SUOMEN-TURKU-1-2024
23.05.2024 • Views
Embed Flag

SUOMEN-TURKU-1-2024

ePAPER READ
turkuseura

You also want an ePaper? Increase the reach of your titles

YUMPU automatically turns print PDFs into web optimized ePapers that Google loves.

START NOW

N o 1/<strong>2024</strong><br />

66. vuosikerta<br />

12, 00 €<br />

ÅBO VÅR STAD<br />

“Turku on fiiliksiä, historiaa,<br />

ruokaa ja saariston lumoa”<br />

<strong>TURKU</strong>SEURAN UUSI KIRJA<br />

TYKITTÄÄ <strong>TURKU</strong>A TÄYSILLÄ<br />

KANSALLINEN<br />

KIRJAKAUPPA -<br />

DET VERKLIGA FAMILJEFÖRETAGET<br />

RUISSALON<br />

harvinaiset erakot<br />

TEEMA:<br />

Turkulaiset<br />

yritykset<br />

ÅU: EN TIDNING<br />

MED NIO LIV<br />

DENNIS RAFKIN TOI<br />

PIZZAN <strong>TURKU</strong>UN<br />

KAKOLANMÄEN<br />

UUSI TARINA

Sisällysluettelo<br />

Pääkirjoitus<br />

4<br />

16<br />

28<br />

12<br />

The Original<br />

Ristorante Pizzeria<br />

Dennis, since 1975<br />

3 Pääkirjoitus / Ledare<br />

4 Kun pizza tuli Turkuun<br />

Dennis Rafkinin umpihullusta ideasta<br />

syntyi turkulaisuuden ikoni<br />

8 Kansallinen Kirjakauppa -<br />

125 år i bildningens tjänst<br />

Kansallinen Kirjakauppa perustettiin<br />

suomalaisen kansallisaatteen hengessä<br />

12 Olli ja Leena Ojala nostivat Kakolan<br />

uuteen loistoon<br />

Kulttuuripäällikkö Anu Salminen tuntee<br />

vankilan tarinat<br />

16 En tidning med nio liv<br />

200 år sedan Åbo Underrättelser grundades<br />

20 Föripuarist föli!<br />

Suomen Turku – fiilistelykirja Turusta on<br />

Turkuseuran 51. julkaisu<br />

22 Uutissi Turkuseurast<br />

Tarjolla paseruita, murretta ja iltoja Brinkkalassa<br />

26 Kadonneen Turun jäljillä<br />

Apteekkarien tukkuliike syntyi Turussa<br />

28 Ruissalon harvinainen asukki:<br />

erakkokuoriainen<br />

Lajia on löydetty Suomesta vain Turun seudulta<br />

32 Paikan nimi<br />

Kadut kertovat turkulaisyrityksistä<br />

34 Laukkase murreristikko<br />

35 Vuarine<br />

“Siunakko, mää e meinanu tuntte sunt,<br />

ku sää tulet tommoses fasunas”<br />

Linnankatu 17<br />

20100 Turku<br />

Reservations:<br />

tfn. +358 2 527 8000<br />

www.dennis.fi<br />

PÄÄTOIMITTAJA<br />

Kati Leskinen<br />

VASTAAVA PÄÄTOIMITTAJA<br />

Maija Palonheimo<br />

TOIMITUSSIHTEERI<br />

Kati Leskinen<br />

KANNEN KUVA<br />

Esko Keski-Oja<br />

ULKOASU<br />

Teemu Kaitanen<br />

TILAUKSET JA<br />

OSOITTEEN MUUTOKSET<br />

info@turkuseura.fi, 040 6373 600<br />

ILMOITUSMYYNTI<br />

matkahorisontti@gmail.com<br />

PAINOPAIKKA<br />

Paino-Kaarina Oy, Kaarina<br />

<strong>TURKU</strong>SEURAN FÖRIPUOTI<br />

JA ASIAKASPALVELU<br />

Brinkkalan talo,<br />

Vanha Suurtori 3, 20500 Turku<br />

info@turkuseura.fi,<br />

040 6373 600,<br />

turkuseura.fi/foripuoti<br />

Avoinna ti-pe klo 11-17, la klo 11-15.<br />

3.–18. kesäkuuta Föripuoti on avoinna ma-pe<br />

klo 11–17 ja la klo 10–16. Puoti on avoinna<br />

laajennetuin aukioloin keskiaikamarkkinoiden<br />

ajan 27.–30.6. Heinäkuussa Turku-tuotteita<br />

tarjoillaan Brinkkalassa ma-pe klo 11–17, la klo<br />

10–16 ja su klo 11–15 (poikkeuksena viikko 29).<br />

Turkuseuralla on myös myyntipiste Tall Ships<br />

Races -tapahtumassa 16.–21.7.<br />

LISÄTIEDOT<br />

Toiminnanjohtaja:<br />

Kati Leskinen, 040 528 3073,<br />

kati.leskinen@turkuseura.fi<br />

MIKÄ <strong>SUOMEN</strong> <strong>TURKU</strong>?<br />

Suomen Turku - Åbo vår stad -lehti on Turun<br />

kuumin paikallismedia ja turkulaisuuden päääänenkannattaja.<br />

Lehdessä kerrotaan Turun<br />

historiasta ja nyky päivästä kiinnostavien ihmisten<br />

ja ilmiöiden kautta. Lehti on ilmestynyt<br />

vuodesta 1959.<br />

MIKÄ <strong>TURKU</strong>SEURA?<br />

Turkuseura on kansalaisjärjestö - jokaisen<br />

turkulaisen ja Turun ystävän yhdistys.<br />

Turkuseura järjestää turkulaisuuteen ja Turkuun<br />

liittyviä tapahtumia, julkaisee Suomen<br />

Turku - lehteä ja Turku-aiheisia tuotteita sekä<br />

ottaa kantaa kaupungin vetovoimatekijöihin.<br />

Yhdistys on turkulaisten kaupunginosaseurojen<br />

aluejärjestö ja mahdollistaa asukkaiden<br />

osallistumisen Turun kehittämiseen. Turkuseuralla<br />

on oma kauppa, Föripuoti, jossa myydään<br />

Turku-tuotteita.<br />

Jäseneksi voi liittyä kuka tahansa Turkua ja turkulaisuutta<br />

rakastava. Jäsenet saavat Suomen<br />

Turku -lehden vuosi kerran ja muita jäsenetuja.<br />

Myös yritykset ja yhteisöt voivat liittyä kannatusjäseniksi.<br />

Lue lisää turkuseura.fi.<br />

Vuonna 1957 perustettu yhdistys on kaksikielinen<br />

ja puoluepoliittisesti sitoutumaton.<br />

Yritykset ovat osa turkulaisyhteisömme<br />

hyvinvointia<br />

”Oletko umpihullu?”, kysyttiin Dennis Rafkinilta, kun hän suunnitteli<br />

Turkuun ensimmäistä pizzeriaa 1970-luvulla.<br />

Oli hän. Turkulaiset saivat ensipuraisunsa pizzasta ja Linnankadun<br />

Denniksestä tuli vuosikymmenten aikana Turussa käsite.<br />

Rohkeutta ei puuttunut myöskään Kakolan ostaneelta yrittäjä Olli<br />

Ojalalta. Alueen uudistamishankkeita jarrutti muun muassa valtavien<br />

rakennusten alkeellinen kunto, lämmityskulut sekä viemäröinnin puute.<br />

Nyt Suomen kuuluisin vankila on muuttunut hotelliksi, asunnoiksi ja<br />

liike- ja kulttuuritiloiksi.<br />

Käsillä oleva lehti kertoo tarinoita turkulaisista yrityksistä ja yrittäjistä.<br />

Teemalehden sisältöjä kuullaan syksyn aikana livenä Turkuseuran<br />

järjestämissä Ilta Brinkkalassa -tapahtumissa.<br />

Turkuseura ja Turku Center tuovat kaupunkiin tänä vuonna myös<br />

uuden kilpailun, jolla haetaan vuoden turkulaisinta yritystä. Haluamme,<br />

että kaupunkilaiset käyttävät turkulaisten yrittäjien palveluja ja suosivat<br />

paikallisuutta valinnoissaan. Yritykset ovat iso osa turkulaisyhteisömme<br />

hyvinvointia ja alueen elinvoimaa.<br />

Elokuussa turkulaiset pääsevät äänestämään, mikä yritys palkitaan<br />

turkulaisuuden nostattamisesta, kaupungin elävöittämisestä ja Turun<br />

vetovoiman lisäämisestä. Voittaja julkistetaan Turun päivänä.<br />

Företagen är en del av stadens<br />

välmående<br />

”Är du helt galen?” fick Dennis Rafkin höra när han planerade sin<br />

första pizzeria i Åbo på 1970-talet. Och visst var han det. Åboborna<br />

fick sina första pizzatuggor och Dennis på Slottsgatan blev under de<br />

kommande årtiondena ett begrepp i Åbo.<br />

Inte heller företagaren Olli Ojala saknade mod när han i sin tur köpte<br />

Kakola. Hela områdets utvecklingsprojekt bromsades upp av bland<br />

annat de enorma fastigheternas dåliga skick, de stora uppvärmningsutgifterna<br />

och bristen på avloppsnät. Nu har Finlands mest kända fängelse<br />

förvandlats till hotell, bostäder och affärs- samt kulturutrymmen.<br />

Det här tidningsnumret bjuder på berättelser om företagare och<br />

företag i Åbo. Temanumrets innehåll kommer också att synas och<br />

avspeglas under hösten i Åbosamfundets programserie En kväll i<br />

Brinkala.<br />

Åbosamfundet och Turku Center har tillsammans visionerat fram<br />

den nya tävlingen där det mest Åbo-doftande företaget vaskas fram.<br />

Vi jobbar för att Åboborna flitigt ska använda sig av Åboföretagens<br />

tjänster och välja lokala produkter. Företagen är en stor del av stadens<br />

välmående och regionala dragningskraft.<br />

I augusti kan åboborna rösta på vilket företag som bäst har lyft fram<br />

sina lokala rötter, jobbat för en levande stadsmiljö och ökat stadens<br />

dragningskraft. Vinnaren offentliggörs på Åbodagen.<br />

Kati Leskinen<br />

Turkuseuran toiminnanjohtaja<br />

Verksamhetsledare för Åbosamfundet<br />

Översättning: Anna Edgren<br />

2 Suomen Turku N o 1/<strong>2024</strong> Åbo vår stad N o 1/<strong>2024</strong> 3

Turkulaiset yritykset<br />

L En lähtenyt keksimään pyörää<br />

uudelleen, vaan halusin, että pizzeria<br />

Dennis palautetaan Linnankadulle<br />

samanlaiseksi kuin se oli isän<br />

aikoina", ravintolayrittäjä Kim Rafkin<br />

kertoo.<br />

Dennis Rafkin matkusti Amerikkaan,<br />

Ruotsiin, Tanskaan ja Saksaan<br />

oppimaan pizzojen tekemisestä ja<br />

ravintoloiden sisustuksesta. Opintomatkojen<br />

jälkeen hän uskalsi avata<br />

Turun ensimmäisen pizzeriansa<br />

Linnankadun suojeltuun kiinteistöön<br />

1970-luvulla. J<br />

“Lähteekö siitä leipäpyörylästä<br />

oikeasti nälkä?”<br />

Dennis Rafkin toi pizzan Turkuun. Kaupungin ensimmäinen pizzeria avasi ovensa vappuna 1975.<br />

