Kemiönsaaren kunta
Liite 7
Liite 7
- No tags were found...
You also want an ePaper? Increase the reach of your titles
YUMPU automatically turns print PDFs into web optimized ePapers that Google loves.
BILAGA/LIITE 7<br />
S i v u | 1<br />
1<br />
<strong>Kemiönsaaren</strong><br />
<strong>kunta</strong><br />
Kaupallinen selvitys<br />
Loppuraportti<br />
5.12.2012
BILAGA/LIITE 7<br />
S i v u | 2<br />
2<br />
SISÄLTÖ<br />
SELVITYKSEN TAVOITE ....................................................................................... 3<br />
LÄHTÖKOHDAT .................................................................................................. 3<br />
Kaupan sijainnin ohjaus ................................................................................. 3<br />
Suunnittelutilanne ......................................................................................... 5<br />
Varsinais-Suomen maa<strong>kunta</strong>kaavaehdotus ........................................ 5<br />
<strong>Kemiönsaaren</strong> kehityskuva .................................................................. 6<br />
Muut keskeiset suunnitelmat .............................................................. 6<br />
Sijainti ja liikenteellinen asema ..................................................................... 6<br />
Väestö ............................................................................................................ 7<br />
Pysyväisasukkaat ................................................................................. 7<br />
Vapaa-ajan asukkaat............................................................................ 8<br />
Työpaikat ..................................................................................................... 10<br />
KAUPALLINEN ASEMA JA SEN KEHITTYMINEN ................................................ 10<br />
Kaupan tarjonta ........................................................................................... 10<br />
Päivittäistavarakauppa ...................................................................... 12<br />
Erikoiskauppa .................................................................................... 13<br />
Kaupan kysyntä ........................................................................................... 13<br />
Kulutus ............................................................................................... 13<br />
Pysyväisasukkaiden ostovoima ja sen kehittyminen ......................... 14<br />
Vapaa-ajan asukkaiden ostovoima ja sen kehittyminen ................... 15<br />
Ostovoiman siirtymä ......................................................................... 17<br />
Lisäpinta-alan tarve ........................................................................... 20<br />
Kaupan toimijoiden näkemys kaupan nykytilasta ja kehittymisestä .......... 23<br />
<strong>Kemiönsaaren</strong> kaupan palveluverkon nykytila .................................. 23<br />
<strong>Kemiönsaaren</strong> kaupan palveluverkon tulevaisuus ............................. 23<br />
Kaupallisten toimintojen sijainti keskustassa .................................... 24<br />
Näkemykset kaupallisten toimintojen sijoittumisesta tien 183<br />
eteläpuolelle....................................................................................... 24<br />
Toimintojen kehittyminen ja laajentumistarpeet .............................. 24<br />
<strong>Kemiönsaaren</strong> ostovoima ja sen kehittyminen tulevaisuudessa ....... 25<br />
Vapaa-ajan asukkaiden merkitys kaupalle ......................................... 25<br />
JOHTOPÄÄTÖKSET .......................................................................................... 26<br />
LÄHTEET .......................................................................................................... 29<br />
LIITTEET ........................................................................................................... 30<br />
Kannen kuvat: AIRIX Ympäristö Oy
BILAGA/LIITE 7<br />
S i v u | 3<br />
3<br />
SELVITYKSEN TAVOITE<br />
LÄHTÖKOHDAT<br />
<strong>Kemiönsaaren</strong> kunnassa on käynnissä Kemiön keskustan osayleiskaavoitus.<br />
Osana kaavoitustyötä selvitetään <strong>Kemiönsaaren</strong> kaupallinen asema ja kehittymismahdollisuudet.<br />
Tämän Kemiön keskustan kaupallisen selvityksen päivittäminen<br />
-työn tavoitteena on muodostaa arvio kaupan nykytilasta sekä<br />
kehittymismahdollisuuksista. Nykytilan kuvaamista varten on selvitetty alueen<br />
kaupan kehittymiseen vaikuttava suunnittelutilanne ja kaupan nykytila.<br />
Hyödyksi on käytetty väestö- ja työpaikkatilastoja. Kehittymismahdollisuuksia<br />
kuvaamaan tähän selvitykseen on valittu kulutuksen kehittyminen, ostovoiman<br />
kehittyminen ja laskennallisen lisäliiketilatarpeen selvittäminen. Kaupallisista<br />
palveluista on lisäksi tehty karttaesitys. <strong>Kemiönsaaren</strong> kaupan nykytilaan<br />
ja kehittämistarpeita tuodaan esiin myös kaupan toimijoiden haastatteluilla.<br />
Työssä on hyödynnetty keskeisiltä osin Kemiön keskustan osayleiskaavamuutoksen<br />
yhteydessä Oy Luotsaamo Ab tekemää ”Kemiön keskustan kaupallisten<br />
toimintojen nykyinen sijoittuminen ja tulevaisuuden tilantarpeet” -<br />
selvitystä sekä Salon kaupungin teettämää Salon kaupallista selvitystä, jossa<br />
myös Kemiönsaari huomioidaan osana Salon talousaluetta. Lisäksi selvityksessä<br />
on hyödynnetty Tilastokeskuksen väestö- ja toimipaikkatilastoja sekä<br />
AC Nielsenin päivittäistavarakaupparekisteriä. Muita keskeisiä tietolähteitä<br />
ovat kesämökkibarometri, <strong>Kemiönsaaren</strong> kehityskuva (2012) ja Varsinais-<br />
Suomen maa<strong>kunta</strong>kaavaehdotus (2010).<br />
Työ on laadittu AIRIX Ympäristössä ja siitä on vastannut DI Tapio Toropainen,<br />
FM KTM Susanna Harvio ja FM Noora Reittu.<br />
KAUPAN SIJAINNIN OHJAUS<br />
Seuraavaan on koottu tiivistäen vähittäiskaupan sijoittumisen ohjauksen periaatteita<br />
Ympäristöministeriön luonnoksena olevasta oppaasta: Vähittäiskaupan<br />
suuryksiköiden kaavoitus.<br />
Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet (VAT)<br />
Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet (VAT) on otettava huomioon kaupan<br />
palveluverkon suunnittelussa ja kehittämisessä. Yleistavoitteet koskevat<br />
maa<strong>kunta</strong>kaavoitusta sekä yleiskaavoitusta ja erityistavoitteet kaikkea kaavoitusta,<br />
mikäli tavoitetta ei ole erityisesti kohdennettu koskemaan vain tiettyä<br />
kaavatasoa (Ympäristöministeriö 2012).<br />
Yleistavoitteet:<br />
- Yhdys<strong>kunta</strong>rakennetta kehitetään siten, että palvelut ja työpaikat<br />
ovat hyvin eri väestö-ryhmien saavutettavissa ja mahdollisuuksien<br />
mukaan asuinalueiden läheisyydessä siten, että henkilöautoliikenteen<br />
tarve on mahdollisimman vähäinen.<br />
- Alueidenkäytöllä edistetään elinkeinoelämän toimintaedellytyksiä<br />
osoittamalla elinkeinotoiminnalle riittävästi sijoittumismahdollisuuksia<br />
olemassa olevaa yhdys<strong>kunta</strong>rakennetta hyödyntäen. Runsaasti<br />
henkilöautoliikennettä aiheuttavat elinkeinoelämän toiminnot ohjataan<br />
olemassa olevan yhdys<strong>kunta</strong>rakenteen sisään tai muuten hyvien<br />
joukkoliikenneyhteyksien äärelle.<br />
- Kaupunkiseutuja kehitetään tasapainoisina kokonaisuuksina siten, että<br />
tukeudutaan olemassa oleviin keskuksiin. Keskuksia ja erityisesti<br />
niiden keskusta-alueita kehitetään monipuolisina palvelujen, asumisen,<br />
työpaikkojen ja vapaa-ajan alueina.
BILAGA/LIITE 7<br />
S i v u | 4<br />
4<br />
Erityistavoitteita:<br />
- - Maa<strong>kunta</strong>kaavan ja yleiskaavan lähtökohtana on oltava perusteltu<br />
väestönkehitysarvio. Maakunnan suunnittelussa ja yleiskaavoituksessa<br />
on tarkasteltava pitkällä aikavälillä sekä taajama- että maaseutualueiden<br />
väestömäärän kehityksen erilaisia vaihtoehtoja.<br />
- Maa<strong>kunta</strong>kaavoituksessa ja yleiskaavoituksessa tulee edistää yhdys<strong>kunta</strong>rakenteen<br />
eheytymistä ja esittää eheyttämiseen tarvittavat<br />
toimenpiteet. Kaupunkiseuduilla on varmistettava joukkoliikennettä,<br />
kävelyä ja pyöräilyä edistävä liikennejärjestelmä ja palvelujen saatavuutta<br />
edistävä keskusjärjestelmä ja palveluverkko sekä selvitettävä<br />
vähittäiskaupan suuryksiköiden sijoittuminen.<br />
- Alueidenkäytön suunnittelussa uusia, huomattavia asuin-, työpaikkatai<br />
palvelutoimintojen alueita ei tule sijoittaa irralleen olemassa olevasta<br />
yhdys<strong>kunta</strong>rakenteesta. Vähittäiskaupan suuryksiköt sijoitetaan<br />
tukemaan yhdys<strong>kunta</strong>rakennetta. Näistä tavoitteista voidaan<br />
poiketa, jos tarve- ja vaikutusselvityksiin perustuen pystytään osoittamaan,<br />
että alueen käyttöönotto on kestävän kehityksen mukaista.<br />
Kaavojen sisältövaatimukset<br />
Kaupan sijainnin ohjauksen kannalta keskeisiä ovat maa<strong>kunta</strong>kaavan ja yleiskaavan<br />
sisältövaatimukset, joiden mukaisesti kaavoja laadittaessa on kiinnitettävä<br />
erityistä huomiota mm. alue- ja yhdys<strong>kunta</strong>rakenteen toimivuuteen ja<br />
tarkoituksenmukaisuuteen, ympäristön ja talouden kannalta kestäviin liikennejärjestelyihin,<br />
palvelujen saavutettavuuteen sekä elinkeinoelämän toimintaedellytyksiin<br />
. (Ympäristöministeriö 2012)<br />
- Maa<strong>kunta</strong>kaavalla ohjataan seudullisen keskus- ja palveluverkon kehitystä:<br />
Maa<strong>kunta</strong>kaavassa osoitetaan muun muassa merkitykseltään<br />
seudulliset keskustatoimintojen alueet ja niiden ulkopuolelle sijoittuvat<br />
vähittäis-kaupan suuryksiköt. Näille alueille esitetään maa<strong>kunta</strong>kaavassa<br />
vähittäiskaupan suuryksiköiden enimmäismitoitus riittävällä<br />
tarkkuudella<br />
- Yleiskaavalla ohjataan kunnan palveluverkon suunnittelua: Yleiskaavassa<br />
tarkennetaan maa<strong>kunta</strong>kaavassa osoitettujen keskustatoimintojen<br />
alueiden ja seudullisesti merkittävien vähittäiskaupan suuryksiköiden<br />
aluevarausten sijoittumista ja mitoitusta. Se määrittelee kaupallisen<br />
palveluverkon periaatteet kunnassa tai sen osassa<br />
- Asemakaava määrittelee kaupan toteutustavan: Asemakaava - määrittelee<br />
kaupallisten palvelujen mitoituksen, laadun ja tarkan sijainnin<br />
- osoittaa keskustatoimintojen alueiden ulkopuolelle sijoittuvat<br />
vähittäiskaupan suuryksiköt<br />
Vähittäiskaupan suuryksiköiden sijainnin ohjaus<br />
Paljon tilaa vaativan erikoistavaran kauppa tulee erityisen ohjauksen piiriin eli<br />
se sisällytetään suuryksikön määritelmään (71 a §). Kaikki yli 2000 k-m2:n<br />
myymälät ovat 16.4.2015 alkaen vähittäiskaupan suuryksikköjä. Uutena<br />
säännöksenä lakiin on kirjattu vähittäiskauppaa koskevat erityiset sisältövaatimukset<br />
maa<strong>kunta</strong>- ja yleiskaavoille (71 b §). Osoitettaessa maa<strong>kunta</strong>- tai<br />
yleiskaavassa vähittäiskaupan suuryksiköitä on sen lisäksi, mitä maa<strong>kunta</strong>- ja<br />
yleiskaavasta muutoin säädetään, katsottava, että (Ympäristöministeriö<br />
2012):<br />
1. Suunniteltu maankäytöllä ei ole merkittäviä haitallisia vaikutuksia<br />
keskusta-alueiden kaupallisia palveluihin ja niiden kehittämiseen.<br />
2. Palvelut saavutettavissa mahdollisuuksien mukaan joukko- ja kevytliikenteellä.<br />
3. Edistetään sellaisen palveluverkon muodostumista, jossa asiointimatkat<br />
ovat kohtuullisia ja liikenteen haitat mahdollisimman vähäiset.<br />
Keskusta-alueen ensisijaisuuden periaatteen mukaan vähittäiskaupan suuryksikköjen<br />
ensisijainen sijaintipaikka on keskusta-alue, ellei muu sijainti kaupan
BILAGA/LIITE 7<br />
S i v u | 5<br />
5<br />
laatu huomioon ottaen ole perusteltu (MRL 71 c §). (Ympäristöministeriö<br />
rosala seutu<strong>kunta</strong>keskuksissa ja toiminnallisella Turun kaupunkiseudulla<br />
2012).<br />
on enintään 6000 k-m², muissa kunnissa 3000 k-m².<br />
4. Keskusta-alueiden ulkopuolelle sijoittumisessa huomioitava erityiset Erikoistavarakauppa sijoitetaan <strong>kunta</strong>keskusten lisäksi hypermarkettien yhteyteen<br />
ja tilaa vievän kaupan osalta keskustojen ulkopuolelle. Maa<strong>kunta</strong>kaa-<br />
sisältövaatimukset (ei mm. saa haitata keskustojen palveluja merkittävästi),<br />
esimerkkinä autokauppa.<br />
vassa ei ole osoitettu erikseen aluevarauksia tilaa vievän erikoiskaupan myymälöille,<br />
vaan ne voivat sijoittua kaavan yleispiirteisen luonteen pohjalta<br />
5. Kestävän kehityksen periaate<br />
Siirtymäkaudella 1 <strong>kunta</strong> voi hyväksyä yleis- tai asemakaavan, jossa osoitetaan<br />
hyvien liikenneyhteyksien ja pysäköintitilojen viereen joko taajama-, työpaikka-,<br />
