääsyä suurem ­<br />

m ille v e sille ja ka la -a p a jille A u ra ­<br />

jo k i ratkaisevasti help o tti.<br />

H A ITTATEKIJÖ IT Ä K IN oli olem assa.<br />

H alisten kosken padon korkeus oli<br />

lie to la is ille hankalaa ja asiasta valitö<br />

m u o to je n luom ia m aisem ia, esim .<br />

lo unaissaaristossa kukkaloistostaan<br />

tu n n e ttu ja le h to n iittyjä , vehre itä kask<br />

ik o iv ik o ita tai Lapin jo k iv a rs in iitty -<br />

jä kulle ro in e e n . Täm än kanssa sop<br />

u soinnussa on se periaate, että<br />

k a n s a llis p u is to ja perustettaessa<br />

suorastaan toivotaan ihm isen p e rin ­<br />

teisin e e lin kein o in e e n jäävän a lu e e l­<br />

le. A ja tu s perustuu siihen, että perin<br />

te iset e lin k e in o t eivät ole lu o n ­<br />

toa tuhoavia, vaan sitä säilyttäviä.<br />

S iten esim . porom ies p o ro ta lo u ksineen<br />

ja saariston kalastajaväestö<br />

ku u lu va t ero tta m a tto m a sti ko. alu e i­<br />

den m aisem aan.<br />

U udenaikaiseen luonnonsu o je lu u n<br />

sisältyy m yös e räänlainen luonnon<br />

m onikäyttö p e ria a te . Sen m ukaan<br />

laajaan suojelualueeseen voidaan<br />

s isä llyttä ä e ria ste ista s u o je lu a vaativ<br />

ia osia, ja koko su o je lu s u u n n ite l­<br />

m a voidaan rakentaa täm än m ukaiseksi.<br />

Hyvä e sim e rkki tä stä on peru<br />

s te illa oleva S aaristo m e re n kans<br />

a llispuisto , m issä a jatusta to te u te ­<br />

taan s a llim a lla eria ste ista ihm isen<br />

to im in ta a ku n kin osa-alueen lu o n ­<br />

teesta riippuen.<br />

S u o je lu suunnite lm issa on Lounais-S<br />

uom ea a ja te lle n vie lä p aljon<br />

Aurajoki ja Turku<br />

tetaan a inakin jo v. 1407. M yllyt<br />

m ainitussa koskessa puolestaan<br />

m e rkitsivät suurta ta lo u d e llista arvoa<br />

ja ta lo n p o ja t jo u tu ivat puolustamaan<br />

oikeuksiaan mm. Pyhän O lavin<br />

luostarin m unkkien vaatim uksia<br />

vastaan.<br />

VAPAA la ivaliike joen yläjuoksulle<br />

o li tärkeä tekijä. S iksi siltaakaan ei<br />

rakennettu ennenkuin vasta v. 1414,<br />

tehtävää. Vuoden 1972 ym päristötila<br />

s to llin e n vu o sikirja kertoo mm.<br />

saariston suoje lu sta karua kieltä:<br />

U udenm aan läänissä o li v. 1971<br />

k a ikkiaan 34 luonnonsuojelu aluetta,<br />

kokonaisp in ta -a la lta a n 126,4 km 2,<br />

kun taas T urun ja Porin läänissä<br />

s u o je lu a lu e ita o li vain 5, pin ta -a la l­<br />

taan vaivaiset 0,2 km m 2! S aaristom<br />

eren kansa llisp u isto n tähdellisyys<br />

ja k iire e llisyys on siis ilm einen.<br />

M yös eräiden runsasravinteisten<br />

jä rvie n , m erenlahtien ja soiden suoje<br />

lu vaatisi p ikaisia toim enpiteitä.<br />

M o nipuolisen luonnon ja m aiseman<br />

säilyttäm inen edellyttä ä suojelu<br />

a lu e in e n perustam ista, m uunlaista<br />

ratkaisua ei ole. P ohjim m altaan<br />

luonnon säilyttäm inen on ihm isen<br />

olem assaolon turvaam ista, s illä ihm<br />

isen to im e e n tu lo on viim e kädessä<br />

luonnon arm oilla. O lem m e e p ä ile ­<br />

m ättä ka ikki sam aa m ieltä ihm isen<br />

luom ien ku lttu u ria rvo je n säilyttä m i­<br />

sen välttäm ättöm yydestä, m utta emme<br />

huom aa, että m yöskin luonnossa<br />

on korvaam attom ia, ainutke rta isia<br />

arvoja, jo ita y h tä la illa tu lis i vaalia.<br />

P idettäköön m yös m ielessä se, että<br />

lu onnon säilym inen on arvo sinänsä!<br />

□<br />

koska T urun tu o m io kirkon a lapuolella<br />

olevat ranta to n tit olivat om ista<br />

jille e n arvoalueita laivojen la itu rip<br />

aikkoina. T oisaalta jo e n ylikulku<br />

o li tu rk u la is ille välttäm ätöntä vasta<br />

A ninkaisten puolen asuttam isen<br />

alettua. T ieyhteydet m uuhun Suomeen<br />

eivät vielä silta a vaatineet,<br />

sillä Häm een ja Uudenm aan tie t<br />

tu livat T urkuun A urajoen e te lä p u o ­<br />

lelta. T oisaalta on todettava, että<br />

silla n rakentam inen edisti vo im a k­<br />

kaasti A ninkaisten alueen kasvua<br />

ja kehitystä. Se ei suinkaan jäänyt<br />

e sikaupungin vähäpätöiseen asemaan.<br />

AU R AJO ELLA oli lisäksi laajem paa<br />

valta kunnallista m erkitystä. Kun<br />

Suom i vielä 1400-luvun alussa o li<br />

yhtenä laam annikuntana, niin o ikeuden<br />

hoito o li hidasta. S iksi kuningas<br />

m ääräsi v. 1435, että Suom i o li<br />

jaettava kahteen laam annikuntaan,<br />

jo issa kum m assakin oli om a tuom a­<br />

rinsa ja raja ku lki p itk in A urajokea.<br />

Näin ollen saatiin sekä E telä-S uomen<br />

että P ohjois-S uom en laam annikunnat.<br />

ER ITTÄIN tärkeää o li kalojen pyydystäm<br />

inen m yös H alistenkosken<br />

yläpuolella. Jo vuonna 1352 piispa<br />

Hem m ing te ki sopim uksen K aarinan<br />

ja Liedon p itä jie n ta lo n p o ikie n<br />

kanssa siitä, että näiden kosken<br />

ylä p u o le lla asuvien kalastusoikeuksia<br />

o li kunnioitettava. S iksi päätettiin<br />

, että m yllynsulku o li pidettävä<br />

avoinna kolm e viik k o a keväällä ja<br />

kolm e viik k o a syksyllä korkean veden<br />

aikana. T arko itu kse n a o li, että<br />

kala tänä aikana pääsisi vapaasti<br />

nousem aan jo ke a ylö s o h i H alisten<br />

padon. Täten k u n n io ite ttiin talo n ­<br />

p oikie n ikivanhaa kalastusperinnettä.<br />

N äin s iis jo yli 600 vuotta sitten<br />

A urajoen alu e e lla y llä p id e ttiin tiu k ­<br />

kaa oike u ksie n ja velvollisuuksien<br />

järjestystä.<br />

AU R AJO KI o li k u ite n kin vain vähäinen<br />

p uro m oniin suuriin jo k iin verrattuna.<br />

S ilti sekin a iheutti tu rku la i­<br />

s ille huolta. Vuonna 1414 rakennettu<br />

s ilta pysytteli ihm eeksi p a ikoillaan<br />

p itkät ajat. M utta v. 1612 koettiin<br />

voim akas tulva, jo ka vei sillan<br />

m ennessään. Jälleen v. 1682 onnettom<br />

uus kohtasi siltaa, m utta tällä<br />

kerra lla tu li tuhosi sen. Parin vuoden<br />

kulu ttu a s ilta rakennettiin<br />

uudelleen. V äliaikana yliku lje tu s<br />

h o id e ttiin lautalla, jossa oli 10 kpl<br />

8 m etrin p itu isia tukkeja. S illan rakenteesta<br />

ei ole m onia tietoja. Kerrotaan,<br />

että m uuan teurastaja om isti<br />

s illa lla kojun, jossa m yytiin tu o ­<br />

retta lihaa.<br />

TURUN palo v. 1827 tuhosi Turun<br />

ainoan silla n ja sen silta -a rku lle rakennetun<br />

satam akonttorin. T ilapäinen<br />

p o n tto o n isilta s ijo ite ttiin nykyisen<br />

kaupungintalon paikalle. Tämä<br />

to im e n p id e herätti paljon tyytym<br />

ättöm yyttä mm. siksi, että joen<br />

yläosiin kulkeva liikenne o li täydellisesti<br />

pysähdyksissä. Kun lisäksi<br />

voim akas v irta syksyllä 1827 tem -<br />

pasi silla n m ukaansa, heräsi voim a­<br />

kas m ie lip id e kiinteän sillan rakentam<br />

isen puolesta. Täm ä vaatim us<br />

to te u te ttiin alustavasti käyttäm ällä<br />

vanhan silla n paikkaa S uurtorin vaiheilla<br />

tila p ä issilla n alustana. Siltaa<br />

käyte ttiin vuoteen 1835.<br />

VO IDAAN todeta, että tu rku la isilla<br />

oli p a ljo n huolta silta-asioistaan<br />

vuoden 1827 palon jä lkeisenä aikana.<br />

P ontto o n isilta a vastustettiin ja<br />

to isaalta sitä taas p id e ttiin välttäm ättöm<br />

änä. Pahinta tyytym ättöm yyttä<br />

herätti p o n tto o n isilla n aiheuttam at<br />

haitat joessa tapahtuvalle laiva- ja<br />

veneliikente e lle . Täm än takia annettiin<br />

m ääräys, että p onttoonisillan<br />

sulku oli pidettävä avoinna aam uisin<br />

klo 5— 6 ja iltaisin klo 21— 22.<br />

S illan kohtalo läheni kuitenkin päättym<br />

istään, s illä A uransillan rakennustyöt<br />

saatiin vuoden 1829 kuluessa<br />

pääasiallisesti va lm iiksi. S ilta<br />

kokonaisuudessaa n m yytiin proom<br />

uineen, kiinnitysla itte in e e n ja<br />

m uine tarvikkeineen. Jälleenrakenn<br />

ussuunnitelm ien kolm esta sillasta<br />

to te u te ttiin ensin A uransillan rakentam<br />

inen. S iitä o li tuleva "k iv is iltä ”<br />

e li joke e n s ijo ite ttu je n kivipilarien<br />

p äälle tehtävä silta. Täm ä kallis<br />

vaihtoehto m aksoi peräti 40.000 ruplaa.<br />

R atkaisuun päädyttiin talo u d e l­<br />

lisesta ahdin kotila sta huolim atta<br />

siksi, että tälla in e n silta oli vankka<br />

ja se o li huom attavasti varm em pi<br />

kuin p uusilta, jo ka puolestaan oli<br />

5 0 % halvem pi. K aikenlaisten kinaste<br />

lu je n jälkeen työhön päästiin käsiksi<br />

vasta m aaliskuussa 1829.<br />

KOKO T urku seurasi henkeään p i­<br />

d äte lle n työn edistym istä. Yleisesti<br />

ih m e te ltiin rakentam isen hitautta ja<br />

jo p a s iin ä m äärin, että m aaherrakin<br />

Toivo T. R inne<br />

p uuttui asiaan. M utta rakennusjohtokunta<br />

puolustautui pontevasti.<br />

Kannatuspilarien rakentam iseen ei<br />

näet voitu sijoittaa lisää työvoim aa.<br />

Ja niin silta vihdoin vuoden 1829<br />

päättyessä valm istui.<br />

PALON jälkeiseen rakennussuunnitelm<br />

aan kuului siis kaikkiaan kolm e<br />

siltaa. Tämä edellytti nykyisen Kirkkosillan<br />

paikalle tulevaa siltaa ja<br />

toiseksi myös nykyisen A uransillan<br />

ensim m äistä toteuttam ista. Lisäksi<br />

jo tuon ajan hankkeisiin kuului s illan<br />

rakentam inen nykyisen M artinsillan<br />

paikalle. U ljaat ajatukset kohtasivat<br />

taloudellisia vaikeuksia.<br />

K aupungin vanhim pien päätös varojen<br />

kantam isesta kaikilta talonom ista<br />

jilta herätti erittäin kiivasta vastustusta.<br />

H ovioikeuden virkam iehet<br />

vetosivat etuoikeuksiinsa ja vaativat<br />

rinnastusta aatelisiin, jo ilta tällaista<br />

veroa ei voitu periä.<br />

VALM IISTA sillasta vo itiin iloita<br />

vain vähäinen hetki. Toukokuussa<br />

1830 tehtiin tyrm istyttävä havainto.<br />

S illan itäinen m aatuki ei pysynytkään<br />

paikoillaan. Vajoam a oli noin<br />

40 senttiä. Tapaus aiheutti tavattoman<br />

kohun. S illan arkkitehti saapui<br />

Turkuun, m aaherra k irjo itti ja kyseli.<br />

V ihdoin m yös kenraalikuvernööri<br />

Zakrevski ryhtyi patistelem aan onnettom<br />

ia turkulaisia, jo tk a jo olivat<br />

ehtineet ilo ita uudesta sillastaan<br />

ajankohtana, jo llo in rahanpuute<br />

säälim ättöm ästi puriste li tu rkula isyhteiskunnan<br />

taloutta.<br />

SILLAN perusta k o rja ttiin m elkoisin<br />

kustannuksin. Siltaa koskevat o h je ­<br />

säännöt hyväksyttiin ja sam alla<br />

m äärättiin ne ajat, jo llo in esteetön<br />

purjehdus ylä ju o ksulle m ahdollistettiin.<br />

AURANSILLAN epäonnea se lvite l­<br />

täessä ryhdyttiin K irkkosilta a eli<br />

P ohjoissiltaa koskeviin suunnitte lu ­<br />

töihin. M aistraatti sai ta rkasteltavakseen<br />

sillan "k a rta n " ja kustannusarvion,<br />

jo n ka o li laatinut eve rstiluutnantti,<br />

vapaaherra R osenkam pff,<br />

joka oli o llu t m yös A uransillan lu o ­<br />

ja. Tämän sillan kustannusarvio oli<br />

Itsenäisyyden puu<br />

H irvensaloon ja<br />

Itäharjulle<br />

■ Suom en itsenäisyyden 60-vuotisju<br />

h la vuoden kunnia ksi H irvensaloon<br />

is tu te ttiin itsenäisyyden tam m i<br />

ja Itä h a rju lle itsenäisyyden kuusi.<br />

K oulun opetta ja t, o p p ila a t ja heidän<br />

vanhem pansa sekä koulu n e u ­<br />

voston jä s e n e t istu ttiva t p e rja n ta in a<br />

2. 12. 1977 itsenäisyyden tam m en<br />

W äinö A altosen tulevan uuden koulun<br />

puisto a lu e e lle . Istutustyöhön<br />

o s a llistu ivat mm. k o u lu to im e n ta rkasta<br />

ja Eero V iita n ie m i lä ä n in h a llitu k ­<br />

sen k o u lu o sasto lta ja T urun kaup<br />

u n g in h a llitu ksen p u h e e n jo h ta ja<br />

Kullervo Lappi. Puheen tila is u u d e s ­<br />

sa p iti k o u lu n jo h ta ja A n tti Lehtinen.<br />

Itäharjun O m a kotiyhdistyksen to i­<br />

m esta is tu te ttiin itsenäisyyspäivänä<br />

6. 12. 1977 k o tikuusi T uule n su u n -<br />

puistoon seura kunta ta lo n ja kole ra -<br />

hautausm aan läheisyyteen. Puheen<br />

tila isuudessa p iti o m a ko tiyh d istyksen<br />

p erustajajäsen, rakennusm estari<br />

V iljam A hti. O pettaja R eino Frim an<br />

on k irjo itta n u t itä h a rju la iste n kotikuuselle<br />

n im ikkoru n o n .<br />

□<br />

Turku ja<br />

Tam pere jälleen<br />

kilpasille<br />

T urun liike n n e p o liittin e n to im ik u n ­<br />

ta ja Tam pereen liik e n n e tu rv a llisuusto<br />

im iku n ta ovat p äättäneet<br />

vuonna <strong>1978</strong> jä rje s tä ä kaupunkien<br />

v ä lillä liik e n n e tu rv a llis u u s k ilp a ilu n .<br />

Koko vuoden kestävän k ilp a ilu n tu ­<br />

lokset ju lkiste ta a n ennen tam m ikuun<br />

1979 loppua.<br />

K ilpailun tunnuksena on ” R a ittiin a<br />

liikente e ssä kautta vuoro kauden —<br />

p o liis i valvoo 365 päivänä vuodess<br />

a ". R atkaisuperusteena käytetään<br />

kum m assakin kaupungissa k ilp a ilu ­<br />

kauden aika n a sa ttu n e id e n syytteen<br />

nostam iseen jo h ta vie n liike n n e ju o p -<br />

poustapausten kokonaism ääriä. K ilpailun<br />

vo itta a kaupunki, jo s s a k ilpailu<br />

a ika n a on vähem m än syytteeseen<br />

jo h ta via liik e n n e ju o p p o u s ta -<br />

pahtum ia.<br />

□<br />

A uransiltaan nähden vain s u u n n illeen<br />

kolm annes.<br />

SILLAN rakentam isen o tti h o ita a k ­<br />

seen ru u k in p a tru u n a G eorg Pychlau.<br />

Työtä s u o rite ttiin hyvällä va u h d illa ,<br />

m utta A u ra n silla n h a rm illiste n kokem<br />

usten jo h d o s ta v ä likatselm u kset<br />

s u o rite ttiin ilm eisen tarkasti. Seurauksena<br />

o li m uutam a "tu k k a n u o tta -<br />

nen” , jo is ta k u ite n kin s e lvittiin .<br />

Lopputarkastus su o rite ttiin h u h tikuussa<br />

1831, m utta loppula u sunto a<br />

p itk ite ttiin aivan tarp e e tto m a sti.<br />

Vastuun p elko o li m elkoinen, sillä<br />

ta rkasta ja t h alusivat o d o tta a e rila is ­<br />

ten odote tta vissa o levien painum ien<br />

ilm enem istä. M itään ei ta p a h tu n u t.<br />

S ilta v o itiin o tta a käyttöön. □


Unohdettu 100-vuotisjuhla<br />

■ Kirjassaan ”I Åbo på 1800-talet” Ernst Lindberg ennustelee<br />

vuonna 1921 raatihuonekysymyksen 100-vuotisjuhlia,<br />

jotka tulisivat pidettäväksi vuonna 1946. Juhlat<br />

taisivat unohtua, mutta ei itse kysymys, joka eräässä<br />

muodossa on jälleen ajankohtainen. Sen aikaisemmassa<br />

käsittelyssä on ollut monia huvittavia ja tutunomaisiakin<br />

piirteitä, sen tähden olen suomentanut edellämainitusta<br />

kirjasta asiaa koskevan luvun.<br />

A. T. KOSKIMIES<br />

RAATIHUONEKYSYMYS<br />

NELJÄN N ESVUOSISADAN ku lu t­<br />

tua eli ta rke m m in sanottuna vuonna<br />

1946 1) voim m e, ellei ihm että tapahdu,<br />

v ie ttä ä erästä satavuotisju<br />

h la a . Se koskisi kysym ystä uuden<br />

raatihuoneen tekem isestä T urkuun.<br />

Kolm en neljännesvuosisadan neuvo<br />

tte lu je n jä lkeen olem m e vielä<br />

e täällä m aalista, tosiaan etääm m ällä<br />

kuin n eljäkym m entä vu o tta sitten,<br />

sillä s illo in m e illä oli, kuten tulem ­<br />

me näkem ään, jo paikkakysym ys<br />

selvillä.<br />

KAS niin, vuoden 1827 palon jä l­<br />

keen T urun kaupunki oli saanut<br />

v a ltio lta lainaa 650 000 ruplaa banko<br />

assignaatteina eli noin 720 000<br />

m arkkaa kaupungin jä lle e n ra kenta ­<br />

m ista varten. K aksikym m entä vuotta<br />

m yöhem m in, 1846, annettiin puolet<br />

tä stä lainasta, jo k a m uuten olisi pitä<br />

n yt se lvittä ä kahden prosentin<br />

kuole tu ksin , anteeksi asettaen kuite<br />

n kin ehdoksi, että uusi raatihuone<br />

on rakennettava viim eistään vuonna<br />

1861. M ääräaika meni um peen,<br />

m utta raatihuoneesta ei kuulunut<br />

m itään. K aupungin vanhim m at anoivat<br />

lykkäystä vuoteen 1871 ja valtio<br />

o li valm is m yöntäm ään sen. M äärävuosi<br />

m eni, m utta nytkään tu rk u ­<br />

laiset eivät o lle e t ensinkään kiin ­<br />

n ostu n e ita rakennussuunnitelm ista,<br />

vaan sitä kin enem m än ehtojen<br />

tä yttä m istä koskevan m ääräajan pid<br />

e ntäm isestä jä lle e n . Luultavasti<br />

v ira n o m a iset pitivät T u rkua s illo in<br />

hyvissä kirjo issa, s illä tä llä k in kerra<br />

lla su o stu ttiin kaupungin pyyntö<br />

ö n ja uusi m ääräaika asetettiin<br />

vuoden 1877 loppuun. M utta s illo in<br />

o lisi näytettävä, että on tosi kysym<br />

yksessä, kuului päätös. Kun aika<br />

lähestyi katsoi kaupunginvaltu usto,<br />

jo k a nyt vastasi kaupungin h a llin ­<br />

nosta kaupungin vanhim pien asem<br />

esta, ettei o llu t kaupungin arvon<br />

m ukaista enää v itk a s te lla asian<br />

kanssa. T o ki nytkin löytyi eräitä,<br />

l ) K irjo itu s ju lkaistu v. 1921 (suom.<br />

huom.)<br />

jo tk a o liva t sitä m ieltä, että olisi<br />

jä lle e n yrite ttävä saada lykkäystä,<br />

m utta näm ä jä ivä t vähem m istöksi.<br />

Nyt olisi rakennettava, olisi tehtävä<br />

talo, jo ka vastaisi vuosisatojen tarvetta.<br />

H iljaa m äissä, arveli o ppositio,<br />

riittä isih ä n to k i pienem pi ja lyhyem<br />

m äksi ajaksi ta rkoite ttu . V uoden<br />

1876 alussa o li kuitenkin asetettu<br />

valiokunta ja kesällä asia o te t­<br />

tiin esille. Seuraavan vuoden lo p ­<br />

puun m ennessä ei rakennusta kuitenkaan<br />

saataisi valm iiksi, joten<br />

lykkäys tu li jälleen tarpeelliseksi.<br />

S illä aikaa keskusteltiin paikkakysym<br />

yksestä yhtä vilkka a sti kuin nykyisin.<br />

Ihm eellistä kyllä, kiintyi huom io<br />

jo s illo in A leksanterin torille , jota<br />

nykyisin sanotaan useim m iten Kauppatoriksi.<br />

Lyhyesti sanottuna sen<br />

kaikkia sivuja p id e ttiin soveliaina,<br />

erityisesti sen itäistä sivua, jossa<br />

nykyisin sijaitsee T rappin rautakauppa<br />

ja osa entistä Lindblom in<br />

to n ttia . S illo in sanotulla to n tilla oli<br />

puurakennuksia. Kysym ykseen tu li<br />

m yös to rin eteläinen sivu, sittem ­<br />

m in Forssin ja Å kerm anin talot.<br />

M yöskin itse to rilla venäläisen kirkon<br />

edessä olevalla paikalla oli<br />

m onta kannattajaa, koska siinä ei<br />

tu llu t kysym ykseen maan ja k iin ­<br />

teistöjen lunastus. A jan vierähtäessä<br />

tu li esille uusia paikkoja. N iinpä<br />

entisellä P etreliuksen ta lo lla ja sitä<br />

lähinnä ole valla R antakadun va rre l­<br />

la olevalla to n tilla , jo ka nykyisin<br />

kuuluu kaupungille, oli m onta puoltajaa.<br />

M erkillepantavaa on, ettei<br />

kum paisellakaan to n tilla vielä silloin<br />

o llu t Linnankadun p uoleisia kivira<br />

kennuksia. S iis vastapäätä<br />

S am ppalinnaa oleva paikka, josta<br />

on vapaa näköala yli A urajoen.<br />

Eräs m uu ehdotus koski vanhaa<br />

tu llih u o n e tta , to isin sanoen Sam p-<br />

palinnan sivulla olevaa paikkaa ja<br />

lähinnä Kaskenkadun kulm aa o le ­<br />

vaa puistoa, ja loppujen lopuksi,<br />

kuten m eidän päivinäm m ekin, ei<br />

puuttu n u t m yöskään ääniä, jo tk a<br />

halusivat sijo itta a raatihuoneen korkealle<br />

S am ppalinnan vuorelle. Joka<br />

kerta kun asia tu li esille, tu li myös<br />

uusia e h dotuksia; eräs p ila ilija oli<br />

to d e lla oikeassa arvellessaan, että<br />

jo s odotam m e vuoden loppuun, niin<br />

m eillä on ehdotu ksia yhtä m onta<br />

kuin v a ltu u te ttu ja kaupunginvaltu ustossa.<br />

Ehtim iseen tu li uusia e hdotuksia,<br />

kuten to n tti Linnankadun<br />

va rre lla kauppahallista K ristiinankatuun,<br />

P orthanin puisto vastapäätä<br />

lyseota, Brahen puisto, nykyiset<br />

Å bo A kadem in ta lo t tai ne osat<br />

näistä, jo tk a sija itsevat H äm een- ja<br />

U udenm aankadun puole lla ja jo tka<br />

s illo in olivat C ajanderin perilliste n<br />

ja P etreliuksen om istuksessa. Edelleen<br />

tu li kysym ykseen se jotensakin<br />

rakentam aton tontti, jo lla nyt sija itsevat<br />

S äästöpankin ja Palovakuutusyhtiön<br />

') huoneistot, ja lopuksi<br />

löydettiin sopiva paikka A ura- ja<br />

P uolalankadun vä lise ltä to ntilta,<br />

jo lla sijaitsevat Prim aksen ja e n tiset<br />

C aleniuksen rakennukset, paikka<br />

jo ka s illo in o li osaksi avoin,<br />

osaksi hökkelim äisesti rakennettu,<br />

vanhan Puolalan k o rtte lin jä lje llä<br />

oleva osa.<br />

MARRASKUUSSA e h d ittiin kerrassaan<br />

äänestykseen asti tässä<br />

paikkojen labyrintissa. Ne kaksi,<br />

jo tk a pysyivät pisim pään listalla,<br />

oliva t viim eksi m ainittu paikka A u­<br />

ra- ja P uolalankadu n v ä lillä sekä<br />

kaupoahallin ja K ristiinankadun välinen<br />

paikka, jo lla oli kaksi puurakennuksia<br />

käsittävää tonttia, nim<br />

ittäin asessori Engdahlin, sitte m ­<br />

m in kauppias N ylundin s illo in vielä<br />

järje stä m ä tö n to n tti ja valokuvaaja<br />

Aunen m atala puurakennus, jo ka<br />

edelleen on eräs pääkatum m e nähtävyyksiä.<br />

Lopullisessa näiden välisessä<br />

äänestyksessä v o itti ensiksi<br />

m ainittu to n tti 29 äänellä 18 vastaan<br />

ja pöytäkirjassa todetaan, että kaupungin<br />

uusi raatihuone tulee rakennettavaksi<br />

7 kaupunginosaan 21<br />

kortte lin to n tille n:o 3 ja puuistutukset<br />

sijo ite tta vaksi sen edessä<br />

ole ville to n te ille . Täm ä tapahtui,<br />

kuten sanottu, arm on vuonna 1876,<br />

m arraskuun 2. päivänä. O nko joku<br />

nähnyt raatihuoneen? Ei kukaan,<br />

s illä se jä i paperille.<br />

PÄÄTÖKSEN yhteydessä voidaan<br />

kertoa eräs episodi. Kun esille tuli<br />

kysym ys venäläisen kirko n edessä<br />

olevasta tontista, ilm o ite ttiin , että<br />

paikka o li luovutettu sanotun kirkon<br />

käyttöön. A lu ksi yleinen häm ­<br />

m ästys ja sitten, saadakseen tätä<br />

koskevan selvän tiedon, kaupunginvaltuusto<br />

kysyi vähän m yöhem m in<br />

m aistraatilta, p itikö täm ä to d e llis u u ­<br />

dessa paikkansa ja m in kä vuoksi<br />

näin oli käynyt. T urun m aistraatti<br />

vastasi, että m aistraatti aikoinaan<br />

o li katsonut, ettei s illä p itänyt olla<br />

m itään paikan sanottuun ta rko itu k­<br />

seen luovuttam ista vastaan, koska<br />

aikoinaan kuve rn ö ö rin vira sto ka a n ei<br />

l) Nykyisen kaupunginhallituksen, (suom.<br />

huom.)<br />

löytänyt tässä suhteessa m itään estettä.<br />

Vastaus herätti suurta h ilpeyttä<br />

kaupunginvaltu ustossa, m ikä ei<br />

olekaan ihm eteltävää. M utta kysyä<br />

voidaan, kenen hallinnassa paikka<br />

on nyt, kirko n vai kaupungin?<br />

Asian p itä isi o lla selvitettynä ainakin,<br />

kun sanottua paikkaa ruvetaan<br />

uudelleen tuum im aan ja uutta hilpeyden<br />

aihetta ehkä rakentelem aan.<br />

KUN nyt o li päästy näin pitkälle,<br />

puuttui vain ja tko a eteenpäin.<br />

P iiru stu skilp a ilu u n ehdote ttiin 5 000<br />

m arkkaa, sam oin 2 000 m arkkaa ylim<br />

ääräiseen palkintoon. K ustannusarvio<br />

ei saisi nousta yli 600 000<br />

m arkan. Ennenkuin m itään enem ­<br />

pää tehtä isiin , olisi kuitenkin valiokunnan<br />

neuvoteltava ylia rkkite h ti<br />

L. L indqvistin ja ensim m äisen a rkkite<br />

h d in A. W ileniuksen kanssa ja<br />

kuultava heidän m ie lipiteensä paikasta,<br />

rakennuksen sijoituksesta<br />

ym. M ain itu t herrat p itivät kuitenkin<br />

paikkaa sopim attom ana ja vastustivat<br />

suunnitelm aa päättävästi. Se<br />

oli kylm ä suihku turkula isille , jotka<br />

olivat ylp e itä siitä, että nyt vihdoinkin<br />

saattoivat täyttää valtiovallan<br />

toivom uksen. A sia otettiin jälleen<br />

p ohdittavaksi. Täm än lisäksi sanom<br />

alehdet ko ro ttiva t äänensä esittäen<br />

jo ennen päätöksen tekoa<br />

kantansa, että olisi odotettava ja<br />

katsottava, m iten kaupunki leviäisi.<br />

R aatihuone olisi sijoitettava lähelle<br />

tulevaa keskustaa, sanottiin, kohti<br />

satam aa, jo ka tu lisi siirrettäväksi<br />

etääm m älle alaspäin. On syytä<br />

m uistaa, että nykyistä niin sanottua<br />

alista höyrylaivasatam aa ei ollut,<br />

vaan höyrylaivat tu livat jokea ylös<br />

S am ppalinnan la itu rille , jo n ka lähettyvillä<br />

s ija its iv a t myös tullikam a ­<br />

ri ja pakkahuone. Kaiken tämän<br />

lisäksi tu li m uita ikäviä juttuja. Keväällä<br />

1878 tu li H otelli Phoenix<br />

valm iiksi ja sen osakkaiden ju o ru t­<br />

tiin panneen liikkeelle voim ia Seurahuoneen<br />

ostam iseksi kaupungille,<br />

jonka oston kautta ensiksi m ainittu<br />

vapautuisi kiusallisesta kilpailijasta.<br />

Luultavasti näm ä voim at eivät työskennelleet<br />

turhaan, s illä tästä lähtien<br />

o li laskelm issa m ukana uusi<br />

tonttie h d o tu s, nykyinen kaupungintalon<br />

to n tti. Tilanne alkoi pikkuhilja<br />

a vaivata, e le ttiin piinallisessa ja<br />

yhteisöä alentavassa epätietoisuudessa.<br />

Ei ta h d o ttu rakentaa paikalle,<br />

jo ta a s ia n tu n tija t pitivät sopim attom<br />

ana ja toisaalta oli nvt kyseenalaista,<br />

vo itiin k o edes toivoa, että<br />

senaatti hyväksyisi paikan, jota<br />

asia n tu n tija t eivät olleet puoltaneet.<br />

Kaikesta huolim atta ikävä kysymys<br />

olisi ratkaistava.<br />

VALIO K U N TA o li nyt vuorostaan<br />

k a llista n u t korvansa seurahuoneen<br />

to n ttia päin ja huhtikuussa 1879<br />

valio ku n ta rohkeni ehdottaa, että<br />

to n tti o lisi lunastettava ja iso kivirakennus<br />

(nykyinen kaupungintalo)<br />

laajennusten avulla korjattava raatihuoneeksi.<br />

Perustaksi tälle kaikelle<br />

o li jo hankittu piiru stu kse t a rkkite<br />

h ti F. A. S jö strö m iltä , jo ka oli,<br />

kuten tunnettua, eräs aikansa etevim<br />

p iä a rk k ite h te ja ja entinen tu r­<br />

kulainen. Lisäksi esitettiin, että<br />

o lisi anottava asian palauttam ista<br />

k a u punginvaltu uston käsiteltäväksi<br />

sekä Puolalanm äen tonttia koskevan<br />

päätöksen m itätöim istä. Sjöström<br />

in kustannuslaskelm a nousi<br />

152 000 m arkkaan, johon tu li lisäksi<br />

180 000 m arkkaa tontin lunastam i­<br />

seksi, joten sum m a a litti huom attavasti<br />

uuden rakennuksen kustannukset,<br />

joiden katsottiin nousevan<br />

800 000 m arkkaan. A sia pantiin pöydälle<br />

joulukuuhun ja kun se tu li<br />

jälleen käsiteltäväksi, ehdotti va lio ­<br />

kunta uudelleen, että uuden raatihuoneen<br />

rakentam ista koskevan<br />

kaupungin velvollisuuden täyttäm i­<br />

seksi olisi seurahuonekiinteistöä<br />

käytettävä arkkite h ti S jöström in<br />

suunnitelm an m ukaisesti liittäen<br />

mukaan myös uudisrakennuksen<br />

Aurakadun puolelle vira ston ta rp e i­<br />

ta varten ja eräitä m uita huonetilo ­<br />

ja sekä m uiden huoneistojen s ijo ittam<br />

isen vanhem piin kivirakennuksiin;<br />

että kaupunginvaltuuston olisi<br />

heti tehtävä senaatille ilm oitus<br />

asian ratkaisusta sekä hankittava<br />

asiantuntijoiden lausunto e h dotuksesta<br />

ja sen jälkeen tehtävä päätös<br />

ja teetettävä täydelliset piirustukset.<br />

TAASKIN olivat kaupunginisät<br />

pinteessä. Senaatti oli vaatinut, että<br />

kaupungin oli ennen vuoden lo p ­<br />

pua annettava lopullinen lausunto<br />

asiasta. Kysyttiin huolestuneina<br />

m itähän seuraisi, jo s vaatim usta ei<br />

nytkään noudatettaisi. Kokouksessa<br />

ei kukaan halunnut vastata kysym<br />

ykseen. Kaikki vaikenivat. Lopuksi<br />

porm estari Herman H öckert puhkesi<br />

puhum aan ja sanoi rauhoittavan<br />

sanan; senaatti ei voine olla<br />

mahdoton, yhteisym m ärrykseen voitaneen<br />

toki päästä. K okous päästi<br />

helpotuksen huokauksen, jälleen<br />

pantiin asia pöydälle, varm uuden<br />

vuoksi m äärääm ättöm äksi ajaksi, ja<br />

uskaltauduttiin uuden ilm oituksen<br />

tekem iseen senaatille ja lykkäyksen<br />

anom iseen, "k o s k a asiaa ei oltu<br />

voitu ratkaista m ääräajan puitteissa".<br />

Senaatti antoi jälleen lykkäystä,<br />

m utta vain seuraavan eli vuoden<br />

1880 syyskuun loppuun asti, jo llo in<br />

kaupunqinvaltuuston oli ehdotto ­<br />

m asti ilm oitettava, m ihin päätökseen<br />

se oli tu llu t kysymyksessä,<br />

joka koskee seurahuoneton tin käyttäm<br />

istä uuden raatihuoneen paikkana.<br />

M UTTA kärsim ys ja epätietoisuus<br />

ei o llu t vielä lopussa. M ahtajien<br />

tielle asetettiin uusia kom pastuskiviä.<br />

Viim eksi m ainitun vuoden<br />

huhtikuussa saivat m aistraatti ja<br />

raastuvanoikeus yhdessä aatteen<br />

m erkityksellisen lausunnon antamisesta.<br />

Ne havaitsivat nyt vuorostaan<br />

koko seurahuonetta koskevan<br />

ehdotuksen soveltum attom aksi ja<br />

katsoivat, että olisi edullisinta, jos<br />

kaupunki saisi raatihuoneen rakentam<br />

iseen lykkäystä siihen asti, kunnes<br />

sellaisen tarvetta to d e lla tunnettaisiin.<br />

Vielä p itkälle eteenpäin<br />

tultaisiin toim een vanhalla, jo s esim<br />

erkiksi poliisikam ari ja sotilasvartio<br />

irro ite tta isiin siitä ja s ijo ite t­<br />

taisiin seurahuonerakennukseen.<br />

Vanhan seurahuoneen korjauksia<br />

enem pää kuin uudisrakennustakaan<br />

Aurakadun puolelle ei puollettu.<br />

A janm ukainen raatihuone eli kaupungintalo,<br />

kuten nyt ta h d o ttiin sanoa,<br />

tu lisi ta rp e e lliseksi vasta isuudessa,<br />

ja tä tä ta rk o itu s ta va rte n olisi<br />

varattava vuositta in m ääräsum m a.<br />

MONEN m ie lestä täm ä o li e riskum<br />

m allista puhetta kaikkie n a ik a i­<br />

sem pien valm iste lu je n ja päätösten<br />

jälkeen. M utta toisaalta, jo s sillä<br />

tapaa päästäisiin eroon e p ä m ie llyttävästä<br />

asiasta, niin m iksikäs ei.<br />

R aatihuonekysym ys o li oikeastaan<br />

asetettu ka u p u n g ille pakosta, eikä<br />

koskaan oltu havaittu m itä än to d e l­<br />

lista halua sen ratkaisem iseen.<br />

S eurahuonetontin o s to lla vuoden<br />

1879 m arraskuussa 150 000 m arkan<br />

kauppahinnasta o li ku ite n kin kaikkien<br />

m a h dollisuuksien varalta va r­<br />

m istettu paikka. K oko päätökselle<br />

Puolalan to n tista h e ite ttiin hyvästit<br />

s illä nyt o ltiin selvillä, m issä raatihuoneen<br />

e likkä kaupungin ta lo n pitäisi<br />

sijaita. N äinollen hyväksyttiin<br />

huhtikuussa 1880 m aistraatin ja<br />

raastuvanoikeuden ehdotu s ja anottiin,<br />

että senaatti te k is i sam oin.<br />

Jos vastoin odotu ksia näin ei kävisi,<br />

luvattiin olla va lm iita kiire h timään<br />

raatihuoneen rakentam ista<br />

paikalle, jo ka nyt oli käsissä ja<br />

jo n ka soveliaisuudesta m ie lip ite e t<br />

ainakin toista iseksi kävivät sangen<br />

hyvin yhteen. V iisun lopuksi senaatti,<br />

jo n ka kärsivällisyys oli to ­<br />

della ihm eteltävä, oli valm is vielä<br />

kerran suostum aan siihen, että<br />

huolestuneet T urun ukot saivat ta h ­<br />

tonsa läpi. Tästä rie m astuneena<br />

päätti kaupunginvaltu usto antaa<br />

asian levätä vielä m äärääm ättöm än<br />

ajan.<br />

T äm ä lepo on, kuten tunnettua,<br />

tu llu t to d e lla peruste e lliseksi. Tosin<br />

sitä on sen neljänkym m enen vuoden<br />

aikana, jo k a on ku lu n u t p ä ä tö k­<br />

sen teosta, häirin n yt havahtum inen<br />

sillo in tä llö in , m utta uni on tu llu t<br />

aina uudelleen yhtä pian. Emme<br />

tässä tule seuraam aan näitä elonilm<br />

aisuja eri m uodoissaan. Ne kuuluvat<br />

nykyaikaan eikä m enneeseen,<br />

jo ka on katsaustem m e kohteena.<br />

Voim m e tyytyä toteam aan, e ttä kysym<br />

yksen kaikkein viim eisim m ässä<br />

vaiheessa kaupungin ta lo n to n tti nyt,<br />

kuten n eljäkym m entä vu o tta sitten,<br />

on sä ilyttä n yt etuasem ansa m uihin<br />

nähden ja sen o h e lla m yös paikka<br />

to rilla , jo ka niinikään oli sillo in<br />

kurssissa. Nyt kuulutettu kilp a ilu<br />

koskee näitä m olem pia ja tu le vaisuus<br />

on antava vastauksen.<br />

TULEVAISUUS, niin, m e illä on<br />

edessäm m e *) neljännesvuosisadan<br />

tulevaisuus e nnenkuin m eidän ta r­<br />

vitsee aja te lla ra atihuonekysym yksen<br />

100-vuotisjuhlaa. K ukapa tietää,<br />

ehkä s illo in voidaan, jos, niin kuin<br />

usein aikaisem m in kin , jo ta in o d o t­<br />

tam atonta sattuu, ju h lia sam anaikaisesti<br />

kun uusi ra atihuone eli<br />

kaupungin ta lo vih itä ä n .<br />

□<br />

l ) Nyt jo runsaasti takanam m ekin, (suom.<br />

huom.)


