1977-2

TURKU JA IKITUURI 

Vanha ja arvokas Turku on saanut hotelli- ja kokouskeskuksensa, Ikituurin. Ikituuri on piste 

i:n päälle Turun tarjoam issa palveluissa. Ikituurissa löytää hyvää ruokaa, viihtyisän h o te llihuoneen 

ja leppoisaa tunnelmaa. Tarvittaessa myös tehokasta, tuloksiin johtavaa toimintaa. 

Turkulainen, kun haluat tarjota perheellesi tai vieraillesi viihtyisän ravintolaelämyksen, tule 

Auroraan. Ja kun e tsit vieraallesi viihtyisää majapaikkaa, valitse Ikituurin m onipuolinen, 

virikke itä antava ym päristö. On ilo tavata Ikituurissa, lukem attom ien m ahdollisuuksien 

kesäkaupungissa. 

Tilatkaa — 

Abonnera 

On ilo tavata 

P isp a la n tie 7, 20510 TURKU 51, Puh. 376 111 

Ikituuri 

Tutustu m estarilliseen 

käsityöläiskah vila K isälliin 

Suomen Turku - 

Åbo, vår stad 

käsityöläiskahvila^0 0 

KISÄLLI 

Lmstarinm ki, Kâsityôlâismuseon pm 

ennen vasemmalltu Puhelin 17505. 

Erinomainen vaihtoeliti myösyhsilyistiUismksillo- 

LEN IN K ILIIK E 

avoinna: 

ma ja pe 

RA-KEN 

ILOINEN 

UUSI 

KESÄ 

reippaasti farkkuasuun, 

viehkeästi leninkiin, 

tyylikkäästi katukuvaan, 

juhlavasti iltamenoon, 

kesämorsiamenkin 

onnenpäivään. 

Ra-Ke 

KAUPPIASKATU 9 a 

T o rin laidassa 

-1 9 , ark. 9 — 18, la 9 — 14 

Turkulaisen 

kesän kohokohta 

F A R M A 

3 0 . 6 . — 5 . 7 . 

TULE, NIIN NÄET 

• puolalaisen hevosshow ’n 

• laajan taide- ja ko tite o llisu u sh a llin 

• koneet ja kotieläim et. 

OSTETAAN JA M YYDÄÄN A N TIIK K IH U O N EKALU JA 

JA A N TIIK K IESIN E ITÄ 

M o n ip u o lin e n p a lv e lu liik e , 

Antiikkia - A n tik v ite te r^ —^ 

assumuth 

Aurakatu 1 Auragatan. Puh. 12 357 Tel. 

a m m a ttita ito in e n h e n k ilö k u n ta . 

K A U N E U S H O ITO LA-KAM PAAM O -KEM IKAALI 

Yliopistonk. 29, puh. 33 75 75 

KAUNEUSHOITOLA-KEMIKAALI 

Kaskenk. 2, puh. 14 126 

LINJALIIKENNE 

UUNO SALONEN 

U ittam ontie 29 

Puh. 356 000 — 357 535 

K esäaikana m yös P iikkiö 728 719 

jo s s a s in u a palve lee 

Wilhelmina 

Tilausajoja suoritetaan ajanmukaisilla 

turistilinja-autoilla. 

H u o m. ! Myös 30 hengen 

pienoisbussilla — Myös ulkomaille.

N:o 2 - 1977 

J u lk a is ija — U tg iv a re : 

T u rk u -s e u ra , À b o -s a m fu n d e t r.y . 

Erkki Asp 

Professori 

ERKKI ASP: 

KUKA VAIKUTTAA? 

Sibelius-museo on eräs Turun musiikkijuhlien-77 tapahtumapaikoista. M usiikkijuhlista 

ja m uista Turun tapahtumista, nähtävyyskohteista ja ohjelm am ahdollisuuksista antaa 

tietoja 

TURUN KAUPUNGIN MATKAILUTOIMISTO 

Käsityöläiskatu 4 

20100 TURKU 10 puh. 336 366 

Vanha kunnon Turku 

saanut uuden 

SILMÄLASILIIKKEEN 

— MUODIKAS KEHYSVALIKOIMA 

— HUOLELLINEN NÄKÖTARKASTUS 

— KAIKKI LINSSI UUTUUDET 

TERVETULOA 

o p t i k k o N i s k a l a 

Eerikinkatu 22 b — 20100 Turku 10 

Puh. 12 109 

POSTIA VASTAPÄÄTÄ 

Teitä palvelevat m yös K auppatorin m atkailuneuvontakioski, 

puh 15 262 seka satam an m atkailu n e u vonta - 

k io s k i ilta is in , puh 303 602 

K E S Ä T E A T T E R I 

JÄLLEEN RÄISKYVÄ 

KOTIMAINEN UUTUUS 

JAAKKO KAAPAN 

MUSIIKKIKANSANNÄYTELMÄ 

Rentouttava, runsaasti m usiikkia, 

lauluja ja tansseja sisältävä 

kesäinen ajanviete 

Esitykset 23.6.— 14.8. joka päivä (ei 

torst.) klo 19 

ja sunnuntaisin m yös klo 15. 

Lippuja päivittäin klo 10 alk. 

PUH. 29 050. 

HUOM! RYHMÄALENNUKSET! 

ASIOIHIN pääsee tavallisesti vaikuttamaan tehokkaimmin se osapuoli, 

jolla on asiasta eniten tietoa tai asiantuntemusta. Niinpä esim. yhdyskuntasuunnittelussa 

teknisen asiantuntemuksen omaavat pystyvät 

useimmiten kaikkein eniten ohjaamaan suunnitelmia ja niihin nojaavaa 

päätöksentekoa. Tavalliselle kansalaiselle jää monesti vain sivustakatsojan 

osa häntä koskevissa päätöksissä. Tämän vuoksi 

kansalaisen sana ei paina läheskään niin paljon kuin demokratian 

periaatteen mukaan olisi odotettavissa. Mikäli asukas haluaa vaikuttaa 

enemmänkin asioiden kulkuun, silloin hän käyttää hyväkseen erilaisia 

tarjolla olevia vaikutusväyliä esim. intressiryhmiä. Jos hänellä 

ja hänen ryhmällään lisäksi on apuna esim. tutkimuksen tuottamaa 

asiantuntemusta, silloin on perusteita saada äänensä kuuluville 

päätöksiä tehtäessä. Näin menettelevät nykyään mm. suuret ammattijärjestöt, 

yritystoiminta ja yleensä erilaiset organisaatiot. 

YHTEISKUNNAN rakentaminen ja kehittäminen on ryhmätoteutusta, 

johon kansalaiset osallistuvat erilaisin panoksin. Kaikesta dem okratian 

periaatteesta huolimatta ns. asiantuntijat pystyvät kuitenkin tehokkaimmin 

sääntelemään toiminnan suuntaviivoja. Käsitykseni mukaan 

kotiseutuväki on monissa asioissa asiantuntijajoukkoa, mutta 

varsin usein myös sen toim intapiiriin kuuluvissa kysymyksissä vain 

tavallisen kansalaisen asemassa, joten sen kannanotot eivät kanna 

riittävän tuloksellisesti päätöksistä vastaavien tietoisuuteen. Tämän 

vuoksi kotiseutuväen tulee entisestään aktivoitua ja tarjota omaa 

asiantuntemustaan yhteiskunnan kehittämistyöhön. Kotiseutuyhdistykset 

ovat intressiryhmiä, jotka voivat ottaa, ottavat ja joiden tulee 

ottaa kantaa edustamaansa aluetta tai alaa koskeviin kysymyksiin. 

MUUTAMA vuosi sitten suorittamassani tutkim uksessa totesin, että 

kotiseututyö sisältää runsaasti sellaisia tavoitteita ja om inaisuuksia, 

että joitakin sen lohkoja voidaan suorastaan kutsua nuorten kotiseututyöksi. 

Tästä tosiasiasta huolimatta nuoret eivät ole riittävästi

Professori 

REINO LENTO: 

Turun kohtalonhetket sataviisikymmentä 

vuotta sitten 

OLI syyskuun neljännen päivän 

ilta vuonna 1827. A urinko oli jo laskenut 

ja suurin osa Turun asukkaista 

asettunut yösijoilleen, kun 

raatihuoneen tornista kuului palova 

rtija n hälytysm erkki. N eljä peräkkäistä, 

lyhyin aikavälein toistuvaa 

ke llo n lyöntiä ilm o itti tulen päässeen 

irti kaupungin pohjoisessa korttelissa. 

Pian sen jälke e n alkoivat 

tu o m io kirkon ke llo t soida. Palom 

ie h istö lle näytti tulevan rauhaton 

yö. Kukapa saattoi aavistaa, ettei 

Turussa sinä yönä nukkuisi m oni 

muukaan. 

AN IN KAISTENM ÄELTÄ kohoava 

savupatsas osoitti palopaikaksi 

ruokatavarakauppia s H ellm anin talon, 

jo ka s ija its i nykyisen Puutorin 

e teläpuolella. Hellm an itse oli liik e 

m a tka lla Tukholm assa, m utta hänen 

vaim onsa oli kotosalla, ja hän 

se ensim m äisenä tulen irtipääsyn Reino Lento 

h uom asikin. V ähän ennen kello yhdeksää 

hän tu n si savunhajua ja pihalle 

m entyään huom asi savun 

nousevan navetan katosta. Hänen 

käsityksensä m ukaan tu li oli saanut 

a lkunsa naapurita lo sta navetan 

y lis ille lentä n e istä kipinöistä. Palon 

syytä p y rittiin sitte m m in selittelemään 

m u illa kin tavoin, m utta professori 

Svante D ahlström , joka sata 

vuotta m yöhem m in tu tki asiaa, piti 

rouva H e llm anin selitystä uskottavim 

pana. 

ROUVA H ellm anin huudot toivat 

p a ikalle m u unkin talonväen. Yksi 

rengeistä ju o k s i navettaan ja huom 

asi sen sisäseinän olevan tulessa. 

L askettuaan p ih a lle navetassa olleet 

lehm ät hän kiipesi tutkimaan 

tila n n e tta u lla kolle . M utta kun hän 

avasi sinne jo h ta van luukun, liekit 

löivät häntä vastaan, niin että hän 

kasvot p ahoin palanein a putosi tikmukana 

tässä työssä, seuraavat koko toimintaa sivusta tai eivät ole 

edes perillä osallistumismahdollisuuksistaan tähän. Tämän vuoksi 

kotiseutuväen on syytä jatkuvasti tehostaa omaa työtään koskevaa 

informaatiota ja pyrkiä ulottamaan toimintansa yhä laajempien kansankerrosten 

asiaksi. Nuorten saaminen mukaan tähän ei näytä saatujen 

tulosten valossa olevan vaikeata. Nykyaikainen kotiseututyö 

on tarkoitettu mahdollisimman monille, joten nuorten mukaanvetämisen 

pitäisi onnistua sopivia keinoja käyttämällä. 

KOTISEUTUVÄKI tuntee monien tehtävien kohdalla voimattomuutta 

sen vuoksi, ettei se yksinkertaisesti voi toteuttaa asettamiaan pyrkimyksiä 

tai saavuttaa hyväksymiään tavoitteita. Voimattomuus aiheutuu 

ennen kaikkea taloudellisten mahdollisuuksien puutteesta. Valtion 

ja kuntien tuki kotiseututyötä tekeville järjestöille on tästä 

syystä ajankohtainen, sillä samalla kun kotiseututyön tehtäväkenttä 

on laajentunut ja tullut yhteiskunnallisesti yhä merkittävämmäksi, 

myös tarve ryhtyä kouluttamaan työnjatkajia on kasvanut. Kotiseutukoulutuksen 

avulla voitaneen vetää myös nuoret mukaan nykyaikaiseen 

kotiseututyöhön. Vaikutettavaa on paljon, mutta ehkä ei tarpeeksi 

sellaisia vaikuttajia, jotka kokonaisvaltaisen ja edistyksellisen kotiseututyön 

hengessä hahmottavat vallitsevia epäkohtia ja selkeästi 

pystyvät jäsentämään niiden korjaamiseen tarvittavia toimenpiteitä. □ 

kä iltä m aahan onnistuen kuitenkin 

om in voim in pääsem ään ulos navetasta. 

TALO N VÄKI koetti nyt paikalle 

rientäneiden naapurien avulla samm 

uttaa tu lta siinä kuitenkaan onnistum 

atta. Pian saapui paikalle 

myös palom iehiä, m utta heidän 

tuom aansa ruiskua oli vaikea saada 

katetusta portista a htaalle pihalle. 

T uli ehti tä llä välin levitä talon 

m uih in kin rakennuksiin ja kuum uus 

p ihalla kävi sietäm ättöm äksi. H ellm 

anin ta lo ei enää o llu t pelastettavissa. 

LÄH IM PÄNÄ tehtävänä o li estää 

palon enem pi leviäm inen. Se oli 

kuite n kin helpom m in sanottu kuin 

tehty. A ninkaistenm äki oli kaupungin 

huonoim m in rakennettuja alueita. 

T o n tit olivat pieniä ja h a lpoja ja 

rakennukset yleensä sen m ukaisia. 

T uohi-, m alka- tai turvekattoiset 

p uutalot s ija itsivat tiheissä rykelm 

issä, ja niiden kaikki rakennelm at 

olivat kesän jä ljiltä kuivia ja helposti 

syttyviä. T allie n ja navettojen 

yliset olivat täynnä h einiä ja olkia. 

K aivoja o li harvassa ja nekin vähävetisiä. 

P alom iehistöä sattui kaupungissa 

olem aan tavallista vähem 

män, kun m onet porvarit olivat 

apulaisineen ja hevosineen lähteneet 

Tam pereen m arkkinoille, eivätkä 

ylio p p ila a t, jo tk a olivat osallistuneet 

aikaisem pien tulip a lo je n 

sam m utustyöhön, olleet vielä saapuneet 

kesälom altaan kaupunkiin. 

Lisäksi o li jo H ellm anin talon sam - 

m utusyrityksissä tapahtunut laim inlyöntejä, 

jo tk a eivät enää olleet 

autettavissa. T ulta vastaan ei o llu t 

heti käyty jo ka taholta, m inkä vuoksi 

se pääsi leviäm ään n aapuritaloihin 

ja sulkem aan pohjoiseen vievät 

kulkuyhteydet. Täm än jälkeen 

tu lta vastaan voitiin hyökätä vain 

yhdeltä taholta, etelästä käsin, mjkä 

puoli pian o soittautui epäedullisim 

m aksi. 

ILM A oli palon syttyessä o llut 

m elkein tyyni; vain hienoinen tu u 

lenvire o li käynyt luoteesta käsin. 

T u le n lie kit n ostattivat kuitenkin tuulen, 

jo ka k iih ty i kiihtym istään. T unnin 

kulu ttu a se o li jo m uuttunut 

m yrskyksi, joka lennätti kipinöitä 

ja kekäleitä yli palom iesten puolustuslin 

ja n sytyttäen yhä uusia taloja 

lin ja n selustassa. Parin tunnin ponnistelujen 

jälkeen palom iesten voimat 

alkoivat ehtyä ja m ielet masentua. 

H uoli om asta talosta ja om aisuudesta 

sai heistä yhden toisensa 

jälkeen jättäm ään sam m utustyön ja 

lähtem ään kotiinsa palon johdon 

kykenem ättä sitä estäm ään. Pohjo 

is k o rtte lia ei nähtävästi enää voitu 

pelastaa. 

PELON ja kauhun vallassa olivat 

kaupungin keskeisten osien asukkaat 

joen to ise lla p u olella katselleet, 

m iten tu li yhä laajem pana rintam 

ana levisi alas A ninkaistenm äen 

rin n e ttä kohti heidän asum a-aluettaan. 

V o isiko jo k i o lla sille tehokkaana 

esteenä? Jokirantaa reunustiva 

t lu kuisat kivitalot, jo issa oli levy- 

tai tiilik a tto . M ahdollisuudet 

n iiden suojelem iseen olivat siis 

m elko hyvät. M iksi nämä m ahdollisuudet 

lyö tiin laim in, on vaikeasti 

s elitettävissä. Luote ttiin ko liikaa 

• Kuva on paloa edeltäneen ajan Turusta, vuodelta 1814, ja esittää T u o m io 

kirkkoa sekä Isoa kirkkokatu a nähtynä B rinkkalan talon, kenra a likuvern ö ö rin 

silloisen asuinrakennuksen, Ikkunasta. Kuvassa näkyy etuala lla °'keaH a 

kaupungin ruiskuhuone ja vasem m alla Suom en T alousseuran talo. a d o 

A kadem in kuva-arkisto. 

siihen, että jo ki pitä isi kip in ä t ja 

kekäleet lo ito lla ? Vai o lik o palon 

jo h to m enettänyt yleiskatsauksen 

tilanteesta tai tarpeellisen a u kto riteettinsa 

sekä m äärääm isvaltansa? 

O li miten o li, jo ka tapauksessa 

m elkein koko palom iehistö ja -ka 

lusto o li vielä A ninkaisten puolella, 

kun sinne klo 11 :n jälkeen saapui 

järkyttävä tie to , että professori 

H ällström in kaksikerroksinen puuta 

lo joen to ise lla rannalla o li syttynyt 

tuleen. T ieto va iku tti lam auttavasti. 

Sam m utustyön jatkam inen 

a lkoi nyt näyttää toivottom alta. 

H ÄLLSTRÖMIN talo s ija itsi lähellä 

tu o m io kirkkoa, jo n ka suojaksi 

jä te tty ruisku saatiin nopeasti 

avuksi. T alon korkea katto ja ym 

päristön ahtaat ku ja t vaikeuttivat 

kuite n kin sam m utusta. Eipä aikaakaan, 

kun tu li jo o li levinnyt kuuteen 

m uuhunkin taloon, mm. katedra 

alikouluun, jo ka o li vain seitsem 

isen m etrin päässä tu o m io kirko n 

länsipäädystä. Ja s itte n tu li itse 

kirkon vuoro. Sen ka tto o li korja u s 

töiden vuoksi osaksi avoim ena, 

osaksi vanhojen rakennusjä tte id e n 

peitossa, ja kirkon sein u sta lle oli 

p inottu lautoja. T u li pääsi s iis h e l 

posti sisälle kirkkoon, jo k a jo puoliyön 

aikaan o li täysin lie kkie n va l 

lassa. T ukira kente id e n tu h o u tu m i 

nen sai k e llo t kovalla ryske e llä putoam 

aan alas to rn ista , jo k a nyt 

valtavan soih d u n tavoin kohosi 

esiin tu lija savum erestä, ikään 

kuin m erkkin ä siitä , että lu o n n o n 

voim a t nyt o liv a t saaneet tä y d e llisen 

voito n ihm isestä. M yöhem m in 

saatiin kuulla, e ttä P erniössä asti

oli nähty voim akas tulenhohde pohjo 

is e lla taivaanrannalla ja että tuhkaa 

sekä h iiltyn e itä kankaan- ja 

p a p e rin p a lo ja o li lennellyt P araisille 

ja Sauvoon saakka. 

AAM U N sarastaessa joen yli vievä 

silta syttyi tuleen ja tuhoutui. 

Nyt palo pääsi leviäm ään itäisiin 

k o rtte le ih in tä ltä kin taholta. Sekasorto 

a lkoi o lla täydellinen. T u lipalon 

rätinään ja räiskeeseen hukkuivat 

hätääntyneiden ihm isten 

h uudot ja pelon valtaam ien eläinten 

äänet. Jokainen koetti pelastaa, 

m itä pelastettavissa oli. Moni jo u 

tui siirtäm ään tavaransa useam 

paankin kertaan, ja jo ka kerralla 

nopeasti etenevä tuli saattoi ahm 

aista niistä oman osansa. Palon 

tässä vaiheessa kaduille ilm estyi 

uusi ryhm ä pelastusm iehistöä: kaup 

ungin irta in ta väkeä, m aalaisia ja 

venäläisiä sotam iehiä, jo tk a maksua 

vastaan tarjosivat palveluksiaan. 

Kokem ukset tästä avustustoim 

innasta eivät kuitenkaan olleet 

pelkästään m yönteisiä, sillä pelastettu 

om aisuus saattoi kadota tietym 

ättöm iin tai itse auttaja hävisi 

heti ennakkom aksun saatuaan. 

KAHDEKSANTO ISTA tunnin kuluttua 

palon alkam isesta palom iehistö 

keskiviikko ilta p ä ivä n ä kello 

kolm en aikaan lopulta pääsi tulen 

herraksi. T urku, asukasluvultaan 

m aam m e suurin kaupunki, tarjosi 

s illo in lohduttom an näyn. Suurin 

osa sen 12 000 asukkaasta o li menettänyt 

kotinsa ja om aisuutensa. 

V ahingot olivat suurim m at kaupungin 

vanhim m issa ja keskeisim m issä 

osissa, m issä tuom io kirkon ohella 

mm. raatihuone, B rinkkalan talo, 

hovioikeuden talo sekä silla n kulm 

assa sija in n u t kaupungintalo o livat 

nyt raunioina. M yös kaksitoista 

vuotta aikaisem m in valm istuneeseen 

akatem iataloon tu li o li päässyt 

tunkeutum aan ja hävittänyt siellä 

tie te e llisiä kokoelm ia sekä arvokkaan 

kirja sto n korvaam attom ine 

käsikirjo itu ksin e e n , m utta juhlasali 

ja konsistorin kokoussali olivat säilyneet 

vahingoittum attom ina. 

OSA m uutakin kaupunkia oli 

v a rje ltu n u t tulen tu hoilta. Pohjoisk 

o rtte lissa o li jä lje llä m uutam a talo, 

ja sen länsip u o le lla paloalue ulottu 

i suunnille e n nykyisen Aurakadun 

tie n o ille saakka. Vaatim aton 

puutaloasutus Puolalanm äellä oli 

säilynyt, kun taas sam antapainen 

rakennusrykelm ä Ryssänm äellä oli 

palanut. V artiovuori o li suojannut 

Luostarinm äen puutaloja, ja myös 

vuoren h u ip u lla sijaitseva tähtitorni 

o li saatu pelastetuksi. Erään virallisen 

tiedon mukaan kaupungin 

1 126 talosta säilyi 346 eli runsas 

neljäsosa. H enkilövahingoiltakaan 

ei o llu t säästytty. Parisataa henkilöä 

o li lo ukkaantunut ja 17 lienee 

m enehtynyt jo k o palaviin taloihin 

ta i m uulla tavoin. 

TURUN palo o li suuri kansallinen 

o nnettom uus, ja sellaiseksi se myös 

k ä site ttiin . A vustustoim inta käynnistyi 

viip ym ä ttä ja sai viranom aisilta 

voim akasta tukea. K enraalikuvern 

ö ö ri A rseni Z akrevski saapui kaup 

u n kiin ja laati saam iensa tietojen 

p o h ja lta avustus- ja jälleenrakennussuunnitelm 

an, jo n ka keisari hyväksyi 

lokakuun alussa. Siihen sisältyi 

mm. huom attavia avustuksia 

om aisuutensa m enettäneille, korottom 

ia lainoja jä lle e n ra ke n ta jille sekä 

Turun kaupungille vapaus kru u 

nulle suoritettavista m aksuista kym 

menen vuoden aiaksi. Myös yksityistä 

avustustoim intaa e siintyi m o 

nissa eri m uodoissa. Lahjoituksia 

saatiin varsinkin om asta m aasta sekä 

keisarikunnasta, m utta myös 

eräistä m uista maista. 

ELÄMÄ alkoi jälleen elpyä A u ra 

joen kaupungissa. Katuja puhdistettiin, 

raunioita raivattiin ja asum 

uksia kunnostettiin talven varalle. 

M yös yliopiston piirissä ryhdyttiin 

jälleenrakennustyöhön. Akatem iatalo 

oli vaurioitunut suhteellisen 

lievästi, niin että se o li nopeasti 

korjattavissa, ja tä h tito rn i sekä ju u 

ri ennen paloa valm istunut kliinisen 

laitoksen talo olivat täysin va rje l 

tuneet vahingoilta. 

MUTTA sillo in kohtasi turku la isia 

uusi isku, joka m oneen heistä koski 

e dellistä kipeäm m in. Y liopiston 

konsistorin ollessa koolla tähtitornirakennuksessa 

lokakuun 25. 

päivänä sinne saapui H elsingistä 

lähetti m ukanaan m anifesti, jonka 

N ikolai I o li a lle kirjo itta n u t neljä 

päivää aikaisem m in. S iinä keisari 

ilm oitti, että hän sam oista syistä, 

jo tka olivat saaneet hänen edeltäjänsä 

siirtäm ään suuriruhtinaskunnan 

pääkaupungin Turusta H elsinkiin, 

oli arm ossa päättänyt s iirrä t 

tää sinne ylio p isto n kin . Hän sanoi 

olevansa vakuuttunut siitä, että y liopisto 

hyötyisi läheisem m ästä y h 

teydestään maan hallitukseen ja 

keskusvirastoihin. 

KIRJELM ÄSTÄ kävi — tosin peitetysti 

— ilm i asian ydin. Uudesta 

pääkaupungista tahdottiin tehdä ei 

vain maan hallinnon vaan m yös sen 

henkisen eläm än keskus. Lisäksi 

to im enpiteellä o li poliittin e n tavoite 

T urku o li liian etäällä keisarikun- 

" an Pääkaupungista ja sillä oli 

liian läheiset suhteet vanhaan em ä 

maahan R uotsiin. Turussa y lio p istoon 

saattoi helposti pesiytyä länsim 

aisia vapausaatteita, jo ita s illo i 

set valla n p itä jä t pelkäsivät kuin 

ruJ*oa- vuoksi kenraalikuvernööri 

halusi yliopiston omaan hallintokaupunkiinsa. 

jo tta hän helpom 

m in voisi valvoa sen opettajien 

ja opiskelijo id e n toim ia. 

TIETO siitä, että Turku m enettäisi 

lem pilapsensa akatem ian, herätti 

kaupungissa suurta surua ja mielenm 

asennusta. O ltiin katkeria s iitä, 

että valla n p itä jä t ryhtyivät tä l 

laisiin to im iin hetkellä, jo llo in kaupunkia 

juuri o li kohdannut suuri 

onnettom uus. Ihailu ja kiitollisuus 

jo ta o li tunnettu Zakrevskia kohtaan 

hänen avustustoim intansa jo h 

dosta, laim eni nopeasti. 

VASTO INKÄYM ISISTÄÄN huolimatta 

turkulaiset säilyttivät uskonsa 

tulevaisuuteen. U utteruudellaan ja 

yritteliäisyydellään he rakensivat 

uuden kaupungin, joka o li avaram 

pi, terveellisem pi ja palon varalta 

turvatum pi, joskaan ei yhtä rom anttinen 

kuin entinen. V äkiluvultaan 

maan suurim pana kaupunkina se 

pysyi aina 1840-luvun alkuun saakka. 

Maan tärkein kauppakaupunki 

Turun kaupunginh 

allitukseen 

viisitoista 

luottainusiniesjäsentä 

■ Turun kaupunginvaltuuston 

kokouksessa 2 1. 3. 1977 valittiin 

jäsenet mm. kaupunginhallitukseen, 

jonka jäsenm 

äärä nyt on viisitoista. Aikaisemmin 

kaupunginhallitukseen 

kuului yhdeksän luottamusmiesjäsentä, 

joiden lisäksi 

kaupunginjohtajilla oli kokouksissa 

äänioikeus, jota 

heillä nyt el ole kunnallislakiin 

tehdyn muutoksen jälkeen. 

Nyt kullekin jäsenelle 

valittiin myös henkilökohtainen 

varajäsen. Valinta oli 

yksimielinen, sillä valittavista 

henkilöistä oli sovittu valtuustoryhmien 

neuvotteluissa. 

Kaupunginhallituksen kokoonpano 

on seuraava (sulkeissa 

varajäsen): 

P uheenjo h ta ja oikeusneuvosm ies 

K u lle rvo Lappi, kok. (faktori Pekka 

S tröm ), I vara p u h e e n jo h ta ja Jukka 

M ikkola, sd. (sosia a lih u o lta ja Liisa 

Paalim äki), II varapuheenjohtaja 

to im in n a n jo h ta ja Rabbe Laurén, 

ruots. (fil.lis. C h ris te r Hummelstedt), 

to im in n a n jo h ta ja Hannu Ansas, kok. 

(oik.kand. P ertti W äänänen), piirisih 

te e ri T oivo Forss, kd. (toim ittaja 

Kari H ongisto), varatuom ari Veikko 

H ankom äki, kok. (asianajaja Heikki 

H yssälä), le h to ri L iisa Hilpelä, kok. 

(oik.kand. Eeva Pärkö), konttorip 

ä ä llikkö H e ikki Lum io, lib. (varatuom 

a ri M a rtti Ilm onen), piiripäällikkö 

A lla n M ie ttin e n , sd. (pääluottam 

usm ies M a rtti H avin), nuorisosihteeri 

Y rjö Paajanen, kd. (esimies 

V oitto Laiho), valt.kand. Ritva Palm 

unen, kesk. (edusta ja Väinö Mattila 

), a p u l.p o liis im e s ta ri Eino Perko, 

kok. (k o u lu n jo h ta ja A ntti Lehtinen), 

levyseppä Auvo Salam a, kd. (sisustaja 

Pekka A altonen), teknikko Kalevi 

Salo, sd. (kunnallissihteeri 

Klaus O in o n e n ) ja o p is k e lija Juha 

T oivonen, kd (betonim ies Jaakko 

Lehtinen). 

K a u p u n g in h a lltiu ksen kokouksiin 

osallistu vat m yös kaup.johtaja Väinö 

J. Leino. a p u l.kaup.jo h ta ja t Pekka 

A alto, Ilkka Järvinen, Johannes 

K oikkala in e n ja Paavo Koponen, 

ka u p u n g in sih te e ri Paavo Mäkinen 

sekä kaup.valtuuston puheenjohtaja 

H eikki L öyttyniem i ja varapuheenjo 

h ta ja H eli A stala ja A nja Sandberg. 

Turku o li v ie lä pari vuosikym m entä 

eteenkin päin, kunnes se, joutuessaan 

pitkän a ikaa olem aan rautatie 

verkkom m e u lk o p u o le lla , menetti 

täm änkin asem ansa. 

□ 

Apulaiskaupunginjohtaji lla 

neuvottelukokoukset Turussa 

Apulaiskaupunginjohtaja 

ILKKA JÄRVINEN: 

Turun vanhustenhuollossa 

0n avohoitoa tehostettava 

K ansanterveyslain voim aansaattam 

inen m erkitsi Turussa, niinkuin 

yleisestikin terveydenhuoltotyössä 

huom attavaan m uutokseen suuntautum 

ista. V ielä tänään meidän 

on sanottava, että Turku on, kuten 

m onet m uutkin kaupungit ovat, kehitysaluetta 

kansanterveystyössä. 

M eillä on kyetty tähän mennessä 

huolehtim aan vain 0— 17 -vu o tia itten 

sekä äitiysh u o llo n e dellyttäm 

ästä terveyden- ja sairaanhoidosta. 

Näiden lisäksi terveyskeskus 

on kyennyt huolehtim aan vain 

v anhainkotien asukkaitten sekä 

kansaneläkkeen tukiosan saajien 

terveyden- ja sairaanhoidosta. 

A ktiivin väestön osalta työ on 

vasta alussa. Sen a lo itti kaupungin 

työterveysasem a, jo ka huolehtii 

noin 10.000 kaupungin palveluksessa 

olevan työterveydenhoidosta. 

Terveyskeskuksen toim esta on 

alo ite ttu m yös yksityisten työpaikkojen 

työterveydenhuollo n jä rje stä 

minen. 

A voterveydenhoidon p uolelta on 

m ainittava edellä m a in ittu je n lisäksi 

kotisairaanhoitokesku ksen toim inta. 

K otisairaanhoitokesku ksen palveluksessa 

on 213 kotiavustajaa ja 4 

terveydenhoitajaa . 

Vuonna 1976 kotiapua sai lähes 

2.600 henkilöä, jo is ta lähes 90 % 

oli 65 vuotta täyttäneitä. Terveydenh 

o ita jilla on o llu t vuonna 1976 yli 

2.100 a siakaskontaktia kotikäynneillä. 

Kaksi kotiavustajaa on to im inut 

kotipalveluautoissa. Lähiaikoina 

saadaan käyttöön toinen kotipalvelu 

a k o . N äistä autoista on hyviä 

kokem uksia ja erityisesti kaupungin 

harvem paan a sutuilla lievealueilla. 

S osia a lito im i jakaantuu Turussa 

kahden lautakunnan: sosiaali- ja 

lastensuojelulauta kunnan alaisuuteen. 

Viim e a ikoina on keskusteltu 

jä lle e n täm än kahtiajaon lopettam 

isesta — ei vain Turussa, vaan 

va lta kunnallisestikin . Se ei ole 

edes vaikea tehtävä eräiden to i 

m intojen osalta. Tärkeim m än osan 

lastensuojelulauta kunnan työstä 

m uodostaa päivähoito, n. 50 päiväkodin 

toim in n a n ja perhepäivähoidon 

järjestäm inen. 

Ilkka Järvinen 

Jokaisessa suurem m assa kaupungissa 

päivähoito on vaatinut, ja 

tulee vaatim aan, om an hallin to kuntansa. 

Täm ä ei johdu ainakaan yksinom 

aan toim innan luonteen e rikoisuudesta 

m uihin sosiaalialan 

to im in to ih in verrattuna, vaan ennen 

m uuta toim innan laajuudesta. 

Tämän alan laajenem isesta on 

eräänä osoituksena se, että Turussa 

tänä vuonna valm istuu tai on 

rakenteilla toistakym m entä 50— 90 

-paikkaista päiväkotia (kun otetaan 

huom ioon kunnalliset ja niih in ve r 

rattavat yksityiset päiväkodit). 

Lastensuojelulautakunta h uolehtii 

lisäksi kahdeksasta lastenkodista, 

isyyslain edellyttäm istä to im e n p i 

teistä, yleensäkin lastensuojeluun 

liittyvistä tehtävistä sekä kasvatusneuvolatoim 

innasta. 

S osiaalilautakunna n keskeisin 

työm uoto on vanhusten huolto. 

V anhusten lukum äärän nopea kasvu 

on synnyttänyt p aljon ongelm ia 

tä llä työsaralla. Vuonna 1960 Turussa 

oli noin 10.000 henkilöä, jo t 

ka olivat täyttäneet 65 vuotta. 15 

vuotta m yöhem m in, vuonna 1975 

vastaava luku oli 19.000. Vanhusten 

suhteellinenkin osuus kasvoi vastaavana 

aikana voim akkaasti. Kun 

■ Suomen Kaupunkiliitto järjesti 

yhteistoiminnassa Turun kaupungin 

kanssa neuvottelukokouksen ope- 

tus- ja sosiaaliasioita johtaville 

apulaiskaupunginjohtajille 24. 3. 

1977 sekä teknillisille apulaiskaupunginjohtajille 

28.— 29. 4. 1977. 

Kokouspaikkana oli Turun kaupunginvaltuuston 

istuntosali. Kumpaankin 

neuvottelukokoukseen osallistui 

30— 40 apulaiskaupunginjohtajaa ja 

hallinnollista johtajaa. 

Ensimmäisen 

neuvottelukokouksen 

avasi apulaiskaupunginjohtaja 

Juhani Koskinen Kuopiosta. Esitelmiä 

pitivät osastopäällikkö 

Berndt 

Långvik sosiaalihallituksesta, hallitusneuvos 

Voitto Kallio opetusministeriöstä 

ja Turun apulaiskaupunginjohtaja 

Ilkka Järvinen, jonka 

esitelmän julkaisemme oheisena. 

Työlounas nautittiin Runosmäen 

vanhainkodissa ja illalla Turun kaupunki 

tarjosi päivällisen. 

Toisen neuvottelukokouksen avasi 

Turun apulaiskaupunginjohtaja 

Paavo 

Koponen. Esitelmöitsijöinä 

olivat osastopäällikkö Runo Savi- 

saari vesihallituksesta, 

Pentti 

yli-insinööri 

Erkola Suomen Kaupunkiliitosta 

ja tekniikan lis. Björn Im monen 

Espoosta. Valmistellut puheenvuorot 

käyttivät osastopäällikkö 

Seppo Outinen, apulaiskaupunginjohtaja 

Ylermi Säteri, yli-insinööri 

Ilkka Huuhtanen, yliarkkitehti Pekka 

Meurman, 

Antti 

kaupunkimittausinsinööri 

Siikavirta, energiainsinööri 

Lauri Marjam äki, kemisti Asko 

Kauppila, viemäriasiain insinööri 

Antti Soikkeli ja tutkimusinsinööri 

Pentti Yletyinen. 

Kokouksen osanottajat tutustuivat 

Turun jätteenpolttolaitokseen, Ikituurin 

Congress Centeriin, Myllysil- 

taan ja Myllyahteen tunneliin. Turun 

kaupunki tarjosi päättäjäislou- 

naan. 

vuonna 1960 o li 65 vu o tta tä yttä 

neiden osuus 7,9 %>, o li se vuonna 

1975 jo 11,5 % . T ä llä vuosikym m e 

nellä vanhusten luku nousee vielä 

2— 3.000:lla. 1980-luvun e nsi puolis 

k o lla a rvellaan kasvun olevan 

hyvin pienen, vain noin 350 hen

keä, eikä kasvu tu lis i ennusteen 

m ukaan olem aan kovin raju 1980- 

luvun to ise lla p u o liskolla eikä 1990- 

lu vullakaan. Sen sijaan 75 vuotta 

täyttäneiden m äärä kasvaa. Kun 

näiden osuus o li vuonna 1960 n. 

3.000 ja 2,4 % , o li luku noussut 

vuoteen 1975 m ennessä lähes 

6.000:een ja suhteellinen osuus 

3,5 % :iin . Vuoteen 1985 mennessä 

a rvioidaan 75-vuotiaiden m äärän 

kohoavan 8.000:een henkeen ja 

näiden suhte e llise n osuuden noin 

4,3 % :iin . 

T urussa on neljä kunnallista 

vanhain kotia sekä kahdeksan yksityisten 

yhte isö je n ylläpitäm ää laitosta. 

Y hteinen p aikkaluku on runsaat 

1.150. V iim eksi valm istui vuoden 

1975 lopulla Runosm äen 240- 

paikkainen vanhainkoti, jossa on 

200 vanhusten hoitopaikan lisäksi 

40 p aikkaa invalideja varten. Vanh 

a inkoteihin on luettava m yöskin 

Laupusten e lä keläis-alkoholistien 

3 3-paikkainen h uoltokoti, jo ka lä h i 

tulevaisuudessa korvataan Paattisille 

rakennettavalla 70-paikkaisella 

huolto kodilla . 

K unnallisista p alvelutaloista on 

vasta suunnitelm ia olem assa. Y ksityisen 

säätiön palvelutalohanke 

toteutu n e e jo ennen niitä. 

Vanhusten asunto-oloissa on Turussa 

vie lä p aljon epäkohtia. Kahdessa 

viim eisessä b udjetissa on 

kaupunginvaltuusto m yöntänyt 2 

m ilj. m arkkaa kum m assakin vanhusten 

asuntojen rakentam iseen. 

V a ltio n a suntolainojen ja edelläm 

ainitun m äärärahan turvin saadaan 

aikaan noin 100 vanhusten 

asuntoa vuosittain- T uoreim m an selvityksen 

m ukaan m eillä on kuitenkin 

vielä 400— 500 heikkokuntoista 

asuntoa, jo te n tä llä vauhdilla on 

kyettävä jatkam aan vanhusten 

asuntojen rakentam ista vielä mon 

ia vuosia. 

V anhain kotip a ikko ja m eillä on 

6 % :lle yli 65-vuotiaita. Täm ä on 

ilm eisen riittäm ätön m äärä. Sosia 

alilautakunnan huolto-osasto on 

hyväksynyt "va n h a in k o tijo n o o n ” 

noin 600 henkeä, jo id e n keski-ikä 

on noin 75-vuotta. M ainittakoon, 

että vanhainkotien asukkaiden keski-ik 

ä on lähes 80 vuotta. 

V anhustenhuollon hyväksi on 

te h ty paljo n viim e vuosina, mutta 

ei kuitenkaan riittävästi. Erityinen 

paino on nyt pantava avohoidon 

tehostam iseen, s illä se auttaa tilanteen 

paranem ista nopeim m in 

kuin m uut toim enpiteet. K oska vanhusten 

m äärä kasvaa ju u ri näinä 

vuosina voim akkaasti ja kasvu hidastuu 

ensi vuosikym m enelle tu l 

taessa, olisi kotiavustajien määrää 

lisättävä lähim pänä 3 vuotena, ei 

20:11ä n iinkuin kaupunginvaltuuston 

päätös e dellyttää, vaan 50:llä k o tiavusta 

ja lla vuosittain. Sam alla olisi 

lisättävä kotisairaanhoitokesku ksen 

terveydenhoita jie n m äärää. 1980- 

lu vulla vo ita isiin vastaavasti supistaa 

vuositta ista kotiavustajien 

m äärän lisäystä. 

A vohuollon e dellä hahm oteltujen 

to im e n p ite id e n sekä palvelutalojen 

avulla vo ita isiin ole e llisesti nykyistä 

vaikeaa tila n n e tta lievittää lähitulevaisuuden 

aikana. Se h elpottaisi 

myös painetta kaupunginsairaalan 

kroonikko-osastoille, jo issa nyt 

joudutaan pitäm ään m onia vain 

siksi, ettei kotiapua riitä kaikille. 

M itä m uuten tulee sairaansijatarpeeseen, 

kaupunginsairaalan 

kolm en osaston yli 90 paikan käyttöönotto 

helpottaisi ole e llisesti tilannetta 

lähivuosiksi. 1980-luvulla 

tarvitaan lisätiloja. M iten ne jä rje s 

tetään, riippuu mm. siitä, m iten kehittyy 

TYKS:n laajennus. 

Myös vanhainkoteja tarvitaan lisää. 

K aupungin hallin to kuntie n käsittelyssä 

oleva vanhustenhuollon 

5-vuotissuunnitelm a edellyttää palvelutalon 

ohella uuden vanhainkod 

in suunnittelun aloittam ista. 1980- 

luvun a lkupuolella tarvitaan lisää 

toinen vanhainkoti. 

V anhainkotien yhtenä tehtävänä 

on toim ia avohuollon tukip iste in ä . 

Runosmäen vanhainkodissa on hyv 

ällä m enestyksellä kokeiltu u lko 

puolisille annettavia palveluja: lounasaterioita, 

askartelua, kam paamo- 

ja parturipalveluja, ja lk o je n - 

hoitoa, virkistystoim intaan osallistum 

ista jne. M yös Liinahaan vanhainkoti 

on voinut antaa palveluja 

lähellä sija itseville vanhustentaloje 

n asukkaille. V ire illä on täm änluonteisten 

palvelujen kehittäm inen 

ja m onipuolistam inen m yös M äntyrinteen 

ja Luolavuoren vanhainkodeissa. 

Luolavuoren vanhainkod 

in lisärakennushankkeen tote u tta 

m inen a ntaisi siihen suotuisat m ahdollisuudet 

tässä T urun vanhim 

massa kunnallisessa vanhainkodissa. 

M yös eräät yksityiset vanhainkodit 

harrastavat palvelujen antam 

ista ulkopuolisille, lähinnä " jo 

nossa” oleville. 

Palvelutalot ja uudet vanhainkodit 

pyritään sijoittam aan kaupungin 

eri alu e ille siten, että n iiden 

palvelut u lottuisivat m ahdollisim 

m an m onelle vanhukselle. Erityisen 

tärkeää on palvelukeskusten 

aikaansaam inen alueille, joissa 

asuu paljon vanhuksia ja joih in 

mm. kaupungin vanhustenasuntoja 

on sijoitettu. 

E läkeläisten henkinen huolto, 

virkistystoim inta, on jäänyt m iltei 

yksinom aan eläkeläisjärjestöjen 

tehtäväksi. Ne ovatkin suorittaneet 

tässä m ittavan työn. V anhustenhuollon 

suunnittelussa on vain pidettävä 

huoli siitä, että m yös henk 

is ille to im in n o ille luodaan o to lliset 

puitteet ja tilat. Siinä on yksi 

palvelutalojen tärkeim m istä tehtävistä. 

r-i 

JUHO Vainion säätiö on jakanut 

353 320 m arkkaa terveitä e lintapoja 

edistävän tutkim uksen tukem iseen. 

T urun ylio p isto sai 98 000 m arkkaa 

tutkim ukseen, jo ka selvittää tupakansavun 

ja sen aineosien sekä 

m uiden elinym päristön saasteiden 

vaikutuksia aineenvaihduntaan ja 

elim istöön. 58 300 m arkkaa Turun 

y lio p isto sai unen häiriöiden tu tk i 

m ukseen ja 53 520 m arkkaa T urun 

y lio p isto n sydäntutkim usasem alla 

käynnistettyyn selvitykseen, jonka 

aiheena on löytää liikunta - ja ravintotottum 

usten yhteys fyysiseen suorituskykyyn 

koulu- ja teini-ikäisillä . 

K aupungin 

tukea m yös 

m uihin kuin 

.3 

työm atk a 

kuljetuksiin 

■ Turun liikuntavammaisten 

kulkumahdollisuuksiin kiinnittivät 

Turun MS-yhdistys 

r.y:n edustajat huomiota 

jättäessään keskiviikkona 23. 

3. 1977 apulaiskaupunginjohtaja 

Ilkka J ä r v i s e l l e 

kirjelm än, missä toivotaan 

kaupungin vammaiskuljetuksiin 

varaam ien määrärahojen 

ohjaamista myös muihin 

kuin työmatkakuljetuksiin. 

T urun liiku n ta vam m a iset joutuivat 

syksyllä 1976 entistä eristetympään 

asem aan, kun heidän oikeutensa 

ilm a is k u lje tu k s iin palolaitoksen 

sa ira sa u to illa poiste ttiin . Toisaalta 

T urun kaupunginvaltuuston 

äskeinen päätös kuljetustaksojen 

nostam isesta on a iheuttanut sen, 

että liiku n ta va m m a iste n m ahdollisuudet 

m uih in kuin sairausvakuutuksen 

korvaam iin kulje tu ksiin ovat 

supistu n e e t lähes olem attom iin. 

T urun ka u p u n g illa on kuluvalle 

vuodelle talousarviossa varattuna 

m äärärahoja vam m aiskuljetuksiin 

250.000 m k. m ikä on 30.000 mk 

enem m än kuin vuonna 1976. Näitä 

va ro ja on k u ite n k in käytetty ainoastaan 

liikuntavam m aisten työm 

atkoih in ja C P -lasten päivähoitok 

u lje tu k s iin m uutam aa yksityistä 

po ikkeusta lukuunottam atta. Viime 

v u odelta jä i kuljetusm äärärahasta 

käyttäm ättä noin 150.000 m k ja sam 

alla m yös va ltio n a p u a saamatta 

noin 60.000 mk. 

T urun M S -yhdistys — MS-föreningen 

i Å b o esittä ä nyt, että tilannetta 

k o rja tta is iin ohjaam alla vamm 

a is k u lje tu k s iin vara tu ista määrärahoista 

osa virkistyskuljetuksiin, 

jo illa ta rk o ite ta a n lä hinnä kuljetuksia 

o p in to tila is u u k s iin , kulttuuritila 

is u u k s iin ja m uuhun vapaa-ajan 

to im in ta a n liitty v iin tilaisuuksiin. 

M a h d o llisuudet o sallistum iseen ja 

keskinäiseen kanssakäym iseen ovat 

e lin tä rk e itä vam m a isille jotka 

usein ovat sid o ttu ja pyörätuoliin 

tai vuoteeseen. 

A p u la is k a u p u n g in jo h ta ja Järvinen 

totesi vastatessaan T urun MS-yhdistyksen 

e d u s ta jille , että tämä 

o ngelm a on jo ote ttu huom ioon 

sosia a lila u ta kunnan p iirissä ja tulee 

varsin to d e n n ä köisesti saamaan 

m yönteisen ratkaisun. 

T urun M S -yhdistyksen lähetystö 

ö n ku u lu iv a t M arja-Leena Helstelä, 

Leena Punta, L illi Palmroos, 

Helvf S uom i ja P e rtti Tuom inen. □ 

Arkkitehti 

MIKKO PULKKINEN: 

Vanhan 

m erikoulun 

m uuttam inen 

m erenkulkum 

useoksi 

TURUSSA on to im in u t vuodesta 

1936 Å bo A kadem in m e rih isto ria llinen 

museo, jo lla on erittäin arvokkaat 

ja m onipuoliset kokoelm at. 

M useolla ei o le kuitenkaan o llut 

käytettävissään ta rkoituksenm ukaisia 

tilo ja . Å bo Akadem i kääntyikin 

kaupungin puoleen esittäen m erihisto 

ria llise n museon kokoelm ien 

s ijo itta m ista V artiovuoren entiseen 

tä h tito rn iin Åbo A kadem in ja kaupungin 

välise llä talletussopim uksella. 

Perustettavan uuden museon 

esineistöä täydennetään Turun 

kaupungin histo ria llise n museon 

m e rih isto ria llise lla kokoelm alla. T u 

run Ursa on lisäksi tehnyt aloitteen 

tä h titie te e lliste n laitteiden ja tä h titieteestä 

kertovan k irja llisen ja 

kuvallisen aineiston sijoittam isesta 

rakennukseen, ja on lupautunut 

luovuttam aan m useolle mm. hallussaan 

olevia professori Y. Väisälän 

valm istam ia ja käyttäm iä tä h titie 

te e llis iä laitteita 

KAUPUNGIN H ALLITU S päätti 07. 

05. 1974. että V artiovuoren entiseen 

tä htitornirakennuksee n sijoitetaan 

• Leikkaus. Kuvasta selviää, miten katolla olevaan palloon Johtavat kierreportaat 

sijaitsevat pyöreän huoneen keskellä. 

• Keskim m äisen kerroksen p o hjapiirros. A lkuperäiset seinät säilyvät 

entisellään. 

m erim useo ja tä h titie te e llin e n museo. 

Samassa yhteydessä kaupung 

in h a llitu s asetti toim ikunnan laatimaan 

suunnitelm an ja kustannusarvion 

korjaustöistä sekä tulevista 

käyttökustannuksista. A rk k ite h tito i 

m isto Laiho— P ulkkinen— R aunio on 

tehnyt yhteistyössä toim ikunnan 

kanssa korjaustöistä esisuunnitelman, 

jo ka on parhaillaan käsiteltävänä 

kaupungin päättävissä elim issä. 

M useovirasto on jo antanut 

puoltavan lausunnon e sisuunnitelmasta. 

KORJAUSTYÖN tavoitteena on 

saattaa tähtito rn ira kennus arkkitehtooniselta 

asultaan m uotoon, jossa 

se o li valm istuttuaan 1819. Sam alla 

suoritetaan rakenteellinen peruskorjaus 

sekä lisätään rakennukseen 

m useotoim innan vaatim at saniteetti- 

ja te kniset tilat. M useo- ja to i 

m istotilat sijo ite ta a n rakennukseen 

siten, että a lkuperäinen h u onejako 

säilyy. Rakennuksen p o h ja k e rro k 

seen sijo ittu vat to im isto ja työhuoneet 

sekä yleisön vaate- ja w c-tila t, 

ensim m äiseen m erenkulkum useo ja 

toiseen tä h titie te e llis e t kokoelm at. 

T ä h titie te e llisiin koko e lm iin liitty 

vät rakennuksen sivusiipien kato ille 

tehtävät terassit, jo is ta voi kaukopu 

tkilla katsella tä h tiä ta i kaupunkia. 

M ikäli rakennukseen jätetään 

vahtim estarin asunto s ijo ittu u se 

pohjakerrokseen ja to im isto 1. ke r 

rokseen. 

T ähtito rn in vieressä, maan alla 

sijaitseva kaupungin entinen ve sisäiliörakennus 

kunnostetaan ja ote 

taan m useon käyttöön lä hinnä varasto- 

ja tila p ä isnäytte lytila ksi. 

RAKENNUKSEN tekninen varustu 

s uusitaan siten, että se palvelee 

nykyaikaisen m useotoim innan vaatim 

uksia. 

R akennukset varustetaan sähköläm 

m ityksellä. Täm än järje ste lm ä n 

asentam inen ra k e n n u shisto ria llisesti 

arvokkaaseen rakennukseen on 

huom attavasti helpom paa kuin kattila 

lä m m itysjä rje ste lm ä n ja voidaan 

tote u tta a v a h in g o itta m a tta vanhoja 

rakenteita. 

T ä h tito rn ira kennukseen tehtävät 

asunto- ja ty ö tila t varustetaan koneellisella 

ilm a n p o isto jä rje ste lm ä llä . 

V e sisäiliörakennus sekä m erenk 

ulkum useon n ä y tte lytila t varuste-

M a tk a ilu p ä ä llik k ö 

IR M E L I T O R S S O N E N : 

Matkailuyhteistyötä yli 

kuntarajojen 

— m atkailutoim istot ja -asiamiehet ideoivat, 

neuvovat ja palvelevat 

■ M a tk a to im is to n to im in n a n tu n tee läh es jo k a in e n . M u tta p a l 

jon p ie n e m p i on n iid en jo u k ko , jo tk a tie tä v ä t m itä k aik k e a 

k u u lu u m a tkailu to im isto n te h tä v iin . M e lk o yleistä on jo p a , että 

m a tkato im is to n ja m atkailu to im isto n o le te ta a n o lev a n sam a 

a sia . N ä in ei k u ite n k a a n läh im a in ka a n o le a sia n la ita . 

