1978-3

Ikituurissa 

on ilo tavata. 

Ikituurissa on neljä erityyppistä 

ravintolaa sa m an katon alla 

V iih tym ise n puitteiksi. 

m ielialan m u k aan : 

G a stro n o m in e n A urora, 

vau h d ik as Feem k s, 

eksoottin en R end ez-vou s ja 

charm ik as A u ro ra Bar. 

V iih d että, m a k u n a u tin to a ja 

kansainvälistä vauhtia. 

Ikituurissa on ilo tavata. 

ikituuri 

P is p a la n tic 7 , 2 0 5 1 0 T u r k u 51 

P u h e lin 9 2 1 -3 7 6 11 1 

V a ra u k s e t : M y y n tip a lv e lu p u h . 9 2 1 -3 7 6 333 

POHJOLA SUOMI SALAMA 





vakuutuspalvelua 

Turku, Yliopistonkatu 21, puh. 330 555 






On elämys soittaa KAWAI-flyygelillä 

Paraskaan tavallinen piano ei vastaa soitto-ominaisuuksiltaan 

flyygeliä. Nykyaikaisen flyygelin kaksoiskerrantakoneiston ansiosta 

on kosketus soittajan täysin hallittavissa — sekä pianissimossa 

että fortessa on soiton sävytysmahdollisuus paras mahdollinen. 

Lisäksi on flyygelin sointi instrumentin muodon ja kaikupohjarakenteen 

ansiosta täydellisyys - ääni on kuultavissa kokonaisuudessaan 

hienoimpia yksityiskohtia myöten. 

Kun nämä ominaisuudet on japanilaisessa KAWAI-flyygelissä 

toteutettu korkeimman luokan am m attitaidolla käyttäen parhaita 

m ahdollisia raaka-aineita voidaan todellakin oikeutetusti 

- ON ELÄMYS SOITTAA KAWAI-FLYYGELILLÄ 

KAWAI 

M a lli: 

KG 1 C 

KG 2 C 

KG 3 C 

KG 5 C 

KG 6 C 

KG 8 C 

FLYYG ELIT: 

P itu u s : H inta: 

153 cm 22.400,- 

175 cm 23.500,- 

183 cm 25.800,- 

204 cm 33.900,- 

224 cm 35.600,- 

278 cm 65.300,- 

M a a h a n tu o ja ja pääedusta ja : 

VALTOLA OY 

Turku, Lemminkäisenkatu 10. Puh. 12 313. 

PaikaNisedustajat: HELSINKI, Fabianinkatu 8. Puh. 

669 011 MIKKELI: Tirkkonen. Puh. 13 253. OULU: 

Pianoliike Lehtola, Asemakatu 25. TAMPERE: Pianomyynti, 

Satamakatu 7. VAASA: Pianoliike Väinölä, 

Rantakatu 28. 

10 VUODEN TAKUU 

SUOSITTU 

TURKULAINEN 

KENKÄKAUPPA 

J.H. Salminen 

BRAHENKATU12 

MAARIANKATU 6 liukuportaat 

PUHELIN 

★ 333 300 

LAHJAKIRJAT 

LAHJAPAKKAUKSESSA 

MEILTÄ 

KANSALLINEN 

KIRJAKAUPPA 

Linnankatu 16 — Hämeenkatu 7 

COSTARICA 

hyvän,vahvan 

kahvin 

ystäville! 

K-KAUPPIAAT 

JA 

KESKO

Tiesitkö, että 

säästöpankit ovat: 

Suomen Turku 

^ — A b o . v A r s t a o X . — " 

N:o 3 - 1978 

J u lk a is ija — U tg iv a re : 

T u rk u -s e u ra , Å b o s a m fu n d e t r.y . 

Suomen suurin talletuspankki 

Suomen suurin lainan antaja 

Sb Suomen suurin täyden palvelun 

pankkiketju 

Siksi myös sinun 

kannattaa tulla 

säästöpankin 

kanta-asiakkaaksi 

TURUN SUOMALAINEN SÄÄSTÖPANKKI 

TURUN SÄÄSTÖPANKKI 

TURUN TYÖVÄEN SÄÄSTÖPANKKI 

Arkkitehti 

OLLI KESTILÄ: 

TURKU JUHLAVUODEN 

AATTONA 

KAUPUNKIM M E valm istautuu viettäm ään ensi vu o tta kolm en neljännesvuositu 

hannen p ituisen ikänsä kunn iaksi. Sen jo h d o s ta on e ri ta h o illa 

Turussa herätty jo ajoissa täyttäm ään isäntäväen ve lvo llisu u ksia . O n 

han o to llin e n tila isu u s m onella ta va lla näyttää, m illa in e n ka u p u nkim m e 

on, m iten tä ä llä eletään ja m ihin vastaisu udessa p yritä ä n . Suom en e n tisenä 

pääkaupunkina, vuosisataisena tärkeänä kauppaja s a ta m a kaupunkina. 

lännen porttina, hengellisen eläm än ke sku kse n a ja m aanvilje lykse n 

s a m oinkuin henkisen k u lttu urin kehtona T u ru lla on v a alitta vanaan perin - 

le itä , jo ita ei m illoin ka a n sovi unohtaa. 

SENVUOKSI onkin ilahduttavaa, että itse ka u p u nki on vara n n u t huo m attavan 

m äärärahan ju hlavu oden tila isuuksia , näkyviä m u isto ja ja jä rje s te ly ä 

varten. Lisäksi eri jä rje stö t, la itokset ja yrity k s e t ovat lu o n n o llis e s ti h a lu n 

neet a jo itta a tapahtum ansa tä lle sam alle vuodelle. K a iketi la a jim m a n v ie 

rasjou kon kerää Turun m essut ja niih in liitty v ä t tila is u u d e t, m u tta o d o te tta 

vissa on p itkin vuotta o san o tta jia e rila is iin ko n g re sse ihin sekä y k s ity is 

h e n k ilö itä su ku laisia ja tu ttavia terve htim ä än. O nhan tä ä llä v a lm is ta o h je l 

maa ja uutta nähtävää ja koettavaa. K o tiseutu väen om a v u o s itta in e n ka t 

selm us, V a lta ku n nalliset kotiseutupäivät, on e riko ise sti täm än ju h la v u o d e n 

jo h d o sta s ijo ite ttu T urkuun kesä— h e inäkuun vaih te en tie n o ille . 

ME tu rk u la is e t olem m e siis k u u lutta n e e t ilm o ille tiedon ju hla vu o d e sta m m e 

ja to ivotta n e et ystäväm m e te rv e tu lle ik s i tänne. O dota m m e sekä k u ts u ttu ja 

että kutsum attom ia v ie ra ita sanko in jo u k o in . Ja nyt m eidän p itä is i te h d ä 

ka ikki voitavam m e, että v ie ra a t saisivat e d u llisen kuvan m eistä ja k aup u n 

gistam m e. O lem m eko siihen va lm ista u tu n e e t o m a kohta isesti? 

KA IK KEIN ensiksi pitä isi m eidän valm en tau tua olem a an y s tä v ä llis iä ja ilo i 

sia. A rkise t kahnaukset, itse kkä ä t a jatu kset ja repivä t riid a t o lis i to is ta i 

seksi haudattava. M eidän pitä isi avoim esti ja rohke a sti ke rto a k a u p u n g is -

tam m e ja sen tapahtumista. Hyvää tekisi itsekullekin lukea Turun kaupungin 

historiaa. M onikohan turkulainen teoksen omistaa? 

N IIN K U IN hyvä em äntä siistii kotinsa ennen kutsuja, meidän kaupungin 

asukkaina pitäisi panna koko kaupunki puhtaaseen kuntoon. Turku-seuran 

ja kaupunginosayhdistysten viime keväänä toim eenpanem at siivoustalkoot 

olivat eräänlainen kehoitus ja harjoitus, jotta opittaisiin yleiseen ja jatkuvaan 

ympäristön siistinä pitämiseen. Nyt syksyllä kiinnitämme huomiomme 

kiinteistöjen pihojen ja etupihojen vehreyden lisäämiseen. Tällaiset pienet 

yksityiskohdat ovat sinänsä vähäpätöisiä yksityiskohtia suuren kaupungin 

kokonaiskuvassa, mutta niillä voidaan osoittaa, että kansalaiset itsekin 

harrastavat asuinympäristönsä kaunistamista. Kaikkea ei aina voi vaatia 

yhteiskunnalta. 

TURKU-SEURAN eräät aloitteet historiallisesti tai rakennustaiteellisesti 

merkittävien kohteiden suojelemiseksi ja lausunnot kaupunkikuvaan edullisesti 

vaikuttavien ympäristökokonaisuuksien säilyttämiseksi ovat tähdänneet 

ennenkaikkea eheän ja sopusuhtaisen ilmapiirin luomiseen. Olisimme 

toivoneet, että Vanha raatihuone olisi juhlavuoteen mennessä entistetty 

alkuperäiseen asuunsa symbolisoimaan Turun hallinnollisen keskuksen 

syntym äpaikkaa. Sam alla se olisi ollut esim erkkinä siitä, että kaupunginrakentamisen 

perusperiaatteisiin on aina kuulunut taito osata oikeassa 

suhteessa ratkaista vanhan ja uuden keskinäinen kohtalo. 