teollisuus- tai keskustatoimintojen alueelle.<br />
seudullisesti merkittävä yli 2000 k-m2 suuruinen tiva-kauppa alueelle, jota ei<br />
ole maa<strong>kunta</strong>kaavassa osoitettu vähittäiskaupan suuryksikölle. Siirtymäkauden<br />
jälkeen, 16.4.2015 alkaen myös tiva-kaupan myymälät ovat vähittäiskaupan<br />
suuryksiköitä, mikäli myymälän koko ylittää 2000 k-m2. (Ympäristöministeriö<br />
2012).<br />
SUUNNITTELUTILANNE<br />
Varsinais-Suomen maa<strong>kunta</strong>kaavaehdotus<br />
Kemiönsaari kuuluu Varsinais-Suomen liiton alueeseen, joka maankäytön<br />
osalta toteuttaa maakunnallista suunnittelua maa<strong>kunta</strong>kaavan avulla. Varsinais-Suomen<br />
uuden maa<strong>kunta</strong>kaavaehdotuksen on maa<strong>kunta</strong>valtuusto hyväksynyt<br />
13.12.2010, ja se on hyväksyttävänä/valituskäsittelyssä ympäristöministeriössä.<br />
Maa<strong>kunta</strong>kaavana ovat toistaiseksi voimassa vahvistetut seutukaavat.<br />
Maa<strong>kunta</strong>kaavaehdotuksessa tavoitteena on, että vähittäistavarakauppa<br />
sijoittuu aktiivisen maankäytön alueille (C, A, T ja TP). Määräyksen mukaan:<br />
Kaava-alueilla voidaan yleiskaavoitukseen ja kaupan palveluverkkoselvityksiin<br />
tukeutuen toteuttaa paikallisesti merkittävä vähittäiskaupan<br />
suuryksikkö tai vähittäiskaupan keskittymä, jonka yhteenlaskettu ker-<br />
Kuva 1. Ote hyväksytystä maa<strong>kunta</strong>kaavaehdotuksesta.<br />
1 Siirtymäaika 4 vuotta lain voimaan tulosta 16.4.2015 asti
BILAGA/LIITE 7<br />
S i v u | 6<br />
6<br />
<strong>Kemiönsaaren</strong> kehityskuva<br />
<strong>Kemiönsaaren</strong> kehityskuva on vuonna 2012 laadittu näkemys kunnan tulevaisuuden<br />
tavoitetilasta. <strong>Kemiönsaaren</strong> kehityskuvassa (2012) Kemiön keskustassa<br />
on palveluiden keskittymä ja sinne sijoittuu uutta palvelutoimintaa;<br />
vähittäis- ja päivittäistavarakauppaa sekä tilaa vievää erikoiskauppaa. Taalintehdas<br />
on matkailuun painottunut palvelukeskus, Kasnäs saaristoon, luontoon<br />
ja virkistykseen erikoistunut lomakeskus ja Västanfjärdistä on saatavissa<br />
kylä- ja virkistyspalvelut.<br />
Muut keskeiset suunnitelmat<br />
Salon kaupallinen selvitys: Salon kaupunki on laatinut Salon kaupallisen selvityksen<br />
(toteuttanut FCG 2011), jossa osin käsitellään Salon talousaluetta koskien<br />
myös Kemiönsaarta. Talousalueeseen kuuluu Salon ja <strong>Kemiönsaaren</strong><br />
lisäksi Somero, Koski TL ja Marttila.<br />
Salon kaupallista selvitystä on hyödynnetty tässä selvityksessä keskeisiltä osin<br />
<strong>Kemiönsaaren</strong> osalta.<br />
Kemiön keskustan kaupallisten toimintojen nykyinen sijoittuminen ja tulevaisuuden<br />
tilantarpeet: <strong>Kemiönsaaren</strong> keskustan osalta on tehty vuonna<br />
2010 tarkastelu kaupallisten palveluiden sijoittumisesta sekä kaupan ja palvelutoiminnan<br />
yrittäjien tilatarpeista. Selvityksen on laatinut OY Luotsaamo Ab.<br />
Selvityksessä tarkastellaan keskustan kaupan palveluita ja muita keskustahakuisia<br />
palveluita, sekä yritysyhteistyötä sekä yrittäjien haastattelujen tuloksia<br />
mm. liiketilan tarpeista. Kyseistä selvitystä on hyödynnetty koko <strong>kunta</strong>a koskevassa<br />
kaupallisten palveluiden selvityksessä.<br />
SIJAINTI JA LIIKENTEELLINEN ASEMA<br />
<strong>Kemiönsaaren</strong> <strong>kunta</strong> sijaitsee Varsinais-Suomen maakunnassa. <strong>Kemiönsaaren</strong><br />
naapurikuntia ovat Salo, Raasepori, Hanko, Parainen ja Sauvo. Etäisyys maa<strong>kunta</strong>keskukseen<br />
Turkuun on reilu 60 kilometriä. Lähietäisyydellä sijaitsevat<br />
myös Salon (47 km), Paimion (41 km) ja Raaseporin (59 km) <strong>kunta</strong>keskukset.<br />
Kuva 2. Palvelut, <strong>Kemiönsaaren</strong> kehityskuva 2012<br />
Kemiönsaari kiinnittyy mantereeseen kahdella sillalla ja yhdellä lossilla. Matka<br />
Helsingistä kestää noin kaksi tuntia. Vaihtoehtona on ajaa kantatie 51 Tammisaaren<br />
tai Karjaan ja Pohjan kautta tai uutta moottoritietä Salon kautta. Turusta<br />
matka kestää vajaan tunnin Rungonsalmen sillan yli. Kemiönsaaresta<br />
Turkuun on linja-autoyhteyksiä suuntaansa vajaa kymmenen, Helsinkiin 5 ja<br />
Saloon 2-3. Lähin rautatieasema on Salossa ja lähin lentoasema Turussa. Kemiönsaaressa<br />
on myös useita taksi- ja charterveneitä, 3 täysimittaista vieras-
BILAGA/LIITE 7<br />
S i v u | 7<br />
7<br />
satamaa (Taalintehtaan, Kasnäsin ja Rosalan vierassatamat) sekä 3 palvelusatamaa<br />
ja 9 vieraslaituria.<br />
Kemiö on <strong>Kemiönsaaren</strong> kaupallinen keskus. Taajamassa asuu noin 1400 asukasta.<br />
Kemiön taajama sijaitsee <strong>Kemiönsaaren</strong> keskellä, maantien 183<br />
(Dragsfjärdintie, Perniö-Taalintehdas) pohjoispuolella ja pääosiltaan maantien<br />
181 (Turuntie, Kemiö-Paimio) länsipuolella. Nämä maantiet muodostavat<br />
<strong>Kemiönsaaren</strong> tieverkon rungon. Vretantie toimii taajaman sisäisenä pääkatuna<br />
keskustassa.<br />
VÄESTÖ<br />
Pysyväisasukkaat<br />
Tilastokeskuksen väestötilastojen mukaan vuonna 2011 Kemiönsaarella oli<br />
asukkaita 7173. Väestö on Kemiönsaaressa keskittynyt entisiin <strong>kunta</strong>keskuksiin<br />
Kemiöön, Taalintehtaalle, Västänfjärdiin sekä Kärraan. <strong>Kemiönsaaren</strong><br />
ikärakenne on maaseutupaikkakunnille tyypillisesti keskimääräistä vanhempaa.<br />
<strong>Kemiönsaaren</strong> haasteena onkin tulevaisuudessa vastata vanhenevan<br />
väestön tarpeisiin.<br />
Vuodesta 1980 väestömäärä on laskenut 1849 asukkaalla. Suurinta muutos<br />
on ollut työikäisten 25-44-vuotiaiden ikäluokassa (2201 1377 as.). Yli 45-<br />
vuotiaden absoluuttinen määrä on pysynyt lähes ennallaan (4267 4144 as.)<br />
Vuonna 2012 Tilastokeskuksen tekemän väestöennusteen mukaan asukasmäärä<br />
tulee kaupungissa laskemaan noin 450 asukkaalla vuoteen 2035 mennessä.<br />
Vuonna 2035 asukkaita ennustetaan olevan 6728. <strong>Kemiönsaaren</strong> kunnan<br />
strategiassa 2010-2015 on asetettu tavoitteeksi, että <strong>Kemiönsaaren</strong> väkiluku<br />
kasvaa +0,3 % vuodessa. Vuoteen 2035 mennessä väkiluku olisi Kemiönsaaressa<br />
7708.<br />
Kuva 3. Asumisen keskittyminen Kemiönsaaressa (lähde: <strong>Kemiönsaaren</strong> kehityskuva)<br />
Taulukko 1. <strong>Kemiönsaaren</strong> väestöennuste (Tilastokeskus 2012) ja väestötavoite vuoteen<br />
2035.<br />
VÄKILUKU 2011 2015 2020 2025 2030 2035<br />
Kemiönsaari TK ennuste (2012) 7173 7004 6871 6805 6772 6 728<br />
Kemiönsaari strategian mukainen<br />
väestötavoite (+0,3%/v.)<br />
7173 7259 7369 7480 7593 7708
Asukkaiden lukumäärä<br />
Väkiluku<br />
2000<br />
1980<br />
2003<br />
1984<br />
2006<br />
2009<br />
1988<br />
2012<br />
1992<br />
2015<br />
1996<br />
2018<br />
2000<br />
2021<br />
2004<br />
2024<br />
2008<br />
2027<br />
2012<br />
2030<br />
2016<br />
2033<br />
2020<br />
2024<br />
2028<br />
2032<br />
BILAGA/LIITE 7<br />
S i v u | 8<br />
8<br />
9000<br />
8000<br />
7000<br />
6000<br />
5000<br />
4000<br />
3000<br />
2000<br />
1000<br />
0<br />
Kemiönsaari - Väestön kehitys ja ennusteet vuoteen 2035<br />
7173<br />
7708<br />
6728<br />
Mennyt kehitys<br />
Kehityslinja<br />
"Strategian<br />
2010 – 2015<br />
mukaan"<br />
Ennustettu<br />
kehitys<br />
Vapaa-ajan asukkaat<br />
NYT: Vuonna 2011 Kemiönsaarella oli 4618 kesämökkiä (Tilastokeskus). Kemiönsaari<br />
on Suomen kolmanneksi mökkivaltaisin <strong>kunta</strong> 2 . Vuonna 2011 tehdyn<br />
Trygga Skärgårdsboendet ry:n kyselyn mukaan yhdessä vapaa-ajan asunnossa<br />
asuu keskimäärin 2,4 henkilöä. Sen mukaan Kemiönsaarella on vajaa 10<br />
000 vapaa-ajan asukasta. Vapaa-ajan asunnoista n. 89 % on ulkopaikka<strong>kunta</strong>laisten<br />
omistamia.<br />
Kuva 4. <strong>Kemiönsaaren</strong> väestökehitys 1980–2011, Tilastokeskuksen väestöennuste ja<br />
vuoteen 2035 sekä kunnan oma kasvutavoite +0,3% vuodessa (Lähde: Tilastokeskus<br />
2012, ennuste vuodelta 2012)<br />
Kemiönsaari - ikärakenne 1980-2010 ja väestöennuste (2012)<br />
2011-2035<br />
10000<br />
8000<br />
6000<br />
65 -<br />
45 - 64<br />
4000<br />
2000<br />
0<br />
25 - 44<br />
15 - 24<br />
- 14<br />
Kuva 6. Vapaa-ajanrakennukset Kemiönsaaressa.<br />
Kuva 5. Väestönkehitys ikäryhmittäin vuosina 1980–2010 sekä Tilastokeskuksen ennuste<br />
(2012) vuoteen 2035 Kemiönsaarella (Lähde: Tilastokeskus 2012, ennuste vuodelta 2012)<br />
2 kun verrataan asuttujen asuntojen määrään
Lkm<br />
BILAGA/LIITE 7<br />
S i v u | 9<br />
9<br />
<strong>Kemiönsaaren</strong> kesämökkien ja vapaa-ajanasukkaiden määrä on lisääntynyt<br />
räjähdysmäisesti viime vuosikymmenien aikana. Suurin osa kesäasunnoista<br />
on rakennettu 1960–1980 välisenä aikana.<br />
Trygga Skärgårdsboendet ry:n kyselystä käy ilmi, että jopa noin kolmasosa<br />
kyselyyn vastanneista vapaa-ajan asukasta pystyi myös kuvittelemaan muuttavansa<br />
Kemiönsaarelle pysyvästi. Tämä tarkoittaisi nykyväestöllä noin 3 230<br />
uutta kemiönsaarelaista. Houkuttelevalla muutto-ohjelmalla <strong>kunta</strong> pystyisi<br />
saamaan vapaa-ajan asukkaista uusia pysyviä asukkaita.<br />
Kemiönsaaressa on myös runsaasti kaavoitettuja loma-asumisen paikkoja,<br />
mikä edesauttaa vapaa-ajan asutuksen lisääntymistä kunnassa. Vapaita vapaa-ajan<br />
asumisen paikkoja on noin 3 300 eli vapaa-ajan asukkaiden määrä<br />
voi kasvaa 7 000 henkilöllä, kun kokonykyinen kaavareservi täytetään. Yhteensä<br />
vapaa-ajan asukkaiden määrä voi kasvaa 17 600 henkilöön.<br />
Kuva 7. Asukasmäärä Kemiönsaaressa -kuvio (Trygga skärgårdsboendet) kuvaa hyvin<br />
vapaa-ajan asukkaiden merkitystä Kemiönsaaressa. Vapaa-ajan asukkaiden merkitys<br />
kunnalle on hyvin suuri keväästä syksyyn.<br />
8000<br />
6000<br />
4000<br />
2000<br />
0<br />
Kesämökit 1970-2007<br />
1970 1980 1990 1995 2000 2005 2007<br />
Hanko<br />
Kemiönsaari<br />
Raasepori<br />
Salo<br />
Sauvo<br />
Taulukko 2. Vapaa-ajan asuntojen toteutunut määrä ja olemassa oleva potentiaali (<strong>Kemiönsaaren</strong><br />
<strong>kunta</strong>)<br />
Kaava-alue Käytössä Vapaa<br />
Dragsfjärdin itäinen saaristo 856 1407<br />
Dragsfjärdin läntinen saaristo 780 860<br />
Dragsfjärd strandplaner 250 70<br />
Kemiö 1700 540<br />
280 50<br />
Sundvik 45 45<br />
Västanfjärd 480 320<br />
Yhteensä 4391 3292<br />
Kuva 8. Kesämökkien kehitys 1970–2007 (Tilastokeskus 2010).
Toimipaikkojen lkm<br />
liikevaihto /henkilö, 1000€<br />
BILAGA/LIITE 7<br />
S i v u | 10<br />
10<br />
TYÖPAIKAT<br />
Kauppa ja majoituspalvelut ovat nykyään lähes suurin toimiala <strong>Kemiönsaaren</strong><br />
elinkeinoelämässä. Vuonna 2011 Tukku- ja vähittäiskauppa sekä majoitus- ja<br />
ravitsemistoiminta työllistivät noin 386 ihmistä. Elintarvikeliikkeiden lisäksi<br />
Kasnäsin kylpylähotelli on merkittävin työnantaja ja tämä sektori laajenee<br />
nopeimmin Kemiönsaarella (Kemiönsaari, elinkeinoelämä 2012).<br />
Vuonna 2010 Kemiönsaaressa oli 2575 työpaikkaa, joista vajaa neljännes oli<br />
Tukku ja vähittäiskaupan, kuljetuksen ja varastoinnin tai majoitus ja ravitsemistoiminnan<br />
toimialalla (TOL 2008 -luokitus). Työllisiä Kemiönsaaressa oli<br />
2926, eli työpaikkojen omavaraisuus aste oli n. 88 %<br />
KAUPALLINEN ASEMA JA SEN KE-<br />
HITTYMINEN<br />
KAUPAN TARJONTA<br />
Kemiönsaaressa toimii tilastokeskuksen yritysrekisterin tietojen mukaan 83<br />
vähittäiskaupan 3 toimipaikkaa (Tilastot 2010). Valtaosa kaupallisesta tarjonnasta<br />
sijoittuu Kemiön taajamaan. Liikevaihtoa kertyi 304 800 €/henkilö, mikä<br />
on suunnilleen saman verran kuin Suomessa keskimäärin (311 000 €/hlö).<br />
Kokonaisuudessaan Kemiönsaareen sijoittuva vähittäiskauppa tuotti 63 milj. €<br />
vuonna 2010 (liikevaihto). Vähittäiskaupan toimialat Tilastokeskuksen jaottelun<br />
mukaan on esitetty liitteenä.<br />
Kemiönsaari kuuluu Salon talousalueeseen. Jäljempänä on tarkasteltu <strong>Kemiönsaaren</strong><br />
kaupallista nykytilaa omana alueenaan sekä myös osana Salon<br />
talousaluetta. Talousaluetarkastelun osalta lähteenä on käytetty tuoretta<br />
Salon kaupungin teettämää selvitystä ”Salon kaupallinen selvitys 2011”.<br />
Vähittäiskauppa Kemiönsaaressa 2007-2010<br />
85,5<br />
85<br />
84,5<br />
84<br />
83,5<br />
83<br />
82,5<br />
82<br />
2007 2008 2009 2010<br />
Toimipaikkoja 84 84 85 83<br />
Liikevaihto/henkilö<br />
1.000 €<br />
296 339,8 293,9 304,8<br />
350<br />
340<br />
330<br />
320<br />
310<br />
300<br />
290<br />
280<br />
270<br />
Kuva 9. <strong>Kemiönsaaren</strong> työpaikat toimialan (TOL 2008) mukaan vuonna 2010 (Tilastokeskus).<br />
Kuva 10. Vähittäiskauppa Kemiönsaaressa 2007–2010 (Tilastokeskuksen yritysrekisteri<br />