M A T K A IL U T O IM IS T O E l O L E 

M A T K A T O IM IS T O 

M a tk a ilu a s ia m ie h e t, e li k u n n a llis 

te n m a tk a ilu la u ta k u n tie n a la is u u 

d e s s a to im iv a t m a tk a ilu to im is to je n 

e s im ie h e t s a m o in k u in m a tk a ilu to i 

m is to je n k o k o h e n k ilö k u n ta tö rm ä ä 

y llä ttä e n u s e in e d e llä e s ite tty y n 

o n g e lm a a n . E r o ja m a tk a to im is to je n 

ja m a tk a ilu to im is to je n to im in to je n 

v ä lillä o n k u ite n k in r u n s a a s ti, ja 

a s ia k k a a n k a n n a lta tä rk e in e ro o n , 

e ttä m a tk a to im is to lla o n o ik e u s 

k ir jo it ta a m a tk a - tm s . lip p u ja , m a t 

k a ilu to im is t o lla e i. K ä y tä n n ö s s ä tä 

m ä m e r k its e e e s im e r k ik s i s itä , e ttä 

m a tk a to im is to n p u o le e n tu le e k ä ä n 

ty ä , k u n s u u n n ite lla a n m a tk a a p o is 

s iltä p a ik k a k u n n a lta , m is s ä o lla a n , 

— m a tk a ilu to im is to n p u o le e n , k u n 

k o tip a ik k a k u n n a lle o n tu lo s s a v ie 

ra ita ta i k u n its e o n s a a v u ttu v ie 

r a a lle p a ik k a k u n n a lle , jo s ta h a lu 

ta a n t ie t o ja ja jo h o n h a lu ta a n ta r 

k e m m in tu tu s tu a . 

ta a n k o n e e llis e lla ilm a n s is ä ä n - 

p u h a llu k s e lla ja p o is to lla . Ilm a s - 

to in tik o n e h u o n e e n a k ä y te tä ä n v e s i 

s ä iliö s s ä p u m p p u h u o n e tta , tä h tito r 

n is s a u lla k k o a , jo h o n te h d ä ä n 

m y ö s ta rp e e llis e t k a n a v a t. 

M U S E O R A K E N N U K S E N n ä y tte ly 

to im in ta e d e lly ttä ä te h o k a s ta ja 

m u u n n e lta v a a v a la is tu s jä rje s te ly ä . 

A r v o k a s n ä y tte ly m a te ria a li v a a tii 

h y v ä n p a lo h ä ly ty s - ja v a r tio in tijä r - 

je s te lm ä n s e k ä s ä ily ty s tila n , 

jo s s a 

o n ta s a in e n lä m p ö tila ja ilm a n s u h 

te e llin e n k o s te u s . 

T ä m ä e d e lly ttä ä 

y k s ity is k o h ta is ta s u u n n itte lu a , jo s s a 

jo u d u ta a n h u o m io im a a n e m . v a a tim 

u s te n lis ä k s i e n tis tä m is e e n liit ty 

v ä t n ä k ö k o h d a t s e k ä a s e n n u s -, to - 

K u n n a llis e t m a tk a ilu la u ta k u n n a t, 

- to im is to t ja - a s ia m ie h e t ja k a v a t 

ru n s a a s ti e r ila is ta tie to a p a ik k a 

k u n n a s ta , a u tta v a t o h je lm a -, m a 

jo itu s -, ru o k a ilu - ym . jä r je s te ly is s ä , 

n e u v o v a t, id e o iv a t ja p y r k iv ä t k e h ittä 

m ä ä n p a ik k a k u n ta a m a tk a ilu m ie - 

le s s ä . T ä s s ä ty ö s s ä o n y h te is to i 

m in ta a v a in a s e m a s s a . Y h te is to i 

m in ta s e k ä k u n n a n s is ä llä e ri h a l 

lin to k u n tie n , e lin k e in o e lä m ä n ja 

k u n ta la is te n k a n s s a e ttä y h te is to i 

m in ta y li k u n ta ra jo je n , m u id e n m a t 

k a ilu la u ta k u n tie n ja k u n tie n , v a ltio n 

m a tk a ilu h a llin n o n ja k a n s a llis te n 

m a tk a ilu o r g a n is a a tio id e n k a n s s a . 

O n s e lv ä ä , e ttä te h tä v ie n v a a 

tie s s a la a ja p o h ja is ta y h te is ty ö tä 

s y n ty y ih m is te n v ä lis e s s ä k a n s s a 

k ä y m is e s s ä k u in its e s tä ä n jo n k in 

la in e n y h te e n liitty m ä . N ä in o n k ä y 

n y t m y ö s k u n n a llis e n m a tk a ilu to i 

m e n o s a lta , o n s y n ty n y t jä r je s tö , 

M a tk a ilu a s ia m ie h e t - T u ris to m b u d s - 

m ä n r.y., jo h o n k u u lu u jä s e n iä y m 

p ä ri S u o m e a , a in a R o v a n ie m e ltä 

te u tu s - ja h u o lto n ä k ö k o h d a t. L a k i 

s ä ä te is e s ti 

s u o je lu k o h te e n a o le v a n 

r a k e n n u k s e n r a k e n te is iin te h tä v ä t 

a s e n n u k s e t e d e lly ttä v ä t m y ö s M u 

s e o v ira s to n k a n n a n o tto a , jo te n o s a 

v a rs in a is e s ta s u u n n itte lu ty ö s tä jo u 

d u ta a n te k e m ä ä n v a s ta tö id e n y h 

te y d e s s ä . 

A lk u p e rä is te n 

m a a la u s p in to je n 

k ä s itte ly s e k ä k o ris te m a a la u s te n ja 

s tu k k o k o ris te id e n k o n s e r v o in ti te h 

d ä ä n M u s e o v ira s to n k o n s e rv a a tto 

rie n v a lv o n n a s s a ta i h e id ä n s u o r itta 

m a n a a n . 

K U S T A N N U S A R V IO , jo k a s is ä ltä ä 

r a k e n n u k s is s a te h tä v ä t ty ö t k o n 

s e r v o in titö itä lu k u u n o tta m a tta , o n 

3 1 0 0 0 0 0,— . n 

Irm e li Torssonen 

H a n k o o n ja M a a ria n h a m in a s ta 

Im a tra lle . 

T U R K U L A IN E N P E R U S T A J A 

J Ä S E N JA K U N N IA 

P U H E E N J O H T A J A 

A in a y h d is ty k s e n to im in n a n p e 

r u s ta m is e s ta lä h tie n , v u o d e s ta 1961, 

o v a t tu r k u la is e t o lle e t to im in n a s s a 

a k tiiv is e s ti m u k a n a . Y h d is ty k s e n 

y k s i p e r u s ta ja jä s e n is tä n y tte m m in 

to is e k s i k u n n ia p u h e e n jo h ta ja k s i n i 

m e tty tu r k u la is jä s e n , F M A rv o H o- 

v ila , to im i y h d is ty k s e n p u h e e n jo h 

ta ja n a p e r ä ti s e its e m ä n v u o tta . Peru 

s te tta e s s a k u u lu i y h d is ty k s e e n 

v a in 9 jä s e n tä , n y t o n jä s e n iä jo 

to is ta s a ta a . 

V a ik k a y h d is ty k s e n p ä ä a s ia llis e 

n a ta r k o itu k s e n a o n k in y h te is ty ö n - 

ja y h te y k s ie n lu o m is e n e d e s a u tta 

m in e n e r i p a ik k a k u n n illa to im iv ie n , 

k u n n a llis ta m a tk a ilu a h o ita v ie n v i 

r a n h a lt ijo id e n ja ty ö n te k ijö id e n kesk 

e n , o n s e lv ä ä , e ttä y h d is ty s to i 

m in n a s s a a n v o i m y ö tä v a ik u tta a k o 

k o m a a n m a tk a ilu n k e h itty m is e e n . 

E ik ä a in o a s ta a n k e h ittä m ä llä o m a n 

jä s e n k u n ta n s a 

a m m a ttitie to u tta _ ja 

ta it o ja v a a n m y ö s k in te k e m ä llä 

Turun matkailu selviytyi 

hyvin lamavuodesta 1976 

M A T K A IL IJ O ID E N 

L IS Ä Ä N T Y N E E T 

O P A S T U K S E T 

S e k ä k o tim a is te n e ttä u lk o m a a 

la is te n m a tk a ilijo id e n o p a s tu k s e t lis 

ä ä n ty iv ä t T u ru s s a v u o n n a 1976 

e d e llis v u o te e n v e r r a ttu n a . O p a s te t 

tu je n ry h m ie n lu k u m ä ä rä in e n n o u s u 

o li y li 5 % , h e n k ilö m ä ä r ä in e n n o u 

su lä h e s 4 % . K a ik e n k a ik k ia a n 

v ä lite ttiin m a tk a ilu to im is to s ta o p a s 

tu s v u o n n a 1976 y h te e n s ä 1.103 

ry h m ä lle , lä h e s 37 .5 00 h e n k ilö lle . 

K o tim a is ia n ä is tä o li 522 ry h m ä ä , 

jo is s a y li 20.5 00 h e n k ilö ä . E n ite n 

lis ä ä n ty iv ä t o p a s te ttu je n n e u v o s to - 

liit to la is m a t k a ilijo id e n m ä ä rä , y li 

1.300 h e n k ilö llä s e k ä y h te is p o h jo is 

m a is te n o p a s tu s te n m ä ä rä , y li 900 

h e n k ilö llä . J a v a ik k a lä n s is a k s a - 

la is te n m a tk a ilijo id e n m ä ä rä S u o 

m e s s a v ä h e n ik in lä h e s 14 °/o : 11a , 

n o u s i T u ru s s a o p a s te ttu je n s a k s a - 

la is m a tk a ilijo id e n m ä ä rä . S u u rin 

lu k u m ä ä r ä in e n v ä h e n e m in e n ta 

p a h tu i o p a s te ttu je n a m e rik k a la is - 

m a tk a ilijo id e n m ä ä rä s s ä . A m e r ik 

k a la is ia o p a s te ttiin 1.387 h e n k ilö ä 

v ä h e m m ä n k u in e d e llis v u o n n a . 

O p a s te ttu je n r u o ts a la is m a tk a ilijo i 

a lo itte ita , jo tk a k o s k e v a t k o k o 

m a a n m a tk a ilu n k e h ittä m is tä , a n 

ta m a lla la u s u n to ja , tu o m a lla y le i 

s e e n k e s k u s te lu u n m a h d o llis e s ti 

■ M a tk a ilu e lin k e in o n p iirissä o d o te ttiin v u o tta 1976 p e lo n 

sekaisin m ielialo in . A ih e tta h u o le stu m is e en o likin , ja on y h ä, 

sillä m e n n eestä vuodes ta m u o d o stu i ta lo u d e llis e s ti yksi v a i 

keim p ia to isen m a ailm an s o d a n jä lk e e n . S u o m en m a tka ilu koki 

lam a n , jo lla ista vie lä tä m än v u o sik ym m e n e n alu ssa ei o sattu 

a ja te lla ed es m a h d o llis ek s i. Ja v a ik k a la m a jätti jä lk iä n s ä m yös 

T u ru n m a tka ilu ka u te e n -76, v o id aan k u ite n k in to d e ta , e ttä 

y leisesti S u o m en m a tkailu ssa ta p a h tu n e e s e e n k eh ity k se en 

v e rra ttu n a Turu ssa s elviyd yttiin hyvin, k e rro ta a n T u ru n k a u 

pungin m a tkailu to im isto sta . S en , m itä vuosi 1977 tu o tu lle s 

saan _ o nhan siitä e n n u stettu k o lm a tta p e rä ttä is tä lam a v u o tta , 

n äyttää tulevaisuu s. Y h teistyön ja v o im a k k a id e n m y y n tip o n n is - 

te lu jen a vu lla u sko taan m yös vuodes ta 1977 k u ite n k in T u ru n 

m a tkailu ssa selvittävän v äh in tä in k in yh tä hyvin k u in v u o d e s ta 

1976, m a h d o llisesti p a rem m in k in . 

d e n m ä ä rä n iin ik ä ä n v ä h e n i h ie 

m a n , m u tta tä s tä h u o lim a tta p ysyi 

o p a s te ttu je n r u o ts a la is m a tk a ilijo i 

d e n lu k u m ä ä rä (7.352 h e n k ilö ä ) 

v ie lä jo k s e e n k in s a m a n a k u in 

k a ik k ie n S k a n d in a v ia n u lk o p u o le lta 

tu lle id e n o p a s te ttu je n m a tk a ilijo i 

d e n k o k o a is m ä ä rä . — H u o m a tta 

n 

h a v a ittu ja e p ä k o h tia , tie d o tta m a lla 

y le is e s ti m a tk a ilu p a lv e lu is ta , jn e . 

E rä ä n ä tä rk e ä n ä to im in ta m u o to n a 

o n m y ö s tie d o n ja k a m in e n k u n n a l 

• " K ä v ä is k ä ä p ä n a a p u ris s a " oli H e ls in g in , T a m p e re e n j a T u ru n y h teise n 

ik k u n a n ä y tte ly k a m p a n ja n te e m a n a p a ri vu o tta sitte n . N a id e n k o lm e n k a u 

p u n g in m a tk a ilu y h te is ty ö on hyvä e s im e rk k i tiiv iis tä , yli ku n ta ra jo je n ta p a h 

tu vas ta to im in n a s ta . — K u va T e p p o U im o n e n . 

v a a o n , e ttä e d e llä m a in ittu ih in lu 

k u ih in e iv ä t s is ä lly e ri m a tk a to im is 

to je n s u o ra a n v ä littä m ä t o p a s tu k 

set. 

P ä iv ittä is iin 

m a tk a ilu la u ta k u n n a n 

to im e s ta jä r je s te tty ih in k a u p u n k i- 

k ie r to a je lu ih in o s a llis tu i 1.150 h e n 

k ilö ä ja T u r u n y m p ä ris tö ö n jä r je s - 

lis e n m a tk a ilu to im e n ty ö s k e n te ly - 

m a h d o llis u u k s is ta ja m a tk a ilu la u ta 

k u n tie n , - to im is to je n ja n e u v o n ta 

to im in n a n ty ö n a r v o s tu k s e n lis ä ä 

m in e n . 

Y H T E IS T Y Ö L U O 

T U L E V A IS U U T T A 

M a tk a ilu y h te is ty ö n ta rv e y li k u n 

ta ra jo je n o n m a tk a ilu a s ia m ie s te n 

k e s k u u d e s s a to d e ttu y h ä v o im a k 

k a a m m a k s i, s itä m u k a a n k u n m a t 

k a ilu m a a s s a m m e ja S u o m e n ta r 

jo a m a t m a tk a ilu p a lv e lu t o v a t k e h itty 

n e e t ja k ilp a ilu k ir is ty n y t. K u n 

n a llis e n to im in ta k e n tä n te h tä v ie n 

s e lk iy ty m in e n s u h te e s s a v a ltio n ja 

y k s ity is e n s e k to r in te h tä v ä k e n ttiin 

o n n iin ik ä ä n s a m a n s u u n ta is e n k e 

h ity k s e n m u k a n a a n tu o m a to s ia s ia . 

J a ilm e is tä o n , e ttä tu le v a is u u d e s s a 

tu lla a n h a k e u tu m a a n e n tis tä s e l- 

v e m p ä ä n ty ö n ja k o o n . 

O n n is tu n e e n ty ö n ja o n e d e lly ty k 

s e n ä o n k u ite n k in ju u r i y h te is ty ö , 

jo n k a e r ä ä n ä h y v ä n ä ” ty ö r u k k a s e 

n a " M a tk a ilu a s ia m ie h e t - T u r is t- 

o m b u d s m ä n r .y rk in to im ii. J a m itä 

m ie le k k ä ä m p i ty ö n ja k o k o k o n a i 

s u u d e n k a n n a lta s a a d a a n a ik a a n , 

s itä p a r e m m a lla p o h ja lla o lla a n 

m a tk a ilu n k e h ity s ty ö s s ä k a ik k ie n 

o s a p u o lte n k a n n a lta . 

□

• S a m p p a lin n a n K e s ä te a tte rin o h jelm is to s sa oli vuo d en 1976 ke sä llä n äy te l 

m ä " K e s ä R o in ila n talo s s a " . — K uva T eu v o K anerva. 

t iin lä h e s 16.000 yöpym is v u o ro 

k a u tta e r i k o u lu is s a . R u is s a lo n M 

r in tä a lu e e lla la s k i y ö p y m is v u o r t 

k a u s ie n m a a ra e d e llis e e n vuoteen 

v e r r a ttu n a v a in n. 6 %, kun ' 

m a a s s a k e s k im ä ä r in la s k i n 20 % 

R u is s a lo n 

y ö p y m is v u o ro k a u s ie n lu ' 

k u m ä ä r ä o li lä h e s 49 .0 0 0 vrk 

L E N T O L IIK E N T E E S S Ä JÄ LLEEN 

L IS Ä Y S T Ä , - S A T A M A S S A 

H IL J E N E M IS T Ä 

T u r u n 

le n to a s e m a o n m aa n kolm 

a n n e k s i v ilk k a in . 

T u ru s s a lisäänty 

i jä lle e n m a tk u s ta ja liik e n n e vuonn 

a 1976, ja k o k o n a is liik e n te e n 

m ä ä rä n o u s i 

y li 2 4 6.00 0 m atku staja 

a n , v u o d e s ta 

1975 y li 12 % . Turu 

n s a ta m ie n m a tk u s ta ja liik e n n e 

s e n s ija a n s u p is tu i jä lle e n , 

nyt yli 

13 0.000 m a tk u s ta ja lla . La ivayh tiö i 

d e n ilm o itu k s e n 

m u k a a n k u lk i Turu 

n s a ta m ie n k a u tta v u o n n a 1976 

n. 1,14 m ilj. m a tk u s ta ja a . Koko 

m a a s s a h id a s tu i la iv a liik e n n e n. 

4 % ja v a in H e ls in g in ja Vaasan 

s a ta m is s a lis ä ä n ty iv ä t m a tku sta ja 

m ä ä rä t e d e llis e e n 

v u o te e n verrattu 

n a . 

N Ä K Y M IÄ V U O D E L L E 1977 

V a ik k a ta lo u d e llis e t näkym ät 

v u o d e lle 19 77 p y s y v ä tk in ja tku vasti 

s y n k k in ä , o n s y y tä u s k o a kuluvasta 

v u o d e s ta m u o d o s tu v a n T u ru n m atk 

a ilu lle v ä h in tä in k in v u o d e n 1976 

v e r o in e n 

ja m a h d o llis e s ti vielä kin 

p a r e m p i. E p ä v a rm u u s te k ijö is tä suute 

ty ille r e tk ille y li 700 h e n k ilö ä , 

m ik ä o n n . 20 0 h e n k ilö ä e n e m m ä n 

k u in e d e llis e n ä v u o n n a . 

Y L I 60 0 00 0 T U T U S T U I 

N Ä H T Ä V Y Y K S IIN , — LÄ H E S 

P U O L E T K E S Ä K U U K A U S IN A 

K y m m e n e e n tä rk e im p ä ä n n ä h tä - 

v y y s k o h te e s e e n tu tu s tu i v u o n n a 

1976 y h te e n s ä 6 1 9.95 7 h e n k ilö ä , 

jo is ta 263.711 k e s ä — e lo k u u n a ik a 

na. V u o te e n 1975 v e r r a ttu n a la s k i 

v a t k y s e is is s ä n ä h tä v y y s k o h te is s a 

k ä v ijö id e n m ä ä rä t jo n k in v e rra n 

k a ik is s a m u is s a k o h te is s a p a its i 

L u o s ta r in m ä e n K ä s ity ö lä is m u s e o s - 

sa, W ä in ö A a lto s e n m u s e o s s a ja 

M u s e o a p te e k is s a . 

K ä s ity ö lä is m u s e o 

y litti e n s im m ä is e n k e rra n 100 000 

k ä v ijä n ra ja n (10 1.1 47 k ä v ijä ä ), 

W ä in ö A a lto s e n 

m u s e o o n tu tu s tu i 

6 6 .9 66 h e n k ilö ä , y li 11.000 h e n k ilö ä 

e n e m m ä n 

k u in e d e llis e n ä v u o n n a 

ja M u s e o a p te e k k iin 13.555 h e n k i 

lö ä , m ik ä o n h ie m a n y li 1.000 e d e l 

lis v u o tta e n e m m ä n . K o k o n a is la s k u 

n ä h tä v y y s k o h te is s a v u o te e n 1975 

v e r r a ttu n a o li k u ite n k in m in im a a lis 

e n p ie n i, v a in n. 0,25 % . 

K ä rk is ija a ja tk u v a s ti h a llu s s a a n 

p itä n e e t k o h te e t T u r u n lin n a (k ä v i 

jö it ä 17 7.87 7), 

T u r u n tu o m io k ir k k o 

(1 2 2 .8 0 0 ) ja L u o s ta rin m ä e n K ä s i 

ty ö lä is m u s e o s a iv a t k ä v ijö id e n k o 

k o n a is m ä ä r ä s tä o s a lle e n lä h e s 2/ 3 , 

e li 40 1 .8 2 4 k ä v ijä ä . V u o s in a 1977 

ja 19 78 tu le v a t s u h te e t e ri k o h te i 

d e n o s a lta ilm e is e s ti jo n k in v e rra n 

m u u ttu m a a n , k u n T u ru n tu o m io 

k irk k o k o rja u s tö id e n ta k ia s u lje 

ta a n y le is ö ltä n o in v u o d e n a ja k s i. 

M A J O IT U S T IL O J E N K Ä Y T T Ö 

L Ä H E S E N N A L LA A N , — 

M A J O IT U S P R O S E N T T I 

H E IK E N T Y N Y T 

K o k o m a a s s a v ä h e n iv ä t m a jo itu s 

liik k e is s ä ta p a h tu n e e t y ö p y m is e t n. 

9 % . T u ru s s a k irja ttiin m a jo itu s - 

v u o ro k a u s ia lu v a n v a ra is is s a m a jo i 

tu s liik k e is s ä y h te e n s ä 22 9.41 7 m i 

kä o n 6,7 % e d e llis v u o tta v ä h e m 

m ä n . J o s ta rk a s te lu u n o te ta a n v a in 

y m p ä riv u o tis e t m a jo itu s liik k e e t v o i 

d a a n T u ru s s a to d e ta y ö p y m is v u o 

ro k a u s ie n lu k u m ä ä rä n n o u s s e e n n. 

4 % . M a jo itu s tilo je n k ä y ttö p ro s e n 

tik s i k o k o m a a s s a m u o d o s tu n e e 

v u o n n a 1976 n. 59 %>. T u ru s s a v a s 

ta a v a p ro s e n tti o n 58 % , ja la s k u 

e d e llis v u o d e s ta 5,3 p r o s e n ttiy k s ik 

köä. K ä y ttö p ro s e n ttia ta rk a s te lta e s 

sa tu le e k u ite n k in o tta a h u o m io o n 

s e k ä m a jo itu s k a p a s ite e tin v iim e 

v u o s in a ta p a h tu n u t ka s v u e ttä m a 

jo itu s p a lv e lu je n h in ta k e h ity s T u 

ru s s a m a jo itu s k a p a s ite e tti v u o d e s 

ta 1969 

o n n e lin k e rta is tu n u t s e k ä 

y m p ä riv u o tis e n e ttä k e s ä k a u d e n 

k a p a s ite e tin o s a lta . V u o n n a 1977 

k u n u u s im m a t r a k e n te illa o le v a t 

tila t o n o te ttu k ä y ttö ö n , o n T u ru s s a 

k e s ä a ik a a n lä h e s 4.400 v u o d e p a ik - 

ia a J « „ « m u m a 

k u u k a u s in a h ie m a n 

y li 2.00 0 v u o d e p a ik k a a . 

K a u p u n g in r e tk e ily m a ja lla k ir ja t 

tiin v u o n n a 1976 y h te e n s ä 15 622 

y ö p y m is v u o ro k a u tta . L is ä k s i k irja t- 

r in o n u lk o m a ilta T u rk u u n suunta 

u tu v a a m a tk a ilu a a ja te lle n m aamm 

e k o r k e a in fla a tio , jo k a vielä 

v u o n n a 19 76 o li e d e lle e n k in nop 

e a m p a a k u in lä n tis is s ä te o llis u u s 

m a is s a y le e n s ä , ja jo k a o n osas 

y y n ä s iih e n , e ttä S u o m i o n m uod 

o s tu m a s s a y h ä kalliim m a k s i 

m a a k s i u lk o m a a la is m a tk a ilijo ille . 

K o tim a a n m a tk a ilu n o s a lta niin 

ik ä ä n tu o v a t o s to v o im a n he ikentym 

in e n ja p a lk a n s a a jie n re a a lia n 

s io id e n 

p y s y m in e n lä h e s enna llaa n 

o m a t e s te e n s ä m a tk a ilu n k e h ittym 

is e lle . — T u r u n m a tk a ilu n osalta 

n ä y ttä ä k u ite n k in s iltä , e ttä kaikki 

m a h d o llis u u d e t o v a t o le m a s s a hyv 

ä n m a tk a ilu k a u d e n a ik a a n s a a m i 

s e k s i. 

Y h te is iä m y y n tito im e n p ite itä ja t 

k e ta a n T u r u n m a r k k in o im is e k s i ko- 

t i- ja u lk o m a a la is ille 

m a tk a ilijo ille 

m m . M a tk a ilu n e d is tä m is k e s k u k 

s e n , S u o m e n M a tk a ilu liitt o r.y:n, 

" k o lm io r e it in " k a h d e n m u u n kaup 

u n g in , H e ls in g in ja T am pe ree n, 

V a rs in a is - S u o m e n ja L ä n s ira n n ik o n 

k u n tie n 

s e k ä R o v a n ie m e n kanssa. 

J a lu o n n o llis ta o n , e ttä yhte istyö 

T u r u n m a tk a ilu e lin k e in o n h a rjo itta 

jie n k a n s s a o n ja tk u v a s ti erittä in 

tä rk e ä tä . 

□ 

T U R U N y lio p is t o n k irja s to n Paasi- 

k iv i-h u o n e e s s a a v a ttiin k e s k iv iik k o 

n a 16 3. 1 9 7 7 v a n h o je n k a rtto je n 

n ä y tte ly , jo s s a o li e s illä 23 karttaa 

ja k a k s i m e r ik o r ttia v u o s ilta 1570— 

1808. K a rta t o v a t o s a y lio p is to n 

S u o m i-k o k o e lm a n k a r ta s to s ta . N äytte 

ly o li a v o in n a m a a lis k u u n lop pu un . 

M a tk a ilu s ih te e ri 

A R IE L R IM O N: 

MIETTEITÄ 

TURUN MATKAILUSTA 

k is o je n y h te y d e s s ä k e s ä k u u s s a 

1975 n o u d a tta m a a n jä r je s te lm ä ä n , 

jo n k a m u k a a n m a jo itu k s e n ta r v its i 

ja p a ik k a is i p a lv e lu k s e e n s a m a jo i- 

tu s p ä ä llik ö n , jo k a p u o le s ta a n te k is i 

a n o m u k s e t k o u lu je n s a a m is e s ta 

m a jo itu s k ä y ttö ö n ja s o p im u k s e t 

k u n k in m a jo itu k s e s s a k ä y te ttä v ä n 

k o u lu n h e n k ilö k u n n a n (ta lo n m ie s ja 

v a h tim e s ta ri s e k ä ta rp e e llin e n 

m ä ä rä s iiv o o jia , jo id e n a p u n a o lis i 

• T u ru n synag o g an erik o is ta ja k a u n ista a rk k ite h tu u ria . — K u va T e u v o 

K an e rva . 

O T S IK O N p e r u s te e lla v o is i lu u lla , 

e ttä artikK eiissa e s ite tä ä n m ie tte itä 

k o k o T u r u n m a tK a i.u n k e n tä s tä , 

m u tta n ä in e i tie te n k ä ä n v o i o lla 

jo h tu e n p a its i tila n ja a ja n p u u t 

te e s ta , lu o n n o llis e s ti m y ö s b iu a , 

e ttä k u k in o s a -a iu e v a a tis i jo s in ä n 

sä la a ja a ja s y v e n ty v ä ä tu tk is k e lu a . 

T a m a n jo h a o s ta 

k e s k ity n k in tä s s ä 

y h te y d e s s ä v a in k a h te e n a ih e p iir iin . 

J U U K K O M A J O IT U S k o u lu ih in o n 

o llu t jo u s e ita v u o s ia v a r s in s u u re 

n a o n g e lm a n a T u ru s s a . K y s y m y k 

s e e n e i o le to is ta is e k s i lö y d e tty 

h y v iä r a tk a is u k e in o ja , m in k ä jo h 

d o s ta a s ia o n o llu t v u o d e s ta to i 

s e e n m a tk a ilu la u ta k u n n a n k ä s ite l 

tä v ä n ä . 

S u u r im p a n a e r im ie lis y y d e n 

a ih e e n a o n o llu t m a jo ittu v ie n ry h 

m ie n v a lv o n ta ja tä s tä ty ö s tä m a k 

s e tta v a t p a lk k io t. K a ik e n p o h ja lla 

o n T u r u n a iv a n l i ‘ a n v ä h ä in e n h u o - 

k e a h in ta is e n m a jo itu s tila n m ä ä rä . 

T u ru n k a u p u n g in r e tk e ily m a ja n ka 

p a s ite e tti o n s e s o n k ia ik a n a 150 

v u o d e p a ik k a a , m ik ä o n tä y s in r iit 

tä m ä tö n T u ru n k o k o is e lle k a u p u n 

g ille . H u h tik u u s ta s y y s k u u h u n re t 

k e ily m a ja o n k ä y tä n n ö llis e s ti k a t 

s o e n jo k a p ä iv ä tä y n n ä v iim e is tä 

v u o d e tta m y ö te n ja tä m ä n jo h d o s ta 

jo u tu v a t u s e a t k o u lu la is - , o p in to - 

ym . ry h m ä t tu rv a u tu m a a n m a tk a i 

lu to im is to o n ja k o u lu v ir a s to o n s a a 

d a k s e e n its e lle e n h a lv a h k o n y ö p y 

m is p a ik a n m u u ta m a k s i y ö k s i. M i 

k ä li T u ru s s a o lis i 500— 60 0 v u o d e 

p a ik k a a k ä s ittä v ä h u o k e a h in ta in e n 

re tk e ily h o te lli, tu lis i jo u k k o m a jo itu s 

k o u lu ih in k y s y m y k s e e n a in o a s ta a n 

s u u r tila is u u k s ie n y h te y d e s s ä . T ä llä 

h e tk e llä jo u d u ta a n k o u lu ih in s ijo itta 

m a a n 30— 10 0 h e n k ilö n ry h m iä 

em . s u u r tila is u u k s ie n lis ä k s i. 

V A IK E U D E T 

k o u lu m a jo itu k s e n 

h o ita m is e s s a 

a lk o iv a t to d e n te o lla 

v u o n n a 1974. A s ia a p o h tim a a n a s e 

te tu n to im ik u n n a n (k o u lu m a jo itu k 

se n ja u lk o ilu a lu e id e n tu rv a llis u u s 

k y s y m y k s iä tu tk iv a to im ik u n ta ) e s i 

ty k s e s tä k a u p u n g in h a llitu s p ä ä tti 

s y y s k u u s s a 1974, e ttä k o u lu m a jo i- 

tu s v a ra u s te n v a s ta a n o to s ta o li p i 

d ä ttä y d y ttä v ä s iih e n a s ti, k u n n e s 

k o . to im ik u n ta s a is i m ie tin tö n s ä 

v a lm iik s i k e s k e is im p ie n o n g e lm ie n 

r a tk a is e m is e k s i. 

M ie tin tö v a lm is tu i 

a lk u v u o n n a 1975 ja k a u p u n g in h a l 

litu s te k i s e n p e r u s te e lla h e lm i 

k u u s s a 1975 p ä ä tö k s e n s ä , jo n k a 

m u k a a n 

m m . m a tk a ilu la u ta k u n n a n 

te h tä v ä k s i a n n e ttiin s e lv ittä ä se, 

m ite n s u u r e k s i r e tk e ily m a ja tu lis i 

ta rp e e t ja m a h d o llis u u d e t h u o 

m io o n o tta e n " tä s s ä v a ih e e s s a " 

la a je n ta a , 

ta lo n r a k e n n u s o s a s to n 

te h tä v ä k s i a n n e ttiin la a tia y h te is 

to im in n a s s a 

k o u lu v ir a n o m a is te n 

k a n s s a s u u n n ite lm a s iitä , m is tä 

k o u lu is ta ta i m u is ta tilo is ta e m . t i 

la n ta r v e ty y d y te ttä is iin ja m itä k o r 

ja u k s ia ko . tila t k a ip a is iv a t s e k ä 

m ik ä o lis i n ä id e n tö id e n k u s ta n n u s 

a rv io . E d e lle e n , ta lo n ra k e n n u s o s a s 

to n te h tä v ä k s i a n n e ttiin y h d e s s ä 

k a n s a k o u lu je n jo h to k u n n a n (n yk. 

k o u lu la u ta k u n ta ) k a n s s a h u o le h tia 

ta rv itta v is ta k ä y ttö ta r k o itu k s e n m u u - 

to s lu v is ta ja r a k e n n u s lu v is ta ja m a t 

k a ilu la u ta k u n ta a k e h o ite ttiin v a lm is 

te le m a a n k a u p u n g in h a llitu k s e lle e h 

d o tu s ta s u u r tila is u u k s ie n m a jo itu s - 

jä r je s te ly ih in liitty v is tä r a tk a is u v a ih 

to e h d o is ta . 

M A T K A IL U L A U T A K U N T A s a i e s i 

ty k s e n s ä s u u r tila is u u k s ie n m a jo itu s - 

jä r je s te ly is tä v a lm iik s i 

lo k a k u u s s a 

1975. S iin ä e h d o te ttiin s iirr y ttä v ä k s i 

H e ls in g in k a u p u n g in S V U L :n s u u r- 

m a jo itu k s e n ta r v its ija n its e n s ä k ä y t 

tö ö n a s e tta m a a a p u ty ö v o im a a ) 

k a n s s a jo k a is e s ta m a jo itu k s e s ta 

e rik s e e n . A o . m a jo itu s p ä ä llik k ö tu 

lis i s iis v a s ta a m a a n k a ik e s ta k o u lu - 

m a jo itu k s e e n liitty v ä s tä k ä y tä n n ö n 

ty ö s tä . K a n s a k o u lu je n jo h to k u n t a e i 

v o in u t y h ty ä m a tk a ilu la u ta k u n n a n 

e h d o tu k s e e n , k o s k a s e n m ie le s tä 

m a jo itu k s e n y lim m ä n v a lv o n n a n p i 

tä is i o lla a o . k o u lu n h e n k ilö k u n 

ta a n k u u lu v a n h e n k ilö n e li ta lo n 

m ie h e n ta i v a h tim e s ta rin h a r te illa . 

A S IA S S A e i p ä ä s ty tä m ä n jä l 

k e e n ra tk a is u u n . V u o d e n 1 9 7 5 ja 

1976 s u u r e t ja p ie n e t jo u k k o m a jo i- 

tu k s e t k o u lu ih in h o id e ttiin k a u p u n 

g in h a llitu k s e n e r illis m ä ä rä y k s in , 

k o s k a s y k s y ltä 1 9 7 4 p e r ä is in o llu tta

k a u p u n g in h a llitu k s e n k o u lu m a jo itu s - 

v a r a u s te n v a s ta a n o to n p id ä ttä y ty - 

m is p ä ä tö s tä e i p u re ttu e ik ä a s ia 

a lk a n u t m u u to in k a a n s e lk iin ty ä 

h u o lim a tta 

k a u p u n g in h a llitu k s e n 

to im e k s ia n n o is ta h e lm ik u u s s a 1975. 

T ä m ä n lis ä k s i tu le h tu iv a t k a u p u n 

g in ja k o u lu je n 

ta lo n m ie s te n s e k ä 

v a h tim e s ta rie n v ä lit p a h o in k e v ä ä l 

lä 1976 m a jo itu s v a lv o n n a s ta m a k 

s e tta v is ta p a lk k io is ta s y n ty n e id e n 

s o v itta m a tto m ie n 

e rim ie lis y y k s ie n 

jo h d o s ta . T ä m ä m e r k its i o s a k s i u l 

k o p u o lis e n 

v a lv o n ta h e n k ilö k u n n a n 

p a lk k a a m is ta ja 'd ip lo m a a ttis te n 

s u h te id e n " k a tk e a m is ta m a jo itu s - 

v a lv o n ta - a s io is s a o s a p u o lte n k e s 

k e n . U m p ik u ja n jo h d o s ta o n k o u lu - 

m a jo itu s te n h o ito o llu t s y k s y s tä 

19 76 lä h tie n k o u lu v ir a s to n h a rte illa , 

m u tta k a ik k i o s a p u o le t ( k o u lu la u 

ta k u n ta , m a tk a ilu la u ta k u n ta ja ta 

lo n m ie h e t) 

o v a t o lle e t tie to is ia s iitä 

, e ttä tä lla in e n jä r je s te ly m u o d o s 

tu u a ja n o lo o n k e s tä m ä ttö m ä k s i. 

M A A L IS K U U N lo p u s s a 1977 p ä ä t 

ti m a tk a ilu la u ta k u n ta k ä ä n ty ä k a u 

p u n g in h a llitu k s e n p u o le e n e s ity k 

s e llä , e ttä k o u lu m a jo itu s te n v a ra u s 

te n v a s ta a n o to n p id ä ttä y ty m is p ä ä - 

tö s p u r e tta is iin ja e ttä m a tk a ilu la u 

ta k u n ta , k o u lu la u ta k u n ta , h e n k ilö s - 

tö la u ta k u n ta s e k ä m a jo itu s k ä y ttö ö n 

tu le v ie n k o u lu je n v a h tim e s ta rit ja 

ta lo n m ie h e t v e lv o ite tta is iin n e u v o t 

te le m a a n k e s k e n ä ä n k o u lu m a jo i- 

tu k s e n y h te y d e s s ä ta p a h tu v a n v a l 

v o n n a n s u o r itta m is e s ta . T ä tä k ir 

jo ite tta e s s a e i k a u p u n g in h a llitu s o l 

lu t v ie lä te h n y t r a tk a is u a a n a s ia s s a . 

T o u k o k u u n a lu s s a 1977 m a tk a ilu 

la u ta k u n ta p ä ä tti, e ttä se o tta a 

k o u lu m a jo itu k s e n h o id o n jä lle e n 

k a n n e tta v a k s e e n , m ik ä li em . v a l- 

v o n ta n e u v o tte lu is s a p ä ä s tä ä n k a ik 

k ia o s a p u o lia ty y d y ttä v ä ä n r a tk a i 

s u u n . 

T O IN E N a ih e p iir i, jo ta a io n k ä s i 

te llä tä s s ä y h te y d e s s ä , o n to u k o 

k u u s s a 1977 6 5 v u o tta tä y ttä n y t 

ju u ta la in e n s y n a g o o g a B ra lie n k a tu 

1 7 :s s ä . U s e a t k o u lu la is r y h m ä t y m 

p ä r i m a a ta o v a t v ie r a ille e t s ie llä 

k u lu n e id e n v u o s ie n a ik a n a . K a ik illa 

h a lu k k a illa o n m a h d o llis u u s tu tu s 

tu m is k ä y n tiin o tta m a lla y h te y ttä 

T u r u n k a u p u n g in m a tk a ilu to im is 

to o n ja s o p im a lla a ja s ta . 

S Y N A G O O G A v a lm is tu i to u k o 

k u u s s a 1912 T u ru n k a u p u n g in tä 

k ä lä is e lle ju u ta la is e lle s e u r a k u n n a l 

le ta rk o itu s ta v a rte n v a ra a m a lle 

to n tille . R a k e n n u k s e n o v a t p iir tä 

n e e t k a u p u n g in a rk k ite h d in a p u la i 

n e n K r o o k ja k a u p u n g in a rk k ite h ti 

J o h a n E s k il H in d e rs s o n n im e n 

o m a a n tä s s ä jä r je s ty k s e s s ä . 

K ro o k 

n ä k i p a ljo n v a iv a a ty ö s s ä ä n . H än 

m a tk u s ti y m p ä ri E u ro o p p a a tu tk i 

m a s s a s y n a g o o g ia ja p a la ttu a a n ta 

k a is in r a k e n n e ttiin p ä ä a s ia s s a h ä n e n 

s u u n n ite lm a n s a m u k a in e n ra k e n n u s . 

T u r u n s y n a g o o g a o n a r k k i t e h t o n i 

s e s ti s ik ä li e r ik o in e n , e ttä s iin ä o n 

m o n ie n a s ia n tu n tijo id e n m u k a a n y h 

d is te tty o n n is tu n e e lla ta v a lla ju g e n d 

ia ro m a a n in e n s u u n ta u s . R a k e n n u k 

s e s ta o n a iv a n e r ity in e n m a in in ta 

e r ä ä s s ä E u ro o p a n s y n a g o o g ia e s itte 

le v ä s s ä te o k s e s s a . 

V U O D E N 19 77 p u o le lla o n T u ru n 

ju u ta la is e n s e u r a k u n n a n h a llin to - 

Turun matkailuoppailla 

toiminlarikas juhlavuosi 

■ Turu n O p askerh o ry:n — A b o G u id e k lu b b rf:n perustava 

kokous pid ettiin 26. 3. 1957 T u ru n k a u p u n g in m atkailu to im istossa 

L in n ankatu 14. T ä n ä k e v ä ä n ä oli siis k u lu n u t 20 vuotta 

yhdistyksen p eru stam is esta T u ru n m a tk a ilu n edistäm iseksi. 

T o im in ta on vuosien v a rre lla m o n ip u o lis tu n u t ja yhteistyö Turun 

k au p u n g in m a tka ilu la u ta k u n n a n k an s s a tu o tta n u t monia 

hyviä tulo ksia. Lisäksi k e rh o on o llu t k iin te ä s s ä yhteistyössä 

kaupungin m a tkailu to im isto n , k a u p u n g in liik e n n elaito ksen 

Turu n L in ja-au to ilijain O s u u skunnan, A u to liitto ry:n, Uiataxi 

O suu skunnan ja p o liisilaito k s en kan s s a, 

k e rto i lehdellem m e 

to im isto p ä ällikkö T oivo K o rp e la, jo k a on k irjo itta n u t kerhon 

20-vuotishistoriikin. 

K e rh o n to im in ta tä h tä ä p ä ä a s ia s 

s a o p p a id e n m o n ip u o lis e e n ja p e 

r u s te e llis e e n k o u lu tu k s e e n p e ru s 

k u rs s ie n ja ja tk o k u r s s ie n m u o d o s 

sa. T u tu s tu ta a n u u s iin n ä h tä v y y k 

s iin ja k u u n n e lla a n e ri a lo je n lu e n 

n o its ijo ita . K o u lu tu s o n ja tk u v a a . 

J U L K A IS U T O IM IN T A 

J o u s e ita v u o s ia k e r h o o n yhd essä 

k a u p u n g in m a tk a ilu la u ta k u n n a n 

k a n s s a ju lk a is s u t p ie n e n kirja sen, 

jo k a 

o n ta r k o ite t tu lä h in n ä om aan 

k ä y ttö ö n . K ir ja n e n s is ä ltä ä tie to ja 

n e u v o s to s s a p o h d ittu , m itä s y n a - 

g o o g a lle tu le e jo s k u s tu le v a is u u 

d e s s a ta p a h tu m a a n , jo s ja k u n s e u 

ra k u n n a n to im in ta la k k a a . T u ru n 

k a u p u n k i o n lu o v u tta n u t s y n a g o o - 

g a to n tin s e u ra k u n n a n k ä y ttö ö n v a in 

n iin p itk ä k s i a ik a a , k u n s iin ä o n 

s y n a g o o g a , 

m u tta e n tä s itte n , jo s 

ra k e n n u k s e n k ä y ttä jiä e i s e u r a k u n 

n a n la k k a a m is e s ta jo h tu e n enää 

lö y d y , s y n a g o o g a k u n e i k u u lu rauh 

o ite ttu je n r a k e n n u s te n jo u k k o o n . 

T ä tä s ilm ä llä p itä e n o n m a tk a ilu 

la u ta k u n ta k ä y n y t k u ts u s ta tu tu s tu 

m a s s a r a k e n n u k s e e n ja s u u n n itte illa 

o v a t m y ö s T u r k u - s e u r a n h a llitu 

k s e n ja m u s e o la u ta k u n n a n vier 

a ilu t. 

□ 

• T o o ra n luku käyn n issä. - K uva T e u v o K a n e rv a . 

— tila s to ja ja v u o s ilu k u ja — jo ita 

o p a s e h k ä ta rv its e e o p a s to im in - 

n a s s a a n . L is ä k s i ju lk a is ta a n m a tr ik 

k e li jä s e n is tä , jo tt a o lis i h e lp o m p i 

v a lita ta r k o itu k s iin s o p iv a h e n k ilö . 

O p a s v ä lity k s e s tä h u o le h tii k a u p u n 

g in m a tk a ilu to im is to . 

J Ä S E N IS T Ö 

T u ru n O p a s k e rh o n jä s e n m ä ä rä 

lä h e n te le e 2 0 0 o p a s ta , jo is ta k u i 

te n k in v a in p u o lta v o id a a n p itä ä 

a k tiiv io p p a in a s iin ä m ie le s s ä , e ttä 

o v a t k ä y te ttä v is s ä o p a s te h tä v iin . 

J ä s e n e t o v a t a u k to r is o itu ja o p p a ita 

ja tä y ttä v ä t S u o m e n O p a s liito n 

a s e tta m a t v a a tim u k s e t. H e illä o n 

h y v ä k ie lita ito ja m u u t v a a d itta v a t 

o m in a is u u d e t. T ä n ä k e v ä ä n ä o p 

p a a t p ie n is s ä k ie liry h m is s ä p e re h 

ty iv ä t m a tk a ilu k o h te id e n e r ik o is 

s a n a s to o n s y n ty p e rä is te n o p e tta ja - 

o p p a id e n jo h d o lla . In n o s tu s o li 

s u u ri ja tu o tti v a ik e u k s ia jä r je s tä ä 

tila a k a ik ille h a lu k k a ille . T u ru n 

O p a s k e rh o 

o n tä llä h e tk e llä m a a n 

s u u r in ja se o n o llu t s u u n ta a -a n ta - 

v a n a , k u n o n k y s e m a a n o p a s y h - 

d is ty s te n p ä ä m ä ä rie n ja k e in o je n 

s u u n n itte lu s ta . 

T U L E V A IS U U D E N 

S U U N N IT E L M A T 

T u r u n O p a s k e rh o n to im in n a s s a 

o n ja tk u v a n k o u lu tu k s e n o h e lla e tu 

s ija lla k a u p u n g in m a tk a ilu n s e u ra a 

m in e n ja y h te is ty ö m a tk a ilu la u ta 

k u n n a n k a n s s a . S a ta m a s s a , ra u ta 

tie a s e m a lla y m . o v a t o p p a a t h u o 

le h tin e e t s u o ra s ta in fo r m o in n is ta . 

P y ritä ä n m y ö s s a a m a a n a ik a a n 

u u s ia a lo itte ita , e s im . a je lu a A u ra 

jo e lla u u d e s s a m u o d o s s a ja e r ila i 

s ia s u u r e m p ia ta p a h tu m ia , jo id e n 

a v u lla h o u k u te lta is iin m a tk a ilijo ita 

k a u p u n k iin . T u r u n p ä iv ä n ä o p p a a t 

o v a t m a k s u tta k a u p u n k ila is te n k ä y 

tö s s ä e ri n ä h tä v y y s k o h te is s a . K e r 

h o tie ty s ti p y r k ii v a lv o m a a n o p p a i- 

d e n e tu ia p a lk k a u k s e n ja ty ö e h to 

je n o s a lta o le m a tta k u ite n k a a n a m 

m a ttiy h d is ty s , v a a n a a tte e llin e n y h 

d is ty s tu rk u la is te n ja T u r u n m a t 

k a ilu n h y v ä k s i. 

V A L T A K U N N A L L IS E N 

T A S O N Y H T E IS T Y Ö 

S u o m e n O p a s liito s s a T u ru n 

O p a s k e rh o to im ii a k tiiv is e s ti. L iito 

n p u h e e n jo h ta ja B o G rö n h o lm ja 

s ih te e r i E e v a N ik u la in e n o v a t k e r 

h o n jä s e n iä . L iitto p iti e n n e n p ä ä 

s iä is tä v u o s ik o k o u k s e n E s p o o s s a 

te e m a n a a n S u o m e n a r k k ite h tu u r i 

E n g e lis tä A a lto o n . L is ä k s i k o k o u k 

se s s a s o v ittiin s u u n ta v iiv o is ta a u k 

to ris o in n is s a . u u d e s ta o p a s k o r tis ta , 

o p a s n ä y tte is tä ja o p a s ta r iffie n n o r 

m e is ta v u o n n a 1978. E s o o o n oDas- 

p ä iv ä t p id e tt iin M a tk a ilu n E d is tä 

m is k e s k u k s e n tu e lla E s o o o n O p 

p a a t rv :n ia S u o m e n O p a s liito n to i- 

m ie s s ä jä r je s tä iin ä . O s a n o tta jia o li 

n o in 20 0 ja h e is tä lä h e s 3 0 T u ru s - 

Bo Grönholm 

T u ru n O p a s k e rh o n n ykyinen 

p u h e e n jo h ta ja 

ta . S e u ra a v a t o p a s p ä iv ä t jä r je s te 

tä ä n L a p p e e n ra n n a s s a . 

Y H T E IS T Y Ö K A N S A IN 

V Ä L IS E L L Ä T A S O L L A 

T u ru n O p a s k e rh o o li e d u s te ttu n a 

In te rn a tio n a l G u id e s C lu b in v u o s i 

k o k o u k s e s s a B e rg e n is s ä . U u d e k s i 

p u h e e n jo h ta ja k s i B o G rö n h o lm in 

jä lk e e n v a littiin J o G u n n a r A rb z e n 

O s lo n o p a s y h d is ty k s e s tä . E n tin e n 

p u h e e n jo h ta ja o n e d e lle e n m u k a 

n a h a llitu k s e s s a . K o n fe re n s s is s a 

k e s k u s te ltiin o n g e lm is ta , jo tk a o v a t 

y h te is iä o p p a ille P o h jo is -E u ro o p a s - 

sa, m m . a u k to ris o in n in v a lv o n n a s ta 

ja " v illie n " o p p a id e n o n g e lm a s ta . 

T ä m ä ta r k o itta a s e lla is te n o p p a id e n 

to im in ta a , jo tk a ilm a n k o u lu tu s ta ja 

tie to ja to im iv a t m a tk a o p p a in a ja 

k a u p u n k io p p a in a s ite n ta h r ie n m u i 

d e n m a in e tta . M y ö s y h te is ty ö m u o 

t o ja P o h jo is m a id e n n e u v o s to n 

k a n s s a p o h d ittiin . J a e n n e n k a ik 

ke a o li m a h d o llis u u s o s a llis tu a 

B e rg e n in G u id e -S e rv ic e n 2 5 -v u o tis - 

ju h la a n . 

O P A S P Ä IV Ä T T U R U S S A 

K E V Ä Ä L L Ä 1979 

T u ru n O p a s k e rh o lla o n jo tä h 

tä im e s s ä s u u ri ju h la v u o s i 1979, jo l 

lo in T u r u n k a u p u n k i v ie ttä ä 750- 

v u o tis ju h lia a n . K e rh o o n k u ts u n u t 

m a a n o p p a a t o p a s p ä iv ille T u rk u u n 

k e v ä ä llä 1979. J o tta v o ita is iin o tta a 

v a s ta a n se to iv o tta v a s ti s u u ri tu ris - 

tim ä ä rä jo k a tu le e T u rk u u n , o n 

lis ä ttä v ä re s u rs s e ja tu le v in a v u o s i 

na. K ie lita ito a o n k o n tro ilta v a , 

u u s ia o p p a ita k o u lu te tta v a ja lö y 

d e ttä v ä u u s ia m ie le n k iin to is ia k o h 

te ita tu ris te ille . K a ik k ie n m u id e n 

m a tk a ilu a la lla ty ö s k e n te le v ie n k a n s 

s a o n n e u v o te lta v a , jo tt a ju h la v ie 

ra a t v iih ty is iv ä t T u ru s s a . 

T u ru n v ira n o m a is e t o v a t v iim e 

v u o s in a s u h ta u tu n e e t p o s itiiv is e s ti 

o p p a is iin , m ik ä o n k a n n u s ta n u t 

o p a s k e r h o a u u s iin p o n n is tu k s iin . 

