1978-1

H O TELLI H EN R IK IN
VI KERROKSEN K O R JA U K S E N SUORItajat
RAKENNUSTOIMISTO S. KUJALA OY
21200 R a isio, puh. 782 622
Hotelli
HENRIK
Keidas keskellä
Turkua
VESIJOHTOLIIKE A. HENRIKSSON
P a a sku n nanka tu 11 — 13
20540 Turku 54, puh. 370 204
ILPERA OY
S a lvu m ie h e n ka tu 7
20310 T urku 31, puh. 393 355, 393 344
L E P P O IS A Y H D IS T E L M Ä V A N H O JE N
P E R IN T E ID E N L U O M A A A R V O K K U U T T A JA
U U S IE N T U U L IE N T U O M A A M U K A V U U T T A
V anha T urun Hospits on nyt uusi Hotelli Henrik. M uuta uutta on
lisääntynyt huoneluku, 87 viihtyisää huonetta I luokan hotellin tarjoam
in, edullisin m ukavuuksin. Sisustuksessa on uusi, iloinen ilme
ja ilonaihe on myös ylim m än kerroksen aitotunnelm ainen sauna.
H enrikin Holvi ja Cafeteria Henrica — siinä uudet puitteet tutuille
hetkille hyvän ruuan ja leivoskahvien ääressä.
Tervetuloa ihailemaan, miten mukavasti vanha nuortuu Turussa!
OY SÄHKÖ AB
H u m a lis to n k a tu 10
20100 T urku 10, puh. 20 061
HOTELLI HENRIK^
Yliopistonkatu 29 a
Puh. 20 921
TURUN MAALAUSPALVELU
puh. 383 565, 390 416

A rk k ite h ti
O LLI KESTILÄ:
M E IH M IS E T —
OSA L U O N T O A
Ei tarvitse edes ehtiä pankkiin,kun
maksat pankkisiirtokuoressa.
Säästöpankista saat ilm aiseksi
Pankkisiirtokuoresi toim itetaan
p a n kkisiirto kuore t ja -lomakkeet. yhteissysteem in m ukaisesti omaan
Voit täyttää ne rauhassa kotonasi. tilipankkiisi, joka maksaa laskut
Tai töissä. Tai vaikka m atkalla
k ä y ttö -ta i shekkitililtäsi,
toisella paikkakunnalla.
Ja kaikki täysin ilmaiseksi.
Panet sen jälkeen tä y te ty t lom akkeet
kuoreen ja pudotat kuoren lähimm ästä Kokeile. Sekin on ilm aista,
p a n kkisiirtoluu kusta sisään.
Ja 3300 pankkisiirtoluukkua on auki
Samantekevää onko se säästöpankki, yötä-päivää.
osuuspankki vai liikepankki.
Pankkisiirtokuoret,-lomakkeet ja lisäohjeet:
Säästöpankki
Tervetuloa kanta-asiakkaaksi.
IHM ISTEN ru uhkautum inen asutuskeskuksiin, liike n te e n , kaupan ja k a ik ­
kien voim avarojen keskittym in e n p a in o p is te is iin on o llu t ku lu n e id e n v u o s i­
kym m enien tu n n u sm e rkkejä k a ik k ia lla m aailm assa.
JO S to isa a lta tässä ilm iössä on n ykya ja lle ty y p illis tä te rv e ttä d y n a a m ista
eläm änotetta , m ikä on tehnyt m a h d o lliseksi la a jo je n kansa nosien nop ean
nousun p a rem piin olo su h te isiin ja pääsyn osalliseksi k u lttu u rin sa a v u tu k ­
sista, niin toisaalta sam anaikaisesti m aapallom m e lu o n n o n a lk u p e rä is iä
lu onnonarvoja on häikä ile m ättö m ä sti louka ttu.
NE p iirit, jo tk a am m a ttinsa tai harra stu ste n sa puitte is s a k a u tta a ik o je n
ovat puhuneet luonnonlä h eisyyd e n ja te rve id e n e lin ta p o je n p u o le sta ,
ko skip a asia eläim iä, kasveja, m etsänhoitoa, vesiä ta i ra ke n ta m ista , on
useim m iten naurettu ulos k e skuste luista ta i ra tka isu je n te oista .
KUN m aailm an luonnonvaro ista se, jo n k a ta lo u d e llin e n v a ik u tu s v a rs in k in
te o llistu n eissa m aissa oli ensiarvoisen tä rke ä ja jo k a m ie h e lle k a ik k e in
ko u raantuntuvin aine, n im ittä in ö ljy, teki te p p o se t tu le m a lla k a lliik s i, heräsi
ihm iskunnassa m iele n kiin to p o h tia m onien a s ioid e n tä rk e y s jä rje s ty s tä
uud e lta näkö kulm a lta. Sanasta e n e rgia tu li kansa n o m a in en sana, pop , ja
sen sanan m ukana ale ttiin puh ua lu o n nonvaro je n jä rk e v ä s tä käytö stä
yleensäkin, jo ka ei ra jo ittu n u t yksinom a a n a in e e llis iin a s io ih in , vaan
m yöskin in h im illis iin asenteisiin.
ILM IÖ ITÄ on m onenlaisia. M oni a u to ilija alkoi aja a p o lk u p y ö rä llä . In nokas
m o o tto riv e n e ilijä siirtyi purje htim a an. K e rro sta lo a suka s h a ke u tu i m aan
kam aralle o m akotip alsta lle . T u p a k a n p o ltto k in tu li y h t’ä k k iä e p ä te rv e e l­
liseksi. S ä hkövaloa sääste ttiin ja s iirry ttiin lu ku la m p u n va lo ssa lu ke m a a n

e rila is ia e k o lo g is ia a s io ita k ä s itte le v iä k irjo ja ja tu tkim a a n , m iten a u rin ­
g o n v a lo a ta i m a a nlä m p ö ä vo isi käyttää ta lo je n läm m itykseen. Tai m iten
lu o n n o n y rte illä , v o ik u k illa ta i n o k k o s illa on ihm een te rv e e llin e n va iku tu s
ih m iste n v ita m iin ip u u tte e n tä ydentä jä n ä .
L-EHDlSTÖ, ra d io ja te le v is io to ito tta v a t päivästä toiseen uusista k e ksin ­
n ö is tä lu o n n o n ja ih m isten v ä lis te n su h te id e n ke h itykse stä . H yvin voin tiin
ja y h te is k u n n a n m e k a n iik k a a n to ttu n u t ka u p u n kila in e n tu n te e itsensä
h ä m m e n tyn e e ksi tie tä m ä ttä o ike in , m iten p itä is i elää.
RISTO J a rvan te s ta m e n tik s i jä ä n y t viim e in e n elokuva Jäniksen vuosi, jo k a
o li sa m a lla y lis ty s la u lu su o m a la is e lle lu o n nolle , o s o itti selvästi, e ttä me
s u o m a la is e t em m e o le o p p in e e t koskaa n o ik e in eläm ä än kaup ungeissa,
k ä yttä m ä ä n n iid e n v irik k e itä hyväksem m e. M onissa Keski- ja Etelä-E u-
ro o p a n m aissa ih m iset osaavat sen ta idon, kaupunki m e rkitse e h eille
v ilk a s ta k e s k in ä is tä kanssa käym istä , e ri sukupolvie n vä listä eläm ää, jo ssa
m u kana o va t v a nhukset ja lapset, jo ssa on läm pöä ja yh teisyyd e n tu n ­
netta.
RISTO Ja rva o p e tti elokuvassaan, m ihin ih m inen jo u tu u , jo s hän antaa
k a u p u n g in , sen kaava m aisen ilm a p iirin , h e n g e ttö m ie n v a lin ta m yym ä lö id e n ,
v ira s to je n ja la ito ste n la tista a itsensä. Ihm iset ta rvitse vat uutta in to a p ä i­
vittä in ja s iihen autta a tie to is u u s siitä , e ttä me olem m e osa lu ontoa. O m aa
k o tik o n tu a ei saa pää stää etääntym ä än a lk u p e rä is is tä lä h tö ko h d ista a n .
T U R K U -se u ra on täm ä n vuoden to im in n a n p ää teem aksi o tta n u t lu o n n o n ­
s u o je lu n , nim enom a a n h e rättää kseen kaupunkila is is s a enem m än k iin ­
n o stu sta lu o n n o n eri e le m e n ttie n , veden, ilm an, kasvi- ja e lä in ku n n an
ko h ta lo o n . M ukaan on la sketta va m yös ra kennetu n ym päristö n, siis om an
a s u in p iirim m e hoito . A ih e ei ole uusi ko tise u tu työ n saralla, vaan on k u u lu ­
n u t alu n alkaen sen lä h im p iin to im in ta m u o to ih in . Nyt on e rik o in e n syy
k o ro s ta a täm än to im in n a n a ja n ko h ta isu u tta . V a lm istuuhan T u rku v ie ttä ­
m ään 7 5 0 -vuotisju h la a n sa vuoden k u lu ttu a . M eidän on syytä pan na paika t
ku n to o n ja ka u n ista a kaup u n kiam m e om aksi iloksem m e ja v ie ra iden kunniaksi.
O LEM M E useassa yhteydessä k iin n ittä n e e t h u o m io ta ka svillisu u d e n lisääm
ise en ka u p u n k ia lu e e lla . M onie n varsin a iste n p u is to je n lisäksi, jo tk a
o v a tk in h u o le lla h o id e tu t, m eidän p itä is i kunn ostaa pihoja m m e, istuttaa
uusia p u ita a u k e ille p a ik o ille rakennuste n väliin , lisätä p u u riv is tö jä useille
k a d u n v a rs ille ja p ä ä te id e n re u n o ille . Tässä m ielessä T u rku -se u ra on tä ä llä
to im iv ie n k a u p u n k io s a s e u ro je n kanssa p ä ä ttä n yt to im e e n p a n n a ensi syksynä
ta lk o o v o im in p u id e n is tu tu s k a m p a n ja n , jo h o n to ivom m e m u id e n kin
se u ro je n ja k iin te is tö je n o sallistu va n . H irve n sa lo la ise t ovat jo useana
vu o n n a n ä yttä n e et e s im e rk k iä is tu tta m a lla päätie n sä v a rre lle le h tip u u -
rivistö n . U sko m m e m uiden kaupungin o sie n väestön p ystyvän sam anla isiin
sa a vu tu ksiin .
KUN kevät k o itta a ja a u rin k o h e rä ttä ä lu onnon, on ka u p u n k ila is te n k in aika
katsoa ym p ä rille e n , h u o le h tia om asta y m päristö stä ä n , kunnostaa alueensa
ja k o rja ta m aastosta sin n e jä ttä m ä n sä ro ju t. Tässä kin m ielessä on ta rk o i­
tu s kevään k o rv illa herä ttä ä tu rku la ise t.
Ä L K Ä Ä M M E a n ta k o la m an tu rru tta a itseäm m e saam attom uuteen. P a ljo n on
s e lla is ta k in y h te is tä tehtä vää, jo k a ei ju u ri m aksa m itään, m u tta jo ssa työ
te k ijä ä n s ä k iittä ä . Me ole m m e ja tk u v a s ti velkaa lu o n n o lle ja y m p ä ris tö l­
le m m e sen sam an, m illä ole m m e sitä pila nneet.
□
• A rkkite h ti Carl Ludw ig Engelin (1778— 1840) laatim a Turun kaupungin asem akaava vuodelta 1828. K artan vasem
m assa yläkulm assa keisari N ikolai l:n n im ikirjo itu s. — Kuva: Hede Foto.
Vanhinta
■ T u rku -se u ra n hallitukse n
tehdessä tu tu stum iskäyn n in
m a is tra a ttiin ku n n a llis p o r-
m e sta ri Jo rm a S a l o e sitteli
la ito sta seuraava sti:
Turkua:
M a istra a tti-n im i on kaiketi kaikille
k a u p u n k ila is ille tuttu, m utta vain
ani harva tietä n e e sen tehtäväkentästä.
V ira llin e n m ääritelm ä m aistraatista,
se on tu o m io istu in jä rje s ­
tys- ja talousasioissa, ei sekään ole
varsin selventävä. Jo tta m aistraatin
o lem us kävisi selväksi, lienee
a inoa keino kertoa m uutam in sanoin
m aistra a tin histo ria llisesta kehityksestä.
T u o llo in palataan, jos
nyt ei aivan vanhoihin room alaisiin,
niin ain a kin m aam m e varhaishistoriaan.
K e skia ja lla R uotsin kaupunkien
itse h a llin to o li jä rje s te tty siten,
että vo u ti edusti kuningasta ja raati,
jo n k a m uodostivat porm estari ja
raatim iehet, kaupunkia. Raadin to i­
MAISTRAATTI
Jo rm a Salo
m inta o li ka ksija koin e n , yleisenä
alio ikeute n a kaupungissa s itä n im i­
te ttiin raastuvanoikeude ksi, kaupung
in h a llin to vira n o m a isena sen nimenä
o li m aistra a tti, v ira llis e s tik in
1600-luvulta saakka. A in a kin tu o lta
vuosisa d a lta saakka m a istra a tti
to im i tu o m io istu im e n a ka u p u n g in
jä rje s ty s - ja talousasio issa, jo lla in e n
sen tehtävä on vie lä tä n ä kin p ä i­
vänä. V oudin o s a llistu m in e n k a u ­
pungin h a llin to o n lakkasi 1600-luvulla,
ja hänen tehtävänsä s iirty iv ä t
m aaherralle s iin ä m uodossa, että
m aaherra va lvo i m aistra a tin to im in ­
taa. M yöhem m in m a is tra a tille ann
e ttiin tä rk e itä va ltio n te h tä viä , mm.
se to im ii kaupungissa u lo s o to n ­
haltijana.
Raati on h o ita n u t ka u p u n g in kunn
a llis h a llin to a a in a ka u p u n g in perustam
isesta lu kie n , m ikä a ja n kohta
ei ole ta rk o in tiedossa. R aati v a littiin
su o rissa kansanvaaleissa, jo tk a
p id e ttiin raastuvanoikeudessa. V ii-

Yhtenäistä
kansaa ei murra mikään
Prof. P a a v o K allio n p u h e Turun
itse n ä isy yskiven paljastustilaisu
u d e s s a Itse n ä isyy sp äivän ä
1977.
uom alainen tuli S u o m e n n ie ­
S m elle ka n sa inva ellusten heittäm
änä tu h an sia v u o sia sitten. Tietäm
ättään hän silloin p redestinoi tulevan
S u o m e n geopoliittisen a s e ­
m an, s e k ä m ahdollisu u te n sa ja vaike
u te n sa e u ro o p p a la ise n eläm isen
poh joisilla äärirajoilla. H än siirsi
tänne perinnettä tuntem attom asta
e u ra a sia la ise sta a lkukod istaan se kä
o m a p e rä ise n kielensä yhdistävän,
m utta y m p ä ristö ssä ä n y k sin äise ksi
jättävän e rikoisu u d e n ja kuljetti
m u ka n aan b io lo gise n om alaatuisu
u te n sa perustan. T ä s s ä on o le n ­
n ainen o s a S u o m e n ole m a ssa o lo n
pohjaa.
S u o m e n kirjoitettu historia on
nuori — nuorem pi kuin S u o m e n
van hin kataja. Itsenäisyytem m e ei
o le e d e s ihm isiän m ittainen. S e on
ollut kuten ka ikkien k a nso jen n u o ­
ruus, täyn nä kärsim ystä, voim ainponnistusta,
uhm aa ja huim apäisyyttä,
mutta siihen ovat sisältyneet
m yö s ko k o S u o m e n historian kirkkaim
m at hetket. Itsenäisyyden taustana
on m onien nero kka iden s u o ­
m alaisten m iesten eläm äntyö ja
m einen tällainen vaali pidettiin
v u o n n a 1926. K u nnallisla in m uutokse
lla siirrettiin ka u p u n g in hallinto
ka u punginhallitukselle vuoden 1927
alusta lukien, josta lähtien ku n n a n ­
valtuusto on valinnut porm estarin,
neuvosm iehet ja m aistraatinsihteerin.
M aistraatin jäsenten valitsem i­
nen edustaa m aam m e vanhinta
ka nsa nvalta ista valitsem istapaa.
Kun m aistraatti tarvitsi m yös
p alkkansa, se n p a lk k a u s järjestyi
siten, että k u n in g a s luovutti sille
lu ku isia palkkatiloja, joista tiloista
sittemm in on m uodostunut ka u p u n ­
gin m aao m a isu u d e n perusta. Tällaisia
alueita on mm. R u issa lo n alue.
V a rsin a ista m aistraattia ko sk evaa
lain sää d än tö ä ei ole ollut olem assa,
vaa n se on aina varsin vap aasti
saattanut m u o d o staa a sio id e n käsittelym
enettelyn. O sa k si juuri tästä
on ollut se u rau k se n a , että m aistraatti
on saattanut viim eiset v u o sikym
m enetkin toim ia sa m a lla varsin
vaatim attom alla henkilökunnalla,
v aikka kau p u n k i on a suka sluvultaan
ja alueeltaan parin viim e vuosikym ­
m enen a ika n a lä h e s kaksin k e rta istunut
ja käsiteltävien a sio id e n m äärä
ainakin sa m a s s a su hte essa.
ko k o ka n sa n valm eutum inen käyttäm
ään hyväksi historian tarjoam aa
m ahdollisuutta. Tä m ä n m ahdollisu
u d e n toteutti 60 vuotta sitten
annettu Su o m e n itsenäisyysjulistus,
jonka ensim m äinen allekirjoittaja
oli silloisen m eihin ko hdistuneen
laittom uuden ja so rron vastarinnan
sym boli P. E. Svinhufvud. K un vuoden
vaihteen tienoilla saatiin useiden
ulkovaltojen tunnustu s itsenäisyydelle,
oli Su o m i o le m a ssa m yös
kansainvälisesti. Mutta m illainen
Suom i! T ä yn n ä synnytysvaikeuksia,
eripuraisuutta ja vieraan m aan so -
K e sk e isin ä a sio in a m aistraatissa
ovat viim e vuosin a olleet rakennusasiat
ka ikkine niihin liittyvine asiako
kon aisu u k sin e e n . U losottoasiat
m uodostavat varsin su u re n a s ia ­
ryhmän, sa m o in julkisen notaarin
tehtävät, liikenneasiat, järjestysasiat,
erinäiset rekisteriasiat kuten kaupparekisteri-
ja yhdistysrekisteriasiat,
ka avoitusalueiden jakolain m ukaiset
asiat se k ä kuulutukset ja vihkim iset
ja alusrekisteriasiat. Käsiteltyjen
asioitten m äärä on ollut viim e
vu o n n a noin 21.000 kpl. Maistraatti
toimii lisäksi rakennustarkastu sviraston
ja kaupunginvo utien virastojen
esim ie h e n ä ja syyttäjienkin jonkinlaisena
hallinn ollisena esim iehenä.
K uluvan vuoden huhtikuun 1 päivän
ä m aistraatti siirtyy valtiolle, jolloin
sa m a lla m aistraatin tehtäväkentä
ssä tapahtuu m uutoksia. Enn en
m uuta rakennusasioitten siirtäm inen
kunnallisen rakennusla uta kunnan
tehtäväksi muuttaa m aistraatin
luonnetta. O n k o tuollainen m uutos
ollut tarpeellinen ja o n k o se edes
ka nsa nvalta isem pik aan kuin m aistraatin
menettely, jonka jäsenet nekin
ovat valtuuston valitsemia, jää
tulevaisuude n arvosteltavaksi.
taväen miehittämä. K u n v a p a u ss o ­
taan liittyi su om ala isen sota toista
su om ala ista vastaan, tuli tästä vaikein
ka nsa kuntaa ko sk a a n ko h d a n ­
nut koettelem us.
T ä stä historian ko hdasta Su o m e n
ka n sa n eheyttäm inen on ollut jokaisen
suuren su o m a la ise n tärkein
tehtävä, mutta tie on ollut pitkä.
Ta sava llan e nsim m äisen presidentin,
K. J. Ståhlb ergin koko
lainlaatijan työ on täm än tavoitteen
ilm aisua lakikielellä. T ä hän p o n n istelivat
jäyhät su om ala iset talonpoikaispresidentit
ja täm ä ajatus
oli kiteytynyt so d a n ankarien päivien
johtajien olem ukseen. Tänä
päivänä valtioneuvosto lask ee se p ­
p ele e n sä kunnioittam aan näiden
S u o m e n historian suurm iesten
m uistoa.
K un E u ro o p an palo taas syttyi
S u o m e n noin 20-vuotisessa nuo ruudessa,
oli itsenäisyyden aikainen
kehitys voim akkaasti m uka na S u o ­
men kohtalossa. H istorian tutkim ukse
n antam an tiedon lisäksi on S u o ­
m en m iehellä lupa näh dä tapahtum
ien kulku om an k o ke m u kse n sa
va ra ssa : Silloin rom ahti u sk o pienen
oikeuteen, kansojen yhteiseen
vastuuseen, so p im u k siin Ja ka n sa in ­
väliseen moraaliin.
Tilanne void aa n n äh dä m yös
luonnontutkijan silmällä. Su o m a la i­
sen ole m a ssa o lo n taistelunasenne
oli erä m a a ssa ka svan een valtava
Saattaa olla, että m uutokset johtavat
m aistraattien lakkauttam iseen.
Puolueettom astikin arvostellen voidaan
sanoa, että maistraatti on s u o ­
rittanut se n ratkaistavaksi uskotut
tehtävät hyvin ja nopeasti. K u n nykyään
tuntuu olevan p yrkim ykse nä
säilyttää vanhaa, tällaiseen vanhaan
tulisi kuulua m yöskin se llaiset laitokset,
jotka edustavat m aam m e
vanhinta virkaperinnettä. Ilm an perinteitä
ei luoda kestävää ja p y syvää
yhteiskuntaa, ja nuo perinteet
ovat m uuta kuin tyhjät ja kylmät
rakennukset.
K a tso e ssa n i työhuoneeni seinällä
olevien kahdentoista edeltäjäni kuvia,
niiden vie re ssä olevaa taulua,
jo ssa ovat ka hdenkym m e nenka hden
edeltäjäni nim ikirjoitukset vu o ­
desta 1685 lukien, pöytäni takana
olevaa alkup eräistä E n g e lin laatim
aa a se m akaa vaa vuodelta 1823
keisarin nim ikirjoituksineen se kä
ka u p u n g in virastojen kauneinta
kalustoa, tunnen jonkinkaltaista
ka ih oa ja syyllisyydentunnettakin
siitä, että m inun virkakauteni, tuo
noin 700 vuotta kestänyt yh tä jaksoinen
virastotyö on lä h e n e m ä ssä loppuaan.
□
luonnonvoim a, joka ilm enee vain
varm alta näyttävän tuhon edessä.
S e ryöstää ylivoimalta o sa n sen
voim asta ja tasoittaa o lem assaolon
taistelua pienen, tuhon alaiseksi
tuom itun hyväksi. K u n ulkop uolise
n a tukena oli vain kansainliiton
virallinen myötätunto, oli su om ala i­
sen a in oana tukena toinen su o m a ­
lainen. K a n sa taisteli yksin, mutta
ka nsa laise t yhdessä.
En n e n kuin ko ko toinen m aailm
ansota oli kulkenut E uro opan yli,
oli kansojen suhteiden asetelm a
m uuttunut pienen ka nsa n kannalta
tarkasteltuna m onitulkinnaiseksi.
Ainoa varm a onkin: K un kaikki oli
ohi, Su o m i eli vaikka runneltuna.
Taistelun tauottua itsenäisyys ostettiin
vielä kovalla su om alaisella
työllä, joka toteutti sota korva uksen
suorituksen, erään m aailm anhistorian
suurim m ista. Sa m a lla ratkaistiin
m yös suuri pakolaisongelm a,
joka ratkaisu tänäpäivänä kelpaisi
m alliksi e rä issä m aailm an vaike uksissa.
H istoria testaa m ennyttä tällä
päivällä. M itä todellisia eri vaihtoehtoja
sillä on, em m e ko sk aan sa a
tietää.
Su o m i oli ko ko ka n sa n p o n n istuksin
antanut uudelle ajalle ja uusille
m iehille tilaisuuden käyttää
uuden aika kauden antam ia m ahd
o llisu u k sia säilyttää Su o m e n itsenäisyys.
Uu si m aailm a su oko ot
heille tänään helpom m at keinot
kuin ne, jotka jäätävän kylm ä E u ­
roo ppa tarjosi edellisen polven
nuorille.
M enneet kovat päivät on historian
am m attim iesten avulla järjestetty
ko kon aisuude ksi. Siin ä on
paljon opiksi tälle ajalle. Historiasta
on m yös tullut valtava arsenaali,
josta sa a d a a n lyöm äaseita käytettäväksi
k e sk in ä ise ssä so d a ssa , m yös
niitä vastaan, jotka eivät enää voi
puolustautua, tai niiden nostam i­
seksi, jotka tätä nostam ista tarvitsevat.
T äm ä on tasavaltam m e kulttuurin
nuoruuteen kuuluva ilmiö.
O n kuitenkin terveem pää etsiä h istorian
loputtom ista varastoista sitä
m yönteistä ja arvokasta, jota S u o ­
m en k a n sa on tuottanut.
Kaikilla aloilla on kehitys ollut
nopeinta juuri Su o m e n itsenäisyyden
aikana. Iso isä n aikaisesta
taksvärkkipäivästä on pitkä matka
5-päiväiseen työviikkoon. O ppivelvollisuus
ja korkeakouluopetukse
n ulottum inen eräm aatölleihin ja
Portsan laitakaupunkiin ovat antaneet
Su o m e lle ensi kerran m ahd
ollisuuden käyttää ko ko kansan
valtavia henkisiä voim avaroja.
Entä m aailm an julkinen kuva
S u o m e sta ? Y K :n tilasto issa kuulum
m e m aailm an kehittyneisiin ja
rikkaisiin valtioihin, joilla on v a s ­
tuuta alikehittyneistä. O lem m e
U N E S C O :n ja m uiden Y K :n alajärjestöjen
p iirissä paljon käytetty
voima. S a n a n v a p a u s on itsestään
se lvä a s ia eikä Am nesty Internationalella
ole m itään tekem istä m aassam
m e. V a ikk a kolm ikolla Nurm i-
Sib e liu s-T a lviso ta on edelleen
m aailm an van hem m an polven k e s­
k u u d e ssa Su o m e n luonnehtija-asem
a ja M annerheim illa ja K e k k o ­
se lla vahva sijansa, tulee ka nsa n
ko kon aisku va erilaisen ka n sa in ­
välisen osallistum isen välityksellä
yhä m erkittäväm m äksi nuorem m an
m aailm an keskuu dessa.
Täm än kuvan m u o d o sta m ise ssa
ovat m ukana kyntöm estari, m äkihyppääjä,
ksylitolin keksijä, viulunsoittaja
ja suom ala in en asetakki
Siinain eräm aassa. O lem m e sijoittuneet.
M eidän vaikeutem m e on
siinä, että em m e ole huom anneet
tätä. Meillä on historiam m e nuo ru u ­
den kierouttam ina taipum usta väheksyä
su om alaista ja ihailla su uria
ja mahtavia. P ienuus on kuitenkin
vain ka nsa n rasite, ei häpeä. Syr-
TURKU-SEURA,
Å BO-SAMFUNDET r.y
Toim innanjohtaja
V erksam hetsledare
Ilmari Rinne
Tasku lan tie — T a sku la-
vägen 1 G 116
20300 Turku — Å b o 30
Puh. — Tel. 382 596
Talou spää llikkö - Ekonom ichef
Ulla Eura
Kristiinankatu — Kristinegatan
10 A 15
20100 Turku — Å b o 10
Puh. — Tel. 24 992
S v e n sk sp rå k ig sekreterare -
Ruotsinkielinen sihteeri
Erik B ergh
Svartm unkegränd —
M ustainveljestenkuja 2 A
20100 Å b o — T urku 10
Tel. — Puh. 13 030
Postisiirtotili - Postgiro
T U 32 300-4
Turun väkiluku
164.724 henkeä
T ila stok esku kse n antam ien ennakkotietojen
m ukaan Turun m aass
a asuvan väestön m äärä oli vu o ­
den 1977 päättyessä 164 724 henkeä.
K aupungin väkiluku kasvoi
vuoden aika na 204 hengellä.
Turkuun muutti vuoden aikana
6 250 henkeä ja ka upung ista muutti
p ois 6 943 henkeä, joten kaupungin
m uuttotappio oli 693 henkeä. U lkom
aille m uuttaneiden enem m yys
ulkom ailta T urkuun m uuttaneisiin
nähden oli 560 henkeä. V u od e n aikana
T u ru ssa syntyneitä oli 2 505
ja kuolleita 1 608. Syntyneiden
enem m yys oli siis 897 henkeä. n
jäisyytem m e ja väh älu kuisuu tem m e
voim m e kääntää voitoksikin ylikansoitetun
Eu ro o p a n ym päristö vaikeu
ksissa.
O len vakuuttunut siitä, että itse
m m e arvostam in en ja toisten
kansojen kunnioittam inen ovat y h ­
teistoim innan ain oa terve perusta.
J o k a neljäs v u o si m e su o m a la ise t
kuitenkin näytäm m e, että m eillä on
kyky innostua, jo p a riehaantua kun
me huu dam m e eläköötä su om ala i­
sille Olympia-voittajille. M eillä olisi
kuitenkin paljon u seam m in in n o s­
tum isen aihetta, jo s tietäisim m e
kuinka kovan työn taka na on jokainen
onnistunut ka u p p a ­
so p im u s tai ku inka paljon taustahistoriaa
on jok aisella pienellä m e­
nestyksellä ka n sa in vä lise n politiikan
p iirissä tai jo s ym m ärtäisim m e
mitä m erkitsee se, että m eillä on
m aailm anennätys la p siku olleisuu d en
torjunnassa.
H enkilöko htaisesta k o k e m u k se s­
tam m e ja historian o p e tuksesta
huolim atta m eidän on tänä päivänä
taas uskottava ka n sa in vä lise e n y h ­
teistoim intaan, k a n sa in vä lise e n m o­
raaliin ja jopa pienten oikeuteen:
täytyyhän ihm isku n n an kehittyä! T ä ­
hän liittyy kuitenkin se ehdoton realismi,
että pientä kuullaan vain,
jos sillä on om an pienuutensa
turvana yhtenäinen kansa. M e p u o ­
lustam m e m aailm an k o k o n a isu u ­
d e s sa pientä arvoa, mutta meille
itsellem m e su urin ta m ahdollista,
ole m assaolo am m e ka nsa na. S u o ­
m en hyväksi ei m aailm an k o venev
a s sa ole m a ssa o lo n taistelu ssa
ku kaan vieras uhraa mitään.
M is s ä ovat täm än hetken vaike u ­
det kansalla, joka m aailm antilast
o issa on h u ip u lla ? S e n rikkinäisyyd
e s sä ja y le ise s sä o m a narvontunnon,
rohkeuden tai tiedon puutteessa.
O n uskallettava sa n o a
ääneen se totuus, että olem m e m a­
teriaalisesti sillä tasolla, jota m a a ­
ilman ke sk im ä ä rä ise ssä t a so ss a on
pidettävä ylellisyytenä. Nyt su o m a ­
lainen tarvitsee luottam usta d e m o ­
kratiansa toim intakykyyn, toinen
toisiin sa ja itse v a litse m a a n sa e s i­
valtaan. Liian harvoin m uistetaan,
että lä h ihistoriassa on näyttöä se l­
laisen luottam uksen ku u lu m ise sta
su o m a la ise e n olem ukseen. S e n v a ­
ra ssa Su o m i voi vieläkin lisätä k a n ­
sa la isten eläm isen arvoa ja om intakeista
su om ala ista kulttuuriaan
D em okratia edellyttää yksityisten
kansa laisten aktiivista ja rehellistä
pyrkim ystä siihen, että jokainen
lähim m äinen v o isi tuntea täm än
ihanan S u o m e n m a a n o m aksi isä n -
m aakseen sa n a n a id o s sa ja syvällis
e s s ä m ielessä.
T ä m ä S u o m e n p eruskallio n m uutam
an m iljardin vu o d e n v a n h a kivenjärkäle
s e is o o Sa m p p a lin n a n -
m äen rinteessä sa n o m a s sa niille,
jotka sitä kuulevat: yhtenäistä k a n ­
sa a ei m urra m ikään. Ilahduttakoon
se v a rsin a issu o m a la ista A ura nrannan
kulkijaa leppeänä k e sä ise n ä iltana
kultarinnan la u la e ssa tuom i-
p e n sa iko ssa . K a a m o k se n pim eim -
p än ä m yrskyp ä ivä nä on toivoa niin
kauan kuin itsenäisyyden kivi se i­
so o A u ra n rannalla.

Professori
U N TO SALO:
Kulttuurisuojelu
ympäristönsuojelun osana
K
un me puhum m e ym päristön
suojelem isesta, puhum m e luonnon
suojelem isesta, m utta ei vain
koskem attom an luonnon, vaan myös
sen luonnon, jo h o n ihm inen on painanut
jä lk e n s ä ; kokonaisuutena tämä
alue on m onin p aikoin m aapallo
lla laajem pi kuin koskem attom an
luonnon alue, jo te n sitä koskeva
s u o je lu on m ito ilta a n g lobaalista,
koko m aapallon käsittävää. Sitä
koskevaa suoje lu a voidaan n im ittää
ku lttu u risu o je lu ksi.
Koko k u lttu u ri on kolle ktiivista ,
ihm isyh te isö issä syntynyttä, m utta
sam alla in d ivid u a listista , s illä k u lttu
u ria luovat ja säilyttä vät yhteisön
jä senet m onim utkaisessa syyn ja
vaiku tu ksen verkostossa. K u lttu u riin
sisältyy tie ty s ti h is to ria llis e n ajan
kehitys, e nintään n. viid e n v u o situ ­
hannen m ittainen ja kso, m utta paljo
n m erkittäväm pänä se vu o sim iljo
o n a n m itta in e n tai vielä p item pi
aika, jo n k a ihm inen on kulttu u ria
luovana elänyt ennen k irjo ite tu n
sanan kautta; on ilm eistä, että se
on anta n u t o lennaisen suunnan ja
p u itte e t koko k u lttu u rille . Luultavasti
m eidän ajatte lu m m e ja ta ju n ta m ­
me s is ä llö t ovat valta o silta a n histo
ria n ta k a is ta perintöä, vaikkem m e
kykenekään tu o ta sisä istä ko konaisuutta
a ja llis iin k e rro ksiin jäse n te -
lem ään. Syy- ja vaikutussuhteiden
ja tkuvuuden vuoksi voim m e sanoa,
e ttä k u lttu u ri on ihm isen luom aa,
m utta m yös, e ttä ihm in e n on k u lttu
u rin kasvattam a.
E ngla n tila isen a rk e o lo g i G ordon
C hilden ajatu ksen m ukaan ku lttu u ri
o lis i ih m iselle la jin o m a in e n väline
olem assaolo ta iste lu ssa, sam aan tapaan
kuin kissalle kynnet ta i perh o ­
selle suoja väri. C h ild e n ajatus on
nerokas, m utta lisä tkä ä m m e : vain
T u rku-seuran esitelmäsarja
■ Turku-seura, Turun suom enkielinen työväenopisto
ja Varsinais-Suom en Luonnonsuojeluyhdistys
järjestivät yhteistoim innassa työväenopiston
luentosalissa esitelm äsarjan helm
ikuun m aanantai-iltoina. Prof. Unto Salo esitelm
öi 6. 2. 78 aiheesta ” Kulttuurinsuojelu ym ­
päristönsuojelun osana”, fil.tri Kyösti Jum ppanen
13. 2. 78 aiheesta ”Turun m erialueen
kuorm itus ja tila ” sekä apul.prof. Erkki Leppäkoski
aiheesta ”Vesiensuojelu Lounais-Suom
essa”, 20. 2. 78 apul.prof. Rauno Tenovuo
nerokas. S illä nykyisessäkään tila n ­
teessa ei voi väittää, että kulttu u ri
o lisi kääntynyt pelkästään m uuta
luontoa vastaan; siihen näet sisältyy
runsaasti m yös luontoa rikastu t­
tavia toim intoja.
K u lttu u riin sisältyy m yös luontoa,
jo p a k u lttu u ria itseään uhkaavia to i­
m intoja. Kun s iis puhum m e ku lttu
u rin suojelusta, puhum m e ku lttu u ­
rin suoje lu sta k u lttu u ria vastaan.
Paradoksi osoittaa, että kyseessä
on sisäinen ristiriita . K u lttu u ri on
ris tiriita is te n voim ien paineessa kasvava
ilm iö , jo n k a tie tyt tendenssit
voivat a iheuttaa haita llisia , jo p a
vaara llisia seurauksia. E n g la n tila i­
sen h is to ria n filo s o fin A rnold Toynbeen
m ukaan k u lttu u ri voi kasvaa,
m ikä li sitä yllä pitävät yh te isöt kykenevät
positiivisesti ratkaisem aan
toinen toisensa jä lkeen syntyvät ongelm
at ja k riis itiia t, ja täm än päivän
kriiseih in kuuluu ym päristön tu rm e l­
tum iseen kohdistuva uhka. Sen perim
m äisenä aiheena ovat väestönkasvu
ja pyrkim ys e lintason nostam
iseen; kun ku m p ikin näistä johtuu
eläm ää ja k u lttu u ria y llä pitävistä
voim ista, ei ratkaisu voi olla helppo
e ikä ä k illin e n ; k u lttu u rin on itse
luotava o ikeat to im in ta ta vat ja sopivat
kanavat. K aupungistum inen ja
te o llistu m in e n ovat o lle e t näiden
p robleem ien rakenneratkaisuja, m utta
ovat o soitta u tu n e e t ke in o iksi, jo illa
on ra jo itu ksensa ja vaaransa.
M utta kaupungeilla on hintansa.
Täm ä vuosisata, jo k a on nähnyt
m iljo o n a kaupunkie n synnyn, on
m yös saanut kouraantuntuvasti kokea,
että kaupungeilla on ihm iseen
m yös hyvin negatiiviset vaikutukset,
m ikä li ne kasvavat niin suuriksi, että
kosketus varsinaiseen luontoon
katoaa tai jä ä liian p ie n e ksi: ih m i-
aiheesta ”Luonnonsuojelualueet, ajankohtaista
perustamisesta ja tarpeista” sekä 27. 2. 78
dosentti Sakari Hinneri aiheesta ” Ilm ansuojeluongelmia
Turun ym päristössä”. Varsinais-
Suomen Luonnonsuojeluyhdistys esitti aiheeseen
liittyviä diakuvia ja film ejä.
Lehtemme tässä numerossa julkaistaan lyhennelm
ät Salon, Jumppasen ja Tenovuon
esitelmistä sekä lehtem me seuraavassa num e­
rossa Leppäkosken ja Hinnerin esitelmistä.
Unto Salo
sen luonnossa viettäm ä vu o sim iljo
o n a elää k u lttu u rissa jatkuvana
tarpeena kokea luontoa läheisesti,
tarpeena h engittää puhdasta ilm aa
ja tarpeena elää riittävän hiljaisessa
ym päristössä. On sitä paitsi ilm e istä,
että ihm isen m a h dollisuus so l­
m ia sosiaalisia kontakteja on varsin
ra ja llin e n ja että tuon rajan y littä ­
m inen, m ihin kaupunkim iljöössä
helposti joudutaan, a iheuttaa m o­
nenlaisia negatiivire a ktio ita .
K u lttu u rim iljö itä voidaan "s u o je l­
la " ainakin kolm e lla tavalla. Ensinnäkin
ne m uutokset, jo tk a ovat
välttäm ättöm iä, esim . su u re t rakennustyöt
tai pienistä osista koostuva,
m utta laajo ih in kokonaisuuksiin
päätyvä rakentam inen, voidaan
suunnitella niin, että ne m a h d o llisim
m an vähän rikkovat rake n n e tta ­
van ym päristö n este e ttisiä ja histo
ria llis ia arvoja. V ieläpä enem m än:
uutta rakentam alla voidaan luoda
uusia este e ttisiä ja m uita kva lite e t­
teja, sellaisia, jo tk a eivät vain sopeudu
jo ole viin , vaan pyrkivät n iitä
parantam aan. Uuden rakentam inen
on erityisen o n g e lm a llista tih e ä sti
ra kennetu illa alueilla, e rito te n , jos
ne sisältävät vanhoja, k u lttu u rih is ­
to ria llis e s ti a rvokkaita rakennuksia
ja m iljö itä . N äin on laita m yös T u ­
russa, ja Suom en olo issa erityisesti
ju u ri täällä, kuten hyvin tiedäm m e.
M utta ongelm ana se on m uuallakin,
jo p a m aaseudun taajam issa, jo id e n
o salta joutu u kysym ään, onko asia
harkittu loppuun, kun pieniinkin
k irko n kyliin on rakennettu kerrostaloja,
vaikkei tonttim aasta luulisi
olevan puutetta.
T oiseksi: m ikäli kulttu u riym p ä ristö
ih in sisältyy sella isia te kijö itä , jo t­
ka ovat om ansa sitä turm elem aan,
n iitä olisi pyrittävä poistam aan.
V arsinaista h äiriön aiheuttajaa ei
kuitenkaan useinkaan voida hävittää,
olkoonpa kyseessä vaikka ym ­
p ä ristöönsä sopim attom alta tuntuva
rakennus. M utta se voidaan usein
ym päristöä h oitam alla ikään kuin
sulauttaa m iljööseensä, jo llo in soraäänestäkin
voi tu lla m usiikin osa.
Jo ta kin tä lla is ta lienee tarkoittanut
se tu tkija , jo ka eräässä suoje lu ju l-
kaisussa m ainitsee N oorm arkun
keskustan koostuvan tyylillisesti
epäyhtenäisistä osista, m utta silti
m uodostavan "h arm oonisen kokonaisu
u d e n ". On ilm eistä, että useat
uudet kaupunginosat ilm eeltään
pehm enevät, kun puut ovat niissä
kasvaneet täyteen m ittaansa; uudet
tie t on m eillä jo opittu m uotoilemaan
m aastoon so piviksi. Erinom aisena
esim e rkkin ä turm ellun ym päristön
hienosta hyväksikäytöstä
m eillä on täällä Turussa Pyhän Ristin
kappelin ym päristö. Luonto kykenee
usein lääkitsem ään kulttuurim
iljö ö n e päedulliset m uutokset,
m utta kun se tarvitsee siihen aikaa,
ihm isen tu lis i sitä om alla to im in n a l­
laan auttaa. T ä llaisia te k ijö itä ovat
mm. eräät teollisu u s- ja liikennep
rosessit, ehkä ei tosin täällä S uomessa,
ainakaan kovin suuressa
m äärin, m utta kyllä eteläm pänä.
Eräs h isto ria llisesti arvokkaiden
m iljö id e n säilyttäm iskeino, ja sellaisena
ilm eisen hyvä, on o llu t m iljö i­
den saneeraus, niin että n iiden rakennukset
yhä palvelevat yhteiskuntaa,
vaikka itse m iljö ö säilytetään
suuressa m äärin ennallaan. T ällaiset
saneeraustoim et on ulotettu
Suom essa ja m uissa P ohjoism aissa
m yös viim e vuosisadalta peräisin
o le viin tai m yöhem piinkin "p u u ka u ­
p u n k e ih in ", jo id e n m iljööarvo on
alettu riittävässä m äärin ym m ärtää
vasta tällä ja edellisellä vuosikym ­
m enellä; taistelu Käpylästä oli tältä
kannalta varsin m erkittävä. Vanha
Rauma, vanha Naantali, Turun Portsa
ja vanha Porvoo ovat Käpylän
o h e lla a rvokkaita saavutuksia kaup
unkien o sam iljöiden suojelun kannalta.
K u lttu u rim iljö id e n suojelijat
ovat saaneet m erkittävän tuen siitä
tosiseikasta, että Suom essa on v ilkkaan
rakentam isen aikana suorastaan
tu h la ttu vanhaa, korjauskelp
oista rakennuskantaa, jo ka m iljö ö -
a rvojen lisäksi edustaa suurta kansanta
lo u d e llista pääom aa. Nykyinen
lam a on kovakouraisella tavalla
osoitta n u t, että asuntojen rakentamiseen
voidaan kansantulosta tasapain
o isella tavalla käyttää vain tie t­
ty osa, m inkä vuoksi vanhan rakennuskannan
käyttökelpoisena säilyttäm
inen on varsin m erkittävä seikka.
K u lttu u rim iljö id e n suojelun kannalta
nykyinen lam a m erkitsee tie ­
tyn la ista hengähdysaikaa, suurim ­
man paineen alenem ista, ja jo s se
jo h ta a vanhan rakennuskannan vo i­
m akkaam paan saneeraukseen kuin
tähän asti on tapahtunut, s illä on
tä ltä kannalta p o sitiivisia kin seurauksia.
Kyseessä eivät tie tysti ole
yksinom aan kaupunkien rakennukset,
vaan myös suuria k u lttu u ria r­
voja om aava taajam ien ja m aaseudun
rakennuskanta.
K olm antena ku lttu u rim iljö ö n suojelun
keinona on valtio n harjoittam a
suoje lu p o litiikka. Se koostuu rakentam
iselle ja m aankäytölle annetuista
yle isistä puitteista, jo issa m iljöönsu
o je lu otetaan eräänä kriteerinä
huom ioon ja jo is ta säädetään
esim erkiksi rakentam ista ja kaavoitusta
koskevissa laeissa. K u lttu u rim
iljö id e n s u o je lija t eivät o le näihin
lakeihin tyytyväisiä, m utta toisaalta
on huom attava, että rakentam iseen
liittyy yhteiskunnan kannalta m uita
elin tä rkeitä intressejä, jo tk a voivat
olla — ja usein ovat — ristiriidassa
suojelun tavoitteiden kanssa, joten
kyseistä lainsäädäntöä voidaan tuskin
koskaan saada sellaiseksi kuin
suoje lija t haluavat; on ilm eistä, että
kussakin tapauksessa täytyy e rikseen
ratkaista eri intressien keskinäinen
paino.
Valtion itselleen otta m iin antikvaarisiin
velvoitteisiin sisältyy kulttu
u rih isto ria llise sti m erkittävien rakennusten,
rakennusryhm ien tai
jonku n laajem pien m iljö id e n suojelu
ja entistäm inen sekä kiinteiden
m uinaisjäännösten rauhoittam inen.
V altion antikvaariset velvoitteet
kohdistuvat lähinnä sen itsensä
om istam iin k u lttu u rih isto ria llisiin rakennuksiin,
mm. keskiaikaisiin lin ­
noihin sekä m yöhem piin karta n o i­
hin, joiden restaurointiin on sodanjä
lkeisistä vuosista lähtien suunnattu
m elkoisesti varoja. Tämä to im inta
sai alkunsa Turun linnan keskiaikaisen
osan tunnustusta saaneesta entistäm
isestä ja on ja tku n u t sen jä l­
keen H äm eenlinnassa ja O la vin lin ­
nassa sekä eräissä rauniolinnoissa
ja linnakkeissa; parhaillaan on menossa
Turun linnan esilinnan kunnostus
ja entistäm inen. Vanhastaan
ovat sam anlaisen toim innan kohteena
olleet seurakuntien om istam at
keskiaikaiset tai m yöhem m ät kirkot,
jo id e n entistäm istä v a ltio on huom
attavasti tukenut; sen tuloksia
voim m e tietyllä ylpeydellä todeta
V arsinais-Suom essa useitakin, mm.
Naantalin luosta rikirkon, Liedon tai
Sauvon kirkon, jo ita kin lähim piä
m ainitakseni. Ja parhaillaan on
menossa kaikkein tärkein entistäm
istyö, T urun tu om iokirkon.
M utta valtion ja seurakuntien
om istam at k u lttu u rih isto ria llisesti
m erkittävät rakennukset ovat vain
pieni osa kokonaisuudesta; o lko o n ­
kin, että niih in sisältyvät k u lttu u rihistoriallisesti
kaikkein m erkittävim ­
mät rakennukset. T ä llaisia rakennuksia
on huom attavasti m yös kuntien
om istuksessa, m ikä ei ole kovin
suuri ongelm a, s illä kunnat ovat
vapaaehtoisesti om aksuneet itse l­
leen tie ttyjä ku lttu u risuoje lu n velvotteita.
M utta todellisen ongelm an
m uodostavat yksityisom istuksessa
olevat rakennukset: niiden om istajat
MYLLY
M ylly v a n h a k iv irik k o ,
v a ije rie n v a n ki,
u h m a a a ik a a , u s k a lik k o ,
h a rtio illa h a n k i.
V u o s i v a ih tu u , m yllyn lu o n a
ta a s on ju h la n tu n tu ,
a a m u h e tk e n ä ku n tu o n a
vä is ty y h u u rte e n h u n tu .
S u m u p ilv e e n m y lly piirtyy,
u u tta vu o tta k o h ti
k a h littu n a ku n ta a s siirtyy,
to iv o a n o in to h ti,
e ttä v a n k iv u o d e t k u rja t
p ä ä tty is ilm a n ie stä,
e ttä ta a s k in siive t h u rja t
sa is i tu u lta p ie s tä ,
m a k s a a m a in e e lla n s a h in n a n
n o u sten a rv o o n u u te e n ,
ja u h a a n im e n S a m p p a lin n a n
ka n sa n tie to is u u te e n .
A . T . K O S K IM IE S
tarvitsevat n iitä e rila isiin , y h te iskunnankin
kannalta hyvin keskeisiin
ta rkoitu ksiin , ja e lle ivä t rakennukset
täytä tehtäväänsä, ne ovat purkam
isuhan a laisia. Usein ne puretaankin,
kuten tiedetään. Tässä ris ­
tiriita tila n te e s s a suojelun in n o k­
kaim m at puole sta p u h u ja t ovat usein
e sittäneet vaatim uksen rakennusten
s äilyttäm isestä ja katsoneet rakennusten
o m ista ja t syn tip u keiksi.
O m asta p u olestani rohkenen kuite n ­
kin olla sitä m ieltä, että m iljö ö n
s u ojelem inen toisen kusta n n u ksella
on helponlaista. A rvelisin , että
asiassa saataisiin to d e llis ia tulo ksia ,
jo s rakennusten su o je lija t kääntä isivät
peitsensä v a ltio valta a kohtaan
ja e sittä isivät vaatim uksen siitä, että
tä lla isesta suoje lu sta ko itu viin
rasitu ksiin o lis i v a ltio lta saatava
asiaan kuuluva korvaus, jo s ra kennusten
o m ista ja t tu nnustavat suojeluin
tre ssit. M ikä li asiassa o n n is tu t­
ta isiin saam aan aikaan m yönteinen
ratkaisu, o lis i yksityiste n om ista ­
m ien ku lttu u rih is to ria llis e s ti arvokkaiden
rakennusten säilyttä m in e n
verra tto m a sti help o m p a a kuin nykyisin.
O ngelm an tule e k u ite n kin aina
m uodostam aan kysym ys, m ikä on
suojelem isen arvoista. On ilm eistä,
että k u lttu u rim iljö ö n s u o je lu u n liittyy
tie tty terveen konservatiivinen
elem e n tti, tarve suom alaisen k u lttu
u rih is to ria llis e n id e n tite e tin ko kem
iseen, m ikä on v ira llis e n k u lttu u rip
o litiik a n m u illa s e k to re illa haluttu
vaim entaa tai kieltää. On ilm eistä,
että ihm isen kyvyllä sopeutua m iljö
ö n m uutoksiin ja m uih in m u u to k­
siin on rajansa; k u lttu u rim iljö ö n
suoje lu p y rk ii siis luom aan m yös
he n kistä tu rv a llisuutta .
□