Maamme ensimmäinen puhelinkeskus<br />

perustettiin Turkuun<br />

■ Joulukuun puolivälissä 1977 tuli kuluneeksi sata vuotta siitä,<br />

kun m etallitehtailija Johan Nissisen konttori- ja myymälähuoneistot<br />

Annan- ja Eerikinkadun kulmatalossa Helsingissä yhdistettiin<br />

pihan yli kulkevalla puhelinjohdolla. Uranuurtajana<br />

Turussa oli m erikapteeni Frans Nordfors, joka veti puhelinjohdon<br />

laivakonttoristaan Kaskenkatu 1:stä Kanavaniem en<br />

lastauslaiturille. Ja hänen aloitteestaan perustettiin myös<br />

m aam m e ensim m äinen puhelinkeskus Turkuun, eikä siis Helsinkiin,<br />

kuten historia virheellisesti kertoo. Tam pereen puhelinkeskus<br />

oli toinen ja Helsingin kolmas. Turun puhelinkeskus<br />

avattiin maaliskuun 19. päivänä 1882 Julinin talossa, nykyisessä<br />

Aurakatu 1:ssä, palvelem aan koko kaupungin asukkaita.<br />

P uhelim en satavu o tish isto ria n<br />

m e rkeissä T urun verkkoryhm ässä<br />

to im iva t p u h e lin la ito k s e t jä rje stivä t<br />

näyttelyn T urun T a id e h a llissa 10.—<br />

16. 12. 1977. Näyttelyn avauksen<br />

s u o ritti m aaherra Paavo A itio. Perja<br />

n ta in a 9. 12. T urun kaupunginvaltu<br />

u sto n p u h e e n jo h ta ja H eikki Löyttyn<br />

ie m i ja puhelin la ito ksen jo h ta ja<br />

V eikko T ähti laskivat seppeleen<br />

ka u p u n g in p u h e lin la ito ksen perustaja<br />

n Frans N o rd fo rsin haudalle.<br />

T a id e h a llin pohja ke rro kse ssa esite<br />

ltiin puhelin to im e n kehitysvaiheet<br />

eri vuosikym m enien päätapahtum i­<br />

en, vanhojen valokuvien ja esineistö<br />

n avulla. E sillä o li mm. p u h e lin kone<br />

kulta kin vuosikym m eneltä. P ohja ­<br />

ke rroksessa o li nähtä villä tyyp illin e n<br />

yksityisp e rh e e n h o idossa o llu t maalaiskeskus,<br />

jo ka to im ii vie lä kin Nauvon<br />

R isiksessä. N äytte illä o li myös<br />

e ri m aissa puhelim en keksim isen<br />

s a ta v u o tisju h lie n kunniaksi ju lk a is ­<br />

tu ja p ostim erkkejä.<br />

Y läkerrassa e s ite ltiin nykypäivän<br />

ja tulevaisuuden puhelin to in ta . S iellä<br />

a hersivat m yös T urun am m attikoulu<br />

n p u h e lin lin ja n o p p ila a t norm<br />

aalien ty ö h a rjo itu ste h tä vie n parissa<br />

ja y rittiv ä t ra tko a a m m a ttitu tkin ­<br />

non vaativia tehtäviä. M yös e siteltiin<br />

p u h e lin lu e tte lo n painatuksen m o n i­<br />

naiset vaiheet. L. M. E ricssonin tulevaisuuden<br />

o sasto lla o li nähtävillä<br />

mm. kuvapuhelin, v ie s tis a te liittite<br />

k n iik k a ja puheensiirto a lasersäteen<br />

avulla hiuksenohutta lasiku itu -<br />

säie ttä m yöten. T a id e h a llin p ihalla<br />

o li nähtävissä posti- ja lennätin la i-<br />

toksen p u h e lin la b o ra to rio n m ittausla<br />

itte id e n huolto a u to ja T urun kaup<br />

ungin p u h e lin la ito ksen e rikoisajo -<br />

neuvo.<br />

JU H LA LLIS E T<br />

V IH K IÄ IS E T<br />

P ro fe ssori E ino Suovan Turun<br />

p u h e lin la ito k s e n va ih e ita käsittele-<br />

• A se n ta ja t lin ja n rakennustyössä<br />

v. 1920.<br />

vässä h is to riikissa m ainitaan, että<br />

m aaliskuun p uolivälissä puhelin la i­<br />

to s lo p u lta kin valm istui, ja se o te t­<br />

tiin käytäntöön ju h la llis in vihkiäisin,<br />

jo tk a su o rite ttiin keskusasem alla<br />

sunnuntaina, m aaliskuun 19 p:nä<br />

1882 klo 4,30 ip. K a p ellim estari Lorentz<br />

F ich te lb e rg e r saapui sinne<br />

soitto kuntin e e n , sam oin m ieskuoro.<br />

V ihkiäisten ajaksi olivat kaikki puh<br />

e lim enom istajat kytketyt keskukseen,<br />

ja jokaisen tila a ja n luo o li kerääntynyt<br />

väkeä, ystäviä ja tuttavia,<br />

todistam aan tätä m erkkitapausta Turun<br />

kaupungin historiassa S oitto ­<br />

kunta s o itti aluksi "P o rila iste n m arssin<br />

” ja sitten fanfaarin. Sen jälkeen<br />

lausu ttiin keskusasem alta tervehdys<br />

seuraavin runonsäkein, (ruotsiksi).<br />

Terve, Auran kansa! Sinua tervehtii<br />

puhelin ja vihkiytyy tänään p a l­<br />

velukseesi. Nyt salam a on pantu<br />

kulkuneuvoihin, liikenteen valtim o<br />

s ykkii reippain lyönnein. Eteenpäin<br />

a hkeroiden! — ja h yvinvointi kru u ­<br />

naa työn. eteenpäin valosta valoon,<br />

Te A uran pojat. Eläköön edistys,<br />

hurraa!<br />

K aikista p uhelim ista h uudettiin<br />

vastaukseksi keskukseen hurraata.<br />

O rkesteri s o itti fanfaarin, ja kuoro<br />

laulo i "V å rt la n d in ". V iim eisenä ohjelm<br />

a n u m e ro n a oli Turussa sillo in<br />

vierailevan v iu lu ta ite ilija n G erhard<br />

B rassinin esittäm ä viulusoolo.<br />

V ih k iä is ju h la oli siis o ivallisesti<br />

suunnite ltu . Se ei kuitenkaan o nnistunut<br />

yhtä hyvin, kuin järjestäjän<br />

ta rkoitu s o li ollu t, ja syy oli yleisön.<br />

K aikilla pääteasem illa va llitsi nim ittäin<br />

h älinä ja puheensorina, joka<br />

kantautui keskusasem an välityksellä<br />

kaikkien m uiden puhelin ku u n te lijo i-<br />

den korviin. "K u u lu i äänekkäitä<br />

huutoja, väittelyä, naurua, vihellystä,<br />

laulua, hanurinsoittoa, vieläpä kello<br />

n tik ity s tä k in ", kertoo nim im erkki<br />

" A li" Å bo U nderrättelserissä m erkkitapauksesta.<br />

Kun vih kim isto im itu s oli ohi, oli<br />

puhelin yleisön käytettävissä. Tämä<br />

o li kum m inkin m elko varom aton to i­<br />

m enpide, s illä joka in e n halusi puhua.<br />

Keskusasem an vähäinen henkilö<br />

ku n ta o li huutavassa hukassa,<br />

kun kaikki läpät olivat yhtäaikaa auki,<br />

ja varm asti s illo in te h tiin moni<br />

väärä jo h to p ä ä tö s keskusasem an<br />

to im intanopeudesta.<br />

M erikapteeni N ordforsin vihkiäispäivän<br />

aam una Å bo U nderrättelserissä<br />

julkaisem assa aakkosellisessa<br />

o sakkeiden luettelossa oli 63 nimeä,<br />

jo is ta 11 o li ilm an num eroa. Todellisuudessa<br />

luettelossa oli vain 48 num<br />

eroa ja niistä vihkiäispäivänä 5<br />

oli vielä vapaana.<br />

Puhelujen välitystä vuosisadan vaihteessa Turun puhelinlaitoksessa.<br />

• T ie to koneohja tu n keskuksen valvom<br />

osta T urun puhelin la ito kse ssa .<br />

YLI KAKSI M ILJO O N AA<br />

PUHELINTA<br />

N ykyisin S uom essa on yli kaksi<br />

m iljo o n a a puhelin ta ja p u h e lin to i-<br />

m en p iirissä työskentelee yhteensä<br />

noin 23 000 henkilöä.<br />

Tieto koneaika a lkoi T urun p uhelin<br />

la ito k s e lla vuonna 1974. Tänä<br />

vuonna T urun p u h e lin la ito s ottaa<br />

käyttöön A X E -keskuksen, jo lla jo ­<br />

kaiseen puhelim een voidaan saada<br />

om a m uisti. N äköpuhelin tekee tuloaan.<br />

Tähän p uhelim een voidaan<br />

kytkeä mm. h ä irin tä p u h e lu je n etsintälaite,<br />

jo lla ilkivalta iste n puhelujen<br />

s o itta ja saadaan ilm i napin<br />

painallu kse lla , jo llo in tie to k o n e ilm<br />

oittaa keskuksen k irjo itu s p ä ä tte e l-<br />

le, kuka on h ä irits ijä ja ketä on häiritty.<br />

T ie to koneohja tu t puhelin keskukset<br />

yle istyvä t ja ta rjo a vat ja tk u ­<br />

vasti laajentuvan p a lveluvalikoim an<br />

kuten erite llyn p u helinlaskun, lyhytnum<br />

erovalinnan, jo n o tu s m a h d o llisuuden<br />

ja puhelun autom aattisen<br />

ohjautum isen haluttaessa toiseen<br />

num eroon. N äppäin p u h e lin syrjä yttää<br />

aste itta in valintale vypuhelim e n .


Itsenäisyyspäivällä useita<br />

tilaisuuksia Turussa<br />

— ”Itsenäisyyden k ivi” S am ppalinnan m äen rinteelle —<br />

■ Its e n ä is y y te m m e 6 0 -ju h la v u o d e n its en ä isyysp<br />

ä iv ä n ä T u ru s s a jä rje s te ttiin lu ku is ia e rila is ia<br />

tila is u u k s ia , jo ih in o s allistu i e n n ä ty s m ä ä rä<br />

y le is ö ä . V a rs in a is -S u o m e n a lu e e n p ä ä ju h la s s a<br />

Ik itu u rin A re n a -h a llis s a m m . oli läsn ä p a ris e n<br />

tu h a tta h e n k e ä . P äiv än v ie tto a lo ite ttiin T u ­<br />

run v a ru s k u n n a n s e p p e le e n la s k u tila is u u k s illa<br />

• S u o m e n its e n ä is y y d e n 6 0 -v u o tis ju h liin T u ru s s a liittyi m yös la h jo itu s v a ro in<br />

h a n k itu n ja p ys ty tetyn Itse n ä is y y d e n k iv e n p a lja s tu s S a m p p a lin n a n m ä e n rin ­<br />

te e s s ä Itä is e llä R a n ta k a d u lla . P a ts a a n lu o vu tti k a u p u n g ille p a ts a s to im ik u n n a n<br />

p u h e e n jo h ta ja T a u n o L e in o ja se n o tti va s ta a n k a u p u n g in v a ltu u s to n p u h e e n ­<br />

jo h ta ja H e ik k i L ö y tty n ie m i. P a ts a a n p a lja s tu s p u h e e n p iti p ro f. P a av o K allio .<br />

— K u va: Ilm a ri R in n e.<br />

V arsinais-S uom en alueen itsenäisyyspäivän<br />

p ä äjuhla p id e ttiin Ikitu<br />

u rin kongressikeskuksen Arenahallissa.<br />

Juhlan jä rje s te ly is tä vastasivat<br />

T urun ja P orin läänin h a llitu s,<br />

T urun kaupunki ja eri p o liittis te n<br />

puolu e id e n p iirijä rje s tö t. Pääjuhlan<br />

avasi m aaherra Paavo A itio ja ju h la ­<br />

puhuja n a o li puolu stu sm in iste ri<br />

T aisto Tähkäm aa. Juhlaan toi Neuv<br />

o s to liito n tervehdyksen pääkonsuli<br />

V a lentin A. B ondar. Juhlan o h je l­<br />

m assa esiin tyivät T urun kaupungino<br />

rke ste ri jo h ta ja n a a n kapellim e sta ri<br />

P e rtti Pekkanen, T urun suom enkielisen<br />

työväenopiston lausuntaryhm ä<br />

ohja a ja n a a n Irja Lappalainen, T arv<br />

asjoen N uorisoseuran tanhuryhm ä<br />

ja p e lim a n n it sekä y lio p p ila s k u o ro t<br />

B rahe D jä kn a r ja F lorakören jo h ta ­<br />

janaan G o ttfrid G räsbeck.<br />

P U O L U S T U S L A IT O K S E L L A<br />

P A R A A T I<br />

u u d e lla h a u ta u s m a a lla . A a m u p ä iv ä llä p a lja s ­<br />

te ttiin S a m p p a lin n a n m ä e n rin te e llä ” Its e n ä i­<br />

syyden k iv i” -m u is to m e rk k i. P äiv än o h je lm a s s a<br />

o li lisäksi p u o lu s tu s laito k s en p a ra a ti, T u ru n<br />

v aru s ku n n an ju h la, y lio p p ila id e n s o ih tu k u lk u e ,<br />

ju h la ju m a la n p a lv e lu k s e t ja ju h la t v a n h a in k o ­<br />

d eissa.<br />

P uolustusvoim ien itsenäisyyspäivän<br />

tila isu u d e t a lkoivat kello 9<br />

aam ulla seppele e n la skutila isuuksilla<br />

u udella hautausm aalla. T urun varuskunnan<br />

seppeleet laskettiin sankariris<br />

tille , K arjalaan jääneid e n vainajie<br />

n m uistom erkille, vakaum uksensa<br />

puolesta kaatuneiden m uistom erkille<br />

ja vapaussodan m uistom erkille.<br />

Lounais-S uom en S otila slä ä n in jo u k ­<br />

kojen paraatikatselm us tapahtui T u ­<br />

run k a u p p a to rilla kello 10.30, m inkä<br />

jälke e n noin 1 000 m iestä käsittävät<br />

jo u k o t s u o rittivat ohim arssin, jonka<br />

vastaanotti A ura kadulla kaupungintalo<br />

n e dustalla so tila slä ä n in kom entaja,<br />

kenra a lilu u tn a n tti U rpo Levo.<br />

P a ra a tijo u kkoja kom ensi T urun varuskunnan<br />

päällikkö, eversti Pauli<br />

Kaskeala. P araatikatselm ukseen<br />

osa llistu i varuskunnan om ien yksiköiden<br />

lisäksi jo u k k o ja Porin P rikaatista<br />

Säkylästä ja Satakunnan<br />

T ykistö rykm e n tistä N iinisalosta.<br />

T urun varuskunnan itsenäisyyspäiväjuhlaa<br />

v ie te ttiin K upittaan urh<br />

e iluhallissa kello 11.30 alkaen.<br />

Juhlapuhuja n a o li eversti Pauli Kaskeala.<br />

V arusm ieskuoro sam oinkuin<br />

T urun va ru skunta soitto kunta ja sotila<br />

sko tisisa r L. K alske esiintyivät.<br />

V A N H A IN K O D E IS S A<br />

J U H L IA<br />

T urun kaupungin om istam issa L iinallaan,<br />

Luoiavuoren ja Runosm äen<br />

vanhainkodeissa jä rje s te ttiin itsenäisyyspäivän<br />

iltana om at itsenäisyysjuhlansa,<br />

jo id e n ohje lm a koostui<br />

pääosaltaan vanhainkotien asukkaiden<br />

suorittam asta ohjelm asta.<br />

Illa lla ylio p p ila id e n järjestäm ään<br />

soihtukulkueeseen y lio p p ila s ta lo lta<br />

s a n k a riris tille o sa llistu i noin 500<br />

m arssijaa.<br />

T urun Laivastolippueen ju h la lip u ­<br />

te tu t alukset k iin n ittyivä t M a rtin sillan<br />

a lapuolelle A urajoen länsirantaan,<br />

jo ssa y le isöllä oli tila isu u s tu ­<br />

tustua aluksiin kello 11— 14 välisenä<br />

aikana.<br />

" IT S E N Ä IS Y Y D E N K IV I"<br />

P A L J A S T E T T IIN<br />

Itsenäisyyspäivän aam una p a lja s­<br />

te ttiin S am ppalinnanm äen A urajoen<br />

puoleisessa rinteessä kello 9.30<br />

"Itsenäisyyden k ivi"-m u isto m e rkki.<br />

P aljastuspuheen p iti p rofessori Paavo<br />

K allio, (puhe ju lkaista a n toisaalla<br />

lehdessäm m e) ja m uisto m e rkin luovu<br />

tti T urun kaupungille p atsastoim i­<br />

kunnan puheenjo h ta ja T auno Leino.<br />

T urun joukko-o sasto n kilto je n T u­<br />

run k a u p u n g ille lahjoittam an m uisto<br />

m e rkin on su u n n ite llu t kuvanveistä<br />

jä A ntti Louhisto. M uistom erkin<br />

korkeus on n e ljä m etriä ja se on<br />

kiiltä väksi h io ttu a g ra n iittia . Jokai-<br />

Joulurauha julistettiin<br />

Prinkkalan parvekkeelta<br />

ilman kirkonkelloja<br />

■ P rin k k a la n ta lo n p a rv e k k e e lta jo u lu rau h a on ju lis te ttu vuosis<br />

a to ja ja v ain harvo in se on jä ä n y t ju lis ta m atta . P erim ä tied o n<br />

m u k a a n isovihan ja T u ru n p iirityksen a ik a n a näin on käynyt<br />

s am o in k u in vu o n n a 1917. R adio n v ä lity ksellä jo u lu rau h an ju ­<br />

listu s on v ä lite tty koko m a ah a n 1 930-lu vu lta a lk a en .<br />

T ä tä p e rin n e ttä n o u d a te ttiin jä lle e n v iim e v u o d en jo u lu a a tto n a ,<br />

jo llo in k ello 12 vt. m a is tra atin sih teeri P ek k a S ilja n m ä k i luki<br />

jo u lu ra u h a n ju lis tu k s en . T ilais u u d e ssa esiin tyi T u ru n V a ru s ­<br />

k u n ta s o itto k u n ta . T u o m io k irk o n korja u s ty ö esti k irk o n k e llo je n<br />

s o ito n . R ä n tä sa te e sta h u o lim atta tilais u u te e n o sallistu i ru n ­<br />

s aasti y le isö ä .<br />

T urku on tiettävästi ainoa kaupunki<br />

Pohjoism aissa, m issä ennen hyvin<br />

kin tavallinen joulurauhan ju lis ­<br />

tam inen on säilynyt katkeam attom a­<br />

na perinteenä läpi keskiajan aina<br />

nykypäivään saakka. Koska jo u lu ­<br />

rauha T urussa ju lis te ttiin ensim m äisen<br />

kerran, ei ole tiedossa, mutta<br />

tiedetään, että Skandinavian m aissa<br />

tu n n e ttiin jo kristinuskon leviäm isen<br />

jälkeen peräti 27 erila ista rauhaa,<br />

kuten mm. käräjärauha ja m arkkinarauha.<br />

Joulurauha tunnettiin niinikään<br />

jo 1200-luvulla ja se kesti jo u ­<br />

lun aatosta Nuutinpäivään. Joulurauha<br />

sulki p iiriin s ä m yös kaupallisen<br />

toim innan. P rinkkalan talon<br />

nen patsashankkeeseen osallistunut<br />

sai nim ensä adressiin, joka patsaan<br />

m ukana luovutettiin Turun<br />

kaupungille.<br />

K O U L U IL L A O M IA<br />

J U H L IA<br />

Turun kaupungin kansakoululaitoksen<br />

itsenäisyysjuhlaa vietettiin<br />

jo p e rjantaina 2. jo u lu ku u ta Turun<br />

ko n serttita lo lla . K oululaitoksen ju h ­<br />

lassa esiintyivät T urun kaupungin<br />

ko u lu la issoitto kunta johtajanaan dir.<br />

mus. Y rjö Rostam o, Puropellon koulun<br />

nuorisokerh o johtajanaan opettaja<br />

L. Ranne kansantanhuilla, koulula<br />

ito kse n oppila sorkeste ri johta ja ­<br />

naan lehto ri A. Loim ovuori, koululaito<br />

kse n m usiikkilu o kkie n oppilasku<br />

o ro jo htajanaan opettaja A-M.<br />

S illanpää sekä Juhana H erttuan ‘ukion<br />

o p p ilasryhm ä johta jin a a n lehtorit<br />

H. A nias ja M-L. Å kerm an sekä<br />

E ricus-kuoro. Juhlassa puhuivat<br />

koulula u ta ku n n a n puheenjohtaja,<br />

e rityiso p e tta ja T a p io H olvitie, koululautakunnan<br />

ru otsinkielisen osasto<br />

n puheenjo h ta ja S. Stendahl ja<br />

ko u lu to im e n jo h ta ja Pentti Lahti. □<br />

p arvekkeelta luettavan ju listuksen<br />

sanam uoto on m uuttunut aikojen<br />

kuluessa. Alkujaan jo ulurauha luettiin<br />

yksinom aan ruotsiksi, m utta jo<br />

eräässä vuodelta 1711 säilyneessä<br />

asiakirjassa m ainitaan "s iitä kauheasta<br />

o n nettom uudesta ", että jo u ­<br />

lurauha on tu llu t ju liste tu ksi paitsi<br />

ruotsiksi myös suom eksi. Nykyään<br />

ju lis tu s luetaan m olem m illa kielillä.<br />

Nykyisen ju listuksen sanam uoto<br />

pohjautuu K ristiina-kuningattaren<br />

käskykirjeessä 1640-luvulla määrättyyn<br />

julistukseen.<br />

T U R U N J O U L U K U U S I<br />

L O U H IS A A R E S T A<br />

P erinteinen turkulaisten yhteinen<br />

joulukuusi n oudettiin keskiviikkona<br />

22. 12. 1977 Louhisaaren kartanon<br />

m ailta Askaisista. Lähes 100-vuotias<br />

kuusivanhus varu ste ttiin torstaina<br />

200:lla sähkölam pulla, jo tk a sytytettiin<br />

perjantaina, aatonaattona. Kuusijä<br />

ttilä ise llä oli pituutta 25 m etriä,<br />

josta kuitenkin noin 2 m etriä meni<br />

katutason a lapuolelle betonilieriöön.<br />

T urun tuom iokirkon edustalla kuusi<br />

o li valaistuna loppiaiseen saakka.<br />

T urun kaupungin vuokraam ia joulukuusien<br />

m yyntipaikkoja oli ta rjo l­<br />

la huutokaupassa 60 ja niistä kertyi<br />

vuokratuloja 10 080 m arkkaa. K orkein<br />

vuokra 360 mk m aksettiin Tuom<br />

io kirkkoto rin ja K äsityöläiskadun<br />

m yyntipaikoista.<br />

TURUSSA o li vuoden 1977 loppuun<br />

m ennessä lopullisesti kä sitte ­<br />

lem ättä 533 kaupunginvaltuutettujen<br />

tekem ää a loitetta. V iiden vuoden<br />

ikään o li ehtin yt 137 aloitetta. Vanhin<br />

o li edelleen valtuutettu Oiva<br />

Varppeen 4. 4. 1955 tekem ä aloite<br />

kaupungin kuorm a-, paketti- ja<br />

henkilöautojen käytöstä huolehtivan<br />

osaston perustam isesta.<br />

L eirik oulu<br />

syksyllä<br />

T uru ssa<br />

K ansainvälinen le irik o u lu jä rje s ­<br />

tetään kahdeksatta kertaa Turussa<br />

ensi syksynä T urun P o hjola-N orden<br />

yhdistyksen huole h tie ssa jä rje s te ­<br />

lyistä. L e irikoulu u n osallistu u noin<br />

90 oppila sta T urusta, G öteborgista,<br />

B ergenistä ja Å rhusista.<br />

Y hdistyksen to im in ta o h je lm a ssa<br />

on mm. h u h tikuussa T ukholm aan<br />

tehtävä te a tte rim a tka ja s u u n n ite l­<br />

m issa syksyllä R uotsin ka u tta te h ­<br />

tävä m atka K ööpenham inaa n ja<br />

Å rhusiin. K ööpenham inan N orden-<br />

Yhdistys ja g ö te b o rg ila in e n laulukuoro<br />

v ie ra ile vat kevään aikana<br />

Turussa.<br />

K a tedralskolanissa jä rje s te ttiin<br />

9. 3. <strong>1978</strong> la u lu - ja s o itto ilta , jonka<br />

o hje lm a koostui p ä ä a sia llisesti suom<br />

en- ja ru o ts in k ie lis e s tä ru n o - ja<br />

lauluaineistosta. N eljä Å b o A kadem<br />

in o p iskelija a o liv a t la a tin e e t rakkauden<br />

e ri m u o to ja ilm entäneen<br />

o hjelm an.<br />

T urun P o h jola-N orden-yhdistys<br />

on to im in u t lähes 40 v u o tta ja se<br />

on Suom en P ohjo la -N o rd e n -jä rje s-<br />

tön to iseksi suurin paika llisyh d istys.<br />

Y hdistyksen puheenjo h ta ja n a to im ii<br />

to im itu s jo h ta ja Lars Tiusanen, vara<br />

puheenjohta jana fil.lis . Bo G rö n ­<br />

holm ja s ih te e rin ä fil.ka n d . S usanne<br />

S egerstråle.<br />

□<br />

TURKU-SEURAN<br />

JÄSENMAKSUT<br />

V. <strong>1978</strong>:<br />

Yksilöjäsenet<br />

Perheenjäsenet<br />

20 mk<br />

5 mk<br />

Ainais- ja yhteisöjäsenet<br />

200 mk<br />

Jäsenetuna Suomen<br />

Turku, Åbo vår stadlehden<br />

vuosikerta.


Uuden vuoden vastaanotto<br />

Turussa perinteiseen tapaan<br />

■ U u d e n v u o d en v a s ta a n o tto tila is u u d e s ta<br />

T u ru n tu o m io k irk o n p o rta illa on m u o d o s tu n u t<br />

p e rin n e , jo k a on ja tk u n u t läh e s k o ko its e n ä i­<br />

s yy te m m e a ja n . U u d e n v u o d e n v a s ta an o to n<br />

h a rta u s p u h e e n p iti lä ä n in ro v a s ti A lv a r K u rtén .<br />

K a u p u n g in v a ltu u s to n p u h e e n jo h ta ja H e ik k i<br />

L ö y tty n ie m i p iti k a u p u n k ila is ille p u h e e n , jo n k a<br />

ju lk a is e m m e o h e is e n a . M ie s k u o ro L aulu n Y s ­<br />

tä v ä t e s iin ty iv ä t jo h ta ja n a a n d ir.c a n t. E sko<br />

S o la s a a ri ja T u ru n V a ru s k u n ta s o itto k u n ta<br />

s o itti jo h ta ja n a a n m u s iik k ik a p te e n ilu u tn a n tti<br />

T o im in n a n jo h ta ja<br />

H E IK K I L Ö Y T T Y N IE M I:<br />

Uuden rakentamisen rinnalla<br />

säilytetty historiallisesti<br />

arvokasta jälkipolville<br />

ITSENÄISYYTEM M E 60. vuosi on<br />

s iirty n y t h isto ria a n ja ajatuksem m e<br />

tähyävät odotta vin a uuteen kehityksen<br />

vuosikym m eneen. Avartuva<br />

m aailm a ja ihm isten keskeisen<br />

kanssakäym isen lisääntym inen asettavat<br />

m e ille kasvavia vaatim uksia.<br />

H u o lim a tta siitä, e ttä Suom i on vain<br />

p ie n i saareke kansojen m eressä, on<br />

m e illä ka ik k i edellytykset vaikuttaa<br />

m ie lip ite e n m uodostukseen yli valta<br />

k u n n a llis te n ra jo je n laajaa tunnustu<br />

sta saaneen puolu e e tto m u u sp o litiikka<br />

m m e ansiosta.<br />

EUROOPAN T u rvallisuus- ja Y h­<br />

teistyökokouksen H elsingin henki on<br />

elä h d yttä n yt pyrkim yksiä ratkaista<br />

v a ikeatkin kansainväliset o ngelm<br />

at n e u vottelupöydä n ääressä ja<br />

tuon hengen ru o kkim in e n on tä r­<br />

keätä e rito te n m eille suom alaisille.<br />

T o ivo rauhan o lo tila n laajentum isesta<br />

koskettam aan kaikkia m aita ja<br />

kansoja elää. Voim m e jo p a todeta,<br />

että s ie llä k in , m issä v ie lä m uutam a<br />

vuosi taaksepäin aseet ratkaisivat,<br />

n im ittä in Lähi-idässä, pyritään nyt<br />

rakentam aan sovinnon s ilta a vuosikym<br />

m enten viham ielisyyden kuilun<br />

ylitse .<br />

RINNAN koko kansakuntaam m e<br />

koskettavan kansainvälisyyden edistäm<br />

isen tule e m yös m eidän tu rk u ­<br />

laisten antaa om a osam m e työhön<br />

ystävyyden ja yhteisym m ärryksen<br />

lisääm iseksi. Täm ä voi tapahtua<br />

p a rhaiten ystä vyyskaupunkito im in ­<br />

nan kautta. U n ohtam atta yhtäkään<br />

Heikki Löyttyniemi<br />

T urun yhdestätoista ystävyyskaupung<br />

ista voitaneen todeta, että toisa a lta<br />

pohjoism aisen neliapilan — G öteb<br />

orgin, Bergenin, Å rhusin ja Turun<br />

— keskisessä toim innassa sam oinkuin<br />

T urun ja Leningradin välisessä<br />

toim innassa on saavutettu m e rkittä ­<br />

vim m ät tulokset, jo id e n vaikutus tulevina<br />

vuosina tule e entisestään<br />

korostum aan.<br />

KULUNUT vuosi oli ensim m äinen<br />

toim in ta vuosi u u delle kaupungin ­<br />

v a ltu u sto lle ja m uille kaupunkim m e<br />

E sk o J u u ri. A ik a is e m p in a v u o sin a o v at T u ru n<br />

tu o m io k irk o n k e llo t ilm a is s e e t v u o d en v a ih tu ­<br />

m ise n , m u tta n äin ei ta p a h tu n u t tä llä k e rta a .<br />

T u o m io k irk o n k o rja u s tö id e n ta k ia ei k irk o n<br />

k e llo ja saatu s o im a a n . S en s ija an T u ru n llm a -<br />

to rju n ta p a tte ris to a m p u i k u n n ia la u k a u k s e t<br />

v u o d en vaih tu e s sa. M a a h e rra P aavo A itio n<br />

v a s ta a n o to lle valtio n v ira s to ta lo ssa oli k u t­<br />

suttu n oin 1 4 00 v ie ra s ta eri p u o lilta lääniä.<br />

A rk k ip iis p a M a rtti S im o jo e lla ei tä llä k e rra lla<br />

o llu t v as ta an o tto a .<br />

h a llin to e lim ille . T u loksien arvio in tiin<br />

on m ahdollista päästä vasta p item ­<br />

m än aikavälin jälkeen, m utta jo<br />

nyt voim m e todeta, että vaikeutuvien<br />

ta lo u d e lliste n m ahdollisu u ksie n keskellä<br />

on Turkua kyetty rakentam aan<br />

ja sen kaupunkikuvaa ehostam aan<br />

ollaksem m e valm iita kaupunkim m e<br />

viettäessä 750-vuotisjuhliaan ensi<br />

vuonna.<br />

DET gångna året va r det fö rsta<br />

verksam hetsåret fö r den nya stadsfu<br />

llm ä ktig e och vår stads övriga<br />

förva ltn in g sorg a n . A tt kunna värdera<br />

resultaten ä r m ö jlig t fö rs t efter<br />

ett längre tid sa vsn itt, men redan<br />

nu kan vi kontatera, att m itt ibland<br />

försvårade e konom iska förhålla n d e n<br />

har man strävat a tt bygga upp Abo<br />

o ch a tt snygga upp dess sta d sb ild<br />

fö r att vi skall vara redo a tt fira vår<br />

stads 750-årsjubileum nästa år.<br />

UUDEN ja nykyaikaisen rakentam<br />

isen rin n a lla ei o le unohdettu ve l­<br />

vollisuuksiem m e säilyttää vanhaa ja<br />

h is to ria llis e s ti arvokasta jä lk ip o lv ille .<br />

Y htenä e sim erkkinä tästä on tällä<br />

p aikalla olevan kansallispyhättöm m e<br />

laajam ittainen kunnostustyö sam oinkuin<br />

koko m eitä ym päröivän aukion<br />

p erinteisen m iljö ö n säilyttäm inen.<br />

JÄM SID ES m ed a tt nytt o ch modernt<br />

byggts har man ändå inte<br />

glöm t b o rt vår p lik t att bevara det<br />

gam la och h is to ris k t v ä rd e fu lla åt<br />

kom m ande släktled. Ett exem pel<br />

på detta är det om fa tta n d e renoveringsarb<br />

e te t av vår nationalh e lg e -<br />

dom likaså bevarandet av hela den<br />

o m krin g lig g a n d e planens tra d itio ­<br />

nella m iljö.<br />

LÄHIVUODET tu le va t m e rkitsemään<br />

voim akkaan huom ion k iin n ittäm<br />

istä ku n n a lliste kn isiin kysym yksiin<br />

. M enneen vuoden aikana on jo<br />

luotu alustavat rakennelm at mm.<br />

sella iselle suure lle rakennustyölle<br />

kuin kaupungin a s te itta is e lle s iirtä ­<br />

m iselle kaukoläm pöverkoston p iiriin<br />

ensi vuosikym m enen puoliväliin<br />

m ennessä. K aupungilla ja kaupunkila<br />

isilla on m onia to iv e ita ja n iiden<br />

kaikkien to teuttam iseen eivät m ahdollisuute<br />

m m e riitä , m utta yh te is-<br />

Turun kaupunkiosaseurat<br />

• Turku-seuran kutsum an kaupunkiosaseurojen neuvottelutilaisuuden osano<br />

tta jia jo ulukuussa 1977 KOP:n uudessa H um alistonkadun konttorissa. —<br />

Kuva: Ilm ari Rinne.<br />

T urku-seura kutsui jo u lu n alla<br />

1977 kaupunkiosaseuro je n edustajat<br />

yhteiseen neuvonpitoon KOP:n uuteen<br />

H um alistonkadun konttoriin,<br />

jossa v ie te ttiin jo u lu n tu n tu ista iltaa<br />

pankin tarjo te ssa kahvit jo u lu to rttu -<br />

je n kera.<br />

Läsnä o liv a t K akskerta-, Paattisten-,<br />

Portsa-, S u ikkila - ja Runosm<br />

äkiseurojen, Lausteen Y hteistyöe<br />

lim en, P iispankatuyhdistyksen ja<br />

hengen avulla me voim m e saavuttaa<br />

enem m än kuin tem pom alla kukin<br />

om aan suuntaam m e. R ohkenenkin<br />

vedota jokaiseen turkulaiseen ja<br />

jo kaiseen kaupunkim m e rakentam i­<br />

seen ja kehittäm iseen osallistuvaan,<br />

jo kaiseen teistä, että me kukin<br />

osaltam m e työskentelisim m e mehengen<br />

nostattam iseksi. Vain yhte<br />

istyö tä tehden me voim m e edelleen<br />

olla esim e rkkin ä m uillekin ja<br />

vain rin ta rinnan astuen me voim m e<br />

jä ttä ä jälkeem m e tu le v ille sukupolv<br />

ille viihtyisäm m än ja ihm isystävällisem<br />

m än kaupungin. Suom alainen<br />

yhte iskunta on tänään ka ikista vaikeuksistam<br />

m e huolim atta kehittyvä<br />

ja eteenpäin p yrkivä ihm isyhteisö,<br />

jo ka koettaa h uolehtia jokaisesta<br />

y ksilöstään parhaan kykynsä mukaan.<br />

HYVÄT tu rk u la is e t! H aluan lopuksi<br />

esittä ä te ille k a ik ille parhaat uuden<br />

vuoden toivotukset. O lkoon<br />

a lkanut vuosi m enestyksellinen ja<br />

tuoko o n se m uassaan täyttyneitä<br />

toiveita. Må det nya året vara fra m ­<br />

g å n g srikt o ch må det m edföra uppfy<br />

lld a ö n skningar. Hyvää uutta<br />

v u o tta ! Ett g o tt nytt år!<br />

□<br />

Turun O paskerhon edustajat, yhteensä<br />

21 henkeä. S eurojen yhteistyössä<br />

siten, että T urku-seura on<br />

keskeinen kokoonkutsuja, katsottiin<br />

olevan hyvät m ahdollisuudet to i­<br />

minnan kehittäm iseen. M onia to ­<br />

teutettavaksi m ahdollisia suunnitelm<br />

ia tu o tiin esille.<br />

Vuoden <strong>1978</strong> yhteistoim intatapauksiksi<br />

ehdotettiin toim enpiteitä,<br />

jo tk a osaltaan auttavat T urun va l­<br />

m istautum ista v. 1979 vietettäviin<br />

T urun 750-vuotisjuhliin. Koska oli<br />

tiedossa, että Turun päivän to im i­<br />

kunta on ehdottanut v. <strong>1978</strong> te e ­<br />

maksi "T urku juhlavuoden aattona",<br />

katsottiin, että näissäkin m erkeissä<br />

voitaisiin työskennellä sam alla lin ­<br />

jalla.<br />

M ikä li kaupunki ja m uut jä rje s tö t<br />

saaaaan m uxaan v a h v is te ttiin KaKSi<br />

tem pausta” :<br />

— K aupungin y le in e n siivoustem -<br />

paus jä rje ste tä ä n touKOkuun 8— 11<br />

päivinä.<br />

— P uiden is tu tu skam p a n ja jä r­<br />

jestetään syksyllä.<br />

K aupungin puuta rh a o sa sto ja<br />

puhta a n a p ito la ito s ova tkin jo anta ­<br />

neet m yönteisen lausunnon näistä<br />

s u u n n ite lm ista ja m uodostettava<br />

työjaosto kehittä ä asiaa kevätkaudella.<br />

PAATTISTEN SEURALLA<br />

V UOSIKO KO US<br />

P aattisten ta lo on ju h la v a ja käytännöllin<br />

e n kokouspaikka, jossa<br />

P aattisten seura p iti 7. 2. <strong>1978</strong><br />

vuosikokouksensa. Läsnä o li v iitisenkym<br />

m entä jäsentä.<br />

Seura on vasta vuoden ikäinen.<br />

P uheenjohtaja ksi v a littiin m aanvilje<br />

lijä T aito J u ssila ja s ih te e riksi<br />

kunnansihteeri K alle K aitu ri. S euralla<br />

o li v. 1977 v ilkasta toim in ta a ,<br />

retkiä, kalastu skilp a ilu , Paattisten<br />

päivän vietto, ju h lia ja kokouksia.<br />

Vastaavaa to im in ta a s u u n n ite ltiin<br />

m yös vuodelle <strong>1978</strong>.<br />

T ilaisuudessa e site lm ö i asessori<br />

Ilm ari R inne T u rku-seuran 20-vuotisen<br />

toim in n a n e siin tu o m ista a lo itteista<br />

ja to im in n o ista , jo ita Paattis<br />

illa k in m ahdollisesti v o ita is iin to ­<br />

teuttaa. Toisen esitelm än p iti a rk k i­<br />

tehti Jorm a S arjala S eutukaavaliito<br />

sta e sitellen T urun ym p ä ristö se u -<br />

dulla olevia ja su u n n ite lta via lu o n ­<br />

nonsuoje lu ko h te ita . E sitystä tä ydenne<br />

ttiin m onin k a rto in ja h eijastuskuvin.<br />

T urun O suuskauppa ta rjo s i lask<br />

ia istiista in m erkeissä kahvit ja laskiaispullat.<br />

Lisäksi n ä h tiin d iakuvia<br />

P aattisten seuran viim e kesän to i­<br />

m innasta ja uusi T urku-elokuva. □<br />

ILM ARI RINNE<br />

• P aattisilla on saatu vanha pärea<br />

itta säilym ään. P aattisten-seuran<br />

tavoitteena on use ita kin suoje lta via<br />

rakennuksia. — K uva: Ilm a ri Rinne.


Betel-kirkko ja hotelli Henrik<br />

— lähetystyön keitaita Turussa<br />

• A rk k ite h ti E rik B ry g g m a n in lu o m a h o te lli-, ra v in to la - ja liik e ra k e n n u s ,<br />

jo n k a ta k a n a n äk yy B e te l-k irk o n to rn i. — K u va: T e u v o K an e rva .<br />

M Turun seutu on maamme lähetystyön kehto. Kotiseudulleen<br />

tämän työn tekijät ovat antaneet monumenttaaliset lahjat; kauniin<br />

Betel-kirkon ja jyhkeän hotelli Hospitsin, joka tänään toimii<br />

hotelli Henrikkinä.<br />

äm ä m olem m at rakennukset<br />

Novat T urun Lähetysyhdistyksen,<br />

jo k a vuodesta 1936 saakka on to i­<br />

m in u t n im e llä Lähetysyhdistys Betel,<br />

rakennuttam ia. T ilava to n tti hank<br />

ittiin V enäjän K irkkokadun, nykyisen<br />

Y lio p isto n kadun, varrelta.<br />

S uurhankkeeseen, kirkon rakentam<br />

iseen, pieni yh d istys lähti lähetyssaarnaaja<br />

Frans H annulan johdolla .<br />

Hän o li tu lisie lu in e n lähetysasian<br />

ajaja, jo n k a sanom a sai laajaa kannatusta<br />

m aakunnassakin. Turussa<br />

p id e ttiin H annulan aikana m aankuulu<br />

ja nuorisoju h lia , jo illa oli m u­<br />

kana tu hansia n uoria kautta maan.<br />

N ä ille ju h lille vuonna 1906 va lm istu<br />

n u t, a rk k ite h ti F ritjo f S trandellin<br />

suunnitte le m a k irkko a lakerran kokoussaleineen<br />

antoi ju h la va t p u itteet.<br />

K o tikaupungissaan lähetysväki<br />

te ki m erkittä vä ä k u lttu u ri- ja avustustyötä,<br />

toim ihan yhdistyksen p iirissä<br />

mm. sairasosasto ja om a kuoro.<br />

T ästä sam asta p iiris tä versoi<br />

aja tu s T urun K ristillise n Kansanopisto<br />

n ja Lounais-S uom en Liikem<br />

iesten Lähetysliito n , jo ka m yöhem ­<br />

m in sai nim en Suom en Liikem iesten<br />

Lähetysliitto , perustam isesta. Frans<br />

H annulan jä lkeen T urun L ähetysliito<br />

n jo h to o n tu li p astori K. R. Kares.<br />

urun Lähetysyhdistys ryhtyi<br />

T"h y ö d y n tä m ä ä n ” tilavaa to n t-<br />

tia a n 1920-luvun lopulla. Kadun<br />

varteen kohosi nyt tilava, ku u sike r­<br />

roksinen, a rk k ite h ti E rik B ryggm a­<br />

nin luom a h otelli-ravintolarakennu s,<br />

jossa o li useita liikehuoneisto ja kin .<br />

H otelli jä tti varjo o n sa pienen, kod<br />

ikkaan lähetyskirkon. V arjonsa e<br />

tu li luom aan m yös T urun Lähetysyhdistyksen<br />

tielle.<br />

H ospits B ete l-h o te lli o te ttiin käyttö<br />

ö n valo isin toivein 28. 6. 1929.<br />

— Se o li kaupungin suurin ja nykyaikaisin<br />

m a jo itu sliike ja sai heti<br />

yleisön kannatuksen puolelleen,<br />

kertoo talo n rakennustoim ikunnan<br />

jäsen, jo h ta ja John Remes. T a lo s­<br />

sa — itsepalvelu ra vin to la H enrikin<br />

H olvissa — to im i om a pesula. Hospitsissa<br />

p id e ttiin jo tä llö in runsaasti<br />

perhejuhlan luonto isia tila isuuksia<br />

ja k ristillish e n kisiä kokouksia.<br />

— M utta 1930-luvun lam a yllä tti<br />

m onen m uunkin kuin T urun Lähetysyhdistyksen<br />

väen, toteaa Remes.<br />

Y h d istyksellä oli velkoja ja kun hote<br />

llin tu o tto o li lam an p ahim pina aikoina<br />

pienem pi kuin sen m enot,<br />

niin o li väistäm ättä edessä v a ra rikko.<br />

P akkohuutokaup paan aja u d u ttiin<br />

vuonna 1936. T ällö in sekä Betelk<br />

irk k o että hotelli-ra vin to la ra kennus<br />

jo u tu ivat K irkollisvirkakunnan leskija<br />

orpokassan om istukseen.<br />

uutam an vuoden kuluttua hote l­<br />

Mli-ra vin to la , jo sta o li m uodostettu<br />

H ospits Betel -osakeyhtiö, vuokra<br />

ttiin yksityish e n kilö ille . Johdossa<br />

olivat rouva L iisa M artola ja kauppaneuvos<br />

Y rjö Salm ela. He tekivät<br />

hosp itsista T urun Hovi O y:n. H uoneita<br />

o li T urun su u rim p iin lukeutuvassa<br />

m ajo itu sliikke e ssä 84.<br />

S odan aikana talo o li sotilaskäytössä<br />

ja B e te l-kirkko o li mm. ru o t­<br />

salaisen seurakunnan ja T uom iokirkkoseurakunnan<br />

tyyssijana. Näihin<br />

a ikoih in kesku ste ltiin m yös talon<br />

m uuntam isesta ylioppila sasuntolaksi.<br />

H ospitsin asukkaina ovat<br />

varsin pitkään viihtyneet mm. arkkip<br />

iisp a Lauri Ingm an ja ru n o ilija<br />

Kaarlo Sarkia.<br />

• H o te lli H e n rik in u lla k o lle o n te h ty 5— 10 h e n g e n s a u n a p u k u -, k a b in e ttl-<br />