T u le v a is u u te e n s u h ta u d u ta a n v a 

lo is in o d o tu k s in . O p p a a t tu le v a t 

n ä is s ä ju h la llis u u k s ie n m e r k e is s ä 

s u u n ta u tu m a a n k e s ä n ty ö h ö n ja 

jä r je s tä v ä t v iik o n lo p p u in a m y ö s its 

e n ä is e s ti o p a s tu s ta . O n v o itu to 

d e ta lis ä ä n ty n y ttä k u n n io itu s ta o p 

p a ita k o h ta a n . T ä s tä o n o le m a s s a 

m o n ia e r ila is ia to d is te ita . 

O P A S K E R H O L L A K A K S I 

K U N N IA J Ä S E N T Ä 

T u r u n O p a s k e rh o n e n s im m ä is e k 

s i p u h e e n jo h ta ja k s i v a littiin to im is 

t o p ä ä llik k ö T o iv o K o rp e la , v a r a p u 

h e e n jo h ta ja k s i p a s to ri H a a k o n W a i- 

n io , s ih te e r ik s i r a itio v a u n u n k u lje t- 

ta ja T e u v o T o iv o n e n s e k ä jo h to 

k u n n a n m u ik s i jä s e n ik s i in te n d e n tti 

E rik B e rg h ja filo s o fia n m a is te rit 

L a s s e L in d s trö m ja R itv a N ik o s k e - 

la in e n . P u h e e n jo h ta jin a K o rp e la n 

jä lk e e n o v a t to im in e e t m a ju r i, e v p 

W e rn e r L in d q v is t, fil.m a is te r i S tig 

A p p e lg r e n , h u m .k a n d . 

R a in e r T u u li 

ja n y k y in e n p u h e e n jo h ta ja fil.lis . B o 

G rö n h o lm , jo n k a lis ä k s i k e r h o n n y 

k y is e e n jo h to k u n ta a n k u u lu v a t v a 

ra p u h e e n jo h ta ja , in s in ö ö ri W a ld e 

m a r E n q v is t, s ih te e r i P ir k k o S k y ttä 

s e k ä m u in a jä s e n in ä E e v a K a rrila , 

L e e n a N o rd a n b e rg , H e le n a S a m u li 

ja R a ija V u o jä rv i. 

K e rh o n k u n n ia jä s e n iä o v a t h u m . 

k a n d . R a in e r T u u li ja m u s e o v ira s 

to n y lijo h t a ja C . J. G a rd b e rg . 

Toivo K orpela 

T u ru n O p a s k e rh o n en s im m ä in e n 

p u h e e n jo h ta ja 

K E R H O N 2 0 -V U O T IS - 

J U H L A T 

T u r u n O p a s k e rh o v ie tt i 2 0 -v u o tis - 

ju h lia a n p e r ja n ta in a ja la u a n ta in a 

15— 16. h u h tik u u ta 1977. V ie ra ita 

o li S u o m e n ja p o h jo is te n n a a p u r i 

m a id e n o p a s k e r h o is ta . O h je lm a 

a lo ite tt iin k u n n ia k ä y n n illä e n tis te n 

p u h e e n jo h ta jie n ja k u n n ia jä s e n te n 

h a u d o illa . K a u p u n k ik ie r ro k s e n jä l 

k e e n o li ju h la illa llin e n H o te l M a r in a 

P a la c e s s a . T ila is u u d e s s a e s ite ttiin

• R u issalon M a rja n ie m l v u o k rattiin v u o n n a 19 59 T u ru n k a u p u n g ilta Turun 

T yö v äe n M a tk a ilu y h d istyk se n ja L o m a k e rh o K a n k u rie n h a llin n o s s a olevaksi 

k e sä n vietto p a ika ks i. K u va ss am m e p ä ä ra k e n n u k s e n o sa , lo n k a portaikko 

u u d istettiin 1960-lu vu lla. 

Turussa toimii maamme ainoa 

työväen matkailuyhdistys 

• Turu n T yöväen M a tk ailu y h d istys v ie tti 40-vu o tis ju h laa n s a 

H o telli Turu ssa lau a n ta in a 16. 4. 1977. P eru s ta va s sa koko u k 

sessa 3. 7. 1937 oli e d u stettu n a 24 k u tsun s a a n u tta järjestö ä. 

P eru s ta m iseen liittyvä ja tk o k o k o u s p id e ttiin 7. 3. 1 9 3 7 . 4 0 -vuo- 

tis ta iv a ltaan ju h livan y h d istyksen, jo k a on m a a m m e ainoa 

its en ä in en työ väen m a tkailu yh d is ty s, jä s e n m ä ä rä on nykyisin 

noin 500 ja lisäksi jäs e n in ä on 80 e rila is ta k an n a tu s y h d is 

tystä. 

to im is to p ä ä llik k ö T o iv o K o rp e la n 

la a tim a 2 0 - v u o tis h is to riik k i ja la u la 

ja ta r K ir s ti K u k k o n e n la u lo i k a p e l 

lim e s ta r i M a tti P u u r tis e n s ä e s tä m ä 

nä . K u n n ia k ir ja t ja e ttiin y li k a h d e l- 

le k y m m e n e lle o p p a a lle , jo tk a o v a t 

a k tiiv is e s ti o s a llis tu n e e t k e rh o n to i 

m in ta a n v ä h in tä in 10 v u o tta . L a u a n 

ta is e s s a k ie r to k ä v e ly s s ä v a n h a s s a 

T u ru s s a , T u o m io k irk o n ja s u u r to r in 

y m p ä ris tö s s ä to im i o p p a a n a y lijo h 

ta ja C a rl J a c o k G a rd b e rg . 

□ 

Ensimmäisen 

puheenjohtajan 

kiitossanat 

T u r u n O p a s k e rh o n to im in n a s s a 

o n s a a v u te ttu k a h d e n v u o s ik y m m e 

ne n r a ja . K e rh o o n s a a v u tta n u t 

tä y s i- ik ä is y y d e n . 

Y h te is to im in ta 

k a u p u n g in m a tk a ilu a s io ita h o ita 

v ie n ja o p a s k e r h o n v ä lillä o n o llu t 

m itä p a rh a in . K e rh o n p u o le s ta v o i 

d a a n tä s s ä y h te y d e s s ä e s ittä ä m itä 

p a r h a in k iito s k a u p u n g in k e s k u s 

jo h d o lle , m a tk a ilu la u ta k u n n a lle ja 

m a tk a ilu to im is to lle h y v ä s tä ja tu 

lo k s e llis e s ta y h te is ty ö s tä o p a s k e r 

h o n k a n s s a . 

K ä s ity k s e n i m u k a a n k a u p u n g in 

m a tk a ilu to in ta jo h ta v a lle e lim e lle 

o n o llu t s u u r e k s i e d u k s i ja h y ö d y k 

s i, e ttä s illä o n 

o llu t k ä y te ttä v ä n ä 

s e lla in e n v a p a a e h to is e e n to im in 

ta a n p e r u s tu v a 

y h te e n liitty m ä k u in 

m itä T u rk u O p a s k e rh o — Å b o 

G u id e k lu b b o n o llu t. E n tie d ä T u 

ru n k a u p u n g in p iir is s ä m itä ä n 

m u u ta h a llin n o n a la a , jo s s a k a u 

p u n g in e lin o lis i s a a n u t o m a n t o i 

m in t a n a tu k e m is e e n n iin p a ljo n 

ja m o n ip u o lis ta p a lv e lu a k u in m itä 

o p a s k e r h o n ta h o lta k a u p u n g in jo h 

d o lle , m a tk a ilu la u ta k u n n a lle ja m a t 

k a ilu to im is t o lle v iim e is e n k a h d e n 

v u o s ik y m m e n e n a ik a n a o n a n n e ttu . 

T u r u n O p a s k e rh o n s iirty e s s ä n y t 

u u d e lle v u o s ik y m m e n e lle o v a t sen 

e d e lly ty k s e t ta lo u d e llis e s s a m ie le s 

sä s e k ä s u h te e s s a k a u p u n g in v i 

r a n o m a is iin , m a tk a ilu - ja liik e n n e 

a la n y r ity k s iin , m u ih in v a s ta a v iin 

o p a s k e r h o ih in , jo p a m a a m m e ra jo 

je n u lk o p u o le lla , k o k o n a a n to is e n 

la is e t k u in e s im e r k ik s i v u o s ik y m 

m e n s itte n . 

T u r u n O p a s k e rh o lle , s e n p u h e e n 

j o h ta ja lle ja h a llitu k s e n jä s e n ille 

s e k ä k a lk ille to im in n a s s a a k tiiv is e s 

ti m u k a n a o le v ille 

o n s y y tä e s ittä ä 

p a r h a a t m e n e s ty k s e n to iv o tu k s e t 

u u tta v u o s ik y m m e n tä a lo ite tta e s s a . □ 

T O IV O K O R P E L A 

T U R U N k a u p u n g in jä r je s tä m ä n 

p e r h e p ä iv ä k u r s s in p ä ä ttä jä is tila is u u s 

p id e tt iin s u o m e n k ie lis e n ty ö v ä e n 

o p is to n tilo is s a tiis ta in a 22. 3 . 1977. 

S y y s k u u s s a a lo ite ttu k u rs s i k ä s itti 

150 tu n tia ja se o li k o lm a s p e r ä ttä i 

s in ä v u o s in a jä r je s te tty . K u rs s in 

a lo itta n e e s ta n o in 7 0 n a is e s ta s u o 

r it t i 6 3 k u r s s in lo p p u u n . 

Y h d is ty s o n p o n n is te llu t v o im a k 

k a a s ti m m . r e tk e ily -, m a tk a ilu - ja 

u lk o ilu m a h d o llis u u k s ie n k e h ittä m i 

s e k s i T u ru s s a . L u k u is te n k o tim a is 

te n m a tk o je n lis ä k s i y h d is ty s o n jä r 

je s tä n y t m a tk o ja m y ö s u lk o m a ille . 

K o tim a a s s a m a tk o ja o n te h ty la i 

v o illa , ju n a lla , b u s s e illa ja p o lk u 

p y ö rä llä . K a ik illa m a tk o illa o n o llu t 

r u n s a a s ti o s a n o tta jia ja e r ik o is e n 

s u o s ittu ja o v a t o lle e t ju n a k o tim a t- 

k a t. 

K e rh o to im in ta a lo ite tt iin vu o n n a 

1949. S ä ä n n ö llis e s ti jä rje s te ttä v is s ä 

k e r h o illo is s a , jo tk a o v a t s a m a lla 

tie d o t u s tila is u u k s ia 

jä s e n is tö lle , on 

o llu t 100— 15 0 o s a n o tta ja a . Y h te is 

to im in ta a o n y llä p id e t ty T y ö v ä e n 

o p is to n ja A u ra la n re tk e ily k e r h o je n 

k a n s s a , m m . o n jä r je s te tty m a tk a ilu - 

p ä iv iä . 

P itk ä llis te n 

n e u v o tte lu je n jä lk e e n 

tu r k u la is te n J R 1 4 :n p o ik ie n p u h 

d e ty ö n ä r a k e n ta m a R u is s a lo n H o n 

k a p irtti lu o v u te ttiin k e v ä ä llä 1945 

T u r u n T y ö v ä e n M a tk a ilu y h d is ty k 

s e lle . 

K u n n o s te tu s s a H o n k a p irtis s ä 

v ie te ttiin to u k o k u u s s a 1947 y h d is 

ty k s e n 1 0 -v u o tis ju h la . T a lo u d e llis te n 

v a ik e u k s ie n p a k o tta m a n a y h d is ty s 

lu o v u tti H o n k a p irtin T u r u n k a u p u n 

g ille , jo lt a y h d is ty s s a i v u o n n a 1959 

v u o k r a ttu a M a r ja n ie m e n h u v ila n 

R u is s a lo s ta . H a n k k e e s s a o li m u k a n a 

L o m a k e rh o K a n k u rit. 

Turun kaupungilla virkistysalueita 

seitsemässä kunnassa 

■ N oin 500 h e h ta a ria m a a- 

a lu e ita ja yli 3.000 ha vettä 

on tu rku la iste n kä y te ttä v is 

sä a lk a n e e n a ke s ä n ä T u ru n 

ka u p u n g in o m is ta m illa virk 

istysalu e illa. Eri tas o isia 

v irkistys alu e ita on to is ta 

ky m m e n tä ja 

k a ik k ia a n s e its 

e m ä n eri ku n n an a lu e e lla . 

K u n k o lm e n v iim e k s i k u lu n e e n 

v u o s ik y m m e n e n a ik a n a 

o n T u ru n 

s a a ris to n m e r ia lu e e lla s u o r ite ttu 

s u u re s s a m ita s s a o m is tu s o ik e u d e l- 

lis ia v e s ija k o ja 

ja s ilp u ttu la a ja lti 

m a n te re e n ja s a a rie n r a n to ja k e s ä - 

m ö k k ia s u tu k s e lle , n iin o n T u ru n 

k a u p u n g in ta h o lla k a ts o ttu ta r k o i 

tu k s e n m u k a is e k s i lä h te ä le ik k iin 

m u k a a n h a n k k im a a n k a u p u n g in 

h a llin ta a n m a a - ja v e s ia lu e ita , jo t 

ta k u n ta la is ille v o ita is iin ta rjo ta 

k e s ä is iä v irk is ty s m a h d o llis u u k s ia , 

to te a a T u ru n k a u p u n g in v irk is ty s 

a lu e id e n ta rk a s ta ja E rk k i T a 

b e l l . 

V iljo Vanne 

T T M Y :n k u n n ia p u h e e n jo h ta ja ja 

va p a a jä s e n 

Y h d is ty k s e n e n s im m ä is e k s i p u 

h e e n jo h ta ja k s i v a littiin V iljo V a n n e , 

s ih te e r ik s i ja ta lo u d e n h o ita ja k s i 

K a a rlo V ib e r g s e k ä m u ik s i jo h to 

k u n n a n jä s e n ik s i E rk k i L e h to , E d w in 

J o h a n s s o n , Ire n e K u u s e la , K e rttu 

H a lm e , J u s s i V a in io ja P a a v o V in 

b e rg . V a n n e h o iti p u h e e n jo h ta 

ju u tta 13 v u o tta . H ä n o n m y ö s y h 

d is ty k s e n k u n n ia p u h e e n jo h ta ja ja 

v a p a a jä s e n . V a p a a jä s e n o n n iin 

ik ä ä n p u h e e n jo h ta ju u tta v u o s in a 

1951— 61 h o ita n u t V e ik k o V u o ri. 

L ä h e s 21 

v u o tta o n to im ik u n n a s s a 

o llu t m u k a n a B e rtta W in k ja tä s tä 

a ja s ta 9 v u o tta p u h e e n jo h ta ja n a . 

H e lg a S a lm in e n o n o llu t e ri te h tä 

v is s ä 3 0 v u o tta , m m . M a rja n ie m e n 

e m ä n tä n ä 18 v u o tta , jä s e n k ir ju r in a 

ja m o n ie n m a tk o je n jo h ta ja n a . N y 

k y in e n p u h e e n jo h ta ja o n V e ik k o 

T u o m in e n ja s ih te e r in ä S a lm e H o lm 

b e rg , jo k a o n h o ita n u t s ih te e r in te h 

tä v iä v u o d e s ta 1963. 

□ 

Y R IT T Ä J Ä N A IS T E N 

K e s k u s liitto 

p iti k e v ä tk o k o u k s e n s a T u ru s s a la u 

a n ta in a 19. 3 . 1977. T u r u n V P K :n 

ta lo s s a p id e ty n k o k o u k s e n a v a u k s e n 

s u o r itti liit o n p u h e e n jo h ta ja U lla 

S a lm i. A v a ja is ju h la s s a e s itti te rv e h 

d y s s a n a t T u r u n Y r ittä jä n a is te n p u 

h e e n jo h ta ja L iis a U ttu la . J u h la p u 

h e e n p iti a p u l.k a u p .jo h ta ja P a a v o 

K o p o n e n . K e v ä tk o k o u k s e s s a o li 

k o lm is e n s a ta a e d u s ta ja a liito n jä 

s e n jä r je s tö is tä . S u n n u n ta in a tu tu s 

tu ttiin T u r u n n ä h tä v y y k s iin . P ä iv ä llin 

e n n a u t it tiin h o te lli M a rin a s s a . 

T ä m ä v u o s i o n liito n ja m m . T u ru n 

y h d is ty k s e n 3 0 - v u o tis ju h la v u o s i. 

E rk k i Tabell 

S u u rin v irk is ty s a lu e , N ö tö , s ija its 

e e N a u v o s s a n o in 20 k ilo m e tr in 

p ä ä s s ä N a u v o n p ä ä s a a re s ta k ä s ittä 

e n k a ik k ia a n 8 s a a rta y h te is p in ta - 

a la lta a n 

186 h e h ta a ria . V e s ia lu e tta 

N ö tö n s a a riry h m ä ä n liitty y 2.200 

h e h ta a ria . N ö tö s e e n o n v e s ib u s s i- 

y h te y s T u r u s ta p e r ja n ta is in ja s u n 

n u n ta is in . R y m ä tty lä n k u n n a n p u o 

le lla s ija its e v a t a lu e e llis e s ti s u u ri 

M a is a a ri, K u u s in e n , k o lm e s a a rta 

k ä s ittä v ä H a m in a lu o to ja v e n e re t- 

k ie n m a ih in n o u s u p a ik a k s i s o v e ltu 

v a P iip a r k a r i. M a is a a ri k ä s ittä ä 

m a a -a lu e ita k a ik k ia a n 181 h e h ta a 

r ia ja v e s ia lu e ita 298 h a . 

M a tk a a 

T u r u s ta o n M a is a a rta lä h e llä o le 

v a a n T e ro k s e n ra n ta a n m a a n te its e 

4 4 k ilo m e tr iä . H a m in a lu o to o n p u o 

le s ta a n h y v ä ä k a la s tu s a lu e tta , s illä 

v a ik k a k a u p u n g in a lu e e t k ä s ittä v ä t 

k in m a a ta v a in 14 h a , o n v e s ia lu e i 

ta p e rä ti 168 ha . 

L ä h im p ä n ä k a u p u n k ia s ija its e e 

V e p s ä n a lu e , jo n n e o n m a tk a a v a in 

10,5 km . V e p s ä n v irk is ty s a lu e k ä 

s ittä ä k o lm e s a a r ta y h te is p in ta - 

a la lta a n 17,5 h a , m u tta V e p s ä n 

a lu e e s e e n k in liit ty y v e s ia lu e ita r u n 

s a a s ti, k a ik k ia a n n o in 4 0 0 h a . 

V e p s ä s s ä o n m y ö s v u o k r a tta v ia lo 

m a m ö k k e jä , jo id e n v u o k r a u s ta 

p a h tu u e n n a k o lta k a u p u n g in k iin 

te is tö o s a s to lla , L in n a n k a tu 39. 

V e p s ä ä n o n v e s ib u s s iy h te y s S a i- 

ra s h u o n e e n k a d u n p ä ä s tä 4 k e rta a 

a r k ip ä iv in ä ja 5 k e rta a s u n n u n ta i 

sin . M y ö s M a is a a re e n p ä ä s e e v e s i- 

b u s s illa a r k is in 3 k e rta a p ä iv ä s s ä 

ja s u n n u n ta is in k a h d e s ti p ä iv ä s s ä . 

V a s ta p a ris e n v u o tta k ä y tö s s ä o l 

lu t K u s ta v in R a h in a lu e s ija its e e 

K u iv a lu o d o n s a a re s s a , jo n n e o n 

m a a n tie y h te y s ja m a tk a a T u r u s ta 

73 km . T ä m ä R a h in a lu e o n k o o l 

ta a n 48 h a ja v e s ia lu e ita s iih e n liitty 

y 165 ha. V e n e re tk ie n m a ih in 

n o u s u p a ik a k s i ja p is te e k s i a v o m e - 

re n tu n tu m a s s a s o p ii B jö rk h o lm . 

T ä m ä a lu e s ija its e e N a u v o n k ir k o n 

k y lä n 

ja S e ilin p u o liv ä lis s ä ja o n 

k o o lta a n 11 ha. P ie n e m p iä a lu e ita , 

m u tta s e lla is in a a n e r in o m a is ia re t 

k ik o h te ita o v a t A a v ik k i P a im io n - 

la h d e lla ja L y ö k k i lä h e llä L y o k in 

lu o ts ia s e m a a . J o s jä r v i tu n tu u 

m e rta m u k a v a m m a lta , ta rjo u tu u 

s iih e n k in m a h d o llis u u s Y lä n e e n 

P y h ä jä rv e n ra n n a lla , m is s ä k a u p u n 

g in h a llin n a s s a o n K a lik a n a lu e 

u im a ra n to in e e n , s a u n o in e e n ja 

k io s k e in e e n . 

R U IS S A L O N 

C A M P IN G -A L U E 

— M O N IT O I M l A L U E 

K a u p u n g in k e s k u s ta s ta 10 k ilo 

m e trin p ä ä s s ä s ija its e v a R u is s a lo n 

c a m p in g - a lu e o n to d e llin e n m o n i- 

to im ia lu e , jo s s a r e tk e ilijä llä o n 

k ä y te ttä v is s ä ä n lä h e s k a ik k i m a h 

d o llis u u d e t. P a its i, e ttä R u is s a lo n 

a lu e 

ta rjo a a h y v ä t m a h d o llis u u d e t 

te ltta ilu u n , u in tiin ja k a la s tu k s e e n , 

o n 

s ie llä m y ö s re tk e ily m a ja , jo s s a 

o n y h d e n , k a h d e n ja k u u d e n h e n 

g e n h u o n e ita . L is ä k s i R u is s a lo s s a 

o n n y k y a ik a is in te k n illis in la itte in 

v a r u s te ttu a s u n to v a u n u a lu e s e k ä 

m o n ik ä y ttö is e t 

h u o lto r a k e n n u k s e t 

s ä h k ö lie s in e e n , lä m p im in e s u ih k u i 

n e e n , p y y k in p e s u - , s ility s - ja p e - 

s e y ty m is tilo in e e n . E d e lle e n a lu e e lla 

o n s a u n o ja , k io s k e ja , u lk o g r ille jä , 

m in ig o lf, le n to -, s u lk a - ja k o r ip a llo - 

k e n tä t, p a in o n n o s to la v a , p itu u d e l 

ta a n 2,5 k ilo m e tr in m itta in e n k u n 

to p o lk u ja la s te n le ik k ip a ik a t. 

U IM A R A N T O J A K IN 

L Ö Y T Y Y 

A R K I-IL T O J E N 

IL O K S I 

S ille , jo k a e i v o i o le s k e lla p id e m 

p ä ä n s a a r is to n s u o jis s a , o n ta r jo lla

Toukokuun Turku-retkeilyt 

olivat antoisia 

S U O M E N J O U T S E N , 

S IG Y N JA 

M A R T IN 

K IR K K O 

K e v ä ä n 19 77 en s im m ä in e n retki 

te h tiin 5. 5. 2 3 lä m p ö a s te e n ja le p 

p o is a n k e v ä tilla n v iih d y ttä e s s ä 170- 

p ä is tä T u rk u -s e u ra n ku lttu u rire tk iin 

ih a s tu n u tta ry h m ää . 

V a n h a t v a lta m e re n k y n tä jä t S igyn 

ja S u o m e n J o u ts e n h e rä ttiv ä t s u u r 

ta ih a s tu s ta . E ik ä v ä h ite n siksi, että 

n e s ija its e v a t tu rk u la is ille ra kk aa n 

A u ra jo e n " s in is illä la in e illa " . 

S IG Y N IÄ es itte li a m a n u e n s s i Kim 

M o n tin ja e r ä ä t m u u t. M u u ta m an 

k u u k a u d e n a ja n tä y d e llis e n re m o n 

tin a lla o llu t a lu s v a lm is tu n e e v ie lä 

k e s ä n k u lu e s s a h ie n o k s i tu ris tin ä h 

tä v y y d e k s i ja m a h d o llis e s ti s e p ystyy 

s u o ritta m a a n n ä y te p u rje h d u k - 

s e n k in . T o te s im m e S ig y n in o le va n 

9 0 -v u o tia a n , s illä 1887 s e la s k e t 

tiin v e s ille G ö te b o rg is s a . A lu s on 

n yt tu llu t tu n n e tu k s i m m . siksi, e ttä 

se n o m is ta ja T u ru n M e rih is to ria llin 

en m u se o on s u o ritta n u t v a ltav an 

v a ro je n k e ru u k a m p a n ja n 

alu ks en 

p e la s ta m is e k s i. 

S U O M E N J O U T S E N T A e s itte li 

la iv a s s a to im iv an 

M e rim ie s a m m a tti- 

ko u lu n re h to ri S e p p o K o k k o la m u i 

d e n ko u lu n o p e tta jie n a v u stam an a. 

L a iv a " k o lu ttiin ” p e rin p o h jin sisä ltä 

ja p ä ä ltä . K o lm e lle eri ry h ä lle piti 

n ä y ttä ä p a rin k y m m e n e n m in u u tin 

d ia s a rja s a lin tä y tty e s s ä jo k a k e r 

ra lla . 

T ä llä tu rk u la is te n m e re n k ä v ijä in 

ja su u re n y le is ö n ih a ile m a lla 

fre g a tilla on ta k a n a a n m yös v ä rikä 

s h is to ria . S e v a lm istu i v. 1902 

R a n s k a s s a ja siirtyi sitte n S a ks an 

k a u p p a la iv a s to n k o u lu tu slaiv ak si. V. 

19 30 la iv a o s te ttiin S u o m e e n ja sai 

n im e n S u o m e n Jo u ts e n , jo lla n i 

m e llä s e to im i S u o m e n laivasto n 

v e rra tta in ly h ye n m a tk an p ää ss ä 

u im a ra n ta -a lu e ita . 

L in ja -a u to y h te y s 

on R u issalo n S a a ro n n ie m e n , E k va l- 

lan ja Is p o is te n u im a ra n n o ille . 

S a a ro n n ie m e s s ä 

ra n ta a on 4,9 km 

ja lin ja -a u to liik e n n ö i k a u p p a to rilta 

jo k a 2 0 m in u u tin p ä ä s tä . E k v a lla ss a 

h y v ä ä h ie k k a ra n ta a on 2 0 0 m e triä 

S a ta v a n p o n tto o n is illa n e te lä p u o 

le lla , K a k s k e rra n tie n v a rre s s a ja 

lin ja -a u to y h te y s o n jo k a tu n ti. 

Is- 

p o is is s a P itk ä n s a lm e n ra n n a lla on 

n iin ik ä ä n m a h d o llis u u s p u la h ta a 

v irv o itta v a a n v e te e n . U itta m o n linja 

-a u to liik e n n ö i u im a ra n n a n v ä littö 

m ä ä n lä h e is y y te e n 10 m in u u tin 

v ä lia jo in . H iu k a n e tä ä m p ä n ä on 

B rin k h a llin u im a ra n ta K a k s k e rra n 

p u h ta u d e s ta a n k u u lu n jä rv e n ra n 

n a lla . 

□ 

■ T u rk u -s e u ra on p e ru stam is es ta an a lk a e n eli 2 0 k e v ä ä n ä 

ja jo in a k in syksyin ä jä rje s tä n y t o p in to re tk iä k o tis e u d u n tu tu s 

tu m is een. L u e tte lo ssa on T u ru n ja S u o m en ku lttu u rin m e r 

k ittä v im m ä t p a ik a t T u o m io k irk o s ta T u ru n lin n a a n . L isäksi on 

tu tu stu ttu m o n iin k arta n o ih in , te o llis u u s la ito k s iin , s atam a an , 

v eis tä m ö ih in , y lio p is to ih in , y m p äris tö n lu o n to o n jn e . S iis 

k o h teisiin h isto rian a am u n h ä m ä rä s tä tä m ä n h e tk e n s aavu 

tuksiin . 

k o u lu tu s la iv a n a s u o ritta e n m m . 

ka h d e k s a n va lta m e rip u rje h d u s ta . 

K u n jo tk u t p iirit h a lu s iv at vie d ä 

S u o m e n J o u ts e n a n H e ls in k iin , n o u 

si s iitä v o im a k a s va stu stu s. Laiva 

s a a n e e e d e lle e n o lla m ie le k k ä ä n ä 

o p is k e lu p a ik k a n a m e rim ie s a m m a t- 

tiin v a lm istu ville. En n e n k a ik k e a 

tu rk u la is e t ku ite n k in n äk e v ä t S u o 

m en J o u ts e n e n e rä ä n ä T u ru n h ie - 

n o im p a n a tu ris tin ä h tä v y y te n ä ja 

T u ru n m a is e m a a n jo k iin te äs ti kuulu 

van a. 

M A R T IN K IR K O S S A p id ety ss ä 

h a rta u s h e tk e s s ä to im i litu rg in a 

k irk k o h e rra Y rjö L u o jo la, u rku ri 

TURKU-SEURA, 

Å B O -SA M FU N D ET r.y 

T o im in n a n jo h ta ja 

V e rk s a m h e ts le d a re 

Ilm a ri R in n e 

T a s k u la n tie — T a s k u la - 

v ä g e n 1 G 116 

20 30 0 T u rk u — Å b o 3 0 

P u h . — T e l. 38 2 59 6 

T a lo u s p ä ä llik k ö - E k o n o m ic h e f 

U lla E u ra 

K ris tiin a n k a tu — K ris tin e - 

g a ta n 10 A 15 

2 0 10 0 T u rk u — Å b o 10 

Puh. — T e l. 2 4 9 92 

S v e n s k s p rå k ig s e k re te ra re - 

R u o ts in k ie lin e n s ih te eri 

E rik B erg h 

S v a rtm u n k e g rä n d — 

M u s ta in v e lje s te n k u ja 2 A 

2 0 1 0 0 Å b o — T u rk u 10 

T e l. — P u h . 13 030 

P o s tis iirto tili - P o s tg iro 

T U 3 2 300-4 

L as se E rk k ilä e s itti 

u rk u s o o lo ja ja 

ro vasti H a a k o n W a in io e s itti kirko n 

h is to riik in . S a im m e k u u lla, että 

s e u ra k u n n a n e n s im m ä in e n kirkk o 

o li B e ta n ia , jo k a p o m m ite ttiin v iim 

e so tie n a ik a n a . N y k y in e n kirkk o 

S o ta la is te n m ä e llä v a lm is tu i v. 1933. 

S en p iirs iv ä t T o tti S o ra ja G u n n a r 

W a h lro o s . V ih k im is e n s u o ritti p iis p a 

L au ri In g m a n . J a tk o s o d a n a lk u v a i 

h ee s s a p o m m itu k s e t tu h o s iv a t So- 

tala is te n m ä e n a s u n to a lu e e n kirko n 

ym p ä riltä , m u tta k irk k o sä ily i, v a ik 

k a ik k u n a t ja o ve t rik ko o n tu iva t. 

K irk ko o n m a llilta a n p e rin te e llise 

n k irkk o ty ylin ja u u d e n tyy lin v ä lim 

u o to, jo s s a k o rk e a t ik k u n a t, K an 

g a s a la n u ru t, E in a ri V e h m a k s e n ja 

K arl In g e liu k s e n a ltta rita u lu ja A a r 

re A a lto s e n ve is to k s e t s a a rn a tu o 

lin siv u illa jä ä v ä t m ie le e n . K irk ko o n 

m a h tu u 1 100 h e n k e ä . 

R o vasti W a in io n e s ity k s e n ja lop- 

p u siu n a u k s e n jä lk e e n s iirry ttiin lä 

h e is e e n s e u ra k u n ta s a liin , jo s sa 

o s a n o tta jille ta rjo ttiin k irkk o ka h vit. 

T u rk u -s e u ra n to im in n a n jo h ta ja Ilm 

a ri R in n e kiitti o s a n o tta jie n 

puole 

sta M a rtin s e u ra k u n ta a ja tila i 

s u u d e n is ä n tiä m ie le e n p a in u v a s ta 

k e v ä tilla s ta ja k irk k o k a h v is ta . 

T ä m ä n ilta re tk e n jä rje s te ly is tä 

va sta si en s is ija s s a s e u ra n 

re tk eily- 

ja o s to n jä s e n ro u va R au n i A rve la . 

N A A N T A L IN R E T K E L L Ä 

N . 20 0 O S A N O T T A J A A 

K o lm as re tk e ily te h tiin 19. 5. jä l 

le en h ie n o n , a u rin k o is e n sä ä n v a l 

lite ss a N a a n ta liin , K u lta ra n ta a n ja 

N a v ire n te la k a lle . M u k a n a oli n e ljä 

tä y ttä lin ja -a u to llis ta e li n oin 200 

o s a n o tta ja a . 

A s ia n tu n tija o p p a in a 

to im iv at 

T u rk u -s e u ra n re tk e ily ja o s to n jä s e 

n et ja N a a n ta lis ta liittyi m u ka an 

n e ljä n a a n ta lila is ta o p as ta . 

N a a n ta lis s a tu tu s tu ttiin va n h aa n 

k a u p u n k iin ja u u te e n o s a a n , s a ta 

m a a n ja te o llis u u s la ito k s iin . U kk o - 

P e ka n s illa n yli m a tk a a ja tk e ttiin 

L u o n n o n m a a lle ja N a v ire y a rd in t e 

la k k a -a lu e e lle . 

T o d e ttiin ik iv a n h a n ja kauniin 

L u o n n o n m a a n K ä k ö lä n m a a s e u tu - 

n äk ym ien m u u ttu n e e n n o p e a s ti nyky 

a ik a is e k s i 

te la k k a - ja la iv a te o lli- 

V T M 

IR IS H E IK K O N E N : 

TURKULAISTEN 

RUISSALO 

R U IS S A L O A on sa n o ttu V a rs i- 

n a is -S u o m e n lu o n n o n m u is to m e r- 

k e is tä h u o m a tta v im m a k s i. S e ed u s 

ta a m a a s s a m m e h a rv in a is ta k e s k i 

e u ro o p p a la is ta m a is e m a a ta m m i- 

m e ts in ee n ja n iitty in e e n . R u issalon 

m a is e m a llis e n k a u n e u d e n h u ip e n 

tu m a on sa a re n itä o s a s s a s ija itse 

va 14 h e h ta a rin lu o n n o n s u o je lu 

alu e . L u o n n o n rehevyys, kasvisto n 

ja e lä im is tö n la jirik k a u s s e k ä m a i 

se m a n ka u n e u s o va t v a ik u tta n e e t 

ra tk ais ev as ti sa a re n keh itty m is ee n 

tu rk u la is te n su o s itu im m a k s i virk is 

tys alu e ek si ja m a tk a ilijo id e n paljo n 

k ä yttäm ä ks i ko h te e k s i. 

R U IS S A L O on lu o n n o llin e n v irkistys 

alu e , jo k a ta rjo a a ru n saasti 

e rity y p p is iä v a p a a -a ja n v ie tto m a h d o l- 

lis u u ks ia s e k ä tu rk u la is ille että 

m a tk a ilijo ille . S a a re lla on erittä in 

h yvät m a h d o llis u u d e t liiku n n allise en 

v a p a a -a ja n v ie tto o n m m . kävelytien , 

p u ru ra d a n , g o lfk e n tä n s e k ä p a llo 

k e n ttie n a n s io sta . K es ä k u u k a u s in a 

p eru s tu u R u iss alon suosio paljo lti 

S a a ro n n ie m e n 

u im a ra n ta -a lu e e n 

v irk istys m ah d o llisu u ks iin . S a a ro n n ie 

m essä, R u iss alo n lä n s ip ä ä s s ä , sija 

its e e m y ö s le irin tä a lu e re tk eily- 

m a jo in e e n ja a s u n to v a u n u a lu e in e e n . 

T ä m ä k ä v ijä m ä ä riltä ä n m a am m e 

s u o s itu im p iin ku u lu v a le irin tä a lu e 

on o llu t p ä ä a s ia s s a m a tk a ilijo id e n 

kä ytö ss ä, m u tta m yös tu rk u la is ia on 

yöpynyt a lu e e lla ke sä is in m e lko 

p aljo n . U lk o m a a la is e t o va t viim e 

vu o s in a o lle e t su u rin kä y ttä jä ry h m ä 

su u s a lu e e k s i, 

jo n k a v a s ta k k a is e lla 

ra n n a lla o n N e s te O y ö ljy sä iliö i- 

n ee n ja teo llis u u s la ito k s in e e n . 

" N iin m u u ttu u m a a ilm a E s ko s en i!” 

K u lta ra n ta 

ke v ä tk a u n e u d e s s a a n 

oli k a ik ille m ie lly ttä v ä n äh täv yy s ja 

va rs in kin , kun vo itiin v a p a a s ti kie r 

tä ä a lu e , s illä o lih a n K u ltara n n a n 

is än tä p a rh a illa a n M o sko van -m at-, 

ka lla an . 

P a lu u m a tk a lla N a a n ta lis ta Ilm ari 

R in n e k iitti N a a n ta lin o p p a ita ja an 

toi T u rk u -s e u ra n p u o le s ta T u rk u - 

levyt. 

N e ljä s re tk i on tä tä kirjo itta e s s a n i 

v ie lä te k e m ä ttä . S e n k o h te e n a 26. 

5. o li Ik itu u rin uusi k o n g re s s ik e s 

kus N u m m e n m ä e llä . S a m a lla tu tu s 

tu ttiin s itä y m p ä rö iv ä ä n ylio p p ila s - 

kylään . 

IL M A R I 

R IN N E 

ja n ä y ttä ä siltä, e ttä h e id ä n o su u 

te n s a le irin tä a lu e e n k o k o n a is k ä y 

tö s tä k a sv aa jatk u va sti. 

R U IS S A L O T U R K U L A IS T E N 

V IR K IS T Y S A L U E E N A 

R U IS S A L O on yh d e n m a am m e 

en ite n ve täv än le irin tä a lu e e n s ija in tip 

aika n lisäksi tu rku la iste n su osituin 

virkistys alu e . S e on k a u p u n k ila is ille 

ty ö ajan u lk o p u o le lla tap ah tu va n vir- 

■ A rtik k e li p eru s tu u k irjo itta ja n 

ja v a ltio tie te e n m a isteri R eino 

J ä rv e n p ä ä n y h teise en p ro g rad u - 

tu tk ie lm a a n 'R u iss alo n fu n k tio 

tu rku la iste n 

v a p a a -a ja n v ie to n 

ka n n a lta ', jo k a valm istu i T u ru n 

ylio p isto n s o s io lo g ia n la ito k s e lla 

ke vä ällä 1975. 

kistäytym isen a rk ip ä iv ä k o h d e , jo s sa 

k ä yd ä än p e rh e e n tai y s täv ien ka n s 

sa, h arvoin yksin . R u issalo on m yös 

suosittu h u v ia je lu k o h d e . K aksi ko l 

m aso sa a tu rk u la is is ta oli tu tk im u s 

a ja n k o h ta n a , k e s ä llä 1973, o llu t 

s a a re lla au to a je lu lla . A u to ilun 

runsa 

u s se littyy o sittain s illä , e ttä au to 

on yleis in k u lku vä lin e s a a re lla käytäessä. 

S U O S IT U IM P IA v a p a a -a ja n v ie tto 

m u o to ja R u iss alos sa v o id a an h a r 

ra s ta a sa a re n lu o n ta is te n m a h d o llisu 

u ksien p u itte iss a. T ä lla is ia su o s i 

tu im p ia ja m yös tä rk e im m ik s i k o e t 

tu ja v a p a a -a ja n v ie tto m u o to ja ovat 

u in ti, lu o n n o ss a sa m o ilu s e k ä k ä v e 

ly tien käyttö , siis lu o n to o n hyvin 

lä h eis es ti liittyvät u lk o ilu h a rra s tu k 

set. 

Y L E IS IN 

v a p a a -a ja n v ie tto m u o to 

R u iss alos sa on uinti. Y li p u o let 

tu rk u la is is ta oli tu tk im u s k e s ä n ä 

käynyt s a a re lla u im assa, n eljän n e s 

v ä h in tä ä n kuusi k e rta a . M yö s lu o n 

no ssa ja k ä v e ly tie llä tap a h tu v a a 

liikk u m ista oli h arra s ta n u t jo k a to i 

nen tu rk u la in e n . K äv ely tien kä y ttä 

jiin kuulu v at m yös ne 10 % R u issalo 

ssa k ä vijö is tä , jo tk a m e n e v ä t sin 

ne u se im m in ja lk a is in . L iik u n n a lli- 

s e m p a a va p a a -a ja n v ie tto a , k u n to ilu a 

p u ru ra d a lla , o li tu tk im u sk es än ä 

h arra s ta n u t ko lm a n n e s tu rku la isista. 

G o lfia p e la n n e ita oli ain o a s ta a n 

6 % ka u p u n k ila is is ta . G o lf e d u s ta a 

se lla is ta e rik o is ta ito ja ja -v ä lin e itä 

v a a tiv a a u lk o ilu m u o to a , jo n k a h a r 

ra sta ja jo u k o n v o id a a n ku ite n k in ja t 

ku vasti o le tta a kasv av an . 

H U O M A T T A V A o s a R u is s a lo s s a 

ta p a h tu v a s ta v a p a a -a ja n v ie tto to im in - 

n a s ta on k e sk itty n yt e rila is te n y h d is 

tysten, k e rh o je n ja s e u ro je n v u o k 

ra a m ille k e s ä n v ie tto a lu e ille . Y h d is 

tysten h a llu s s a on ru n sa at 10 % 

R u iss alo n ka u p u n g in h a llin n a s s a 

o le v a s ta a lu e e s ta . J o k a ky m m e n e s 

tu rk u la in e n kuulu u jä s e n e n ä jo h o n 

kin s e lla is e e n yh d is ty k s e e n , jo lla on 

k e s ä n v ie tto p a ik k a R u iss alo s sa . K a k 

si ko lm a n n e s ta n iih in ku u lu v is ta oli 

tu tk im u s a ja n k o h ta n a kä yn y t y h d is 

tyk se n s ä k e s ä n v ie tto p a ik a s s a . U in ti 

ja au rin g o n p a lv o n ta s e k ä 'o le s k e lu ’ 

ja re n to u tu m in e n o v a t y le is im p iä 

v a p a a -a ja n v ie tto m u o to ja y h d is tys te n 

k e s ä n v ie tto a lu e illa . M y ö s liik u n n a l 

liset h a rras tu k se t, erity is es ti p a llo 

p e lit ja k u n to liik u n ta , o va t k e s k e is iä 

v irk istys m u o to ja . L ä h e is e m m in yh 

d is ty sto im in taa n ku u lu v a t k o k o u k s e t 

ja o h je lm a tila is u u d e t m u o d o s ta v a t 

hyvin p ie n e n o san ko k o v a p a a -a ja n 

v ie to sta yh d is tys te n k e s ä n v ie tto 

alu e illa . 

K Ä Y N N IT R u iss alo s sa sa m o in 

kuin o s a llistu m in en e rila is iin v irk is 

tysto im in to ih in s ie llä v ä h e n e v ä t iän 

lis ää n ty es sä . E rä id e n v a p a a -a ja n - 

vie tto m u o to je n ko h d a lla o n iän m u 

ka n a ta p a h tu v a h a rra s ta ja jo u k o n 

m ä ärä n p ie n e n e m in e n e rity is e n s e l 

vä ä . T ä m ä ko s k e e n im e n o m a a n le i 

rin tä a lu e e lla y ö p y m is tä , lu o n n o ss a 

sa m o ilu a , p y ö rä ily ä ja u in tia . S en 

s ija a n k a s v itie te e llis e s s ä p u u ta rh a s 

sa kä yv ät eri 

ik ä is e t ih m is e t y h tä 

p aljo n . K a ik k ia a n ka s v itie te e llis e s s ä 

p u u ta rh as sa kävi tu tk im u s k e s ä n ä 

n e ljä n n e s tu rk u la is is ta . 

M IE H E T h a rra s ta v a t n a is ia a k tiiv i 

sem m in eri v a p a a -a ik a to im in to ja 

R u issalossa. S e k ä to im in to ih in o s a l 

lis tu n e id e n m ä ä rä t että o s a llis tu m is - 

frek ve n ss it o va t m ie h illä iä s tä riip 

p u m atta s u u re m p ia m m . p a llo p e lie n , 

g o lfin ja k u n to p o lu lla ta p a h tu v a n 

liiku n n an o s a lta. N a is e t h a rra s ta v a t 

u se am m in kuin m ie h e t v ä h e m m ä n 

a k tiiv isu u tta v a a tiv ia u lk o ilu m u o to ja , 

ku ten p y ö rä ily ä s e k ä k ä v e ly tie llä 

liikk u m ista . 

K U T E N e d e llä o le v a s ta v o id a a n 

h av aita , R u is s a lo lla on v a rs in k e s 

k e in e n m e rk ity s tu rk u la is te n v a p a a - 

a ja n v ie tto p a ik k a n a . K o lm a n n e s k a u 

p u n k ila is is ta k o k e e se n m e rk ity k s e n 

o m a s s a v a p a a -a ja n v ie to s s a a n suure 

ks i; jo k a to is e lle se n m e rk ity s 

se n s ija a n o n v ä h ä in e n . R u iss alon 

m e rkity s on s u u re m p i n iille , jo tk a 

o va t jä s e n e n ä v u o k ra la is y h d is ty k s is - 

s ä ku in n iih in k u u lu m a tto m ille . 

Y h d is ty k s iin k u u lu v is ta p u o le lle 

R u iss alo s sa v ie te ttä v ä llä v a p a a - 

a ja lla o n erittä in s u u ri m e rkity s. 

M ie h e t v ie ttä v ä t v a p a a -a ik a a n s a 

R u iss alo s sa n a is ia u s e a m m in ja a r 

vo s ta v a t m y ö s s itä e n e m m ä n 

ku in 

n a ise t. V ä h ä is in m e rk ity s R u is s a 

lo s sa v ie te ttä v ä llä v a p a a -a ja lla on 

va n h u k s ille . T ä m ä on y m m ä rre ttä -

vissä vanhusten heikon u lkoilu - ja 

liik u n ta -a k tiv ite e tin pohjalta. Lisäksi 

saari sija in tin sa vuoksi on useille 

va n h u ksille vaikeasti saavutettavissa. 

TULEVAISUUDENSUUNNITELM IA 

M AAN KÄYTÖ N tavoitte e t ovat 

R uissalossa jossain m äärin ris tiriita 

ise t; to isaalta saaren virkistysalueena 

p itä isi tyydyttää turkulaisten 

u lk o ilu ta rp e ita ja kasvavan m atkailun 

vaatim uksia, toisaalta pitäisi 

säilyttä ä luonto, erityisesti metsät, 

m a hdollisim m an vähällä kulum isella 

tu le v ille sukupolville. 

TURKULAISET eivät tahdo ke h ittää 

R uissalosta vapaa-ajan m onitoim 

ia lu e tta , vaan saaren luonto 

halutaan säilyttää nykyisessä tila s 

saan. Luonnonsu o je lu llisia näkökohtia 

pidetään ensiarvoisen tärkeinä 

R uissalon vapaa-ajanviettom ahdollisuuksia 

kehitettäessä; yli 90 % tu r 

ku la isista on n im ittäin sitä m ieltä, 

e ttä saaren luonto tulee säilyttää 

m a hdollisim m an luonnontilaisena. 

VA IK K A R uissalo halutaankin säilyttää 

m ahdollisim m an m uuttum attomana 

ja sen tarjo a m iin vapaa-ajanvie 

tto m a h d o llisuuksiin ollaan suhteellisen 

tyytyväisiä, toivotaan sinne 

jo ita k in uusia vapaa-aikapalveluja. 

Y li puole t kaupunkilaisista toivoo 

saarelle pyörätietä, jo ka sinne kaup 

ungin toim intasuunnitelm assa onkin 

jo hyväksytty. V alaistuja kuntoja 

h iih to p o lk u ja sekä vesibussiyhteyttä 

toivoo noin kolm annes turkulaisista. 

Sen sijaan vuokrattavien 

lom a-m ökkien, p allokenttien, ulkoilm 

am useon ja huvipuiston perustam 

ista R uissaloon ei pidetä ta rkoituksenm 

ukaisena. 

RUISSALO on lu onnollinen v irkistysalue, 

jo n ka form aaliset p iirte 

e t jo sellaisenaan tarjoavat edellytykset 

m iellyttävälle ja m o nipuolis 

e lle vapaa-ajanvietolle. Saaren 

täm änhetkisistä palveluista useim 

m at löytävät itselleen soveliaita vap 

aa-ajanviettom uoto ja. 'Luonnon 

m u isto m e rkkin ä ’ se tarjoaa ra uhallisen 

m iljöön kaupunkiyhteisön läheisyydessä 

eikä saaren kulttu u rim a i 

sem an lisääm inen liene siten ta rk o i 

tuksenm ukaista. M ikäli T urku tuhoaa 

täm än viheralueen, m enettää 

se erään m erkittävän viihtyvyyste 

k ijä n ! 

□ 

H U M ANITAS-seura luovutti to rstain 

a 19. 5. 1977 10 000 m arkkaa 

V arsinais-S uom en S o ta in valid ip iirille 

käytettäväksi Kustavin K alliorannassa 

sijaitsevan virkistyskeskuksen 

ku n to h a llin rakentam iseen. Vara 

t k e rä ttiin kirkkokonsertilla . Lahjo 

itu k s e n luovutta jin a olivat varatu 

o m a ri R aino Raade ja kauppaneuvos 

Eino Jylh ä sekä vastaanottajina 

p iirin puheenjo h ta ja E rkki Keskitalo, 

to im in n a n jo h ta ja O lli V älimaa 

ja k e n ra a lilu u tn a n tti U rpo Levo. 

Kuuntele, kulkija, 

hiljaa. . . ! 

Puut vanhat Pihlajaniem en 

paikan kauniin kallioisen 

raukat ajan runtelem at 

katkotut kirsikat, luum ut 

pensaat puut kaikki pila tu t 

oksantyngät törröttävät 

itkevät kovuutta kansan 

valittavat tuuleen tuskaa: 

ihanko Ilm an on sydäntä 

m enneen ku n n io itta m ista 

täm än päivän tu rkula in e n 

lapsi elin ta son toisen 

Seiso niem ellä nöyränä 

kuuntele, kulkija, h ilja a ... 

p uut raukat yhä puhuvat 

rauniotkin ränsistyneet 

sam m alen peittäm ät portaat 

työstä polvein poistuneitten 

eläm ästä entisajan 

toisenlaisista tavoista 

ennen tehtaitten tuloa 

kaupunkim m e kasvam ista 

Nyt kolke kyljessä seudun. 

P ohjoisessa Turun linna 

to rn it taivasta tavottaln 

H irvensalo silm äin eessä 

vesi välkkyvä välissä 

Pitkäsalm i siintelevä 

venhot vuotti ve rkkolo ille 

ongelle rantam at oivat 

Tänne toi kukkivat polu t 

pitkin pellonpientareita 

kaukana kaupungin kadut 

m ukulakiviset kovat 

S illo in rauha rannoillansa 

to rp a t o li nenässä niem en 

lik i to in e n toisia n sa 

p o rra spuulla puhellessa 

p u o le t sai huolista haastaa 

n a a p u rille läheiselle 

k e rto e lla kuulu m iset 

ilo t k a k sin kerta isiksi 

Luojan luonto ym p ä rillä 

ka llio ilta ylväs näky 

K eväisin valkea vaahto 

puih in puhkesi pihoissa 

to rp a t k a ik k i k u k k iin kääri 

ilo k u rk k i Ikku n o ista — 

syksvnsato sa a tiin puista 

hellin käsin hoid e tu ista 

istu te tu ista ilo k s i 

T äällä o n n i olla ja asua 

rakennella rannoillansa 

p ie n e t tuvat, p ie n e t pyyteet 

a sujat ahkera t niissä 

tyytyväiset torpissansa 

o n n i ei olo ista k iin n i 

vaadi el su u ria saleja 

ei rikkauden rihkam ia 

. . . tu rh u u ksia täm än ajan 

Kuuntele. kulkija, hiljaa 

h erkin m ielin m uiston m aalla! 

K unnioita toisten töitä 

suoiele m uinaiset siia t! 

Jääkööt oksat ottam atta 

koskem atta kaunis luonto! 

AUNE RINNE 

IK IT U U R IN KONGRESSI 

K E SK U S AVASI OVENSA 

■ Pohjoismaiden suurin, Ikituurin kongressikeskus Turussa on 

valmistunut ja aloittanut toimintansa täydellä teholla myötätuuli 

purjeissaan. Toiminta aloitettiin perjantaina 15. 4. 1977 

ja ravintolat avasivat yleisölle ovensa lauantaina 16. 4. 1977. 

Viralliset vihkiäiset ja juhlatanssiaiset järjestettiin torstaina 

19. 5. 1977. Vihkimisen suoritti maaherra Paavo Aitio. Turun 

kaupungin tervehdyksen esitti kaupunginvaltuuston puheenjohtaja 

Heikki Löyttyniemi antaen lahjana kaupungin vaakuna-kilven. 

Turun kaupungin matkailutoimisto ja Matkailun 

Edistämiskeskus ovat kiinnittäneet huomiota kokous- ja kongressimatkailun 

edistämiseen ja markkinointiin. Ikituurin 

kongressikeskus on huomattava edistysaskel ja luo mainiot 

m ahdollisuudet markkinointiin. 