Fil.tri
KYÖSTI JU M PPANEN :
Turun merialueen
kuormitus ja tila
u run lä hivesien tila n ja käyt­
ke lp o isu u d e n m äärää rat­
Ttö
kaisevasti kauan ja tk u n u t voim akas
ja m o n ip u o lin e n ku lttu u rivaikutu s.
A su tu ksen ja te o llis u u d e n jä te vesissä
jo u tu u m ereen m onenlaisia
jä te a in e ita , jo tk a m uuttavat veden
o m in a isu u ksia ja ennen kaikkea sen
m o n in a ista ja rika sta eläm ää ja
e liö s tö ä ja jo tk a va ikutta vat siten
su o ra n a isesti tai v ä lillis e s ti v irkistyskäyttöön
ja kalastukseen.
V iim e vuosina T urun kaupunkis
e u d u lle rake n n e tu t uudet p u hdistam
ot ovat vähentäneet m erkittävästi
m eria lu e e n jä te k u o rm itu s ta ja likaantu
m ista kin . V uosina 1974— 1976
on N aanta liin , Kaarinaan, Paraisille
ja P iikkiö ö n valm istu n e e t uudet nykyaikaiset
jäteve sip u h d ista m o t, jo i­
den to im in ta vastaa ensi vuosikym ­
m enen vaatim uksia. M yös te o llisuudessa
on s ijo ite ttu va ro ja vesie
n suoje lu u n ja saatu näin aikaan
o le e llis ia p a rannuksia jätevesien
käsittelyyn. N este O y:n N aantalin
ja lo s ta m o lta m ereen jo utuvan öljyn
m äärä on p ienentynyt vuoden 1973
jä lkeen kuudenteen osaan siitä m i­
tä se oli 1970-luvun alussa jä te vesien
m onivaiheisen käsittelyn ansiosta
(10— 20 kg/vrk). N aantalissa
to im ivat Ju u rika sso ke ri O y:n veden
käyttö ja jä te ku o rm a pieneni pari
vu o tta sitten o le e llisesti jätevesien
kie rrä tyksen ja m eka a n is-ke m ia llisen
puhdistu kse n tuloksena. O vako
O y:n T urun rauta te h ta a lla on syan
id ip ito is te n prosessivesien käsittelyä
h uom attavasti tehostettu eikä
satam a-alueen ja P ohjoissalm en kalo
ille pitä isi enää o lla n iis tä haittaa.
K unnallisen jätevesim aksun
voim a a n tu lo on p a kotta n u t kuntien
v ie m ä riverkosto o n liittyn e e n te o llisuuden
pienentäm ään tarp e e to n ta
veden käyttöä ja ottam aan jä tte e t
entistä parem m in talteen. S uurissa
e lin ta rvikete h ta issa jätevesim aksu
kohoaa useisiin m iljo o n iin m a rkko i­
hin vuodessa ja se on näin ollen
huom attava kustannustekijä.
Jos tarka ste lla a n T urun m e rialueen
kuorm ituksen kehitystä p itkällä
aika välillä , näyttää nykytilanne
T urun ja R aision keskuspuhdista ­
m ojen yliku o rm itu kse sta huolim atta
o le e llis e s ti parem m alta kuin vuosikym
m enien vaihteen tila n n e . Likaantum
inen lienee o llu t pahim m illaan
1960-luvun p u o livälissä. S uurim
p ie n puhdista m o je n laajennusten
va lm istu ttu a on odote tta vissa e d e l­
leen suotuisaa kehitystä, jo s k in ensi
vuosikym m enen lo p u lla kuorm i­
tu s tila n n e p a lautunee nykyiselleen
veden käytön kasvun seurauksena.
A u ra jo e n vedessä kulkeutuu mereen
huom attavasti m aaperäistä ja
p e llo ilta huuhto u tu via ravin te ita sekä
haja-asutuksesta peräisin olevia
jäte a in e ita . A urajokeen johdetaan
m yös A uran ja Liedon taajam ien
p u h d iste ttu ja jätevesiä. Jokiveden
käyttökelpoisuus on tästä h uolim atta
säilynyt tyydyttävänä. A urajoen
veden ra vin te illa ei ole kovin suurta
m erkitystä T urun lähivesien rehevyyteen,
s illä su u ri osa niistä sam
oin kuin k iin te istä aineista purkautuu
m ereen kevättalven aikana ja
kesällä lähes koko jo e n vesim äärä
puhdistetaan tu rkula iste n juom a- ja
talousvedeksi.
T urun lähivesien ja A iristo n tila s ­
sa ja veden laadussa heijastuu
lu o n n o llisesti eri lähteistä tä lle vesialueelle
tulevien aineiden vaikutus
veden vihertävänä, a jo itta in harm
aanruskeana sam eutena, suurehk
oina ja asteittain A iristo a kohti
alenevina ravin n e p ito isuuksin a ja
rehevyytenä sekä nopeana hapen
kulum isena sekä talvella että kesällä
o rgaanisten jä tte id e n ja leväbiom
assan hajoitukseen. Näm ä veden
laadun o m in a isp iirte e t luonnehtivat
ka ik k ia rehevöityneitä ra n n ikkovesiä.
A sum ajätevesistä johtuvat
h ygieniset haitat ovat niin ikä ä n T u ­
run edustan salm issa virkistyskäytö
lle m erkittävät.
T a lvella on tä rkein rehevyydestä
ja ' likaantum isesta johtuva seurausilm
iö hapen nopea vähenem inen
vedestä jä tte id e n h ajoitukseen ja
pohjaan vajonneen kuolleen p lankto
n in ja kasvillisuuden lahoam iseen.
Ennen keskuspuhdistam on va lm istu ­
m ista oli A urajoen suualueen, Pitkänsalm
en, P ohjoissalm en ja osittain
P ukinsalm enkin h appitilanne
lopputa lve sta a ika huono ja kalakannalle
k riitillin e n , sillä viem ärivedet
levisivät ohuena kerroksena
heti jään alla laaja lle alueelle ja n iiden
orgaaniset jä tte e t k u lu ttivat hapen
p in takerroksesta vähiin aina A i­
risto lle asti. Sen jälke e n kun Turun
kaikki viem ärivedet jo h d e ttiin keskuspundistam
oon vuonna 1971 on
talven h a ppitilanne ole e llisesti parantunut
varsinkin A urajoen suussa
ja P itkässäsalm essa, jo ka on tä r­
kein lähivirkistysalue.
Y htä hyvää happitila n n e tta kuin
talvella 1976 ei T urun lähivesissä
o le n o rm aalitalvina esiintynyt ainakaan
vuoden 1965 jälkeen. Talven
1976 tu tkim u s osoittaa, että m erialueen
fo sfo rita so on alenem assa
ja hygieninen tila yleensä paranemassa.
Voim akas likaantum inen on
ra jo ittu n u t R aisionlahteen ja sen
e dustalle sekä T urun satam a-alueelle.
P ohjoissalm i, Pitkäsalm i ja Pukinsalm
i olivat selvästi likaantuneet.
A iristo n pohjoispäässä ja V apparin
selä llä e siintyi sen sijaan vain hyvin
lieviä jätevesien vaikutuksia
pintavedessä, kokonaisuutena veden
laatu vastasi lähes luonnontila
is ia oloja.
Turun m erialueen fo sfo rita so on
a lentunut vuonna 1976 jätevesien
tehostuneen p uhdistuksen ansiosta
aivan selvästi vuosiin 1970— 1975
verrattuna. Sama kehitys on ta p a h ­
tunut m yös N aantalin suunnalla.
M erkittävin m uutos esiin tyy Pitkässäsalm
essa ja V apparin p o h jo isosassa,
m utta m yös P ukinsalm en ja
A iristo n pohjoispään fo sfo rip ito isu u ­
d et osoittavat alenevaa suuntausta.
A ikaisem m in T urun lähivesissä
e siintyi fo sfo ria enem m än kuin levät
pystyivät tehokkaasti käyttämään.
Nyt täm ä ylim äärä on hävinnyt
ja fo sfo ri alkaa olla jätevesien
p u rkualueiden u lko p u o le lla perustuotannon
niukkuuste kijä . Jos jä te ­
vesien käsittelyä vielä tehostetaan,
se vähentää välittö m ä sti rehevöitym
istä.
Pitkänsalm en, V apparin ja Pohjo
is -A iris to n perustuotanto näyttää
aivan viim e vuosina alentuneen, m i­
kä on sopusoinnussa veden ravinnepito
isuuksie n pienenem isen kanssa.
Sen sijaan Pansion e d u sta lla näyttää
rehevöitym inen voim istuneen.
P lanktonin perustuotannon m u­
kaan ovat Turun lähivedet Viheriäisten
aukolle, P ukinsalm en edusta
lle ja K uusiston salm een olleet
reheviä kesällä 1976 kun aika ise m ­
pina vuosina ne on vastaavasti lu o ­
k ite ltu voim akkaasti rehevöityneiksi.
A iristo n p o hjoisosa ja V appari ovat
taas lievästi reheviä kuten e sim erkiksi
P aim ionselkä. T urun lähivesien
perustuotanto on a lentunut
kesällä 1976 lähes puoleen vuosien
1970— 1975 arvoista, m ikä on seurausta
fo sfo rikuorm itu ksen vähenem
isestä.
T urun lähivedet, satam a-alue,
P ohjoissalm i ja P itkäsalm i ovat kesäisin
saastuneita ja periaatteessa
u in tiin sopim attom ia. H ygieniset
h a ita t u lottuvat Pitkässäsalm essa
suunnilleen P apinsaaren ta salle ja
P ukinsalm essa Ison-P ukin tasalle.
R uissalon S aaronniem i o nkin ainoa
puhdas uim aranta T urun lähivesissä,
Apul. professori
RAUNO TENO VUO :
Luonnonsuojelualueet,
ajankohtaista perustamisesta
ja tarpeista
L
u o n n o nsuojelu alueiden perustam
inen sai alkunsa 1800-luvu.n
jä lk ip u o lis k o lla lu onnonsuojeluaatteen
vähitellen tullessa yleiseen
tietoon eri p u o lilla m aapalloa. Luonnonsuoje
lu a lu e illa tarkoitetaan rauh
o ite ttu ja alueita, jo id e n tarkoituksena
on säilyttää alkuperäistä luontoa
tie te e llisiä , e steettisiä tai kasvatu
ksellisia ta rkoitu ksia varten.
K ansallispuistojen kaltaiset laajat
suojelu a lu e e t m uodostavat eri m aissa
suoje lu a lu e id e n rungon. M eillä
vuodelta 1923 peräisin oleva, jo
pahoin vanhentunut lu onnonsuojelulaki
säätää 1 §:ssä periaatteen
kansallis- ja luonnonpuistoje n perustam
isesta. Luonnonpuisto t perustetaan
ensi sijassa tieteellisen
tutkim uksen tarp e isiin , ne ovat
luontonsa puolesta m erkittävim piä
h elposti haavoittuvia kohteita, joissa
liikkum in e n on yleensä sallittua
vain erikoisluvalla. K ansallispuistot
taas ovat "ko ko kansaa va rte n ” , ne
on ta rkoite ttu yleisiksi luonnon nähtävyyksiksi,
jo ih in suorastaan ohjataan
m atkailua ja retkeilyä. K aikilla
suoje lu a lu e illa on om at järje styssääntönsä,
jossa tarkem m in säädetään
m illa iset to im in n a t ovat s a llittuja.
m illa iset eivät.
Pitkän valm istelukauden jälkeen
m aaham m e peru ste ttiin v. 1938 ensim
m äiset laajat suojelualueet, 4
kansallis- ja 6 luonnonpuistoa.
N äistä m enetettiin sodissa peräti
kuusi — osoitus siitä, kuinka m oniv
aikkei P itkäsäsalm essa uim ista voi
vaarallisena pitää.
On hyvin todennäköistä, että Turun
lähivesien rehevyysaste alenee
1980-luvun alussa 25— 30 % nykyisestään.
Sen positiiviset vaikutu k­
set u lottuvat V iheriäisten aukolle,
A iris to lle ja V a p p a rille asti perustuotannon
lievänä alenem isena ja
alusveden happitilanteen kohenem i­
sena. T urun lähivedet tulevat silti
olem aan kohtalaisen reheviä ja verraten
sam eita kuultavuuden ollessa
kesällä 1— 2 m etriä. A iristo n pohjoispään
ja V apparin veden laatu
tule e vastaam aan lähes nykyistä
E telä-A iriston tilannetta. Pitkänsalmen
arvo virkistysa lu e e n a kasvaa
vähän nykyisestään. K alataloudelliset
haitat pienenevät koko m erialu
e e lla siten että m akuvirheet ja
pyydysten likaantum inen vähenevät
ja saaliin arvo kohoaa. Täm ä edellyttää
s u u n n ite lm a llisia kalaveden
h o ito to im ia mm. roskakalojen tehokasta
pyyntiä ja a rvokalojen istupuolinen
luonto o li Laatokan K arjalassa
ja Petsamon alueella. J a tkosodan
jälkeen ryhdyttiinkin uusien
puistojen perustam ishankkeisiin.
Tämä vaihe saatiin päätökseen v.
1956, jo llo in perustettiin 12 uutta
luonnonpuistoa ja 7 kansallispuistoa.
Sen jälkeen on v. 1964 perustettu
Karkalin luonnonpuisto Lohja
lle ; tämä on ainoa yksityism aalle
perustettu, m uut ovat sija in n e e t valtion
maalla.
Tällä hetkellä m aassam m e on siis
15 luonnon- ja 9 kansallispuistoa,
tuksia. Suurin vesiensuojelullinen
hyöty virkistyskäytölle ja kalastukselle
saavutetaan Turun lähivesien
ulkopuolella, nykyisin lievästi rehevöityneillä
alueilla.
Nykyisen tietäm yksen m ukaan tu ­
lee Turun ja naapurikuntien jätevesien
puhdistuksessa pyrkiä hyvään
lopputulokseen, sillä vasta sillo in
näistä sijo itu ksista saadaan koko
hyöty. Jätevesien jo h ta m ista suoraan
A iristo lle kuten on kaavailtu
ei voi pitää toistaiseksi a ja n kohta i­
sena, sillä tästä ratkaisusta koituva
hyöty ei ole läheskään oikeassa
suhteessa kustannuksiin. Mitään
dram aattista ei lähim m än kym m e­
nen vuoden aikana tapahtune, vaan
Turun m erialueen tila ja käyttökelpoisuus
säilyy selvästi nykyistä parempana.
K aupunkiseudun nopea
väestönkasvu tai runsaasti vettä
käyttävien uusien teollisu u sla ito ste n
tulo alueelle ei ole kuitenkaan vesihuollon
ja vesiensuojelun kannalta
toivottavaa kehitystä.
□
yhteensä runsaat 3 200 km 2. T ähän
sinänsä arvokkaaseen s u o je lu a lu e i­
den ru nkoon liitty y tu n tu via p u u tte i­
ta, jo tk a ovat tu lle e t yhä ilm e isem ­
m iksi sitä m ukaa kun ihm isen lu o n ­
toa m uuttava to im in ta on v o im is tu ­
nut. E rityisen kipeänä on koettu
la ajojen suo- ja koste ikkoalu e id e n
puute, järvim a ise m ie n niu kku u s ja
kansallispuisto -tyyppisen s u o je lu ­
alueen puuttum inen S aaristom eren
alueelta.
N äitä puutte ita korjaam aan asetti
valtio n e u vosto v. 1974 kom itean,
jo n ka p aljon keskustelua herättänyt
m ie tin tö ju lk is te ttiin kesäkuun 20
p äivänä 1977. S iinä ehdotetaan perustettavaksi
43 uutta kansallis- ja
16 luonnonpuisto a sekä laaje n n e t­
tavaksi 9 kansallis- ja 6 lu onnonpuistoa.
T o im ikunnan m ukaan koko
suunnitelm a tu lis i to te u tta a kolm essa
vaiheessa siten, että ensim m ä i­
nen vaihe a jo ittu is i vu o siin 1978—
82, viim einen vasta vuoden 1992 jä l­
keiselle ajalle. E nsim m äinen vaihe
katsotaan helpoim m aksi, koska ehd
o te tu t alueet s ija isevat valta o saltaan
valtion m aalla. — On p a ik a l­
laan huom ata, e tte i n ä inkään laaja
kansallis- ja lu o n n o n p u isto ve rkosto
p oista pienten s u o je lu a lu e id e n ta r­
p eellisu u tta . N äitä on m ietinnössä
ruvettu kutsum aan luonnonsä ä stiö
ik s i; ne s ija its is iv a t huom attavalta
osalta yksityism a a lla ja v o isivat rauhoitusm
ääräysten a nkaruuden o salta
olla hyvin e ria ste isia riip p u e n
siitä, m itä lu o n n o n varo ja kussakin
tapauksessa o lis i suojeltava.
K ansa llisp u isto ko m ite a n m ie tin tö
on k o u riin tu n tu valla ta va lla tuonut
koko kansan tie to o n suoje lu a lu e id e n
perustam iseen liittyvä n koko ongelm
avyyhden. On herätetty m o n e n la i­
sia kysym yksiä: onko koko su u n n i­
telm a ylim ito ite ttu , epäre a listin e n ,
m iten työ llisyysn ä kö ko h d a t on o te t­
tu huom ioon, onko kustannuslaskelm
a liia n o p tim istin e n jne. S am alla
on voin u t havaita valite tta va n kehityksen,
ja kautu m ista kahteen le i­
riin, p uolesta tai vastaan. H elposti
jä ä huom aam atta se, että olem m e
lo ppujen lopuksi ka ikki "sam assa
veneessä” , vastuussa sen maan
luonnon säilym isestä, jo n k a asukkaita
olem m e.
M onet e rim ie lisyyd e t saattavat o l­
la n ä ennäisiä ja jo h tu a in fo rm a a tio n
p uutteesta, koska ei huom ata sitä
su u rta m uutosta, m ikä s u o je lu a lu e i­
ta koskevassa ajatustavassa on v iime
a ikoin a tapahtunut. S euraavassa
esitettäköön erä itä tähän liittyviä
näkökohtia.
N ykyaikaisen luonnonsuoje lu n
yhtenä tu n n u sm e rkkin ä on aiem paa
suurem pi ihm iskeskeisyys: luontoa
suoje lla a n ihm istä varten — k u ite n ­
kin n iin, että luonnon ja ihm isen
välinen sopusoin tu säilyy. Täm ä
suuntaus näkyy su o je lu s u u n n ite l­
m issakin, s illä p a in o p iste on yhä
enem m än s iirty n y t lu o n n o n p u is to is ­
ta k a n s a llispuisto -tyyppiste n alu e i­
den perustam iseen. S am alla on yhä
selvem m in a le ttu ym m ärtää, että
m yös ihm isen m uovaam a luonto
saattaa olla säilyttäm isen arvoinen
ja k iin to isa. Täm ä koskee e rity is e s ­
ti vanhojen jo h ylättyjen m aankäyt-

• A u ra n s ilta e li ” k iv is iltä ” v a lm is tu i m o n ie n k in a s te lu je n jä lk e e n 1829. K e v ä ä llä 18 30 h a v aittu 40 c m p a in u m a p e ­
lä stytti tu rk u la is e t p a h a n p ä iv ä is e s ti. K u va ttu R a g n a r U n g e rnin p iirro k s e s ta . — Å b o A k a d e m in k u v a -a rk is to .
Professori
TO IV O T. RINNE:
JO p aljon ennen nykyisen Turun
kaupungin peru sta m ista A u ra jo ki
va iku tti m onin tavoin seutukunnan
eläm isen ja talouden o lo ih in . M.m.
L iedon V anhalinnan pääsyä suurem ­
m ille v e sille ja ka la -a p a jille A u ra ­
jo k i ratkaisevasti help o tti.
H A ITTATEKIJÖ IT Ä K IN oli olem assa.
H alisten kosken padon korkeus oli
lie to la is ille hankalaa ja asiasta valitö
m u o to je n luom ia m aisem ia, esim .
lo unaissaaristossa kukkaloistostaan
tu n n e ttu ja le h to n iittyjä , vehre itä kask
ik o iv ik o ita tai Lapin jo k iv a rs in iitty -
jä kulle ro in e e n . Täm än kanssa sop
u soinnussa on se periaate, että
k a n s a llis p u is to ja perustettaessa
suorastaan toivotaan ihm isen p e rin ­
teisin e e lin kein o in e e n jäävän a lu e e l­
le. A ja tu s perustuu siihen, että perin
te iset e lin k e in o t eivät ole lu o n ­
toa tuhoavia, vaan sitä säilyttäviä.
S iten esim . porom ies p o ro ta lo u ksineen
ja saariston kalastajaväestö
ku u lu va t ero tta m a tto m a sti ko. alu e i­
den m aisem aan.
U udenaikaiseen luonnonsu o je lu u n
sisältyy m yös e räänlainen luonnon
m onikäyttö p e ria a te . Sen m ukaan
laajaan suojelualueeseen voidaan
s isä llyttä ä e ria ste ista s u o je lu a vaativ
ia osia, ja koko su o je lu s u u n n ite l­
m a voidaan rakentaa täm än m ukaiseksi.
Hyvä e sim e rkki tä stä on peru
s te illa oleva S aaristo m e re n kans
a llispuisto , m issä a jatusta to te u te ­
taan s a llim a lla eria ste ista ihm isen
to im in ta a ku n kin osa-alueen lu o n ­
teesta riippuen.
S u o je lu suunnite lm issa on Lounais-S
uom ea a ja te lle n vie lä p aljon
Aurajoki ja Turku
tetaan a inakin jo v. 1407. M yllyt
m ainitussa koskessa puolestaan
m e rkitsivät suurta ta lo u d e llista arvoa
ja ta lo n p o ja t jo u tu ivat puolustamaan
oikeuksiaan mm. Pyhän O lavin
luostarin m unkkien vaatim uksia
vastaan.
VAPAA la ivaliike joen yläjuoksulle
o li tärkeä tekijä. S iksi siltaakaan ei
rakennettu ennenkuin vasta v. 1414,
tehtävää. Vuoden 1972 ym päristötila
s to llin e n vu o sikirja kertoo mm.
saariston suoje lu sta karua kieltä:
U udenm aan läänissä o li v. 1971
k a ikkiaan 34 luonnonsuojelu aluetta,
kokonaisp in ta -a la lta a n 126,4 km 2,
kun taas T urun ja Porin läänissä
s u o je lu a lu e ita o li vain 5, pin ta -a la l­
taan vaivaiset 0,2 km m 2! S aaristom
eren kansa llisp u isto n tähdellisyys
ja k iire e llisyys on siis ilm einen.
M yös eräiden runsasravinteisten
jä rvie n , m erenlahtien ja soiden suoje
lu vaatisi p ikaisia toim enpiteitä.
M o nipuolisen luonnon ja m aiseman
säilyttäm inen edellyttä ä suojelu
a lu e in e n perustam ista, m uunlaista
ratkaisua ei ole. P ohjim m altaan
luonnon säilyttäm inen on ihm isen
olem assaolon turvaam ista, s illä ihm
isen to im e e n tu lo on viim e kädessä
luonnon arm oilla. O lem m e e p ä ile ­
m ättä ka ikki sam aa m ieltä ihm isen
luom ien ku lttu u ria rvo je n säilyttä m i­
sen välttäm ättöm yydestä, m utta emme
huom aa, että m yöskin luonnossa
on korvaam attom ia, ainutke rta isia
arvoja, jo ita y h tä la illa tu lis i vaalia.
P idettäköön m yös m ielessä se, että
lu onnon säilym inen on arvo sinänsä!
□
koska T urun tu o m io kirkon a lapuolella
olevat ranta to n tit olivat om ista
jille e n arvoalueita laivojen la itu rip
aikkoina. T oisaalta jo e n ylikulku
o li tu rk u la is ille välttäm ätöntä vasta
A ninkaisten puolen asuttam isen
alettua. T ieyhteydet m uuhun Suomeen
eivät vielä silta a vaatineet,
sillä Häm een ja Uudenm aan tie t
tu livat T urkuun A urajoen e te lä p u o ­
lelta. T oisaalta on todettava, että
silla n rakentam inen edisti vo im a k­
kaasti A ninkaisten alueen kasvua
ja kehitystä. Se ei suinkaan jäänyt
e sikaupungin vähäpätöiseen asemaan.
AU R AJO ELLA oli lisäksi laajem paa
valta kunnallista m erkitystä. Kun
Suom i vielä 1400-luvun alussa o li
yhtenä laam annikuntana, niin o ikeuden
hoito o li hidasta. S iksi kuningas
m ääräsi v. 1435, että Suom i o li
jaettava kahteen laam annikuntaan,
jo issa kum m assakin oli om a tuom a­
rinsa ja raja ku lki p itk in A urajokea.
Näin ollen saatiin sekä E telä-S uomen
että P ohjois-S uom en laam annikunnat.
ER ITTÄIN tärkeää o li kalojen pyydystäm
inen m yös H alistenkosken
yläpuolella. Jo vuonna 1352 piispa
Hem m ing te ki sopim uksen K aarinan
ja Liedon p itä jie n ta lo n p o ikie n
kanssa siitä, että näiden kosken
ylä p u o le lla asuvien kalastusoikeuksia
o li kunnioitettava. S iksi päätettiin
, että m yllynsulku o li pidettävä
avoinna kolm e viik k o a keväällä ja
kolm e viik k o a syksyllä korkean veden
aikana. T arko itu kse n a o li, että
kala tänä aikana pääsisi vapaasti
nousem aan jo ke a ylö s o h i H alisten
padon. Täten k u n n io ite ttiin talo n ­
p oikie n ikivanhaa kalastusperinnettä.
N äin s iis jo yli 600 vuotta sitten
A urajoen alu e e lla y llä p id e ttiin tiu k ­
kaa oike u ksie n ja velvollisuuksien
järjestystä.
AU R AJO KI o li k u ite n kin vain vähäinen
p uro m oniin suuriin jo k iin verrattuna.
S ilti sekin a iheutti tu rku la i­
s ille huolta. Vuonna 1414 rakennettu
s ilta pysytteli ihm eeksi p a ikoillaan
p itkät ajat. M utta v. 1612 koettiin
voim akas tulva, jo ka vei sillan
m ennessään. Jälleen v. 1682 onnettom
uus kohtasi siltaa, m utta tällä
kerra lla tu li tuhosi sen. Parin vuoden
kulu ttu a s ilta rakennettiin
uudelleen. V äliaikana yliku lje tu s
h o id e ttiin lautalla, jossa oli 10 kpl
8 m etrin p itu isia tukkeja. S illan rakenteesta
ei ole m onia tietoja. Kerrotaan,
että m uuan teurastaja om isti
s illa lla kojun, jossa m yytiin tu o ­
retta lihaa.
TURUN palo v. 1827 tuhosi Turun
ainoan silla n ja sen silta -a rku lle rakennetun
satam akonttorin. T ilapäinen
p o n tto o n isilta s ijo ite ttiin nykyisen
kaupungintalon paikalle. Tämä
to im e n p id e herätti paljon tyytym
ättöm yyttä mm. siksi, että joen
yläosiin kulkeva liikenne o li täydellisesti
pysähdyksissä. Kun lisäksi
voim akas v irta syksyllä 1827 tem -
pasi silla n m ukaansa, heräsi voim a­
kas m ie lip id e kiinteän sillan rakentam
isen puolesta. Täm ä vaatim us
to te u te ttiin alustavasti käyttäm ällä
vanhan silla n paikkaa S uurtorin vaiheilla
tila p ä issilla n alustana. Siltaa
käyte ttiin vuoteen 1835.
VO IDAAN todeta, että tu rku la isilla
oli p a ljo n huolta silta-asioistaan
vuoden 1827 palon jä lkeisenä aikana.
P ontto o n isilta a vastustettiin ja
to isaalta sitä taas p id e ttiin välttäm ättöm
änä. Pahinta tyytym ättöm yyttä
herätti p o n tto o n isilla n aiheuttam at
haitat joessa tapahtuvalle laiva- ja
veneliikente e lle . Täm än takia annettiin
m ääräys, että p onttoonisillan
sulku oli pidettävä avoinna aam uisin
klo 5— 6 ja iltaisin klo 21— 22.
S illan kohtalo läheni kuitenkin päättym
istään, s illä A uransillan rakennustyöt
saatiin vuoden 1829 kuluessa
pääasiallisesti va lm iiksi. S ilta
kokonaisuudessaa n m yytiin proom
uineen, kiinnitysla itte in e e n ja
m uine tarvikkeineen. Jälleenrakenn
ussuunnitelm ien kolm esta sillasta
to te u te ttiin ensin A uransillan rakentam
inen. S iitä o li tuleva "k iv is iltä ”
e li joke e n s ijo ite ttu je n kivipilarien
p äälle tehtävä silta. Täm ä kallis
vaihtoehto m aksoi peräti 40.000 ruplaa.
R atkaisuun päädyttiin talo u d e l­
lisesta ahdin kotila sta huolim atta
siksi, että tälla in e n silta oli vankka
ja se o li huom attavasti varm em pi
kuin p uusilta, jo ka puolestaan oli
5 0 % halvem pi. K aikenlaisten kinaste
lu je n jälkeen työhön päästiin käsiksi
vasta m aaliskuussa 1829.
KOKO T urku seurasi henkeään p i­
d äte lle n työn edistym istä. Yleisesti
ih m e te ltiin rakentam isen hitautta ja
jo p a s iin ä m äärin, että m aaherrakin
Toivo T. R inne
p uuttui asiaan. M utta rakennusjohtokunta
puolustautui pontevasti.
Kannatuspilarien rakentam iseen ei
näet voitu sijoittaa lisää työvoim aa.
Ja niin silta vihdoin vuoden 1829
päättyessä valm istui.
PALON jälkeiseen rakennussuunnitelm
aan kuului siis kaikkiaan kolm e
siltaa. Tämä edellytti nykyisen Kirkkosillan
paikalle tulevaa siltaa ja
toiseksi myös nykyisen A uransillan
ensim m äistä toteuttam ista. Lisäksi
jo tuon ajan hankkeisiin kuului s illan
rakentam inen nykyisen M artinsillan
paikalle. U ljaat ajatukset kohtasivat
taloudellisia vaikeuksia.
K aupungin vanhim pien päätös varojen
kantam isesta kaikilta talonom ista
jilta herätti erittäin kiivasta vastustusta.
H ovioikeuden virkam iehet
vetosivat etuoikeuksiinsa ja vaativat
rinnastusta aatelisiin, jo ilta tällaista
veroa ei voitu periä.
VALM IISTA sillasta vo itiin iloita
vain vähäinen hetki. Toukokuussa
1830 tehtiin tyrm istyttävä havainto.
S illan itäinen m aatuki ei pysynytkään
paikoillaan. Vajoam a oli noin
40 senttiä. Tapaus aiheutti tavattoman
kohun. S illan arkkitehti saapui
Turkuun, m aaherra k irjo itti ja kyseli.
V ihdoin m yös kenraalikuvernööri
Zakrevski ryhtyi patistelem aan onnettom
ia turkulaisia, jo tk a jo olivat
ehtineet ilo ita uudesta sillastaan
ajankohtana, jo llo in rahanpuute
säälim ättöm ästi puriste li tu rkula isyhteiskunnan
taloutta.
SILLAN perusta k o rja ttiin m elkoisin
kustannuksin. Siltaa koskevat o h je ­
säännöt hyväksyttiin ja sam alla
m äärättiin ne ajat, jo llo in esteetön
purjehdus ylä ju o ksulle m ahdollistettiin.
AURANSILLAN epäonnea se lvite l­
täessä ryhdyttiin K irkkosilta a eli
P ohjoissiltaa koskeviin suunnitte lu ­
töihin. M aistraatti sai ta rkasteltavakseen
sillan "k a rta n " ja kustannusarvion,
jo n ka o li laatinut eve rstiluutnantti,
vapaaherra R osenkam pff,
joka oli o llu t m yös A uransillan lu o ­
ja. Tämän sillan kustannusarvio oli
Itsenäisyyden puu
H irvensaloon ja
Itäharjulle
■ Suom en itsenäisyyden 60-vuotisju
h la vuoden kunnia ksi H irvensaloon
is tu te ttiin itsenäisyyden tam m i
ja Itä h a rju lle itsenäisyyden kuusi.
K oulun opetta ja t, o p p ila a t ja heidän
vanhem pansa sekä koulu n e u ­
voston jä s e n e t istu ttiva t p e rja n ta in a
2. 12. 1977 itsenäisyyden tam m en
W äinö A altosen tulevan uuden koulun
puisto a lu e e lle . Istutustyöhön
o s a llistu ivat mm. k o u lu to im e n ta rkasta
ja Eero V iita n ie m i lä ä n in h a llitu k ­
sen k o u lu o sasto lta ja T urun kaup
u n g in h a llitu ksen p u h e e n jo h ta ja
Kullervo Lappi. Puheen tila is u u d e s ­
sa p iti k o u lu n jo h ta ja A n tti Lehtinen.
Itäharjun O m a kotiyhdistyksen to i­
m esta is tu te ttiin itsenäisyyspäivänä
6. 12. 1977 k o tikuusi T uule n su u n -
puistoon seura kunta ta lo n ja kole ra -
hautausm aan läheisyyteen. Puheen
tila isuudessa p iti o m a ko tiyh d istyksen
p erustajajäsen, rakennusm estari
V iljam A hti. O pettaja R eino Frim an
on k irjo itta n u t itä h a rju la iste n kotikuuselle
n im ikkoru n o n .
□
Turku ja
Tam pere jälleen
kilpasille
T urun liike n n e p o liittin e n to im ik u n ­
ta ja Tam pereen liik e n n e tu rv a llisuusto
im iku n ta ovat p äättäneet
vuonna 1978 jä rje s tä ä kaupunkien
v ä lillä liik e n n e tu rv a llis u u s k ilp a ilu n .
Koko vuoden kestävän k ilp a ilu n tu ­
lokset ju lkiste ta a n ennen tam m ikuun
1979 loppua.
K ilpailun tunnuksena on ” R a ittiin a
liikente e ssä kautta vuoro kauden —
p o liis i valvoo 365 päivänä vuodess
a ". R atkaisuperusteena käytetään
kum m assakin kaupungissa k ilp a ilu ­
kauden aika n a sa ttu n e id e n syytteen
nostam iseen jo h ta vie n liike n n e ju o p -
poustapausten kokonaism ääriä. K ilpailun
vo itta a kaupunki, jo s s a k ilpailu
a ika n a on vähem m än syytteeseen
jo h ta via liik e n n e ju o p p o u s ta -
pahtum ia.
□
A uransiltaan nähden vain s u u n n illeen
kolm annes.
SILLAN rakentam isen o tti h o ita a k ­
seen ru u k in p a tru u n a G eorg Pychlau.
Työtä s u o rite ttiin hyvällä va u h d illa ,
m utta A u ra n silla n h a rm illiste n kokem
usten jo h d o s ta v ä likatselm u kset
s u o rite ttiin ilm eisen tarkasti. Seurauksena
o li m uutam a "tu k k a n u o tta -
nen” , jo is ta k u ite n kin s e lvittiin .
Lopputarkastus su o rite ttiin h u h tikuussa
1831, m utta loppula u sunto a
p itk ite ttiin aivan tarp e e tto m a sti.
Vastuun p elko o li m elkoinen, sillä
ta rkasta ja t h alusivat o d o tta a e rila is ­
ten odote tta vissa o levien painum ien
ilm enem istä. M itään ei ta p a h tu n u t.
S ilta v o itiin o tta a käyttöön. □