Teksti: Pirjo Peltoniemi<br />

Kuvat: Ari Heinonen ja Rafkinin perhe<br />

teistöä lämmitettiin kakluunilla<br />

ja tiloihin ei tullut lämmintä<br />

vettä.<br />

Rafkin alkoi suunnitella kiinteistön<br />

kunnostusta arkkitehti Kari<br />

Haroman kanssa. Remontti<br />

kesti monta kuukautta.<br />

– Se oli kamalaa aikaa. Sahanpurua<br />

ja turvetta oli joka<br />

paikassa. Karin kanssa katselimme<br />

ulkomailta ottamiani<br />

valokuvia ja niiden perusteella<br />

suunnittelimme sisustusta.<br />

he pyysivät tarjoilijalta laskun.<br />

Heille piti selostaa, että pizza<br />

on pääruoka ja vasta uunissa.<br />

Ei myöskään tiedetty, pitäisikö<br />

ruokaa syödä käsin vai haarukalla<br />

ja veitsellä.<br />

Dennis Rafkinin mieleen on<br />

jäänyt erityisesti Turun silakkamarkkinoilta<br />

1970-luvulla syö-<br />

keasti nälkä. Yritin vakuuttaa,<br />

mutta mies oli epäluuloinen<br />

ja tilasi kolme pizzaa ja kolme<br />

isoa olutta. Hän söi ja joi kaiken<br />

tilaamansa.<br />

Bergman soitti ravintoloitsijalle<br />

seuraavana päivänä.<br />

– Jag var satan sjuk, men det<br />

var satan gott, oli kalastaja lohkaissut.<br />

Menestystarina alkaa<br />

ja loppuu<br />

”Oletko<br />

umpihullu?”,<br />

kysyivät useat<br />

turkulaiset<br />

Dennis Rafkinilta, joka oli suunnittelemassa<br />

kaupunkiin ensimmäistä pizzeriaa 1970-luvulla.<br />

Rafkin ei piitannut epäluuloisista kommenteista,<br />

vaan matkusti oppimaan pizzan valmistusta<br />

Amerikkaan. Sinne uusi ruokakultuuri oli levinnyt<br />

italialaisten siirtolaisten mukana.<br />

Amerikan reissun jälkeen Rafkin oli entistä vakuttuneempi<br />

siitä, että turkulaisillekin maistuisi<br />

pizza. Niinpä hän lähti pizzaoppiin ensin Ruotsiin,<br />

sitten Tanskaan ja Saksaan.<br />

– Halusin nähdä, millaisia ravintolat ovat ja miten<br />

niitä on kalustettu. Otin paljon valokuvia ja<br />

haastattelin työntekijöitä. Matkan jälkeen olin<br />

satavarma siitä, että Turkuun kannattaa perustaa<br />

pizzeria, kertoo Dennis Rafkin.<br />

Ravintola syntyy Linnankadun<br />

puutaloon<br />

Sopiva paikka ravintolalle löytyi Maariankadulta.<br />

Vuokrasopimus peruuntui kuitenkin viime tipassa,<br />

sillä taloyhtiö ei halunnutkaan alakertaansa<br />

“mitään grilliä”.<br />

Rafkin sai sattumalta tietää, että Linnankadulta<br />

olisi mahdollisesti vapautumassa vanhan, kuuluisan<br />

herkkukaupan tilat. Kiinteistö oli rakennettu<br />

Turun palon jälkeen ilmeisesti vuonna 1825. Puutalo<br />

oli erinomaisella paikalla, mutta järkyttävän<br />

huonossa kunnossa: tiskit olivat ikivanhat, kiin-<br />

Turun ensimmäinen pizzeria<br />

avasi ovensa vappuna 1975.<br />

– Avajaispäivänä kaikki meni<br />

pieleen. Taikina loppui puolilta<br />

päivin, samoin tomaatit. Jono<br />

Linnankadulla oli pitkä kuin nälkävuosi.<br />

“Jag var satan sjuk, men<br />

det var satan gott”<br />

Turkulaisia kiinnosti uudenlainen<br />

ruoka, mutta pizza oli monille<br />

outo juttu.<br />

– Osa asiakkaista söi alkuruuaksi<br />

tarkoitetun kaalisalaatin<br />

patonginpalan kera ja sitten<br />

kaikki ”Avajaispäivänä<br />

meni pieleen.<br />

Taikina loppui<br />

puolilta päivin,<br />

samoin tomaatit.<br />

Jono Linnankadulla<br />

oli pitkä<br />

kuin nälkävuosi.<br />

mään tullut isokokoinen mies,<br />

kalastaja Bergman.<br />

– Hän tivasi pitkään, että lähteekö<br />

siitä leipäpyörylästä oi-<br />

Linnankadun Denniksestä tuli<br />

vuosikymmenten aikana Turussa<br />

käsite. Espanjalaismalliset<br />

tuolit, joilla oli hieman epämukava<br />

istua, punaruudulliset<br />

pöytäliinat, seinillä roikkuvat<br />

valkosipuliletit, ohut pizzapohja<br />

ja itse tehty tomaattikastike.<br />

Denniksen yritys kasvoi lopulta<br />

kahdeksan ravintolan ja pizzaleipomon<br />

ketjuksi.<br />

Monen turkulaisen järkytykseksi<br />

Rafkinit laittoivat Denniksen<br />

myyntiin vuonna 2008.<br />

– Oli aika pitää rästiin jääneitä<br />

vapaapäiviä. Olimme tehneet F<br />

4 Suomen Turku N o 1/<strong>2024</strong> Åbo vår stad N o 1/<strong>2024</strong> 5

vaimon kanssa hulluna töitä, vuosiin emme olleet<br />

tavanneet ystäviäkään, kertoo Dennis Rafkin,<br />

joka viettää nyt eläkepäiviään Espanjan Marbellassa.<br />

Suvun viimeinen side yritykseen loppui vuonna<br />

2014, kun Dennis Rafkinin poika Kim luopui ravintolan<br />

osuudesta ja siirtyi muihin töihin.<br />

Dennis muutti Linnankadun vanhasta talosta lähemmäs<br />

kauppahallia ja ravintolaa uudistettiin<br />

monin tavoin. Uusi Dennis ajautui rahavaikeuksiin<br />

ja hakeutui konkurssiin marraskuussa 2022.<br />

– Kun isä kertoi järkyttyneenä, että Dennis on<br />

ajettu konkurssiin, ensimmäinen ajatukseni oli,<br />

että nimi Dennis pitää pelastaa. Istuin monena<br />

päivänä suljetussa ravintolassa ja mietin mitä tekisin,<br />

Kim Rafkin kertoo.<br />

Rafkinien paluu<br />

Kim Rafkin päätti muutaman päivän mietittyään<br />

pelastaa Denniksen nimen lisäksi koko ravintolan.<br />

Kuten hänen isäänsä aikoinaan, häntäkin<br />

pidettiin umpihulluna: Miksi hyvässä työpaikassa<br />

oleva perheellinen mies lähtisi pizzabisnekseen<br />

Turussa, missä on jo useita pizzerioita.<br />

– Halusin ravintolan ehdottomasti alkuperäisiin<br />

tiloihin Linnankadulle. Kuulin, että kiinteistö voisi<br />

tulla vapaaksi, mutta sille olisi paljon ottajia. Voitin<br />

kisan, Kim Rafkin sanoo.<br />

Hän osti brändin konkurssipesältä, kirjoitti vuokrasopimuksen<br />

ja soitti isälleen.<br />

– Puhelun valtasi ensin hiljaisuus ja sitten isän<br />

ääni väpätti. Lopulta Dennis sanoi: “Et tiedä, mitä<br />

tämä minulle merkitsee, poika.”<br />

Paluu Linnankadun vanhaan kiinteistöön tarkoitti<br />

jälleen isoa remonttia.<br />

– Päätin heti, että kaiken pitää olla kuten isän<br />

aikoina: reseptit, pöytäliinat, koriviinipullot ja valkosipulit<br />

seinille.<br />

Reseptit olivat tuttuja Kimille, joka oli viettänyt<br />

koko lapsuutensa ravintolassa.<br />

– Tein täällä kaikkia töitä: tiskasin, siivosin ja kokkasin.<br />

Olen viettänyt Denniksessä enemmän aikaa<br />

kuin omassa kodissani. Tulin tänne koulusta,<br />

tein läksyt ja menin isän kanssa kotiin illalla.<br />

Uusi Dennis avasi ovensa toukokuussa 2023.<br />

Ravintolabisnestä jatketaan edelleen perheen<br />

voimin. Kimin vaimo on stailannut tiloja, tytär<br />

työskentelee ravintolassa niin usein kuin opinnoiltaan<br />

ehtii.<br />

– Turkulaiset ovat olleet iloisia paluustamme. •<br />

Pirjo Peltoniemi<br />

Kirjoittaja on<br />

turkulainen<br />

tiedetoimittaja.<br />

Mikä Pizzeria Dennis?<br />

Dennis Rafkinin perustama Turun ensimmäinen<br />

pizzeria.<br />

Kasvoi kahdeksan ravintolan ja pizza leipomon<br />

ketjuksi.<br />

Tuli tunnetuksi mm. punaruudullisista pöytäliinoista,<br />

seinien valkosipulileteistä ja ohuesta pizzapohjasta.<br />

Myytiin vuonna 2008, ajautui konkurssiin 2022.<br />

Uusi Dennis avasi ovensa vuonna 2023, omistajanaan<br />

Kim Rafkin.<br />

Pizzan<br />

tarina alkoi<br />

Napolista<br />

”Jos sinulla ei ole strutsin mahaa, niin syö munia, älä<br />

pizzaa”, neuvoi kirjailija Ellen Rydelius vuonna 1949<br />

syötyään pizzan Roomassa.<br />

Pizzan historia alkaa 1700-luvun Napolista – vilkkaasta,<br />

menestyvästä kaupungista, jonne muutti<br />

työn perässä paljon köyhiä. He tarvitsivat ravitsevaa,<br />

halpaa ja nopeasti syötävää ruokaa. Niinpä työläisille<br />

luotiin leipä, jonka päälle ripoteltiin erilaisia<br />

täytteitä: tomaattia, juustoa, öljyä, anjoviksia ja valkosipulia.<br />

Sana pizza on syntynyt vanhasta saksan kielen sanasta<br />

pizzo, joka tarkoittaa puraisua. •<br />

6<br />

Suomen Turku N o 1/<strong>2024</strong>

Turkulaiset yritykset<br />

L Eero Korte vd 1961-<br />

1990 på bokmässan<br />

i FBK-huset på 1960-<br />

talet.<br />

LL Paula Palmroth (f.<br />

Korte) vd sedan 1990<br />

och en av dagens tre<br />

huvudägare.<br />

LLL Halva våningen på<br />

gatu plan i Kansallinen<br />

Kirjakauppas bruk 1924.<br />

K Fastigheten vid<br />

starten 1.6.1899. Fr.v.<br />

Kansallinen kirjakauppa,<br />

affären Wegelius och<br />

Kommercebank.<br />

”Åbos eget glaspalats!”<br />

Kansallinen Kirjakauppa fyller 125 år.<br />

Text: Sixten Westerby Foto: Sixten Westerby & Kansallinen kirjakauppas arkiv<br />