9 Turun vanhan akatem ian aikana toim i Turussa 1700-luvun loppupuolella 

A uroraseura, joka ju lk a is i mm. maan ensim m äistä sanom alehteä ”T idningar 

utgifna af ett sällskap i Å b o ". Tämän seuran aikainen ravintolaym päristö 

on kongressikeskuksen yhden ravintolan osalta otettu käyttöön rakentam 

alla 1700-luvun tyyliä edustava A urora-ravintola, joka noudattaa tätä 

tyyliä aina ta rjo ilijo itte n vaatetusta ja ru okalistoja myöten. 

K ongressikeskuksen kokoustilakapasiteetti 

on yhteensä 4.140 henkilöä 

ja suurin koko u stila on 2.311 

h e nkilölle. Täm ä suurin kokoustila, 

Arena, on täysin eristettävissä 

m uista tilo is ta ja pim ennettävissä 

niin, että kuvia ja ohje lm ia voidaan 

heijastaa suoraan 14 m etriä leveälle 

valkokankaalle. A renassa voidaan 

pitää suurtila isuuksie n ju h la illa llis e t 

ja -tanssiaiset, jo llo in osanottajam 

äärä voi nousta jo p a 1.200 henkeen. 

A renan ja A u d ito riu m in yhteyteen 

on rakennettu kum paankin 

kuusi sim u lta a n itu lk k ik o p p ia ja 

kum m assakin salissa ovat m u ltivisio 

ja suurte h o p iirtim e t. 

K eskuksessa on 150 h o te llih u o 

netta ja 300 vuodepaikkaa. Turun 

Y lio p p ila skylä ssä asuu sen vuonna 

1979 va lm istu ttu a 3.800 o piskelijaa. 

Osa tästä rakennuskannasta toim ii 

myös kesähote llin a siten, että käytettävissä 

on 1.100 2-hengen h o te llihuonetta, 

jo issa kussakin on suihku 

ja WC. K esähotellin yhteydessä 

kongressikeskus m uodostaa o loissamme 

erittäin suuren m a tkailu llisen 

keskittym än, jo ka voi ilm an 

lisävuoteita ottaa sesonkiaikana 

vastaan 2.500 vierasta. Aurora-ravintolan 

lisäksi kongressikeskuksessa 

on itsepalveluravintola, joka 

to im ii m yöskin iltaisin opiskelijoiden 

kokoontum ispaikkana . Varsinainen 

tanssiravintola sijaitsee rakennuksen 

ala-aulan yhteydessä. 

Kongressikeskuksen tilavuus on 

noin 80.000 kuutiom etriä ja kokonaiskerrosala 

18.600 neliöm etriä. 

R akennuskustannukset ovat yhteensä 

noin 40 m ilj. m arkkaa. Kuutiom 

etrihinta on noin 500 m k ja neliöm 

etrihinta noin 2 150 mk. R akennushankkeen 

tilaohjelm a hyväksyttiin 

19. 1. 1973 ja 28. 5. 1973 ratkaistun 

rakennuskohteen a rk k ite h tikilpailun 

voittivat a rk k ite h d it Jyrki 

Tasa, M atti Nurm ela, K ari Raim o- 

ranta ja Pekka Helin. R akennuskohteen 

p ä ä suunnitte lijo in a to im iva t 

a rkkite h d it Tasa ja N urm ela. 

Keskusrakennukseen sisältyvät 

kongressi-, h o te lli- ja ra vin to la to i 

m intojen lisäksi ylio p p ila skylä n hallinnon 

ja Ikitu u rin hallinnon sam oin 

kuin T urun o piskelijaeläm än h a llin 

to yksikköjen to im in ta tila t. N iiden 

tilo je n sisäänkäynnit ja kulkuyhteydet 

on suunniteltu siten, e ttei näiden 

to im in to je n liikenne risteile 

muun a siakasliikenteen kanssa. 

Se, että Ikitu u rin kaltaista uutta 

tuote tta tarvitaan, näkyy parhaiten 

siitä, että kohdetta on o llu t erittäin 

helppo m arkkinoida. C ongress C ente 

r Turku OY:n (CCT) osakkaina 

ovat Turun Y lioppilaskyläsäätiö, 

Turun kaupunki, S ilja-Line, V ikinglin 

ja sekä T urun korkeakoulut. Ik i 

tu u rin to im itu sjo h ta ja on Jorm a 

Karskela, m a rk k in o in tijo h ta ja Bengt 

Pettersson, ra kennusjohtaja Erik 

Kari ja ravin to la jo h ta ja Lasse Häm 

äläinen. 

□ 

Metsämäen 

raviradalla 

kilpaillaan 

kesällä 1978 

a M etsäm äen raviradan rakennustyöt 

ovat edistyneet 

ennakoitua nopeam m in. Ava- 

ja isra vit on ta rk o itu s järjestää 

kesällä 1978, jo h o n m ennessä 

rakennustyöt on saatu päätökseen. 

Sopim uksen m ukaisesti 

T urun kaupunki rakentaa 

kaviouran ja sorapäällysteiset 

pysäköin tia lu e e t sekä 

vastaa kunnalliste kniikasta . 

H ippos ry rakentaa katsom on 

la itte isto in e e n ja v a rik k o 

alueen talle in e e n sekä vastaa 

koko alueen salaojittam isesta. 

M etsäm äen ravirata-alue on 40 

hehtaaria, jo sta radan alle jä ä vain 

6 hehtaaria. Radan tuntum assa o le 

valle rin te e lle rakennettavan katsom 

orakennuksen on su u n n ite llu t 

a rkkite h tito im isto S. E klund. Istum a 

paikkoja katsom oon tule e 864, m inkä 

lisäksi to to h a llit ja m uut tila t 

tarjoavat runsaasti seisom apaikkoja- 

Y le isö lle jä ä m yös tila a to to lu u kku - 

je n vaih e ille , s illä radan ja katsomon 

vä liin jä ä tila a 26— 31 m etriä. 

K atsom orakennuksen pituus on 84 

m etriä, leveys 25 m etriä, la ttia p in ta - 

ala 2 030 n e liö m e triä ja tilavuus 

12 430 kuutiom etriä. K ahvio on m i 

toitettu 250 hengelle. T u o m a rito rn i 

e rottuu u lo kkeena varsinaisesta 

katsom osta. 

□

Fil.maisteri 

TUULA LEIMU: 

Rettigit 

Turun rakentajina 

• Vaikka Rettigien asema ja merkitys Turussa onkin 

yleisesti tunnettu ja tunnustettu, ei silti voi olla hämmästymättä 

niiden toimien laajuutta, joita tuolla suvulla on 

o llut turkulaisen kaupunkikuvan — niin sen fyysisen 

kuin sivistyksellisenkin puolen — muovaajana. Rettigeille 

ominainen humaani kulttuuriystävällisyys on konkretisoitunut 

monin eri tavoin. 

Alla oleva esitys perustuu kokonaisuudessaan Eric 

Bahnen Rettigien suvusta ja tupakkatehtaista kirjoittamaan 

satavuotishistoriikkiin (1845— 1945) ” Gevlen Waakunasta 

Klubi Seitsemään” . 

A lkuaan saksalaissyntyisen Rettigin 

tu p akkadynastian toim in ta alkoi 

R uotsissa 1700-luvun loppupuolella. 

T o im in ta keskittyi Gävleen, jonne 

S. C. R ettig perusti m enestyvän te h 

taan. Koska tuotteiden m enekki 

Suom essa o li hyvä ja suhdanteet 

näyttivät e d u llisilta , päätti silloinen 

jo h ta ja Per C hristia n Rettig v. 1845 

perustaa tehtaan m yös Turkuun. 

P erustetun tehtaan ensim m äiseksi 

jo h ta ja k s i tu li Per C hristia n in poika 

Per C erelius R ettig. 

SAM PPALIN N AN 

PAVILJONKI 

R ettigien to im in ta Turussa alkoi 

v. 1846, m istä vuodesta lähtien tehtaan 

v a ih e itta in kohonneet rakenn 

ukset ovat reunustaneet A urajoen 

rantaa. 

M uusta R ettigien kaupunkikuvaa 

m uovaavasta toim in n a sta on ensiksi 

m ainittava Sam ppalinnan ravintolapaviljonki, 

jonka Per C erelius rakennutti 

v. 1865, ja jossa hän sittem m in 

vietti seurusteluiltoja ystäviensä 

kanssa. 

Kun ulkom ailta saapuvat laivat 

tulivat tuohon aikaan ju u ri m ainitun 

paikan kohdalle A urajoessa, on o le 

tettu, että p aviljonki olisi rakennettu 

lähinnä m atkustajia varten. Å bo Underrättelser 

kirjo itta a kin , että "h e rra 

R ettigin kaunis luom us tarjoaa nyt 

m atkustajille m ieluisan lepopaikan 

siksi ajaksi, m inkä he viipyvät satamassa. 

Se on heille ja heidän ystävilleen 

m ieluisa 'odotussali', jossa 

he voivat saada kaikki tarpeensa 

ruoan, juom an ym. puolesta tyydyte 

tyiksi” . Rettigin kustannuksella 

s om istettiin sam alla kertaa paviljo 

n kia ym päröivä paljas alue kukka-, 

pensas- ja puuistutuksin. 

P aviljonki v ih ittiin joulukuun 12. 

päivänä 1865, jo llo in "ju o tiin vähän 

• S a m p p a lin n a v u o n n a 1895. K uva N . H a u v o n e n . _ T u ru n kau p u n g in h lstoria 

llis e n m u s e o n k u v a -a rk is to . 

Tuula Leimu 

punssia ja s y ö tiin h ienohko illa llin 

en". Å bo U n d e rrä tte lser kuvaili 

rakennusta ylistä vin sanoin m ainiten 

sen "su u re m m o isim m a ksi rav 

in to la h u o n e isto ksi, m itä tähän asti 

olem m e Suom essa nähneet". Vuotta 

m yöhem m in R ettig la h jo itti Samppalinnan 

p a viljo n g in T urun kaupung 

ille. 

RAADELM A 

P. C. R ettig o li poikam ies, jonka 

kuoltua tehtaan jo h to o n tu li hänen 

veljensä R obertin vanhin poika, 28- 

vuotias F redric. V. 1889 Fredric 

R ettig osti valtio n e u vos F. R. von 

H aartm anilta a lu n p e rin keskiaikaisen 

kirk o n tila n , P iikkiö n Raadelman, 

ja anto i sisustaa ja kalustaa rakennuksen 

om an m ielensä mukaiseksi. 

K artano säilyi vuosikym m enet m erkittävänä 

kulttu u rip a ikkana, jonne 

R ettig it usein vetäytyivät lepäämään 

"m aaseudun ra u h a a n ", m utta jonne 

myös usein k o k o o n n u ttiin m illoin 

m inkin yhteisen asian m erkeissä. 

KAUPUNGIN KIR JASTO 

F re d ric von R ettigin työ hengenviljelyn 

ja sosiaalisen h u ollon alalla 

o li erityise n m erkittävä. V. 1871 hänet 

v a littiin to im ikunta a n , jonka tarkoituksena 

o li T urun tuom iokirkon 

m uinaism u isto je n vaalim inen. R ettigin 

tu lo tähän kom iteaan, jonka 

p uheenjo h ta ja ksi hän lopulta 30- 

vuotisen jäsenyytensä jä lkeen joutui, 

o li alkuna siihen laajaan sivistykselliseen 

to im in ta a n , jo sta m erkittävim 

m iksi tu lo k s ik s i m uodostuivat 

kaupungin k irja s to ja h istoriallinen 

museo. 

F re d ric von R ettig o li kiinnostunut 

la in a k irja s to to im in n a s ta jo aikaisem 

m in: hän to im i mm. v. 1874 perustetun 

T ehdastyöväen seuran kirja s 

ton h oitajana. Kysym ys kaupungink 

irja sto n p e rustam isesta tu li ajanko 

h ta ise ksi v. 1878 eräiden lahjo i 

tusten vuoksi. A sian edistäm iseksi 

m yös R ettig la h jo itti suunnitellulle 

k irja s to lle kaksi arvokasta k irja 

• Turun kaupunginkirjasto. Valokuvattu 1920-luvun lo ppupuolella. — Turun 

kaupungin histo ria llisen m useon kuva-arkisto. 

kokoelm aa, ja v. 1891 tehtiin kin 

päätös kirja sto n perustam isesta. 

Rettig ilm aisi halunsa rakennuttaa 

talon k irja sto a varten saadakseen 

"to te u tta a kauan hautom ansa suunnitelm 

an, jo ka m uodostaisi ikäänkuin 

päätepisteen hänen kansansivistyksen 

edistäm istä tarkoittavalle 

to im in n a lle e n ", n iin kuin hän itse 

asian ilm aisi. Valtuuston osoitettua 

hänelle ns. Lancasterin-koulun to n 

tin Linnankatu 2:sta — "n iin keskeiseltä 

p aikalta kuin m ahdollista " — 

a lo ite ttiin kirja sto ta lo n rakentam inen 

arkkite h ti K. A. W reden (R ettigin 

vävy) p iirustusten mukaan v. 1901. 

Kaksi vuotta m yöhem m in valm istunut 

ta lo lu o vute ttiin kaupungille 23. 

elokuuta 1903 päivätyllä la h ja kirjalla. 

Fredric von R ettig huolehti myös 

kirja sto ta lo n kaunistam isesta taid e 

teoksin. 

H ISTO RIALLINEN MUSEO 

S am oihin a ikoih in kirja sto h a n k 

keen kanssa F re d ric Rettig sai 

v irkeälle kulttuuriharrastukselleen 

toisen yhtä m erkittävän pääm äärän: 

T urun h isto ria llisen museon. Rettig 

oli innokkaasti tukenut jo Helsingin 

kansatieteellisen m useon perustam 

ista. V. 1879 L. W. Fagerlund (Sittem 

m in Ahvenanm aan ensim m äinen 

m aaherra) teki kahteen otteeseen 

e hdotuksen h isto ria llisen museon 

perustam isesta. V. 1881 kaupunginvaltuusto 

käsitte li asiaa ja asetti 

m useotoim ikunnan, johon kuuluivat 

Fagerlund, Rettig, le h to ri Gustaf 

Cygnaeus, läänin a rkkite h ti C arl J o 

han von H eideken ja pääkonsulinrouva 

Vivi Malm . 

Toim ikunta piti perustavan kokouksen 

R ettigin kodissa 15. syyskuuta 

1881, jo ta päivää on sittem 

m in pid e tty histo ria llisen museon 

syntym äpäivänä. Tässä kokouksessa 

v a littiin Rettig yksim ielisesti (Turun 

kaupungin histo ria llisen museon) 

h allituksen p u heenjohtaja ksi, missä 

toim essa hän oli kuolem aansa saakka 

e li kolm en ja puolen vuosikym 

menen ajan. 

Turun linnaan jä rje ste tty pieni 

m useo sai ensim m äiset vieraansa 

tam m ikuun alkupäivinä 1885. Kesällä 

1891 R ettig saattoi arkkitehti K. A. 

W reden toim iessa avustajana asettaa 

näytteille "ensi kerran museon 

kokoelm at aikajärjestyksessä ryhm i 

teltyinä renesanssiajalta meidän 

päiviim m e ulottuvien tyylikausien 

mukaan — järjestettyinä". 

Vuosien kuluessa Rettig työskenteli 

väsym ättöm ästi museon kehittäm 

iseksi. V. 1896 saatiin m useolle 

intendentti ja huonetilat kasvoivat 

niin, että kym m enen toim intavuoden 

jälkeen museon hallussa o li jo kolm 

attakym m entä huonetta. Rettig 

organisoi myös museon piirissä tapahtuneen 

historiallisten asia kirjo 

jen julkaisutoim innan. 

SAARONNIEMI 

V. 1896 F redric von R ettig osti 

kunnallisneuvos J. W. M arjalinilta 

kesäasunnokseen Saaron huvilatilan 

R uissalosta. Nykyisin täm ä huvila on 

Turun kaupungin om istuksessa ja 

alueella sijaitsee kaupungin le irin tä 

alue. 

TOIM ET KORKEAKOULUJEN 

HYVÄKSI 

V. 1914 kuolleen Fredric von Rettigin 

seuraajaksi tehtaan johtajana 

ja om istajana tu li hänen poikansa 

Henning, jossa myös ilm eni isän 

sivistyksellinen ja sosiaalinen valveutuneisuus. 

K otikaupungin ka ikin 

puolinen edistys o li aina hänen 

sydäntään lähellä. N iinpä hän tuki 

m onin tavoin Å bo Akadem in perustam 

ista ja v. 1918 hän yhdessä 20 

muun la h jo itta ja n kanssa a lle k irjo itti 

huom attavan suuruisen lahjakirjan 

kem iallis-teknillisen tiedekunnan perustam 

iseksi m ainittuun korkeakouluun. 

ÅA:ssa 

prom ootio 

v. 1978 

Åbo A kadem in p ro m o o tio kolle - 

gion p ä ätöksellä järje ste tä ä n prom 

ootio vuoden 1980 keväällä 60- 

vu o tisju h lie n yhteydessä. Vuonna 

1948 järjestetyn p rom ootion jä l 

keen Å bo A kadem issa ei ole p ro 

m ovoitu m aistereita, vaan ainoastaan 

to h to re ita ja kunniatohtoreita. 

Kun Å A :n ensim m äisissä p rom ootioissa 

vuonna 1927 v ih itty jä m aiste 

re ita on elossa, voidaan vuoden 

1980 prom ootiossa p rom ovoida riem 

um aistereita. 

Turun K auppakorkeakoulussa on 

peruutettu täm än vuoden kevääksi 

suunniteltu p rom ootio, jo ka ehkä 

järjestetään vuonna 1980 kauppakorkeakoulun 

täyttäessä 30 vuotta. 

H enning von Rettig kuoli v. 1924 

vain 58 vuoden ikäisenä. Hänen 

m uistoaan k u n n io ite ttiin kahdella 

suurella lahjo itu ksella . T oisen teki 

hänen puolisonsa A nna von R ettig 

Å bo A kadem ille te ologisen tie d e 

kunnan perustam ista varten, toisen 

toim inim i P. C. R ettig ja Kum pp. 

T urun y lio p isto lle . Jälkim m ä in e n oli 

alun perin ta rko ite ttu suom alaisen 

arkeologian ja ku lttu u rih isto ria n 

professorinviran perustam iseen, 

m utta m uutettiin m yöhem m in sosio 

logian p rofessorinviraksi, jo ta sen 

ensim m äinen h altija, kuuluisa uskontososiologi 

Uno Harva, h o iti kuolem 

aansa asti. 

HANS von RETTIG 

Henning von R ettigin jä lkeen tu li 

tehtaan jo h to o n sen nykyinen jo h 

taja Hans von Rettig, e deltäjänsä 

vanhin poika. Hänen aikanaan rak 

ennettiin nykyiseen A urajoen rantam 

aisem aan o lennaisesti liittyvä 

"R e ttig in p a la ts i", johta ja n kaunis 

yksityisasunto. Hän e n tisti myös 

suvun hallussa o lleen Raadelm an 

kartanon päärakennuksen. 

M yös s ivistykse llise llä ja s o sia a lisella 

ala lla Hans von R ettig on ja t 

kanut suvun p e rin te itä runsain la h 

jo itu ksin eri la ito ksille , yhdistyksille 

ja yksityishenkilö ille . 

Se m itä e d e llä on sanottu R ettigien 

Turun kaupungin eläm ään 

vaikuttaneesta toim in n a sta , edustaa 

siitä vain ka ikkein konkre e ttisim m a t 

m uodot saanutta aluetta. M a in itse 

m atta ovat jääneet m onet suvun 

tukem at sosia a liset ja (kansan) sivistykselliset 

h ankkeet sam oin kuin 

näiden m iesten panos m itä m oninaisim 

m issa kaupunkia palvelevissa 

luottam ustehtävissä, puhum attakaan 

heidän m erkityksestään työnanta 

jina, jo id e n to im e t ty ö n te k ijö id e n 

etujen parantam iseksi ovat o lle e t 

uraa uurtavia. 

□

Turun yliopiston kuudes 

promootio Kukan päivänä 

• Turun yliopiston kuudennen promootion juhlallisuudet kestivät 

kolme päivää. Torstaina 12. 5. oli rehtori Osmo Ikolan 

vastaanotto kunniatohtoreille, riemumaistereille ja offisianteille, 

kello 17.00 seppeleensitojaiset Ikituurin Arena-hallissa ja kello 

19.00 miekan hiojaiset Ikituurin Aurora-salissa. Perjantaina 

13. 5. kello 12.00 alkoi promootioakti Turun konserttisalissa ja 

prom ootiojum alanpalvelus kello 14.00 Mikaelin kirkossa sekä 

kello 18.00 promootiopäivälliset ja tanssiaiset Ikituurin kongressikeskuksessa. 

Lauantaina 14. 5. oli ohjelmassa laivamatka 

Seiliin ja illalla gratistin karonkka kartanohotelli Raadelmassa. 

S eppele e n sito ja isiin seppeleens 

ito ja tta re k s i v a littu prof. Ilm ar T alven 

ty tä r A nna ja hänen kavaljeerinaan 

to im in u t prim usm aisteri Risto 

H iltunen ku lje te ttiin hevosen vetä 

m illä kieseillä. Hevonen o li ajuri 

A arne O lofsm anin ruuna S iro ja 

kie sit saatiin T urun käsityöläism u- 

seosta. A nna Taive on viid e s sepp 

e le e n sito ja ta r T urun yliopiston 

prom ootioissa. E delliset ovat Heidi 

Linnanniem i, nyk. Renkonen, M irja 

S iirala, nyk. Törnudd, Liisa Salmi, 

nyk. K erkola ja O uti Järvi, nyk. 

Leijon. 

K o n serttisaliin saapuneen juhlakulkueen 

kärjessä m arssivat yliairut, 

prof. A arne Rousi ja seppele 

e n sito ja ta r A nna Taive. K ulkueessa 

o li m yös ylio p isto n lip p u ja kaksi 

s in ip u kuista pedelliä. Juhlam e 

n ojen ohjaaja n a oli prof. Lauri 

Lin d g re n ja gra tistin a lehtori Ilkka 

Raim o. K ansleri K aarlo H artiala ja 

re h to ri O sm o Ikola jo h tivat y lio p iston 

virkakunnan rivistö ä ja prom 

ootto ri, prof. V äinö Hovi prom o- 

vendejä. T urun kaupunginorkeste ri 

soitti kapellim e sta ri Pertti Pekkasen 

jo h d o lla Jean S ibeliuksen Prom ootiom 

arssin. 

P rom oottorin puheessaan prof. 

Väinö Hovi m ainitsi mm., että on 

ku lu n u t 150 vuotta vanhan Turun 

akatem ian viim eisestä prom ootiosta 

ja 50 vuotta uuden Turun yliopiston 

ensim m äisestä p rom ootiosta ja vih 

kiäisju h la sta . K utsuvieraille puhui 

fil.tri Kalervo Hovi. 

T U R U N Y L IO P IS T O N 

E N S IM M Ä IS E T 

R IE M U T O H T O R I JA 

R l E M U M A IS T E R IT 

R iem u to h to riksi v ih ittiin vuonna 

1927 pro m o vo itu fil.tri M ikko Saarenheim 

o. R iem um aistereiksi v ih ittiin 

sam ana vuonna m aisterin arvon 

saaneet fil.tri Elsa Erho, fil.tri Kosti 

H akoila, fil.lis . E ero H ietikko, fil. 

m aiste ri Helvi H onka, fil.m aisteri 

T. G. Joutsi, fil.tri U rpo Kuuskoski, 

fil.tri Kaarlo M arjanen, fil.m aisteri 

A ili M artola, fil.m aisteri Aarne Tola 

ja fil.tri A im o W uorinen. 

K unniatohtorin arvon saivat: 

Tukholm an yliopiston rehtori prof. 

G unnar Hoppe, N euvostoliiton tie 

deakatem ian presidium in jäsen 

akateem ikko Petr Kapitza, H eidelberg 

collacen historian ja v a ltio tie 

teen prof. John K olehm ainen Yhdysvalloista, 

prof. Rafael Koskim ies, 

prof. V ilho Pesola, G öttingenin y liopiston 

suom alais-ugrilaisen kielentutkim 

uksen prof. W olfgang Schlachter 

ja YK:n apulaispääsihteeri 

Helvi Sipilä. K unniatohtoreista oli 

läsnä viisi. 

T ohtoreiksi v ih ittiin 25 läsnäolevana 

ja 11 poissaolevana sekä 

prim usm aisteriksi 74 läsnäolevana 

ja 246 poissaolevana. M aisterikysymyksen 

e sitti prof. Inna K oskenniemi 

ja siihen vastasi prim usm aisteri 

Risto Hiltunen. Tohtorikysym yksen 

esitti prof. Veikko N urm ikko ja siihen 

vastasi p rim ustohtori Kalervo 

Airas. 

P rom ootiojum alanpalveluksessa 

M ikaelin kirkossa saarnasi a rk k i 

piispa M artti Sim ojoki. P rom ootiopäivällisillä 

pidettiin useita puheita: 

isänm aalle puhui tri M artti Ju lk u 

nen, ylio p isto lle m aisteri M arja 

V asala-Fleischer, prom o o tto rille ultim 

usm aisteri Leena Pulkkinen, tohto 

re ille tri H eikki Kallio, riem um aiste 

re ille m aisteri Jarm o Pyysalo, 

naisille m aisteri Pekka Leim u ja 

o ffisia n te ille tri Seppo Sarim o. Satakuntalais-H 

äm äläisen osakunnan 

soittokunnan tahdittam an poloneesin 

o li o hjannut voim istelunopettaja 

Thelm a Vaaram a ja sen jo h ti priim 

usm aisteri Risto H iltunen seppele 

ensitojattaren Anna Talven 

kanssa. 

r-i 

TSHEKKOSLOVAKIAN suurlähettiläs 

A ntonin K rouzil luovutti p erjantaina 

15. 4. 1977 Helsingissä Tshekkoslovakian 

kansainvälisiä suhteita 

hoitavan seuran m italin mm. Turun 

k aupunginjohta ja Väinö J. Leinolle. 

Turun Yliopistosäätiö 

jakoi 

669.923 markkaa 

P T u ru n Y lio p isto säätiö n 

a p u ra h o is ta jä te ttiin tänä 

k e v ä ä n ä 3 1 5 h a k e m u s ta , jo i 

d e n y h te is s u m m a oli noin 

3 m ilj. m a rk k a a . A p u rahoja 

m y ö n n e ttiin y h te e n s ä 669.923 

m a rk k a a . 

H e n k ilö ko h taise n a 

ja e tta v a n n u o re n tutkijan 

a p u ra h a n sa i 

M a ri A ro . 

fil.k a n d . Eeva 

M yönnetty sum m a jakaantuu 

kohte itta in seuraavasti: Tutkim usp 

ro je k tit 32 kpl 369 500 mk, matkam 

äärärahat 51 kpl 95 800 mk, kongressin 

tm s. järje stä m ise e n 8 kpl 

27 400 m k, vierailevan tutkija n tai 

lu e n n o itsija n kutsum inen 7 kpl 

23 400 mk, o p etusretkeilyyn 8 kpl 

22 040 mk, tu tkim u ksen käännöskulu 

ih in 8 kpl 23 300 mk, väitöskirja 

n käännös- ja p a inoskuluihin 15 

kpl 69 000 mk, nuoren tu tkija n apuraha 

1 kpl 25 488 m k ja sekalaiset 

3 kpl 14 000 mk. 

A p u ra h o je n julkistam istilaisuus 

p id e ttiin tiis ta in a 3. 5. 1977 Ikituurin 

A urora-salissa. Luovutuspuheen piti 

T urun Y lio p isto säätiö n puheenjo 

h ta ja , teollisuusneuvos Veikko 

V alavaara ja vastaanottopuheen 

T urun y lio p is to n rehtori Osmo 

Ikola. 

□ 

Tilatkaa — 

Abonnera 

Suonien T urku — 

Åbo, vår stacl- 

lehti 

Nerokas 

kansakoulutyön uudistaja 

Turussa 1920—30 luvulla 

Asessori Ilm a ri R in n e kertoo 

opettaja Oiva Saaresta 

■ Turkulainen, 79-vuotias eläkkeellä oleva kansakoulunopettaja 

Oiva Saari on aikanaan ollut oman ammattinsa eturivin 

mies ja voimakkaasti koulun opetustointa uudistanut opettaja, 

joka ei vain Turun tarkastuspiirissä, vaan koko maassakin sai 

aikaan monia uudistuksia. Energisen uudistajan ja keksijän 

kuvaa valaisee tämän hetken tutkijan, yksinäisen leskimiehen, 

elämä laajassa kodissaan historiallisen Puolalanmäen rinteellä. 

KIRJASTO A on kodin kolm essakin 

kerroksessa yli 2 000 teosta. 

Löytääkseen nopeasti tarvitsem ansa 

kirjan. Saari on laatinut omalaatuisen 

kotikirja sto n järjestelm än. 

A lkuja ko on O = olohuoneen kirjat, 

K = kirjastohuoneen kirjat, Y 

= yläkerran kirjat. Kaapit on num 

eroitu 1, 2, 3 jne. Vasen puoli A 

ja oikea puoli B. H yllyt ylhäältä 

alas 1 ylärivi, 2 seuraava rivi jne. 

KAKSI hyvin ja o te ltu a kansiota 

sisältää kaikki k irja t sekä a) kirjan 

nim en m ukaan ja b) te kijä n nim en 

m ukaan. N äin esim . k irja "L u o n to 

ja m e", kirj. O iva Saari ym. löytyy 

heti K 3 A 2 e li kirja sto n kaapissa 

3, vasem m assa osassa, ylhäältä 

hylly 2. Op. Saari lukee ahkerasti 

k irjo ja ja saa n iitä m yös paljon 

lahjakappaleina . Pöydällä o li kym 

m enkunta viim eksi luettua paksua 

kirjaa, joista hän m ainitsi erikoisesti 

pitäneensä O lavi Kareksen "L a p 

suus ja n u o ru u s” -teoksesta lisäten 

"K a re s on p aljon lukenut viisas 

m ies ja om aa hyvän kertojanlahja 

n ". M e rkillistä kyllä O iva Saari 

ei o le ns. lukutoukkatyyppi, vaan 

m itä e nergisin käsistään ja to im in 

naltaan. 

YLÄKERRASSA on kaksi työhuonetta. 

V arsinainen fysiikan- ja kem 

ia n tu tkija n sekä koulu kirjo je n 

k irjo itta ja n työhuone, jossa on 

kym m eniä itse valm istettuja tai 

koulunsa o p p ila id e n valm istam ia 

m allikappale ita m itä e rilaisim m ista 

kojeista ja koneista, jo tka "p y ö rivät, 

hyrräävät tai paukkuvat” sekä 

sadat la siputket, ja u h e p u llo t ja 

seokset ta rkkoin e m erkintöineen. 

Op. Saari kertoi o p pilaiden olleen 

täm äntapaisiin kem ian ja fysiikan 

tuntien tehtäviin niin kiinnostuneita 

että ke rra n kin op. Iivari Päivärinnan 

tu ltu a ilm oittam aan luokkien 

menevän elokuviin — suhteellisen 

h arvoihin s illo in vielä esitettyihin 

— oppila a t pyysivät saada jäädä 

kokeita suorittam aan. 

TOINEN työhuone on tehty v in t 

tiin , jossa om atekoinen sirkkeli tai 

• T u rk u la in e n o p e tta ja O iva S a a ri toi k o je itte n s a ja m e n e te lm ie n s ä k a u tta 

p a ljo n u u tta T u ru n k o u lu m a a ilm a a n . — K u va Ilm a ri R in n e. 

kaksikin ovat nerokkaita laitteita. 

Täällä op. Saari valm istaa ja rakentaa 

kojeihin tarvittavat osat ja on 

vuosien m ittaan valm istanut monet 

kotinsa työt. S einillä ovat hyvässä 

järjestyksessä lukuisat työkalut ja 

työpiirustukset. Tänne vinttihuoneeseen 

hän aikanaan pakeni k irjo 

jaan kirjoittam aan, kun perhe vielä 

o li koolla eikä m uutoin ehkä saanut 

riittävää keskittym israuhaa. 

KESKEYTIN innostuneen kertojan 

kysym ällä, m iten hän tällaiset 

uudistusaiheet opetustyöhön keksi 

ja m iksi hänen tehtäväkseen tuli 

opetusm ateriaalin uudistam inen. 

O ttam atta tähän laajaa alkuselostusta 

on paikallaan kertoa kuitenkin 

lyhyt historia. Ensinnäkin Saari 

on lähes täydellinen itseopiskelija. 

K ansakoulupohjainen opettajasem i 

naari tosin on, m utta niin ta rvitta 

vat kie lio p iskelu t, jo tta sai selvää 

esim . s a ksankie lisistä fysiikan ja 

kem ian kirjo ista sekä m uunkin laajan 

tieto u d e n hän hankki itseopiskelun 

turvin. P erustietojaan lisätä k 

seen hän on käynyt mm. ku u n te lija - 

oppilaana 1920-luvulla T urun y liopiston 

kem ian peruskurssilla , v a ik 

ka to im i sam alla opettajana. 

AIVAN e nsim m äiset lä htökohdat 

S aarella lienee, hänen om asta m ielestään 

o llu t se, että toim iessaan 

Kaarinan Y likylän kansakoulun 

o pettajana kansakoulujentarka staja 

O tto V iitanen oli ihastunut Saaren 

opetukseen ja k e h o itti hakem aan 

T urkuun. S ittem m in hän to im i opettajana 

T o peliuksen koulussa ja oli 

v ä liaikaisena tarkastajanakin. Pidettyään 

eräässä o p e tta ja in ko ko u k 

sessa esitelm än uusista m etodeistaan, 

siitä ehkä alkoi ain a kin kemian 

ja fysiikan sekä m uidenkin 

aineiden o p p itu n n it suuntautua 

enem m än oppila skeskeisiksi ja havain 

nollisiksi. 

KO U LU H ALLITU S nim esi Oiva 

Saaren yhdeksi uusien o p p ik irjo je n 

työryhm än jäseneksi. Sekä tässä 

ryhm ässä että m yöhem m in yksin kin 

hän on jo u tu n u t laatim aan luku isia 

o p p ik irjo ja sarjassa "L u o n to ja 

m e". Saari kuului 10 vu o tta työryhm 

ään. W SO Y:n ym. perustam a 

K oulu-A itta v ä litti k a ikkiin m aam 

me kansa- ja ja tk o k o u lu ih in Saaren 

tekem iä o p p ik irjo ja . 

U usien ideoiden ja ke ksijä n lu o n 

netta oso itta a S aaressa mm. pieni 

yksityiskohta. Hän teki — vie lä tu n 

tem attom an radion — kidekoneen 

ja kun op. S alokannel sen näki, 

pyysi täm ä tekem ään itselleenkin 

sellaisen. Saari to te u tti pyynnön ja 

vei kidekoneen S alokanteleen kotiin 

Viialaan. S uuri k ylä lä isjo u kko 

tu li seuraam aan ko rke a n ulkoantennin 

pystyttäm istä. M uuan vanha 

ukko sanoi koneen olevan kotoisin 

perkeleestä. S itten kun koneesta

Turun päivä 

omistettu ikinuorille 

■ Tämän vuoden Turun päivä syyskuun kolmantena sunnuntaina 

on omistettu kokonaisuudessaan turkulaisille eläkeläisille. 

Jo päivän teema ” Ikinuorten Turku” on omiaan kertomaan 

jotain ohjelmasta. Kun vielä lisätään, että vuosittaisen 

eläkeläisten päivän tapahtumat nyt liittyvät Turun päivään, 

saavat vetreät eläkeläiset todella liikkua ripeästi ehtiäkseen 

näkemään oman nimikkopäivänsä tapahtumat, jotka osittain 

jatkuvat vielä maanantainakin, kertoi lehdellemme Turun päivän 

toim ikunnan sihteeri, tiedotussihteeri Raimo Helminen. 

R a im o H e lm in e n 

alkoi kuulu a ääntä, saatiin kuulla 

Jum a la n p a lve lu s Tam pereelta, jo s 

sa m uuan koke ilija ryhm ä kokeili lähetyksiä 

o m a te koisilla la itteilla. 

T ä llö in ukko tuum i, ettei lähetys 

taid a ka a n o lla perkeleestä. T ällaisia 

kid e koneita op. Saari teetti myöskin 

o p p ila illa a n alkuaikoin a ja kod 

it o liv a t n iih in ihastuneita. Saaren 

lu kuiste n harrastusten jo u ko ssa on 

m yös valokuvaus ja kuvien om a 

te koin e n valm istus ja suurennus. 

T ätä varten h ä nellä on pim eä huone 

ka ikkin e laitteineen. 

O m an kodin ja Rym ättylässä o le 

van kesäpaikan m onet laitte e t ovat 

o m atekoisia. K o tiin hän teki eräästä 

pienestä huoneesta täydellisen 

saunan lauteineen ja kiukaineen. 

Erääseen toiseen huoneeseen suuren 

jä äkaapin, johon m ahtuu 700 

Itr. K esäpaikassaan hän on valm ista 

n u t koneilla a n mm. kaikki ovet 

ja ikkunat, tehnyt m uutam an hehta 

a rin kesäpaikka-alueesta an laajan 

p uutarhan m onenlaisine hedelm ä- 

ja kasvivilje lyksin e e n sekä saanut 

n iis tä jo p a p a lkin to ja , kuten lu kuisat 

ku n n ia k irja t todistavat. 

S aari on o llu t m ukana tukem assa 

m yös n u o ris o jä rje s tö je n vapaaajan 

harra stu ksia . A loitta e ssani Auralan 

nuorisotyön Turussa 1940 

H eikinm arkkinat alkavat jo aam u 

varhaisella, sillä kaksipäiväisten 

m arkkinahum ujen sijasta siirrytään 

nyt yhden päivän kaupankäyntiin. 

M uutenkin m arkkinain ilm että p yritään 

m uuttam aan siten, että vanha 

käsityöperinne näkyisi torikuvassa. 

Oman osuutensa tähän suuntaan 

tulevat varm asti antam aan myös 

e läkeläisjärjestöjen m yyntipöydät. 

Turun päivän juhlajum alanpalvelut 

pidetään M ikaelin kirkossa ja 

iltapäivällä on hengellinen yhteislaulutilaisuus 

M artin kirkossa. T u 

run vanhainkodit toim ivat Turun 

päivänä avoim in ovin ja joka ise lla 

halukkaalla on m ahdollisuus tu tu s 

tua vanhainkotien asukkaiden eläm 

änpiiriin. U seim m issa vanhainkodeissa 

on lisäksi ohjelm a llisia tilaisuuksia 

ja mm. Turun U kkokotiin 

saapuvat todellise t veteraanit protalvisodan 

jälkeen op. O iva Saari 

o hjasi p o jille lennokkien rakentam 

ista niin hyvin, että tästä ryhm ästä 

sittem m in kehittyi tunnettu tu r 

kulainen lennokkikerho Kärpänen, 

joka alallaan on saavuttanut Suomen 

m estaruuksiakin. 

Vielä viim eksi, kun vanhuus jo 

kolkuttaa ovea, opettaja O iva Saari 

on löytänyt uuden ja m ieluisan harrastuksen: 

hän syventyy sukunsa ja 

vaim onsa sukujen tutkim uksiin 

käyden tarpeen vaatiessa arkistoissa 

ja kirkonkirjo ja tutkim assa 

Pohjanm aata myöten. 

O pettaja Saari luki m inulle eräästä 

vaim onsa palkitusta suurten valtakunnallisten 

raittiuspäivien ju h la 

runosta m allisäkeistöjä, joista ilm e 

ni hänen om assakin opettajatyössään 

olleen myös hyvän kasvattajan. 

Aikam m e koulujen ja oppila i 

den kurittom uudesta Saari siteerasi 

lähtijä isiksi m inulle 1500-luvulla 

eläneen kuuluisan pedagogi Com 

eniuksen lausetta "K u rito n nuoriso 

on kuin vedetön m ylly” . 

Pyynnöstäni Oiva Saari lupautui 

tulem aan ensi syksynä 18. 9. ikinuorten 

Turun päivänä avaamaan 

K onserttitalon suuren vanhusten 

askartelunäyttelyn. 

q 

fessori Lauri "T a h k o ” Pihkala, rovasti 

V erner Louhivuori sekä viisinkerta 

in e n olym p ia la in e n kultam italim 

ie s V ille Ritola. 

L IIK U N TATAPAHTU M A 

KUPITTAAN 

U R H EILU H A LLIS S A 

K upittaan u rh e ilu h a llissa toteutetaan 

su u ri eläke lä iste n liikuntatapahtum 

a, jossa ohjelm assa on 

mm. eri jä rje s tö je n yhteinen kansantanhu- 

ja juhlatanssiesitys, kuorolaulua, 

u rh e ilu llis ta pakinointia 

T urun m u rte e lla ja puhallinm usiikkia. 

T urun K o n serttita lo puolestaan 

on e lä kelä iste n a skartelu- ja käsityönäyttelyn 

tapahtum apaikkana. 

N äyttelyn saam a kiin n o stu s on jo 

nyt o llu t suurta ja täm än päivän 

a s karte lu tö id e n ohella näyttelyyn 

o dotetaan h ie n o ja p uhdetöitä vuosikym 

m enien takaa. Näyttelyn 

avaustapahtum an yhteydessä on 

m ahdollista nähdä m yös siihen 

m ennessä va lm istu va uusi Turun 

m atkailuelokuva. 

T urun päivän avaustapahtum a on 

jo perin te iseen tapaan kauppatorilla, 

m issä avauksen suorittavat 

Turku-seuran m urre ja o sto n edustaja 

t T urun m urte e lla niin suomeksi 

kuin ru o tsiksi. Avaustapahtum aa 

edeltää m arssi P uolalan koululta 

ka uppatorille. 

T urun päivän kallistuessa kohti 

iltaa koko o n n u ta a n Ikitu u rin uuden 

C ongress C e n te rin Arena-halliin 

panem aan ja la lla koreasti eläkeläistansseissa, 

jo ih in m ahtuu noin 2000 

henkeä. N iin ja päivän hämärtyessä 

am m utaan m yös ilo tu litu sra ke tit taivaalle. 

Täm än lisä ksi on ohjelm assa 

m o nenlaista m uuta tapahtumaa. 

S ib e liu s-m u seolle on suunnitteilla 

o h je lm a llin e n m usiikkitapahtum a, 

jossa m yös e lä kelä iset vastaavat 

ohjelm asta sanoin ja sävelin. Turun 

päivänä e lä k e lä is illä on m ahdollisuus 

m aksuttom aan u in tiin Im pivaaran 

u im a h a llissa ja Turun päivän 

to im ikunnan toiveena on mahd 

o llis ta a m yös m aksuton kulku kaupungin 

sisäisen liikenteen busseilla. 

M AAN A N TAIN A VIELÄ 

TUTU STU M ISKÄYNTEJÄ 

E läkeläisten päivää on vietetty 

vuositta in kaksipäiväisenä ja niin 

on suunnite ltu nytkin T urun päivää 

ja tketta vaksi v ie lä maanantaina. 

Tällö in tu lis iv a t kysym ykseen ennenkaikkea 

tu tu stu m iskä yn n it Turun 

kaupungin te k n illis iin laito ksiin ja 

a skartelunäyttelyyn. 

M onet tapahtum at pyritään lom ittam 

aan n iin, että m ahdollisim m an 

m onelle avautuisi m ahdollisuus 

käydä e ri tila isuuksissa. Päällekkäinm 

enoa ei vo id a kuitenkaan 

täysin välttää, jo te n om akohtaisen 

ratkaisun tekem inen on välttäm ä 

töntä. T a rjo n ta a on ja T urun päivän 

to im ik u n ta toivoo, että täten 

• ” V a lkopurje e t” Czeslaw Podgorski. 

Ystävyyttä 

yli 

Itämeren 

PUOLASSA olevan ystävyyskaupunkim 

m e G danskin ja Turun 

v ä lille on kehittynyt kuvataiteen 

alueella läm m in ja vilkas suhde. 

ENSIM M ÄINEN kosketus puolalaisten 

ja suom alaisten v ä lille syntyi 

nelisen vu o tta sitten puolalaisten 

grafiikkanäytte lyn yhteydessä. Turussa 

s illo in v ie ra illu t B oleslaw Rog 

in ski teki aloitteen yhteistyön alkam 

isesta. T urun T aite ilija seura n silloinen 

puheenjo h ta ja O lavi Erm ala 

o li e nsim m äisiä suom alaisia, jo ita 

saataisiin laaja läpileikkaus eri eläkelä 

isjä rje stö je n aktiivisesta to i 

m innasta, jo n ka avulla m yös Turun 

päivän tote u tta m in e n on m ahdollista. 

□ 

kutsuttiin Puolaan. Puolassa sovittiin 

yhteistyöm uodoista, jo ita ovat 

o lleet m eriaiheiset g ra fiikkakilp a ilu t 

ja suom alaisille järje ste tyt ta id e le irit 

Jastarniassa. 

VASTIKÄÄN on päättynyt toinen 

puolalais-suom alainen m eriaiheinen 

grafiikka kilp a ilu . K ilpailuun saivat 

osallistua graafikot kautta Suomen 

ja sam oin Puolassa. Ensim m äinen 

gra fiikkakilp a ilu ra jo ittu i vain gdanskila 

isiin ja turku la isiin ta ite ilijo ih in . 

O sanotto jäi tä llö in m elko vähäiseksi. 

JUURI päättyneeseen kilpailuun 

o sallistui kaikkiaan 204 työtä, joista 

suom alaisia 50. Kilpailussa ja e ttiin 

kaksi ensim m äistä, kaksi toista, ja 

kaksi kolm atta palkintoa- Ensim m äisen 

palkinnon saivat helsinkiläinen 

M arjatta Nuoreva ja varsovalainen 

Czeslaw P odgorski, toisen Raimo 

Kanerva Tam pereelta ja W ieslaw 

D em bski Sopotista. 

TURUN kaupungin palkintom atkan 

T urkuun saivat H ubert Borys, 

G rzegorz N ow icki ja Lukasz Roginski. 

Gdanskin kaupungin vastaavan 

palkinnon saivat M aria Z illia - 

cus-Pesola, Eero N ikkilä ja Lea 

Ignatius. P alkintona on kolm en v iikon 

taid e le iri Jastarniassa Puolassa. 

TÄM Ä toinen m eriaiheinen gra- 

” Viim eisten 

m erikotkien 

mailla” 

■ Suom en Luonnonsu o je lu 

liito n pystyttäm ä valokuvanäyttely 

"V iim e iste n m e riko 

tkie n m a illa ” o li esillä M e 

ri kutsuu ja Vapaa-aika 77- 

näyttelyssä K upittaan u rh e i 

luhallissa. A inutlaatuinen k u 

vasarja k ä sitti yli 60 valokuvaa 

ja yle isö tu tu stu i s iihen 

m ielenkiin n o lla . 

Valokuvauksen ovat suoritta n e e t 

valokuvaajat Kaius H edenström ja 

Seppo Keränen. H edenström on 

suoritta n u t m erikotkakuvauksia 

pääasiassa liikuessaan saaristossa 

1960-luvulla. K eränen on hyviä kuvia 

saadakseen viettänyt saariston 

pakkasissa lähes 300 vuorokautta. 

M aailm an Luonnon S äätiö ja 

Suom en L u o n n o n suoje lu liitto jä r 

jestivät Turussa to rsta in a 14. 4. 

1977 m erikotkatilaisuuden, jossa 

selvite ltiin to im e n p ite itä m e riko tkien 

pelastam iseksi. Tilaisuudessa 

e sitelm öivät to im in n a n jo h ta ja Esko 

Joutsam o, dosentti Pekka Borg, 

professori H enrik W ahlgren ja Tero 

Ivaska. 

□ 

fiik k a k ilp a ilu on o llu t m itta su h te iltaan 

jo huom attava. Y li p a rista sadasta 

työstä suurin osa edusti meta 

llig ra fiikkaa, a iheiltaan saastuvasta 

Itäm erestä herkkiin m e rim a i 

sem iin m yöskään ihm isen työ tä 

ankaran m eren a rm o illa unohtamatta. 

PUOLALA IS -suom alaisen y h te istyön 

voim ahahm ona on o llu t G danskin 

ta ite ilija liito n sihteeri B oleslaw 

Roginski. Hän korostaa, että konta 

k tit ja n iiden ja tku va k iin te ytym i 

nen ovat tärke itä . T ä rkeitä ovat 

myös ta ite ilijo id e n välin e n vuoro 

vaikutus, uusia id e o ita annetaan ja 

saadaan. R ahapalkinnot, jo ita k ilpailuissa 

m yönnetään — korostaa 

R oginski — tule va t vasta kaiken 

täm än jälkeen. R ahalla ei ole, eikä 

saa olla sitä m erkitystä, m ikä on 

ja tku villa ja kiin te ytyvillä in h im illisillä 

k o n ta kte illa p u olalaisten ja 

suom alaisten kesken. 

KILPAILU U N o s a llistu n e e t työt 

nähdään näyttelynä joulu kuussa 

W äinö A altosen m useossa. Tätä 

ennen näyttely k ie rtä ä Puolassa 

useissa kaupungeissa. 

ARVOSTELU LAU TAKUNTA, jo ka 

lo im i G danskissa o li 14-henkinen. 

N äistä neljä oli suom alaisia, S opotissa 

asuva ko n su li S irkka Laitinen 

ja tu rku la ise t Jorm a Jaakkola, Ju h a 

ni V ikainen ja R aija P uonti. H uom 

attavaa on, e ttä a rvoste lu la u ta 

kunta ei koostu n u t n iin kuin m eillä 

yleensä yksinom aan ta ite ilijo is ta , 

vaan m ukana o li m yöskin Puolan 

m erim iesten ja satam atyöläisten 

liito n , m aanpuolu stu sliito n ja m u 

seoitten edusta jia . 

□ 

R AIJA PUONTI

Fil.m aisteri 

MARGARETA JOKINEN: 

Wäinö Aaltosen museon 

ensimmäinen vuosikymmen 

• Ensi syksynä, syyskuun 17 päivänä 1977, tulee kuluneeksi 10 

vuotta Wäinö Aaltosen museon toiminnan alkamisesta. Joskaan 

yhden vuosikymmenen ikä ei vielä ole mikään merkittävä saavutus, 

on se kuitenkin eräänlainen merkkipaalu, joka herättää 

ajatuksia ja innoittaa luomaan katseen sekä taaksepäin museon 

alkuvaiheisiin että eteenpäin tuleviin tapahtumiin ja suunnitelm 

iin. 

PÄÄTÖ S W äinö A altosen museon 

perustam isesta te h tiin T urun kaup 

u n ginvaltuuston ylim ääräisessä kokouksessa 

m aaliskuun 2. päivänä 

1964, suuren kuvanveistäjäm m e 

a kateem ikko W äinö Aaltosen 70- 

vuotispäivän kynnyksellä. Valtuuston 

yksim ielinen päätös saatettiin 

ju lkisu u te e n m aaliskuun 8. päivänä 

W äinö A altosen täyttäessä 70 

vuotta. T urusta saapui tuona m erkkipäivänä 

v ira llin e n lähetystö m esta 

ria o n nittelem aan ia Turun kaupungin 

lahjana hänelle luovuttamaan 

perg a m e n tille kirjo ite tu n 

päätöksen W äinö A altosen nim eä 

kantavan taidem useon rakentam i 

sesta T urkuun. T ällä tavalla tahtoi 

T urun kaupunki kunnioittaa suurta 

kuvanveistäjäm estaria, jo ka syntyperäisenä 

varsinaissuom alaisena, 

o li Turussa viettänyt lapsuutensa, 

tä ä llä saanut koulutuksensa ja täällä 

a lo itta n u t taite e llise n toim intansa. 

K aupungin viralliseen lähetystö 

ö n kuului kaupunginvaltuuston 

sillo in e n p u heenjohtaja Johannes 

K oikkalainen, kaupungin jo h ta ja Väinö 

J. Leino, apulaiskaupungin jo h 

ta ja t A h ti N äykki ja Ö yvind Stad 

ius sekä kaupunginhallitu ksen jä 

senet hovioikeudenneuvos Nils 

Berg, kouluneuvos A arne Honka, 

to im itta ja Eino Lehtinen sekä o i 

keusneuvosm ies Uuti Palaja. Tässä 

tila isuudessa lu ki kaupunginvaltu 

u sto n puheenjo h ta ja Turun kaup 

ungin vaakunalla varustetusta 

p ergam e n ttikäärö stä seuraavansisältö 

ise n te kstin : "S u u re lle tu rkula 

iselle kuvanveistäjälle W äinö A altoselle. 

T äyttäessänne tänään 70 

vu o tta T urun kaupunki esittää T e ille 

H erra A ka te e m ikko ja Professori, 

k u n n io itta vim m a t tervehdyksensä. 