VIIM EISTEN vuosikymmenien korkeasuhdanteen aikana kaupunkimme kehitys 

tapahtui niin nopeasti, että ratkaisujen tekoon jäi usein liian vähän 

aikaa ja rakentamisen laatu jäi määrän varjoon. Valittaen on todettava, että 

siinä vauhdissa menetimme katukuvastamme sellaistakin, jota jälkeenpäin 

olemme saaneet jäädä kaipaamaan. 

NE kunnianhimoiset tavoitteet, jotka asetettiin asuinrakentamiselle toteuttam 

alla uusilla neitseellisillä alueilla nk. lähiöitä, on suurelta osalta saavutettu. 

Tulokset kertovat rakentajien ahkeruudesta, uusien asukkaiden tarpeiden 

tyydyttämisestä ja nykyaikaisen teknologian mahdollisuuksista 

Jokainen alue ei kuitenkaan ole täyttänyt kaikkia niitä toiveita, joita niihin 

asetettiin. Voimavarojen loppuessa olisikin nyt keskityttävä jo rakennettujen 

alueiden palvelutason ja viihtyvyyden parantamiseen. 

LÄHIAIKOJEN tärkeim piä tehtäviäm me onkin kaupunkirakenteem m e eheyttäminen. 

Erikoista huomiota olisi kiinnitettävä lisärakentamisen sovittamisessa 

jo olemassaolevaan. Eheyttääksem m e kaupunkikuvaa meidän siis 

toisaalta olisi täydennettävä sellaisia alueita tai paikkoja, joista puuttuu 

rakennuksia, toisaalta myös uskallettava tehdä rohkeita ratkaisuja, jotka 

tuovat jotakin arvokasta keskuuteemme: esimerkiksi uusi pääkatu, kävelyalue, 

toriaukea, puisto tai vaikkapa keinojärvi. Mahdollisuudet ovat monet. 

NÄIN juhlavuoden aattona lähitavoitteemme ovat selvillä. Niihin valmistautuminen 

on tämän hetken kunnia-asiamme. Kannustakoon yhteinen 

ponnistelumme meitä tähtääm ään pitemmälle. Turulla on erinom aiset edellytykset 

muuttua entistä moni-ilmeisemmäksi, jos osaamme oikein toteuttaa 

vanhan ja uuden sopeuttamista toisiinsa, suoda riittävästi tilaa vapaa-ajan 

alueille, kohentaa m aisemiamme ja kiinnittää huomiomme asuin- ja työym 

päristömme kauneusarvoihin. 1 

E r k k i Asp 

TURUN Kesäyliopiston kesälukukautta 

1978 koskevat tilastot eivät 

ole vielä valmistuneet, mutta jo lähes 

lopullisten tietojen varassa on 

pääteltävissä kesäyliopiston onnistuneen 

tavoitteissaan. Oppilasmäärän 

kohoaminen yli 2800 opiskelijan 

osoittaa opetusohjelman tarjonneen 

tärkeitä ja kiinnostavia kohteita. 

Monet kurssit ovat olleet "loppuunmyytyjä". 

Valittavana on ollut myös 

valtakunnallisesti merkittäviä kursseja. 

mikä näkyy myös siinä, että 

opiskelijoista n. 3 0% on Turun ja 

sen talousalueen ulkopuolelta. 

LOUNAISTA Suomea, jonka laajemmassa 

merkityksessä voidaan 

ajatella käsittävän nykyisen Varsinais-Suomen, 

eteläisen ja keskisen 

Satakunnan, Lounais-Hämeen sekä 

läntisen Uudenmaan, on vanhastaan 

totuttu pitämään maamme aineellisen 

ja henkisen kulttuurin kehtona. 

Lainatakseni kansallisromanttiseen 

henkeen maakuntalaulujen sanoja: 

"Täällä Suomen synnyinmuistot, 

täällä työn ia tiedon puistot” , "tyynnä 

kyntää aurallansa, maata isien", 

"on tarmoa on kuntoa” , jne. Inhimillistä 

toimintaa leimaa tietty vanhoillisuus 

ja jäykkyys. Kaikki on 

arvokasta, historian perinteiden 

ohjaamaa ja hidastempoista. Vaurautta 

on ikimuistoisista ajoista ollut 

täällä varsinaisessa Suomessa 

Professori 

Erkki Asp: 

Kesäyliopiston lukukausi 

on taas päättynyt 

OPISKELIJAJAKAUMA kuvastaa 

kesäyliopiston avoimuutta sikäli, 

että vain vajaa 40 % opiskelijoista 

on yliopistoon kirjoittautuneita. Toisin 

sanoen kesäyliopistossa on periaatteessa 

kaikilla mahdollisuus 

opiskella; mukana on esim. koululaisia 

20% , ammattitutkinnon suorittaneita 

15% ja akateemisen loppututkinnon 

suorittaneita 15%. Yliopistotasoinen 

opetus vaikuttaa 

kuitenkin sen, että valtaosa opiskelijoista 

on koulutuspohjaltaan 

ylioppilaita tai ammattitutkinnon 

suorittaneita. 

KORKEAKOULUTUTKINNON suorittamiseen 

pyrki 36 %, ammatillista 

täydennyskoulutusta hankki 

32% , harrastuksekseen opiskeli 10 

% ja koululaisille tarkoitettuihin 

kursseihin osallistui n. 20 % kesäyliopiston 

opiskelijoista. 

KESÄYLIOPISTON opiskelijoista 

oli kaksi kolmasosaa naisia, mikä 

heijastaa osittain tarjolla olevien 

kurssien luonnetta mutta osittain 

ehkä myös sukupuolten opintoaktiivisuuden 

eroja. Nuorin opiskelija 

oli 14-vuotias ja vanhin yli 70-vuotias. 

toisin mitoin, kuin korpi-Suomessa. 

Joskus tulee mieleen ajatus, nojaammeko 

ikäänkuin itsestään selvään 

vanhaan hegemoniaamme kaikissa 

pyrinnöissämme, niin että poljemme 

paikallamme siinä kun korpi-suomalaiset 

hampaat irvessä 

rynnistävät eteenpäin jokapäiväisen 

leipänsä ja myös henkisten rientojensa 

puolesta. 

VAIKKA Lounais-Suomi maantieteellisistä 

syistä johtuen aina on 

ensimmäisenä vastaanottamassa 

eurooppalaisia vaikutteita, leimaa 

sen väestöä kuitenkin vahva stabiilisuus. 

Emme helposti hyväksy 

vieraita vaikutteita, vaan katsomme 

ensin, onko niistä eläjiksi. Luonteenlaatuamme 

lienee vahvasti 

muokannut vanha maanviljelys- 

LÄHTEMÄTTÄ tässä yhteydessä 

esittelemään tilastoja yksityiskohtaisemmin 

ja tarkastelematta tarjolla 

olleita monia kursseja kannattaa 

kuitenkin viitata niihin yleisöluentoihin, 

jotka monivuotisen yrityksen 

jälkeen nyt järjestettiin yhteistoiminnassa 

Turku-seuran ja 

Varsinais-Suomen Maakuntaliiton 

kanssa. Professori Paavo Kallion 

aiheena oli Ruissalo turkulaisten 

virkistyskeidas, seutukaavajohtaja 

Raimo Narjuksen aiheena Turku 

merikaupunki ja jaostosihteeri 

Tauno Suominen tarkasteli Varsinais-Suomen 

kulttuurikysymyksiä. 

Nämä turkulaisia läheisesti koskettaneet 

esitelmät saivat runsaan 

kuulijakunnan. Onkin ilmeistä, että 

tällainen myönteinen vastaanotto 

kannustaa järjestämään vastaavia 

yleisölle tarkoitettuja luentoja myös 

tulevina kesinä. Varsinkin Turun 

750-vuotisjuhlavuosi tarjoaisi erinomaisia 

teemoja ensi kesän luennoiksi. 

Yliopistokaupunki Turku kaipaa 

nyt saadun kokemuksen mukaan 

myös kesän aikana korkeatasoista 

esitelmä- ja luentopalvelua. 

□ 

Kulttuuripoliittisia ongelmia 

B Turun ja Porin läänin taidetoimikunnan puheenjohtaja 

ja Varsinais-Suomen Maakuntaliiton jaostosihteeri Tauno 

A. Suominen luennoi keskiviikkona 7. 6. 1978 Turun 

Kesäyliopistossa aiheesta ” Kulttuuripoliittisia ongelm ia”. 

Julkaisem m e oheisena lyhennelmän luennosta. 

perinne. Talonpoika on aina sidoksissa 

maahan, hänen on ollut järjestettävä 

elämisensä siten, että se 

jatkuu samassa kylässä, missä isätkin 

ovat asuneet ja työtä tehneet. 

Riuhtominen ei ole auttanut, ei 

myöskään karkuun lähtö, koska se 

samalla olisi merkinnyt koko elinkeinon 

jättämistä. Tämä taas oli 

useimmille mahdoton ratkaisu, koska 

vaihtoehto olisi ollut täysin tuntematon. 

Pyrkimys turvallisuuteen 

oli päällimmäisenä tavoitteena. Ensi 

sijalle asetettiin asiallisuus, tarkoituksenmukaisuus, 

kestävyys ja taloudellisuus. 

Kauneus ja muu maallinen 

koreus tuli mukaan vasta sitten, 

jos oli aikaa ja varallisuutta. 

Useimmiten ei ollut. Elämänasennetta 

kuvaa nähdäkseni hyvin kotiseudullani 

Alastarolla kuulemani 

sanonta: "Kyl mun miälestäni pitkä 

nisusarka ja lihava sika kans nätejä 

on!” 