Unohdettu 100-vuotisjuhla
■ Kirjassaan ”I Åbo på 1800-talet” Ernst Lindberg ennustelee
vuonna 1921 raatihuonekysymyksen 100-vuotisjuhlia,
jotka tulisivat pidettäväksi vuonna 1946. Juhlat
taisivat unohtua, mutta ei itse kysymys, joka eräässä
muodossa on jälleen ajankohtainen. Sen aikaisemmassa
käsittelyssä on ollut monia huvittavia ja tutunomaisiakin
piirteitä, sen tähden olen suomentanut edellämainitusta
kirjasta asiaa koskevan luvun.
A. T. KOSKIMIES
RAATIHUONEKYSYMYS
NELJÄN N ESVUOSISADAN ku lu t­
tua eli ta rke m m in sanottuna vuonna
1946 1) voim m e, ellei ihm että tapahdu,
v ie ttä ä erästä satavuotisju
h la a . Se koskisi kysym ystä uuden
raatihuoneen tekem isestä T urkuun.
Kolm en neljännesvuosisadan neuvo
tte lu je n jä lkeen olem m e vielä
e täällä m aalista, tosiaan etääm m ällä
kuin n eljäkym m entä vu o tta sitten,
sillä s illo in m e illä oli, kuten tulem ­
me näkem ään, jo paikkakysym ys
selvillä.
KAS niin, vuoden 1827 palon jä l­
keen T urun kaupunki oli saanut
v a ltio lta lainaa 650 000 ruplaa banko
assignaatteina eli noin 720 000
m arkkaa kaupungin jä lle e n ra kenta ­
m ista varten. K aksikym m entä vuotta
m yöhem m in, 1846, annettiin puolet
tä stä lainasta, jo k a m uuten olisi pitä
n yt se lvittä ä kahden prosentin
kuole tu ksin , anteeksi asettaen kuite
n kin ehdoksi, että uusi raatihuone
on rakennettava viim eistään vuonna
1861. M ääräaika meni um peen,
m utta raatihuoneesta ei kuulunut
m itään. K aupungin vanhim m at anoivat
lykkäystä vuoteen 1871 ja valtio
o li valm is m yöntäm ään sen. M äärävuosi
m eni, m utta nytkään tu rk u ­
laiset eivät o lle e t ensinkään kiin ­
n ostu n e ita rakennussuunnitelm ista,
vaan sitä kin enem m än ehtojen
tä yttä m istä koskevan m ääräajan pid
e ntäm isestä jä lle e n . Luultavasti
v ira n o m a iset pitivät T u rkua s illo in
hyvissä kirjo issa, s illä tä llä k in kerra
lla su o stu ttiin kaupungin pyyntö
ö n ja uusi m ääräaika asetettiin
vuoden 1877 loppuun. M utta s illo in
o lisi näytettävä, että on tosi kysym
yksessä, kuului päätös. Kun aika
lähestyi katsoi kaupunginvaltu usto,
jo k a nyt vastasi kaupungin h a llin ­
nosta kaupungin vanhim pien asem
esta, ettei o llu t kaupungin arvon
m ukaista enää v itk a s te lla asian
kanssa. T o ki nytkin löytyi eräitä,
l ) K irjo itu s ju lkaistu v. 1921 (suom.
huom.)
jo tk a o liva t sitä m ieltä, että olisi
jä lle e n yrite ttävä saada lykkäystä,
m utta näm ä jä ivä t vähem m istöksi.
Nyt olisi rakennettava, olisi tehtävä
talo, jo ka vastaisi vuosisatojen tarvetta.
H iljaa m äissä, arveli o ppositio,
riittä isih ä n to k i pienem pi ja lyhyem
m äksi ajaksi ta rkoite ttu . V uoden
1876 alussa o li kuitenkin asetettu
valiokunta ja kesällä asia o te t­
tiin esille. Seuraavan vuoden lo p ­
puun m ennessä ei rakennusta kuitenkaan
saataisi valm iiksi, joten
lykkäys tu li jälleen tarpeelliseksi.
S illä aikaa keskusteltiin paikkakysym
yksestä yhtä vilkka a sti kuin nykyisin.
Ihm eellistä kyllä, kiintyi huom io
jo s illo in A leksanterin torille , jota
nykyisin sanotaan useim m iten Kauppatoriksi.
Lyhyesti sanottuna sen
kaikkia sivuja p id e ttiin soveliaina,
erityisesti sen itäistä sivua, jossa
nykyisin sijaitsee T rappin rautakauppa
ja osa entistä Lindblom in
to n ttia . S illo in sanotulla to n tilla oli
puurakennuksia. Kysym ykseen tu li
m yös to rin eteläinen sivu, sittem ­
m in Forssin ja Å kerm anin talot.
M yöskin itse to rilla venäläisen kirkon
edessä olevalla paikalla oli
m onta kannattajaa, koska siinä ei
tu llu t kysym ykseen maan ja k iin ­
teistöjen lunastus. A jan vierähtäessä
tu li esille uusia paikkoja. N iinpä
entisellä P etreliuksen ta lo lla ja sitä
lähinnä ole valla R antakadun va rre l­
la olevalla to n tilla , jo ka nykyisin
kuuluu kaupungille, oli m onta puoltajaa.
M erkillepantavaa on, ettei
kum paisellakaan to n tilla vielä silloin
o llu t Linnankadun p uoleisia kivira
kennuksia. S iis vastapäätä
S am ppalinnaa oleva paikka, josta
on vapaa näköala yli A urajoen.
Eräs m uu ehdotus koski vanhaa
tu llih u o n e tta , to isin sanoen Sam p-
palinnan sivulla olevaa paikkaa ja
lähinnä Kaskenkadun kulm aa o le ­
vaa puistoa, ja loppujen lopuksi,
kuten m eidän päivinäm m ekin, ei
puuttu n u t m yöskään ääniä, jo tk a
halusivat sijo itta a raatihuoneen korkealle
S am ppalinnan vuorelle. Joka
kerta kun asia tu li esille, tu li myös
uusia e h dotuksia; eräs p ila ilija oli
to d e lla oikeassa arvellessaan, että
jo s odotam m e vuoden loppuun, niin
m eillä on ehdotu ksia yhtä m onta
kuin v a ltu u te ttu ja kaupunginvaltu ustossa.
Ehtim iseen tu li uusia e hdotuksia,
kuten to n tti Linnankadun
va rre lla kauppahallista K ristiinankatuun,
P orthanin puisto vastapäätä
lyseota, Brahen puisto, nykyiset
Å bo A kadem in ta lo t tai ne osat
näistä, jo tk a sija itsevat H äm een- ja
U udenm aankadun puole lla ja jo tka
s illo in olivat C ajanderin perilliste n
ja P etreliuksen om istuksessa. Edelleen
tu li kysym ykseen se jotensakin
rakentam aton tontti, jo lla nyt sija itsevat
S äästöpankin ja Palovakuutusyhtiön
') huoneistot, ja lopuksi
löydettiin sopiva paikka A ura- ja
P uolalankadun vä lise ltä to ntilta,
jo lla sijaitsevat Prim aksen ja e n tiset
C aleniuksen rakennukset, paikka
jo ka s illo in o li osaksi avoin,
osaksi hökkelim äisesti rakennettu,
vanhan Puolalan k o rtte lin jä lje llä
oleva osa.
MARRASKUUSSA e h d ittiin kerrassaan
äänestykseen asti tässä
paikkojen labyrintissa. Ne kaksi,
jo tk a pysyivät pisim pään listalla,
oliva t viim eksi m ainittu paikka A u­
ra- ja P uolalankadu n v ä lillä sekä
kaupoahallin ja K ristiinankadun välinen
paikka, jo lla oli kaksi puurakennuksia
käsittävää tonttia, nim
ittäin asessori Engdahlin, sitte m ­
m in kauppias N ylundin s illo in vielä
järje stä m ä tö n to n tti ja valokuvaaja
Aunen m atala puurakennus, jo ka
edelleen on eräs pääkatum m e nähtävyyksiä.
Lopullisessa näiden välisessä
äänestyksessä v o itti ensiksi
m ainittu to n tti 29 äänellä 18 vastaan
ja pöytäkirjassa todetaan, että kaupungin
uusi raatihuone tulee rakennettavaksi
7 kaupunginosaan 21
kortte lin to n tille n:o 3 ja puuistutukset
sijo ite tta vaksi sen edessä
ole ville to n te ille . Täm ä tapahtui,
kuten sanottu, arm on vuonna 1876,
m arraskuun 2. päivänä. O nko joku
nähnyt raatihuoneen? Ei kukaan,
s illä se jä i paperille.
PÄÄTÖKSEN yhteydessä voidaan
kertoa eräs episodi. Kun esille tuli
kysym ys venäläisen kirko n edessä
olevasta tontista, ilm o ite ttiin , että
paikka o li luovutettu sanotun kirkon
käyttöön. A lu ksi yleinen häm ­
m ästys ja sitten, saadakseen tätä
koskevan selvän tiedon, kaupunginvaltuusto
kysyi vähän m yöhem m in
m aistraatilta, p itikö täm ä to d e llis u u ­
dessa paikkansa ja m in kä vuoksi
näin oli käynyt. T urun m aistraatti
vastasi, että m aistraatti aikoinaan
o li katsonut, ettei s illä p itänyt olla
m itään paikan sanottuun ta rko itu k­
seen luovuttam ista vastaan, koska
aikoinaan kuve rn ö ö rin vira sto ka a n ei
l) Nykyisen kaupunginhallituksen, (suom.
huom.)
löytänyt tässä suhteessa m itään estettä.
Vastaus herätti suurta h ilpeyttä
kaupunginvaltu ustossa, m ikä ei
olekaan ihm eteltävää. M utta kysyä
voidaan, kenen hallinnassa paikka
on nyt, kirko n vai kaupungin?
Asian p itä isi o lla selvitettynä ainakin,
kun sanottua paikkaa ruvetaan
uudelleen tuum im aan ja uutta hilpeyden
aihetta ehkä rakentelem aan.
KUN nyt o li päästy näin pitkälle,
puuttui vain ja tko a eteenpäin.
P iiru stu skilp a ilu u n ehdote ttiin 5 000
m arkkaa, sam oin 2 000 m arkkaa ylim
ääräiseen palkintoon. K ustannusarvio
ei saisi nousta yli 600 000
m arkan. Ennenkuin m itään enem ­
pää tehtä isiin , olisi kuitenkin valiokunnan
neuvoteltava ylia rkkite h ti
L. L indqvistin ja ensim m äisen a rkkite
h d in A. W ileniuksen kanssa ja
kuultava heidän m ie lipiteensä paikasta,
rakennuksen sijoituksesta
ym. M ain itu t herrat p itivät kuitenkin
paikkaa sopim attom ana ja vastustivat
suunnitelm aa päättävästi. Se
oli kylm ä suihku turkula isille , jotka
olivat ylp e itä siitä, että nyt vihdoinkin
saattoivat täyttää valtiovallan
toivom uksen. A sia otettiin jälleen
p ohdittavaksi. Täm än lisäksi sanom
alehdet ko ro ttiva t äänensä esittäen
jo ennen päätöksen tekoa
kantansa, että olisi odotettava ja
katsottava, m iten kaupunki leviäisi.
R aatihuone olisi sijoitettava lähelle
tulevaa keskustaa, sanottiin, kohti
satam aa, jo ka tu lisi siirrettäväksi
etääm m älle alaspäin. On syytä
m uistaa, että nykyistä niin sanottua
alista höyrylaivasatam aa ei ollut,
vaan höyrylaivat tu livat jokea ylös
S am ppalinnan la itu rille , jo n ka lähettyvillä
s ija its iv a t myös tullikam a ­
ri ja pakkahuone. Kaiken tämän
lisäksi tu li m uita ikäviä juttuja. Keväällä
1878 tu li H otelli Phoenix
valm iiksi ja sen osakkaiden ju o ru t­
tiin panneen liikkeelle voim ia Seurahuoneen
ostam iseksi kaupungille,
jonka oston kautta ensiksi m ainittu
vapautuisi kiusallisesta kilpailijasta.
Luultavasti näm ä voim at eivät työskennelleet
turhaan, s illä tästä lähtien
o li laskelm issa m ukana uusi
tonttie h d o tu s, nykyinen kaupungintalon
to n tti. Tilanne alkoi pikkuhilja
a vaivata, e le ttiin piinallisessa ja
yhteisöä alentavassa epätietoisuudessa.
Ei ta h d o ttu rakentaa paikalle,
jo ta a s ia n tu n tija t pitivät sopim attom
ana ja toisaalta oli nvt kyseenalaista,
vo itiin k o edes toivoa, että
senaatti hyväksyisi paikan, jota
asia n tu n tija t eivät olleet puoltaneet.
Kaikesta huolim atta ikävä kysymys
olisi ratkaistava.
VALIO K U N TA o li nyt vuorostaan
k a llista n u t korvansa seurahuoneen
to n ttia päin ja huhtikuussa 1879
valio ku n ta rohkeni ehdottaa, että
to n tti o lisi lunastettava ja iso kivirakennus
(nykyinen kaupungintalo)
laajennusten avulla korjattava raatihuoneeksi.
Perustaksi tälle kaikelle
o li jo hankittu piiru stu kse t a rkkite
h ti F. A. S jö strö m iltä , jo ka oli,
kuten tunnettua, eräs aikansa etevim
p iä a rk k ite h te ja ja entinen tu r­
kulainen. Lisäksi esitettiin, että
o lisi anottava asian palauttam ista
k a u punginvaltu uston käsiteltäväksi
sekä Puolalanm äen tonttia koskevan
päätöksen m itätöim istä. Sjöström
in kustannuslaskelm a nousi
152 000 m arkkaan, johon tu li lisäksi
180 000 m arkkaa tontin lunastam i­
seksi, joten sum m a a litti huom attavasti
uuden rakennuksen kustannukset,
joiden katsottiin nousevan
800 000 m arkkaan. A sia pantiin pöydälle
joulukuuhun ja kun se tu li
jälleen käsiteltäväksi, ehdotti va lio ­
kunta uudelleen, että uuden raatihuoneen
rakentam ista koskevan
kaupungin velvollisuuden täyttäm i­
seksi olisi seurahuonekiinteistöä
käytettävä arkkite h ti S jöström in
suunnitelm an m ukaisesti liittäen
mukaan myös uudisrakennuksen
Aurakadun puolelle vira ston ta rp e i­
ta varten ja eräitä m uita huonetilo ­
ja sekä m uiden huoneistojen s ijo ittam
isen vanhem piin kivirakennuksiin;
että kaupunginvaltuuston olisi
heti tehtävä senaatille ilm oitus
asian ratkaisusta sekä hankittava
asiantuntijoiden lausunto e h dotuksesta
ja sen jälkeen tehtävä päätös
ja teetettävä täydelliset piirustukset.
TAASKIN olivat kaupunginisät
pinteessä. Senaatti oli vaatinut, että
kaupungin oli ennen vuoden lo p ­
pua annettava lopullinen lausunto
asiasta. Kysyttiin huolestuneina
m itähän seuraisi, jo s vaatim usta ei
nytkään noudatettaisi. Kokouksessa
ei kukaan halunnut vastata kysym
ykseen. Kaikki vaikenivat. Lopuksi
porm estari Herman H öckert puhkesi
puhum aan ja sanoi rauhoittavan
sanan; senaatti ei voine olla
mahdoton, yhteisym m ärrykseen voitaneen
toki päästä. K okous päästi
helpotuksen huokauksen, jälleen
pantiin asia pöydälle, varm uuden
vuoksi m äärääm ättöm äksi ajaksi, ja
uskaltauduttiin uuden ilm oituksen
tekem iseen senaatille ja lykkäyksen
anom iseen, "k o s k a asiaa ei oltu
voitu ratkaista m ääräajan puitteissa".
Senaatti antoi jälleen lykkäystä,
m utta vain seuraavan eli vuoden
1880 syyskuun loppuun asti, jo llo in
kaupunqinvaltuuston oli ehdotto ­
m asti ilm oitettava, m ihin päätökseen
se oli tu llu t kysymyksessä,
joka koskee seurahuoneton tin käyttäm
istä uuden raatihuoneen paikkana.
M UTTA kärsim ys ja epätietoisuus
ei o llu t vielä lopussa. M ahtajien
tielle asetettiin uusia kom pastuskiviä.
Viim eksi m ainitun vuoden
huhtikuussa saivat m aistraatti ja
raastuvanoikeus yhdessä aatteen
m erkityksellisen lausunnon antamisesta.
Ne havaitsivat nyt vuorostaan
koko seurahuonetta koskevan
ehdotuksen soveltum attom aksi ja
katsoivat, että olisi edullisinta, jos
kaupunki saisi raatihuoneen rakentam
iseen lykkäystä siihen asti, kunnes
sellaisen tarvetta to d e lla tunnettaisiin.
Vielä p itkälle eteenpäin
tultaisiin toim een vanhalla, jo s esim
erkiksi poliisikam ari ja sotilasvartio
irro ite tta isiin siitä ja s ijo ite t­
taisiin seurahuonerakennukseen.
Vanhan seurahuoneen korjauksia
enem pää kuin uudisrakennustakaan
Aurakadun puolelle ei puollettu.
A janm ukainen raatihuone eli kaupungintalo,
kuten nyt ta h d o ttiin sanoa,
tu lisi ta rp e e lliseksi vasta isuudessa,
ja tä tä ta rk o itu s ta va rte n olisi
varattava vuositta in m ääräsum m a.
MONEN m ie lestä täm ä o li e riskum
m allista puhetta kaikkie n a ik a i­
sem pien valm iste lu je n ja päätösten
jälkeen. M utta toisaalta, jo s sillä
tapaa päästäisiin eroon e p ä m ie llyttävästä
asiasta, niin m iksikäs ei.
R aatihuonekysym ys o li oikeastaan
asetettu ka u p u n g ille pakosta, eikä
koskaan oltu havaittu m itä än to d e l­
lista halua sen ratkaisem iseen.
S eurahuonetontin o s to lla vuoden
1879 m arraskuussa 150 000 m arkan
kauppahinnasta o li ku ite n kin kaikkien
m a h dollisuuksien varalta va r­
m istettu paikka. K oko päätökselle
Puolalan to n tista h e ite ttiin hyvästit
s illä nyt o ltiin selvillä, m issä raatihuoneen
e likkä kaupungin ta lo n pitäisi
sijaita. N äinollen hyväksyttiin
huhtikuussa 1880 m aistraatin ja
raastuvanoikeuden ehdotu s ja anottiin,
että senaatti te k is i sam oin.
Jos vastoin odotu ksia näin ei kävisi,
luvattiin olla va lm iita kiire h timään
raatihuoneen rakentam ista
paikalle, jo ka nyt oli käsissä ja
jo n ka soveliaisuudesta m ie lip ite e t
ainakin toista iseksi kävivät sangen
hyvin yhteen. V iisun lopuksi senaatti,
jo n ka kärsivällisyys oli to ­
della ihm eteltävä, oli valm is vielä
kerran suostum aan siihen, että
huolestuneet T urun ukot saivat ta h ­
tonsa läpi. Tästä rie m astuneena
päätti kaupunginvaltu usto antaa
asian levätä vielä m äärääm ättöm än
ajan.
T äm ä lepo on, kuten tunnettua,
tu llu t to d e lla peruste e lliseksi. Tosin
sitä on sen neljänkym m enen vuoden
aikana, jo k a on ku lu n u t p ä ä tö k­
sen teosta, häirin n yt havahtum inen
sillo in tä llö in , m utta uni on tu llu t
aina uudelleen yhtä pian. Emme
tässä tule seuraam aan näitä elonilm
aisuja eri m uodoissaan. Ne kuuluvat
nykyaikaan eikä m enneeseen,
jo ka on katsaustem m e kohteena.
Voim m e tyytyä toteam aan, e ttä kysym
yksen kaikkein viim eisim m ässä
vaiheessa kaupungin ta lo n to n tti nyt,
kuten n eljäkym m entä vu o tta sitten,
on sä ilyttä n yt etuasem ansa m uihin
nähden ja sen o h e lla m yös paikka
to rilla , jo ka niinikään oli sillo in
kurssissa. Nyt kuulutettu kilp a ilu
koskee näitä m olem pia ja tu le vaisuus
on antava vastauksen.
TULEVAISUUS, niin, m e illä on
edessäm m e *) neljännesvuosisadan
tulevaisuus e nnenkuin m eidän ta r­
vitsee aja te lla ra atihuonekysym yksen
100-vuotisjuhlaa. K ukapa tietää,
ehkä s illo in voidaan, jos, niin kuin
usein aikaisem m in kin , jo ta in o d o t­
tam atonta sattuu, ju h lia sam anaikaisesti
kun uusi ra atihuone eli
kaupungin ta lo vih itä ä n .
□
l ) Nyt jo runsaasti takanam m ekin, (suom.
huom.)

Maamme ensimmäinen puhelinkeskus
perustettiin Turkuun
■ Joulukuun puolivälissä 1977 tuli kuluneeksi sata vuotta siitä,
kun m etallitehtailija Johan Nissisen konttori- ja myymälähuoneistot
Annan- ja Eerikinkadun kulmatalossa Helsingissä yhdistettiin
pihan yli kulkevalla puhelinjohdolla. Uranuurtajana
Turussa oli m erikapteeni Frans Nordfors, joka veti puhelinjohdon
laivakonttoristaan Kaskenkatu 1:stä Kanavaniem en
lastauslaiturille. Ja hänen aloitteestaan perustettiin myös
m aam m e ensim m äinen puhelinkeskus Turkuun, eikä siis Helsinkiin,
kuten historia virheellisesti kertoo. Tam pereen puhelinkeskus
oli toinen ja Helsingin kolmas. Turun puhelinkeskus
avattiin maaliskuun 19. päivänä 1882 Julinin talossa, nykyisessä
Aurakatu 1:ssä, palvelem aan koko kaupungin asukkaita.
P uhelim en satavu o tish isto ria n
m e rkeissä T urun verkkoryhm ässä
to im iva t p u h e lin la ito k s e t jä rje stivä t
näyttelyn T urun T a id e h a llissa 10.—
16. 12. 1977. Näyttelyn avauksen
s u o ritti m aaherra Paavo A itio. Perja
n ta in a 9. 12. T urun kaupunginvaltu
u sto n p u h e e n jo h ta ja H eikki Löyttyn
ie m i ja puhelin la ito ksen jo h ta ja
V eikko T ähti laskivat seppeleen
ka u p u n g in p u h e lin la ito ksen perustaja
n Frans N o rd fo rsin haudalle.
T a id e h a llin pohja ke rro kse ssa esite
ltiin puhelin to im e n kehitysvaiheet
eri vuosikym m enien päätapahtum i­
en, vanhojen valokuvien ja esineistö
n avulla. E sillä o li mm. p u h e lin kone
kulta kin vuosikym m eneltä. P ohja ­
ke rroksessa o li nähtä villä tyyp illin e n
yksityisp e rh e e n h o idossa o llu t maalaiskeskus,
jo ka to im ii vie lä kin Nauvon
R isiksessä. N äytte illä o li myös
e ri m aissa puhelim en keksim isen
s a ta v u o tisju h lie n kunniaksi ju lk a is ­
tu ja p ostim erkkejä.
Y läkerrassa e s ite ltiin nykypäivän
ja tulevaisuuden puhelin to in ta . S iellä
a hersivat m yös T urun am m attikoulu
n p u h e lin lin ja n o p p ila a t norm
aalien ty ö h a rjo itu ste h tä vie n parissa
ja y rittiv ä t ra tko a a m m a ttitu tkin ­
non vaativia tehtäviä. M yös e siteltiin
p u h e lin lu e tte lo n painatuksen m o n i­
naiset vaiheet. L. M. E ricssonin tulevaisuuden
o sasto lla o li nähtävillä
mm. kuvapuhelin, v ie s tis a te liittite
k n iik k a ja puheensiirto a lasersäteen
avulla hiuksenohutta lasiku itu -
säie ttä m yöten. T a id e h a llin p ihalla
o li nähtävissä posti- ja lennätin la i-
toksen p u h e lin la b o ra to rio n m ittausla
itte id e n huolto a u to ja T urun kaup
ungin p u h e lin la ito ksen e rikoisajo -
neuvo.
JU H LA LLIS E T
V IH K IÄ IS E T
P ro fe ssori E ino Suovan Turun
p u h e lin la ito k s e n va ih e ita käsittele-
• A se n ta ja t lin ja n rakennustyössä
v. 1920.
vässä h is to riikissa m ainitaan, että
m aaliskuun p uolivälissä puhelin la i­
to s lo p u lta kin valm istui, ja se o te t­
tiin käytäntöön ju h la llis in vihkiäisin,
jo tk a su o rite ttiin keskusasem alla
sunnuntaina, m aaliskuun 19 p:nä
1882 klo 4,30 ip. K a p ellim estari Lorentz
F ich te lb e rg e r saapui sinne
soitto kuntin e e n , sam oin m ieskuoro.
V ihkiäisten ajaksi olivat kaikki puh
e lim enom istajat kytketyt keskukseen,
ja jokaisen tila a ja n luo o li kerääntynyt
väkeä, ystäviä ja tuttavia,
todistam aan tätä m erkkitapausta Turun
kaupungin historiassa S oitto ­
kunta s o itti aluksi "P o rila iste n m arssin
” ja sitten fanfaarin. Sen jälkeen
lausu ttiin keskusasem alta tervehdys
seuraavin runonsäkein, (ruotsiksi).
Terve, Auran kansa! Sinua tervehtii
puhelin ja vihkiytyy tänään p a l­
velukseesi. Nyt salam a on pantu
kulkuneuvoihin, liikenteen valtim o
s ykkii reippain lyönnein. Eteenpäin
a hkeroiden! — ja h yvinvointi kru u ­
naa työn. eteenpäin valosta valoon,
Te A uran pojat. Eläköön edistys,
hurraa!
K aikista p uhelim ista h uudettiin
vastaukseksi keskukseen hurraata.
O rkesteri s o itti fanfaarin, ja kuoro
laulo i "V å rt la n d in ". V iim eisenä ohjelm
a n u m e ro n a oli Turussa sillo in
vierailevan v iu lu ta ite ilija n G erhard
B rassinin esittäm ä viulusoolo.
V ih k iä is ju h la oli siis o ivallisesti
suunnite ltu . Se ei kuitenkaan o nnistunut
yhtä hyvin, kuin järjestäjän
ta rkoitu s o li ollu t, ja syy oli yleisön.
K aikilla pääteasem illa va llitsi nim ittäin
h älinä ja puheensorina, joka
kantautui keskusasem an välityksellä
kaikkien m uiden puhelin ku u n te lijo i-
den korviin. "K u u lu i äänekkäitä
huutoja, väittelyä, naurua, vihellystä,
laulua, hanurinsoittoa, vieläpä kello
n tik ity s tä k in ", kertoo nim im erkki
" A li" Å bo U nderrättelserissä m erkkitapauksesta.
Kun vih kim isto im itu s oli ohi, oli
puhelin yleisön käytettävissä. Tämä
o li kum m inkin m elko varom aton to i­
m enpide, s illä joka in e n halusi puhua.
Keskusasem an vähäinen henkilö
ku n ta o li huutavassa hukassa,
kun kaikki läpät olivat yhtäaikaa auki,
ja varm asti s illo in te h tiin moni
väärä jo h to p ä ä tö s keskusasem an
to im intanopeudesta.
M erikapteeni N ordforsin vihkiäispäivän
aam una Å bo U nderrättelserissä
julkaisem assa aakkosellisessa
o sakkeiden luettelossa oli 63 nimeä,
jo is ta 11 o li ilm an num eroa. Todellisuudessa
luettelossa oli vain 48 num
eroa ja niistä vihkiäispäivänä 5
oli vielä vapaana.
Puhelujen välitystä vuosisadan vaihteessa Turun puhelinlaitoksessa.
• T ie to koneohja tu n keskuksen valvom
osta T urun puhelin la ito kse ssa .
YLI KAKSI M ILJO O N AA
PUHELINTA
N ykyisin S uom essa on yli kaksi
m iljo o n a a puhelin ta ja p u h e lin to i-
m en p iirissä työskentelee yhteensä
noin 23 000 henkilöä.
Tieto koneaika a lkoi T urun p uhelin
la ito k s e lla vuonna 1974. Tänä
vuonna T urun p u h e lin la ito s ottaa
käyttöön A X E -keskuksen, jo lla jo ­
kaiseen puhelim een voidaan saada
om a m uisti. N äköpuhelin tekee tuloaan.
Tähän p uhelim een voidaan
kytkeä mm. h ä irin tä p u h e lu je n etsintälaite,
jo lla ilkivalta iste n puhelujen
s o itta ja saadaan ilm i napin
painallu kse lla , jo llo in tie to k o n e ilm
oittaa keskuksen k irjo itu s p ä ä tte e l-
le, kuka on h ä irits ijä ja ketä on häiritty.
T ie to koneohja tu t puhelin keskukset
yle istyvä t ja ta rjo a vat ja tk u ­
vasti laajentuvan p a lveluvalikoim an
kuten erite llyn p u helinlaskun, lyhytnum
erovalinnan, jo n o tu s m a h d o llisuuden
ja puhelun autom aattisen
ohjautum isen haluttaessa toiseen
num eroon. N äppäin p u h e lin syrjä yttää
aste itta in valintale vypuhelim e n .

Itsenäisyyspäivällä useita
tilaisuuksia Turussa
— ”Itsenäisyyden k ivi” S am ppalinnan m äen rinteelle —
■ Its e n ä is y y te m m e 6 0 -ju h la v u o d e n its en ä isyysp
ä iv ä n ä T u ru s s a jä rje s te ttiin lu ku is ia e rila is ia
tila is u u k s ia , jo ih in o s allistu i e n n ä ty s m ä ä rä
y le is ö ä . V a rs in a is -S u o m e n a lu e e n p ä ä ju h la s s a
Ik itu u rin A re n a -h a llis s a m m . oli läsn ä p a ris e n
tu h a tta h e n k e ä . P äiv än v ie tto a lo ite ttiin T u ­
run v a ru s k u n n a n s e p p e le e n la s k u tila is u u k s illa
• S u o m e n its e n ä is y y d e n 6 0 -v u o tis ju h liin T u ru s s a liittyi m yös la h jo itu s v a ro in
h a n k itu n ja p ys ty tetyn Itse n ä is y y d e n k iv e n p a lja s tu s S a m p p a lin n a n m ä e n rin ­
te e s s ä Itä is e llä R a n ta k a d u lla . P a ts a a n lu o vu tti k a u p u n g ille p a ts a s to im ik u n n a n
p u h e e n jo h ta ja T a u n o L e in o ja se n o tti va s ta a n k a u p u n g in v a ltu u s to n p u h e e n ­
jo h ta ja H e ik k i L ö y tty n ie m i. P a ts a a n p a lja s tu s p u h e e n p iti p ro f. P a av o K allio .
— K u va: Ilm a ri R in n e.
V arsinais-S uom en alueen itsenäisyyspäivän
p ä äjuhla p id e ttiin Ikitu
u rin kongressikeskuksen Arenahallissa.
Juhlan jä rje s te ly is tä vastasivat
T urun ja P orin läänin h a llitu s,
T urun kaupunki ja eri p o liittis te n
puolu e id e n p iirijä rje s tö t. Pääjuhlan
avasi m aaherra Paavo A itio ja ju h la ­
puhuja n a o li puolu stu sm in iste ri
T aisto Tähkäm aa. Juhlaan toi Neuv
o s to liito n tervehdyksen pääkonsuli
V a lentin A. B ondar. Juhlan o h je l­
m assa esiin tyivät T urun kaupungino
rke ste ri jo h ta ja n a a n kapellim e sta ri
P e rtti Pekkanen, T urun suom enkielisen
työväenopiston lausuntaryhm ä
ohja a ja n a a n Irja Lappalainen, T arv
asjoen N uorisoseuran tanhuryhm ä
ja p e lim a n n it sekä y lio p p ila s k u o ro t
B rahe D jä kn a r ja F lorakören jo h ta ­
janaan G o ttfrid G räsbeck.
P U O L U S T U S L A IT O K S E L L A
P A R A A T I
u u d e lla h a u ta u s m a a lla . A a m u p ä iv ä llä p a lja s ­
te ttiin S a m p p a lin n a n m ä e n rin te e llä ” Its e n ä i­
syyden k iv i” -m u is to m e rk k i. P äiv än o h je lm a s s a
o li lisäksi p u o lu s tu s laito k s en p a ra a ti, T u ru n
v aru s ku n n an ju h la, y lio p p ila id e n s o ih tu k u lk u e ,
ju h la ju m a la n p a lv e lu k s e t ja ju h la t v a n h a in k o ­
d eissa.
P uolustusvoim ien itsenäisyyspäivän
tila isu u d e t a lkoivat kello 9
aam ulla seppele e n la skutila isuuksilla
u udella hautausm aalla. T urun varuskunnan
seppeleet laskettiin sankariris
tille , K arjalaan jääneid e n vainajie
n m uistom erkille, vakaum uksensa
puolesta kaatuneiden m uistom erkille
ja vapaussodan m uistom erkille.
Lounais-S uom en S otila slä ä n in jo u k ­
kojen paraatikatselm us tapahtui T u ­
run k a u p p a to rilla kello 10.30, m inkä
jälke e n noin 1 000 m iestä käsittävät
jo u k o t s u o rittivat ohim arssin, jonka
vastaanotti A ura kadulla kaupungintalo
n e dustalla so tila slä ä n in kom entaja,
kenra a lilu u tn a n tti U rpo Levo.
P a ra a tijo u kkoja kom ensi T urun varuskunnan
päällikkö, eversti Pauli
Kaskeala. P araatikatselm ukseen
osa llistu i varuskunnan om ien yksiköiden
lisäksi jo u k k o ja Porin P rikaatista
Säkylästä ja Satakunnan
T ykistö rykm e n tistä N iinisalosta.
T urun varuskunnan itsenäisyyspäiväjuhlaa
v ie te ttiin K upittaan urh
e iluhallissa kello 11.30 alkaen.
Juhlapuhuja n a o li eversti Pauli Kaskeala.
V arusm ieskuoro sam oinkuin
T urun va ru skunta soitto kunta ja sotila
sko tisisa r L. K alske esiintyivät.
V A N H A IN K O D E IS S A
J U H L IA
T urun kaupungin om istam issa L iinallaan,
Luoiavuoren ja Runosm äen
vanhainkodeissa jä rje s te ttiin itsenäisyyspäivän
iltana om at itsenäisyysjuhlansa,
jo id e n ohje lm a koostui
pääosaltaan vanhainkotien asukkaiden
suorittam asta ohjelm asta.
Illa lla ylio p p ila id e n järjestäm ään
soihtukulkueeseen y lio p p ila s ta lo lta
s a n k a riris tille o sa llistu i noin 500
m arssijaa.
T urun Laivastolippueen ju h la lip u ­
te tu t alukset k iin n ittyivä t M a rtin sillan
a lapuolelle A urajoen länsirantaan,
jo ssa y le isöllä oli tila isu u s tu ­
tustua aluksiin kello 11— 14 välisenä
aikana.
" IT S E N Ä IS Y Y D E N K IV I"
P A L J A S T E T T IIN
Itsenäisyyspäivän aam una p a lja s­
te ttiin S am ppalinnanm äen A urajoen
puoleisessa rinteessä kello 9.30
"Itsenäisyyden k ivi"-m u isto m e rkki.
P aljastuspuheen p iti p rofessori Paavo
K allio, (puhe ju lkaista a n toisaalla
lehdessäm m e) ja m uisto m e rkin luovu
tti T urun kaupungille p atsastoim i­
kunnan puheenjo h ta ja T auno Leino.
T urun joukko-o sasto n kilto je n T u­
run k a u p u n g ille lahjoittam an m uisto
m e rkin on su u n n ite llu t kuvanveistä
jä A ntti Louhisto. M uistom erkin
korkeus on n e ljä m etriä ja se on
kiiltä väksi h io ttu a g ra n iittia . Jokai-
Joulurauha julistettiin
Prinkkalan parvekkeelta
ilman kirkonkelloja
■ P rin k k a la n ta lo n p a rv e k k e e lta jo u lu rau h a on ju lis te ttu vuosis
a to ja ja v ain harvo in se on jä ä n y t ju lis ta m atta . P erim ä tied o n
m u k a a n isovihan ja T u ru n p iirityksen a ik a n a näin on käynyt
s am o in k u in vu o n n a 1917. R adio n v ä lity ksellä jo u lu rau h an ju ­
listu s on v ä lite tty koko m a ah a n 1 930-lu vu lta a lk a en .
T ä tä p e rin n e ttä n o u d a te ttiin jä lle e n v iim e v u o d en jo u lu a a tto n a ,
jo llo in k ello 12 vt. m a is tra atin sih teeri P ek k a S ilja n m ä k i luki
jo u lu ra u h a n ju lis tu k s en . T ilais u u d e ssa esiin tyi T u ru n V a ru s ­
k u n ta s o itto k u n ta . T u o m io k irk o n korja u s ty ö esti k irk o n k e llo je n
s o ito n . R ä n tä sa te e sta h u o lim atta tilais u u te e n o sallistu i ru n ­
s aasti y le isö ä .
T urku on tiettävästi ainoa kaupunki
Pohjoism aissa, m issä ennen hyvin
kin tavallinen joulurauhan ju lis ­
tam inen on säilynyt katkeam attom a­
na perinteenä läpi keskiajan aina
nykypäivään saakka. Koska jo u lu ­
rauha T urussa ju lis te ttiin ensim m äisen
kerran, ei ole tiedossa, mutta
tiedetään, että Skandinavian m aissa
tu n n e ttiin jo kristinuskon leviäm isen
jälkeen peräti 27 erila ista rauhaa,
kuten mm. käräjärauha ja m arkkinarauha.
Joulurauha tunnettiin niinikään
jo 1200-luvulla ja se kesti jo u ­
lun aatosta Nuutinpäivään. Joulurauha
sulki p iiriin s ä m yös kaupallisen
toim innan. P rinkkalan talon
nen patsashankkeeseen osallistunut
sai nim ensä adressiin, joka patsaan
m ukana luovutettiin Turun
kaupungille.
K O U L U IL L A O M IA
J U H L IA
Turun kaupungin kansakoululaitoksen
itsenäisyysjuhlaa vietettiin
jo p e rjantaina 2. jo u lu ku u ta Turun
ko n serttita lo lla . K oululaitoksen ju h ­
lassa esiintyivät T urun kaupungin
ko u lu la issoitto kunta johtajanaan dir.
mus. Y rjö Rostam o, Puropellon koulun
nuorisokerh o johtajanaan opettaja
L. Ranne kansantanhuilla, koulula
ito kse n oppila sorkeste ri johta ja ­
naan lehto ri A. Loim ovuori, koululaito
kse n m usiikkilu o kkie n oppilasku
o ro jo htajanaan opettaja A-M.
S illanpää sekä Juhana H erttuan ‘ukion
o p p ilasryhm ä johta jin a a n lehtorit
H. A nias ja M-L. Å kerm an sekä
E ricus-kuoro. Juhlassa puhuivat
koulula u ta ku n n a n puheenjohtaja,
e rityiso p e tta ja T a p io H olvitie, koululautakunnan
ru otsinkielisen osasto
n puheenjo h ta ja S. Stendahl ja
ko u lu to im e n jo h ta ja Pentti Lahti. □
p arvekkeelta luettavan ju listuksen
sanam uoto on m uuttunut aikojen
kuluessa. Alkujaan jo ulurauha luettiin
yksinom aan ruotsiksi, m utta jo
eräässä vuodelta 1711 säilyneessä
asiakirjassa m ainitaan "s iitä kauheasta
o n nettom uudesta ", että jo u ­
lurauha on tu llu t ju liste tu ksi paitsi
ruotsiksi myös suom eksi. Nykyään
ju lis tu s luetaan m olem m illa kielillä.
Nykyisen ju listuksen sanam uoto
pohjautuu K ristiina-kuningattaren
käskykirjeessä 1640-luvulla määrättyyn
julistukseen.
T U R U N J O U L U K U U S I
L O U H IS A A R E S T A
P erinteinen turkulaisten yhteinen
joulukuusi n oudettiin keskiviikkona
22. 12. 1977 Louhisaaren kartanon
m ailta Askaisista. Lähes 100-vuotias
kuusivanhus varu ste ttiin torstaina
200:lla sähkölam pulla, jo tk a sytytettiin
perjantaina, aatonaattona. Kuusijä
ttilä ise llä oli pituutta 25 m etriä,
josta kuitenkin noin 2 m etriä meni
katutason a lapuolelle betonilieriöön.
T urun tuom iokirkon edustalla kuusi
o li valaistuna loppiaiseen saakka.
T urun kaupungin vuokraam ia joulukuusien
m yyntipaikkoja oli ta rjo l­
la huutokaupassa 60 ja niistä kertyi
vuokratuloja 10 080 m arkkaa. K orkein
vuokra 360 mk m aksettiin Tuom
io kirkkoto rin ja K äsityöläiskadun
m yyntipaikoista.
TURUSSA o li vuoden 1977 loppuun
m ennessä lopullisesti kä sitte ­
lem ättä 533 kaupunginvaltuutettujen
tekem ää a loitetta. V iiden vuoden
ikään o li ehtin yt 137 aloitetta. Vanhin
o li edelleen valtuutettu Oiva
Varppeen 4. 4. 1955 tekem ä aloite
kaupungin kuorm a-, paketti- ja
henkilöautojen käytöstä huolehtivan
osaston perustam isesta.
L eirik oulu
syksyllä
T uru ssa
K ansainvälinen le irik o u lu jä rje s ­
tetään kahdeksatta kertaa Turussa
ensi syksynä T urun P o hjola-N orden
yhdistyksen huole h tie ssa jä rje s te ­
lyistä. L e irikoulu u n osallistu u noin
90 oppila sta T urusta, G öteborgista,
B ergenistä ja Å rhusista.
Y hdistyksen to im in ta o h je lm a ssa
on mm. h u h tikuussa T ukholm aan
tehtävä te a tte rim a tka ja s u u n n ite l­
m issa syksyllä R uotsin ka u tta te h ­
tävä m atka K ööpenham inaa n ja
Å rhusiin. K ööpenham inan N orden-
Yhdistys ja g ö te b o rg ila in e n laulukuoro
v ie ra ile vat kevään aikana
Turussa.
K a tedralskolanissa jä rje s te ttiin
9. 3. 1978 la u lu - ja s o itto ilta , jonka
o hje lm a koostui p ä ä a sia llisesti suom
en- ja ru o ts in k ie lis e s tä ru n o - ja
lauluaineistosta. N eljä Å b o A kadem
in o p iskelija a o liv a t la a tin e e t rakkauden
e ri m u o to ja ilm entäneen
o hjelm an.
T urun P o h jola-N orden-yhdistys
on to im in u t lähes 40 v u o tta ja se
on Suom en P ohjo la -N o rd e n -jä rje s-
tön to iseksi suurin paika llisyh d istys.
Y hdistyksen puheenjo h ta ja n a to im ii
to im itu s jo h ta ja Lars Tiusanen, vara
puheenjohta jana fil.lis . Bo G rö n ­
holm ja s ih te e rin ä fil.ka n d . S usanne
S egerstråle.
□
TURKU-SEURAN
JÄSENMAKSUT
V. 1978:
Yksilöjäsenet
Perheenjäsenet
20 mk
5 mk
Ainais- ja yhteisöjäsenet
200 mk
Jäsenetuna Suomen
Turku, Åbo vår stadlehden
vuosikerta.

Uuden vuoden vastaanotto
Turussa perinteiseen tapaan
■ U u d e n v u o d en v a s ta a n o tto tila is u u d e s ta
T u ru n tu o m io k irk o n p o rta illa on m u o d o s tu n u t
p e rin n e , jo k a on ja tk u n u t läh e s k o ko its e n ä i­
s yy te m m e a ja n . U u d e n v u o d e n v a s ta an o to n
h a rta u s p u h e e n p iti lä ä n in ro v a s ti A lv a r K u rtén .
K a u p u n g in v a ltu u s to n p u h e e n jo h ta ja H e ik k i
L ö y tty n ie m i p iti k a u p u n k ila is ille p u h e e n , jo n k a
ju lk a is e m m e o h e is e n a . M ie s k u o ro L aulu n Y s ­
tä v ä t e s iin ty iv ä t jo h ta ja n a a n d ir.c a n t. E sko
S o la s a a ri ja T u ru n V a ru s k u n ta s o itto k u n ta
s o itti jo h ta ja n a a n m u s iik k ik a p te e n ilu u tn a n tti
T o im in n a n jo h ta ja
H E IK K I L Ö Y T T Y N IE M I:
Uuden rakentamisen rinnalla
säilytetty historiallisesti
arvokasta jälkipolville
ITSENÄISYYTEM M E 60. vuosi on
s iirty n y t h isto ria a n ja ajatuksem m e
tähyävät odotta vin a uuteen kehityksen
vuosikym m eneen. Avartuva
m aailm a ja ihm isten keskeisen
kanssakäym isen lisääntym inen asettavat
m e ille kasvavia vaatim uksia.
H u o lim a tta siitä, e ttä Suom i on vain
p ie n i saareke kansojen m eressä, on
m e illä ka ik k i edellytykset vaikuttaa
m ie lip ite e n m uodostukseen yli valta
k u n n a llis te n ra jo je n laajaa tunnustu
sta saaneen puolu e e tto m u u sp o litiikka
m m e ansiosta.
EUROOPAN T u rvallisuus- ja Y h­
teistyökokouksen H elsingin henki on
elä h d yttä n yt pyrkim yksiä ratkaista
v a ikeatkin kansainväliset o ngelm
at n e u vottelupöydä n ääressä ja
tuon hengen ru o kkim in e n on tä r­
keätä e rito te n m eille suom alaisille.
T o ivo rauhan o lo tila n laajentum isesta
koskettam aan kaikkia m aita ja
kansoja elää. Voim m e jo p a todeta,
että s ie llä k in , m issä v ie lä m uutam a
vuosi taaksepäin aseet ratkaisivat,
n im ittä in Lähi-idässä, pyritään nyt
rakentam aan sovinnon s ilta a vuosikym
m enten viham ielisyyden kuilun
ylitse .
RINNAN koko kansakuntaam m e
koskettavan kansainvälisyyden edistäm
isen tule e m yös m eidän tu rk u ­
laisten antaa om a osam m e työhön
ystävyyden ja yhteisym m ärryksen
lisääm iseksi. Täm ä voi tapahtua
p a rhaiten ystä vyyskaupunkito im in ­
nan kautta. U n ohtam atta yhtäkään
Heikki Löyttyniemi
T urun yhdestätoista ystävyyskaupung
ista voitaneen todeta, että toisa a lta
pohjoism aisen neliapilan — G öteb
orgin, Bergenin, Å rhusin ja Turun
— keskisessä toim innassa sam oinkuin
T urun ja Leningradin välisessä
toim innassa on saavutettu m e rkittä ­
vim m ät tulokset, jo id e n vaikutus tulevina
vuosina tule e entisestään
korostum aan.
KULUNUT vuosi oli ensim m äinen
toim in ta vuosi u u delle kaupungin ­
v a ltu u sto lle ja m uille kaupunkim m e
E sk o J u u ri. A ik a is e m p in a v u o sin a o v at T u ru n
tu o m io k irk o n k e llo t ilm a is s e e t v u o d en v a ih tu ­
m ise n , m u tta n äin ei ta p a h tu n u t tä llä k e rta a .
T u o m io k irk o n k o rja u s tö id e n ta k ia ei k irk o n
k e llo ja saatu s o im a a n . S en s ija an T u ru n llm a -
to rju n ta p a tte ris to a m p u i k u n n ia la u k a u k s e t
v u o d en vaih tu e s sa. M a a h e rra P aavo A itio n
v a s ta a n o to lle valtio n v ira s to ta lo ssa oli k u t­
suttu n oin 1 4 00 v ie ra s ta eri p u o lilta lääniä.
A rk k ip iis p a M a rtti S im o jo e lla ei tä llä k e rra lla
o llu t v as ta an o tto a .
h a llin to e lim ille . T u loksien arvio in tiin
on m ahdollista päästä vasta p item ­
m än aikavälin jälkeen, m utta jo
nyt voim m e todeta, että vaikeutuvien
ta lo u d e lliste n m ahdollisu u ksie n keskellä
on Turkua kyetty rakentam aan
ja sen kaupunkikuvaa ehostam aan
ollaksem m e valm iita kaupunkim m e
viettäessä 750-vuotisjuhliaan ensi
vuonna.
DET gångna året va r det fö rsta
verksam hetsåret fö r den nya stadsfu
llm ä ktig e och vår stads övriga
förva ltn in g sorg a n . A tt kunna värdera
resultaten ä r m ö jlig t fö rs t efter
ett längre tid sa vsn itt, men redan
nu kan vi kontatera, att m itt ibland
försvårade e konom iska förhålla n d e n
har man strävat a tt bygga upp Abo
o ch a tt snygga upp dess sta d sb ild
fö r att vi skall vara redo a tt fira vår
stads 750-årsjubileum nästa år.
UUDEN ja nykyaikaisen rakentam
isen rin n a lla ei o le unohdettu ve l­
vollisuuksiem m e säilyttää vanhaa ja
h is to ria llis e s ti arvokasta jä lk ip o lv ille .
Y htenä e sim erkkinä tästä on tällä
p aikalla olevan kansallispyhättöm m e
laajam ittainen kunnostustyö sam oinkuin
koko m eitä ym päröivän aukion
p erinteisen m iljö ö n säilyttäm inen.
JÄM SID ES m ed a tt nytt o ch modernt
byggts har man ändå inte
glöm t b o rt vår p lik t att bevara det
gam la och h is to ris k t v ä rd e fu lla åt
kom m ande släktled. Ett exem pel
på detta är det om fa tta n d e renoveringsarb
e te t av vår nationalh e lg e -
dom likaså bevarandet av hela den
o m krin g lig g a n d e planens tra d itio ­
nella m iljö.
LÄHIVUODET tu le va t m e rkitsemään
voim akkaan huom ion k iin n ittäm
istä ku n n a lliste kn isiin kysym yksiin
. M enneen vuoden aikana on jo
luotu alustavat rakennelm at mm.
sella iselle suure lle rakennustyölle
kuin kaupungin a s te itta is e lle s iirtä ­
m iselle kaukoläm pöverkoston p iiriin
ensi vuosikym m enen puoliväliin
m ennessä. K aupungilla ja kaupunkila
isilla on m onia to iv e ita ja n iiden
kaikkien to teuttam iseen eivät m ahdollisuute
m m e riitä , m utta yh te is-
Turun kaupunkiosaseurat
• Turku-seuran kutsum an kaupunkiosaseurojen neuvottelutilaisuuden osano
tta jia jo ulukuussa 1977 KOP:n uudessa H um alistonkadun konttorissa. —
Kuva: Ilm ari Rinne.
T urku-seura kutsui jo u lu n alla
1977 kaupunkiosaseuro je n edustajat
yhteiseen neuvonpitoon KOP:n uuteen
H um alistonkadun konttoriin,
jossa v ie te ttiin jo u lu n tu n tu ista iltaa
pankin tarjo te ssa kahvit jo u lu to rttu -
je n kera.
Läsnä o liv a t K akskerta-, Paattisten-,
Portsa-, S u ikkila - ja Runosm
äkiseurojen, Lausteen Y hteistyöe
lim en, P iispankatuyhdistyksen ja
hengen avulla me voim m e saavuttaa
enem m än kuin tem pom alla kukin
om aan suuntaam m e. R ohkenenkin
vedota jokaiseen turkulaiseen ja
jo kaiseen kaupunkim m e rakentam i­
seen ja kehittäm iseen osallistuvaan,
jo kaiseen teistä, että me kukin
osaltam m e työskentelisim m e mehengen
nostattam iseksi. Vain yhte
istyö tä tehden me voim m e edelleen
olla esim e rkkin ä m uillekin ja
vain rin ta rinnan astuen me voim m e
jä ttä ä jälkeem m e tu le v ille sukupolv
ille viihtyisäm m än ja ihm isystävällisem
m än kaupungin. Suom alainen
yhte iskunta on tänään ka ikista vaikeuksistam
m e huolim atta kehittyvä
ja eteenpäin p yrkivä ihm isyhteisö,
jo ka koettaa h uolehtia jokaisesta
y ksilöstään parhaan kykynsä mukaan.
HYVÄT tu rk u la is e t! H aluan lopuksi
esittä ä te ille k a ik ille parhaat uuden
vuoden toivotukset. O lkoon
a lkanut vuosi m enestyksellinen ja
tuoko o n se m uassaan täyttyneitä
toiveita. Må det nya året vara fra m ­
g å n g srikt o ch må det m edföra uppfy
lld a ö n skningar. Hyvää uutta
v u o tta ! Ett g o tt nytt år!
□
Turun O paskerhon edustajat, yhteensä
21 henkeä. S eurojen yhteistyössä
siten, että T urku-seura on
keskeinen kokoonkutsuja, katsottiin
olevan hyvät m ahdollisuudet to i­
minnan kehittäm iseen. M onia to ­
teutettavaksi m ahdollisia suunnitelm
ia tu o tiin esille.
Vuoden 1978 yhteistoim intatapauksiksi
ehdotettiin toim enpiteitä,
jo tk a osaltaan auttavat T urun va l­
m istautum ista v. 1979 vietettäviin
T urun 750-vuotisjuhliin. Koska oli
tiedossa, että Turun päivän to im i­
kunta on ehdottanut v. 1978 te e ­
maksi "T urku juhlavuoden aattona",
katsottiin, että näissäkin m erkeissä
voitaisiin työskennellä sam alla lin ­
jalla.
M ikä li kaupunki ja m uut jä rje s tö t
saaaaan m uxaan v a h v is te ttiin KaKSi
tem pausta” :
— K aupungin y le in e n siivoustem -
paus jä rje ste tä ä n touKOkuun 8— 11
päivinä.
— P uiden is tu tu skam p a n ja jä r­
jestetään syksyllä.
K aupungin puuta rh a o sa sto ja
puhta a n a p ito la ito s ova tkin jo anta ­
neet m yönteisen lausunnon näistä
s u u n n ite lm ista ja m uodostettava
työjaosto kehittä ä asiaa kevätkaudella.
PAATTISTEN SEURALLA
V UOSIKO KO US
P aattisten ta lo on ju h la v a ja käytännöllin
e n kokouspaikka, jossa
P aattisten seura p iti 7. 2. 1978
vuosikokouksensa. Läsnä o li v iitisenkym
m entä jäsentä.
Seura on vasta vuoden ikäinen.
P uheenjohtaja ksi v a littiin m aanvilje
lijä T aito J u ssila ja s ih te e riksi
kunnansihteeri K alle K aitu ri. S euralla
o li v. 1977 v ilkasta toim in ta a ,
retkiä, kalastu skilp a ilu , Paattisten
päivän vietto, ju h lia ja kokouksia.
Vastaavaa to im in ta a s u u n n ite ltiin
m yös vuodelle 1978.
T ilaisuudessa e site lm ö i asessori
Ilm ari R inne T u rku-seuran 20-vuotisen
toim in n a n e siin tu o m ista a lo itteista
ja to im in n o ista , jo ita Paattis
illa k in m ahdollisesti v o ita is iin to ­
teuttaa. Toisen esitelm än p iti a rk k i­
tehti Jorm a S arjala S eutukaavaliito
sta e sitellen T urun ym p ä ristö se u -
dulla olevia ja su u n n ite lta via lu o n ­
nonsuoje lu ko h te ita . E sitystä tä ydenne
ttiin m onin k a rto in ja h eijastuskuvin.
T urun O suuskauppa ta rjo s i lask
ia istiista in m erkeissä kahvit ja laskiaispullat.
Lisäksi n ä h tiin d iakuvia
P aattisten seuran viim e kesän to i­
m innasta ja uusi T urku-elokuva. □
ILM ARI RINNE
• P aattisilla on saatu vanha pärea
itta säilym ään. P aattisten-seuran
tavoitteena on use ita kin suoje lta via
rakennuksia. — K uva: Ilm a ri Rinne.