K u n n ianosoitukse na Teitä ja m itta 

vaa eläm äntyötänne kohtaan on 

T urun kaupungin va ltu u sto kokouksessaan 

2 päivänä m aaliskuuta 

1964 p äättänyt perustaa nim eänne 

kantavan m useon ja välittöm ästi 

rakentaa sitä varten tyyssijan A u 

rajo e n va lta ku n n a llisista ku lttu u rip 

e rin te is tä rik k a a lle rannalle. Turussa 

8 päivänä m aaliskuuta 1964, 

T u ru n kaupunki". 

M U SEORAKENNUKSEN suunnitte 

lu työ u sko ttiin A rkkitehtitoim isto 

Irm a ja M a tti A altoselle. Kuvanve 

istä jä m e sta ri o sa llistu i myös itse 

a k tiivise sti nim ikkom useonsa suunn 

itte lu työhön. Tässä tarkoituksessa 

hän te ki vuonna 1964 ulkom aanm 

atkan perehtyäkseen museoarkk 

ite h tu u riin ja m useoteknisiin 

C W äinö A altosen m useo A urajoen Itäisellä rannalla vihittiin 

17. 9. 1967. 

uudistu ksiin E nglannissa ja Rans- 

RAKENNUSTYÖT pantiin alulle 

lokakuussa 1965, vesikattovaihe 

saavutettiin syyskuussa 1966 ja rakennus 

oli valm is vihittäväksi ta r 

koitukseensa syyskuun 17 päivänä 

1967, T urun päivänä, jonka teem a 

na o li "T u rk u rakentaa". 

AR VO KKAASSA avajaistilaisuudessa 

totesi apulaiskaupungin jo h 

taja A h ti N äykki puheessaan: 

"m e illä on syytä kaksinkertaiseen 

iloon, kun sam anaikaisesti tämän 

rakennuksen valm istum isen kanssa 

voim m e viettää W äinö Aaltosen 

museon vih k iä is ju h la a ". W äinö 

Aaltonen on kerran lausunut: 

"o le n nähnyt m onta kaunista kaupunkia 

ja kun olen tu llu t johonkin 

oikein kauniiseen kaupunkiin, jo n 

ka läpi v irta a jo ki, olen ajatellut, 

täm ä on kaunis, m elkein yhtä kaunis 

kuin T urku, jo n ka tuom iokirkko 

ja linna sekä kukkulat kuvastuvat 

A u ra jo keen". N äihin sanoihin viitattuaan 

totesi puhuja: "n y t kuvastuu 

jokeen m yös W äinö Aaltosen 

museo, jo ka kertokoon nykypolven 

lahjana ta ite e lle siitä, m itä suuri 

turku la in e n on itsenäisyytem m e 50- 

vuotiskautena luonut, m utta josta 

• Näkymä museon veistosgalleriasta, jossa mm. W äinö A altosen kolm e 

m erkittävää g ra n iittia : G raniittipoika, Kahlaaja ja K arjalaisen naisen pää. 

— Kuva Kari Lehtinen 1973. 

m uodostukoon m yös nyky- ja tu le 

vien ta ite ilija p o lvie n näyttelyiden 

keskus, jossa he ja tu rkula isyle isö 

voivat saavutuksia punnita ja ih a illa 

” . 

SUUREN juhlan valoisaa tu n n e l 

maa varjosti kuitenkin tie to isuus 

siitä, ettei suurelle kuvanveistäjäm 

estarille suotu enää tila isu u tta 

olla läsnä nim ikkom useonsa avajaistilaisuudessa, 

m useon, jo n ka 

suunnittelun ja kokoelm ien kuntoonsaattam 

isen parissa hän o li 

viim eisten elinvuosiensa aikana 

uurastanut. "K o ko täm än vuoden 

olen työskennellyt vain T urun m u 

seon kokoelm ien parissa, jo ka on 

m inulle tärkein teem a tä llä haavaa. 

Haluan, että s iitä tu lis i m ahdollisim 

m an täysipainoinen ja ta rk o i 

tukseni on o llu t koko ajan täydentää 

kokoelm aa sopim uksessa m ainittujen 

töiden lisäksi. T urun museo 

on m in u lle tä rkein asia nyt ja 

aina” , sanoo W äinö A altonen 

eräässä 26. 11. 1964 päivätyssä 

kirjeessään. 

W ÄINÖ A altosen m useon perustam 

ispäivänä a lle k irjo ite tu n lahjakirjan 

m ukaan siirtyi T urun kaupungin 

om istukseen peru skokoelma, 

johon kuului 16 nim ettyä ve istosta 

vuosilta 1915— 1963, 30 maalausta 

sekä 100 p iiru stu sta ja grafiikanlehteä. 

S am alla so vittiin myös 

kahdeksan, vielä keskeneräisen 

veistoksen hankkim isesta museon 

kokoelm iin. Vuosien m ittaan ovat 

kokoelm at karttu n e e t sekä ostoin, 

la h jo itu ksin että ta lle tu ksin , käsittäen 

tätä nykyä 94 veistosta, 48 

m aalausta ja 142 p iirro sta . Täm än 

lisäksi on m useon a rkisto ssa suuri 

m äärä p ie n iä lu o n n o ksia ja p iiru s 

tuksia. 

MUSEON eräänä tärkeänä te h tä 

vänä on W äinö A altosen koko tu o 

tannon kartoittam inen, hänen ta i 

teelliseen tuota n to o n sa liittyvä n 

m ateriaalin h ankkim inen ja ta ltio i-

m inen sam oin kuin m yös W äinö 

A a lto sta ja hänen taidettaan koskevan 

valo kuva- ja a rkistom ateriaalin 

, k irja llis u u d e n ja m uistitieto 

u d e n keruu ja dokum e n to in ti. 

M u seolla on varsin laaja ja m onip 

u olinen kuvanveistäjäm estaria ja 

hänen ta id e tta a n käsittelevä kuvaa 

rkisto , jo k a on saatettu asianm u 

kaiseen järje stykse e n . Sitä pyritään 

m ahdollisuuksie n m ukaan jatkuvasti 

täydentäm ään. W äinö Aaltosen 

ta id e tta ja to im in ta a koskevat leikeko 

koelm a t on kro n o lo g isesti jä r 

je s te tty in ä ja hänen laaja arkisto 

m ate ria a lin sa on jä rje s te tty aiheitta 

in . T ällä m o n ip u o lisella a rkisto 

m a te ria a lilla on tutkim u kselle e rittä 

in su u ri m erkitys. M yös arkisto 

m ate ria a lin täydentäm inen on m u 

seon tä rk e itä tehtäviä. 

AR VO KKAAN lisän museon kokoelm 

iin m uodostaa W äinö A altosen 

noin 8.000 nidettä käsittävä 

kirja sto , jo ka jä rje ste ttynä ja kortisto 

itu n a on s ijo ite ttu tätä varten 

su u n n ite ltu u n om aan rakennussiipeen. 

Toiseen kirjastohuoneeseen 

on rekonstru o itu m estarin Kulosaaren 

atelje e sta tu ttu takka ja huone 

on kalustettu W äinö Aaltosen ta k 

kahuoneen kalustolla. K irjasto, sam 

oin kuin m yös leike- ja kuvaa 

rkisto t, ovat tu tk ijo id e n käytettävissä. 

KU VANVEISTÄJÄM ESTARI tunsi 

aina suurta kiinnostu sta m yös uutta, 

nuorta ta id e tta kohtaan. "N u o 

rille kuuluu tulevaisuus ja nuoret 

tahto va t koke illa aina uutta. Siksi 

m inä olen o p tim isti ja haluan kannustaa 

nuoria. Uuden luom inen on 

o ikea tie. Itse olen koettanut sitä 

tie tä käydä", on W äinö Aaltonen 

eräässä kirjoituksessaan lausunut. 

N iinpä hän to ivoikin , että hänen 

nim ikkom useossaan e siteltäisiin 

m yös aja n kohta ista kuvataidetta. 

M USEO O N s u u n n ite ltiin jo rakennusvaiheessa 

e rillis e t tila t vaihtuvia 

näytte lyitä varten, jo tk a ovat 

o lle e t jatkuvassa käytössä. Näissä 

tilo issa jä rje s tä ä m useo om ia näytte 

lyitä , vastaanottaa kiertonäyttely 

itä tai vuokraa tila t ta ite ilijo ille ja 

ta ite ilija ry h m ille anom usten perusteella. 

H uom ioonottaen m useon arvo 

kkaat puitteet, pyritään vaatimaan 

m äärättyä ta ite e llis ta tasoa 

näyttelyn saam iseksi m useon tilo i 

hin. P ienim u o to isia näyttelyitä pidetään 

s itä p a itsi varsinaisesta museotila 

sta e rillä ä n olevassa luentosalissa, 

jo n n e jo h ta va t porta a t suoraan 

sisääntuloaulasta. T ila a käytetään 

nim ensä m ukaisesti myös 

e rila is iin m useossa jä rje ste ttyih in 

tapahtu m iin , kuten kokous-, luentoja 

e s ite lm ä tila isuuksiin . H uonetta 

käytetään m yös film istu d io n a . 

TURUN kaupungin h a llitu kse n tehtyä 

vuonna 1969 päätöksen nykytaiteen 

hankkim iseksi m useoon, on 

kokoelm aa vuositta in kartutettu. 

K okoelm a, jo k a käsittää m aalauksia, 

g ra fiikka a , veistoksia ja m italeja, 

edustaa m uutam aa poikkeusta 

lu kuunotta m a tta , suom alaista taidetta. 

JA T K U V A S TI karttuvat kokoelm 

at — W äinö A altosen taiteen kokoelm 

a ja nykytaiteen kokoelm a — 

sekä v ilk a s näyttelytoim inta, ovat 

• Museon aulasta avautuvat valoisat ja avarat kokoelmasalit ja galleriat. 

Etualalla ' Suomen neito". — Kuva Kari Lehtinen 1973. 

vuosien va rre lla aiheuttaneet lisätilan 

tarpeen. O nneksi täm ä on o l 

lut m elko vähäisin m uutoksin saatavissa 

museon pohjakerroksesta, 

jo ka rakennusvaiheessa oli jätetty 

lo p u llista sisustusta vaille. Uusien 

tilo je n valm istuttua alkuvuodesta 

1976, m erkitsi täm ä museon to im in 

nan kannalta huom attavaa parannusta. 

Nämä museon pohja kerro k 

sen viih tyisät tila t sopivat e rin 

om aisesti nykytaiteen kokoelm aa 

varten. T ilo ja käytetään m yös näyttelytila 

n a suurim ittaisten tilapäisnäyttelyiden 

kysym yksessä ollessa. 

M useon laajennustöiden yhteydessä 

avattiin uusi m useokerroksesta 

alakertaan jo h ta va porta ikko . Näin 

liitty y uusi näytte lykerro s saum attom 

asti m uihin m useon tilo ih in . 

M USEON avarat ja valoisat tilat 

m uodostavat ty y lik k ä ä t puitte e t ei 

ainoastaan n ä ytte lyille vaan myös 

m uille to im in n o ille. Ilah duttavan 

usein o vat kaupungin v ira llis e t vie 

raat tu tu stu n e e t m useoon ja sen 

kokoelm iin, sam oin on kaupungin 

k e s k u shallin to u se ita kertoja jä r 

jestänyt v a s ta a n o tto tila isuuksia tarjo 

ilu in e e n m useon tilo is s a . M useossa 

on kulu n e id e n v u o s ie n aikana 

p id etty konsertteja, esitelm ätilai- 

Turkuun rakennettava 

musiikkiteatteritalo 

■ T u ru n k a u p u n g in h a llitu k s e n vuonna 1972 asettam a m u s iik - 

k ite a tte rito im ik u n ta on v iitis e n v u o tta kestäneen työnsä tu 

loksena s a a n u t v a lm iik s i m ie tin tö n s ä . Y ksim ie lisesti hyväksym 

ässään m ie tin n ö ssään to im ik u n ta ehd otta a m m . m u s iik k i- 

ta lo n ra k e n ta m is ta T u rk u u n v iim e is tä ä n 1990-luvun alussa. 

Talo n s u u n n itte lu o lis i a lo ite tta v a v ä littö m ä s ti. 

T oim iku n ta katsoo, että talon 

s uunnittelussa olisi erikoisesti huom 

ioitava T urun M usiikkiopiston tilantarve 

luom alla talosta nim enom 

aan m u siikkita lo , jo ka m usiikkiteatte 

rito im in n a n lisäksi m ahdollistaisi 

m o nipuolisen am m attita ite ilijo 

id e n ja harrastajien m usiikkito i 

minnan. Talon pitä isi m yös soveltua 

konsertti-, näyttely- ja kokouskäyttöön. 

T urun kaupunginteatte ri ja Åbo 

Svenska T e a te r vastaisivat m usikaaleista 

ja m usikaalisesti helpohkoista 

opereteista. T urun Oopperayhdistys 

vastaisi oopperoiden ja 

vaativim pien operettien tuotannosta. 

T urun kaupunginteatte riin olisi 

suuksia, m uotinäytöksiä, apurahojen 

ja palkin to je n ja kotilaisuuksia 

ja film iesityksiä. 

VUONNA 1970 käynnistettiin 

pienten, alle kouluikäisten lasten 

piiru stu ske rh o to im in ta , jo ka on siitä 

lähtien ja tku n u t ja saanut va kiin 

tuneet m uodot. T oim inta on osoittautunut 

m ielekkääksi ja sen saama 

huom io ja kiinnostus kannustaa 

jatkam aan. V uodesta 1976 lähtien 

on lasten "a te lje e " o llu t lapsille 

avoin m yös sunnuntaisin. Vanhem 

mat ovat voineet jättää lapsensa 

tänne o h jaajan jo h d o lla m aalaamaan 

ja piirtäm ään syventyessään 

perustettava p u oliam m attilaisista 

kuoro, jonka perusvahvuus olisi 16 

laulajaa ja tanssiryhm ä, jonka perusvahvuus 

olisi 10— 12 jäsentä. 

Turun kaupunginorkeste riin olisi 

perustettava toinen kapellim estarin 

virka ja soittajien m äärää lisättävä 

79:ään. Turun kaupungin talo u d e l 

lista tukea Turun O opperayhdistykselle 

olisi lisättävä ja yhdistyksen 

johtokunnan koostum usta m uutettava 

siten, että jäseniksi valitaan 

mm. kaupunginhallituksen sekä 

m usiikki- ja te a tterilautakuntien nimeämät 

henkilöt. O opperatoim innan 

järkeistäm iseksi olisi m usiikkilautakuntaan 

palkattava sivutoim i 

nen to im innanjohtaja valm isteleitse 

katselem aan museon kokoelm 

ia ja siellä olevia näyttelyitä, tai 

virkistäytyessään museon v iih ty i 

sässä kahviossa. 

WÄINÖ Aaltosen museo on kohta 

toim in u t kym m enen vuotta. Laitoksen 

toim innassa aika on vielä 

lyhyt, mutta kuitenkin tarpeeksi pitkä 

voidaksem m e todeta, että museo 

kuluneen vuosikym m enen aikana 

on saanut vankan sijan yleisessä 

tietoisuudessa. Vakaana ta rk o i 

tuksena on pyrkiä jatkuvasti kehittämään 

museota, huolehtia siitä, 

että museo pysyy elävänä ja to im i 

vana taidelaitoksena. 

□ 

• Vuonna 1976 Wäinö Aaltosen museo sai pohjakerroksesta uudet avarat 

näyttelytilat. — Kuva Kari Lehtinen 1976. 

maan lautakunnan käytännön a sio i 

ta ja hoitam aan mm. T urun m u siikkiju 

h lie n järje ste lyt. 

Å bo S venska T eaterin h e n kilö 

kuntaan olisi lisättävä kapellim esta 

ri-p ia n istin toim i. Jo tta ooppera 

to im in ta a vo ita isiin hoitaa teatterin 

huoneistossa sen o rk e s te ritilo ja 

olisi laajennettava. Lisäksi teatterin 

ja oopperayhdistyksen käyttöön 

tarvitaan riittävän suuri h a rjo itu s 

huone. 

M u siikkite a tte rito im ikunta a n kuuluivat 

O lavi S antalahti, R alf Långbacka 

(teki v. 1972 aloitteen mus 

iik k ite a tte rin perustam isesta T u r 

kuun), V eikko Tuohim aa, Veikko 

Hellgren, Jussi V altakoski, Eero 

Länsineva, P ertti P ekkanen ja Kari 

Jalonen. 

□ 

Ensimmäinen 

Jukolan Juhani- 

patsas 

prof. Ilmarille 

• Turun Teatterikerholle 

kuvanveistäjä Jussi Vikainen 

on muotoillut Jukolan Juhani-patsaan, 

jonka ensimmäiset 

kappaleet luovutettiin 

kerhon tilaisuudessa maanantaina 

9. 5. 1977 Upseerikerholla. 

Jukolan Juhanipatsasta 

aikaisemmin kerho 

jakoi 

Wenander-patsasta, 

josta nyt on luovuttu. 

T ilaisuuden kunniavieraana o li 

professori W ilho Ilm ari, jo ka on 

Jukolan Juhanin ensim m äinen tu r 

kulainen esittäjä. Kerhon puheenjo 

h ta ja A u lis R uostepuro ojensi 

ensim m äisen Jukolan Juhani-p a t- 

saan professori Ilm a rille , jo ka vastaanottosanoissaan 

m uisteli T uru n - 

vuosiaan. Kerhon p a lk in to la u ta kunnan 

puheenjohtaja , lehto ri O tro 

K ontturi luovutti Jukolan Ju h a n i- 

patsaat te a tte rin jo h ta ja R alf Långb 

ackalle ja p ä äohjaaja K alle H olm - 

b ergille. 

Kerhon puheenjo h ta ja ja T urun 

N äyttäm ötaiteen Y stävät ry:n puheenjohtaja 

V appu V äre ja koivat 

apurahat seura a ville : M arita ja J a r 

mo Alonen, S irkku G rahn, Sylvi 

H arkola, Juhani Koski, K irsti K ukkonen, 

Reino K o taviita, U nto Lahtero, 

Kaj ja P ertti K a llio , E rja M anto, 

M a ija -L iisa Peuhu, Leena Takala 

ja Esko V ettenranta. T urun 

Teatte rike rh o n S äätiön varapuheenjo 

h ta ja Paula A ho ja o h ja a ja A u lis 

Ruostepuro luovu ttiva t säätiön ensim 

m äisen apurahan kapellim e sta 

ri A lm os M aattolalle. 

□

Turkulaisia taiteilijoita 

I 

” Rakastan kauneutta, värejä, 

ilmaa ja aurinkoa” 

Käym m e Armas Mikolan luona 

• 70-vuotlsnäyttelyä rakennetaan W äinö Aaltosen m useossa. Vasemmassa 

yläkulm assa "O m a kuva" 1971. — Kuva Hede Foto. 

A TELJEE 

T aidem aalari A rm as M ikola kuuluu 

niih in harvoihin onnellisiin ta i 

te ilijo ih in , jo illa on om a ateljee. 

Se sija itsee L ä ntisellä P itkälläkadulla 

lä h e llä rautatieasem aa. Talo 

o li m in u lle osittain tuttu, sillä 

k o tin i o li 1910-luvulla talon p ihalla 

o levassa puurakennuksessa. Sanoin 

osittain, s illä kadun puolelle 

o li tu llu t uusi kivirakennus ja piha 

o li pienentynyt. 

M u istiin i p alautuivat sie llä vie te 

ty t kolm e vuotta. O lin s illo in lyseon 

a la lu o k illa ja tu ttu ja poikia asui 

p a ljo n lähita lo issa kin . S ulo Kolkka, 

erinom ainen u rh e ilutoim ittajam m e, 

asui jossain lähellä ja o li jo sillo in 

n iin kiin n o stu n u t urheilusta, että 

p e ru sti poikie n urheiluseuran 'H ellaksen'. 

Täm än nim en hakkasim m e 

läheisen P uolalanm äen kallioon. 

Tässä a teljeessa o li s illo in Laakson 

m aalariverstas ja m yöhem m in 

puusepän työhuone. Nyt sen seinät 

ja sein ä vie ru sta t ovat tauluja 

täynnä. K e llo ilm an num erotaulua 

ja viisareita naputtelee rattoisasti 

seinällä . Täällä ei aikaa mitata. 

HIC TEMPUS NON TRANCIT on 

Sysmän U usi-O lkkolan kartanon 

oven yläpuolella. Täällä voisi olla 

sam oin. T e lineellä on tunnetun 

urheilum iehen puolivalm is m uotokuva. 

Jeni-koira vierasti ensin, 

m utta nyt nuolee jo hartaasti kättäni. 

M iko la lla on toinenkin ateljee. 

Se on R ym ättylässä sijaitseva kesäasunto, 

jossa on lavealti tilaa 

m aalata sateisina päivinä. Sieltä 

on hauska aurinkoisina päivinä 

tehdä venem atkoja lähirannoille. 

A ih e ita on loputtom asti. 

KOTI 

on Y liopistonkadun varrella. Tod 

e llinen taidem aalarin asunto. Baro 

kkika lu sto tuo m ieleen R ubensin 

ajan ja jo ta in tuon sam an rehevän 

ajan kuvastusta on täällä m uutenkin. 

T yylihuonekaluja, taideteoksia ja 

m atkam uistoja. N äyttelyissä m ainitu 

ik s i tu lle e t om at teokset täyttävät 

useita s e in iä tässä avarassa 

huoneistossa, m utta onpa joukossa 

paljo n m u idenkin tö itä : Essi Renvallin 

, Jon K arstenin, K alle Karttusen 

ja A a rre A alto sen veistoksia. 

M aalauksista m ain itta ko o n ranskalaisen 

F erdinand C haigneun, Barb 

izonin koulukuntaan kuuluneen, 

m aisem a. S uom alaisia maalareita 

edustavat V iljo H urm e, Erik Enroth, 

H ugo B ackm ansson, Dora 

W ahlroos. K alle Ingelius ja Olli 

A hlgren. P iirro k s ia on mm. Victor 

W este rh o lm ilta , S anteri Salokiveltä. 

E rkki T antulta. Jaakko Somersalo 

lta ja U nto K oistiselta. 

R ubensin H eléne o li 16-vuotias 

m ennessään avioon, m utta eipä ollut 

täm än kodin valtiatarkaan paljon 

iäkkääm pi, vain 18-vuotias oli 

S aara-rouva s illo in . 

— "O n ihanaa, että olemme 

näin kauan saaneet elää yhdessä," 

virkkaa hän kahvia kaataessaan. 

"A v io p u o lis o illa on p aljon tukea 

toisista a n vanhoina päivinä." 

T alon S atu -tytä r on m yös lahjakas 

m uotokuvam aalari. Sen huomaa 

hänen taulu ista a n , jo tka on sijo 

ite ttu ka ikkein pyhim pään — makuuhuoneeseen. 

O PINNOT 

A arne A rm as N urm i syntyi Alasta 

ro lla jo u lu k u u n 12 pnä 1901. Isä 

o li koto isin K arja la sta T.l. M ikolan 

talosta, siksi p oika m uutti 1928 sukunim 

ensä M ikolaksi. 

Hän a lo itti koulunkäyntinsä 

A la sta ro lla o p e tta ja H äviän koulussa 

ja ja tk o i kansakouluaan Turun 

K e rttu lin koulussa, jossa opettaja 

Kesä k iin n itti huom ionsa pojan 

p iiru s tu s la h jo ih in . Jo kansalaiskouluaikanaan 

hän lukiessaan "Välskä 

rin ke rto m u ksia " innostui kuvittam 

aan näitä ta rin o ita . Hänen kod 

issaan vuokra m ie h e n ä asunut insin 

ö ö ri, jo k a itse harrasti vähän 

m aalausta, huom asi A rm aksen kyvyt 

ja osti h ä nelle jo u lu la h ja k s i värila 

a tiko n sive ltim in e e n . Ensim m äinen 

ö ljy v ä riy rity s o li P ekka Halosen 

"T yö stä lä h tö ". Eläm änura alkoi 

se lvitä h ä n e lle jo s illo in . Tulipa 

m ieleen piiru stu sko u lu u n meno, 

m utta ikä asetti vielä esteen. 

K u usitoistavuotiaana hän pääsi 

Turun Taideyhdistyksen piirustuskouluun 

ja o p iske li siellä kolm e 

vuotta hyvällä m enestyksellä. O petta 

jin a o liv a t T heodor S chalin ja 

Ragnar U ngern. Edelliseen oli M i 

ko lalla hyvä suhde, sillä hän piti 

S chalinista avarakatseisena ja hyvänä 

ihm isenä. U ngern käytti töissään 

tähän aikaan p aljon mustaa 

ja harm aata, m utta hän ei puuttunut 

Arm aksen m aalaukseen, vaikka 

täm ä käytti k irkkaita kin värejä. 

NUORI TAITEILIJA 

jo u tu i koulusta päästyään vaikeuksiin. 

T oim eentulo oli hankalaa, koska 

vain harvoin sai taulun myydyksi. 

A rm as pääsi Heikosen maalausliikkeeseen 

kilpim aalariksi, 

m utta koetteli sitten siipiään itsenäisenä 

m ainosm aalarina yhdessä 

m uiden koulutoveriensa kanssa. 

T a ite ilija t kokoontuivat siihen aikaan 

P hoenixin tai E erikinkadun taiteilija 

kahvila a n . N iiden suojissa 

riitti väitte lyjä lo p uttom iin. M yöhem 

m in M annisen kahvilassa nähtiin 

n im ekkäitäkin herroja: Salokivi. 

Rautala. K aarlo M arjanen ym. 

e ntisiä P inellan istujia. Kun Mannisen 

kahvila hävisi, meni sen mukana 

jo ta in korvaam atonta Turun 

kaupunkikuvasta. 

U LKO M AANM ATKO JA 

Saatuaan T aideyhdistyksen stipendin, 

pääsi M ikola ensim m äiselle 

ulkom aanm atkalleen. Hän suunnisti 

Italiaan 1933 ja matka kesti 

kolm e kuukautta. M enom atkalla 

hän tu tu stu i M ünchenin g a lle rio i 

hin. Pieni apuraha oli jaettava kolmeen 

osaan, 400 m k kuukautta 

kohti. Ei sillä paljonkaan herkuteltu. 

A am upäivät hän m aalaili ja iltapäivät 

kävi m useoihin tutustum assa. 

P aljon oli käveltävä, sillä silloin 

ei liikenne o llu t niin joustavaa 

kuin nykyisin. 

M ikola asui Firenzessä ollessaan 

eräässä yksityisperheessä. Iltaisin 

hän istuskeli taiteilijakahvilassa, 

jossa tapasi m uita m aalareita. Keskustelu 

tapahtu i pääasiassa käsin, 

ja M. sanoikin olevansa hyvä käsillä 

puhuja. 

Italiassa kävi M ikola vielä useita 

kertoja. V arsinkin Venetsia on 

antanut kiito llis ia aiheita. Siellä 

eivät autot riko rauhaa. 

T oistakym m entä kertaa on M i 

kola käynyt Pariisissa, jossa im p 

ressionistien ja kubistien taide ei 

ole o llu t jättäm ättä jä lk iä hänen 

m aalauksiinsa. Hän sanookin: 

"Im p re ssio n ism ista on lähdettävä, 

se on hyvä m aalaussuunta." — 

"K u b ism issa on m äärättyä kankeutta, 

jo k a ei sellaisenaan sovi 

m inun tem peram entilleni, m utta se 

opettaa näkem ään aiheen suurp 

iirte is e s ti." — "K a ik k i ism it ovat 

hyviä, jo s ne vaan perustuvat to 

d e llisiin havaintoihin, joko a is tillisiin 

tai e p ä a istillisiin tuntem uksiin. 

Niin on laita e kspressionism inkin.” 

• ”Aihe Firenzestä" 1953. Turun Taidemuseon kokoelmat. — Kuva Hede 

Foto. 

Hollannissa nautti M ikola Rembrandtin 

taiteesta. Belgiassa ja Portugalissakin 

o li paljon nähtävää 

kauneutta etsivälle. Paljon sai pysyviä 

vaikutteita. 

"P a riisi on kuitenkin omaa luokkaansa. 

Sen ainutlaatuinen m iljöö, 

sen rikas ja antoisa eläm ä ovat 

vertaansa vailla. S illoin näki kaduilla 

ta ite ilijo ita telineineen maalaamassa. 

Valokuvaus on nyt niin 

kehittynyt apuväline m aalarinkin 

työssä, että m oni nappaa värikuvan 

ja m uokkaa siitä taulun, va ikkakin 

"p aikan päällä" tehty maalaus 

on paljon tuoreem pi ja raikkaampi. 

Kyllä Pariisi on aina maalaria 

inspiroiva," m uistelee nyt 75- 

vuotias taiteilijam m e. 

KEHITYS 

Lehtiarvosteluistakin saattaa havaita 

Arm as M ikolan m aalaustyylin 

kehityksen. Hänen opettajansa Ungern, 

kuten nuorten m aalareiden 

ihailem a S allinenkin, vaikuttivat 

tum m aväriseen m aalaustapaan. Se 

o li tavallaan muotia. Vain harva 

ta ite ilija pystyi kulkem aan omaa 

tietään, niinpä M ikolankin väriasteikko 

on alussa tum m a, jopa akvarelleissakin. 

M ikola otti osaa taiteilijaseuransa 

näyttelyihin, mutta jo ennen sen 

perustam ista oli hän mukana taiteilijatoveriensa 

kanssa 1920 rakentam 

assa näyttelyä. Nuorten 

näyttelyssä kahta vuotta myöhem 

min m yytiin yksi maalaus 800 m arkalla. 

Ne rahat olivat hyvin tarpeen 

sotapalveluksessa olevalle nuorukaiselle. 

Hänellä on o llu t Turussa 

ainakin kym m enkunta näyttelyä, 

Helsingissä 1944, 1951 ja 1954. 

Tam pereella hän esiintyi 1953, 

R aum alla 1951 ja 1953 sekä Porissa 

1950, 1952 ja 1957. 

Kun hän ikäänkuin taistelee 

oman näkem yksensä puolesta, ehkä 

ei aina niin tietoisestikaan, on 

hänen ekspressionism insa, jos siitä 

nyt voidaan puhuakaan, värikästä. 

Edvin L y d é n sanoo 1930: "A r 

mas M ikolan uusi saavutus, 'V anha 

la itu ri’, m uistuttaa väreissä 

e kspressionism in isoisän van G oghin 

tö itä ." T urun T aidem useon kokoelm 

iin kuuluva A ihe F irenzestä’ 

v :lta 1933 on näyte tä ltä ajalta. 

Toistakym m entä vu o tta m yöhem 

min sanotaan, että hänen värinsä 

ovat puhtaat ja kuultavat. Hän ei 

keinottele m u otisuunnilla. T urun 

T aiteilijaseuran kevätnäyttelystä -44 

k irjo itta a Edv. E l e n i u s : "L ä 

hinnä valom aalauksen kannalta 

lähtevä Arm as M ikola o soittaa 

uusissa töissään jatkuvaa kehitystä 

hyvään suuntaan. Hänen värinsä 

ovat puhtaita ja kuultavia, v ilp o is ia 

ja reippaita." 

Sanotaan m yös (1947), että hän 

kiire h tii liikaa ja että kuvat jäävät 

keskeneräisiksi ja rauhattom iksi, 

m utta sam alla ne ovat tu o re ita ja 

ilm avia. Tänä vuonna alkavat m uotokuvatkin 

kiinnostaa a rvo ste lijo i 

ta, vaikka varsinainen m uotokuvien 

syntym inen tapahtuu noin 15 vuotta 

m yöhem m in. "T e k n illin e n ta ita 

v u us" alkaa näkyä a rvoste lija in sanastossa. 

Laatukuvam aalauskaan ei ole 

hänelle outo ala. Sen huom aa va r 

sinkin useissa k ilp a ilu tö issä, jo illa 

hän uskaltautuu toiste n m ukaan, 

sijoittautuen m onasti p a lkin to 

sijoille. 

Usein on M ikolan tö itä verrattu 

Salokiven m aalauksiin. Hän m aalaa, 

kuten S alokivikin, läheisim - 

piään, perheensä jäse n iä istum assa 

tai seisom assa, huoneissa ja ulkona 

luonnossa. S c h a l i n san 

ookin: "M ik o la är oss en S alokivi 

redvivus." 

M ikolan m aalaus s ijo ittu i ko l 

m annelle tila lle T urun kaupungin 

se inäm aalauskilpailuissa 1950 ja 

to ise lle p a lk in to s ija lle 1954. 

V äriskaala yksin kerta istu u ja 

voim istuu. M ikola on kypsynyt ja 

ta voitta n u t m aalauksellisen va r 

m uuden (1963). Hänen isokokoiset 

kalastajakuvansa sekä ulko m a a n 

m a tkoilla te h d yt katukuvat ja ran-

Satutätinä 

27 vuotta 

Turussa 

En v o in u t kuvitella, m ihin olin 

ryhtynyt, kun innostuneena suostuin 

1940-luvun lo p u lla T urun kaupungink 

irja s to n s illo is e n jo h ta ja n , m aisteri 

T e p p o S am oojan ehdotukseen tulla 

k irja s to o n satujen ke rto ja ksi. O lin 

va lm is taas kerran kokem aan jo ta 

kin uutta ja sitähän sain m oniksi 

v u o siksi eteenpäin. Paneuduin 

asiaan o ikein tosissani. 

E nsim m äiset käytännön ohjeet 

s ain k irja sto n lastenosaston hoita 

ja lta A une T a lp io lta , jo ka tähdensi, 

e ttä "s a d u t on sitten osattava ulkoa 

ja käytettävä puhdasta suomen 

kie ltä ". E dellinen k e rto ja oli puhunut 

ty y liin "n iin se sitten oli sen 

sadun kanssa” . Jä n n itin kovasti, 

o p e tte lin sadut ulkoa, jo tta kie li olisi 

virh e e tö n tä ja esitys sujuvaa. Olin 

esiintynyt suure lle yle isölle estraad 

illa ja teatterissa, m utta nyt sain 

o p p ia uuden ilm aisun. K u u lijakunta 

vaati ehdoto n ta välittöm yyttä. Oli 

luotava ta rin a n henki tässä ja nyt. 

Ilm an sitä ei tila n n e tta olisi voinut 

h allita . P idin kunnia-asiana k u u lijo i 

den kiin n o stu kse n säilym isen ja oli 

riem astuttavaa havaita pystyvänsä 

o m a lla kielellään välittäm ään ta rinan 

kuin om ansa ja päästä sam alle 

a a lto p itu u d e lle ku u lijo id e n kanssa, 

keskustella esille tule vista asioista, 

tu lla tuntem aan e rila is ia luonteita ja 

a jatustasoja. 

N ykyisen visio n aikakautena san 

a llisen esityksen kuuntelem inen 

antaa m ie likuvitu kselle v irik k e itä ja 

kehittä ä valm iutta kielen käyttöön. 

Luin rö ykkiö ittä in satuja ja nuorten 

k irja llis u u tta löytääkseni parasta 

kerrottavaa, jo ta ta rv ittiin eri ikäis 

ille ja lu o n te isille . Eri p u o lilla kaupunkia 

s u o sittiin e rila ista ohjelm aa. 

Sam a ohje lm a ei aina kelvannut 

kaikissa s ivukirja sto issa ja siksi varastossa 

oli oltava valinnan varaa. 

K la ssikoista nykyajan s a tu k irja ilijo i- 

hin, jä n n itystä , seikkailua, rom antiik 

k a a ja jo p a kum m itusjuttua, kaikkea 

vu o ro in ja lom ittain- Joskus kun 

• Satutunti Turun kaupunginkirjastossa 1950-luvulla. Satutätl Irja Lappalainen 

kertomassa satua. 

tanäkym ät ovat taitavan te kijä n 

tö itä . Lapin m aisem atkin hän tav 

o itta a siveltim ellään. 

Osm o L a i n e v. 1971: "M iko la 

syventyi kouluvuosiensa jälkeen 

a tm o sfä ä risiin o ngelm iin. Hyvänä 

näytteenä on tästä 'M aisem a Firenzestä' 

(1933). 

T ä stä lähtien kasvaa M ikolan 

tu o ta n to "ih m islä h e ise m m ä ksi". A i 

heet käsittelevät yhä enem m än 

h e n k ilö itä , jo tk a M ikola sijoittaa 

jo k o in te riö ö riin tai maisem aan. 

S am alla m ie le n kiin to voim akkaam 

p iin v ä re ih in kasvaa. M ikola luo 

om an ekspre ssiivisen värikielensä. 

V ärien kirkka u s ja voim a saa tukea 

m yös uudesta vä rin levitystekniikasta, 

palettiveitsim aalauksesta. 

Arm as M ikolan tem peram enttisiin 

avuihin on kuulunut lennokkuus. 

V ärit lentävät kankaalle ja teoksissa 

on prim am aalauksen tuoreus." 

TEOKSIA KOKOELMISSA 

Arm as M ikolan m aalauksia on 

T urun Taidem useossa, sillä Taideyhdistys 

osti useam pana vuonna 

yhteisnäyttelyistä hänen m aalauksiaan. 

N iitä on myös T urun kaupungin 

kokoelm issa, Kem in ja Porin 

taidem useoissa sekä USA:ssa, 

Tukholm assa ja Kööpenham inassa. 

luvattua kum m itusjuttua ei ollutkaan 

varattuna, o li sellainen keksittävä 

extem pore, s illä kaikkeen oli varauduttava. 

Yksikään satutunti ei o llu t sam anlainen 

edellisen kanssa, aina oli 

uutta ja m ielenkiintoista. N okkelia 

oivalluksia e sitettiin, esim erkiksi: 

"jo s on oikein köyhä e ikä ole ruokaa. 

niin hyvä keino on, ettei nouse 

ollenkaan ylös sängystä, makaa vain 

niin ei tule nälkä". K uulijain joukon 

suuruus o li vaihteleva, m uutam an 

lapsen ryhm ästä kym m eniin, jopa 

yli sadan. Liitosalueiden tu n n it esim 

erkiksi pid e ttiin voim istelusalissa 

koko koulun väki mukana. 

Vuosien kuluessa, satutuntiohjelm 

ien lisääntyessä, ohjelm an valm istam 

isen paine kasvoi niin, että olin 

kokopäivä-työllistetty satutäti, jo l 

laista ei varm aankaan liene toista 

m aam m e kirjastoissa. S illo in tä llö in 

on apunani to im in u t pieni kertoja, 

m utta suurim m an ajan näistä vuosista 

olen to im in u t yksin. Tunnen 

eläneeni nämä vuodet rikkaasti, 

olen saanut tehdä luovaa työtä monen 

ikäluokan kanssa. A ntam alla 

parastani olen itsekin saanut kukkura 

m ita lla vastinetta. TYKS:n psykiatrisen 

la ste n klin ika n a lbum in säilytän 

m uistona. Kun jo ku entinen 

satutunnin kuulija , nyt isä tai äiti, 

on tuonut lastaan tu n n ille n i satuja 

kuuntelem aan, olen tuntenut tehneeni 

to d e lla m ittavan päivätyön. 

Lainaan tähän loppuun Turun 

ka u p u n g in kirja sto — Varsinais-Suomen 

m aakunta kirja sto -le h d e n tämän 

vuoden tam m ikuun num erosta: 

"V u o d e n ikäviin uutisiin kuuluu 

m yös se, että satutätim m e Irja Lappalainen 

lo p e tti jo 40-luvulla alkaneet 

satutuntinsa. Hän o li juuri 

sellainen satutäti, jo ta k irja ilija Gun 

J acobson B ern K u ltur-lehden numerossa 

4/76 olevassa artikkelissa 

turhaan e ts ii R uotsin kirjastojen 

satutuokioista. Eli, hän kertoi sadut 

om in sanoin, ju tte li lasten kanssa 

ja pystyi pitäm ään tunnelm aa yllä 

s illo in kin , kun 70— 80 lasta oli ahtautuneena 

p ie n iin tilo ih in , (kuten 

V asaram äessä usein tapahtui). Sydäm 

e llise t k iito k s e t Irja Lappalaiselle 

näistä vuosista T urun lasten 

p uole sta ". 

□ 

IRJA LAPPALAINEN 

T urun Y lio p isto ssa on hänen maalaam 

iaan m uotokuvia kym m enkunta, 

K a u ppakorkeakoulussa myös 

m uutam a, sam oin eri pankeissa ja 

to im itilo issa . M onet yksityiset ovat 

turva u tu n e e t hänen m uotokuvien 

m aalaustaitoonsa. 

70-vuotispäivänään jä rje s ti M ikola 

re tro spektiivisen näyttelyn W äinö 

A altosen m useoon. S iellä o li nähtävänä 

76 m aalausta vuodesta 1918 

alkaen. 

A rm as M ikola n työ jatku u . Mon 

inaiset eläm änvaiheet on käyty 

läpi ja saatu kokea, että taide on 

a ntanut e läm älle arvokkaan sisällön 

ja rikkauden. 

□ 

ENSIO HARNI 

Risto Saanila 

johtajaksi Turun 

kaupunginteatteriin 

R isto S a anila 

■ Turun kaupunginhallitus 

hyväksyi kokouksessaan tiistaina 

17. 5. 1977 teatterilautakunnan 

ehdotuksen näyttelijä 

Risto Saanilan valitsemiseksi 

Turun kaupunginteatterin 

taiteelliseksi 

johtajaksi 

1. 1. 1978 alkaen. Syyskautena 

tehtäviä hoitaa teatterin 

hallinnollinen johtaja 

Jussi Valtakoski. 

Risto A rm as Rolf Saanila on 

syntynyt 13. 7. 1937. T urun kaupungin 

te a tte riin hän tu li 1. 8. 1963. 

T eatterikoulun n ä ytte lijä lin ja lta hän 

valm istui 1958 ja o li sen jälkeen 

näyttelijänä Lahden kaupunginteatterissa 

1958— 63. U udeksi o hjaajaksi 

on k iin n ite tty Tapio P arkkinen 

Porista ja n äyttelijäksi hänen 

vaim onsa M aria Aro. Toisena ohja 

ajana jatkaa A u lis R uostepuro. 

M arkku B lom qvist palaa Porista 

T urkuun ja uusia näytte lijö itä ovat 

Usko Keskinen M ikkelistä sekä 

Laura M eriläinen ja Lasse Saaristo 

Tam pereen teatte rikurss lta. 

P ukusuunnittelijaksi on kiinnitetty 

M erja Levon ja pia n istiksi Ariel 

Lehtonen. 

Kaarina V ahtonen jää eläkkeelle 

kevätnäytäntökauden päättyessä, 

m utta ja tkaa vie ra ilija n a jo issa 

kin tehtävissä. Teatterilautakunta 

ehdottaa kaupunginhallitu kselle 

kolm annen o hjaajan vakanssin perustam 

ista elokuun alusta. □ 

R a lf Långbacka 

Långbackan ja 

Holmbergin 

Turku-kausi 

päättyi 

S Turun kaupunginteatterin 

taiteellinen johtaja Ralf 

Làngbacka ja pääohjaaja 

Kalle Holmberg ilmoittivat 

viime vuoden syyskuussa 

jättävänsä tehtävänsä kuluvan 

vuoden kevätnäytäntökauden 

päättyessä. Joulukuussa 

1970 heidät valittiin 

Turun kaupunginteatterin 

johtoon seuraavan näytäntövuoden 

alusta. 

K a lle H olm berg 

Kuusi vuotta kestäneen Turkukauden 

aikana Ralf Långbacka 

o hjasi kymmenen ja Kalle Holm 

berg yksitoista näytelm ää. Y hteistyössä 

syntyi yksi ohjaus. Keväällä 

1971 H olm berg ohjasi vierailijana 

Sihvon "Jääkärin m orsiam en". 

Långbackan ja H olm bergin li- 

ÅST:n uudeksi 

johtajaksi 

Johan Simberg 

• Turun ruotsalaisessa teatterissa 

vuodesta 1973 lähtien 

näyttelijänä ja ohjaajana toiminut 

Johan Simberg on 

kiinnitetty teatterin johtajaksi. 

ÅST:n nykyinen taiteellinen 

johtaja Ritva Holmberg siirtyy 

vapaaksi taiteilijaksi syksyllä. 

Teatterin talousjohtajana jatkaa 

edelleen Hans Berglund. 

N äyttelijät B irg itta Fernström , 

Anders Järleby, G unnar S jöberg ja 

Kenneth Risberg palaavat kotim a a 

hansa Ruotsiin ja myös T a rja M arkus 

jättää Turun. B jarne Com m ondt 

jää eläkkeelle. S oli Labbart palaa 

vapaavuodeltaan ja sam oin M arjorita 

Hulden, joka v ä lillä näytteli 

vuoden H elsingin ruotsalaisessa 

teatterissa ja kaksi vu o tta Wasa 

teatterissa. Ana-Yrsa Fallenius ja 

Lasse Fagerström tule va t te a tte rikoulusta. 

Turun ruotsalainen te a tte ri vie ra ili 

huhtikuussa Ruotsissa e sittäm ällä 

Västerosissa Ibsenin "N u k k e k o d in ” 

ja Robert A lftanin lastennäytelm än 

"T alo ja tö n ö ” . □ 

säksi Turun kaupunginteatte rista 

lähtevät näyttelijät Esko S alm inen, 

H eidi Krohn, H eikki K innunen, Rose-M 

arie Precht, R iitta Räty ja Tapani 

Kansa. 

□ 

★ 

KAUPUNGINTEATTERIN läm piössä 

vietettiin lauantaina 21. 5. 1977 

näytäntövuoden päättäjäistilaisuutta. 

T eatterilautakunnan p u heenjohtaja 

Teuvo Tiihonen puhui sekä luovutti 

Ralf Längbackalle kirja n "O i n iitä 

a ik o ja " ja Kalle H o lm b e rg ille kirjan 

"L a p in kuvia". Långbacka ja H olm 

berg sekä H eikki K innunen esittivät 

yhdessä Lauri P ohjanpään runon 

"K aksi vanhaa va rista ". Lisäksi 

Holm berg luki työto vere ille e n Arvo 

T urtiaisen suom entam asta M ajakovskin 

runosta "K ä sky num ero 

kaksi taiteiden a rm e ija lle ” . 

T eatterilautakunnan p itkä a ika i 

selle puheenjo h ta ja lle , h o vio ike u 

denneuvos O lavi S a n talahdelle lu o 

vutettiin Suom en te a tte rijä rje stö je n 

keskusliiton kultainen ansiom erkki. 

30-vuotisesta palveluksesta saivat 

Suom en K a u p u n kiliito n ja T urun 

kaupungin kulta ise n ansiom erkin 

näytte lijä K aarina V ahtonen ja ku iskaaja 

Sylvi H arkola. A pul.kaupung 

in jo h ta ja Johannes K o ikkalainen 

ojensi Långbacka lle ja H olm bergille 

Turun kaupungin te a tte rih is to ria t. 

N ä yttelijäyhdistyksen p u h e e n jo h ta 

jan Risto S aanilan saatesanoilla 

m uiste ttiin k u k illa poislä h te viä näytte 

lijö iä sekä teatte rila u ta kunnasta 

eronneita O lavi S antalahtea ja 

V eikko H ellgreniä. 

□

Rigg och slutlig kajplats 

återstår för 90-åriga Sigyn 

■ S ig yn m ed en fö r v a rje år v äx an d e k a ttry g g , S ig yn m e d m u rknan d e 

d ä c k , d ä c k s b y g g n a d e r o ch b o rd lä g g n in g — o c h e n liten s ka ra entusiaster 

som tro d a e på h e n n es fra m tid , att hon s ku lle k u n n a rä d d a s o ch bli ett 

v ä rd ig t m o n u m e n t ö ver en e p o k i s e g e ls jö fa rte n s h is to ria , som d en sista 

fra k ts e g la n d e trä b a rk e n i h e la v ä r ld e n .. . K ä m p a n d e m o t en stor och 

o v e ta n d e o ch d ä rfö r likg iltig a llm ä n h e t o c h o in tre s s e ra d e m y n d ig h e te r... 

S å d a n v a r s itu atio n en fö r in te så län g e sed an. 

fikna på S trandgatan nedanför 

skeppet. Landshövding Paavo Aitio 

lade de tra d itio n e lla m ynten (av år 

1865) under storm ast och fockm ast 

m edan de sänktes ner genom hålet 

i däcke t av va r sin stora lyftkran. 

G arnisonens m u sikkår spelade, Akadem 

ins re k to r K urt Nyholm och 

A kadem istifte lsens skattm ästare 

John Lagström höll tal, blandade 

kören K apiset sjöng bl a Sigynvalsen. 

O ch e fte rå t gavs skeppslunch 

i Ik itu u ri's A rena-sal med ca 

450 deltagare. 

P rofessor N ils S torå gav där en 

intressant å te rb lic k över Sigyns 

historia. Han konstaterade också 

att ta kåsresningen på e tt hus och 

m astresningen på e tt skepp mycket 

väl kan jä m fö ra s med varandra. 

Både bete cknar s lu te t på en viktig 

u tve cklin g sp e rio d — och början 

på en ny. 

★ ÖPPNAS NÄSTA ÅR 

För S igyns del återstår nu riggningen. 

Den ta r sin tid , o ch Sigyn 

kan d ä rfö r inte ännu denna som m ar 

öppnas fö r besökare. M en i maj 

nästa å r b o rd e man ha kom m it så 

långt a tt Sigyn kan ta em ot gäster. 

D ärm ed är inte sagt att riggningen 

ens då sku lle vara alldeles 

färdig. Det är en om stä n d lig procedur, 

o ch det är ont om fo lk som 

kan klara den. R itn in g a r ä r dock 

klara fö r rig g n in g e n , o ch det mesta 

av m a te ria le t fin n s redan. 

★ SEGLADE ÄNNU 1937 

efter att ha sett henna upplagd tog 

han kontakt m ed m agister Sven A n 

dersson i Å bo: här har vi nu det 

m useifartyg som de nygrundade 

sjö h isto riska sam lingarna i Å bo har 

dröm t om o ch ta la t om ! Så blev det. 

S tiftelsen och å b oborna fic k sitt 

m useifartyg. O ch i år, när det svåraste 

i kam panjen är överståndet, 

kan Sigyn fira s itt 90-årsjubileum 

Det va r o ckså mag Andersson som 

med den egna hälsan som insats 

arbetade på a tt hålla Sigyn flytande 

under de långa m ellanåren fram till 

den nuvarande aktionen. 

★ RIGGNINGSPROGRAM 

Lektor G rönstrand är en in te r 

n a tio n e llt känd fackm an i fråga 

om seglande skepp och särskilt 

träfartyg. Han har också konstnärens 

b lic k fö r rigg och skrov, och 

på lediga stu n d e r m ålar han gärna 

s keppsporträtt. För Sigyn har han 

u tarbetat e tt ca 30 m askinskrivna 

s id o r långt program fö r riggningen, 

med d e ta lje ra d e anvisningar! 

• • • P ärtridare göres av klädd 

wire e lle r god tjä ra d ham pa. Ett 

splitsat öga i va r ända. Det undre 

splitsas helst runt själva fotpärten, 

men najas dessutom till denna med 

fle ra slag sjöm ansgarn, så a tt fo t 

pärten inte kan g lid a av och an i 

ögat. ö v re ögat bändslas väl fast 

till jä cksta g e t med m ånga slag, som 

slu tlig e n kryssas och belägges. 

Längden av pärtrid a re n b ö r ej gärna 

överstiga en m eter, då bukten av 

pärten m ellan rid a rn a annars kom 

m er att hänga fö r d jupt, så man inte 

når a tt arbete över rån. Sigyns 

u n derrår har haft två pärtrid a re på 

var nock, m ärs- och bram rår en, 

röjelrån ingen. 

★ BARK PÂ NYTT 

Sigyn b lir nu på nytt riggad som 

barkskepp, så som hon såg ut från 

det hon byggdes i G öteborg år 1887 

till ett haveri 1913 med om riggning 

till skonertskepp. Det innebär att 

Sigyn få r rår inte bara på fo c k - 

masten, utan o ckså på storm asten. 

Fem råsegel skall det vara på båda 

m asterna. M aterial fin n s redan till 

sex e lle r sju av de tio som behövs, 

och på några av rårna har man 

redan kom m it ganska långt med 

u tform ning och beslag. 

■ Landshövding Paavo Aitio placerar det traditionsenliga myntet under 

stormasten innan denna sänks ner i rätt läge. — Foto Hans Othman. 

H ur a n n o rlu n d a se r inte Sigyn 

ut i dag! S krovet ä r uträtat och 

fö rs tä rk t, nytt däck har lagts, allt 

m u rket v irk e ä r u tbytt. Den fula och 

d ystra men fö r a rb e te t nödvändiga 

skyddstaket har lyfts av och underm 

asterna har rests. 

Lördagen den 21 maj firades 

"ta k la g s ö l" på Sigyn, med en stor 

skara inbjudna och ännu fle r ny- 

För denna p la n e rin g svarar lektor 

Lars Grönstrand. Han känner Sigyn 

sedan 40 år, från den tid då hon 

ännu seglade i fra k tfa rt på öste r- 

sjön. S om m aren 1937 var den sista 

Sigyn fungera d e som fraktfartyg. 

Som m aren 1938 va r hon upplagd 

i V argata på A la n d o ch följa n d e år 

köpte S tifte lse n fö r Å b o akadem i 

fartyget m ed stöd av en donation. 