VAIKKA olen pyrkinyt osoittamaan 

kansanluonteessa tiettyä yhteneväisyyttä, 

on todettava että monessa 

suhteessa Lounais-Suomi on 

hyvin kaksijakoinen maakunta. Tästä 

johtuen niin kulttuurin kuin elinkeinoelämänkin 

aloilla on mahdo-

tonta löytää minkäänlaista yleistävää 

ja yksiviivaista perusilmettä. 

Seuraavassa joukko esimerkkejä 

kaksijakoisuudesta: 

1. Kaksi kieltä, suomi ja ruotsi, 

molemmilla vahva, omaleimainen 

ja elävä kulttuuri. 

2. Rintamaita ja kehitysalueita. 

Kantokykyluokat vaihtelevat 1— 10 

välillä, eli äärirajasta toiseen. 

3. Suuria taajamia ja maan pienimpiä 

kuntia. Väkiluvut vaihtelevat 

Turun 165 000 asukkaasta Velkuan 

141 asukkaaseen, eli yli 1000 kertaisesti. 

4. Kasvukeskuksia ja väestökatoalueita. 

Neljännesvuosisadassa on 

esim. Raision väkiluku kasvanut 

noin 300% ja toisaalta löytyy lukuisasti 

kuntia, jotka vastaavana 

aikana ovat menettäneet kutakuinkin 

puolet väestöstään. 

5. Voimakkaan teollistuneita ja 

toisaalta lähes täysin maataloudesta 

riippuvia kuntia. 

6. Ruuhka-asumista ja lähes 

erakkoelämää. Löytyy kaupunkikuntia, 

joiden väentiheys on 600— 

700 henkeä neliökilometrillä ja vastaavasti 

harvaanasuttuja maalaiskuntia, 

joissa asukkaita on alle tai 

vähän yli 6 henkeä/km-. 

7. Vaurautta ja niukkuutta. Puuttumatta 

henkilökohtaisiin tuloeroihin, 

voidaan todeta että kunnallisestikin 

verotettava tulo asukasta 

kohti vaihtelee alueella äärirajoin 

21 786 mk — 5475 mk (1975) 

8. Saaristoa ja manner-Suomea. 

Liikenteellisinä äärirajoina esim. 

bussi joka viidestoista minuutti tai 

kelirikkoaikoina liikenteetön tilanne, 

jossa hätätapauksessa ratkaisuna 

on vain tilaushelikopteri, mikäli 

on päästy puhelimen ääreen 

hälyytystä tekemään. Lukuisille vakinaisesti 

aautuille pikkusaarille ei 

ole mitään julkisia liikenneyhteyksiä. 

Vastakohtaisuuksia voisi tietenkin 

löytää lisää, mutta riittäköön tämä 

malliksi. Kun asukastiheydessä on 

yli satakertaisia eroja, väkiluvuissa 

yli 10 0 0 -kertaisia eroja, väestökehityksessä 

neljännesvuosisadan aikana 

monen sadan prosentin erot ja 

kokonaisten kuntien verotuloissa 

asukasta kohti nelinkertainen ero, 

ja sitten oikeutetusti esitetään, että 

nämä kaikki ihmiset on saatava 

samanarvoiseen asemaan, niin eipä 

juuri muuta voi, kuin esittää 

vastakysymyksen: Sanokaa millä 

tavoin se on toteutettavissa? Tavoitteita 

tulee luonnollisesti asettaa, 

niitä tulee toteuttaa ja vallitsevaa 

epätasapainoa korjata. Paljon 

voidaan tehdä tilanteen parantamiseksi, 

mutta täydellinen tasa-arvo 

tässä mielessä lienee toteutumaton 

unelma. 

OLEN jokapäiväisessä työssäni 

Varsinais-Suomen Maakuntaliitossa 

joutunut muutaman vuoden aikana 

paneutumaan Varsinais-Suomen 

kulttuurikysymyksiin. Viimeksikuluneet 

puolitoista vuotta läänin taidetoimikunnan 

luottamustoimisena 

puheenjohtajana ovat laajentaneet 

työkentän koko lääniä käsittäväksi. 

Ongelmia on löytynyt tavaton määrä, 

joskin tietysti osa niistä on valtakunnallisia. 

Sikäli ongelmamme 

ovat omaleimaisia, että vastaavaa 

ongelmayhdistelmää ei muualta löytyne. 

Varsinais-Suomen Maakuntaliiton 

roolia tarkasteltaessa voidaan 

todeta, että sen tähän mennessä 

runsaan puoli vuosisataa 

kestäneestä toiminnasta alkuvuosikymmenet 

kuluivat pääasiassa työskentelyyn 

erilaisten kulttuuriasioiden 

parissa. Kun Maakuntaliiton 

luonne sitten muuttui ja siitä tuli 

kuntien etujärjestö, tulivat erilaiset 

kunnalliset, pääasiassa kunnallistaloudelliset 

kysymykset varsin keskeisinä 

mukaan toimintakenttään, 

kulttuuriasioiden jäädessä suhteellisen 

vähälle osalle. Maakuntaliiton 

merkityksen kasvaessa ja sen toimintaedellytysten 

parantuessa on 

tässä suhteessa viime vuosina tapahtunut 

ilahduttavaa tasapainoittumista. 

Nykyisin voidaan nähdäkseni 

todeta kulttuuriasioiden ja 

muiden liiton toimialaan liittyvien 

kysymysten olevan varsin sopivas- 

T a u n o S u o m in e n 

sa tasapainossa keskenään. Maakunnallisten 

kulttuurikysymysten 

valvojana ja alueellisena etujärjestönä 

tulee maakuntaliitoilla varmasti 

jatkossakin olemaan varsin keskeinen 

asema. 

MAAKUNTALIITON rooli on hyvin 

monitahoinen. Sen kulttuuripoliittisella 

saralla muodostavat 

erilaiset koulutuskysymykset oman 

keskeisen ryhmänsä. Varsinais- 

Suomen Maakuntaliittokin on aivan 

viime aikojen toiminnassaan joutunut 

puuttumaan mm. lastentarhano 

p e tta ja t koulutukseen, maatalousopetukseen, 

kieli-instituutin asemaan, 

merenkulkuopetukseen, kalastajien 

koulutukseen sekä keskiasteen 

koulutukseen, vain eräitä 

esimerkkejä mainitakseni. Tutkimustoimintaa 

palvelevista hankkeista 

Maakuntaliitto on ajanut mm. 

Turun Maakunta-arkiston laajentamista, 

valtion siementarkastuslaitoksen 

sijoittamista Loimaalle, riista- 

ja kalatalouden tutkimuslaitoksen 

sijoittamista Varsinais-Suomen 

rannikolle jne. Ympäristönsuojelullisista 

seikoista esimerkkeinä mainitsen 

mm. toiminnan Rymättylän 

kunnassa sijaitsevan ainutlaatuisen 

Lookilan rakennusryhmän säilyttämispyrkimykset 

sekä maaseutuympäristön 

suojeluun tähtäävän seminaarin 

järjestäminen. Maakuntaliitto 

on lisäksi antanut lukuisia lausuntoja 

mm. kunnallispuistohankkeista 

ja suojelusuunnitelmista. 

LÄÄNIN taidetoimikunnan rooli 

on toisenlainen, paljon suppeampi, 

kattaen kulttuuristamme vain varsinaisesti 

taiteita koskevan osan. 

Työkenttä on kuitenkin jatkuvasti 

laajentunut ja uskoakseni tulee 

edelleenkin laajenemaan. Tätä voi 

seurata tyydytyksen tuntein, mikäli 

samalla pidetään huoli taloudellisten 

mahdollisuuksien lisäämisestä 

samassa suhteessa. 

ALUEELLISTA kulttuurihallintoa 

tarkasteltaessa ovat läänien taidetoimikunnat 

hyvin myöhäissyntyisiä 

elimiä. Niiden toimintahan on kestänyt 

vasta runsaan vuosikymmenen. 

Alkuvuodet kuluivat luonnollisesti 

hieman hapuillen ja suuntaa 

etsien, eivätkä taidetoimikuntien 

taloudelliset resurssitkaan siinä 

vaiheessa olleet kovin suuret. Kun 

toimikunnat vähitellen saivat päätoimisia 

työntekijöitä, määrärahat 

kasvoivat ja toiminta pääsi urautumaan, 

on niiden merkitys huomattavasti 

kasvanut. Tämä johtuu myös 

siitä, että valtiovalta on siirtänyt 

läänien taidetoimikuntien hoitoon 

lukuisia tehtäviä, jotka aikaisemmin 

toimeenpantiin valtakunnan tasolla. 

On valitettavaa, että alkuvuosina 

tapahtuneen määrärahojen ripeän 

kasvun jälkeen taidetoimikuntien 

määrärahat nykyisinä niukkojen 

budjettien vuosina ovat jääneet 

polkemaan paikalleen, eikä niiden 

kehitys siten ole vastannut taidetoimikunnille 

kertyneiden tehtävien 

kasvua. Paitsi valtiovallan toimenpiteiden 

seurauksena, on läänien 

taidetoimikuntien työmäärä kasvanut 

myös siksi, että toimikunnat 

ovat tulleet vuosien myötä yleisön 

tietoisuuteen, ja niiden puoleen siten 

entistä useammin osataan 

kääntyä mitä erilaisimpien hankkeiden 

vuoksi. 