2012).<br />
3 Vähittäiskauppa pitää sisällään päivittäistavarakaupan sekä erikoiskaupan (ml tilaa vievä kauppa).
BILAGA/LIITE 7<br />
S i v u | 11<br />
11<br />
Kuva 11. Kaupan palveluverkko Kemiönsaarella (kartta) (Tilastokeskus 2012)
BILAGA/LIITE 7<br />
S i v u | 12<br />
12<br />
Päivittäistavarakauppa<br />
Kemiönsaaressa oli vuonna 2011 A.C. Nielsenin rekisterin mukaan 13 päivittäistavarakauppaa.<br />
Näitä ovat:<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
K-MARKET MATKOMPIS<br />
K-EXTRA KÄRRA<br />
K-MARKET ROSMARIN<br />
ROSALA HANDELSBOD AB<br />
SAMTJÄNST<br />
HOLMSTRÖMS LANTHANDEL<br />
M KARTANONPUOTI<br />
KASNÄS HANDEL<br />
SALE TAALINTEHDAS<br />
S-MARKET KEMIÖ<br />
SIWA ENGELSBY<br />
SIWA DRAGSFJÄRD<br />
Taulukko 3. Päivittäistavarakaupan tunnuslukuja Kemiönsaaressa vuonna 2010 (A.C<br />
Nielsenin myymälärekisteri 2010).<br />
Päivittäistavarakauppa<br />
Myymälöiden lukumäärä 13<br />
Valintamyymälä, iso 4<br />
Valintamyymälä, pieni 3<br />
Pienmyymälä 3<br />
Supermarket, iso 1<br />
Supermarket, pieni 2<br />
Pt-pinta-ala 3910<br />
Pt-pinta-ala /asukas 0,5<br />
Pt-myynti (100 000 €) 255<br />
Pt-myynti (€) /asukas 3550<br />
Myyntiteho (PT-myynti/PT-pinta-ala) 6520<br />
4 Salon talousalueen päivittäistavarakaupan myynnistä 73 % tapahtui Salossa<br />
(v. 2009). Noin 11 % myynnistä tapahtui Kemiönsaaressa. Myyntiala asukasta<br />
kohti oli Salon talousalueella (ml. Kemiönsaari) suurempi kuin keskimäärin<br />
Suomessa. Päivittäistavarakaupan myynti asukasta kohden on <strong>Kemiönsaaren</strong><br />
kunnassa korkein verrattuna muihin Salon talousalueen kuntiin. Myyntiteho,<br />
eli myynnin (€) suhde myynnin pinta-alaan, on Kemiönsaaressa korkeampi<br />
kuin maassa keskimäärin ja korkeampi kuin Salon talousalueen keskuksessa<br />
eli Salossa. Korkea myyntitehokkuus kertoo usein siitä, että kaupan pinta-ala<br />
on alimitoitettu tai kilpailua ei ole. Myös alueen ulkopuolelta tuleva, merkittävä<br />
ostovoima (loma-asukkaat) luovat edellytykset korkealle myyntitehokkuudelle<br />
(Salon kaupallinen selvitys, 2011).<br />
Taulukko 4. Päivittäistavarakaupan myyntiala/asukas, myynti/asukas ja myyntitehokkuus<br />
2009 indeksillä esitettynä, koko maa=100 (Salon kaupallinen selvitys, 2011,<br />
A.C.Nielsen Finland Oy).<br />
PT-myyntiala /<br />
asukas<br />
PT-myynti<br />
/asukas<br />
Myyntiteho<br />
Salo 106 110 101<br />
Somero 130 111 85<br />
Kemiönsaari 113 121 107<br />
Koski TL 70 81 116<br />
Marttila 73 62 85<br />
SALON TALOUSALUE 108 109 99<br />
Koko maa 100 100 100<br />
4 Tilastokeskuksen toimipaikkarekisterin mukaan Kemiönsaaressa toimi 22 päivittäistavarakaupan<br />
toimipaikkaa vuonna 2010. Liikevaihtoa näissä toimipisteissä kertyi noin 25 milj. € eli asukasta kohden<br />
noin 3500 €. Erot AC Nielsenin toimipaikkarekisterin ja Tilastokeskuksen toimipaikkarekisterin välillä<br />
johtuvat erilaisesta toimipaikkaluokituksesta.
Alkot, apteekit,<br />
ym.<br />
Muoti-kauppa<br />
Tieto-tekninen<br />
kauppa<br />
Muu erikoiskauppa<br />
Huone-kalukauppa<br />
Kodin-konekauppa<br />
Rauta-kauppa<br />
Muu tilaa<br />
vaativa kauppa<br />
BILAGA/LIITE 7<br />
S i v u | 13<br />
13<br />
Erikoiskauppa<br />
Kemiönsaaressa toimi vuonna 2010 Tilastokeskuksen yritysrekisterin mukaan<br />
54 erikoiskaupan toimipistettä. Tilaa vieviä kauppoja toimi kunnassa 17. Erikoiskaupan<br />
liikevaihto oli Kemiönsaaressa Tilastokeskuksen yritystietojen<br />
mukaan n. 34 milj. €<br />
Taulukko 5. <strong>Kemiönsaaren</strong> erikoiskauppa 2010 (Tilastokeskus)<br />
Muu erikoiskauppa<br />
Tilaa vaativa erikoiskauppa<br />
Erikoiskauppa<br />
yhteensä<br />
Myymälöiden<br />
8 2 1 26 0 0 9 8 54<br />
lkm<br />
Liikevaihto 9 897 000 € 23 809 000 € 33 706 000 €<br />
Salon talousalueen erikoistavarakaupan myynnistä 73 % tapahtui Salossa ja<br />
noin 12 % myynnistä tapahtui Kemiönsaaressa. Selvityksen mukaan Kemiönsaaressa<br />
on vähiten asukkaita yhtä erikoiskauppaa kohden (as./myymälä)<br />
muihin Salon talousalueen kuntiin verrattuna (Kemiönsaari 146 as./myymälä,<br />
Salon talousalue 224 as./myymälä, kokomaa 265 as./myymälä (Salon kaupallinen<br />
selvitys, 2011)<br />
KAUPAN KYSYNTÄ<br />
Kulutus<br />
Ostovoimaa arvioitaessa on ensin laskettava asukkaiden laskennalliset kulutusluvut<br />
eli kuinka paljon yksi asukas keskimäärin kuluttaa vähittäiskaupan<br />
palveluihin vuoden aikana. Seuraavaan taulukkoon on laskettu Salon seudun<br />
(ml. Kemiönsaari) asukkaiden laskennalliset kulutusluvut. Kulutusluvut kertovat<br />
asukkaan kulutuksesta vähittäiskauppaan yhtenä vuonna.<br />
<strong>Kemiönsaaren</strong> asukas kuluttaa arvion mukaan keskimäärin 7000 € vuodessa<br />
vähittäiskauppaan. Tästä noin 3000 € on päivittäistavarakaupan osuus ja vajaa<br />
4000 € erikoiskaupan osuus.<br />
Kulutus tulee tulevaisuudessa edelleen kasvamaan. Kulutuslukujen kasvuoletukset<br />
ovat päivittäistavarakaupan osalta 0,7 %/vuosi, tilaa vaativan kaupan<br />
osalta 1,3 %/vuosi ja muun erikoiskaupan osalta 1,2 %/vuosi. Kulutusluvut ja<br />
vuosittaiset kasvuoletukset perustuvat Salon kaupallisen selvityksessä käytettyjen<br />
kulutuslukuihin (FCG 2011). Liikepinta-alan lisätarvearviot on laskettu<br />
myös maltillisemmilla kulutuksen kasvuluvuilla. Nämä vertailutietoa antavat<br />
arviot on esitetty liitteessä. 5<br />
Taulukko 6. Salon seudun kulutusluvut (kulutus: Salon seudun kaupallinen selvitys)<br />
Kulutus €/hlö/vuosi 2010 2011 2015 2020 2025 2030 2035<br />
Päivittäistavara ml. Alkoholi 3 011 3 032 3 118 3 228 3 343 3 462 3 585<br />
Tilaa vaativa kauppa 1 347 1 365 1 437 1 533 1 635 1 744 1 861<br />
Muu erikoiskauppa pl. Alkoholi 2 621 2 653 2 782 2 953 3 135 3 327 3 532<br />
Erikoiskauppa yht. 3 968 4 017 4 219 4 486 4 770 5 072 5 393<br />
Vähittäiskauppa yhteensä 6 979 7 049 7 337 7 715 8 113 8 533 8 977<br />
5 Vrt. esim. Uudenmaan kaupan selvitys (Uudenmaan liitto 2012): Päivittäistavarakaupassa 1 % /<br />
vuosi / asukas, Erikoiskaupassa 2 % / vuosi / asukas, kasvuarvio alhaisempi kuin mennyt kehitys
BILAGA/LIITE 7<br />
S i v u | 14<br />
14<br />
Vapaa-ajan asukkaiden (osavuosiasukkaat) osalta kulutusluvut on kuvattu<br />
alla. Luvut perustuvat päivittäistavarakauppaan kohdistuvan kulutuksen osalta<br />
laajan Trygga Skärskårboendet ry:n -kyselyn (vastanneita 1216) tuloksiin<br />
<strong>Kemiönsaaren</strong> osavuosiasukkaiden kulutuksesta.<br />
Tilaa vaativan kaupan osalta kulutusarvio perustuu ainoastaan Kesämökkibarometrin<br />
tietoihin rakentamiseen ja korjaukseen liittyvästä kuluttamisesta jo<br />
olemassa olevien kesämökkien osalta. Muun erikoiskaupan osalta ei ole saatavissa<br />
eriteltyä tietoa osavuosiasukkaiden kulutuksesta. Erikoiskauppa yhteensä<br />
-kulutusluku kuvaa rakentamisen ja korjauksen kuluttamisen sekä<br />
muun kulutukset (esim. koneet, polttoaineet, puutarhanhoito yms.) kulutuslukua<br />
yhteensä.<br />
Arvot eivät ole sellaisenaan verrattavissa pysyväisasukkaiden kulutuslukuihin,<br />
sillä kuluttamisen erittely ei ole mahdollista osa-aika-asukkaiden osalta samalla<br />
tarkkuustasolla kuin pysyväisasukkaiden osalta. Esimerkiksi puutarhatuotteiden<br />
ja koneiden kuluttamista (TIVA) ei ole mahdollista erottaa TIVAkauppaan<br />
muusta erikoiskaupasta.<br />
Kasvuluvut (kasvuoletukset) ovat yhteneväiset edellä esitettyjen kasvuoletusten<br />
kanssa eivätkä ne kerro vielä ostovoiman siirtymästä, eli siitä kuinka paljon<br />
todellisuudessa ostetaan kesämökkikunnasta. Ostovoimasta on kerrottu<br />
kappaleessa "Kesäasukkaiden ostovoima ja sen kehittyminen".<br />
Taulukko 7. Osavuosiasukkaiden kuluttaminen<br />
Pysyväisasukkaiden ostovoima ja sen kehittyminen<br />
Ostovoima arvioidaan asukkaiden kulutuslukujen ja väestömäärätiedon perusteella.<br />
Ostovoimalla tarkoitetaan asukkaiden kulutuslukuun perustuvaa<br />
laskennallista arviota siitä, kuinka paljon kunnan asukkaat kuluttavat kaikkiaan<br />
vähittäiskaupan tuotteisiin yhden vuoden aikana. Ostovoima-arvio ei<br />
kerro siitä, missä ostaminen tapahtuu eli mihin ostovoima kohdistuu.<br />
Kemiönsaarella ostovoimaa tuovat kunnan asukkaiden lisäksi myös vapaaajan<br />
asukkaat (osa-vuosiasukkaat). Ostovoimaa tuovat myös muut matkailijat<br />
ja päiväkävijät. Seuraavassa on arvioitu ostovoimaa ja ostovoiman kehitystä<br />
pysyväisasukkaiden ja vapaa-ajan asukkaiden osalta vuoteen 2035 Tilastokeskuksen<br />
väestömääräarvioilla sekä kunnan väestötavoitteiseen pohjautuvalla<br />
arviolla.<br />
Tällä hetkellä <strong>Kemiönsaaren</strong> asukkaiden vähittäiskaupan ostovoima on<br />
noin 50 milj. € vuodessa. Tästä noin 22 milj. € on ostovoimaa päivittäistavarakauppaan<br />
ja 28 milj. € ostovoimaa erikoistavarakauppaan<br />
Tilastokeskuksen väestöennusteeseen perustuvan ostovoiman kehitysarvion<br />
mukaan ostovoima tulee kasvamaan vuoteen 2035 noin 10 milj. €.<br />
Kunnan väestötavoitteeseen (+0,3 %/v.) perustuvan arvion mukaan ostovoima<br />
tulee kasvamaan noin 19 milj. € vuoteen 2035, mikä on noin 9 milj.<br />
€ enemmän kuin Tilastokeskuksen ennusteeseen perustuva arvio<br />
Vaikka Tilastokeskuksen mukainen väestöennuste on laskeva, vaikuttaa<br />
yleinen kulutuksen kasvu kuitenkin merkittävästi ostovoimaa suurentaen<br />
Kulutus €/mökkitalous/v. 2009 2010 2011 2015 2020 2025 2030 2035<br />
Päivittäistavara 2 925 2 945 3 029 3 136 3 248 3 363 3 482<br />
Tilaa vaativa kauppa (ainoastaan<br />
2 000 2 026 2 052 2 161 2 305 2 459 2 623 2 798<br />
rakentaminen ja korjaus)<br />
Muu erikoiskauppa (ei tietoja) 600 607 614 645 684 726 771<br />
Erikoiskauppa yht. (rakentaminen<br />
ja korjaus + muut tavarat<br />
kuten koneet, polttoaineet,<br />
puutarhanhoito)<br />
2 600 2 633 2 667 2 806 2 989 3 185 3 394 3 616<br />
Vähittäiskauppa yhteensä 5 558 5 612 5 834 6 126 6 433 6 757 7 099
BILAGA/LIITE 7<br />
S i v u | 15<br />
15<br />
Taulukko 8. <strong>Kemiönsaaren</strong> asukkaiden ostovoima (milj. €) 2010 ja ostovoima-arviot<br />
vuoteen 2035. TILASTOKESKUKSEN ENNUSTEESEEN PERUSTUVA ARVIO<br />
TK ENNUSTE 2010 2011 2015 2020 2025 2030 2035<br />
Päivittäistavara 21,7 21,7 21,8 22,2 22,7 23,4 24,1 2,5<br />
Tilaa vaativa kauppa 9,7 9,8 10,1 10,5 11,1 11,8 12,5 2,8<br />
Muu erikoiskauppa pl. Alkoholi 18,8 19,0 19,5 20,3 21,3 22,5 23,8 4,9<br />
Erikoiskauppa yht. 28,5 28,8 29,6 30,8 32,5 34,3 36,3 7,7<br />
Muutos<br />
2010–<br />
2035<br />
Vähittäiskauppa yhteensä 50,2 50,6 51,4 53,0 55,2 57,8 60,4 10,2<br />
Taulukko 9. <strong>Kemiönsaaren</strong> asukkaiden ostovoima (milj. €) 2010 ja ostovoima-arviot<br />
vuoteen 2035. KUNNAN VÄESTOTAVOITTEESEEN PERUSTUVA ARVIO<br />
45,0<br />
40,0<br />
35,0<br />
30,0<br />
25,0<br />
20,0<br />
15,0<br />
10,0<br />
5,0<br />
0,0<br />
<strong>Kemiönsaaren</strong> asukkaiden Ostovoima: Tilastokeskuksen<br />
väestöennuste ja kunnan väestötavoite<br />
2010 2011 2015 2020 2025 2030 2035<br />
Päivittäistavara TK<br />
Erikoiskauppa yht. TK<br />
Päivittäistavara TAV<br />
Erikoiskauppa yht. TAV<br />
KUNNAN TAVOITE 2010 2011 2015 2020 2025 2030 2035<br />
Päivittäistavara 21,7 21,7 22,6 23,8 25,0 26,3 27,6 6,0<br />
Tilaa vaativa kauppa 9,7 9,8 10,4 11,3 12,2 13,2 14,3 4,7<br />
Muu erikoiskauppa pl. Alkoholi 18,8 19,0 20,2 21,8 23,4 25,3 27,2 8,4<br />
Muutos<br />
2010–<br />
2035<br />
Erikoiskauppa yht. 28,5 28,8 30,6 33,1 35,7 38,5 41,6 13,0<br />
Vähittäiskauppa yhteensä 50,2 50,6 53,3 56,8 60,7 64,8 69,2 19,0<br />
Kuva 12. <strong>Kemiönsaaren</strong> asukkaiden ostovoima.<br />
Vapaa-ajan asukkaiden ostovoima ja sen kehittyminen<br />
Ostovoimaa alueelle tuovat myös vapaa-ajan asukkaat, jotka ovat merkittävä<br />
paikallisten palvelujen käyttäjä. Vuonna 2011 Kemiönsaari oli 10. suurin kesämökki<strong>kunta</strong><br />
4618 kesämökillä (Tilastokeskus). Mökkeily hyödyttää Suomen<br />
maakunnista eniten Varsinais-Suomea, 788 miljoonaa euroa vuonna 2010<br />
(TEM Raportteja 21/2011). Mökkeilijöiden suurimmat rahavirrat syntyvät<br />
päivittäistavarahankinnoista (elintarvikkeet, juomat ja taloustavarat), matkoista<br />
ja uudisrakentamisesta. Kemiönsaaressa kesämatkailijat ovat myös<br />
merkittävä ostovoima erikoiskaupalle.<br />
Kesämökkibarometrin 2009 mukaan kesämökki oli oman kotitalouden tai<br />