ja p es u h u o n e tilo in e e n .<br />

uonna 1949 Turussa oli jälleen<br />

V m yynnissä kaksiyhteys, Betelk<br />

irkko ja h otelli-ravintolarakennu s.<br />

N iiden oston te ki Suom en P ipliaseura<br />

lle m ahdolliseksi kahvilahjoitus,<br />

jo k a o li saatu A m erikan Raam<br />

attuseuralta suom alaisen Uuden<br />

Testam entin 400-vuotisjuhlan jo h ­<br />

dosta. K iitospuheessaan lausui arkkip<br />

iisp a A leksi Lehtonen toivom uksen,<br />

että la h jo itu svaro illa hankittava<br />

rakennus nim ettäisiin M ikael A g ricolan<br />

T aloksi.<br />

N äin sitten to d e lla tapahtuikin.<br />

E lokuussa 1949 o p etusm inisteriö<br />

hyväksyi M ikael A g ricola -ta lo Säätiö<br />

n säännöt. O sakkaina säätiössä<br />

ovat Suom en Pipliaseura, Suomen<br />

E vanke lislu te rila in e n k irkko ja Suomen<br />

Liikem iesten Lähetysliitto.<br />

o sam an vuoden syyskuussa<br />

J B e te l-kirkko ja hote lli-ra vin to la ­<br />

rakennus siirtyivät säätiön hallin ­<br />

taan. H otelli T urun Hovi Oy:n kaikki<br />

osakkeet osti tä llö in Suomen<br />

Liikem iesten Lähetysliitto, jo ka ryhtyi<br />

h arjoittam aan talossa Betel-perin<br />

te id e n m ukaista, kristillishenkistä<br />

liike to im in ta a . S äätiö nim esi hotellin<br />

M ikael A g rico la Hospitsiksi.<br />

Y leisnim eksi T urun H ospits-osakeyhtiö<br />

n h o te llille vakiintui kuitenkin<br />

Hospits, jo ka tarko itta a m ajataloa,<br />

m ajapaikkaa. V uodesta 1964 saakka<br />

hotellia on johtanut m ajuri evp.<br />

M artti Lertola. H otelli H enrik Oy:n<br />

johto kunnan puheenjohtajana to i­<br />

m ii kauppaneuvos Risto Heinonen.<br />

Heidän jo h d o lla a n talo a on kehitetty<br />

ja nykyaikaistettu voim akkaasti.<br />

E ntisissä pesulatiloissa to im ii tänään<br />

itsepalveluravintola Henrikin<br />

H olvi ja katutasossa kafeteria Henrica.<br />

O sittain p eruskorjatun ja u llakk<br />

o tilo ista uusia to im itilo ja — kahdeksan<br />

viihtyisää h otellihuonetta ja<br />

saunan — saaneen hotellin nim ikin<br />

on uudistettu.<br />

itkän harkinnan jälkeen on<br />

Ppäätetty m uuttaa ensi vuonna<br />

50 vuotta täyttävän hotellin nim eksi<br />

H enrik. Täm ä nim i liittyy läheisesti<br />

ensi vuonna 750 vuotta täyttävään<br />

T urun kaupunkiin ja myös Suomen<br />

kirkkoon. Eräänä syynä m uutokseen<br />

on se, että H ospits-nim eä kantavien<br />

hote llie n luonne varsinkin P ohjoism<br />

aissa on m uuttunut.<br />

— Ne edustavat lähinnä m atkailija<br />

k o ti- ja retkeilym ajatasoa ja tästä<br />

aiheutuu kotim aan u lkopuolelle<br />

suuntautuvassa m arkkinoinnissa<br />

hankaluuksia, toteaa jo h ta ja Lertola.<br />

Uusiin nim iin liittyvät kuitenkin<br />

vanhat p erinteet. H otellin luonnetta<br />

n im enm uutos ei tule m uuntam aan.<br />

Tänään T urun lähetysväen aikaansaam<br />

assa talossa on m atkailijo<br />

ille ta rjo lla 87 huonetta ja niissä<br />

144 vuodetta. H ote llin kuudes kerros<br />

— v in ttik e rro s — on nyt otettu<br />

täydessä laajuudessaan käyttöön.<br />

E rittä in onnistu n u t uusi aluevaltaus<br />

ja peru skorja u s on tehty arkkitehti<br />

O lli K estilän jo h d o lla . S isustussuunnittelun<br />

on la a tin u t talo n luojan,<br />

a rk k ite h ti E rik B rygom anin Carin<br />

-tytä r. P ääurakoitsijana oli Rakennusto<br />

im isto S. K ujala Oy. Kahdeksan<br />

uuden m atkustajahuoneen<br />

lisäksi v in ttiin on tehty 5— 10 hengen<br />

sauna ja toim iva, tarkoituksen-<br />

Turku-seuran syyskokous<br />

Katedraalikoulussa<br />

Turku-seuran syyskokouksesta<br />

22. 11. 19/7 K atedra a liko u lu lla on<br />

aihetta palauttaa m ieliin kokousasioita,<br />

jo is ta lehden jo u lu n num e­<br />

rossa o li vain lyhyt asiam aininta.<br />

K atedraalikoulu kokoontum ispaikkana<br />

o li siKali arvoKas ja eriKomen,<br />

että m ainittu koulu on Suom en<br />

vanhin ja Koulutalo oli ju u ri restauroituna<br />

nähtävissäm m e. K oulutalosta<br />

kertoi ja esitti d iiakuvia p iiriarkkite<br />

h ti O lof Holm berg, jo k a on<br />

nim itetty P ohjoism aisen neuvoston<br />

sihteeristön jäseneksi rakennusalan<br />

asiantuntijaksi.<br />

K oulutalo m ainitaan historiassa<br />

1300-luvuila ja talon korjausm erkintöjä<br />

löytyy vuodelta 1454, jo llo in<br />

Hans Basse m yi talon T u o m io kirkon<br />

Pynan Ruum iin A ltta rin prebendaksi.<br />

Koulu s iirty i rakennukseen<br />

vuonna 1830. K oulutalon käyttäjinä<br />

ovat eri a ikoina o lle e t mm. H ornit,<br />

W ittfoothit, T ryggit, m aaherrat, kenraaliku<br />

ve rn ö ö rit sekä hovioikeus.<br />

Koulurakennuksen perustu tkim u k­<br />

sessa noin 12 vuotta sitten todettiin<br />

rakennuksen kallistuneen joelle<br />

päin 20— 30 cm . Täm än johdosta<br />

su o rite ttiin perustusten betonipaalutus<br />

ja näin saatiin yhteys peruskallioon.<br />

Rakennus to d e ttiin<br />

paljon huonokuntoisem m aksi kuin<br />

m itä ole te ttiin , se o li mm. Turun<br />

palon jälkeen vuoden katotta ja<br />

seinät rapautuivat 1827— 28. Lisäksi<br />

nyt suoritetun perustustyön jo h ­<br />

dosta seiniin tu li runsaasti uusia<br />

halkeam ia. Rakennuksen korja u k­<br />

sessa on huom ioitu kunnostus " r i­<br />

sum ajasta p a la tsiksi", kuten o p p i­<br />

laskunta m ainosti sekä h u onetilaohjelm<br />

an toteuttam inen peruskoulua<br />

ja m uita tilo ja varten. Nyt suorite<br />

ttu je n korjausten yhteydessä ei<br />

k aikkia historian e d ellyttäm iä asp<br />

ekteja voitu säilyttää, s illä mm.<br />

hissikuilujen teko ja eräät m uut<br />

välttäm ättöm ät nykyajan vaatim ukset<br />

ratkaisivat. V ä rit näyttelevät<br />

m erkittävää osaa uudessa koulutalossa<br />

ja siksi am m attim iehet o li<br />

etsittävä muualta.<br />

Katedraalikoulun ja ruotsalaisen<br />

työväenopiston käytössä on nyt<br />

noin 4 000 n eliöm etriä ja a la ke r­<br />

rassa lisäksi neljä holvattua tila a<br />

o ppilasyhdistykselle.<br />

Syyskokouksen puheenjohtaja na<br />

to im i seuran varapuheenjohtaja<br />

intendentti Erik Bergh. Läsnä oli<br />

noin 150 jäsentä. T oim in n a n jo h ta ja<br />

Ilm ari Rinteen esittäm ä h allituksen<br />

m ukainen näyttelyhuone. Vanhassa<br />

talossa ei siis torkuta vaan otetaan<br />

nykyajan haasteet nykyaikaisin keinoin<br />

vastaan. Työn tuotta m a voitto<br />

menee lähetystyöhön.<br />

M ikael A g ricola -ta lo Säätiön puheen,ohtajana<br />

to im ii a rkkip iispa<br />

M artti S im ojoki.<br />

□<br />

RAILI K IIA N LIN N A<br />

O lo f H o lm berg<br />

esittäm ä to im in ta suunnite lm a vuodelle<br />

<strong>1978</strong> hyväksyttiin. Jäsenm aksut<br />

p äätettiin pitää e ntisen su u ru i­<br />

sina eli 20 m k ja sam an perheen<br />

muu jäsen 5 m k vuodessa. K okouksessa<br />

kesku ste ltiin m yös su u n n ite l­<br />

m issa olevasta seuran m erkistä<br />

sekä kaskujen k e ru u kilp a ilu sta .<br />

R ouva M aire S p iik e sitti varsin ansiokkaan<br />

film aam ansa elokuvan<br />

Turusta. K okouksen o s a n o tta jilla<br />

o li kie rto kä yn n in aikana tila isu u s<br />

tutustua koulun u u d istu n e isiin tilo i­<br />

hin.<br />

□<br />

ILM AR I RINNE<br />

TU L:n päivän juhla ssa T urun konserttita<br />

lo ssa 29. 1. <strong>1978</strong> T U L :n ansio<br />

m e rkki ja e ttiin K eijo K irveennum -<br />

m elle M ynäm äen T ove re ista ja O lavi<br />

V ain ikaiselle Pyörä 68:sta. K ultaisen<br />

seuratyöm erkin saivat V ieno<br />

Kuusola M uurlan K iri, R eino Lahtinen<br />

K orvensuun Sisu, V ä in ö S iro<br />

Kaarinan U ra ja A lvar S aarinen T u­<br />

run W eikot. A n sio m e rkkie n jaon<br />

s u o rittiv a t p iirin puheenjo h ta ja Pauli<br />

Forss ja liito n naisja o sto n puheenjo<br />

h ta ja T erttu H onkasalo. T urun<br />

Työväen S ä ästöpankki p a lk its i p iirin<br />

parhaina u rh e ilijo in a Reim a Salosen<br />

T urun W eiko ista ja S o ile K ottosen<br />

A iris to M elo jista . P arhaan seurajo<br />

u kkueen palkin n o n sai P iikkiö n<br />

K ehityksen suunnistajat.<br />

★<br />

TURUN ev.lut. seura kuntie n hauta<br />

u sm a illa o li v. 1977 h autauksia<br />

1 525 ja näistä uurnahauta u ksia 308.<br />

V uotta a ikaisem m in vastaavat luvut<br />

o liv a t 1 664 ja 251. V iim e vuoden<br />

päättyessä T urun Pyhän R istin kappelin<br />

kre m a to rio ssa on p o lte ttu eli<br />

tu h kaute ttu ka ikkia a n 2 217 v a in a ­<br />

jaa.


KATEDRALSKOLANS<br />

£ Ja, se d e t v a r en rik tig fest<br />

n ä r K a te d ra ls k o la n s lo k a lite te r i fd<br />

g a m la C la s s ic u m å te rin v ig d e s den<br />

2 0 ja n u a ri — s o le n n t o c h av sp ä n t<br />

p å s a m m a g ä n g .<br />

F ö r fe s ta rra n g e m a n g e n sto d s k o ­<br />

la n s d ire k tio n o c h re k to r m e d R e­<br />

n é e L a u r e n och B arbro F o n ­<br />

t e l l som d rivande kra fte r. Talens<br />

rad inleddes av fu llm ä ktig e s o rd ­<br />

fö ra n d e H e ikki L ö y t t y n i e m i ,<br />

som pä stadens vägnar ö verläm n a ­<br />

d e h u se t i s k o lm y n d ig h e te rn a s värd .<br />

H a n p å m in d e<br />

o m d e t ä te ra n ta g n a<br />

g a m la s k o ln a m n e ts u rs p ru n g o ch<br />

fra m h ö ll vik te n a v tra d itio n o ch<br />

k o n tin u ite t s o m e n b e rik a n d e<br />

fa k to r i d a g n e s fö rä n d e rlig a v ä rld .<br />

U n d e rv is n in g s m in is te r K ris tia n<br />

G e s t r i n fra m fö rd e sta ts m a k te n s<br />

Undervisningsm inister<br />

Kristian Gestrin:<br />

h äls n in g<br />

till F in la n d s ä ld s ta skola.<br />

A n fö ra n d e t å te rg e s in e x te n s o pä<br />

a n n a n p la ts i tid n in g e n .<br />

Fd lä n s a rk ite k te n O lo f H o l m ­<br />

b e r g , fly g b u re n frän O s lo , d är<br />

h an n y lig en h a r sla g it n e r s in a b o ­<br />

p å la r, ta la d e m e d o m is sk än lig<br />

vä rm e o m sitt ve rk ,<br />

INVIGNINGSFEST<br />

d e n års lä n g a<br />

u p p ru s tn in g e n av d e t fö rn ä m lig a<br />

h u set. H an b e ly s te k la rt o c h s a klig t<br />

m e d b e le d s a g a n d e d ia b ild e r de<br />

m å n g a h a n d a p ro b le m , so m b yg g -<br />

n a d s e x p e rtis e n stä lls in fö r vid o m ­<br />

fa tta n d e re s ta u re rin g s a rb e te n som<br />

d e t nu g e n o m fö rd a . O lo f H o lm b e rg<br />

fra m h ö ll b ly g s am t, att u p p ru s tn in ­<br />

g e n av h u set d o c k a lltig e n o m var<br />

re s u lta t a v e tt sä lls y n t g o tt la g ­<br />

a rb e te o c h h an s lu ta d e m e d att<br />

h a ra n g e ra s in a m e d a rb e ta re s yr-<br />

bo stad har sekelgam la skol-<br />

Åtra d itio n e r. S tadens skolo r har<br />

fö ljt m ed tid e n s pulsslag, förä n d ra ts<br />

och förnyats. Så sker o ckså nu när<br />

vi fö rrä tta r å te rin vig n in g av det forna<br />

C lassicum fö r användning i dagens<br />

o ch m org o n d a g e n s skolas tjänst.<br />

Den a n rika K atedralskolan har fira t<br />

sitt 700-års ju b ile u m o ch grundades<br />

i tid e rn a vid d o m ka p itle t närm ast<br />

m ed tanke på p rä s tu tb ild n in g e n i<br />

landet. Å bo gym nasium inrättades<br />

efte r stadens brand 1828 fö r att<br />

fy lla det tom rum på den högre<br />

undervisnin g e n s om råde som fö r­<br />

orsakades av att akadem in i Åbo<br />

fly tta d e s till H elsingfors. Det var<br />

också d å som gym nasiet fic k överta<br />

d e tta fö rn ä m a skolhus. E n lig t vad<br />

his to rie n b e rä tta r anbefa lld e s guv<br />

e rn ö rsäm b e te t i länet i nådigt<br />

bre v av den 22 m aj 1829 a tt skyndsam<br />

t låta iståndsätta "d e t afbrända<br />

ho frä ttsh u se t" så att byggnaden<br />

fu llt fä rd ig kunde överläm nas till<br />

gym nasiets begagnande fö re den<br />

15 augusti 1830 då e n lig t gällande<br />

skolo rd n in g höstterm inen skulle<br />

vidtaga, v ilk e t också skedde.<br />

Det har sagts att "e tt ståtligare<br />

s kolhus på en m era m in n e srik och<br />

vacker plats inte fin n s i v å rt la n d ".<br />

Dessa ord fö rp lik ta r o ckså statsm<br />

akten att bevara det kulturarv<br />

s kolhuset representerar. Det ä r m ig<br />

angeläget a tt fram föra e tt varm t<br />

ta ck till alla m yndigheter och ens<br />

kilda, som b id ra g it till a tt genom ­<br />

fö ra det krävande restaureringsarbete,<br />

vars fu llb o rd a n dagens<br />

å te rin vig n in g bekräftar. Jag är säker<br />

på a tt Åbo stad, i vars ägo<br />

K atedralskolans fa s tig h e t nyligen<br />

övergått, kom m er a tt ta sig an<br />

skolhuset med pietet o ch om sorg.<br />

K a tedralskolans återin vig n in g<br />

sker vid en tid p u n k t som sko lp o litis<br />

k t ä r b e tydelsefull. I o ch med att<br />

huvudstasregionen i augusti i fjo l<br />

• K a te d ra ls k o la n — F in la n d s äld sta<br />

ko la — I h jä rta t av Å b o , in n e i d en<br />

m e d e ltid e m iljö s o m b ild a s av<br />

A u ra ä , P in e lla n , D o m k y rk a n , G a m la<br />

S to rto rg e t o c h B rin k a la h u s e t. En<br />

H e lh e t stö rd e n d a s t a v G a m la R å d ­<br />

h u se ts fo rm lö s a s k jo rtfa b rik o ch<br />

s k o rs te n a r. — F o to : Ilm a ri R in n e.<br />

ke s s k ic k lig h e t. B y g g n a d s re s ta u -<br />

re rin g är ett m y ck et s p e c ie llt a rb e te<br />

so m s tä lle r h e lt a n d ra k rav p a den<br />

e n s k ild a y rk e s m a n n e n<br />

ä n lik rik ta t<br />

e le m e n tb y g g a n d e .<br />

S ta ts a rk e o lo g e n C J G a r d ­<br />

b e r g . v ä r m e sta e x p e rt p ä g a m la<br />

a b o h u s b e fa n n s va ra ö v e rm å tta n<br />

n ö jd m e d re s ta u re rin g s re s u lta te t.<br />

H an a r s ä g d et va ra e tt fu llg o tt b e ­<br />

vis fö r h u r m a n m e d ta la m o d och<br />

in s ikt ka n s k a p a e n fu n k tio n s d u g lig<br />

o ch a lltig e n o m triv s a m m iljö<br />

in o m<br />

g a m la m u ra r.<br />

R e s u lta te t m a n a r till e fte rfö ljd<br />

in te m in st<br />

n ä ra g ra n n a r,<br />

b e trä ffa n d e sko lh u se ts<br />

d e t g a m la ra d h u s e t<br />

o c h In g m a n s k a g ä rd e n p ä an d ra<br />

sid a n ån .<br />

ö v e rg ick till g ru ndskolsystem et är<br />

den nya sko lfo rm e n in fö rd i hela<br />

riket. Detta in n e b ä r a tt sådana<br />

tra d itio n e lla skolfo rm e r som folk-,<br />

m e dborgar- och m ella n skolo rn a nu<br />

sam m ansm älts till den n ioåriga<br />

grundsko la n , o ch att gym nasierna<br />

få r en självstä n d ig ställning.<br />

Vi lever i dag i en p eriod där<br />

hela vårt utbild n in g svä se n kännetecknas<br />

av stark u tvecklin g och<br />

stora fö rä n d rin g a r. Det gym nasiala<br />

läroverket b e rö rs o ckså av den<br />

n yordning av m e lla n sta d ie u tb ild -<br />

ningen, som planeras i e nlighet<br />

med p rin c ip b e s lu t av statsrådet<br />

från år 1974. En av de m est d is k u ­<br />

terade frå g o rn a i sam band med<br />

m ellanstadiereform en har varit<br />

frågan om g ym nasiets ställn in g . A llt<br />

fle re ungdom a r har under de två<br />

senaste d e cennie rn a s ö kt sig till<br />

gym nasierna. E n lig t aktu e lla uppg<br />

ifte r intogs i höstas inem ot 37 500<br />

elever i gym nasierna, v ilk e t är ca<br />

fem p ro cent m era än e tt år tid i­<br />

gare. G ym nasieeleverna u tg ö r nu<br />

□<br />

ca 48 p ro ce n t av 16-åringarnas<br />

hela årsklass. För tio år sedan<br />

svarade eleverna i en m ellanskolklass<br />

fö r en lika s to r endel av årsklassen<br />

m edan gym nasiebenägenheten<br />

va r avsevärt m indre. Den<br />

kra ftig a utöknin g e n av gym nasiegången<br />

har le tt till det att endast<br />

en del av studenterna kunnat gå<br />

vidare till högskolorna. Gym nasiet<br />

har d ä rfö r i stor u tsträckning blivit<br />

en allm än g ru n d u tb ild n in g fö r<br />

yrkesutb ild n in g e n . På m ånga sådana<br />

om råden där den gam la mellanskolan<br />

u tg ö r tillrä c k lig form ell<br />

g ru n d u tb ild n in g har man sökt anpassa<br />

sig till det läge som har<br />

uppstått genom a tt inrätta särskilda<br />

studentklasser.<br />

Det är d o c k inte ändam ålsenligt<br />

att låta gym nasiet växa till en<br />

skola fö r hela årsklasser. G ym nasiets<br />

frä m sta u p p g ift har v a rit och<br />

kom m er i fortsä ttn in g e n att förb li<br />

att förb e re d a eleverna fö r akadem<br />

iska studier. Det ä r em ot denna<br />

bakgrund lä tt a tt inse, a tt frågan<br />

om en rä tt avvägning av elevantalet<br />

i gym nasierna och i m ellanstadiets<br />

övrig a skolfo rm e r hör till de centrala<br />

frå g o rn a i den a ktuella skolplaneringen.<br />

G ym nasiets betydelse som generell<br />

grunval fö r vidare h ögskolutb<br />

ild n in g är natu rlig tvis inte ifrågasatt.<br />

A ktu e llt är därem ot att stärka<br />

och fö rb ä ttra de alternativa u tb ild ­<br />

n in g slin je rn a fö r att därm ed stim u­<br />

lera ungdom a r att i växande utsträ<br />

cknin g välja dem sam t undvika<br />

den d yrbara och tidskrävande<br />

d u b b e lu tb ild n in g dagens situation<br />

kräver av m ånga. Detta innebär<br />

s jä lv fa lle t att utbildningsvägarna<br />

vid a re till högskolnivå o ckså måste<br />

stå öppnare än fö r närvarande för<br />

dem , som e fte r avslutad grundskola<br />

söker sig till yrkesutbildande skolor<br />

o ch institut. D ärem ot föru tsä tte r<br />

inte statsrådsbeslutet om m ellanstadiereform<br />

en, a tt gym nasiets utb<br />

ild n in g s tid sku lle förkortas. Också<br />

den tanken har fö rts fram i debatten<br />

om utform ningen av m ellansta<br />

d ie ts s k o lfo rm e r och den har<br />

vä ckt berättigad oro bland dem<br />

som a rb e ta r i gym nasierna. Det är<br />

d ä rfö r på sin plats att klart fastslå,<br />

a tt såväl statsrådets pricip b e slu t<br />

som den därpå grundade planeringen<br />

av den förestående reform<br />

en b ygger på uppfattningen att<br />

g ym nasiet också fram deles bör<br />

vara en 3-årig skola som ger beh<br />

ö rig h e t till alla högskolstudier.<br />

Det fin n s således inte behov av<br />

a tt före ta ingre p p i gym nasiets<br />

stru ktu re lla uppbyggnad. D ärem ot<br />

fin n s d e t a lltid utrym m e fö r förb<br />

ä ttrin g a r. Läroplanerna kom m er<br />

att u tvecklas och språkundervisningen,<br />

som u tg ö r ett speciellt<br />

problem både i g rundskolan och i<br />

gym nasiet, m åste förstärkas och<br />

göra s m ångsidigare. V idare är det<br />

uppenbart att g ru n dskolans system<br />

med nivåkurser i språk o ch m atem<br />

atik, som tillv a ra ta r elevernas<br />

in d iv id u e lla intressen och fallenhet,<br />

nu fu n g e ra r som en täm ligen g o d ­<br />

ty c k lig g a llringsm ekanism fö r gym ­<br />

nasiet, v ilk e t s jä lv fa lle t inte avsetts.<br />

Sven Lindman —<br />

Kansler för<br />

Åbo Akademi<br />

P rofessor em eritus Sven Lindm an<br />

har av S tiftelsens fö r Åbo Akadem i<br />

delegation utsetts till kansler för<br />

Å bo Akadem i räknat från den 1<br />

januari <strong>1978</strong>. Hans m andatperiod är<br />

fem år.<br />

Sven Lindm an är född 1910 och<br />

är den förste kanslern ur A kadem<br />

iens egen krets. Han har dessutom<br />

varit i m ycket hög grad anknuten<br />

till Akadem ien. Hans fa r var<br />

en av Akadem iens första professorer<br />

och själv bedrev han sina stud<br />

ie r vid Akadem ien. Sven Lindm an<br />

blev ord in a rie professor i statskunskap<br />

vid Åbo Akadem i år 1942<br />

efter att dessförinnan ha b estridit<br />

tjänsten i fyra år. Em eritus blev han<br />

år 1973. Professor Lindm an va r p ro ­<br />

rektor åren 1948— 54 och rektor för<br />

Åbo Akadem i åren 1957— 62. Efter<br />

sin pensionering har han bl.a. stått<br />

i ledningen fö r S tiftelsens fö r Abo<br />

Akadem i F orskningsinstitut. □<br />

Detta har fö ra n le tt långtgående<br />

krav på slopandet av nivågrupperingen<br />

som sådan, vilket e n lig t min<br />

mening inte vore lycklig t. D ärem ot<br />

är det nödvändigt att snarast finna<br />

form eln till lösning, som bibehålle r<br />

de pedagogiska fö rd e la r n ivågrupperingen<br />

erbjuder, men där valet<br />

av nivå inte begränsar den enskilda<br />

elevens m ö jlig h e te r till fo rtsatta<br />

studier i gym nasium e lle r andra<br />

m ellanstadieskolor.<br />

M in a d a m e r o ch h e rra r<br />

Detta gym nasium har u ppstått i<br />

en säkert i fråga om e nskilda avgöranden<br />

också sm ärtsam samm<br />

ansm ältningsprocess där fle re anrika<br />

skolo r förenats under det äldsta<br />

Å bogym nasiets nam n. H är ä r det<br />

tra d itio n e lla klassiska lyceets id e ­<br />

värld, flic k s k o la n s sym bolvärd e som<br />

vägrö ja re fö r k vin n lig a b ild n in g s -<br />

strävandena o ch sam skolans som<br />

b a nbrytare fö r en ny tid s jä m lik ­<br />

hetstänkande fö re trä d d a o ch här<br />

skall fram deles byggas vid a re på<br />

a llt det p ositiva va r o ch en av dessa<br />

s k o lfo rm e r representerat.<br />

Det b e re d e r m ig en personlig<br />

glä d je a tt detta arbete fö rs vidare<br />

i K a tedralskolans nam n. Jag var<br />

som m edlem i statsrådet i tillfä lle<br />

att delta i det beslut varm ed Å bosvenskarnas<br />

önskan om att få ta<br />

det tra d itio n s rik a nam net i bru k<br />

fic k sin bekrä fte lse av regeringen.<br />

Det va r ett avgörande som hälsades<br />

med tillfre d s s tä lle ls e i Å bo och det<br />

kom att ha en s to r p rin c ip ie ll betydelse.<br />

Det in n e b a r n äm ligen att<br />

vägen öppnades fö r likn a n d e s trä ­<br />

vanden också på andra o rte r där<br />

man v ille bevara k u ltu rh is to ris k t<br />

välbekanta skolnam n och därm ed<br />

betona den nya skolans stä lln in g<br />

som bärare av en o b ru te n b ild n in g s -<br />

tra d itio n .<br />

K atedralskolan b ygger på e tt befolkn<br />

in g sunderla g , som är tillrä c k ­<br />

lig t fö r att trygga gym nasiets fra m ­<br />

tid o ckså i ett läge där e tt växande<br />

antal ungdom ar e fte r avslutad<br />

g ru n d skola söker sig till yrkesutb<br />

ild a n d e lä ro in rä ttn in g a r. V i kan<br />

d ä rfö r idag med ta cksam h e t och<br />

tillfö rs ik t återin vig a detta gym ­<br />

nasium som på ett v ä rd e fu llt sätt<br />

b e rika r u tb ild n in g sm ö jlig h e te rn a fö r<br />

svenska ungdom ar fra m fö r a llt i<br />

Å bo stad men o ckså i dess o m ­<br />

givning. Jag ber a tt få lyckönska<br />

elever, lärare o ch fö rä ld ra rn a till<br />

att K atedralskolan nu kan fo rtsätta<br />

s itt arbete i detta skolh u s med<br />

ä ndam ålsenliga och trivsam m a<br />

s ko llo ka lite te r.<br />

□<br />

ABONNERA<br />

SUOMEN<br />

TURKU -<br />

ÅBO,<br />

VÅR STAD


Työväenopisto, monipuolinen<br />

kunnallinen kulttuuriahjo<br />

S Turun suom enkielinen työväenopisto vietti sunnuntaina<br />

19. 2. <strong>1978</strong> toim intansa alkam isen 70-vuotisjuhlaa. Opistosta<br />

on vuosikymmenien myötä kehittynyt monipuolinen kunnallinen<br />

kulttuurilaitos, joka om alta osaltaan on pyrkinyt tarjo a­<br />

m aan turkulaiselle aikuisväestölle erilaisia opinnollisia harrastepalveluja<br />

kunkin aikakauden vaatimusten m ukaan. Juhlavuonna<br />

opiston toim intaan osallistuu noin 7.200 aikuista ja<br />

noin 200 eri opintoryhm ää.<br />

• T y ö v ä e n o p is to n e n g la n n in k ie le n kielis tu d io k u rs s ila is ia .<br />

T urun suom enkielisen työväenopisto<br />

n perusta m isaja tu s tu li ju lk i<br />

to h to ri N. R. af U rsinin aloitteesta.<br />

S uurlakon aikana hätään jo u tu n e i­<br />

den avustam iseksi kerätyistä varoista<br />

o li jä ä n yt käyttäm ättä v iid e ttä tu -<br />

hatta m arkkaa, ja kaupunginvaltu<br />

u sto n pohtiessa näiden varojen<br />

käyttöä te ki af Ursin ehdotuksen,<br />

että varat tu lisi käyttää "tä lle p a ikka<br />

kunnalle tulevan kansanyliopiston<br />

p e ru s ta m isra h a sto ksi". E hdotus tu ­<br />

lik in kokouksen päätökseksi ja<br />

m uodosti perustan työväenopistoto<br />

im in n a lle Turussa.<br />

O piston a lka ja istila isu u s jä rje s te t­<br />

tiin P uutarhakatu 8:ssa sijainneessa<br />

Turun k ris tillis e n raittiu sseura n salissa<br />

16. 2. 1908. E nsim m äisenä lukukaute<br />

n a k irjo itta u tu i o p istoon 173<br />

o p is k e lija a . O petu sto im in ta oli va r­<br />

sin suppeata käsittäen ensim m äisenä<br />

lukukaute n a vain seuraavat<br />

v iisi a in e tta : kem ia, fysiikka , Suomen<br />

histo ria , ta lo u stie d e ja laulu.<br />

N ykyisin o p in to ryhm issä on m o n i­<br />

p u o lin e n m a h d o llisuus mm. kielten<br />

o p iskelu u n , jo k a on eniten kiin n o s­<br />

ta n u t o p is k e lijo ita . Lisäksi opetusta<br />

annetaan ko ko u ste kn iika ssa , m erenkulussa,<br />

m aalauksessa, valokuvauksessa,<br />

posliinim aalauksessa, lausunnassa,<br />

m u siikkiliikunnassa jne.<br />

Luentopiireissä on aiheita yhteiskunnan<br />

eri a lo ilta ja yleiset luentotila<br />

is u u d e t ovat avoim et m uillekin<br />

kuin opisto la isille .<br />

O piston to im in ta p a ikkoin a ovat<br />

o lle e t Puutarhakatu 8:ssa 1908—<br />

1931, S airashuoneenka tu 1:ssä 1931<br />

— 1952, K onserttitalossa 1952— 1964<br />

ja siitä alkaen Kaskenkatu 5:ssä,<br />

s illä vuosi 1964 m uodostui opiston<br />

historiassa tärkeän käännekohdan,<br />

kun K askenm äelle valm istu i o p isto<br />

lle om at to im itila t. Vuonna 1969<br />

laajensi opisto toim intaansa m uodostam<br />

alla Puolalan osaston ent.<br />

K auppaopiston kiin te istö ö n A urakatu<br />

11. Vuonna 1975 a lo itti o p isto kokeilum<br />

ielessä toim innan sillo ise n<br />

Pansion yhte isko u lu n tilo is s a ja tä l­<br />

lä h etkellä ovat suunnitelm at valm<br />

iina sivuosaston rakentam iseksi<br />

Pernon yläasteen ja lukion uudisrakennuksen<br />

yhteyteen. Varissuo<br />

saanee aikanaan m yös om an sivuosaston.<br />

Laajennukset lisäävät huom<br />

attavasti o piston opiske lija m ä ä riä .<br />

T arkasteltaessa o piston toim intaa<br />

viim e ksi kuluneiden 10 vuoden a ja l­<br />

ta voidaan todeta, että o p isto on<br />

suunnannut palvelujaan e rityisille<br />

kansalaisryhm ille kuten e lä kelä isille<br />

ja vam m aisille. Lisäksi on m ain itta ­<br />

va, että pari vuotta sitten alo itti<br />

opin to ryh m iä m yös T urun keskusvankilassa.<br />

T a voitte e llista tu tk in to i­<br />

hin tähtäävää opiskelu a on kehite t­<br />

ty yhteistyössä kaupungin k o u lu la i­<br />

toksen kanssa niin, että T urun s iirryttyä<br />

peruskoulu jä rje ste lm ä ä n luotiin<br />

a ik u is ille m a h dollisuus peruskoulun<br />

tutkin n o n suorittam iseen<br />

työväenopiston järjestäm än tu kio p e ­<br />

tuksen avulla.<br />

E rittä in voim akkaan panoksen<br />

o piston toim intaan on antanut toverikunta.<br />

Sen m o n ipuolinen työ on<br />

avannut kanavia o p is k e lijo id e n ja<br />

opetta jie n sekä o piston johdon välille<br />

ja näin kiin te yttä n yt opiston<br />

to im intaa, jo ka vapaaehtoiseen harrastukseen<br />

perustuvana m uuten<br />

o lis i va illa yhdistävää tekijää.<br />

O piston nykyisen johto kunnan puh<br />

e e njohtajana on m aisteri M ikko<br />

H irvoila ja hänen lisäkseen jo h to ­<br />

kuntaan kuuluvat: fil. kand. Kaarina<br />

A litalo, kouluneuvos A llan T. K oskim<br />

ies. ekonom i U lla Kouhia, te k n ik ­<br />

ko H arri M erisaari, valt.vo. Pekka<br />

Paatonen. palo ke rsa n tti P ertti Penttinen,<br />

asentaja Elis Suom i ja te k­<br />

nikko H eikki V asankari.<br />

O piston ensim m äisenä jo h ta ja n a<br />

oli m aisteri V äinö Juusela (1908—<br />

1909), m aisteri J. A. K em iläinen<br />

(1919— 1921) ja fil. tri U rho Verho<br />

(1948— 1963). Vuonna 1964 v a littiin<br />

opiston rehto riksi m aisteri Usko<br />

P uustinen, «oka to im i re h to rin a vuoteen<br />

1972 saakka, jo llo in opiston<br />

nykyinen rehtori, m aisteri A n tti Airam<br />

o v a littiin virkaansa. A iram on<br />

sairaslom an aikana to im ii nykyisin<br />

v.t. rehto rin a valt.kand. Pekka Sälevaara.<br />

O piston päätoim isena opetta ­<br />

ja n a on to im in u t fil.lis. K erttu Innamaa<br />

vuosina 1948— 1967. Vuodesta<br />

1972 lähtien on tehtävää hoitanut<br />

m aisteri E lli Kuusisto.<br />

7 0 -V U O T IS J U H L A JA<br />

K U N N IA K Ä Y N N IT<br />

H A U D O IL L A<br />

Työväenopiston 70-vuotisjuhlaa<br />

vie te ttiin o piston ju h la salissa 19. 2.<br />

<strong>1978</strong> arvokkain o h je lm in opiston<br />

om ien ohje lm a ryh m ie n esittäessä<br />

toim in ta n sa tuloksia.<br />

Juhlan avauksen s u o ritti T urun<br />

M u siikkio p isto n ka m a rio rke ste ri<br />

prof. Tuom as H aapasen johdolla .<br />

T ervehdyspuheen p iti o p isto n jo h ­<br />

tokunnan p uheenjohtaja , m aisteri<br />

M ikko H irvoila ja ju h lapuheen<br />

osa sto p ä ä llikkö K osti H uuhka. Turun<br />

kaupungin tervehdyksen toi<br />

a p u la iskaupungin jo h ta ja Johannes<br />

K oikkalainen, lääninhallituksen te r­<br />

vehdyksen koulutoim entarkastaja<br />

Kalevi S alm inen ja K ansalais- ja<br />

työväenopistojen liito n opetusneuvos<br />

T. O. Kivim äki.<br />

O piston lausuntaryhm än esityksen<br />

o li o h ja n n u t Irja Lappalainen, kansantanhuryhm<br />

än Ritva Suom inen,<br />

liiku n ta ryh m ä n Helena Setälä sekä<br />

kuoron ja o rkesterin R udolf N ienstedt.<br />

Juhla päättyi M aam m e-lauluun.<br />

A am upäivällä tervehdysten vastaanotto<br />

tila isu u d e ssa o pinahjolle<br />

e s ite ttiin luku isia onnitte lu ja . O piston<br />

aulassa oli valokuvanäyttely,<br />

jossa e site ltiin välähdyksiä toim intataipaleelta.<br />

Juhlapäivänä opiston johtokunta<br />

s u o ritti kunniakäynnin seuraavien<br />

ed esm enneiden o piston johtohenkilöiden<br />

h a u d o illa : tri N. R. af Ursin,<br />

o p isto n syntysanojen lausuja, kansalaiskoulu<br />

n o p e tta ja Valde Lundelin,<br />

jo h to kunnan puheenjohtaja<br />

1954— 72, m aisteri Severi Nuormaa,<br />

o piston jo h ta ja 1909— 19 ja m ahte<br />

ri V äinö Ikonen, opiston johtaja<br />

1921— 48. □<br />

• P o s liin im a a la u k s e n ryhm ä työ ­<br />

vä en o p is to s sa .<br />

SEKAKUORO KULKUSET<br />

O pettaja Edvin Laaksonen v a littiin<br />

K aarinan kunnan Ristimäen<br />

kansakoulun o pettajaksi vuonna<br />

1913. T aitavana opettajana hän palveli<br />

koulua lähes neljän vuosikym ­<br />

m enen ajan e läkkeelle siirtym iseensä<br />

saakka. Lukuisat olivat myös ne<br />

kunnallise t luottam ustoim et, jotka<br />

hän h o iti kotikunnassaan K aarinassa.<br />

E rittäin m erkittävän ja tu lo kse llisen<br />

päivätyön Edvin Laaksonen<br />

s u o ritti m usiikkim iehenä. Vuonna<br />

1918 hän perusti sekakuoro Kulkuset,<br />

jo n k a johta ja n a to im i 31 vuotta.<br />

K uorosta hän kehitti elinvoim aisen<br />

ja taid o ista a n tunnetun kuoron, jo ­<br />

ka saavutti tunnustusta sekä kotiettä<br />

u lkom a illa . O pettaja Laaksosen<br />

rikas eläm äntaival päättyi 8. 12.<br />

1971. Hän oli syntynyt M ietoisissa<br />

11. 6. 1885.<br />

K ulkusten 30-vuotishisto riikkiin<br />

Edvin Laaksonen k irjo itti mm.:<br />

'•g.— 10. 7. 1932 K ulkuset olivat<br />

m ukana S atakunnan lauluju h lilla<br />

K okem äellä, ja sie llä o li yhteiskonse<br />

rtti Kokem äen S ekakuoron kanssa.<br />

K onsertti oli o nnistunut ja innostava<br />

ja yleisön m yötätunto suurem -<br />

m oinen. J u h lilla tu tu stu ttiin siellä<br />

v ierailevaan pieneen tallinnalaiseen<br />

(sekakuoroon, jo n ka kanssa ju h lilla<br />

lyhdessä laulettiin pari eestiläistä<br />

laulua yleisön osoittaessa runsaasti<br />

suosiotaan.<br />

— Muuten täm ä eestiläistuttavuus<br />

jatkui sitten vuosia ja m onella tavoin<br />

yhä lu jittu i ja läm peni, kunnes<br />

sodat katkaisivat kaiken kosketuksen<br />

heihin” .<br />

Kulkusten toim innassa vuosikym ­<br />

menet a ktiivisesti m ukana o llu t rouva<br />

Ester W anhalinna kertoo kuoron<br />

johtajasta ja yhteistoim innasta<br />

eestiläisten kanssa:<br />

"T äm ä m eidän rakas Opem m e —<br />

op. Edvin Laaksonen — o li m eille<br />

Kulkusille oikein isä. H änelle voitiin<br />

kertoa kaikki huolet ja hän keksi<br />

aina ratkaisun. Hän perusti K ulkuset<br />

v. 1918, ju u ri s illo in levottom ana<br />

aikana uskoen laulun taikavoim aan.<br />

Ja jatkoi 31 vuotta — korvauksetta.<br />

Kävimme kaikki laulujuhlat, maakunnalliset<br />

ja valtakunnalliset. Eestissä<br />

olim m e kaksi kertaa, n iillä suurilla<br />

laulujuhlilla. M eillä o li myös<br />

yhteinen konsertti eestiläisen kuoron<br />

kanssa Estonia teatterin konrerttisalissa.<br />

V iljo Lehtinen o li solistina.<br />

Hän hukkui vallan kukkam<br />

ereen, heittivät kukkia p äälle ja<br />

huusivat: ” m eije ihm e te n u ri” .<br />

O peam m e kantoivat "k u lta tu o lis s a ” .<br />

On m eillä o llu t T urun akatem iatalo<br />

n ju h la salissa m yös e estiläinen<br />

konsertti. Oi n iitä a ik o ja ” .<br />

S ekakuoro K ulkuset jä rje s tä ä e n ­<br />

si m arraskuussa 60-vuotisju h la ko n -<br />

sertin.<br />

□<br />

TURUN kaupungin m useolautakunnan<br />

a laisten m useoiden kä vijä ­<br />

m äärät vuonna 1977 o liv a t seuraavat<br />

(suluissa vuoden 1976 lu vu t):<br />

T urun lin n a 158 689 (177 877), Luostarinm<br />

äen käsityö lä ism u seo 99 516<br />

(101 147), A p te e kkim u se o Q w ensel<br />

13 561 (13 555), B io lo g in e n m useo<br />

37 926 (39 078) ja P aattisten k o tiseutum<br />

useo 205 (132). V uoden kävijä<br />

m ä ä rä t pysytte livät m useoissa,<br />

T urun linnaa lu kuunotta m a tta , lähes<br />

sam oina kuin vuonna 1976. T u lo s<br />

on tyydyttävä ottaen huom io o n , että<br />

m a tkailija m ä ä rä T urussa o li v. 1976<br />

e d e llisvuotta vähäisem pi. T urun<br />

linnan k o h d a lla kävijäm äärä oli<br />

e dellisvuoteen ve rra ttu n a noin<br />

20 000 vähem m än ja täm ä jo h tu u<br />

e n sisija isesti e silin n a n sulkem isesta<br />

1977.