Betel-kirkko ja hotelli Henrik
— lähetystyön keitaita Turussa
• A rk k ite h ti E rik B ry g g m a n in lu o m a h o te lli-, ra v in to la - ja liik e ra k e n n u s ,
jo n k a ta k a n a n äk yy B e te l-k irk o n to rn i. — K u va: T e u v o K an e rva .
M Turun seutu on maamme lähetystyön kehto. Kotiseudulleen
tämän työn tekijät ovat antaneet monumenttaaliset lahjat; kauniin
Betel-kirkon ja jyhkeän hotelli Hospitsin, joka tänään toimii
hotelli Henrikkinä.
äm ä m olem m at rakennukset
Novat T urun Lähetysyhdistyksen,
jo k a vuodesta 1936 saakka on to i­
m in u t n im e llä Lähetysyhdistys Betel,
rakennuttam ia. T ilava to n tti hank
ittiin V enäjän K irkkokadun, nykyisen
Y lio p isto n kadun, varrelta.
S uurhankkeeseen, kirkon rakentam
iseen, pieni yh d istys lähti lähetyssaarnaaja
Frans H annulan johdolla .
Hän o li tu lisie lu in e n lähetysasian
ajaja, jo n k a sanom a sai laajaa kannatusta
m aakunnassakin. Turussa
p id e ttiin H annulan aikana m aankuulu
ja nuorisoju h lia , jo illa oli m u­
kana tu hansia n uoria kautta maan.
N ä ille ju h lille vuonna 1906 va lm istu
n u t, a rk k ite h ti F ritjo f S trandellin
suunnitte le m a k irkko a lakerran kokoussaleineen
antoi ju h la va t p u itteet.
K o tikaupungissaan lähetysväki
te ki m erkittä vä ä k u lttu u ri- ja avustustyötä,
toim ihan yhdistyksen p iirissä
mm. sairasosasto ja om a kuoro.
T ästä sam asta p iiris tä versoi
aja tu s T urun K ristillise n Kansanopisto
n ja Lounais-S uom en Liikem
iesten Lähetysliito n , jo ka m yöhem ­
m in sai nim en Suom en Liikem iesten
Lähetysliitto , perustam isesta. Frans
H annulan jä lkeen T urun L ähetysliito
n jo h to o n tu li p astori K. R. Kares.
urun Lähetysyhdistys ryhtyi
T"h y ö d y n tä m ä ä n ” tilavaa to n t-
tia a n 1920-luvun lopulla. Kadun
varteen kohosi nyt tilava, ku u sike r­
roksinen, a rk k ite h ti E rik B ryggm a­
nin luom a h otelli-ravintolarakennu s,
jossa o li useita liikehuoneisto ja kin .
H otelli jä tti varjo o n sa pienen, kod
ikkaan lähetyskirkon. V arjonsa e
tu li luom aan m yös T urun Lähetysyhdistyksen
tielle.
H ospits B ete l-h o te lli o te ttiin käyttö
ö n valo isin toivein 28. 6. 1929.
— Se o li kaupungin suurin ja nykyaikaisin
m a jo itu sliike ja sai heti
yleisön kannatuksen puolelleen,
kertoo talo n rakennustoim ikunnan
jäsen, jo h ta ja John Remes. T a lo s­
sa — itsepalvelu ra vin to la H enrikin
H olvissa — to im i om a pesula. Hospitsissa
p id e ttiin jo tä llö in runsaasti
perhejuhlan luonto isia tila isuuksia
ja k ristillish e n kisiä kokouksia.
— M utta 1930-luvun lam a yllä tti
m onen m uunkin kuin T urun Lähetysyhdistyksen
väen, toteaa Remes.
Y h d istyksellä oli velkoja ja kun hote
llin tu o tto o li lam an p ahim pina aikoina
pienem pi kuin sen m enot,
niin o li väistäm ättä edessä v a ra rikko.
P akkohuutokaup paan aja u d u ttiin
vuonna 1936. T ällö in sekä Betelk
irk k o että hotelli-ra vin to la ra kennus
jo u tu ivat K irkollisvirkakunnan leskija
orpokassan om istukseen.
uutam an vuoden kuluttua hote l­
Mli-ra vin to la , jo sta o li m uodostettu
H ospits Betel -osakeyhtiö, vuokra
ttiin yksityish e n kilö ille . Johdossa
olivat rouva L iisa M artola ja kauppaneuvos
Y rjö Salm ela. He tekivät
hosp itsista T urun Hovi O y:n. H uoneita
o li T urun su u rim p iin lukeutuvassa
m ajo itu sliikke e ssä 84.
S odan aikana talo o li sotilaskäytössä
ja B e te l-kirkko o li mm. ru o t­
salaisen seurakunnan ja T uom iokirkkoseurakunnan
tyyssijana. Näihin
a ikoih in kesku ste ltiin m yös talon
m uuntam isesta ylioppila sasuntolaksi.
H ospitsin asukkaina ovat
varsin pitkään viihtyneet mm. arkkip
iisp a Lauri Ingm an ja ru n o ilija
Kaarlo Sarkia.
• H o te lli H e n rik in u lla k o lle o n te h ty 5— 10 h e n g e n s a u n a p u k u -, k a b in e ttl-
ja p es u h u o n e tilo in e e n .
uonna 1949 Turussa oli jälleen
V m yynnissä kaksiyhteys, Betelk
irkko ja h otelli-ravintolarakennu s.
N iiden oston te ki Suom en P ipliaseura
lle m ahdolliseksi kahvilahjoitus,
jo k a o li saatu A m erikan Raam
attuseuralta suom alaisen Uuden
Testam entin 400-vuotisjuhlan jo h ­
dosta. K iitospuheessaan lausui arkkip
iisp a A leksi Lehtonen toivom uksen,
että la h jo itu svaro illa hankittava
rakennus nim ettäisiin M ikael A g ricolan
T aloksi.
N äin sitten to d e lla tapahtuikin.
E lokuussa 1949 o p etusm inisteriö
hyväksyi M ikael A g ricola -ta lo Säätiö
n säännöt. O sakkaina säätiössä
ovat Suom en Pipliaseura, Suomen
E vanke lislu te rila in e n k irkko ja Suomen
Liikem iesten Lähetysliitto.
o sam an vuoden syyskuussa
J B e te l-kirkko ja hote lli-ra vin to la ­
rakennus siirtyivät säätiön hallin ­
taan. H otelli T urun Hovi Oy:n kaikki
osakkeet osti tä llö in Suomen
Liikem iesten Lähetysliitto, jo ka ryhtyi
h arjoittam aan talossa Betel-perin
te id e n m ukaista, kristillishenkistä
liike to im in ta a . S äätiö nim esi hotellin
M ikael A g rico la Hospitsiksi.
Y leisnim eksi T urun H ospits-osakeyhtiö
n h o te llille vakiintui kuitenkin
Hospits, jo ka tarko itta a m ajataloa,
m ajapaikkaa. V uodesta 1964 saakka
hotellia on johtanut m ajuri evp.
M artti Lertola. H otelli H enrik Oy:n
johto kunnan puheenjohtajana to i­
m ii kauppaneuvos Risto Heinonen.
Heidän jo h d o lla a n talo a on kehitetty
ja nykyaikaistettu voim akkaasti.
E ntisissä pesulatiloissa to im ii tänään
itsepalveluravintola Henrikin
H olvi ja katutasossa kafeteria Henrica.
O sittain p eruskorjatun ja u llakk
o tilo ista uusia to im itilo ja — kahdeksan
viihtyisää h otellihuonetta ja
saunan — saaneen hotellin nim ikin
on uudistettu.
itkän harkinnan jälkeen on
Ppäätetty m uuttaa ensi vuonna
50 vuotta täyttävän hotellin nim eksi
H enrik. Täm ä nim i liittyy läheisesti
ensi vuonna 750 vuotta täyttävään
T urun kaupunkiin ja myös Suomen
kirkkoon. Eräänä syynä m uutokseen
on se, että H ospits-nim eä kantavien
hote llie n luonne varsinkin P ohjoism
aissa on m uuttunut.
— Ne edustavat lähinnä m atkailija
k o ti- ja retkeilym ajatasoa ja tästä
aiheutuu kotim aan u lkopuolelle
suuntautuvassa m arkkinoinnissa
hankaluuksia, toteaa jo h ta ja Lertola.
Uusiin nim iin liittyvät kuitenkin
vanhat p erinteet. H otellin luonnetta
n im enm uutos ei tule m uuntam aan.
Tänään T urun lähetysväen aikaansaam
assa talossa on m atkailijo
ille ta rjo lla 87 huonetta ja niissä
144 vuodetta. H ote llin kuudes kerros
— v in ttik e rro s — on nyt otettu
täydessä laajuudessaan käyttöön.
E rittä in onnistu n u t uusi aluevaltaus
ja peru skorja u s on tehty arkkitehti
O lli K estilän jo h d o lla . S isustussuunnittelun
on la a tin u t talo n luojan,
a rk k ite h ti E rik B rygom anin Carin
-tytä r. P ääurakoitsijana oli Rakennusto
im isto S. K ujala Oy. Kahdeksan
uuden m atkustajahuoneen
lisäksi v in ttiin on tehty 5— 10 hengen
sauna ja toim iva, tarkoituksen-
Turku-seuran syyskokous
Katedraalikoulussa
Turku-seuran syyskokouksesta
22. 11. 19/7 K atedra a liko u lu lla on
aihetta palauttaa m ieliin kokousasioita,
jo is ta lehden jo u lu n num e­
rossa o li vain lyhyt asiam aininta.
K atedraalikoulu kokoontum ispaikkana
o li siKali arvoKas ja eriKomen,
että m ainittu koulu on Suom en
vanhin ja Koulutalo oli ju u ri restauroituna
nähtävissäm m e. K oulutalosta
kertoi ja esitti d iiakuvia p iiriarkkite
h ti O lof Holm berg, jo k a on
nim itetty P ohjoism aisen neuvoston
sihteeristön jäseneksi rakennusalan
asiantuntijaksi.
K oulutalo m ainitaan historiassa
1300-luvuila ja talon korjausm erkintöjä
löytyy vuodelta 1454, jo llo in
Hans Basse m yi talon T u o m io kirkon
Pynan Ruum iin A ltta rin prebendaksi.
Koulu s iirty i rakennukseen
vuonna 1830. K oulutalon käyttäjinä
ovat eri a ikoina o lle e t mm. H ornit,
W ittfoothit, T ryggit, m aaherrat, kenraaliku
ve rn ö ö rit sekä hovioikeus.
Koulurakennuksen perustu tkim u k­
sessa noin 12 vuotta sitten todettiin
rakennuksen kallistuneen joelle
päin 20— 30 cm . Täm än johdosta
su o rite ttiin perustusten betonipaalutus
ja näin saatiin yhteys peruskallioon.
Rakennus to d e ttiin
paljon huonokuntoisem m aksi kuin
m itä ole te ttiin , se o li mm. Turun
palon jälkeen vuoden katotta ja
seinät rapautuivat 1827— 28. Lisäksi
nyt suoritetun perustustyön jo h ­
dosta seiniin tu li runsaasti uusia
halkeam ia. Rakennuksen korja u k­
sessa on huom ioitu kunnostus " r i­
sum ajasta p a la tsiksi", kuten o p p i­
laskunta m ainosti sekä h u onetilaohjelm
an toteuttam inen peruskoulua
ja m uita tilo ja varten. Nyt suorite
ttu je n korjausten yhteydessä ei
k aikkia historian e d ellyttäm iä asp
ekteja voitu säilyttää, s illä mm.
hissikuilujen teko ja eräät m uut
välttäm ättöm ät nykyajan vaatim ukset
ratkaisivat. V ä rit näyttelevät
m erkittävää osaa uudessa koulutalossa
ja siksi am m attim iehet o li
etsittävä muualta.
Katedraalikoulun ja ruotsalaisen
työväenopiston käytössä on nyt
noin 4 000 n eliöm etriä ja a la ke r­
rassa lisäksi neljä holvattua tila a
o ppilasyhdistykselle.
Syyskokouksen puheenjohtaja na
to im i seuran varapuheenjohtaja
intendentti Erik Bergh. Läsnä oli
noin 150 jäsentä. T oim in n a n jo h ta ja
Ilm ari Rinteen esittäm ä h allituksen
m ukainen näyttelyhuone. Vanhassa
talossa ei siis torkuta vaan otetaan
nykyajan haasteet nykyaikaisin keinoin
vastaan. Työn tuotta m a voitto
menee lähetystyöhön.
M ikael A g ricola -ta lo Säätiön puheen,ohtajana
to im ii a rkkip iispa
M artti S im ojoki.
□
RAILI K IIA N LIN N A
O lo f H o lm berg
esittäm ä to im in ta suunnite lm a vuodelle
1978 hyväksyttiin. Jäsenm aksut
p äätettiin pitää e ntisen su u ru i­
sina eli 20 m k ja sam an perheen
muu jäsen 5 m k vuodessa. K okouksessa
kesku ste ltiin m yös su u n n ite l­
m issa olevasta seuran m erkistä
sekä kaskujen k e ru u kilp a ilu sta .
R ouva M aire S p iik e sitti varsin ansiokkaan
film aam ansa elokuvan
Turusta. K okouksen o s a n o tta jilla
o li kie rto kä yn n in aikana tila isu u s
tutustua koulun u u d istu n e isiin tilo i­
hin.
□
ILM AR I RINNE
TU L:n päivän juhla ssa T urun konserttita
lo ssa 29. 1. 1978 T U L :n ansio
m e rkki ja e ttiin K eijo K irveennum -
m elle M ynäm äen T ove re ista ja O lavi
V ain ikaiselle Pyörä 68:sta. K ultaisen
seuratyöm erkin saivat V ieno
Kuusola M uurlan K iri, R eino Lahtinen
K orvensuun Sisu, V ä in ö S iro
Kaarinan U ra ja A lvar S aarinen T u­
run W eikot. A n sio m e rkkie n jaon
s u o rittiv a t p iirin puheenjo h ta ja Pauli
Forss ja liito n naisja o sto n puheenjo
h ta ja T erttu H onkasalo. T urun
Työväen S ä ästöpankki p a lk its i p iirin
parhaina u rh e ilijo in a Reim a Salosen
T urun W eiko ista ja S o ile K ottosen
A iris to M elo jista . P arhaan seurajo
u kkueen palkin n o n sai P iikkiö n
K ehityksen suunnistajat.
★
TURUN ev.lut. seura kuntie n hauta
u sm a illa o li v. 1977 h autauksia
1 525 ja näistä uurnahauta u ksia 308.
V uotta a ikaisem m in vastaavat luvut
o liv a t 1 664 ja 251. V iim e vuoden
päättyessä T urun Pyhän R istin kappelin
kre m a to rio ssa on p o lte ttu eli
tu h kaute ttu ka ikkia a n 2 217 v a in a ­
jaa.

KATEDRALSKOLANS
£ Ja, se d e t v a r en rik tig fest
n ä r K a te d ra ls k o la n s lo k a lite te r i fd
g a m la C la s s ic u m å te rin v ig d e s den
2 0 ja n u a ri — s o le n n t o c h av sp ä n t
p å s a m m a g ä n g .
F ö r fe s ta rra n g e m a n g e n sto d s k o ­
la n s d ire k tio n o c h re k to r m e d R e­
n é e L a u r e n och B arbro F o n ­
t e l l som d rivande kra fte r. Talens
rad inleddes av fu llm ä ktig e s o rd ­
fö ra n d e H e ikki L ö y t t y n i e m i ,
som pä stadens vägnar ö verläm n a ­
d e h u se t i s k o lm y n d ig h e te rn a s värd .
H a n p å m in d e
o m d e t ä te ra n ta g n a
g a m la s k o ln a m n e ts u rs p ru n g o ch
fra m h ö ll vik te n a v tra d itio n o ch
k o n tin u ite t s o m e n b e rik a n d e
fa k to r i d a g n e s fö rä n d e rlig a v ä rld .
U n d e rv is n in g s m in is te r K ris tia n
G e s t r i n fra m fö rd e sta ts m a k te n s
Undervisningsm inister
Kristian Gestrin:
h äls n in g
till F in la n d s ä ld s ta skola.
A n fö ra n d e t å te rg e s in e x te n s o pä
a n n a n p la ts i tid n in g e n .
Fd lä n s a rk ite k te n O lo f H o l m ­
b e r g , fly g b u re n frän O s lo , d är
h an n y lig en h a r sla g it n e r s in a b o ­
p å la r, ta la d e m e d o m is sk än lig
vä rm e o m sitt ve rk ,
INVIGNINGSFEST
d e n års lä n g a
u p p ru s tn in g e n av d e t fö rn ä m lig a
h u set. H an b e ly s te k la rt o c h s a klig t
m e d b e le d s a g a n d e d ia b ild e r de
m å n g a h a n d a p ro b le m , so m b yg g -
n a d s e x p e rtis e n stä lls in fö r vid o m ­
fa tta n d e re s ta u re rin g s a rb e te n som
d e t nu g e n o m fö rd a . O lo f H o lm b e rg
fra m h ö ll b ly g s am t, att u p p ru s tn in ­
g e n av h u set d o c k a lltig e n o m var
re s u lta t a v e tt sä lls y n t g o tt la g ­
a rb e te o c h h an s lu ta d e m e d att
h a ra n g e ra s in a m e d a rb e ta re s yr-
bo stad har sekelgam la skol-
Åtra d itio n e r. S tadens skolo r har
fö ljt m ed tid e n s pulsslag, förä n d ra ts
och förnyats. Så sker o ckså nu när
vi fö rrä tta r å te rin vig n in g av det forna
C lassicum fö r användning i dagens
o ch m org o n d a g e n s skolas tjänst.
Den a n rika K atedralskolan har fira t
sitt 700-års ju b ile u m o ch grundades
i tid e rn a vid d o m ka p itle t närm ast
m ed tanke på p rä s tu tb ild n in g e n i
landet. Å bo gym nasium inrättades
efte r stadens brand 1828 fö r att
fy lla det tom rum på den högre
undervisnin g e n s om råde som fö r­
orsakades av att akadem in i Åbo
fly tta d e s till H elsingfors. Det var
också d å som gym nasiet fic k överta
d e tta fö rn ä m a skolhus. E n lig t vad
his to rie n b e rä tta r anbefa lld e s guv
e rn ö rsäm b e te t i länet i nådigt
bre v av den 22 m aj 1829 a tt skyndsam
t låta iståndsätta "d e t afbrända
ho frä ttsh u se t" så att byggnaden
fu llt fä rd ig kunde överläm nas till
gym nasiets begagnande fö re den
15 augusti 1830 då e n lig t gällande
skolo rd n in g höstterm inen skulle
vidtaga, v ilk e t också skedde.
Det har sagts att "e tt ståtligare
s kolhus på en m era m in n e srik och
vacker plats inte fin n s i v å rt la n d ".
Dessa ord fö rp lik ta r o ckså statsm
akten att bevara det kulturarv
s kolhuset representerar. Det ä r m ig
angeläget a tt fram föra e tt varm t
ta ck till alla m yndigheter och ens
kilda, som b id ra g it till a tt genom ­
fö ra det krävande restaureringsarbete,
vars fu llb o rd a n dagens
å te rin vig n in g bekräftar. Jag är säker
på a tt Åbo stad, i vars ägo
K atedralskolans fa s tig h e t nyligen
övergått, kom m er a tt ta sig an
skolhuset med pietet o ch om sorg.
K a tedralskolans återin vig n in g
sker vid en tid p u n k t som sko lp o litis
k t ä r b e tydelsefull. I o ch med att
huvudstasregionen i augusti i fjo l
• K a te d ra ls k o la n — F in la n d s äld sta
ko la — I h jä rta t av Å b o , in n e i d en
m e d e ltid e m iljö s o m b ild a s av
A u ra ä , P in e lla n , D o m k y rk a n , G a m la
S to rto rg e t o c h B rin k a la h u s e t. En
H e lh e t stö rd e n d a s t a v G a m la R å d ­
h u se ts fo rm lö s a s k jo rtfa b rik o ch
s k o rs te n a r. — F o to : Ilm a ri R in n e.
ke s s k ic k lig h e t. B y g g n a d s re s ta u -
re rin g är ett m y ck et s p e c ie llt a rb e te
so m s tä lle r h e lt a n d ra k rav p a den
e n s k ild a y rk e s m a n n e n
ä n lik rik ta t
e le m e n tb y g g a n d e .
S ta ts a rk e o lo g e n C J G a r d ­
b e r g . v ä r m e sta e x p e rt p ä g a m la
a b o h u s b e fa n n s va ra ö v e rm å tta n
n ö jd m e d re s ta u re rin g s re s u lta te t.
H an a r s ä g d et va ra e tt fu llg o tt b e ­
vis fö r h u r m a n m e d ta la m o d och
in s ikt ka n s k a p a e n fu n k tio n s d u g lig
o ch a lltig e n o m triv s a m m iljö
in o m
g a m la m u ra r.
R e s u lta te t m a n a r till e fte rfö ljd
in te m in st
n ä ra g ra n n a r,
b e trä ffa n d e sko lh u se ts
d e t g a m la ra d h u s e t
o c h In g m a n s k a g ä rd e n p ä an d ra
sid a n ån .
ö v e rg ick till g ru ndskolsystem et är
den nya sko lfo rm e n in fö rd i hela
riket. Detta in n e b ä r a tt sådana
tra d itio n e lla skolfo rm e r som folk-,
m e dborgar- och m ella n skolo rn a nu
sam m ansm älts till den n ioåriga
grundsko la n , o ch att gym nasierna
få r en självstä n d ig ställning.
Vi lever i dag i en p eriod där
hela vårt utbild n in g svä se n kännetecknas
av stark u tvecklin g och
stora fö rä n d rin g a r. Det gym nasiala
läroverket b e rö rs o ckså av den
n yordning av m e lla n sta d ie u tb ild -
ningen, som planeras i e nlighet
med p rin c ip b e s lu t av statsrådet
från år 1974. En av de m est d is k u ­
terade frå g o rn a i sam band med
m ellanstadiereform en har varit
frågan om g ym nasiets ställn in g . A llt
fle re ungdom a r har under de två
senaste d e cennie rn a s ö kt sig till
gym nasierna. E n lig t aktu e lla uppg
ifte r intogs i höstas inem ot 37 500
elever i gym nasierna, v ilk e t är ca
fem p ro cent m era än e tt år tid i­
gare. G ym nasieeleverna u tg ö r nu
□
ca 48 p ro ce n t av 16-åringarnas
hela årsklass. För tio år sedan
svarade eleverna i en m ellanskolklass
fö r en lika s to r endel av årsklassen
m edan gym nasiebenägenheten
va r avsevärt m indre. Den
kra ftig a utöknin g e n av gym nasiegången
har le tt till det att endast
en del av studenterna kunnat gå
vidare till högskolorna. Gym nasiet
har d ä rfö r i stor u tsträckning blivit
en allm än g ru n d u tb ild n in g fö r
yrkesutb ild n in g e n . På m ånga sådana
om råden där den gam la mellanskolan
u tg ö r tillrä c k lig form ell
g ru n d u tb ild n in g har man sökt anpassa
sig till det läge som har
uppstått genom a tt inrätta särskilda
studentklasser.
Det är d o c k inte ändam ålsenligt
att låta gym nasiet växa till en
skola fö r hela årsklasser. G ym nasiets
frä m sta u p p g ift har v a rit och
kom m er i fortsä ttn in g e n att förb li
att förb e re d a eleverna fö r akadem
iska studier. Det ä r em ot denna
bakgrund lä tt a tt inse, a tt frågan
om en rä tt avvägning av elevantalet
i gym nasierna och i m ellanstadiets
övrig a skolfo rm e r hör till de centrala
frå g o rn a i den a ktuella skolplaneringen.
G ym nasiets betydelse som generell
grunval fö r vidare h ögskolutb
ild n in g är natu rlig tvis inte ifrågasatt.
A ktu e llt är därem ot att stärka
och fö rb ä ttra de alternativa u tb ild ­
n in g slin je rn a fö r att därm ed stim u­
lera ungdom a r att i växande utsträ
cknin g välja dem sam t undvika
den d yrbara och tidskrävande
d u b b e lu tb ild n in g dagens situation
kräver av m ånga. Detta innebär
s jä lv fa lle t att utbildningsvägarna
vid a re till högskolnivå o ckså måste
stå öppnare än fö r närvarande för
dem , som e fte r avslutad grundskola
söker sig till yrkesutbildande skolor
o ch institut. D ärem ot föru tsä tte r
inte statsrådsbeslutet om m ellanstadiereform
en, a tt gym nasiets utb
ild n in g s tid sku lle förkortas. Också
den tanken har fö rts fram i debatten
om utform ningen av m ellansta
d ie ts s k o lfo rm e r och den har
vä ckt berättigad oro bland dem
som a rb e ta r i gym nasierna. Det är
d ä rfö r på sin plats att klart fastslå,
a tt såväl statsrådets pricip b e slu t
som den därpå grundade planeringen
av den förestående reform
en b ygger på uppfattningen att
g ym nasiet också fram deles bör
vara en 3-årig skola som ger beh
ö rig h e t till alla högskolstudier.
Det fin n s således inte behov av
a tt före ta ingre p p i gym nasiets
stru ktu re lla uppbyggnad. D ärem ot
fin n s d e t a lltid utrym m e fö r förb
ä ttrin g a r. Läroplanerna kom m er
att u tvecklas och språkundervisningen,
som u tg ö r ett speciellt
problem både i g rundskolan och i
gym nasiet, m åste förstärkas och
göra s m ångsidigare. V idare är det
uppenbart att g ru n dskolans system
med nivåkurser i språk o ch m atem
atik, som tillv a ra ta r elevernas
in d iv id u e lla intressen och fallenhet,
nu fu n g e ra r som en täm ligen g o d ­
ty c k lig g a llringsm ekanism fö r gym ­
nasiet, v ilk e t s jä lv fa lle t inte avsetts.
Sven Lindman —
Kansler för
Åbo Akademi
P rofessor em eritus Sven Lindm an
har av S tiftelsens fö r Åbo Akadem i
delegation utsetts till kansler för
Å bo Akadem i räknat från den 1
januari 1978. Hans m andatperiod är
fem år.
Sven Lindm an är född 1910 och
är den förste kanslern ur A kadem
iens egen krets. Han har dessutom
varit i m ycket hög grad anknuten
till Akadem ien. Hans fa r var
en av Akadem iens första professorer
och själv bedrev han sina stud
ie r vid Akadem ien. Sven Lindm an
blev ord in a rie professor i statskunskap
vid Åbo Akadem i år 1942
efter att dessförinnan ha b estridit
tjänsten i fyra år. Em eritus blev han
år 1973. Professor Lindm an va r p ro ­
rektor åren 1948— 54 och rektor för
Åbo Akadem i åren 1957— 62. Efter
sin pensionering har han bl.a. stått
i ledningen fö r S tiftelsens fö r Abo
Akadem i F orskningsinstitut. □
Detta har fö ra n le tt långtgående
krav på slopandet av nivågrupperingen
som sådan, vilket e n lig t min
mening inte vore lycklig t. D ärem ot
är det nödvändigt att snarast finna
form eln till lösning, som bibehålle r
de pedagogiska fö rd e la r n ivågrupperingen
erbjuder, men där valet
av nivå inte begränsar den enskilda
elevens m ö jlig h e te r till fo rtsatta
studier i gym nasium e lle r andra
m ellanstadieskolor.
M in a d a m e r o ch h e rra r
Detta gym nasium har u ppstått i
en säkert i fråga om e nskilda avgöranden
också sm ärtsam samm
ansm ältningsprocess där fle re anrika
skolo r förenats under det äldsta
Å bogym nasiets nam n. H är ä r det
tra d itio n e lla klassiska lyceets id e ­
värld, flic k s k o la n s sym bolvärd e som
vägrö ja re fö r k vin n lig a b ild n in g s -
strävandena o ch sam skolans som
b a nbrytare fö r en ny tid s jä m lik ­
hetstänkande fö re trä d d a o ch här
skall fram deles byggas vid a re på
a llt det p ositiva va r o ch en av dessa
s k o lfo rm e r representerat.
Det b e re d e r m ig en personlig
glä d je a tt detta arbete fö rs vidare
i K a tedralskolans nam n. Jag var
som m edlem i statsrådet i tillfä lle
att delta i det beslut varm ed Å bosvenskarnas
önskan om att få ta
det tra d itio n s rik a nam net i bru k
fic k sin bekrä fte lse av regeringen.
Det va r ett avgörande som hälsades
med tillfre d s s tä lle ls e i Å bo och det
kom att ha en s to r p rin c ip ie ll betydelse.
Det in n e b a r n äm ligen att
vägen öppnades fö r likn a n d e s trä ­
vanden också på andra o rte r där
man v ille bevara k u ltu rh is to ris k t
välbekanta skolnam n och därm ed
betona den nya skolans stä lln in g
som bärare av en o b ru te n b ild n in g s -
tra d itio n .
K atedralskolan b ygger på e tt befolkn
in g sunderla g , som är tillrä c k ­
lig t fö r att trygga gym nasiets fra m ­
tid o ckså i ett läge där e tt växande
antal ungdom ar e fte r avslutad
g ru n d skola söker sig till yrkesutb
ild a n d e lä ro in rä ttn in g a r. V i kan
d ä rfö r idag med ta cksam h e t och
tillfö rs ik t återin vig a detta gym ­
nasium som på ett v ä rd e fu llt sätt
b e rika r u tb ild n in g sm ö jlig h e te rn a fö r
svenska ungdom ar fra m fö r a llt i
Å bo stad men o ckså i dess o m ­
givning. Jag ber a tt få lyckönska
elever, lärare o ch fö rä ld ra rn a till
att K atedralskolan nu kan fo rtsätta
s itt arbete i detta skolh u s med
ä ndam ålsenliga och trivsam m a
s ko llo ka lite te r.
□
ABONNERA
SUOMEN
TURKU -
ÅBO,
VÅR STAD

Työväenopisto, monipuolinen
kunnallinen kulttuuriahjo
S Turun suom enkielinen työväenopisto vietti sunnuntaina
19. 2. 1978 toim intansa alkam isen 70-vuotisjuhlaa. Opistosta
on vuosikymmenien myötä kehittynyt monipuolinen kunnallinen
kulttuurilaitos, joka om alta osaltaan on pyrkinyt tarjo a­
m aan turkulaiselle aikuisväestölle erilaisia opinnollisia harrastepalveluja
kunkin aikakauden vaatimusten m ukaan. Juhlavuonna
opiston toim intaan osallistuu noin 7.200 aikuista ja
noin 200 eri opintoryhm ää.
• T y ö v ä e n o p is to n e n g la n n in k ie le n kielis tu d io k u rs s ila is ia .
T urun suom enkielisen työväenopisto
n perusta m isaja tu s tu li ju lk i
to h to ri N. R. af U rsinin aloitteesta.
S uurlakon aikana hätään jo u tu n e i­
den avustam iseksi kerätyistä varoista
o li jä ä n yt käyttäm ättä v iid e ttä tu -
hatta m arkkaa, ja kaupunginvaltu
u sto n pohtiessa näiden varojen
käyttöä te ki af Ursin ehdotuksen,
että varat tu lisi käyttää "tä lle p a ikka
kunnalle tulevan kansanyliopiston
p e ru s ta m isra h a sto ksi". E hdotus tu ­
lik in kokouksen päätökseksi ja
m uodosti perustan työväenopistoto
im in n a lle Turussa.
O piston a lka ja istila isu u s jä rje s te t­
tiin P uutarhakatu 8:ssa sijainneessa
Turun k ris tillis e n raittiu sseura n salissa
16. 2. 1908. E nsim m äisenä lukukaute
n a k irjo itta u tu i o p istoon 173
o p is k e lija a . O petu sto im in ta oli va r­
sin suppeata käsittäen ensim m äisenä
lukukaute n a vain seuraavat
v iisi a in e tta : kem ia, fysiikka , Suomen
histo ria , ta lo u stie d e ja laulu.
N ykyisin o p in to ryhm issä on m o n i­
p u o lin e n m a h d o llisuus mm. kielten
o p iskelu u n , jo k a on eniten kiin n o s­
ta n u t o p is k e lijo ita . Lisäksi opetusta
annetaan ko ko u ste kn iika ssa , m erenkulussa,
m aalauksessa, valokuvauksessa,
posliinim aalauksessa, lausunnassa,
m u siikkiliikunnassa jne.
Luentopiireissä on aiheita yhteiskunnan
eri a lo ilta ja yleiset luentotila
is u u d e t ovat avoim et m uillekin
kuin opisto la isille .
O piston to im in ta p a ikkoin a ovat
o lle e t Puutarhakatu 8:ssa 1908—
1931, S airashuoneenka tu 1:ssä 1931
— 1952, K onserttitalossa 1952— 1964
ja siitä alkaen Kaskenkatu 5:ssä,
s illä vuosi 1964 m uodostui opiston
historiassa tärkeän käännekohdan,
kun K askenm äelle valm istu i o p isto
lle om at to im itila t. Vuonna 1969
laajensi opisto toim intaansa m uodostam
alla Puolalan osaston ent.
K auppaopiston kiin te istö ö n A urakatu
11. Vuonna 1975 a lo itti o p isto kokeilum
ielessä toim innan sillo ise n
Pansion yhte isko u lu n tilo is s a ja tä l­
lä h etkellä ovat suunnitelm at valm
iina sivuosaston rakentam iseksi
Pernon yläasteen ja lukion uudisrakennuksen
yhteyteen. Varissuo
saanee aikanaan m yös om an sivuosaston.
Laajennukset lisäävät huom
attavasti o piston opiske lija m ä ä riä .
T arkasteltaessa o piston toim intaa
viim e ksi kuluneiden 10 vuoden a ja l­
ta voidaan todeta, että o p isto on
suunnannut palvelujaan e rityisille
kansalaisryhm ille kuten e lä kelä isille
ja vam m aisille. Lisäksi on m ain itta ­
va, että pari vuotta sitten alo itti
opin to ryh m iä m yös T urun keskusvankilassa.
T a voitte e llista tu tk in to i­
hin tähtäävää opiskelu a on kehite t­
ty yhteistyössä kaupungin k o u lu la i­
toksen kanssa niin, että T urun s iirryttyä
peruskoulu jä rje ste lm ä ä n luotiin
a ik u is ille m a h dollisuus peruskoulun
tutkin n o n suorittam iseen
työväenopiston järjestäm än tu kio p e ­
tuksen avulla.
E rittä in voim akkaan panoksen
o piston toim intaan on antanut toverikunta.
Sen m o n ipuolinen työ on
avannut kanavia o p is k e lijo id e n ja
opetta jie n sekä o piston johdon välille
ja näin kiin te yttä n yt opiston
to im intaa, jo ka vapaaehtoiseen harrastukseen
perustuvana m uuten
o lis i va illa yhdistävää tekijää.
O piston nykyisen johto kunnan puh
e e njohtajana on m aisteri M ikko
H irvoila ja hänen lisäkseen jo h to ­
kuntaan kuuluvat: fil. kand. Kaarina
A litalo, kouluneuvos A llan T. K oskim
ies. ekonom i U lla Kouhia, te k n ik ­
ko H arri M erisaari, valt.vo. Pekka
Paatonen. palo ke rsa n tti P ertti Penttinen,
asentaja Elis Suom i ja te k­
nikko H eikki V asankari.
O piston ensim m äisenä jo h ta ja n a
oli m aisteri V äinö Juusela (1908—
1909), m aisteri J. A. K em iläinen
(1919— 1921) ja fil. tri U rho Verho
(1948— 1963). Vuonna 1964 v a littiin
opiston rehto riksi m aisteri Usko
P uustinen, «oka to im i re h to rin a vuoteen
1972 saakka, jo llo in opiston
nykyinen rehtori, m aisteri A n tti Airam
o v a littiin virkaansa. A iram on
sairaslom an aikana to im ii nykyisin
v.t. rehto rin a valt.kand. Pekka Sälevaara.
O piston päätoim isena opetta ­
ja n a on to im in u t fil.lis. K erttu Innamaa
vuosina 1948— 1967. Vuodesta
1972 lähtien on tehtävää hoitanut
m aisteri E lli Kuusisto.
7 0 -V U O T IS J U H L A JA
K U N N IA K Ä Y N N IT
H A U D O IL L A
Työväenopiston 70-vuotisjuhlaa
vie te ttiin o piston ju h la salissa 19. 2.
1978 arvokkain o h je lm in opiston
om ien ohje lm a ryh m ie n esittäessä
toim in ta n sa tuloksia.
Juhlan avauksen s u o ritti T urun
M u siikkio p isto n ka m a rio rke ste ri
prof. Tuom as H aapasen johdolla .
T ervehdyspuheen p iti o p isto n jo h ­
tokunnan p uheenjohtaja , m aisteri
M ikko H irvoila ja ju h lapuheen
osa sto p ä ä llikkö K osti H uuhka. Turun
kaupungin tervehdyksen toi
a p u la iskaupungin jo h ta ja Johannes
K oikkalainen, lääninhallituksen te r­
vehdyksen koulutoim entarkastaja
Kalevi S alm inen ja K ansalais- ja
työväenopistojen liito n opetusneuvos
T. O. Kivim äki.
O piston lausuntaryhm än esityksen
o li o h ja n n u t Irja Lappalainen, kansantanhuryhm
än Ritva Suom inen,
liiku n ta ryh m ä n Helena Setälä sekä
kuoron ja o rkesterin R udolf N ienstedt.
Juhla päättyi M aam m e-lauluun.
A am upäivällä tervehdysten vastaanotto
tila isu u d e ssa o pinahjolle
e s ite ttiin luku isia onnitte lu ja . O piston
aulassa oli valokuvanäyttely,
jossa e site ltiin välähdyksiä toim intataipaleelta.
Juhlapäivänä opiston johtokunta
s u o ritti kunniakäynnin seuraavien
ed esm enneiden o piston johtohenkilöiden
h a u d o illa : tri N. R. af Ursin,
o p isto n syntysanojen lausuja, kansalaiskoulu
n o p e tta ja Valde Lundelin,
jo h to kunnan puheenjohtaja
1954— 72, m aisteri Severi Nuormaa,
o piston jo h ta ja 1909— 19 ja m ahte
ri V äinö Ikonen, opiston johtaja
1921— 48. □
• P o s liin im a a la u k s e n ryhm ä työ ­
vä en o p is to s sa .
SEKAKUORO KULKUSET
O pettaja Edvin Laaksonen v a littiin
K aarinan kunnan Ristimäen
kansakoulun o pettajaksi vuonna
1913. T aitavana opettajana hän palveli
koulua lähes neljän vuosikym ­
m enen ajan e läkkeelle siirtym iseensä
saakka. Lukuisat olivat myös ne
kunnallise t luottam ustoim et, jotka
hän h o iti kotikunnassaan K aarinassa.
E rittäin m erkittävän ja tu lo kse llisen
päivätyön Edvin Laaksonen
s u o ritti m usiikkim iehenä. Vuonna
1918 hän perusti sekakuoro Kulkuset,
jo n k a johta ja n a to im i 31 vuotta.
K uorosta hän kehitti elinvoim aisen
ja taid o ista a n tunnetun kuoron, jo ­
ka saavutti tunnustusta sekä kotiettä
u lkom a illa . O pettaja Laaksosen
rikas eläm äntaival päättyi 8. 12.
1971. Hän oli syntynyt M ietoisissa
11. 6. 1885.
K ulkusten 30-vuotishisto riikkiin
Edvin Laaksonen k irjo itti mm.:
'•g.— 10. 7. 1932 K ulkuset olivat
m ukana S atakunnan lauluju h lilla
K okem äellä, ja sie llä o li yhteiskonse
rtti Kokem äen S ekakuoron kanssa.
K onsertti oli o nnistunut ja innostava
ja yleisön m yötätunto suurem -
m oinen. J u h lilla tu tu stu ttiin siellä
v ierailevaan pieneen tallinnalaiseen
(sekakuoroon, jo n ka kanssa ju h lilla
lyhdessä laulettiin pari eestiläistä
laulua yleisön osoittaessa runsaasti
suosiotaan.
— Muuten täm ä eestiläistuttavuus
jatkui sitten vuosia ja m onella tavoin
yhä lu jittu i ja läm peni, kunnes
sodat katkaisivat kaiken kosketuksen
heihin” .
Kulkusten toim innassa vuosikym ­
menet a ktiivisesti m ukana o llu t rouva
Ester W anhalinna kertoo kuoron
johtajasta ja yhteistoim innasta
eestiläisten kanssa:
"T äm ä m eidän rakas Opem m e —
op. Edvin Laaksonen — o li m eille
Kulkusille oikein isä. H änelle voitiin
kertoa kaikki huolet ja hän keksi
aina ratkaisun. Hän perusti K ulkuset
v. 1918, ju u ri s illo in levottom ana
aikana uskoen laulun taikavoim aan.
Ja jatkoi 31 vuotta — korvauksetta.
Kävimme kaikki laulujuhlat, maakunnalliset
ja valtakunnalliset. Eestissä
olim m e kaksi kertaa, n iillä suurilla
laulujuhlilla. M eillä o li myös
yhteinen konsertti eestiläisen kuoron
kanssa Estonia teatterin konrerttisalissa.
V iljo Lehtinen o li solistina.
Hän hukkui vallan kukkam
ereen, heittivät kukkia p äälle ja
huusivat: ” m eije ihm e te n u ri” .
O peam m e kantoivat "k u lta tu o lis s a ” .
On m eillä o llu t T urun akatem iatalo
n ju h la salissa m yös e estiläinen
konsertti. Oi n iitä a ik o ja ” .
S ekakuoro K ulkuset jä rje s tä ä e n ­
si m arraskuussa 60-vuotisju h la ko n -
sertin.
□
TURUN kaupungin m useolautakunnan
a laisten m useoiden kä vijä ­
m äärät vuonna 1977 o liv a t seuraavat
(suluissa vuoden 1976 lu vu t):
T urun lin n a 158 689 (177 877), Luostarinm
äen käsityö lä ism u seo 99 516
(101 147), A p te e kkim u se o Q w ensel
13 561 (13 555), B io lo g in e n m useo
37 926 (39 078) ja P aattisten k o tiseutum
useo 205 (132). V uoden kävijä
m ä ä rä t pysytte livät m useoissa,
T urun linnaa lu kuunotta m a tta , lähes
sam oina kuin vuonna 1976. T u lo s
on tyydyttävä ottaen huom io o n , että
m a tkailija m ä ä rä T urussa o li v. 1976
e d e llisvuotta vähäisem pi. T urun
linnan k o h d a lla kävijäm äärä oli
e dellisvuoteen ve rra ttu n a noin
20 000 vähem m än ja täm ä jo h tu u
e n sisija isesti e silin n a n sulkem isesta
1977.