jonkun muun henkilön käytössä keskimäärin 75 vuorokautta vuodessa. Käyntikertoja<br />
mökille tuli yhteensä 33. Päivittäistavarat sekä muut tavarat ja palvelut<br />
hankittiin monesta eri paikasta eli kotikunnasta, mökkimatkan varrelta,<br />
mökkikunnan kaupasta tai suoramyyntipaikasta. Mitä pidempään mökillä<br />
oltiin, sitä suuremmaksi kasvoi mökkikunnan osuus ostoksista. Barometrin
BILAGA/LIITE 7<br />
S i v u | 16<br />
16<br />
mukaan mökkitaloutta kohden päivittäistavaroihin käytettiin rahaa lähes<br />
2000 euroa vuodessa. Muihin tavaroihin käytettiin mökkiä kohden keskimäärin<br />
yli 600 euroa vuodessa (mm. koneet, polttoaine, kalusteet, astiat, harrastusvälineet,<br />
puutarhanhoito).<br />
Loma-asumisen investoinnit tutkimuksessa (TEM Raportteja 21/2011) puolestaan<br />
päästiin hieman suurempiin lukuihin ja loma-asunnolla käytiin keskimäärin<br />
83 päivää vuodessa. Elintarvikkeisiin, juomiin ja taloustavaroihin kulutettiin<br />
keskimäärin 28,3 euroa päivässä, keskimäärin se tekee 2349 euroa perhettä<br />
kohti.<br />
Trygga Skärgårdsboendet ry:n kyselystä kävi ilmi, että vapaa-ajan asukkaiden<br />
osuus liikevaihdosta (Kemiönsaari + Parainen) oli tilaa vievässä kaupassa merkittävä,<br />
esimerkiksi rakentamisen alalta 31,9 % ja erikoiskaupan 22,1 % liikevaihdosta<br />
tuli vapaa-ajan asukkailta. Vapaa-ajan asukkaat muodostavat Kemiönsaarella<br />
27,28 % palvelusektorin volyymistä, se tarkoittaa 28 miljoonaa<br />
euroa. Saman tutkimuksen mukaan vapaa-ajan asukkaat käyttävät päivittäistavarahankintoihin<br />
11,9 miljoonaa euroa vuodessa.<br />
Taulukko 10. Arvio kesämökkiasukkaiden päivittäistavarakauppaan kohdistuvasta ostovoimasta<br />
<strong>Kemiönsaaren</strong> kunnassa 6<br />
Päivittäistavarakauppa<br />
Vapaa-ajan<br />
asukkaiden<br />
rahankäyttö<br />
(€/pvä)<br />
Mökillä vietettyjä<br />
vuorokausia<br />
vuodessa<br />
Kesämökkibarometri 2009 26 75 3,97<br />
Loma-asumisen investoinnin<br />
(TEM)<br />
28,3 83 4,79<br />
Trygga skärgårdsboendet<br />
slutraport<br />
34,61 84,5 5,96<br />
Merkitys Kemiönsaarelle<br />
(milj. €) --<br />
>50 % ostovoimasta<br />
<strong>kunta</strong>an<br />
Taulukko 11. Arvio kesämökkiasukkaiden erikoiskauppaan kohdistuvasta ostovoimasta<br />
<strong>Kemiönsaaren</strong> kunnassa 7<br />
Erikoiskauppa<br />
Rakentamiseen ja korjaukseen<br />
olemassa olevilla mökeillä (60<br />
% ostoksista lähiseudulta)<br />
Muut tavarat (esim. koneet,<br />
polttoaine, puutarhanhoito,<br />
kalusteet yms.)<br />
Kulutus<br />
1200€/v./mökki 4,89<br />
600€/v./mökki 2,45<br />
Merkitys Kemiönsaarelle<br />
(milj. €) --> ostovoima<br />
Vuonna 2007 valmistuneessa Turunmaan markkinatutkimuksessa (TNS Gallup,<br />
2008) Kemiön ja Dragsfjärdin mökkiläisistä yli puolet teki hankintansa<br />
pääosin mökkikunnassaan ja Västanfjärdin mökkiläisistä 43 % (ostovoimaa<br />
suuntautui myös Kemiöön). Syitä olla hankkimatta päivittäistavaroita Turunmaalta<br />
oli mökkiläisten hankinnat matkan varrelta tai kodin läheltä, tuotteiden<br />
korkea hinta ja saatavuus. Erikoistavaroiden osalta suurimmat syyt olivat<br />
tuotteiden saatavuus, tarjoavien liikkeiden löydettävyys, hankinnat matkan<br />
varrelta tai kodin läheltä sekä tuotteiden korkea hinta. Viidesosa mökkiläisistä<br />
oli halukas käyttämään Kemiön, Dragsfjärdin tai Västanfjärdin vapaaajanvietto-<br />
ja matkailupalveluita ympärivuotisesti. Vapaa-ajan asukkaiden<br />
näkemys mökki<strong>kunta</strong>nsa palvelutarjonnasta oli <strong>Kemiönsaaren</strong> osalta hyvä:<br />
palvelutarjontaa pidettiin kohtalaisena tai jopa runsaana.<br />
Seuraavissa taulukoissa on esitetty arvio osa-vuosiasukkaiden Kemiönsaareen<br />
kohdistuvasta ostovoimasta. Arvio huomioi ostovoiman siirtymän. Ostovoimasiirtymäarvion<br />
mukaan em. lähteisiin perustuen päivittäistavarakaupan<br />
ostovoimasta n. 50 % kohdistuu kesämökki<strong>kunta</strong>an (Trygga skärgårdsboendet<br />
-tutkimus 2011, Turun markkinatutkimus 2008), rakentamiseen ja korjaukseen<br />
kohdistuvasta ostovoimasta 60 % (kesämökkibarometri 2009) ja muun<br />
6 vapaa-ajan asuntojen määränä on käytetty ulkopaikka<strong>kunta</strong>laisten omistamien mökkien määrää<br />
4076 v. 2011 Trygga skärgårdsboendet -tutkimuksen mukaisesti<br />
7 vapaa-ajan asuntojen määränä on käytetty ulkopaikka<strong>kunta</strong>laisten omistamien mökkien määrää<br />
4076 v. 2011 Trygga skärgårdsboendet -tutkimuksen mukaisesti
BILAGA/LIITE 7<br />
S i v u | 17<br />
17<br />
erikoiskaupan osalta 50 % (kesämökkibarometri 2009). Kehitysarviot perustuvat<br />
olettamukseen, että ostovoiman siirtymät eivät muutu.<br />
Arvioiden perustana on käytetty kahta kehitysarvioita kesämökkeilyn kehittymisestä<br />
pysyväisasukkaiden määrän kehittymiseen liittyvien arvioiden tapaan.<br />
Molempiin ennusteisiin <strong>Kemiönsaaren</strong> kaavavaranto on riittävä ja käyttämättömiäkin<br />
loma-asumisen paikkoja jää jälkimmäisen maksimitavoitteen<br />
mukaan jäljelle (vapaita kaavoitettuja loma-asumisen paikkoja vuonna 2012<br />
noin 3300).<br />
1) Uusia kesämökkejä tulee <strong>kunta</strong>an 40 vuodessa 2005-luvun jälkeisen kehityksen<br />
mukaisesti (uudet mökit + rakennusten käyttötapamuutokset)<br />
2) Uusia kesämökkejä tulee <strong>kunta</strong>an 60 vuodessa 2000-luvun jälkeisen kehityksen<br />
mukaisesti (uudet mökit + rakennusten käyttötapamuutokset)<br />
Taulukko 12. Arvio osavuosiasukkaiden <strong>Kemiönsaaren</strong> vähittäiskauppaan kohdistuvasta<br />
ostovoimasta (milj. €) ja sen kehityksestä vuoteen 2035 huomioiden ostovoiman siirtymän.<br />
Arvion perusta: kesämökkeilyn määrä kasvaa 40/mökkiä/v. 2005-vuoden jälkeisen<br />
kehityksen mukaisesti.<br />
OSTOVOIMA (kasvua 40<br />
mökkiä/vuosi)<br />
2010 2011 2015 2020 2025 2030 2035<br />
Muutos<br />
2010<br />
–<br />
2035<br />
Päivittäistavara 5,9 6,0 6,4 7,0 7,5 8,1 8,8 2,9<br />
Tilaa vaativa kauppa (ainoastaan<br />
rakentaminen ja korjaus)<br />
4,9 5,0 5,5 6,1 6,8 7,6 8,5 3,6<br />
Muu erikoiskauppa pl. Alkoholi<br />
1,2 1,3 1,4 1,5 1,7 1,9 2,1 0,8<br />
Erikoiskauppa yht. (rakentaminen<br />
ja korjaus + muut<br />
tavarat kuten koneet, polttoaineet,<br />
puutarhanhoito) 6,1 6,3 6,9 7,7 8,5 9,5 10,5 4,4<br />
Vähittäiskauppa yhteensä 12,0 12,3 13,3 14,6 16,1 17,6 19,3 7,3<br />
Taulukko 13. Arvio osavuosiasukkaiden <strong>Kemiönsaaren</strong> vähittäiskauppaan kohdistuvasta<br />
ostovoimasta (milj. €) ja sen kehityksestä vuoteen 2035 huomioiden ostovoiman siirtymän.<br />
Arvion perusta: kesämökkeilyn määrä kasvaa 60/mökkiä/v. 2000-vuoden jälkeisen<br />
kehityksen mukaisesti.<br />
OSTOVOIMA (kasvua 60<br />
mökkiä/vuosi)<br />
2010 2011 2015 2020 2025 2030 2035<br />
Muutos<br />
2010<br />
–<br />
2035<br />
Päivittäistavara ml. Alkoholi 5,87 6,00 6,54 7,24 7,98 8,77 9,60 3,7<br />
Tilaa vaativa kauppa (ainoastaan<br />
rakentaminen ja korjaus)<br />
4,88 5,02 5,60 6,38 7,25 8,21 9,26 4,4<br />
Muu erikoiskauppa pl. Alkoholi<br />
1,22 1,25 1,39 1,58 1,78 2,01 2,26 1,04<br />
Erikoiskauppa yht. (rakentaminen<br />
ja korjaus + muut<br />
tavarat kuten koneet, polttoaineet,<br />
6,10 6,27 6,99 7,96 9,04 10,22 11,52 5,4<br />
puutarhanhoito)<br />
Vähittäiskauppa yhteensä 11,97 12,27 13,52 15,20 17,02 18,99 21,12 9,1<br />
Ostovoiman siirtymä<br />
Ostovoima-arviot eivät itsessään kerro, missä osto tapahtuu myyntinä. Kaikki<br />
kemiönsaarelaiset tai osavuosiasukkaat eivät tee ostoksiaan Kemiönsaaressa,<br />
vaan ostoksia tehdään myös oman kunnan ulkopuolella esim. työpaikkakunnalta,<br />
työmatkan varrelta, laajempien palveluiden ääreltä tai osavuosiasukkaiden<br />
osalta asuinkunnassa ja muualla matkan varrella. Ostovoiman siirtymällä<br />
pyritään kuvaamaan osuutta, joka jää <strong>kunta</strong>an ostovoimasta (eli se on<br />
vähittäiskaupan myynnin ja ostovoiman erotus). Positiivinen ostovoima kertoo<br />
myynnin olevan suurempaa kuin asukkaiden ostovoiman; eli ostovoimaa<br />
tulee myös muualta <strong>kunta</strong>an. Negatiivinen ostovoima voi kertoa mm. heikosta<br />
palvelutarjonnasta tai vahvasta palvelukeskuksesta kunnan lähellä; eli<br />
kunnan ostovoima on tuolloin suurempi kuin kunnan vähittäiskaupan myynti.<br />
Ostovoiman siirtymän arviossa käytetään kaupan myyntilukuja sekä tilastokeskuksen<br />
ennusteen ja kunnan väestötavoitteen sekä kulutusarvioiden mu-
kaan laskettuja ostovoimalukuja. Erikoiskaupan osalta laskemassa käytetään<br />
Tilastokeskuksen liikevaihtotietoja ja päivittäistavarakaupan osalta A.C. Nielsenin<br />
myymälärekisteritietoja myynnistä. Liikevaihtoon on lisätty arvonlisävero,<br />
jotta tulokset ovat verrattavissa yleisellä tasolla myyntilukuihin (sis. alv).<br />
Vuonna 2010 (eli tuoreimmat päivittäistavarakaupan myyntitiedot) arvolisävero<br />
nousi kuitenkin kesken vuoden, minkä vuoksi arvolisäveron lisääminen<br />
on vain suuntaa-antavaa arviota myynnistä.<br />
Ostovoiman nettosiirtymä on arvion mukaan (huomioiden perinteisesti vain<br />
pysyväisasukkaiden ostovoiman) Kemiönsaaressa päivittäistavarakaupan<br />
osalta noin 18 % (n. 3,8 milj. €) ja erikoistavarakaupan osalta 45 %. Kemiönsaaressa<br />
myynti on huomattavasti suurempaa kuin asukkaiden ostovoima, eli<br />
ostovoimaa virtaa merkittävästi muualta etenkin erikoistavarakaupan osalta.<br />
Huomattavaa eroa myynnin ja ostovoiman välillä selittää osavuosiasukkaiden<br />
suuri määrä Kemiönsaaressa. Arvion mukaan osavuosiasukkaiden erikoistavarakaupan<br />
ostovoima on lisäksi noin viidennes pysyväisasukkaiden ostovoimasta<br />
ja päivittäistavarakaupan osalta noin neljännes. Vapaa-ajan asunnon<br />
omistajista n. 10 % on kemiönsaarelaisia. Vapaa-ajan asuntojen omistajista<br />
suurin osa eli 39,7 % on pääkaupunkiseudulta (Helsingistä, Espoosta, Vantaalta<br />
ja Kauniaisista), Turun seudulta 20,3 % ja Salon seudulta 8,9 %. Ostovoimaa<br />
siirtyy vapaa-ajan asukkaiden mukana Kemiönsaarelle. Alla olevissa laskemissa<br />
on tarkasteltu erikseen pysyväisasukkaiden ja osavuosiasukkaiden (pääasiassa<br />
kesäasukkaita) ostovoiman siirtymää. Osavuosiasukkaiden ostovoiman<br />
siirtymät:<br />
päivittäistavarakaupan ostovoimasta n. 50 % kohdistuu kesämökki<strong>kunta</strong>an<br />
(Trygga skärgårdsboendet -tutkimus 2011, Turun markkinatutkimus<br />
2008)<br />
rakentamiseen ja korjaukseen kohdistuvasta ostovoimasta 60 % kohdistuu<br />
kesämökki<strong>kunta</strong>an (kesämökkibarometri 2009)<br />
muun erikoiskaupan osalta 50 % kohdistuu kesämökki<strong>kunta</strong>an (kesämökkibarometri<br />
2009).<br />
18<br />
BILAGA/LIITE 7<br />
S i v u | 18<br />
Taulukko 14. Päivittäistavara- ja erikoistavarakaupan myynti ja ostovoimatiedot sekä<br />
ostovoiman siirtymä 2010.<br />
Huomioiden pysyväisasukkaat<br />
ja osa-<br />
Huomioiden vain pysyväisasukkaavuosiasukkaat<br />
PT-myynti 25, 5 milj. € 25, 5 milj. €<br />
PT-ostovoima 21, 7 milj. € 27,5 milj. €<br />
Siirtymä € 3,8 milj. € -2,0 8<br />
Siirtymä % 18 % -7 %<br />
ET-myynti 40,1 milj. € 40,8 milj. €<br />
ET-ostovoima 28,2 milj. € 34,2 milj. €<br />
Siirtymä € 12,6 milj. € 6,6 milj. €<br />
Siirtymä % 45 % 19 %
BILAGA/LIITE 7<br />
S i v u | 19<br />
19<br />
Palveluyritykset Turunmaalla markkinatutkimuksessa (TNS Gallup, 2008) kävi<br />
ilmi, että Kemiössä ja Dragsfjärdissä asuvat ilmoittivat tekevänsä päivittäistavarahankintansa<br />
kotikunnassaan. Västänfjärdin osuus oli 73 %. Noin neljännes<br />
Västanfjärdin asukkaista kävi tekemässä hankintansa Kemiössä. Erikoisliikkeiden<br />
palveluja haki Turusta vain 33 % västanfjärdiläisistä ja 35 % kemiöläisistä,<br />
sen sijaan kolmasosa kävi tekemässä erikoisliikeostoksensa Salosta.<br />
Lisäksi oman kunnan tarjonta tyydytti keskimääräistä useampaa (vrt. Turunmaan<br />
muut kunnat). Dragsfjärdiläiset keskittivät ostoksiaan enemmän<br />
Turkuun, sillä 61 % kertoi hyödyntävänsä sen tarjontaa. Luku on kuitenkin<br />
alhaisempi kuin lähempänä Turkua sijaitsevissa kunnissa.<br />
Kuva 13. Päivittäistavaran ostovoima, myynti ja ostovoiman siirtymä Salon talousalueella<br />
2009, Tilastokeskus ja A.C.Nielsen Finland Oy (lähde: FCG 2011, Salon kaupallinen<br />
selvitys)<br />
Kuva 14. Päivittäistavaroiden pääasiallinen ostopaikka (TNS Gallub 2008).