Taide- ja teatteritanssin<br />

turku lainen uranuurtaja<br />

muuntaa sävelet tanssiksi<br />

■ Turkulaiselle koreografi Telm a T u u l o k s e l l e elämä<br />

on liikettä. On aina ollut. Ja on yhä tänäänkin, tanssitaiteem<br />

m e uranuurtajan eläkepäivinä. Hänen kaunis<br />

kotinsa on täynnä Sibeliuksen säveliä. Telm a Tuuloksen<br />

aivoissa m estarin ”Satu” saa muodon, muuntuu liikkeiksi,<br />

tanssiksi, koreografiaksi.<br />

Täm än päivän Turussa harrastetaan taidetanssia monella<br />

eri taholla; tanssikouluissa, seurojen puitteissa ja<br />

teatterissa. Tälle työlle on Telm a Tuulos luonut pohjan.<br />

Hänen m ukanaan 1930-luvun alussa taidetanssi näet<br />

saapui Turkuun. Täm än pienikokoisen, idearikkaan ja<br />

sitkeän naisen ansiosta — yli neljäkym m entä vuotta kestäneen<br />

tanssikoulutyön tuloksena — keveän iloitteleva<br />

tanssi juurtui vanhan kaupungin m aaperään ja myös<br />

suomalaisiin teattereihin, jotka ovat olleet ja ovat yhä<br />

koreografi Telm a Tuuloksen työkenttänä jopa häm m ästyttävässä<br />

laajuudessa.<br />

T elm a T uulos kertoo rakastavansa<br />

T urun vanhoja puisto ja , niiden<br />

vuosisataisia, m ahtavia puita. Hänen<br />

lem p ivärin säkin on puistosta<br />

p e rä isin ; vihreä.<br />

Ä ske ttä in T elm a T uulos on kokenut<br />

suuren ilon. Hän näki entisen<br />

oppila a n sa U lla-M ari M ä k e l ä n<br />

tanssivan. T ytön liik e h d in tä nostatti<br />

kyyneleet kokeneen opetta ja n s ilm<br />

iin, o pettajan, jo ka m atkustelee ja<br />

näkee paljon. H ilja tta in hän palasi<br />

T u rkuun M arokosta. Kohta taas on<br />

edessä m atka W ieniin.<br />

— Tanssi on ajato n ta ja p alkato<br />

n ta kieltä, jo k a kasvattaa ihm isen<br />

itsevarm uutta ja tu o eläm ään suloa,<br />

ryhtiä. M utta m iksi suom alainen<br />

kansantanssi yhä tänäänkin on niin<br />

jähm eää, yksiviivaista ?<br />

• • •<br />

T elm a T u uloksen om aan eläm ään<br />

tanssi tu li s illo in , kun hän o li 12-<br />

vu o tia s tyttönen.<br />

— P la stillin e n tanssi e li paljasja<br />

lk a ta n s s i o li tu o llo in ju u ri saapunu<br />

t Suom een. Se a lkoi sisältä päin<br />

ja poikkesi virkistä vä n paljo n perin<br />

te isestä balettita n ssista . Paljasja<br />

lk a ta n s s ille on om inaista vapautuneisuus.<br />

— E nsim m äinen suom alainen<br />

o p e tta ja n i o li H ertta Idm an. S ittem ­<br />

m in olen o p is k e llu t tanssia hyvin<br />

p a ljo n u lkom a illa , mm. W ienissä ja<br />

A m erikassa. K la ssillise e n bale ttiin<br />

syvennyin 1930-luvulla.<br />

Tanssija n ura ei kuitenkaan o llut<br />

heti T elm a T u u lo kse lle selviö. Hän<br />

kävi k o u lu ja a n ja oli jo jo n k in aikaa<br />

työssä puutavara liikkeen kontto rissakin.<br />

pi E skelisen kanssa tanssiko u lu t<br />

H elsin kiin ja T urkuun.<br />

— Turussa o li paljon voim isteluseuroja,<br />

m utta ei yhtään ta n ssikoulua<br />

e ikä tanssinopettajaa. S euroista<br />

saim m e heti alkuun p aljon ty ttö jä<br />

kouluum m e.<br />

— Elim m e m atkalaukkueläm ää,<br />

kuljim m e v iikotta in H elsingin ja T u­<br />

run väliä. S itten löysin T urusta nuoren<br />

luutn a n tin — ja jä in tänne. Sitä<br />

jä ä m istä en ole k a tu n u t.. .<br />

• • •<br />

— Työ on aina o llu t m inulle elämän<br />

p eruselem entti. Sen kanssa<br />

olen o llu t paljon kahden, sanoo siro,<br />

naise llin e n opettaja, jo ka ennen<br />

elä kkeelle siirtym istä ä n ehti 41<br />

vuoden ajan johta a om aa kouluaan<br />

Turussa. Täm än koulun ahkerasti<br />

auki vedetty ovi oli avoinna 4— 10-<br />

vu o tia ille tu ru tta rille . Telm a T u u lo k­<br />

sen o hjelm an m ukaan he voivat syventyä<br />

koulussa kuntojum ppaan,<br />

klassiseen b a lettiin, satuvoim isteluun<br />

ja m oderniin tanssiin.<br />

— N äytöksiä p id e ttiin kaksi ke r­<br />

taa vuodessa. P eriaatteenani oli,<br />

että jokaisen lapsen tu li päästä<br />

esiintym ään. Pyrin m yös siihen, että<br />

joka in e n sai esittää, m ikä li m ahdollista,<br />

luontum ustensa m ukaista<br />

voim istelua tai tanssia. T aito ei ai-<br />

• P u u h a n a in e n k in ta rv its e e ns. lu o via ta u k o ja . N e T e lm a T u u lo s v ie ttä ä<br />

k irja llis u u d e n ja m u siikin p a riss a. — K u va : E rk ki P a ak ki.<br />

— E lettiin lam a-aikaa ja liikkeen<br />

h enkilö kunta a vähennettiin. Me nuorim<br />

m at jouduim m e luonnollisesti<br />

ensim m äisinä lähtem ään. S iinä va i­<br />

heessa tein rohkean päätöksen,<br />

päätin lähteä opiskelem aan tanssia<br />

A m erikkaan. M inulla o li siellä tu t­<br />

tava, jo n ka johtam assa suuressa<br />

koulussa ohja sin sekä voim istelue<br />

ttä tanssitunteja.<br />

• * •<br />

Vuonna 1932, m ilte i heti A m erikasta<br />

paluunsa jälkeen, nuori tanss<br />

in o p e tta ja perusti ystävänsä Lem ­<br />

na o le esityksen tärkein osanen,<br />

tarvitaan m yös liiku n n a n ilo a ja suloa.<br />

• • •<br />

T uuloksen suvussa tanssi on<br />

luontu m u ksista vo im a kka in ; tänään<br />

m yös T elm a Tuuloksen ainoa poika<br />

to im ii a m m attitanssijana Suom en<br />

K ansallisoopperan baletissa.<br />

— Ä itin i o li ranskatar, s e lite ltiin<br />

kevyttä ja la n nousua.<br />

Työ ta n ssikoulussa ja teatterissa<br />

on tu tu stu tta n u t opetta ja n hyvin e rila<br />

isiin ih m isiin, lu oviin taiteen te ki-<br />

• T e lm a T u u lo s e n tis te n o p p ila itte n s a p ariss a. — K u va: E rk ki P a ak ki.<br />

jo ih in ja aivan tava llisiin kansalaisiin.<br />

— S uom alaisissa on parasta sitkeys<br />

ja tarm o, huonoin puoli taas<br />

on laiskuus. T em peram entin syvyys<br />

näkyy voim akkaassa itsensä ilm entäm<br />

isen tarpeessa, filosofoi Tam pereen<br />

ja H elsingin m enestysnäytelm<br />

ien "T u k k ijo e lla ” ja "N u o ri m yllä<br />

ri" koreogra fio id e n tekijä.<br />

• • •<br />

T eatteria Telm a Tuulos on tehnyt<br />

m iltei kaikkie n m aam m e tunnetuim ­<br />

pien ohja a jie n kerällä. Työtovereina<br />

tä llä ala lla ovat toim ineet mm.<br />

V ilho Ilm ari. Hem m o Airam o, Ritva<br />

A rvelo. R alf Långbacka, Sakari Puurunen,<br />

Eugen T e rttu la ja V ili A uvinen.<br />

T eatte rikore o g ra fin a Telm a<br />

T uulos tunnetaan kaikissa maamme<br />

suurim m issa kaupungeissa.<br />

— N äytelm än tanssin tekem inen<br />

on uuden lu o m ista koko ajan. Juuri<br />

siinä o nkin täm än työn vaikeus —<br />

ja m yös viehätys. Se on vastuullista<br />

työtä, jo n ka on sovelluttava saum<br />

attom asti kokonaisuuteen siitäkin<br />

huolim atta, että m onet lavastajat<br />

antavat ta n s s ijo ille vain kitsaasti<br />

tilaa.<br />

— K oreografien laatim inen alkaa<br />

näytelm än lu vulla ja sen m usiikin<br />

kuuntelulla. Saan ne tavallisesti käsiin<br />

i jo kesällä. Pohdiskelen asioita<br />

h ilja kseen ja syvennyn näytelm ään<br />

kohtaus kohtaukselta. Yö on tehokasta<br />

aikaa luovalle työlle, sen h iljaisu<br />

u d e ssa on sijaa tarpeen vaatiessa<br />

jo p a hyrä ilylle ja liike h d in -<br />

n ällekin. M u istin virkistäm iseksi<br />

p iirrä n uudet liike sa rja t yleensä paperille<br />

.<br />

• • •<br />

— T e a tte rita n ssit on luotava näytelm<br />

än hengen ja ohjaajan näkem<br />

yksen m ukaan. O len m ukana harjo<br />

itu ksissa , keskustelem m e, katselem<br />

m e, sovittelem m e. M inulle mus<br />

ik a a lit ovat olleet e rittä in haastavia<br />

tehtäviä, n iiden m usiikki on m odernia,<br />

ta n ssit jatzzp o h ja isia . Aivan<br />

toisella tavalla kiehtovia ja haastavia<br />

taas ovat olleet juoninäytelm ät,<br />

esim. Peer Gynt.<br />

Telm a Tuuloksen työ teattereissa<br />

jatkuu. Paljon yhteistyötä hän tekee<br />

tänään V ili Auvisen kanssa. Innoitetta<br />

luovaan työhön löytyy S ibeliuksen<br />

m usiikista.<br />

• • o<br />

— Tanssitaiteessa, kuten kuvaam<br />

ataiteessakin, on etsijöitä. Eräiden<br />

sanom aa on hyvin vaikeaa ym m ärtää.<br />

Silti on hyvä, että etsitään. Se<br />

on aina kehityksen m erkki, sanoo<br />

Telm a Tuulos hämmentävän ennakkoluulottom<br />

asti ja lujasti, täysin<br />

uskollisena om alle asialleen, tanssille.<br />

□<br />

RAILI KIIAN LIN N A<br />

Pauli Heikkinen<br />

voitti sellonsoittokil<br />

pailun<br />

Kolm as valtakunnallinen sellonso<br />

ittokilpailu jä rje ste ttiin Turussa<br />

10.— 14. 1. <strong>1978</strong>. O sanottajia k ilp a i­<br />

lussa o li 17 ja heistä nuorin 15-vuotias<br />

Kati Toiviainen.<br />

Ensim m äisen sijan ja 8 000 m arkkaa<br />

sai Pauli H eikkinen, jaetun to i­<br />

sen sijan ja 5 000 m arkkaa saivat<br />

Hannu Kiiski ja Päivi H irvikangas<br />

sekä kolm annen sijan ja 3 000<br />

m arkkaa Lauri Laitinen. Y leisradion<br />

tunnustuspalkinno n 1 500 m arkkaa<br />

nuorelle, lahjakkaalle, kehityskykyiselle<br />

sellonsoittajalle sai M artti<br />

Rousi. T urkulaisten m u siikkiliikke i­<br />

den palkinnon 1 250 m arkkaa sai<br />

Seppo Eirola ja Risto V ainion lahjoittam<br />

an jousen Tapani H eikinheimo.<br />

Tuom aristoon valittu Natalia<br />

Shahovskaja N euvostoliitosta o li es-<br />

Joulunaika<br />

Turun<br />

museoissa<br />

■ T u ru n m u s e o is s a v ie te ttiin<br />

jo p e rin te is e e n ta p a a n jo u -<br />

lu n a ik a a<br />

T u o m a a s ta N u u ttiin<br />

e li 21 . 1 2 . 7 7 — 1 3 . 1. 7 8 v ä lis<br />

e n ä a ik a n a . J o u lu n e r ila is e t<br />

ru o k a p ö y d ä t o liv a t k a te ttu n a<br />

ja m u s e o is s a o li o h je lm a llis ia<br />

tila is u u k s ia . T u ru n lin n a s s a<br />

v ie te ttiin p e rh e p ä iv iä 7 .— 8. 1.<br />

<strong>1978</strong>.<br />

Luostarinm äen K äsityöläism useossa<br />

ja M useoapteekissa o liv a t ka te t­<br />

tuin a eri aika ka u sia ja e ri y h te is ­<br />

kuntaryhm iä edustavat jo u lu p ö ydät.<br />

T urun linnan e silin n a o li sulje ttu n a<br />

ko rja u stö id e n takia, m utta p äälinnaan<br />

oli katettu m uutam a jo u lu -<br />

pöytä. Linnan te k s tiilis a lis s a oli<br />

näytteillä mm. jo u lu k o ris te ita ja<br />

jo u lu k o rtte ja vuosisadan vaihteen<br />

tienoilta , jo llo in Jenny Nyström alkoi<br />

kuvittaa jo u lu k o rtte ja to n tu illa .<br />

Tapaninpäivänä jä rje s te ttiin Luostarinm<br />

äellä T a paninlaulajaiset.<br />

Perhepäivien aikana T urun lin ­<br />

naan o li varattu lapsille om a le ik k i­<br />

paikka. "L e ik k ilu o la s s a " la p s illa oli<br />

o h ja ttu a toim in ta a , mm. p iiru stu sta<br />

ja askartelua. Lapset saivat lukea<br />

sa tu kirjo ja , le ikkiä le lu illa ja laskea<br />

liukum äkeä. O nkim inen o li s iirre tty<br />

le ikkilu o la sta e silin n a n ensim m ä i­<br />

seen huoneeseen, jo h o n o li m yös<br />

jä rje s te tty le ikkikalu n ä ytte ly. Sam oin<br />

täällä o li m ahdollisuus katsella vuoden<br />

1976 p erhepäivien a ikaisia lasten<br />

piiru stu ksia . L a p sille o li myös<br />

jä rje s te tty heitä varten s u u n n ite ltu ja<br />

opaste ttu ja kie rto kä yn te jä päälinnassa.<br />

P erhepäivien aikana v ie ra illa o li<br />

m yös tila isu u s tu tu stu a m useon jo u -<br />

lunävttelyvn sekä V arsinais-S uom en<br />

työväentalot-näyttelyyn .<br />

n<br />

tynyt o sallistum asta tuom a risto n<br />

tvöskentelyyn ja hänen tila lle e n<br />

kiin n ite ttiin R aphael S om m er E nglannista.<br />

M uut tu o m a risto n jäsenet<br />

olivat a kateem ikko Joonas K o kkonen<br />

(puheenjohtaja ), p rofessori<br />

Tuom as H aapanen (va ra p u h e e n jo h ­<br />

taja), ylika p e llim e sta ri U lf S öderblom<br />

sekä s e llo ta ite iliia t Frans Helm<br />

erson R uotsista ja W illia m Pleeth<br />

R uotsista. A rvo ste lu la u ta kunnan sih ­<br />

te e rin ä to im i fil.lis . Ilkka R aim o. —<br />

J ä rje ste lyto im ikunnan p u h e e n jo h ta ­<br />

jana to im i v.t. prof. Fabian D ahlström<br />

ja m uina jä seninä in te n d e n tti<br />

Ilpo Tolvas (kilp a ilu je n sih te e ri),<br />

prof. A arne Rousi, lääket.lis. Teuvo<br />

A alto, prof. T uom as H aapanen, kapellim<br />

e sta ri Pertti P ekkanen ja se l­<br />

lo ta ite ilija T im o H anhinen. □


Turkulaisia kuvataiteilijoita<br />

TV<br />

MAALARIN SOITIN<br />

ON PALETTI,<br />

sanoi Edvin Lydén<br />

Kalle Eskolalle<br />

Asunnossa on riittä västi tila a kahdelle,<br />

sillä lapset, ty tä r ja poika,<br />

ovat jo laatineet om at pesänsä.<br />

P itkähkön olohuoneen vieressä on<br />

hiem an pienem pi ateljee.<br />

KARTAN O M ILJÖ Ö KESÄKOTINA<br />

Turun piispojen keskiaikainen<br />

Lem pisaari A skaisissa jo u tu i Kustaa<br />

W aasan toim esta k ru u n u lle ja J u ­<br />

hana III la h jo itti sen aviottom alle<br />

tyttärelleen S ofia G yllenhjelm ille,<br />

Pontus de la G ardien puolisolle.<br />

Täällä isännöivät sitten Kruusit,<br />

W redet ja F le m ingit. T iilin e n päärakennus<br />

on Herm an Fle m ingin rakennuttam<br />

a 1767. v. H aartm an-suku<br />

on hallin n u t täällä vuodesta 1823.<br />

Lem pisaaren om istaja, professori<br />

Lars von H aartm an on lin tu tie te ilijä ,<br />

ru n o ilija ja esseisti. Hän o li Hufvudstadsbladetin<br />

ta idearvostelijan a<br />

1963— 68. He ym m ärtävät toisiaan,<br />

kartanon isäntä ja hänen "vuokra -<br />

laisensa” . 150 neliön asunto on Eskolalle<br />

ilm ainen. Se sija itsee h ilja i­<br />

sessa sivurakennuksessa ja on o llu t<br />

heidän kesäasuntonaan jo kaksikym<br />

m entä vuotta.<br />

Kartanon suuret puut ja vanhat<br />

rakennukset ovat o lle e t Kalle Eskolalle<br />

jatkuvana aihem aailm ana, kuten<br />

Irm a-rouvallekin, jo lla on hyvä<br />

silm ä etsiessään kam eralleen laukaisukohteita.<br />

Kuva peitetty te kijä n o ike u sa sia n vuoksi.<br />

M IELIPITEITÄ<br />

— Ennen so tia ei m in u lla vo in u t<br />

o lla m uuta kuin tu rkula isen ta id e ­<br />

m aailm an vaikutusta. T a ite ilija to v e ­<br />

rit sekä m onet näkem äni näyttelyt<br />

m uodostelivat käsityksiäni taiteesta<br />

ja sen ilm aisutavoista. K u ljin om aa<br />

tietäni.<br />

— Pidän eksp re ssio n iste ista . T ä­<br />

nä vuonna O slossa käydessäni sain<br />

ihailla M unchia ja p idänkin häntä<br />

P ohjoism aiden suurim pana m aalarina.<br />

— Yhä enem m än olen alkanut p i­<br />

tää m yös im p re ssio n iste ista , valon<br />

ja ilm an m aalareista.<br />

— N uorena harrastin kubism iakin.<br />

Sen huom aa selvästi vanhem m ista<br />

töistäni. Lydénhän piti s iitä su u n ­<br />

nasta. Se oli sillo in nykyaikaa. S iitä<br />

on aloitettava ja sitten vasta o p itta ­<br />

va huom aam aan entisten aikojen<br />

taide. R unoilija V. A. K oskenniem i<br />

on sanonut, e ttä n uorten on paneuduttava<br />

om an aikansa runoiluun,<br />

vasta sitten he ym m ärtävät entisen.<br />

Sama pätee m aalaustaiteessakin.<br />

— Kuten s e in iltä näkyy, olen kok<br />

e illu t a b straktistakin.<br />

— K aikissa ism eissä on hivenen<br />

n aturalism ia. Jos itse jo ku ism i on<br />

pääasia, niin se on kuollutta, siksi<br />

naturan m ukanaolo on tärkeää.<br />

— K yllä ulkom ailta saadut va ik u t­<br />

teet ovat ta ite ilija lle tärkeitä, kuten<br />

m uillekin ihm isille.<br />

S itten E skola m uistaa kouluvitsin,<br />

jo ka jo te n k in sopii tä h ä n : "K o u lu s ­<br />

sa o p e tta ja kysyi: Kuka on esi-isäm -<br />

m e? — Väinäm öinen, vastasi V ille.<br />

— No, kuka se A dam sitten on? —<br />

En mä tiennytkään, että ulkom aalaisetkin<br />

otetaan huom io o n .”<br />

A R VO STELIJAN SANA<br />

• K alle E skola A skalsten m aisem assa 1975.<br />

TU R V A LLIN E N MUSEO KO TI<br />

S illä v u o rijo n o lla , jo ka o li vanhan<br />

T urun itärajana, on asutus löytänyt<br />

a varia näkö a la p a ikkoja . T äällä<br />

K erttu lin m ä e n ja V artio vu o re n tu n ­<br />

tum assa on taidem aalarim m e Kalle<br />

Eskolan ta ite ilija k o ti. S eitsem ännessä<br />

kerro ksessa ollaan o sitta in kattom<br />

aisem ien yläpuole lla .<br />

P erin tö n ä k u lkenut kä sityö ta ito on<br />

p a n n u t ta ite ilija n korjaam aan patin<br />

o itu n e ita huoneka lu ja , jo issa on<br />

ta lo n p o ik a is - ja biederm e ie rtyyliä<br />

yhdistyneenä.<br />

"T e le visio kin taitaa käydä höyryllä,<br />

kun se on näin vanhassa kaap<br />

issa" (1826), vitsailee hyväntahtoinen<br />

m aalarim m e.<br />

O lohuoneessa on taiteilijaystävien<br />

töitä. Näem m e O tto M äkilää, Kauko<br />

Lehtistä, V iljo Rantaa, H ilkka Toivolaa,<br />

Liisa R iikkalaa, V eikko Vuorta,<br />

H arry H enrikssonia ym. M utta täällä<br />

näem m e m yös retrospektiivisen sa r­<br />

jan Eskolan om ia tö itä aikaisem ­<br />

m ilta vu o silta ja äsken H elsingin<br />

näyttelystä palanneita isokokoisia<br />

h erkkäviivaisia öljym aalauksia.<br />

TAITEILIJAPO LU N ALKUA<br />

Kalle E skola syntyi Turussa to u ­<br />

kokuun 21 pnä 1912. Kansakoulun<br />

käytyään oli hänen ryhdyttävä tavalliseen<br />

am m attim aalarin työhön<br />

ja vain iltaisin ehti hän o piskella<br />

piirustuskoulussa. Eskolan piiru stu s-<br />

ta id o lle laskettiin ku ite n kin hyvä<br />

pohja näinä iltatunteina ja itseopiskelu<br />

m uina m ahdollisin a vapaa-aikoina<br />

vei häntä jatkuvasti eteenpäin.<br />

T heodor S chalin o li hyvä opettaja,<br />

sam oin R agnar U ngern. Eskolan<br />

ystä vä p iiriin kuuluivat O tto M äkilä,<br />

V iljo Ranta ja K auko Lehtinen sekä<br />

v a ikutta ja Edvin Lydén.<br />

Eskola kulki om aa herkistyvää<br />

taidepolkuaan, vaikka sella iset persoonallisu<br />

u d e t kuin Lydén ja M äkilä<br />

vetivät luokseen vo im a kka a sti. V uodet<br />

1929— 33 o liva t ta id e koulu n aikaa,<br />

m utta koska työskente ly ta p a h ­<br />

tui iltaisin, pitää E skola itseään<br />

pääasiassa itseoppineena . V. 1946<br />

pyydettiin hänet piiru stu skoulu u n<br />

o petta ja ksi, ja hän o lik in sie llä lukuvuoden<br />

siinä om inaisuudessa. Se<br />

o li oikeastaan kunniavirka, s illä mitään<br />

palkkaa hän ei saanut.<br />

Turun T a ite ilija seura n näyttelyyn<br />

v. 1933 sai E skola yhden työn, kaksi<br />

reputettiin, m utta seuraavan vuo-<br />

• K alle E skola: "O h ik u lk ija " 1935.<br />

den näyttelyyn pääsivät jo kaikki<br />

ta rjo tu t työt sisään. Uuden Auran<br />

kritiik k i o li hyvä ja Lydénkin osti<br />

p ari työtä. Toinen taid e kriitikko ,<br />

to h to ri A nte ro Rinne osti myös yhden<br />

m aalauksen. "E dvin Lydén tuli<br />

n iin läheiseksi ystäväksi, että<br />

a suim m e hänen N aantali-huviiassaan<br />

yhden kesäkauden" kertoo Eskola.<br />

O sm o Laine kirjo itta a TS:ssa<br />

1972:<br />

— M annisen kuuluisa kahvila oli<br />

ensim m äinen vapaa taiteen ja tk o ­<br />

ja korkeakoulu n uorelle Kalle Eskolalle.<br />

S otien jälkeen m uodostunut<br />

R yhm ä 9 kokoontui viikotta in Vanum<br />

am m an kahvioon "vanuttam aan”<br />

taiteen ongelm ia. S illoin oli Otto<br />

M äkilä ryhm än esim iehenä ja mukana<br />

o li edelleen m yös Edvin Lydén.<br />

OPIN TO M ATKAT<br />

Tutustum inen vieraiden maiden<br />

taiteeseen on ta ite ilija n kehittym i­<br />

selle voim aa antavaa ja avartavaa.<br />

Sen huom asi Kalle Eskolakin. Suomalaiset<br />

suunnistavat ensin naapurim<br />

aihin. Ruotsiin, N orjaan ja Tanskaan<br />

kulki Eskolankin tie 1948 ja<br />

49. Kuten näillä m atkoilla, o li m yöhem<br />

m inkin m atkatoverina Kauko<br />

Lehtinen Italiassa ja Ranskassa<br />

1954, 56, 62. T ällä vuosikym m enellä<br />

on hän käynyt Irm a-rouvansa kanssa<br />

U nkarissa 72, Espanjassa 75, Englannissa<br />

76 ja viim eksi 77 Oslossa.<br />

Aikaisem m illa m atkoillaan teki Eskola<br />

piirroksia, m utta m yöhem m in<br />

on sekin jäänyt, sillä m useot ovat<br />

antaneet riittävästi työtä sekä fyysisesti<br />

että henkisesti.<br />

NÄYTTELYITÄ<br />

Turku, syntym ä- ja kotikaupunki,<br />

on saanut nähdä useita Eskolan<br />

näyttelyitä tavallisesti yhdessä jo n ­<br />

kun m aalariystävän kanssa. H elsingissä<br />

on hän esiintynyt neljä kertaa,<br />

viim eksi syyskuussa 1977. Tam pereella<br />

hän esiintyi V iljo Rannan<br />

kanssa 1961. G öteborg näki hänen<br />

taulujaan 1943 ja 46 yhdessä tu rk u ­<br />

laisten ta ite ilija in kanssa, kuten<br />

Tukholm assakin 1949.<br />

on ta ite ilija lle a ja o. Se voi kiih o ittaa<br />

häntä uusiin saavutuksiin, m utta<br />

se saattaa m yös laim entaa hänen<br />

intonsa.<br />

Kun Edvin L y d é n k irjo itti 1935<br />

Uudessa A urassa E skolasta, o li se<br />

kohottavaa:<br />

— Hänen m aalauksissaan alkaa<br />

tuntea erään kolm annen u lo ttu ­<br />

vuuden, jo ka on n a tu ra lis m ille vie ­<br />

ras. En ta rk o ita persp e ktiivistä ,<br />

vaan s ie lu llista syvyyttä.<br />

A n te ro R i n n e k irjo itta a 1936<br />

Eskolan lahjakkuudesta.<br />

Kym m enen vu o tta m yöhem m in on<br />

Suom en Taiteen V uosikirja ssa Helena<br />

K a n k a a n m yötäm ielinen<br />

tu tkie lm a Eskolan taiteesta.<br />

V eikko P u r o puhuu T u ru n Sanom<br />

issa 1947 herkkä sie lu isesta<br />

m aalaajasta ja 1950 T h e o d o r S c h a -<br />

I i n tarka ste le e Å bo U nderrättelserissa<br />

oppila a n sa tö itä :<br />

— E skolas m åleri lever o ch andas<br />

på gränsen m ellan v e rk lig h e t och<br />

fri dröm .<br />

V iljo Rannan ja Eskolan yh te is ­<br />

näyttelyä k ritisoivat Sakari S a a r i ­<br />

k i v i ja E. R i c h t e r , ” T urun<br />

k o u lu n ” m aalareista, m yönteisesti.<br />

H eihin yhtyy v ie lä nim im . O. Z.<br />

H ufvudstadsbladetissa. N äyttely o li<br />

H örham m erilla.