★ MUSEIFARTYG 1939 

Lars G rö n stra n d har foton av 

S igyn frå n som m aren 1936, och 

★ 500 M VAJER 

Det kom m er att gå åt om kring 

500 m eter va je r till den fasta ta cklingen, 

den som s tö d e r och stagar 

m aster o ch klyvarbom . 

M asterna är give tvis inte färdiga 

med de underm aster som vid mastresningen 

sattes på plats. Det kom 

m er två stänger till på vardera, och 

bogsp rö te t fö rlä n g s med klyvarbom 

m en som bär upp de tre fö r 

seglen. V ajer, men m jukare sådan, 

med kärna av ham pa, behövs också 

i den löpande ta c klin g e n , den med 

■ Nu är alla tre undermasterna på plats och riggningen kan börja. Man 

har också satt upp den vinddrivna länspumpen, även om den nu inte är 

kopplad. — Foto Hans Othman. 

vilken rår och bom m ar ställdes. Och 

slutligen finns den del av tacklingen 

som består av vanligt tågvirke. 

M asterna sänktes ner i sitt läge 

helt p rovisoriskt, den slutliga ju ste 

ringen återstår. Den sker med hjälp 

av kraftiga trä k ila r i hålet runt 

masten. T ill a llt detta söker nu S tiftelsen 

efter läm pligt folk, O ch det 

se r ut a tt finnas några både ku n n i 

ga och intresserade. 

★ 650 000 MK SAMLADE 

O ckså den m est pessim istiska 

tvivla re b ö r väl nu vara övertygad 

om att de som tro d d e på Sigyns

å te rko m st hade rätt. M yndigheterna, 

både s ta t och stad, har g e tt bety 

d a n d e b id ra g , och den kam panj 

som har p å g å tt h alvtannat år har, 

när o ckså m a te ria lle vera n ser m edräknas, 

g e tt ca 650 000 m k av de 

850 000 m k som ä r m ålet. 

★ D O C KA VID BRYGGERIET 

Ännu å te rs tå r att fin n a en slu tlig 

pla ts fö r S igyn, en m era skyddad 

pla ts än den nuvarande. O ch staden 

h a r genom s ta d s d ir V äinö J. Leino 

p ra k tis k t ta g e t g e tt e tt lö fte : att 

S igyn p la cera s i en docka när en 

ny kaj byggs vid västra åstranden 

n e d a n fö r bryg g e rie t. Staden äger 

fa stig h e te n o ch ö ve rta r den när 

b ryggeriverksam h e te n u p p h ö r på 

d e nna plats om några år. F ackm 

ännen anser num era att m useifa 

rtyg b ö r få lig g a kvar i s itt rätta 

e lem ent, o ch sålunda sku lle en 

to rrd o c k a inte behövas, men väl en 

" fic k a " i kajlin je n . 

N är m use ifa rtyget Sigyn nu har 

få tt s itt skrov satt i prim a s k ic k och 

nästa år kan väntas vara o ckså fu llstä 

n d ig riggad b ö r det vara tid att 

a llv a rlig t överväga e tt dockbygge. 

Det ä r Sigyn värd, Sigyn o ch alla 

de som har b id ra g it till o ch ännu 

kom m er a tt b id ra till a tt hon har 

rä d d a ts o ch å te ru p p stå tt! □ 

HANS OTHM AN 

Turku-seuran vuosikokous 

tutustui K auppakorkeaan 

Seurassa nyt 1600 jäsentä 

■ T urku-seuran kokoukset 

tutustuttavat seuran jäseniä 

kaupunkim m e uusiin kohte i 

siin. 

Tänä vuonna vuosikokous 

pid e ttiin m aaliskuun 29. 

päivänä T urun K auppakorkeakoululla. 

Läsnä o li alun 

toista sataa jäsentä. Kauppakorkeakoulun 

re h to ri V eikko 

Halm e 

toim innasta. 

e sitelm öi koulun 

K okouksen 

osanottajat suorittivat eri 

ryhm issä kiertokäynnin koulun 

kirjastoon, luentosaleihin 

ja m oniin 

m uihin kohteisiin. 

Lisäksi nähtiin diakuvasarja 

kauppakorkeakou lun to im in 

nasta. 

■ En detalj ur lektor Lars Grönstrands utförliga beskrivning av hur Sigyn 

skall riggas. — Foto Hans Othman. 

Y lio p p ila skunnan ravintolassa välia 

ja lla p idetyssä kahvihetkessä 

ja e ttiin seuran jäsenhankintakilpa i- 

lun palkin n o t. T u lo kset olivat seuraavat: 

1. K erttu Salonen 25 jäsentä, 

2. Sylvi L ehtim äki 13 jäsentä, 

3. H elm i S ilvola-M anérus 8 jäsentä, 

4. Y rjö H illilä 5 jäsentä, 5. Rauni 

A rvela 4 jäsentä, 6. Leena Aho 

3 jäsentä, 7. T auno Aaku 2 jäsentä. 

Y hden jäsenen hankkin e ita o li useita. 

V ä lia ja lla K auppakorkeakoulun 

y lio p p ila skunnan laulu kuoro lauloi 

Esko H aaviston jo h d o lla kolme 

kansanlaulua. K uoron kullekin jäsenelle 

a n n e ttiin kiito kseksi Turkulevy. 

V u osikokouksen puheenjohtajana 

to im i a rkkite h ti O lli K estilä ja sihte 

e rin ä asessori Ilm ari Rinne. Pöytä 

k irja n ta rk is ta jik s i v a littiin eversti 

evp. V eikko Hassinen ja hankintap 

ä ä llikkö Paavo Suom inen. Seuran 

toim in ta kerto m u s, tilit ja tilinpäätös 

hyväksyttiin ja h a llitu k s e lle myönnettiin 

tili- ja vastuuvapaus. Toim 

intakertom us on ju lka istu Suom 

en T urun num erossa 1/1977. 

Seuran p u h e e n jo h ta ja ksi valittiin 

edelleen a rk k ite h ti O lli Kestilä sekä 

v a ra p u h e e n jo h ta jiksi, professori 

R eino Leim un kieltäydyttyä, professori 

E rkki Asp ja toiseksi varapuheenjo 

h ta ja ksi e delleen intend 

e n tti E rik Bergh. S euran toim innassa 

alusta alkaen m ukana olleen 

h o vioikeudenneuvos O lavi Santalahden 

kie ltä yd yttyä enää ryhtymästä 

h a llitu ksen jäseneksi, hänen 

tila lle e n v a littiin rouva R auni Arvela. 

U udelleen v a littiin m uut erovuorossa 

o lle e t jäsenet toim itusjohtaja 

A. O. Jo kin e n , to im itta ja Eino Lehtinen, 

fil.lis . Bo G rönholm ja postik 

o n tto rin h o ita ja H eikki W inter. 

Seuran ta lo u sarvio vuodelle 1977 

päättyy 81 400 m arkkaan. Tilintarkasta 

jiksi v a littiin uudelleen Eino 

L ähteenoja ja V ieno K ariperä sekä 

v a ra ta rkasta jiksi J u kka U usitalo ja 

Kaisa H orm io. 

K okouksessa käydyssä keskustelussa 

e site ttiin , että Turku-seura 

e d elleen pain o tta a v. 1973 Turun 

ka u p u n g in h a llitu kselle tekem äänsä 

esitystä T urun vanhan raatihuoneen 

re s ta u ro in n ista T urun 750- 

v u o tis ju h liin 1979 m ennessä. Nykyinen 

3-ke rro ksin e n ulkoasu syntyi 

1870-luvulla, jo llo in arvokkaasta 

ra atihuoneesta tu li paitatehdas. 

Jäsenten ta h o lta tu li myös to i 

vom us S uom en T urun tilaam isesta 

m uualle S uom een ja erikoisesti 

R uotsiin m u u tta n e ille turkulaisille. 

T oivottavasti m ahdollisim m an monet 

seuran jä senet h uom ioivat täm 

än toivom uksen. 

□ 

ILM ARI RINNE 

Näyttely 

maaseudun 

pilaamisesta 

■ Lehtivalokuvaaja Kaius Hedenström 

in valokuvanäyttely, 

jo n ka m ottona oli "parem pi 

sytyttää kyn ttilä kuin kirota 

p im eyttä” o li 25. 4.— 6. 5. 

1977 e sillä K ansallis-O sake- 

Pankin T urun pääkonttorin 

KO P -kolm iossa. Ennen T u r 

kua näyttely o li e sillä Tam pereella 

ja H elsingissä- Sitä on 

tila ttu eri p u o lille Suomea. 

N äyttelyyn on tähän m ennessä 

tutustunut yli kym m enentuhatta 

ihm istä. 

N äyttelyssä o li e sillä 17 aihep 

iiristä yhteensä 157 kuvaa, jo tka 

kaikki on otettu läntisen Suonien 

alueelta. K ierrellessään kuvaajana 

ym päri Suom ea, Kaius Hedenström 

kertoo havainneensa m asentavan 

kehityksen ennen niin ka u n iilla kulttuuriseudulla. 

Syntyi päätös "sytyttää 

k y n ttilä " ja pystyttää näyttely 

kertom aan m aaseudun pilaam isesta. 

"E n kaipaa m itään piparkakkurom 

antiikkaa lättäkattoisten laatikoiden 

tila lle . S itävastoin toivoisin 

syntyvän talotyyppejä, jo tka muodoltaan 

ja m ittasuhteiltaan parem 

min sopeutuisivat luontoom m e ja 

ra kennusperinteisiim m e” m ainitsee 

valokuvaaja. 

□ 

Romanian 

100-vuotisjuhlakonsertti 

Turussa 

■ R om anian valtion itsenäisyyden 

100-vuotlsjuhlakonse 

rtti jä rje s te ttiin T urun Slbelius-m 

useossa tiista in a 10. 5. 

1977. S uom i— Rom ania Seuran 

järjestäm ään tilaisuuteen 

o sa llistu i toistasataa henkeä. 

E siin tyjin ä o li viisi rom anialaista 

taite ilija vie ra sta . 

M u siikkio h je lm a ssa esiintyivät Simon 

S tanciu (panhuilu), C heorghe 

C rasnary (bassolaulaja), Elvira C irje 

(sopraano), M ihaela M artin (viulu) 

ja D oina M icu (piano). T urun kaupungin 

tervehdyksen toi kaup.johtaja 

Väinö J. Leino ja tervehdyspuheen 

p iti lähetystöneuvos Laurentiu 

M icsunescu. Seuran turkulaisen 

alaosaston e dustajana tervehti ju h - 

layleisöä rakennusm estari Pentti 

S aarinen. O hjelm an esittelystä vastasi 

S uom i— R om ania Seuran to i 

m innanjohtaja S eppo Siren. O 

j 

f 

t 

SIGYN 

Laiva joka on saatava pelastetuksi 

hukkum asta 

ajan kuluttavaan virtaan 

kiitosta herättävien 

lahjoitusten a v u lla .--------- 

Tuo puuparkkilaiva 

joka enää on 

ainoa m aailm assa jä lje llä oleva, 

rahtiliikenteessä olleena, 

korvaam aton nähtävyytenä 

entisöitynä, 

laulaa kiitoslaulua 

m eren sävelin niille, 

jotka 

ovat sen arvon ym m ärtäneet 

ja ottaneet 

sydäm en asiakseen sen entisöim isen, 

sillä 

» tuosta m enneen ajan m erenkyntäjästä 

4 henkii 

f sitä aitoa, karua todellisuutta, 

f 

m illaisissa 

olosuhteissa ihm inen on pystynyt 

taistelem aan 

luonnonvoim iakin vastaan 

mereSiä 

joka ei tunne armoa heikkoja ko h ta a n . . . 

M uistakaam m e 

että m enneen ajan tapahtum illa 

ja 

säilyneillä ihm iskätten tö illä 

on olemassa 

aina paljon kerrottavaa olem assa olevalle a ja lle . 

He näkevät 

mitä me 

emme näe 

VIIM E vuonna saivat Turun Taidem 

useo ja W äinö Aaltosen museo, 

vuonna 1975 Varsinais-Suom essa 

aloitetun aluetaidem useokokeilun 

puitteissa, o petusm inisteriöltä määrärahan 

kiertonäyttelyn tekem istä 

varten. 

Tuloksena syntyi turkulaista surrealism 

ia, sen syntyä ja vaiheita 

kartoittava näyttely, joka O tto Mäkilän 

tunnetun m aalauksen mukaan 

sai enteellisen nim ensä "H e näkevät 

m itä me emme näe". 

N äyttelyssä on 23 ta ite ilija n 94 

teosta; m aalauksia, piirustuksia ja 

VÄINÖ MIETTINEN 

grafiikan vedoksia. O tto Mäki- 

Iällä (1904— 1955), tu rkula issurrealism 

in va iku tta ja yksilö llä on 

luonnollise sti keskeinen s ija näyttelyssä, 

m utta k a ik ilta o s a llistu vilta 

on p yritty saam aan edustavat teosryhm 

ät. T eoksia o nkin lainattu 

näyttelyyn ju lk is is ta kokoelm ista, 

m useoista ja yksityisiltä. 

N äyttelyn suunnitte lu sta vastaa 

k olm ihenkinen työryhm ä, jo n k a jä 

seninä ovat o lle e t in te n d e n tti E rik 

Bergh, ta id e a sia in sih te e ri M argareta 

Jokinen ja hum .kand. C atherine 

Haga (näyttelysihteeri). 

N äyttely on avoinna kesäkauden 

T urun T aidem useossa päättyen 28. 

8. 1977. Täm än jälke e n on ta rk o itu s 

k ierrättää näyttelyä m aakunnassa, 

näyttelypaikasta riip p u e n pienem - 

p iin kin o siin jaettuna. V uonna 1978 

n äyttely luovutetaan aluetaidem 

u seokokeiluverkostoon om an 

alueen ulkopuole lla . 

□

Tuomiokirkon uusimistyöt 

valmistuvat juhlavuotena 

■ Porakoneet jyskyvät, hitsauskipinät 

lentävät. Häm ä 

rän Tuom iokirkon täyttävät 

melu ja pöly. Niiden keskellä 

tekevät työtään putki- ja sähköm 

iehet, urkujen purkajat ja 

konservaattorit kappelissa 

ohuen muoviseinän takana. 

Turun vanha, kaunis Tuom 

iokirkko uusiutuu. Korjausmiesten 

käsissä vanhus kuin 

vavahtelee kasvukivussa... 

Vähä vähältä jo lähes 750- 

vuotias pyhäkkö kuitenkin tulee 

nykyajan tekniikan piiriin, 

uusiutuu sekä sisältä että 

ulkoa. 

— T u o m io kirkon korjaustyöm aalla 

rakennusm iehet koko ajan liik 

kuvat ym päristössä, jo n ka antikvaarisia 

arvoja on suojeltava. Näin 

o lle n norm aalia rakennustapaa ei 

tässä työkohteessa läheskään aina 

vo id a soveltaa, vaikka työ llä onkin 

ta rkka a ika ra ja eli sen on oltava 

va lm iin a 1. 5. 1979, sanoo rakenn 

u sjo h ta ja M atti L e i m u . T u o l 

lo in vietetään sekä T urun kaupung 

in että T u o m io kirkon 750-vuotisju 

h lia . 

RAKENNUSHISTORIALLINEN 

DO KUM ENTO INTI 

M atti Leim u 

läm m önjohtohuoneet — kirkko tulee 

nyt kaukoläm m ön p iiriin — ja 

sähkökeskus. 

LÄMPÖÄ, VALOA 

Sangen suurisuuntainen ja m erkittävä 

työ on rakennuksen koko 

läm pö- ja sähkö la itte isto n uusim i 

nen. P utkitöiden ta kia on kirkon 

lattia jo u d u ttu avaam aan laajoilta 

alueilta. 

— R akennuksen ilm astointi tu 

lee tehostum aan huom attavasti, 

lupailee Leim u. M yös äänentoistolaitteet 

saavat lisätehoa. 

Vanhan pyhäkön paloturvallisuus 

tulee nyt nykyvaatim uksia vastaavaksi, 

s illä vesikaton ja välipohjien 

uusim isen m yötä u lla kkotila t jaetaan 

palo-osastoihin. N iiden eristyskerrokseen 

kuuluu teräslevy. 

ESIINTYM ISTILAA 

— Kirkon kellojen, jo illa on painoa 

jopa yli 4000 kiloa, käsittely 

ahtaissa torn itilo issa tulee olem aan 

teknisesti hankalaa, arvelee Leimu. 

— Erikoism iehiä tulem m e ta rvitsemaan 

myös kirkon peltikaton ja 

kellojen korjauksessa, tähdentää 

Leimu. Kellot on saatava hyväsointisiksi 

ja oikein yhteensoiviksi. Nykyiset 

lyöntikoneistot eivät ole täysin 

tyydyttäviä. 

— K orjauksen yhteydessä pyritään 

saamaan ainakin osa kelloista 

heiluviksi ja siten niiden ääni kaikuvaksi. 

Aikakelloon, vanhaan 

Könninkelloon, tarvitaan vain jo ita 

kin uusia osia, sen jälkeen se taas 

vuosia pitänee turkulaiset ajan tasalla, 

lupaa M atti Leimu. 

KIRKKOSALI 

VALMIIKSI VUODESSA 

— Korjausaikataulu tähtää siihen, 

että kirkko kokonaisuudessaan o lisi 

valm is 1. 5. 1979 eli T urun kaupungin 

ja T uom io kirkon 750-vuotisju 

h liin mennessä. 

— Jo noin vuoden kulu ttu a pyritään 

saam aan kirkko sa li a uki y le i 

sölle, m utta muu valm istum inen 

kestää todennäköisesti kyllä seuraavan 

vuoden kesään. U rkujen 

asennus ja tkuu vielä senkin jä l 

keen, kaavailee rakennusjohtaja. 

T uom iokirkon korjaustyön ajan 

to im ii s ija iskirkkona B etel-pyhäkkö 

ja nähtävyyskohteena on avoinna 

M ikaelin kirkko. 

KOLMIKANTASOPIMUS 

Turun tuom io kirkon korjausta 

valvoo valtioneuvoston asettam a 

neuvottelukunta, jo n ka p u heenjohtajana 

toim ii a rkkip iisp a M artti S i 

mojoki. R akennustoim ikunnan 

p uheenjohtajana on h a llin to jo h ta ja 

Urpo Rast im o, rakennushis- 

• Näköala yli kaupungin kattojen on näillä työmiehillä, jotka rakentavat 

Tuomiokirkkoon uutta vesikattoa. — Kuva Erkki Paakki. 

Ennen varsin a iste n korjaustöiden 

alkua s u o rite ttiin kirkon sisä- ja 

u lk o tilo is s a perusteellinen rakenn 

u s h isto ria llin e n d okum entointi. 

— Tässä tutkim uksessa m itattiin 

kirkkora kennuksen eri osien kosteusarvot, 

k a rto ite ttiin rapautum at 

ja halkeam at sekä ta rk is te ttiin m aalausten 

kunto. 

E räissä osissa k irkkoa kosteusa 

rvot olivat jo p a 90 prosentin luokkaa. 

R akennuksen kosteus norm a 

lisoidaan uusien p utkien ja kellarisekä 

h o lv itilo je n tehokkaan tu u le 

tuksen avulla. 

— T ulem m e m yös u lkopuolelta 

e stäm ään sadeveden pääsyn k irkon 

peru stu ksiin , sanoo Leim u. 

K oko korja u styön ajan työskente 

le vät pyhäkössä konservaattorit 

T a p io Hiltunen ja Ilpo Puus 

a m aalauksia puhdistaen ja entistäen. 

H eidän työtään valvoo 

k o n servaatto ri P entti Pietarila 

M u seovirastosta. E rittäin vaativana 

ty ö kohte e n a tu le vat olem aan pääku 

o rin fre s k o t sekä alttaritaulun 

kehys. 

• Turun Tuomiokirkko ja Pietari Brahe, voimatekijöitä maamme historiassa 

ja nykypäivässäkin. — Kuva Erkki Paakki. 

TEKNINEN 

KORJAUS 

T urun tu o m io kirkon edellisestä, 

perusteellisesta restaurointikorjauksesta 

on kulunut noin v iisi vuosikym 

m entä. 

— Nyt a lkanut työ on luonteeltaan 

tekninen, selittää rakennusjo 

h ta ja Leim u. Suurim m at m uutokset 

vanhaan p yhäkköön tulevat aiheutum 

aan 75 ä ä n ikerta isista uruista, 

jo tk a on tila ttu Espoosta. Rakennuksen 

ju lk is iv u n rapautuneet 

tiile t uusitaan, halkeam at paikataan 

ja estetään m aakosteuden nousu 

s einiin. 

— K irkon u lk o p u o le lle , kokonaan 

maan alle, on jo rakennettu 

te kninen keskus. S iihen on tehty 

— K irkon etuosasta, keskiaikaisen 

alttarin luota, varataan penkkejä 

lyhentäm ällä tila siirre ttä vä lle 

a ltta rille ja m usiikkiesityksille. Porm 

estarin kuorista tulee nyt kastekappeli, 

U rsulan kappeliin tehdään 

yleisöä palvelevia sosiaalisia tilo ja , 

mm. huone m o rsia m ille ja kastela 

psille sekä yleisön naulakko. 

H enkilökuntaa varten rakennetaan 

so sia a litila t sakastin kellariin. 

Museo s ijo ite ta a n e teläiselle lehte 

rille sekä U rsulan kappelin ullakolle. 

— Pieni m utta m erkityksellinen 

uudistus tapahtuu kirkon pohjo i 

sessa ulko-ovessa. Se levennetään 

ja siihen rakennetaan kaistat pyörä 

tu o lip o tila ita varten. 

HANKALIA TYÖKOHTEITA 

H ankaliksi työko h te iksi Leimu 

nim eää holvit, jo issa työm iehet 

joutuvat työskentelem ään te lin e illä 

lähes kolm enkym m enen m etrin 

korkeudessa.

Paavo 

Ruotsalaisen 

syntymästä 

200 vuotta 

■ S uom en herännäisyysliikkeen 

m a a llikko jo h ta ja n Paavo 

R uotsalaisen syntym ästä tulee 

tänä vuonna kuluneeksi 200 

vuotta. Hän syntyi 19. 6. 1777 

L a p in ia h d e ila ja kuoli 27. 1. 

1852 N ilsiässä. 

Paavo Ruotsalaisen syntym än 

200-vuotisjuhlan päiväjum alanpalveluksessa 

20. 3. 1977 T urun tu o m io 

kirkossa saarnasi piispa O lavi Kares 

ja A katem iatalossa pidetyssä pääjuhla 

ssa puhuivat a rk k ip iis p a M artti 

S im o jo ki ja p rofessori H elge Nyman. 

Juhlassa esiin tyivät M aarian nuorten 

ku o ro d ir.cant. A aro Härm ä 

vaaran jo h d o lla sekä v iu listi Juha- 

Pekka Vikm an, jo ta säesti H elena 

Nivari. T ilaisuudessa luovutettiin 

Paavon P irtin ensim m äiset avaim et 

a rk k ip iis p a M a rtti S im o jo e lle ja 

p iispa O lavi Karekselle. 

Ju h la seuro issa illa lla T urun kristillis 

e llä o p is to lla puhuivat tu o m io 

rovasti Lauri H uovinen, H erättäjäyhdistyksen 

to im in n a n jo h ta ja Väinö 

M aunum aa ja re h to ri M auno M äntymaa. 

□ 

Työväenopistolla 

esillä 147 teosta 

■ T urun suom alaisen ty ö 

väenopiston kuvataideryhmän 

kevätnäyttelyssä L in 

nankadun opin to salissa o li 

esillä 147 teosta. Kuvataideryhm 

än ohjaaja n a on to im i 

nut R eijo Koskela. 

Päättyneenä lukuvuotena o p istossa 

to im i 3 m aalausryhm ää, jo is 

ta yksi ja tkoryhm ä ja kaksi alkeisryhm 

iä. P iirustuksessa o li 1 ja tk o 

ja 1 alkeisryhm ä sekä g rafiikassa 

to ria llis e n a ja antikvaarisena asiantu 

n tija n a M useovirasto. 

Pyhäkön korjauksen alustava 

kustannusarvio o li 12 m ilj. m arkkaa. 

T ällä hetkellä kustannusten 

a rvellaan nousseen 16 m ilj. m arkkaan. 

— K ustannuksista vastaavat ns. 

kolm ikanta sopim u ksen m ukaan valtio 

, T urun seurakunnat ja Turun 

kaupunki. K a u p u n g ille kuuluvat k irkon 

u lk o p u o lis e t työt, vesi- ja viem 

ä rijo h d o t, läm p ö ka n a a li sekä katu 

je n kunnostus. Näm ä työt on jo 

o s itta in käyn n iste tty. 

□ 

R A ILI K IIANLIN N A 

Ohjelmaa 

Luostarinmäellä 

kesällä 

■ Luostarlnm äen Käsityöläism 

useossa tullaan tänäkin 

kesänä näkem ään ohjelm aa 

niin sunnuntaisin kuin tiista i- 

sinkin. Turun kaupungin m u- 

seolautakunta on päättänyt 

antaa sunnuntaiohjelm ien jä r 

jestäm isen edelleen V arslnais-Suom 

en N uorisoseurain 

Keskusseuralle. 

Kesäohjelm an jä rjestäm isoikeutta 

olivat Varsinais-Suom en N uorisoseurain 

Keskusseuran o hella hakeneet 

Sampsan K ansantanssiryhm ä 

Folklore, Turun E läkkeensaajain 

tanhukerho, Turun E läkeläisten Katrillit, 

T o rvise itsikko Sointu, Turun 

N uorisoseuran harrastelijanäyttäm ö 

ja A rbetets V änner i Åbo. Kuitenkin 

vain V arsinais-Suom en N uorisoseurain 

Keskusseura o li anonut koko 

kesän sunnuntaiohjelm ien jä rje s tä 

m isoikeutta ja m uut yksittä isiä esiintym 

isiä tiistaisin- T iis ta i-ilto je n ohje 

lm a t päätti m useolautakunta jättää 

histo ria llise n museon järjestettäviksi 

niin, että o hjelm ia valittaessa otetaan 

tasapuolisesti huom ioon anom 

uksensa jättäneet yhteisöt sam oinkuin 

m uutkin tu rkula iset esiintym isryhmät. 

□ 

TY: Ila ei 

vielä ole 

uusia tiloja 

■ T urun Y lioppilasteatterin 

lähetystö, johon kuuluivat 

Virve Larim o, Kim m o Leskinen, 

P irkko Elomaa. Heikki 

Niem elä, Jukka K u llberg ja 

Jari Stengård, jä ttivät m aanantaina 

16. 5. 1977 apul. 

ka u p .jo h ta jille Johannes K o ikkala 

ise lle ia Pekka A allolle 

adressin "T u k i Turun y lio p p i 

la ste a tte rille ” . A dressiin oli 

kahden viiko n aikana kerätty 

4 473 nlm eä. 

1 ryhmä. N äyttelytöiden varsinaisen 

valinnan s u o ritti opiskelijo id e n valitsem 

a arvostelulautakunta ja tö i 

den a rvio ijin a toim ivat A ntti N iem i 

nen ia Osm o Laine. 

P a lkintojen jakautum inen o li seuraava: 

M aalaus: I R iitta Arosuo, II 

S in ikka S alm inen, III Hannu M aunula. 

K unniam aininnat: Raimo 

Leppänen, Eila M unter ja A rja 

M ustonen. P iirustus: I Y rjänä Ermala, 

II Jaakko Puro. G ra fiikka: I 

Leena K iiskilä, II M arjo Immonen, 

III P irkko A altonen. K unniam aininta: 

K irsti Iham äki. 

□ 

Mieskuoro 

Brahe Djäknar 

40-vuotias 

■ Å bo A kadem in ylioppilas- 

ku o ro B rahe D jäknar vietti 

40-vuotisjuhliaan 

lauantaina 

30. 4. 1977. Juhlakonsertissa 

vapunaattona Turun konserttisalissa 

kuoron perustaja 

ja ensim m äinen johtaja, 

pro fe sso ri John 

Rosas Johii 

ohje lm a n alkuosan ja kuoron 

nykyinen jo h ta ja lehtori 

G o ttfrid G räsbeck ohjelman 

loppuosa n . Juhlakuoroon 

kuulu i yli 120 laulajaa. Mukana 

o li m yös kuoron perusta 

jajäseniä. 

Juhla ko n se rtin lisäksi 40-vuotisju 

h la llis u u k s iin k u u lu i juhlavastaanotto, 

vaahteran istuttam inen Sibelius-m 

useon nurm ikolle , kunniam 

erkkien ja ko K ärenilla, vapun 

vastaanotto V artiovuorenm äellä ja 

illa llin e n Ik itu u rin kongressikeskuksessa. 

P e rinteinen kevätkonsertti 

p id e ttiin m aanantaina 2. 5. 1977 

S ibelius-m useossa. 

Vuonna 1937 perustetun kuoron 

ensim m äisenä jo h ta ja n a toim i vuoteen 

1955 p ro fe ssori John Rosas. 

M ainittuna vuonna a lo itti kuoron 

nykyinen jo h ta ja G o ttfrid Gräsbeck. 

Brahe D jäknar on konsertoinut 

Ruotsissa, Tanskassa, Norjassa, 

Saksassa. Ranskassa, Espanjassa, 

T shekkoslovakiassa ja Neuvostoliitossa, 

tehnyt n e ljä LP-levyä ja 

lukem attom ia T V -ohjelm ia m uuallakin 

kuin S uom essa sekä voittanut 

B B C .n kansainvälisen laulukilpailun 

Let the P eoples Sing. □ 

A dressi sisältää suoran vetoom 

uksen T urun k a u p u n g ille toim itilakysym 

yksen ratkaisem iseksi. Y lio 

p p ila ste a tte ri jo u tu u vuoden kuluttua 

luopum aan n ykyisistä tiloistaan 

P uutarhakadulla. Y lioppilasteatteri 

on jäsenm äärältään m aam m e suurin 

harrastajanäyttäm ö. Keväällä 1976 

teatterin esityksiä kävi katsomassa 

3 500 ka tso ja a ja näytöksiä o li 45. 

T eatteri on saanut ku tsu ja kansainv 

ä lis ille te a tte rife stiva a le ille Norjaan, 

R uotsiin, Puolaan ja U nkariin, 

m inkä lisäksi e siintym istilaisuuksia 

ovat ta rjo n n e e t m ainostelevisio ja 

Tam pereen teatterikesä. 

T urun kaupunki on ehdottanut 

uudeksi to im itila k s i vanhaa maneesia, 

jossa nykyisin on vihannesvarasto. 

Linnankatu 24:ssa sija itsevan 

m aneesin kunnostam isasiaa 

käsite llä ä n kaupungin päätäntäelim 

issä. 

□ 

Sauna-kirjalla 

varoja näkövammaisten 

m onitoim italolle 

• Sokeain K eskusliiton näkövam 

m aisten m onito im ita lo n 

rakentam ista tukem aan on 

ju lka istu S auna-kirja. Tasavallan 

presid e n tin ex lib rik - 

sellä ja om akä tise llä n im ik irjo 

itu kse lla varustetun 1— 1.000 

num eroisen kirja n hinta on 

1 000 m arkkaa. M yyntirynnäkön 

m erkeissä jä rje ste ttiin 

m aanantaina 25. 4. 1977 Turun 

kaupunginteatte rissa 

sauna-alheinen c o c k ta iltila i 

suus, jo n ka isäntänä o li m aaherra 

Paavo A itio. 

Sokeain K eskusliiton uusien to i 

m intatilojen tarve on kasvanut polttavaksi. 

T ila n te e n korjaam iseksi 

liitto on käynnistänyt näkövam m aisten 

m o nitoim italohankkeen , jonka 

avulla pyritään luom aan edellytykset 

sellaiselle kuntoutus- ja p a lvelutoim 

innalle, jo k a kokonaisvaltaisesti 

ja m a hdollisim m an laaja-alaisesti 

ottaa huom ioon sokeiden ja m uiden 

näkövam m aisten e rila ise t ja eri asteiset 

tarpeet. 

M onito im ita lo o n on suunniteltu 

to im in ta yksikö t: kuntoutuskeskus, 

äänitekninen osasto, kirjapaino, liiton 

keskustoim isto sekä näkövam 

m aisille ta rp e e llisia yleisiä palvelupisteitä. 

5 500 kerro sneliö tä käsittävän 

m onito im ita lo n kustannusarvio 

on 16,5 m ilj. m arkkaa. 

□ 

Taiteilijaseuran 

näyttelyssä 

145 työtä 

■ T urun T aite ilija seura n 53- 

vuosinäyttelyn avajaiset p i 

d e ttiin torstaina 31. 3. 1977 

W äinö A altosen m useossa. 

Näyttely päättyi sunnuntaina 

17. 4. 1977. 

N äyttelyyn jä tti 91 ta ite ilija a 

arvosteltavaksi yhteensä 315 teosta. 

A rvostelulautakunta hyväksyi näyttelyyn 

62 ta ite ilija lta yhteensä 145 

työtä. M ukana o li viiden T urun p iirustuskoulun 

o p pilaan töitä. A rvostelulautakuntaan 

kuuluivat A ntti 

Niem inen, V ieno O rre ja R eino Äijälä. 

S ihteerinä to im i V alle Kaski. 

N äyttelyn yhteyteen o li koottu 

vuonna 1972 kuolleen Hannes S iivosen 

m uistonäyttely, jo k a käsitti 

44 teosta, jo tk a pääosiltaan oli saatu 

yksityisko ko e lm ista . A ikaisim m at 

teokset olivat vuodelta 1922 ja tuoreim 

m at vuodelta 1970. 

□ 

Puolalainen 

TV-ryhmä 

Turussa 

B Maanantaina 9. 5. 1977 

v ie ra ili Turussa gdanskilainen 

TV-ryhm ä Puolasta. Ryhmän 

tarkoituksena on m yöhem 

m in valm istaa yhdessä 

M ainos-TV:n kanssa Turkuaiheinen 

TV-elokuva. Gdanskilaiseen 

ryhmään kuului 3 

henkeä, joista puolalaisia 

ohjaaja S. J u r k a ja to i 

m ittaja W ojciech B o h d a - 

n o w i c z ja Mainos-TV:n 

puolesta kuvaussihteerinä 

toim iva O rvokki P e h k o 

n e n . Lisäksi puoialaisvieraiden 

m ukana m atkasivat 

Turkuun M ainos-TV:n pääohjaaja 

Risto L i n n u s ja 

toim ittaja Juha R o s m a . 

G danskilainen TV-ryhm ä tutustui 

la ajalti Turkuun ja sen nähtävyyksiin, 

sillä kyseessä on myös TVfilm 

in käsikirjoituksen laatim inen. 

Ryhmä vieraili Turun linnassa, 

Luostarinm äen Käsityöiäism useossa, 

Sibelius-m useossa, uusilla 

a suntoalueilla ja riste ili Turun saaristossa. 

Ryhmä tapasi vierailunsa aikana 

mm. kaupunginjohta ja Väinö J. 

Leinon, Turun kulttuurieläm än 

edustajina professori Toivo T. Rinteen 

sekä näyttelijäyhdistyksen puheenjohtajan 

Risto Saanilan. N iinikään 

ryhm ällä o li tapaam inen Turun 

Kauppakam arin asiam iehen O l 

li A nttilan kanssa. Saadakseen kosketuksen 

om iin m aanm iehiinsä, jo t 

ka nykyisin asuvat Turussa, ryhmä 

haastatteli Turun puolalaisia tavaten 

mm. m erikapteeni Zdzislaw 

M a c k i e w i c z i n sekä puolalaisia 

m uusikoita. 

□ 

Kiinalaisia 

maalauksia 

Turussa 

• Suom i-Kiina Seuran ja 

Suomen Taiteilijaseuran jä r 

jestäm ä näyttely "K iinalaisia 

talonpoikaism aalauksia " 

avattiin Turun Taidem useossa 

keskiviikkona 4. 5. 1977. 

N äyttelyn avasi kaupunginsihteeri 

Paavo Mäkinen. 

Avajaistilaisuudessa o li läsnä 

Suom i-Kiina Seuran puheenjohtaja 

Urho Kähönen 

ja väliaikainen asiainhoitaja 

Chen Tieh Kiinan Kansantasavallan 

suurlähetystöstä. 

N äyttelyn suojelijana oli 

opetusm inisteri Marjatta 

Väänänen. 

Teatterivierailu 

Bratislavasta 

• S lovakian K ansallisteatteri 

T urun ystävyyskaupungista 

B ratislavasta vie ra ili torstaina 

21. 4. 1977 e sittäen T urun 

kaupunginteatte rissa Ernest 

B ryllin ja Katarzyna G ärtnerin 

laulunäytelm än "L a s ille m aala 

ttu ” . T eatterivierailu o li ensim 

m äinen suurem pi kulttuurivaihtotapahtum 

a T urun Ja 

B ratislavan kaupunkien kesken 

viim e vuonna solm itun 

ystävyyskaupunkisuhteen aikana. 

Näytelm än on o hjannut tunnettu 

slovakialainen teatterim ies Karol L. 

Zachar ja koreografian laatinut 

Stefan Nosål. Lavasteista vastaa 

V ladim ir Suchånek. Laulunäytelm än 

tanssikohtauksissa e siintyi B ra tisla 

van Kom ensky-yliopiston liikunta - 

kasvatustiedekunnan kansantanssija 

lauluyhtye Gymnik. 

Slovakian K ansallisteatteri syntyi 

vasta ensim m äisen m aailm ansodan 

jälkeen vuonna 1920. T eatteri on 

kokenut m onet m yrskyisät vaiheet 

ja kehittynyt yhdeksi Keski-E uroopan 

tunnustetuim m ista. T eatterin 

Suomen ja Turun vierailu o li laatuaan 

ensim m äinen. 

□ 

SIIR TO LAISINSTITUUTIN va l 

tuuskunnan vuosikokouksessa Turussa 

perjantaina 22. 4. 1977 to d e t 

tiin, että suunnitelm at om an to im i 

talon saam isesta T urun korkeakouluille 

varatulle alueelle vahvistu i 

vat viim e vuoden aikana. T urun y liopiston 

rakentam isen neuvottelukunta 

suositteli opetusm in iste riö lle 

S iirtolaisinstituutin rakennushankkeen 

huom ioonottam ista kasarm i- 

alueen m aankäyttösuunnitelm aa 

laadittaessa. P erustam issuunnitelman 

tekem istä varten on T urun 

kaupunki m yöntänyt avustuksen. 

Toim intavuotena a lo ite ttiin myös 

suunnitelm at yhdessä ruotsinsuom 

alaisten jä rje stö je n kanssa R uotsinsuom 

alaisten A rkisto n perustam 

iseksi Tukholm aan. 

Näyttelyssä e sillä o lle e t 79 te o s 

ta ovat kaikki kiinalaisten ta lo n 

poikien, a m a tö ö rita ite ilijo id e n te kemiä. 

N äytteillä o li vuodesta 1973 

lähtien luotu ja talonpoikaism a a 

lauksia 13 m aakunnasta, kaupunkikunnasta 

ja tai autonom iselta 

alueelta, mukaan luettuna Huxianin 

piirikunta, jo ka on K iinan harrastelijataidetoim 

innassa p itkä lle kehittynyttä 

aluetta. Vastaavanlainen 

näyttely on viim e vuosina vie ra illu t 

ainoastaan H anoissa, Pariisissa, 

Tukholm assa, O slossa ja B rysselissä. 

Suom essa näyttely on o llu t 

nähtävänä O ulussa, Lahdessa, 

Tam pereella, K uopiossa, H e lsingissä 

ja Jyväskylässä. Turussa näyttely 

o li avoinna 5.— 15. 5. 1977 välisen 

ajan.

Turku-seuratoimii 

SEURAN kevätkauden toim innassa 

m erkittä vim m ä t tapahtum at ovat 

o lle e t to u kokuun ku lttu u rire tk e t sekä 

vu o siko ko u s T urun K auppakorkeako 

u lu lla . N äistä tila isu u ksista on 

tässä lehdessä e rillis e t selostukset. 

★ 

SIVISTYSJAO STO suunnittelee 

erä id e n T u rku-aiheisten kirjasten 

pa in a tta m ista sekä on ta ltio in u t ja 

suunnitte le e edelleen ta ltioitavaksi 

erä id e n vanhojen T u rku-p a trio o t- 

tien haastatteluja. 

M URREJAO STO on kuukausitilaisuuksissaan 

p uhunut ja k irjo itta 

n u t T urun m urretta ja on lupautu 

n u t hankkim aan ensi syksyn Turun 

päivän useaan tilaisuuteen 

m urrepakinan. Jaosto to sin on kuolem 

an kautta m enettänyt parhaan 

asia n tu n tija n sa A lla n Salom aan. 

T ä lla isia T urun m urteen ta ita jia on 

enää vähän. Jaosto esittääkin to i 

vom uksen, että vanhat turkulaiset, 

jo tk a vielä taitavat T urun m urretta, 

tu lis iv a t to im in ta a n m ukaan. Yhteyden 

voi ottaa vaikka seuran to i 

m innanjohtajaan. 

N AISJAO STO N apua pyydetään 

usein Turku-seuran eri tilaisuuksien 

jä rje ste lyte h tä viin . V arsinkin ensi 

syksynä pyritään T urun päivän ja 

seuran om an 20-vuotisjuhlan yhteydessä 

jä rjestäm ään m yyjäisiä. Täm 

än jo h d o s ta naisjaosto varm aankin 

o tta isi avukseen innokkaita 

uusia jäseniä. H alukkaat voivat ottaa 

yhteyden naisjaoston puheenjohta 

ja a n H elm i S ilvola-M anérukseen. 

★ 

TURKU -seuran 2 0-vuotisjuhla on 

ensi syksynä 18. 10. K o n serttita lo l 

la. Jä rje s te ly t on hoita n u t ja o h je l 

man s u u n n ite llu t nim etty ju h la to i- 

m ikunta. Tilaisuudessa esiintyvät 

mm. eräät m usiikki-, n a isvoim isteluja 

lausuntaryhm ät sekä kaupunginorke 

ste ri. 

LEHTEM M E syysnum erossa kerrotaan 

ju h la sta lähem m in. Pääsylip 

p u je n etum yynti järje ste tä ä n ja 

jä senten on syytä varata lippunsa 

ajoissa, s illä vain runsaat puolet 

seuran nykyisestä jäsenm äärästä 

m ahtuu K onserttisaliin. 

★ 

” IKINUORTEN T u rku" on ensi 

syyskuun 18. päivänä vietettävän 

T urun päivän teema. Kun Turkuseuran 

jä senistä huom attava määrä 

on näitä "ik in u o ria ” , seuram m e on 

voim a kkaasti edustettuna päivän 

jä rje ste lyissä , niin valm isteluissa 

kuin o hjelm an suorituksissakin. 

M a j-L is N iem ineva, A lfons K oskim 

ies ja Ilm ari R inne ovat Turkuseuran 

e d u sta jin a T urun päivän to i 

m ikunnassa. O sallistum m e Heikin 

m a rkkinoilla ja K onserttitalolla 

m yyjäisiin. M urrejaosto vastaa siitä, 

että jokaisessa Turun päivän tila i 

suudessa on Turun m urteinen esittäjän 

itse kirjo itta m a pakina. 

★ 

TURKU-seuran h allituksen sam a 

ten kuin seuran jäsenkokouksetkin 

pyritään pitäm ään eri paikoissa, 

jo tta voidaan tutustua kaupungin 

m oniin m ielenkiin to isiin uusiin 

kohteisiin. 

H allituksen kokous helm ikuussa 

oli m aistraatin uudessa huoneistossa 

KOP:n talossa. Täällä mm. porm 

estari Jorm a Salo tu tu stu tti m aistraatin 

tehtäviin. Toinen kokous oli 

m aaliskuussa K auppakorkeakou lulla 

ja kolm as huhtikuussa ravintola 

Tauruksessa. Tässä kokouksessa 

mm. ta rkiste ttiin ja osin uusittiin 

seuran jaostojen jäsenistö. 

Toukokuun 18. päivänä oli kokous 

Turun U kkokodissa, jonka viehättäviin 

ja pääasiassa om atoim i 

suudella sisustettuihin tilo ih in tutustuttiin. 

Yllätyksenä h allitus sai ennen 

kokoustaan seurata virkeiden vanhusten 

esityksiä. Hupaisa ja aidontuntuinen 

o li saunakohtaus, jossa 

kolm e "ve lje stä ” vain säkki vyötäisillään 

kylpi vastoineen sih ise 

vässä ja vettä kiukaalle heitettävässä 

saunassa. Kuoro ja soolo 

la uloivat koko ajan taustalla reipasta 

saunalaulua, jonka sanat ju l 

kaisem m e lehtem m e seuraavassa 

num erossa. Lisäksi kuoro esitti veikeän 

laulun "O li lautalla pienoinen 

kahvila". Johtajatar M aj-Lis Niem i- 

nevalle lausuttiin kiitos hienosta 

esityksestä ja tietysti "u k o ille ” , jo ille 

la h jo ite ttiin Turku-seuran kaskukirja 

ja Turku-levy. 

P iirin kansanedustajat 

vierailivat 

T urussa 

■ T urun läänin eteläisen 

v a a lip iirin kansanedustajat 

vie ra iliva t T urun kaupungin 

kutsusta ke skiviikko n a 6. 4. 

177 T urussa. T urun linnassa 

nautitun lounaan jälkeen 

su o rite tu lla kiertoajelulla 

ka u p u n g in jo h ta ja t selvittivät 

T urun a ja n kohta isia rakennusko 

h te ita sekä talous- ja 

ty ö llis y y s p o liittis ia kysymyksiä, 

jo is ta kansanedustajille 

ja e ttiin m yös tekstim ateriaalia. 

E sillä o liv a t mm. T urun lentoasem 

an rakennustyö, T urun sairaan- 

TU R KU -seuran ta rkoitu s sääntöjen 

2 §:n m ukaan on toim ia Turun 

kaupungin a sukkaiden yhteenliittym 

änä k o tikaupungin henkisen ja 

aineellise n kehityksen edistäm iseksi 

sekä h a rrastuksen herättämiseksi 

tu rk u la is u u tta ja kotiseutua, maamme 

vanhinta sivistys- ja talouselämän 

keskusta kohtaan. 

SEURAN jä senet tietävät, mitä 

ed e llä ole va sta on voitu ja mitä ei, 

toteuttaa 20-vuosikym m enen aikana. 

Tässä loppulauseessa haluankin 

vedota jä s e n iin ja m uihin Suom 

en T urun lu k ijo ih in lähettämään 

a lle k irjo itta n e e lle toim innanjohtajalle 

toivom u ksia n n e ja ideoitanne. 

M iksei m yös lyhyitä hyviä juttuja 

lehteen, s illä ensi syksynä julkaistanee 

ta vallista laajem pi Suomen 

T urku seuran h istoriikkeineen. □ 

ILM ARI RINNE 

• V eijarivaarit tiku-tlku-löylyssä: (vas.) Em il S irkiä, Kustaa A d o lf Tuominen 

ja Paavo Kajander. 

Meri K utsuu ja Vapaa-aika 77 

-näyttelyssä 37.807 kävijää 

B O suuskunta T urun Messut 

jä rje s ti M eri K utsuu ja 

V apaa-aika 77-näyttelyn 16. 

— 24. 4. 1977 K upittaalla. 

Yhdeksän päivän aikana 

näyttelyyn tu tu stu i ta rk is ta 

m attom ien tie to je n mukaan 

37 807 kävijää e li 1 672 kävijää 

enem m än kuin vuotta a i 

kaisem m in. Tänä vuonna 

saavutettiin u usi m aksaneittan 

katso jie n ennätys. Näytte 

ly o li 15. O suuskunta T u 

run M essujen järjestäm ä 

valta kunnallin e n veneilyn ja 

vapaa-ajan e rikoisnäyttely. 

Näyttelyn avasi M e renkulkuhallitu 

kse n p ääjohtaja Jan- 

E rik Jansson ja m essujen 

jä rje stä jä n tervehdyksen la u 

sui kaupungin jo h ta ja Väinö 

J. Leino. 

Noin 4 ha:n laajuisessa näyttelyalueessa 

oli sisätila a noin 7 000 

neliöm etriä. U rh e ilu h a llin lisäksi oli 

näyttelyn käytössä 2 000 neliöm etrin 

laajuinen y lip a in e h a lli. Näytteilleasettajien 

käytössä o li 3 625 

neliöm etriä sisätilaa ja 1 265 neliöm 

etriä sisätilaa. N ä ytteilleasettajia 

o li 160 ja näiden o sasto illa yhteensä 

noin 200 venettä ja 300 venem 

oottoria. N äyttelyssä o li tuotteita 

noin 20 maasta. 

Esillä o li mm. eri harrastuksissa 

tarvittavia välin e itä , polkupyöriä, 

kam eroita, o m pelukoneita, vapaaajanasuja, 

kirjo ja , ju liste ita , maaleja, 

viih d e -e le ktro n iikkaa. Ensim 

m äistä kertaa esittäytyi suurelle 

yleisölle turkula in e n m eripelastusalus 

O tkantti. T urun kaupunki tie 

d otti kalastus- ja u lkoilualueistaan. 

V-S:n P a rtio p o ikapiiri pystytti to i 

mivan p a rtio le irin ohje lm a llisin e 

iltanuotioineen. Suom en M oottorih 

o ito-oppilaitoksen rakentam inen, 

lastentarhanopettajien ko u lu tu s Turun 

yliopistossa, T urun suom enkielisen 

m erenku lku o p p ila ito kse n 

asuntohanke, p o liis ita lo n rakennuttam 

inen, T urun ylio p isto n ja Åbo 

Akadem in rakennushankkeet ym. 

Turun osalta on avoim ia valtion 

hallintoa koskevia kysym yksiä kaikkiaan 

kuuden m in iste riö n piirissä. 

Turulla ja ra u ta tie h a llitu kse lla on 

yhteinen n euvottelukunta selvittelemässä 

e rita soriste yksiä käsitteleviä 

kysym yksiä ja T u ru lla sekä T ie- ja 

vesirakennushallituksella yhteinen 

fie- ja sillanrakentam iskysym yksiä 

käsittelevä toim ikunta. 

Turku-retkeen o s a llistu ivat kansanedustajat 

R eino B re ilin , Paula Eenilä, 

Sauli Hautala, A nna-L iisa J o k i 

nen, Arto Lam pinen, A rto M erisaari, 

Pertti Paasio, H e ikki Perho. O ili 

Suomi, C h ris to ffe r T axell ja Taisto 

Tähkämaa. 

n 

veneliitto esitteli kilpailutoim intaansa, 

Suomen Punainen Risti 

edisti kam panjaansa Kokoa Punainen 

Risti ja M aailm an Luonnonsäätiön 

Suomen rahasto to im in 

taansa uhanalaisen luonnon hyväksi. 

Esillä o li myös Suomen laajin 

kora lli- ja kotilokokoelm a. 

® Turkulaisen rouva Sirkka Anderssonin 

"m eren aarteita” , e li kora lle 

ja, kotiloita ja m eritähtiä ja -siilejä. 

Rouva Anderssonin vuosien työn 

tulos, oloissam m e ainutlaatuinen 

kokoelm a o li esillä Meri Kutsuu 

näyttelyssä ja herätti siellä ansaittua 

huom iota. — Kuva Erkki Paakki. 

Y leisöllä oli tilaisuus tutustua 

urheilusukellukseen, purje h tim i 

seen, karateen, aikidoon, judoon, 

krokettiin, jousiam m untaan, tram 

p o liinihyppyihin sekä radio-ohjattavien 

veneitten ja lentokoneinen 

a skarointiin. Turun Tekstiilikauppiasyhdistys 

jä rje sti joka päivä 

m uotinäytöksen, Turun kaupungin 

palolaitos opasti sam m utusnäytöksellään 

veneilijöitä, tohtori Ilkka 

K oivisto kertoi tämän päivän harvinaisista 

m erieläim istä. Lisäksi oli 

ohjelm assa Turun Soitannollisen 

Kerhon järjestäm ä säveltuokio Säveltuulia 

Sigynin purjeissa. 

Seuraava Meri Kutsuu ja Vapaaaika-näyttely 

järjestetään Kupittaalla 

1 5 — 23. 4. 1978. Osuuskunta 

Turun M essut järjestää tänä vuonna 

seuraavat tapahtum at: A suntom 

essut Mynämäessä 15. 7.— 14. 8. 

1977, K onttori -77 Ikituurin kongressikeskuksessa 

8.— 11. 9. 1977 

sekä Kultaa ja Hopeaa -77 WSinö 

Aaltosen museossa 3.— 6. 11. 1977. 

□ 

TURUN Parturiyhdistys ja Turun 

N aiskam paajain Yhdistys järjestivät 

60-vuotisen toim intansa m erkeissä 

hiusm uotinäytöksen Laulun Ystävien 

huoneistossa Hum alistonkatu 4:ssä 

sunnuntaina 20. 3. 1977. Tapahtumassa, 

joka o li sam alla juhlanäytös, 

30 kam paajaa ja parturia esitteli 

taitojaan runsaslukuiselle yleisölle. 