BILAGA/LIITE 7<br />
S i v u | 20<br />
20<br />
Vähimmäislisätarve k-m2 eli nettotilantarve: suuri osa kasvusta toteutuu<br />
nykyisissä myymälätiloissa. Enimmäislisätarve k-m2 eli bruttotilantarve<br />
- lisätila suuntautuu uusille toimijoille ja laajennuksiin<br />
Vähimmäis-/enimmäistarve: Päivittäistavara 66 %, Tilaa vaativa<br />
kauppa 50 %, Muu erikoiskauppa pl. Alkoholi 50 %<br />
Keskitehokkuus €/my-m2: Päivittäistavara 6 500 (nykyisen tehokkuuden<br />
mukainen), Tilaa vaativa kauppa 2 500, Muu erikoiskauppa pl.<br />
Alkoholi 3 000. Oletetaan että keskitehokkuus pysyy nykyisellä tasollaan.<br />
Myyntineliö(my-m2) x 1,25 = Kerrosalaneliö (kem2)<br />
Arviot eivät huomioi ostovoiman siirtymää esim. pysyväisasukkaiden<br />
osalta (ostovoimavirtaus kunnasta; asiointia myös mm. Salossa ja Turussa)<br />
tai päivämatkailijoiden tuomaa ostovoimaa (ostovoimavirtaus<br />
<strong>kunta</strong>an).<br />
Liiketilan lisätarve arvio on suuntaa antava ennuste kehityksestä ja<br />
perustuu myös useisiin suhdanteista riippuviin taustamuuttujiin<br />
Kuva 15. Ostovoiman virtoja Kemiönsaarelta.<br />
Lisäpinta-alan tarve<br />
Kaupan lisäpinta-alan tarvearvio on laskettu kemiönsaarelaisten ostovoiman<br />
ja kaupan keskimääräisten myyntitehokkuuslukujen perusteella. Liiketilan<br />
lisäpinta-alan tarpeesta on laskettu vähimmäistarve sekä enimmäistarve samoin<br />
laskentaperustein kuin Salon talousalueelle tehdyn kaupallisen selvityksen<br />
kanssa. Lisäpinta-alan tarvelaskelman taustaoletukset:<br />
Kaavoituksen yhteydessä kaupan lisäpinta-alan tarvelaskelmassa on huomioitava<br />
kuitenkin kaavallinen ylimitoitus. Ylimitoitusta käytetään sillä kaikki kaavoitettava<br />
kaupan ala ei tule mitä todennäköisimmin toteutumaan vaan kunnan<br />
on tarjottava vaihtoehtoisia vetovoimaisia tontteja uudelle yritystoiminnalle.<br />
Arviossa on huomioitava, että ostovoimaa ja näin ollen myös liikepintaalan<br />
tarvetta lisää edelleen mm. matkailijoiden tuoma ostovirta ja toisaalta<br />
vähentää pysyväisasukkaiden asiointi Turussa ja Salossa. Tarvearvioissa ei ole<br />
myöskään huomioitu myymäläpoistumaa, mikä lisää uutta tilatarvetta. Seuraavissa<br />
vaihtoehtoisissa laskelmissa käytetään kaavallista ylimitoituskerrointa<br />
1,5.<br />
10000<br />
8000<br />
6000<br />
4000<br />
2000<br />
0<br />
Laskennalliset lisäpinta-ala-arviot Kemiönsaaressa<br />
vuoteen 2035<br />
(vähimmäislisäpinta-alatarve)<br />
PYS TK<br />
PYS TK + VAP<br />
PYS TK +VAP+1,5<br />
PYS STRAT<br />
PYS STRAT+VAP<br />
PYS STRAT+VAP+1,5<br />
Kuva 16. Lisäpinta-ala-arviot perustuen eri väestötavoitteisiin ja ennusteisiin.
BILAGA/LIITE 7<br />
S i v u | 21<br />
21<br />
PYS TK<br />
PYS TK + VAP<br />
PYS TK +VAP+1,5<br />
Kemiönsaari Tilastokeskuksen ennuste<br />
Ostovoiman kasvu 2010–2035, milj. € Enimmäislisätarve k-m2 Vähimmäislisätarve k-m2 Myyntineliö<br />
Päivittäistavara 2,5 474 313 250<br />
Tilaa vaativa kauppa 2,8 1 416 708<br />
Muu erikoiskauppa 4,9 2 047 1024<br />
Erikoiskauppa yht. 7,7 3 463 1731 1385<br />
Vähittäiskauppa yhteensä 10,2 3 937 2044 1635<br />
Kemiönsaari Tilastokeskuksen ennuste + osavuosiasukkaat<br />
Ostovoiman kasvu 2010–2035, milj. € Enimmäislisätarve k-m2 Vähimmäislisätarve k-m2 Myyntineliö<br />
Päivittäistavara 5,4 1 031 680 544<br />
Tilaa vaativa kauppa 6,4 3 202 1601<br />
Muu erikoiskauppa 5,8 2 398 1199<br />
Erikoiskauppa yht. 12,2 5 600 2800 2240<br />
Vähittäiskauppa yhteensä 17,5 6 631 3480 2784<br />
Kemiönsaari Tilastokeskuksen ennuste + osavuosiasukkaat + 1,5 kaavallinen ylimitoitus<br />
Ostovoiman kasvu 2010–2035, milj. € Enimmäislisätarve k-m2 Vähimmäislisätarve k-m2 Myyntineliö<br />
Päivittäistavara 5,4 1546 1021 816<br />
Tilaa vaativa kauppa 6,4 4803 2402<br />
Muu erikoiskauppa 5,8 3597 1798<br />
Erikoiskauppa yht. 12,2 8400 4200 3360<br />
Vähittäiskauppa yhteensä 17,5 9946 5220 4176<br />
Pys tk= Pysyväisasukkaiden ostovoiman muutos, väestö vähenee Tilastokeskuksen ennusteen<br />
mukaan (-460as.)<br />
Pys tk + vap = Pysyväisasukkaiden ostovoiman muutos, väestö vähenee Tilastokeskuksen<br />
ennusteen mukaan ja huomioidaan vapaa-ajan asukkaiden ostovoiman muutos (vuoden<br />
2005 jälkeinen kehitys, maltillinen kasvu)<br />
Pys tk + vap + 1,5 = Pysyväisasukkaiden ostovoiman muutos, väestö vähenee Tilastokeskuksen<br />
ennusteen mukaan ja huomioidaan vapaa-ajan asukkaiden ostovoiman muutos<br />
(vuoden 2005 jälkeinen kehitys, maltillinen kasvu) ja huomioidaan kaavallinen ylimitoitus<br />
1,5<br />
Pys strat = Pysyväisasukkaiden ostovoiman muutos, väestö lisääntyy 0,3%/v. <strong>kunta</strong>strategian<br />
mukaan<br />
Pys strat + vap = Pysyväisasukkaiden ostovoiman muutos, väestö lisääntyy 0,3%/v. <strong>kunta</strong>strategian<br />
mukaan ja huomioidaan vapaa-ajan asukkaiden ostovoiman muutos (vuoden 2005 jälkeinen<br />
kehitys, maltillinen kasvu)<br />
Pys strat + vap +1,5 = Pysyväisasukkaiden ostovoiman muutos, väestö lisääntyy 0,3%/v. <strong>kunta</strong>strategian<br />
mukaan ja huomioidaan vapaa-ajan asukkaiden ostovoiman muutos (vuoden 2005<br />
jälkeinen kehitys, maltillinen kasvu) ja huomioidaan kaavallinen ylimitoitus 1,5
BILAGA/LIITE 7<br />
S i v u | 22<br />
22<br />
PYS STRAT<br />
PYS STRAT+VAP<br />
PYS<br />
STRAT+VAP+1,5<br />
Kemiönsaari strategian mukainen väestötavoite<br />
Ostovoiman kasvu 2010–2035, Enimmäislisätarve k-m2 Vähimmäislisätarve k- Myyntineliö<br />
milj. €<br />
m2<br />
Päivittäistavara 6,0 1 149 759 607<br />
Tilaa vaativa kauppa 4,7 2 327 1163<br />
Muu erikoiskauppa 8,4 3 489 1744<br />
Erikoiskauppa yht. 13,0 5 816 2908 2326<br />
Vähittäiskauppa yhteensä 19,0 6 965 3667 2933<br />
Kemiönsaari strategian mukainen väestötavoite + osavuosiasukkaat<br />
Ostovoiman kasvu 2010–2035, Enimmäislisätarve k-m2 Vähimmäislisätarve k- Myyntineliö<br />
milj. €<br />
m2<br />
Päivittäistavara 8,9 1 706 1126 901<br />
Tilaa vaativa kauppa 8,2 4 114 2057<br />
Muu erikoiskauppa 9,2 3 839 1920<br />
Erikoiskauppa yht. 17,4 7 953 3976 3181<br />
Vähittäiskauppa yhteensä 26,3 9 659 5103 4082<br />
Kemiönsaari strategian mukainen väestötavoite + osavuosiasukkaat + 1,5 kaavallinen<br />
ylimitoitus<br />
Ostovoiman kasvu 2010–2035, Enimmäislisätarve k-m2 Vähimmäislisätarve k- Myyntineliö<br />
milj. €<br />
m2<br />
Päivittäistavara 8,9 2559 1689 1351<br />
Tilaa vaativa kauppa 8,2 6170 3085<br />
Muu erikoiskauppa 9,2 5759 2880<br />
Erikoiskauppa yht. 17,4 11929 5965 4772<br />
Vähittäiskauppa yhteensä 26,3 14489 7654 6123<br />
Laskennallisten arvioiden mukaan vähittäiskaupan lisäpinta-alan enimmäistarve<br />
on Tilastokeskuksen väestöennuste, vapaa-ajan asukkaiden määrän<br />
kehitys ja kaavallinen ylimitoitus huomioiden 9900k-m2, josta päivittäistavarakaupan<br />
osuus on noin 1500 k-m2. Pienemmillä kulutusluvuilla laskien (ks.<br />
liite) vastaava tarve on 7600 k-m2, josta päivittäistavarakaupan tarvetta on<br />
1100k-m2. Päivittäistavarakaupan lisäalasta suuntautuu keskusta-alueelle<br />
arvion mukaan noin 70 % eli 1100 k-m2, tilaa vaativan kaupan osalta n. 1000<br />
km-m2, ja muun erikoiskaupan osalta 2900k-m2 (Santasalo Ky).<br />
Nettolisäystarpeesta (enimmäistarve) voidaan edelleen vähentää esim. verkkokaupan<br />
yleistymisen myötä 10 % (esim. Santasalo 2012 9 ). Lisäksi mm. kaupan<br />
pinta-alan luonnollinen poistuma (1-2 % /v) sekä myyntitehokkuuden<br />
kasvu vaikuttaa arvioihin.<br />
9 http://www.uudenmaanliitto.fi/files/5302/Kaupan_selvitys_15.11.2012_.pdf
BILAGA/LIITE 7<br />
S i v u | 23<br />
23<br />
KAUPAN TOIMIJOIDEN NÄKEMYS KAUPAN NY-<br />
KYTILASTA JA KEHITTYMISESTÄ<br />
<strong>Kemiönsaaren</strong> kunnan kaupallista selvitystä varten haastateltiin 10 kaupan<br />
toimijaa puhelimitse aikavälillä 1.10.–22.10.2012. Työtä varten haastateltiin:<br />
Esko Jääskeläinen, Suur-Seudun Osuuskauppa<br />
Olli Setänen, Kesko (Lounais-Suomi)<br />
Hannele Suovo, Suomen Lähikauppa<br />
Jörgen Törnqvist, Ab Engelsby Verk<br />
Tony Wuorio, Oy Konewuorio Maskin Ab<br />
Ole Vahlberg, F:ma Vahlberg<br />
Ulla Swens-Söderholm, Kasandra Gardencenter<br />
Sami Lappalainen, ZAZ DATA, <strong>Kemiönsaaren</strong> yksityisyrittäjät<br />
Magnus Nyman, Aktia kiinteistövälitys<br />
Kristian Lindroos, Raaseporin kiinteistökeskus RFC Oy LKV<br />
<strong>Kemiönsaaren</strong> kaupan palveluverkon nykytila<br />
Päivittäistavarakaupan osalta Kemiönsaarella on muutaman vuoden aikana<br />
tapahtunut muutoksia. S-ryhmä on rakentanut uuden S-marketin Kemiön<br />
keskustaan ja S-raudan pari vuotta ennen sitä. S-ryhmällä on myös Sale Taalintehtaalla.<br />
K-ryhmällä on Kemiön keskustassa ja Taalintehtaalla K-marketit<br />
ja K-Extrat Västanfjärdissa ja Kärrassa. Suomen Lähikaupalla on Siwat Engelsbyssä<br />
Kemiön keskustassa ja Dragsfjärdissä. Engelsbyn Siwaa on vuonna 2011<br />
pienennetty alle 100 m², jolloin kauppa on saanut vapaat aukioloajat myös<br />
juhlapyhinä. Tämä on parantanut Kemiön keskustan palveluita, sillä Engelsbyn<br />
Siwa on ainoa alle 100 m² kokoinen kauppa Kemiön keskustassa. Dragsfjärdin<br />
Siwaa on remontoitu vuoden 2010 lopulla.<br />
Kemiönsaaressa on ristiriitainen tilanne; päivittäistavarakaupan osalta kaupan<br />
palveluverkko on kesällä alimitoitettu (juhannuksesta heinäkuun loppuun),<br />
mutta talvella ylimitoitettu.<br />
Yleisesti ottaen kaupan palveluverkko nähtiin hyväksi, erityisesti Kemiön keskustassa.<br />
Kemiönsaarelta puuttuu esimerkiksi huonekaluliike ja lastenvaateliike.<br />
Asiakasmäärä ei riitä ylläpitämään kysyntää. Päivittäistavarakauppojen<br />
tavaravalikoiman laajeneminen koettiin uhaksi erikoiskaupalle.<br />
<strong>Kemiönsaaren</strong> kaupan palveluverkon tulevaisuus<br />
Kaupan palveluverkon nähtiin paranevan tulevaisuudessa. Päivittäistavarakaupan<br />
osalta tilanne on hankala, koska kesäaikana tarjonnassa on alimitoitusta<br />
ja tarvetta olisi isommalle palvelutarjonnalle. Talvella on ylimitoitusta.<br />
S-ryhmällä on vahva ja tuore tarjonta. Keskolla on puolestaan suunnitelmia<br />
rakentaa isompi kauppa Kemiön keskustaan, jolloin Kemiön keskustan palvelutarjonta<br />
päivittäistavarakaupan osalta paranisi. Päivittäistavarakaupan ohella<br />
myös rakennustarvikekauppa keskittyy Kemiön keskustaan. Uusien investointien<br />
nähtiin suuntautuvan matkailuun ja vapaa-ajan asukkaiden palveluihin.<br />
Palveluiden parantamisella voidaan saada <strong>kunta</strong>an enemmän matkailijoita<br />
ja saada matkailijat viihtymään. Vapaa-ajan kuluttaminen keskittyy muualle<br />
kuin Kemiön keskustaan, akselille Hiittinen-Kasnäs-Taalintehdas-Bengtskär.<br />
Kaupan tulevaisuuden osalta näkymät nähtiin myönteisinä. Kemiönsaarella<br />
on hyvä ostovoima. Toimitilojen laajentaminen on hyvin paljon sidoksissa<br />
väestön kehitykseen, vapaa-ajan asukkaiden määrän kasvuun ja vapaa-ajan<br />
asunnolla vietetyn ajan kasvuun. Tulevaisuudessa eläköityminen ja etätöiden<br />
lisääntyminen vaativat enemmän palveluita.<br />
Tarjonta tulee keskittymään sinne minne väestökin keskittyy ja vähenee sieltä<br />
mistä väestökin vähenee. Kemiön keskusta kehittyy muiden edellä. Päivittäistavarakaupan<br />
osalta Kemiön keskusta on ykköspaikka ja seuraavana tulee<br />
Taalintehdas. Investoinnit tulevat suuntautumaan Kemiön keskustaan, mikä<br />
myös takaa palveluiden pysymisen Kemiönsaaressa (esimerkiksi valtion palvelut,<br />
kuten Kela). Keskustojen toivottiin olevan yhtenäisiä ja palveluiden sijoittuvan<br />
lähelle toisiaan, mikä helpottaisi asiointia.