Taide- ja teatteritanssin
turku lainen uranuurtaja
muuntaa sävelet tanssiksi
■ Turkulaiselle koreografi Telm a T u u l o k s e l l e elämä
on liikettä. On aina ollut. Ja on yhä tänäänkin, tanssitaiteem
m e uranuurtajan eläkepäivinä. Hänen kaunis
kotinsa on täynnä Sibeliuksen säveliä. Telm a Tuuloksen
aivoissa m estarin ”Satu” saa muodon, muuntuu liikkeiksi,
tanssiksi, koreografiaksi.
Täm än päivän Turussa harrastetaan taidetanssia monella
eri taholla; tanssikouluissa, seurojen puitteissa ja
teatterissa. Tälle työlle on Telm a Tuulos luonut pohjan.
Hänen m ukanaan 1930-luvun alussa taidetanssi näet
saapui Turkuun. Täm än pienikokoisen, idearikkaan ja
sitkeän naisen ansiosta — yli neljäkym m entä vuotta kestäneen
tanssikoulutyön tuloksena — keveän iloitteleva
tanssi juurtui vanhan kaupungin m aaperään ja myös
suomalaisiin teattereihin, jotka ovat olleet ja ovat yhä
koreografi Telm a Tuuloksen työkenttänä jopa häm m ästyttävässä
laajuudessa.
T elm a T uulos kertoo rakastavansa
T urun vanhoja puisto ja , niiden
vuosisataisia, m ahtavia puita. Hänen
lem p ivärin säkin on puistosta
p e rä isin ; vihreä.
Ä ske ttä in T elm a T uulos on kokenut
suuren ilon. Hän näki entisen
oppila a n sa U lla-M ari M ä k e l ä n
tanssivan. T ytön liik e h d in tä nostatti
kyyneleet kokeneen opetta ja n s ilm
iin, o pettajan, jo ka m atkustelee ja
näkee paljon. H ilja tta in hän palasi
T u rkuun M arokosta. Kohta taas on
edessä m atka W ieniin.
— Tanssi on ajato n ta ja p alkato
n ta kieltä, jo k a kasvattaa ihm isen
itsevarm uutta ja tu o eläm ään suloa,
ryhtiä. M utta m iksi suom alainen
kansantanssi yhä tänäänkin on niin
jähm eää, yksiviivaista ?
• • •
T elm a T u uloksen om aan eläm ään
tanssi tu li s illo in , kun hän o li 12-
vu o tia s tyttönen.
— P la stillin e n tanssi e li paljasja
lk a ta n s s i o li tu o llo in ju u ri saapunu
t Suom een. Se a lkoi sisältä päin
ja poikkesi virkistä vä n paljo n perin
te isestä balettita n ssista . Paljasja
lk a ta n s s ille on om inaista vapautuneisuus.
— E nsim m äinen suom alainen
o p e tta ja n i o li H ertta Idm an. S ittem ­
m in olen o p is k e llu t tanssia hyvin
p a ljo n u lkom a illa , mm. W ienissä ja
A m erikassa. K la ssillise e n bale ttiin
syvennyin 1930-luvulla.
Tanssija n ura ei kuitenkaan o llut
heti T elm a T u u lo kse lle selviö. Hän
kävi k o u lu ja a n ja oli jo jo n k in aikaa
työssä puutavara liikkeen kontto rissakin.
pi E skelisen kanssa tanssiko u lu t
H elsin kiin ja T urkuun.
— Turussa o li paljon voim isteluseuroja,
m utta ei yhtään ta n ssikoulua
e ikä tanssinopettajaa. S euroista
saim m e heti alkuun p aljon ty ttö jä
kouluum m e.
— Elim m e m atkalaukkueläm ää,
kuljim m e v iikotta in H elsingin ja T u­
run väliä. S itten löysin T urusta nuoren
luutn a n tin — ja jä in tänne. Sitä
jä ä m istä en ole k a tu n u t.. .
• • •
— Työ on aina o llu t m inulle elämän
p eruselem entti. Sen kanssa
olen o llu t paljon kahden, sanoo siro,
naise llin e n opettaja, jo ka ennen
elä kkeelle siirtym istä ä n ehti 41
vuoden ajan johta a om aa kouluaan
Turussa. Täm än koulun ahkerasti
auki vedetty ovi oli avoinna 4— 10-
vu o tia ille tu ru tta rille . Telm a T u u lo k­
sen o hjelm an m ukaan he voivat syventyä
koulussa kuntojum ppaan,
klassiseen b a lettiin, satuvoim isteluun
ja m oderniin tanssiin.
— N äytöksiä p id e ttiin kaksi ke r­
taa vuodessa. P eriaatteenani oli,
että jokaisen lapsen tu li päästä
esiintym ään. Pyrin m yös siihen, että
joka in e n sai esittää, m ikä li m ahdollista,
luontum ustensa m ukaista
voim istelua tai tanssia. T aito ei ai-
• P u u h a n a in e n k in ta rv its e e ns. lu o via ta u k o ja . N e T e lm a T u u lo s v ie ttä ä
k irja llis u u d e n ja m u siikin p a riss a. — K u va : E rk ki P a ak ki.
— E lettiin lam a-aikaa ja liikkeen
h enkilö kunta a vähennettiin. Me nuorim
m at jouduim m e luonnollisesti
ensim m äisinä lähtem ään. S iinä va i­
heessa tein rohkean päätöksen,
päätin lähteä opiskelem aan tanssia
A m erikkaan. M inulla o li siellä tu t­
tava, jo n ka johtam assa suuressa
koulussa ohja sin sekä voim istelue
ttä tanssitunteja.
• * •
Vuonna 1932, m ilte i heti A m erikasta
paluunsa jälkeen, nuori tanss
in o p e tta ja perusti ystävänsä Lem ­
na o le esityksen tärkein osanen,
tarvitaan m yös liiku n n a n ilo a ja suloa.
• • •
T uuloksen suvussa tanssi on
luontu m u ksista vo im a kka in ; tänään
m yös T elm a Tuuloksen ainoa poika
to im ii a m m attitanssijana Suom en
K ansallisoopperan baletissa.
— Ä itin i o li ranskatar, s e lite ltiin
kevyttä ja la n nousua.
Työ ta n ssikoulussa ja teatterissa
on tu tu stu tta n u t opetta ja n hyvin e rila
isiin ih m isiin, lu oviin taiteen te ki-
• T e lm a T u u lo s e n tis te n o p p ila itte n s a p ariss a. — K u va: E rk ki P a ak ki.
jo ih in ja aivan tava llisiin kansalaisiin.
— S uom alaisissa on parasta sitkeys
ja tarm o, huonoin puoli taas
on laiskuus. T em peram entin syvyys
näkyy voim akkaassa itsensä ilm entäm
isen tarpeessa, filosofoi Tam pereen
ja H elsingin m enestysnäytelm
ien "T u k k ijo e lla ” ja "N u o ri m yllä
ri" koreogra fio id e n tekijä.
• • •
T eatteria Telm a Tuulos on tehnyt
m iltei kaikkie n m aam m e tunnetuim ­
pien ohja a jie n kerällä. Työtovereina
tä llä ala lla ovat toim ineet mm.
V ilho Ilm ari. Hem m o Airam o, Ritva
A rvelo. R alf Långbacka, Sakari Puurunen,
Eugen T e rttu la ja V ili A uvinen.
T eatte rikore o g ra fin a Telm a
T uulos tunnetaan kaikissa maamme
suurim m issa kaupungeissa.
— N äytelm än tanssin tekem inen
on uuden lu o m ista koko ajan. Juuri
siinä o nkin täm än työn vaikeus —
ja m yös viehätys. Se on vastuullista
työtä, jo n ka on sovelluttava saum
attom asti kokonaisuuteen siitäkin
huolim atta, että m onet lavastajat
antavat ta n s s ijo ille vain kitsaasti
tilaa.
— K oreografien laatim inen alkaa
näytelm än lu vulla ja sen m usiikin
kuuntelulla. Saan ne tavallisesti käsiin
i jo kesällä. Pohdiskelen asioita
h ilja kseen ja syvennyn näytelm ään
kohtaus kohtaukselta. Yö on tehokasta
aikaa luovalle työlle, sen h iljaisu
u d e ssa on sijaa tarpeen vaatiessa
jo p a hyrä ilylle ja liike h d in -
n ällekin. M u istin virkistäm iseksi
p iirrä n uudet liike sa rja t yleensä paperille
.
• • •
— T e a tte rita n ssit on luotava näytelm
än hengen ja ohjaajan näkem
yksen m ukaan. O len m ukana harjo
itu ksissa , keskustelem m e, katselem
m e, sovittelem m e. M inulle mus
ik a a lit ovat olleet e rittä in haastavia
tehtäviä, n iiden m usiikki on m odernia,
ta n ssit jatzzp o h ja isia . Aivan
toisella tavalla kiehtovia ja haastavia
taas ovat olleet juoninäytelm ät,
esim. Peer Gynt.
Telm a Tuuloksen työ teattereissa
jatkuu. Paljon yhteistyötä hän tekee
tänään V ili Auvisen kanssa. Innoitetta
luovaan työhön löytyy S ibeliuksen
m usiikista.
• • o
— Tanssitaiteessa, kuten kuvaam
ataiteessakin, on etsijöitä. Eräiden
sanom aa on hyvin vaikeaa ym m ärtää.
Silti on hyvä, että etsitään. Se
on aina kehityksen m erkki, sanoo
Telm a Tuulos hämmentävän ennakkoluulottom
asti ja lujasti, täysin
uskollisena om alle asialleen, tanssille.
□
RAILI KIIAN LIN N A
Pauli Heikkinen
voitti sellonsoittokil
pailun
Kolm as valtakunnallinen sellonso
ittokilpailu jä rje ste ttiin Turussa
10.— 14. 1. 1978. O sanottajia k ilp a i­
lussa o li 17 ja heistä nuorin 15-vuotias
Kati Toiviainen.
Ensim m äisen sijan ja 8 000 m arkkaa
sai Pauli H eikkinen, jaetun to i­
sen sijan ja 5 000 m arkkaa saivat
Hannu Kiiski ja Päivi H irvikangas
sekä kolm annen sijan ja 3 000
m arkkaa Lauri Laitinen. Y leisradion
tunnustuspalkinno n 1 500 m arkkaa
nuorelle, lahjakkaalle, kehityskykyiselle
sellonsoittajalle sai M artti
Rousi. T urkulaisten m u siikkiliikke i­
den palkinnon 1 250 m arkkaa sai
Seppo Eirola ja Risto V ainion lahjoittam
an jousen Tapani H eikinheimo.
Tuom aristoon valittu Natalia
Shahovskaja N euvostoliitosta o li es-
Joulunaika
Turun
museoissa
■ T u ru n m u s e o is s a v ie te ttiin
jo p e rin te is e e n ta p a a n jo u -
lu n a ik a a
T u o m a a s ta N u u ttiin
e li 21 . 1 2 . 7 7 — 1 3 . 1. 7 8 v ä lis
e n ä a ik a n a . J o u lu n e r ila is e t
ru o k a p ö y d ä t o liv a t k a te ttu n a
ja m u s e o is s a o li o h je lm a llis ia
tila is u u k s ia . T u ru n lin n a s s a
v ie te ttiin p e rh e p ä iv iä 7 .— 8. 1.
1978.
Luostarinm äen K äsityöläism useossa
ja M useoapteekissa o liv a t ka te t­
tuin a eri aika ka u sia ja e ri y h te is ­
kuntaryhm iä edustavat jo u lu p ö ydät.
T urun linnan e silin n a o li sulje ttu n a
ko rja u stö id e n takia, m utta p äälinnaan
oli katettu m uutam a jo u lu -
pöytä. Linnan te k s tiilis a lis s a oli
näytteillä mm. jo u lu k o ris te ita ja
jo u lu k o rtte ja vuosisadan vaihteen
tienoilta , jo llo in Jenny Nyström alkoi
kuvittaa jo u lu k o rtte ja to n tu illa .
Tapaninpäivänä jä rje s te ttiin Luostarinm
äellä T a paninlaulajaiset.
Perhepäivien aikana T urun lin ­
naan o li varattu lapsille om a le ik k i­
paikka. "L e ik k ilu o la s s a " la p s illa oli
o h ja ttu a toim in ta a , mm. p iiru stu sta
ja askartelua. Lapset saivat lukea
sa tu kirjo ja , le ikkiä le lu illa ja laskea
liukum äkeä. O nkim inen o li s iirre tty
le ikkilu o la sta e silin n a n ensim m ä i­
seen huoneeseen, jo h o n o li m yös
jä rje s te tty le ikkikalu n ä ytte ly. Sam oin
täällä o li m ahdollisuus katsella vuoden
1976 p erhepäivien a ikaisia lasten
piiru stu ksia . L a p sille o li myös
jä rje s te tty heitä varten s u u n n ite ltu ja
opaste ttu ja kie rto kä yn te jä päälinnassa.
P erhepäivien aikana v ie ra illa o li
m yös tila isu u s tu tu stu a m useon jo u -
lunävttelyvn sekä V arsinais-S uom en
työväentalot-näyttelyyn .
n
tynyt o sallistum asta tuom a risto n
tvöskentelyyn ja hänen tila lle e n
kiin n ite ttiin R aphael S om m er E nglannista.
M uut tu o m a risto n jäsenet
olivat a kateem ikko Joonas K o kkonen
(puheenjohtaja ), p rofessori
Tuom as H aapanen (va ra p u h e e n jo h ­
taja), ylika p e llim e sta ri U lf S öderblom
sekä s e llo ta ite iliia t Frans Helm
erson R uotsista ja W illia m Pleeth
R uotsista. A rvo ste lu la u ta kunnan sih ­
te e rin ä to im i fil.lis . Ilkka R aim o. —
J ä rje ste lyto im ikunnan p u h e e n jo h ta ­
jana to im i v.t. prof. Fabian D ahlström
ja m uina jä seninä in te n d e n tti
Ilpo Tolvas (kilp a ilu je n sih te e ri),
prof. A arne Rousi, lääket.lis. Teuvo
A alto, prof. T uom as H aapanen, kapellim
e sta ri Pertti P ekkanen ja se l­
lo ta ite ilija T im o H anhinen. □

Turkulaisia kuvataiteilijoita
TV
MAALARIN SOITIN
ON PALETTI,
sanoi Edvin Lydén
Kalle Eskolalle
Asunnossa on riittä västi tila a kahdelle,
sillä lapset, ty tä r ja poika,
ovat jo laatineet om at pesänsä.
P itkähkön olohuoneen vieressä on
hiem an pienem pi ateljee.
KARTAN O M ILJÖ Ö KESÄKOTINA
Turun piispojen keskiaikainen
Lem pisaari A skaisissa jo u tu i Kustaa
W aasan toim esta k ru u n u lle ja J u ­
hana III la h jo itti sen aviottom alle
tyttärelleen S ofia G yllenhjelm ille,
Pontus de la G ardien puolisolle.
Täällä isännöivät sitten Kruusit,
W redet ja F le m ingit. T iilin e n päärakennus
on Herm an Fle m ingin rakennuttam
a 1767. v. H aartm an-suku
on hallin n u t täällä vuodesta 1823.
Lem pisaaren om istaja, professori
Lars von H aartm an on lin tu tie te ilijä ,
ru n o ilija ja esseisti. Hän o li Hufvudstadsbladetin
ta idearvostelijan a
1963— 68. He ym m ärtävät toisiaan,
kartanon isäntä ja hänen "vuokra -
laisensa” . 150 neliön asunto on Eskolalle
ilm ainen. Se sija itsee h ilja i­
sessa sivurakennuksessa ja on o llu t
heidän kesäasuntonaan jo kaksikym
m entä vuotta.
Kartanon suuret puut ja vanhat
rakennukset ovat o lle e t Kalle Eskolalle
jatkuvana aihem aailm ana, kuten
Irm a-rouvallekin, jo lla on hyvä
silm ä etsiessään kam eralleen laukaisukohteita.
Kuva peitetty te kijä n o ike u sa sia n vuoksi.
M IELIPITEITÄ
— Ennen so tia ei m in u lla vo in u t
o lla m uuta kuin tu rkula isen ta id e ­
m aailm an vaikutusta. T a ite ilija to v e ­
rit sekä m onet näkem äni näyttelyt
m uodostelivat käsityksiäni taiteesta
ja sen ilm aisutavoista. K u ljin om aa
tietäni.
— Pidän eksp re ssio n iste ista . T ä­
nä vuonna O slossa käydessäni sain
ihailla M unchia ja p idänkin häntä
P ohjoism aiden suurim pana m aalarina.
— Yhä enem m än olen alkanut p i­
tää m yös im p re ssio n iste ista , valon
ja ilm an m aalareista.
— N uorena harrastin kubism iakin.
Sen huom aa selvästi vanhem m ista
töistäni. Lydénhän piti s iitä su u n ­
nasta. Se oli sillo in nykyaikaa. S iitä
on aloitettava ja sitten vasta o p itta ­
va huom aam aan entisten aikojen
taide. R unoilija V. A. K oskenniem i
on sanonut, e ttä n uorten on paneuduttava
om an aikansa runoiluun,
vasta sitten he ym m ärtävät entisen.
Sama pätee m aalaustaiteessakin.
— Kuten s e in iltä näkyy, olen kok
e illu t a b straktistakin.
— K aikissa ism eissä on hivenen
n aturalism ia. Jos itse jo ku ism i on
pääasia, niin se on kuollutta, siksi
naturan m ukanaolo on tärkeää.
— K yllä ulkom ailta saadut va ik u t­
teet ovat ta ite ilija lle tärkeitä, kuten
m uillekin ihm isille.
S itten E skola m uistaa kouluvitsin,
jo ka jo te n k in sopii tä h ä n : "K o u lu s ­
sa o p e tta ja kysyi: Kuka on esi-isäm -
m e? — Väinäm öinen, vastasi V ille.
— No, kuka se A dam sitten on? —
En mä tiennytkään, että ulkom aalaisetkin
otetaan huom io o n .”
A R VO STELIJAN SANA
• K alle E skola A skalsten m aisem assa 1975.
TU R V A LLIN E N MUSEO KO TI
S illä v u o rijo n o lla , jo ka o li vanhan
T urun itärajana, on asutus löytänyt
a varia näkö a la p a ikkoja . T äällä
K erttu lin m ä e n ja V artio vu o re n tu n ­
tum assa on taidem aalarim m e Kalle
Eskolan ta ite ilija k o ti. S eitsem ännessä
kerro ksessa ollaan o sitta in kattom
aisem ien yläpuole lla .
P erin tö n ä k u lkenut kä sityö ta ito on
p a n n u t ta ite ilija n korjaam aan patin
o itu n e ita huoneka lu ja , jo issa on
ta lo n p o ik a is - ja biederm e ie rtyyliä
yhdistyneenä.
"T e le visio kin taitaa käydä höyryllä,
kun se on näin vanhassa kaap
issa" (1826), vitsailee hyväntahtoinen
m aalarim m e.
O lohuoneessa on taiteilijaystävien
töitä. Näem m e O tto M äkilää, Kauko
Lehtistä, V iljo Rantaa, H ilkka Toivolaa,
Liisa R iikkalaa, V eikko Vuorta,
H arry H enrikssonia ym. M utta täällä
näem m e m yös retrospektiivisen sa r­
jan Eskolan om ia tö itä aikaisem ­
m ilta vu o silta ja äsken H elsingin
näyttelystä palanneita isokokoisia
h erkkäviivaisia öljym aalauksia.
TAITEILIJAPO LU N ALKUA
Kalle E skola syntyi Turussa to u ­
kokuun 21 pnä 1912. Kansakoulun
käytyään oli hänen ryhdyttävä tavalliseen
am m attim aalarin työhön
ja vain iltaisin ehti hän o piskella
piirustuskoulussa. Eskolan piiru stu s-
ta id o lle laskettiin ku ite n kin hyvä
pohja näinä iltatunteina ja itseopiskelu
m uina m ahdollisin a vapaa-aikoina
vei häntä jatkuvasti eteenpäin.
T heodor S chalin o li hyvä opettaja,
sam oin R agnar U ngern. Eskolan
ystä vä p iiriin kuuluivat O tto M äkilä,
V iljo Ranta ja K auko Lehtinen sekä
v a ikutta ja Edvin Lydén.
Eskola kulki om aa herkistyvää
taidepolkuaan, vaikka sella iset persoonallisu
u d e t kuin Lydén ja M äkilä
vetivät luokseen vo im a kka a sti. V uodet
1929— 33 o liva t ta id e koulu n aikaa,
m utta koska työskente ly ta p a h ­
tui iltaisin, pitää E skola itseään
pääasiassa itseoppineena . V. 1946
pyydettiin hänet piiru stu skoulu u n
o petta ja ksi, ja hän o lik in sie llä lukuvuoden
siinä om inaisuudessa. Se
o li oikeastaan kunniavirka, s illä mitään
palkkaa hän ei saanut.
Turun T a ite ilija seura n näyttelyyn
v. 1933 sai E skola yhden työn, kaksi
reputettiin, m utta seuraavan vuo-
• K alle E skola: "O h ik u lk ija " 1935.
den näyttelyyn pääsivät jo kaikki
ta rjo tu t työt sisään. Uuden Auran
kritiik k i o li hyvä ja Lydénkin osti
p ari työtä. Toinen taid e kriitikko ,
to h to ri A nte ro Rinne osti myös yhden
m aalauksen. "E dvin Lydén tuli
n iin läheiseksi ystäväksi, että
a suim m e hänen N aantali-huviiassaan
yhden kesäkauden" kertoo Eskola.
O sm o Laine kirjo itta a TS:ssa
1972:
— M annisen kuuluisa kahvila oli
ensim m äinen vapaa taiteen ja tk o ­
ja korkeakoulu n uorelle Kalle Eskolalle.
S otien jälkeen m uodostunut
R yhm ä 9 kokoontui viikotta in Vanum
am m an kahvioon "vanuttam aan”
taiteen ongelm ia. S illoin oli Otto
M äkilä ryhm än esim iehenä ja mukana
o li edelleen m yös Edvin Lydén.
OPIN TO M ATKAT
Tutustum inen vieraiden maiden
taiteeseen on ta ite ilija n kehittym i­
selle voim aa antavaa ja avartavaa.
Sen huom asi Kalle Eskolakin. Suomalaiset
suunnistavat ensin naapurim
aihin. Ruotsiin, N orjaan ja Tanskaan
kulki Eskolankin tie 1948 ja
49. Kuten näillä m atkoilla, o li m yöhem
m inkin m atkatoverina Kauko
Lehtinen Italiassa ja Ranskassa
1954, 56, 62. T ällä vuosikym m enellä
on hän käynyt Irm a-rouvansa kanssa
U nkarissa 72, Espanjassa 75, Englannissa
76 ja viim eksi 77 Oslossa.
Aikaisem m illa m atkoillaan teki Eskola
piirroksia, m utta m yöhem m in
on sekin jäänyt, sillä m useot ovat
antaneet riittävästi työtä sekä fyysisesti
että henkisesti.
NÄYTTELYITÄ
Turku, syntym ä- ja kotikaupunki,
on saanut nähdä useita Eskolan
näyttelyitä tavallisesti yhdessä jo n ­
kun m aalariystävän kanssa. H elsingissä
on hän esiintynyt neljä kertaa,
viim eksi syyskuussa 1977. Tam pereella
hän esiintyi V iljo Rannan
kanssa 1961. G öteborg näki hänen
taulujaan 1943 ja 46 yhdessä tu rk u ­
laisten ta ite ilija in kanssa, kuten
Tukholm assakin 1949.
on ta ite ilija lle a ja o. Se voi kiih o ittaa
häntä uusiin saavutuksiin, m utta
se saattaa m yös laim entaa hänen
intonsa.
Kun Edvin L y d é n k irjo itti 1935
Uudessa A urassa E skolasta, o li se
kohottavaa:
— Hänen m aalauksissaan alkaa
tuntea erään kolm annen u lo ttu ­
vuuden, jo ka on n a tu ra lis m ille vie ­
ras. En ta rk o ita persp e ktiivistä ,
vaan s ie lu llista syvyyttä.
A n te ro R i n n e k irjo itta a 1936
Eskolan lahjakkuudesta.
Kym m enen vu o tta m yöhem m in on
Suom en Taiteen V uosikirja ssa Helena
K a n k a a n m yötäm ielinen
tu tkie lm a Eskolan taiteesta.
V eikko P u r o puhuu T u ru n Sanom
issa 1947 herkkä sie lu isesta
m aalaajasta ja 1950 T h e o d o r S c h a -
I i n tarka ste le e Å bo U nderrättelserissa
oppila a n sa tö itä :
— E skolas m åleri lever o ch andas
på gränsen m ellan v e rk lig h e t och
fri dröm .
V iljo Rannan ja Eskolan yh te is ­
näyttelyä k ritisoivat Sakari S a a r i ­
k i v i ja E. R i c h t e r , ” T urun
k o u lu n ” m aalareista, m yönteisesti.
H eihin yhtyy v ie lä nim im . O. Z.
H ufvudstadsbladetissa. N äyttely o li
H örham m erilla.

• K a lle E skola: ” A setelm a".
Kuva peitetty tekijänoikeusasian vuoksi.
E rittä in sattuva ja ” lö ytä vä" on
E rik B e rg h ’in laajahko tutkielm a
S uom en T aiteen V u o sikirja ssa 1958
"T u rk u la is e n m odern ism in nykyhetken
e d u sta jia ."
V. 1961 ovat V iljo Ranta ja Kalle
E skola taas yhdessä T am pereella.
N äyttely sai O. V e i s t ä j ä n luotam
aan syvälti tähän tapaukseen.
V. 1965 k irjo itta a Bo H. L i n d ­
b e r g Å b o U nderrättelserissa:
— Den bästa i E skolas p ro d u k­
tio n ä r stille b e n m å ln in g a rn a , som
fö re n a r en strä n g t beräknad uppbyggnad
med en rikedom av färg
o ch ljus, o ch några fris k t u p p ­
fa tta d e landskap.
1968 sanoo Lars von H a a r t ­
m a n H ufvudstadsbladetissa :
— Liksom den sanna poeten
s ö ker rätta ordet, söker Eskola den
rätta nyansen, den fin a skiftn in g
som ensam fö rm å r skänka verket
dess det h ö gsta dig n ite t.
1972, jo llo in Eskola tä ytti 60
vuotta, k irjo itta a O sm o L a i n e
T urun S anom issa W äinö Aaltosen
m useossa olle e sta näyttelystä:
— Hänen taiteessaan m eihin vetoaa
in h im illin e n läm pö, a rkisen ja
tu tu n ylle va la u tu n u t runon kajo.
Tänä päivänä ilm iö on harvinainen,
m utta sitä m e rkitykse llise m p i.
1977 k irjo itta a A. I. R o u t i o
U udessa Suom essa Ä ssä G a lle ria s­
sa olle e sta E skolan näyttelystä:
— T u rkula isen K alle Eskolan
m aalaukset ovat näistä m aallisista
irro n n e ita henkäyksenohuita , va illa
edes näennäistä k o lm e u lo ttu n e i-
suutta, puhum attakaan ko u riin tu n tu ­
vuudesta.
Tom S a n d q v i s t sam asta
n äyttelystä:
— Det ä r en vä rld m ed im p o ­
n erande bärvid d o ch en m arkant
sam m a n d ra g n in g av d e t m est väs
e n tlig a i v e rklig h e te n , vardagen,
några h e lt v a n lig a förem ål, fru kte r,
flaskor, bestick, ett par tre halvt
o synliga skuggor och streck, en
intensiv fä rg k lic k , det ä r nog fö r
att skapa atm osfär och angelägenhet.
TUNNUSTUSTA
V. 1933 sai K alle Eskola Löfgrenin
apurahan ja vuodesta 1936 a l­
kaen hän sai T urun T aideyhdistyksen
stipendin seitsem änä vuotena,
T urun T aite ilija seura n 1945 ja 50,
T urun kaupungin kolm ena vuonna
ja Varsinais-S uom en kulttu u rira h a s­
ton 1967.
Pro F in landia m ita li tu li 1968 ja
Turun T aideyhdistyksen m itali 1972.
Eskolan teoksia on Ateneum in,
Am os A ndersonin, T urun kaupungin
ja T aidem useon kokoelm issa, Häm
eenlinnan, Porin ja G öteborgin
kaupunkien kokoelm issa sekä yksityisissä
S ara H ildénin, Jalo Sihtolan
ja Sim o K untsin kokoelm issa.
Eskola sai I p. T aiteilijaseuran
henkilö m a a la u skilp a ilu ssa 45, II p.
edelleen T aite ilija seura n m aalauskilpailussa
46 sekä T urun kaupungin
ta idem aalauskilpailussa II palkinnon.
□
ENSIO HARNI
VALTIO N kuvataidetoim ikunta on
ja k a n u t kuvata ite ilija in vuoden 1978
va ltio n taite ilija -a p u ra h a t, jo ita haki
yhteensä 340 ta ite ilija a . A purahoja
m yönnettiin 26, jo is ta v iisi 5-vuotista,
seitsem än 3-vuotista ja n e ljä to ista
1-vuotista.
V iisivuotisen apurahan sai mm. ta i­
degra a fikko Reijo K oskela Turusta
ja kolm ivuotisen apurahan kuvanveistäjä
A ntti Louhisto Turusta. Yhtään
yksivuotista apurahaa ei m yönnetty
Varsinais-Suom een.
Kaskukilpailu
jatkuu syksyyn
Turku-seuran ju lista m a kaskukilpailu
ei pääty v ie lä huhtikuussa,
vaan ja tkuu lokakuun 1. päivään
1978.
M uutam a kym m enen kaskua ehti
saapua tam m ikuun aikana.
S euralla on ta lle lla useita a ikaisem
m in saapuneita kaskuja, jo ita
ei vielä ole julkaistu .
Tässä eräs niistä:
T urku-seuran h a llitu ksen kokous
p id e ttiin 14. 9. 1971 H am burger Börsin
Kivi-huoneessa. K esken kokousta
jo u tu ivat poistum aan h allituksen
jäsenet E rkki V u o ri ja Eino Lehtinen
ehtiäkseen sam ana päivänä Hote
lli T urun ravintolassa pidettyyn
T urun päivän toim ikunnan le h d istö ­
tilaisuuteen. Seurueeseen liittyi
m yös hallitu kse n jäsen R eino Leimu,
jo lla oli käsitys, että V uori ja
Lehtinen lähtivät Suom en Turun
to im itusneuvoston kokoukseen.
Lounaspöydässä Leim u ilm o itti
vahingossa tulleensa tähän tila is u u ­
teen ja pani h a jam ielisyyden tilille
sen, että o le tti V uoren ja Lehtisen
lähteneen Suom en T urun to im itu s­
neuvoston kokoukseen. A terian hän
katsoi o lleen tervetulleen ja ta rp e e l­
lisen. Vaim o on m a tkoilla ja nyt ei
tarvitse itse valm istaa ateriaa kotona.
T oim itta ja V ieno Räty katsoi a i­
heelliseksi todeta:
— Jälleen yksi to d istu s professorien
hajam ielisyydestä.
Föripolska
kesäkuussa
Turussa
S uom alaisen K ansantanssin Y stävät
ry:n kesäjuhla jä rje ste tä ä n Turussa
kesäkuun 2.— 4. päivinä 1978.
Kansantanssin ja -m u siikin juhlaan
odotetaan 1 500:aa o sanottajaa eri
p u o lilta Suom ea ja lisäksi on tulossa
m uutam a u lkom ainen kansantanssiryhm
ä. Juhla n s u o je lija k s i on
lupautunut m aaherra Paavo A itio.
V a ltakunnallinen ju h la järje ste tä ä n
Turussa toisen kerran.
Juhlan o h jelm assa on e siin tym i­
set eri p u o lilla kaupunkia sekä
pääjuhlaan liittyvä ku lkue ja pääjuhlan
kaikkien ryhm ien y h te isesitys.
Lapsille jä rje ste tä ä n illa n ­
vietto. J ä rje s tä jin ä to im iva t tu rk u ­
laiset jä s e n jä rje s tö t T urun K ansantanssin
Y stävät ry, T urun P urp u rit
ry, T urun K arja la iset ry:n tanhukerho,
Sam pan K ansantanssiryhm ä-
F olklo re T u rku ry ja A uralan tanhuujat.
T anssijo id e n lisä ksi k o ­
koontuu Turussa kym m eniä p e lim
anneja, s illä Suom en P elim annik
ilta kokoontuu perin te iseen ta ­
paansa kesäjuhlien a jaksi. Koko
m aassa kansantanhuajia on nykyisin
noin 6 000.
□
Kaupunginkirjastossa
noin 735.000 kirjaa
■ Turun kaupunginkirjaston viime vuoden tapahtumiin mahtui
sekä surua että iloa: Hirvensalon pieni mutta arvokas sivukirjasto
tuhoutui kesäkuussa Wäinö Aaltosen koulun tulipalon
yhteydessä; uusi työpaikkakirjasto avattiin Barkerin tehtaalla
kesäkuun alussa, ja joulukuussa aloitti toimintansa kauan kaivattu
Runosmäen sivukirjasto. Pääkirjaston käsikirjasto sai lisätiloja
marraskuun alussa, jolloin myös lehtilukusalin paikkaa
muutettiin, toteaa kirjastonjohtaja Kirsti Saksa kertoessaan
Turun kaupunginkirjasto-Varsinais-Suomen maakuntakirjaston
viime vuoden toiminnasta.
Kirsti Saksa
K irja sto n lainaus vuonna 1977 oli
2 673 385 teosta e li yli 150 000 teosta
enem m än kuin edellisenä vuonna
(2 517 556 teosta). Lainaajia o li öin
63 500 e li 38,5 % asukasluvusta.
Uusia k irjo ja h a n kittiin viim e vuonna
lähes 66 000 (65 747) ja kokoelm
issa on nyt noin 735 000 (734 747)
kirjaa e li 4,4 kirja a asukasta kohti.
Lainauksen kasvu edellisestä vuodesta
o li koko kirjastossa 6,2 % ja
se ja kaantu i pääkirjaston ja muiden
o sastojen kesken seuraavasti: pääk
irja sto vastasi edelleenkin lähes
puolesta koko lainauksesta (46,9 % )
v iid e n to is ta sivu kirja sto n osuus oli
yhteensä noin kolm annes (32,8% ),
a u to kirja sto n noin kuudennes (1 6 % )
ja la ito skirja sto n kahdenneskym m e-
nes (4 ,3 % ).
A u to kirja sto n lainauksen vähentym
inen jo h tu n e e siitä, että Runosmäen
alueen pysäkeillä lakattiin
käym ästä jo alkusyksystä ja että tilalle
tu lle illa V arissuon pysäkeillä ei
vielä o llu t sitä lainausta, m ikä niille
on o dotettavissa, kun alue kasvaa
ja uudet asukkaat oppivat käyttämään
a u tokirjastoa. S ivukirjastot
ovat hyvin e risuuru isia sekä kirjam
ääriltään että lainaaja- ja lainausluvuiltaan.
Suurim m at lainausluvut
olivat M artin sivukirjastossa (166 520
lainaa) ja Nummen sivukirjastossa
(149 611 lainaa). Vuonna 1976 avatusta
llpoisten sivukirjastosta lainattiin
yli 92 000 teosta ja Runosmäen
sivukirjastosta, jossa ei vielä ole
kirjojakaan kuin 10 000, ote ttiin jo
joulukuussa lähes 17 000 lainaa.
Pienin sivukirjastojen lainausluku
on Paimalan 4 516 teosta. Sen ohittivat
m olem m at työpaikkakirjastot:
Barker 6 072 (6 kk:ssa) ja Valm et
7 405 lainaa.
K aupunginkirjaston viidessä lehtilukusalissa
ja pääkirjaston käsikirjastossa
oli kävijöitä vuonna 1977
yhteensä 335 597 (334 077), kie likursseja
kävi pääkirjastossa kuuntelem
assa 2 200 (2 202) henkeä y h ­
teensä 2 600 (2 601) tu n tia ja pääkirjaston
m usiikkiosastossa kävi yli
26 000 (26 546) henkeä kuuntelemassa
lähes 30 000 (28 786) levyä.
K aupunginkirjastossa on usean
vuoden ajan järje ste tty k irja sto n ­
käytön opetusta koulu lu o kille ja
m uille ryhm ille. Viim e vuonna kävi
pääkirjastoon tutustum assa lastenosastoon
35 ryhmää/884 lasta ja
aikuisten osastoon 666 ryhm ää/
1695 henkeä. Tämän lisäksi on
useam piin sivu kirja sto ih in jä rje s te t­
ty luokkakäyntejä.
K aupunkilaiset voivat olla to iveikkaita
kirjastonsa palveluihin tu le ­
vaisuudessakin, sillä tänä vuonna
avattaneen Lausteen sivukirjasto ja
luvassa on myös uusi kirjastoauto
poistettavan vanhan auto n:o 2:n tilalle.
S u u nnitteilla olevaan V arissuon
sivukirjastoon, jo ka valm istuu
1980-luvulla, hankitaan jo aineistoa.
Jyrkkälän alueelle on toivottu omaa
sivukirjastoa, ja se lienee odotettavissa,
vaikka päätöksiä ei ole vielä
tehty. K irjastossa ei ole unohdettu
myöskään Ingm anin taloa, josta
edelleen toivotaan kipeästi kaivattavia
lisä tilo ja pääkirjastolle. Lainattava
AV-m ateriaali on s iirre tty vuoden
alussa M artin sivukirjastosta
pääkirjaston m usiikkiosastolle, jo s­
sa se on entistä parem m in lainaajien
saatavilla. K aupunginkirjaston
kirja - ja lehtim ääräraha vuodelle
1978 on lähes 2 m iljoonaa markkaa,
” Kattos saa,
mut ei kajot”
T u rku-seuran m urre ja o sto n ta m ­
m ikuun kokouksessa ta lle te ttiin taas
m onet hyvät m u rre a sia t ja lu e ttiin
saapunutta postia.
Ystäväm m e U nto A arnio, N aantalissa
asuva T urun poika, ehdotti
kirjeessään m useoihin ja m oniin
m uihin a setettaviin n im ik ilp iin ja tie ­
d o tte isiin "T u ru n k ie ltä ", koska se
on k irja k ie ltä veikeäm pää. M useoiden
k ie lto k ilp iin hän e h d o tti tekstiä
"K a tto s saa, m ut ei k a jo t” . Asiaa
sietää harkita ja kehittä ä edelleen.
M urrejaoston kansio ih in on ke r­
tynyt m onenlaista ju ttu a . O tetaanpa
tähän Hj. S uom isen, p a ljo n T u ru n -
m urteisia ju ttu ja kertoneen T u rkupatrio
o tin eräs ju ttu :
Kolm e äijää
Kolm e ä ijä ä ju h lis , pelas k o rtti ja
jo iva viina. S it he rupesiva kehum a
ittettäs, et kuka pirem ä m atka on
kävely.
"M ä käveli 70 k ilo m e tri s iilo n ku
mä karasi Kakolast, ku mun oli
m äärä istu siäl kolm e v u a tta ", ju tte li
Jussi.
Kalle ihm etteli, et "n o i lyhkäsen
matka, mä tu li Lahrest T u rkku ku
karasi fa n k ile irilt, ku m einasiva
mun te lo tta .”
V ille innostui ju tte le m a : "M ä olen
kävely pal pirem ä m atka viäl siilon
k eisarivalla aikka. Se m atka loppus
Iräsel karul Turus, m ut kyl mä o li
väsyny jo tosa N um m enpakan kohral...
” Ni Jussi keskeytti ja kysys:
"e t m ist toi reisu sit a lko? "M i
V ille lisäs, ku ens o li ottanu ryypy:
"M ä olin karkotettu e läm äiäks S iperia
ja mä karasi s iä lt.”
"E i sitä voi laske, sä va rm a leväsi
v ä lil” , epäili Kalle.
□
TURUN S askiat ry:n vuoden 1977
apurahaa haki 14 ta ite ilija a . A p u ­
rahojen yhteissum m a o li 7 000
m arkkaa. A purahan saivat ta ite ilija t
E ila-M aria Salo, Reim a N urm ikko
ja Pentti K oivikko. W äinö A altosen
m useossa 13. 12. 1977 su o rite tu n
apurahojen ja o n s u o ritti yhdistyksen
p uheenjohtaja , to im itta ja V ieno Räty.
jote n p aljon uutta luettavaa on luvassa
tu rk u la is ille tänä vuonnakin.
★
T urun k a u p u n g in kirja sto n kuudesto
ista s ivukirja sto , R unosm äen sivuk
irja sto avattiin 1. 12. 1977. K irja s ­
ton 600 n e liö m e trin tilo ih in on s ijo i­
te ttu lasten ja a ikuiste n lainauso
sastot, m usiikin kuunteluhuone,
lehtie n lukupaikka, kaksi tu tk ija in -
huonetta sekä h e n kilö kunnan tilat.
K irja sto n h o ita ja n a to im ii k irja s to n ­
h o ita ja R aija S chönberg ja h e n k ilö ­
kuntaan kuuluu neljä v irk a ilija a . □

SELIM
PALMGREN
ja
TURKU
S
e lim Palm gren, säveltäjä, kap
e llim e sta ri, p ia n o ta ite ilija ,
e rä s suom alaisen m u siikin m erkkihenkilö
istä , syntyi P orissa 16 päivänä
h e lm ikuuta 1878 e li jo kse e n kin
ta rkalle e n sata vu o tta sitten. T apahtum
a on syytä pala u tta a m ie liin monestakin
syystä, o lk o o n k in että
P a lm grenin m usiikki tä llä h etkellä
tu n tu u m elkoisesti syrjään jä tetyltä,
s itä ei ju u ri soite ta eikä pid e tä e sillä.
M istä täm ä jo h tu u ? — siihen
kysym ykseen ei o le aivan helppo
vastata. O m ana aikanaan Palm grenia
p id e ttiin varsin huom attavana
s ä veltä jä n ä e ikä hän taita m a to n vo i­
nut o llakaan. T u skin p a Eastm an
S chool of M usic R ochesterissa,
U SA:ssa, o lis i häntä m uuten k iin n ittä
n yt vakin a iseksi sävellyksen opetta
jakseen, virkaan jo ta ensin ta rjo t­
tiin Jean S ib e liu k s e lle ja jo ta s itte
m m in h o iti m uutam an lukukauden
ajan kuulu n o rja la in e n C hristian
S in d in g . Tässä yhteydessä ei ta rk o i­
tuksena kuitenkaan o le käydä filo ­
sofoim aan säve ltä jä n m u siikin asem
asta m uutam a vuosikym m en hänen
kuolem ansa jä lkeen — Palm ­
g ren m uuten kuoli H elsingissä 13.
12. 1951 — vaan pikem m inkin kertom
aan jo ta kin hänen saavutuksistaan
vuosisadan alussa, jo llo in
maan nuori m u siikkieläm ä o li monissa
suhteissa saam assa ilm aa siipiensä
alle ja m uutkin nim et kuin
S ibelius pyrkivät esille.
Turun soita n n o llise n seuran orkeste
ria jo h tiv a t vuosisadan vaihteen
jälke e n saksalainen José Eibenschütz
(1895— 1905) ja tanskalainen
F re d rik S chnedler-P etersen (1905—
1909). T oim inta o li vilkasta. Eibenschütz
o li erityisen kiin n o stu n u t
uudesta suom alaisesta m usiikista ja
S ibeliuksen nim i a lkoi e siintyä konserttio
h je lm issa. E sitetyistä teoksista
m ainittakoon osia K uningas Kristian-sarjasta
sekä F inlandia (finaali
"S uom i h e rä ä " sarjasta H is to ria llisia
kuvia, 1899), jo ka ku u ltiin Turussa
ensi kerran 12. 11. 1901.
S chnedler-P etersenin aikana suurennettiin
orkesteri käsittäm ään 27
soittajaa, ja oopperaesitykset tulivat
m ukaan rikastuttam aan kaupungin
m usiikkieläm ää. O hjelm assa oli
B eethovenin, S chum annin ja Tshaikovskin
sin fo n io ita , oopperoista
m ainittakoon Don Juan, Faust ja
Pajazzo. M enestyksekkäitten vuosien
jä lkeen syntyi kapellim estarin
ja seuran jo h to kunnan v ä lillä m ie lipide-eroavuuksia
kun soita n to kauden
1909— 1910 o h jelm aa su u n n ite l­
tiin . S chnedler-P etersen ei o llu t e rityisem
m in innostunut johto kunnan
aikom uksesta pienentää o rkesteria
v iid e llä soitta ja n va ka n ssilla ja päätti
erota. T ointa haki kuusi h enkilöä:
S chnedler-P etersen jä i kuite n kin
virkaansa koska ei siin ä vaiheessa,
keväällä 1909, o llu t saanut parem ­
paakaan paikkaa. Toukokuussa hänet
kuite n kin k iin n ite ttiin K ööpenham
inan T ivolin kapellim e sta riksi
ja virkaa h aettiin uudelleen. H akijo
in a oli m elkoinen m äärä m usiikkim
iehiä, jo u ko ssa kaksi kotim aista
ta ite ilija a . T oim een k iin n ite ttiin Selim
Palm gren.
Aivan outo ei n im i Palm gren tu r­
k u la is ille ollu t. Hän o li e siintynyt
om ien sävellystensä so listin a jo
E ibenschützin aikana, to im in u t Y lio
p p ila sla u la jie n jo h ta ja n a 1903—
1905, H elsingin F ilharm onisen seuran
orkesterin kapellim e sta rin a 1906
— 1907 ja v ie ra illu t m uuallakin o r­
kesterin edessä. M erkittävä seikka
o li lisä ksi se, että Palm gren lupasi
T urkuun oopperansa D aniel H jortin
ensiesityksen.
P alm grenin kapellim e sta rika u d e lia
kuului T urun soita n n o llise n seuran
jo h to kunta a n jo u k k o kaupungin m u­
siikkie lä m ä n m erkkih e n kilö itä . N i­
met se lla iset kuin Ernst Fabritius,
V iljo M ikkola, O scar W ikeström olivat
tunnettu ja . Ernst von W endt —
Å bo U n derrättelserin sillo in e n pääto
im itta ja — A xel V iklund ja W ilhelm
G ädeke kuuluivat myös tähän
jo h to kunta a n jo n ka kanssa Palmgrenin
oli tulta va toim een. S äveltäjän
itsensä m ukaan ei tässä mitään
vaikeuksia o llutkaan. Jos nyt joskus
hiem an m u ristiin kapellim estarin
u lkom aanm atkoista o ltiin kuitenkin
tyytyväisiä siihen, että nuo m atkat
osaltaan te kivät Suom en säveltaidetta
tunnetuksi, m ikä o likin pääasia.
Kovin suurta ru tiin ia orkesterin
h a llitsem isessa ei Selim Palm grenilla
vielä tu o llo in o llut. M uusikkojen
osoittam a ym m ärtäm ys o li kuitenkin
harvinaisen suuri, ja Palm gren saavutti
nopeasti kipeään tarvitsem aansa
kokem usta. K ahtena ensim m äisenä
vuonna "a n n e ttiin o rkesterikonsertit
A uran kaupungissa säänn
ö llise sti tä ysille h u o n e ille " ja
avustajina oli am m attim uusikoitten
lisäksi jo u k k o erinom aisen taitavia
h a rra ste lijo ita .
D aniel H jo rt o li parhaillaan Palmg
renin työ p ö yd ä llä odottam assa
valm istum istaan kun hänestä tuli
T urun orkeste rin kapellim estari. J.
J. W ecksellin surunäytelm ä o li jo
pitem m än aikaa kiinnostanut säveltäjää,
ja suuren osan oopperasta
hän oli kirjo itta n u t jo aikaisem m in
edellise n ä kesänä Pesarossa, Italiassa.
P uolet orkestro in n ista oli
kuitenkin vielä tekem ättä, ja Seuran
jo h to kunta m yönsi kapellim e sta rilleen
neljän viikon virkavapauden
viim e iste lyä varten. O oppera valm
istui, h a rjo ite ltiin ja kantaesitys oli
21 päivänä h uhtikuuta 1910. N im i­
osan laulo i W illiam Ham m ar, Sigrid
S tålarm ina o li M aikki Järnefelt ja
m uissa osissa mm. Jenny Ikonen,
H ja lm a r Frey, Taneli H urri ja Edvin
Bäckm an. A vusta jin a o li "k o k e n e i­
ta tu rk u la is ia harra sta jia sekä hyvin
harjo ite ttu paika llin e n m ieskuoro".
A lu n p e rin — ainakin eräistä senaika
isista le h titie d o ista päätellen —
lienee Palm gren o llu t kiinnostunut
kantaesityksestä H elsingissä, Suom
alaisessa teatterissa. K ie lip o liittisista
s e ikoista johtu e n täm ä ei onnistu
n u t ja niin p ä tu rkula iset saivat
nauttia tapahtum asta om assa kaupungissaan,
H elsingin vuoro tu li
vasta jo u lu kuussa sam ana vuonna.
Turussa tu li o o pperasta n eljine esityskertoineen
sataprosenttinen menestys,
loppuunm yyty sali jo k a kerralla.
M yöhem m in on D aniel H jort
esitetty K ansallisoopperassa ainakin
vuonna 1929 Leo Funtekin jo h ­
d o lla (e n si-ilta 20. 2.) sekä vuonna
1938 (uusin ta e n si-ilta 27. 2.), kapellim
e sta rin a s illo in k in Funtek. Jälkim
m ä isellä kerra lla kuultiin a ikaisem
m asta poikkeava ve rsio : säveltä
jä o li liittä n y t siihen uuden loppunäytöksen
jo k a seurasi W ecksellin
a lku p e rä iste kstiä ja tarkentanut
soitinnusta.
D aniel H jortin tapahtum at liittyvät
Turun linnan historiaan — taustana
on valtataistelu Puolan Sigism undin
ja K aarle-herttuan vä lillä — ja itse
linna lähiym päristöineen on tapahtum
apaikkana. Vuosi on 1599. En
kuitenkaan aio tässä yhteydessä
puuttua sen lähem m in itse oopperan
sisältöön vaan erääseen toiseen
kenties hyvinkin huom ionarvoiseen
näkökohtaan. Selim Palm gren sanoi
itse eräässä lehtihaastattelussa
syyskuussa 1912, että D aniel H jort
pitäisi toteuttaa ulkoilm aesityksenä
Turun linnassa, paikassa johon se
m itä ilm eisim m in kuuluu. Tätä suunnitelm
aa ei kuitenkaan koskaan toteutettu
eikä oopperaa tiettävästi
ole Turussa m uutenkaan kuultu
vuoden 1910 jälkeen. Itse ajatus
Daniel H jort-esityksestä Turun linnassa
ei ole uusi — Palm gren to ­
tesi em. haastattelussa itsekin näin
olevan — ja se on esitetty m yöhem ­
m inkin, m utta on yhäti harkitsem i­
sen arvoinen. Selim Palm grenin yhteydet
Turkuun, ooppera jo n ka tapahtum
at sijoittuvat kaupunkim m e
tunnetuim m an m uistom erkin puitte i­
siin ja käsittelevät sen historiaa,
lähestyvät 750-vuotisjuhlat — eikö
tässä olisi m ahdollisuuksia tehdä
jota in ? Teknisessä m ielessä ei
Palm grenin m usiikki sisällä vo itta ­
m attom ia vaikeuksia, Turussa to i­
m ii vireä oopperayhdistys, jo lle Daniel
H jortin tuottam inen ei varm aankaan
olisi m ahdotonta ja m usiikki-
E sittelym onisteessa todetaan, että
"E lokuvan tarkoituksena on tavoittaa
Turun ilm a p iiri sellaisena kuin
turistin on se m ahdollista kokea,
luoda m ielikuva kulttu u rika u p u n g ista,
jossa viihtyy esim . kongressivieras.
Elokuva keskittyy kuvaam aan
keskiaikaista linnaa ja tu o m io kirkkoa,
käsityöläism useota ja erilaisia
Turkuun liittyviä tra d itio ita . A urajo
ki ja sen rantojen eläm ä on elokuvassa
keskeisellä s ija lla ” .
A rvostelu on todennut elokuvan
onnistuneeksi sekä tekniseltä ja
taiteelliselta tasolta korkeatkin laatuvaatim
ukset täyttäväksi. P uutteitakin
on löydetty, vaikka onkin to d e t­
tu 16,5 m inuutin elokuvan asettaneen
te kijä lle rajoituksia. Elokuvaan
olisi haluttu mm. uusia urheilulaitoksia,
korkeakouluja, työssä
ahertavia turkulaisia, enemmän
saaristonäkym iä jne. Kuvavälähdys
ju h lie n puitteissa on aivan viim e
aikoin a kin saatu aikaan o o p p e ra e sityksiä
T urun linnassa. M o n e t syyt
puoltavat aja tu sta täm än oopperan
uusinta e n si-illa sta T urun linnassa
kesällä 1979, enkä usko, että kyse
o lis i liio in pelkästään m u siikkih isto
ria llisesta k u rio site e tista . N ähdäkseni
asia on a inakin m uutam an vakavan
ajatuksen arvo in e n : tie ttä ­
västi on e rä itä s u u n n ite lm ia jo te h ­
tykin.
Daniel H jo rtista täm ä ehkä jo
riittää. O opperasta k iin n o stu n e ille
voin k u ite n kin vielä m ainita, että
kantaesityksessä nim iosaa esittäneen
W illiam H am m arin om istam at
valokuvat tästä esityksestä ovat
näytte illä S ibelius-m useossa a voinna
olevan P alm gren-näyttelyn p u itteissa
yhdessä m uun aineiston
kanssa, jo h o n mm. sisältyy arvoste
lu ja eri D aniel H jort-esityksistä.
Vuonna 1912 Selim Palm gren jä t­
ti T urun ja sam alla S oita n n o llisen
seuran orkesterin kapellim e sta rin
tehtävät. Itse hän k irjo itta a asiasta
näin: "V ä h ite lle n saavuttaa jo n k in ­
laisen ru tiin in , ja sam alla käy hieman
välin p itä m ä ttö m ä ksi, suoraan
sanoen h u olim attom aksi, m inkä
m uuten yle isö kyllä huom aa. T ietysti
— ja o nneksi — on loistavia
p o ikkeuksiakin, jo ih in m uuten a lle ­
k irjo itta n u t ei kuulunut. A ivan y k s in ­
kertaisesti kyllästyin perin p ohjin
yhä uudelleen h arjoittam aan ja e s ittäm
ään toiste n sävellyksiä. Koskaan
TURUN UUSI MATKAILU-
ELOKUVA VALMISTUNUT
■ Turun kaupungin m atkailulautakunnan Filmiryhmä Oy:ltä
tilaam a uusi Turku-elokuva on valmistunut. Ideointi ja ohjaus
on entisen turkulaisen Aito Mäkisen ja kuvaus Virke Lehtisen.
Uuden matkailuelokuvan esittelytilaisuudessa lehdistölle ja
muille kutsuvieraille elokuvateatteri Astorissa tiistaina 17. 1.
1978 tervehdyssanat lausui m atkailulautakunnan puheenjohtaja
Bo Grönholm. Ohjaaja Mäkinen kertoi elokuvasta, sen
taustasta ja tavoitteista.
N aantalista on katsottu ta rp e e tto ­
m aksi, koska kyse on T u rku -e lo -
kuvasta. E lokuvasta on teetetty
kaikkiaan kie live rsio ita 36 kp l ja ­
kaantuen v iid e lle k ie le lle : suom i
(selostaja Esko S alm inen), ruotsi,
saksa, engla n ti ja venäjä. A lkuperäisfilm
i on m aksanut 80 000 mk.
Turku-elokuvaa on jo e h d itty esittää
lu ku isissa eri tila isuuksissa. Lisäksi
m a tkailu la u ta kunta jä rje s ti
tu rk u la is ille ilm a isesitykset elo kuvate
a tte ri A sto rissa la u a n ta in a 11. 2.
ja sunnuntaina 12. 2. -78. K um panakin
päivänä oli kuusi esitystä, jo is ­
ta neljä suom en- ja kaksi ru o ts in ­
kielisenä.
Turku-seuran jä s e n illä on tila isu u s
tu tu stu a uuteen T urku -e lo ku va a n
seuran vuosikokouksessa to rsta in a
30. 3. 1978 k e llo 19.00 va ltio n v i­
rastotalossa.
□