• K a lle E skola: ” A setelm a".<br />

Kuva peitetty tekijänoikeusasian vuoksi.<br />

E rittä in sattuva ja ” lö ytä vä" on<br />

E rik B e rg h ’in laajahko tutkielm a<br />

S uom en T aiteen V u o sikirja ssa 1958<br />

"T u rk u la is e n m odern ism in nykyhetken<br />

e d u sta jia ."<br />

V. 1961 ovat V iljo Ranta ja Kalle<br />

E skola taas yhdessä T am pereella.<br />

N äyttely sai O. V e i s t ä j ä n luotam<br />

aan syvälti tähän tapaukseen.<br />

V. 1965 k irjo itta a Bo H. L i n d ­<br />

b e r g Å b o U nderrättelserissa:<br />

— Den bästa i E skolas p ro d u k­<br />

tio n ä r stille b e n m å ln in g a rn a , som<br />

fö re n a r en strä n g t beräknad uppbyggnad<br />

med en rikedom av färg<br />

o ch ljus, o ch några fris k t u p p ­<br />

fa tta d e landskap.<br />

1968 sanoo Lars von H a a r t ­<br />

m a n H ufvudstadsbladetissa :<br />

— Liksom den sanna poeten<br />

s ö ker rätta ordet, söker Eskola den<br />

rätta nyansen, den fin a skiftn in g<br />

som ensam fö rm å r skänka verket<br />

dess det h ö gsta dig n ite t.<br />

1972, jo llo in Eskola tä ytti 60<br />

vuotta, k irjo itta a O sm o L a i n e<br />

T urun S anom issa W äinö Aaltosen<br />

m useossa olle e sta näyttelystä:<br />

— Hänen taiteessaan m eihin vetoaa<br />

in h im illin e n läm pö, a rkisen ja<br />

tu tu n ylle va la u tu n u t runon kajo.<br />

Tänä päivänä ilm iö on harvinainen,<br />

m utta sitä m e rkitykse llise m p i.<br />

1977 k irjo itta a A. I. R o u t i o<br />

U udessa Suom essa Ä ssä G a lle ria s­<br />

sa olle e sta E skolan näyttelystä:<br />

— T u rkula isen K alle Eskolan<br />

m aalaukset ovat näistä m aallisista<br />

irro n n e ita henkäyksenohuita , va illa<br />

edes näennäistä k o lm e u lo ttu n e i-<br />

suutta, puhum attakaan ko u riin tu n tu ­<br />

vuudesta.<br />

Tom S a n d q v i s t sam asta<br />

n äyttelystä:<br />

— Det ä r en vä rld m ed im p o ­<br />

n erande bärvid d o ch en m arkant<br />

sam m a n d ra g n in g av d e t m est väs<br />

e n tlig a i v e rklig h e te n , vardagen,<br />

några h e lt v a n lig a förem ål, fru kte r,<br />

flaskor, bestick, ett par tre halvt<br />

o synliga skuggor och streck, en<br />

intensiv fä rg k lic k , det ä r nog fö r<br />

att skapa atm osfär och angelägenhet.<br />

TUNNUSTUSTA<br />

V. 1933 sai K alle Eskola Löfgrenin<br />

apurahan ja vuodesta 1936 a l­<br />

kaen hän sai T urun T aideyhdistyksen<br />

stipendin seitsem änä vuotena,<br />

T urun T aite ilija seura n 1945 ja 50,<br />

T urun kaupungin kolm ena vuonna<br />

ja Varsinais-S uom en kulttu u rira h a s­<br />

ton 1967.<br />

Pro F in landia m ita li tu li 1968 ja<br />

Turun T aideyhdistyksen m itali 1972.<br />

Eskolan teoksia on Ateneum in,<br />

Am os A ndersonin, T urun kaupungin<br />

ja T aidem useon kokoelm issa, Häm<br />

eenlinnan, Porin ja G öteborgin<br />

kaupunkien kokoelm issa sekä yksityisissä<br />

S ara H ildénin, Jalo Sihtolan<br />

ja Sim o K untsin kokoelm issa.<br />

Eskola sai I p. T aiteilijaseuran<br />

henkilö m a a la u skilp a ilu ssa 45, II p.<br />

edelleen T aite ilija seura n m aalauskilpailussa<br />

46 sekä T urun kaupungin<br />

ta idem aalauskilpailussa II palkinnon.<br />

□<br />

ENSIO HARNI<br />

VALTIO N kuvataidetoim ikunta on<br />

ja k a n u t kuvata ite ilija in vuoden <strong>1978</strong><br />

va ltio n taite ilija -a p u ra h a t, jo ita haki<br />

yhteensä 340 ta ite ilija a . A purahoja<br />

m yönnettiin 26, jo is ta v iisi 5-vuotista,<br />

seitsem än 3-vuotista ja n e ljä to ista<br />

1-vuotista.<br />

V iisivuotisen apurahan sai mm. ta i­<br />

degra a fikko Reijo K oskela Turusta<br />

ja kolm ivuotisen apurahan kuvanveistäjä<br />

A ntti Louhisto Turusta. Yhtään<br />

yksivuotista apurahaa ei m yönnetty<br />

Varsinais-Suom een.<br />

Kaskukilpailu<br />

jatkuu syksyyn<br />

Turku-seuran ju lista m a kaskukilpailu<br />

ei pääty v ie lä huhtikuussa,<br />

vaan ja tkuu lokakuun 1. päivään<br />

<strong>1978</strong>.<br />

M uutam a kym m enen kaskua ehti<br />

saapua tam m ikuun aikana.<br />

S euralla on ta lle lla useita a ikaisem<br />

m in saapuneita kaskuja, jo ita<br />

ei vielä ole julkaistu .<br />

Tässä eräs niistä:<br />

T urku-seuran h a llitu ksen kokous<br />

p id e ttiin 14. 9. 1971 H am burger Börsin<br />

Kivi-huoneessa. K esken kokousta<br />

jo u tu ivat poistum aan h allituksen<br />

jäsenet E rkki V u o ri ja Eino Lehtinen<br />

ehtiäkseen sam ana päivänä Hote<br />

lli T urun ravintolassa pidettyyn<br />

T urun päivän toim ikunnan le h d istö ­<br />

tilaisuuteen. Seurueeseen liittyi<br />

m yös hallitu kse n jäsen R eino Leimu,<br />

jo lla oli käsitys, että V uori ja<br />

Lehtinen lähtivät Suom en Turun<br />

to im itusneuvoston kokoukseen.<br />

Lounaspöydässä Leim u ilm o itti<br />

vahingossa tulleensa tähän tila is u u ­<br />

teen ja pani h a jam ielisyyden tilille<br />

sen, että o le tti V uoren ja Lehtisen<br />

lähteneen Suom en T urun to im itu s­<br />

neuvoston kokoukseen. A terian hän<br />

katsoi o lleen tervetulleen ja ta rp e e l­<br />

lisen. Vaim o on m a tkoilla ja nyt ei<br />

tarvitse itse valm istaa ateriaa kotona.<br />

T oim itta ja V ieno Räty katsoi a i­<br />

heelliseksi todeta:<br />

— Jälleen yksi to d istu s professorien<br />

hajam ielisyydestä.<br />

Föripolska<br />

kesäkuussa<br />

Turussa<br />

S uom alaisen K ansantanssin Y stävät<br />

ry:n kesäjuhla jä rje ste tä ä n Turussa<br />

kesäkuun 2.— 4. päivinä <strong>1978</strong>.<br />

Kansantanssin ja -m u siikin juhlaan<br />

odotetaan 1 500:aa o sanottajaa eri<br />

p u o lilta Suom ea ja lisäksi on tulossa<br />

m uutam a u lkom ainen kansantanssiryhm<br />

ä. Juhla n s u o je lija k s i on<br />

lupautunut m aaherra Paavo A itio.<br />

V a ltakunnallinen ju h la järje ste tä ä n<br />

Turussa toisen kerran.<br />

Juhlan o h jelm assa on e siin tym i­<br />

set eri p u o lilla kaupunkia sekä<br />

pääjuhlaan liittyvä ku lkue ja pääjuhlan<br />

kaikkien ryhm ien y h te isesitys.<br />

Lapsille jä rje ste tä ä n illa n ­<br />

vietto. J ä rje s tä jin ä to im iva t tu rk u ­<br />

laiset jä s e n jä rje s tö t T urun K ansantanssin<br />

Y stävät ry, T urun P urp u rit<br />

ry, T urun K arja la iset ry:n tanhukerho,<br />

Sam pan K ansantanssiryhm ä-<br />

F olklo re T u rku ry ja A uralan tanhuujat.<br />

T anssijo id e n lisä ksi k o ­<br />

koontuu Turussa kym m eniä p e lim<br />

anneja, s illä Suom en P elim annik<br />

ilta kokoontuu perin te iseen ta ­<br />

paansa kesäjuhlien a jaksi. Koko<br />

m aassa kansantanhuajia on nykyisin<br />

noin 6 000.<br />

□<br />

Kaupunginkirjastossa<br />

noin 735.000 kirjaa<br />

■ Turun kaupunginkirjaston viime vuoden tapahtumiin mahtui<br />

sekä surua että iloa: Hirvensalon pieni mutta arvokas sivukirjasto<br />

tuhoutui kesäkuussa Wäinö Aaltosen koulun tulipalon<br />

yhteydessä; uusi työpaikkakirjasto avattiin Barkerin tehtaalla<br />

kesäkuun alussa, ja joulukuussa aloitti toimintansa kauan kaivattu<br />

Runosmäen sivukirjasto. Pääkirjaston käsikirjasto sai lisätiloja<br />

marraskuun alussa, jolloin myös lehtilukusalin paikkaa<br />

muutettiin, toteaa kirjastonjohtaja Kirsti Saksa kertoessaan<br />

Turun kaupunginkirjasto-Varsinais-Suomen maakuntakirjaston<br />

viime vuoden toiminnasta.<br />

Kirsti Saksa<br />

K irja sto n lainaus vuonna 1977 oli<br />

2 673 385 teosta e li yli 150 000 teosta<br />

enem m än kuin edellisenä vuonna<br />

(2 517 556 teosta). Lainaajia o li öin<br />

63 500 e li 38,5 % asukasluvusta.<br />

Uusia k irjo ja h a n kittiin viim e vuonna<br />

lähes 66 000 (65 747) ja kokoelm<br />

issa on nyt noin 735 000 (734 747)<br />

kirjaa e li 4,4 kirja a asukasta kohti.<br />

Lainauksen kasvu edellisestä vuodesta<br />

o li koko kirjastossa 6,2 % ja<br />

se ja kaantu i pääkirjaston ja muiden<br />

o sastojen kesken seuraavasti: pääk<br />

irja sto vastasi edelleenkin lähes<br />

puolesta koko lainauksesta (46,9 % )<br />

v iid e n to is ta sivu kirja sto n osuus oli<br />

yhteensä noin kolm annes (32,8% ),<br />

a u to kirja sto n noin kuudennes (1 6 % )<br />

ja la ito skirja sto n kahdenneskym m e-<br />

nes (4 ,3 % ).<br />

A u to kirja sto n lainauksen vähentym<br />

inen jo h tu n e e siitä, että Runosmäen<br />

alueen pysäkeillä lakattiin<br />

käym ästä jo alkusyksystä ja että tilalle<br />

tu lle illa V arissuon pysäkeillä ei<br />

vielä o llu t sitä lainausta, m ikä niille<br />

on o dotettavissa, kun alue kasvaa<br />

ja uudet asukkaat oppivat käyttämään<br />

a u tokirjastoa. S ivukirjastot<br />

ovat hyvin e risuuru isia sekä kirjam<br />

ääriltään että lainaaja- ja lainausluvuiltaan.<br />

Suurim m at lainausluvut<br />

olivat M artin sivukirjastossa (166 520<br />

lainaa) ja Nummen sivukirjastossa<br />

(149 611 lainaa). Vuonna 1976 avatusta<br />

llpoisten sivukirjastosta lainattiin<br />

yli 92 000 teosta ja Runosmäen<br />

sivukirjastosta, jossa ei vielä ole<br />

kirjojakaan kuin 10 000, ote ttiin jo<br />

joulukuussa lähes 17 000 lainaa.<br />

Pienin sivukirjastojen lainausluku<br />

on Paimalan 4 516 teosta. Sen ohittivat<br />

m olem m at työpaikkakirjastot:<br />

Barker 6 072 (6 kk:ssa) ja Valm et<br />

7 405 lainaa.<br />

K aupunginkirjaston viidessä lehtilukusalissa<br />

ja pääkirjaston käsikirjastossa<br />

oli kävijöitä vuonna 1977<br />

yhteensä 335 597 (334 077), kie likursseja<br />

kävi pääkirjastossa kuuntelem<br />

assa 2 200 (2 202) henkeä y h ­<br />

teensä 2 600 (2 601) tu n tia ja pääkirjaston<br />

m usiikkiosastossa kävi yli<br />

26 000 (26 546) henkeä kuuntelemassa<br />

lähes 30 000 (28 786) levyä.<br />

K aupunginkirjastossa on usean<br />

vuoden ajan järje ste tty k irja sto n ­<br />

käytön opetusta koulu lu o kille ja<br />

m uille ryhm ille. Viim e vuonna kävi<br />

pääkirjastoon tutustum assa lastenosastoon<br />

35 ryhmää/884 lasta ja<br />

aikuisten osastoon 666 ryhm ää/<br />

1695 henkeä. Tämän lisäksi on<br />

useam piin sivu kirja sto ih in jä rje s te t­<br />

ty luokkakäyntejä.<br />

K aupunkilaiset voivat olla to iveikkaita<br />

kirjastonsa palveluihin tu le ­<br />

vaisuudessakin, sillä tänä vuonna<br />

avattaneen Lausteen sivukirjasto ja<br />

luvassa on myös uusi kirjastoauto<br />

poistettavan vanhan auto n:o 2:n tilalle.<br />

S u u nnitteilla olevaan V arissuon<br />

sivukirjastoon, jo ka valm istuu<br />

1980-luvulla, hankitaan jo aineistoa.<br />

Jyrkkälän alueelle on toivottu omaa<br />

sivukirjastoa, ja se lienee odotettavissa,<br />

vaikka päätöksiä ei ole vielä<br />

tehty. K irjastossa ei ole unohdettu<br />

myöskään Ingm anin taloa, josta<br />

edelleen toivotaan kipeästi kaivattavia<br />

lisä tilo ja pääkirjastolle. Lainattava<br />

AV-m ateriaali on s iirre tty vuoden<br />

alussa M artin sivukirjastosta<br />

pääkirjaston m usiikkiosastolle, jo s­<br />

sa se on entistä parem m in lainaajien<br />

saatavilla. K aupunginkirjaston<br />

kirja - ja lehtim ääräraha vuodelle<br />

<strong>1978</strong> on lähes 2 m iljoonaa markkaa,<br />

” Kattos saa,<br />

mut ei kajot”<br />

T u rku-seuran m urre ja o sto n ta m ­<br />

m ikuun kokouksessa ta lle te ttiin taas<br />

m onet hyvät m u rre a sia t ja lu e ttiin<br />

saapunutta postia.<br />

Ystäväm m e U nto A arnio, N aantalissa<br />

asuva T urun poika, ehdotti<br />

kirjeessään m useoihin ja m oniin<br />

m uihin a setettaviin n im ik ilp iin ja tie ­<br />

d o tte isiin "T u ru n k ie ltä ", koska se<br />

on k irja k ie ltä veikeäm pää. M useoiden<br />

k ie lto k ilp iin hän e h d o tti tekstiä<br />

"K a tto s saa, m ut ei k a jo t” . Asiaa<br />

sietää harkita ja kehittä ä edelleen.<br />

M urrejaoston kansio ih in on ke r­<br />

tynyt m onenlaista ju ttu a . O tetaanpa<br />

tähän Hj. S uom isen, p a ljo n T u ru n -<br />

m urteisia ju ttu ja kertoneen T u rkupatrio<br />

o tin eräs ju ttu :<br />

Kolm e äijää<br />

Kolm e ä ijä ä ju h lis , pelas k o rtti ja<br />

jo iva viina. S it he rupesiva kehum a<br />

ittettäs, et kuka pirem ä m atka on<br />

kävely.<br />

"M ä käveli 70 k ilo m e tri s iilo n ku<br />

mä karasi Kakolast, ku mun oli<br />

m äärä istu siäl kolm e v u a tta ", ju tte li<br />

Jussi.<br />

Kalle ihm etteli, et "n o i lyhkäsen<br />

matka, mä tu li Lahrest T u rkku ku<br />

karasi fa n k ile irilt, ku m einasiva<br />

mun te lo tta .”<br />

V ille innostui ju tte le m a : "M ä olen<br />

kävely pal pirem ä m atka viäl siilon<br />

k eisarivalla aikka. Se m atka loppus<br />

Iräsel karul Turus, m ut kyl mä o li<br />

väsyny jo tosa N um m enpakan kohral...<br />

” Ni Jussi keskeytti ja kysys:<br />

"e t m ist toi reisu sit a lko? "M i<br />

V ille lisäs, ku ens o li ottanu ryypy:<br />

"M ä olin karkotettu e läm äiäks S iperia<br />

ja mä karasi s iä lt.”<br />

"E i sitä voi laske, sä va rm a leväsi<br />

v ä lil” , epäili Kalle.<br />

□<br />

TURUN S askiat ry:n vuoden 1977<br />

apurahaa haki 14 ta ite ilija a . A p u ­<br />

rahojen yhteissum m a o li 7 000<br />

m arkkaa. A purahan saivat ta ite ilija t<br />

E ila-M aria Salo, Reim a N urm ikko<br />

ja Pentti K oivikko. W äinö A altosen<br />

m useossa 13. 12. 1977 su o rite tu n<br />

apurahojen ja o n s u o ritti yhdistyksen<br />

p uheenjohtaja , to im itta ja V ieno Räty.<br />

jote n p aljon uutta luettavaa on luvassa<br />

tu rk u la is ille tänä vuonnakin.<br />

★<br />

T urun k a u p u n g in kirja sto n kuudesto<br />

ista s ivukirja sto , R unosm äen sivuk<br />

irja sto avattiin 1. 12. 1977. K irja s ­<br />

ton 600 n e liö m e trin tilo ih in on s ijo i­<br />

te ttu lasten ja a ikuiste n lainauso<br />

sastot, m usiikin kuunteluhuone,<br />

lehtie n lukupaikka, kaksi tu tk ija in -<br />

huonetta sekä h e n kilö kunnan tilat.<br />

K irja sto n h o ita ja n a to im ii k irja s to n ­<br />

h o ita ja R aija S chönberg ja h e n k ilö ­<br />

kuntaan kuuluu neljä v irk a ilija a . □


SELIM<br />

PALMGREN<br />

ja<br />

TURKU<br />

S<br />

e lim Palm gren, säveltäjä, kap<br />

e llim e sta ri, p ia n o ta ite ilija ,<br />

e rä s suom alaisen m u siikin m erkkihenkilö<br />

istä , syntyi P orissa 16 päivänä<br />

h e lm ikuuta 1878 e li jo kse e n kin<br />

ta rkalle e n sata vu o tta sitten. T apahtum<br />

a on syytä pala u tta a m ie liin monestakin<br />

syystä, o lk o o n k in että<br />

P a lm grenin m usiikki tä llä h etkellä<br />

tu n tu u m elkoisesti syrjään jä tetyltä,<br />

s itä ei ju u ri soite ta eikä pid e tä e sillä.<br />

M istä täm ä jo h tu u ? — siihen<br />

kysym ykseen ei o le aivan helppo<br />

vastata. O m ana aikanaan Palm grenia<br />

p id e ttiin varsin huom attavana<br />

s ä veltä jä n ä e ikä hän taita m a to n vo i­<br />

nut o llakaan. T u skin p a Eastm an<br />

S chool of M usic R ochesterissa,<br />

U SA:ssa, o lis i häntä m uuten k iin n ittä<br />

n yt vakin a iseksi sävellyksen opetta<br />

jakseen, virkaan jo ta ensin ta rjo t­<br />

tiin Jean S ib e liu k s e lle ja jo ta s itte<br />

m m in h o iti m uutam an lukukauden<br />

ajan kuulu n o rja la in e n C hristian<br />

S in d in g . Tässä yhteydessä ei ta rk o i­<br />

tuksena kuitenkaan o le käydä filo ­<br />

sofoim aan säve ltä jä n m u siikin asem<br />

asta m uutam a vuosikym m en hänen<br />

kuolem ansa jä lkeen — Palm ­<br />

g ren m uuten kuoli H elsingissä 13.<br />

12. 1951 — vaan pikem m inkin kertom<br />

aan jo ta kin hänen saavutuksistaan<br />

vuosisadan alussa, jo llo in<br />

maan nuori m u siikkieläm ä o li monissa<br />

suhteissa saam assa ilm aa siipiensä<br />

alle ja m uutkin nim et kuin<br />

S ibelius pyrkivät esille.<br />

Turun soita n n o llise n seuran orkeste<br />

ria jo h tiv a t vuosisadan vaihteen<br />

jälke e n saksalainen José Eibenschütz<br />

(1895— 1905) ja tanskalainen<br />

F re d rik S chnedler-P etersen (1905—<br />

1909). T oim inta o li vilkasta. Eibenschütz<br />

o li erityisen kiin n o stu n u t<br />

uudesta suom alaisesta m usiikista ja<br />

S ibeliuksen nim i a lkoi e siintyä konserttio<br />

h je lm issa. E sitetyistä teoksista<br />

m ainittakoon osia K uningas Kristian-sarjasta<br />

sekä F inlandia (finaali<br />

"S uom i h e rä ä " sarjasta H is to ria llisia<br />

kuvia, 1899), jo ka ku u ltiin Turussa<br />

ensi kerran 12. 11. 1901.<br />

S chnedler-P etersenin aikana suurennettiin<br />

orkesteri käsittäm ään 27<br />

soittajaa, ja oopperaesitykset tulivat<br />

m ukaan rikastuttam aan kaupungin<br />

m usiikkieläm ää. O hjelm assa oli<br />

B eethovenin, S chum annin ja Tshaikovskin<br />

sin fo n io ita , oopperoista<br />

m ainittakoon Don Juan, Faust ja<br />

Pajazzo. M enestyksekkäitten vuosien<br />

jä lkeen syntyi kapellim estarin<br />

ja seuran jo h to kunnan v ä lillä m ie lipide-eroavuuksia<br />

kun soita n to kauden<br />

1909— 1910 o h jelm aa su u n n ite l­<br />

tiin . S chnedler-P etersen ei o llu t e rityisem<br />

m in innostunut johto kunnan<br />

aikom uksesta pienentää o rkesteria<br />

v iid e llä soitta ja n va ka n ssilla ja päätti<br />

erota. T ointa haki kuusi h enkilöä:<br />

S chnedler-P etersen jä i kuite n kin<br />

virkaansa koska ei siin ä vaiheessa,<br />

keväällä 1909, o llu t saanut parem ­<br />

paakaan paikkaa. Toukokuussa hänet<br />

kuite n kin k iin n ite ttiin K ööpenham<br />

inan T ivolin kapellim e sta riksi<br />

ja virkaa h aettiin uudelleen. H akijo<br />

in a oli m elkoinen m äärä m usiikkim<br />

iehiä, jo u ko ssa kaksi kotim aista<br />

ta ite ilija a . T oim een k iin n ite ttiin Selim<br />

Palm gren.<br />

Aivan outo ei n im i Palm gren tu r­<br />

k u la is ille ollu t. Hän o li e siintynyt<br />

om ien sävellystensä so listin a jo<br />

E ibenschützin aikana, to im in u t Y lio<br />

p p ila sla u la jie n jo h ta ja n a 1903—<br />

1905, H elsingin F ilharm onisen seuran<br />

orkesterin kapellim e sta rin a 1906<br />

— 1907 ja v ie ra illu t m uuallakin o r­<br />

kesterin edessä. M erkittävä seikka<br />

o li lisä ksi se, että Palm gren lupasi<br />

T urkuun oopperansa D aniel H jortin<br />

ensiesityksen.<br />

P alm grenin kapellim e sta rika u d e lia<br />

kuului T urun soita n n o llise n seuran<br />

jo h to kunta a n jo u k k o kaupungin m u­<br />

siikkie lä m ä n m erkkih e n kilö itä . N i­<br />

met se lla iset kuin Ernst Fabritius,<br />

V iljo M ikkola, O scar W ikeström olivat<br />

tunnettu ja . Ernst von W endt —<br />

Å bo U n derrättelserin sillo in e n pääto<br />

im itta ja — A xel V iklund ja W ilhelm<br />

G ädeke kuuluivat myös tähän<br />

jo h to kunta a n jo n ka kanssa Palmgrenin<br />

oli tulta va toim een. S äveltäjän<br />

itsensä m ukaan ei tässä mitään<br />

vaikeuksia o llutkaan. Jos nyt joskus<br />

hiem an m u ristiin kapellim estarin<br />

u lkom aanm atkoista o ltiin kuitenkin<br />

tyytyväisiä siihen, että nuo m atkat<br />

osaltaan te kivät Suom en säveltaidetta<br />

tunnetuksi, m ikä o likin pääasia.<br />

Kovin suurta ru tiin ia orkesterin<br />

h a llitsem isessa ei Selim Palm grenilla<br />

vielä tu o llo in o llut. M uusikkojen<br />

osoittam a ym m ärtäm ys o li kuitenkin<br />

harvinaisen suuri, ja Palm gren saavutti<br />

nopeasti kipeään tarvitsem aansa<br />

kokem usta. K ahtena ensim m äisenä<br />

vuonna "a n n e ttiin o rkesterikonsertit<br />

A uran kaupungissa säänn<br />

ö llise sti tä ysille h u o n e ille " ja<br />

avustajina oli am m attim uusikoitten<br />

lisäksi jo u k k o erinom aisen taitavia<br />

h a rra ste lijo ita .<br />

D aniel H jo rt o li parhaillaan Palmg<br />

renin työ p ö yd ä llä odottam assa<br />

valm istum istaan kun hänestä tuli<br />

T urun orkeste rin kapellim estari. J.<br />

J. W ecksellin surunäytelm ä o li jo<br />

pitem m än aikaa kiinnostanut säveltäjää,<br />

ja suuren osan oopperasta<br />

hän oli kirjo itta n u t jo aikaisem m in<br />

edellise n ä kesänä Pesarossa, Italiassa.<br />

P uolet orkestro in n ista oli<br />

kuitenkin vielä tekem ättä, ja Seuran<br />

jo h to kunta m yönsi kapellim e sta rilleen<br />

neljän viikon virkavapauden<br />

viim e iste lyä varten. O oppera valm<br />

istui, h a rjo ite ltiin ja kantaesitys oli<br />

21 päivänä h uhtikuuta 1910. N im i­<br />

osan laulo i W illiam Ham m ar, Sigrid<br />

S tålarm ina o li M aikki Järnefelt ja<br />

m uissa osissa mm. Jenny Ikonen,<br />

H ja lm a r Frey, Taneli H urri ja Edvin<br />

Bäckm an. A vusta jin a o li "k o k e n e i­<br />

ta tu rk u la is ia harra sta jia sekä hyvin<br />

harjo ite ttu paika llin e n m ieskuoro".<br />

A lu n p e rin — ainakin eräistä senaika<br />

isista le h titie d o ista päätellen —<br />

lienee Palm gren o llu t kiinnostunut<br />

kantaesityksestä H elsingissä, Suom<br />

alaisessa teatterissa. K ie lip o liittisista<br />

s e ikoista johtu e n täm ä ei onnistu<br />

n u t ja niin p ä tu rkula iset saivat<br />

nauttia tapahtum asta om assa kaupungissaan,<br />

H elsingin vuoro tu li<br />

vasta jo u lu kuussa sam ana vuonna.<br />

Turussa tu li o o pperasta n eljine esityskertoineen<br />

sataprosenttinen menestys,<br />

loppuunm yyty sali jo k a kerralla.<br />

M yöhem m in on D aniel H jort<br />

esitetty K ansallisoopperassa ainakin<br />

vuonna 1929 Leo Funtekin jo h ­<br />

d o lla (e n si-ilta 20. 2.) sekä vuonna<br />

1938 (uusin ta e n si-ilta 27. 2.), kapellim<br />

e sta rin a s illo in k in Funtek. Jälkim<br />

m ä isellä kerra lla kuultiin a ikaisem<br />

m asta poikkeava ve rsio : säveltä<br />

jä o li liittä n y t siihen uuden loppunäytöksen<br />

jo k a seurasi W ecksellin<br />

a lku p e rä iste kstiä ja tarkentanut<br />

soitinnusta.<br />

D aniel H jortin tapahtum at liittyvät<br />

Turun linnan historiaan — taustana<br />

on valtataistelu Puolan Sigism undin<br />

ja K aarle-herttuan vä lillä — ja itse<br />

linna lähiym päristöineen on tapahtum<br />

apaikkana. Vuosi on 1599. En<br />

kuitenkaan aio tässä yhteydessä<br />

puuttua sen lähem m in itse oopperan<br />

sisältöön vaan erääseen toiseen<br />

kenties hyvinkin huom ionarvoiseen<br />

näkökohtaan. Selim Palm gren sanoi<br />

itse eräässä lehtihaastattelussa<br />

syyskuussa 1912, että D aniel H jort<br />

pitäisi toteuttaa ulkoilm aesityksenä<br />

Turun linnassa, paikassa johon se<br />

m itä ilm eisim m in kuuluu. Tätä suunnitelm<br />

aa ei kuitenkaan koskaan toteutettu<br />

eikä oopperaa tiettävästi<br />

ole Turussa m uutenkaan kuultu<br />

vuoden 1910 jälkeen. Itse ajatus<br />

Daniel H jort-esityksestä Turun linnassa<br />

ei ole uusi — Palm gren to ­<br />

tesi em. haastattelussa itsekin näin<br />

olevan — ja se on esitetty m yöhem ­<br />

m inkin, m utta on yhäti harkitsem i­<br />

sen arvoinen. Selim Palm grenin yhteydet<br />

Turkuun, ooppera jo n ka tapahtum<br />

at sijoittuvat kaupunkim m e<br />

tunnetuim m an m uistom erkin puitte i­<br />

siin ja käsittelevät sen historiaa,<br />

lähestyvät 750-vuotisjuhlat — eikö<br />

tässä olisi m ahdollisuuksia tehdä<br />

jota in ? Teknisessä m ielessä ei<br />

Palm grenin m usiikki sisällä vo itta ­<br />

m attom ia vaikeuksia, Turussa to i­<br />

m ii vireä oopperayhdistys, jo lle Daniel<br />

H jortin tuottam inen ei varm aankaan<br />

olisi m ahdotonta ja m usiikki-<br />

E sittelym onisteessa todetaan, että<br />

"E lokuvan tarkoituksena on tavoittaa<br />

Turun ilm a p iiri sellaisena kuin<br />

turistin on se m ahdollista kokea,<br />

luoda m ielikuva kulttu u rika u p u n g ista,<br />

jossa viihtyy esim . kongressivieras.<br />

Elokuva keskittyy kuvaam aan<br />

keskiaikaista linnaa ja tu o m io kirkkoa,<br />

käsityöläism useota ja erilaisia<br />

Turkuun liittyviä tra d itio ita . A urajo<br />

ki ja sen rantojen eläm ä on elokuvassa<br />

keskeisellä s ija lla ” .<br />

A rvostelu on todennut elokuvan<br />

onnistuneeksi sekä tekniseltä ja<br />

taiteelliselta tasolta korkeatkin laatuvaatim<br />

ukset täyttäväksi. P uutteitakin<br />

on löydetty, vaikka onkin to d e t­<br />

tu 16,5 m inuutin elokuvan asettaneen<br />

te kijä lle rajoituksia. Elokuvaan<br />

olisi haluttu mm. uusia urheilulaitoksia,<br />

korkeakouluja, työssä<br />

ahertavia turkulaisia, enemmän<br />

saaristonäkym iä jne. Kuvavälähdys<br />

ju h lie n puitteissa on aivan viim e<br />

aikoin a kin saatu aikaan o o p p e ra e sityksiä<br />

T urun linnassa. M o n e t syyt<br />

puoltavat aja tu sta täm än oopperan<br />

uusinta e n si-illa sta T urun linnassa<br />

kesällä 1979, enkä usko, että kyse<br />

o lis i liio in pelkästään m u siikkih isto<br />

ria llisesta k u rio site e tista . N ähdäkseni<br />

asia on a inakin m uutam an vakavan<br />

ajatuksen arvo in e n : tie ttä ­<br />

västi on e rä itä s u u n n ite lm ia jo te h ­<br />

tykin.<br />

Daniel H jo rtista täm ä ehkä jo<br />

riittää. O opperasta k iin n o stu n e ille<br />

voin k u ite n kin vielä m ainita, että<br />

kantaesityksessä nim iosaa esittäneen<br />

W illiam H am m arin om istam at<br />

valokuvat tästä esityksestä ovat<br />

näytte illä S ibelius-m useossa a voinna<br />

olevan P alm gren-näyttelyn p u itteissa<br />

yhdessä m uun aineiston<br />

kanssa, jo h o n mm. sisältyy arvoste<br />

lu ja eri D aniel H jort-esityksistä.<br />

Vuonna 1912 Selim Palm gren jä t­<br />

ti T urun ja sam alla S oita n n o llisen<br />

seuran orkesterin kapellim e sta rin<br />

tehtävät. Itse hän k irjo itta a asiasta<br />

näin: "V ä h ite lle n saavuttaa jo n k in ­<br />

laisen ru tiin in , ja sam alla käy hieman<br />

välin p itä m ä ttö m ä ksi, suoraan<br />

sanoen h u olim attom aksi, m inkä<br />

m uuten yle isö kyllä huom aa. T ietysti<br />

— ja o nneksi — on loistavia<br />

p o ikkeuksiakin, jo ih in m uuten a lle ­<br />

k irjo itta n u t ei kuulunut. A ivan y k s in ­<br />

kertaisesti kyllästyin perin p ohjin<br />

yhä uudelleen h arjoittam aan ja e s ittäm<br />

ään toiste n sävellyksiä. Koskaan<br />

TURUN UUSI MATKAILU-<br />

ELOKUVA VALMISTUNUT<br />

■ Turun kaupungin m atkailulautakunnan Filmiryhmä Oy:ltä<br />

tilaam a uusi Turku-elokuva on valmistunut. Ideointi ja ohjaus<br />

on entisen turkulaisen Aito Mäkisen ja kuvaus Virke Lehtisen.<br />

Uuden matkailuelokuvan esittelytilaisuudessa lehdistölle ja<br />

muille kutsuvieraille elokuvateatteri Astorissa tiistaina 17. 1.<br />

<strong>1978</strong> tervehdyssanat lausui m atkailulautakunnan puheenjohtaja<br />

Bo Grönholm. Ohjaaja Mäkinen kertoi elokuvasta, sen<br />

taustasta ja tavoitteista.<br />

N aantalista on katsottu ta rp e e tto ­<br />

m aksi, koska kyse on T u rku -e lo -<br />

kuvasta. E lokuvasta on teetetty<br />

kaikkiaan kie live rsio ita 36 kp l ja ­<br />

kaantuen v iid e lle k ie le lle : suom i<br />

(selostaja Esko S alm inen), ruotsi,<br />

saksa, engla n ti ja venäjä. A lkuperäisfilm<br />

i on m aksanut 80 000 mk.<br />

Turku-elokuvaa on jo e h d itty esittää<br />

lu ku isissa eri tila isuuksissa. Lisäksi<br />

m a tkailu la u ta kunta jä rje s ti<br />

tu rk u la is ille ilm a isesitykset elo kuvate<br />

a tte ri A sto rissa la u a n ta in a 11. 2.<br />

ja sunnuntaina 12. 2. -78. K um panakin<br />

päivänä oli kuusi esitystä, jo is ­<br />

ta neljä suom en- ja kaksi ru o ts in ­<br />

kielisenä.<br />

Turku-seuran jä s e n illä on tila isu u s<br />

tu tu stu a uuteen T urku -e lo ku va a n<br />

seuran vuosikokouksessa to rsta in a<br />

30. 3. <strong>1978</strong> k e llo 19.00 va ltio n v i­<br />

rastotalossa.<br />


Merenkulkijain harrastustöitä<br />

esillä Turussa<br />

e i riittän yt a ik a a lu o d a itse m itään .<br />

K o k o T u r u n - a ik a n a n i e n t o s ia a n<br />

s a a n u t v a lm iik s i m u u t a k u in p a ri<br />

p ik k u la u lu a ja jo it a k in p ia n o k a p p a ­<br />

leita. Ei, t u u m in s illo in it s e k s e n i, tä ­<br />

m ä ei e n ä ä v e t e le ! P e rin p o h jin<br />

a s i a a h a rk it tu a n i p ä ä tin v ä h ä n e n ­<br />

n e n k e v ä t k a u d e n lo p p u a jättää s o ­<br />

p im u k s e n i S o it a n n o l l is e n S e u r a n<br />

k a n s s a u u s im a t t a ." H ie m a n h a ik e a l­<br />

ta t ä m ä e r o P a lm g r e n is t a n ä h t ä v ä s ­<br />

ti tu n tu i, m u tta h a lu l u o d a u utta oli<br />

v o im a k k a a m p i k u te n h ä n itse m u is ­<br />

t e lm is s a a n kirjo ittaa. T o s in P a lm g r e ­<br />

n in lä h t ö T u r u s t a e i ollu t y k s i n ­<br />

o m a a n h ä n e n o m a n p ä ä t ö k s e n s ä<br />

v a r a s s a : sä v e lt ä jä ilm oitti S o it a n n o l ­<br />

lis e n s e u r a n<br />

j o h t o k u n n a lle k e s k e n<br />

k e v ä ä n 1 9 1 2 k iire iste n o o p p e r a h a r -<br />

jo it u ste n (e site ttiin L e n t ä v ä H o lla n ­<br />

t ila in e n ja D o n J u a n ) v o iv a n s a jatk<br />

a a s y k s y l lä v a in m ik ä li s a is i k u u ­<br />

d e n k u u k a u d e n v ir k a v a p a u d e n . T ä ­<br />

h ä n e i j o h t o k u n t a s u o s t u n u t ja<br />

u u d e k s i k a p e llim e s t a r ik s i k iin n ite t­<br />

tiin v ir k a a h a e t t a v a k s i ju lis ta m a tta<br />

K a r l E k m a n .<br />

S e u r a a v i n a v u o s in a P a lm g r e n<br />

e siin t y i k o n se rttik ie rtu e illa s e k ä k o ­<br />

t im a a s s a e ttä u lk o m a illa .<br />

K e s ä n s ä<br />

h ä n k u it e n k in a ik a tiiviisti vietti<br />

N a a n t a lis s a , k a u p u n g i s s a jo k a tu n ­<br />

tu u o lle e n h ä n e lle m e lk o in e n in n o i­<br />

t u k s e n lä h d e . L ä h e s v iis i v u o t ta k u ­<br />

lui Y h d y s v a l lo is s a , R o c h e s t e r is s a ,<br />

m i s s ä P a lm g r e n to im i<br />

s ä v e lly k s e n<br />

o p e t t a ja n a k u t e n a l u s s a tote sin .<br />

S u o m e e n p a la t t u a a n P a lm g r e n a s e t ­<br />

tui a s u m a a n H e ls in k iin m i s s ä toim i<br />

p ia n o n s o it o n o p e t t a ja n a ja sit t e m ­<br />

m in S ib e liu s - A k a t e m ia n s ä v e lly s -<br />

p r o f e s s o r in a .<br />

N ä ih in a ik o ih in , ko tim<br />

a a h a n s a a p u m i s e n jä lk e e n , sy n ty i<br />

m y ö s T u r u n k a u p u n g in<br />

7 0 0 -v u o t is-<br />

j u h la llis u u k s ia v a rte n sä v e lle t ty k a n ­<br />

taatti V. A . K o s k e n n ie m e n sa n o ih in ,<br />

"T u r u n lilja ". K a n t a a tin k e n r a a lih<br />

a r jo it u k s e s t a tuli P a lm g r e n ille jä r­<br />

k y t tä v ä k o k e m u s .<br />

M a ik k i J ä rn e fe lt-<br />

P a lm g r e n , sä v e lt ä jä n p u o liso , S ig r id<br />

S t å la rm in o s a n e sittä jä D a n ie l H jo r-<br />

tin k a n t a e s it y k s e s s ä , s a i t ä s s ä h a r­<br />

j o it u k s e s s a a iv o h a lv a u k s e n jo h o n<br />

m e n e h ty i. A v io liit t o S e lim P a lm g r e ­<br />

n in k a n s s a o li tä llö in k e stä n y t y h ­<br />

d e k s ä n t o is t a vuotta.<br />

T u r u n lilja o n v iis io s a in e n : I K e l­<br />

lot, Il T e in ila u lu , III A b o a v e t u s et<br />

n o v a , IV M e r e n k y n t ä jä t ja V S o u t a ­<br />

ja A u ra jo e lla . T e o s o n sä v e lle tty<br />

n a is-, m ie s - ja s e k a k u o r o lle s e k ä<br />

s o p r a a n o s o o l o l l e : e s i t y k s e s s ä k a u ­<br />

p u n g in 7 0 0 -v u o t is ju h la j u m a la n p a l-<br />

v e lu k s e s s a s o o l o - o s u u d e n k u it e n k in<br />

la u lo i o o p p e r a la u la j a A l e x i s af<br />

E n e h je lm . F r e d r ik Is a c s s o n i n a r­<br />

v o s t e lu t a p a h t u m a s t a o n k a u tta a l­<br />

t a a n m y ö n te in e n<br />

ja e rity ise sti h ä n<br />

k iittä ä P a lm g r e n in so it in n u s t a . K a n ­<br />

ta a tin m u s iik k i o n Is a c s s o n i n m u ­<br />

k a a n k o k o n a i s u u d e s s a a n h o m o f o -<br />

n in e n m u tta P a lm g r e n ille o m in a in e n<br />

s o in n u llin e n ilm e r ik k a u s o n n iin<br />

m o n iv iv a h t e in e n<br />

ja v a ih te le v a ettei<br />

k a n t a a t in m u s iik illin e n s a n o n t a p o -<br />

l y f o n ia a k a ip a a k a a n — m ie lip id e<br />

o n t ie t e n k in o te tta v a t y y p illise n<br />

k ir k k o m u s iik in e d u s t a ja n k a n ta n a .<br />

J o k a t a p a u k s e s s a n ä y t t ä ä T u r u n lilja<br />

-k a n t a a tt i o m a n n e e n m e r k it y k s e l­<br />

lis e n a s e m a n k a u p u n k im m e e d e llis<br />

e n s u u r j u h la n o h je lm a s s a ,<br />

k o s k a<br />

M e r e n k u lk ija in v a p a a -a j a n t o im in ­<br />

n a s t a h u o le h t iv a n M e r im ie s p a lv e lu -<br />

t o im isto n ( M E P A ) e r ä ä k s i te h tä ­<br />

v ä k s i o n u sk o t t u k a t o a v a n m e ri-<br />

m ie sk u lt tu u rin ta lle n ta m in e n . Y k s i<br />

tä lla in e n t o im in t a m u o t o o n v u o s it ­<br />

tain jä rje ste ttä vä t m e re n k u lk ij a in<br />

h a rra stu sk ilp a ilu t, jo id e n a v u lla<br />

k a n n u s t e t a a n<br />

m e rim ie sp e rin t e id e n<br />

ja tk u v u u tta s a m a lla k u n M E P A I Ia<br />

o n m a h d o llis u u s tö itä lu n a sta m a lla<br />

t a lle n ta a m e rim ie sk u lt tu u ria ja sa a t -<br />

s e sitte m m in e site ttiin u s e a m m a n ­<br />

kin k e rra n .<br />

K u o le m a a n s a s a a k k a S e lim P a lm ­<br />

g r e n o li N a a n t a lin k e s ä a s u k a s ja<br />

k a u p u n k ik u v a s s a h y v in k in tun n ettu<br />

h a h m o , e iv ä tk ä h ä n e n y h t e y t e n sä<br />

T u r k u u n ilm e is e s ti k o s k a a n k a t k e n ­<br />

n e e t k o k o n a a n . S u n e C a r ls s o n , t u n ­<br />

nettu k ir k k o m u u s ik k o m m e to sin<br />

k e rt o o e r ä ä s s ä le h t ia rtik k e liss a<br />

P a lm g r e n in sa n o n e e n , k u n C a r l s s o n<br />

t a a s k e rra n p y y s i h ä n t ä p a la a m a a n<br />

t ä n n e k a p e llim e s t a rik s i: " N o sie llä<br />

h e p ia n v a lits isiv a t m in u t jo h o n k in<br />

la u t a k u n t a a n<br />

ja s in n e m in ä sitten<br />

u n o h t u is in ! " T u r u s s a sä v e lt ä jä m e s -<br />

tari k u it e n k in k ä v i m ie le llä ä n v iim e i­<br />

siin v u o s i i n s a a sti o s a llis t u e n u se in<br />

S u n e C a r l s s o n i n k e s ä is iin s ä v e lh a r-<br />

t a u s h e t k iin T u o m io k ir k o s s a k u u n t e ­<br />

lijan o m in a is u u d e s s a :<br />

n ä i s s ä tilais<br />

u u k s is s a h ä n a in a ta h to i k u u lla<br />

L is z tin tu n n e tu n p ia n o s ä v e lly k s e n<br />

S p o s a l i z i o u ru illa<br />

so it e t t u n a ja lis<br />

ä k s i p u o l is o n s a M in n a T a lv ik in la u ­<br />

la va n , k e rto o C a r l s s o n e d e lle e n .<br />

E h k ä p ä P a lm g r e n in s a t a v u o t is ­<br />

m u is t o a v o is i t o d e lla k in ju h lis ta a<br />

p a its i ju u ri n yt s e n o l le s s a a j a n k o h ­<br />

t a in e n m y ö s o tta m a lla e s iin h ä n e n<br />

m u s iik k ia n s a jo k a t u s k in v ie lä a n ­<br />

s a it s e e u n o h d u s t a : ila h d u t t a v a a o n<br />

e ttä tä n ä k e v ä ä n ä k u u lla a n tä ä llä<br />

a in a k in sä v e lt ä jä n t o in e n p ia n o k o n ­<br />

se rtto , " V ir t a ” , op. 33.<br />

□<br />

IL P O T O L V A S<br />

ta a sit ä s u u r e n y le is ö n n ä h t ä v ä k si.<br />

T ä n ä v u o n n a M E P A o n jä rje stä n y t<br />

k ie rtä v ä n k ilp a ilu t ö id e n n äyttelyn ,<br />

jo id e n a v a j a is ia T u r u n k o h d a lla<br />

vie te ttiin t o rsta in a 16. h e lm ik u u t a<br />

M e r im ie s k lu b illa , T o in e n P o ik k i­<br />

k a tu 5.<br />

P e rin t e is e s t i o n k ä s ite "m e r i-<br />

m ie sk u lt tu u ri” m ie lle tty p u llo la iv o i-<br />

hin, s o lm u - ja p u n o n t a t ö ih in<br />

s e k ä<br />

p ie n o is m a lle ih in .<br />

N ä m ä o v a t a ik a a<br />

v ie v iä k ä te v y y stö itä , jo ita o li m a h ­<br />

d o llista h a r r a s t a a v a r s in k in p u rje -<br />

la iv a k a u d e n p itk illä m e rim a tk o illa .<br />

K u n la iv a t o v a t n o p e u tu n e e t ja m e ­<br />

rim a tk a t a ja llis e s t i ly h e n tyn e e t,<br />

o v a t e d e llä m a in itu t h a rra ste e t s e l ­<br />

v ä s ti v ä h e n ty n e e t. P e r in n e ei o le<br />

k u it e n k a a n k o k o n a a n k u o llu t, siitä<br />

a n ta a t o d is t e e n j o k a v u o t is e t h a r r a s ­<br />

tuskilp a ilu t.<br />

K ä t e v y y s t ö id e n tila lle o n y h ä<br />

e n e n e v ä s s ä m ä ä r in tu lle e t k u v a a ­<br />

m a ta ite e t ja v a lo k u v a u s . N iin m a a ­<br />

l a u k s i s s a k u in v a l o k u v is s a k in o n<br />

y le is im m in t o is t u v a a ih e m e ri ja<br />

laivat, m u tta m y ö s " m a a l l is i in k in "<br />

te e m o ih in m e rik a rh u t u sk a lt a v a t<br />

tarttua. J a j o s m ie h is e t s o lm u - ja<br />

p u n o n ta t y ö t o v a t v ä h e n e m ä s s ä ,<br />

n iin n iid e n tila lle o v a t a stu n e e t<br />

m e re n k u lk ij a jo u k o n<br />

v o im a k k a a n<br />

n a is is t u m is e n m y ö t ä v ir k k a u s - ja<br />

n euletyöt.<br />

N y t k u u d e t ta v u o t ta a n to im iv a<br />

M E P A a ik o o t u le v a is u u d e s s a k in<br />

k iin n ittä ä h u o m io t a m e re n k u lk ij a in<br />

v a p a a -a j a lla t a p a h t u v a a n lu o v a a n<br />

to im in ta a n . J a k o s k a<br />

k o h t e e n a o n<br />

k o k o m e rim ie sk u lt tu u ri, o n to im isto<br />

p a rh a illa a n m u k a n a t a lle n t a m a s s a<br />

k ilp a ilu n a v u lla m e rim ie s t e n t ä m ä n<br />

p ä iv ä n s l a n g i - ja a m m a ttik ie ltä .<br />

M e rim ie s k u lt t u rin l is ä k s i M E P A p y r­<br />

kii k a n n u s t a m a a n o p in t o - ja liik u n ­<br />

t a to im in t a a s e k ä p a r a n t a m a a n tie ­<br />

d o n v ä lit y stä . M y ö s la iv a k irja s to is ta<br />

h u o le h t im in e n o n a n n e t t u l a k is ä ä ­<br />

t e is e s ti M E P A n t e h t ä v ä k s i. □<br />

• Töitä näyttelyssä oli esillä yhteensä 90 ja näistä pienoism alleja viisi. K u ­<br />

v assa Guy M ickelssonin työ "Alert". Kuva: Erkki Paakki.<br />

Turun<br />

Lausuntakerho<br />

30-vuotias<br />

T u r u n S i b e l i u s m u s e o s s a p id e ttiin<br />

j o u l u k u u s s a m ie lly ttä v ä ja la u s u n -<br />

n a llise sti m e lk o a n t o is a T u r u n L a u -<br />

s u n t a k e r h o n 3 0 -v u o t isju h la m a t in e a .<br />

Ilta o li k o k o n a is u u t e n a<br />

ro h k a is e v a<br />

o s o it ta e n v ilp it ö n t ä p y rk im y s tä la u ­<br />

s u n t a ta it e e n k e h itt ä m is e e n k e rh o n<br />

p u it t e iss a . T a s o o li m e lk o va ih te le ­<br />

v a ja oso itti,<br />

e ttä k e h itty n e e m p ie n<br />

la u s u j ie n p e r ä s s ä o n t u lo s s a u utta<br />

h y v ä ä a in e s ta . O h je lm a lt a a n ilta o lis<br />

i v o in u t o lla<br />

y h t e n ä is e m p i ja lin-<br />

ja k k a a m p i, m u tta e h k ä h a lu ttiin<br />

"k a i k k i e n k u k k ie n k u k k iv a n ” ja a n ­<br />

ta a k u n k in e s it tä ä o m ia m ie liru n o -<br />

jaan.<br />

S y v ä s t i e le tty ja ta ita v a sti e s iin ­<br />

t u o tu o li Irja L a p p a la is e n e sittä m ä<br />

M a r ia J o t u n in "L ä h t ö " , j o s s a p a l­<br />

ja stu i k o k o tila n te e n t ra a g illisu u s.<br />

L a p p a la in e n o n k in " v a n h a te k ijä "<br />

la u s u ja n a . N u o r im m is t a M a r ja S a l o ­<br />

n e n o li k y llä n ä p p ä r ä la u s u ja , m utta<br />

s y v y y s p uu ttu i, m ik ä li L a s s e H e ik k i­<br />

län ru n o is t a sy v y y t tä o n lö yd e ttä ­<br />

v is s ä .<br />

P u u ttu m a tta lä h e m m in k u n k in<br />

la u s u j a n e s it y k s iin<br />

o n to d e tta v a jo<br />

y llä m a in ittu m ie llyttä vä k o k o n a is u u s ,<br />

j o n k a a lk u o h j e lm a n K a n te le tta re n<br />

s ik e rm ä t s e k ä lo p u n v e ik e ä ja h e rk ­<br />

k ä r y h m ä " v u o r o p u h e il la a n " a ik a a n ­<br />

saivat.<br />

Y le is ö oli kiito llin e n ja o n n itte lu t<br />

o liv a t ru n sa a t . L a u s u n t a ilt a a t ä y d e n ­<br />

s iv ä t J u h a - P e k k a V ik m a n in v iu lu ­<br />

s o o lo t ja m a a m m e k ä r k ip ä ä n la u ­<br />

su n ta ta ite ilija n Y r jö J y r in k o s k e n<br />

s u u r e n m o is e t e sit y k s e t . Illa n k o ­<br />

k o n a is u u d e s t a e r ik o is e s t i k iito s p u ­<br />

h e e n jo h ta ja L e e n a R iih im ä e lle .<br />

□<br />

I. R.<br />

★<br />

T u r u n L a u s u n t a k e r h o to im i v u o ­<br />

te e n 1961 s a a k k a T u r u n T a ite ilija ­<br />

s e u r a n a la is u u d e s s a . E n s im m ä in e n<br />

p u h e e n jo h t a ja o li M a r y L in n a la -<br />

A lle é n ja s e u r a a v a n a p u h e e n jo h t a ­<br />

j a n a k e r h o n n y k y in e n k u n n ia p u ­<br />

h e e n jo h ta ja E s t e r L in d g r e n . H ä n e n<br />

j ä lk e e n s ä o v a t n u ija a h eilu te lle e t<br />

K a s t e h e lm i K a rja la in e n , Irja L a p p a ­<br />

la in e n , E ir a N u rm in e n ,<br />

A in o P a trik<br />

a in e n , R a u h a L in t u n e n , M a rja R o s -<br />

tedt, R a ili S i h v o ja L e e n a R iih im ä k i.<br />

K e r h o o n e sittä n y t k a k s i k o k o illa n<br />

n ä y te lm ä ä , v ie ra illu t k ir k o is s a ja<br />

v a n h a in k o d e is s a , jä rje stä n y t la u s u n -<br />

ta k ilp a ilu ja ja e r ila is ia ju lk is ia tilais<br />

u u k s ia .<br />

S U O M E N K u lt t u u rira h a s t o n V a r s i-<br />

n a is - S u o m e n r a h a s t o ja k o i 11. 12.<br />

1 9 7 7 e ri tie te e n a lo je n tu k e m ise e n<br />

16 s t ip e n d iä y h t e is s u m m a lt a a n<br />

4 2 5 0 0 m a r k k a a . S t ip e n d ie n jao n<br />

su o rit ti m a a h e r r a S y lv i S ilta n e n .<br />

Eläkeläisten toiveita<br />

Turulle<br />

V uoden 1977 T urun päivän yhte ydessä suoritettiin m ielipidetiedustelu<br />

turkulaisten eläkeläisten toiveista ja niistä<br />

toimenpiteistä, mitä he odottavat kotikaupungiltaan. K a ik ­<br />

kiaan m ielipidetiedusteluun va sta si 554 eläkeläistä ja m u u ­<br />

tam a nuorem pikin. Toiveet liikkuvat e n sisija ise sti terveyd enhoito-<br />

ja so sia a lise n puolen a sio issa , jo s kohta m y ö s liikenneongelm<br />

at aiheuttavat pulm ia van h u ksille ja kulttuurin-<br />

nälkäkin m atkaansaattaa toiveita halvoista tai jopa ilm aisista<br />

teatteri- se kä elokuvaesityksistä.<br />

R a im o<br />

H elm in en<br />

M ie lip id e t ie d u ste lu u n v a s t a n n e is t a<br />

v a n h u k s is t a lik im a in k o lm e n e ljä n ­<br />

n e s tä o li n a is p u o lis ia ja a in o a s t a a n<br />

y k s i n e ljä n n e s m ie h iä. V ira llise n<br />

e lä k e iä n eli 6 5 vu o tta ylittä n e itä oli<br />

r u n s a s k o lm a n n e s k a ik is ta v a s t a a ­<br />

jista ja se lla isia , jo tk a o va t a su n e e t<br />

v e rra tta in p itk ä ä n , a in a k in 6 vu o tta<br />

T u r u s s a r u n s a a s t i yli p uolet, ke rto i<br />

le h d e lle m m e T u ru n p ä iv ä n t o im ik u n ­<br />

n a n sih te e ri, tie d o tu ss ih t e e ri R a im o<br />

H e lm in e n .<br />

A SU N T O JA PA LV E LU ST E N<br />

S A A V U T E T T A V U U S M O N E N<br />

PU LM A N A<br />

H u o lim a tta 1 9 7 0 -lu v u n a lk u p u o le n<br />

v o im a k k a a s t a a s u n t o r a k e n n u s t o i-<br />

m in n a sta o n a s u n t o u se a lle v a n h u k ­<br />

se lle y h ä tä n ä ä n s e v a ik e in p ä iv ä -<br />

ko h ta in e n o n g e lm a . V a n h a in k o t i-<br />

p a ik k o je n ta rve ei s e lla is e n a a n o le<br />

a in o a to iv o m u slis t a n<br />

a s u n t o o n liitt<br />

yvistä a sio ista , v a a n h in n a lta a n<br />

e d u lliste n v u o k ra - a su n to je n ta rve<br />

o n ja tk u v a sti k a s v a m a s s a . M o n i<br />

v a n h u s t o iv o o k in e n s is ija is e s t i ju u ri<br />

v u o k r a - a s u n t o a<br />

ja s iih e n sa a t a v a a<br />

k o t ia p u a tai v a ih to e h to is e s ti k e s k u s ­<br />

tan t u n t u m a s s a sija it se v a n p a lv e lu ­<br />

ta lo n p a lv e lu ja ra v it se m u k s e n , p u h ­<br />

ta a n a p id o n , a s k a rt e lu n , k u n t o u t u k ­<br />

se n , t e r v e y s n e u v o n n a n ja t e rv e y ­<br />

d e n h o id o n m u o d o s s a . M o n i t ie d u s ­<br />

t e lu u n v a s t a n n u t<br />

v a n h u s k i n k o k e e<br />

p ä iv ittä in y k s in ä is y y d e n ja sit e n o n<br />

y m m ä rre ttä v ä ä , että y s t ä v ä p a lv e lu ­<br />

je n s a m o in k u in k o d i s s a t a p a h t u v ie n<br />

v ie ra ilu k ä y n t ie n to iv e o n su u ri.<br />

L IIK E N N E K A M M O K S U T T A A<br />

E rity ise sti k e s k u s t a n a lu e e n liik<br />

e n n e k a m m o k s u t t a a<br />

h u o m a t ta v a a<br />

m ä ä r ä ä v a n h u k s ia . E r ä s e h d o t u s<br />

k u u lu u k in , että liik e n n e v a lo p y lv ä i-<br />

s iin tu lisi s a a d a<br />

v a n h u k s ia va rte n<br />

o m a v ih r e ä n a p p in s a t u r v a llise n<br />

k a d u n y lit y k s e n m a h d o llis t a m is e k s i,<br />

k o s k a " v a n h u s tai v a m m a in e n ei<br />

p y sty j u o k s e m a a n k a d u n p o ik k i",<br />

k u te n nyt o n te h tä vä . T e a t t e r is s a<br />

k ä y n ti o n m o n e lle v a n h u k s e lle<br />

m ie llyttä vä h etki,<br />

m u tta o n g e lm a n a<br />

k o e t a a n se , ettei k a u p p a t o rilt a<br />

p ä ä s e b u s s ill a<br />

k a u p u n g in te a t t e riin<br />

e ik ä k u k k a r o a n n a m y ö t e n a ja a ta k ­<br />

silla. T ä lla is t a b u s s ilin j a a to iv o ta a n<br />

h a rta a sti. H u m a lis t o n k a d u n b u s s i ­<br />

p y s ä k k ie n siirt o o n a ih e u t ta n u t h a r ­<br />

m ia ja p y s ä k k ie n<br />

siir t ä m is t ä e n tis<br />

ille p a ik o ille e n t o iv o o u s e a v a s t a a ­<br />

ja.<br />

K U LT T U U R IP A L V E L U J A<br />

T O IV O T A A N H A L V E M M A L L A<br />

T e atteri, m u s iik k it ila is u u d e t ja<br />

a s k a r t e lu k e r h o t o v a t k u ltt u u rip a lv e ­<br />

lu s te n t o iv o m u s lis t a n k ä r j e s s ä . N ä i­<br />

h in p a n e e s u u r im m a n p a in o n 2 3 %<br />

v a sta a jista . T e a tte rilta t o iv o ta a n<br />

v a s t a a n t u le m is t a lip u n h in to je n<br />

o s a lt a s a m o in k u in e lo k u v a t e a t te re iltakin.<br />

K la s s illin e n m u s iik k i ja h e n ­<br />

g e llin e n m u s iik k i s a m o in k u in p u is -<br />

t o k o n se rtit s a a v a t k a n n a t u s t a la a ­<br />

jasti ja m o n i<br />

h a lu a is i n ä h d ä m y ö s<br />

T u r u s s a b ale ttia. K irja s to p a lv e lu t<br />

s a a v a t k iit o sta ja t o iv o ta a n , että<br />

m u u t k in k a u p u n g in k u ltt u u rila it o k ­<br />

se t v o is iv a t<br />

a n ta a e d e s k e r r a n tai<br />

k a k s i v u o d e s s a ilm a is p a lv e lu j a e lä ­<br />

k e lä is ille . T e le v is io lu v a n s a a m i s e k s i<br />

ilm a is e k s i t o iv o ta a n t o im e n p ite itä<br />

k a u p u n g ilta ja " i s o k e n k ä i s i l t ä ” ,<br />

k o s k a t e le v is io o n m o n e lle v a n h u k ­<br />

s e lle a in o a v a p a a -a j a n v ir k is t y s -<br />

m u o to .<br />


Varissuon väestönsuojasta<br />

ratkaisu jäähallipulmiin?<br />

H U u s ie n u rh e ilu la ito s te n ra k e n ta m is ta k o skevissa su u n n ite l­<br />

m issa n ä y ttä ä p a in e T u ru s sa tä llä h e tk e llä k o h d istu van k a ik ­<br />

k e in v o im a k k a im m in to is en jä ä h a llin o s a lle . K un v iim e ksi<br />