Det finns knappast någon<br />

Åbobo som inte har satt<br />

sin fot i Åbos egen bokaffär<br />

Kansallinen Kirjakauppa.<br />

De stora skyltfönstren<br />

mot Slottsgatan 16 installerade<br />

man på 1930-talet. Åboborna var<br />

då så stolta över moderniseringen<br />

och kallade nyrenässanspalatset<br />

för Åbos eget glaspalats.<br />

– I dag skulle man inte göra ett så<br />

kraftigt ingrepp i en historisk fasad,<br />

säger vd Paula Palmroth då<br />

hon tar emot i bokaffären.<br />

Själva bokaffären har däremot<br />

återfått mycket av sin gamla<br />

charm efter renoveringen 1999.<br />

Då monterades bl.a. de starka lysrören<br />

i taket från 1959 ner.<br />

Det går inte att ta miste på Palmroths<br />

stolthet då hon beskriver<br />

husets och familjeföretagets historia.<br />

Hennes arbetsrum finns<br />

på andra våningen. Redan den<br />

pietetsfullt renoverade trappuppgången<br />

är en sevärdhet. Har du<br />

inte sett den är den verkligen värd<br />

en titt nästa gång du besöker huset.<br />

G.A. Petrelius - byggherre<br />

Affärsmannen och kommunalrådet<br />

Gustav Albert Petrelius lät uppföra<br />

byggnaden 1887. På järnporten<br />

mot Slottsgatan kan man fortfarande<br />

se hans guldmålade monogram.<br />

Själv bodde Petrelius aldrig i<br />

huset utan i trähuset på den andra<br />

sidan av tomten. Han ville nämligen<br />

se Aura å från sitt hem.<br />

Men Kansallinens fastighet har<br />

varit hem för många andra Åbofamiljer.<br />

Den sista bosatta 1989<br />

var Toini Korte, farmor till de tre<br />

nuvarande huvudägarna. Under<br />

en period hyrde Åbo stad in sig i<br />

huset och hade bl.a. nykterhetsbyrån<br />

där.<br />

Då Turun Kansallinen Kirjakauppa<br />

inledde sin verksamhet 1.6.1899<br />

hyrde man ca en tredjedel av<br />

gatuplanet. 1924 hade man halva<br />

gatuvåningen och 1972 erövrade<br />

man resten.<br />

På 1980-talet grävde man ut källarvåningen<br />

där restaurangen Kellariravintola<br />

huserar. Sitter man i<br />

restaurangen ser man en ”hyllavsats”,<br />

som ungefär mitt på väggen<br />

går runt hela salen. Så högt låg<br />

leran tidigare!<br />

– Vi har faktiskt Åbos djupaste<br />

lerbädd under oss – ca 60 meter,<br />

konstaterar Palmroth.<br />

Varför Kansallinen Kirjakauppa?<br />

– Varför vi heter Kansallinen Kirjakauppa har många<br />

frågat mig. Mitt svar är att vi heter så och jag är stolt<br />

över det! säger Palmroth.<br />

Det var en folkrörelse som drev genom att affären<br />

grundades i den finska folkbildningens anda. I bräschen<br />

gick folkskolläraren Juho Nikko.<br />

Aktieägarna blev snabbt hela 600. Bland de större<br />

aktieägarna återfanns bl.a. förlaget WSOY och Turun<br />

Suomalainen Yliopistoseura. Under årtiondenas lopp<br />

har aktiemajoriteten övergått i släkten Kortes ägo.<br />

Ett verkligt familjeföretag med<br />

presidentinslag<br />

De nuvarande tre huvudägarna, systrarna Korte,<br />

är företagets tredje ägargeneration. Storasystern<br />

Tuula Korte är marknadsföringsdirektör och styrelseordförande,<br />

mellansystern Paula Palmroth är vd<br />

medan lillasystern Aila Korte är ekonomidirektör.<br />

Men hur kan tre systrar komma så bra överens och<br />

dessutom vara varandras chefer?<br />

– Vi har alla en bakgrund inom idrotten – där behövs<br />

laganda. Och så är vi rätt olika. Tuula har en utsökt<br />

fingerkänsla för vad som ligger i tiden. Aila trivs med<br />

att sköta ekonomin. Ingetdera av deras jobb skulle<br />

jag klara av lika bra, så jag är vd, säger Palmroth.<br />

Systrarna Korte är inte de första syskonen i företaget.<br />

Deras pappa Eero Korte var vd 1961– 1990,<br />

hans bror Sakari Korte anställdes redan på 1940-talet<br />

och förestod filialen vid Tavastgatan 1963–1987,<br />

medan deras syster Eeva Paasimaa jobbade på<br />

kontoret.<br />

– Även om det ännu inte är aktuellt så vet vi redan<br />

nu att det bl.a. inom släktens yngre generation finns<br />

intresse att föra företaget vidare då det blir dags.<br />

Det känns bra.<br />

Den verkliga trotjänaren var ändå systrarnas farfar<br />

Yrjö Korte. Han började 1899 som 14-årigt biträde.<br />

Som myndig vid 21 blev han vd. Efter hela 80 år avslutade<br />

han sin karriär i företagets styrelse. F<br />

8 Suomen Turku N o 1/<strong>2024</strong> Åbo vår stad N o 1/<strong>2024</strong> 9

Kansallinen<br />

Kirjakauppa<br />

täyttää<br />

125 vuotta<br />

Kansallinen Kirjakauppa<br />

Linnankatu 16:ssa nykyisin.<br />

Vd Yrjö Korte och biträdande<br />

direktören Hj. Jokinen.<br />

Som en liten kuriositet berättar Paula att vår f.d. president<br />

Mauno Koivisto i tiden jobbade som springpojke<br />

i bokaffären. Han blev moderlös som 10-åring. Paulas<br />

farmor lär alltid ha bjudit honom på morgongröt hemma<br />

hos dem innan arbetsdagen i bokaffären började.<br />

Framtiden – hur tänker Åbo stad?<br />

– Vi jobbar i en hård bransch, men vi står på fem starka<br />

ben, säger Palmroth.<br />

– Affärerna vid Slottsgatan, Tavastgatan och i Västra<br />

centrum, partiförsäljningen av kontorsförnödenheter,<br />

ICT-servicen och restaurangen Kellariravintola, som vi<br />

tog över för något år sedan. Och så näthandeln. Vi<br />

har faktiskt Finlands äldsta nätbutik med böcker för<br />

privata kunder.<br />

FAKTARUTA: KANSALLINEN I KORTHET<br />

Trots att Palmroth utstrålar framtidstro blir hennes<br />

blick allvarstyngd då hon tänker på stadsplaneringen<br />

i Åbo. Vi klarade av utmaningarna både under byggandet<br />

av torgparkeringen och coronan.<br />

– Nu hoppas jag bara att staden tar i beaktande alla<br />

aktörers framtida behov och ser helheten. Man ska<br />

kunna nå oss med olika färdmedel och för det behövs<br />

bl.a. kundparkering också längs gatorna i centrum.<br />

Som avslutning har Paula Palmroth en hälsning till oss<br />

inom Åbosamfundet.<br />

– Vi har mycket Åboböcker på våra hyllor. Jag är glad<br />

att jag är medlem av Åbosamfundet. Jag är t.o.m.<br />

ständig medlem eftersom jag har tänkt leva länge! •<br />

1887 G.A. Petrelius lätt uppföra fastigheten. Arkitekt: Martin Wahlberg (Helge Rancken)<br />

1898 Folkskolläraren Juho Nikko tog initiativ till grundandet av bokaffären<br />

1898 (24.8) Senaten godkände bolagsordningen<br />

1899 (1.6) Turun kansallinen kirjakauppa öppnade<br />

1912 Petrelius dödsbo sålde fastigheten<br />

1924 Kansallinen fick halva gatuvåningen, 1972 hela<br />

1963 Filialen vid Tavastgatan öppnades<br />

1996 Kansallinen startade landets första webbutik med böcker för privatpersoner<br />

2014 Filialen i Västra centrum flyttade till Citymarkets fastighet<br />

Sixten Westerby<br />

Skribenten är Åbobo sedan drygt<br />

40 år och Åbosamfundets f.d.<br />

viceordförande.<br />

K<br />

ansallinen Kirjakauppa<br />

perustettiin suomalaisen<br />

kansallisaatteen<br />

hengessä. Osakkeenomistajia<br />

oli alussa jo<br />

600. Pääomistajat ovat<br />

nykyään Kortteen sisarukset, joka on<br />

kolmas omistajasukupolvi. Vanhin sisar<br />

Tuula Korte on markkinointijohtaja<br />

ja hallituksen puheenjohtaja. Keskimmäinen<br />

sisaruksista, Paula Palmroth,<br />

työskentelee toimitusjohtajana ja nuorin<br />

sisko Aila Korte on talousjohtaja.<br />

Säkert och högklassigt boende<br />

I ÅBO DIAKONISTIFTELSES<br />

SERVICEHEM ESIKKO<br />

Uittamovägen 7, 20810 Åbo<br />

Även tillfälliga bostäder (t.ex. rörreparation)<br />

välkommen att bekanta<br />

dig med våra lägenheter!<br />

Turvallista ja laadukasta asumista<br />

TURUN DIAKONIASÄÄTIÖN<br />

PALVELUTALO ESIKOSSA<br />

Uittamontie 7, 20810 Turku<br />

Myös väliaikaisasuntoja (esim. putkiremontti),<br />

tervetuloa tutustumaan!<br />

Tilläggsinformation:<br />

Verksamhetsledare Anu Salmi<br />

040 184 0123<br />

turundiakoniasaatio.fi/pa-svenska<br />

VUOKRA-ASUNTOJA JA VÄLIAIKAISASUNTOJA MYÖS<br />

VANHUSTENTALO VUOKOSSA, KATTELUKSENKATU 1!<br />

Siskosten isä Eero Korte oli myös toimitusjohtaja<br />

ja hänen veljensä ja sisarensa<br />

työskentelivät perheyrityksessä.<br />

Isoisä Yrjö Korte työskenteli vuodesta<br />

1899 lähtien täydet 80 vuotta kirjakaupassa.<br />

G. A. Petrelius pystytti vuonna 1887<br />

rakennuksen, jossa kirjakauppa sijaitsee.<br />

Hän ei koskaan itse asunut talossa.<br />

Viimeinen asukas muutti talosta<br />

vuonna 1989. Muun muassa Turun kaupungin<br />

raittiusvirasto toimi siellä jonkin<br />

Lisätietoja:<br />

Toiminnanjohtaja Anu Salmi<br />

040 184 0123<br />

turundiakoniasaatio.fi<br />

aikaa. 1980-luvulla kellaritilat uudistettiin<br />

Kellariravintolaksi, joka on nykyään<br />

osa kirjakaupan konsernia.<br />

Yhtiön muodostavat Linnankadun, Hämeenkadun<br />

ja Länsikeskuksen myymälät,<br />

toimistotarvikkeiden tukkumyynti,<br />

ICT-palvelu sekä ravintola Kellariravintola.<br />

Yksityisasiakkaille tarkoitettu verkkokirjakauppa<br />

on Suomen vanhin. •<br />

Översättning/Käännös:<br />

Eva Costiander-Huldén<br />

10 Suomen Turku N o 1/<strong>2024</strong> Åbo vår stad N o 1/<strong>2024</strong> 11

Turkulaiset yritykset<br />

KAKOLAN<br />

UUSI AIKA<br />

Seitsemäntoista vuotta sitten Anu Salminen oli Turun kaupungin opas, joka<br />

halusi vain päästä ilmaiseksi katsomaan vanhaa vankilaa. Alkoi tapahtumaketju,<br />

joka muutti koko Kakolanmäen tulevaisuuden.<br />

Teksti: Aleksi Kauppinen<br />

Kuvat: Aleksi Kauppinen ja Kakola Yhtiöt<br />

Turun Kakolanmäki hiljeni<br />

syksyllä 2007, kun kaikki<br />

vankilatoiminta siirrettiin<br />

vastavalmistuneeseen<br />

Saramäen vankilaan.<br />

Anu Salminen oli tuolloin yksi Turun<br />

kaupungin oppaista. Kun Kakolan<br />

omistaja Senaatti-kiinteistöt<br />

otti yhteyttä kaupungin matkailuorganisaatioon<br />

Visit Turkuun ja kysyi<br />

opastettuja kierroksia vankilaan,<br />

Salminen oli heti valmiina hommiin.<br />

– Tunnustan, ettei minua kiinnostanut<br />

tuolloin vankilan historia. Halusin<br />

vain päästä ilmaiseksi katsomaan<br />

kuuluisaa vankilaa, Salminen<br />

hymähtää.<br />

Keväällä 2008 kierrosten suunnittelutyöhön<br />

valitut oppaat kiersivät<br />

aluetta, haastattelivat vanhoja<br />

vankeja ja tutustuivat heidän tarinoihinsa.<br />

Silloin Salmisessa tapahtui<br />

muutos.<br />

– Aloin ymmärtää, että meillä on<br />

täällä Turussa keskellä kaupunkia<br />

aivan toisenlainen maailma, jollaista<br />

ei ollut missään muualla.<br />

Kierrokset alkoivat kesällä 2008<br />

ja lomakauden aikana kävijöitä oli<br />

hurjat 30 000.<br />

– Kierroksia päätettiin jatkaa. Vieraita<br />

riitti japanilaisista arkkitehdeistä<br />

lähtien.<br />

Vankilan tarinat kirjaan<br />

Nyt Anu Salminen on Kakola Yhtiöiden<br />

kiireinen kulttuuripäällikkö.<br />

Viime vuoteen mahtui muun työn<br />

ohessa lähes 500 opastettua kierrosta<br />

ympäri Kakolanmäkeä.<br />

– Nuorin poikani on esitellyt minut,<br />

että äiti on kätellyt viittä murhaajaa.<br />

Suomen kuuluisin vankila on Kakola<br />

Yhtiöiden käsissä muuttunut<br />

hotelliksi, asunnoiksi sekä liike- ja<br />

kulttuuritiloiksi. Mutta miten rapistumaisillaan<br />

olleesta entisestä vankilasta<br />

päästiin tähän pisteeseen?<br />

Oppaana Salminen huomasi, miten<br />

tyhjilleen jätettyjen rakennusten<br />

kunto huononi. Ikkunoita rikottiin,<br />

muureihin maalattiin graffiteja<br />

ja sisätiloihin murtauduttiin. Edes<br />

Lääninvankilan kirkon 1880-luvun<br />

urut eivät säästyneet ilkivallalta: 41<br />

urkujen tinapilliä revittiin irti ja heitettiin<br />

pihalle.<br />

– Pelkäsin, että täällä käy samoin<br />

kuin monelle turkulaiselle paikalle.<br />

Rakennusten annetaan mennä niin<br />

huonoon kuntoon, ettei korjaaminen<br />

enää kannata.<br />

Huoli Kakolan tulevaisuudesta ja<br />

vankilan tarinoiden säilymisestä<br />

yhdistyi Salmisen havaintoon<br />

opastuksilta. Useat ihmiset kysyivät,<br />

onko vankilasta olemassa kirja.<br />

Salminen otti yhteyttä turkulaiseen<br />

tietokirjailijaan Rauno Lahtiseen.<br />

Elokuussa 2014 julkaistiin Lahtisen<br />

ja Salmisen kirja Kakola – vankilan<br />

tarina. F<br />

I Vankeja ja vartijoita Kakolan yösellin<br />

edustalla 1920-luvulla.<br />

J<br />

Kulttuuripäällikkö Anu Salmisen työasun<br />

kuosi on vanhasta vanginpuvusta.<br />

J Leena ja Olli Ojala tulossa työmaatarkastukselta.<br />

JJ Hotel Kakolassa on paljon muistoja<br />

menneiltä ajoilta.<br />

12<br />

Suomen Turku N o 1/<strong>2024</strong> Åbo vår stad N o 1/<strong>2024</strong> 13

Ojala ostaa Kakolan<br />

Kun kirja valmistui, Salmiseen otti<br />

yhteyttä Heikki Sankari, joka asui<br />

Kakolanmäellä vanhassa vankilanjohtajan<br />

asuintalossa. Hän halusi<br />

mäelle elämää, joka vähentäisi ilkivaltaa<br />

ja alueella käytyä huumekauppaa,<br />

mikä vaikutti jo alueen<br />

turvallisuuteen.<br />

Salminen tarttui pyyntöön. Hän loi<br />

kirjan valokuvista näyttelyn Sankarin<br />

autotalliin ja alkoi jälleen pitää<br />

opastettuja kierroksia – tällä kertaa<br />

muurin ulkopuolella, koska sisälle<br />

ei enää päässyt.<br />

– Vedin kesällä 2015 yli 80 kierrosta.<br />

Siitä tuli todella suosittu juttu,<br />

Salminen kertoo.<br />

Eräänä päivänä kierroksen aikana<br />

vankilan muurin portille ilmestyi<br />

mies avaimet kädessään. Salminen<br />

tunnisti miehen Olli Ojalaksi ja kysyi,<br />

saisiko ryhmä kurkistaa portista.<br />

Lupa irtosi.<br />

Elokuussa 2015 julkistettiin tieto,<br />

että Olli Ojala oli ostanut Kakolan.<br />

Pian sen jälkeen hän otti yhteyttä<br />

Salmiseen.<br />

– Hän sanoi, että haluaa Kakolaan<br />

töihin ihmisen, joka pystyy ylläpitämään<br />

paikan historiaa. Aloitin työt<br />

Kakola Yhtiöiden tiedottajana ja<br />

oppaana.<br />

”Aloin ymmärtää,<br />

että meillä on täällä<br />

Turussa keskellä<br />

kaupunkia aivan<br />

toisenlainen maailma,<br />

jollaista ei ollut<br />

missään muualla.<br />

vat tehneet tarpeensa selleissään<br />

ämpäreihin 150 vuoden ajan.<br />

Museovirasto oli myös suojellut<br />

Kakolan SR1-luokituksella eli samalla,<br />

jolla Turun linna ja Turun<br />

tuomiokirkko on suojeltu. Lopulta<br />

Museovirasto myönsi poikkeusluvan<br />

remontoida Kakola asunnoiksi<br />

– viemäreineen ja parvekkeineen.<br />

Entisiä vankeja kierroksilla<br />

Salmisen työn suola ovat edelleen<br />

opastukset, joilla käydään<br />

läpi kuuluisien ”venkuloiden” eli<br />

vankien tarinoita ja vankilan arkea.<br />

Rikollisista ei kuitenkaan tehdä Kakolassa<br />

sankareita. Salminen on<br />

löytänyt paljon yhteisiä piirteitä<br />

traagisista tarinoista.<br />

– Suurin osa henkirikoksista tehdään<br />

edelleen humalassa. Vangit<br />

olivat hirveän surkeista kotioloista<br />

tulleita levottomia poikia, joilla on<br />

ollut hakkaavat vanhemmat, ryyppäävä<br />

isä tai ei isää lainkaan.<br />

Välillä entisiin vankeihin törmää<br />

myös opastuksilla. Kohtaaminen<br />

Reijo Hammarin kanssa on jäänyt<br />

erityisesti mieleen.<br />

– Hammar oli tehnyt aseen sängyn<br />

jalasta, karannut ja tappanut pakokaverinsa.<br />

Kerroin tätä tarinaa hänen<br />

pakopaikkansa kohdalla, kun<br />

eräs ryhdikäs mies kansitakki päällä<br />

keskeytti, Salminen muistelee.<br />

Kun mies sanoi nimekseen Reijo<br />

Hammar, 30 hengen ryhmässä kohahti.<br />

– Hän halusi tehdä tarinaan korjauksen<br />

ja sanoi, ettei ole niin fiksu,<br />

että olisi osannut rakentaa aseen.<br />

Se oli salakuljetettu Kakolaan.<br />

Salmisen mukaan vankilaan liittyviä<br />

tarinoita on kertynyt lisää jo toisen<br />

kirjan verran.<br />

– Kun esimerkiksi hotellin ravintolan<br />

asiakas mainitsee tarjoilijalle,<br />

että hän on ollut täällä vankina,<br />

minut soitetaan paikalle haastattelemaan.<br />

“Onneksi löytyi joku,<br />

joka otti riskin”<br />

Salminen arvostaa valtavasti nykyistä<br />

omistajaperhettä, joka on<br />

nostanut Kakolan uuteen loistoon.<br />

– Olli ja Leena Ojala ovat olleet teineistä<br />

asti yhdessä ja molemmat<br />

ovat rakennusinsinöörejä. Kaikki<br />

sisustusratkaisut ovat täällä heidän<br />

piirtämiään.<br />

– Kierroksilla moni sanoo, että onneksi<br />

löytyi joku, joka oli valmis ottamaan<br />

riskin ja laittamaan rahansa<br />

tähän.<br />

Anu Salminen ja Olli Ojala kertovat<br />

Kakolan tarinan Turkuseuran Ilta<br />

Brinkkalassa -tapahtumassa 24.<br />

lokakuuta.<br />

Kakolan ja ravintola Kakolanruusun<br />

tarinat kerrotaan myös Turkuseuran<br />

uutuuskirjassa Suomen<br />

Turku – fiilistelykirja Turusta. •<br />

Aleksi Kauppinen<br />

Kirjoittaja on kulttuurialan moniottelija,<br />

jolle Turun kaupungin historian<br />

vaaliminen ja elävöittäminen<br />

ovat sydämen asioita.<br />

Ojala oli ollut paljon lehdissä, sillä<br />

hän oli yhdessä vaimonsa Leena<br />

Ojalan kanssa ostanut 1990-luvulla<br />

ränsistymässä olleen Littoisten<br />

Verkatehtaan ja kunnostanut sen<br />

onnistuneesti asunnoiksi.<br />

Vankilan lähdettyä puhuttiin, että<br />

alueelle tulee kulttuuritiloja ja käsityöläisateljeita.<br />

Hankkeita jarrutti<br />

valtavien rakennusten alkeellinen<br />

kunto, lämmityskulut sekä viemäröinnin<br />

puute. Vankisukupolvet oli-<br />

Toisaalta Salmisen haastattelemat<br />

vartijat kertoivat myös ”kunnon<br />

miehistä”, jotka katuivat tekojaan,<br />

ikävöivät perheitään ja vapaa-ajallaan<br />

veistelivät lapsilleen leluja.<br />

SÄHKÖSOPIMUKSET<br />

LÄMMITYS & JÄÄHDYTYS<br />

LÄMMÖN LISÄPALVELUT<br />

AURINKOPANEELIT<br />

SÄHKÖAUTOJEN LATAUS<br />

ENERGIANEUVONTA<br />

ENERGIATEHOKKUUS<br />

SÄHKÖNJAKELU JA LIITTYMÄT<br />

VALAISTUSRAKENTAMINEN<br />

Kakolan päärakennus remontoituna vuonna 2020. Julkisivun graniitti on Kakolanmäeltä<br />