BILAGA/LIITE 7<br />
S i v u | 24<br />
24<br />
Pienemmissä keskuksissa toimintaa on niin pitkään kuin väestöä on tarpeeksi.<br />
Päivittäistavarakaupan osalta palveluverkko voi heikentyä juuri hajaasutusalueilla,<br />
Rosalasta ja Björkbodasta on juuri lakkautettu kaupat. Osuus<strong>kunta</strong>muotoisia<br />
puoteja voi kuitenkin tulla lähteneiden tilalle. Hajaasutusalueiden<br />
kaupat palvelevat myös vapaa-ajan asukkaiden tarpeita, kun<br />
vapaa-ajan asuntoja on entistä enemmän. Kysymykseksi nouseekin kuinka<br />
turvataan myös kesämökkiasukkaiden ja syrjäseutujen asukkaiden tarpeet<br />
(ml. posti- ja pakettipalvelut).<br />
FN Steelin konkurssi ja Nokian vähennykset ovat vaikuttaneet kiinteistöpuolella<br />
asuntokauppaan. Myyntiajat ovat pidentyneet. Muutosta on tapahtunut<br />
esimerkiksi 5 vuoden takaiseen aikaan, jolloin myytiin kaikki mitä tuli välitettäväksi.<br />
Vapaa-ajan asuntojen kauppaan näillä vähennyksillä ei ole merkitystä,<br />
sillä suurin osa potentiaalista ostajista tulee Suur-Helsingin alueelta.<br />
Kaupallisten toimintojen sijainti keskustassa<br />
Päivittäistavarakaupan osalta, kun Kesko rakentaa uuden kaupan, ei ole odotettavissa<br />
isoja muutoksia.<br />
Kemiön keskuskohta oli joidenkin mielestä linja-autoaseman ympäristö, toisen<br />
mielestä tori ja sen ympäristö. Kemiön keskusta kaipaa tiiviimpää rakentamista.<br />
Kaavoituksen keinoin on mahdollista pakottaa tyhjiä tontteja rakennettavaksi<br />
ja kannustaa nykyisten rakennusten laajennuksiin, missä se on<br />
teknisesti mahdollista. Engelsbyn varrella on tyhjiä tontteja, jotka pitäisi ottaa<br />
käyttöön. Pienyrittäjille pitää olla vapaita liikehuoneistoja keskustasta. Kemiönsaari<br />
on haja-asutusaluetta, missä ihmiset liikkuvat enemmän autolla<br />
kuin pyörällä, joten kaupan paikan pitää olla sellainen minne autolla pääsee<br />
helposti. Myös liikennejärjestelyistä pitäisi päättää pitkällä tähtäimellä.<br />
Näkemykset kaupallisten toimintojen sijoittumisesta tien 183<br />
eteläpuolelle<br />
Suurin osa vastaajista suhtautui myönteisesti kaupallisten toimintojen sijoittamiseksi<br />
myös tien 183 eteläpuolelle, erityisesti jos se olisi tilaa vievää erikoiskauppaa.<br />
Kemiön keskustassa ei ole suuria tontteja tilaa vievän kaupan<br />
tarpeisiin. Yhden vastaajan arvio oli, että 5 vuoden kuluttua keskustan liiketontit<br />
ovat harvassa, joten molemmin puolin tietä pitäisi pystyä rakentamaan.<br />
Rakentamattomia tontteja tulee olla tarjolla, jotta kaupat voivat tulla. Tien<br />
eteläpuoli on kuitenkin vain 500 m etäisyydellä ydinkeskustasta (jos lasketaan<br />
linja-autoaseman ympäriltä).<br />
Kaikki haastateltavat eivät kuitenkaan nähneet tarpeellisena kaupallisten<br />
toimintojen sijoittamista tien eteläpuolelle, sillä se hajottaisi ostovoimaa, eikä<br />
lisäisi keskustan vetovoimaa. Yhden näkemyksen mukaan vielä tällä hetkellä<br />
ei kannata mennä tien eteläpuolelle, kun tilaa on vielä tien pohjoispuolella.<br />
Vasta kun keskusta on tiivistetty, niin myös tien eteläpuolelle voi sijoittua.<br />
Toisen näkemyksen mukaan ensiksi tulisi rakentaa tien pohjoispuoli eli Wuorion<br />
takapiha (Mestarintie tulisi jatkaa 183-tielle ja sille alueelle saataisiin<br />
tontteja) ennen tien eteläpuolelle siirtymistä. Pari vastaajaa huomautti tien<br />
eteläpuolelle rakentamisen vaativan liikenneympyrän olevan kallis investointi.<br />
Toimintojen kehittyminen ja laajentumistarpeet<br />
S-ryhmä mahdollisesti etsii uutta paikkaa tai kiinteistöä Taalintehtaalla Salelle.<br />
Mahdollista on myös kahvila tai ravintolatoimintoihin laajeneminen Taalintehtaalla.<br />
S-ryhmällä ei ole tarvetta voimakkaille investoinneille enää Kemiön<br />
keskustassa, ainakaan lähimpään 10 vuoteen. S-ryhmällä laajentaminen tarkoittaisi<br />
kaupan suuryksikköä. K-ryhmä etsii Kemiön keskustasta uutta paikkaa,<br />
johon rakentaa. Taalintehtaalla on tarpeen modernisoida kaupan tilat.<br />
Suomen Lähikauppa keskittyy parantamaan olemassa olevia kauppoja, vuonna<br />
2011 Engelsbyn Siwaa on pienennetty alle 100 m² ja vuonna 2010 Drags-
BILAGA/LIITE 7<br />
S i v u | 25<br />
25<br />
fjärdin Siwaa on uudistettu. Siwat ovat profiloituneet täydennysostopaikkoina.<br />
Suomen Lähikauppa ei aktiivisesti hae uusia kauppapaikkoja. Pitkällä tähtäimellä<br />
laajeneminen on myös mahdollista riippuen etätyön kasvusta, asuinalueiden<br />
kaavoituksesta ja ostovoimasta ympärillä.<br />
Erikoiskaupan osalta nykyiset palvelut tulevat arvioiden mukaan myös pysymään.<br />
Toisilla yrittäjillä oli myös vastakkaisia näkemyksiä, eikä palveluiden<br />
kysynnän kasvuun uskottu. Tilaa vaativan kaupan osalta yrittäjillä on tarpeita<br />
uusia vanhoja kiinteistöjä sekä tarvetta laajentaa toimintoja. Nykyinen taloudellinen<br />
tilanne tuo kuitenkin myös varovaisuutta investointeihin.<br />
<strong>Kemiönsaaren</strong> ostovoima ja sen kehittyminen tulevaisuudessa<br />
Tarjonnan laajeneminen Kemiön keskustassa on vaikuttanut ostovoiman<br />
kääntymiseen enemmän Kemiönsaareen. Kehitys on ollut positiivinen Kemiönsaaressa<br />
ja erityisesti kesällä ostovoima on erittäin hyvä. Kesäasukkaat<br />
myös luottavat enemmän saatavuuteen. Tämä on jättänyt enemmän rahaa<br />
Kemiönsaarelle. Vapaa-ajan asukkaiden kulutuksen osuutta on mahdollista<br />
vielä kasvattaa.<br />
Suurimmalla osalla haastateltavista oli positiiviset uskomukset ostovoiman<br />
kehittymisestä. Tulevaisuus kehittyy maltillisesti; vapaa-ajan asukkaiden määrä<br />
tulee kasvamaan jatkossakin. Vapaa-ajan asukkaat ovat tärkeitä toimijoita.<br />
Yleinen näkemys oli, että mitä enemmän on vapaa-ajan asukkaita, niin sitä<br />
paremmin menee, sillä vapaa-ajan asukkaat käyttävät paikallisiin verrattuina<br />
huomattavasti enemmän rahaa. Haastattelujen joukossa oli useampia arvioita,<br />
että keväästä syksyyn liikkuu Kemiönsaaressa äärettömän hyvä ostovoima,<br />
jotka käyttävät rahaa monenlaiseen tarpeeseen.<br />
Talviajan selviytymistä hankaloittavat konkurssitiedot. Useat haastateltavat<br />
pitivätkin terästehtaan lopettamista huolestuttavana, sillä työttömäksi jääneet<br />
eivät käytä rahaa samalla tavalla kuin työssäkäyvät. Vapaa-ajan asukkaat<br />
korvaavat ostovoimassa sen, mitä työpaikkojen menettäminen kutistaa. Osa<br />
yrittäjistä näki, että ostovoima on pysynyt ennallaan Kemiönsaaressa ja tulevaisuudessa<br />
ostovoiman nähtiin kuihtuvan konkurssien myötä.<br />
Vapaa-ajan asukkaiden merkitys kaupalle<br />
Kesäaikana juhannuksesta heinäkuun loppuun saakka näkyy vapaa-ajan asukkaiden<br />
merkitys kaupalle hyvin vahvasti. Tarjonta ei tahdo kattaa kesäajan<br />
kysyntää. Vapaa-ajan asukkaiden merkitys näkyy myös muina aikoina kuten<br />
viikonloppuisin. <strong>Kemiönsaaren</strong> vapaa-ajan asukkaat ovat hyvin maksukyisiä.<br />
Eräs vastaaja luonnehti vapaa-ajan asukkaita <strong>Kemiönsaaren</strong> suurimmaksi<br />
elinkeinoksi. Liikkuvien asiakkaiden määrä nähtiin suureksi ja asiointivirtaa<br />
tulee myös naapurikunnista Perniöstä, Salosta ja Sauvosta. Vapaa-ajan asukkaiden<br />
merkityksen huomaa kunnan palvelutarjonnassa. Palvelutarjonta on<br />
hyvin laaja verrattuna vastaavan kokoiseen <strong>kunta</strong>an, jossa ei ole merkittävää<br />
vapaa-ajan asumista. Erikoiskaupan ja tilaa vaativan kaupan osalta nähtiin,<br />
että vapaa-ajan asukkaiden merkitys voisi vielä kasvaa. Osa vapaa-ajan asukkaista<br />
myös pyrkii keskittämään ostoksiaan mökkikunnalleen.<br />
Tulevaisuuden suhteen odotukset ovat toiveikkaat. Vapaa-ajan asukkaiden<br />
määrän nähdään kasvavan ja vapaa-ajan asuntojen käytön lisääntyvän. Vapaa-ajan<br />
asuntoja rakennetaan yhä enemmän ympärivuotiseen käyttöön ja<br />
vapaa-ajan asuntojen varustelutaso kasvaa. Suurten ikäluokkien eläköityessä<br />
heillä on myös enemmän aikaa käytettävänä mökkipaikkakunnalla. Kemiönsaaressa<br />
on monia yrityksiä, joille vapaa-ajan asukkaat ovat todella tärkeä<br />
tulonlähde ja tulevaisuudessa vielä merkittävämpi. Haastateltavien oli usein<br />
vaikea määrittää kuinka suuri osa myynnistä tulee vapaa-ajan asukkailta.<br />
Arviot myynnin osuudesta vaihtelivat 35–75 prosenttiin.<br />
Vapaa-ajan asukkaat myös käyttävät enemmän rahaa aktiviteetteihin, kuten<br />
hevosurheiluun, moottoriurheiluun ja golfiin. Aktiviteetteja voisi olla Kemiönsaaressa<br />
olla enemmänkin ottaen huomioon Helsingin ja Turun läheisyyden.<br />
Aktiviteettitarjonta voisi myös houkutella päivämatkailijoita enemmän.
BILAGA/LIITE 7<br />
S i v u | 26<br />
26<br />
Vapaa-ajan asuntojen tarjonta on pysynyt samana. Nyt on enemmän myynnissä<br />
saaripaikkoja ja autotien päässä olevat kohteet ovat välissä. Tontteja<br />
olisi, mutta maanomistajat eivät ole vielä myyneet niitä. Vapaa-ajan asukkaat<br />
ovat myös kiinnostuneita kerrostaloasunnoista esimerkiksi Taalintehtaan<br />
alueelta.<br />
JOHTOPÄÄTÖKSET<br />
<strong>Kemiönsaaren</strong> kaupanselvitys toimii osa-aineistona Kemiön keskustan<br />
osayleiskaavatyölle. Selvityksen perusteella on pyritty saamaan kokonaiskuva<br />
<strong>Kemiönsaaren</strong> vähittäiskaupan nykytilasta sekä tulevaisuuden tarpeista. Nykytilaa<br />
ja kehittämistarpeita kuvataan tilastoihin ja laskennallisiin arviointeihin<br />
pohjautuen muun muassa ostovoiman sekä kaupan lisäpinta-alatarpeen<br />
osalta. Selvityksessä tuodaan esiin myös kunnan kaupantoimijoiden näkemyksiä<br />
vähittäiskaupan nykytilasta ja tulevaisuudesta.<br />
Kaupan palveluverkko on Kemiönsaaressa hyvin monipuolinen. Liiketiloja, niin<br />
päivittäistavarakaupan kuin erikoiskaupan osalta, on asukasmäärään nähden<br />
huomattavan paljon ja valtakunnallista keskiarvoa enemmän. Suurin osa vähittäiskaupasta<br />
on sijoittunut tällä hetkellä Kemiöön ja Taalintehtaan keskustaan.<br />
Kemiö on kaupallinen keskus, mutta kauppa ei ole kuitenkaan kovin<br />
keskittynyt kunnassa.<br />
Kaupan kehittymisen keskeisenä edellytyksenä on ostovoiman lisääntyminen.<br />
Vaikka Tilastokeskuksen ennuste <strong>Kemiönsaaren</strong> asukasmäärän kehittymisestä<br />
on laskeva, tulee ostovoima kuitenkin alueella kasvamaan. Asukkaiden kuluttaminen<br />
kasvaa edelleen. Vähittäiskaupan ostovoima tulee kasvamaan arvion<br />
mukaan noin 10 milj. euroa. Osavuosiasukkaiden lukumäärän tavoitekehitys<br />
huomioiden kasvu voi arvion mukaan yltää noin 17 milj. euroon. Nykyään<br />
pysyväisasukkaiden ostovoima on noin 50 milj. € ja osavuosiasukkaiden ostovoima<br />
noin 12 milj. €. Lisäksi alueelle ostovoimaa tuovat muun muassa muut<br />
matkailijat. Toisaalta ostovoimaa siirtyy myös Kemiönsaaresta lähikuntiin,<br />
etenkin Saloon ja Turkuun.<br />
Ostovoiman kasvu merkitsee myös tarvetta uudelle kaupan liiketilalle. Kaupan<br />
lisäpinta-alatarvelaskelmien mukaan vähittäiskaupan enimmäistarve<br />
Tilastokeskuksen väestöennusteella kulutuksen kasvu huomioiden ja osavuosiasukkaiden<br />
ostovoima huomioiden on enimmillään noin 6600 k-m2.