Tietokoneet 

voimakkaasti esillä 

Konttori 77:ssa 

Turussa syyskuussa järje ste ttä vä 

K onttori 77 -näyttely on herättänyt 

alan yritysten keskuudessa niin 

suurta kiinnostusta, että näyttelylle 

alunperin varatut tila t osoittautuivat 

riittäm ättöm iksi. 

— N äyttelypaikaksi va littiin Ik i 

tuurin uusi kongressikeskus, koska 

sen teknisessä suunnittelussa oli jo 

otettu huom ioon erikoisnäyttelyjen 

tarpeet, kertoo n äyttelypäällikkö O lli 

A nttila O suuskunta Turun M essuilta. 

N äyttelyosastot suunnite ltiin s ijo i 

tettaviksi 1130 neliöm etrin laaju i 

seen A rena-halliin. Ilm oittautum isajan 

päättyessä olivat sen tila t jo 

loppuun varatut. Koska näytte ille 

asettajia on kuitenkin jatkuvasti 

tulossa lisää, o li järje ste ttä vä lisätilaa 

halliin välittöm ästi liittyvistä 

auloista. 

Näyttelyn sisällöstä voidaan jo 

tässä vaiheessa kertoa, että tie to 

koneet tulevat olem aan e sillä vo i 

m akkaasti ja m onipuolisesti- Toisen 

Konttori 77:ssä selvästi erottuvan 

ryhmän m uodostavat kuivakopiokoneet, 

jo tka esittäytyvät lukuisina 

e rityyppisinä m alleina. Lisäksi näyttelyssä 

ovat mukana luonnollisesti 

m itä m oninaisim m at konttorikoneet 

ja -kalusteet, arkisto in tijä rje ste lm ä t 

ja -tarvikkeet, puhelin- ja henkilötunnusjärjestelm 

ät, laskim et, p ainotuotteet, 

m ikrofilm auslaitteet jne. 

Syyskuun 8— 11. päivinä jä rje s 

tettävä K onttori 77 on kolm as 

O suuskunta Turun M essujen jä r 

jestäm ä alan e rikoisnäyttely. □ 

SILJA Line on 20-vuotisen to i 

m intansa aikana ku lje tta n u t Suomen 

ja R uotsin v ä lillä 20 m iljoonaa 

m atkustajaa. Tänä vuonna arvioidaan 

yhtiön la ivoja käyttävän noin 

1,3 m iljoonaa m atkustajaa. Y htiön 

aloittaessa toim intansa 20 vuotta 

sitten, o li m atkustajia vuodessa 

267 000. Tänä kesänä S ilja Linen 

liikenteessä on kolm e alusta T u r 

ku— M aarianham ina— Tukholm a lin 

ja lla : ms A allotar, ms B ore I ja ms 

Fennia sekä m yös kolm e alusta 

H elsinki— T u kholm a -lin ja lla : ms Bore 

Star, ms Svea C orona ja ms 

W ellam o. Y htiön ensim m äinen alus, 

joka tu li liikenteeseen kesällä 1957, 

o li S ilja, jonka m ukaisesti varustamokin 

sai nim ensä. 20-vuotism erkkipäivänä 

ja e ttiin K eskuskauppakam 

arin m yöntäm ät ansio m ita lit 

seuraaville h e n k ilö ille : hopeinen 

ansiom erkki 20 vuoden palvelusta 

m erenkulkuneuvos N ils W etterstein, 

pronssinen ansiom erkki 15 vuoden 

palvelusta pro kuristi Rut B reider, 

lipputa rka sta ja Ingegerd Juslin, 

m erikapteeni R eijo Lavon ja siivo o 

ja A n n ikki M atilainen.

Y hteisostoilla peruskivi 

tu rkulaisen työväestön 

osuuskauppaliikkeelle 

• V uonna 1917 T urun Työväen Osuuskaupan hallinto päätti otattaa itsestään 

valokuvan. H e n kilö t vasem m alta lukien: eturivissä J. A. Vesa, K. F. H ellsten, 

W alentin Annala, F. A. E loranta, J. Talvio ja Väinö Lehtonen; takarivissä 

K. H arju, G. A. T erho, J. E. Lehto, K. H. H eikell. P. Lem pinen, Tekla Tuom ola 

ja H ugo Säilä. 

■ O suusliike Tarm olan 

e d e ltä jä n T urun Työväen 

O suuskaupan perustam isesta 

ja toim in n a n alo itta m ise s 

ta tu li kuluvan vuoden helm 

ikuussa kulu n e e ksi 75 

vuotta. Peruskivi turkulaisen 

työväestön o suuskauppaliikkeelle 

la skettiin aloittam alla 

y h teisostopuuha, jo lle vuokra 

ttiin huoneisto T urun työväenyhdistyksen 

talosta. 

E nsim m äinen "ta vara n tasaus" 

a lo ite ttiin 17. 8. 1901. T avaroita oli 

h a n kittu 200 m arkan arvosta käsittäen 

kahvia, p e tro o liö ljyä, nisujauhoja, 

ru sin o ita ja väskyniä. Tavaraa 

m yytiin 10— 15 % halvem m alla 

k uin yksityiska u p p ia a t. Saman vuoden 

lo p u lla to im in ta s iirty i E erikinkadun 

ja B irg e rin kadun (nyk. Ursin 

in ka tu ) kulm auksessa s ija in n e e 

seen huoneistoon, jossa vuonna 

1912 a lo itti m yös toim in ta n sa Turun 

Työväen O suuskaupan ja lkin e - 

m yym älä, jo k a peru ste ttiin liikkeen 

to im itu s jo h ta ja k s i valitu n suutari 

K. H. H eikelin aloitteesta. 

Päätös yhteisostopuuhan a lo itta 

m isesta te h tiin T urun työväentalossa 

10. 8. 1901 pidetyssä ko ko u k 

sessa, jo h o n o sa llistu i 300 henkilöä. 

E sivalm istelujen jälkeen T u 

run Työväen O suuskaupan sääntöe 

h d o tu sta k ä s ite ltiin alustavasti 12. 

2. 1902 ja lo p u llis e s ti säännöt hyv 

ä k s y ttiin 25. 2. 1902. S ääntöjen 

s aatua k u v e rn ö ö rin vahvistuksen 

päätös osuuskaupan ensim m äisen 

myymälän avaam isesta tehtiin 14 

5. 1902. Myymälä avattiin 2. 6. 1902 

yhteisostotoim ikunnan käytössä o l 

leessa huoneessa. K aupanhoitajaksi 

va littiin n a h kurinkisälli F. F. H ällfors 

ehdolla, että hänet voidaan 

liikkeen laajetessa siirtää jonkin 

sivum yym älän hoitajaksi. Ensim 

m äisen toim intavuoden lopussa 

osuuskaupalla oli kolm e myymälää: 

E erikinkatu 30, A m iraalistonkatu 

4 b ja K erttulinkatu 13. Am i- 

raalistonkatu 4 b:n pihan huoneessa 

m yym älä toim i vuoden 1906 lo 

pulle jo llo in se s iirre ttiin kadun 

varteen. 

Ensim m äiseen m yymälään hallin 

to päätti ostaa 330 m arkalla sekatavaraa 

ja painattaa 10.000 kappaletta 

"ilm o itu s lip p u ja " jaettavaksi 

työpaikoilla, jo tta työväki saisi tie 

don uudesta yrityksestä. V uosikokouksessa 

15. 2. 1903 esitetyssä 

vuosikertom uksessa todettiin liik 

keen m yynnin olleen 52 522 m arkkaa, 

josta puhtaaksi voitoksi jä i 

1 006 m arkkaa. Y lijääm ästä päätettiin 

jä senille palauttaa ostom erkkien 

m äärästä 6 °/o ja e i-jäsenille 

3 % sekä siirtää vararahastoon 10 

% , antaa palvelusväelle 2 % ja 

Suom en työväen p u o lu ehallinnolle 

5 % . Jäseniä o li vuoden päättyessä 

56, m utta ostom erkin palauttajia 

366, joten valtaosa palauttajista oli 

ei-jäseniä. 

"T äm ä on tosin pieni tulos m itä 

kaupalla tähän asti on saavutettu, 

CITYSOKOS 

avasi ovensa 

Suomen Turussa 

■ Turun Osuuskaupan uusin 

tavaratalo Citysokos Yliopistonkadun 

ja Kristiinankadun 

kulm auksessa on avannut 

ovensa. Avajaispäivänä torstaina 

21. 4. 1977 Turun kaupunginvaltuuston 

puheenjohtaja 

Heikki Löyttyniemi katkaisi 

uusiin suojiin johtavan 

väylän yli ulottuneen nauhan. 

Tavaratalon johtaja on Eero 

Hannonen ja apulaisjohtajana 

Esko Vähätiitto. 

C itysokoksen rakennuttanut Vakuutusyhtiö 

Sam po on vuokrannut 

tila t T urun O suuskaupalle. Pääurako 

its ija n a o li ra kennustoim isto Puolim 

a tka Oy. T alon koko tilavuus on 

71 760 ku u tio m e triä ja m yyntipintaala 

6 200 neliö m e triä . Tavaratalossa 

on kolm e m yyntikerrosta, joiden välillä 

on liikente e ssä kaksi hissiä 

ja rulla p o rta a t. Y lio p isto n ka d u n pääsisäänkäynnin 

lisäksi taloon pääsee 

K ris tiin a n kadulta , jo sta menee porras 

suoraan mm. Sokosherkkuun ja 

S o ko sg rilliin , jo s ta saa pikkuannoksia. 

S okosherkussa on jäähdytettyjä 

h uoneita 180 n e liö tä sekä jäähdyte 

ttyjä a lta ita ja m yyntitiskejä 100 

m etrin pituudelta. Toiseen kerrokseen 

sijo ite tu ssa cafeteriassa on 

160 paikkaa, jo is ta kolmannekseen 

on p ö y tiin ta rjo ilu . 

Tavaratalon v a likoim a t käsittävät 

noin 50 000 a rtik k e lia , jo tka ovat 

hyvin esillä selkeiden opasteiden 

ohjatessa k u lle k in osastolle. Citysokoksessa 

on h enkilökuntaa 260, 

jo is ta osapäivätyössä noin 40 %. 

Joka o sasto lla on am m attitaitoisia 

m yyjiä, jo tk a pystyvät kertomaan 

tu o tte ista ja antam aan neuvoja 

a siakkaille, jo id e n käytössä on myös 

tavarataloem äntä. U seilla osastoilla 

m yyjät ovat k ie lita ito is ia . □ 

vaan oso itta a se kuitenkin että 

eteenpäin on m enty. Ja tällaisissa 

o suuskunnissa jo issa ei ole paljon 

osuuden o m ista jia niin täytyy myydä 

tavaraa h a lvalla niin kauan että 

saadaan osuuden o m istajia niin 

p aljon että ne pitävät kaupan pystyssä", 

k irjo itti vuosikertom uksen 

laatinut. 

H allin to n e u vosto n kokouksessa 

18. 3. 1922 k ä s ite ltiin hallintoneuvoston 

ehdotu s liikkeen nimen 

m uuttam isesta. Hallintoneuvosto 

e h d o tti nim eksi O suusliike Tarmola 

i.l. T oisen kerran asiaa käsiteltiin 

1. 4. 1922. Hallintoneuvoston 

jä se n iltä tu li lu ku isia nim iehdotuksia: 

Taika, Vire, Ponsi. Turva, 

H uolto. Kansan Voim a, Kansan 

T u ki, Ura, V irm a, U urtaja ja Hyrrä. 

H allin to n e u vosto n ehdotus voitti 

äänestyksessä ja e d ustajiston kokouksessa 

2. 4. 1922 hyväksyttiin 

yksim ie lisesti nim eksi Osuusliike 

T arm ola i.l. 

T u r u n V ä h ittä isk a u p p ia s - 

y h r iis ty k s e llä ju h la v u o s i 

• Turun V ähittäiskauppiasyh distys ry:n nykyinen johtokunta (edestä vasem 

m alle): Jukka P ietilä puheenjohtaja, Pauli Saarinen sihteeri, Eila Lehtonen, 

M atti Lento, Lasse Sirkiä, A ulis Laakso, M arkku Malmi, Turkka 

Vanne, T eljo T ö rn b lo m varapuheenjohtaja, Lasse Korpela, Aila H eikkilä ja 

Sulo Tuusvuori. — Kuva Hede Foto. 

■ T urun V ähittäiskauppiasyhdistys 

ry:n syntysanat laus 

u ttiin 22. 4. 1917 pidetyssä 

kokouksessa. Kesäkuun 3 

päivänä sam ana vuonna hyväksyttiin 

yhdistyksen e d e l 

tä jä n T urun Seudun Vähittäiskauppiasyhdistyksen 

säännöt, 

jo tka läänin kuve rn ö ö ri vahvisti 

8. 9. 1917. 60-vuotisjuhlavuottaan 

viettävän yhdistyksen 

jäsenm äärä on 66 to im i 

vaa kauppiasta, jo tka m uutam 

aa poikkeusta lukuunottam 

atta ovat T urun kaupungin 

a lueella. N oin 80 % jäsenistä 

on K -kauppialta. 

Lehdistötilaisuudessa yhdistyksen 

puheenjohtaja J u kka P ietilä loi katsauksen 

k u lje ttu u n taipaleeseen ja 

veteraanikauppia s V eikko Salonen 

m uisteli ta pahtum ia vuosikym m enien 

varrelta. Y hdistyksen sih te e ri Pauli 

Saarinen m ainitsi k o u lu tu sto im in 

nasta mm., että v iim e vuonna yli 

puolet yhdistyksen jäsenkauppiaista 

osallistui e ri ta soisiin koulutustapahtum 

iin. Suom en laajim paan aikuiskoulutustapahtum 

aan, M estarim yyjäkilpailuun 

o sa llistu i jäse n liikkeistä 

noin 450 to im ih e n k ilö ä ja vähintään 

päivän p itu is iin koulutustapahtum iin 

lähes 250 to im ih e n kilö ä . T o im ip a i 

kan ulkopuoliste n koulutustuntien 

m äärä oli lähes 3 600. 

Turun V ä h ittäiskauppiasyh distys 

ei kersku 60-vuotispäivänään suurella 

jo u kko vo im a lla ja jäsenm äärällä. 

Sen to im in ta on kuitenkin 

jokapäiväiseen kaupankäyntiin ja 

liikkeenjohtoon läheisesti liittyvää 

/a siksi tärkeätä ei ainoastaan jäsenistölle 

vaan kaupunkim m e talouseläm 

än kannalta yleensäkin. Lähdem 

m e seuraavalle vuosikym m e 

nelle reippaalla yrittäjäm ielellä, totesi 

Saarinen. 

60-vuotispäivänä suoritettiin kunniakäynnit 

yhdistyksen entisten puheenjohtajien 

T. R. H ietalan, K. A. 

Kaskisen. O skari Harjun ja Arvo 

Lehtim äen haudoilla. Iltajuhlassa 

lausui tervehdyssanat puheenjohtaja 

Jukka Pietilä ja juhlaesitelm än 

aiheesta "Varsinais-Suom en talouseläm 

ä tänään" p iti m aisteri Risto 

Konttinen. Lisäksi o li ohjelm assa 

Turun U rheiluliiton tyttöjen liikuntaesityksiä. 

Juhlassa sai Keskuskauppakam 

arin ansiom erkin 10 henkilöä, 

Suomen V ähittäiskauppiasliiton 

ansiom erkin 4 henkilöä ja liiton 

harrastusm erkin 7 henkilöä. M uistolahjalla 

m uistettiin neljää entistä 

aktiivia. 

□ 

ELÄKKEELLE siirtyneen Turun 

kaupungin koulutoim enjohtajan A l 

lan T. Koskim iehen muotokuva paljastettiin 

perjantaina 27. 5. 1977 

kaupungin kouluviraston tiloissa 

Käsityöläiskatu 10. M uotokuvan 

"A llu n a ktin " on maalannut taidem 

aalari Liisa Tanner ja sen on 

m aalauttanut Koskim iehen suostum 

uksella O pettajain Am m attiyhdistyksen 

turkulaiset jäsenet. 

Farma 

tuo Turkuun 

tuhansia vieraita 

Ensi kesän kohokohtia Turussa 

on Farma, kansainvälinen m aatalous-, 

kotitalous- ja e lintarvikenäyttely 

A rtukaisten vanhalla lentokenttäalueella. 

Näyttely avataan 30. 6. 

ja on auki päivittäin 10— 18. Kuusipäiväinen 

näyttely tu o kesä-Turkuun 

tuhansia vieraita eri puolilta 

m aatam m e ja u lkom ailta asti. Farm 

assa on m ukana näytteilleasettajia 

mm. Länsi-Saksasta ja P ohjoismaista. 

N äyttelyn viim ekertainen 

kävijäm äärä o li 115.000. 

O hjelm an vetonaulana on puolalainen 

hevosshow, 34 tulisen puolalaisratsun 

ja 75-henkisen ta ite ilija 

ryhm än värikäs esitys, jo k a nähdään 

juhlakentällä kahdesti jo k a i 

sena näyttelypäivänä. 

Hevosia on m ukana m yös kotieläinosastolla, 

mm. kotim aisia lämm 

inveriravureita. O hjelm assa on 

perinteiseen tapaan hevoshuutokauppoja, 

tällä ke rra lla kahtena 

päivänä, m aanantaina 4. 7. myydään 

suom alaisia läm m inverihevosia, 

tiistaina 5. 7. seitsem än puolalaista 

läm m inveritam m aa, jo tka 

on valinnut näyttelylle P uolan hevosjalostusliitto. 

Näyttelyn uutuus on e lin ta rv ik e 

osasto, jo lla teollisuus esittelee 

uutuuselintarvikkeitaan. O sastolle 

tulee myös maa- ja kotitalousnaisten 

tuliaistori, jo lla on ta rjo lla perinteisiä 

m aalaistuotteita. 

Kotieläinosasto kaikkineen ta r 

joaa paljon myös kaupunkilaisille. 

Tuttujen kotieläintem m e valio t ovat 

kaunista nähtävää. Lem m ikkieläinosastolla 

on puolestaan nähtävänä 

"p ie n iä ystäviäm m e” , viiriä isiä , 

kääpiökanoja, vuohia, kissoja jne. 

Taide- ja kotite o llisuushalli antaa 

varsin hyvän kuvan sekä m aakuntamme 

kotite o llisuusyrittä jie n että 

käsityön harrastajien taidoista. 

O sastolla on myös suoram yyntiä 

sam oin kuin e lintarvikeosastolla. □ 

TURUSSA kaikki pysäköin tim itta 

rit toim ivat nyt enää 50 p e nnillä 

ja m arkalla. M itta rie n vaih to on 

saatu suoritettua kokonaisuudessaan. 

P ysäköintim ittarien tuotosta 

on esitetty m onenlaisia arveluja, 

m utta vuosi 1976 o soitti niiden 

puolustavan paikkaansa hyvin huolim 

atta siitä, että 20 pennin ja 10 

pennin m itta rit olivat toim innassa 

varsin pitkään. P ysäköintim ittarien 

bruttotuotto viim e vuodelta o li 

noin 900 000 m arkkaa ja pysäköintisakkojen 

b ru tto tu o tto noin 570 000 

mk. Tänä vuonna m ittarien tuoton 

odotetaan nousevan huom attavasti 

suurem m aksi, kun taksojen vaihto 

pääsi alkam aan vasta viim e vuoden 

heinäkuun alusta lukien.

Y hteishenkinen Aarnen talli 

ei salli tupakkaa eikä 

politikointia 

• Aarnen taliin täyttäessä viisi vuotta lyötettiin Aarne Haahtelasta muistomitali, 

jonka on piirtänyt taiteilija Viljo Mäkinen ja valmistanut Kultaseppä 

Yrjö Salmela Oy. Kuvassa Haahtela ja mitali. 

K untourheilu on eräs täm än ajan 

p arhaita terveyttä edistäviä "k e k 

s in tö jä ". V anhatkin pysyvät ikin u o 

rina kuntourheilun avulla. Se antaa 

tarpeeksi liiku n to a ja panee kuite 

n kin ponnistelem aan sen verran 

että h iki irtoaa ja veri kiertää entis 

tä vilkkaam m in. 

Eräs T urun kuntourheilua harrastavien 

ryhm ien m erkittävin on 

viisi vuotta to im in u t Aarnen talli, 

jossa on m ukana noin 170 osanottaja 

a ja o hjastajana jo h ta ja Aarne 

Haahtela. Jäsenten keski-ikä on 

noin 70 vuotta, kuten jo h ta ja lla kin . 

J o u kko on h ilja lle e n kasvanut harjo 

itu stila isuuksissa. 

Keskeinen toim in ta p a ikka on Kup 

ittaan urheilu h a lli, jossa kerran 

viiko ssa suoritetaan noin tunnin 

harjo itu s, jo h o n kuuluu voim istelua, 

hölkkää, sisäratakävelyä ja kuntojum 

ppaa. Toisinaan harjo itu kse t 

ovat ulkona luonnossa läheisen 

H ippoksen maastossa. H arjoitusten 

jä lkeen on saunom inen ja uinti. 

J o kain e n tuntee itsensä virk is ty 

neeksi ja veri kiertää vilkkaam m in 

k uin m uuten. Jokaisella osanottaja 

lla on hyvä m ieli. V iihtyisyyttä lisäävänä 

on m yös jouko n e rinom ainen 

ku ri ja hyvä keskinäinen henki. 

Kun jo u k k o on paisunut m elko 

s u u re ksi on keskuudesta valittu 

jo h to ku n ta , jossa nuijaa heiluttaa 

V iljo Vanne, itsekin innokas kuntou 

rh e ilija . Kesä jäte tä ä n väliin ja 

s yksyllä taas alkavat harjoitukset. 

Ensi syksynä Turun päivä vie te 

tään teem alla "Ik in u o rte n T u rku". 

N iinpä ovatkin Aarnen ta llin ik i 

nuoret itseoikeutettuja suoritta 

maan reippaan avausm arssin T u 

run kauppatorille, jossa päivän 

avaustapahtum a alkaa kello 12.00 

T ällöin m uilla tu rku la isilla on tila i 

suus nähdä nämä reippaat ikinuoret. 

Ehkäpä Aarnen ta lli syksyllä o t 

taa uusiakin harrastajia mukaan, 

jote n sekaan vaan. Joukko jaetaan 

iän ja kunnon mukaan erila isiin 

ryhm iin, jossa kullakin on tasonsa 

m ukainen harjoitusohjelm a. □ 

ILM ARI RINNE 

TURUN kaupunginvaltuustolle on 

tehty aloite urheilupuistossa s ija itsevan 

ns. Karikon lenkin m erkitsem 

isestä sam annim isenä asem a 

kaavaan ja nim ikilp ie n laittam isesta 

sopivalle kohdalle radan viereen. 

K untoradan rakennutti vuonna 

1945 kaupungin sillo in e n urheilutoim 

e n jo h ta ja Paavo Karikko. 

Suom en ensim m äisen kuntoradan 

pituus on 1 420 m etriä. Karikon 

lenkin valm istum isen jälkeen T urkuun 

on rakennettu kahdeksan rataa 

lisää. 

Maauimalakausi 

alkoi 

toukokuussa 

■ Samppalinnan maauimala 

avautui uimareille tänä vuonna 

14. toukokuuta lauantaina. 

Kupittaan maauimalan avaaminen 

sen sijaan vie kesäkuun 

puoliväliin saakka 

siellä suoritettavien kunnostustöiden 

tähden. 

V ä littö m ä sti S am ppalinnan maau 

im a la i avaam isen kanssa alkoivat 

m yös u im a koulu t niin lapsille kuin 

a ik u is ille k in . H uolim atta kesäisten 

u im a p a ikko je n aukaisem isesta, jatkaa 

Im pivaaran uim ahalli toimintaansa 

v ie lä n orm aalisti ja ilmojen 

läm penem isen m yötä myös siellä on 

m a h d o llisuus pistäytyä raittiiseen 

ulkoilm a a n u im isen lomassa. 

A lkavan kesän aikana asennetaan 

ku n to re ittie n varteen katettuja 

k u n to liik u n ta k a to k s ia , kertoi apulaisu 

rh e ilu to im e n jo h ta ja Kari S jö 

h o l m T urun kaupungin urheiluto 

im isto sta N äihin katoksiin tulee 

vatsapenkkejä, vetopenkkejä, rekkita 

n k o ja ja m uita kuntoiluvälineitä. 

Sam oin on vastikään valmistunut 

ku n to liiku n ta o p a s, joka tullaan 

ensim m äisessä vaiheessa sijoittam 

aan Im pivaaran uim ahalliin, Kupittaan 

u rh e ilu h a lliin ja Turun urh 

e ilu p u isto o n K arikon lenkin varteen 

K u n to liikunta o p a s antaa tieto 

ja k a ikista perusliikuntam uodoista 

ja nim ensä m ukaisesti opastaa 

ku n to ilija a liikku m a a n ja kohentam 

aan kuntoaan o ikein 

□ 

Turun 

ortodokseille 

omistusoikeus 

kirkon tonttiin 

■ Eduskunta on hyväksynyt 

hallituksen esityksen, että 

valtio luovuttaisi vastikkeetta 

oikeutensa Turun ortodoksiselle 

seurakunnalle tonttiin, 

jolla seurakunnan kirkko sijaitsee. 

Rakennushallitus on 

vahvistanut tontin arvoksi 

720 000 m arkkaa, mutta valtio 

ei kuitenkaan vaadi tätä 

lunastushintaa. 

A rk k ite h ti C. L. Engelin piirtämä 

k irkko v ih ittiin 2. 9. 1846. Tontin 

o m istu soikeus on o llu t epäselvä 

vuodesta 1838 lähtien. Mainittuna 

vuonna ke isari N ikolai I antoi 

m ääräyksen T urun ortodoksisen 

kirkon rakentam isesta ja valtio 

p a k kolu n a sti kirkon tontin. Nyt tehd 

yllä p ä ä tö ksellä halutaan varmistaa 

to n tin o m istu soikeus ortodoksis 

e lle se u ra kunnalle , jo lla on ollut 

iku in e n h a llin ta o ike u s tonttiin lähes 

140 vuotta. 

O 

Turun m urteella 

ILMARI RINNE: 

Kuntourheilu 

täm äki 

Siin T re ko lika ru ja K oulukaru kulmas, 

P um ppum äe syrjäs o li enne 

M ikaelin kirkon apteekki. K erra 

meijä m am m a lä h e tti mun sinne ostama 

p jerkelseni tip o i ja vetoplaastari. 

Mut ku hän huusi m unt pihalt, 

nii mää o li ju s t to iste klo p p ie n kansa 

juaksem as K ulm akive pihal oleva 

piänem m ä p ytinki ym pärs 100 kertta 

ja vast o li 50 juastu. 

Mää karasi verannal mamman 

tykö, m ut ju a ksi kokoajan p aikallas 

häne eressäs ja sanosi, et m eil o 

ju u r kilp a ilu m enos, enkä mää saa 

seisahtu välil, m uute juaksu hylätä. 

Hän oli ym m ärtäväine ja antoi 

kerstuukin p la kka rist m ul rahat 

koura ja sanos lä ä kkette nim e ja 

mää jätkäsi nyt karam ist ulos 

porttikonkist S ofia n karu l, sit sen 

sikari-S ahlbergin harm a p ytin ki ohi 

(seeku, m einaa, o li p iirtä n y kaik 

Portsan talo) ja sit Lasaretinkarul 

ja kääntysi ro h roskaupa kulm ast 

T rekolikarul. 

Kylm ar jo kane m uista et siin 

Puistokarukulm as oi rautapuari, mis 

käytti rö ö rip a la si ostam as, ku tehti 

fenkkurei, tai s it V altosen pajas, 

siin vähäm atka pääs. T oispual oli 

Pum ppum äki, jo s o li koko kahreksannekaupunkiosa 

perunam aa. 

No m ää karasi viel yh re kulm a- 

väli ja sit ylös apteeki ko rkio i 

trappui ja rupesi funteeram a, et 

uskallak mä viäl s isä lki juasta. Mut 

sit oliki kova paikka, ku mää yriti 

apteekis viäl ju a sta paikalla s ja 

sanosi sam al: p je rk e lseenitip o i ja 

vetoplaastari. S iäl tis k i taka oli 

puksui va lk k io is ja k u is ja m ää luule 

et yks o li se farm a se u tti Svenskbera, 

siitku s it tu li Turu kaikkite 

aikoje paras T uom iokirko-opas. 

Hän kattos m unt vähä pitkä ja siilo 

mun täytys topata vähäks aikka ja 

mä sanosi se lääkke nim e kunnol, 

ku munst rupes tuntum a, et se 

puksu luuli mun kirova, m ut se oli 

vaa se tro p i nim i -pje rkenseeli. 

T ropi tuliva ku tu rk i hiast, veto 

plaastari kans ja sit mä jätkäsi 

karam ist takassi K ulm akive pihal. 

Annoin tro p p ip u llo m am m al ja meni 

juaksem a viä l to ise t 50-kertta 

sen piänem m ä p y tin k i ym pärs. 

Mää lu u le et siin o li senaja kuntourheilu 

tarppeks, ku ka ik karu 

oliva m ukulakivessi ja m ää o li 

paljajalvotte. 

□ 

Fetun p oik 

ILM ARI 

Turun Invalidit ry 

toiminut 40 vuotta 

■ Turun Invalidit ry:n 40-vuotisjuhlassa 

lauantaina 23. 4. 

1977 Turun konserttisalissa 

esitti tervehdyssanat yhdistyksen 

puheenjohtaja Magnus 

Mäkinen ja juhlapuheen piti 

Invalidiliiton puheenjohtaja, 

professori Aimo O. Aaltonen. 

Juhlassa esiintyi yhdistyksen 

sekakuoro Uuno Murajan johdolla, 

Turun Musiikkiopiston 

kamariorkesteri ja Turun 

Kilkurit. 

Yhdistyksen edeltäjän Turun 

R aajarikkoiset-järjestön perustavaan 

kokoukseen huhtikuussa 1937 osallistui 

vain yhdeksän henkilöä asioitsija 

Kaarlo V ibergin johdolla. Nyt 

yhdistyksellä on noin 1 300 jäsentä. 

Y hdistys on rakennuttanut Asesepänkadun 

varrelle yli viidenkym m e 

nen asuinhuoneiston kerrostalon ja 

kerhotilat. Talossa kokoontuu mm. 

käsityöopintokerho ja tärkeällä sijalla 

toim innassa on liikunta. Kesäto 

im inta keskittyy Kuusistossa sijaitsevalle 

Kankareen kesäkotiin, 

jossa jäsenten käytössä on m ajoitus- 

ja ruokailutilat. 

Turun Invalidit ry:n johtokuntaan 

kuuluvat Aune Vuorinen, Risto J. 

H ellm an, Pentti Niemi, M agnus Mäkinen, 

Raili Kivi, V ille Viljanen, 

H eikki H aulisto, H elga Kärkönen, 

Pentti Kortelahti, Pekka Kivi, Paavo 

Salo ja Aksel Leino. 

□ 

■ Pirteästi toimivan Kakskerta-Seura 

ry:n tämän vuoden 

toimintasuunnitelmissa 

on lukuisia tapahtumia, joista 

jäsenille on hyvissä ajoin tiedotettu 

seuran jäsentiedotteessa 

Kakskerran Tiimalasi. 

Kaikkiin tilaisuuksiin, vuosikokousta 

lukuunottamatta, 

ovat tervetulleita seuran jäsenten 

lisäksi muutkin kaupungin 

asukkaat. 

Ennen lehtem m e tämän num eron 

ilm estym istä o li toim intasuunnitelmasta 

toteutettu seuraavat tapahtumat: 

T a lvikirkko sunnuntaina 20. 3. 

77 M artin kirkossa, siivoustalkoot 

lauantaina 21. 5. 77, suvikirkko I 

H elluntaipäivänä 28. 5. 77 Kakskerran 

kirkossa ja ortodoksinen vedensiunaus 

sunnuntaina 12. 6. 77 Brinkhallissa. 

........... 

P erinteelliset Kakskerran käräjät 

käydään seurakuntien vieraana Erikvallan 

Heinänokassa torstaina 30. 6. 

77 k e llo 19.00. V uosikokous alkaa 

sam assa paikassa kello 18.00. Kärä- 

M eritoimi 

60-vuotias 

m 

Turkulainen M eritoim i Oy täytti 

60 vuotta sunnuntaina 13. 3. 1977. 

Yhtiön perustivat m erikapteenit 

M ainio M erim o, ent. G rönroos ja 

J. Saarinen, varatuom ari Toivo 

Piintilä, lakit.kand. A ntti M ikkola ja 

pankkivirkailija B. Erjola, ent. Eklund. 

Toim inta a lo ite ttiin Kaskenkatu 

2:ssa, A uransillan korvassa, johon 

rannikkolaivat saapuivat. Vuonna 

1922 toim isto s iirre ttiin nykyiselle 

paikalleen Linnankatu 37:ään. 

Pääasiallisena toim ialana oli aluksi 

rannikkolaivojen asioim isto. V. 

1928 perustettiin yh tiö lle ulkom aan 

rahtiliikennettä harjoittava sisaryhtiö. 

Nopeasti kasvaneen varustam o 

toim innan lopetti sota. S otien jä l 

keen h ankittiin uusia laivoja, joita 

vuonna 1956 yhtiö llä oli viisi kappaletta. 

V arustam otoim inta lopetettiin 

v. 1963. R annikkolaivaliikenne 

oli loppunut lin ja-autoliikenteen 

johdosta jo paljon aikaisem m in. 

1930-luvun alussa yh tiö a lkoi harjo 

itta a kivih iili- ja koksikauppaa o l 

len edelleen alansa suurim pia T u 

russa. Viim e vuosina on kiinnitetty 

e rikoista huom iota huolinta-alan 

tehtäviin. 

Yhtiön toim itusjohtajina ovat o l 

leet: 1917— 1920 johta ja N iilo Helle, 

vuosina 1921— 1944 m erikapteeni, 

konsuli M ainio M erim o ja vuodesta 

1944 alkaen edelleen ekonom i A a r 

re M erikanto. 

□ 

Kakskerran käräjät koolle 

Erikvallan H einänokkaan 

jä in avauksen suorittaa seuran puheenjohtaja, 

arkkite h ti Raim o N arjus, 

jo ka myös esittää alustuksen 

teem asta "K a kske rra n rakentam i 

nen". K eskustelijoina asem akaavaarkkitehti 

Risto T ilu s ja rakennustarkastaja 

Sim o M erim aa sekä käräjäyleisö. 

K alastustutkim us on valm 

istunut ja sen toisen osan osittain 

yllätyksellisetkin tu lo kse t ju lk is te 

taan käräjillä- M u siikista huole h tii 

paikallinen orkesteri M artti Luolamaan 

jo h d o lla ja U rsus esittää urheilusukellusta. 

Kakskerran ja Satavan saarten 

veneilijät, niin p u rje h tija t kuin m oottoriveneilijä 

t, lähtevät heinäkuun 

viim eisenä sunnuntaina 31. 7. 77 

saattueena S eiliin . S uunnitelm ien 

mukaan lähtö tapahtuu k e llo 10.00 

H inttisten ja Harvan saarten v ä liseltä 

aukolta. M ukana on hanurit, 

kitarat, la u lu kirja t, ilo in e n m ieli ja 

toivottavasti a u rinkoinen sää. 

E lotulet ovat ohjelm assa lauantaina 

27. 8. 77. N ikkilä n m yllyn korjausasiaa 

seuran jo h to ku n ta on vie 

nyt eteenpäin. 

□

A se ssori 

ILM A R I RINNE: 

Y stävyysviesti 

m atkaan Turusta 

T U R U N 

P A R T IO L IP P U K U N N A T 

60-vuotiaita 

9 T u r u n p a r tio la is te n 6 0 - v u o tis ju h lie n jo h d o s ta ju lk a is e m m e k u v a n tu r k u 

la is is ta p a r tio jo h ta jis ta v u o d e lta 1929. S iin ä m a tk a lla E n g la n n in J a m p o re e - 

h e n (5 0 .0 0 0 p o ik a a ) tu rk u la is r y h m ä te rv e h d y s k ä y n n illä M a n n e rh e im in lu o n a 

h ä n e n k e s ä a s u n n o lla a n . — E d e s s ä Is tu u In to Y rjä n ä , Y r jö V a ro n e n ja U k k o 

K iv is tö . T o is e s s a r iv is s ä K o s ti K o s k in e n , Ilm a r i R in n e , N iilo N a rv a la , A rm a s 

V a lle n iu s , O iv a H a lm e ja K la u s W a ris . T a k a n a J o o n a s H a lm e . 

■ A u ra n T y tö t, A u ra n T ä h ti- 

p o ja t, P u h u rin P o ja t, T u ru n 

P a rtio s is s it ja Å b o V ild a r - llp - 

p u k u n n a t p e r u s te ttiin k u k in 

v u o n n a 19 17 h e ti ts a a r iv a lla n 

k u k is tu ttu a V e n ä jä llä . T o s in 

jo 19 10— 11 o li T u ru s s a p a r 

tio to im in ta a , m u tta v u o n n a 

1911 tu li k ie lto p a r tio to im in 

n a lle , k u te n m o n ille m u ille k in 

s u o m a la is ille jä r je s tö ille . 

M a a m m e tu n n e tu in , ja e h k ä v o im 

m e s a n o a , m a a ilm a n tu n n e tu in n u o 

r is o liik e s a i a lk u n s a E n g la n n is s a 

v u o n n a 19 07 ja lä h ti m e r k illis e lle 

m a a ilm a n v a llo itu s re tk e lle e n 

p ia n 

s e n jä lk e e n . N y t p a r tio la is ia o n 25 

m ilj. 

T u r u s s a e lä ä v ie lä m u u ta m ia 

h e n k ilö itä , jo tk a o v a t tä m ä n k ir jo it 

ta ja lle k e r to n e e t s e k ä 1910 p a r tio in 

n is ta e ttä k e v ä ä llä 1917 T u r k u a 

u u d e lle e n " k e v ä tm y r s k y n la illa ” v a l 

lo itta n e e s ta n u o r is o liik k e e s tä . T ie 

to ja o n n a u h o ite ttu ja ta lle te ttu 

T u r u n p a r tio m u s e o o n . 

N ä m ä v iis i tu r k u la is ta p a r tio lip p u 

k u n ta a , jo id e n y h te in e n jä s e n m ä ä rä 

o n n o in 700, o v a t s a a n e e t s itte m m in 

m u k a a n s a lu k u is ia lip p u k u n tia e ri 

p u o lille T u r k u a , jo s s a o n n e lis e n 

tu h a tta p a r tio p o ik a a ja -ty ttö ä . P a r 

t io la is in a jo s k u s o lle e t tu n te v a t 

s a n o n n a n "k e r ra n p a rtio la is e n a , 

a in a p a r tio la in e n " , m ik ä 

m e rk its e e 

s itä , e ttä tä m ä n n u o r is o n p a lv e lu 

ja a u tta m is h e n k is e n , s iv e e llis e n ja 

u s k o n n o llis e n n u o r is o liik k e e n v a i 

k u tu s p iir is s ä o n k y m m e n iä tu h a n s ia 

k a n s a la is ia T u ru s s a k in . 

T ä m ä n h e tk e n k a s v a tta ja n ja k o r- 

k e im m a n k in k a s v a tu s tie te ilijä n tä y 

ty y ih m e te llä s itä m e r k illis tä ja s y 

v ä lle n ä h ty ä k a s v a tu s id e o lo g ia a ja 

k a s v a tu k s e n k ä y tä n tö ä , jo k a o n o llu t 

liik k e e n p e r u s ta ja lla e n g la n tila is e lla 

lo o rd i B a d e n -P o w e lilla , jo n k a lu k u i 

s ia n u o r is o n k a s v a tu s k ir jo ja o n 

k ä ä n n e tty s u o m e k s ik in . 

★ 

Y llä m a in itu illa v iid e llä lip p u k u n 

n a lla o li s u u ri y h te in e n 6 0 -v u o tis - 

ju h la T u r u n k o n s e r ttis a lis s a s u n n u n 

ta in a 17. 4. 1977. K o n s e rttita lo n 

a u la s s a o li lip p u k u n tie n to im in ta a 

e s ite lly t h is to r ia llin e n n ä y tte ly . J u h 

la s s a e s iin ty i k y m m e n iä n u o rte n 

ry h m iä e s ittä e n v a n h a n a ja n " p y r a - 

m iid e is ta " e li s u o s itu is ta v o im is te lu - 

e s ity k s is tä a lk a e n p a r tio to im in n a n 

H S u o m e n ja N e u v o s to liito n 

n u o r is o n 2 1 . ystä v y y s v iik o n 

p ä ä ju h la n id e tt iin m a a n a n ta i 

n a 4. 4 . 19 77 T u r u n kau p u n 

g in te a tte r is s a . J u h la s ta läh 

e te ttiin k ie r tä m ä ä n m aiden 

n u o r is o je n e n s im m ä is e n ys- 

tä v y y s fe s tiv a a lin v ie s ti, joka 

k ie r tä ä 122. k u n n a s s a In a riin 

ja E n o n te k iö ö n a s ti. 

P ä ä ju h la n a v a u k s e n s u o r itti Tur 

u n k a u p u n g in n u o ris o la u ta k u n n a n 

p u h e e n jo h ta ja J a r i E rh o lm ja ju h 

la p u h e e n p iti to in e n v a ltio v a ra in 

m in is te r i J o u k o L o ik k a n e n . N eu vosto 

liito n n u o r is o n te rv e h d y k s e n toi 

K o m s o lin k e s k u s k o m ite a n jäsen 

V ita li B . A r s e n tje v ja S u o m e n nuor 

is o n te r v e h d y k s e n v a ltio n nu o riso- 

n e u v o s to n v a r a p u h e e n jo h ta ja Pekk 

a S a rk k in e n . K u m m a n k in maan 

n u o r is o n o h je lm a r y h m ä t e sittivä t 

m m . k a n s a n ta n h u ja ja -ta n sseja 

tä p ö tä y d e lle k a ts o m o lle . 

P ä iv ä llä 

n e u v o s to liitto la in e n nuo- 

r is o v a ltu u s k u n ta v ie r a ili m aa he rra 

P a a v o A itio n lu o n a v a ltio n v ira s to 

ta lo s s a ja k a u p u n g in v a ltu u s to n puh 

e e n jo h ta ja H e ik k i L ö ytty n ie m e n 

v a s ta a n o to lla S ib e liu s -m u s e o s s a . 

★ 

K E S K IV IIK K O N A 1 1 . 5 . 1977 läht 

i T u r u s ta T u o m io k ir k o n e d u sta lta 

n u o r is o s e u r o je n s u v iv ie s ti, jon ka 

tu n n u k s e n a o n "Its e n ä in e n Suom i 

— y h te in e n a s ia m m e " . V a rsin a is- 

S u o m e n v ie s ti o n y k s i v iid e s tä po l- 

k u p y ö r ä k o lo n n a s ta , 

jo tk a s a a p u ivat 

S a a r ijä r v e n 

k e s k u s u rh e ilu k e n tä lle 

5. 6. 19 77 n u o r is o s e u r a jä rje s tö je n 

S u v ip ä iv ie n p ä ä ju h la a n . V a rsin a is- 

S u o m e n v ie s tiä lä h tiv ä t viem ää n 

A n n A s o la , 

U o le v i V is u ri ja Ju kka 

P ir ttip e r ä . 

ilm e n e m is m u o to ja k a u tta v u o s ik y m 

m e n ie n . T ä h tip o ik ie n s o itto k u n n a n 

e s ity k s e t, p a r tio jo h ta ja L a u ri W in 

te rin p u h e , p a r tio la is e n Ila ri L e h tis 

e n h u ilu s o o lo , J u k k a E k u rin y k s in 

la u lu , M a r ja K a ra n g o n te rv e h d y s - 

p u h e ja lip p u te rv e h d y k s e t tä y ttiv ä t 

illa n s is ä llö n . H a r v o in k a it o n K o n 

s e r ttis a lis s a o llu t ju h la a , jo k a p ä ä t 

ty y s a lin tä y te is e e n k ä s ik ä d e s s ä -k e t- 

ju u n , n u o tio m a is e e n k y n ttilä k u lk u e e - 

s e e n ja la u lu u n " M a a o n n iin kaun 

is " . 

L ip p u k u n n illa o li o m is s a p a rtio - 

k e r h o is s a a n 

o n n itte lu v a s ta a n o to t 

a a m u p ä iv ä llä . N iis s ä k ä v i lu k u is ia 

o n n itte lijo id e n ry h m iä . 

S u o m e n its e n ä is y y d e n ja p a rtio - 

liik k e e n 6 0 - v u o tis ju h la v u o d e n m e r 

k e is s ä m a rs s i y li 3 00 0 p a rtio la is ta 

h a lk i T u r u n k ä s is s ä ä n p ie n e t S u o 

m e n lip u t. P a r t io la is ille p u h u iv a t 

T u o m io k ir k k o to r in 

k e v ä tju h la s s a 

p ro f. O s m o J ä r v i ja p a s to ri S a kari 

L e h m u s k a llio . 

Turku osti m aata 

viim e vu onna 

13,6 milj. m arkalla 

• T u r u n k a u p u n k i o s ti v u o 

d e n 19 76 

a ik a n a k iin te is tö jä 

k a ik k ia a n 30 9 h a n o in 13,6 

m iljo o n a lla m a r k a lla ja m y i 

v a s ta a v a s ti 

o m is ta m ia a n 

k iin te is tö jä 2 8 h a ja 5,5 m iljo 

o n a lla m a r k a lla . 

P in ta -a la lta a n s u u r in T u r u n k a u 

p u n g in te k e m ä m a a n o s to o li ra v i- 

ra ta h a n k k e e n y h te y d e s s ä k a u p u n 

g ille s iirty n y t 172,8 h e h ta a rin s u u 

ru in e n P ä h k in ä is te n t ila R y m ä tty lä n 

k u n n a n a lu e e lla . K y s e in e n a lu e tu 

le e jo tä n ä k e s ä n ä o s itta is e e n v ir 

k is ty s k ä y ttö ö n s ite n , e ttä k a la s ta 

m in e n P ä h k in ä is e n v e s illä o n m a h 

d o llis ta ja v e n o ilijä t v o iv a t 

k ä y ttä ä 

a lu e e lle ra k e n n e tta v a a la itu ria 

h u o lto p a ik k a n a a n . H in n a lta a n s u u 

rin o s to o li K a la s ta ja n k a tu 2— 4 

k o r tte lin h a n k in ta , jo k a m a k s o i 3,4 

m iljo o n a a m a r k k a a e li n e ljä n n e k 

se n k a ik is ta m a a k a u p o is ta . 

T u rk u m y ö s m y i m a a ta , jo s k in 

h u o m a tta v a s ti v ä h e m m ä n k u in o s ti. 

P ä ä a s ia s s a m a a ta m y y tiin a s u n to - 

ta rk o itu k s iin ja a lu e r a k e n ta m is ta 

v a rte n . M a a ta m y y tiin s e its e m ä ä 

k e r r o s ta lo to n ttia , k a h ta liik e - ja 

h u o lto to n ttia s e k ä k o lm e a a u to p a i- 

k o itu s to n ttia , k o lm e a r iv ita lo to n ttia 

ja n e ljä ä te o llis u u s - ja v a r a s to to n t 

tia v a rte n . T e o llis u u s - ja v a ra s to - 

to n ttie n y h te in e n p in ta - a la o n 17,1 

ha e li v a lta o s a 

k a ik e s ta m y y d y s tä 

m aa sta. 

K a u p u n g in m a a n k ä y ttö ä a ja te lle n 

m e rk ittä v ä ä o li, e ttä T u r u n y le is 

kaa v a h y v ä k s y ttiin a iv a n v u o d e n 

1976 lo p u lla jo u lu k u u s s a . S a m a lla 

o n o llu t h a v a itta v is s a p y r k im y s v o i 

m a k k a a n 

k e r r o s ta lo r a k e n ta m is e n 

k a u d e n jä lk e e n s a a d a lis ä ä n ty v ä s 

sä m ä ä rin k a a v o ite ttu a m a a ta p ie n 

ta lo r a k e n ta m is ta v a r te n . V iim e 

v u o d e n a ik a n a la a d ittu u n 5 2 :e e n 

to n ttija k o e h d o tu k s e e n s is ä lty i 164 

k a a v a to n ttia . T o n tin m itta u s to im itu k - 

s ia te h tiin k a ik k ia a n 167. 

□ 

SPR:n ensiapu- 

viesti saapui 

T urkuun 

M S u o m e n P u n a is e n R is tin 

1 0 0 -v u o tis ju h la n k u n n ia k s i e ri 

p u o lilta m a a ta m m e k ie r r e lly t 

v ie s ti s a a p u i T u rk u u n k e s k i 

v iik k o n a 4. 5. 1977. U ts jo e lta 

lä h te n y t v ie s ti p y s ä h ty i 53 

p a ik k a k u n n a lla e n n e n H e ls in 

k iin s a a p u m is ta a n . V ie s tin , 

jo n k a T u ru s s a v a s ta a n o tti 

k a u p .jo h ta ja V ä in ö J. Le in o , 

te e m a n a o n "E n s ia p u ta ito 

jo k a is e n ta id o k s i a u tta m is e n 

u u d e lla v u o s is a d a lla " . 

S a m a n 

p ä iv ä n ilta n a jä r je s te ttiin 

T u ru n k o n s e rttita lo s s a k e v ä tju h la , 

jo s s a te rv e h d y s s a n a t e s itti pro f. 

M a tti V a p a a v u o ri ja p u h e e n p iti 

S P R :n p iir in p u h e e n jo h ta ja S ylvi 

S ilta n e n . L is ä k s i ju h la s s a e s iin ty iv ä t 

T u ru n M e ts ä n k ä v ijä in s o itto k u n ta 

E in o K u u s ia h o n jo h d o lla ja liik u n ta - 

k o u lu L a h ja S a lv ia n d e rin ty tö t. V ä lia 

ja lla y le is ö llä o li tila is u u s tu tu s tu a 

S P R :n to im in ta a e s ite lle e s e e n a i 

n e is to o n ja v ä lia ja n jä lk e e n e s ittä y 

ty iv ä t e ri to im in ta m u o d o t. J u h la 

p ä ä tty i V a rs in a is -s u o m a la is te n la u 

lu u n . 

n 

V A R S IN A IS -S U O M E N 

H u o lto v ä e n 

y h d is ty s ja lä ä n in h a llitu k s e n s o s i 

a a lija te rv e y s o s a s to jä rje s tiv ä t 

T u ru s s a 23.— 24. 3. 1977 o p in to p ä i- 

vä t k u n n a llis - ja v a n h a in k o tie n a p u - 

h e n k ilö ille . P ä iv ille o s a llis tu i 130 

h e n k ilö ä e ri p u o lilta V a rs in a is -S u o - 

m ea . H u o lto v ä e n y h d is ty k s e n p u 

h e e n jo h ta ja M a rk k u R u o h o n e n a va si 

o p in to p ä iv ä t ja lä ä n in h a llitu k s e n 

te rv e h d y k s e n to i lä ä n in ta rk a s ta ja 

M a tti M a rtik a in e n . P ä iv ie n v e tä jä n ä 

to im i M ä n ty rin te e n h u o lto k o d in jo h 

ta ja ta r V a iv i K a ip ia in e n . O p in to p ä i- 

v illä e s ite lm ö iv ä t p s y k o lo g i K a a rin a 

K y y rö n e n , te rv e y s k e s k u s lä ä k ä ri P a ul 

G lü c k e rt, a p u la is y lilä ä k ä ri O lli H a rt- 

tia la , e r ik o is s a ir a a n h o ita ja L e e n a 

K u lju ja m a is te ri T u ija L e h to n e n . 

P ä iv ie n o h je lm a a n o s a llis tu ttiin ry h 

m ä ty ö n ä . E rä ä n ä te e m a n a o li m m . 

" S iiv o a m m e k o v a n h u k s e n its e tu n 

n o n p ih a lle ” . 

N euvostoliitolle 

uusi pääkonsuli 

Turkuun 

■ N e u v o s to liito n T u ru s s a s i 

ja its e v a n p ä ä k o n s u la a tin u u s i 

p ä ä k o n s u li V a le n tin A . B o n - 

d a r o li e n s im m ä is e n 

p ä iv ä n 

v ira s s a a n k e s k iv iik k o n a 6. 4. 

1977, jo llo in h ä n jä r je s ti p ä ä - 

k o n s u la a tis s a Y Y A -s o p im u k - 

s e n 2 9 -v u o tis ju h la v a s ta n o to n . 

E d e llin e n p ä ä k o n s u li N ik o la i 

M . E v g ra fo v p a la s i k o tim a a 

h a n s a s a ira u d e n ta k ia . 

P ä ä k o n s u li V. A . B o n d a r o n to i 

m in u t 2 7 v u o tta d ip lo m a a ttiu r a lla , 

m m . v u o s in a 1959— 63 N e u v o s to 

liito n s u u rlä h e ty s tö s s ä H e ls in g is s ä 

ja v u o s in a 1965— 71 

N e u v o s to liito n 

s u u rlä h e ty s tö s s ä T a n s k a s s a . E n n e n 

T u rk u u n tu lo a a n B o n d a r to im i N e u 

v o s to liito n 

u lk o a s ia in m in is te r iö n 

S k a n d in a v ia n m a id e n o s a s to lla v a 

ra p ä ä llik k ö n ä . 