louhittua kakoliittia. Samaa kakoliittia löytyy muun muassa taidemuseon<br />

julkisivuista sekä Martin ja Port Arthurin puutalojen kivijaloista.<br />

PARASTA PAIKALLISTA PALVELUA.<br />

Me Turku Energiassa olemme rakentaneet parempaa seutukuntaa turkulaisille ja turunseutulaisille jo<br />

vuodesta 1898. Tavoitteenamme on tarjota edelläkävijän energiaratkaisuja kohti hiilineutraalia Turkua<br />

2029. Tarjoamme kattavan valikoiman energiaan liittyviä palveluja niin kuluttajille, yrityksille kuin<br />

taloyhtiöillekin. Olemme luotettava kumppani, joka panostaa kestävään energiaan ja laadukkaaseen<br />

palveluun.<br />

Tutustu monipuolisiin tuotteisiimme ja palveluihimme,<br />

jotka helpottavat arkeasi ja tukevat energiatehokkuuttasi.<br />

turkuenergia.fi<br />

14 Suomen Turku N o 1/<strong>2024</strong>

Turkulaiset yritykset<br />

En tidning med nio liv – 200 år sedan<br />

Åbo Underrättelser grundades<br />

För många svenskspråkiga Åbobor och åbolänningar är morgonkaffet otänkbart utan Åbo Underrättelser,<br />

antingen i tryckt eller digitalt format. Med en totalupplaga på cirka 5 000 spelar tidningen en<br />

viktig identitetsskapande roll under devisen ”Livet är lokalt”.<br />

Teksti: Eva Costiander-Huldén<br />

Kuvat: ÅU:s bildarkiv/ÅAB och Eva Costiander-Huldén<br />

I Före övergången till datorombrytningen<br />

1995 skedde layout och ombrytning för hand,<br />

med sax, tejp och lim. Källa: Åbo Akademis<br />

bildsamlingar, ÅU:s bildarkiv.<br />

K Christoffer Holm utanför Tryckerihuset på<br />

Biskopsgatan, där ÅU trycktes 1830-1851.<br />

Foto: Eva Costiander-Huldén.<br />

Tidsandan ger innehållet<br />

I historiken följs utvecklingen av ÅU:s samhällsbevakning kronologiskt<br />

och tematiskt fram till idag. Enligt Holm, ÅU har alltid varit en<br />

samhällskraft att räkna med, men i själva verket var ÅU i början en<br />

kulturtidskrift.<br />

– Skalden Johan Gabriel Linsén var ÅU:s första redaktör. I det första<br />

numret, som utkom den 3 januari 1824, ingick en fyra sidor lång dikt,<br />

Nyårshyllning, som hyllade framför allt den ryska kejsaren. En journalistisk,<br />

kritisk tradition i modern bemärkelse, saknades ännu i Finland<br />

vid denna tid, menar Holm.<br />

– ÅU var ändå den första i landet som intresserade sig för handelsoch<br />

sjöfartsnyheter, och bredare journalistiska inslag med även utrikesnyheter<br />

utvecklades snabbt, särskilt under 1840-talet. Konkurrensen<br />

med Åbo tidningar verkade också stimulerande.<br />

– I modern tid har ÅU varit en viktig röst i samhällsdebatten, med<br />

kända ledarskribenter som Bo Stenström och Torbjörn Kevin. ”Åbosjukan”,<br />

dvs. rivningsivern på 1970-talet, är ett bra exempel på hur<br />

lokalbevakningen varit viktig för ÅU. Och givetvis bevakning av de<br />

svenska frågorna, språket, skolfrågor och Åbo Akademi, säger Holm.<br />

Vi får också vara stolta över att ÅU hade Finlands första kvinnliga<br />

chefredaktör, Meta Torvalds. Meta var även aktiv i Åbosamfundet och<br />

skrev ett tjugotal artiklar till Suomen Turku – Åbo vår stad.<br />

En överlevare<br />

Bara tre år efter starten, den 4 september 1827, förstördes tre fjärdedelar<br />

av staden i Åbo brand. Bibelsällskapets tryckeri med all utrustning<br />

slukades av elden. När ÅU utkom igen efter 15 månader nämndes<br />

knappt branden. Men katastrofer kan också betyda nystart och<br />

nyprofilering.<br />

Efter att K. Akademien hade flyttat till Helsingfors, minskade de akademiska<br />

texterna. ÅU flyttade in i egen fastighet på Biskopsgatan, där<br />

tidningen trycktes fram till 1851. Det så kallade Tryckerihuset pryds<br />

av en minnesplakett, och i skrivande stund får vi veta att ÅU flyttar till<br />

grannhuset, Domvillan, den 26 april <strong>2024</strong>. Cirkeln sluter sig. F<br />

ÅU är Finlands äldsta fortfarande utkommande<br />

dagstidning och firar jubileumsåret med<br />

bland annat utgivning av en omfattande<br />

och spännande historik, Äldst i Finland men aldrig<br />

gammal. ÅU är landets äldsta, men inte första dagstidning:<br />

år 1771, under svenska tiden, utkom första<br />

numret av Tidningar Utgifne Af et Sällskap i Åbo<br />

(senare Åbo tidningar).<br />

Jag träffar bokens författare, historikern och förläggaren<br />

Christoffer Holm för en pratstund. Han berättar<br />

att det utkom tre andra tidningar i Åbo i början<br />

av 1820-talet, det fanns alltså inget direkt behov<br />

av en ny sådan.<br />

– Ett litet nygrundat tryckeri, Bibelsällskapets tryckeri,<br />

och ägaren Christian Ludvig Hjelt såg efter andra<br />

produkter att publicera än finska biblar, så kom<br />

ÅU till. Tidningshistorian går alltså parallellt med<br />

utvecklingen av tryckeriverksamheten, och i Åbo<br />

verkade också konkurrenten Frenckellska tryckeriet.<br />

Hjelt övertog även utgivningen av den finskspråkiga<br />

tidningen Turun Wiikko-Sanomat, säger Holm.<br />

TIPS: Jubileumsåret fortsätter<br />

Tidningen firar också med en ny videodokumentär i tio delar,<br />

där skådespelaren Riko Eklundh lotsar tittarna genom ÅU:s<br />

historia. Videodokumentären finns på YouTube. Christoffer<br />

Holm deltog i skrivandet av manuskriptet.<br />

15 juni öppnar Sibeliusmuseum utställningen Från bly till<br />

digi – 200 år av tidningshistoria. Utställningen pågår fram till<br />

Åbodagen den 15 september.<br />

16 Suomen Turku N o 1/<strong>2024</strong> Åbo vår stad N o 1/<strong>2024</strong> 17

I Rubrikklichén till artikeln Ett dystert Åbominne.<br />

Foto: Eva Costiander-Huldén. Källa: Åbo<br />

Akademis bildsamlingar, ÅU:s bildarkiv.<br />

L ÅU firar 165 år i april 1989. P.-J. Lundsten överräcker<br />

en restaurerad reklamkarta från 1800-talet<br />

till ÅU-förlaget Sydvästkusten. Övriga personer<br />

på bilden fr.v.: de tidigare chefredaktörerna Ole<br />

och Meta Torvalds, förlagets representanter Carl-<br />

Eric Sundman, Caj-Gunnar Lindström och Ole<br />

Åberg. Foto: Torbjörn Kevin. Källa: Åbo Akademis<br />

bildsamlingar, ÅU:s bildarkiv.<br />

I ÅU:s bildarkiv finns ett urval av gamla metallklichéer,<br />

och där återfinns rubrikklichén Ett dystert Åbominne<br />

1827–1927. Klichén toppas symboliskt av Fågel<br />

Fenix, som återfötts ur askan.<br />

När man bläddrar i Nationalbibliotekets digitala<br />

tidningsarkiv, återfinner man artikeln i ÅU 4.9.1927.<br />

Historikern Svante Dahlström har skrivit en omfattande<br />

artikel om branden, och Åboborna påminns<br />

om brandens faror med andra hundraårsminnen i<br />

samma nummer – och ett tiotal annonser om brandförsäkringar,<br />

brandsprutor och brandsläckningsapparater.<br />

ÅU har under två sekler överlevt både konkurser<br />

och indragningar efter censuråtgärder, ekonomiska<br />

depressioner, kolera och missväxt. Den ryska censuren<br />

kunde man fiffigt signalera med att illustrera<br />

utebliven text med en bild av Gutenberg eller en<br />

fladdermus.<br />

Vi får höra mer om Åbo Underrättelser i höstens<br />

Brinkala-serie. Christoffer Holm presenterar historiken<br />

den 7 november <strong>2024</strong> kl. 16:30. Välkommen då<br />

att dela dina egna ÅU-minnen. •<br />

Havainnekuva<br />

Tidningen överlevde Åbo brand, och även två andra<br />

bränder: ÅU:s kontorsbyggnad förstördes av<br />

en brandbomb i februari 1940 och en augustinatt<br />

1994 förstördes tryckerihallen på Klövergatan av en<br />

eldsvåda.<br />

Eva Costiander-Huldén<br />

Skribenten är viceordförande i<br />

Åbosamfundet och bokhistoriker.<br />

Åbo Underrättelseria on julkaistu jo 200 vuotta<br />

Turussa juhlitaan tänä vuonna Suomen<br />

vanhinta yhä ilmestyvää sanomalehteä, kun Åbo<br />

Underrättelser täyttää 200 vuotta.<br />

Lehti juhlii myös uudella, kymmenosaisella videodokumentilla,<br />

jossa näyttelijä Riko Eklundh kuljettaa<br />

katsojat läpi ÅU:n historian. Videodokumentti<br />

on YouTubessa ja se on tekstitetty suomeksi. Käsikirjoituksen<br />

tekemiseen on osallistunut tutkija ja<br />

kustantaja Christoffer Holm, jonka kattava ÅU-historiikki<br />

Äldst i Finland men aldrig gammal ilmestyi<br />

tammikuussa.<br />

Lehden historiaan pureudutaan myös Ilta Brinkkalassa<br />

-tapahtumasarjassa 7. marraskuuta klo 16.30<br />

(Vanha Suurtori 3, Brinkkalan talon Maistraatin sali).<br />

Tapahtuma on ruotsinkielinen. •<br />

Översättning/Käännös:<br />

Eva Costiander-Huldén<br />

Asunto Oy Primus<br />

Kellonsoittajankatu 9, Turku<br />

Luokkansa<br />

parasta<br />

keskustaasumista.<br />

167 kotia 28-200 m2 Valmis 2025<br />

Auratum Asuntojen Primus-kodit nousevat Kerttulinmäelle,<br />

yhdelle Turun seitsemästä kukkulasta. Entisen kauppaoppilaitoksen<br />

paikalla nautit täyden kympin asumismukavuudesta<br />

lähellä palveluja ja historiallista Turkua.<br />

Primuksen varusteluun kuuluu mm. huoneistokohtainen<br />

viilennys, laadukkaat materiaalit sekä kuntosali ja saunaosasto<br />

kylmävesialtaalla. Kotiisi saat valita sisustustyylin kolmesta<br />

konseptista. Tervetuloa Primukseen nauttimaan luokkansa<br />

parhaasta keskusta-asumisesta!<br />

Katso lisätietoja: primusturku.fi<br />

Päivi Tausa puh. 040 0755 258<br />

Kati Hägg puh. 044 540 1251<br />

myynti@auratumasunnot.fi<br />

18 Suomen Turku N o 1/<strong>2024</strong>

Suomen Turku – fiilistelykirja Turusta<br />

on myynnissä Föripuodissa. Turkuseuran uusi<br />

kirja kertoo Turun tarinaa tunnelmallisin kuvin<br />

ja kolmella kielellä – murretta unohtamatta.<br />

Fiilistelykirja Turusta - En feelgoodbok om Åbo<br />

A feelgood book about Turku<br />

Turku on fiiliksiä, historiaa, ruokaa ja saariston lumoa. Turkulaisuus<br />

on Piispistä, Heseä, Posankkaa ja Manua. Kirja tykittää Turkua täysillä.<br />

Suomen vanhimman kaupungin tarina kerrotaan tunnelmallisina<br />

kuvina ja kiinnostavina teksteinä, joita tarjoillaan suomeksi,<br />

ruotsiksi, englanniksi ja turuksi. Teoksen on toteuttanut Turkuseura,<br />

kaikkien turkulaisten ja Turun ystävien yhdistys.<br />

Åbo är stämningar, historia, mat och skärgårdens charm. Piispis,<br />

Hese, Posankan och Manu är byggstenar i Åbo-identiteten. I den<br />

här boken är det fullt ös med tema Åbo. Historien om Finlands äldsta<br />

stad berättas med stämningsfulla bilder och intressanta texter<br />

på finska, svenska, engelska och Åbodialekt. Boken är producerad<br />

av Åbosamfundet, en förening för alla Åbobor och vänner av Åbo.<br />

Feelings, history, food, archipelago magic. This book is a firework<br />

of Turku. The identity of being a Turku resident is all about Piispis,<br />

Hese, Posankka and Manu. The history of the oldest city in Finland<br />

is told through poetic pictures and interesting texts in Finnish,<br />

Swedish, English and, of course, Turku dialect. The book is produced<br />

by Turkuseura, the association for friends of Turku.<br />

Lue lisää<br />

20 Suomen Turku N o 1/<strong>2024</strong> Åbo vår stad N o 1/<strong>2024</strong> 21

älyne Päältpäi Käskytettävä hiano määvai sanflaati<br />

Hirasälyne Päältpäi Käskytettävä hiano<br />

Uutissi Turkuseurast – ajankohtaisimmat tiedot: turkuseura.fi/tapahtumat<br />

Uutissi Turkuseurast – ajankohtaisimmat tiedot: turkuseura.fi/tapahtumat<br />

ispual Mont Montus Reunamilt Tohtis MEnos Kääntäny toispual Mont Montus Reunamilt To<br />