Opetusministeriö on vuodesta 

1972 lähtien maininnut lapset, nuoret, 

vanhukset ja syrjäseutujen 

asukkaat kulttuuripoliittisiksi kohderyhmiksi, 

jotka eivät ole tasavertaisessa 

asemassa kulttuuritarjonnan 

suhteen muun väestön kanssa. 

Muita yhtä tärkeitä kulttuuritarjonnan 

ulkopuolelle jossain määrin 

jääviä ryhmiä ovat vuorotyöläiset, 

vammaiset, laitoshoidossa olevat, 

etniset ja kielelliset vähemmistöt 

sekä uudelle paikkakunnalle muuttaneet. 

TÄSSÄ kohden törmäämme jälleen 

alussa luettelemiini vastakohtaisuuksiin. 

Syrjäseutujen asukkaiden 

mahdollisuus tavoittaa yhteiskunnan 

tarjoamia kulttuuripalveluksia 

on usein olematon, johtuen pääasiassa 

pitkistä etäisyyksistä ja 

kulkuyhteyksien puutteesta. Toisaalta 

omatoimiset kulttuuriharrastukset 

ovat käyneet perin vähäisik- 

si, johtuen siitä että muuttoliikkeen 

seurauksena aktiivinen väestönosa, 

nuoriso ja jopa keski-ikää lähentelevätkin 

ovat siirtyneet taajamiin. 

TAAJAMISSA olisi siis aktiivista 

väestöä ja on myös melkoisesti erilaista 

kulttuuritarjontaa. Kaikki hyvin? 

Ei ole valitettavasti. On varsin 

selvästi havaittavissa, että muualta 

paikkakunnalle muuttaneet muodostavat 

kulttuurityhjiön, jossa siteet 

entiseen kulttuuriyhteisöön ovat 

katkenneet, eikä erilaisten paineiden 

ristiaallokossa uusia siteitä ole 

syntynyt. Syyllistymättä kovinkaan 

suureen liioitteluun, voidaan todeta 

että varsin yleisesti tämän väestönosan 

vapaa-ajan täyttävät televisio 

ja kapakka. Tilanne on jo nyt 

riittävän synkkä, mutta millaiseksi 

se muodostuu niiden lasten ja 

nuorten osalta, jotka joutuvat varttumaan 

aikuisiksi tällaisissa olosuhteissa! 

ON SYYTÄ korostaa lasten ja 

nuorten keskeistä asemaa kulttuuripoliittisten 

kohderyhmien tukemisessa, 

koska nimenomaan lapsena 

luodaan kulttuurin käyttötottumukset. 

Lapsille ja varhaisnuorisolle 

tarkoitettu kulttuuritarjonta 

on kuitenkin tällä hetkellä määrältään 

riittämätöntä ja usein tasoltaan 

heikkoa. 

Olipa kyse minkälaisesta inhimillisestä 

toiminnasta tahansa, sen 

tulee parhaaseen tulokseen johtaakseen 

olla järjestelmällistä ja 

hyvin suunniteltua. Tämän oivaltaen 

läänin taidetoimikuntakin parisen 

vuotta sitten päätti laatia läänin 

kulttuuripoliittisen ohjelman toimintansa 

ohjenuoraksi. Tiiviin työskentelyn 

tuloksena ohjelma on nyt 

valmistunut. Eräänlaiseksi huoneentauluksi 

tulevien vuosien varalle 

siinä esitetään mm. seuraavaa: 

Läänin taidetoimikunnan kulttuuripolitiikan 

tulee: 

1. turvata ja monipuolistaa läänin 

kulttuuripalveluja ohjaamalla ja 

avustamalla kulttuurityöhön osallistuvien 

henkilöiden sekä taide- ja 

kulttuuripoliittisten yhteisöjen toimintaa. 

2. luoda edellytyksiä taiteenharjoittajien 

ja harrastajien virikkeitä 

antavaan vuorovaikutukseen, 

3. pyrkiä alueellisesti, kielellisesti 

ja sosiaalisesti kulttuuripalvelujen 

kattavaan tarjontaan luomalla henkisiä 

ja aineellisia edellytyksiä 

väestön aktiiviselle osallistumiselle 

luovaan toimintaan ja taiteen vastaanottamiseen, 

4. edistää kuntatason aktiivista 

kulttuuripoliittista toimintaa ohjaamalla 

kuntia yhtenäistämään kulttuurihallintonsa 

ja perustamaan 

kulttuurilautakuntia, 

5. kehittää kulttuurin alalla kuntien 

yhteistoimintaa tavoitteena 

kuntayhtymät uusien toimintamuotojen 

ja laajojen kulttuurihankkeiden 

toteuttamiseksi, 

6. saada läänin väestö entistä 

suuremmassa määrin omaksumaan 

kulttuuritoiminta osana jokapäiväistä 

elämää tehostamalla kulttuuripalveluja 

esittelevää tiedottamista, 

7. turvata, välittää ja edistää lää- 

Turun Kesäyliopisto 

■ Turun Kesäyliopiston rehtori, professori Erkki A s p käsitteli 

kesälukukauden 1978 avajaisissa kesäyliopiston taloudellisen 

tilanteen kehitystä, kesäyliopiston merkitystä koulutusyksikkönä 

sekä opetusohjelman suuntaviivoja. Hän totesi puheessaan 

mm. seuraavaa: 

KESÄYLIOPISTOT ovat toimineet 

maassamme ikäänkuin huoltokeskuksina, 

joissa mahdollisuuksien 

mukaan on tarjottu eri koulutustaustaa 

edustaville toisaalta sellaista 

opetusta, jota mikään muu 

oppilaitos ei kesäaikana tarjoa, ja 

toisaalta sellaista opetusta, jota 

monien väestö- tai ammattiryhmien 

on mahdotonta nauttia myöskään 

talvikautena. Näin kesäyliopistot 

ovat avoimuutensa ansiosta pystyneet 

tavoittamaan ns. suuren yleisön. 

Nythän tätä samaa avoimuuden 

periaatetta tullaan toteuttamaan 

— tosin hyvin suppeissa 

puitteissa — Turun yliopiston avoimen 

korkeakoulun kokeilussa, jossa 

Turun Kesäyliopisto on kiinteästi 

mukana. 

VALTION osuus kesäyliopistojen 

rahoittajana on pysynyt vuodesta 

toiseen varsin vähäisenä, mikä 

merkinnee sitä, että kesäyliopistoja 

on pyritty pitämään vain tilapäisorganisaatioina. 

Varsinaisten yliopistojen 

kesäopetuksen uudistussuunnitelmat 

eivät ole kuitenkaan 

toistaiseksi toteutuneet ja lienevät 

valtiontalouden heikon tilan vuoksi 

vaikeasti myös toteutettavissa. Kesäyliopistojärjestelmä 

on halpa ratkaisu 

valtiolle, mutta tätäkään ei 

pitäisi korostaa kohtuuttomasti. 

Nyt tarvittaisiinkin valtionavun 

huomattavaa korottamista, mikäli 

kesäopetukselle annetaan se arvo, 

mikä tälle eri kansalaispiirien tehokkaana 

kouluttajana kuuluu. Turun 

Kesäyliopisto on perustettu 

1936. 

TURUN Kesäyliopiston ohjelma 

on sangen monipuolinen ja mukana 

on aina myös uusia kursseja. 

Kuitenkin ohjelman toteutuksessa 

on voitu ottaa mukaan lähinnä vain 

etukäteen varmat ja riittävän oppilasmäärän 

takaavat kurssit. On 

erittäin suuri vahinko, että kesäyliopistossa 

ei ole mahdollisuuksia 

ennen kaikkea taloudellisten seikkojen 

vuoksi kokeilla uusia metodeja 

ja uusia kohteita siinä laajuunille 

ominaista, paikallista kulttuuriperinnettä 

osana kansallista kulttuurikokonaisuutta 

sekä 

8. edistää kansainvälistä kulttuurivaihtoa 

läänissä. 

NÄIN siis läänin taidetoimikunnan 

vastavalmistuneessa kulttuuripoliittisessa 

ohjelmassa. Kulttuurin 

kysymykset muodostavat kuitenkin 

Gordionin solmun, jonka purkamidessa, 

mihin muuten olisi tarvetta. 

Tämän vuoksi kesäyliopisto joutuu 

aristelemaan mm. ulkomaisten 

opettajien ja tutkijoiden kutsumista 

luennoimaan kesäkaudeksi. Turun 

yliopiston pitäisikin mielestäni 

käyttää tietty osa kesäopetukseen 

varatuista varoista nimenomaan 

ulkomaisten luennoitsijoiden kutsumiseen, 

mikä saattaisi palvella 

samalla myös yliopisto-opettajien 

jatkokoulutusta. Eräisiin yleisöluentoihin 

samoin kuin moniin täydennyskoulutuskursseihin 

liittyy järjestäjän 

kannalta aina oma jännityksensä, 

saako kurssi sen vastaanoton, 

jonka sille toivoisi. Järjestäjä 

saattaa olettaa kysynnän suuremmaksi 

kuin se todellisuudessa onkaan. 

Kaikki eivät ole valmiit koulutettaviksi 

tai yleensä muuttamaan 

omaksumiaan käyttäytymistapoja. 

Jopa yrittäjäväen joukossa on henkilöitä, 

jotka osallistuisivat korkeintaan 

sellaiseen koulutukseen, joka 

takaisi välittömästi taloudellisen 

hyödyn. Edelleen on henkilöryhmiä, 

jotka pitävät koulutusta turhana 

ylellisyytenä ja uskovat pelkästään 

työtehtävien kehittävään merkitykseen. 