Merenkulkijain harrastustöitä
esillä Turussa
e i riittän yt a ik a a lu o d a itse m itään .
K o k o T u r u n - a ik a n a n i e n t o s ia a n
s a a n u t v a lm iik s i m u u t a k u in p a ri
p ik k u la u lu a ja jo it a k in p ia n o k a p p a ­
leita. Ei, t u u m in s illo in it s e k s e n i, tä ­
m ä ei e n ä ä v e t e le ! P e rin p o h jin
a s i a a h a rk it tu a n i p ä ä tin v ä h ä n e n ­
n e n k e v ä t k a u d e n lo p p u a jättää s o ­
p im u k s e n i S o it a n n o l l is e n S e u r a n
k a n s s a u u s im a t t a ." H ie m a n h a ik e a l­
ta t ä m ä e r o P a lm g r e n is t a n ä h t ä v ä s ­
ti tu n tu i, m u tta h a lu l u o d a u utta oli
v o im a k k a a m p i k u te n h ä n itse m u is ­
t e lm is s a a n kirjo ittaa. T o s in P a lm g r e ­
n in lä h t ö T u r u s t a e i ollu t y k s i n ­
o m a a n h ä n e n o m a n p ä ä t ö k s e n s ä
v a r a s s a : sä v e lt ä jä ilm oitti S o it a n n o l ­
lis e n s e u r a n
j o h t o k u n n a lle k e s k e n
k e v ä ä n 1 9 1 2 k iire iste n o o p p e r a h a r -
jo it u ste n (e site ttiin L e n t ä v ä H o lla n ­
t ila in e n ja D o n J u a n ) v o iv a n s a jatk
a a s y k s y l lä v a in m ik ä li s a is i k u u ­
d e n k u u k a u d e n v ir k a v a p a u d e n . T ä ­
h ä n e i j o h t o k u n t a s u o s t u n u t ja
u u d e k s i k a p e llim e s t a r ik s i k iin n ite t­
tiin v ir k a a h a e t t a v a k s i ju lis ta m a tta
K a r l E k m a n .
S e u r a a v i n a v u o s in a P a lm g r e n
e siin t y i k o n se rttik ie rtu e illa s e k ä k o ­
t im a a s s a e ttä u lk o m a illa .
K e s ä n s ä
h ä n k u it e n k in a ik a tiiviisti vietti
N a a n t a lis s a , k a u p u n g i s s a jo k a tu n ­
tu u o lle e n h ä n e lle m e lk o in e n in n o i­
t u k s e n lä h d e . L ä h e s v iis i v u o t ta k u ­
lui Y h d y s v a l lo is s a , R o c h e s t e r is s a ,
m i s s ä P a lm g r e n to im i
s ä v e lly k s e n
o p e t t a ja n a k u t e n a l u s s a tote sin .
S u o m e e n p a la t t u a a n P a lm g r e n a s e t ­
tui a s u m a a n H e ls in k iin m i s s ä toim i
p ia n o n s o it o n o p e t t a ja n a ja sit t e m ­
m in S ib e liu s - A k a t e m ia n s ä v e lly s -
p r o f e s s o r in a .
N ä ih in a ik o ih in , ko tim
a a h a n s a a p u m i s e n jä lk e e n , sy n ty i
m y ö s T u r u n k a u p u n g in
7 0 0 -v u o t is-
j u h la llis u u k s ia v a rte n sä v e lle t ty k a n ­
taatti V. A . K o s k e n n ie m e n sa n o ih in ,
"T u r u n lilja ". K a n t a a tin k e n r a a lih
a r jo it u k s e s t a tuli P a lm g r e n ille jä r­
k y t tä v ä k o k e m u s .
M a ik k i J ä rn e fe lt-
P a lm g r e n , sä v e lt ä jä n p u o liso , S ig r id
S t å la rm in o s a n e sittä jä D a n ie l H jo r-
tin k a n t a e s it y k s e s s ä , s a i t ä s s ä h a r­
j o it u k s e s s a a iv o h a lv a u k s e n jo h o n
m e n e h ty i. A v io liit t o S e lim P a lm g r e ­
n in k a n s s a o li tä llö in k e stä n y t y h ­
d e k s ä n t o is t a vuotta.
T u r u n lilja o n v iis io s a in e n : I K e l­
lot, Il T e in ila u lu , III A b o a v e t u s et
n o v a , IV M e r e n k y n t ä jä t ja V S o u t a ­
ja A u ra jo e lla . T e o s o n sä v e lle tty
n a is-, m ie s - ja s e k a k u o r o lle s e k ä
s o p r a a n o s o o l o l l e : e s i t y k s e s s ä k a u ­
p u n g in 7 0 0 -v u o t is ju h la j u m a la n p a l-
v e lu k s e s s a s o o l o - o s u u d e n k u it e n k in
la u lo i o o p p e r a la u la j a A l e x i s af
E n e h je lm . F r e d r ik Is a c s s o n i n a r­
v o s t e lu t a p a h t u m a s t a o n k a u tta a l­
t a a n m y ö n te in e n
ja e rity ise sti h ä n
k iittä ä P a lm g r e n in so it in n u s t a . K a n ­
ta a tin m u s iik k i o n Is a c s s o n i n m u ­
k a a n k o k o n a i s u u d e s s a a n h o m o f o -
n in e n m u tta P a lm g r e n ille o m in a in e n
s o in n u llin e n ilm e r ik k a u s o n n iin
m o n iv iv a h t e in e n
ja v a ih te le v a ettei
k a n t a a t in m u s iik illin e n s a n o n t a p o -
l y f o n ia a k a ip a a k a a n — m ie lip id e
o n t ie t e n k in o te tta v a t y y p illise n
k ir k k o m u s iik in e d u s t a ja n k a n ta n a .
J o k a t a p a u k s e s s a n ä y t t ä ä T u r u n lilja
-k a n t a a tt i o m a n n e e n m e r k it y k s e l­
lis e n a s e m a n k a u p u n k im m e e d e llis
e n s u u r j u h la n o h je lm a s s a ,
k o s k a
M e r e n k u lk ija in v a p a a -a j a n t o im in ­
n a s t a h u o le h t iv a n M e r im ie s p a lv e lu -
t o im isto n ( M E P A ) e r ä ä k s i te h tä ­
v ä k s i o n u sk o t t u k a t o a v a n m e ri-
m ie sk u lt tu u rin ta lle n ta m in e n . Y k s i
tä lla in e n t o im in t a m u o t o o n v u o s it ­
tain jä rje ste ttä vä t m e re n k u lk ij a in
h a rra stu sk ilp a ilu t, jo id e n a v u lla
k a n n u s t e t a a n
m e rim ie sp e rin t e id e n
ja tk u v u u tta s a m a lla k u n M E P A I Ia
o n m a h d o llis u u s tö itä lu n a sta m a lla
t a lle n ta a m e rim ie sk u lt tu u ria ja sa a t -
s e sitte m m in e site ttiin u s e a m m a n ­
kin k e rra n .
K u o le m a a n s a s a a k k a S e lim P a lm ­
g r e n o li N a a n t a lin k e s ä a s u k a s ja
k a u p u n k ik u v a s s a h y v in k in tun n ettu
h a h m o , e iv ä tk ä h ä n e n y h t e y t e n sä
T u r k u u n ilm e is e s ti k o s k a a n k a t k e n ­
n e e t k o k o n a a n . S u n e C a r ls s o n , t u n ­
nettu k ir k k o m u u s ik k o m m e to sin
k e rt o o e r ä ä s s ä le h t ia rtik k e liss a
P a lm g r e n in sa n o n e e n , k u n C a r l s s o n
t a a s k e rra n p y y s i h ä n t ä p a la a m a a n
t ä n n e k a p e llim e s t a rik s i: " N o sie llä
h e p ia n v a lits isiv a t m in u t jo h o n k in
la u t a k u n t a a n
ja s in n e m in ä sitten
u n o h t u is in ! " T u r u s s a sä v e lt ä jä m e s -
tari k u it e n k in k ä v i m ie le llä ä n v iim e i­
siin v u o s i i n s a a sti o s a llis t u e n u se in
S u n e C a r l s s o n i n k e s ä is iin s ä v e lh a r-
t a u s h e t k iin T u o m io k ir k o s s a k u u n t e ­
lijan o m in a is u u d e s s a :
n ä i s s ä tilais
u u k s is s a h ä n a in a ta h to i k u u lla
L is z tin tu n n e tu n p ia n o s ä v e lly k s e n
S p o s a l i z i o u ru illa
so it e t t u n a ja lis
ä k s i p u o l is o n s a M in n a T a lv ik in la u ­
la va n , k e rto o C a r l s s o n e d e lle e n .
E h k ä p ä P a lm g r e n in s a t a v u o t is ­
m u is t o a v o is i t o d e lla k in ju h lis ta a
p a its i ju u ri n yt s e n o l le s s a a j a n k o h ­
t a in e n m y ö s o tta m a lla e s iin h ä n e n
m u s iik k ia n s a jo k a t u s k in v ie lä a n ­
s a it s e e u n o h d u s t a : ila h d u t t a v a a o n
e ttä tä n ä k e v ä ä n ä k u u lla a n tä ä llä
a in a k in sä v e lt ä jä n t o in e n p ia n o k o n ­
se rtto , " V ir t a ” , op. 33.
□
IL P O T O L V A S
ta a sit ä s u u r e n y le is ö n n ä h t ä v ä k si.
T ä n ä v u o n n a M E P A o n jä rje stä n y t
k ie rtä v ä n k ilp a ilu t ö id e n n äyttelyn ,
jo id e n a v a j a is ia T u r u n k o h d a lla
vie te ttiin t o rsta in a 16. h e lm ik u u t a
M e r im ie s k lu b illa , T o in e n P o ik k i­
k a tu 5.
P e rin t e is e s t i o n k ä s ite "m e r i-
m ie sk u lt tu u ri” m ie lle tty p u llo la iv o i-
hin, s o lm u - ja p u n o n t a t ö ih in
s e k ä
p ie n o is m a lle ih in .
N ä m ä o v a t a ik a a
v ie v iä k ä te v y y stö itä , jo ita o li m a h ­
d o llista h a r r a s t a a v a r s in k in p u rje -
la iv a k a u d e n p itk illä m e rim a tk o illa .
K u n la iv a t o v a t n o p e u tu n e e t ja m e ­
rim a tk a t a ja llis e s t i ly h e n tyn e e t,
o v a t e d e llä m a in itu t h a rra ste e t s e l ­
v ä s ti v ä h e n ty n e e t. P e r in n e ei o le
k u it e n k a a n k o k o n a a n k u o llu t, siitä
a n ta a t o d is t e e n j o k a v u o t is e t h a r r a s ­
tuskilp a ilu t.
K ä t e v y y s t ö id e n tila lle o n y h ä
e n e n e v ä s s ä m ä ä r in tu lle e t k u v a a ­
m a ta ite e t ja v a lo k u v a u s . N iin m a a ­
l a u k s i s s a k u in v a l o k u v is s a k in o n
y le is im m in t o is t u v a a ih e m e ri ja
laivat, m u tta m y ö s " m a a l l is i in k in "
te e m o ih in m e rik a rh u t u sk a lt a v a t
tarttua. J a j o s m ie h is e t s o lm u - ja
p u n o n ta t y ö t o v a t v ä h e n e m ä s s ä ,
n iin n iid e n tila lle o v a t a stu n e e t
m e re n k u lk ij a jo u k o n
v o im a k k a a n
n a is is t u m is e n m y ö t ä v ir k k a u s - ja
n euletyöt.
N y t k u u d e t ta v u o t ta a n to im iv a
M E P A a ik o o t u le v a is u u d e s s a k in
k iin n ittä ä h u o m io t a m e re n k u lk ij a in
v a p a a -a j a lla t a p a h t u v a a n lu o v a a n
to im in ta a n . J a k o s k a
k o h t e e n a o n
k o k o m e rim ie sk u lt tu u ri, o n to im isto
p a rh a illa a n m u k a n a t a lle n t a m a s s a
k ilp a ilu n a v u lla m e rim ie s t e n t ä m ä n
p ä iv ä n s l a n g i - ja a m m a ttik ie ltä .
M e rim ie s k u lt t u rin l is ä k s i M E P A p y r­
kii k a n n u s t a m a a n o p in t o - ja liik u n ­
t a to im in t a a s e k ä p a r a n t a m a a n tie ­
d o n v ä lit y stä . M y ö s la iv a k irja s to is ta
h u o le h t im in e n o n a n n e t t u l a k is ä ä ­
t e is e s ti M E P A n t e h t ä v ä k s i. □
• Töitä näyttelyssä oli esillä yhteensä 90 ja näistä pienoism alleja viisi. K u ­
v assa Guy M ickelssonin työ "Alert". Kuva: Erkki Paakki.
Turun
Lausuntakerho
30-vuotias
T u r u n S i b e l i u s m u s e o s s a p id e ttiin
j o u l u k u u s s a m ie lly ttä v ä ja la u s u n -
n a llise sti m e lk o a n t o is a T u r u n L a u -
s u n t a k e r h o n 3 0 -v u o t isju h la m a t in e a .
Ilta o li k o k o n a is u u t e n a
ro h k a is e v a
o s o it ta e n v ilp it ö n t ä p y rk im y s tä la u ­
s u n t a ta it e e n k e h itt ä m is e e n k e rh o n
p u it t e iss a . T a s o o li m e lk o va ih te le ­
v a ja oso itti,
e ttä k e h itty n e e m p ie n
la u s u j ie n p e r ä s s ä o n t u lo s s a u utta
h y v ä ä a in e s ta . O h je lm a lt a a n ilta o lis
i v o in u t o lla
y h t e n ä is e m p i ja lin-
ja k k a a m p i, m u tta e h k ä h a lu ttiin
"k a i k k i e n k u k k ie n k u k k iv a n ” ja a n ­
ta a k u n k in e s it tä ä o m ia m ie liru n o -
jaan.
S y v ä s t i e le tty ja ta ita v a sti e s iin ­
t u o tu o li Irja L a p p a la is e n e sittä m ä
M a r ia J o t u n in "L ä h t ö " , j o s s a p a l­
ja stu i k o k o tila n te e n t ra a g illisu u s.
L a p p a la in e n o n k in " v a n h a te k ijä "
la u s u ja n a . N u o r im m is t a M a r ja S a l o ­
n e n o li k y llä n ä p p ä r ä la u s u ja , m utta
s y v y y s p uu ttu i, m ik ä li L a s s e H e ik k i­
län ru n o is t a sy v y y t tä o n lö yd e ttä ­
v is s ä .
P u u ttu m a tta lä h e m m in k u n k in
la u s u j a n e s it y k s iin
o n to d e tta v a jo
y llä m a in ittu m ie llyttä vä k o k o n a is u u s ,
j o n k a a lk u o h j e lm a n K a n te le tta re n
s ik e rm ä t s e k ä lo p u n v e ik e ä ja h e rk ­
k ä r y h m ä " v u o r o p u h e il la a n " a ik a a n ­
saivat.
Y le is ö oli kiito llin e n ja o n n itte lu t
o liv a t ru n sa a t . L a u s u n t a ilt a a t ä y d e n ­
s iv ä t J u h a - P e k k a V ik m a n in v iu lu ­
s o o lo t ja m a a m m e k ä r k ip ä ä n la u ­
su n ta ta ite ilija n Y r jö J y r in k o s k e n
s u u r e n m o is e t e sit y k s e t . Illa n k o ­
k o n a is u u d e s t a e r ik o is e s t i k iito s p u ­
h e e n jo h ta ja L e e n a R iih im ä e lle .
□
I. R.
★
T u r u n L a u s u n t a k e r h o to im i v u o ­
te e n 1961 s a a k k a T u r u n T a ite ilija ­
s e u r a n a la is u u d e s s a . E n s im m ä in e n
p u h e e n jo h t a ja o li M a r y L in n a la -
A lle é n ja s e u r a a v a n a p u h e e n jo h t a ­
j a n a k e r h o n n y k y in e n k u n n ia p u ­
h e e n jo h ta ja E s t e r L in d g r e n . H ä n e n
j ä lk e e n s ä o v a t n u ija a h eilu te lle e t
K a s t e h e lm i K a rja la in e n , Irja L a p p a ­
la in e n , E ir a N u rm in e n ,
A in o P a trik
a in e n , R a u h a L in t u n e n , M a rja R o s -
tedt, R a ili S i h v o ja L e e n a R iih im ä k i.
K e r h o o n e sittä n y t k a k s i k o k o illa n
n ä y te lm ä ä , v ie ra illu t k ir k o is s a ja
v a n h a in k o d e is s a , jä rje stä n y t la u s u n -
ta k ilp a ilu ja ja e r ila is ia ju lk is ia tilais
u u k s ia .
S U O M E N K u lt t u u rira h a s t o n V a r s i-
n a is - S u o m e n r a h a s t o ja k o i 11. 12.
1 9 7 7 e ri tie te e n a lo je n tu k e m ise e n
16 s t ip e n d iä y h t e is s u m m a lt a a n
4 2 5 0 0 m a r k k a a . S t ip e n d ie n jao n
su o rit ti m a a h e r r a S y lv i S ilta n e n .
Eläkeläisten toiveita
Turulle
V uoden 1977 T urun päivän yhte ydessä suoritettiin m ielipidetiedustelu
turkulaisten eläkeläisten toiveista ja niistä
toimenpiteistä, mitä he odottavat kotikaupungiltaan. K a ik ­
kiaan m ielipidetiedusteluun va sta si 554 eläkeläistä ja m u u ­
tam a nuorem pikin. Toiveet liikkuvat e n sisija ise sti terveyd enhoito-
ja so sia a lise n puolen a sio issa , jo s kohta m y ö s liikenneongelm
at aiheuttavat pulm ia van h u ksille ja kulttuurin-
nälkäkin m atkaansaattaa toiveita halvoista tai jopa ilm aisista
teatteri- se kä elokuvaesityksistä.
R a im o
H elm in en
M ie lip id e t ie d u ste lu u n v a s t a n n e is t a
v a n h u k s is t a lik im a in k o lm e n e ljä n ­
n e s tä o li n a is p u o lis ia ja a in o a s t a a n
y k s i n e ljä n n e s m ie h iä. V ira llise n
e lä k e iä n eli 6 5 vu o tta ylittä n e itä oli
r u n s a s k o lm a n n e s k a ik is ta v a s t a a ­
jista ja se lla isia , jo tk a o va t a su n e e t
v e rra tta in p itk ä ä n , a in a k in 6 vu o tta
T u r u s s a r u n s a a s t i yli p uolet, ke rto i
le h d e lle m m e T u ru n p ä iv ä n t o im ik u n ­
n a n sih te e ri, tie d o tu ss ih t e e ri R a im o
H e lm in e n .
A SU N T O JA PA LV E LU ST E N
S A A V U T E T T A V U U S M O N E N
PU LM A N A
H u o lim a tta 1 9 7 0 -lu v u n a lk u p u o le n
v o im a k k a a s t a a s u n t o r a k e n n u s t o i-
m in n a sta o n a s u n t o u se a lle v a n h u k ­
se lle y h ä tä n ä ä n s e v a ik e in p ä iv ä -
ko h ta in e n o n g e lm a . V a n h a in k o t i-
p a ik k o je n ta rve ei s e lla is e n a a n o le
a in o a to iv o m u slis t a n
a s u n t o o n liitt
yvistä a sio ista , v a a n h in n a lta a n
e d u lliste n v u o k ra - a su n to je n ta rve
o n ja tk u v a sti k a s v a m a s s a . M o n i
v a n h u s t o iv o o k in e n s is ija is e s t i ju u ri
v u o k r a - a s u n t o a
ja s iih e n sa a t a v a a
k o t ia p u a tai v a ih to e h to is e s ti k e s k u s ­
tan t u n t u m a s s a sija it se v a n p a lv e lu ­
ta lo n p a lv e lu ja ra v it se m u k s e n , p u h ­
ta a n a p id o n , a s k a rt e lu n , k u n t o u t u k ­
se n , t e r v e y s n e u v o n n a n ja t e rv e y ­
d e n h o id o n m u o d o s s a . M o n i t ie d u s ­
t e lu u n v a s t a n n u t
v a n h u s k i n k o k e e
p ä iv ittä in y k s in ä is y y d e n ja sit e n o n
y m m ä rre ttä v ä ä , että y s t ä v ä p a lv e lu ­
je n s a m o in k u in k o d i s s a t a p a h t u v ie n
v ie ra ilu k ä y n t ie n to iv e o n su u ri.
L IIK E N N E K A M M O K S U T T A A
E rity ise sti k e s k u s t a n a lu e e n liik
e n n e k a m m o k s u t t a a
h u o m a t ta v a a
m ä ä r ä ä v a n h u k s ia . E r ä s e h d o t u s
k u u lu u k in , että liik e n n e v a lo p y lv ä i-
s iin tu lisi s a a d a
v a n h u k s ia va rte n
o m a v ih r e ä n a p p in s a t u r v a llise n
k a d u n y lit y k s e n m a h d o llis t a m is e k s i,
k o s k a " v a n h u s tai v a m m a in e n ei
p y sty j u o k s e m a a n k a d u n p o ik k i",
k u te n nyt o n te h tä vä . T e a t t e r is s a
k ä y n ti o n m o n e lle v a n h u k s e lle
m ie llyttä vä h etki,
m u tta o n g e lm a n a
k o e t a a n se , ettei k a u p p a t o rilt a
p ä ä s e b u s s ill a
k a u p u n g in te a t t e riin
e ik ä k u k k a r o a n n a m y ö t e n a ja a ta k ­
silla. T ä lla is t a b u s s ilin j a a to iv o ta a n
h a rta a sti. H u m a lis t o n k a d u n b u s s i ­
p y s ä k k ie n siirt o o n a ih e u t ta n u t h a r ­
m ia ja p y s ä k k ie n
siir t ä m is t ä e n tis
ille p a ik o ille e n t o iv o o u s e a v a s t a a ­
ja.
K U LT T U U R IP A L V E L U J A
T O IV O T A A N H A L V E M M A L L A
T e atteri, m u s iik k it ila is u u d e t ja
a s k a r t e lu k e r h o t o v a t k u ltt u u rip a lv e ­
lu s te n t o iv o m u s lis t a n k ä r j e s s ä . N ä i­
h in p a n e e s u u r im m a n p a in o n 2 3 %
v a sta a jista . T e a tte rilta t o iv o ta a n
v a s t a a n t u le m is t a lip u n h in to je n
o s a lt a s a m o in k u in e lo k u v a t e a t te re iltakin.
K la s s illin e n m u s iik k i ja h e n ­
g e llin e n m u s iik k i s a m o in k u in p u is -
t o k o n se rtit s a a v a t k a n n a t u s t a la a ­
jasti ja m o n i
h a lu a is i n ä h d ä m y ö s
T u r u s s a b ale ttia. K irja s to p a lv e lu t
s a a v a t k iit o sta ja t o iv o ta a n , että
m u u t k in k a u p u n g in k u ltt u u rila it o k ­
se t v o is iv a t
a n ta a e d e s k e r r a n tai
k a k s i v u o d e s s a ilm a is p a lv e lu j a e lä ­
k e lä is ille . T e le v is io lu v a n s a a m i s e k s i
ilm a is e k s i t o iv o ta a n t o im e n p ite itä
k a u p u n g ilta ja " i s o k e n k ä i s i l t ä ” ,
k o s k a t e le v is io o n m o n e lle v a n h u k ­
s e lle a in o a v a p a a -a j a n v ir k is t y s -
m u o to .
□

Varissuon väestönsuojasta
ratkaisu jäähallipulmiin?
H U u s ie n u rh e ilu la ito s te n ra k e n ta m is ta k o skevissa su u n n ite l­
m issa n ä y ttä ä p a in e T u ru s sa tä llä h e tk e llä k o h d istu van k a ik ­
k e in v o im a k k a im m in to is en jä ä h a llin o s a lle . K un v iim e ksi
U rh e ilu p u is to on s a a n u t v ä lttä m ä ttö m ä t ta rta n -p ä ä lly s te is e t
ra ta n s a ja ja lk a p a llo ilija in ta lv ih a rjo itu s h a lli on v ih d o in to te u tu ­
m a ssa, o v at jä ä u rh e ilu n h a rra s ta ja t to d e lla k iis ta tta n o u s se e t
tä rk e y s lis ta lla y k k ö s tila lle .
Lasse Postinen
T u rku on m aam m e jo h ta via jääkie
kkokaupunkeja , jo ssa m estaruussarjassa
pelaava TPS:n lisäksi on
useita vahvoja alasarjan jo u kkueita
sekä ennen kaikkea tuhatm äärin lajin
n uoria harra sta jia . Jääkiekkoilun
jä lkikasvun voim asta T u ru lla on
viim e vuosilta m erkittäviä näyttöjä
E -ju n io rie n S M :stä ja TPS-Lokkien
m enestyksekkäästä Japanin m atkasta
alkaen. H ienoihin saavutuksiin
ovat siis yltä n e e t niin kaupunkim m e
n u o re t jä ä k ie k k o ilija t kuin m yös ta i­
to lu iste lu ssa m aam m e kä rk ilu o k ­
kaan kipuam assa olevat tyttöset.
S aavutusten arvoa nostaa ennen
ka ikkea se, että T urussa on vuodesta
toiseen e le tty "jä ä tö n tä " kautta.
Parin, kolm en edellise n talven a ika ­
na ei luonnonjä ä tä ju u ri o llu t la in ­
kaan. K upittaan hallissa taas on
vuoro ja niin n iu kalti, että on jo u d u t­
tu laatim aan jo p a "y ö v u o ro lis to ja ".
S iinä ahtaudessa ei kuitenkaan ju ­
n io re ille ole jä ä n yt ju u ri tilaa. Etenkin
pie n im m ä t ovat jä ä n e e t ja lkoih in .
K A K S I T E K O J Ä Ä R A T A A
T urussa tila n n e on jääurh e ilu n
osalta vuosi v u o d e lta pahentunut,
eivä tkä a lo itte e t toisen jä ä h a llin tai
edes avoim en harjo itu sra d a n aikaansaam
iseksi ole saaneet riittä ­
vää va sta ka iku a päättävissä e lim issä.
Kun K upittaan "k ilp o la " saatiin
jo ita k in vuosia sitten katetuksi, arv
e ltiin sen ehkä täyttävän jääkiekkoväen
toivom ukset vuosikym m e­
niksi eteenpäin. Paine kentällä on
kuite n kin o llu t niin kova, että ra t­
kaisuja on p yritty etsim ään ka ikilta
m a h d o llisilta ta hoilta. Ja sellainen
lö ytyikin V arissuon uudelta asuntoalueelta,
jonka väestönsuojan y h ­
teyteen katso ttiin sopivan m ainiosti
vaikkapa kaksi tekojäärataa. Lisäksi
p ik a lu is te lijo ita varten vielä om a
ratansa. K aupungin a rkkite h ti Pentti
Tala kiinnostui tästä ideasta, ja esitettyään
suunnitelm ansa eteenpäin
on V arissuon jäähallisu u n n ite lm a
saanut mm. u rh e ilulautakunnan siunauksen.
N O P E A R A T K A IS U
J A H A L V A L L A
V a ris s u o n " p o m m is u o ja a n "
s u u n n ite ltu je n te k o jä ä ra to je n to ­
te u tta m in e n voisi ta p a h tu a se kä
n o p e a s ti e ttä h a lv a lla , m a in itse e
S u o m e n T u ru lle u rh e ilu to im e n -
jo h ta ja L as se P o s t i n e n .
K a h d e n jä ä k ie k k o k e n tä n , p ik a -
lu is te lu ra d a n , h u o lto tilo je n ja
s itä p a its i v ä e s tö n s u o ja a n s o v e l­
tu vie n v o im a ilu tilo je n ku s ta n n u k ­
se t n o u sis iv at tä s s ä ta p a u k s e s s a
v a in n o in 3 m iljo o n a a n m a rk ­
ka an .
V arissuon väestönsuojien rauhanaikainen
käyttö ju u ri u rh e ilu ta rkoitu
ksiin o lis i to d e lla m ielekäs ja halpa
ratkaisu. Kun ka llio su o ja t on jo ­
ka tapauksessa tehtävä, tulisivat
jääurh e ilu n tila t n iiden yhteyteen
ikäänkuin "s iiv e llä ". Rahoituksen
suurin pulm a lienee siinä, että
väestönsuojien kokonaiskusta n n u k­
set nousevat varsin suuriksi, a rvio l­
ta noin 30 m ilj. m arkkaan. N iitäkään
rakentam isia ei voida ku ite n ­
kaan kovin p itkä lle siirtä ä , koska
siitä m uodostuisi näet haittaa koko
V arissuon alueen rakentam iselle.
T alojen va lm istu ttu a ka llio id e n räjäytykset
vaike u tu isivat ja tu lisivat
huom attavasti k a lliim m iksi kuin nykyisellään.
Varissuon jä ä h a llih a n kke e lla on
s iis k iire kahdesta syystä: Jäähallien
tarve on "h u u ta v a " ja väestönsuoja
olisi louhittava ennenkuin rakentam
inen laajenee suoja lle varatu
lle alueelle, toteaa Postinen.
Rahasta on tässä niin kuin m o­
nessa m uussakin hankkeessa kysym
ys, m utta V arissuon kohdalla sam
alla nim enom aan säästäväisyydestä.
E rillin e n jä ä h a lli m aksaisi tämän
päivän in fla a tio m a rkkoje n m u­
kaan kym m enisen m iljo o n a a m ark-
T U R K U -S E U R A , Å B O -S A M F U N D E T R .Y :N
VUOSIKOKOUS
pidetään k e skiviikko n a , m aalisku u n 29 p ä ivänä 1978
klo 19 lä änin vira s to ta lo lla , Itse n ä isyyd e n a u kio 2.
K ä site llä än v a rs in a is e t vu o siko ko u sa sia t, nähdään
uusi T u rku -e lo ku va sekä tu tu stu ta a n v ira s to ta lo o n y.m.
Turussa, m a a lisku u n 2 p ä ivänä 1978
T U R K U -S E U R A , Å B O -S A M F U N D E T R .Y :S
ÅRSMÖTE
H a llitu s
h å lls onsd a g e n den 29 m ars kl 19 i statens äm betshus,
S jä lv s tä n d ig h e ts p la n 2.
U töver s ta d g e e n lig a ärenden fö re d ra g o ch en ny film
av Å b o m.m.
Å bo, den 29 m ars 1978
S ty re ls e n
Turku-seura toimii
T u ru n siiv o u s ta lk o o t jä rje s te tä ä n to ukoku u n a ik a n a ja T u ru n p äivä n tie ­
n o illa sy ks yllä. N äin va lm is ta u d u ta a n ko u ra an tu n tu v as ti v a s ta an o tta m aa n
T u ru n su u rta ju h la v u o tta 1979. Puistoissa, k e n tillä , p ih o illa ja k a d u illa ta p a h ­
tuu ta h a llis ta ro s k a a m is ta . P itä isikö h än tap ak as va tu s u lo tta a koulu n h a rjo i-
tu s tu n te ih in , m issä o va t liiku n ta, käsityöt tm s. kä ytä nn ö n e lä m ä ä p alve lev at
a in e e t? — K u va : Ilm a ri R in n e.
kaa. Jo s V a rissuo-p ro je kti jostakin
syystä raukeaisi, olisi Turun kaupungin
ensi tilassa pakko rakennuttaa
toinen te kojä ä h a lli jonnekin
m uualle, s illä tila n n e on m uodostum
assa yhä kestäm ättöm äm m äksi. Varissuon
rin n a lle o nkin u rheilulautakunta
te h n yt esityksen e rillisestä
h a rjo itu shallista . Kuten edellä on
todettu, se tu lis i kuitenkin kiistatta
m onin verro in kalliim m aksi ja sen
valm istum inen kestäisi kauem m in.
Onhan V arissuon jääratasuunnitelma
jo ehtin yt käydä kaikki asiaankuuluvat
la u suntokierrokset aina
o p e tu sm in iste riö tä myöten.
Kunhan k iire ttä pidetään, päästään
lo u h in ta työt aloittam aan vaikkapa
syyskesällä. Jäähallit on sitä
p aitsi ta rk o itu s s ijo itta a ju u ri siihen
osaan väestönsuojia, jo tk a valm istuvat
ensim m äiseksi.
REINO LINKOSAARI
UUSI vuosi, uudet kujeet. Emme
käyneet laakereille lepääm ään viim e
syksynä vietetyn Turku-seuran 20-
vuotisjuhlan jälkeen, vaikka saim -
mekin osaksem m e paljon tunnustusta
ja m yötätuntoa. ” Turun hyväksi
20 vuotta".
ESITELMÄSARJAMME 1978 helm
ikuun m aanantai-iltoina yhteistoiminnassa
Turun suom enkielisen
työväenopiston ja nyt myös Varsinais-Suomen
Luonnonsuojeluyhdistyksen
kanssa, keräsi kunakin ilta ­
na kuulijo ita keskim äärin 90 henkeä.
LUONNONSUOJELUA käsitellyt
sarja oli erittäin ajankohtainen, ja
kun esitelm ää täydensivät p iirto -
kuvat ja diasarjat, syntyi hyvä kontakti.
A sioista käytiin myös keskustelua.
K unkin illan päätöksenä o livat
erittäin m ielenkiintoiset ja illan
aihetta täydentävät elokuvat.
★
"TU R K U ju h la vuoden a a tto n a ” ja
siivoustem paus. Ennen ju h la a n u r­
kat tie te n kin siivotaan, sehän on
hyvä tapa. T u rku-seura ja T urun
päivän to im iku n ta ovat p o h tin e e t
ensi syksyksi siivoustem pausta.
M utta jo nyt on ta rk o itu s y h te istyössä
T urun kaupungin puhtaanapitola
ito ksen, kaupunkio sa se u ro je n
ja lukuisten jä rje s tö je n avulla to u k o ­
kuun 8— 11 päivinä, pitä ä keväisen
iltapäivän ja illa n roskien
keru u ta lkoot e li puhdistaa nurkat
ennen suurta juhlaa.
K aupunki jaetaan ru u tu ih in ja
kulle kin a lueelle nim etään om a
puhdistusryhm ä. Voim m e kerätä
(tehkää itse p iikkip ä in e n keppi)
m uovisäkkeihin ro skia ja vaikkapa
p u llo ja toiseen sä kkiin . Niin ruoho
pääsee kasvam aan, T u rku v ih e riö itsem
ään ja vieraat saavat ih a illa
kaunista Turkua.
★
V ALTAKUNNALLIS E T ko tis e u tu ­
päivät ovat ensi kesänä 4.— 6. 8.
Lahdessa. N iille kannattaa m onien
tu rkula iste n kin lähteä, nähdä ja
kuulla m aam m e kotiseutuväen in ­
nostavista y m p ä ristö re tkistä , ju h lis ta
ja neuvotteluista.
★
KULTTU U R IR ETKET lin ja -a u to illa
toukokuun to rs ta i-ilto in a ovat seuraavat
yhteistapaukset. T oisaalla
tässä lehdessä on ta rkem p i selostus
kohteista. H uom io k iin tyy mm.
M etsäm äen uuteen ravirataan tu tu s ­
tum iseen, käyntiin R aision tehta illa ,
kiertokäynteihin uusien ka u p u n g in ­
osien keskeisiin ko h te isiin ja tu tu s­
tum iseen P ikisaaren vuodelta 1620
olevaan satam akylään. T urku-seuran
retke ilyja o sto on s u u n n ite llu t
retkeilyohjelm an ja ja o sto n om ien
o ppaiden lisäksi a sia n tu n tija t ovat
selostam assa kohteita.
★
VUOSIKO KO U KSEM M E on aivan
lähellä, kun lu k ija saa Suom en Turun
täm än num eron käteensä. Kokous
alkaa m aaliskuun 29 päivänä
k e llo 19 va ltio n virastotalossa.
S ääntöm ääräisten asiain lisäksi,
jo ih in tä llä kertaa kuuluu m yös vähäinen
m uutos seuran sääntöihin,
kokouksessa nähdään mm. uusi
T u rku-film i, kuullaan T urun m urteen
"T o in e n k irje P o rtsasta " ja tu tu s tu ­
taan virastotaloon.
★
TAM PERE-seuran ja T u rku-seuran
v ä lillä on kehkeytym ässä lisääntyvää
yhte isto im in ta a . A lku lähti
siitä, kun tu n n e ttu k u lttu u rih e n k ilö
ja H elsingin kaupungin entinen p o r­
m estari Lauri A ho kehuskeli tam perelaisten
kotiseutu le h te ä T a m m e r­
koskea maan parhaaksi. Prof. R eino
Leim u o li lu kenut ju tu n U udesta
S uom esta ja ilm o itti s iitä a lle k irjo
itta n e e lle . Vastasin le hdessä ja
m yös T am pere-seuralle. Tästä päätim
m e a lkaa kahden vanhan kiista-

Rakentaminen ja asuminen
kiinnosti 14.698 kävijää
Turun NMKY
85-vuotias
Lehtem m e 83-vuotias tila a ja , jo ka
e i halua nim eään julkisuute e n , on
lä h e ttä n yt to im itu k s e lle ru n o m u o to i­
sen m u rre ju tu n "L a u lu T urun spoor-
v e e g ist ja sen m ukana seuraavan
"lä h e te k irje lm ä n ":
M un nuoruuressan,
kun ei ollu
vie l niin p a ljo ru n o k irjo i kuin nyt
e ikä tain n u m eill olla p a ljo rahaka
osta sem m ossi, nii me flik a kirjo -
tim m e ylö s m u istiin kaunei laului ja
m uuten m ukavi värssyi. Yhten päivän
mä otin fra m ill näit vanhoi pa-
pere it ja kun mä n iit siin s itt plarasin,
n ii sattus kätte täm m öne veisu
yh re st h is to ria llis e s t tapauksest tääl
Turuss. Mä olen tätä jo s k u s lukenu
m un kavereillen ja ne tykkäs ett
m un p itä is lähettä se te ili, nyt kun
täm ä Turu m u rre on tu llu kovi
m uotti. Ja täss mä olen nyt präntä-
ny sen te ili s u u re ll vaivall. Enkä
m ä tierä,
jo s täm ä mum m urtteni
on nykyaikase tu tkim u kse m uka se
o ik k ja , m utt tähän suuntta mä m uistan
m eijän
van.
sitä aikanass praakka-
k um ppanin, Tam pereen ja Turun,
kehum iset ja tem paukset, tietysti
le ikkim ie le ssä, jo tta kum m ankin kotise
u tu le h ti saisi enem m än huom iota
ja sitä kautta lisää tila a jia . "S aa
nährä kui äijän käy".
SU O M EN T urun le vityskilp a ilu on
vuositta in m enossa suurem m itta
m ainoksitta. M oni seuran jäsen on
jä lle e n todennut, ku in ka hieno lahja
on Suom en T urun antam inen lahja
k s i vuodeksi 1978 tu tu ille tai keh
o itta a heitä itse tilaam aan lehden.
V u o sikokouksessa 29. 3. selviää
vuoden parhaat asiam iehet, m utta
v ie lä kin on täm än ykkösnum eron
jä lkeen m ahdollisuus tila ta lehti
vu o d e ksi 1978 "jo s toim een ta rtu ­
ta a n ".
ILM ARI RINNE
T u rku-seuran
to im in n a n jo h ta ja
• T urun "s p o o rv e e g it" e li raitio va u n u t ovat m ennyttä h istoriaa, m utta niin
rakkaita vanhoille tu rku la isille . Nyt n iitä tapaa vain jo ita k in T urun puistoissa
tai lastentalojen p ih o illa , kuten oheinen raitiovaunu T askulan takana. —
K uva: Ilm a ri Rinne.
Laulu Turun spoorveegist
Sanos raam attu E liaanpojan ennen
tu liv a u n u ill opp tili him m elen m ennen
m utt jo s m eill o lis fem ton penni ja aikka
n ii me o okattais va ikk kuum im ppa paikka.
Nääs T urkku on vih ro viim e saattu
spoorveegi ja iha parham ppa laattu
m utt kyll m atkass o li m ont pahukse mutka
kun ne vaunutki m e inatti kerra jo panna putka.
Ja siin pykäm isess vast o li su rkja st souvi
siin sai kaks sata m iestä vettä touvi
ja kun lank loppus keske n ii tu o te tti uutta
ja ne saksm annit lupas jo m ie h iki m uutta.
M utt lo p u it tu li enda jo vasta
ja sen jä lkke tu li vaunutki Tukholm asta
ja niiss vaunuiss voi ny sem m osell vauhrill ookat
ettei a kkunistaka näy m uuta kuin pookat.
Nyt äm m ätki ihm ettelevä halliss
m iks ton p uulaakin heoset ain on talliss
ja m ikä pahuksen voim a niiss vaunuiss onka
kun n iit ei verä hevoset eikä onka.
Ja issikat kulm iss vanno ja faana
e tt on p ä iväll sluut koko issikan paana
eikä öisin kä tahdo affäärit verell
kun ne nätim m ät flik a t seilavat m erell.
V anhainpiikatte M opsit, M irrit ja N allet
voivat yhtäkkiä jäärä vaunujen alle
voivat m oukkien ko n it saara nyt slaagin
m utt m itäs s iit kun vaan spoorveegi saatiin.
Mam m a varo tte li ja sanos: Liisa ja Kalle
ä lkkä ookatko jä ä tte pian vaunujen alle
paras käveli niin kauan kun jaksa
m itäs turhast viitto is t penni maksa.
Ä lkää ookatko, lisäs siihen vie il pappa
ne voi tu rm e lla jo s ei ju u r ihan tappa
N iis on p e n kitki sem m oset peeveli kuum at
kun n u orten flik k a tte n läm pim ät uumat.
M utt näin tuum asiva siihen Liisa ja K alle
yks kaikk jos jo u tu s itt p ä ä ll ta ik k alle
ja sais vaikk koko ru u m iski paistu
kun sais vaa tie ttä m ilt se lysti nyt m aistu.
■ O suuskunta T urun M essut jä rje sti viidennen R akentam inen ja Asum inennäyttelyn
15.— 20. 2. 1978 Turun konserttitalossa. N äyttelyn asettajia o li
ennätysm äärä, 102. K onse rttita lo n tila t käytettiin viim eistä sopukkaa myöten.
N äyttelytilaa o li varattu 1256,5 neliöm etriä ala- ja yläaulasta sekä m yös salista,
jo n ka alaosan tu o liriv it poiste ttiin . Lisäksi osastoja oli u lkotiloissa K ons
e rttita lo n edustalla. Näyttelyyn tutustui 14 698 m aksanutta kävijää, missä
luvussa ei o le kutsuvieraita ja m aksuttom an sisäänpääsyn saaneita. Viim e
vuonna vastaavaan näyttelyyn tutustui 17.589 kävijää.
Yhtä lu kuunottam atta kaikki näytte
ille a se tta ja t o liv a t kotim aisia,
m inkä lisäksi tu o ntitavaroiden osuus
oli entisestään pienentynyt ja kotim
aisten tu o tte id e n m äärä kasvanut.
Näyttelyssä e site ltiin noin kym m e­
nen e ri valm istajan om akoti- ja
vapaa-ajantalopaketteja, jo is ta rakentam
ista s u u n n ite le v a voi valita
m ieleisensä m ateriaalin ja m allin
m yös a ja n käyttöönsä tai ta itoihinsa
sopivim m an puolivalm iusasteen.
Yhä näkyväm m än osan näyttelystä
olivat vallanneet erila iset LVI-laitteet.
Lisäksi näyttelyssä voi tutustua
mm. rakennuslevyihin, eristeisiin,
sähkö ta rvikkeisiin , huonekaluihin,
rakennustyökoneisiin, lattia-, seinäja
kattopäällyste isiin , kiukaisiin,
ta kkoih in , valaisim iin , öljysäiliö ih in ,
asuntojen rahoitukseen, vakuutuksiin
jne. T urun kaupunki esitteli
osastollaan mm. kaukoläm pöjärjestelm
än p e ria a tte ita ja etu ja sekä
liittym ism a h d o llisuuksia . O sastolla
e site ltiin m yös asem akaavan laadin
ta a sekä T urun te o llisuusto n ttitilannetta.
Näyttelyn avauksen su o ritti Asuntohallitu
ksen p ääjohtaja O lavi Lindblom
, jo lle Turun M essujen to im i­
tusjohtaja Heikki Löyttyniem i ojensi
työkalupakin. Tervehdyssanat esitti
toim itusjohtaja Jukka M ikkola ja
tilaisuuden muusta ohjelm asta huolehtivat
Pekka Varjosen yhtye ja
laulusolisti Veli-Pekka Lehto. Y leisökilpailu
o li myös järje ste tty kävijö
ille .
Torstaina 16. 2. näyttelyssä o li
hartiapankkilaisten ilta. Seutukaavajo
h ta ja Raimo N arjus kertoi Turun
seudun pientalotilanteesta, luottojohta
ja Sauli Vierim ö selvitteli om a-
toim irakentajan rahoitusm ahdollisuuksia,
Turun kaupungin om akotineuvoja
Paavo Kujanpää käsitteli
rakentajan eteen tulevaa paperisotaa
ja hartiapankkilaisten käytännön
kokem uksista puhui p iirip ä ä l­
likkö Esko Aaltonen.
M eri Kutsuu ja Vapaa-aika-näyttely
78 järjestetään K upittaalla
15.— 23. 4. N äyttelytoim ikunta on
vahvistanut näyttelyn teem apäiviksi:
P urjehtijan päivä, U rheilukalastuksen
päivä, V eneturvallisuuden päivä,
Erikoisharrastusten päivä, Urheilusukelluksen
päivä, Tee-se-itse-päivä,
M oottoriurheilun päivä, M atkailupäivä
ja Kotipuutarhan päivä. □
Turun Väliittäiskauppiaspiirillä
60-vuotisjuhla
■ Suom en V ähittäiska u p p ia sliito n Turun p iiri perustettiin 27. 1. 1918. P iirissä
on nyt jäseniä yli 250. Liitto ja p iiri toim ivat läheisessä yhteistyössä
K eskon kanssa ja uusiksi jäseniksi hyväksytään ainoastaan K -kauppiaita.
P iirin vu o siko ko u s ja 60-vuotisjuhla p idettiin lauantaina 4. 2. 1978 hotelli
M arina P alace'ssa.
60-vuotisjuhlassa tervehdyssanat
lausui p iirin puheenjohtaja , kauppias
H e ikki Tuom inen, liito n tervehdyksen
to i kunniapuheenjohtaja,
kauppaneuvos Y rjö A. M urto, Turun
ja P orin läänin tervehdyksen m aaherra
Paavo A itio ja K eskon te r­
vehdyksen to im itu s jo h ta ja Tauno
V irtanen. Juhlapuhuja n a o li to im i­
tu sjo h ta ja Jarm o P e llikka ja päätössanat
lausui p iirin varapuheenjohtaja,
d ip l.kauppia s Jaakko H einonen.
V iih te e stä vastasi näyttelijä
Leena Takala.
P iirin kunnia jä senet ja entiset
p u h e e n jo h ta ja t k u kite ttiin . P iirin
u udeksi kunniajäseneksi kutsuttiin
kauppias Lem pi Hurm e. P itkäaikaisesta
kauppiastoim innasta jaettiin
veteraanikunniakirjat seuraaville:
kauppias Kauno Heinonen, dipl.
kauppias Eino Suokas, kauppias
Erkki Verho, kauppias Lennart
S tröm berg, kauppias V äinö T am m i­
nen, kauppias Sulo Tuusvuori,
kauppias H ellin Torsti, kauppias
K arl-M artin Ek ja kauppias M elker
Eriksson.
Suomen Valkoisen Ruusun I I.
m italin kultaristein saivat kauppias
A ntti M äkilä, kauppias Eino Oksa ja
kauppias Reino Seppälä. Suomen
Leijonan ansioristin sai kauppias
H elge Lahti.
□
T urun NM KY (Turun N uorten
M iesten K ris tillin e n Y hdistys) on
eräs kaupunkim m e vanhim m ista
yhdistyksistä ja n u orisotyön esira i-
vaaja Turussa. Y hdistys v ie tti 85-
vu o tisju h lia a n sunnunta in a 5. 2.
1978 T urun K ris tillis e llä O pisto lla
ja M aarian kirkossa.
P ääjuhlaa v ie te ttiin k ris tillis e llä
opistolla, jo n k a ju h la s a lin seuran
jäsenet ja ystävät tä yttivä t. T ila isu u s
a lo ite ttiin v irre llä ja yhdistyksen
puheenjohtaja n, rovasti E rkki Hilkeen
puheella. Juhlassa esiin tyi yhd
istyksen su u ri m ie skuoro dir.ca n t.
A arne V irtasen jo h d o lla . E sitelm än
M aailm an N M K Y -liikkeestä ja T urun
NMKY:n toim in n a sta p iti pääsihteeri,
opetusneuvos E ero Läntinen.
Seuran nuoret e sittivät kauniin lip ­
p utervehdyksen ja seuran to im in ta a
esittelevän kuvaelm an. D uetto ja
e sittivät S irkka-L iisa ja A a rn e V irtanen.
Turun kaupungin tervehdyksen
toi kaupungin jo h ta ja V äinö J. Leino,
T urun ev.lut. seurakuntien vara tu o ­
m ari Pekka S oini ja Suom en NM KYliikke
e n kirkkoneuvos A h ti Auranen,
jo ka m yös ja k o i e rä itä ansio m e rkkejä.
Juhlasta lähti lähetystö viem ään
seppeleen T urun N u orukaisyhdistyksen
— T urun NM KY:n edeltäjän
— O tto Ivar A ugust T huneberg in
haudalle sekä viim e sodissa kaatuneitten
jäsenten h audoille.
NM KY:n kultaisen ansio m e rkin
sai yhdistyksen p uheenjohtaja ,
kenttärovasti E rkki H ilke, m iesten
hopeisen a nsiom erkin m yyntipäällik
k ö K eijo S aarni ja y lie tsivä V eikko
Louhikko, naisten kulta ise n ansiom
erkin rouva A nni M äkelä ja
hopeisen a nsiom erkin rouva A ili
M äki. Liiton kunniajäseneksi kutsuttiin
opetusneuvos Eero Läntinen.
A am ujum alanpalvelukse ssa M aarian
kirkossa saarnasi kirkkoneuvos
A h ti A uranen ja litu rg ia n s u o ritti
rovasti Eero Parvio. Y hdistyksen
m ieskuoro lauloi. K irk k o k a h v itila i-
suudessa esite ttiin runsaasti o n n itteluja.
T ila isuudet päättyivät y h te i­
seen lounaaseen T urun K ris tillis e llä
O pistolla.
□
TURUN Im pivaaran uim a h a llissa
o li tiis ta in a 24. 1. 1978 m e rkkita p a h ­
tum a. U im ahallin jo h ta ja M arkku
A altonen o je n si kukkia ja Im pivaaran
u im ahallin vapaakortin 5 8 -vuotiaalle
rouva K aarina Laineelle, jo k a on uim
ahallin m iljo o n a s kävijä. U im ahalli
a lo itti to im in ta n sa kesäkuussa
1975. H alli on m ito ite ttu 840 uim a­
rille niin, että m iesten p u o le lla on
450 vaatekaappia. Pitkän tähtäim en
o h jelm assa on rakentaa h a llin y h ­
teyteen m aauim ala n ykyistä katsom
oa vastapäätä o le valle a lueelle.
T äm ä suunnitelm a jo u tu u kuite n kin
odottam aan toteutum istaan.