Brinkkala-tapahtumasarjat<br />

jatkuvat syksyllä<br />

Turun päivä tulee taas!<br />

Föripuotiin pop up -<br />

Kirjamessuille<br />

ofati Misä jollai Suuremmi Ollenkas Lunastai<br />

Vihane Turun päivää pesofati vietetään Misä jollai vapaaehtoiseksi?<br />

Brinkkala-tapahtumasarjat tarjoilevat Turkuteemaisia<br />

sisältöjä koko syksyn ajan. Tapah-<br />

vuosittain Turkuseuran<br />

lähiruokapuoti Turun<br />

Suuremmi Ollenk<br />

tumia järjestetään suomeksi ja ruotsiksi.<br />

Turun kirjamessut järjestetään 4.–6. lokakuuta Turun Messukeskuksessa.<br />

Vuoden <strong>2024</strong> teemana on Pelin henki! Turkuseuralla<br />

issi ruokaviikoilla<br />

aloitteesta.<br />

prohtama Valla Sanos Ruakoto Kui äskö Jottai Koltiaissi prohtama Valla Sanos Ruakot<br />

Ilta Brinkkalassa jatkaa pureutumista turkulaiseen<br />

yrityshistoriaan. Päivä Brinkkalassa<br />

muun Vanhan Suurtorin tapahtumassa. Luvassa on Turku-övereitä ja ehtoiseksi upeaan tapahtumaan? Laita viestiä info@turkuseura.fi.<br />

Tänä vuonna juhlitaan 15. syyskuuta. Turkuseura osallistuu juhlahu-<br />

on tapahtumassa oma myyntipiste ja ohjelmaa. Haluatko vapaa-<br />

Turkuseura juhlii Turun ruokaviikkoja avaamalla Föripuotiin varsinaissuomalaisia lähiruokatuotteita<br />

tarjoavan pop up -puodin 3. kesäkuuta. Tarjolla on paikallisia herkkuja suo-<br />

Sääki tuottajilta. Luvassa on Vähä<br />

myös tuote-esittelyjä Sukkelampi<br />

– katso tarkemmat tiedot Turkuseuran Jokirannas<br />

toimintaa. Syksyn ohjelma valmistuu kyttäs<br />

kesän Semmone Väkke Sääki Vähä Sukkelampi Jokiran<br />

-tapahtumat tarjoavat perheille maksutonta<br />

hauskaa lava- ja toriohjelmaa. Lisätiedot turkuseura.fi •<br />

Vapaaehtoiset perehdytetään tehtävään. •<br />

kkeraan<br />

tapahtumakalenterista: https://turkuseura.fi/tapahtumat/<br />

aikana. Tavoitteena on tehdä Vanhakaupunki<br />

tutuksi paikaksi lapsiperheille – sarja toteutetaan<br />

Turun kaupungin Vanhankaupun-<br />

3.–18. kesäkuuta Föripuoti on avoinna ma-pe klo 11–17 ja la klo 10–16. Puoti on<br />

mat avoinna Laitumel<br />

laajennetuin aukioloin keskiaikamarkkinoiden Venepaikal<br />

ajan 27.–30.6. Heinäkuussa Kaivamise<br />

gin kehittämishankkeen Rupes tuella. TroViäläk<br />

Taittumat Laitumel Venepaikal Kaivamis<br />

Turku-tuotteita tarjoillaan Brinkkalassa ma-pe klo 11–17, la klo 10–16 ja su klo 11–15<br />

(poikkeuksena viikko 29). Turkuseuralla on myös myyntipiste Tall Ships Races -tapahtumassa<br />

16.–21.7. •<br />

seuran sivuilla. •<br />

Tarkemmat tiedot ja ilmoittautuminen Turku-<br />

nikast Ollenkas Järkke Viäl Huamattava Toi Empimät luanikast Ollenkas Järkke Viäl Huam<br />

Millo Kotiseutuliitto Flatkutta on jo raari 75 vuotta tämmöttös – kutsuu juhlimaan viittisisiksTalvel<br />

Flikat Millo Flatkutta raari tämmöttös<br />

Suomen Kotiseutuliitto perustettiin Tammelassa<br />

Varsinaine<br />

ensimmäisillä Valtakunnallisilla järjestetään Huama Vantaalla 30. elokuuta–1. Hyppyselline syys-<br />

Vallato Menik Mimmottos Varsinaine Huama Hyppysell<br />

kuntien liitot. Kotiseutuliiton<br />

ovat Valtakunnalliset kotiseutupäivät, jotka muuta yhdistystä, yli sata kuntaa ja maa-<br />

ottos<br />

jäsenkentässä<br />

kotiseutupäivillä 25. toukokuuta 1949. Suomalainen<br />

kotiseutuliike on kuitenkin vielä<br />

vanhempi: ensimmäinen kotiseutuyhdistys<br />

kuuta. Koko vuoden ohjelmaan voi tutustua<br />

täällä: kotiseutuliitto.fi/75vuotta<br />

toimii noin 150 000 aktiivista kansalaista. •<br />

Tälpual<br />

sai alkunsa Lohjalla vuonna Ruakkimises<br />

1894.<br />

Suomen Kotiseutuliitto Uumapaikast<br />

on kotiseututyön Keskustas IAnkaikkine Tälpual Ruakkimises Uumapaikast<br />

keskusjärjestö ja yksi maan suurimmista<br />

Vuotta <strong>2024</strong> vietetään kaikkien kotiseutujen<br />

juhlana. Juhlavuoden huipennuksena luu noin 750 kotiseutu-, kaupunginosa- ja<br />

Semmone<br />

kansalaisjärjestöistä. Menik Liiton jäsenistöön kuu-<br />

ppusis Päältpäi Pihalt kummottos SanomatoHäppemät<br />

Rappusis Päältpäi Pihalt kummotto<br />

Päältpäi Hidasälyne Rappusis Empimät IAnkaikkine Kehno<br />

TARINOITA TURUSTA. KERTOJINA <strong>TURKU</strong>LAISET<br />

YRITTÄJÄT JA ASIANTUNTIJAT. VANHA SUURTORI 3.<br />

Kalastamas<br />

Pihalt Kehno Keskustas Päältpäi Empimät Sanomato Flatkuta<br />

29.8. KLO 16.30<br />

Helkkari Leppymät Poikatte Föli Varsinaine Kalastamas Helkkari<br />

Kim & Dennis Rafkin: Ristorante Pizzeria Leppymät<br />

Dennis –turkulaisen Po<br />

Sanos<br />

Pihalt Sanos<br />

ruokakulttuurin rakentaja jo vuodesta 1975<br />

TERVETULOA <strong>TURKU</strong>SEURA-ÅBOSAMFUNDET RY:N SYYSKOKOUKSEEN! Keskustas<br />

5.9. KLO 16.30<br />

Johan Hellsten: Herkkunuotta – med läckra fångster i Saluhallen<br />

pi Anneta SIMMOTTOS<br />

YHDISTYKSEN SYYSKOKOUS Jottalai<br />

PIDETÄÄN VANHALLA Sanos SUURTORILLA, Talvel simmone<br />

BRINK- sunsse Noitte Sanos Menik Ussempi SIMMOTTOS Jottalai simmone su<br />

26.9. KLO 16.30<br />

KALAN TALON MAISTRAATIN SALISSA TIISTAINA 26. MARRASKUUTA ILMOITTAUDU<br />

Sabrina Casagrande-Nieminen: Leikkien yli<br />

<strong>2024</strong> KLO 17. KOKOUKSESSA KÄSITELLÄÄN YHDISTYKSEN SÄÄNTÖMÄÄ- MUKAAN<br />

sata vuotta - Leluliike Casagranden tarina<br />

ottis Tykäny RÄISET ASIAT, KUTEN HYVÄKSYTÄÄN SEURAAVAN<br />

Anneta Toispual Anneta Ussemp<br />

VUODEN TOIMINTA- TÄÄLLÄ:<br />

Huama Hullumaine Talvel Pih Sanos Turkuseuran Tommottis Anneta24.10. Toispual<br />

KLO 16.30 Huama Hul<br />

SUUNNITELMA JA TALOUSARVIO. VOIT MYÖS OSALLISTUA ETÄNÄ.<br />

–MURREKERHOT<br />

Olli Ojala & Anu Salminen: Kakolan uusi aika<br />

PAKINOI, MUSIKKI JA TUNNETUI <strong>TURKU</strong>LAISSI<br />

Hidasälyne<br />

Jonkulaisel Tykäny<br />

Ussemp<br />

7.11. KLO 16.30<br />

VANHA SUURTORI 3, MAISTRAATIN SALI, TORSTAISIN KLO 13-15<br />

PERUNATTE<br />

VÄLKOMMEN<br />

Kääntäny HERRASVÄKKETTE<br />

TILL <strong>TURKU</strong>SEURA-ÅBOSAMFUNDETS<br />

Hidasälyne Varsinaine<br />

Lakkamat<br />

R.F. HÖSTMÖTE!<br />

Christoffer Holm: Äldst i Finland men aldrig gammal –<br />

Jonkulaisel<br />

Vallato onk Anneta PERUNATTE HERRASVÄKKETTE Lakkam<br />

12.9. Naiste Valmiusliiton toiminajohtaja, turkulaine reservin<br />

Åbo Underrättelser 200 år<br />

SAMFUNDETS HÖSTMÖTE HÅLLS I MAGISTRATSSALEN I BRINKKALAHUSET<br />

kapteni Pia Lindell kerto aihest Naine ja maampualustus<br />

21.11. KLO 16.30<br />

VID GAMLA STORTORGET TISDAG 26.11.<strong>2024</strong> KL. 17.00. PÅ MÖTET BE-<br />

10.10. Suamen kirjalisure emerita professori Päivi Lappalainen<br />

Janne Juvonen: VoiVeljet – vastuullisen<br />

ANMÄL<br />

Turu yliopistost kerto Turust Suamen kaunokirjallisures<br />

amal Vihane HANDLAS FÖRENINGENS STADGEENLIGA ÄRENDEN,<br />

Mihinkäs suurToril Sanomato Kääntäny<br />

SÅSOM GODKÄNNAN-<br />

Ketä DIG marjampoimijoi<br />

HÄR: Varsinaine<br />

ruokakulttuurin suunnannäyttäjä<br />

DET AV KOMMANDE ÅRS VERKSAMHETSPLAN OCH BUDGET. MEDLEMMAR<br />

Tykänny 14.11. Maaria ja Kippamal<br />

Tuamiokirkkoseurakunnan tiarottaja Mihinkäs<br />

Eeva-Kaisa<br />

3.12. KLO suurToril<br />

16.30 Ketä mar<br />

Ahlamo kerto kirkolissi ja maalissi tarinoi Maariast:<br />

KAN DELTA I MÖTET PÅ PLATS ELLER PÅ DISTANS.<br />

Kuimpal sakko kortimpelamisest?<br />

Anna Hakala: Meyer Turun telakka – laatua vuodesta 1737<br />

Huama<br />

Vihane<br />

Sanomato<br />

12.12. Teolokian tohtori Ilkka Kantola kerto Joulust, ilo ja<br />

joskus surunki juhlast<br />

LUE LISÄÄ JA ILMOITTAUDU: <strong>TURKU</strong>SEURA.FI/TAPAHTUMAT<br />

älyne<br />

Jottai<br />

Päältpäi<br />

Hypyselline Semmone<br />

Käskytettävä<br />

Vallato Kalastamas<br />

hianoLeppymät<br />

määvai<br />

Helkkari<br />

sanflaati<br />

Hirasälyne Päältpäi Käskytettävä hiano<br />

ispual<br />

22 Suomen Turku<br />

Mont<br />

N<br />

Montus Reunamilt Tohtis MEnos Kääntäny toispual Mont Montus Reunamilt To<br />

o 1/<strong>2024</strong> Åbo vår stad N o 1/<strong>2024</strong> 23

älyne Päältpäi Käskytettävä hiano määvai san<br />

Uutissi Turkuseurast – ajankohtaisimmat tiedot: turkuseura.fi/tapahtumat<br />

ispual Mont Montus Reunamilt Tohtis MEnos<br />

ofati Mikä Misä on vuoden – Haluamme, että kaupunkilaiset käyttävät Asiantuntijaraati valitsee kilpailun finalistit.<br />

jollaiturkulaisten Suuremmi<br />

yrittäjien palveluja ja suosivat Ollenkas<br />

Turkulaiset pääsevät äänestämään Lunasta<br />

elokuussa,<br />

mikä yritys palkitaan turkulaisuuden nos-<br />

turkulaisin yritys?<br />

paikallisuutta valinnoissaan. Yritykset ovat<br />

Turkuseura ja Turku Center tuovat kaupunkiin<br />

uuden kilpailun, jossa haetaan vuoden alueen elinvoimaa, sanoo Turkuseuran toi-<br />

Turun vetovoiman lisäämisestä. Voittaja jul-<br />

iso osa turkulaisyhteisömme hyvinvointia ja tattamisesta, kaupungin elävöittämisestä ja<br />

issi prohtama Valla Sanos Ruakoto Kui äskö<br />

turkulaisinta yritystä.<br />

minnanjohtaja Kati Leskinen.<br />

kistetaan Turun päivänä 15. syyskuuta. •<br />

kke Sääki Vähä Sukkelampi Jokirannas kyttäs<br />

Paseruilla Itäharjua, turkulaisnaisia ja Rettigiä<br />

mat Laitumel Venepaikal Kaivamise Rupes Tro<br />

Turkuseuran kävelykierrokset eli turkulaisittain paserut starttasivat<br />

toukokuussa: Pansio tuli tutuksi ja Nappe Naakan Osta liput Turkuseuran verkkokaupasta:<br />