VAIKUTTAA kuitenkin siltä, että 

mitä enemmän teknologia ja tieteelliset 

menetelmät valtaavat sijaa 

jollakin alalla, sitä tärkeämpää on 

näillä aloilla täydennyskoulutuksen 

tai siihen rinnastettavien koulutuspalvelujen 

avulla kehittää ammatillisia 

valmiuksia yleisen eteenpäinmenon 

vaateita vastaavaksi. 

Työvoima uusinnetaan koulutuksella 

mukautumaan teknologian ja 

organisaation kiihtyviin muutoksiin 

sekä samalla myös yksilön lisääntyvän 

tiedotustarpeen sanelemiin 

vaatimuksiin. Sen vuoksi tarjottavan 

koulutuksen tulisikin rakentua 

työnjaon ja tehtäväjärjestelmän 

edellyttämiin tarpeisiin taatakseen 

henkilöstön sivistys-, tieto- ja motivaatiotason 

laadullisen kehittämisen 

siten, että se kykenee toimimaan 

muuttuvissa oloissa. □ 

nen miekaniskulla ei liene mahdollista 

eikä varmaan tarkoituksenmukaistakaan. 

Kärsivällisellä työskentelyllä, 

aikaa uhraten ja taloudellisia 

voimavaroja säästämättä solmu 

kuitenkin vähitellen purkautunee. 

Valmiiksi maailma tuskin tällöinkään 

tulee, sillä edellisten pulmien 

selvitessä on uusilla taipumusta 

pulpahtaa esiin. 

□

Konsuli 

ARM AS O. JO KINEN: 

Mietteitä 

ja mielipiteitä 

Meri-Turun rakentamiseksi 

K irjo itu s peitetty te kijä n o ike u sa sia n vuoksi. 

TURKU on vuosisatojen kuluessa 

kasvanut A urajoen suulle satam a 

paikkana, sisäm aan porttin a m erelle. 

Sen asutus on seurannut jo k i 

vartta ja siitä levinnyt kukkuloiden 

taa ym päröivälle m aaseudulle. 

Ikäänkuin aristellen se on lähestynyt 

m eren rantaa. V ielä täm än vuosisadan 

p uolivälissä kaupunkim ainen 

ranta-asutus ra jo ittu i pääasiassa 

m uutam iin e sikaupunkim aisiin, 

kaavallisesti useim m iten epäm ääräisiin 

pientaloryhm iin, sellaisiin 

kuin K orppolaistenm äki, P ihla ja n ie 

mi, U ittam o ja Hirvensalon puolella 

P ikisaari, Lauttaranta ja Honkaistenranta. 

Vasta parin viim eisim m än 

vuosikym m enen aikana kerro sta lo 

je n hyökyaalto on a lkanut työntyä 

kaupungin m antereen puoleisille 

rannoille. S am anaikaisesti on puhuttu 

ja puhutaan tänä päivänä 

p ientalotonttien puutteesta Turun 

kaupungin alueella. Ja kuitenkin 

käytettävissä on sellainen tähän 

tarkoitukseen m itä soveliain alue 

kuin kaupungin välittöm ässä läheisyydessä 

olevat ja kaupunkiin kuuluvat 

suuret saaret, H irvensalo, Satava 

ja K akskerta, jo is ta on käytetty 

m ielestäni osuvaa n im itystä "M e ri- 

Turku". Tähän ryhm ään kuuluu 

luonnollisesti m yös R uissalo, mutta 

erikoisluonteestaan johtuen se on 

jä te ttä vä täm än tarkastelun u lkopuolelle. 

NUO kolm e saarta, H irvensalo, 

Satava ja K akskerta ovat tyyp illistä 

m aaseutum aisem aa m uutam ia asutusryhm 

iä ja kesäasutusta lukuunottam 

atta. S uunnitelm alliseen rakentam 

iseen soveltuvaa m aa-alaa saarilla 

on varsin m ittaviakin p ro je k 

te ja varten, ainakin p itkä llä tähtäyksellä. 

H irvensalolaisten keskuudessa, 

jo ih in itsekin lukeudun, on paljo 

n k in keskusteltu nim enom aan 

H irvensalon saaren tulevasta käytö 

stä ja rakentam isesta. Y ritän tässä 

selvittää näissä keskusteluissa e sille 

tu lle ita a jatuksia ja näkökohtia 

ehkä — ja toivottavasti — laajem 

m ankin keskustelun pohjaksi. Nämä 

a ja tu kset voisi ehkä kiteyttää eräänla 

isiksi teeseiksi: 

— saari o lis i varattava nim enom aan 

pientaloasutukselle , jo n ka tu lisi 

o lla riittä vän väljää, niin että 

lu o n nonläheisyys sä ilyisi. 

— venesatam ia ja uim apaikkoja 

o lis i varattava eri p u o lille saarta 

ja n iih in hyvät ja suojaisat ja la n 

kulku- ja pyörätiet. 

— u lk o ilu - ja v irkistysalu e ita tulisi 

varata riittä västi. Y likylän— Syvälahden 

virkistysalu e hiih to - 

Arm as O. Jokinen 

m äkineen ja kuntoratoineen olisi 

säilytettävä. 

— saaren m onet h isto ria llisesti ja 

luonnonsuoje lu llisesti arvokkaat 

kohteet tu lisi rauhoittaa. 

E sim erkiksi P ikisaaren tapaiset 

m iljö ö t olisi säilytettävä ko konaisuutena, 

ulkoasun säilyttäen, 

m utta sallim a lla rakennusten 

Kunnostam inen nykyajan asum isvaatim 

uksia vastaaviksi. 

— niinikään olisi laivaväylän varrella 

olevat vanhat huvilat säilytettävä, 

m utta vaadittava ne kunnostettaviksi 

(sam oin kuin m uuten 

R uissalonkin huvilat). Tiedäm 

m e kuinka v ie h ä ttä viltä tä l 

laiset huole lla h o id e tu t vanhat 

huvilat näyttävät T u kholm an väylän 

varrella. 

— rakennusten ja nim enom aan merelle 

näkyvien ju lk is iv u ille olisi 

asetettava tiu ka t vaatim ukset. 

Jo olem assaolevista kesäasunnoista 

m onet kaipaisivat saneerausta 

ja ju lk is iv u n kohennusta. 

— ke rro sta lo ra kenta m ista — ainakaan 

yli k o lm e kerro ksiste n — 

ei tu lisi sallia. Rantam aisem a on 

kauas näkyvänä e rittä in arkaluontoinen. 

S iksi o lis i saaren 

luonnollin e n . m erelle näkyvä 

silh u e tti säilytettävä. Professori 

Kivisen saarelle suunnittelem a 

40000 asukkaan kaupunki olisi 

tässä ym päristössä kauhistus. 

— saarelle ei tu lis i nykyisen satama-alueen 

lisäksi sijo itta a te o llisuutta, 

ei syväsatam aa e ikä m issään 

tapauksessa rautatietä. 

— toivottavaa on, että e lin voim a i 

nen m a a nviljelys saare lla säilyy. 

Se on om iaan korostam aan 

alueen luonnonläheisyyttä . 

KAIKEN kaikkiaan, H irvensalosta 

— ja koko M eri-T u ru sta — voidaan 

rakentaa ain u tla a tu isen lu onnonläheinen 

ja kaunis asutusalue. Tämä 

rakentam inen o lis i saatava a lu l 

le niin pian kuin m ahdollista. V arsin 

kin kun täältä on löydettävissä 

n iitä p ie n ta lo to n tte ja , jo is ta Turussa 

sanotaan olevan puute. Ei n iin, että 

• K o n su li A rm a s O . J o k in e n k e rto m a s s a P ik is a a re n y h te is k u n ta e lä m ä s tä 

T u rk u -s e u ra n viim e ke v ä ä n H irv e n s a lo -re tk e ily n y h te y d e s s ä . V a n h a la lv a p o l- 

la ri o li ” s a a rn a tu o lin a " ja ku u lijo ita n. 300. — K u va: Ilm a ri R in n e. 

Kuva peitetty te kijä n o ike u sa sia n vuoksi. 

koko saari o lis i kerra lla rakennettava 

täyteen, vaan verkkaisesti edeten, 

p ie n ta lo to n ttie n luonnollista 

kysyntää noudattaen ja lu o n n o llisesti 

ku n n a lliste kn iika n vaatim ukset 

huom ioonottaen. Tässä m ielessä 

viim e a ikoin a julkisuudessa näkynyt 

"M o ik o is te n p ro je k ti" voisi olla 

hyvä a lku jä rje ste lm ä llise n rakentam 

isen alo itta m ise ksi. 

EDELLÄ on kä site lty lä hinnä H irvensalon 

rakentam ista. U seim m at 

näistä a ja tu ksista soveltuvat koko 

M eri-Turkuun. R akentam inen olisi 

kuitenkin a lo ite tta va H irvensalosta 

ja edettävä m yöhem m ässä vaiheessa 

Satavaan ja K akskertaan. Koko 

alueen käytöstä o lis i kuitenkin saatava 

yhtenäinen suunnitelm a. T ie 

dossani ei ole, onko olem assa m uuta 

kuin professori O lli Kivisen laatim 

a kaava, joka ainakaan siltä osin 

kuin se tarko itta a kerrostalokaupungin 

rakentam ista H irvensaloon ei 

m ielestäni alkuunkaan sovellu saaren 

rakentam isen perustaksi. 