Y S T Ä V Y Y S -, y h te is ty ö - ja a v u n 

a n to s o p im u k s e n v u o s ip ä iv ä n jo h 

d o s ta T u ru n ja L e n in g r a d in k a u 

p u n g in jo h ta ja t v a ih to iv a t o n n itte lu - 

s ä h k e itä . L e n in g r a d in k a u p u n g in 

jo h ta ja n L. Z a ik o v i n lä h e ttä 

m ä s s ä s ä h k e e s s ä to d e ttiin m m ., 

e ttä o le m m e v a r m o ja s iitä , e ttä k a u 

p u n k ie m m e ja m a itte m m e v ä lis e t 

s u h te e t tu le v a t e d e lle e n k in k e h itty 

m ä ä n y s tä v y y d e n , y h te is ty ö n ja 

y h te is y m m ä rry k s e n tie llä . K a u p u n 

g in jo h ta ja V ä in ö J . L e i n o p u o le s 

ta a n lä h e tti s ä h k e e n L e n in g r a d in 

k a u p u n k in e u v o s to lle ja k a u p u n g in 

jo h ta ja L. Z a ik o v ille . S ä h k e e s s ä 

to d e ttiin , e ttä N e u v o s to liito n ja 

S u o m e n v ä lis e n y s tä v y y ttä , y h te is 

ty ö tä ja k e s k in ä is tä a v u n a n to a k o s 

keva n s o p im u k s e n v u o s ip ä iv ä n jo h 

d o s ta p y y d ä n lä h e ttä ä T e ille ja k a i 

k ille L e n in g r a d in a s u k k a ille s y d ä 

m e llis e n te rv e h d y k s e n . K e h itty k ö ö n 

ja lu jittu k o o n m a itte m m e ja k a u 

p u n k ie m m e v ä lis e t s u h te e t y h ä 

e d e lle e n ra u h a n o m a is e s s a ra k e n 

n u s ty ö s s ä . 

SUOMEN 

TURKU 

ÅBO, 

VÅR 

STAD 

P ä ä to im itta ja - C h e fre d a k tö r: O lli K e s tilä . 

T o im itu s s ih te e ri - R e d a k tio n s s e k re te ra re : E in o L e h tin e n , E lin a n tie - E lin a - 

v ä g e n 4 A 44, p u h . ■ te l. 371 320. 

Ilm o itu s p ä ä llik k ö - A n n o n s c h e f: H a rri H e lin , B e ta n ia n k a tu - B e ta n ia g a ta n 

15 B 38 , p u h . - te l. 354 457. 

T o im itu s k u n n a n m u u t jä s e n e t - R e d a k tio n s rå d e ts a n d r a m e d le m m a r: T a in a 

H e r r a la - H e im o K a llio - R e in o L e im u - R e in o L in k o s a a r i - Ilm a r i R in n e - 

M e ta T o rv a ld s .

Omaisten päivä 

Luolavuoren 

vanhainkodissa 

■ L u o la v u o re n v a n h a in k o 

d is s a v ie te ttiin p e r in te is e k s i 

m u o d o s tu n u tta o m a is te n p ä i 

v ä ä to rs ta in a 26 . to u k o k u u ta . 

P ä iv ä n o h je lm a s s a o li tu tu s 

tu m is * ja k e s k u s te lu tila is u u s 

a s u k k a id e n o m a is ille , la ito k 

s e n o m a a s k a r te lu n ä y tte ly 

s e k ä o h je lm a llin e n tila is u u s . 

J o e d e llis e n ä p ä iv ä n ä e li k e s k i 

v iik k o n a to iv a t L u o la v u o re n k o u lu n 

o p p ila a t te rv e h d y k s e n v a n h a in k o d in 

a s u k k a ille o m a n k e v ä to h je lm a n s a 

k a u tta . 

L u o la v u o re n v a n h a in k o d in 

a s u k k a id e n to im e s ta o li jä r je s te tty 

v e r r a tta in la a ja a s k a r te lu - ja k ä s i- 

ty ö n ä y tte ly n iis tä tö is tä , jo tk a o v a t 

s y n ty n e e t a s u k k a id e n o m a s ta t o i 

m e s ta ta lv e n m itta a n . 

V a n h a in k o d in r u o k a s a lis s a v ie 

te ttä v ä s s ä o h je lm a llis e s s a tila is u u 

d e s s a e s ittiv ä t o h je lm a a n iin a s u k 

k a a t k u in h e n k ilö k u n ta k in . S o 

s ia a lila u ta k u n n a n 

p u h e e n v u o ro n 

k ä y tti la ito s o s a s to n p u h e e n jo h ta ja 

K ir s ti H ä m ä l ä i n e n . V a n h u s 

te n k u n to u tu k s e s ta , s e n ta v o itte is ta 

ja m a h d o llis u u k s is ta v a n h a in k o d is 

sa e s ite lm ö i lä ä k in tä v o im is te lija 

K a ija S i n e r v ä . □ 

K rim uusiin 

tiloihin 

R auhankadulla 

■ K rim in a a lih u o lto y h d is ty k s e n 

T u r u n a lu e to im is to n a s u n to 

la n ja to im itilo je n a v a ja is tila i 

s u u s p id e tt iin m a a n a n ta in a 

14. 3 . 1977 R a u h a n k a tu 14 :sta . 

U u s ie n to im itilo je n lis ä k s i 

y h d is ty k s e llä o n k a u p u n g illa 

k a k s i n s . s a te llilttia s u n to a . 

V. 1968 p e ru s te tu n T u ru n a lu e 

to im is to n to im itila t o liv a t a ik a is e m 

m in R a ta p ih a n k a d u lla , jo n k a a s u n to 

la s s a o li 2 6 p a ik k a a . R a u h a n k a d u n 

a s u n to la s s a o n p a ik k o ja 22. A s u n 

to la o n ja e ttu 1— 3 h e n g e n h u o n e i 

s iin ja y k s i p ie n i k a k s io o n v a ra ttu 

p e r h e a s u n n o k s i. A s u n to la n a s u k k a ilta 

p e r itä ä n 10 m a rk a n v u o r o k a u s i- 

m a k s u , jo h o n s is ä lty v ä t k a lu s te tu n , 

m u k a v u u k s in v a ru s te tu n a s u n n o n 

lis ä k s i liin a v a a tte e t ja p u h ta u s s e k ä 

h e n k ilö k u n n a n ta rjo a m a t p a lv e lu t. 

T o im is to n 13 to im ih e n k ilö s tä k u u s i 

ty ö s k e n te le e a s u n to la s s a , m is s ä o n 

y m p ä riv u o r o k a u tin e n p ä iv y s ty s . 

A s u n to la n v a s ta a v a n a to im ii E rk k i 

T o iv o n e n . T u r u n k a u p u n k i m m . o n 

y h d is ty k s e n jä s e n . T o im in n a n r a 

h o itta v a t v a ltio ja k u n n a t. 

□ 

Turun 

N uorkauppakam 

ari toim inut 

20 vuotta 

■ T u ru n N u o rk a u p p a k a m a r in 

p e ru s ta m is e s ta tu li s u n n u n 

ta in a 17. 4. 19 77 k u lu n e e k s i 

20 v u o tta . T o r s ta in a 14. 4. 

y h d is ty k s e n e d u s ta ja t lu o v u t 

tiv a t k a u p u n g in jo h ta ja 

V ä in ö 

J . L e in o lle p a ik k a k u n ta tu tk i- 

m u s p ro je k tin ja m a a n a n ta in a 

18. 4. p id e tt iin y h d is ty k s e n 

2 0 - v u o tis ju h la k o k o u s . K e s k i 

v iik k o n a 20 . 4. lu o v u te ttiin 

e n s im m ä in e n T u o tta v a id e a - 

p a lk in to . 

P y lv ä s d ia g ra m m a a 

k u v a a v a n v e is to k s e n o v a t 

s u u n n ite lle e t ta it e ilija 

H e ik k i 

H u r r i ja k u v a n v e is tä jä J a r k k o 

R o th . 

P r o je k tin 

lu o v u tu s tila is u u d e s s a 

o s a r a p o r tte ja e s itte liv ä t h a llin to jo h 

ta ja A r n o L e in o , a r k k ite h ti B e n ito 

C a s a g ra n d e , to im itu s jo h ta ja E rk k i 

B ä c k m a n , ta lo u s jo h ta ja V e ijo T a m 

m in e n ja to im itu s jo h ta ja T o iv o S a a 

r in e n . P ro je k tis s a k ä s ite llä ä n t e o llis 

u u s - ja to n tt ip o litiik k a a , k o r k e a 

k o u lu je n ja y h te is k u n n a n v ä lis iä 

s u h te ita , v a n h a n k e s k u s ta n a k ti- 

v o in tim a h d o llis u u k s ia s e k ä s a a r is 

to a ja s e n h y v ä k s ik ä y ttö ä . 

E n s im m ä is e n T u o tta v a id e a - p a l 

k in n o n s a i A r is -h o lk k in a s ta , jo n k a 

o n k e k s in y t v u o n n a 1974 e d e s m e n 

n y t M a rtti 

S a lo k a ri. A r is u o O y o n 

k e h ittä n y t n a s ta n tu o ta n to a s te e lle 

ja k o n s tr u o in u t s e n v a lm is tu k s e e n 

ta rv itta v a t k o n e e t. P a lk in n o n lu o 

v u tti y h d e s s ä h a llitu k s e n jä s e n te n 

k a n s s a y h d is ty k s e n e n s im m ä in e n 

p u h e e n jo h ta ja A n tti K a ta ja . N y k y i 

n e n p u h e e n jo h ta ja o n p a n k in jo h ta ja 

Ilp o S iro . J ä s e n m ä ä rä n y lä r a ja k s i 

o n v a h v is te ttu 8 0 ja tä llä 

h e tk e llä 

jä s e n iä o r 74. E n s i v u o n n a jä r je s tä ä 

T u r u n N u o rk a u p p a k a m a ri jä r je s tö n 

v a a lik o k o u k s e n , jo h o n a r v io id a a n 

o s a llis tu v a n 1 20 0 o s a n o tta ja a . 

□ 

T U R U N S e u d u n O s u u s p a n k in jä r 

je s tä m ä ä n o s u u s p a n k k ie n k a n s a in 

v ä lis e n p iir u s tu s k ilp a ilu n o s a k ilp a i 

lu u n o s a llis tu i y li 11 0 0 0 n u o r ta 

A ih e e lla "M illa is e n a n ä e t lu o n n o n " 

p y r ittiin k iin n ittä m ä ä n la s te n ja 

n u o rte n h u o m io lu o n to o n ja s e n 

s u o je lu n m e rk ity k s e e n . K ilp a ilu - 

s a r jo ja o li k a k s i: 6— 12- v u o tia a t ja 

13— 1 8 -v u o tia a t. P a lk in to in a k u m 

m a s s a k in s a rja s s a o li k a m e ra , n u o - 

r is o r a n n e k e llo ja m ik r o s k o o p p ity ö - 

s a rja . P a lk in to jä r je s ty s : N u o re m p ie n 

s a r ja : 1) M ia K e lp ilä llp o is te n k o u lu 

2 P a u la L a a v io H e p o k u lla n k o u lu ja 

3 ) N in a L e h to n e n P ä ä s k y v u o re n 

k o u lu . K a ik k i o v a t 8- v u o tia ita 

V a n h e m p ie n s a r ja : 1) M a ija H ä k ä - 

n e n P e rn o n lu k io , 2) K r is tiin a T o i 

v o la K a s tu n lu k io ja 3) P e tri K o r 

k e ila T u u re p o r in lu k io . 

Kamera ja Kuva- 

näyttelyssä 

yli 6.000 kävijää 

■ T u r u n K a m e ra t ry, Åbo 

F o to k lu b b r l ja T u ru n Kaita- 

e o k u v a a ja t - A b o Smal- 

film a r e ry jä r je s tiv ä t Turun 

k o n s e r ttita lo s s a 2 . 3. 4 

1 9 7 7 K a m e ra & K uva 77. 

n ä y tte ly n , jo n k a avauksen 

s u o r it ti m a a h e rra Paavo Ai 

tio . 

N ä y tte ly p ä ä llik k ö n ä toim 

i T im o H ä k k in e n . 

N ä y tte ille a s e tta jia o li lähes 40 

K a h d e n n ä y tte ly p ä iv ä n aikana 

n ä y tte ly y n tu tu s t u i y li 6.000 kävijää 

jo is ta a v a ja is p ä iv ä n ä 2.300. Kons 

e r tt it a lo n a la -a u la a n o li jä rjeste tty 

T u r u n k u m m ik u n ta k a u p u n k ie n ja turk 

u la is te n 

k a m e ra s e u ra la is te n valok 

u v a n ä y tte ly . L a p s ille esite ttiin 

v a lk o k a n k a a lla A k u A n k k a kumpp 

a n e in e e n . L is ä k s i tu n n e ttu luonn 

o n k u v a a ja , S u o m e n Lu on to -le h- 

d e n p ä ä t o im it ta ja T e u v o S uom inen 

e s itte li e r i p u o lilta m a a ilm a a luonn 

o n s u o je lu k o h te is ta o tta m ia a n diak 

u v ia . 

T o is e n a n ä y tte ly p ä iv ä n ä oli 

v u o r o s s a k a ita e lo k u v a a ja , pastori 

Ilm o L a u n is . 

g 

P uhelinluetteloa 

172.255 kpl 

■ V u o d e n 1977 Varsinais- 

S u o m e n ja A h v e n a n m a a n puh 

e lin lu e tte lo n 

pa ino sm ä ärä 

o n 

17 2 .2 5 5 k p l, jo s ta Turun 

a m m a ttih a k e m is to n 

käsittäv 

ie n lu e tte lo id e n osuus 

14 0 .1 8 4 k p l. P a ino sm ä ärästä 

T u r u n k a u p u n g in p u h e lin la i 

to k s e n o s u u s o n 105.000 kpl, 

T u r u n m a a n 

P u h e lin la ito s te n 

liit o n 2 0 .9 55 k p l. S a lo n 15.700 

k p l, P o s tija le n n ä tln la lto k - 

s e n 12 .4 9 2 k p l, L o im a a n 9.300 

k p l, U u d e n k a u p u n g in 6.500 

k p l ja K e m iö n v e rkko ryh m ä n 

2 .3 0 0 k p l. 

H a k u s a n o ja lu e tte lo n T u ru n osass 

a o n 9 6 .5 3 3 k p l (e d e ll. vuonna 

8 9 .8 1 2 k p l) . S iv u ja lu e tte lo s s a on 

1.16 8 (1 .2 3 0 ), jo is ta T u ru n tila a ja - 

h a k e m is to n o s a lle tu le e 552 (572). 

R iv e jä T u r u n o s a s s a o n 157.432 

(1 5 7 .2 3 5 ). A m m a ttih a k e m is to n sivum 

ä ä rä o n 3 2 4 (30 8) ja ilm o itu ste n 

k o k o n a is m ä ä r ä n o in 3.192 kpl 

(3 .1 1 7 ). Y le is im m ä t n im e t o v a t: V irta 

n e n 9 4 9 (9 2 9 ), L a in e 865 (842), 

L e h to n e n 8 2 9 (80 7), A a lto n e n 645 

(6 3 2 ), S u o m in e n 6 2 7 (615) ja Laaks 

o n e n 6 1 5 (5 8 8 ). 

K a rto is ta o n uus 

ittu P a ra is te n k a r tta . T u ru n kartta 

a n o n lis ä tty lin ja - a u to re itit ja 

a m m a ttilu e tte lo o n lis ä tty o tsikko - 

lu e tte lo . T u o te h a k e m is to o n kokon 

a a n p o is te t tu . 

O 

Toimitussihteerin 

pöydältä 

T U R U N k a u p u n g in p u h e lin la ito k 

sen a lu e e lla o n p u h e lin a u to m a a tte ja 

k io s k e is s a ru n s a a t 2 0 0 ja s is ä tilo is 

sa n o in 500. H u h tik u u n 5. p ä iv ä s tä 

a lk a e n p u h e lin a u to m a a tit to im iv a t 

vain y h d e n m a r k a n k o lik o lla . H in n a n 

m u u to s p e r u s tu u s iih e n , e ttä m u u t 

kin p u h e lu ta k s a t o v a t n o u s s e e t. 

P u h e lin k io s k e ih in k iin n ite ty t ta rr a t 

o s o itta v a t, e tte i 50 p e n n in k o lik k o 

en ä ä k ä y ja k ä y ttö o h je ta u lu k o t o n 

u u d is te ttu . U u s ia k io s k ip u h e lim ia 

a se n n e ta a n tä m ä n v u o d e n a ik a n a 

m m . H ä rk ä m ä e n , H o v ir in n a n , P a n - 

s io n V a lm e tin , N u m m e n n iity n , A u - 

v a is te n tie n ja K u u s is to n p u o le is e n 

P a ra is te n tie n a lu e ille . 

★ 

T O R S T A IN A 3. 3 . 19 77 lu o v u te t 

tiin T u ru n k a u p u n g in la s te n s u o je lu - 

v ira s to n k ä y ttö ö n u u s i 9 0 -p a ik k a in e n 

la ste n p ä iv ä k o ti S o fia n k a tu 7 :s s ä . 

U u d e s s a p ä iv ä k o d is s a o n k a ik k ia a n 

kuu si o s a s to a , jo is ta y k s i o n a lle 

v u o d e n ik ä is ille la p s ille , k a k s i o s a s 

to a 1— 2 - v u o tia ille la p s ille ja k o lm e 

o s a s to a y li 3 - v u o tia ille la p s ille . Y k s i 

k e rro k s is e n r a k e n n u k s e n k e r r o s a la 

o n 1.070 n e liö m e tr iä ja tila v u u s 

3.900 k u u tio m e triä . R a k e n n u s ty ö t 

a lo ite ttiin v iim e v u o d e n h u h tik u u s s a 

T u ru n k a u p u n g in ra k e n n u s v ir a s to n 

ta lo r a k e n n u s o s a s to n to im e s ta . P ä i 

v ä k o d in ra k e n n u s k u s ta n n u k s e t o v a t 

n o in 3,2 m ilj. m a rk k a a . 

★ 

V A L T A K U N N A L L IS E T 

k r is tillis e t 

r a ittiu s p ä iv ä t jä r je s te ttiin T u ru s s a 

4.— 6 . 3. 1977. P ä ä ju h la s s a K o n s e rttis 

a lis s a la u a n ta in a 5. 3 . p u h u i p r o 

fe s s o ri V e ik k o K a llio . O h je lm a s s a 

o li lis ä k s i o o p p e r a la u la ja S e p p o 

R u o h o s e n , s e llo ta ite ilija H a rry S ik - 

s trö m in , M a a ria n n u o r te n k ir k k o 

k u o ro n , T u r u n A d v e n ttik ir k o n k u o 

ron , S e u r a k u n tie n p u h a llin o r k e s te r in 

ia V a p a a s e u ra k u n n a n n u o r te n e s i 

ty k s iä . P ä iv ä tila is u u d e s s a T u ru n 

K r is tillis e n R a ittiu s s e u ra n ta lo s s a 

sa m a n a p ä iv ä n ä p u h u iv a t ro v a s ti 

K. R. H o n k a s a lo , m a is te ri J o u k o 

K iv is a a ri ja d ia k o n ia jo h ta ja H e lg e 

V a ittin e n . J u h la ju m a la n p a lv e lu k s e s 

sa s u n n u n ta in a T u o m io k irk o s s a 

s a a rn a s i ro v a s ti K . R. H o n k a s a lo ja 

p ä ä tö s tila is u u d e s s a A d v e n ttis e u r a 

k u n n a n h u o n e is to s s a p u h u iv a t m m . 

e v e rs ti J a r l J a r k k a ja k a n s lia n e u v o s 

T a u n o M a ija la . N u o rte n ta lo is s a o li 

p e r ja n ta in a n u o r is o tila is u u k s ia . 

P E R J A N T A IN A 13. 5. 1977 n a a- 

ra s h irv i n ä h tiin p u o le n p ä iv ä n a i 

k a a n A u ra n P a n im o n lu o n a A u ra 

jo e n ra n n a lla . T ö rm ä ilty ä ä n jo n k in 

a ik a a K a k o la n m ä e n v a ih e illa se 

lä h ti u im a a n A u ra jo k e e n o h itta e n 

S u o m e n J o u ts e n e n , a litta e n A u - 

ra n s illa n ja K irk k o s illa n . R a u ta tie 

s illa n k o h d a lla h irv i n o u s i y lö s 

jo e s ta lä h tie n K a s a rm in k a d u lle . 

M a tk a ja tk u i lä p i k a s a rm ia lu e e n ja 

s iitä o h i N u m m e n m ä e n ja lo p u lta 

P ä ä s k y v u o re n m e ts ä ä n . P a lo la ito s 

ja p o liis i o h ja iliv a t h irv e ä tu rv a llis 

ille m a is e m ille . S a d a t ih m is e t se u - 

ra s iv a t jo k ir a n n o illa h irv e n u in tia . 

★ 

T U R U N 

U k k o k o ti ja V a n h u s ty ö n 

K e s k u s liitto jä r je s tiv ä t y k s ity is te n 

v a n h a in k o tie n h e n k ilö k u n n a lle ja tk o 

k o u lu tu s k u rs s it. R u n o s m ä e n v a n 

h a in k o d is s a p id e ttiin to rs ta in a 17. 3. 

1977 lu e n to - ja to d is tu s te n ja k o tila i 

s u u s , jo s s a to d is tu k s e n s a i 4 0 T u 

ru n y k s ity is te n v a n h a in k o tie n h e n 

k ilö k u n ta a n k u u lu v a a . L u e n to ja o li 

k a ik k ia a n 21 ja k u rs s ila is e t tu tu s 

tu iv a t P e la s tu s a rm e ija n v a n h a in 

k o tiin O n n e la a n . P ä ä tö s tila is u u d e s s a 

R u n o s m ä e n v a n h a in k o d in a s u k k a a t 

e s ittiv ä t L u m p e e n k u k k a -v e s is h o w n , 

jo h o n T u ru n U k k o k o d in a s u k k a a t 

o liv a t v a lm is ta n e e t " la u tta k a h v ila n ” . 

K u rs s in jo h ta ja n a to im i T u ru n U k k o - 

k o d in jo h ta ja M a j-L is N ie m in e v a . 

★ 

M O S K O V A N S u u ri S irk u s v ie r a ili 

T u ru s s a 18.— 23. 3. 1977 a n ta e n 

K u p itta a n u r h e ilu h a llis s a k a h d e k s a n 

n ä y tä n tö ä k o rk e a ta s o is e lla o h je l 

m a lla . N ä y tä n tö ih in o s a llis tu i y li 

25 000 k a ts o ja a . L ä h e s p u o le t lip u is 

ta m y y tiin e n n a k k o m y y n n is s ä ta m m i 

k u u n a ik a n a . N e u v o s to liito s s a to im ii 

40 k iin te ä ä , 16 k ie rtä v ä ä ja 15 

e lä in s irk u s ta , jo id e n n ä y tä n n ö t k e 

rä ä v ä t v u o s itta in 80— 9 0 m iljo o n a a 

k a ts o ja a . M o s k o v a n s irk u s k o u lu o n 

4 -v u o tin e n . 

★ 

P E L A S T A K A A L a p s e t ry :n jä r 

je s tä m ä s s ä K o d itto m a n L a p s e n 

P ä ivän tila is u u d e s s a 24. 4. 1977 T u 

ru s s a p u h u i s o s ia a lim in is te ri Irm a 

T o iv a n e n . V a ltio v a lla n te rv e h d y k 

s e n to i m a a h e rra P a a vo A itio , T u 

ru n k a u p u n g in te rv e h d y k s e n ka u - 

p u n n in io h ta ja V ä in ö J. L e in o ja 

a rk k ih iip p a k u n n a n te rv e is e t a r k k i 

p iis p a M a rtti S im o jo k i. T ila is u u d e s 

sa 

e s iin ty iv ä t T u ru n S o ita n n o llis e n 

S e u ra n jo u s ik v a r te tti, T u ru n M u 

s iik k io p is to n N u o ris o k u o ro . R iitta 

L e h to n e n ja O u ti O llila s e k ä la u lu 

ja k a n s a n ta n h u ry h m ä . 

★ 

V E N E P A IK K O J E N 

ra k e n ta m in e n 

A u ra jo e n k iv ira n n o ille a lo ite ttiin 

m a a n a n ta in a 2. 5. 1977. K a u p u n g in 

v u o k ra a m ia v e n e p a ik k o ja o n n o in 

1 60 0 ja n iitä r iittä ä k a ik ille h a lu k 

k a ille . V e n e p a ik k o je n v u o k ra a k o 

r o te ttiin tä n ä v u o n n a ja n iis tä p e 

rittä v ä n v u o k ra n s u u ru u s o n 200 

m k. V u o k ra -a ik a p ä ä tty y v ira llis e s ti 

15. 10. 1977. 

L E M P I ja A rm a s K o iv u r in n a n la h 

jo itu s ra h a s to o n ta lo u s n e u v o s L e m p i 

K o iv u r in ta lu o v u tti to r s ta in a 14. 4. 

1977 50 000 m a rk k a a . T a lo u s n e u v o s 

K o iv u r in ta la h jo itti r a h a a m y ö s S u o 

m e n P u n a is e lle R is tille , p a r tio jä r je s - 

tö lle ja T u ru n m a a n Y r ittä jille . L a h 

jo itu s ra h a s to s ta ja e ta a n v u o s itta in 

a p u r a h o ja s y ö v ä n tu tk im u k s e e n . 

7 00 0 m a rk a n a p u ra h a n s a i tä n ä 

v u o n n a lä ä k e tie te e n lis e n s ia a tti 

T u u la S a lm i, jo n k a tu tk im u s k ä s itte 

le e lä ä k e a in e itte n k ä y tö n ja k o h 

d u n ru n k o -o s a n s y ö v ä n v ä lis tä s y y - 

y h te y ttä . 

★ 

R U N O S M Ä E N v a n h a in k o d is s a jä r 

je s te ttiin k e s k iv iik k o n a 23 . 3 . 1977 

o m a is te n ilta . T e rv e h d y s s a n a t la u 

su i v a a ttu ri O iv a L a in e ja e s ite lm ä n 

p iti p r o fe s s o ri Ilm a ri R u ik k a . Illa n 

o h je lm a s s a o li lis ä k s i v a n h a in k o d in 

a s u k a s ry h m ä n liik u n ta e s ity s , tie d o 

tu s s ih te e r i R a im o H e lm is e n la u s u n 

ta a ja K y lä p e lim a n n ie n m u s iik k i 

e s ity k s iä . Ilta k u lu i le p p o is is s a tu n 

n e lm is s a . 

★ 

K IR K O L L IS K O K O U S a lo itti k e v ä t- 

is tu n to k a u te n s a m a a n a n ta in a 2. 5. 

1977 T u ru n k r is t illis e llä o p is to lla . 

A v a ja is ju m a la n p a lv e lu k s e s s a M a a 

ria n k irk o s s a 

s a a rn a s i a r k k ip iis p a 

M a rtti 

S im o jo k i. K ir k o llis k o k o u k s e n 

a v a ja is tila is u u te e n to i o p e tu s m in is 

te riö n te rv e h d y k s e n o p e tu s m in is te ri 

M a rja tta V ä ä n ä n e n . K o k o u k s e n 

p u h e e n jo h ta ja n a o li a r k k ip iis p a ja 

e n s im m ä is e n ä 

v a r a p u h e e n jo h ta ja n a 

k a n s a n e d u s ta ja L a r s -E rik T a x e l, 

n o ta a rin a te o l.lis . O lli-P e k k a L a s s i 

la ja s ih te e r in ä v a r a tu o m a r i S in ik 

ka P y lk k ä n e n . 

★ 

K A IK K IA A N 7 0 S u o m e s s a o le 

v ie n u lk o v a lto je n d ip lo m a a ttie n 

r o u v a a ja s u o m a la is te n u lk o a s ia in 

h a llin n o n p iir is s ä to im iv ie n d ip lo 

m a a ttie n ro u v a a v ie r a ili m a a n a n 

ta in a 23 . 5. 1977 T u ru s s a . 

V ie ra a t 

tu tu s tu iv a t a a m u p ä iv ä llä H u h ta m ä 

k i-y h ty m ä n J a lo s ta ja n 

te h ta is iin ja 

H e lla k s e n te h ta a s e e n s e k ä ilta p ä i 

v ä n a ik a n a T u ru n lin n a a n ja L u o s - 

ta rin m ä e n K ä s ity ö lä is m u s e o o n . T u 

ru n k a u p u n g in v a s ta a n o tto ja lo u 

n a s o li T u ru n lin n a s s a . U lk o a s ia in 

h a llin n o n ro u v ie n ry h m ä ä jo h ti a liv 

a ltio s ih te e r i R y tk ö s e n p u o lis o , 

ro u v a S ir k k a R y tk ö n e n . 

★ 

D IP O L IN y h te y te e n O ta n ie m e e n 

r a k e n n e tta v a n s u u r h o te llin s u u n n itte 

lu k ilp a ilu u n o s a llis t u i k u ts u ttu in a 

k o lm e a r k k ite h tito im is to a . 

K ilp a ilu n 

v o itti tu rk u la in e n a r k k ite h tito im is to 

B e n ito C a s a g ra n d e , jo n k a k ilp a ilu - 

n im e n ä o li T r ip o li. M u u t k ilp a ilu u n 

o s a llis tu ja t o liv a t a r k k ite h tito im is to 

M a rtti J a a tin e n ja a r k k ite h tito im is to 

E rk k i K a rv in e n . Y li 2 0 0 h u o n e tta 

k ä s ittä v ä n h o te llin r a k e n ta m in e n 

a lo ite ta a n e n s i v u o n n a ja ta r k o itu k 

s e n a o n s a a d a s e k ä y ttö k u n to o n 

k e s ä llä 1979.

T U R K U L A IN E N M a n fre d G rä s - 

b e c k v o itti y h d e s s ä r u o ts a la is e n 

K je ll L y s e llin k a n s s a ja e tu n e n s im 

m ä is e n s ija n p o h jo is m a is e s s a v iu - 

lu k ilp a ilu s s a V ä s te rå s is s a . K ilp a ilu n 

v o itt a ja t s a iv a t k u m p ik in p a lk in n o k 

s i 6 00 0 k r u u n u a . K o lm a n n e k s i tu l 

lu t s u o m a la in e n M e r it P a la s s a i 

2 00 0 k r u u n u a . H a n s E k lu n d in k o n 

s e r tto o li s o ite tta v a s e k ä a lk u e rä s s ä 

e ttä M o z a rtin D -d u u r i k o n s e rto n 

o h e lla lo p p u k ilp a ilu s s a . 

T U R U N S ib e liu s - m u s e o n k e s k i- 

v iik k o s a r ja n k o n s e r tte ih in o s a llis 

tu i tä n ä k e v ä ä n ä 1 801 k u u n te lija a . 

K o n s e rtte ja o li 15, jo te n k e s k i 

m ä ä rä in e n y le is ö lu k u o li h ie m a n 

y li 120. S ib e liu s - s a lis s a o n is tu m a 

p a ik k o ja 150. T ä y d e n s a lin k e v ä t 

k a u d e lla k e rä s i M e lo s - k a m a rik u o - 

ro n k o n s e r tti m a a lis k u u n lo p u lla . 

K u u lijo ita o li 250, jo te n 100 s e is o 

m a p a ik k a a k in o liv a t tä y n n ä . Y li 100 

k u u lija a k e r ä s iv ä t m y ö s T u k ia is e n 

ja V ä is tä n d u o ilta h e lm ik u u n a lk u 

p u o le lla ja T r io S a lu d o n la u le lm a - 

ilta h u h tik u u n lo p u lla . 

T U R U N 

L a s te n h u o lto ty ö n te k ijä t 

r y :n lä h ik a s v a tta jille ja m u ille la s te n 

k a s v a tu k s e s ta k iin n o s tu n e ille jä r je s 

tä m ä t k u r s s it p ä ä tty iv ä t to rs ta in a 

14. 4. 19 77 , jo llo in o s a n o tta jille 

ja e ttiin to d is tu k s e t T u r u n s u o m e n 

k ie lis e llä ty ö v ä e n o p is to lla . O s a n 

o t ta jia o li 12 1 . V a rh a is k a s v a tu k s e n 

k u r s s ilta s a i to d is tu k s e n 6 4 lä h i- 

k a s v a tta ja a , k u r s s in jo h ta ja n a M a ija 

P e lto la ja e r ity is k a s v a tu k s e n k u r s 

s ilta 20, jo h ta ja n a J y r k i H e ik k ilä . 

K a s v a tu k s e n ja tk o k u r s s in s u o r itti 

h y v ä k s y ttä v ä s ti 37 , jo h ta ja n a M a rk k u 

L e h tin e n . L is ä k s i u s e a t s e u ra s iv a t 

lu e n to ja , v a ik k a e iv ä t o s a llis tu n e e t 

te n tt iin . 

V A R S I N A IS -S U O M E N 

S y d ä n ta u ti- 

p iir in ja T u r u n S e u d u n S y d ä n ta u ti- 

y h d is ty k s e n s y d ä n s u n n u n ta iju h la s s a 

6 . 3 . 1 9 7 7 T u r u n s u o m e n k ie lis e llä 

ty ö v ä e n o p is to lla la u s u i te rv e h d y s - 

s a n a t k a u p p a n e u v o s E in o J y lh ä , 

e s ite lm ä n p iti d o s e n tti A a p o L e h to 

n e n ja p ä ä tö s s a n a t e s itt i to im in n a n 

jo h ta ja T a u n o L e in o . M u s iik is ta 

h u o le h ti G r ä s b e c k in p e rh e ja k a n - 

s a n ta n h u ja e s itti P a ra is te n h a ita r i- 

k e r h o n ta n h u r y h m ä B e rit S ire n in 

jo h d o lla . 

T urun satama- 

kapteeniksi 

H. Pettersson 

■ T u r u n s a ta m a k a p te e n in 

v irk a a h a k i 21 h e n k ilö ä . V ir 

k a v a a li p a n tiin k a h d e s ti p ö y 

d ä lle T u ru n k a u p u n g in v a l 

tu u s to n k o k o u k s e s s a s illä 

a s ia s s a k ä y tiin s itk e itä n e u 

v o tte lu ja . V a lin ta ra tk e s i 4. 

4. 1977 p id e ty s s ä k a u p u n g in 

v a ltu u s to n k o k o u k s e s s a , jo s 

sa a s ia o li k o lm a n n e n k e r 

ra n e s illä . 

T u r u n s a ta m a k a p te e n ik s i v a littiin 

m e r ik a p te e n i H e n rik P e tte rs s o n 

T u ru s ta . H ä n sa i v a a lis s a 34 ä ä n tä , 

m e r ik a p te e n i M a tti B r u n ila 17 ä ä n 

tä , s a ta m a m e s ta ri K a ri K o s k i 11 

ä ä n tä ja m e rik a p te e n i L a s s e K u lju 

2 ä ä n tä . Y k s i ä ä n e s ty s lip p u h y lä t 

tiin . S a ta m a k a p te e n i P e tte rs s o n o n 

s y n ty n y t v u o n n a 1932. H ä n o n t o i 

m in u t v u o d e s ta 1970 O y W ä rts ilä 

A b :n T u ru n te la k o id e n m a te ria a lin - 

k ä s itte ly o s a s to n p ä ä llik k ö n ä . 

V ir k a ju lis te ttiin h a e tta v a k s i s a 

ta m a k a p te e n i N ils H o lm b e rg in s iir 

ry tty ä e lä k k e e lle . 

□ 

TURKULAISET 

liitty k ä ä jä seneksi 

seuraan 

Turku - 

Jäsenm aksu 20:— 

Sen va stikke e ksi saatte 

om an aikakauslehte m m e 

SU O M EN TURKU — 

Å B O , V Å R STAD 

Ilm estyy n e ljä sti vuodessa 

Ä B O B O R 

a n slut e r tili Ä b o-sam fundet 

M e d le m savg ift 20:— 

För a v g ifte n få r 

egen tid s k rift 

Ni 

vår 

SU O M EN TURKU — 

Å B O , V A R STAD 

som kom m e r fyra 

om året 

gån ger 

T urun RO:lle 

lisätiloja 

■ T u r u n ra a s tu v a n o ik e u d e n 

o s a s to t 1, 2 ja 7 s iirty iv ä t 

h u h tik u u n a lu s ta L in n a n k a tu 

1 4 :ä ä n , jo s s a ra k e n n u k s e s s a 

a ik a is e m m in s ija its i N e u v o s 

to liito n p ä ä k o n s u la a tti. T ä 

m ä n m u u te ttu a V a rtio v u o re n - 

m ä e lle r a k e n n e ttu u n ra k e n 

n u k s e e n , a lo ite tt iin v a p a u tu 

n e e n r a k e n n u k s e n k u n n o s ta 

m in e n ra a s tu v a n o ik e u d e lle . 

K iin te is tö - ja k a lu s to k u s ta n 

n u k s e t o liv a t n o in m iljo o n a 

m a rk k a a . 

R a a s tu v a n o ik e u d e n n u o r is o a s io i 

d e n o s a s to t 3, 4 ja 5 s e k ä o s a s to 6 

ja tk a v a t e d e lle e n A u ra k a tu 2:ssa. 

A s u n to - o ik e u s — k a h d e k s a s o sa sto 

— to im ii L ä n tin e n R a n ta k a tu 15:ssä. 

T u r u n R O :s s a to im ii p o rm e s ta rin 

lis ä k s i 11 v a n h e m p a a ja 10 n u o re m 

p a a o ik e u s n e u v o s m ie s tä , 5 n o ta a ria 

ja 7 k a u p u n g in v is k a a lia . V iim e 

v u o n n a T u r u n r a a s tu v a n o ik e u s kä 

s itte li 7 0 5 5 v a r s in a is ta o ik e u s ju ttu a , 

a s u n to - o ik e u s a n to i 7 3 5 p ä ä tö s tä 

ja k iin te is tö tu o m a r it r a tk a is iv a t la in 

h u u to ja ja k iin n it y k s iä y h te e n s ä 

2 166. R a n g a is tu s m ä ä rä y s ta p a u k s ia 

v ie tiin p ä ä tö k s e e n 11 588. 

Q 

P äiväkoti Tyksilä 

aloitti 

■ T u r u n y lio p is to llis e n k e s 

k u s s a ira a la n h o ito h e n k ilö k u n 

n a lle ta r k o ite t tu la s te n p ä iv ä 

k o t i a lo itti to im in ta n s a m a a 

n a n ta in a 14. 3 . 1977. K e s k u s 

s a ir a a la o n v u o k r a n n u t p ä iv ä 

k o d in T y k s llä - n lm ls e lle y h d is 

ty k s e lle . P ä iv ä k o d in jo h to k u n 

ta a n k u u lu u k o lm e y h d is ty k 

s e n e d u s ta ja a , k a k s i s a ira a 

la n e d u s ta ja a ja y k s i T u ru n 

k a u p u n g in e d u s ta ja . J o h to 

k u n n a n p u h e e n jo h ta ja n a on 

y lih o ita ja S e ija J a a k k o la . 

P ä iv ä k o d is s a o n 52 p a ik k a a , 

jo is ta 1— 3 - v u o tia ille 12 ja a lle k o u 

lu ik ä is ille 2 x 2 0 p a ik k a a . P ä iv ä k o ti 

a v a ta a n k e llo 6 .3 0 ja s e v o id a a n 

p itä ä a v o in n a ilta a n k e llo 19:sta. 

L a s te n v a lin n a n s u o r itta a k a u p u n g in 

la s te n s u o je lu v ira s to T y k s ilä n jo h to 

k u n n a n e h d o tu k s e s ta . Y m p ä r iv u o r o 

k a u tis e e n h o ito o n e i T y k s ilä s s ä o le 

m a h d o llis u u k s ia . 

P ä iv ä k o d in jo h ta ja tta r e n a to im ii 

la s te n ta r h a n o p e tta ja 

R itv a -L e e n a 

B a ttila n a , jo n k a lis ä k s i h e n k ilö k u n 

ta a n k u u lu u k o lm e la s te n ta r h a n 

o p e tta ja a , k a k s i la s te n h o ita ja a , n e ljä 

p ä iv ä a p u la is ta ja s iiv o o ja . 

□ 

SISÄLLYS 

INNEHÅLL 

E rk k i A s p : 

K u k a v a ik u tta a ? ...................... 3 

R e in o L e n to : 

T u ru n k o h ta lo n h e tk e t s a ta 

v iis ik y m m e n tä v u o tta s itte n 4 

T u ru n 

k a u p u n g in h a llitu k s e e n 

v iis ito is ta lu o tta m u s m ie s tä 6 

A p u la is k a u p u n g in jo h ta jilla 

n e u v o tte lu k o k o u k s e t T u ru s 

sa ..................................................... 7 

Ilk k a J ä r v in e n : 

T u r u n 

v a n h u s te n h u o llo s s a 

o n a v o h o ito a te h o s te tta v a 7 

K a u p u n g in tu k e a m y ö s m u ih in 

k u in ty ö m a tk a k u lje tu k s iin 8 

M ik k o P u lk k in e n : 

V a n h a n m e r ik o u lu n m u u tta 

m in e n m e re n k u lk u m u s e o k s i 9 

Irm e li T o r s s o n e n : 

M a tk a ilu y h te is ty ö tä y li k u n 

ta ra jo je n ...................................... 10 

T u ru n m a tk a ilu s e lv iy ty i h y v in 

la m a v u o d e s ta 1976 ........... 11 

A rie l R lm ö n : 

M ie tte itä T u r u n m a tk a ilu s ta 13 

T o iv o K o rp e la : 

T u ru n m a tk a ilu o p p a illa to i- 

m in ta rik a s ju h la v u o s i .... 14 

E n s im m ä is e n 

p u h e e n jo h ta ja n 

k iito s s a n a t ................................ 16 

T u ru s s a to im ii m a a m m e a in o a 

ty ö v ä e n m a tk a ilu y h d is ty s . . 16 

E rk k i T a b e ll: 

T u r u n k a u p u n g illa v irk is ty s 

a lu e ita s e its e m ä s s ä k u n 

n a s s a ........................................... 17 

Ilm a ri R in n e : 

T o u k o k u u n 

T u r k u - r e tk e ily t 

o liv a t a n to is ia ....................... 18 

Iris H e ik k o n e n : 

T u r k u la is te n R u is s a lo .... 19 

A u n e R in n e : 

K u u n te le , k u lk ija , h il j a a . . . ! 20 

Ik itu u r in k o n g r e s s ik e s k u s a v a - 

si o v e n s a ................................. 21 

M e ts ä m ä e n ra v ir a d a lla k ilp a illa 

a n k e s ä llä 19 78 .................. 21 

T u u la L e im u : 

R e ttig it T u r u n ra k e n ta jin a 22 

A A :s s a p r o m o o tio v. 1978 . . 23 

T u ru n y lio p is t o n k u u d e s p r o 

m o o tio K u k a n p ä iv ä n ä .... 24 

T u ru n Y lio p is to s ä ä tiö ja k o i 

66 9.92 3 m a r k k a a ................. 24 

Ilm a r i R in n e : 

N e r o k a s k a n s a k o u lu ty ö n u u 

d is ta ja T u r u s s a 1920— 39 

lu v u lla ........................................... 25 

R a im o H e lm in e n : 

T u r u n p ä iv ä o m is te ttu ik i 

n u o r ille ........................................ 26 

R a ija P u o n tl: 

Y s tä v y y ttä y li Itä m e r e n .... 27 

V iim e is te n m e rik o tk ie n m a illa 

" .............................................. 27 

M a rg a re ta J o k in e n : 

W ä in ö A a lto s e n m u s e o n 

e n s im m ä in e n v u o s ik y m m e n 28 

T u rk u u n ra k e n n e tta v a m u s iik 

k ite a tte r ita lo ........................... 31 

E n s im m ä in e n J u k o la n J u h a n i- 

p a ts a s p ro f. Ilm a rille .... 31 

E n s io H a rn i: 

R a k a s ta n ka u n e u tta , v ä re 

jä , ilm a a j a a u r in k o a " .... 32 

Irja L a p p a la in e n : 

S a tu tä tin ä 27 v u o tta T u 

ru s s a ......................................... 34 

R is to S a a n ila jo h ta ja k s i T u 

ru n k a u p u n g in te a tte riin . . 35 

L à n g b a c k a n ja H o lm b e rg in 

T u ru n -k a u s i p ä ä tty i ............ 35 

A S T :n jo h ta ja k s i J o h a n S im 

b e rg .............................................. 35 

H an s O th m a n : 

R ig g o c h s lu tlig k a jp la ts 

å te rs tå r fö r 9 0 -å rig a S ig y n 36 


T u rk u -s e u ra n 

v u o s ik o k o u s 

tu tu s tu i K a u p p a k o rk e a a n . . 38 

N ä y tte ly m a a s e u d u n p ila a m i 

s e s ta ......................................... 39 

R o m a n ia n 1 0 0 -v u o tis ju h la k o n - 

s e rtti T u r u s s a ........................... 39 

V ä in ö M ie ttin e n : 

S ig y n ......................................... 39 

H e n ä k e v ä t m itä m e e m m e 

n ä e .............................................. 39 

R a lli K iia n lln n a : 

T u o m io k irk o n 

u u s im is ty ö t 

v a lm is tu v a t ju h la v u o te n a . . 40 

P a a vo R u o ts a la is e n s y n ty 

m ä s tä 2 0 0 v u o tta ................. 42 

T y ö v ä e n o p is to lla e s illä 147 

te o s ta ........................................ 42 

O h je lm a a L u o s ta rin m ä e llä k e 

s ä llä .............................................. 42 

T Y :lla e i v ie lä o le u u s ia tilo ja 42 

M ie s k u o ro B ra h e D jä k n a r 40- 

v u o tia s ......................................... 42 

S a u n a - k irja lla v a ro ja n ä k ö 

v a m m a is te n m o n ito im ita 

lo lle .............................................. 43 

T a ite ilija s e u r a n 

n ä y tte ly s s ä 

145 ty ö tä ..................................... 43 

P u o la la in e n T V -ry h m ä T u 

r u s s a ......................................... 43 

K iin a la is ia m a a la u k s ia T u 

r u s s a ......................................... 43 

T e a tte riv ie r a ilu B ra tis la v a s ta 43 


T u rk u -s e u ra to im ii ................. 44 

P iir in k a n s a n e d u s ta ja t v ie r a i 

liv a t T u ru s s a ..................... 44 

M e ri K u ts u u ja V a p a a -a ik a 

7 7 -n ä y tte ly s s ä 3 7 .8 07 k ä v i 

jä ä ............................................... 45 

T ie to k o n e e t v o im a k k a a s ti e s illä 

K o n tto r i 7 7 :s s a .................. 45 

Y h te is o s to illa p e ru s k iv i tu r k u 

la is e n ty ö v ä e n o s u u s k a u p 

p a liik k e e lle ................................ 46 

C ity s o k o s a v a s i o v e n s a S u o 

m e n T u ru s s a ............................ 46 

T u ru n V ä h ittä is k a u p p ia s y h d is - 

ty k s e llä ju h la v u o s i ............. 47 

F a rm a tu o T u r k u u n tu h a n s ia 

v i e r a i t a .......................................... 47 


Y h te is h e n k in e n A a rn e n ta lli 

e i s a lli tu p a k k a a e ik ä p o litik 

o in tia ..................................... 48 

M a a u im a la k a u s i a lk o i to u k o 

k u u s s a .......................................... 48 

T u ru n o r to d o k s e ille o m is tu s 

o ik e u s k irk o n to n tt iin .... 48 


K u n to u rh e ilu tä m ä k in .... 49 

T u ru n In v a liid it ry to im in u t 

40 v u o t t a ..................................... 49 

M e r ito im i 6 0 -v u o tia s .................. 49 

K a k s k e rra n k ä r ä jä t k o o lle 

E rik v a lla n H e in ä n o k k a a n . . 49 

Ilm a r i R in n e : 

T u ru n p a r tio lip p u k u n n a t 60- 

v u o tia ita ...................................... 50 

Y s tä v y y s v ie s ti m a tk a a n T u 

ru s ta ............................................... 50 

T u rk u o s ti m a a ta v iim e v u o n 

n a 13,6 m ilj. m a r k a lla ------------51 

S P R :n e n s ia p u v ie s ti s a a p u i 

T u rk u u n ..................................... 51 

N e u v o s to liito lle u u s i p ä ä k o n 

s u li T u r k u u n ............................ 51 

O m a is te n p ä iv ä L u o la v u o re n 

v a n h a in k o d is s a ....................... 52 

K rim u u s iin tilo ih in R a u h a n 

k a d u lla ........................................... 52 

T u ru n N u o rk a u p p a k a m a r i t o i 

m in u t 2 0 v u o tta ....................... 52 

K a m e ra ja K u v a -n ä y tte ly s s ä 

y li 6.00 0 k ä v i j ä ä ....................... 52 

P u h e lin lu e tte lo a 1 7 2.25 5 k p l 52 

T o im itu s s ih te e rin p ö y d ä ltä . . 53 

T u ru n s a ta m a k a p te e n ik s i H . 

P e tte rs s o n ................................. 54 

T u ru n R O :lle lis ä tilo ja .... 54 

P ä iv ä k o ti T y k s ilä a lo itti .... 52 

K a n s ik u v a : 

T u r u n y lio p is t o n p r o m o o 

tio s s a k u n n ia to h to r e ik s i v i 

h ittä v ä t s a a p u v a t k u lk u e e n a 

p r o m o o tto r i, p ro f. V ä in ö 

H o v in jo h d o lla K o n s e rttis 

a liin — K u v a H e d e F o to .

PIPURIMYLY 

Turun päivä 18. 9. 1977 

IKINUORTEN 

TURKU 

TURKU 

slålarmink 2 

puh 359 501 

arkisin 11-23 

Suljettu 1. 6.— 15. 8. 

lauantaisin Ja sunnuntaisin. 

• T u ru n päivän avaus k a u p p a to rilla ke llo 12. 

• E lä k e lä is te n liik u n ta ta p a h tu m a K u p itta a n u rh e ilu h a llis s a . 

• E lä k e lä is ta n s s it Ik itu u rin C o n g re ss C e nterissä. 

• M a k s u to n u in ti e lä k e lä is ille Im pivaaran u im a h a llissa. 

• T u rk u la is is s a va n h a in ko d e issa avoim ie n ovie n tila is u u k s ia . 

• E lä k e lä is te n aska rte lu - ja k ä s ity ö n ä y tte ly T urun k o n s e rttita lo lla ym . 

O h je lm a s ta ta rk e m m in p ä iväle h d issä ja syysku u n T urku -le h d essä. — T ila i 

su u d e t m a k s u tto m ia . 

Turun päivän toim ikunta 1977 

1917 1977 

60 V U O T T A 

TURUN 

Kesäteatteri 

VARTIOVUORELLA 

W u o lijo k i — B re c h t 

ISO -HEIKKILÄN ISÄNTÄ 

JA 

HÄNEN RENKINSÄ KALLE 

O hja u s: M ATTI M IIK K U L A IN E N 

Kahivila raivintola 

Marhnkatu l, Rjh. 359829 

Suomen Joutsenen 

vieressä. 

E -liike 

ostajan 

asialla 

E-myymalassa on järkevästi valinnan varaa 

E-lnkkeen oma luotanto seka E-myymaioiden 

koulutetiu henkilökunta vastaavat sula että 

saat kunnon tavaraa 

E-lnkkeen tehokas laaduntarkkailu larkeva 

Kiitämme kaikkia asiakkaitamme ja 

ystäviämme luottamuksesta ja 

hyvästä yhteistyöstä. 

MERITOIMI OY 

N ä y tä n tö k a u s i 26.6.— 14.8. -77 

E s ity k s e t jo k a päivä k lo 19.00 

(ei k e s k iv iik k o is in ) 

S u n n u n ta is in m y ö s k lo 15.00 

L ip u t: T e a tte rilta p uh. 12 440 

se kä C e n tru m -n e u v o n n a s ta . 

PÄIVÄN PIHVI 

arkisin 100 g 1 0 : - 

pyhäisin150g 12:- 

valikoimapolitiikka seka keskitetysti 

toimiva iakeluiar|estelma osaltaan varmistavat 

että ostamasi tuotteet ovat hinnaltaan 

edullisia ia käytössä turval' siä 

Kenen kattia tin t kannat? 

Kätkit* ottokM tl E-myymtlttn - 

•aat kattlltl kunnon tavaraa 

kohtuuhintaan. 

Turku 

TERVETU LO A ILO IS E E N IS O H E IK K IL Ä Ä N 

VA R TIO V U O R E LLE 

TERVETULOA 

E TARMOLA

Lentämällä 

ehdit 

enemmän 

F IN N A IR 

Ta vara 

på tiden 

ta Flyget 

WIKLUND 

tuttu 

turkulainen 

tavaratalo 

kauppatorin varrella W 

Lounais-Suom en Kirjapaino Oy Turku

1977-2

You also want an ePaper? Increase the reach of your titles

Delete template?

Save as template?