Kierrosten oppaat ovat Turun matkailuoppaiden jäseniä.<br />

kadonnut aarre löytyi. Kevääseen mahtuu vielä kaksi uutuuskierrosta<br />

ja myös syksyllä nautitaan paseruista – tervetuloa mukaan!<br />

turkuseura.fi/tuote-osasto/tapahtumat/ •<br />

nikast Ollenkas Järkke Viäl Huamattava Toi<br />

Millo Flatkutta raari tämmöttös viittisisiks<br />

Grannarna i det Uskomaton Turun Asemanpuistosta<br />

ottos Gamla Varsinaine<br />

Åbo – från nainen Huama -paseru Hyppyselline Puutorille -paseru Vallato<br />

Åbo Akademis<br />

huvudbyggnad till<br />

Tulp' paserul matkakeskusta odotellessa<br />

funteerama kuinka juna ennen toi matkustavaisia<br />

Turkuun ja mistä he saattoivat<br />

Tutustu eri alojen ja aikakausien uskomattomiin<br />

turkulaisiin naisiin! Paserulla kuulet<br />

noidista ja kirkon naisista unohtamatta lak-<br />

Tälpual JuridicumRuakkimises<br />

kolaisia, ravintoloitsijoita, Uumapaikast<br />

missejä, laivanvarustajia<br />

ja vuorineuvosta.<br />

Puolalanpuiston poikki ja ihaillaan komeita<br />

löytää yökortteerin! Keskustas<br />

Kävelyllä kuljetaan<br />

Under den guidade turen bekantar vi oss<br />

jugendhelmiä. Reitin varrelle osuu yllättäviä<br />

ppusis Päältpäi Pihalt kummottos Sanomato<br />

med den äldre delen av Åbo Akademis 13.6. klo 18, Vanha Suurtori 3.<br />

kohtaamisia taiteen kanssa ja aikansa korkeimpia<br />

kerrostaloja.<br />

campus. Vi får även se de renoverade interiörerna<br />

i Huvudbyggnaden och Dahlströms-<br />

Oppaat: Eva Menon ja Anja Pietikäinen.<br />

Kierros päättyy Aurakadulle.<br />

ka palatset, numera Juridicum.<br />

8.10. klo 17.30, Asemanpuisto.<br />

Paseru päättyy Puutorille.<br />

Kalastamas Start: 28.5 kl. 16:45, i Braheskvären Helkkari<br />

vid LeppymätOppaat: Poikatte Seija Virtanen ja Airi Forssell. Föli<br />

Brahestatyn. Guide: Airi Forssell.<br />

Rettig-paseru<br />

pi SIMMOTTOS Jottalai simmone sunsse Noitte<br />

Turussa on vaikea välttyä kuulemasta nimeä<br />

Rettig. Vanhemmat sukupolvet ympäri<br />

Suomen muistavat Rettigin tupakat, mutta<br />

ottis Itäharju-paseru Anneta Toispual<br />

mitä muuta Rettigien suku Huama<br />

teki Turussa? Hullumaine Pih<br />

Itäharju on tulevaisuuden kaupunginosa.<br />

Suunnitelmat teollisuusalueen muutoksesta<br />

vehreäksi toimistojen ja kerrostalojen lähes 130 vuoden pituisesta historiasta,<br />

Kierroksella kuullaan tarinoita perheen<br />

PERUNATTE alueeksi ovat jo pitkällä. Kierroksella HERRASVÄKKETTE<br />

kerrotaan<br />

alueen tulevaisuuden lisäksi myös kennuksista, jotka ovat nykyään kiinteä osa<br />

innostavista ihmisistä sekä vaikuttavista Lakkamat<br />

ra-<br />

Vallato<br />

Itäharjun värikkäästä historiasta: tarinoita Turun keskustan katukuvaa.<br />

kuullaan niin koleraepidemiasta kuin sinnikkäistä<br />

Mihinkäs<br />

pienyrittäjistä. suurToril<br />

18.9. klo 18–19.30, Vähätori. Ketä marjampoimijoi<br />

amal<br />

Kierros päättyy Kauppatorille.<br />

30.5. klo 18, Vanha Littoistentie 4. Opas: Annamari Laine.<br />

Opas: Karoliina Vitikainen.<br />

älyne Päältpäi Käskytettävä hiano määvai san<br />

ispual<br />

24 Suomen Turku<br />

Mont<br />

N<br />

Montus Reunamilt Tohtis MEnos<br />

o 1/<strong>2024</strong><br />

Uutissi Turkuseurast – ajankohtaisimmat tiedot: turkuseura.fi/tapahtumat<br />

Miellyttävämpää ja puhtaampaa<br />

sisäilmaa helposti ja vaivattomasti<br />

ilmalämpöpumpulla, aina vuoden<br />

ajasta riippumatta<br />

SOITA 0458088622<br />

JA LUODAAN JUURI<br />

TEIDÄN TARPEITANNE<br />

PALVELEVA RATKAISU<br />

HINNAT<br />

ALK. 1500€<br />

ASENNETTUNA<br />

Sagalundin museo Kemiönsaarella<br />

Ohjelmaa lapsille, puutarha, opastus, näyttelyjä ym.<br />

Museokauppa Lounaskahvila<br />

www.sagalund.fi<br />

Tervetuloa!<br />

Tervetuloa ostoksille!<br />

Tervetuloa ostoksille!<br />

Lahjakortit meiltä!<br />

Lahjakortit meiltä!<br />

Kultaseppä<br />

Kultaseppä<br />

Kultaseppä<br />

Kultaseppä<br />

Veikko Suominen Oy<br />

Nevakatu 1, Kaanaa Raisio Nevakatu Veikko 1, Kaanaa Suominen Raisio<br />

Puh. 02 439 7050<br />

• Puh. 02 Oy 439 7050<br />

Avoinna ark. 9–19, la suljettu.<br />

Nevakatu<br />

Nevakatu Avoinna 1,<br />

1,<br />

Kaanaa<br />

Kaanaa ark. Raisio<br />

Raisio 9–19, • la Puh.<br />

Puh. suljettu. 02<br />

02<br />

439<br />

439<br />

7050<br />

7050<br />

Avoinna<br />

Avoinna<br />

ark.<br />

ark.<br />

9–19,<br />

9–19,<br />

la<br />

la<br />

suljettu.<br />

suljettu.<br />

Hyper Heating<br />

RW mallisarjan<br />

ilmalämpöpumppu<br />

on huipputehokas Pohjolan<br />

vaativiin olosuhteisiin!

Kadonneen Turun jäljillä<br />

L Pharmakonin toimitilat<br />

ja varastot Ajurinkadun<br />

varrella 1930-luvulla.<br />

Ajurinkadun ja Ratapihankadun<br />

kulmauksessa<br />

olevan rakennuksen<br />

suunnitteli F.<br />

Strandell 1912 ja sen takana<br />

Ratapihankadun<br />

puolella on A. Richardtsonin<br />

1928 suunnittelema<br />

laajennus.<br />

TMK/Mauno Mannelin<br />

PHARMAKON<br />

–<br />

APTEEKKIALAN KONKARI<br />

Lääkeaineiden ja apteekkitavaroiden tukkumyynnistä tuli merkittävää liiketoimintaa 1900-luvun<br />

alkuvuosikymmeninä. Myöhemmin valikoima laajeni myös kosmetiikkatuotteisiin.<br />

Teksti: Sanna Kupila Kuvat: Turun museokeskus<br />

Suomen ensimmäinen apteekki perustettiin<br />

Turkuun vuonna 1689. Sen haltijaksi vuonna<br />

1826 tulleella apteekkari Erik Julinilla oli<br />

toimivat kauppasuhteet Saksan rohdostuottajien<br />

kanssa, ja hän ryhtyi ostamaan Saksasta apteekkitavaroita<br />

ja lääkkeiden raaka-aineita yli oman<br />

tarpeen. Julinista tulikin apteekkialan ensimmäinen<br />

tukkukauppias.<br />

Julinin mielenkiinto suuntautui lopulta muualle<br />

ja hyvin alkanut tukkukauppa taantui. Turussa oli<br />

kuitenkin tarvetta apteekkarien tukkuliikkeelle.<br />

Turkulainen apteekkari William Westerling teki<br />

vuonna 1907 aloitteen osuustoiminnallisen rohdostukkuliikkeen<br />

perustamisesta. Hänen tarmokkuutensa<br />

ansiosta se perustettiin Turun<br />

Hamburger Börsissä syyskuussa 1912. Suomen<br />

Apteekkarien Osuusliikkeen perustajina ja ensimmäisinä<br />

osakkaina oli neljätoista apteekkaria.<br />

Toimitusjohtajaksi valittiin Westerling.<br />

Jäsenhankinta oli ripeää, ja vuoden 1914 alkupuolella<br />

osuusliikkeeseen kuului 118 apteekkaria<br />

ympäri Suomea. Yrityksen sähkeosoitteena oli<br />

Pharmakon, josta tuli myös nopeasti kutsumanimi<br />

ja tavaramerkki.<br />

Pharmakon toimitti apteekkitavaroita lääketarkoituksiin<br />

apteekeille ja myöhemmin myös lääketehtaille.<br />

Sillä oli myös oma farmaseuttinen tutkimuslaboratorio.<br />

Vähittäiskauppaan yrityksellä ei ollut<br />

oikeutta.<br />

Tukkukauppa kasvaa entisestään<br />

Jo perustamisvuotenaan osuusliike osti käyttöönsä<br />

talon ja tontin Ajurinkadun ja Ratapihankadun<br />

kulmauksesta. Kevään 1913 aikana alkoi<br />

apteekkitavaroiden ja lääkeaineiden välittäminen<br />

apteekkareille, mutta vasta syksyllä 1914 uuden<br />

varastorakennuksen valmistuttua päästiin toiminnassa<br />

täyteen vauhtiin.<br />

Vaikka ensimmäinen maailmansota katkaisi kauppayhteydet<br />

ja toi omat vaikeutensa toimintaan,<br />

yrityksen tilat jäivät nopeasti ahtaiksi. Lisätilan<br />

vuoksi osuusliike osti naapuritontit sodan lopussa.<br />

Laajentamaan päästiin vasta vuonna 1923,<br />

jolloin valmistui arkkitehti Albert Richardtsonin<br />

suunnittelema uudisrakennus Ratapihankadun<br />

varteen.<br />

Tukkukauppa kasvoi edelleen − asiakkaina oli jo<br />

liki 800 apteekkia ja tavaravarastot suurenivat.<br />

Yrttiostoja lääkkeisiin<br />

Apteekkarien Osuusliikkeen nimen<br />

suhteen oli alkuvuosikymmeninä epäselvyyksiä,<br />

kun Pharmakonista oli muodostunut<br />

liikkeen kutsumanimi. Vuonna<br />

1936 tehtiin nimenmuutos ja osuusliikkeestä<br />

tuli virallisesti Apteekkarien Keskuskunta<br />

r.l. Pharmakon.<br />

Pharmakonin nimeen törmää useasti 1930−1940-<br />

lukujen sanomalehdissä. Yritys mainosti yrttien<br />

ostotarjouksillaan ahkerasti ympäri Suomea. Se<br />

halusi ostaa muun muassa katajanmarjoja, karpaloita,<br />

hunajaa, torajyviä ja rajattomat määrät<br />

juhannuskukkia.<br />

Rukiin torajyviä on käytetty hienoksi jauhettuna<br />

verenvuototautien lääkkeissä. Juhannuskukkiin<br />

kuului muun muassa kamomillasaunio (Matricaria<br />

chamomilla L.) eli kaikkien tuntema saunakukkanen.<br />

Siitä apteekkarit valmistivat 1930-luvulla kamomillateetä<br />

kuumelääkkeeksi.<br />

Aiemmin apteekkarit olivat ostaneet yrttejä suoraan<br />

maalaisilta, mutta tämä oli vähentynyt. Nyt<br />

yrtit ja uutteet hankittiin tukkuliikkeestä.<br />

“Lääkkeitten hankinta Turussa on<br />

nopeaa ja vaivatonta”<br />

Osuusliikkeestä muodostettiin vuonna 1942 osakeyhtiö<br />

Pharmakon Oy – Ab. Yhtiöjärjestyksen<br />

mukaan vain apteekkarit ja proviisorit saivat olla<br />

osakkaina. Apteekkarien Keskuskunta r.l jatkoi tämän<br />

jälkeen kiinteistöosuuskuntana tehden vielä<br />

jonkin verran lääkevalmisteita.<br />

Uuden yhtiön ensimmäisiä toimintavuosia haittasi<br />

sodan aiheuttama lääkeaineiden ja pakkaustarvikkeiden<br />

puute. Apteekkarien luottamus<br />

Pharmakonin toimintavarmuuteen oli kuitenkin<br />

saavutettu, kuten ilmenee turkulaisen apteekkarin<br />

sanomalehtikommentista vuodelta 1937 (Uusi<br />

Aura 2.11.1937):<br />

“Lääkkeitten hankinta Turussa on<br />

nopeaa ja vaivatonta, kun meillä on<br />

Pharmakon, mistä muutamassa minuutissa<br />

voidaan täydentää varastoja."<br />

Sodan jälkeen Pharmakon aloitti uuden<br />

toiminnan perustamalla vuonna 1947 sisaryrityksen<br />

Oy Rohto Ab:n. Se alkoi valmistaa<br />

lääkkeitä Tammisaaressa. Rohto fuusioitui<br />

myöhemmin Leirakseen.<br />

Uutta oli myös vuonna 1949 aloitettu kosmetiikkatuotteiden<br />

myynti kemikaalikaupoille, sillä sotien<br />

jälkeen niistä oli tullut ihmisille välttämättömyystarvikkeita.<br />

Fuusiot muuttavat nimen<br />

Ajurinkadun vanhoihin liiketiloihin tehtiin 1950-luvun<br />

alussa korjaus- ja muutostöitä. Sinne rakennettiin<br />

erilliset näyttelyhuoneet apteekkityövälineiden<br />

esittelyä varten sekä kemikaalikaupan<br />

tukkuosaston tarpeisiin. Pharmakon työllisti<br />

1960-luvun alussa 160 henkeä, joista suurin osa<br />

oli varastohenkilökuntaa.<br />

Yritys fuusioitui vuonna 1969 helsinkiläisen apteekkarien<br />

tukkuliike Aurumin kanssa. Aurum−<br />

Pharmakon puolestaan fuusioitui kaksi vuotta<br />

myöhemmin Tampereen rohdokseen eli Tamroon.<br />

Tukkuliike toimi Ajurinkadulla Tamron nimellä<br />

vuoteen 1979. Sieltä se muutti Rieskalähteentielle,<br />

josta jo Pharmakon oli ostanut uuden tontin<br />

vuonna 1962. Ajurinkadun rakennukset purettiin<br />

1980-luvulla, ja niiden tilalle valmistui rakennus<br />

TE-keskuksen ja työvoimatoimiston tarpeisiin. ●<br />

Sanna Kupila<br />

Kirjoittaja on Turun museokeskuksen<br />

tutkija, joka on<br />

kiinnostunut turkulaisesta<br />

teollisuushistoriasta.<br />

26 Suomen Turku N o 1/<strong>2024</strong> Åbo vår stad N o 1/<strong>2024</strong> 27

Ruissalon erakkoja<br />

houkutellaan<br />

tukiasuntoihin<br />

”Toimenpiteet perustuvat Turun<br />

kaupungin luonnon monimuotoisuusohjelmaan<br />

(LUMO). Sen yhtenä<br />

tavoitteena on kehittää uusia<br />

arvokkaan lajiston elinolosuhteita.<br />

Tunnetko jo Ruissalon asukin, neljäsenttisen kovakuorisen, joka elää vanhojen jalopuiden<br />

koloissa? Humuspöntöillä yritetään nyt turvata erittäin harvinaisen erakkokuoriaisen tulevaisuus<br />