OLISIKOHAN aiheellista toim eenpanna 

korkeatasoinen kansallinen, 

tai peräti kansainvälinen suunnittelu 

kilp a ilu M eri-Turun suunnittelem 

iseksi niin että täm ä luonnon 

m eille lahjoittam a ainutlaatuinen 

kappale kauneinta Suom ea tulisi 

tarkoituksenm ukaisesti käytetyksi 

sam alla luonnollisen kauneutensa 

säilyttäen? 

□

Kirjoitus peitetty tekijänoikeusasian vuoksi.

Kirjoitus peitetty tekijänoikeusasian vuoksi. 

Ruissalon 

luonnonsuojelu 

K ym m enkunta tu rku la ista 

lu o nnonsuojelu a lä h e llä olevaa 

yhdistystä, T u rku-seura niiden 

m ukana, on jä ttä n yt T urun kaup 

unginvaltu u sto lle kirjelm än, 

jossa kiire h d itä ä n Ruissalon 

lu o n n o n suoje lu llisia turvatoim ia 

lisääntyvää m o o tto riliik e n n e ttä 

ja satam an la ajennuksen haittava 

ikutu ksia vastaan. 

T u rku-seura on useita vuosia 

sitten k iin n ittä n yt k irje lm illä ä n 

kaupungin h a llitu kse n huom ion 

R uissalon s u o je lu to im e n p ite isiin . 

M yös ns. R u issalo-toim ikunta 

on tu tk in u t asiaa ja antanut 

om an lausuntonsa. 

M itään vira llis ia päätöksiä 

kaupungin s u o je lu to im e n p ite istä 

ei kuitenkaan ole vie lä te h ty ja 

siksi m ain ittu k iire h tim is k irje lm ä 

on nyt jä te tty kaupunginvaltuustolle. 

□ 

TURUN T eatte rike rh o n to im in ta 

kauden p ä ä töstilaisuudessa Suom 

alaisella P ohja lla kerhon säätiön 

p uheenjohtaja , hovioikeudenneuvos 

Olavi S antalahti lu o vutti säätiön 

m yöntäm än 3 000 m arkan tu nnustusp 

a lkin n o n la u la ja ta r Linda 

W idstedtille. M a in o späällikkö Eero 

Pohjonen luovu tti Ju kola n Juhaniveistoksen 

T urun ruotsalaisen 

teatterin n ä y tte lijä lle S oli Labbartille 

hänen suorituksestaan Bertol 

B rechtin näytelm ässä "M o r C ourage 

och hennes b a rn ” . T eatterikerhon 

s tip e n d it saivat näytte lijä t 

H eikki Alho, Eeva Kantanen ja 

M arja Packalen, p u vustonhoitaja 

Ritva S iekkinen, näyttäm ö p ä ä llikkö 

Juhani Tyynelä ja tanssiryhm ä Leena 

N ordanberg, Juhani R ytkölä, 

J a rkko S undelin, Jo rm a S uojanen, 

Eeva-Liisa T olvanen, R iitta V ahtera 

ja Paula V ähäm äki. T urun T e a tte ritaiteen 

Ystävien stip e n d in saivat 

o h ja a ja A u lis R uostepuro, n ä ytte lijä 

A rno V irtanen, T urun K isa-V eikkojen 

N äyttäm ö ja edellä m a in ittu 

tanssiryhm ä. 

TURUN kahdeksan h arrastajate 

a tte rin edusta ja t jä ttiv ä t 14. 6. 

1978 a p u la iskaupung in jo h ta ja Ilkka 

Järviselle kirje lm ä n , jossa esitetään, 

että kaupunki m yöntäisi 3 000 

m arkan avustuksen syksyllä jä rje s 

tettävään te a tte rie n yhteiseen koulu 

tussem inaariin. S um m alla v o ita i 

siin rahoittaa 50— 60 tunnin koulutus 

parille kym m e n e lle hengelle. 

K irjelm än o liv a t a lle k irjo itta n e e t 

N um m enm äen Työväen Näyttäm ö, 

Tarm on Näyttäm ö, T e a tte ri Aurala, 

T urun K isa-V eikkojen Näyttäm ö, 

T urun L a psiteatteriyhdistys, T urun 

N uorisoseuran N äytte lijä t, T urun 

Y lio p p ila ste a tte ri ja Å bo A m atörteaterföreningen. 

Turussa yli 800 vanhusta 

vartoo laitospaikkaa 

B M a ri, 75, m e n etti n äkö k y kynsä jo u seita vuosia sitten. 

Ikäktn jo p a in a a ; a jo itta is e t m u istin m en etykset te k ev ät yksin 

a sum isen m ilte i m a h d o tto m a k si. S ilti M a ri-m u m m o n on yhä 

ja tk e tta v a — k o tisis are n avu s ta m an a — yksin äistä elo aan, 

sillä tu rk u la is is ta v a n h a in k o d e is ta ei tä lle van h u k s elle löydy 

p a ik k a a . 

M ari-m um m on kohtalotovereita, 

kiire e llisen hoitoavun tarpeessa 

o levia vanhuksia ja invalideja, on 

T urussa noin 200. H eidän e linolosuhteensa 

ovat usein alapuolella 

kaiken arvostelun. S osiaalita rkkailijan 

tutkim usten ja lä ä kärinlausunnon 

p erusteella näm ä h e n kilö t on 

s iirre tty vanhain kote ih in sisään 

pääsyä o dottavien jo n o n kärkeen. 

Siinä jonossa vartoo tällä hetkellä 

laitospaikkaa itselleen yli 800 turkulaisvanhusta. 

Karussa todellisu u d e ssa hoitoavun 

tarve on vielä kin suurem pi, 

sillä jo jo n o o n pääsy edellyttää 

puoltavaa lä äkärinlausuntoa. Sen 

perustaksi ollaan T urkuun luom assa 

m a hdollisim m an yhtenäiset ja 

täsm älliset k rite e rit. 

T ällä h etkellä on Turussa yli 

19 000 65 vuotta täyttänyttä h enkilöä. 

V uosittainen lisäys on noin 

700. Vanhusten h uollon — toim eentuloturvan, 

asum isen, avohoidon ja 

la ito shuollo n — p a lvelujen suurk 

u lu tta jia ovat 75-vuotiaat. T urkulaisten 

vanhain kotie n asukkaiden 

keski-ikä on kuite n kin lähes 80 

vuotta. 

VANHAINKOTEJA 

SAATAVA LISÄÄ 

— T urun k a u p u n g illa on vanhaink 

o tip a ikkoja runsaat 750. Näiden 

lisäksi on käytettävissä 350 paikkaa 

yksityisissä vanhainkodeissa, jo ita 

on kahdeksan, kertoo apulaiskaup 

u n g in jo h ta ja Ilkka J ä r v i n e n . 

K aupungin n eljästä vanhainkodista 

vanhin on 216-paikkainen Luolavuoren 

vanhain koti, uusin taas Runosm 

äen koti, jossa h o ito s ijo ja on 

240. Täm än lisäksi kaupungilla on 

m uutam a paikka N ousiaisten kunnan 

M oision vanhainkodissa sekä 

m yös Liedon vanhainkodissa. J o 

notusaika n äihin saattaa venyä 

m uutam asta kuukaudesta jopa 

m uutam aksi vuodeksi. 

— Laitospaikkojen vajaus on Turussa 

huomattavan suuri, sosiaalilautakunnan 

laskelmien mukaan 

tarvittaisiin jo vuoteen 1980 mennessä 

kaksi uutta, 100— 120 paikkaista 

vanhainkotia lisää. Vuoteen 

1990 mennessä olisi luotava 300 

paikkaa. 

— Avun ta rv its ijo id e n m äärään 

nähden la ito s p a ik k o ja on aivan lii- 

Ilkka Järvinen 

an vähän. Tilanteesta selvitään vain 

rakentam isen kautta, sanoo apulaiskaupunginjohtaja 

Järvinen. Laitospaikkojen 

ohella on luonnollisestikin 

lisättävä ja kehitettävä 

vanhusten avohuollon palveluja; 

rakennettava vuokra-asuntoja, lisättävä 

kotiavustajia sekä kehitettävä 

palvelutalotoim intaa. 

VUOKRA-ASUNTOJA 

VUODESSA SATA 

M oni turkulaisvanhus on löytänyt 

avun ja saanut kodin kaupungin ja 

seurakuntien rakennuttam ista vanhustentaloista, 

joissa on yhteensä 

noin 800 pienasuntoa. V anhuksille 

rakennetaan uusia vuokra-asuntoja 

vuodessa noin sata. S ilti varsin 

tuoreiden selvitysten mukaan Turussa 

on kuitenkin yhä 400— 500 

hyvin heikkokuntoista asuntoa, jo ista 

vanhukset olisi kiireesti saatava 

inhim illisiin tiloihin. 

KOTIAVUSTAJIEN 

EDELLÄKÄVIJÄNÄ 

— K otiaputoim inta on o soittautunut 

erittäin tehokkaaksi vanhusten 

avohoidon m uodoksi, jo ta Turussa 

on kehitetty voim akkaasti toteaa 

Ilkka Järvinen. K aupungin palveluksessa 

on 235 kotiavustajaa. Valtuuston 

päätöksen m ukaan heidän 

m ääräänsä lisätään vuosittain 20 

henkilöllä. K otiavustajien avulla 

voivat hyväkuntoiset, verraten terveet 

vanhukset asua kotonaan huom 

attavan korkeaan ikään asti. T o i 

m innan h aittapuolena on sunnuntain 

seutujen varsin p itkät hoitotauot 

ja h o itoajan lyhyys. 