Y LE IS TÄ
T u rku-seu ra, Åbo-sam fundet ry :n
toim in takertom u s vuodelta 1977
T u rku-seura v ie tti 20-vuotisjuhlaansa
1977 ja täm ä m erkkitapaus
lö i leim ansa vuoden to im in ta ta p a h ­
tu m iin ja antoi lisätehtäviä e ri ja o s­
to ille ja seuran hallitukselle.
Seuran jäsenm äärä on edelleen
k o h o n n u t ja on nyt lähellä 1.700.
Seuran to im in ta lin ja t ovat p e rin ­
te e llis e t. Y ksityiskohtaisem m at to i­
m in nat selostetaan alem pana. T o ­
d e ttakoon kuite n kin , että kaupunkim
m e kulttuurim aisem aan ja luonnonsuoje
lu u n on edelleen kiin n i­
te tty h u om iota ja oltu varuillaan
ta rp e e lliste n esitysten tekem iseksi
tila n te e n niin vaatiessa.
T u ru n kaupunki valm istelee kaup
u n g in h a llitu ksen nim eäm än to im i­
kunnan avulla T urun 750-vuotisjuhlia
1979, jo is ta T u rku-seura a ikoinaan
teki esityksen. Eräs ju h liin
to ivo ttu ja Turku-seuran ehdottam a
tavoite, T urun vanhan raatihuoneen
re sta u ro in ti, on jo u d u ttu siirtäm ään,
m u tta sen to te u tu s m yöhem m in on
m ahdollista.
T u rku-seuran a loitteeseen valtakunnalliste
n kotiseutupäivien jä rje s ­
täm iseksi T urussa kaupungin suurena
ju h la vuonna 1979 kaupunki
on o tta n u t m yönteisen kannan.
T a rkoitu kseen kaupunki on varann
u t 90.000 m arkkaa, jo te n päivien
v a lm iste lu t voidaan alo itta a yh te istyö
ssä T urku-seuran, T urun kaupungin,
V arsinais-S uom en M aakunta
liito n ja K o tiseutu liito n kanssa.
T u rku-seura teki aiko in a a n a lo itteen
T urun päivän järjestäm isestä,
ja on saanut o lla e dustajiensa kautta
m ukana päivän jä rje s te ly to im i­
kunnan työssä. T ä llä nim ikkopäivällä
o n kin Turussa pystytty kokoam
aan ja yhdistäm ään kaupunkilaiset
yksim ie lis in ä m ie le n kiin to iste n tapahtum
ien y m p ä rille lukuisam m in
kuin m ikään muu tu rku la in e n ta p a h ­
tum a. V uonna 1977 la skettiin Turun
päivän eri tila isuuksie n yleisöm äärän
olle e n noin 130 000.
Laajeneva y h te isto im in ta kaupunkiosaseuro
je n kanssa, k u lttu u rire t-
ke ily t toukokuisessa T urussa ja Turun
m urteen elvyttä m isto im e n p ite e t
ovat m yös sävyttäneet seuran to i­
m intaa.
S uom en T urku, Å bo, vår stadlehden
ja siin ä ju lk a is tu je n m erkittä
vie n a rtik k e lie n avulla on jä -
s e n p iiriä la a je m m a ltikin vo itu vaiku
tta a m oniin T urun rakennus- ja
k u lttu u rih is to ria n , lu o n n o n - ja m ais
em ansuojelun, m useo- ja m a tkailu ­
to im in n a n tm s. kysym yksiin m yönte
is e llä tavalla.
TURKU-SEURAN H ALLITUS
JA JAO STO T
Seuran puheenjohtajana toim i
1977 a rkkite h ti O lli K estilä sekä
varapuheenjo h ta jin a prof. Reino
Leim u ja hänen pyydettyään eron
29. 3. alkaen prof. Erkki Asp sekä
intendentti E rik Bergh, joid e n lisäksi
hallitukseen kuuluivat to im isto
sih te e ri B rita A h lro th , fil.lis. Bo
G rönholm , konsuli A rm as O. J o kinen,
fil.m a iste ri M argareta Jokinen,
p ääto im itta ja Heim o K allio, apul.
kaup.johtaja Johannes K oikkala i­
nen, to im itta ja Eino Lehtinen, n u o ­
riso sihteeri Y rjö Paajanen, prof.
Toivo T. Rinne, hovioikeudenn euvos
O lavi S antalahti 19. 3. asti ja hänen
pyydettyä eron, rouva Rauni Arvela,
ham m aslääkäri Helm i S ilvola-M a-
nérus, hankin ta p ä ä llikkö Paavo
Suom inen, rovasti Haakon W ainio,
kauppias V iljo V anne ja asessori
H eikki W inter.
T o im innanjohtaja na ja sihteerinä
o li asessori Ilm ari Rinne, ru o tsin ­
kielisenä sihteerinä E rik Bergh, ta ­
louspäällikkönä m erkonom i Ulla
Eura ja ilm oitusm yyjänä H arri H elin.
H allitus koko o n tu i 7 kertaa a ikaisem
paan tapaan eri kohteissa, kuten
m aistraatissa, T urun U kkokodissa,
T urun K auppakorkeakoulussa
Turku-seuran kevätretket ensi
to u kokuun to rs ta i-ilto in a kutsuvat
jälleen seuran jäseniä tutustum aan
m ie le n kiin to isiin uusiin kohteisiin,
kuuntelem aan asia n tu n tija in selostukset
ja näin lisääm ään kotikaupunkinsa
tuntem usta.
A llaoleva retkio h je lm a on suunniteltu
jo helm ikuussa, joten tie d o t
on syytä ta rkista a ja varm istaa to u ­
kokuun alussa päivälehdistä.
Torstaina 4. 5. klo 18 koko o n n u ­
taan K auppatorin ylä la id a lta lähteviin
linja-autoihin. Kohteena ovat
mm. M etsäm äen uusi ravirata ja
tehdaskäynti. O ppaana toim ivat
rouva Rauni A rvela sekä kohteiden
asiantuntijat.
Torstaina 11. 5. klo 18 kokoontu ­
m isp aikka sam a. Lähtö Raisioon,
jossa pääkohteena on Raision tehtaat
ja lisäksi suoritetaan tu tu stu ­
m iskierros kaupunkiin. O ppaina
R itva Eräm etsä ja p a ikalliset asiantu
n tija t.
ym. H allitus käsitteli m onia työ- ja
talo u sja o sto je n esityksiä sekä e rikoisesti
seuran 20-vuotisjuhla-asioita.
T yöjaoston p uheenjohtajana toim i
O lli Kestilä, sihteerinä Ilm a ri Rinne
sekä m uina jä seninä Erkki Asp,
Erik Bergh, Helm i S ilvola-M anérus
ja Eino Lehtinen. Ja o sto koko o n tu i
12 kertaa.
L ehtijaosto: P uheenjohtajana O lli
K estilä ja jä seninä Heim o Kallio,
Eino Lehtinen, Reino Leim u, to im ittaja
R eino Linkosaari, p äätoim ittaja
M eta T orvalds, fil.m a iste ri Taina
V artiainen, H arri H elin ja Ilm ari
Rinne. Suom en T urku, Abo. vår
stad-lehteä ilm estyi vuoden aikana
neljä num eroa, joissa o li yhteensä
236 sivua, joista 197 tekstisivua.
Lehden päätoim itta ja n a o li O lli
K estilä ja to im itu ssih te e rin ä Eino
Lehtinen. L ehtijaoston jäsenet m uod
ostivat lehden toim ituskunnan.
R etkeilyjaosto: P uheenjohtajana
Ilm a ri Rinne ja jä seninä kam reeri
T oivo K orpela, Bo G rönholm ,
eversti evp. V eikko Hassinen ja
Rauni Arvela.
T urku-seuran koko toim innan ajan
jäsenten touko ku ise t ku lttu u rio p in -
to re tket ovat o lle e t hyvin suosittu ja
ja näin m yös kertom usvuonna. V uoden
1977 retket o liva t seuraavat:
Toukokuun kevätretket
Torstaina 18. 5. klo 18 kokoontum
isp aikka sama. T utu stu m iskie rro s
uusiin kaupunkia lu e isiin ja p o ikke a ­
m inen tärke im p iin kohteisiin. Oppaina
V eikko H assinen ja kaupunkiseurojen
edustajat.
Torstaina 25. 5. klo 18 kokoontu ­
m isp aikka sam a. Tutustum inen P ikisaareen
ja erä isiin m uihin H irvensalon
kohteisiin, mm. W äinö A a lto ­
sen lapsuudenkotiin. O ppaina Toivo
K orpela, A ntti Lehtinen ym.
Retket kestävät kohteesta riip ­
puen 2— 3 tuntia. K ukin osanottaja
m aksaa linja -a u to n tavanm ukaisen
m aksun suoraan kulje tta ja lle . H alukkaat
voivat m yös kokoontua suoraan
k.o. kohteisiin.
S äästä ja kestoajasta riippuen
retken o h je lm iin voidaan lisätä jo ­
kin uusi nähtävyys. Joissakin kohteissa
on luvassa kahvi- tai virvo keta
rjo ilu .
TURKU-SEURAN RETKEILY­
JAOSTO
Ensim m äinen re tkeily 5. 5. te h tiin
A urajoen rannassa oleviin purjelaivakautem
m e ulja isiin edustajiin
Suom en Joutseneen ja korjausvaiheessa
olevaan S igyniin, joissa
o p paina to im iva t m erim iesam m attikoulun
re h to ri S eppo K okkola ja
am anuenssi Kim M ortin sekä alusten
muu h e n kilökunta. T utustum ista
ja tk e ttiin M artin kirkko o n , jossa
oppaina to im iv a t k irkko h e rra Yrjö
Luojola ja Haakon W ainio. Kirkossa
p id e ttiin hartaushetki ja seurakuntatalossa
n a u tittiin kirkko kahvit. Mukana
o li n. 170 henkeä ja retken
pääoppaana toim i Rauni Arvela.
Toinen re tki 12. 5. tehtiin Auran
Panim oon P iispanristillä sekä Lausteen
ja V arissuon asutustaajam iin.
M ukana o li n. 120 henkeä ja retkeilyjaoston
jä senet toim ivat linjaautoissa
selostajina. Pääoppaana
o li Toivo Korpela.
Kolm as re tki te h tiin 19. 5. Naanta
liin , K ultarantaan ja Luonnonm
aalia sijaitsevaan Naviren te la k­
kaan. M ukana oli n. 200 henkeä
Om ien o p p aiden lisäksi kussakin
linja-autossa oli selostajina Naanta
lin oppaat.
N eljännen retken 26. 5. kohteena
o li T urun uusin ylpeys Congress
C enter eli N um m enm äen hiekkakuopassa
sijaitseva m ahtava suurho
te lli sekä sen m onet kokous- ja
ju h la h u o n e isto t. M ukana oli neljä
lin ja -a u to llis ta väkeä. Pääoppaana
toim i V eikko Hassinen. K iertoajelulla
tu tu s tu ttiin m yös Y lioppilaskylään.
M urre ja o sto : Puheenjohtajana
m aalarim estari Kaarlo Tam m inen
ja jä seninä fil.lis. M aija G rönholm ,
in sin ö ö ri Pekka N iem i, isännöitsijä
A llan Saari, varanotaari A llan Salom
aa kuolem aansa asti 11. 4. 1977,
rouva A ili Sim ola, Reino Linkosaari,
to im is to p ä ä llik k ö V ilho Lehtonen,
työnjo h ta ja A lfons Koskim ies, tire h ­
tö ö ri N e sto r Lehtinen ja Ilmari
Rinne.
S ivistysjaosto: P uheenjohtajana
kouluneuvos A lla n T. Koskim ies ja
jäseninä R eino Leim u, E rik Bergh,
professori Paavo Kallio, O lavi Santalahti,
ulo so tto m ie s Eero Länsineva
ja sih te e rin ä toim isto p ä ä llikkö
M ikko H irvo ila. Jaosto on käsitellyt
vanhan T urun eläm ää kuvaavien
ruotsin kie liste n kirja ste n kääntäm istä
suom eksi, T urku-p a trio o ttie n
haastattelusarjan tallentam ista ääninauhalle
ja T u rku-kro n ikan kerääm
istä.
H isto rla ja o sto : P uheenjohtajana
Toivo T. R inne ja jä seninä va h tim
estari V iljo Kaila, lehtori Ossi
L aapotti, am anuenssi H agar N ikander,
fil.tri T auno Perälä ja Haakon
W ainio.
N aisjaosto: P uheenjohtajana Helmi
S ilvola-M anérus ja jäseninä
B rita A h lro th , Taina Vartiainen,
M argareta Jokinen, Irm a Jylhä,
Tytti Lindström , Lahja S alviander
ja Irm e li Torssonen. Jaoston työ on
ke skittyn yt K ynttilänpäiväju hlan jä r­
jestäm iseen ja lisäksi jaoston jäsenet
ovat tarvittaessa olleet auliisti
auttam assa seuran m uiden tila i­
suuksien järjestelytehtävissä.
Siellä kaikilla oli niin
mukavaa . . .
Y m päristöjaosto: Puheenjohtajana
Olli Kestilä ja jäseninä Erkki Asp,
professori Reino Lento ja opetustoim
enjohtaja Pentti Lahti. Jaosto
on m yötävaikuttanut yhteistyön laajenem
iseen kaupunkiosaseuroja käsittäväksi.
Talousjaosto: Puheenjohtajana
pankinjohtaja Erik Jäänti ja jäseninä
varatuom ari Pauli Kom i, fil.
m aisteri Eero NumerIa, pankinjohtaja
Sven-Erik R elander ja A r­
mas O. Jokinen. Jaosto on suunnitellu
t toim enpiteitä seuran taloudellisen
aseman parantam iseksi ja
toteutti yhteisöjäsenten lisähankinnan
sekä eräitä m uita taloutta
tukevia toim enpiteitä.
20-vuotisjuhlatoim ikunnan puheenjohtajana
toim i Ilm ari Rinne ja
sihteerinä H eikki W in ter sekä jäseninä
A lfons Koskim ies, V eikko
Hassinen, Rauni Arvela, Toini G rönqvist,
Jukka U usitalo ja Leena Riihim
äki. T oim ikunta piti kuusi kokousta
ja toim i 20-vuotisjuhlan
käytännön tehtävien toteuttajana.
Turun päivän toim ikuntaan Turkuseura
on vuosittain saanut nim etä
kolm e edustajaansa. Seuran edustajina
olivat Ilm ari Rinne varapuheenjohtajana
ja jäseninä johtajatar
M aj-Lis N iem ineva ja A lfons
Koskim ies. Päivän teem ana oli " Ik i­
nuorten T u rku ” .
Turun päivän ja siihen liittyneen
H eikinm arkkinain johdosta seura
sai m yynti- ja m ainospisteet Kauppatorilta,
jonne pystytettiin m yyntikioski
sekä m yyntipaikan askartelunäyttelystä
Konserttitalossa. Seuran
Ikitu u rin A urorasali loi läm pim ät
ja tunnelm alliset puitteet Kynttilänpäiväjuhlalle,
jo n ka Turku-seuran
naisjaosto tänäkin vuonna järjesti
tam m ikuun 28 päivänä. ” Päivää
Paavalista, kevättä kynttilästä" toteaa
vanha suom alainen sananlasku.
Huolim atta ulkona puhaltaneesta
talviviim asta täytti A urorasalissa
m ukavasti istuneiden turkuseuralaisten
sydäm et kevättunteet,
kun Raffu Valtonen orkestereineen
viihdytti yleisöä iloisin sävelin.
Kuin itse kevään airut oli myös
Irm eli Torssonen, joka jo h ti ja ju o n ­
si tuon mukavan kaksituntisen. Uusi
m atkailufilm i Suomen T urusta saatiin
nähdä myös Irm elin toim esta.
Naisjaoston puuhakas puheenjohtaja
Helmi S ilvola-M anérus huolehti,
että kukin vieras tu li huom atuksi
ja kaffetetuksi ja että arpajaisvoitot
ja e ttiin yhtenä suurena ohjelm anum
erona. "T äm ä on jo 21 :s kerta
kun olen mukana näitä "h ip p o ja ”
järjestäm ässä", totesi Irm a Jylhä
lippukassassa Taina Herralalle
(toim ittaja ei muista hänen uunituoretta
rouvaniem eään). Sam anlainen
tohina käy joka vuosi lippuluukulla
ja m aksaneita oli tilaisuudessa tänäkin
vuonna kolm attasataa. K yllä
oli yle isöllä hauskaa, kun rak.m estari
Pentti Saarinen im itoi entistä
opettajaansa, kaikkie n m uistam aa
Fretu Rauhaa. N aurua ei m yöskään
voinut pidätellä, kun näytte lijä Kaarin
a Vahtonen (hänen siviilinim ensä
to im itta ja m uistaa, se on Saarinen)
kertoili its e kirjo itta m ia a n ra tk irie ­
m ukkaita kaskuja. Kevään m erkkejä
ennustivat m yös "L a h ja n T y tö t” ,
jo tk a hauskuttivat yle isö ä ve ike in ä
kissoina.
M onella tu n tu i vielä olevan aikaa
ja halua tutustua tarkem m in Ikitu u ­
riin, m ikä tehtiin jo h ta ja Häm äläisen
ystävällisellä opastuksella. A ina on
mukavaa kun kuulee, että talon kahvikin
o li hyvää, totesi jäsen M argareta
Jokinen ja kaikki m uutkin naisjaoston
jäsenet päättivät, e ttä Kynttilänpäivän
vieton p e rin n e ttä pitää
jatkaa siitä kin h u olim atta, e ttä suurin
osa nykyisistä p u uhanaisista tu ­
lee luovuttam aan paikkansa uusille
ja nuorem m ille, vie lä kin puuhakkaim
m ille tu ru tta rille . Ensi vuonna
tavataan n u o rennusleikkauksen kokeneessa
vastaavassa juhlassa
Kynttilänpäivänä!
□
LaSa
naisjaosto hoiti m yyntitehtävät ja
m yynnissä o li mm. Suom en T u rkulehteä,
T urku-m italeja, kaskukirjo ja ,
T urku-aiheisia lito g ra fita u lu ja ja
-kortteja.
20-VUOTIS JU H LAPÄIVÄ
18. 10. 1977.
HALLITU KSEN JU H LAISTU N TO
H allitus piti W äinö A altosen m u­
seossa juhla istu n n o n , jossa käsite l­
tiin vain kaksi asiaa. E nsiksi pääte
ttiin jä rje stä ä uusi tu rku la iska sku -
jen k e ru u kilp a ilu kolm annen kaskukirjan
painattam iseksi. Toiseksi
päätettiin lisätä seuran ja o s to ja perustam
alla ru o tsin kie lin e n jaosto.
TERVEHDYSTEN VASTAAN-
O TTO TILAISUUS
Juhla istu n n o n jä lkeen W äinö A a l­
tosen m useon näytte lyh a llin k o ro k ­
keella seuran p u h e e n jo h ta jisto O lli
Kestilä, E rik B ergh ja E rkki Asp
sekä Ilm a ri R inne o liva t te rve h d ysten
vastaanottajina. T ervehdysten
m äärä y litti sadan ja lisäksi seura
sai vastaanottaa rahala h jo itu ksia ,
kukkia, v iire jä ja k irja llisu u tta .
Suom en T u rku-lehdessä n:o 4/1977
o li tarkem pi selostus 20-vuotistapahtum
ista. M a in itta koon tässä
vain, että T urun ka u p u n ki sekä
eräät lautakunnat, ko tise u tu - ja
m aakuntaliitot, yhteisöt, tu rk u la is -

seurat, p a n kit ja vira s to t esittivät
tervehdyksensä.
PÄ Ä JU H LA KO N S E R TTI­
TALO S S A
T urun k a u p u n g in o rkeste ri, T urun
N a isvoim iste lija t, T urun Lausuntakerho,
T urun K ansantanssin Y stävät,
M ie sku o ro Laulun Y stävät olivat
ne yhteisöt, jo id e n korke a ta so ise t
e sitykset tä yttivät ju h la n ohjelm an.
Ju h la p u h e e n p iti y lijo h ta ja C. J.
G ard b e rg , tervehdyspuheen Olli
K estilä ja T u rku-seuran 20-vuotish
is to riik in esitti Ilm a ri Rinne.
Y le isö ä o li ju h la ssa n. 700. Kaup
u n g in p u u ta rh a oli ko rista n u t salin
ja p a rtio la is e t to im iva t airueina.
M uutakin vapaaehtoista apua seura
sai ju h lie n järjestäm isessä.
SEURALLE KOLM E
KUNNIA JÄ S E N TÄ
T u rku-seura n hallitu ksen ja seuran
kokouksen hyväksym ät uudet
k u n n ia jä senet ovat h o vioikeudenn
euvos O lavi S antalahti, vara tu o ­
m ari U uti P alaja ja kauppias V iljo
Vanne. 2 0-vuotisjuhlassa kunniajä
se n e t vasta a n o ttivat kutsun perg
am enttikäärössä, jo n k a heille o je n ­
sivat puheenjo h ta ja O lli K estilä ja
to im in n a n jo h ta ja Ilm a ri Rinne.
TU N N U STU SPLAKETTEJA
JA VIIREJÄ
T o im in n a n jo h ta ja M arkku Tanner
to i ju h la a n K o tiseutu liito n tervehdyksen
ja ja k o i liito n pronssisen
tu n n u stu sp la ke tin Paavo S uom iselle,
H elm i Lehtoselle, R eino Leim ulle,
Toivo K orpelalle, A rm as O. J o ­
k is e lle ja Helm i S ilvola-M anérukselle.
L iito n hopeisen rin tam erkin
saivat Eero Num erIa, Irm a Jylhä,
Lahja S alvia n d e r ja T ytti Lindström
sekä liito n v iirin Toivo T. Rinne,
O lli K estilä, Eino Lehtinen, C. J.
G a rd b e rg ja Ilm a ri Rinne.
PIIR U S TU S K ILP A ILU ,
RAD IO LÄHETYS JA
MUU M A IN O N TA
2 0-vu o tisju h la n m erkeissä kansakoulu
je n a la lu o k k a la is ille jä rje s te t­
tiin p iiru s tu s k ilp a ilu , jo n k a arvostelun
s u o rittiv a t o p e tta ja t Toini G rönqvist
ja S isko T uom inen. 25 parasta
työ tä p a lk ittiin ja työ t o liva t näytte
illä tu rku la isissa pankeissa.
T urun alu e ra d io ssa lauantaina
15. 10. seuran työ ja o sto n jäseniä
o li to im itta ja J o rm a Vuoren haastate
lta v in a T u rku-seuran tehtävästä.
S uom en T u rk u -le h ti ju lk a is i num
erossaan 3/77 o tte ita 20-vuotish
is to riik is ta ja useissa päivä le h d issä
o li T u rku-seura a koskevia to i-
m in ta selo stu ksia .
MUUT KO KO UKSET JA
JU H LAT
Seuran vuosikokouksessa Turun
K auppakorkeakoulu lla m aaliskuun
29 päivänä oli läsnä to ista sataa
jäsentä. V uosikokousasioiden käsittelyn
jälkeen rehtori V eikko Halme
esitteli koulua ja koulun ylio p p ila s­
kunnan laulu kuoro esiintyi.
Ylim ääräinen kokous pidettiin
28. 10. T urun Seudun O suuspankin
kerhohuoneessa. E sillä oli 20-vuotisjuhla-asioita.
O suuspankki ta rjo si
kahvit ja n ähtiin asessori Helge
Teurin elokuva Turusta.
Seuran syyskokouksessa 22. 11.
u udistetussa K atedraalikoulussa oli
läsnä 150 jäsentä. Sääntöm ääräiset
asiat kä site ltiin ja p iiria rkkite h ti
O lof H olm berg esitelm öi K atedraalikoulun
historiasta ja kertoi restauro
in titö istä . Rouva M aire S piik esitti
ottam ansa Turku-elokuvan ja lopuksi
tu tu stu ttiin tähän Suom en
vanhim paan kouluun.
K ynttilänpäiväju hlan naisjaosto
jä rje s ti T urun VPK:n juhlasalissa
6. 2. Läsnä o li n. 250 turkulaista.
M a tkailu p ä ä llikkö Irm eli Torssonen
ju o n si värikkään ja hienon o h je l­
man. M aaherra Sylvi S iltanen e site
lm ö i ja naisjaoston puheenjohtaja
Helm i S ilvola-M anérus hoiti em ännyyttä
jaoston jäsenten avustam ana.
T urun kaupunginvaltu uston valtuustoryhm
ien edustajat oli kutsuttu
16. 5. vakuutusyhtiö P ohjolan to im i­
taloon, jossa yh tiö ta rjo si kahvit.
Tilaisuudessa O lli K estilä ja Ilm ari
Rinne esitte livät seuran tulossa olevia
toim intatapahtum ia, kuten 20-
vuotisjuhlaa, T urkuun v. 1979 suunniteltua
valta kunnallista kotiseutu ­
päivää ym., jo id e n toteuttam iseen
tarvitaan kaupungin talo u d e llista
tukea.
K aupunkiosaseurojen edustajien
n euvottelutilaisu udessa 12. 12.
KOP:n H um alistonkadun uudessa
Turku-seuran a lo ite valtakunnallisten
kotiseutupäivien saam iseksi
T urkuun on jo h ta n u t m yönteiseen
ratkaisuun.
T u rku-seura kutsui 26. 10. 1977
T urun kaupungin, Varsinais-S uom en
M a akuntaliiton ja eri jä rje stö je n
edusta jia neuvottelutilaisu uteen kaupungin
m atkailutoim istoon. A rk k i­
te h ti O lli K estilä lausui avaussanat
ja asessori Ilm a ri Rinne kertoi valta
kunnallisesta Suom en K otiseutuliitosta,
jo ta hän o li perustam assa
Tam m elassa vuonna 1949. K otiseutupäivä
t ovat vuotuiset kotiseutuväen
suurtapahtum a, jo ka h uom ioidaan
kautta maan ja jossa on o llu t
m ukana m yös valtiovallan edustajia.
N euvottelutilaisuuden osanottajat,
jo ita o li m ukana parikym m entä, kann
attivat yksim ielisesti va lta kunnallisten
kotise u tu p ä ivie n jä rje stä m istä
kontto rissa o li läsnä 22 edustajaa
9:stä seurasta. K okous päätti jä r­
jestää v. 1978 aikana e rä itä yhteisiä
tem pauksia.
Seura o li e dustettuna mm. V arsinais-Suom
en M aakunta liito n 50-vuotisjuhlassa,
W äinö A altosen m useon
10-vuotisjuhlassa, T urun Lausuntakerhon
30-vuotisjuhlassa, m useolaiva
S igynin m astonpystytystilaisuudessa
ja M arie lu n d in kesäjuhlassa
sekä m aaherra Paavo A itio n virkaanastum
isen vastaanotolla.
KO TISEUTUPÄIVÄT
OULAISISSA
V altakunnallise n K o tiseutu liito n
jäsenenä T u rku-seura on lähettänyt
edustajansa vuositta in jä rje ste tyille
kotiseutupäiville. T ällä kertaa päivät
oliva t 1.— 3. 7. P ohjanm aalla O ulaisissa
ja sen ym päristökunnissa.
O lli K estilä ja Ilm a ri Rinne olivat
seuran v ira llis in a edusta jin a ja lisäksi
m ukana o li kym m enkunta
seuran jäsentä. Eri kotiseutuseurojen
vira llis ia edusta jia o li m ukana
n. 400, m utta ju h liin , re tkeilyih in ja
näyttelyihin osallistui n. 5 000 henkeä.
ESITELM ÄSARJA
Valtakunnalliset kotiseutupäivät
Turkuun vuonna 1979
T urku-seura jä rje s ti y h te isto im in ­
nassa T urun suom enkielisen työväenopiston
kanssa onnistuneen
esitelm äsarjan työväenopiston luentosalissa
helm ikuun m aanantai-iltoina.
7. 2. esitelm öi m useonjohtaja
Knut D rake aiheesta "T u ru n säilytettävät
ra kennukset". 14. 2. kontto
rin h o ita ja H eikki W in ter aiheesta
"T u ru n posti kautta a ik o je n ", 21. 2.
m etsänhoitaja Ilm a ri S ip ilä aiheesta
"T u ru n kaupungin m aatila t ja niiden
hankinta ja k ä yttö " sekä 28. 2.
am anuenssi John H ackm an aihees-
Turussa v. 1979, m ikä li taloudellin e n
puoli saadaan jä rjestykseen. Eri
alojen asia n tu n tija t totesivat Turulla
olevan m ahdollisuudet suoriutua
hyvin m ajoitus-, m aakuntaretkeilyja
koko o h jelm iston läpiviem iseksi.
N euvottelut m yöhem m in kaupungin
johdon kanssa ovat antaneet
tuloksia. M a akuntaliiton ja Turkuseuran
anom us on kaupunginvaltuuston
kokouksessa 31. 10. 1977
ratkennut siten, että kaupungin vuoden
1979 talousarvioon on m e rkitty
90 000 m arkan m ääräraha Turun
kotiseutupäivien jä rjestäm iseen o i­
keudella käyttää m äärärahaa jä rje s ­
telyihin jo vuonna 1978.
T urun kaupunki, Suom en K otiseutu
liitto , M aaku n ta liitto ja T u rku -se u ­
ra asettavat yhteisen toim ikunnan
tehtävää hoitam aan.
□
I. R.
Ruissaloyhdistys
perustettiin
(S f R uissalon H onkapirtillä
sunnuntaina 29. 1. 1978 pid e ­
tyssä kokouksessa perustettiin
R uissalo-yhdistys ajamaan
saarella asuvien yhteisiä
etuja. K okoukseen osallis
tu i lähes 100 henkilöä, jo t­
ka edustivat sekä kanta- että
kesäasukkaita.
Y hdistys pyrkii toim innassaan
R uissalon arvokkaan rakennuskannan
ja ainutke rta ise n luonnon suojelem
iseen sekä lähiajan tehtävänään
vuokrasopim usten aikaansaam
iseen. P erustetun yhdistyksen puh
eenjohtajaksi va littiin dipl.ins. Risto
Kyrki sekä m uiksi johtokunnan
jä se n iksi a rkkite h ti B enito Casagrande,
hovioik.ausk. A n tti Huiskala,
rakennusm estari R isto M äkilä,
a g ro lo g i T o tti M annerhovi. dipl.ins.
Kaarlo R ainio, fil.m a iste ri Liisa Sulkakoski,
to im itu sjo h ta ja Lars T iusanen,
dip l.in s. K auko Tuom i ja
konsulentti Venla Väätänen. Turun
R iko sp o liisie n yhdistys, Turun Rakennusm
estariyhdistys ja V eturim
iesten T urun osasto valitsevat
om an edustajansa johtokuntaan.
T u rku-seura lausuu uuden yhdistyksen
tervetu lle e ksi kaupunkiosaseurojen
yhteistoim intaan. n
ta "P a rk k ila iv a Sigyn ja T urun merim
u se o ". T ilaisuuksissa oli läsnä
keskim äärin yli 100 osanottajaa.
MUU TO IM IN TA
Seura pain a tti T urun kaupungin
h isto ria llisen m useon arkistosta
saaduista J. J. R einbergin 1850-luvun
tö istä 8 kp l:n p o s tik o rtti- ja
4 kp l:n suurem m an sarjan, jo tka
lito g ra fia t asete ttiin m yyntiin. Lisäksi
m yynnissä on edelleen o llu t seuran
k a skukirja n ll-osaa ja esitelm ä­
sarjaa "T u ru n seitsem än vuosisataa".
Seura su u n n itte li juhlavuodeksi
om aa m erkkiä, m utta saadut e hdotu
kset eivät o lle e t käyttökelpoisia
ja siksi to te u tu sta vie lä siirre ttiin .
Seuran ta lo u s on saatu tyydyttävästi
hoid e tu ksi varsinkin 20-vuotisju
h la n jo h d o sta saatujen lahjoitusten
turvin. R ahastonhoitaja n tilikertom
us se lvittä ä seuran taloudellisen
tila n yksityiskohtaisem m in.
Seuran h a llitu s kiittä ä kaikkia
la h jo itta jia saam astaan ta lo u d e llisesta
tuesta sekä yhteisöjä ja järje
stö jä , jo tk a ovat tukeneet eri
m uodoissa seuran toim intaa. Kaikki
täm ä tu ki on o llu t e rittä in arvokasta.
Turku-seura,
Å bo-samfundet ry.
O LLI KESTILÄ
p u h e e n jo h ta ja
ILM ARI RINNE
toim in n a n jo h ta ja
Ku Salom aa A llani
vuassi täytti
Allan Salom aast täs tehräm piäni oodi,
ja hänestäki vaa yks piäni episoodi.
Kyl häne varm ast tunsi kaikki tu rkula iset
ku häne harrastukses oli m onellaiset.
Hän oli varanotaari ja lakim iäs,
vaik harva häne lakihom m istas pal tiäs.
Mut m usikantiks häne varm ast tiäsi kaik,
vaik kauvem ppaki kotosi ols o llu v vaik.
Hän touhus m ontta lai, ja touhus m onel alal;
n iist tarttis k irjo tta jo vallan toisel taval,
m ut täsä kerrota yks piäni hauska ju ttu ,
ku jollam m uutam al vaa ennestäs on tuttu.
Kui m oni muu hän kerran tä ytti paljo v u a s s i,*)
ja moni hänen tykös siilon tiätyst juaksi.
Siäl ju a ttin kuahuviini, onne toivptetti,
ja kaikil oli hauska, naurak kriko te tti.
Ku kaikke lystem m illäs oli juhlaväki
yhtäkki ovensuus se ilm estyksen näki:
sii seisos pitkä miäs, ja papi vaattet yl.
Siin koko sakil oli ällistym ist kyl.
M ut päivä sankari vast o ikke o li nolo.
Sen arva kaik, et hänel tu li heikko olo.
Ei pappi orotta hän olis osannukka;
ei ihme jos siin tuskahiki nousi tukka.
Ei ihm ek kans, jo s tiänny hän ei eres nime,
ja reakoim inenki oli ihm elline:
ku luuli tiätäväs, et kuka viaras o,
hän silm äp pystys pöläytti: "K a llio !” .
Mut viaras rupes ittes hänel esittäm ä:
"M ää olen kirkko herra Toivo Väinölä.
Mä tuam as olen kirko onnentoivotust
ja toivotan Teil K orkkeim m anki siunaust.”
"M u t Kallio, m iks m un Te äsky arvasitte,
ei valitettavast voi enä tu lla itte.
O hänen kirkko herrautes aikka laannu
ku vuasikym m enet o hauraski jo m aannu."
Sit sanos sankari, ku vähitelle virkos,
et hän o harvon käyny M ika elin kirkos,
m ut ettei hänt voi iha sentän tuam itakka
ku toisellaiset kirko m m e not pääl aim pakka.
Ja pualustuksenas hän tähä sit viäl lisäs,
et kirkko m uusikko o hänki ollu ikäs:
nois P irunkirkois hän ku soittanu o ai,
ja virre t niis o ollu hiukan to ista lai.
TURUM POIKA
P.S.: Ku m uisti pettä, ni ei varm aste voi vanno,
et m ahtok hän n iit sentäm P iru n kirkoiks sanno.
M ut m illäs m uulka nim el n im ittäs sit voi
n oit kaikki kapakoi ja soittoruakaloi.
i) 70 vuotta 21. 2. 1965.
SAM A

• Y stävien a vulla, e rito te n Suom en Punaisen R istin T urun osaston ystävien,
avautuu vam m a isille ja vanhuksille kin tie taiteen m aailm aan. N äin tapahtui
a in a kin lauantaina 25. 2. 1978 W äinö A altosen m useossa, jo n n e jä rje s te ttiin
virk is ty s k ä y n ti noin viid e lle kym m e n e lle vam m aiselle. F il.m alsteri M arja Salkora
n ta k e rto i W äinö A altosen tuotannosta ja tu tu s tu tti vieraat m useon ko ko e l­
m iin . SPR:n T urun paikallisosasto sta käsin on tehty ystävätolm lntatyötä jo
y li kym m enen vuoden ajan. A ktiivia ystäviä löytyy kaupungista 220. He noud
a tta vat to im innassaan P unaisen R istin p e ria a tte ita , Joihin nämä vapaaehto i­
sen työn te k ijä t tu tu stu va t mm. ja tkokoulu tu skursseilla a n . — Kuva: E rkki
Paakki.
SUOMEN
TURKU
ÅBO,
VÅR STAD
P ääto im itta ja - C h e fre d a ktö r: O lli Kestilä.
Verdandi —
turkulainen
vakuutuslaitos
H e nkivakuutusyhtiö V erdandi
a lo itti nykyisen to im in ta n sa 1932—
1933-luvun vaihteessa, m utta jo
vuonna 1905 p e ru ste ttiin Turussa
sen edeltäjä, Jälleenvakuutusosa keyh
tiö V erdandi. Y h tiö h o iti tu o llo in
vain jälie e n va ku u tu ksia . Vuonna
1920 o tti y h tiö o h jelm aansa henkivakuutusm
yynnin, to im in ta ja e ttiin
henkivakuutus- ja jälle e n va ku u tu s-
osastoon ja sam alla yh tiö n nim i
m u utettiin V akuutusosakeyhtiö V erdandiksi.
1930-luvun alussa ei sam a yhtiö
saanut hoitaa suoraa henkivakuutustoim
intaa ja vastata m yös vahinkovakuutusten
jälle e n vakuutta m i-
sesta. Tästä jo h tu e n peru ste ttiin
H enkivakuutusosakeyh tiö V erdandi
ja jälleenva ku u tu so sa sto ja tk o i työtään
Jälle e n va ku u tu so sa ke yh tiö Veritas-nim
isenä.
V. 1961 V erdandi sai luvan harjo
itta a lakisääteistä eläkevakuutusta.
E nsim m äiset näistä vakuutuksista
astuivat voim aan 1. 7. 1962 ja
vuoden 1970 alusta la a je n n e ttiin
to im in ta käsittäm ään m yös y rittä jä -
eläkevakuutukset.
S uurin osa V e rdandin h oitam ista
varoista on sijo ite ttu lainoih in . E tusija
annetaan suunnite lm ille , jo tka
m yötävaikuttavat uusien työ p a ikko ­
je n syntym iseen ja e distävät m aam ­
me vientiä. J o m onen vuoden ajan
on annettu m yös m erkittävä sija
uusien vuokra-asuntojen tu o tta m i­
seen tähtä ä ville to im e n p ite ille . T ä­
mä on toteutettu siten, että V erd
andi on jo k o itse rakentanut om ia
vu o kra-asuintaloja tai antanut rahoitusapua
m uille vastaavia taloja
rakentaville.
H enkivakuutusosakeyh tiö V erdandi
on puhtaasti tu rku la in e n vakuutuslaitos.
T u rkula iset ovat antaneet
sille m yös m onia nim iä, mm. Vernantti,
Ferninand, V eranda ja V erm
utti.
□
T o im itu ssih te e ri - R e d aktionssekreterare: Eino Lehtinen, E linantie - Elinavägen
4 A 44, puh. - tel. 371 320.
Ilm o itu s p ä ä llik k ö - A n nonschef: Raija H einonen, K arjakuja - Fägränd 75 c,
puh. - tel. 373 034.
T oim itu sku n n a n m uut jäsenet - R edaktionsrådets andra m edlem m ar: T aina
V artia in e n - H eim o K a llio - R eino Leim u - R eino L inkosaari - Ilm a ri R inne
- M eta T orvalds.
Yhteisvastuu-hiihto
Aurajoen jäällä
■ Koko maassa suoritettavaan Yhteisvastuu-keräykseen liittyvänä
tapahtum ana Turun ev.lut. seurakunnat järjestivät lauantaina
11. 2. 1978 Aurajoen jäällä hiihtotempauksen, jota
kirpeästä pakkassäästä huolimatta oli Aurajoen jäälle ja jokirannoille
saapunut seuraamaan ilahduttavan runsaasti turkulaisia.
Tervasoihdut valaisivat hiihtolatua ja kahden markan
hintainen yhteisvastuu-hiihtomerkki teki kauppansa. Hiihtoladut
oli hoitanut kuntoon Turun Latu mittausteknikko Paavo
Rannikon johdolla.
• Y hteisvastuu-hiihdon tunnelm ia A urajoen jäällä 11. 2. 1978. N:o 4 apula
isp iiri-in s ln ö ö ri A ntero Llkltalo. — Kuva: Arvo Salm inen.
H iih to su o rite ttiin kahdessa sarjassa.
V astakkain olivat Turun ev.
lut. seurakuntien papit ja valtion v i­
rastotalon virka m ie h e t sekä Turun
veroviraston v ira n h a ltija t ja Turun
ev.lut. seurakuntien viranhaltijat.
Lähettäjänä to im i m aaherra Paavo
A itio , ajanotta ja n a a rkkip iispa M artti
S im ojoki, vaihtojen valvojana poliisim
e sta ri Juhani Salonen ja kuuluttajana
o p e tta ja T urkka Niemi.
V ira sto ta lo n virka m ie h e t voittivat
sarjansa a ja lla 16.54,23 seurakuntapappien
saadessa ajan 17.56,30.
V eroviraston v ira n h a ltija t ottivat
voiton om assa sarjassaan ajalla
18.28,00 ja to ise ksi sijo ittu n u t seurakuntien
v ira n h a ltija in jo u kkue sai
ajan 19.30,02.
K ilp a ilu je n jälkeen seurakuntasalissa
pidetyssä tilaisuudessa ja ­
koi p a lkin n o t kauppaneuvos Eino
Jylhä. V altion vira sto ta lo sai vuodeksi
haltuunsa R auta-Keskon lahjo
itta m a n kuntopyörän ja verovirasto
SO K :n lahjoittam an kuntosoutulaitteen.
Tilaisuudessa puhui keräysjohtaja,
rovasti K auko V änttinen
Helsingistä. Seurakuntien puhallin ­
orkesteri, kapellim estari Rafael
P ulkkisen jo h d o lla esitti m usiikkia.
H iihtotem pauksen ideoitsija on diakonijohtaja
Helge V aittinen. Suunnitelm
issa on tehdä vastuuviikon
hiihto vie stikilp a ilu sta vuosittainen
tapahtum a.
★
S eurakuntasalissa torstaina 3. 2.
1978 järjestetyssä vastuuviikon vamm
aisillassa suoritti avauksen näkövam
m aisten pastori Jukka S uokivi.
P alopäällikkö Pekka W illm an ja
a m bulanssinkuljettaja sekä kom isario
Pekka Läntinen ja a utopartiokonstaapeli
selvittivät toim e n p ite itä
kohtaussairausten ja tapaturm aisen
palveluissa. O sastosihteeri Eeva
Jäykkä Turun kaupungin sosia a livirastosta
kertoi vam m aispalveluista.
Turun valtuuston
puheenjohtajien
muotokuvia
istuntosaliin
T urun kaupungin valtu u sto n istuntosalissa
p a lja s te ttiin m aanantaina
6. 2. 1978 kolm en kaupungin valtu u s­
ton e ntisen puheenjo h ta ja n m u o to ­
kuvat.
Liikem ies V äin ö H annulan m uotokuvan
on m aalannut ta ite ilija Leo
J okinen sekä kunnallisneuvos J o ­
hannes K oikkalaisen ja k u n n a llisneuvos
H eikki M unte rin m u o to kuvan
ta ite ilija V uokko K im ari-E rm ala.
H annula h o iti v ä littö m ä s ti sotien
jälkeen puheenjo h ta ja n tehtäviä
parin vuoden ajan, K oikka la in e n
vuosina 1962— 69 ja M u n te r vuosina
1969— 76.
Paljastuspuheen p iti ka u p u n g in ­
valtuuston p u h e e n jo h ta ja H eikki
Löyttyniem i todeten mm., että tähän
saakka on kolm esta kaupungin valtuuston
puheenjo h ta ja sta p u u ttu n u t
m uotokuvallinen dokum e n tti, jo tta
sarja o lis i ehyt. N iin p ä kaupunki
o nkin h alunnut ilm a ista sam anaikaisesti
näiden kolm en henkilö n p iirteet
ja saattaa ne kaunistam aan
kaupunginvaltuuston k o ko u stilo ja
hyvissä ajo in ennen kaupunkim m e
750-vuotisjuhlia. Lausuessaan parhaat
kiito kset ta ite ilijo ille , puheenjo
h ta ja Löyttyniem i uskoi, e ttä työ
on o llu t ta ite ilijo ille yhtä hyvin
haaste kuin tunnustu skin . Koskaan
aikaisem m in ei o le saatettu ju lk i­
suuteen sam alla kertaa kolm ea
valtuuston puheenjo h ta ja a kuvaavaa
m aalausta. Löyttyn ie m i toivoi
ta ite ilija in voivan tuntea m yös sisäistä
tyydytystä suorittam astaan
m ittavasta työstä.
K iitokset k a u p u n g ille e s itti apula
iskaupungin jo h ta ja Johannes
K oikkalainen.
□
Keskustelussa tu o tiin ju lk i useita
toivom uksia, jo illa vam m aisten p a l­
veluja vo ita isiin parantaa. V am m aisten
asem aa va lo te ttiin m o n ip u o lisesti.
M u siikista h u o le h ti A posto lo s-
kuoro ja T urun k ris tillis e n ra ittiu s-
seuran p u h allinyhtye tri T oivo Lankisen
johtam ana. P äätössanat lausui
d ia k o n ia jo h ta ja H elge V aittinen.
★
K oko m aassa su o rite tta va lla yhteisva
stu u -ke rä ykse llä tuetaan tänä
vuonna mm. koulu n u o riso a . T oise n a
kohteena on Joensuuhun rakennettava
invalidien ja sotavam m aisten
sairaskoti. U lkom aanavun kohteena
ovat E telä-S udanin Y lä -N iilin m aakuntaan
rakennettavat kaksi koulua
ja terveysasem at.
□