Suomessa.<br />

Teksti: Jari Hakkarainen Kuvat: Jari Hakkarainen, Antti Mäkelä & Anna-Kaisa Kaukola<br />

eri paikkaa, kymmenen pönttöä.<br />

VIISI Vuosi sitten Ruissalon luontoon<br />

sijoitetuilla humuspöntöillä on tärkeä tehtävä:<br />

turvata luonnon elonkirjoa ylläpitämällä harvinaisen<br />

kovakuoriaisen elinympäristöä.<br />

Erakkokuoriainen on uhanalainen koko EU:n<br />

alueella ja sen asuinpaikat vähenevät. Suomella<br />

on kuoriaisen kansainvälinen suojeluvastuu.<br />

Lajia on löydetty Suomesta ainoastaan<br />

Turun seudulla.<br />

Turun kaupungin ympäristönsuojelusuunnittelija<br />

Antti Mäkelän mielestä humuspönttökokeilun<br />

tulokset ovat lupaavia: ne näyttävät soveltuvan<br />

korvaaviksi elinympäristöiksi monille<br />

onkalo- ja lahopuulajeille.<br />

– Yksikään erakkokuoriainen ei tosin ollut<br />

vielä löytänyt tietään ihmisen tekemiin kotikoloihin,<br />

mutta muita lajeja löytyi kaikkiaan 62.<br />

Näistä yksi oli uhanlainen marmorikuoriainen.<br />

Lisäksi joukossa oli useita muita harvinaisia<br />

kovakuoriaisia, Mäkelä sanoo.<br />

Suojelu tammipöntöillä onnistui<br />

Tukholmassa<br />

Luonnon monimuotoisuuden väheneminen ja<br />

lajien sukupuuttoaallon seuraukset haastavat<br />

koko ihmiskunnan olemassaoloa. Ruissalon humuspöntöt<br />

ovat siis osa ison ongelman ratkaisua<br />

ja esimerkki Turun ympäristönsuojelun uudentyyppisestä<br />

ennakoivasta luonnonsuojelusta.<br />

Toimenpiteet perustuvat Turun kaupungin<br />

luonnon monimuotoisuusohjelmaan (LUMO).<br />

Sen yhtenä tavoitteena on kehittää uusia arvokkaan<br />

lajiston elinolosuhteita.<br />

– Ruissalon eli käytännössä Suomen erakkokuoriaispopulaatiolla<br />

ei ole tällä hetkellä välitöntä<br />

hengenvaaraa. Humuspönttökokeilulla<br />

varaudutaan kuoriaiselle sopivan ikäisten tammien<br />

riittämiseen myös tulevaisuudessa.<br />

Ruissalon tammien ikärakenteessa on iso<br />

aukko. Järeimmät tammivanhukset ovat 400<br />

vuotta täyttäneitä, suurin osa on yli 200-vuotiaita<br />

tai alle satavuotiaita nuorukaisia. 100–200<br />

vuotiaita puita on huomattavan vähän, koska<br />

saaren metsiä käytettiin laidunmaina 1750-luvulta<br />

1900-luvun alkuun. Tuolta ajalta olevia<br />

tammia löytyy vain pihapiireistä.<br />

– Nuorissa puissa ei ole sydänlahoa ja onkaloita.<br />

Kuoriaisten näkökulmasta tulevaisuus ei<br />

näytä pidemmän päälle hyvältä, koska elinympäristöjen<br />

määrä vähenee, Mäkelä avaa.<br />

Humuspöntöt on tehty metrin-puolentoista<br />

pitkistä halkaisijaltaan noin puolimetrisistä<br />

tammipölkyistä. Näillä matkitaan vanhenevan<br />

tammen olosuhteita.<br />

– Sisällä on tammilastua ja ravinnoksi lehtihumusta<br />

ja punalahoa. Osaan on laitettu myös<br />

erakkokuoriaisen papanoita, jotta pöntöt kelpaisivat.<br />

Kyseessä on vuosien projekti. Esimerkiksi<br />

Tukholman seudulla tällainen erakkokuoriaisen<br />

suojelu on onnistunut. ⊲<br />

J Jos näet tammimetsässä kömpivän lähes tulitikkuaskin<br />

pituisen kuoriainen, olet onnistunut näkemään erakkokuoriaisen.<br />

Kuva: Antti Mäkelä<br />

28 Suomen Turku N o 1/<strong>2024</strong> Åbo vår stad N o 1/<strong>2024</strong> 29

”<br />

Kukaan ei tiedä, kuinka monta lajia Ruis salossa elää.<br />

Saaren luontoa on tutkittu paljon, mutta siitä huolimatta<br />

uusia lajeja löydetään.<br />

Mikä luonnon monimuotoisuusohjelma (LUMO)?<br />

Tutkijat laskevat humuspönttöjen asukkaita, yli 60 eri kuoriaislajia<br />

on jo havaittu. Kuva: Jari Hakkarainen<br />

Ajan kuluessa jalopuiden sisuksiin muodostuu punalahoa. Se<br />

on monen kuoriaislajin ravintoa. Kuva: Jari Hakkarainen<br />

Kehitetään uusia arvokkaan lajiston<br />

elinolosuhteita.<br />

Perustetaan monimuotoisuuspuistoja<br />

luonnoltaan heikentyneille ja ihmisen<br />

voimakkaasti muokkaamille alueille.<br />

Lisätään tiukasti suojeltujen alueiden<br />

määrää.<br />

Lue lisää:<br />

L Ruissalon lajisto on monimuotoisuudessaan<br />

ainutlaatuinen.<br />

Kuva: Anna-Kaisa Kaukola<br />

Erakkokuoriaisten elinympäristöjen tekeminen on uusien<br />

luonnonsuojelukeinojen kokeilua, sanoo ympäristönsuojelusuunnittelija<br />

Antti Mäkelä. Kuva: Jari Hakkarainen<br />

Luonnonsuojelutyöntekijä Jussi Roiniola vaurioitti tammia tarkoituksena<br />

nopeuttaa puiden lahoamista. Kuva: Antti Mäkelä<br />

Erakkokuoriainen elelee vanhojen<br />

puiden onkaloissa. Toukkavaihe<br />

kestää kolmesta neljään vuotta.<br />

Kuoriaisen asuinpaikka havaitaan<br />

yleensä toukan papanoiden perusteella.<br />

Ne ovat kooltaan hiiren jätöksen<br />

luokkaa.<br />

Kuoriaisena laji elää vain muutamia<br />

viikkoja keskittyen lisääntymiseen.<br />

Kuoriainen lentelee harvoin, mutta<br />

sen voi huomata esimerkiksi kiipeilemässä<br />

puun rungolla.<br />

Luonnonsuojelua<br />

moottorisahalla<br />

Ruissalossa kulkeva saattaa myös<br />

törmätä tammipuihin, jotka näyttävät<br />

kärsineen ilkivallasta tai muusta<br />

tiuhutyöstä. Joku on vetänyt moottorisahalla<br />

puuntyvestä kuorta pois<br />

tai viiltänyt runkoon koloja. Sahamies<br />

on ollut kuitenkin luvan kanssa<br />

liikkeellä.<br />

– Kuoriaisten elinympäristöjä lisätään<br />

myös moottorisahalla. Keski-ikäisiä<br />

tammia vahingoitetaan,<br />

koska halutaan vaikuttaa tammen<br />

kasvuun. Tavoitteena on, että onkaloita<br />

alkaisi muodostua nopeammin.<br />

Se on hidasta, sitä seurataan vuosia,<br />

Mäkelä kertoo.<br />

Erakkokuoriaisten ja monen muun<br />

kuoriaisen tai harvinaisten sammalja<br />

kääpälajien runsaus Ruissalossa<br />

on poikkeuksellista Suomessa. Pääsyynä<br />

on saaressa kasvava Suomen<br />

laajin yhtenäinen jalopuulehto, jossa<br />

on paljon vanhaa puustoa.<br />

Satojen vuosien aikana puu tarjoaa<br />

eri vaiheessa erilaisia elinmahdollisuuksia.<br />

Vastaavaa elonkirjoa ei<br />

synny talousmetsissä, joissa puusto<br />

on yksipuolista ja se kaadetaan<br />

nuorena.<br />

Kukaan ei tiedä, kuinka monta lajia<br />

Ruissalossa elää. Saaren luontoa on<br />

tutkittu paljon, mutta siitä huolimatta<br />

uusia lajeja löydetään. •<br />

Jari Hakkarainen<br />

Kirjoittaja teki työuransa toimittajana<br />

Yleisradion ajankohtaisohjelmissa<br />

ja uutistoimituksissa.<br />

Tampere jäi kakkoseksi heti kun<br />

paluu Turkuun oli mahdollista.<br />

18.7.<strong>2024</strong> klo 20 Mikaelinkirkossa<br />

Kesäisen kevyttä ja tunnelmallista<br />

musiikkia klassisesta musikaaleihin.<br />

Silvia Koski - laulu, viulu, piano, urut<br />

Sami Nieminen - laulu, piano, urut<br />

Katriina Rainio -viulu<br />

Seidi Vartiainen -sello<br />

VAPAA PÄÄSY<br />

Mikaelinseurakunnan tapahtumista lisää<br />

turunseurakunnat.fi/mikaelinseurakunta, Facebook ja Instagram<br />

30 Suomen Turku N o 1/<strong>2024</strong> Åbo vår stad N o 1/<strong>2024</strong> 31

Paikan nimi<br />

Yritykset jäivät katujen nimiin<br />

Åbo Jern Manufaktur Bolag –<br />

Turun Rautateollisuus Osakeyhtiö<br />

aloitti Turussa tehtaiden<br />

aikakauden Piispankadun perällä<br />

vuonna 1857. Sen valikoimaan sisältyivät<br />

valurautaiset tuotteet, kuten<br />

puistonpenkit, aidat, traktorit ja jopa<br />

automobiilit. Piispankadun poikkikadun<br />

nimeksi tulikin Fabriksgatan –<br />

Tehdaskatu, joka myöhemmin muutettiin<br />

muotoon Tehtaankatu.<br />

Suurteollisuus virisi myös Aurajoen<br />

alajuoksulla. William Chrichtonista<br />

tuli vuonna 1850 Cowie & Erikssonin<br />

konepajan tekninen johtaja. Ennen<br />

pitkää Crichton osti konepajan<br />

Cowien osuuden ja yhtiö sai nimen<br />

Wm. Crichton & Co. Sitten konepajasta<br />

tuli laivaveistämö Aurajoen<br />

länsirannalle. Yhtiön perustajaa on<br />

haluttu kunnioittaa nimellä Chrichtoninkatu.<br />

Vuonna 1936 Chrichtonin telakka<br />

yhdistyi itärannan Vulcanin kanssa<br />

ja Chrichton – Vulcan päätyi Wärtsilä-yhtiön<br />

osaksi. Wärtsilä oli aikansa<br />

mahtavin teollisuuskonserni ja Turun<br />

suurin työnantaja. Wärtsilänpolku<br />

Turussa on vähäinen kulkuyhteys<br />

Ojarinteen pientaloalueen laidalla.<br />

Iina Paasikiven isoäiti (keskirivi, 9. oikealta)<br />

työskenteli nuorena Kähärin tulitikkutehtaalla.<br />

Eturivin lapset ovat yli 12-vuotiaita, koska sitä<br />

nuorempien työnteko tehtaissa oli kielletty<br />

vuonna 1879 säädetyllä lailla.<br />

Kuva Iina Paasikiven arkisto.<br />

Tutut kadunnimet kertovat turkulaisesta teollisuushistoriasta.<br />

Toiminnassa olevien liikeyritysten<br />

nimiä ei oteta nykyään nimistöön.<br />

1900-luvun puoliväliin asti paikallisesti<br />

tärkeät yritykset saivat kuitenkin<br />

nimensä uusille kaduille.<br />

Barkerin nimi on jäänyt Turun kartalle<br />

Aurajoen alajuoksulle entisen<br />

kehräämön paikalle Barkerinpuistona<br />

ja Raunistulan tehtaiden lomaan<br />

Barkerinaukiona. Barker osti Raunistulan<br />

kiinteistön Alfa-sokeritehtaan<br />

konkurssipesältä. Sen nimi on lyhyestä<br />

historiastaan huolimatta kirjattuna<br />

nimistöön Alfankatuna, -kujana,<br />

-kenttänä ja - leikkipaikkana.<br />

Verkatehtaankatu, Savitehtaankatu<br />

ja Tikkutehtaankuja kertovat myös<br />

merkittävien turkulaisyritysten jättämistä<br />

jäljistä. Turun Verkatehdas<br />

Osakeyhtiö toimi vuosina 1885–<br />

1976 ja oli suurimmillaan kaupungin<br />

toiseksi suurin työnantaja. Kupittaan<br />

Savi oli toiminnassa vuosina 1921–<br />

1969, Kähärin Tikkumäellä Åbo Nya<br />

Tändstickorfabrik aloitti toiminnan<br />

vuonna 1875 ja lopetti 1920-luvulla.<br />

Oy Laivateollisuus Ab aloitti sotakorvauslaivojen<br />

rakentamisen Pansiossa<br />

vuonna 1945. Valmetin Pansion<br />

telakka sai alkunsa laivastoasemankorjaustarpeista.<br />

Näin Pansion alueelle<br />

nimettiin Laivateollisuudenkatu<br />

ja Valmetinkatu.<br />

Pahaniemen Rautatehtaankatu<br />

muistuttaa puolestaan alueella sijainneesta<br />

Vuoksenniskan rautatehtaasta.<br />

Yhtiön nimi sijaitsee alueella<br />

myös Vuoksenniskankatuna – Vuoksenniskagatan.<br />

Pukkilan kaakelitehtaan alueen uusi<br />

nimistö koostuu keramiikkateollisuuden<br />