27<br />
BILAGA/LIITE 7<br />
S i v u | 27<br />
Tästä päivittäistavarakaupan osuus on noin 1000 k-m2. Kaavallinen ylimitoitus<br />
(1,5) huomioiden liikepinta-alan lisätarve on noin 9900 k-m2, josta päivittäistavarakaupan<br />
tunee Kemiönsaaressa myös venekauppaan, sekä mahdollisesti myös kodintekniikkaan<br />
ja huonekalukauppaan.<br />
osuus on 1500 k-m2 ja erikoiskaupan osuus 8400 k-m2,<br />
Suurin osa erikoiskaupan tarpeesta on tilaa vievän kaupan lisäpintaalatarvetta.<br />
Pääosa kasvusta toteutuu Kemiössä, jota kehitetään kaupallisten<br />
palveluiden keskuksena. Laskennalliset lisäpinta-ala-arviot ovat kuitenkin vain<br />
Tilaa vaativan kaupan osalta tärkeää on tukea toimialakeskittymien syntyä ja<br />
kasvuedellytyksiä. Tilaa vaativan kaupan osalta tuotevalikoimia laajennetaan<br />
tyypillisesti myös muuhun kuin tilaa vaativaan erikoiskauppaa kilpailukyvyn<br />
suuntaa antavia. Arvion toteutumiseen vaikuttaa esim. nettikaupan yleistyminen<br />
säilyttämiseksi, jolloin myymälän pinta-alatarve kasvaa (Ympäristöministeriö<br />
(vähentää tarvetta), liikepinta-alan luonnollinen poistuma (lisää tarvet-<br />
). Nettikauppa voi vaikuttaa kuitenkin merkittävästi tulevaisuudessa<br />
etenkin erikoiskaupan myyntiin. Nettikauppa tulee vaikuttamaan osin<br />
ta) ja yleinen taloudellinen kehitys. Tilantarpeen lisäykseen voidaan vastata<br />
mm. nykyisiä toimintoja laajentamalla tai uusia yksikköjä rakentamalla.<br />
myös päivittäistavarakauppaan.<br />
Kuluttaminen tulee tulevaisuudessa muuttumaan ja se vaikuttaa myös liiketilan<br />
lisäpinta-alaan sekä sen sijoittamiseen. Päivittäistavarakaupassa kuluttamisen<br />
muutokset lähitulevaisuudessa on pienemmät kuin erikoiskaupassa<br />
menneiden kehitystrendien mukaan. Suuret marketit säilyttävät asemansa<br />
myös lähitulevaisuudessa ja monipuolisille pienille lähikaupoille hyvän saavutettavuuden<br />
alueilla on edelleen kysyntää. 10 Kausivaihtelut ovat Kemiönsaaressa<br />
jatkossakin suuret merkittävästä ja kasvavasta osa-aika-asukkaiden<br />
määrästä johtuen. Suuret kausivaihtelut voivat heijastua esim. laajoina tuotevalikoimina,<br />
tilan monikäyttöisyyden tarpeena sekä liikuteltavien palveluiden<br />
Sen lisäksi, että kuluttajien tarpeet tulevat eriytymään ja kulutus kasvaa,<br />
myös kuluttajien vaatimukset vähittäiskaupasta tiukkenevat. Ostopaikkojen<br />
tulee olla yhä vetovoimaisempia ja monipuolisempia. Ostospaikkaa on yhä<br />
helpompi vaihtaa esimerkiksi naapuri<strong>kunta</strong>a ja internettiin, jos lähialueen<br />
tarjonta ei vastaa täysin omia vaatimuksia. Monipuolisen ja vetovoimaisen<br />
kaupallisen keskittymän lisäksi kuluttajat arvostavat hyvää saavutettavuutta.<br />
Etenkin Kemiön, mutta myös Taalintehtaan kaupan palveluiden ja niiden<br />
vetovoimaisuuden kehittämisen keskiössä ovat näin ollen liikenneyhteyksien<br />
kehittäminen (esim. pysäköinti, kevytliikenneyhteydet, liikenneturvallisuus).<br />
tarpeena. Kaupan palvelut edelleen keskittyvät ja kaupallisten palveluiden<br />
Kaupallisten toimijoiden haastateltavat näkivät <strong>Kemiönsaaren</strong> kaupallisen<br />
keskittymien merkitys kasvaa, kun kuluttajat arvostavat monipuolisia valikoimia<br />
ja helppoa saatavuutta 10 .<br />
palveluverkon hyväksi ja tulevaisuuteen suhtauduttiin optimistisesti. Päivittäistavarakaupan<br />
osalta kaupan palveluverkko on kesällä erityisesti ajanjaksolla<br />
Erikoistavaroiden kysyntä kasvaa jatkossakin nopeammin kuin päivittäistavaroiden.<br />
Tähän vaikuttaa mm. kulutustarpeiden muuttuminen, tulotason nousu,<br />
kulutuksen monipuolistuminen, kansainvälistyvät kulutusmallit sekä vapaa-ajan<br />
ja siihen liittyvien harrastusten lisääntyminen. Kasvavimpia toimialoja<br />
ovat Erikoiskaupan liiton mukaan erityisesti kodintekniikka-, huonekalusekä<br />
rauta- ja sisustustarvikeala. (Erikoiskaupan liitto 2012 11 ). Kasvu kohdiskasvaa<br />
juhannuksesta heinäkuun loppuun alimitoitettu. Kesällä asukasmäärä<br />
20 000:een. Talvella puolestaan kaupan tarjonnan nähtiin olevan osittain<br />
ylimitoitettu. Päivittäistavarakaupassa on vielä tilaa Kemiön keskustassa<br />
toisellekin suurelle toimijalle. Päivittäistavarakaupassa keskittymistä tulee<br />
tapahtumaan; haja-asutusalueilta kauppoja tulee vähenemään ja keskittymistä<br />
tapahtuu Kemiön ja Taalintehtaan keskustoissa.<br />
10 Salon kaupallinen selvitys
BILAGA/LIITE 7<br />
S i v u | 28<br />
28<br />
Yrityshaastattelujen mukaan Kemiön keskustassa olisi tarvetta tiivistämiselle,<br />
mutta tiivistymistä haittaa se, että tontit ovat yksityisessä omistuksessa. Kemiön<br />
keskustassakin tonttitarjonta on täyttynyt ja 5 vuoden sisällä keskustan<br />
liiketontit ovat harvassa. Uutta tonttitarjontaa tarvitaan, jotta kaupan toimijat<br />
voivat sijoittua Kemiönsaarelle. Myös haastatelluilla toimijoilla oli aikeita<br />
tulevaisuudessa investoida parempiin liiketiloihin.<br />
Haastateltavat suhtautuivat myönteisesti myös 183-tien eteläpuolen ottamiseen<br />
erityisesti tilaa vaativan kaupan käyttöön. Tien eteläpuolelle voisi siten<br />
sijoittua esimerkiksi puutarhamyymälä, autokauppa tai rakennustarvikekauppa.<br />
Tien eteläpuolen rakentaminen vaatii liikenneympyrän, joka toisi turvallisuutta<br />
kevyelle liikenteelle, mutta myös korostaisi sisääntuloa <strong>Kemiönsaaren</strong><br />
keskustaan.<br />
<strong>Kemiönsaaren</strong> ostovoimaan vaikuttavat negatiivisesti FN Steelin ja Nokian<br />
irtisanomiset. Toisaalta vapaa-ajan asukkaiden kasvava määrä korvaa ostovoiman<br />
menetystä haastateltavien mukaan. <strong>Kemiönsaaren</strong> vapaa-ajan asukkaat<br />
tulevat Helsingin ja Turun seuduilta, ovat hyvin maksukykyisiä ja valmiita<br />
käyttämään <strong>Kemiönsaaren</strong> palveluita. Tulevaisuudessa vapaa-ajan asukkaiden<br />
määrän nähtiin kasvavan ja vapaa-ajan asuntojen käytön lisääntyvän. Vapaaajan<br />
asuntoja rakennetaan yhä enemmän ympärivuotiseen käyttöön soveltuviksi<br />
ja mökkien varustelutasoa parannetaan. <strong>Kemiönsaaren</strong> yrityksille vapaaajan<br />
asukkaiden merkitys myynnistä on hyvin merkittävä, arviot myynnin<br />
osuudesta olivat 35–75 prosenttiin. Vapaa-ajan asuntojen kauppa on Kemiönsaaressa<br />
jatkunut vakaana ja vapaa-ajan asumisen kohteena Kemiönsaari<br />
on hyvin kiinnostava. Tulevaisuudessa investointeja odotettiinkin kohdistuvan<br />
juuri matkailuun ja vapaa-ajan palveluihin.<br />
Kunnan kehityskuvan mukaan kaupan palveluverkkoa tulee kehittää kunnassa<br />
Kemiö-lähtöisesti; Kemiön keskustaa kehitetään kaupan ja hallinnon keskuksena.<br />
Kemiön keskustaan tulee varata monipuolisia ja houkuttelevia kaupan<br />
ja yrittämisen alueita. Kemiön keskustan kaupallista vetovoimaa tulee vahvistaa,<br />
mutta kuitenkin niin, että erityisesti päivittäistavarakaupan asiointietäisyydet<br />
pysyvät kunnassa edelleen kohtuullisina. Meren rantaan sijoittuvaa<br />
Taalintehdasta kehitetään toisena pienempänä palvelukeskuksena ja matkailutaajamana.<br />
Alueen erityspiirteet huomioiden aluetta voidaan kehittää mm.<br />
venekaupan ja muun erikoiskaupan keskuksena.<br />
Kemiön keskustan osayleiskaavan laatiminen on edennyt toisen kaavaluonnoksen<br />
valmistumisvaiheeseen. Tämä selvitys kaupallisten palveluiden tarpeesta<br />
ja määrästä palvelee erityisesti Kemiön osayleiskaavaa. Kemiön keskustan<br />
voimassa olevassa asemakaavassa on kaavoitettu runsaasti rakennusoikeutta<br />
kaupan palveluita varten. Asemakaavan tonttitehokkuudet ovat<br />
varsin korkeita. Tyhjiä kaavoitettuja tontteja on kuitenkin varsin vähän.<br />
Useimmat tontit ovat varattuja ja myös rakennettuja. Kemiön keskusta on<br />
näennäisesti väljä ja sinne nopeasti tarkastelemalla näyttäisi mahtuvan runsaasti<br />
uutta kaupan palvelurakentamista. Kemiön osayleiskaavan lähtöselvityksiin<br />
on liitetty ao. alueen kapasiteettilaskelma eli laskelma realistisesti<br />
käyttöön otettavista tontin tai tontin osista, jonne voisi kaupallisia palveluja<br />
sijoittaa. Tämä kapasiteettilaskelma ja arvio osoittavat sen, että todellisuudessa<br />
käyttöön saatavia tai rakennettavia tontteja tai tontin osia ilman tontin<br />
osien lunastuksia tai muita lunastuksia on hyvin vähän. Toisin sanoen Kemiön<br />
osayleiskaavassa on ennakkoluulottomasti etsittävä tarpeellisen uuden palvelualueen<br />
kaavoitus- ja rakentamismahdollisuuksia pääasiassa muualta kuin<br />
keskeiseltä asemakaavoitetulta alueelta.
BILAGA/LIITE 7<br />
S i v u | 29<br />
29<br />
LÄHTEET<br />
A.C.Nielsen Myymälärekisteri (2010). <strong>Kemiönsaaren</strong> päivittäistavarakauppa.<br />
AIRIX Ympäristö (2012). <strong>Kemiönsaaren</strong> kehityskuva<br />
Varsinais-Suomen liitto (2007). Antti Vasanen, Kuntarakenteen kehittämisen edellytykset<br />
Varsinais-Suomessa.<br />
Varsinais-Suomen liitto (2010). Varsinais-Suomen maa<strong>kunta</strong>kaava ehdotus 13.12.2010.<br />
Ympäristöministeriö (2012). Vähittäiskaupan suuryksiköiden kaavoitus, luonnos<br />
10.10.2012. http://www.ymparisto.fi/download.asp?contentid=139238&lan=sv<br />
Erikoiskaupan liitto (2012).<br />
http://www.erikoiskaupanliitto.fi/cms/pages/erikoiskauppa.php<br />
<strong>Kemiönsaaren</strong> <strong>kunta</strong> (2010). Strategia 2010–2015.<br />
http://www.kemionsaari.fi/media/forvaltning/pdf/kemionsaaren_strategia_2010-<br />
2015.pdf<br />
<strong>Kemiönsaaren</strong> <strong>kunta</strong> (2012). Kemiönsaari, elinkeinoelämä. Tieto poimittu 6.8.2012 osoitteesta:<br />
http://www.kemionsaari.fi/elinkeinoelama/elinkeino-ja-yrityspalvelut/<br />
Oy Luotsaamo Ab (2010). Kemiön keskustan kaupallisten toimintojen nykyinen sijoittuminen<br />
ja tulevaisuuden tilantarpeet<br />
Salon kaupunki (2011). Salon seudun kaupallinen selvitys 2010 (FCG)<br />
TEM Raportteja 21/2011. Loma-asumisen taloudelliset ja työllisyysvaikutukset Suomessa.<br />
Rakennustutkimus RTS Oy.<br />
Tilastokeskus (2012). Väestötiedot, kesämökit, yritysrekisterin tiedot 2010<br />
TNS Gallup Oy (2008). Palveluyritykset Turunmaalla, markkinatutkimus. Varsinais-Suomen<br />
TE-keskuksen julkaisuja 1/2008<br />
Trygga Skärgårdsboendet (2011). Slutrapport – Nulägesanalysen. Åbo 16.6.2011, Projektet<br />
Trygga skärgårdsboendet<br />
Työ- ja elinkeinoministeriö (2010). Kesämökkibarometri 2009. Työ- ja elinkeinoministeriön<br />
julkaisuja, Alueiden kehittäminen 12/2010.<br />
Uudenmaan liitto (2012).<br />
http://www.uudenmaanliitto.fi/files/5302/Kaupan_selvitys_15.11.2012_.pdf
BILAGA/LIITE 7<br />
S i v u | 30<br />
30<br />
Ympäristöministeriö (2010). http://www.ymparisto.fi/download.asp?contentid=83461<br />
LIITTEET<br />
Kesämökit rakennusvuoden mukaan osa-alueittain 2011<br />
Kimitoön - Kemiönsaari<br />
Kimito storområde - suuralue (3221)<br />
Dragsfjärd storområde - suuralue (3222)<br />
Västanfjärd storområde - suuralue (3223)<br />
Kimito - Kemiö (322101)<br />
Pedersjö (322102)<br />
Gesterby-Tjuda (322103)<br />
Norrlångvik (322104)<br />
Mjösund (322105)<br />
Dahlby (322106)<br />
Kila - Kiila (322107)<br />
Dalsbruk (322201)<br />
Dragsfjärd-Ölmos (322202)<br />
Björkboda (322203)<br />
Hitis - Hiittinen (322204)<br />
Västanfjärd-Lammala (322301)<br />
Nivelax (322302)<br />
Södersundvik-Vestlax (322303)<br />
Kesämökkejä yhteensä<br />
4 618<br />
1 333<br />
2 518<br />
758<br />
49<br />
134<br />
159<br />
168<br />
357<br />
201<br />
265<br />
235<br />
287<br />
115<br />
1 881<br />
416<br />
51<br />
291<br />
0% 20% 40% 60% 80% 100%<br />
Osuus kesämökeistä<br />
SeutuNet<br />
Vuoden 2012 aluerajat<br />
Lähde: T ilastokeskus/Asuminen<br />
-1920 1921 - 1959 1960 - 1979 1980 - 1989 1990 - 1999 2000 - 2010 T untematon<br />
Kuva 17. <strong>Kemiönsaaren</strong> työpaikat (lähde: <strong>Kemiönsaaren</strong> kehityskuva).
BILAGA/LIITE 7<br />
S i v u | 31<br />
31<br />
Työlliset toimialan (TOL 2008) mukaan (15-74-<br />
vuotiaat) vuosina 2000-2011 Kemiönsaaressa<br />
600<br />
500<br />
400<br />
300<br />
200<br />
100<br />
0<br />
2000 2001 2002 2003 2004 2005<br />
2006 2007 2008 2009 2010 2011<br />
Kuva 18. Työlliset toimialan (TOL 2008) mukaan (15-74-vuotiaat) vuosina 2000-2011<br />
<strong>Kemiönsaaren</strong> kunnassa (Lähde: Tilastokeskus)
BILAGA/LIITE 7<br />
S i v u | 32<br />
32<br />
Kuva 19. Kemiön keskustan yritykset (Oy Luotsaamo Ab 2010).