• Alfan tehtaan naapurikedolla, Raunistulan sydämessä, on edelleen tallella
oheisen tarinan leikkikalliot sireenien ympäröimänä. — Kuva: Ilmari Rinne.
LAPSUUTENI TURKU
Turun päivän 21. 9. 1969 teemana
oli ”Turku — koulukaupunki".
Päivän teem aan liittyen
kaupungin lukioluokkien ja am ­
mattikoulujen oppilaille järjestettiin
kirjoituskilpailu, jossa 75
markalla lunastettiin 10 kirjoitusta
ja lisäksi jaettiin kirjapalkintoja.
Ohessa julkaisem m e Puolalan
Yhteislyseon VII A-luokan
oppilaan Markku Variksen kilpakirjoituksen.
E läm äni kauneim m an aja n : la p ­
s u u te n i kulta vu o d e t olen viettänyt
T urun "m a a ilm a n parhaassa” p a i­
kassa, R aunistulan h u rja listo kaup
u n g in o san rauhaisassa n u rkkauksessa.
A lfan la a jo illa , v ih e riö iv illä
le ik k ik e n tillä , k ie lle ty illä vu o rilla ja
va jo issa o li lapselle ta rjo lla jo ka
hetkeksi puuhaa. V oikukkanurm e t ja
tu o m iv iid a k o t ku tsu iva t leikkeihin,
jo ita vain nuori m ie likuvitu s voi
m uodostaa ja jo is ta ä iti sai runsaasti
k irjo p yykkiä . A lfan kallio n pintaa
lä p syttivät m onesti k iire is e t ja lk a ­
pohjat, kun in tia a n ile ik k i o li jäänyt
kesken tehtaan vahdin ilm estyessä
p a ika lle . S illo in ju o ksim m e tehtaan
varjo ssa Rokan, vanhan savolaisv
ahdin, heittäessä herja n sa perääm ­
me.
A lfan alu e e lta p oistum inen oli
m in u lta kie lle tty. Joskus pääsin
isom pien m ukana jo k ira n ta a n . Sieltä
avautuivat uudet näkym ät. T u tu s­
tu in K o ro isiin , sen ih m e e llisiin , ainakin
tu h a t vu o tta vanhoih in kiviin
ja k irk o n jä ä n n ö k s iin . M ie likuvitu s
lo ih ti e siin s u u re t vieraan maan
k a u p p ia id e n laivat, jo tk a lip u iva t
jo k e a p itk in k iin n ittyäkseen rantaan
to iste n laivojen viereen. T unsin kai
s illo in tervan ja vuotien tuoksunkin .
Leikki unohtui taas pian, ja s iirryim ­
me V ähäjoen "P ik k u k o s k e lle " rauta
kalo ja pyydystäm ään ja kaislaveneitä
uittam aan. K o lm ip iik k is e t pistelivät,
m utta saalista kertyi — a i­
nakin kolm e kalaa jo ka kerralla.
K ansakoulu herä tti m inut uuteen
m aailm aan. Jouduin kulkem aan
suuria te itä ja väistelem ään ilkeitä
autoja. T utu stu in m yös uusiin ihm i­
s iin ja uusiin sääntöihin, jo ita opettaja
p ainoi kovaan päähäni. M ielelläni
p a lasinkin aina tu ttu u n m aailmaan,
jo k a to ivo tti m inut te rvetu l­
leeksi. K eväisin saavuin sireenien ja
tuom ien kukittam aan puistoon, jo ­
hon tu u li kantoi palsam ipoppeleiden
im elää tuoksua. Syksyllä o li vastassani
vä rilo isto ssa kylpevä p aratiisi,
ja talve lla o tti äiti vastaan lum isen
ja värisevän poikansa. Vain kerran
m uistan jääneeni m atkalle. S illo in
pyrytti lunta — o li vie lä alkuta lvi —
ja p o ja t o liv a t rakentaneet tien viereen
lum ilinnan. S iellä vie rä h ti tunti,
pari, ja kun viim e in saavuin kotiin,
o li ä iti taas odottam assa. M inulta
häipyi jo k s ik in aikaa a jatuskin m atkalla
viipym isestä.
Ihm e e llisiä ja p elottaviakin olivat
isän kanssa k a u p u n g ille tehdyt retket.
Joskus ku ljim m e sikin sokin
suurten talo je n välissä, katselim m e
näyte ikkunoita ja päädyim m e nons
to p iin . Koskaan em m e kuitenkaan
eksyneet tuohon la b yrin ttiin . S atam
assa kävim m e jo skus la ivoja ihm
ettelem ässä. Jonkun kerran pääsim
m e katselem aan laivaankin, sen
lik a is iin uum eniin. L a itu rilta keräsin
m aissin jyviä, jo tk a o li aivan va r­
m asti tuotu m aapallon to iselta puolelta.
K ylm inä päivinä pistäydyim m e
jo s k u s linnaan tutkim u sm a tkalle . Ihm
e ttelim m e kaikkea, ja kuum aa mehua
juotu a m m e ja tkoim m e m atkaa
kolisevalla raitiovaunulla. M yös vappuna
pääsin kaupungille . S illo in
rie h a ste lin olan takaa, sim assa päin.
” T urku
juhlavuoden
aattona"
■ P erinteellistä T urun päivää
vietetään tä n ä kin vuonna
syyskuun kolm antena sunnuntaina
17. 9. T urun nim ik-
kopäivä on järjestyksessä
kahdeksastoista ja päivän
teem aksi
kaupungin h a llitu s
on hyväksynyt viim e vuoden
T urun päivän toim ikunnan
esityksestä "T u rk u ju h la v u o ­
den aattona".
Turun päivän toim ikunnan puh
eenjohtajaksi kaupungin h a llitu s on
va lin n u t edelleen to im itta ja Eino
Lehtisen, jo ka on o llu t toim ikunnan
jäsen alusta alkaen. Toim ikunnan
jä seniksi on valittu te kn ikko Taisto
Alaniva, tie d o tu ssih te e ri M atti Erola,
erityisopetta ja Tapio H olvitie,
ylivahtim estari Esko Järvim äki, sähköasentaja
Pauli K ilpeläinen, huolits
ija Pertti Laine, jo h ta ja ta r M aj-
Lis Niem ineva, asessori Ilm ari Rinne,
konsuli B engt Pettersson, to i­
m itta ja Leena Pitkänen ja rakennusm
estari Jukka Uusitalo.
Jäsenistä Niem ineva, R inne ja
U usitalo edustavat T urku-seuraa,
jo ka aikoinaan te ki a loitteen Turun
päivän viettäm isestä. Ensim m äisessä
kokouksessaan to im iku n ta valitsi
va rapuheenjohtajaksi Ilm ari Rinteen.
Toim ikunnan sihte e rin ä to im ii tie ­
dotussih te e ri Raim o H elm inen. Työjaoston
m uodostavat puheenjo h ta ­
jat, sih te e ri ja jäsen M atti Erola. □
Vain yksi pelko m o m e n tti liitty i A l­
faan. P ikkukaupan talossa asuvalla
su u ta rilla o li h u rja susikoira, to d e l­
linen verihurtta, jo ka joskus isännän
ju h littu a om alla yksin ke rta ise lla tavallaan
pääsi karkuun. Koko piha
raikui varoitushuudoista, ja vain
lasten silm ät v ilkkuivat ikkunoista.
T o dellisuudessa ei P allekaan kai
kovin äkäinen o llu t; louksutte lip a
vain suutarin kotona yksinäisyyttään.
Tuonkin m okom an m om entin
korvasi hyvin piha, jo n ka la ista tu s­
kin m onellakaan tu rkula isla p sella
on. Vain harvoin sattuu niin o n n e l­
lisesti, että hehtaarien laajuinen p i­
ha on varattu lasten käyttöön — tai
lapset ovat ottaneet sen käyttöönsä.
M utta pahat a ikuiset s u u n n ite le ­
vat om ia likaisia asioitaan. A lfa n kin
he tuhosivat. Ensin he kaatoivat valtavat
ja la vat ja vaahterat, toivat paikalle
ärjyvät kaivinkoneet ja ka te r­
p illa rit sekä viim e ksi p a u kkuvat poransa.
Sen he tekivät ja rakensivat
P ohjoism aiden uudenaikaisim m an
p u uvillatehtaan.
□
Kiikurit
ja Purpurit
TURUN KIIK U R IE N runsasantinen
20-v u o tis ju h la v iik k o 9.— 17. 12. 1977
a lo ite ttiin T urun ko n s e rttita lo lla perjanta
in a avatu lla toim intanäyttelyllä.
K o n serttita lo lla pidetyssä ju h la k o ­
kouksessa p uhuivat o petusm inisteri
Kalevi K ivistö ja N e uvostoliiton pääkonsuli
V. A. B ondar. "K iik u rit laulaa
ja ta n s s ii"-k o n s e rtit lauantaina
ja sunnuntaina o liv a t loppuunm yydyt
korkeatasoisen ohje lm a n vallo itta e s­
sa töpötä ydet katsom ot. Tunnustusta
ja e ttiin sekä e s iin ty jille että ohja
a jille O tto N ik o lic s (kuoro), Pentti
Ilm onen (P elim annit), Paula Paajanen
ja Juhani Ruohonen (tanssit)
sekä T u ija llm anen ja Raim o Hämäläinen
(P ikku-K iikurit).
V iikon ohjelm assa o li lisäksi lastentapahtum
a M äntym äen nuorisotalossa,
ko n s e rtit R unosm äen ja
M äntyrinteen vanhainkodeissa sekä
kaupunginsairaala ssa, y h te isla u lu ilta
Taim i ll:ssa , tavaratalokonsertti
C entrum issa ja illallista n ssia iset
T urun linnassa.
TURUN PURPURIEN 25-vuotisjuhlassa
7. 1. 1978 p uhui m aaherra
Paavo A itio . T ilaisuudessa esitettiin
T urun P urpurien perinteellistä
ja om atoim ista ohjelm aa, sketsejä,
rapsodioita, lauluja, kansantanhuja
ym. T urun P urp u rit on v ie ra illu t Turun
p iirin alu e e lla kvm m enissä eri
jä rje stö issä ja tilaisuuksissa, sekä
Savossa ja Lapissa saakka. V ierailum
atkoja on te h ty m yös Ruotsiin,
jo ssa on e siin n ytty kym m enen vuoden
aika n a S uom i-seurojen tila i­
suuksissa eri paikkakunnilla . □
Kotiseutuliiton
kulttuurimatkailut
Suom en K o tis e u tu liitto on jo m uutam
ana kesänä jä rje stä n yt ku lttu u rio
p in to re tk iä koti- ja ulkom aisiin
kohteisiin.
Ensi kesän m atkat ovat seuraavat:
K u lttu u rim a tka K reikkaan 4.—
11. 6. ja toin e n m atka 11.— 18. 6.,
K o tiseutu re tki Ilm ajoen IV m usiikkiju
h lille 9 — 11. 6., luonto- ja kulttu
u rire tk i A hvenanm aalle 24.— 27.
8., k u lttu u rim a tka N apolin lahdelle
24. 9 . - 2 . 10. ja k u lttu u rim a tka Unkariin
13.— 20. 10.
Retket ovat kotiseutuväen om ia
ja m ukana ovat korkeantason asiantu
n tija o p p a a t. M ikä li Suom en Turun
lu k ija p iiris s ä löytyy halu kka ita matko
ille lä h tijö itä tie d u ste lu t voi osoittaa
suoraan S uom en K o tiseutu liittoon
os. S im onkatu 12 B, 00100
H elsinki 10.
□
MYLLYSILTAMME
Tullut kuuluisaksi ainakin
turkulaisille
kuin Huokausten silta Venetsiassa . . .
Tosin
hiukan eri tavalla, sillä ei ainakaan
rakastuneitten
huokaukset ole sitä kuuluisaksi
tehnyt,
vaikka joku veroja rakastava olisikin
sen
ylittänyt "kuormansa” kanssa hilpeästi hypellen . . .
Sillan,
jonka kaarevuus ei nouse; hintojen lailla
niin
helposti ja äkkiarvaamatta ylemmä,
vaan
laskeutuu teoreettisista lujuuslaskelmista
huolimatta
aina vain alemmaksi, kuin nykymarkkamme arvo.
Eikö
olisi turistien käymisen kannalta edullista
antaa
Myllysillalle toinen nimi, vetävämpi
ja
uteliaisuutta herättävä matkailua ajatellen:
"Huokausten silta,”
Oppaamme ei saisi vain selostaa koskaan
miksi
sillalla on sellainen nimi, koska se veisi
siltä
sen arvailua herättävän mielenkiinnon pois.
Kaikki
selville saamaton ja salaperäinen ärsyttää
mielikuvitusta;
sen veronmaksajatkin ovat useasti saaneet kokea . . .
Virtanen johtaa
uuden puhelinluettelon
nimistöä
VÄINÖ M IETTINEN
Vuoden 1978 Varsinais-Suom en
ja Ahvenanm aan puhelinluettelo on
ilmestynyt.
Luettelon kokonaispainosm äärä
on 181.316 kpl, josta Turun ammattihakem
iston käsittävien luetteloiden
osuus on 146.794 kpl. Eri verkkoryhm
ien osalle painosm äärät jakautuvat
siten, että Turun kaupungin
P uhelinlaitoksen osuus on 110.000
kpl, Turunm aan P uhelinlaitosten
Liiton 23.360 kpl, Salon 15.700 kpl,
Posti- ja Lennätinlaitoksen 12.050
kpl, Loim aan 9.600 kpl, Uudenkaupungin
6.100 kpl ja Kem iön ve rkko ­
ryhmän osuus 2.300 kpl.
Hakusanoja luettelon T urun osassa
on 99.679 kpl (edell. vuonna
96.533 kpl). Sivuja koko luettelossa
on 1.204 (1.168), joista T urun tilaajahakem
iston osalle tulee 560 (552).
Am m attihakem iston sivum äärä on
344 (324). Ilm oitusten kokonaism
äärä on n. 3.242 kpl (3192). Rivejä
T urun osassa on n. 161.300
(157.432).
Y leisim m ät nim et tänä vuonna:
Virtanen 975 (949), Laine 907 (865),
Lehtonen 857 (829), A alto n e n 660
(645), Suom inen 649 (627), Laaksonen
637 (615). K a rtto ih in on lisätty
Liedon kartta.
N um eronvaihdoksia on suorite ttu
seuraavissa päätekeskuksissa: H irvensalo,
lllo in e n , Tam m isto, Satava,
K akskerta, Kuusisto, L itto in e n ja
P iispanristi. N oin 3000 tila a ja a . Sekä
seuraavissa solm ukeskuksissa:
K irkkola h ti n. 850 tila a ja a , P aattinen
n. 1 000 tila a ja a ja V anhakartano n.
750 tilaajaa. □
TURUN K a u p pakorkeakoulun h a l­
litus on va lin n u t koulu n re h to riksi
a pula ispro fe ssori R eino K anervan
ja vara re h to riksi a p u la ispro fe ssori
V eikko R einikaisen, jo id e n to im i­
kausi a lkoi 1 .1 . 1978 ja päättyy 31.
7. 1980. V iim e vuoden lo p p u u n to i­
m i rehto rin a p ro fe ssori V eikko Halme
ja vara re h to rin a p ro fe sso ri Kalevi
Piha.
49

Turun 53:s kunnalliskalenteri
ilmestynyt
Turun kaupungin kunnalliskalenteri 1977 ilmestyi viime vuoden
joulukuussa. Ensimmäinen Turun kunnalliskalenteri ilmestyi
1912. Nyt julkaistu kalenteri on järjestyksessä 53:s. Kalenterissa
on 275 sivua ja sen henkilöhakem isto käsittää noin
3 000 nim eä. Turun kunnalliskalenteria julkaisee kaupungin tilastotoim
isto, josta se on ostettavissa 15 markan hinnasta.
K u n n a lliskale n te rissa on tie d o t
k a u p u n g in valtu u sto sta ja -h a llitu k ­
sesta sekä viitise n kym m e n e stä la u ­
ta- ja jo h to kunnasta . Lisäksi kunn
a lliska le n te rissa esite llä ä n kaupungin
v ira s to t ja la ito kse t sekä kunkin
tehtä vä ke n ttä . H a llin to p o rta is s a on
lu o tta m u s h e n k ilö itä yli p u o lisentuhatta
. H e n k ilö tie to je n lisäksi h eistä
m ainitaan nyt m yös puoluekanta.
T urun ensim m äisen k u n n a lliskale
n te rin to im itu styö n s u o ritti Åbo
U n d e rrä tte lser-le h d e n to im itta ja Rafael
C o llia n d e r ja kale n te ri painate
ttiin T urun S anom alehti- ja K irja ­
pain o O y:n kirja p a in o ssa . K alenterio
sasto k ä sitti kym m enen osastoa
ja 147 sivua. E tulehdelle, sisällyslu
e tte lo lle ja e sip u h e e lle o li varattu
kahdeksan sivua. K alenterin lo p ­
puun on liite tty v ä rillis e n ä pain o k­
sena "P la n k a rta över Å bo stad —
T urun kaupungin asem a kartta ", jo ­
hon on pain e ttu suom en ja ruotsin
k ie le llä lu e tte lo kaupungin yleisistä
rakennuksista, o p p ila ito ksista , vira s­
to ista jne. K arttaan on m erkitty sija
in tip a ik k a 76:sta kohteesta.
M a a kuntapäivien avauksen s u o ritti
m a a ku n ta liito n p u h e e n jo h ta ja Eeri
H yrkkö. P äivien p u h e e n jo h ta jik s i valittiin
o ikeusneuvosm ies K ullervo
L a p p i ja o sa s to p ä ä llik k ö A rm as Lah
o n iitty. S ih te e rin ä to im i m aakuntaliito
n to im in n a n jo h ta ja P erttu K o illinen.
M aaherra Paavo A itio n ju h la e s i­
te lm ä n jä lk e e n te rvehdyksensä esit-
Kaupunginvaltu usm iesten kokouksessa
5. 10. 1911 puheenjohtaja,
to h to ri C arl von H eideken teki ehdotuksen
kunnalliskale n te rin ju lk a i­
sem isesta vuoden 1912 alkaen. Kaup
ungin valtuusm iesten kokous 19.
10. 1911 hyväksyi valm istusvaliokunnan
ehdotuksen ju lka ista vuosittain
vuodesta 1912 alkaen "k u n ­
n a lliskale n te rin sellaisessa kokoonpanossa,
ettei se ainoastaan olisi
o pastuksena paikkakunnan kunnallisille
viranom aisille, vaan että siitä
m yöskin olisi käytä n n ö llistä hyötyä
y leisölle, jo ta varten sitä o lis i pid e t­
tävä kaupan kohtu u h in n a sta ". T oim
ituskom iteaan va littiin to h to ri Carl
von H eideken, hovioikeudenasessori
A lb e rt Luom a ja to im itta ja Rafael
C olliander. T oim ituskom itean kokouksessa
23. 10. 1911 v a littiin kom
itealle p u h eenjohtaja ja kunnalliskale
n te rin toim ittaja.
T o im itta ja C o llia n d e r on päivännyt
kale n te rin esipuheen to u kokuussa
1912 ja toteaa ensim m äisen
kale n te rin toim itta m ise n kohdanneen
m onia vaikeuksia.
□
Varsinais-Suomen Maakuntaliiton
50-v. juhlat Turussa
Ensimmäiset Aurora-mitalit jaettiin
■ Varsinais-Suom en M aakuntaliiton ja m aam m e m aakuntaliittotoim
innan 50-vuotisjuhlallisuudet perjantaina 9. 12. 1977
aloitettiin kunniakäynnillä m aakuntaliittotoim innan uranuurtajan,
professori Arvo Viljannin haudalla. Ikituurin Arena-salissa
pidetyillä juhlam aakuntapäivillä käsiteltiin syysmaakuntapäivien
sääntöm ääräiset asiat sekä suoritettiin m aakuntaliiton
m yöntäm ien ensim m äisten Aurora-m italien jako. Päivän ohjelmassa
oli lisäksi onnittelujen vastaanotto, m aakuntaliittojen
kokous, jossa alustajana oli kansliapäällikkö Aarno Hannus ja
50-vuotisjuhla Turun linnassa.
tivät M aakunta liitto je n K eskusliiton
p uheenjohtaja , m aaherra V iljo Virtanen,
V arsinais-S uom en S eutukaavaliiton
liitto valtu u sto n puheenjo
h ta ja , pääm etsänhoitaja A ntti
M alm berg ja T urun kaupunginvaltuuston
p uheenjohtaja , to im itu s jo h ­
taja H eikki Löyttyniem i.
P uheenjohtaja H yrkkö ja to im in ­
nanjo h ta ja K o illin e n ja k o iv a t V arsi-
” W anhat walo-
kuvat kertovat” -
näyttely
Turun ev.lut. seura ku n tie n diakoniakeskuksen
vanhusten päiväkoti
llo n tip a ssa Lanatie 4:ssä jä r­
je s te ttiin 19.— 20. 2. 1978 " W anhat
w alokuvat kerto vat"-n ä ytte ly. Kuvia
o li esillä noin 200 ja vanhin hyväkunto
isia kuvia oli vuodelta 1895.
N äyttelyssä o li lisäksi e sillä vanhoja
p ostikortteja.
Valtaosa vanhoista valokuvista oli
kotoisin Turusta, vuoden 1900 vaiheilta
peräisin olevia T urku-näkym
iä o li e sillä useita. H enkilökuvista
m oni näyttelyssä käynyt turku la in e n
varm asti löysi tu ttu ja kasvoja. N äyttelyn
yhteydessä h a n k ittiin varoja
yhteisvastuukeräykseen.
Ilontippa on to im in u t jo lähes
viisi vuotta. Vanhusten toim innan
ohjaaja n a on H ilkka H eikell. Viim e
vuonna kodin suojissa kävi yli
11 000 vanhusta askartelem assa,
laulam assa ja aterioim assa. Tänä
vuonna vietetään tilkkuvuotta . jo n ­
ka töitte n tu o tta m illa tu lo illa su u n ­
n itelm issa on tehdä laivam atka
A hvenanm aalle.
□
nas-Suom en M a a kunta liito n m yöntäm
ät A u ro ra -m ita lit tunnustuksena
V arsinais-S uom en hyväksi suoritetuista
kulttu u rite o ista . M ita lit ja e t­
tiin ensim m äisen kerran ja vastaisuudessa
n iitä jaetaan vuosittain
kahdeksan kappaletta. N yt saivat
m ita lin m aaku n ta liito n peru sta ja ­
jäsen, kunnallisneuvos V ilja m i Tam ­
m isto, fil. m aisteri G o ttfrid G räsbeck,
p rofessori Tuom as Haapanen,
to im itta ja E ino Lehtinen, professori
V ilho N iitem aa, o pettaja Arvo Saura,
k irja ilija O le T orvalds, rovasti
H aakon W ainio ja kuvanveistäjä
Jussi V ikainen. M ita lie n saajien kiitokset
esitti kunnallisneuvos Tam ­
misto. M ita lin s u u n n ite lle e lle kuvanveistäjä
K alle K arttu se lle ja m i­
talin sa a jille o je n n e ttiin kukkia.
Juhlavastaanotolla useitten yh te i­
söjen edusta ja t esittivät ju h liv a lle
m aakunta liito lle onnitte lu n sa. Turku-seuran
o n n itte lijo in a olivat puh
e enjohtaja O lli K estilä ja to im in ­
n anjohtaja Ilm ari Rinne.
Varsinais-S uom en M aakuntaliiton
ja maamme m aakunta liitto to im in n a n
50-vuotisjuhlassa T urun linnassa
puhuivat m a a n vilje lijä Eeri H yrkkö,
e duskunnan puhem ies V eikko Helle
ja m aaherra V iljo V irtanen. V a ltio ­
vallan tervehdyksen to i sisäm in iste ­
ri Eino U usitalo ja kunnalliste n keskusjä
rje stö je n tervehdyksen to im i­
tu sjo h ta ja Paavo P ekkanen. T a ite e l­
lisesta ohjelm asta vastasivat A kadem
iska O rkestern ja F lorakören
G o ttfrid G räsbeckin jo h d o lla , viuluta
ite ilija Tuom as Haapanen, la u la ja ­
ta r L inda W ikstedt sekä T urun
VPK.n p u h a llin o rke ste ri, jo ta jo h ti
E rik W ikström .
□
Toim itussih
teerin
p ö ydältä
TURUN kaupungin liike n n e la ito k­
sen piham aalle on p ystytetty e le ­
m e nttirakenteinen kulje tta jie n sosi
ia li- ja k o ko u stila t käsittävä rakennus.
R akennus pystytettiin neljä
m etriä korkeiden rautapylväiden varaan.
A u to ja voidaan parkkeerata
rakennuksen alle. P ituutta rakennuksella
on 45 m etriä ja san toisessa
päässä sijaitsevat sosia a litila t ja
toisessa kokous- ja vapaa-ajantilat.
L iikennela ito ksella on 242 kulje tta ­
jaa, m utta sosia a litilo issa on kaapit
260 m ies- ja 10 naisku lje tta ja lle .
★
Suom en Luonnonsuoje luyhdistys
jä rje s ti T urun Taidem useossa 18. 1.
— 5. 2. 1978 luonnonaiheise n valokuvanäyttelyn,
jossa o li esillä 51
kookkaasta värikuvasta koostunut
kokoelm a. Näyttelyn tekijä t, p u helinm
esta ri/va lo ku va a ja S eppo Keränen
Porista ja kuvaam ataidonopettaja/
valokuvaaja Kari S overi H elsingistä,
olivat sisällyttäneet kuviin kosteiden
paikkojen runsaan eläinm aailm an
ja värejä uhkuvan kasvuston. Linnut
olivat m onip u o lisesti esillä. Kolm e­
na to rsta in a näyttelyssä esitettiin
puolen tunnin m ittainen film i "L in ­
tu la h ti” .
☆
LUO LAVUOREN peruskoulun oppilaat
keräsivät tie rn a p o ikin a yhteensä
2 168 m arkkaa, jo n ka luovuttivat
S otainvalidien V e lje sliito n Turun
osastolle. L ahjashekin luovutti opettaja
T u rkka N iem i ja läsnä tila isu u ­
dessa olivat m yös koulun o ppilaat
Jyrki A n ttila , Petri A nttila, Ilkka
S andberg ja Janne Karelius. Lahjan
o ttiv a t vastaan osaston jo h to ­
kunnan jä senet A llan H artm an, Harry
Lehtonen ja S ulo Korhonen.
★
V A R SIN AIS-Suom en S okeritautiyhdistys
D iabetes vie tti 25-vuotisjuhlaansa
ke skiviikko n a 18. 1. 1978
T urun S ibeliusm useossa. Tervehdyssanat
lausui yhdistyksen puheenjo
h ta ja , a pulaiskaupunginsihteeri
M auno A hlg re n , h isto riikin e sitti yhd
istyksen to im in n a n jo h ta ja R iitta
S aikkonen ja ju h lapuheen p iti Suomen
D iabete sliito n varapuheenjohtaja,
lääket.lis. T ero Kangas.
TURUN kaupungin teatte rila u ta ­
kunta on valinnut kaupunginteatterin
kolm anneksi ohjaajaksi ohjaaja
Jussi H elm isen, jo ka ottaa tehtävän
vastaan 1. 8. 1978. Turussa v. 1947
syntynyt H elm inen on valm istunut
ylio p p ila a ksi v. 1967, kävi te a tte rikorkeakoulun
o hjaajalinjan 1967—
1971 ja on Ahaa-teatterin perustajajäsen.
V. 1971 H elm inen sai valtion
n äytelm äkirjailijan valtion palkinnon
ja v. 1977 hänelle m yönnettiin valtion
kirjailija-apuraha.
★
TURKULAINEN O lli P ellikka on
valittu Turun ja Porin läänin lääninta
ite ilija ksi. P ellikka on suorittanut
hum .kand. tutkinnon Turun y lio p istossa
v. 1972 ia o p iskellu t Irlannin
h allituksen apurahan turvin D ublinin
yliopistossa 1974— 75. Hän on
to im in u t erilaisissa tehtävissä teatte
ria la lla — lähinnä Turun Y lio p p i­
lasteatterissa ja T urun T einiteatterissa
— n ä ytelm äkirjailijana, näyttelijä
n ä ja ohjaajana.
★
TURUN G öteborg-seuran nuorisotoim
ikunnan jä rje stä m illä kaksipäiväisillä
n ukketeatterikursseilla toim i
opettajana Viasta S arka Recinova,
joka on T urun ystävyyskaupungin
G öteborgin palveluksessa oleva
nukketeatteriohjaa ja. Näytelm ät keksittiin
itse ja te h tiin im pro viso in tiharjoituksina.
★
TURUSSA ilm estyvän Å bo Underrättelser-lehden
päätoim ittaja vaihtui
vuoden vaihteessa. P äätoim ittaja
Meta Torvalds on saanut pyynnöstään
eron ja uudeksi p ä ä toim ittajaksi
on valittu toim itussihteeri Bo
Stenström , jo ka on tu llu t lehden
palvelukseen v. 1972. V uodesta 1971
päätoim ittajana toim ineesta Meta
Torvaldista tu li lehden toinen päätoim
ittaja.
★
MANNERHEIMIN Lastensuojeluliito
n Turun osasto on toim in u t 50
vuotta. Osaston vuonna 1931 perustam
a ensim m äinen ja v. 1935 perustam
a toinen lastenneuvola sekä v.
1939 perustam a kasvatusneuvola
ovat siirtyneet T urun kaupungille.
Osaston 1945— 66 ylläpitäm ä ä idinm
aitokeskus on siirtynyt Turun y lio
pisto lliselle keskussairaalalle. Päiväkoti
"V auvala" oli osaston hoidossa
1961— 71, jo llo in T urun y lio
piston ylio p p ila skunta otti sen haltuunsa.
Osaston jo htokunnan ensim ­
mäinen puheenjohtaja oli tohto ri
Hannes Heikinheim o, v. 1930 tuli
puheenjohtajaksi tohtori Arm as Ensio
ja hänen jälkeensä v. 1950 professori
Toivo Salm i, jo ka h oiti tehtävää
kuolem aansa asti vuoteen
1965. Hänen seuraajakseen tu li nykyinen
puheenjohtaja, professori
O tto H. Meurman.
SUOMEN O lym p ia ko m ite a n 70-
vuotisoäivänä 4. 12. 1977 la skettiin
seppele o lym piakom itean ainoan
turkulaisen p u heenjohtaja n, v u o rineuvos
Uuno W ilhelm Lehtisen
haudalle Turussa. S eppeleen la s k i­
vat C lym piakom itean h a llitu ksen jä ­
sen Sim o K lim sch e ffskij sekä olym ­
p ia u rh e ilija t, in sin ö ö ri Raim o Heinonen
ja p ä ä to im itta ja A ki T a m m isto.
V uorineuvos Lehtinen syntyi T u ­
russa v. 1895 ja kuoli v. 1975.
★
TURUN ystävyyskaupungit L eningrad,
R ostock, B ratislava ja G dansk
lähettivät onnitte lu sähkeet T u ru lle
Suom en itsenäisyyden 60:nnen itsenäisyyspäivän
johdosta . K a u p u n g in ­
jo h ta ja Väinö J. Lein o lle osoitetun
onnittelusähkeen lähettivät L eningradin
kaupunkineuvosto n to im e e n ­
panevan kom itean p u h e e n jo h ta ja L.
Zaikov, R ostockin ylip o rm e s ta ri, tri
H enning S chleiff, B ratislavan kaup
u n g in jo h ta ja Ladislav M arinak ja
G danskin k a u p u n g in jo h ta ja Jerzy
M lynarczyg. K a u p u n g in jo h ta ja Leino
lähetti kiitossähkeet m a in ittu ih in
ystävyyskaupunkeihin.
★
VUODEN 1978 ensim m äinen tu r­
kulainen syntyi T urun y lio p is to llis e n
keskussairaalan n a is te n k lin ik a lla
uudenvuodenpäivänä kello 9.00.
T yttölapsi o li rouva H ellevi Karakorven
ensim m äinen ja oli syntyessään
3 150 gram m an painoin e n ja
49 sentin pituinen. T urun kaupunginsairaalan
synnytysosastolla uudenvuodenvauva
syntyi kello 11.40.
★
TURUN palokunta sai viim e vuoden
aikana kaikkiaan 9 318 hälytystä,
jo is ta valtaosa eli 8 775 koski
sairaankuljetuksia. Palo- ta i pelastustoim
en hälytyksiä o li 543. T u lipaloista
o li ra kennuspaloja 156,
ajoneuvopaloja 62, m etsäpaloja 37
ja m uita p a lo ja 32. H älytyslähdön
syynä olivat lisäksi liikennevahin ko
13, räjähdys 3, vesisukellu s 13, ö l-
jy n to rju n ta 54, tu lva 11, vaarallisen
aineen vahinko 12, m uu pelastustehtävä
12 ja a vunantotehtävä 13
kertaa. V irhehälytyksiä o li 125, jo is ­
ta ilkiva lta isia 17. V ika p a lo ilm o itu s-
laitteissa o li 48 ja muu syy 60 ta ­
pauksessa. T u lip a lo n tu n n e ttu n a
syynä o li tu p a k o in ti 22 tapauksessa
ja tu litik k u le ik k i 11 tapauksessa.
H uolim attom uudesta to d e ttiin tu lipalon
syttyneen 15 kertaa ja ta h a llisena
18 kertaa.
★
TURUN y lio p isto ssa s u o rite ttiin
1 696 p e ru stu tkin to a luku vu o n n a
1976— 77. T u tkin n o n s u o ritta n e ista
oli naisia 972 ja m iehiä 724. J a tk o ­
tu tk in to ja s u o rite ttiin 37 (m iehet 30
ja naiset 7) sekä v ä itö s k irjo ja hyväksyttiin
36 (m iehet 35 ja naiset 1).

SISÄLLYS - INNEHÅLL
Tilatkaa —
Abonnera
Asunto-,
toimisto-,
liike-,
ym. tilat
Olli Kestilä:
Me ih m iset — osa lu o n to a 3
Jorma Salo:
V anhin ta T u rk u a :......M aistra
a tti ...................................... 5
Paavo Kallio:
Y h te n ä istä kansaa ei m urra
m ikään ................................. 6
T urun v ä kilu ku 164.724 henkeä
.......................................... 7
T u rku-seura n e site lm ä sa rja 8
Unto Salo:
K u lttu u risu o je lu ym p ä ristö
n su o je lu n osana ........... 8
A. T. Koskimies:
M ylly ...................................... 9
Kyösti Jumppanen:
T urun m erialueen k u o rm i­
tu s ja tila ............................. 10
Rauno Tenovuo:
L u o n nonsuoje lualueet,
a ja n kohta ista p erustam i­
sesta ja ta rp e ista ................ 11
Toivo T. Rinne:
A u ra jo ki ja T u rku ................ 12
Itsenäisyyden puu H irvensalo
o n ja Itä h a rju lle ___ 13
T u rku ja T am pere jä lle e n
k ilp a s ille .................................. 13
A. T. Koskimies:
U nohdettu 100-vuotisjuhla 14
M aam m e ensim m äinen puhelin
keskus p e ru ste ttiin T u r­
kuun ...................................... 16
Itsenäisyyspäivänä useita tila
isu u ksia T urussa ........... 18
Jo u lu ra u h a ju lis te ttiin P rinkkalan
parve kke e lta ilm an
k irk o n k e llo ja ......................... 19
L e irik o u lu syksyllä T urussa 19
U uden vuoden vastaanotto
T urussa perin te iseen ta ­
paan ...................................... 20
Heikki Löyttynieml:
U uden rakentam isen rin n a lla
sä ily te tty h is to ria llis e s ti arvokasta
jä lk ip o lv ille ........... 20
Ilmari Rinne:
Turun kaupunkiosaseurat 21
Raili Kiianlinna:
B e te l-kirkko ja h o te lli H enrik
— lähetystyön keitaita
T urussa ................................. 22
Turku-seuran vuosikokous
K atedra a liko u lu ssa ........... 23
K a tedralskolans invigningsfest
.......................................... 24
Sven Lindm an — K ansler fö r
Å bo A kadem i .................... 25
Työväenopisto, m onipuolinen
kunnallinen k u lttu u ria h jo . . 26
S ekakuoro K ulkuset ........... 27
Raili Kiianlinna:
T aide- ja teatteritanssin
tu rkula in e n uranuurtaja
m uuntaa sävelet tanssiksi 28
Pauli H eikkinen v o itti sello n -
so itto k ilp a ilu n .................... 29
Jo u lu n a ika T urun m useoissa 29
Ensio Harni:
M aalarin soitin on p aletti,
sanoi Edvin Lyden K alle
E skolalle ................................. 30
K a skukilpailu ja tkuu syksyyn 32
F öripolska kesäkuussa T u ­
russa ...................................... 32
Kirsti Saksa:
K aupungin kirja sto ssa noin
735.000 k ir ja a ..................... 33
"K a tto s saa, m ut ei k a jo t" . . 33
Ilpo Tolvas:
Selin Palm gren ja T u rku 34
Turun uusi m atkailuelokuva
v a lm istu n u t ........................ 35
M e re n ku lkija in harrastustöitä
e s illä T urussa .................... 36
I. R.:
T urun Lausuntakerho 30-
vuotias ................................. 37
Raimo Helminen:
E läkeläisten to iveita T u ru lle 37
Reino Linkosaari:
V arissuon väestönsuojasta
ratkaisu jä ä h a llip u la a n 38
Ilmari Rinne:
T u rku-seura to im ii .............. 39
Laulu T urun sporveegist .. 40
Rakentam inen ja asum inen
kiin n o sti 14.698 kävijää . . 41
Turun V ä h ittä iska u p p ia sp iirillä
60-vuotisjuhla .................... 41
Turun NM KY 85-vuotias .... 41
T urku-seura, A bo-sam fundet
r.y:n to im in ta kerto m u s vuodelta
1977 ............................. 42
Toukokuun kevä tre tket .... 42
LaSa:
S iellä k a ik illa o li niin m u­
kavaa........................................... 43
I. R.:
V alta kunnalliset ko tiseutu ­
päivät T urkuun 1979 .... 44
R uissalo-yhdistys p e ru ste ttiin 45
Turum poika:
Kun Salom aa A lla n i vuassi
tä ytti ................................. 45
Ystävien avulla ......................... 46
V erdandi — tu rkula in e n vakuutu
sla ito s ........................ 46
Y h teisvastuuhiihto A urajoen
jä ä llä ................................. 47
T urun valtuuston puheenjo
h ta jie n m uotokuvia istu n ­
tosaliin ................................. 47
Markku Varis:
Lapsuuteni T u rku ........ 48
"T u rk u ju h lavuoden a a tto n a " 48
K iik u rit ja P u rp u rit ........ 49
K o tiseutu liito n k u lttu u rim a t­
k a ilu t ...................................... 49
Väinö Miettinen:
M yllysiltam m e .................... 49
V irtanen jo h ta a uuden p uhelin
lu e tte lo n nim istö ä .... 49
T urun 53:s k u n n a lliskale n te ri
ilm estynyt ............................. 50
V arsinais-S uom en M aakuntaliito
n 50-v. ju h la t T urussa 50
"W anhat w alokuvat k e rto vat” -
n äyttely ................................. 50
T o im itu ssih te e rin p öydältä .. 51
Kansikuva:
Itsenäisyyden 60-vuotisjuhla
ta im e n istuttam inen
käynnissä W äinö Aaltosen
koulun puisto a lu e e lla 2. 12.
1977. — Kuva: V eikko
W ahlroos.
Suomen Turku
o
Abo, vår stad
SIDOTUTTAKAA
SU O M EN TURKU LEHTENNE YM. MEILLÄ
” SA N EER AUKSET”
Muutos-,
korjaus-,
uusimistyöt ja
maalaukset
asiantuntemuksella
Veikko Randell Oy
puh. 383 192
K A IT E I T A - P O R T T E JA -
V E R Ä J I Ä -
T A K A N R A K E N N E O S IA -
I A T A R V IK K E IT A -
E R IK O IS V A L A IS IM IA -
K O D IN SISL/ST E T A O K S I A -
M U R T O S U O JA I M I A
KO D EILLE IA LIIKKEILLE
921 - 360 993
20720 TURKU 72, K A A R N IN G O N K A T U 19,
AALLON KIRJANSITOMO
P u is to k a tu 10 — P u helin 303 498 — 12 465
LINJALIIKENNE
UUNO SALONEN
U itta m o n tie 29
Puh. 356 000 — 357 535
K esäaikana m yös P iik k iö 728 719
Tilausajoja suoritetaan ajanmukaisilla turistilinja-autoilla.
H u o m .! Myös 30 hengen pienoisbussilla —
Ulkomailla-ajosta monivuotinen kokemus.

OY LAIVANSUUNNITTELU AB
K a s ta n ja tie 1
20720 T u rku 72
P u h e lin 921-365 000
T e le x 62197 la su sf
L A IV A T E K N IL L IS T Ä A S IA N TU N TIJA -A P U A
Projekti-, luokitus-, työ- ja opt. piirustukset, rationalisoinnit ja tutkim ustehtävät,
m alli-, valvonta- ja katsastustyöt
OY
LAIVARAKENNE AB
K a s ta n ja tie 1
20720 T urku 72
P u h e lin 921-365 000
T e le x 62197 la su sf
L A IV A T E K N IL L IS T Ä A S IA N T U N T IJA -A P U A
Levy-, hitsaus-, kone- ja putkiurakointia
K-KAUPPIAAT
JA KESKO
OY
PROVAG AB
L A IV A M U O N IT U K S E N E R IK O IS L IIK E
TU RKU — R u is s a lo n tie 11 A. T u rk u 10 — Puh. va ih d e 302 641
H E L S IN K I — L a iv a s illa n k . 10. H ki 14 — Puh. va ih d e 90/659 344
J o e l R i n n e
K A U P P IA S
Antiikkia, taidetta
T U R K U H U M A L I S T O N K A T U 13
P U H E LIN 11147 KOTIIN 27 082
Laine Soitin
TURKU
VAATTURINLIIKE
VILLA
UUSI OSOITE
ATELJEEPUVUT
M ITTAPUVUT ja
MITTAPAIDAT
NAHKA-ASUT
NAISTEN ULST.
KÄVELYPUVUT
y.m.
KORJAUSPALVELU
Kauppiaskatu 4 B
Turku 10, puh. 28 611

V A SKI- JA
P E L T IS E P Ä N U IK E
V. AHLFORS Oy
T u rku , Itä in e n P itk ä k a tu 3
Puh. 12 268
K o tiin 441 528
E -liik e
ostajan
asialla
E-myymaiassa on järkevästi valinnan varaa
E-inkkeen oma tuotanto seka E-myymaloiden
koulutettu henkilökunta vastaavat suta että
E-lukkeen tehokas laaduntarkkailu larkeva
valikoimapolitnkka seka keskitetysti
toimiva iakeluiariesteima osaltaan varmistavat
että ostamasi tuotteet ovat hinnaltaan
SU O R IT TAA K A IK K E A
edullisia ia käytössä turval' s>a
A L A A N KU U LU VIA
TO ITÄ K ä tk it! oaloktsal E myymäläin -
taat kassiisi kunnon tavaraa
kohtuuhintaan
-----------------------
| E TARMOLA
VIETÄ TALVILOMASI
KOTIMAASSA!
S Ä H K Ö L IIK E JA K O RJAAM O
P. TOUKONIEMI SEUR.
Y liopisto nkatu 8 20110 TURKU 11 Puh. 15 286, 15 287
A -R Y H M Ä N U R A K O IN TIO IK E U D ET
SU O M E N SÄ HK Ö U R A K O ITS IJA LIITTO RY:N JÄSEN
SA H K O M O O TTO R IT
H ITSAUSKO NEET
MUUT KOJEET
-KÄÄMITYKSET
-KORJAUKSET
-HUOLLOT
H uo llam m e mm. seuraavat ko titalou sko neet ja -kojeet:
AGOSTA ESGE KRUPS ROTEL
ASEA-SKANDIA EWS M O U LINEX R O W ENTA
BAMIX FINCA NIBE SLEV
C AR M EN HELK AM A NILFISK STRÖM BERG
CO N STR UC TA HELO NOBÖ VALIANT
COR TIN A K EN W O O D OM EG A VORW ER K
union
ON
POIKAA
Toisen kerroksen
tarjous:
L is ta lta m m e
Kaikki Pihvit
å 150 g.
14-
Sis. ta rjo ilu p a lk k io n
Aurinkoa kimaltelevilla hangilla.
Hiihtolatuja lumisissa metsissä.
Rauhallisia laskettelurinteitä.
Tällainen on kotim ainen talviloma
parhaim m illaan.
Ostaessasi valmiin lentopaketin tarvitset vain
sukset, sillä perillä on kaikki järjestetty valmiiksi
- ja ju uri Sinua varten!
Kysy matkatoimistossasi esim seuraavia
valmismatkoja. "K airankierto". Lum ilom at" ja
"Kaam os Viikonloppu“ .
5/7/WV/7//7
S in u n k in le n to y h tiö si
HUOLTOASEMA
ALLAN ITÄMERI
L inja -a u to a sem a
P u h e lin 10 302
K a h v ila ra v in to la
M a rtin k a tu 1, puh. 359 829

puhelin
palvelee
Teitä
monin tavoin
18:sta e rik o is n u m e ro a p u h e lin lu e tte lo n
a lussa. Käytä h y v ä k s e s i!
TU R U N K A U P U N G IN P U H E L IN L A IT O S
LIN N A N K A T U 4 PU H E LIN 21 021
Sinun ja perheesi turvaksi
V E R D A N D I
H e n k iv a k u u tu k s ia
S a ira s v a k u u tu k s ia
E lä k e v a k u u tu k s ia
Pitkäaikainen alan kokemus
HENKIVAKUUTUSOSAKEYHTIÖ
VERDANDI
2 0 I 0 I TURKU I0 — PL I33 — PUHELIN 92I-26 280
LSK — T u rku 78