PALVELUTALOT 

M uualla m aassa on palvelu to i 

m intaa ” pyörite tty” jo varsin p itkään 

ja siitä saadut kokem ukset 

ovat m yönteisiä. T urku saa ensim 

mäisen palvelutalonsa, jo n k a rakentaa 

yksityinen säätiö Vasaram äkeen 

ensi vuoden helm ikuussa. Myös 

kaupunki suunnittelee p alvelutalojen 

rakentam ista vanhuksia varten. 

Avohoidon luontoista palvelu to i 

m intaa — aterioita, askartelua, ja l- 

kahoitoja — tullaan lähivuosina lisääm 

ään. Tänään täm änlaatuista 

palvelua tarjoavat lähialueitten vanhuksille 

R unosm äen ja Liinahaan 

vanhainkodit. T oim inta on saanut 

varsin suopean vastaanoton vanhusten 

taholta. 

TYÖTÄ RIITTÄÄ 

— Vanhusten huollon kokonaistilanteessa 

olem m e m iltei samassa 

pisteessä kuin m onet m uut kunnat 

m aassam m e; vaikeuksia ja työtä 

on paljon, m utta ne aiotaan se lvittää 

m ahdollisim m an nopeasti ja 

asiallisesti, sanoo a p u laiskaupung 

in jo h ta ja Ilkka Järvinen. 

VANHAINKODIT 

TURUSSA 

Kunnalliset vanhainkodit: Liinahaan 

vanhainkoti, L iinahaantie 17, 

Luolavuoren vanhainkoti, V irvoitu k- 

sentie 3, M äntyrinteen huolto koti, 

V irvoituksentie 5, R unosm äen vanhainkoti, 

V arusm estarinkatu 14. 

Yksityiset vanhainkodit: Betania, 

Betaniankatu 12, C andolin in vanh 

ainkoti, M ultavierunkatu 8, U kkokoti, 

M ultavierunkatu 5, Pelastusarm 

eijan vanhainkoti, Ispoinen, 

vanhainkoti H em m et, T ä h tito rn in 

katu 2, lepo- ja v irkistysko ti M arielund, 

Satava K akskerta, Svenska 

M etodistförsam lingens äld rin g s- 

hem m et, H äm eenkatu 4, Peltosen 

to ip ila skoti, M ansikkatie 4, A altonen-Peltonen 

to ip ila s k o ti Runosm 

äessä, Suom en K ristillisen Työväen 

N a isliiton Kerhola, R auhankatu 

2 ja Lepola, R auhankatu 5 

sekä S uoja P a attisilla. 

□ 

RAILI K IIA N LIN N A

Romanttinen linna — 

Turun Ukkokoti ry — Gubb-Hemmet i Åbo rf 

70-vuotias 

• T urun U kko ko d in jugend-tyylinen rakennus M uitavierunkatu 5:ssä. 

■ Turun Ukkokodin tehtävänä on ollut tähän mennessä jo, 

tosin nyt vasta kypsään ikään ehtineenä, antaa monille sadoille 

turkulaisille eläkeiän saavuttaneille kodin kaltainen suojaava, 

mutta verkkaista, moninaista toim intaa tarjoava tyyssija. 

Otsakkeessa liitetään Ukkokotiin ihailevat maininnat: romanttinen 

ja linna. Lienevätkö nämä laatusanat mielekkäitä taikka 

turhautumisesta johtuneita? Näinhän voidaan ehkä lausua 

kaikista kotikaupunkimme vanhainkodeista! Sanoihin on Ukkokodin 

kohdalla kuitenkin vahva perustelunsa ja ne ilmentävät 

sen taustaa, historiaa ja perinteitä, kirjoittaa lehdellemme 

johtajatar Maj-Lis Niemineva. 

TURUN U kkokotihan sijaitsee 

Suom en kansan a ikakirja in tapahtum 

ain keskipisteessä, yhdellä tämän 

maan vanhim m an kaupungin 

seitsem ästä m aankuulusta jp m iksei 

rom a n ttise sta kin kukkulasta. 

Linnasta viertää kukkula osin jy rk 

känäkin parinsadan m etrin rin teenä 

A uran rantaan ja to isella puolen 

jo kea vastapäätä kohoaa U nikankare 

e lla maan arvokkain pyhäkkö, 

T u o m io kirkko. M uistiin vie lä palautuessa, 

e ttä M ultavierun rannassa 

p itkän, arkisen parkitsem istoim 

innan ohella on koko o n tu n u t ja 

työ ske n n e llyt autonom isen Suom en 

ensim m äinen Senaatti (V altioneuvosto), 

on tä llä paikalla nykyajan 

sanoin "h o h to a ” . 

SIIR TYKÄÄM M E nyt sitten itse 

linnaan, jo k a kohoaa yksinäisenä 

puistossaan yhtenä vuosisatam m e 

taitte e n rakennusta id o n ylväistä 

m uisto m e rkeistä , jo tk a jatkuvasti 

o vat tä ynnä to im e lia sta eläm ää. T u 

russa on p a ljo n Jugend-ra kennuksia, 

jo n ka rakennustyylin täällä 

om aksui a rkkite h ti F rith io f S trand 

e ll; A ura- ja K askenkaduillahan 

on peräti m onia Jugend-julkisivuja, 

m utta U kkokoti on s iitä kin p o ikkeuksellinen 

rakennus, e ttä s illä on 

tyylifasaadinsa kaikkiin ilm ansuuntiin. 

Täm än ka lta ise t luom ukset 

ovat m aassam m e harvinaisia, mieleenpainuvim 

m athan ovat Eliel 

S aarisen ja hänen avustajiensa 

työ- ja asuinrakennus, H vitträ sk ja 

Im atran V altio n h o te lli. S isätiloissa 

on sä ilyte tty leim aa-antavana m elkein 

kauttaaltaan Jugendin om a 

laatuinen orn a m e n tiikka antaen 

siten sisältöä tä ä llä a rkiselle aherrukselle. 

Näin on siis totta, että 

ym p ä ristö llä ja lin n a lla on rom anttinen 

vaippansa, m utta se ei yksin 

riitä antam aan pain o kku u tta otsakkeen 

sanoille. 

RO M AN TIIKKA on in h im illistä 

ihm iseen liittyvää. Näin onkin o llu t 

kodin kannatusyhdistyksen perustam 

isesta (12. 05. 1892) lähtien 

asiain tila . P erustam issanatkin lausuttiin 

m uistorikkaassa T eatteriravintolassa. 

Ensim m äisen lahjakirjan 

antoi kodin syntysanojen 

lausuja ja sitte m m in johto ku n n a n 

m onivuotinen puheenjo h ta ja , kusta 

n ta ja G ustaf W ilhelm W ilén p uolisonsa 

A ugustan kanssa heidän hopeahääpäivänään. 

L a h ja kirja n (päivätty 

22. 09. 1892) ensila u se e t antavat 

m yös vivahteen rom antiikasta 

ja la h jo itta ja in s illo isesta pääm 

äärästä: 

"S itte n kun me a lle k irjo itta n e e t 

aviopuolisot, vähäisenä m uistona 

ka ksikym m entäviisi v u o tta kestäneestä 

onnellisesta a v io liito sta m 

me olem m e päättäneet lahjo itta a 

tulevan T urun U kko ko d in pohjarahastoksi 

kym m enentuhatta 

(10 000) Smk., haluam m e täm än 

lahjoituksen suhteen m äärätä 

seuraavaa: 

1) Että tuleva T urun U kkokoti 

p erustetaan vanhoja m ie hiä va r 

ten, jo tk a kuuluvat etupäässä 

säätyläisluokkaan ja asuvat vakinaisesti 

Turussa. 

2) Että jn e ." 

TURKU on itsekin tu n te ik k a a lla 

eläm änm uodollaan elähdyttänyt 

m onia la h jo itta jia , jo tk a täten te o illaan 

ovat m yötävaikuttaneet ra tkaisevasti 

kodin syntyyn ja henkeen. 

Kunnallisneuvos G. A. P etrelius, 

yksi suurim m ista la h jo itta jista , ilm 

oittaa kirjeessään syyn tekoonsa 

sanoilla: 

"Tänään viettäm äni m e rkkip ä i 

vän jo h d o sta — koska on kulunut 

50 vu o tta s iitä kun m uutin 

P orista T urun kuntaan, haluan 

m inä tä ä llä v ie ttä m ie n i o n n e llisten 

päivien m uistoksi, täten luovuttaa 

jn e ." 

Luonnollista on, e ttä näin annetu 

t la h jo itu kset sisältävät velvoitteet 

säilyttää linnassa in h im illin e n lämpö 

ja tu rku la in e n eläm änm eno. T u 

run kaupunki on m yös vira n o m a i 

sena kantanut kortensa kekoon tä l 

le rom antiikan tyyssijalle. K aupunki 

luovutti (29. 09. 1904) U kkokodin 

haltuun sen nykyisen to n tin varsin 

keskeiseltä paikalta aivan kaupung 

in eläm änsykkeen tuntum asta. 