U rh e ilu p u is to on s a a n u t v ä lttä m ä ttö m ä t ta rta n -p ä ä lly s te is e t<br />

ra ta n s a ja ja lk a p a llo ilija in ta lv ih a rjo itu s h a lli on v ih d o in to te u tu ­<br />

m a ssa, o v at jä ä u rh e ilu n h a rra s ta ja t to d e lla k iis ta tta n o u s se e t<br />

tä rk e y s lis ta lla y k k ö s tila lle .<br />

Lasse Postinen<br />

T u rku on m aam m e jo h ta via jääkie<br />

kkokaupunkeja , jo ssa m estaruussarjassa<br />

pelaava TPS:n lisäksi on<br />

useita vahvoja alasarjan jo u kkueita<br />

sekä ennen kaikkea tuhatm äärin lajin<br />

n uoria harra sta jia . Jääkiekkoilun<br />

jä lkikasvun voim asta T u ru lla on<br />

viim e vuosilta m erkittäviä näyttöjä<br />

E -ju n io rie n S M :stä ja TPS-Lokkien<br />

m enestyksekkäästä Japanin m atkasta<br />

alkaen. H ienoihin saavutuksiin<br />

ovat siis yltä n e e t niin kaupunkim m e<br />

n u o re t jä ä k ie k k o ilija t kuin m yös ta i­<br />

to lu iste lu ssa m aam m e kä rk ilu o k ­<br />

kaan kipuam assa olevat tyttöset.<br />

S aavutusten arvoa nostaa ennen<br />

ka ikkea se, että T urussa on vuodesta<br />

toiseen e le tty "jä ä tö n tä " kautta.<br />

Parin, kolm en edellise n talven a ika ­<br />

na ei luonnonjä ä tä ju u ri o llu t la in ­<br />

kaan. K upittaan hallissa taas on<br />

vuoro ja niin n iu kalti, että on jo u d u t­<br />

tu laatim aan jo p a "y ö v u o ro lis to ja ".<br />

S iinä ahtaudessa ei kuitenkaan ju ­<br />

n io re ille ole jä ä n yt ju u ri tilaa. Etenkin<br />

pie n im m ä t ovat jä ä n e e t ja lkoih in .<br />

K A K S I T E K O J Ä Ä R A T A A<br />

T urussa tila n n e on jääurh e ilu n<br />

osalta vuosi v u o d e lta pahentunut,<br />

eivä tkä a lo itte e t toisen jä ä h a llin tai<br />

edes avoim en harjo itu sra d a n aikaansaam<br />

iseksi ole saaneet riittä ­<br />

vää va sta ka iku a päättävissä e lim issä.<br />

Kun K upittaan "k ilp o la " saatiin<br />

jo ita k in vuosia sitten katetuksi, arv<br />

e ltiin sen ehkä täyttävän jääkiekkoväen<br />

toivom ukset vuosikym m e­<br />

niksi eteenpäin. Paine kentällä on<br />

kuite n kin o llu t niin kova, että ra t­<br />

kaisuja on p yritty etsim ään ka ikilta<br />

m a h d o llisilta ta hoilta. Ja sellainen<br />

lö ytyikin V arissuon uudelta asuntoalueelta,<br />

jonka väestönsuojan y h ­<br />

teyteen katso ttiin sopivan m ainiosti<br />

vaikkapa kaksi tekojäärataa. Lisäksi<br />

p ik a lu is te lijo ita varten vielä om a<br />

ratansa. K aupungin a rkkite h ti Pentti<br />

Tala kiinnostui tästä ideasta, ja esitettyään<br />

suunnitelm ansa eteenpäin<br />

on V arissuon jäähallisu u n n ite lm a<br />

saanut mm. u rh e ilulautakunnan siunauksen.<br />

N O P E A R A T K A IS U<br />

J A H A L V A L L A<br />

V a ris s u o n " p o m m is u o ja a n "<br />

s u u n n ite ltu je n te k o jä ä ra to je n to ­<br />

te u tta m in e n voisi ta p a h tu a se kä<br />

n o p e a s ti e ttä h a lv a lla , m a in itse e<br />

S u o m e n T u ru lle u rh e ilu to im e n -<br />

jo h ta ja L as se P o s t i n e n .<br />

K a h d e n jä ä k ie k k o k e n tä n , p ik a -<br />

lu is te lu ra d a n , h u o lto tilo je n ja<br />

s itä p a its i v ä e s tö n s u o ja a n s o v e l­<br />

tu vie n v o im a ilu tilo je n ku s ta n n u k ­<br />

se t n o u sis iv at tä s s ä ta p a u k s e s s a<br />

v a in n o in 3 m iljo o n a a n m a rk ­<br />

ka an .<br />

V arissuon väestönsuojien rauhanaikainen<br />

käyttö ju u ri u rh e ilu ta rkoitu<br />

ksiin o lis i to d e lla m ielekäs ja halpa<br />

ratkaisu. Kun ka llio su o ja t on jo ­<br />

ka tapauksessa tehtävä, tulisivat<br />

jääurh e ilu n tila t n iiden yhteyteen<br />

ikäänkuin "s iiv e llä ". Rahoituksen<br />

suurin pulm a lienee siinä, että<br />

väestönsuojien kokonaiskusta n n u k­<br />

set nousevat varsin suuriksi, a rvio l­<br />

ta noin 30 m ilj. m arkkaan. N iitäkään<br />

rakentam isia ei voida ku ite n ­<br />

kaan kovin p itkä lle siirtä ä , koska<br />

siitä m uodostuisi näet haittaa koko<br />

V arissuon alueen rakentam iselle.<br />

T alojen va lm istu ttu a ka llio id e n räjäytykset<br />

vaike u tu isivat ja tu lisivat<br />

huom attavasti k a lliim m iksi kuin nykyisellään.<br />

Varissuon jä ä h a llih a n kke e lla on<br />

s iis k iire kahdesta syystä: Jäähallien<br />

tarve on "h u u ta v a " ja väestönsuoja<br />

olisi louhittava ennenkuin rakentam<br />

inen laajenee suoja lle varatu<br />

lle alueelle, toteaa Postinen.<br />

Rahasta on tässä niin kuin m o­<br />

nessa m uussakin hankkeessa kysym<br />

ys, m utta V arissuon kohdalla sam<br />

alla nim enom aan säästäväisyydestä.<br />

E rillin e n jä ä h a lli m aksaisi tämän<br />

päivän in fla a tio m a rkkoje n m u­<br />

kaan kym m enisen m iljo o n a a m ark-<br />

T U R K U -S E U R A , Å B O -S A M F U N D E T R .Y :N<br />

VUOSIKOKOUS<br />

pidetään k e skiviikko n a , m aalisku u n 29 p ä ivänä <strong>1978</strong><br />

klo 19 lä änin vira s to ta lo lla , Itse n ä isyyd e n a u kio 2.<br />

K ä site llä än v a rs in a is e t vu o siko ko u sa sia t, nähdään<br />

uusi T u rku -e lo ku va sekä tu tu stu ta a n v ira s to ta lo o n y.m.<br />

Turussa, m a a lisku u n 2 p ä ivänä <strong>1978</strong><br />

T U R K U -S E U R A , Å B O -S A M F U N D E T R .Y :S<br />

ÅRSMÖTE<br />

H a llitu s<br />

h å lls onsd a g e n den 29 m ars kl 19 i statens äm betshus,<br />

S jä lv s tä n d ig h e ts p la n 2.<br />

U töver s ta d g e e n lig a ärenden fö re d ra g o ch en ny film<br />

av Å b o m.m.<br />

Å bo, den 29 m ars <strong>1978</strong><br />

S ty re ls e n<br />

Turku-seura toimii<br />

T u ru n siiv o u s ta lk o o t jä rje s te tä ä n to ukoku u n a ik a n a ja T u ru n p äivä n tie ­<br />

n o illa sy ks yllä. N äin va lm is ta u d u ta a n ko u ra an tu n tu v as ti v a s ta an o tta m aa n<br />

T u ru n su u rta ju h la v u o tta 1979. Puistoissa, k e n tillä , p ih o illa ja k a d u illa ta p a h ­<br />

tuu ta h a llis ta ro s k a a m is ta . P itä isikö h än tap ak as va tu s u lo tta a koulu n h a rjo i-<br />

tu s tu n te ih in , m issä o va t liiku n ta, käsityöt tm s. kä ytä nn ö n e lä m ä ä p alve lev at<br />

a in e e t? — K u va : Ilm a ri R in n e.<br />

kaa. Jo s V a rissuo-p ro je kti jostakin<br />

syystä raukeaisi, olisi Turun kaupungin<br />

ensi tilassa pakko rakennuttaa<br />

toinen te kojä ä h a lli jonnekin<br />

m uualle, s illä tila n n e on m uodostum<br />

assa yhä kestäm ättöm äm m äksi. Varissuon<br />

rin n a lle o nkin u rheilulautakunta<br />

te h n yt esityksen e rillisestä<br />

h a rjo itu shallista . Kuten edellä on<br />

todettu, se tu lis i kuitenkin kiistatta<br />

m onin verro in kalliim m aksi ja sen<br />

valm istum inen kestäisi kauem m in.<br />

Onhan V arissuon jääratasuunnitelma<br />

jo ehtin yt käydä kaikki asiaankuuluvat<br />

la u suntokierrokset aina<br />

o p e tu sm in iste riö tä myöten.<br />

Kunhan k iire ttä pidetään, päästään<br />

lo u h in ta työt aloittam aan vaikkapa<br />

syyskesällä. Jäähallit on sitä<br />

p aitsi ta rk o itu s s ijo itta a ju u ri siihen<br />

osaan väestönsuojia, jo tk a valm istuvat<br />

ensim m äiseksi.<br />

REINO LINKOSAARI<br />

UUSI vuosi, uudet kujeet. Emme<br />

käyneet laakereille lepääm ään viim e<br />

syksynä vietetyn Turku-seuran 20-<br />

vuotisjuhlan jälkeen, vaikka saim -<br />

mekin osaksem m e paljon tunnustusta<br />

ja m yötätuntoa. ” Turun hyväksi<br />

20 vuotta".<br />

ESITELMÄSARJAMME <strong>1978</strong> helm<br />

ikuun m aanantai-iltoina yhteistoiminnassa<br />

Turun suom enkielisen<br />

työväenopiston ja nyt myös Varsinais-Suomen<br />

Luonnonsuojeluyhdistyksen<br />

kanssa, keräsi kunakin ilta ­<br />

na kuulijo ita keskim äärin 90 henkeä.<br />

LUONNONSUOJELUA käsitellyt<br />

sarja oli erittäin ajankohtainen, ja<br />

kun esitelm ää täydensivät p iirto -<br />

kuvat ja diasarjat, syntyi hyvä kontakti.<br />

A sioista käytiin myös keskustelua.<br />

K unkin illan päätöksenä o livat<br />

erittäin m ielenkiintoiset ja illan<br />

aihetta täydentävät elokuvat.<br />

★<br />

"TU R K U ju h la vuoden a a tto n a ” ja<br />

siivoustem paus. Ennen ju h la a n u r­<br />

kat tie te n kin siivotaan, sehän on<br />

hyvä tapa. T u rku-seura ja T urun<br />

päivän to im iku n ta ovat p o h tin e e t<br />

ensi syksyksi siivoustem pausta.<br />

M utta jo nyt on ta rk o itu s y h te istyössä<br />

T urun kaupungin puhtaanapitola<br />

ito ksen, kaupunkio sa se u ro je n<br />

ja lukuisten jä rje s tö je n avulla to u k o ­<br />

kuun 8— 11 päivinä, pitä ä keväisen<br />

iltapäivän ja illa n roskien<br />

keru u ta lkoot e li puhdistaa nurkat<br />

ennen suurta juhlaa.<br />

K aupunki jaetaan ru u tu ih in ja<br />

kulle kin a lueelle nim etään om a<br />

puhdistusryhm ä. Voim m e kerätä<br />

(tehkää itse p iikkip ä in e n keppi)<br />

m uovisäkkeihin ro skia ja vaikkapa<br />

p u llo ja toiseen sä kkiin . Niin ruoho<br />

pääsee kasvam aan, T u rku v ih e riö itsem<br />

ään ja vieraat saavat ih a illa<br />

kaunista Turkua.<br />

★<br />

V ALTAKUNNALLIS E T ko tis e u tu ­<br />

päivät ovat ensi kesänä 4.— 6. 8.<br />

Lahdessa. N iille kannattaa m onien<br />

tu rkula iste n kin lähteä, nähdä ja<br />

kuulla m aam m e kotiseutuväen in ­<br />

nostavista y m p ä ristö re tkistä , ju h lis ta<br />

ja neuvotteluista.<br />

★<br />

KULTTU U R IR ETKET lin ja -a u to illa<br />

toukokuun to rs ta i-ilto in a ovat seuraavat<br />

yhteistapaukset. T oisaalla<br />

tässä lehdessä on ta rkem p i selostus<br />

kohteista. H uom io k iin tyy mm.<br />

M etsäm äen uuteen ravirataan tu tu s ­<br />

tum iseen, käyntiin R aision tehta illa ,<br />

kiertokäynteihin uusien ka u p u n g in ­<br />

osien keskeisiin ko h te isiin ja tu tu s­<br />

tum iseen P ikisaaren vuodelta 1620<br />

olevaan satam akylään. T urku-seuran<br />

retke ilyja o sto on s u u n n ite llu t<br />

retkeilyohjelm an ja ja o sto n om ien<br />

o ppaiden lisäksi a sia n tu n tija t ovat<br />

selostam assa kohteita.<br />

★<br />

VUOSIKO KO U KSEM M E on aivan<br />

lähellä, kun lu k ija saa Suom en Turun<br />

täm än num eron käteensä. Kokous<br />

alkaa m aaliskuun 29 päivänä<br />

k e llo 19 va ltio n virastotalossa.<br />

S ääntöm ääräisten asiain lisäksi,<br />

jo ih in tä llä kertaa kuuluu m yös vähäinen<br />

m uutos seuran sääntöihin,<br />

kokouksessa nähdään mm. uusi<br />

T u rku-film i, kuullaan T urun m urteen<br />

"T o in e n k irje P o rtsasta " ja tu tu s tu ­<br />

taan virastotaloon.<br />

★<br />

TAM PERE-seuran ja T u rku-seuran<br />

v ä lillä on kehkeytym ässä lisääntyvää<br />

yhte isto im in ta a . A lku lähti<br />

siitä, kun tu n n e ttu k u lttu u rih e n k ilö<br />

ja H elsingin kaupungin entinen p o r­<br />

m estari Lauri A ho kehuskeli tam perelaisten<br />

kotiseutu le h te ä T a m m e r­<br />

koskea maan parhaaksi. Prof. R eino<br />

Leim u o li lu kenut ju tu n U udesta<br />

S uom esta ja ilm o itti s iitä a lle k irjo<br />

itta n e e lle . Vastasin le hdessä ja<br />

m yös T am pere-seuralle. Tästä päätim<br />

m e a lkaa kahden vanhan kiista-


Rakentaminen ja asuminen<br />

kiinnosti 14.698 kävijää<br />

Turun NMKY<br />

85-vuotias<br />

Lehtem m e 83-vuotias tila a ja , jo ka<br />

e i halua nim eään julkisuute e n , on<br />

lä h e ttä n yt to im itu k s e lle ru n o m u o to i­<br />

sen m u rre ju tu n "L a u lu T urun spoor-<br />

v e e g ist ja sen m ukana seuraavan<br />

"lä h e te k irje lm ä n ":<br />

M un nuoruuressan,<br />

kun ei ollu<br />

vie l niin p a ljo ru n o k irjo i kuin nyt<br />

e ikä tain n u m eill olla p a ljo rahaka<br />

osta sem m ossi, nii me flik a kirjo -<br />

tim m e ylö s m u istiin kaunei laului ja<br />

m uuten m ukavi värssyi. Yhten päivän<br />

mä otin fra m ill näit vanhoi pa-<br />

pere it ja kun mä n iit siin s itt plarasin,<br />

n ii sattus kätte täm m öne veisu<br />

yh re st h is to ria llis e s t tapauksest tääl<br />

Turuss. Mä olen tätä jo s k u s lukenu<br />

m un kavereillen ja ne tykkäs ett<br />

m un p itä is lähettä se te ili, nyt kun<br />

täm ä Turu m u rre on tu llu kovi<br />

m uotti. Ja täss mä olen nyt präntä-<br />

ny sen te ili s u u re ll vaivall. Enkä<br />

m ä tierä,<br />

jo s täm ä mum m urtteni<br />

on nykyaikase tu tkim u kse m uka se<br />

o ik k ja , m utt tähän suuntta mä m uistan<br />

m eijän<br />

van.<br />

sitä aikanass praakka-<br />

k um ppanin, Tam pereen ja Turun,<br />

kehum iset ja tem paukset, tietysti<br />

le ikkim ie le ssä, jo tta kum m ankin kotise<br />

u tu le h ti saisi enem m än huom iota<br />

ja sitä kautta lisää tila a jia . "S aa<br />

nährä kui äijän käy".<br />

SU O M EN T urun le vityskilp a ilu on<br />

vuositta in m enossa suurem m itta<br />

m ainoksitta. M oni seuran jäsen on<br />

jä lle e n todennut, ku in ka hieno lahja<br />

on Suom en T urun antam inen lahja<br />

k s i vuodeksi <strong>1978</strong> tu tu ille tai keh<br />

o itta a heitä itse tilaam aan lehden.<br />

V u o sikokouksessa 29. 3. selviää<br />

vuoden parhaat asiam iehet, m utta<br />

v ie lä kin on täm än ykkösnum eron<br />

jä lkeen m ahdollisuus tila ta lehti<br />

vu o d e ksi <strong>1978</strong> "jo s toim een ta rtu ­<br />

ta a n ".<br />

ILM ARI RINNE<br />

T u rku-seuran<br />

to im in n a n jo h ta ja<br />

• T urun "s p o o rv e e g it" e li raitio va u n u t ovat m ennyttä h istoriaa, m utta niin<br />

rakkaita vanhoille tu rku la isille . Nyt n iitä tapaa vain jo ita k in T urun puistoissa<br />

tai lastentalojen p ih o illa , kuten oheinen raitiovaunu T askulan takana. —<br />

K uva: Ilm a ri Rinne.<br />

Laulu Turun spoorveegist<br />

Sanos raam attu E liaanpojan ennen<br />

tu liv a u n u ill opp tili him m elen m ennen<br />

m utt jo s m eill o lis fem ton penni ja aikka<br />

n ii me o okattais va ikk kuum im ppa paikka.<br />

Nääs T urkku on vih ro viim e saattu<br />

spoorveegi ja iha parham ppa laattu<br />

m utt kyll m atkass o li m ont pahukse mutka<br />

kun ne vaunutki m e inatti kerra jo panna putka.<br />

Ja siin pykäm isess vast o li su rkja st souvi<br />

siin sai kaks sata m iestä vettä touvi<br />

ja kun lank loppus keske n ii tu o te tti uutta<br />

ja ne saksm annit lupas jo m ie h iki m uutta.<br />

M utt lo p u it tu li enda jo vasta<br />

ja sen jä lkke tu li vaunutki Tukholm asta<br />

ja niiss vaunuiss voi ny sem m osell vauhrill ookat<br />

ettei a kkunistaka näy m uuta kuin pookat.<br />

Nyt äm m ätki ihm ettelevä halliss<br />

m iks ton p uulaakin heoset ain on talliss<br />

ja m ikä pahuksen voim a niiss vaunuiss onka<br />

kun n iit ei verä hevoset eikä onka.<br />

Ja issikat kulm iss vanno ja faana<br />

e tt on p ä iväll sluut koko issikan paana<br />

eikä öisin kä tahdo affäärit verell<br />

kun ne nätim m ät flik a t seilavat m erell.<br />

V anhainpiikatte M opsit, M irrit ja N allet<br />

voivat yhtäkkiä jäärä vaunujen alle<br />

voivat m oukkien ko n it saara nyt slaagin<br />

m utt m itäs s iit kun vaan spoorveegi saatiin.<br />

Mam m a varo tte li ja sanos: Liisa ja Kalle<br />

ä lkkä ookatko jä ä tte pian vaunujen alle<br />

paras käveli niin kauan kun jaksa<br />

m itäs turhast viitto is t penni maksa.<br />

Ä lkää ookatko, lisäs siihen vie il pappa<br />

ne voi tu rm e lla jo s ei ju u r ihan tappa<br />

N iis on p e n kitki sem m oset peeveli kuum at<br />

kun n u orten flik k a tte n läm pim ät uumat.<br />

M utt näin tuum asiva siihen Liisa ja K alle<br />

yks kaikk jos jo u tu s itt p ä ä ll ta ik k alle<br />

ja sais vaikk koko ru u m iski paistu<br />

kun sais vaa tie ttä m ilt se lysti nyt m aistu.<br />

■ O suuskunta T urun M essut jä rje sti viidennen R akentam inen ja Asum inennäyttelyn<br />

15.— 20. 2. <strong>1978</strong> Turun konserttitalossa. N äyttelyn asettajia o li<br />

ennätysm äärä, 102. K onse rttita lo n tila t käytettiin viim eistä sopukkaa myöten.<br />

N äyttelytilaa o li varattu 1256,5 neliöm etriä ala- ja yläaulasta sekä m yös salista,<br />

jo n ka alaosan tu o liriv it poiste ttiin . Lisäksi osastoja oli u lkotiloissa K ons<br />

e rttita lo n edustalla. Näyttelyyn tutustui 14 698 m aksanutta kävijää, missä<br />

luvussa ei o le kutsuvieraita ja m aksuttom an sisäänpääsyn saaneita. Viim e<br />

vuonna vastaavaan näyttelyyn tutustui 17.589 kävijää.<br />

Yhtä lu kuunottam atta kaikki näytte<br />

ille a se tta ja t o liv a t kotim aisia,<br />

m inkä lisäksi tu o ntitavaroiden osuus<br />

oli entisestään pienentynyt ja kotim<br />

aisten tu o tte id e n m äärä kasvanut.<br />

Näyttelyssä e site ltiin noin kym m e­<br />

nen e ri valm istajan om akoti- ja<br />

vapaa-ajantalopaketteja, jo is ta rakentam<br />

ista s u u n n ite le v a voi valita<br />

m ieleisensä m ateriaalin ja m allin<br />

m yös a ja n käyttöönsä tai ta itoihinsa<br />

sopivim m an puolivalm iusasteen.<br />

Yhä näkyväm m än osan näyttelystä<br />

olivat vallanneet erila iset LVI-laitteet.<br />

Lisäksi näyttelyssä voi tutustua<br />

mm. rakennuslevyihin, eristeisiin,<br />

sähkö ta rvikkeisiin , huonekaluihin,<br />

rakennustyökoneisiin, lattia-, seinäja<br />

kattopäällyste isiin , kiukaisiin,<br />

ta kkoih in , valaisim iin , öljysäiliö ih in ,<br />

asuntojen rahoitukseen, vakuutuksiin<br />

jne. T urun kaupunki esitteli<br />

osastollaan mm. kaukoläm pöjärjestelm<br />

än p e ria a tte ita ja etu ja sekä<br />

liittym ism a h d o llisuuksia . O sastolla<br />

e site ltiin m yös asem akaavan laadin<br />

ta a sekä T urun te o llisuusto n ttitilannetta.<br />

Näyttelyn avauksen su o ritti Asuntohallitu<br />

ksen p ääjohtaja O lavi Lindblom<br />

, jo lle Turun M essujen to im i­<br />

tusjohtaja Heikki Löyttyniem i ojensi<br />

työkalupakin. Tervehdyssanat esitti<br />

toim itusjohtaja Jukka M ikkola ja<br />

tilaisuuden muusta ohjelm asta huolehtivat<br />

Pekka Varjosen yhtye ja<br />

laulusolisti Veli-Pekka Lehto. Y leisökilpailu<br />

o li myös järje ste tty kävijö<br />

ille .<br />

Torstaina 16. 2. näyttelyssä o li<br />

hartiapankkilaisten ilta. Seutukaavajo<br />

h ta ja Raimo N arjus kertoi Turun<br />

seudun pientalotilanteesta, luottojohta<br />

ja Sauli Vierim ö selvitteli om a-<br />

toim irakentajan rahoitusm ahdollisuuksia,<br />

Turun kaupungin om akotineuvoja<br />

Paavo Kujanpää käsitteli<br />

rakentajan eteen tulevaa paperisotaa<br />

ja hartiapankkilaisten käytännön<br />

kokem uksista puhui p iirip ä ä l­<br />

likkö Esko Aaltonen.<br />

M eri Kutsuu ja Vapaa-aika-näyttely<br />

78 järjestetään K upittaalla<br />

15.— 23. 4. N äyttelytoim ikunta on<br />

vahvistanut näyttelyn teem apäiviksi:<br />

P urjehtijan päivä, U rheilukalastuksen<br />

päivä, V eneturvallisuuden päivä,<br />

Erikoisharrastusten päivä, Urheilusukelluksen<br />

päivä, Tee-se-itse-päivä,<br />

M oottoriurheilun päivä, M atkailupäivä<br />

ja Kotipuutarhan päivä. □<br />

Turun Väliittäiskauppiaspiirillä<br />

60-vuotisjuhla<br />

■ Suom en V ähittäiska u p p ia sliito n Turun p iiri perustettiin 27. 1. 1918. P iirissä<br />

on nyt jäseniä yli 250. Liitto ja p iiri toim ivat läheisessä yhteistyössä<br />

K eskon kanssa ja uusiksi jäseniksi hyväksytään ainoastaan K -kauppiaita.<br />

P iirin vu o siko ko u s ja 60-vuotisjuhla p idettiin lauantaina 4. 2. <strong>1978</strong> hotelli<br />

M arina P alace'ssa.<br />

60-vuotisjuhlassa tervehdyssanat<br />

lausui p iirin puheenjohtaja , kauppias<br />

H e ikki Tuom inen, liito n tervehdyksen<br />

to i kunniapuheenjohtaja,<br />

kauppaneuvos Y rjö A. M urto, Turun<br />

ja P orin läänin tervehdyksen m aaherra<br />

Paavo A itio ja K eskon te r­<br />

vehdyksen to im itu s jo h ta ja Tauno<br />

V irtanen. Juhlapuhuja n a o li to im i­<br />

tu sjo h ta ja Jarm o P e llikka ja päätössanat<br />

lausui p iirin varapuheenjohtaja,<br />

d ip l.kauppia s Jaakko H einonen.<br />

V iih te e stä vastasi näyttelijä<br />

Leena Takala.<br />

P iirin kunnia jä senet ja entiset<br />

p u h e e n jo h ta ja t k u kite ttiin . P iirin<br />

u udeksi kunniajäseneksi kutsuttiin<br />

kauppias Lem pi Hurm e. P itkäaikaisesta<br />

kauppiastoim innasta jaettiin<br />

veteraanikunniakirjat seuraaville:<br />

kauppias Kauno Heinonen, dipl.<br />

kauppias Eino Suokas, kauppias<br />

Erkki Verho, kauppias Lennart<br />

S tröm berg, kauppias V äinö T am m i­<br />

nen, kauppias Sulo Tuusvuori,<br />

kauppias H ellin Torsti, kauppias<br />

K arl-M artin Ek ja kauppias M elker<br />

Eriksson.<br />

Suomen Valkoisen Ruusun I I.<br />

m italin kultaristein saivat kauppias<br />

A ntti M äkilä, kauppias Eino Oksa ja<br />

kauppias Reino Seppälä. Suomen<br />

Leijonan ansioristin sai kauppias<br />

H elge Lahti.<br />

□<br />

T urun NM KY (Turun N uorten<br />

M iesten K ris tillin e n Y hdistys) on<br />

eräs kaupunkim m e vanhim m ista<br />

yhdistyksistä ja n u orisotyön esira i-<br />

vaaja Turussa. Y hdistys v ie tti 85-<br />

vu o tisju h lia a n sunnunta in a 5. 2.<br />

<strong>1978</strong> T urun K ris tillis e llä O pisto lla<br />

ja M aarian kirkossa.<br />

P ääjuhlaa v ie te ttiin k ris tillis e llä<br />

opistolla, jo n k a ju h la s a lin seuran<br />

jäsenet ja ystävät tä yttivä t. T ila isu u s<br />

a lo ite ttiin v irre llä ja yhdistyksen<br />

puheenjohtaja n, rovasti E rkki Hilkeen<br />

puheella. Juhlassa esiin tyi yhd<br />

istyksen su u ri m ie skuoro dir.ca n t.<br />

A arne V irtasen jo h d o lla . E sitelm än<br />

M aailm an N M K Y -liikkeestä ja T urun<br />

NMKY:n toim in n a sta p iti pääsihteeri,<br />

opetusneuvos E ero Läntinen.<br />

Seuran nuoret e sittivät kauniin lip ­<br />

p utervehdyksen ja seuran to im in ta a<br />

esittelevän kuvaelm an. D uetto ja<br />

e sittivät S irkka-L iisa ja A a rn e V irtanen.<br />

Turun kaupungin tervehdyksen<br />

toi kaupungin jo h ta ja V äinö J. Leino,<br />

T urun ev.lut. seurakuntien vara tu o ­<br />

m ari Pekka S oini ja Suom en NM KYliikke<br />

e n kirkkoneuvos A h ti Auranen,<br />

jo ka m yös ja k o i e rä itä ansio m e rkkejä.<br />

Juhlasta lähti lähetystö viem ään<br />

seppeleen T urun N u orukaisyhdistyksen<br />

— T urun NM KY:n edeltäjän<br />

— O tto Ivar A ugust T huneberg in<br />

haudalle sekä viim e sodissa kaatuneitten<br />

jäsenten h audoille.<br />

NM KY:n kultaisen ansio m e rkin<br />

sai yhdistyksen p uheenjohtaja ,<br />

kenttärovasti E rkki H ilke, m iesten<br />

hopeisen a nsiom erkin m yyntipäällik<br />

k ö K eijo S aarni ja y lie tsivä V eikko<br />

Louhikko, naisten kulta ise n ansiom<br />

erkin rouva A nni M äkelä ja<br />

hopeisen a nsiom erkin rouva A ili<br />

M äki. Liiton kunniajäseneksi kutsuttiin<br />

opetusneuvos Eero Läntinen.<br />

A am ujum alanpalvelukse ssa M aarian<br />

kirkossa saarnasi kirkkoneuvos<br />

A h ti A uranen ja litu rg ia n s u o ritti<br />

rovasti Eero Parvio. Y hdistyksen<br />

m ieskuoro lauloi. K irk k o k a h v itila i-<br />

suudessa esite ttiin runsaasti o n n itteluja.<br />

T ila isuudet päättyivät y h te i­<br />

seen lounaaseen T urun K ris tillis e llä<br />

O pistolla.<br />

□<br />

TURUN Im pivaaran uim a h a llissa<br />

o li tiis ta in a 24. 1. <strong>1978</strong> m e rkkita p a h ­<br />

tum a. U im ahallin jo h ta ja M arkku<br />

A altonen o je n si kukkia ja Im pivaaran<br />

u im ahallin vapaakortin 5 8 -vuotiaalle<br />

rouva K aarina Laineelle, jo k a on uim<br />

ahallin m iljo o n a s kävijä. U im ahalli<br />

a lo itti to im in ta n sa kesäkuussa<br />

1975. H alli on m ito ite ttu 840 uim a­<br />

rille niin, että m iesten p u o le lla on<br />

450 vaatekaappia. Pitkän tähtäim en<br />

o h jelm assa on rakentaa h a llin y h ­<br />

teyteen m aauim ala n ykyistä katsom<br />

oa vastapäätä o le valle a lueelle.<br />

T äm ä suunnitelm a jo u tu u kuite n kin<br />

odottam aan toteutum istaan.