BILAGA/LIITE 7<br />
S i v u | 33<br />
33<br />
Kartalta puuttuvat vähittäiskaupan toimipisteet (ei koordinaattitietoja)<br />
Muu erikoiskauppa<br />
Tol2008 Toimialan_nimi Yrityksen_nimi_tai_toiminimi<br />
47641 Urheiluväl., polkupyör. vähittäisk. DALSBRUKS SPORT &<br />
FRITID KB<br />
47750 Kosmet- ja hygieniatuott vähittäisk<br />
VILJANEN BARBRO<br />
47781 Taideliikkeet OY HOLM ART AB<br />
47783 Optisen alan vähittäiskauppa KEMIÖN OPTIIKKA<br />
47789 Muiden uusien tavar. vähittäisk. KÖTT - LIHA ERIKSSON<br />
47789 Muiden uusien tavar. vähittäisk. ART.MAN<br />
47789 Muiden uusien tavar. vähittäisk. LINDBERG NIKLAS<br />
47799 Muiden käytettyjen tav.<br />
HULDEN SIXTEN MIKAEL<br />
väh.kauppa<br />
47799 Muiden käytettyjen tav.<br />
KIRPPIS KÄPY<br />
väh.kauppa<br />
Pävittäiskauppa<br />
Tol2008 Toimialan_nimi Yrityksen_nimi_tai_toiminimi<br />
47113 Valintamyym (yli 100, enint 400 STRANDHUGGET<br />
m²)<br />
47113 Valintamyym (yli 100, enint 400<br />
m²)<br />
45402 Moott.pyör. sekä niiden osien<br />
väh.k<br />
ROSALA HANDELSBOD<br />
AKTIEBOLAG - ROSALAN<br />
KAUPPAPUOTI OSAKEYH-<br />
TIÖ<br />
OSCAR NYLUND<br />
HERRGÅRDSBODEN -<br />
KARTANONPUOTI<br />
TOBIAS ERIKSSON<br />
KIMITO BAGARE AB - KE-<br />
MIÖN LEIPURIT OY<br />
47113 Valintamyym (yli 100, enint 400<br />
m²)<br />
47114 Elintarv.kioskit ym (enint. 100<br />
m²)<br />
47114 Elintarv.kioskit ym (enint. 100<br />
m²)<br />
47241 Leipomotuotteiden vähittäiskauppa<br />
Tilaa vievä kauppa<br />
Tol2008 Toimialan_nimi Yrityksen_nimi_tai_toiminimi<br />
ROYAL MOTOR CYCLES,<br />
SAARI JUKKA<br />
47521 Rauta-, rakenntarv. yleisväh.kauppa<br />
OY FIVE STARS PRODUCTS<br />
AB<br />
47522 Maalien vähittäiskauppa KIMITO FÄRG & BILTILL-<br />
BEHÖR AB<br />
47529 Muu rauta- ja rak.alan väh.kauppa MOLLGREN KJELL RAFAEL
BILAGA/LIITE 7<br />
S i v u | 34<br />
34<br />
Vähittäiskauppa (TOL 2008)<br />
2012 Toimipaikkojen<br />
lukumäärä<br />
yhteensä 2010<br />
47 VÄHITTÄISKAUPPA (PL. MOOTTORIAJONEUVOJEN JA MOOTTORIPYÖRIEN<br />
84<br />
KAUPPA)<br />
471 Vähittäiskauppa erikoistumattomissa myymälöissä 15<br />
4711 Elintarvikkeiden, juomien ja tupakan erikoistumaton vähittäiskauppa 15<br />
4719 Muu vähittäiskauppa erikoistumattomissa myymälöissä 0<br />
472 Elintarvikkeiden, juomien ja tupakan vähittäiskauppa erikoismyymälöissä 4<br />
4721 Hedelmien, marjojen ja vihannesten vähittäiskauppa 0<br />
4722 Lihan ja lihatuotteiden vähittäiskauppa 0<br />
4723 Kalan, äyriäisten ja nilviäisten vähittäiskauppa 0<br />
4724 Leipomotuotteiden ja makeisten vähittäiskauppa 1<br />
4725 Alkoholi- ja muiden juomien vähittäiskauppa 2<br />
4726 Tupakkatuotteiden vähittäiskauppa 0<br />
4729 Muu vähittäiskauppa erikoismyymälöissä 1<br />
473 Ajoneuvojen polttoaineen vähittäiskauppa 5<br />
4730 Ajoneuvojen polttoaineen vähittäiskauppa 5<br />
474 Tieto- ja viestintäteknisten laitteiden vähittäiskauppa erikoismyymälöissä 1<br />
4741 Tietokoneiden, niiden oheislaitteiden ja ohjelmistojen vähittäiskauppa 0<br />
4742 Televiestintälaitteiden vähittäiskauppa 0<br />
4743 Viihde-elektroniikan vähittäiskauppa 1<br />
475 Muiden kotitaloustavaroiden vähittäiskauppa erikoismyymälöissä 13<br />
4751 Tekstiilien vähittäiskauppa 0<br />
4752 Rautakauppatavaran, maalien ja lasin vähittäiskauppa 9<br />
4753 Mattojen, tapettien ja lattianpäällysteiden vähittäiskauppa 1<br />
4754 Sähköisten kodinkoneiden vähittäiskauppa 0<br />
4759 Huonekalujen, valaisimien ja muualla luokittelemattomien taloustarvikkeiden<br />
3<br />
vähittäiskauppa erikoismyymälöissä<br />
476 Kulttuuri- ja vapaa-ajan tuotteiden vähittäiskauppa erikoismyymälöissä 9<br />
4761 Kirjojen vähittäiskauppa 0<br />
4762 Sanomalehtien ja paperitavaran vähittäiskauppa 2<br />
4763 Musiikki- ja videotallenteiden vähittäiskauppa 0<br />
4764 Urheiluvälineiden vähittäiskauppa 7<br />
4765 Pelien ja leikkikalujen vähittäiskauppa 0<br />
477 Muiden tavaroiden vähittäiskauppa erikoismyymälöissä 32<br />
4771 Vaatteiden vähittäiskauppa 5<br />
4772 Jalkineiden ja nahkatavaroiden vähittäiskauppa 0<br />
4773 Apteekit 3<br />
4774 Terveydenhoitotarvikkeiden vähittäiskauppa 1<br />
4775 Kosmetiikka- ja hygieniatuotteiden vähittäiskauppa 2<br />
4776 Kukkien, kasvien, siementen, lannoitteiden, lemmikkieläinten ja niiden ruokien<br />
6<br />
vähittäiskauppa<br />
4777 Kultasepänteosten ja kellojen vähittäiskauppa 2<br />
4778 Muu uusien tavaroiden vähittäiskauppa 9<br />
4779 Käytettyjen tavaroiden vähittäiskauppa myymälöissä 4<br />
478 Tori- ja markkinakauppa 0<br />
4781 Elintarvikkeiden, juomien ja tupakkatuotteiden vähittäiskauppa kojuista ja<br />
0<br />
toreilla<br />
4782 Tekstiilien, vaatteiden ja jalkineiden vähittäiskauppa kojuista ja toreilla 0<br />
4789 Muiden tavaroiden vähittäiskauppa kojuista ja toreilla 0
BILAGA/LIITE 7<br />
S i v u | 35<br />
35<br />
Erikoiskauppa (TOL 2008)<br />
Erikoiskauppa<br />
(muu kuin tilaa<br />
vievä kauppa)<br />
Alkot ja apteekit<br />
ym.<br />
Tietotekninen<br />
erikoiskauppa<br />
Toimipaikat<br />
2010<br />
4725 Alkoholi- ja muiden juomien vähittäiskauppa 2<br />
4773 Apteekit 3<br />
4774 Terveydenhoitotarvikkeiden vähittäiskauppa 1<br />
47750 Kosmetiikka- ja hygieniatuotteiden vähittäiskauppa 2<br />
4741 Tietokoneiden, niiden oheislaitteiden ja ohjelmistojen<br />
-<br />
vähittäiskauppa<br />
4742 Televiestintälaitteiden vähittäiskauppa -<br />
4743 Viihde-elektroniikan vähittäiskauppa 1<br />
Muotikauppa 4771 Vaatteiden vähittäiskauppa 2<br />
4772 Jalkineiden ja nahkatavaroiden vähittäiskauppa -<br />
Muu erikoiskauppa 4751 Tekstiilien vähittäiskauppa -<br />
47531 Mattojen ja verhojen vähittäiskauppa 1<br />
47592 Sähkötarvikkeiden ja valaisimien vähittäiskauppa .<br />
47593 Kumi- ja muovitavaroiden vähittäiskauppa .<br />
47594 Taloustavaroiden vähittäiskauppa .<br />
47595 Soittimien ja musiikkitarvikkeiden vähittäiskauppa 1<br />
47599 Muualla luokittelemattomien kotitaloustarvikkeiden<br />
1<br />
vähittäiskauppa<br />
47610 Kirjojen vähittäiskauppa .<br />
47621 Paperi- ja toimistotarvikkeiden vähittäiskauppa 2<br />
47622 Aikakausjulkaisujen ja lehtien vähittäiskauppa .<br />
47641 Urheiluvälineiden ja polkupyörien vähittäiskauppa 3<br />
47650 Pelien ja leikkikalujen vähittäiskauppa .<br />
47761 Kukkien vähittäiskauppa 3<br />
47762 Kukkakioskit .<br />
47764 Lemmikkieläinten, niiden ruokien ja tarvikkeiden<br />
1<br />
vähittäiskauppa<br />
47770 Kultasepänteosten ja kellojen vähittäiskauppa 1<br />
47781 Taideliikkeet 1<br />
47782 Valokuvausalan vähittäiskauppa .<br />
47783 Optisen alan vähittäiskauppa 2<br />
47784 Lastenvaunujen ja -tarvikkeiden vähittäiskauppa .<br />
Tilaa vaativa kauppa (TOL 2008)<br />
Tilaa vaativa<br />
kauppa<br />
47785 Lahjatavaroiden ja askartelutarvikkeiden vähittäiskauppa<br />
1<br />
47789 Muiden uusien tavaroiden vähittäiskauppa 5<br />
47791 Antiikkiliikkeet .<br />
47792 Antikvariaattikauppa .<br />
47793 Huutokauppakamarit .<br />
47799 Muiden käytettyjen tavaroiden vähittäiskauppa 2<br />
YHTEENSÄ 35<br />
Tilastokeskukselta saadut tiedot 37<br />
Toimipaikat<br />
2010<br />
Rautakauppa 47521 Rauta- ja rakennustarvikkeiden yleisvähittäiskauppa 5<br />
47522 Maalien vähittäiskauppa 1<br />
47523 Keittiö- ja saniteettitilojen kalusteiden vähittäiskauppa<br />
.<br />
47529 Muu rauta- ja rakennusalan vähittäiskauppa 3<br />
47596 Lukkoseppä- ja avainliikkeet .<br />
Kodintekniikkakauppa<br />
47540 Sähköisten kodinkoneiden vähittäiskauppa .<br />
Huonekalukauppa 47591 Huonekalujen vähittäiskauppa .<br />
Muu tilaa vaativa 47532 Tapettien ja lattianpäällysteiden vähittäiskauppa .<br />
kauppa<br />
47642 Veneiden ja veneilytarvikkeiden vähittäiskauppa 4<br />
47763 Puutarha-alan vähittäiskauppa 1<br />
Autokauppa<br />
45112 Henkilöautojen ja kevyiden moottoriajoneuvojen<br />
2<br />
vähittäiskauppa<br />
45192 Matkailuvaunujen ja muualla luokittelemattomien<br />
.<br />
moottoriajoneuvojen vähittäiskauppa<br />
45321 Moottoriajoneuvojen osien ja varusteiden vähittäiskauppa<br />
.<br />
(pl. renkaat)<br />
45322 Renkaiden vähittäiskauppa .<br />
45402 Moottoripyörien sekä niiden osien ja varusteiden<br />
1<br />
vähittäiskauppa<br />
YHTEENSÄ 17
BILAGA/LIITE 7<br />
S i v u | 36<br />
36<br />
Taulukko. Laskennallinen vähittäiskaupan liikepinta-ala-arvio, joka perustuu pienempiin kulutuksen kehityslukuarvioihin : Päivittäistavarakauppa 0,5 %/vuosi,<br />
erikoiskauppa 1 %/vuosi. Muilta osin laskentaperusteet ovat samat kuin edellä raportissa esitetyt.<br />
Pys tk= Pysyväisasukkaiden ostovoiman muutos, väestö vähenee Tilastokeskuksen ennusteen mukaan (-460as.)<br />
Ostovoiman kasvu Keskitehokkuus €/mymtarve<br />
Enimmäislisätarve k-m2 13 Vähimmäis/ enimmäis-<br />
Vähimmäislisätarve k- Myyntineliö<br />
2009-2020, milj. €<br />
m2 14<br />
Päivittäistavara 1,3 6500 249 0,66 164 131<br />
Tilaa vaativa 1,9 2500 965 0,5 483<br />
kauppa<br />
Muu erikoiskauppa<br />
3,8 3000 1566 0,5 783<br />
pl. Alko-<br />
holi<br />
Erikoiskauppa 5,7 2532 1266 1013<br />
yht.<br />
Vähittäiskauppa 7,0 2781 1430 1144<br />
yhteensä<br />
Pys tk + vap = Pysyväisasukkaiden ostovoiman muutos, väestö vähenee Tilastokeskuksen ennusteen mukaan ja huomioidaan vapaa-ajan asukkaiden ostovoiman muutos (vuoden<br />
2005 jälkeinen kehitys, maltillinen kasvu)<br />
Ostovoiman kasvu Keskitehokkuus Enimmäislisätarve k-m2 Vähimmäis/ enimmäistarve<br />
Vähimmäislisätarve k-m2 Myyntineliö<br />
2009-2020, milj. € €/my-m2<br />
Päivittäistavara 3,8 6500 724 0,66 478 382<br />
Tilaa vaativa kauppa 4,9 2500 2445 0,5 1223<br />
Muu erikoiskauppa 4,5 3000 1875 0,5 937<br />
pl. Alkoholi<br />
Erikoiskauppa yht. 9,4 4320 2160 1728<br />
Vähittäis kauppa 13,2 5044 2638 2110<br />
yhteensä<br />
Pys tk + vap + 1,5 = Pysyväisasukkaiden ostovoiman muutos, väestö vähenee Tilastokeskuksen ennusteen mukaan ja huomioidaan vapaa-ajan asukkaiden ostovoiman muutos<br />
(vuoden 2005 jälkeinen kehitys, maltillinen kasvu) ja huomioidaan kaavallinen ylimitoitus 1,5<br />
Ostovoiman kasvu Keskitehokkuus Enimmäislisätarve k-m2 Vähimmäis/ enimmäistarve<br />
Vähimmäislisätarve k-m2 Myyntineliö<br />
2009-2020, milj. € €/my-m2<br />
Päivittäistavara 3,8 6500 1086 0,66 716 573<br />
Tilaa vaativa kauppa 4,9 2500 3668 0,5 1834<br />
Muu erikoiskauppa 4,5 3000 2812 0,5 1406<br />
pl. Alkoholi<br />
Erikoiskauppa yht. 9,4 6480 3240 2592<br />
13 Bruttotilantarve - lisätila suuntautuu uusille toimijoille ja laajennuksiin<br />
14 Nettotilantarve: suuri osa kasvusta toteutuu nykyisissä myymälätiloilla
BILAGA/LIITE 7<br />
S i v u | 37<br />
37<br />
Vähittäis kauppa 13,2 7566 3957 3165<br />
yhteensä<br />
Pys strat = Pysyväisasukkaiden ostovoiman muutos, väestö lisääntyy 0,3%/v. <strong>kunta</strong>strategian<br />
mukaan<br />
Ostovoiman kasvu Keskitehokkuus Enimmäislisätarve k-m2 Vähimmäis/ enimmäistarve<br />
Vähimmäislisätarve k-m2 Myyntineliö<br />
2009-2020, milj. € €/my-m2<br />
Päivittäistavara 4,6 6500 890 0,66 587 470<br />
Tilaa vaativa kauppa 3,6 2500 1809 0,5 905<br />
Muu erikoiskauppa 7,0 3000 2936 0,5 1468<br />
pl. Alkoholi<br />
Erikoiskauppa yht. 10,7 4745 2373 1898<br />
Vähittäiskauppa 15,3 5635 2960 2368<br />
yhteensä<br />
Pys strat + vap = Pysyväisasukkaiden ostovoiman muutos, väestö lisääntyy 0,3%/v. <strong>kunta</strong>strategian mukaan ja huomioidaan vapaa-ajan asukkaiden ostovoiman muutos (vuoden<br />
2005 jälkeinen kehitys, maltillinen kasvu)<br />
Ostovoiman kasvu Keskitehokkuus Enimmäislisätarve k-m2 Vähimmäis/enimmäistarve<br />
Vähimmäislisätarve k-m2 Myyntineliö<br />
2009-2020, milj. € €/my-m2<br />
Päivittäistavara 7,1 6500 1365 0,66 901 721<br />
Tilaa vaativa kauppa 6,6 2500 3289 0,5 1645<br />
Muu erikoiskauppa 7,8 3000 3244 0,5 1622<br />
pl. Alkoholi<br />
Erikoiskauppa yht. 14,4 6533 3267 2613<br />
Vähittäiskauppa 21,5 7898 4168 3334<br />
yhteensä<br />
Pys strat + vap +1,5 = Pysyväisasukkaiden ostovoiman muutos, väestö lisääntyy 0,3%/v. <strong>kunta</strong>strategian mukaan ja huomioidaan vapaa-ajan asukkaiden ostovoiman muutos<br />
(vuoden 2005 jälkeinen kehitys, maltillinen kasvu) ja huomioidaan kaavallinen ylimitoitus 1,5<br />
Ostovoiman kasvu Keskitehokkuus Enimmäislisätarve k-m2 Vähimmäis/enimmäistarve<br />
Vähimmäislisätarve k-m2 Myyntineliö<br />
2009-2020, milj. € €/my-m2<br />
Päivittäistavara 7,1 6500 2048 0,66 1351 1081<br />
Tilaa vaativa kauppa 6,6 2500 4934 0,5 2467<br />
Muu erikoiskauppa 7,8 3000 4866 0,5 2433<br />
pl. Alkoholi<br />
Erikoiskauppa yht. 14,4 9800 4900 3920<br />
Vähittäiskauppa<br />
yhteensä<br />
21,5 11848 6251 5001
Change language