aiheista. Yritys sai nimensä<br />

sijainnistaan – olihan kaakelitehdas<br />

rakennettu Pitkämäen Keskitalon<br />

Pukkilanpellolle. •<br />

Iina Paasikivi<br />

Kirjoittaja on Turkuseuran hallituksen<br />

jäsen ja Turun kaupungin<br />

entinen kaavoitusarkkitehti. Hän<br />

työskenteli nimistötoimikunnan<br />

esittelijänä vuosina 1989–2016.<br />

Suositellaan saapumista<br />

ympäristöystävällisesti bussilla/jalan/<br />

pyörällä (pysäköintiä rajatusti)<br />

Kuvat: Santeri Tuori, Heikki Räisänen & Mika Okko<br />

www.isoheikki.fi<br />

Anmälningstiden till<br />

höstens kurser<br />

börjar<br />

15.8.<strong>2024</strong><br />

kl. 12:00!<br />

KULTTUURISARJA<br />

1. Messu Riimissä su 2.6. klo 15<br />

sen jälkeen kirkkokahveilla klo 16<br />

KIRKKOTILAN SYMBOLIIKKA<br />

Keskustelemassa Riimin pääarkkitehti Jaakob Solla<br />

ja kappalainen, teologian tohtori Jari Laaksonen.<br />

Messu su 9.6. klo 15<br />

sen jälkeen kirkkokahveilla klo 16<br />

RIIMIN KIRKONKELLOT<br />

Eeva-Kaisa Ahlamo kertoo kelloihin liittyvästä<br />

uskomusperinteestä ja kirkontorniteknikko<br />

Supavit Nummelin esittelee Riimin kellojen<br />

soittotapoja.<br />

Anmäl dig via www.aboarbis.fi<br />

Mer info: arbis@edu.turku.fi<br />

tel. 044 907 47 37<br />

Messut jatkuvat sunnuntaisin klo 15<br />

Tapahtumia<br />

Runosmäen<br />

monitoimitalo<br />

Riimissä<br />

Turun päivänä<br />

15.9. AVOIMET OVET<br />

1.12. klo 15 kirkkosalin<br />

käyttöön<br />

vihkiminen<br />

Arkkipiispa<br />

Tapio Luoma<br />

Stoltinkatu 9<br />

Tarjoamme Iso-Heikissä ikäihmisille turvallisen ja viihtyisän kodin<br />

sekä luotettavat ja laadukkaat palvelut ympäri vuorokauden.<br />

Talon esittely torstaisin klo 14-16. Tervetuloa tutustumaan!<br />

Revontulenkatu 4, 20200 Turku | Puh. 040 5055 747<br />

Turkulaisia<br />

turvaamassa<br />

Läs hela vårt kursutbud på www.aboarbis.fi<br />

32 Suomen Turku N o 1/<strong>2024</strong>

Ristikko 1-24<br />

Esa Laukkanen<br />

Laukkase murreristikko<br />

1<br />

OIKKIAL<br />

Vuarine<br />

2<br />

3 4<br />

5 6<br />

7 8<br />

9 10<br />

2. mistaaki<br />

6. papu<br />

7. plantata<br />

11. kaakerlakki<br />

13. hakkuliha<br />

16. korstraaki<br />

18. pahuttas<br />

19. kaffeli<br />

20. pluusi<br />

KORJATTU<br />

JO − POIS<br />

11 12<br />

20<br />

19<br />

13<br />

EclipseCrossword.com<br />

15 16 17<br />

18<br />

Esa Laukkanen on Turkuseuran murreguru,<br />

joka ärsyyntyy nähdessään väärin kirjoitettua<br />

Turun murretta mainoksissa ja ilmoituksissa.<br />

14<br />

Laukkase murreristikon ratkaisu:<br />

I<br />

K<br />

N<br />

I<br />

N<br />

E<br />

L<br />

E<br />

S<br />

14<br />

A<br />

N<br />

Y<br />

A<br />

T<br />

L<br />

A<br />

V<br />

I<br />

K<br />

Ä<br />

V<br />

R<br />

D<br />

L<br />

ALESKÄSSI<br />

1. kraana<br />

3. plarata<br />

4. rööri<br />

5. streikki<br />

8. atressi<br />

9. korsteeni<br />

10. övervalta<br />

12. poijes<br />

14. klänninki<br />

15. vanttut<br />

17. ehto<br />

9 10<br />

E<br />

H<br />

L<br />

O<br />

A<br />

N<br />

A<br />

H<br />

I<br />

S<br />

E<br />

V<br />

5 6<br />

1<br />

A<br />

T<br />

A<br />

A<br />

R<br />

H<br />

E<br />

H<br />

I<br />

K<br />

T<br />

U<br />

P<br />

E<br />

3 4<br />

2<br />

A<br />

V<br />

S<br />

I<br />

O<br />

P<br />

T<br />

A<br />

T<br />

L<br />

I<br />

L<br />

18<br />

15 16 17<br />

11 12<br />

I<br />

K<br />

T<br />

E<br />

T<br />

I<br />

O<br />

S<br />

O<br />

K<br />

S<br />

H<br />

K<br />

U<br />

P<br />

P<br />

I<br />

I<br />

P<br />

U<br />

V<br />

A<br />

S<br />

E<br />

O<br />

R<br />

R<br />

A<br />

K<br />

S<br />

7 8<br />

EclipseCrossword.com<br />

R<br />

A<br />

J<br />

K<br />

13<br />

T<br />

E<br />

S<br />

A<br />

P<br />

A<br />

L<br />

A<br />

T<br />

A<br />

L<br />

E<br />

S<br />

S<br />

H<br />

R<br />

19<br />

U<br />

O<br />

K<br />

K<br />

A<br />

L<br />

P<br />

T<br />

20<br />

Ristikko 1-24<br />

Esa Laukkanen<br />

– Siunakko, mää e meinanu tuntte<br />

sunt, ku sää tulet tommoses fasunas,<br />

Mari sanos<br />

– Juu, mää se olen, ku tuli sunt<br />

treffama. Mitä kuulu?<br />

– Mitä mittä. Käy sisäl vaa, mut<br />

ota toi maski pois, et puhest saa<br />

jottan tolkku.<br />

– Maski om pakko pittä, ku ilmas<br />

on keväl pal pöly. Haitta terveyt.<br />

Mene keuhkossi ja syräme.<br />

– Mitä sää puhut? Ei meil mittäm<br />

pöly ol. Mää siivosin koko huusholli<br />

juur eilä.<br />

– Et varma arva, misä mää tänäpä<br />

kävi. Terveyskeskukses ja<br />

otim punkkirokotukse.<br />

– Pelkkäk sää punkei? Ei Turus<br />

niit ol. Vai meinaks seilata Oolantti?<br />

– Em mää mihenkkäs men. Mut<br />

punkit tule tänne, ku paatit kulke<br />

yhtä mitta erestakas Mariahamina<br />

ja Turu välil. Mää anno omalääkäri<br />

samal katto mum polve,<br />

ku on kippiä.<br />

– Oleks loukanu se jossa?<br />

– Juu, ajom pyärän kans nuri.<br />

Mut ei siim pahemin käyny. Kyl<br />

polvi parantu, ku lääkäri kutitti<br />

jalkapohjast.<br />

– See o sul se vanha konsti. Ei<br />

lääkäri sit enä juakse sum peräs<br />

ja pirä pyärä satulast kii.<br />

– Mitä hullu. Itte mää aja.<br />

– Kui sää sit kaatusit? Ajoks johonkki<br />

kiven taik kuappa?<br />

– Em mää tiärä. Se kävi niin kamala<br />

äkki.<br />

– Hyvä, ettei luita menny poikki.<br />

– Pyärä hajos. Ku mää en tahtonu<br />

vaivata Jussi, mää meni yhte<br />

firman, ku korja pyäri. Mut mää<br />

lährim pois, ku siäl oltti nii halpamaissi.<br />

– Mil tappa?<br />

– Kysytti, et onk mul heijän kantakuntikortti<br />

ja hualtosopimust.<br />

Ku mul ei tiätyste ollu, käskettin<br />

tulla viikom pääst kattoma,<br />

onk heil sillom paremppa aikka.<br />

Mää sanosi, et mää e viitti orotta<br />

niin kaua. Siäl pääteltti, et sit<br />

täyty vaam paserata tai aja pussin<br />

kans. Mahtasik Jussi korjata<br />

mum pyärä?<br />

– Mitä vikka sii sit o?<br />

– Tanko ja satula o vinos, pirikello<br />

ei soi eikä valo pala ja kaks<br />

jekkeri om poikki.<br />

– Jussi om peräkamaris. Kysytä<br />

silt. Jussii… Korjak sää Tuavim<br />

pyärä?<br />

– Mitä uuttem pyärä ny jo on<br />

tullu? Jussi kysys.<br />

– Yhtä ja toista. Katota sitä!<br />

Jussi ja Tuavi lähti peräkana ulos<br />

pihal.<br />

– Misä sum pyäräs o? Jussi kyseli.<br />

– Tohon talom pääty mää se<br />

äskö jäti.<br />

– Mut mihe see o häipyny?<br />

– Vohkittu sil aikkan ku mää olin<br />

teil sisäl ja silmä vältti.<br />

– Voi helskatti! Ennen ku mää<br />

kerkisi eres kattoma, ni pyärä on<br />

korjattu jo − pois. •<br />

Risto Vuorinen<br />

Turkuseuran murreasiantuntija<br />

Risto Vuorinen menehtyi 15. toukokuuta<br />

2023. Omaisten suostumuksella<br />

jatkamme Riston kirjoittamien,<br />

mutta pöytälaatikkoon<br />

jääneiden pakinoiden julkaisua.<br />

Lämmin kiitos Virpi Vuoriselle,<br />

että Riston ennen julkaisemattomat<br />

pakinat ilahduttavat lukijoitamme<br />

edelleen.<br />

34 Suomen Turku N o 1/<strong>2024</strong> Åbo vår stad N o 1/<strong>2024</strong> 35

NNI OLLA TUR<br />

ISSN 0780-5101<br />

9 770780 510006<br />

LA <strong>TURKU</strong>LAINE<br />

LIITY NYT <strong>TURKU</strong>SEURAAN, JOKAISEN <strong>TURKU</strong>LAISEN<br />

JA TURUN YSTÄVÄN YHDISTYKSEEN. <strong>TURKU</strong>SEURAN<br />

RKULAINEN. ON<br />

JÄSENYYS ON MYÖS UPEA LAHJA!<br />

PRESIDENTTI MAUNO KOIVISTO OLI<br />

OLLA<br />

PERUSTAMASSA <strong>TURKU</strong> SEURAA.<br />

<strong>TURKU</strong>LA<br />

HÄN OLI YHDISTYKSEN KUNNIAJÄSEN.<br />

MANU OLI YKSI MEISTÄ,<br />

<strong>TURKU</strong>LAINEN.<br />

LAINEN. ONNI<br />

WWW.<strong>TURKU</strong>SEURA.FI<br />

● Föripuodin tuotteista (Manu-tuotteet -20%, omat kirjat -40%, kortit -30%)<br />

● Turkuseuran tapahtumista<br />

NI<br />

● Ravintola Teinistä,<br />

OLLA<br />

Turun museoista ja museokaupoista, Brinkkalan putiikeista<br />

<strong>TURKU</strong><br />

ja Avantgardesta<br />

<strong>TURKU</strong>SEURAN JÄSENENÄ SAAT ALENNUKSIA MM.<br />

SAAT MYÖS<br />

● Suomen Turku – Åbo vår stad -lehden vuosikerran postitse<br />

TUTUSTU KAIKKIIN ETUIHIN: turkuseura.fi/toiminta/jasenedut<br />

OLLA<br />

HUOM! <strong>TURKU</strong>LAISET<br />

<strong>TURKU</strong>LA<br />

YRITYKSET!<br />

LIITY:<br />

LIITY <strong>TURKU</strong>SEURAN KANNATUSJÄSENEKSI JA TUE<br />

UPEAN KANSALAISJÄRJESTÖN TOIMINTAA.<br />

YRITYKSEN KANNATUSJÄSENYYS: 300 €<br />

ULAINEN.<br />

300<br />

ONN<br />

€<br />

EDUT:<br />

● Näkyvyys Turkuseuran sivuilla ja sosiaalisen median kanavissa<br />

● 10 kpl Suomen Turku – Åbo vår stad -lehden vuosikertaa postitettuna<br />

● 10 % alennus lehden mainoksista<br />

● Kannattajajäsen-tarra toimipaikkaasi<br />

● Hyvät alennukset Turkuseuran tuotteista<br />

NNI<br />

Yrityskumppanimme:<br />

OLLA<br />

OP Turun Seutu<br />

TUR<br />

Kannatusjäsenemme: Avantgarde, Eläkevakuutusosakeyhtiö Veritas, Isännöinti Levasma Oy, Josefiina Koti Oy,<br />

Rausanne Oy, Ruissalon Telakka, Suomen Lauttaliikenne Oy, TS-Yhtymä, Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymä,<br />

Turun kaupunki Konsernihallinto, Turun Messukeskus Oy, Turun Osuuskauppa, OP Turun Seutu, Laskentatieto<br />

Oy Irja Hirsinummi, Lounais-Suomen Diabetes ry, Lounais-Suomen Syöpäyhdistys ry, Pro Manillasäätiö, Turun<br />

Kulttuuriyhdistys ry, Turun Yrittäjät ry<br />

★<br />

★<br />

★<br />

★<br />

★<br />

<strong>TURKU</strong>SEURA.FI/LIITY<br />

★<br />

OLEN YKSI<br />

TEISTÄ.<br />

★<br />

Henkilöjäsen: 33€<br />

Perheenjäsen: 7€<br />

★<br />

Opiskelijat: 20€<br />

Ainaisjäsen: 350€<br />

★<br />

★<br />

★<br />

★

logo

products

Resources

Company

Terms of service
Privacy policy
Cookie policy
Cookie settings
Imprint
Change language
Made with love in Switzerland
© 2024 Yumpu.com all rights reserved

Hooray! Your file is uploaded and ready to be published.

Saved successfully!

Ooh no, something went wrong!