Y LE IS TÄ<br />

T u rku-seu ra, Åbo-sam fundet ry :n<br />

toim in takertom u s vuodelta 1977<br />

T u rku-seura v ie tti 20-vuotisjuhlaansa<br />

1977 ja täm ä m erkkitapaus<br />

lö i leim ansa vuoden to im in ta ta p a h ­<br />

tu m iin ja antoi lisätehtäviä e ri ja o s­<br />

to ille ja seuran hallitukselle.<br />

Seuran jäsenm äärä on edelleen<br />

k o h o n n u t ja on nyt lähellä 1.700.<br />

Seuran to im in ta lin ja t ovat p e rin ­<br />

te e llis e t. Y ksityiskohtaisem m at to i­<br />

m in nat selostetaan alem pana. T o ­<br />

d e ttakoon kuite n kin , että kaupunkim<br />

m e kulttuurim aisem aan ja luonnonsuoje<br />

lu u n on edelleen kiin n i­<br />

te tty h u om iota ja oltu varuillaan<br />

ta rp e e lliste n esitysten tekem iseksi<br />

tila n te e n niin vaatiessa.<br />

T u ru n kaupunki valm istelee kaup<br />

u n g in h a llitu ksen nim eäm än to im i­<br />

kunnan avulla T urun 750-vuotisjuhlia<br />

1979, jo is ta T u rku-seura a ikoinaan<br />

teki esityksen. Eräs ju h liin<br />

to ivo ttu ja Turku-seuran ehdottam a<br />

tavoite, T urun vanhan raatihuoneen<br />

re sta u ro in ti, on jo u d u ttu siirtäm ään,<br />

m u tta sen to te u tu s m yöhem m in on<br />

m ahdollista.<br />

T u rku-seuran a loitteeseen valtakunnalliste<br />

n kotiseutupäivien jä rje s ­<br />

täm iseksi T urussa kaupungin suurena<br />

ju h la vuonna 1979 kaupunki<br />

on o tta n u t m yönteisen kannan.<br />

T a rkoitu kseen kaupunki on varann<br />

u t 90.000 m arkkaa, jo te n päivien<br />

v a lm iste lu t voidaan alo itta a yh te istyö<br />

ssä T urku-seuran, T urun kaupungin,<br />

V arsinais-S uom en M aakunta<br />

liito n ja K o tiseutu liito n kanssa.<br />

T u rku-seura teki aiko in a a n a lo itteen<br />

T urun päivän järjestäm isestä,<br />

ja on saanut o lla e dustajiensa kautta<br />

m ukana päivän jä rje s te ly to im i­<br />

kunnan työssä. T ä llä nim ikkopäivällä<br />

o n kin Turussa pystytty kokoam<br />

aan ja yhdistäm ään kaupunkilaiset<br />

yksim ie lis in ä m ie le n kiin to iste n tapahtum<br />

ien y m p ä rille lukuisam m in<br />

kuin m ikään muu tu rku la in e n ta p a h ­<br />

tum a. V uonna 1977 la skettiin Turun<br />

päivän eri tila isuuksie n yleisöm äärän<br />

olle e n noin 130 000.<br />

Laajeneva y h te isto im in ta kaupunkiosaseuro<br />

je n kanssa, k u lttu u rire t-<br />

ke ily t toukokuisessa T urussa ja Turun<br />

m urteen elvyttä m isto im e n p ite e t<br />

ovat m yös sävyttäneet seuran to i­<br />

m intaa.<br />

S uom en T urku, Å bo, vår stadlehden<br />

ja siin ä ju lk a is tu je n m erkittä<br />

vie n a rtik k e lie n avulla on jä -<br />

s e n p iiriä la a je m m a ltikin vo itu vaiku<br />

tta a m oniin T urun rakennus- ja<br />

k u lttu u rih is to ria n , lu o n n o n - ja m ais<br />

em ansuojelun, m useo- ja m a tkailu ­<br />

to im in n a n tm s. kysym yksiin m yönte<br />

is e llä tavalla.<br />

TURKU-SEURAN H ALLITUS<br />

JA JAO STO T<br />

Seuran puheenjohtajana toim i<br />

1977 a rkkite h ti O lli K estilä sekä<br />

varapuheenjo h ta jin a prof. Reino<br />

Leim u ja hänen pyydettyään eron<br />

29. 3. alkaen prof. Erkki Asp sekä<br />

intendentti E rik Bergh, joid e n lisäksi<br />

hallitukseen kuuluivat to im isto<br />

sih te e ri B rita A h lro th , fil.lis. Bo<br />

G rönholm , konsuli A rm as O. J o kinen,<br />

fil.m a iste ri M argareta Jokinen,<br />

p ääto im itta ja Heim o K allio, apul.<br />

kaup.johtaja Johannes K oikkala i­<br />

nen, to im itta ja Eino Lehtinen, n u o ­<br />

riso sihteeri Y rjö Paajanen, prof.<br />

Toivo T. Rinne, hovioikeudenn euvos<br />

O lavi S antalahti 19. 3. asti ja hänen<br />

pyydettyä eron, rouva Rauni Arvela,<br />

ham m aslääkäri Helm i S ilvola-M a-<br />

nérus, hankin ta p ä ä llikkö Paavo<br />

Suom inen, rovasti Haakon W ainio,<br />

kauppias V iljo V anne ja asessori<br />

H eikki W inter.<br />

T o im innanjohtaja na ja sihteerinä<br />

o li asessori Ilm ari Rinne, ru o tsin ­<br />

kielisenä sihteerinä E rik Bergh, ta ­<br />

louspäällikkönä m erkonom i Ulla<br />

Eura ja ilm oitusm yyjänä H arri H elin.<br />

H allitus koko o n tu i 7 kertaa a ikaisem<br />

paan tapaan eri kohteissa, kuten<br />

m aistraatissa, T urun U kkokodissa,<br />

T urun K auppakorkeakoulussa<br />

Turku-seuran kevätretket ensi<br />

to u kokuun to rs ta i-ilto in a kutsuvat<br />

jälleen seuran jäseniä tutustum aan<br />

m ie le n kiin to isiin uusiin kohteisiin,<br />

kuuntelem aan asia n tu n tija in selostukset<br />

ja näin lisääm ään kotikaupunkinsa<br />

tuntem usta.<br />

A llaoleva retkio h je lm a on suunniteltu<br />

jo helm ikuussa, joten tie d o t<br />

on syytä ta rkista a ja varm istaa to u ­<br />

kokuun alussa päivälehdistä.<br />

Torstaina 4. 5. klo 18 koko o n n u ­<br />

taan K auppatorin ylä la id a lta lähteviin<br />

linja-autoihin. Kohteena ovat<br />

mm. M etsäm äen uusi ravirata ja<br />

tehdaskäynti. O ppaana toim ivat<br />

rouva Rauni A rvela sekä kohteiden<br />

asiantuntijat.<br />

Torstaina 11. 5. klo 18 kokoontu ­<br />

m isp aikka sam a. Lähtö Raisioon,<br />

jossa pääkohteena on Raision tehtaat<br />

ja lisäksi suoritetaan tu tu stu ­<br />

m iskierros kaupunkiin. O ppaina<br />

R itva Eräm etsä ja p a ikalliset asiantu<br />

n tija t.<br />

ym. H allitus käsitteli m onia työ- ja<br />

talo u sja o sto je n esityksiä sekä e rikoisesti<br />

seuran 20-vuotisjuhla-asioita.<br />

T yöjaoston p uheenjohtajana toim i<br />

O lli Kestilä, sihteerinä Ilm a ri Rinne<br />

sekä m uina jä seninä Erkki Asp,<br />

Erik Bergh, Helm i S ilvola-M anérus<br />

ja Eino Lehtinen. Ja o sto koko o n tu i<br />

12 kertaa.<br />

L ehtijaosto: P uheenjohtajana O lli<br />

K estilä ja jä seninä Heim o Kallio,<br />

Eino Lehtinen, Reino Leim u, to im ittaja<br />

R eino Linkosaari, p äätoim ittaja<br />

M eta T orvalds, fil.m a iste ri Taina<br />

V artiainen, H arri H elin ja Ilm ari<br />

Rinne. Suom en T urku, Abo. vår<br />

stad-lehteä ilm estyi vuoden aikana<br />

neljä num eroa, joissa o li yhteensä<br />

236 sivua, joista 197 tekstisivua.<br />

Lehden päätoim itta ja n a o li O lli<br />

K estilä ja to im itu ssih te e rin ä Eino<br />

Lehtinen. L ehtijaoston jäsenet m uod<br />

ostivat lehden toim ituskunnan.<br />

R etkeilyjaosto: P uheenjohtajana<br />

Ilm a ri Rinne ja jä seninä kam reeri<br />

T oivo K orpela, Bo G rönholm ,<br />

eversti evp. V eikko Hassinen ja<br />

Rauni Arvela.<br />

T urku-seuran koko toim innan ajan<br />

jäsenten touko ku ise t ku lttu u rio p in -<br />

to re tket ovat o lle e t hyvin suosittu ja<br />

ja näin m yös kertom usvuonna. V uoden<br />

1977 retket o liva t seuraavat:<br />

Toukokuun kevätretket<br />

Torstaina 18. 5. klo 18 kokoontum<br />

isp aikka sama. T utu stu m iskie rro s<br />

uusiin kaupunkia lu e isiin ja p o ikke a ­<br />

m inen tärke im p iin kohteisiin. Oppaina<br />

V eikko H assinen ja kaupunkiseurojen<br />

edustajat.<br />

Torstaina 25. 5. klo 18 kokoontu ­<br />

m isp aikka sam a. Tutustum inen P ikisaareen<br />

ja erä isiin m uihin H irvensalon<br />

kohteisiin, mm. W äinö A a lto ­<br />

sen lapsuudenkotiin. O ppaina Toivo<br />

K orpela, A ntti Lehtinen ym.<br />

Retket kestävät kohteesta riip ­<br />

puen 2— 3 tuntia. K ukin osanottaja<br />

m aksaa linja -a u to n tavanm ukaisen<br />

m aksun suoraan kulje tta ja lle . H alukkaat<br />

voivat m yös kokoontua suoraan<br />

k.o. kohteisiin.<br />

S äästä ja kestoajasta riippuen<br />

retken o h je lm iin voidaan lisätä jo ­<br />

kin uusi nähtävyys. Joissakin kohteissa<br />

on luvassa kahvi- tai virvo keta<br />

rjo ilu .<br />

TURKU-SEURAN RETKEILY­<br />

JAOSTO<br />

Ensim m äinen re tkeily 5. 5. te h tiin<br />

A urajoen rannassa oleviin purjelaivakautem<br />

m e ulja isiin edustajiin<br />

Suom en Joutseneen ja korjausvaiheessa<br />

olevaan S igyniin, joissa<br />

o p paina to im iva t m erim iesam m attikoulun<br />

re h to ri S eppo K okkola ja<br />

am anuenssi Kim M ortin sekä alusten<br />

muu h e n kilökunta. T utustum ista<br />

ja tk e ttiin M artin kirkko o n , jossa<br />

oppaina to im iv a t k irkko h e rra Yrjö<br />

Luojola ja Haakon W ainio. Kirkossa<br />

p id e ttiin hartaushetki ja seurakuntatalossa<br />

n a u tittiin kirkko kahvit. Mukana<br />

o li n. 170 henkeä ja retken<br />

pääoppaana toim i Rauni Arvela.<br />

Toinen re tki 12. 5. tehtiin Auran<br />

Panim oon P iispanristillä sekä Lausteen<br />

ja V arissuon asutustaajam iin.<br />

M ukana o li n. 120 henkeä ja retkeilyjaoston<br />

jä senet toim ivat linjaautoissa<br />

selostajina. Pääoppaana<br />

o li Toivo Korpela.<br />

Kolm as re tki te h tiin 19. 5. Naanta<br />

liin , K ultarantaan ja Luonnonm<br />

aalia sijaitsevaan Naviren te la k­<br />

kaan. M ukana oli n. 200 henkeä<br />

Om ien o p p aiden lisäksi kussakin<br />

linja-autossa oli selostajina Naanta<br />

lin oppaat.<br />

N eljännen retken 26. 5. kohteena<br />

o li T urun uusin ylpeys Congress<br />

C enter eli N um m enm äen hiekkakuopassa<br />

sijaitseva m ahtava suurho<br />

te lli sekä sen m onet kokous- ja<br />

ju h la h u o n e isto t. M ukana oli neljä<br />

lin ja -a u to llis ta väkeä. Pääoppaana<br />

toim i V eikko Hassinen. K iertoajelulla<br />

tu tu s tu ttiin m yös Y lioppilaskylään.<br />

M urre ja o sto : Puheenjohtajana<br />

m aalarim estari Kaarlo Tam m inen<br />

ja jä seninä fil.lis. M aija G rönholm ,<br />

in sin ö ö ri Pekka N iem i, isännöitsijä<br />

A llan Saari, varanotaari A llan Salom<br />

aa kuolem aansa asti 11. 4. 1977,<br />

rouva A ili Sim ola, Reino Linkosaari,<br />

to im is to p ä ä llik k ö V ilho Lehtonen,<br />

työnjo h ta ja A lfons Koskim ies, tire h ­<br />

tö ö ri N e sto r Lehtinen ja Ilmari<br />

Rinne.<br />

S ivistysjaosto: P uheenjohtajana<br />

kouluneuvos A lla n T. Koskim ies ja<br />

jäseninä R eino Leim u, E rik Bergh,<br />

professori Paavo Kallio, O lavi Santalahti,<br />

ulo so tto m ie s Eero Länsineva<br />

ja sih te e rin ä toim isto p ä ä llikkö<br />

M ikko H irvo ila. Jaosto on käsitellyt<br />

vanhan T urun eläm ää kuvaavien<br />

ruotsin kie liste n kirja ste n kääntäm istä<br />

suom eksi, T urku-p a trio o ttie n<br />

haastattelusarjan tallentam ista ääninauhalle<br />

ja T u rku-kro n ikan kerääm<br />

istä.<br />

H isto rla ja o sto : P uheenjohtajana<br />

Toivo T. R inne ja jä seninä va h tim<br />

estari V iljo Kaila, lehtori Ossi<br />

L aapotti, am anuenssi H agar N ikander,<br />

fil.tri T auno Perälä ja Haakon<br />

W ainio.<br />

N aisjaosto: P uheenjohtajana Helmi<br />

S ilvola-M anérus ja jäseninä<br />

B rita A h lro th , Taina Vartiainen,<br />

M argareta Jokinen, Irm a Jylhä,<br />

Tytti Lindström , Lahja S alviander<br />

ja Irm e li Torssonen. Jaoston työ on<br />

ke skittyn yt K ynttilänpäiväju hlan jä r­<br />

jestäm iseen ja lisäksi jaoston jäsenet<br />

ovat tarvittaessa olleet auliisti<br />

auttam assa seuran m uiden tila i­<br />

suuksien järjestelytehtävissä.<br />

Siellä kaikilla oli niin<br />

mukavaa . . .<br />

Y m päristöjaosto: Puheenjohtajana<br />

Olli Kestilä ja jäseninä Erkki Asp,<br />

professori Reino Lento ja opetustoim<br />

enjohtaja Pentti Lahti. Jaosto<br />

on m yötävaikuttanut yhteistyön laajenem<br />

iseen kaupunkiosaseuroja käsittäväksi.<br />

Talousjaosto: Puheenjohtajana<br />

pankinjohtaja Erik Jäänti ja jäseninä<br />

varatuom ari Pauli Kom i, fil.<br />

m aisteri Eero NumerIa, pankinjohtaja<br />

Sven-Erik R elander ja A r­<br />

mas O. Jokinen. Jaosto on suunnitellu<br />

t toim enpiteitä seuran taloudellisen<br />

aseman parantam iseksi ja<br />

toteutti yhteisöjäsenten lisähankinnan<br />

sekä eräitä m uita taloutta<br />

tukevia toim enpiteitä.<br />

20-vuotisjuhlatoim ikunnan puheenjohtajana<br />

toim i Ilm ari Rinne ja<br />

sihteerinä H eikki W in ter sekä jäseninä<br />

A lfons Koskim ies, V eikko<br />

Hassinen, Rauni Arvela, Toini G rönqvist,<br />

Jukka U usitalo ja Leena Riihim<br />

äki. T oim ikunta piti kuusi kokousta<br />

ja toim i 20-vuotisjuhlan<br />

käytännön tehtävien toteuttajana.<br />

Turun päivän toim ikuntaan Turkuseura<br />

on vuosittain saanut nim etä<br />

kolm e edustajaansa. Seuran edustajina<br />

olivat Ilm ari Rinne varapuheenjohtajana<br />

ja jäseninä johtajatar<br />

M aj-Lis N iem ineva ja A lfons<br />

Koskim ies. Päivän teem ana oli " Ik i­<br />

nuorten T u rku ” .<br />

Turun päivän ja siihen liittyneen<br />

H eikinm arkkinain johdosta seura<br />

sai m yynti- ja m ainospisteet Kauppatorilta,<br />

jonne pystytettiin m yyntikioski<br />

sekä m yyntipaikan askartelunäyttelystä<br />

Konserttitalossa. Seuran<br />

Ikitu u rin A urorasali loi läm pim ät<br />

ja tunnelm alliset puitteet Kynttilänpäiväjuhlalle,<br />

jo n ka Turku-seuran<br />

naisjaosto tänäkin vuonna järjesti<br />

tam m ikuun 28 päivänä. ” Päivää<br />

Paavalista, kevättä kynttilästä" toteaa<br />

vanha suom alainen sananlasku.<br />

Huolim atta ulkona puhaltaneesta<br />

talviviim asta täytti A urorasalissa<br />

m ukavasti istuneiden turkuseuralaisten<br />

sydäm et kevättunteet,<br />

kun Raffu Valtonen orkestereineen<br />

viihdytti yleisöä iloisin sävelin.<br />

Kuin itse kevään airut oli myös<br />

Irm eli Torssonen, joka jo h ti ja ju o n ­<br />

si tuon mukavan kaksituntisen. Uusi<br />

m atkailufilm i Suomen T urusta saatiin<br />

nähdä myös Irm elin toim esta.<br />

Naisjaoston puuhakas puheenjohtaja<br />

Helmi S ilvola-M anérus huolehti,<br />

että kukin vieras tu li huom atuksi<br />

ja kaffetetuksi ja että arpajaisvoitot<br />

ja e ttiin yhtenä suurena ohjelm anum<br />

erona. "T äm ä on jo 21 :s kerta<br />

kun olen mukana näitä "h ip p o ja ”<br />

järjestäm ässä", totesi Irm a Jylhä<br />

lippukassassa Taina Herralalle<br />

(toim ittaja ei muista hänen uunituoretta<br />

rouvaniem eään). Sam anlainen<br />

tohina käy joka vuosi lippuluukulla<br />

ja m aksaneita oli tilaisuudessa tänäkin<br />

vuonna kolm attasataa. K yllä<br />

oli yle isöllä hauskaa, kun rak.m estari<br />

Pentti Saarinen im itoi entistä<br />

opettajaansa, kaikkie n m uistam aa<br />

Fretu Rauhaa. N aurua ei m yöskään<br />

voinut pidätellä, kun näytte lijä Kaarin<br />

a Vahtonen (hänen siviilinim ensä<br />

to im itta ja m uistaa, se on Saarinen)<br />

kertoili its e kirjo itta m ia a n ra tk irie ­<br />

m ukkaita kaskuja. Kevään m erkkejä<br />

ennustivat m yös "L a h ja n T y tö t” ,<br />

jo tk a hauskuttivat yle isö ä ve ike in ä<br />

kissoina.<br />

M onella tu n tu i vielä olevan aikaa<br />

ja halua tutustua tarkem m in Ikitu u ­<br />

riin, m ikä tehtiin jo h ta ja Häm äläisen<br />

ystävällisellä opastuksella. A ina on<br />

mukavaa kun kuulee, että talon kahvikin<br />

o li hyvää, totesi jäsen M argareta<br />

Jokinen ja kaikki m uutkin naisjaoston<br />

jäsenet päättivät, e ttä Kynttilänpäivän<br />

vieton p e rin n e ttä pitää<br />

jatkaa siitä kin h u olim atta, e ttä suurin<br />

osa nykyisistä p u uhanaisista tu ­<br />

lee luovuttam aan paikkansa uusille<br />

ja nuorem m ille, vie lä kin puuhakkaim<br />

m ille tu ru tta rille . Ensi vuonna<br />

tavataan n u o rennusleikkauksen kokeneessa<br />

vastaavassa juhlassa<br />

Kynttilänpäivänä!<br />

□<br />

LaSa<br />

naisjaosto hoiti m yyntitehtävät ja<br />

m yynnissä o li mm. Suom en T u rkulehteä,<br />

T urku-m italeja, kaskukirjo ja ,<br />

T urku-aiheisia lito g ra fita u lu ja ja<br />

-kortteja.<br />

20-VUOTIS JU H LAPÄIVÄ<br />

18. 10. 1977.<br />

HALLITU KSEN JU H LAISTU N TO<br />

H allitus piti W äinö A altosen m u­<br />

seossa juhla istu n n o n , jossa käsite l­<br />

tiin vain kaksi asiaa. E nsiksi pääte<br />

ttiin jä rje stä ä uusi tu rku la iska sku -<br />

jen k e ru u kilp a ilu kolm annen kaskukirjan<br />

painattam iseksi. Toiseksi<br />

päätettiin lisätä seuran ja o s to ja perustam<br />

alla ru o tsin kie lin e n jaosto.<br />

TERVEHDYSTEN VASTAAN-<br />

O TTO TILAISUUS<br />

Juhla istu n n o n jä lkeen W äinö A a l­<br />

tosen m useon näytte lyh a llin k o ro k ­<br />

keella seuran p u h e e n jo h ta jisto O lli<br />

Kestilä, E rik B ergh ja E rkki Asp<br />

sekä Ilm a ri R inne o liva t te rve h d ysten<br />

vastaanottajina. T ervehdysten<br />

m äärä y litti sadan ja lisäksi seura<br />

sai vastaanottaa rahala h jo itu ksia ,<br />

kukkia, v iire jä ja k irja llisu u tta .<br />

Suom en T u rku-lehdessä n:o 4/1977<br />

o li tarkem pi selostus 20-vuotistapahtum<br />

ista. M a in itta koon tässä<br />

vain, että T urun ka u p u n ki sekä<br />

eräät lautakunnat, ko tise u tu - ja<br />

m aakuntaliitot, yhteisöt, tu rk u la is -


seurat, p a n kit ja vira s to t esittivät<br />

tervehdyksensä.<br />

PÄ Ä JU H LA KO N S E R TTI­<br />

TALO S S A<br />

T urun k a u p u n g in o rkeste ri, T urun<br />

N a isvoim iste lija t, T urun Lausuntakerho,<br />

T urun K ansantanssin Y stävät,<br />

M ie sku o ro Laulun Y stävät olivat<br />

ne yhteisöt, jo id e n korke a ta so ise t<br />

e sitykset tä yttivät ju h la n ohjelm an.<br />

Ju h la p u h e e n p iti y lijo h ta ja C. J.<br />

G ard b e rg , tervehdyspuheen Olli<br />

K estilä ja T u rku-seuran 20-vuotish<br />

is to riik in esitti Ilm a ri Rinne.<br />

Y le isö ä o li ju h la ssa n. 700. Kaup<br />

u n g in p u u ta rh a oli ko rista n u t salin<br />

ja p a rtio la is e t to im iva t airueina.<br />

M uutakin vapaaehtoista apua seura<br />

sai ju h lie n järjestäm isessä.<br />

SEURALLE KOLM E<br />

KUNNIA JÄ S E N TÄ<br />

T u rku-seura n hallitu ksen ja seuran<br />

kokouksen hyväksym ät uudet<br />

k u n n ia jä senet ovat h o vioikeudenn<br />

euvos O lavi S antalahti, vara tu o ­<br />

m ari U uti P alaja ja kauppias V iljo<br />

Vanne. 2 0-vuotisjuhlassa kunniajä<br />

se n e t vasta a n o ttivat kutsun perg<br />

am enttikäärössä, jo n k a heille o je n ­<br />

sivat puheenjo h ta ja O lli K estilä ja<br />

to im in n a n jo h ta ja Ilm a ri Rinne.<br />

TU N N U STU SPLAKETTEJA<br />

JA VIIREJÄ<br />

T o im in n a n jo h ta ja M arkku Tanner<br />

to i ju h la a n K o tiseutu liito n tervehdyksen<br />

ja ja k o i liito n pronssisen<br />

tu n n u stu sp la ke tin Paavo S uom iselle,<br />

H elm i Lehtoselle, R eino Leim ulle,<br />

Toivo K orpelalle, A rm as O. J o ­<br />

k is e lle ja Helm i S ilvola-M anérukselle.<br />

L iito n hopeisen rin tam erkin<br />

saivat Eero Num erIa, Irm a Jylhä,<br />

Lahja S alvia n d e r ja T ytti Lindström<br />

sekä liito n v iirin Toivo T. Rinne,<br />

O lli K estilä, Eino Lehtinen, C. J.<br />

G a rd b e rg ja Ilm a ri Rinne.<br />

PIIR U S TU S K ILP A ILU ,<br />

RAD IO LÄHETYS JA<br />

MUU M A IN O N TA<br />

2 0-vu o tisju h la n m erkeissä kansakoulu<br />

je n a la lu o k k a la is ille jä rje s te t­<br />

tiin p iiru s tu s k ilp a ilu , jo n k a arvostelun<br />

s u o rittiv a t o p e tta ja t Toini G rönqvist<br />

ja S isko T uom inen. 25 parasta<br />

työ tä p a lk ittiin ja työ t o liva t näytte<br />

illä tu rku la isissa pankeissa.<br />

T urun alu e ra d io ssa lauantaina<br />

15. 10. seuran työ ja o sto n jäseniä<br />

o li to im itta ja J o rm a Vuoren haastate<br />

lta v in a T u rku-seuran tehtävästä.<br />

S uom en T u rk u -le h ti ju lk a is i num<br />

erossaan 3/77 o tte ita 20-vuotish<br />

is to riik is ta ja useissa päivä le h d issä<br />

o li T u rku-seura a koskevia to i-<br />

m in ta selo stu ksia .<br />

MUUT KO KO UKSET JA<br />

JU H LAT<br />

Seuran vuosikokouksessa Turun<br />

K auppakorkeakoulu lla m aaliskuun<br />

29 päivänä oli läsnä to ista sataa<br />

jäsentä. V uosikokousasioiden käsittelyn<br />

jälkeen rehtori V eikko Halme<br />

esitteli koulua ja koulun ylio p p ila s­<br />

kunnan laulu kuoro esiintyi.<br />

Ylim ääräinen kokous pidettiin<br />

28. 10. T urun Seudun O suuspankin<br />

kerhohuoneessa. E sillä oli 20-vuotisjuhla-asioita.<br />

O suuspankki ta rjo si<br />

kahvit ja n ähtiin asessori Helge<br />

Teurin elokuva Turusta.<br />

Seuran syyskokouksessa 22. 11.<br />

u udistetussa K atedraalikoulussa oli<br />

läsnä 150 jäsentä. Sääntöm ääräiset<br />

asiat kä site ltiin ja p iiria rkkite h ti<br />

O lof H olm berg esitelm öi K atedraalikoulun<br />

historiasta ja kertoi restauro<br />

in titö istä . Rouva M aire S piik esitti<br />

ottam ansa Turku-elokuvan ja lopuksi<br />

tu tu stu ttiin tähän Suom en<br />

vanhim paan kouluun.<br />

K ynttilänpäiväju hlan naisjaosto<br />

jä rje s ti T urun VPK:n juhlasalissa<br />

6. 2. Läsnä o li n. 250 turkulaista.<br />

M a tkailu p ä ä llikkö Irm eli Torssonen<br />

ju o n si värikkään ja hienon o h je l­<br />

man. M aaherra Sylvi S iltanen e site<br />

lm ö i ja naisjaoston puheenjohtaja<br />

Helm i S ilvola-M anérus hoiti em ännyyttä<br />

jaoston jäsenten avustam ana.<br />

T urun kaupunginvaltu uston valtuustoryhm<br />

ien edustajat oli kutsuttu<br />

16. 5. vakuutusyhtiö P ohjolan to im i­<br />

taloon, jossa yh tiö ta rjo si kahvit.<br />

Tilaisuudessa O lli K estilä ja Ilm ari<br />

Rinne esitte livät seuran tulossa olevia<br />

toim intatapahtum ia, kuten 20-<br />

vuotisjuhlaa, T urkuun v. 1979 suunniteltua<br />

valta kunnallista kotiseutu ­<br />

päivää ym., jo id e n toteuttam iseen<br />

tarvitaan kaupungin talo u d e llista<br />

tukea.<br />

K aupunkiosaseurojen edustajien<br />

n euvottelutilaisu udessa 12. 12.<br />

KOP:n H um alistonkadun uudessa<br />

Turku-seuran a lo ite valtakunnallisten<br />

kotiseutupäivien saam iseksi<br />

T urkuun on jo h ta n u t m yönteiseen<br />

ratkaisuun.<br />

T u rku-seura kutsui 26. 10. 1977<br />

T urun kaupungin, Varsinais-S uom en<br />

M a akuntaliiton ja eri jä rje stö je n<br />

edusta jia neuvottelutilaisu uteen kaupungin<br />

m atkailutoim istoon. A rk k i­<br />

te h ti O lli K estilä lausui avaussanat<br />

ja asessori Ilm a ri Rinne kertoi valta<br />

kunnallisesta Suom en K otiseutuliitosta,<br />

jo ta hän o li perustam assa<br />

Tam m elassa vuonna 1949. K otiseutupäivä<br />

t ovat vuotuiset kotiseutuväen<br />

suurtapahtum a, jo ka h uom ioidaan<br />

kautta maan ja jossa on o llu t<br />

m ukana m yös valtiovallan edustajia.<br />

N euvottelutilaisuuden osanottajat,<br />

jo ita o li m ukana parikym m entä, kann<br />

attivat yksim ielisesti va lta kunnallisten<br />

kotise u tu p ä ivie n jä rje stä m istä<br />

kontto rissa o li läsnä 22 edustajaa<br />

9:stä seurasta. K okous päätti jä r­<br />

jestää v. <strong>1978</strong> aikana e rä itä yhteisiä<br />

tem pauksia.<br />

Seura o li e dustettuna mm. V arsinais-Suom<br />

en M aakunta liito n 50-vuotisjuhlassa,<br />

W äinö A altosen m useon<br />

10-vuotisjuhlassa, T urun Lausuntakerhon<br />

30-vuotisjuhlassa, m useolaiva<br />

S igynin m astonpystytystilaisuudessa<br />

ja M arie lu n d in kesäjuhlassa<br />

sekä m aaherra Paavo A itio n virkaanastum<br />

isen vastaanotolla.<br />

KO TISEUTUPÄIVÄT<br />

OULAISISSA<br />

V altakunnallise n K o tiseutu liito n<br />

jäsenenä T u rku-seura on lähettänyt<br />

edustajansa vuositta in jä rje ste tyille<br />

kotiseutupäiville. T ällä kertaa päivät<br />

oliva t 1.— 3. 7. P ohjanm aalla O ulaisissa<br />

ja sen ym päristökunnissa.<br />

O lli K estilä ja Ilm a ri Rinne olivat<br />

seuran v ira llis in a edusta jin a ja lisäksi<br />

m ukana o li kym m enkunta<br />

seuran jäsentä. Eri kotiseutuseurojen<br />

vira llis ia edusta jia o li m ukana<br />

n. 400, m utta ju h liin , re tkeilyih in ja<br />

näyttelyihin osallistui n. 5 000 henkeä.<br />

ESITELM ÄSARJA<br />

Valtakunnalliset kotiseutupäivät<br />

Turkuun vuonna 1979<br />

T urku-seura jä rje s ti y h te isto im in ­<br />

nassa T urun suom enkielisen työväenopiston<br />

kanssa onnistuneen<br />

esitelm äsarjan työväenopiston luentosalissa<br />

helm ikuun m aanantai-iltoina.<br />

7. 2. esitelm öi m useonjohtaja<br />

Knut D rake aiheesta "T u ru n säilytettävät<br />

ra kennukset". 14. 2. kontto<br />

rin h o ita ja H eikki W in ter aiheesta<br />

"T u ru n posti kautta a ik o je n ", 21. 2.<br />

m etsänhoitaja Ilm a ri S ip ilä aiheesta<br />

"T u ru n kaupungin m aatila t ja niiden<br />

hankinta ja k ä yttö " sekä 28. 2.<br />

am anuenssi John H ackm an aihees-<br />

Turussa v. 1979, m ikä li taloudellin e n<br />

puoli saadaan jä rjestykseen. Eri<br />

alojen asia n tu n tija t totesivat Turulla<br />

olevan m ahdollisuudet suoriutua<br />

hyvin m ajoitus-, m aakuntaretkeilyja<br />

koko o h jelm iston läpiviem iseksi.<br />

N euvottelut m yöhem m in kaupungin<br />

johdon kanssa ovat antaneet<br />

tuloksia. M a akuntaliiton ja Turkuseuran<br />

anom us on kaupunginvaltuuston<br />

kokouksessa 31. 10. 1977<br />

ratkennut siten, että kaupungin vuoden<br />

1979 talousarvioon on m e rkitty<br />

90 000 m arkan m ääräraha Turun<br />

kotiseutupäivien jä rjestäm iseen o i­<br />

keudella käyttää m äärärahaa jä rje s ­<br />

telyihin jo vuonna <strong>1978</strong>.<br />

T urun kaupunki, Suom en K otiseutu<br />

liitto , M aaku n ta liitto ja T u rku -se u ­<br />

ra asettavat yhteisen toim ikunnan<br />

tehtävää hoitam aan.<br />

□<br />

I. R.<br />

Ruissaloyhdistys<br />

perustettiin<br />

(S f R uissalon H onkapirtillä<br />

sunnuntaina 29. 1. <strong>1978</strong> pid e ­<br />

tyssä kokouksessa perustettiin<br />

R uissalo-yhdistys ajamaan<br />

saarella asuvien yhteisiä<br />

etuja. K okoukseen osallis<br />

tu i lähes 100 henkilöä, jo t­<br />

ka edustivat sekä kanta- että<br />

kesäasukkaita.<br />

Y hdistys pyrkii toim innassaan<br />

R uissalon arvokkaan rakennuskannan<br />

ja ainutke rta ise n luonnon suojelem<br />

iseen sekä lähiajan tehtävänään<br />

vuokrasopim usten aikaansaam<br />

iseen. P erustetun yhdistyksen puh<br />

eenjohtajaksi va littiin dipl.ins. Risto<br />

Kyrki sekä m uiksi johtokunnan<br />

jä se n iksi a rkkite h ti B enito Casagrande,<br />

hovioik.ausk. A n tti Huiskala,<br />

rakennusm estari R isto M äkilä,<br />

a g ro lo g i T o tti M annerhovi. dipl.ins.<br />

Kaarlo R ainio, fil.m a iste ri Liisa Sulkakoski,<br />

to im itu sjo h ta ja Lars T iusanen,<br />

dip l.in s. K auko Tuom i ja<br />

konsulentti Venla Väätänen. Turun<br />

R iko sp o liisie n yhdistys, Turun Rakennusm<br />

estariyhdistys ja V eturim<br />

iesten T urun osasto valitsevat<br />

om an edustajansa johtokuntaan.<br />

T u rku-seura lausuu uuden yhdistyksen<br />

tervetu lle e ksi kaupunkiosaseurojen<br />

yhteistoim intaan. n<br />

ta "P a rk k ila iv a Sigyn ja T urun merim<br />

u se o ". T ilaisuuksissa oli läsnä<br />

keskim äärin yli 100 osanottajaa.<br />

MUU TO IM IN TA<br />

Seura pain a tti T urun kaupungin<br />

h isto ria llisen m useon arkistosta<br />

saaduista J. J. R einbergin 1850-luvun<br />

tö istä 8 kp l:n p o s tik o rtti- ja<br />

4 kp l:n suurem m an sarjan, jo tka<br />

lito g ra fia t asete ttiin m yyntiin. Lisäksi<br />

m yynnissä on edelleen o llu t seuran<br />

k a skukirja n ll-osaa ja esitelm ä­<br />

sarjaa "T u ru n seitsem än vuosisataa".<br />

Seura su u n n itte li juhlavuodeksi<br />

om aa m erkkiä, m utta saadut e hdotu<br />

kset eivät o lle e t käyttökelpoisia<br />

ja siksi to te u tu sta vie lä siirre ttiin .<br />

Seuran ta lo u s on saatu tyydyttävästi<br />

hoid e tu ksi varsinkin 20-vuotisju<br />

h la n jo h d o sta saatujen lahjoitusten<br />

turvin. R ahastonhoitaja n tilikertom<br />

us se lvittä ä seuran taloudellisen<br />

tila n yksityiskohtaisem m in.<br />

Seuran h a llitu s kiittä ä kaikkia<br />

la h jo itta jia saam astaan ta lo u d e llisesta<br />

tuesta sekä yhteisöjä ja järje<br />

stö jä , jo tk a ovat tukeneet eri<br />

m uodoissa seuran toim intaa. Kaikki<br />

täm ä tu ki on o llu t e rittä in arvokasta.<br />

Turku-seura,<br />

Å bo-samfundet ry.<br />

O LLI KESTILÄ<br />

p u h e e n jo h ta ja<br />

ILM ARI RINNE<br />

toim in n a n jo h ta ja<br />

Ku Salom aa A llani<br />

vuassi täytti<br />

Allan Salom aast täs tehräm piäni oodi,<br />

ja hänestäki vaa yks piäni episoodi.<br />

Kyl häne varm ast tunsi kaikki tu rkula iset<br />

ku häne harrastukses oli m onellaiset.<br />

Hän oli varanotaari ja lakim iäs,<br />

vaik harva häne lakihom m istas pal tiäs.<br />

Mut m usikantiks häne varm ast tiäsi kaik,<br />

vaik kauvem ppaki kotosi ols o llu v vaik.<br />

Hän touhus m ontta lai, ja touhus m onel alal;<br />

n iist tarttis k irjo tta jo vallan toisel taval,<br />

m ut täsä kerrota yks piäni hauska ju ttu ,<br />

ku jollam m uutam al vaa ennestäs on tuttu.<br />

Kui m oni muu hän kerran tä ytti paljo v u a s s i,*)<br />

ja moni hänen tykös siilon tiätyst juaksi.<br />

Siäl ju a ttin kuahuviini, onne toivptetti,<br />

ja kaikil oli hauska, naurak kriko te tti.<br />

Ku kaikke lystem m illäs oli juhlaväki<br />

yhtäkki ovensuus se ilm estyksen näki:<br />

sii seisos pitkä miäs, ja papi vaattet yl.<br />

Siin koko sakil oli ällistym ist kyl.<br />

M ut päivä sankari vast o ikke o li nolo.<br />

Sen arva kaik, et hänel tu li heikko olo.<br />

Ei pappi orotta hän olis osannukka;<br />

ei ihme jos siin tuskahiki nousi tukka.<br />

Ei ihm ek kans, jo s tiänny hän ei eres nime,<br />

ja reakoim inenki oli ihm elline:<br />

ku luuli tiätäväs, et kuka viaras o,<br />

hän silm äp pystys pöläytti: "K a llio !” .<br />

Mut viaras rupes ittes hänel esittäm ä:<br />

"M ää olen kirkko herra Toivo Väinölä.<br />

Mä tuam as olen kirko onnentoivotust<br />

ja toivotan Teil K orkkeim m anki siunaust.”<br />

"M u t Kallio, m iks m un Te äsky arvasitte,<br />

ei valitettavast voi enä tu lla itte.<br />

O hänen kirkko herrautes aikka laannu<br />

ku vuasikym m enet o hauraski jo m aannu."<br />

Sit sanos sankari, ku vähitelle virkos,<br />

et hän o harvon käyny M ika elin kirkos,<br />

m ut ettei hänt voi iha sentän tuam itakka<br />

ku toisellaiset kirko m m e not pääl aim pakka.<br />

Ja pualustuksenas hän tähä sit viäl lisäs,<br />

et kirkko m uusikko o hänki ollu ikäs:<br />

nois P irunkirkois hän ku soittanu o ai,<br />

ja virre t niis o ollu hiukan to ista lai.<br />

TURUM POIKA<br />

P.S.: Ku m uisti pettä, ni ei varm aste voi vanno,<br />

et m ahtok hän n iit sentäm P iru n kirkoiks sanno.<br />

M ut m illäs m uulka nim el n im ittäs sit voi<br />

n oit kaikki kapakoi ja soittoruakaloi.<br />

i) 70 vuotta 21. 2. 1965.<br />

SAM A


• Y stävien a vulla, e rito te n Suom en Punaisen R istin T urun osaston ystävien,<br />

avautuu vam m a isille ja vanhuksille kin tie taiteen m aailm aan. N äin tapahtui<br />

a in a kin lauantaina 25. 2. <strong>1978</strong> W äinö A altosen m useossa, jo n n e jä rje s te ttiin<br />

virk is ty s k ä y n ti noin viid e lle kym m e n e lle vam m aiselle. F il.m alsteri M arja Salkora<br />

n ta k e rto i W äinö A altosen tuotannosta ja tu tu s tu tti vieraat m useon ko ko e l­<br />

m iin . SPR:n T urun paikallisosasto sta käsin on tehty ystävätolm lntatyötä jo<br />

y li kym m enen vuoden ajan. A ktiivia ystäviä löytyy kaupungista 220. He noud<br />

a tta vat to im innassaan P unaisen R istin p e ria a tte ita , Joihin nämä vapaaehto i­<br />

sen työn te k ijä t tu tu stu va t mm. ja tkokoulu tu skursseilla a n . — Kuva: E rkki<br />

Paakki.<br />

SUOMEN<br />

TURKU<br />

ÅBO,<br />

VÅR STAD<br />

P ääto im itta ja - C h e fre d a ktö r: O lli Kestilä.<br />

Verdandi —<br />

turkulainen<br />

vakuutuslaitos<br />

H e nkivakuutusyhtiö V erdandi<br />

a lo itti nykyisen to im in ta n sa 1932—<br />

1933-luvun vaihteessa, m utta jo<br />

vuonna 1905 p e ru ste ttiin Turussa<br />

sen edeltäjä, Jälleenvakuutusosa keyh<br />

tiö V erdandi. Y h tiö h o iti tu o llo in<br />

vain jälie e n va ku u tu ksia . Vuonna<br />

1920 o tti y h tiö o h jelm aansa henkivakuutusm<br />

yynnin, to im in ta ja e ttiin<br />

henkivakuutus- ja jälle e n va ku u tu s-<br />

osastoon ja sam alla yh tiö n nim i<br />

m u utettiin V akuutusosakeyhtiö V erdandiksi.<br />

1930-luvun alussa ei sam a yhtiö<br />

saanut hoitaa suoraa henkivakuutustoim<br />

intaa ja vastata m yös vahinkovakuutusten<br />

jälle e n vakuutta m i-<br />

sesta. Tästä jo h tu e n peru ste ttiin<br />

H enkivakuutusosakeyh tiö V erdandi<br />

ja jälleenva ku u tu so sa sto ja tk o i työtään<br />

Jälle e n va ku u tu so sa ke yh tiö Veritas-nim<br />

isenä.<br />

V. 1961 V erdandi sai luvan harjo<br />

itta a lakisääteistä eläkevakuutusta.<br />

E nsim m äiset näistä vakuutuksista<br />

astuivat voim aan 1. 7. 1962 ja<br />

vuoden 1970 alusta la a je n n e ttiin<br />

to im in ta käsittäm ään m yös y rittä jä -<br />

eläkevakuutukset.<br />

S uurin osa V e rdandin h oitam ista<br />

varoista on sijo ite ttu lainoih in . E tusija<br />

annetaan suunnite lm ille , jo tka<br />

m yötävaikuttavat uusien työ p a ikko ­<br />

je n syntym iseen ja e distävät m aam ­<br />

me vientiä. J o m onen vuoden ajan<br />

on annettu m yös m erkittävä sija<br />

uusien vuokra-asuntojen tu o tta m i­<br />

seen tähtä ä ville to im e n p ite ille . T ä­<br />

mä on toteutettu siten, että V erd<br />

andi on jo k o itse rakentanut om ia<br />

vu o kra-asuintaloja tai antanut rahoitusapua<br />

m uille vastaavia taloja<br />

rakentaville.<br />

H enkivakuutusosakeyh tiö V erdandi<br />

on puhtaasti tu rku la in e n vakuutuslaitos.<br />

T u rkula iset ovat antaneet<br />

sille m yös m onia nim iä, mm. Vernantti,<br />

Ferninand, V eranda ja V erm<br />

utti.<br />

□<br />

T o im itu ssih te e ri - R e d aktionssekreterare: Eino Lehtinen, E linantie - Elinavägen<br />

4 A 44, puh. - tel. 371 320.<br />

Ilm o itu s p ä ä llik k ö - A n nonschef: Raija H einonen, K arjakuja - Fägränd 75 c,<br />

puh. - tel. 373 034.<br />

T oim itu sku n n a n m uut jäsenet - R edaktionsrådets andra m edlem m ar: T aina<br />

V artia in e n - H eim o K a llio - R eino Leim u - R eino L inkosaari - Ilm a ri R inne<br />

- M eta T orvalds.<br />

Yhteisvastuu-hiihto<br />

Aurajoen jäällä<br />

■ Koko maassa suoritettavaan Yhteisvastuu-keräykseen liittyvänä<br />

tapahtum ana Turun ev.lut. seurakunnat järjestivät lauantaina<br />

11. 2. <strong>1978</strong> Aurajoen jäällä hiihtotempauksen, jota<br />

kirpeästä pakkassäästä huolimatta oli Aurajoen jäälle ja jokirannoille<br />

saapunut seuraamaan ilahduttavan runsaasti turkulaisia.<br />

Tervasoihdut valaisivat hiihtolatua ja kahden markan<br />

hintainen yhteisvastuu-hiihtomerkki teki kauppansa. Hiihtoladut<br />

oli hoitanut kuntoon Turun Latu mittausteknikko Paavo<br />

Rannikon johdolla.<br />

• Y hteisvastuu-hiihdon tunnelm ia A urajoen jäällä 11. 2. <strong>1978</strong>. N:o 4 apula<br />

isp iiri-in s ln ö ö ri A ntero Llkltalo. — Kuva: Arvo Salm inen.<br />

H iih to su o rite ttiin kahdessa sarjassa.<br />

V astakkain olivat Turun ev.<br />

lut. seurakuntien papit ja valtion v i­<br />

rastotalon virka m ie h e t sekä Turun<br />

veroviraston v ira n h a ltija t ja Turun<br />

ev.lut. seurakuntien viranhaltijat.<br />

Lähettäjänä to im i m aaherra Paavo<br />

A itio , ajanotta ja n a a rkkip iispa M artti<br />

S im ojoki, vaihtojen valvojana poliisim<br />

e sta ri Juhani Salonen ja kuuluttajana<br />

o p e tta ja T urkka Niemi.<br />

V ira sto ta lo n virka m ie h e t voittivat<br />

sarjansa a ja lla 16.54,23 seurakuntapappien<br />

saadessa ajan 17.56,30.<br />

V eroviraston v ira n h a ltija t ottivat<br />

voiton om assa sarjassaan ajalla<br />

18.28,00 ja to ise ksi sijo ittu n u t seurakuntien<br />

v ira n h a ltija in jo u kkue sai<br />

ajan 19.30,02.<br />

K ilp a ilu je n jälkeen seurakuntasalissa<br />

pidetyssä tilaisuudessa ja ­<br />

koi p a lkin n o t kauppaneuvos Eino<br />

Jylhä. V altion vira sto ta lo sai vuodeksi<br />

haltuunsa R auta-Keskon lahjo<br />

itta m a n kuntopyörän ja verovirasto<br />

SO K :n lahjoittam an kuntosoutulaitteen.<br />

Tilaisuudessa puhui keräysjohtaja,<br />

rovasti K auko V änttinen<br />

Helsingistä. Seurakuntien puhallin ­<br />

orkesteri, kapellim estari Rafael<br />

P ulkkisen jo h d o lla esitti m usiikkia.<br />

H iihtotem pauksen ideoitsija on diakonijohtaja<br />

Helge V aittinen. Suunnitelm<br />

issa on tehdä vastuuviikon<br />

hiihto vie stikilp a ilu sta vuosittainen<br />

tapahtum a.<br />

★<br />

S eurakuntasalissa torstaina 3. 2.<br />

<strong>1978</strong> järjestetyssä vastuuviikon vamm<br />

aisillassa suoritti avauksen näkövam<br />

m aisten pastori Jukka S uokivi.<br />

P alopäällikkö Pekka W illm an ja<br />

a m bulanssinkuljettaja sekä kom isario<br />

Pekka Läntinen ja a utopartiokonstaapeli<br />

selvittivät toim e n p ite itä<br />

kohtaussairausten ja tapaturm aisen<br />

palveluissa. O sastosihteeri Eeva<br />

Jäykkä Turun kaupungin sosia a livirastosta<br />

kertoi vam m aispalveluista.<br />

Turun valtuuston<br />

puheenjohtajien<br />

muotokuvia<br />

istuntosaliin<br />

T urun kaupungin valtu u sto n istuntosalissa<br />

p a lja s te ttiin m aanantaina<br />

6. 2. <strong>1978</strong> kolm en kaupungin valtu u s­<br />

ton e ntisen puheenjo h ta ja n m u o to ­<br />

kuvat.<br />

Liikem ies V äin ö H annulan m uotokuvan<br />

on m aalannut ta ite ilija Leo<br />

J okinen sekä kunnallisneuvos J o ­<br />

hannes K oikkalaisen ja k u n n a llisneuvos<br />

H eikki M unte rin m u o to kuvan<br />

ta ite ilija V uokko K im ari-E rm ala.<br />

H annula h o iti v ä littö m ä s ti sotien<br />

jälkeen puheenjo h ta ja n tehtäviä<br />

parin vuoden ajan, K oikka la in e n<br />

vuosina 1962— 69 ja M u n te r vuosina<br />

1969— 76.<br />

Paljastuspuheen p iti ka u p u n g in ­<br />

valtuuston p u h e e n jo h ta ja H eikki<br />

Löyttyniem i todeten mm., että tähän<br />

saakka on kolm esta kaupungin valtuuston<br />

puheenjo h ta ja sta p u u ttu n u t<br />

m uotokuvallinen dokum e n tti, jo tta<br />

sarja o lis i ehyt. N iin p ä kaupunki<br />

o nkin h alunnut ilm a ista sam anaikaisesti<br />

näiden kolm en henkilö n p iirteet<br />

ja saattaa ne kaunistam aan<br />

kaupunginvaltuuston k o ko u stilo ja<br />

hyvissä ajo in ennen kaupunkim m e<br />

750-vuotisjuhlia. Lausuessaan parhaat<br />

kiito kset ta ite ilijo ille , puheenjo<br />

h ta ja Löyttyniem i uskoi, e ttä työ<br />

on o llu t ta ite ilijo ille yhtä hyvin<br />

haaste kuin tunnustu skin . Koskaan<br />

aikaisem m in ei o le saatettu ju lk i­<br />

suuteen sam alla kertaa kolm ea<br />

valtuuston puheenjo h ta ja a kuvaavaa<br />

m aalausta. Löyttyn ie m i toivoi<br />

ta ite ilija in voivan tuntea m yös sisäistä<br />

tyydytystä suorittam astaan<br />

m ittavasta työstä.<br />

K iitokset k a u p u n g ille e s itti apula<br />

iskaupungin jo h ta ja Johannes<br />

K oikkalainen.<br />

□<br />

Keskustelussa tu o tiin ju lk i useita<br />

toivom uksia, jo illa vam m aisten p a l­<br />

veluja vo ita isiin parantaa. V am m aisten<br />

asem aa va lo te ttiin m o n ip u o lisesti.<br />

M u siikista h u o le h ti A posto lo s-<br />

kuoro ja T urun k ris tillis e n ra ittiu s-<br />

seuran p u h allinyhtye tri T oivo Lankisen<br />

johtam ana. P äätössanat lausui<br />

d ia k o n ia jo h ta ja H elge V aittinen.<br />

★<br />

K oko m aassa su o rite tta va lla yhteisva<br />

stu u -ke rä ykse llä tuetaan tänä<br />

vuonna mm. koulu n u o riso a . T oise n a<br />

kohteena on Joensuuhun rakennettava<br />

invalidien ja sotavam m aisten<br />

sairaskoti. U lkom aanavun kohteena<br />

ovat E telä-S udanin Y lä -N iilin m aakuntaan<br />

rakennettavat kaksi koulua<br />

ja terveysasem at.<br />


• Alfan tehtaan naapurikedolla, Raunistulan sydämessä, on edelleen tallella<br />

oheisen tarinan leikkikalliot sireenien ympäröimänä. — Kuva: Ilmari Rinne.<br />

LAPSUUTENI TURKU<br />

Turun päivän 21. 9. 1969 teemana<br />

oli ”Turku — koulukaupunki".<br />

Päivän teem aan liittyen<br />

kaupungin lukioluokkien ja am ­<br />

mattikoulujen oppilaille järjestettiin<br />

kirjoituskilpailu, jossa 75<br />

markalla lunastettiin 10 kirjoitusta<br />

ja lisäksi jaettiin kirjapalkintoja.<br />

Ohessa julkaisem m e Puolalan<br />

Yhteislyseon VII A-luokan<br />

oppilaan Markku Variksen kilpakirjoituksen.<br />

E läm äni kauneim m an aja n : la p ­<br />

s u u te n i kulta vu o d e t olen viettänyt<br />

T urun "m a a ilm a n parhaassa” p a i­<br />

kassa, R aunistulan h u rja listo kaup<br />

u n g in o san rauhaisassa n u rkkauksessa.<br />

A lfan la a jo illa , v ih e riö iv illä<br />

le ik k ik e n tillä , k ie lle ty illä vu o rilla ja<br />

va jo issa o li lapselle ta rjo lla jo ka<br />

hetkeksi puuhaa. V oikukkanurm e t ja<br />

tu o m iv iid a k o t ku tsu iva t leikkeihin,<br />

jo ita vain nuori m ie likuvitu s voi<br />

m uodostaa ja jo is ta ä iti sai runsaasti<br />

k irjo p yykkiä . A lfan kallio n pintaa<br />

lä p syttivät m onesti k iire is e t ja lk a ­<br />

pohjat, kun in tia a n ile ik k i o li jäänyt<br />

kesken tehtaan vahdin ilm estyessä<br />

p a ika lle . S illo in ju o ksim m e tehtaan<br />

varjo ssa Rokan, vanhan savolaisv<br />

ahdin, heittäessä herja n sa perääm ­<br />

me.<br />

A lfan alu e e lta p oistum inen oli<br />

m in u lta kie lle tty. Joskus pääsin<br />

isom pien m ukana jo k ira n ta a n . Sieltä<br />

avautuivat uudet näkym ät. T u tu s­<br />

tu in K o ro isiin , sen ih m e e llisiin , ainakin<br />

tu h a t vu o tta vanhoih in kiviin<br />

ja k irk o n jä ä n n ö k s iin . M ie likuvitu s<br />

lo ih ti e siin s u u re t vieraan maan<br />

k a u p p ia id e n laivat, jo tk a lip u iva t<br />

jo k e a p itk in k iin n ittyäkseen rantaan<br />

to iste n laivojen viereen. T unsin kai<br />

s illo in tervan ja vuotien tuoksunkin .<br />

Leikki unohtui taas pian, ja s iirryim ­<br />

me V ähäjoen "P ik k u k o s k e lle " rauta<br />

kalo ja pyydystäm ään ja kaislaveneitä<br />

uittam aan. K o lm ip iik k is e t pistelivät,<br />

m utta saalista kertyi — a i­<br />

nakin kolm e kalaa jo ka kerralla.<br />

K ansakoulu herä tti m inut uuteen<br />

m aailm aan. Jouduin kulkem aan<br />

suuria te itä ja väistelem ään ilkeitä<br />

autoja. T utu stu in m yös uusiin ihm i­<br />

s iin ja uusiin sääntöihin, jo ita opettaja<br />

p ainoi kovaan päähäni. M ielelläni<br />

p a lasinkin aina tu ttu u n m aailmaan,<br />

jo k a to ivo tti m inut te rvetu l­<br />

leeksi. K eväisin saavuin sireenien ja<br />

tuom ien kukittam aan puistoon, jo ­<br />

hon tu u li kantoi palsam ipoppeleiden<br />

im elää tuoksua. Syksyllä o li vastassani<br />

vä rilo isto ssa kylpevä p aratiisi,<br />

ja talve lla o tti äiti vastaan lum isen<br />

ja värisevän poikansa. Vain kerran<br />

m uistan jääneeni m atkalle. S illo in<br />

pyrytti lunta — o li vie lä alkuta lvi —<br />

ja p o ja t o liv a t rakentaneet tien viereen<br />

lum ilinnan. S iellä vie rä h ti tunti,<br />

pari, ja kun viim e in saavuin kotiin,<br />

o li ä iti taas odottam assa. M inulta<br />

häipyi jo k s ik in aikaa a jatuskin m atkalla<br />

viipym isestä.<br />

Ihm e e llisiä ja p elottaviakin olivat<br />

isän kanssa k a u p u n g ille tehdyt retket.<br />

Joskus ku ljim m e sikin sokin<br />

suurten talo je n välissä, katselim m e<br />

näyte ikkunoita ja päädyim m e nons<br />

to p iin . Koskaan em m e kuitenkaan<br />

eksyneet tuohon la b yrin ttiin . S atam<br />

assa kävim m e jo skus la ivoja ihm<br />

ettelem ässä. Jonkun kerran pääsim<br />

m e katselem aan laivaankin, sen<br />

lik a is iin uum eniin. L a itu rilta keräsin<br />

m aissin jyviä, jo tk a o li aivan va r­<br />

m asti tuotu m aapallon to iselta puolelta.<br />

K ylm inä päivinä pistäydyim m e<br />

jo s k u s linnaan tutkim u sm a tkalle . Ihm<br />

e ttelim m e kaikkea, ja kuum aa mehua<br />

juotu a m m e ja tkoim m e m atkaa<br />

kolisevalla raitiovaunulla. M yös vappuna<br />

pääsin kaupungille . S illo in<br />

rie h a ste lin olan takaa, sim assa päin.<br />

” T urku<br />

juhlavuoden<br />

aattona"<br />

■ P erinteellistä T urun päivää<br />

vietetään tä n ä kin vuonna<br />

syyskuun kolm antena sunnuntaina<br />

17. 9. T urun nim ik-<br />

kopäivä on järjestyksessä<br />

kahdeksastoista ja päivän<br />

teem aksi<br />

kaupungin h a llitu s<br />

on hyväksynyt viim e vuoden<br />

T urun päivän toim ikunnan<br />

esityksestä "T u rk u ju h la v u o ­<br />

den aattona".<br />

Turun päivän toim ikunnan puh<br />

eenjohtajaksi kaupungin h a llitu s on<br />

va lin n u t edelleen to im itta ja Eino<br />

Lehtisen, jo ka on o llu t toim ikunnan<br />

jäsen alusta alkaen. Toim ikunnan<br />

jä seniksi on valittu te kn ikko Taisto<br />

Alaniva, tie d o tu ssih te e ri M atti Erola,<br />

erityisopetta ja Tapio H olvitie,<br />

ylivahtim estari Esko Järvim äki, sähköasentaja<br />

Pauli K ilpeläinen, huolits<br />

ija Pertti Laine, jo h ta ja ta r M aj-<br />

Lis Niem ineva, asessori Ilm ari Rinne,<br />

konsuli B engt Pettersson, to i­<br />

m itta ja Leena Pitkänen ja rakennusm<br />

estari Jukka Uusitalo.<br />

Jäsenistä Niem ineva, R inne ja<br />

U usitalo edustavat T urku-seuraa,<br />

jo ka aikoinaan te ki a loitteen Turun<br />

päivän viettäm isestä. Ensim m äisessä<br />

kokouksessaan to im iku n ta valitsi<br />

va rapuheenjohtajaksi Ilm ari Rinteen.<br />

Toim ikunnan sihte e rin ä to im ii tie ­<br />

dotussih te e ri Raim o H elm inen. Työjaoston<br />

m uodostavat puheenjo h ta ­<br />

jat, sih te e ri ja jäsen M atti Erola. □<br />

Vain yksi pelko m o m e n tti liitty i A l­<br />

faan. P ikkukaupan talossa asuvalla<br />

su u ta rilla o li h u rja susikoira, to d e l­<br />

linen verihurtta, jo ka joskus isännän<br />

ju h littu a om alla yksin ke rta ise lla tavallaan<br />

pääsi karkuun. Koko piha<br />

raikui varoitushuudoista, ja vain<br />

lasten silm ät v ilkkuivat ikkunoista.<br />

T o dellisuudessa ei P allekaan kai<br />

kovin äkäinen o llu t; louksutte lip a<br />

vain suutarin kotona yksinäisyyttään.<br />

Tuonkin m okom an m om entin<br />

korvasi hyvin piha, jo n ka la ista tu s­<br />

kin m onellakaan tu rkula isla p sella<br />

on. Vain harvoin sattuu niin o n n e l­<br />

lisesti, että hehtaarien laajuinen p i­<br />

ha on varattu lasten käyttöön — tai<br />

lapset ovat ottaneet sen käyttöönsä.<br />

M utta pahat a ikuiset s u u n n ite le ­<br />

vat om ia likaisia asioitaan. A lfa n kin<br />

he tuhosivat. Ensin he kaatoivat valtavat<br />

ja la vat ja vaahterat, toivat paikalle<br />

ärjyvät kaivinkoneet ja ka te r­<br />

p illa rit sekä viim e ksi p a u kkuvat poransa.<br />

Sen he tekivät ja rakensivat<br />

P ohjoism aiden uudenaikaisim m an<br />

p u uvillatehtaan.<br />

□<br />

Kiikurit<br />

ja Purpurit<br />

TURUN KIIK U R IE N runsasantinen<br />

20-v u o tis ju h la v iik k o 9.— 17. 12. 1977<br />

a lo ite ttiin T urun ko n s e rttita lo lla perjanta<br />

in a avatu lla toim intanäyttelyllä.<br />

K o n serttita lo lla pidetyssä ju h la k o ­<br />

kouksessa p uhuivat o petusm inisteri<br />

Kalevi K ivistö ja N e uvostoliiton pääkonsuli<br />

V. A. B ondar. "K iik u rit laulaa<br />

ja ta n s s ii"-k o n s e rtit lauantaina<br />

ja sunnuntaina o liv a t loppuunm yydyt<br />

korkeatasoisen ohje lm a n vallo itta e s­<br />

sa töpötä ydet katsom ot. Tunnustusta<br />

ja e ttiin sekä e s iin ty jille että ohja<br />

a jille O tto N ik o lic s (kuoro), Pentti<br />

Ilm onen (P elim annit), Paula Paajanen<br />

ja Juhani Ruohonen (tanssit)<br />

sekä T u ija llm anen ja Raim o Hämäläinen<br />

(P ikku-K iikurit).<br />

V iikon ohjelm assa o li lisäksi lastentapahtum<br />

a M äntym äen nuorisotalossa,<br />

ko n s e rtit R unosm äen ja<br />

M äntyrinteen vanhainkodeissa sekä<br />

kaupunginsairaala ssa, y h te isla u lu ilta<br />

Taim i ll:ssa , tavaratalokonsertti<br />

C entrum issa ja illallista n ssia iset<br />

T urun linnassa.<br />

TURUN PURPURIEN 25-vuotisjuhlassa<br />

7. 1. <strong>1978</strong> p uhui m aaherra<br />

Paavo A itio . T ilaisuudessa esitettiin<br />

T urun P urpurien perinteellistä<br />

ja om atoim ista ohjelm aa, sketsejä,<br />

rapsodioita, lauluja, kansantanhuja<br />

ym. T urun P urp u rit on v ie ra illu t Turun<br />

p iirin alu e e lla kvm m enissä eri<br />

jä rje stö issä ja tilaisuuksissa, sekä<br />

Savossa ja Lapissa saakka. V ierailum<br />

atkoja on te h ty m yös Ruotsiin,<br />

jo ssa on e siin n ytty kym m enen vuoden<br />

aika n a S uom i-seurojen tila i­<br />

suuksissa eri paikkakunnilla . □<br />

Kotiseutuliiton<br />

kulttuurimatkailut<br />

Suom en K o tis e u tu liitto on jo m uutam<br />

ana kesänä jä rje stä n yt ku lttu u rio<br />

p in to re tk iä koti- ja ulkom aisiin<br />

kohteisiin.<br />

Ensi kesän m atkat ovat seuraavat:<br />

K u lttu u rim a tka K reikkaan 4.—<br />

11. 6. ja toin e n m atka 11.— 18. 6.,<br />

K o tiseutu re tki Ilm ajoen IV m usiikkiju<br />

h lille 9 — 11. 6., luonto- ja kulttu<br />

u rire tk i A hvenanm aalle 24.— 27.<br />

8., k u lttu u rim a tka N apolin lahdelle<br />

24. 9 . - 2 . 10. ja k u lttu u rim a tka Unkariin<br />

13.— 20. 10.<br />

Retket ovat kotiseutuväen om ia<br />

ja m ukana ovat korkeantason asiantu<br />

n tija o p p a a t. M ikä li Suom en Turun<br />

lu k ija p iiris s ä löytyy halu kka ita matko<br />

ille lä h tijö itä tie d u ste lu t voi osoittaa<br />

suoraan S uom en K o tiseutu liittoon<br />

os. S im onkatu 12 B, 00100<br />

H elsinki 10.<br />

□<br />

MYLLYSILTAMME<br />

Tullut kuuluisaksi ainakin<br />

turkulaisille<br />

kuin Huokausten silta Venetsiassa . . .<br />

Tosin<br />

hiukan eri tavalla, sillä ei ainakaan<br />

rakastuneitten<br />

huokaukset ole sitä kuuluisaksi<br />

tehnyt,<br />

vaikka joku veroja rakastava olisikin<br />

sen<br />

ylittänyt "kuormansa” kanssa hilpeästi hypellen . . .<br />

Sillan,<br />

jonka kaarevuus ei nouse; hintojen lailla<br />

niin<br />

helposti ja äkkiarvaamatta ylemmä,<br />

vaan<br />

laskeutuu teoreettisista lujuuslaskelmista<br />

huolimatta<br />

aina vain alemmaksi, kuin nykymarkkamme arvo.<br />

Eikö<br />

olisi turistien käymisen kannalta edullista<br />

antaa<br />

Myllysillalle toinen nimi, vetävämpi<br />

ja<br />

uteliaisuutta herättävä matkailua ajatellen:<br />

"Huokausten silta,”<br />

Oppaamme ei saisi vain selostaa koskaan<br />

miksi<br />

sillalla on sellainen nimi, koska se veisi<br />

siltä<br />

sen arvailua herättävän mielenkiinnon pois.<br />

Kaikki<br />

selville saamaton ja salaperäinen ärsyttää<br />

mielikuvitusta;<br />

sen veronmaksajatkin ovat useasti saaneet kokea . . .<br />

Virtanen johtaa<br />

uuden puhelinluettelon<br />

nimistöä<br />

VÄINÖ M IETTINEN<br />

Vuoden <strong>1978</strong> Varsinais-Suom en<br />

ja Ahvenanm aan puhelinluettelo on<br />

ilmestynyt.<br />

Luettelon kokonaispainosm äärä<br />

on 181.316 kpl, josta Turun ammattihakem<br />

iston käsittävien luetteloiden<br />

osuus on 146.794 kpl. Eri verkkoryhm<br />

ien osalle painosm äärät jakautuvat<br />

siten, että Turun kaupungin<br />

P uhelinlaitoksen osuus on 110.000<br />

kpl, Turunm aan P uhelinlaitosten<br />

Liiton 23.360 kpl, Salon 15.700 kpl,<br />

Posti- ja Lennätinlaitoksen 12.050<br />

kpl, Loim aan 9.600 kpl, Uudenkaupungin<br />

6.100 kpl ja Kem iön ve rkko ­<br />

ryhmän osuus 2.300 kpl.<br />

Hakusanoja luettelon T urun osassa<br />

on 99.679 kpl (edell. vuonna<br />

96.533 kpl). Sivuja koko luettelossa<br />

on 1.204 (1.168), joista T urun tilaajahakem<br />

iston osalle tulee 560 (552).<br />

Am m attihakem iston sivum äärä on<br />

344 (324). Ilm oitusten kokonaism<br />

äärä on n. 3.242 kpl (3192). Rivejä<br />

T urun osassa on n. 161.300<br />

(157.432).<br />

Y leisim m ät nim et tänä vuonna:<br />

Virtanen 975 (949), Laine 907 (865),<br />

Lehtonen 857 (829), A alto n e n 660<br />

(645), Suom inen 649 (627), Laaksonen<br />

637 (615). K a rtto ih in on lisätty<br />

Liedon kartta.<br />

N um eronvaihdoksia on suorite ttu<br />

seuraavissa päätekeskuksissa: H irvensalo,<br />

lllo in e n , Tam m isto, Satava,<br />

K akskerta, Kuusisto, L itto in e n ja<br />

P iispanristi. N oin 3000 tila a ja a . Sekä<br />

seuraavissa solm ukeskuksissa:<br />

K irkkola h ti n. 850 tila a ja a , P aattinen<br />

n. 1 000 tila a ja a ja V anhakartano n.<br />

750 tilaajaa. □<br />

TURUN K a u p pakorkeakoulun h a l­<br />

litus on va lin n u t koulu n re h to riksi<br />

a pula ispro fe ssori R eino K anervan<br />

ja vara re h to riksi a p u la ispro fe ssori<br />

V eikko R einikaisen, jo id e n to im i­<br />

kausi a lkoi 1 .1 . <strong>1978</strong> ja päättyy 31.<br />

7. 1980. V iim e vuoden lo p p u u n to i­<br />

m i rehto rin a p ro fe ssori V eikko Halme<br />

ja vara re h to rin a p ro fe sso ri Kalevi<br />

Piha.<br />

49


Turun 53:s kunnalliskalenteri<br />

ilmestynyt<br />

Turun kaupungin kunnalliskalenteri 1977 ilmestyi viime vuoden<br />

joulukuussa. Ensimmäinen Turun kunnalliskalenteri ilmestyi<br />

1912. Nyt julkaistu kalenteri on järjestyksessä 53:s. Kalenterissa<br />

on 275 sivua ja sen henkilöhakem isto käsittää noin<br />

3 000 nim eä. Turun kunnalliskalenteria julkaisee kaupungin tilastotoim<br />

isto, josta se on ostettavissa 15 markan hinnasta.<br />

K u n n a lliskale n te rissa on tie d o t<br />

k a u p u n g in valtu u sto sta ja -h a llitu k ­<br />

sesta sekä viitise n kym m e n e stä la u ­<br />

ta- ja jo h to kunnasta . Lisäksi kunn<br />

a lliska le n te rissa esite llä ä n kaupungin<br />

v ira s to t ja la ito kse t sekä kunkin<br />

tehtä vä ke n ttä . H a llin to p o rta is s a on<br />

lu o tta m u s h e n k ilö itä yli p u o lisentuhatta<br />

. H e n k ilö tie to je n lisäksi h eistä<br />

m ainitaan nyt m yös puoluekanta.<br />

T urun ensim m äisen k u n n a lliskale<br />

n te rin to im itu styö n s u o ritti Åbo<br />

U n d e rrä tte lser-le h d e n to im itta ja Rafael<br />

C o llia n d e r ja kale n te ri painate<br />

ttiin T urun S anom alehti- ja K irja ­<br />

pain o O y:n kirja p a in o ssa . K alenterio<br />

sasto k ä sitti kym m enen osastoa<br />

ja 147 sivua. E tulehdelle, sisällyslu<br />

e tte lo lle ja e sip u h e e lle o li varattu<br />

kahdeksan sivua. K alenterin lo p ­<br />

puun on liite tty v ä rillis e n ä pain o k­<br />

sena "P la n k a rta över Å bo stad —<br />

T urun kaupungin asem a kartta ", jo ­<br />

hon on pain e ttu suom en ja ruotsin<br />

k ie le llä lu e tte lo kaupungin yleisistä<br />

rakennuksista, o p p ila ito ksista , vira s­<br />

to ista jne. K arttaan on m erkitty sija<br />

in tip a ik k a 76:sta kohteesta.<br />

M a a kuntapäivien avauksen s u o ritti<br />

m a a ku n ta liito n p u h e e n jo h ta ja Eeri<br />

H yrkkö. P äivien p u h e e n jo h ta jik s i valittiin<br />

o ikeusneuvosm ies K ullervo<br />

L a p p i ja o sa s to p ä ä llik k ö A rm as Lah<br />

o n iitty. S ih te e rin ä to im i m aakuntaliito<br />

n to im in n a n jo h ta ja P erttu K o illinen.<br />

M aaherra Paavo A itio n ju h la e s i­<br />

te lm ä n jä lk e e n te rvehdyksensä esit-<br />

Kaupunginvaltu usm iesten kokouksessa<br />

5. 10. 1911 puheenjohtaja,<br />

to h to ri C arl von H eideken teki ehdotuksen<br />

kunnalliskale n te rin ju lk a i­<br />

sem isesta vuoden 1912 alkaen. Kaup<br />

ungin valtuusm iesten kokous 19.<br />

10. 1911 hyväksyi valm istusvaliokunnan<br />

ehdotuksen ju lka ista vuosittain<br />

vuodesta 1912 alkaen "k u n ­<br />

n a lliskale n te rin sellaisessa kokoonpanossa,<br />

ettei se ainoastaan olisi<br />

o pastuksena paikkakunnan kunnallisille<br />

viranom aisille, vaan että siitä<br />

m yöskin olisi käytä n n ö llistä hyötyä<br />

y leisölle, jo ta varten sitä o lis i pid e t­<br />

tävä kaupan kohtu u h in n a sta ". T oim<br />

ituskom iteaan va littiin to h to ri Carl<br />

von H eideken, hovioikeudenasessori<br />

A lb e rt Luom a ja to im itta ja Rafael<br />

C olliander. T oim ituskom itean kokouksessa<br />

23. 10. 1911 v a littiin kom<br />

itealle p u h eenjohtaja ja kunnalliskale<br />

n te rin toim ittaja.<br />

T o im itta ja C o llia n d e r on päivännyt<br />

kale n te rin esipuheen to u kokuussa<br />

1912 ja toteaa ensim m äisen<br />

kale n te rin toim itta m ise n kohdanneen<br />

m onia vaikeuksia.<br />

□<br />

Varsinais-Suomen Maakuntaliiton<br />

50-v. juhlat Turussa<br />

Ensimmäiset Aurora-mitalit jaettiin<br />

■ Varsinais-Suom en M aakuntaliiton ja m aam m e m aakuntaliittotoim<br />

innan 50-vuotisjuhlallisuudet perjantaina 9. 12. 1977<br />

aloitettiin kunniakäynnillä m aakuntaliittotoim innan uranuurtajan,<br />

professori Arvo Viljannin haudalla. Ikituurin Arena-salissa<br />

pidetyillä juhlam aakuntapäivillä käsiteltiin syysmaakuntapäivien<br />

sääntöm ääräiset asiat sekä suoritettiin m aakuntaliiton<br />

m yöntäm ien ensim m äisten Aurora-m italien jako. Päivän ohjelmassa<br />

oli lisäksi onnittelujen vastaanotto, m aakuntaliittojen<br />

kokous, jossa alustajana oli kansliapäällikkö Aarno Hannus ja<br />

50-vuotisjuhla Turun linnassa.<br />

tivät M aakunta liitto je n K eskusliiton<br />

p uheenjohtaja , m aaherra V iljo Virtanen,<br />

V arsinais-S uom en S eutukaavaliiton<br />

liitto valtu u sto n puheenjo<br />

h ta ja , pääm etsänhoitaja A ntti<br />

M alm berg ja T urun kaupunginvaltuuston<br />

p uheenjohtaja , to im itu s jo h ­<br />

taja H eikki Löyttyniem i.<br />

P uheenjohtaja H yrkkö ja to im in ­<br />

nanjo h ta ja K o illin e n ja k o iv a t V arsi-<br />

” W anhat walo-<br />

kuvat kertovat” -<br />

näyttely<br />

Turun ev.lut. seura ku n tie n diakoniakeskuksen<br />

vanhusten päiväkoti<br />

llo n tip a ssa Lanatie 4:ssä jä r­<br />

je s te ttiin 19.— 20. 2. <strong>1978</strong> " W anhat<br />

w alokuvat kerto vat"-n ä ytte ly. Kuvia<br />

o li esillä noin 200 ja vanhin hyväkunto<br />

isia kuvia oli vuodelta 1895.<br />

N äyttelyssä o li lisäksi e sillä vanhoja<br />

p ostikortteja.<br />

Valtaosa vanhoista valokuvista oli<br />

kotoisin Turusta, vuoden 1900 vaiheilta<br />

peräisin olevia T urku-näkym<br />

iä o li e sillä useita. H enkilökuvista<br />

m oni näyttelyssä käynyt turku la in e n<br />

varm asti löysi tu ttu ja kasvoja. N äyttelyn<br />

yhteydessä h a n k ittiin varoja<br />

yhteisvastuukeräykseen.<br />

Ilontippa on to im in u t jo lähes<br />

viisi vuotta. Vanhusten toim innan<br />

ohjaaja n a on H ilkka H eikell. Viim e<br />

vuonna kodin suojissa kävi yli<br />

11 000 vanhusta askartelem assa,<br />

laulam assa ja aterioim assa. Tänä<br />

vuonna vietetään tilkkuvuotta . jo n ­<br />

ka töitte n tu o tta m illa tu lo illa su u n ­<br />

n itelm issa on tehdä laivam atka<br />

A hvenanm aalle.<br />

□<br />

nas-Suom en M a a kunta liito n m yöntäm<br />

ät A u ro ra -m ita lit tunnustuksena<br />

V arsinais-S uom en hyväksi suoritetuista<br />

kulttu u rite o ista . M ita lit ja e t­<br />

tiin ensim m äisen kerran ja vastaisuudessa<br />

n iitä jaetaan vuosittain<br />

kahdeksan kappaletta. N yt saivat<br />

m ita lin m aaku n ta liito n peru sta ja ­<br />

jäsen, kunnallisneuvos V ilja m i Tam ­<br />

m isto, fil. m aisteri G o ttfrid G räsbeck,<br />

p rofessori Tuom as Haapanen,<br />

to im itta ja E ino Lehtinen, professori<br />

V ilho N iitem aa, o pettaja Arvo Saura,<br />

k irja ilija O le T orvalds, rovasti<br />

H aakon W ainio ja kuvanveistäjä<br />

Jussi V ikainen. M ita lie n saajien kiitokset<br />

esitti kunnallisneuvos Tam ­<br />

misto. M ita lin s u u n n ite lle e lle kuvanveistäjä<br />

K alle K arttu se lle ja m i­<br />

talin sa a jille o je n n e ttiin kukkia.<br />

Juhlavastaanotolla useitten yh te i­<br />

söjen edusta ja t esittivät ju h liv a lle<br />

m aakunta liito lle onnitte lu n sa. Turku-seuran<br />

o n n itte lijo in a olivat puh<br />

e enjohtaja O lli K estilä ja to im in ­<br />

n anjohtaja Ilm ari Rinne.<br />

Varsinais-S uom en M aakuntaliiton<br />

ja maamme m aakunta liitto to im in n a n<br />

50-vuotisjuhlassa T urun linnassa<br />

puhuivat m a a n vilje lijä Eeri H yrkkö,<br />

e duskunnan puhem ies V eikko Helle<br />

ja m aaherra V iljo V irtanen. V a ltio ­<br />

vallan tervehdyksen to i sisäm in iste ­<br />

ri Eino U usitalo ja kunnalliste n keskusjä<br />

rje stö je n tervehdyksen to im i­<br />

tu sjo h ta ja Paavo P ekkanen. T a ite e l­<br />

lisesta ohjelm asta vastasivat A kadem<br />

iska O rkestern ja F lorakören<br />

G o ttfrid G räsbeckin jo h d o lla , viuluta<br />

ite ilija Tuom as Haapanen, la u la ja ­<br />

ta r L inda W ikstedt sekä T urun<br />

VPK.n p u h a llin o rke ste ri, jo ta jo h ti<br />

E rik W ikström .<br />

□<br />

Toim itussih<br />

teerin<br />

p ö ydältä<br />

TURUN kaupungin liike n n e la ito k­<br />

sen piham aalle on p ystytetty e le ­<br />

m e nttirakenteinen kulje tta jie n sosi<br />

ia li- ja k o ko u stila t käsittävä rakennus.<br />

R akennus pystytettiin neljä<br />

m etriä korkeiden rautapylväiden varaan.<br />

A u to ja voidaan parkkeerata<br />

rakennuksen alle. P ituutta rakennuksella<br />

on 45 m etriä ja san toisessa<br />

päässä sijaitsevat sosia a litila t ja<br />

toisessa kokous- ja vapaa-ajantilat.<br />

L iikennela ito ksella on 242 kulje tta ­<br />

jaa, m utta sosia a litilo issa on kaapit<br />

260 m ies- ja 10 naisku lje tta ja lle .<br />

★<br />

Suom en Luonnonsuoje luyhdistys<br />

jä rje s ti T urun Taidem useossa 18. 1.<br />

— 5. 2. <strong>1978</strong> luonnonaiheise n valokuvanäyttelyn,<br />

jossa o li esillä 51<br />

kookkaasta värikuvasta koostunut<br />

kokoelm a. Näyttelyn tekijä t, p u helinm<br />

esta ri/va lo ku va a ja S eppo Keränen<br />

Porista ja kuvaam ataidonopettaja/<br />

valokuvaaja Kari S overi H elsingistä,<br />

olivat sisällyttäneet kuviin kosteiden<br />

paikkojen runsaan eläinm aailm an<br />

ja värejä uhkuvan kasvuston. Linnut<br />

olivat m onip u o lisesti esillä. Kolm e­<br />

na to rsta in a näyttelyssä esitettiin<br />

puolen tunnin m ittainen film i "L in ­<br />

tu la h ti” .<br />

☆<br />

LUO LAVUOREN peruskoulun oppilaat<br />

keräsivät tie rn a p o ikin a yhteensä<br />

2 168 m arkkaa, jo n ka luovuttivat<br />

S otainvalidien V e lje sliito n Turun<br />

osastolle. L ahjashekin luovutti opettaja<br />

T u rkka N iem i ja läsnä tila isu u ­<br />

dessa olivat m yös koulun o ppilaat<br />

Jyrki A n ttila , Petri A nttila, Ilkka<br />

S andberg ja Janne Karelius. Lahjan<br />

o ttiv a t vastaan osaston jo h to ­<br />

kunnan jä senet A llan H artm an, Harry<br />

Lehtonen ja S ulo Korhonen.<br />

★<br />

V A R SIN AIS-Suom en S okeritautiyhdistys<br />

D iabetes vie tti 25-vuotisjuhlaansa<br />

ke skiviikko n a 18. 1. <strong>1978</strong><br />

T urun S ibeliusm useossa. Tervehdyssanat<br />

lausui yhdistyksen puheenjo<br />

h ta ja , a pulaiskaupunginsihteeri<br />

M auno A hlg re n , h isto riikin e sitti yhd<br />

istyksen to im in n a n jo h ta ja R iitta<br />

S aikkonen ja ju h lapuheen p iti Suomen<br />

D iabete sliito n varapuheenjohtaja,<br />

lääket.lis. T ero Kangas.<br />

TURUN kaupungin teatte rila u ta ­<br />

kunta on valinnut kaupunginteatterin<br />

kolm anneksi ohjaajaksi ohjaaja<br />

Jussi H elm isen, jo ka ottaa tehtävän<br />

vastaan 1. 8. <strong>1978</strong>. Turussa v. 1947<br />

syntynyt H elm inen on valm istunut<br />

ylio p p ila a ksi v. 1967, kävi te a tte rikorkeakoulun<br />

o hjaajalinjan 1967—<br />

1971 ja on Ahaa-teatterin perustajajäsen.<br />

V. 1971 H elm inen sai valtion<br />

n äytelm äkirjailijan valtion palkinnon<br />

ja v. 1977 hänelle m yönnettiin valtion<br />

kirjailija-apuraha.<br />

★<br />

TURKULAINEN O lli P ellikka on<br />

valittu Turun ja Porin läänin lääninta<br />

ite ilija ksi. P ellikka on suorittanut<br />

hum .kand. tutkinnon Turun y lio p istossa<br />

v. 1972 ia o p iskellu t Irlannin<br />

h allituksen apurahan turvin D ublinin<br />

yliopistossa 1974— 75. Hän on<br />

to im in u t erilaisissa tehtävissä teatte<br />

ria la lla — lähinnä Turun Y lio p p i­<br />

lasteatterissa ja T urun T einiteatterissa<br />

— n ä ytelm äkirjailijana, näyttelijä<br />

n ä ja ohjaajana.<br />

★<br />

TURUN G öteborg-seuran nuorisotoim<br />

ikunnan jä rje stä m illä kaksipäiväisillä<br />

n ukketeatterikursseilla toim i<br />

opettajana Viasta S arka Recinova,<br />

joka on T urun ystävyyskaupungin<br />

G öteborgin palveluksessa oleva<br />

nukketeatteriohjaa ja. Näytelm ät keksittiin<br />

itse ja te h tiin im pro viso in tiharjoituksina.<br />

★<br />

TURUSSA ilm estyvän Å bo Underrättelser-lehden<br />

päätoim ittaja vaihtui<br />

vuoden vaihteessa. P äätoim ittaja<br />

Meta Torvalds on saanut pyynnöstään<br />

eron ja uudeksi p ä ä toim ittajaksi<br />

on valittu toim itussihteeri Bo<br />

Stenström , jo ka on tu llu t lehden<br />

palvelukseen v. 1972. V uodesta 1971<br />

päätoim ittajana toim ineesta Meta<br />

Torvaldista tu li lehden toinen päätoim<br />

ittaja.<br />

★<br />

MANNERHEIMIN Lastensuojeluliito<br />

n Turun osasto on toim in u t 50<br />

vuotta. Osaston vuonna 1931 perustam<br />

a ensim m äinen ja v. 1935 perustam<br />

a toinen lastenneuvola sekä v.<br />

1939 perustam a kasvatusneuvola<br />

ovat siirtyneet T urun kaupungille.<br />

Osaston 1945— 66 ylläpitäm ä ä idinm<br />

aitokeskus on siirtynyt Turun y lio<br />

pisto lliselle keskussairaalalle. Päiväkoti<br />

"V auvala" oli osaston hoidossa<br />

1961— 71, jo llo in T urun y lio<br />

piston ylio p p ila skunta otti sen haltuunsa.<br />

Osaston jo htokunnan ensim ­<br />

mäinen puheenjohtaja oli tohto ri<br />

Hannes Heikinheim o, v. 1930 tuli<br />

puheenjohtajaksi tohtori Arm as Ensio<br />

ja hänen jälkeensä v. 1950 professori<br />

Toivo Salm i, jo ka h oiti tehtävää<br />

kuolem aansa asti vuoteen<br />

1965. Hänen seuraajakseen tu li nykyinen<br />

puheenjohtaja, professori<br />

O tto H. Meurman.<br />

SUOMEN O lym p ia ko m ite a n 70-<br />

vuotisoäivänä 4. 12. 1977 la skettiin<br />

seppele o lym piakom itean ainoan<br />

turkulaisen p u heenjohtaja n, v u o rineuvos<br />

Uuno W ilhelm Lehtisen<br />

haudalle Turussa. S eppeleen la s k i­<br />

vat C lym piakom itean h a llitu ksen jä ­<br />

sen Sim o K lim sch e ffskij sekä olym ­<br />

p ia u rh e ilija t, in sin ö ö ri Raim o Heinonen<br />

ja p ä ä to im itta ja A ki T a m m isto.<br />

V uorineuvos Lehtinen syntyi T u ­<br />

russa v. 1895 ja kuoli v. 1975.<br />

★<br />

TURUN ystävyyskaupungit L eningrad,<br />

R ostock, B ratislava ja G dansk<br />

lähettivät onnitte lu sähkeet T u ru lle<br />

Suom en itsenäisyyden 60:nnen itsenäisyyspäivän<br />

johdosta . K a u p u n g in ­<br />

jo h ta ja Väinö J. Lein o lle osoitetun<br />

onnittelusähkeen lähettivät L eningradin<br />

kaupunkineuvosto n to im e e n ­<br />

panevan kom itean p u h e e n jo h ta ja L.<br />

Zaikov, R ostockin ylip o rm e s ta ri, tri<br />

H enning S chleiff, B ratislavan kaup<br />

u n g in jo h ta ja Ladislav M arinak ja<br />

G danskin k a u p u n g in jo h ta ja Jerzy<br />

M lynarczyg. K a u p u n g in jo h ta ja Leino<br />

lähetti kiitossähkeet m a in ittu ih in<br />

ystävyyskaupunkeihin.<br />

★<br />

VUODEN <strong>1978</strong> ensim m äinen tu r­<br />

kulainen syntyi T urun y lio p is to llis e n<br />

keskussairaalan n a is te n k lin ik a lla<br />

uudenvuodenpäivänä kello 9.00.<br />

T yttölapsi o li rouva H ellevi Karakorven<br />

ensim m äinen ja oli syntyessään<br />

3 150 gram m an painoin e n ja<br />

49 sentin pituinen. T urun kaupunginsairaalan<br />

synnytysosastolla uudenvuodenvauva<br />

syntyi kello 11.40.<br />

★<br />

TURUN palokunta sai viim e vuoden<br />

aikana kaikkiaan 9 318 hälytystä,<br />

jo is ta valtaosa eli 8 775 koski<br />

sairaankuljetuksia. Palo- ta i pelastustoim<br />

en hälytyksiä o li 543. T u lipaloista<br />

o li ra kennuspaloja 156,<br />

ajoneuvopaloja 62, m etsäpaloja 37<br />

ja m uita p a lo ja 32. H älytyslähdön<br />

syynä olivat lisäksi liikennevahin ko<br />

13, räjähdys 3, vesisukellu s 13, ö l-<br />

jy n to rju n ta 54, tu lva 11, vaarallisen<br />

aineen vahinko 12, m uu pelastustehtävä<br />

12 ja a vunantotehtävä 13<br />

kertaa. V irhehälytyksiä o li 125, jo is ­<br />

ta ilkiva lta isia 17. V ika p a lo ilm o itu s-<br />

laitteissa o li 48 ja muu syy 60 ta ­<br />

pauksessa. T u lip a lo n tu n n e ttu n a<br />

syynä o li tu p a k o in ti 22 tapauksessa<br />

ja tu litik k u le ik k i 11 tapauksessa.<br />

H uolim attom uudesta to d e ttiin tu lipalon<br />

syttyneen 15 kertaa ja ta h a llisena<br />

18 kertaa.<br />

★<br />

TURUN y lio p isto ssa s u o rite ttiin<br />

1 696 p e ru stu tkin to a luku vu o n n a<br />

1976— 77. T u tkin n o n s u o ritta n e ista<br />

oli naisia 972 ja m iehiä 724. J a tk o ­<br />

tu tk in to ja s u o rite ttiin 37 (m iehet 30<br />

ja naiset 7) sekä v ä itö s k irjo ja hyväksyttiin<br />

36 (m iehet 35 ja naiset 1).


SISÄLLYS - INNEHÅLL<br />

Tilatkaa —<br />

Abonnera<br />

Asunto-,<br />

toimisto-,<br />

liike-,<br />

ym. tilat<br />

Olli Kestilä:<br />

Me ih m iset — osa lu o n to a 3<br />

Jorma Salo:<br />

V anhin ta T u rk u a :......M aistra<br />

a tti ...................................... 5<br />

Paavo Kallio:<br />

Y h te n ä istä kansaa ei m urra<br />

m ikään ................................. 6<br />

T urun v ä kilu ku 164.724 henkeä<br />

.......................................... 7<br />

T u rku-seura n e site lm ä sa rja 8<br />

Unto Salo:<br />

K u lttu u risu o je lu ym p ä ristö<br />

n su o je lu n osana ........... 8<br />

A. T. Koskimies:<br />

M ylly ...................................... 9<br />

Kyösti Jumppanen:<br />

T urun m erialueen k u o rm i­<br />

tu s ja tila ............................. 10<br />

Rauno Tenovuo:<br />

L u o n nonsuoje lualueet,<br />

a ja n kohta ista p erustam i­<br />

sesta ja ta rp e ista ................ 11<br />

Toivo T. Rinne:<br />

A u ra jo ki ja T u rku ................ 12<br />

Itsenäisyyden puu H irvensalo<br />

o n ja Itä h a rju lle ___ 13<br />

T u rku ja T am pere jä lle e n<br />

k ilp a s ille .................................. 13<br />

A. T. Koskimies:<br />

U nohdettu 100-vuotisjuhla 14<br />

M aam m e ensim m äinen puhelin<br />

keskus p e ru ste ttiin T u r­<br />

kuun ...................................... 16<br />

Itsenäisyyspäivänä useita tila<br />

isu u ksia T urussa ........... 18<br />

Jo u lu ra u h a ju lis te ttiin P rinkkalan<br />

parve kke e lta ilm an<br />

k irk o n k e llo ja ......................... 19<br />

L e irik o u lu syksyllä T urussa 19<br />

U uden vuoden vastaanotto<br />

T urussa perin te iseen ta ­<br />

paan ...................................... 20<br />

Heikki Löyttynieml:<br />

U uden rakentam isen rin n a lla<br />

sä ily te tty h is to ria llis e s ti arvokasta<br />

jä lk ip o lv ille ........... 20<br />

Ilmari Rinne:<br />

Turun kaupunkiosaseurat 21<br />

Raili Kiianlinna:<br />

B e te l-kirkko ja h o te lli H enrik<br />

— lähetystyön keitaita<br />

T urussa ................................. 22<br />

Turku-seuran vuosikokous<br />

K atedra a liko u lu ssa ........... 23<br />

K a tedralskolans invigningsfest<br />

.......................................... 24<br />

Sven Lindm an — K ansler fö r<br />

Å bo A kadem i .................... 25<br />

Työväenopisto, m onipuolinen<br />

kunnallinen k u lttu u ria h jo . . 26<br />

S ekakuoro K ulkuset ........... 27<br />

Raili Kiianlinna:<br />

T aide- ja teatteritanssin<br />

tu rkula in e n uranuurtaja<br />

m uuntaa sävelet tanssiksi 28<br />

Pauli H eikkinen v o itti sello n -<br />

so itto k ilp a ilu n .................... 29<br />

Jo u lu n a ika T urun m useoissa 29<br />

Ensio Harni:<br />

M aalarin soitin on p aletti,<br />

sanoi Edvin Lyden K alle<br />

E skolalle ................................. 30<br />

K a skukilpailu ja tkuu syksyyn 32<br />

F öripolska kesäkuussa T u ­<br />

russa ...................................... 32<br />

Kirsti Saksa:<br />

K aupungin kirja sto ssa noin<br />

735.000 k ir ja a ..................... 33<br />

"K a tto s saa, m ut ei k a jo t" . . 33<br />

Ilpo Tolvas:<br />

Selin Palm gren ja T u rku 34<br />

Turun uusi m atkailuelokuva<br />

v a lm istu n u t ........................ 35<br />

M e re n ku lkija in harrastustöitä<br />

e s illä T urussa .................... 36<br />

I. R.:<br />

T urun Lausuntakerho 30-<br />

vuotias ................................. 37<br />

Raimo Helminen:<br />

E läkeläisten to iveita T u ru lle 37<br />

Reino Linkosaari:<br />

V arissuon väestönsuojasta<br />

ratkaisu jä ä h a llip u la a n 38<br />

Ilmari Rinne:<br />

T u rku-seura to im ii .............. 39<br />

Laulu T urun sporveegist .. 40<br />

Rakentam inen ja asum inen<br />

kiin n o sti 14.698 kävijää . . 41<br />

Turun V ä h ittä iska u p p ia sp iirillä<br />

60-vuotisjuhla .................... 41<br />

Turun NM KY 85-vuotias .... 41<br />

T urku-seura, A bo-sam fundet<br />

r.y:n to im in ta kerto m u s vuodelta<br />

1977 ............................. 42<br />

Toukokuun kevä tre tket .... 42<br />

LaSa:<br />

S iellä k a ik illa o li niin m u­<br />

kavaa........................................... 43<br />

I. R.:<br />

V alta kunnalliset ko tiseutu ­<br />

päivät T urkuun 1979 .... 44<br />

R uissalo-yhdistys p e ru ste ttiin 45<br />

Turum poika:<br />

Kun Salom aa A lla n i vuassi<br />

tä ytti ................................. 45<br />

Ystävien avulla ......................... 46<br />

V erdandi — tu rkula in e n vakuutu<br />

sla ito s ........................ 46<br />

Y h teisvastuuhiihto A urajoen<br />

jä ä llä ................................. 47<br />

T urun valtuuston puheenjo<br />

h ta jie n m uotokuvia istu n ­<br />

tosaliin ................................. 47<br />

Markku Varis:<br />

Lapsuuteni T u rku ........ 48<br />

"T u rk u ju h lavuoden a a tto n a " 48<br />

K iik u rit ja P u rp u rit ........ 49<br />

K o tiseutu liito n k u lttu u rim a t­<br />

k a ilu t ...................................... 49<br />

Väinö Miettinen:<br />

M yllysiltam m e .................... 49<br />

V irtanen jo h ta a uuden p uhelin<br />

lu e tte lo n nim istö ä .... 49<br />

T urun 53:s k u n n a lliskale n te ri<br />

ilm estynyt ............................. 50<br />

V arsinais-S uom en M aakuntaliito<br />

n 50-v. ju h la t T urussa 50<br />

"W anhat w alokuvat k e rto vat” -<br />

n äyttely ................................. 50<br />

T o im itu ssih te e rin p öydältä .. 51<br />

Kansikuva:<br />

Itsenäisyyden 60-vuotisjuhla<br />

ta im e n istuttam inen<br />

käynnissä W äinö Aaltosen<br />

koulun puisto a lu e e lla 2. 12.<br />

1977. — Kuva: V eikko<br />

W ahlroos.<br />

Suomen Turku<br />

o<br />

Abo, vår stad<br />

SIDOTUTTAKAA<br />

SU O M EN TURKU LEHTENNE YM. MEILLÄ<br />

” SA N EER AUKSET”<br />

Muutos-,<br />

korjaus-,<br />

uusimistyöt ja<br />

maalaukset<br />

asiantuntemuksella<br />

Veikko Randell Oy<br />

puh. 383 192<br />

K A IT E I T A - P O R T T E JA -<br />

V E R Ä J I Ä -<br />

T A K A N R A K E N N E O S IA -<br />

I A T A R V IK K E IT A -<br />

E R IK O IS V A L A IS IM IA -<br />

K O D IN SISL/ST E T A O K S I A -<br />

M U R T O S U O JA I M I A<br />

KO D EILLE IA LIIKKEILLE<br />

921 - 360 993<br />

20720 TURKU 72, K A A R N IN G O N K A T U 19,<br />

AALLON KIRJANSITOMO<br />

P u is to k a tu 10 — P u helin 303 498 — 12 465<br />

LINJALIIKENNE<br />

UUNO SALONEN<br />

U itta m o n tie 29<br />

Puh. 356 000 — 357 535<br />

K esäaikana m yös P iik k iö 728 719<br />

Tilausajoja suoritetaan ajanmukaisilla turistilinja-autoilla.<br />

H u o m .! Myös 30 hengen pienoisbussilla —<br />

Ulkomailla-ajosta monivuotinen kokemus.


OY LAIVANSUUNNITTELU AB<br />

K a s ta n ja tie 1<br />

20720 T u rku 72<br />

P u h e lin 921-365 000<br />

T e le x 62197 la su sf<br />

L A IV A T E K N IL L IS T Ä A S IA N TU N TIJA -A P U A<br />

Projekti-, luokitus-, työ- ja opt. piirustukset, rationalisoinnit ja tutkim ustehtävät,<br />

m alli-, valvonta- ja katsastustyöt<br />

OY<br />

LAIVARAKENNE AB<br />

K a s ta n ja tie 1<br />

20720 T urku 72<br />

P u h e lin 921-365 000<br />

T e le x 62197 la su sf<br />

L A IV A T E K N IL L IS T Ä A S IA N T U N T IJA -A P U A<br />

Levy-, hitsaus-, kone- ja putkiurakointia<br />

K-KAUPPIAAT<br />

JA KESKO<br />

OY<br />

PROVAG AB<br />

L A IV A M U O N IT U K S E N E R IK O IS L IIK E<br />

TU RKU — R u is s a lo n tie 11 A. T u rk u 10 — Puh. va ih d e 302 641<br />

H E L S IN K I — L a iv a s illa n k . 10. H ki 14 — Puh. va ih d e 90/659 344<br />

J o e l R i n n e<br />

K A U P P IA S<br />

Antiikkia, taidetta<br />

T U R K U H U M A L I S T O N K A T U 13<br />

P U H E LIN 11147 KOTIIN 27 082<br />

Laine Soitin<br />

TURKU<br />

VAATTURINLIIKE<br />

VILLA<br />

UUSI OSOITE<br />

ATELJEEPUVUT<br />

M ITTAPUVUT ja<br />

MITTAPAIDAT<br />

NAHKA-ASUT<br />

NAISTEN ULST.<br />

KÄVELYPUVUT<br />

y.m.<br />

KORJAUSPALVELU<br />

Kauppiaskatu 4 B<br />

Turku 10, puh. 28 611


V A SKI- JA<br />

P E L T IS E P Ä N U IK E<br />

V. AHLFORS Oy<br />

T u rku , Itä in e n P itk ä k a tu 3<br />

Puh. 12 268<br />

K o tiin 441 528<br />

E -liik e<br />

ostajan<br />

asialla<br />

E-myymaiassa on järkevästi valinnan varaa<br />

E-inkkeen oma tuotanto seka E-myymaloiden<br />

koulutettu henkilökunta vastaavat suta että<br />

E-lukkeen tehokas laaduntarkkailu larkeva<br />

valikoimapolitnkka seka keskitetysti<br />

toimiva iakeluiariesteima osaltaan varmistavat<br />

että ostamasi tuotteet ovat hinnaltaan<br />

SU O R IT TAA K A IK K E A<br />

edullisia ia käytössä turval' s>a<br />

A L A A N KU U LU VIA<br />

TO ITÄ K ä tk it! oaloktsal E myymäläin -<br />

taat kassiisi kunnon tavaraa<br />

kohtuuhintaan<br />

-----------------------<br />

| E TARMOLA<br />

VIETÄ TALVILOMASI<br />

KOTIMAASSA!<br />

S Ä H K Ö L IIK E JA K O RJAAM O<br />

P. TOUKONIEMI SEUR.<br />

Y liopisto nkatu 8 20110 TURKU 11 Puh. 15 286, 15 287<br />

A -R Y H M Ä N U R A K O IN TIO IK E U D ET<br />

SU O M E N SÄ HK Ö U R A K O ITS IJA LIITTO RY:N JÄSEN<br />

SA H K O M O O TTO R IT<br />

H ITSAUSKO NEET<br />

MUUT KOJEET<br />

-KÄÄMITYKSET<br />

-KORJAUKSET<br />

-HUOLLOT<br />

H uo llam m e mm. seuraavat ko titalou sko neet ja -kojeet:<br />

AGOSTA ESGE KRUPS ROTEL<br />

ASEA-SKANDIA EWS M O U LINEX R O W ENTA<br />

BAMIX FINCA NIBE SLEV<br />

C AR M EN HELK AM A NILFISK STRÖM BERG<br />

CO N STR UC TA HELO NOBÖ VALIANT<br />

COR TIN A K EN W O O D OM EG A VORW ER K<br />

union<br />

ON<br />

POIKAA<br />

Toisen kerroksen<br />

tarjous:<br />

L is ta lta m m e<br />

Kaikki Pihvit<br />

å 150 g.<br />

14-<br />

Sis. ta rjo ilu p a lk k io n<br />

Aurinkoa kimaltelevilla hangilla.<br />

Hiihtolatuja lumisissa metsissä.<br />

Rauhallisia laskettelurinteitä.<br />

Tällainen on kotim ainen talviloma<br />

parhaim m illaan.<br />

Ostaessasi valmiin lentopaketin tarvitset vain<br />

sukset, sillä perillä on kaikki järjestetty valmiiksi<br />

- ja ju uri Sinua varten!<br />

Kysy matkatoimistossasi esim seuraavia<br />

valmismatkoja. "K airankierto". Lum ilom at" ja<br />

"Kaam os Viikonloppu“ .<br />

5/7/WV/7//7<br />

S in u n k in le n to y h tiö si<br />

HUOLTOASEMA<br />

ALLAN ITÄMERI<br />

L inja -a u to a sem a<br />

P u h e lin 10 302<br />

K a h v ila ra v in to la<br />

M a rtin k a tu 1, puh. 359 829


puhelin<br />

palvelee<br />

Teitä<br />

monin tavoin<br />

18:sta e rik o is n u m e ro a p u h e lin lu e tte lo n<br />

a lussa. Käytä h y v ä k s e s i!<br />

TU R U N K A U P U N G IN P U H E L IN L A IT O S<br />

LIN N A N K A T U 4 PU H E LIN 21 021<br />

Sinun ja perheesi turvaksi<br />

V E R D A N D I<br />

H e n k iv a k u u tu k s ia<br />

S a ira s v a k u u tu k s ia<br />

E lä k e v a k u u tu k s ia<br />

Pitkäaikainen alan kokemus<br />

HENKIVAKUUTUSOSAKEYHTIÖ<br />

VERDANDI<br />

2 0 I 0 I TURKU I0 — PL I33 — PUHELIN 92I-26 280<br />

LSK — T u rku 78

Hooray! Your file is uploaded and ready to be published.

Saved successfully!

Ooh no, something went wrong!