Kukkula o li s illo in vanhoje n valokuvien 

peru ste e lla to sin a u tio ja 

paljas, lyhyesti sanoen karu. Kaupungin 

p u u ta rh u ri H arald S öderberg 

m uutti ku ite n kin laajo je n istutusten, 

kuten to isaalta ja sm iin it 

ja sire e n it ja to isaalta suuriksi kasvavat 

puut, avulla alueen lehteväksi 

puistoksi, jo k a suo k o d in asukkaille 

v iile yttä h e lte isin ä kesäpäivinä 

ja suojaa talven tuiskuilta . 

Puistoahan kie rtä ä jo m elkein legendaksi 

m ainittu Lem m enpolku. 

E DELLÄ on e site tty U kkokodin 

historiaa, koska p e rin te e t m uovaavat 

nykypäivän; ei siksi, että täällä 

ihailta isiin vain m ennyttä vaan siksi, 

koska h isto ria sisältää U kkokodin 

kohdalla p a ljo n hienostunutta 

ja nuorekasta "c h a rm ia ". U kkokodin 

parin viim e vuosikym m enen 

m uuttum isista on lyhyesti k e rro tta 

va p ä äkohdittain seuraavaa. Kodin 

historiassa ankarie n sotavuosien ja 

sen jä lkeisen vaikean taloudellisen 

kauden päätyttyä alkoi uusi rauhallinen 

kehityskausi varatuom ari 

W erner W ännisen jo h d o lla (1965— 

72). Hän astui varatuom ari Axel 

T im g re nin tila lle täm än luopuessa 

tehtävistään 91-vuotiaana kodin 

hyväksi su o rite tu n kunniakkaan 

kuusikym m envuotisen työpäivän jä l 

keen. S uom en ta lo u d e llisen kehityksen 

m yötä kasvoivat m yös vanhainkodeille 

asetettavat velvoitteet; 

monet sosiaaliset lain säädännölliset 

seikat sekä T urun kaupungin 

eri lautakuntien rakennuksien ja 

alueitten hoid o sta antam at säännökset 

p a kottivat la a jo ih in uudistuksiin 

säästäen om aleim aisuutta 

tietenkin m ahdollisim m an paljon. 

Tänään tuntu u aivan uskom attomalta, 

että kiinteistölautakunnan 

käydessä kodissa 1966 täytyi uskoa 

silm iään, kun isossa padassa metrin 

pituisin, m ärin haloin keitettiin 

kaikki talon pesuvesi; pata höyrysi 

ja patahuoneessa ikkunat olivat 

jatkuvasti läpinäkym ättöm ät. Keittiön 

ainoa lä m m itysla ite o li m ittava 

puuhella, jo n ka sytyttäm inen aloitettiin 

klo 5 aam ulla, talvella tum 

put käsissä ja tu rk k i päällä. Keskusläm 

m itys 1969 to i m ukanaan lähes 

kaiken; o li kuin taivaan kansi 

o lisi repeytynyt, kuum aa vettä tuli 

joka kerrokseen eikä tarvin n u t ukkojen 

enää salaa "h a m s tra ta " hetekain 

la a tiko ih in yö llä puita pakkaspäivän 

varalle. U udistustöitä 

auttoi paljo n m onien vapautuvien, 

• Näkymä T urun U kkokodin alueen vehreydestä. 

tarpeettom iksi tulleiden tilojen hyväksikäyttö. 

Tästä esim erkkinä olkoon 

vain halkokellarin m uuttum i 

nen viihtyisiksi ruokailutiloiksi. Vanhusten 

asum inen, kodin päätehtävän, 

kannalta nelikerroksisessa talossa 

tärkeä ja täysin välttäm ätön 

hissi saatiin vasta 1972. 

UUDISTUSTEN kohdalla on ensiksi 

korostettava varatuom ari W erner 

W ännisen uhrautuvaa alttiutta 

oman aikansa ja vaivannäkönsä 

suhteen ja sam alla kykyä nähdä 

oikeassa valossa ajan vaatim ukset 

vanhainkoteihin nähden. Kaupungin 

viranom aiset ylintä johtoa myöten 

ovat suhtautuneet aina m yötäm ielisesti 

U kkokodin toim intaan kuten 

yleensä vanhainkotien toim intaan 

Turussa. T aloudellisesti korjaukset 

m ahdollisti Raha-autom aattiyhdistys 

tukem alla rakennustöitä monena 

vuonna seuraten jatkuvasti sam alla 

töiden eri vaiheiden edistym istä ja 

kodin toim intaa. Tämä oli aivan 

ratkaisevaa korjausten kannalta. 

A rkkitehti O lli K estilä on laatinut 

U kkokodin korjaussuunnitelm at ja 

valvonut myös ennenkaikkea perinteiden 

säilym istä käytännön ohella. 

TÄNÄÄN U kkokoti on jatkuvasti 

yksityinen vanhainkoti, jonka asukkaat 

ovat Turkuun kytkeytyneitä 

kaikkien eri yhteiskuntaluokkien jäseniä. 

Kaupunki osallistuu pieneltä 

osalta käyttökustannuksiin, kuten 

tapahtuu m uidenkin yksityisten vanhainkotien 

kohdalla täällä. U kkokodissa 

asukkaiden m aksut vaihtelevat 

huoneiden laadusta ja m ahd 

ollisesta lisähoidosta riippuen. 

Lääkärinsuosite on välttäm ätön sisäänpääsyyn. 

Asukkaita kodissa on 

vaihdellen 70— 80, joista pääosa 

asuu yhden hengen huoneissa. Kodin 

asioista päättää yhdeksän henkilöä 

käsittävä johtokunta, jonka 

puheenjohtajana on vuodesta 1977 

lähtien toim inut toim itusjohtaja 

Lars Tiusanen. Hänen ja varatuomari 

W ännisen v ä lillä toim i puheenjohtajana 

jälkim m äisen poika 

m aisteri Eino W änninen. Johtokun- 

Ruveta pykämä 

nätei pykninkei 

eli reklementei 

Turu herroil 

Se o vähä kam al, m einan to i pykninki 

fasuuna. Ne o kaik sam ankaltassi 

pakloori, suari ja silei, petoni 

ja klassi. Ei enne m akasiinikka 

noi rum i ollu. 

M one m uovinkisi talo seistä tö llö t 

tävä pelkkä laastip pinnas. M issäs 

kaik krum eluuri ja koriste ova, ei 

kukka enä sem m ossi tu n ? Turu 

näteis, vanhois kivim uureis ova sisäl 

jä le l kaunik konki ja siäl sim m ose 

kom ia färi ja koriste, et passa katto 

m alli ja päält ku kreivitte linna, o 

sennäköst ikkuna ja akkuna, verantta 

ja patsast. Jaa a kyl ova nämä 

aja pykm estari ja a rk k ite h ri kaik 

kauneure unohtanu. 

T arttis otta tom m one vanha Engm 

annin kalja fa b riiki suure kärry ja 

kaks hevost ette ja sit viärä kaik 

Turu arkkite h ri ja m uu herra kiartoajelul 

pisi T urkku ja näyttä nätei ja 

kom ioi taloi, sem m ossi ku ei oi viäl 

kukka huam annu reppi alas ja pan 

petoni tilal. 

Linnankarul o V ertrantti ja kaks 

kom ia rahapankki, toises on patsaiki 

kyljes ja toine o S uam enkallios 

kranitti ja siäl K ristiinkaru alapääs 

o viäl toinenki k ra n iittip ytin ki, jota 

kelppa katto, vaik olis kravatikki 

kurkus ja m uu sim seti kaulas. 

Ja jo s m ennä E skelinkarul, niin 

kyl o kom ia Friivillika B rankoori. Ja 

o m eil viäl m ont m uutaki kaunist 

talo senttä jä le l. Sem m ossi o Rettigin 

vanha fa b riikki ja telefo o n ita lo 

— se entinen — A urakarul ja Tuam 

io kirkko ym päril on kam ala m ontta. 

Ja siäl Käske mäen pääl o se 

Hjorten. 

Nys sit vaa pykäm ä uussiki ja 

m onevuovinkisi pykninkei, myäs sil 

silm äl et niitte piräs kans olem a 

kaunei ja nätei. Pankka piäni patsaiki 

sin joukko. M ut ä lkkä herrantahre 

vaa pankka fra m il sem m ossi 

partararikaalien kivest tai raurast 

tehryi hökötyksi ja m öykkyi, ku jo s 

kus näky m useos. Ne o tuattu sentakia 

museo, ete poja n klo p i säre, 

ku luuleva n iit sorast jäänyiks 

punkkeripalasiks tai m uiks m onum 

enteiks. 

□ 

KULM AKIVE ENTTISSI POIKKI 

taan kuuluu aina yksi talon perustajan 

G. W. W ilénin suvun jäsen, jo 

ka tä llä hetkellä on rva U lla W ilén 

lähes jo parikym m entä vu o tta to i 

m ineena. T o isia pitkäaikaisia jo h 

tokunnan jäseniä ovat vuorineuvoksetar 

Disan von R ettig, jo ka oli 

kauan to im in n a lle tärkeänä alo ite - 

rikkaana varapuheenjohtajana ja 

rouva Inger Bahne. 

TURUN U kkokodin m erkkivuoden 

valm istelut ja v ie tto liittyvät m yöskin 

läheisesti T urun edessäolevaan 

suureen juhlavuoteen. 

□

Redaktör 

HANS OTHMAN: 

Å bo — staden som river 

— eller som bevarar? 

Den ekonom iska depressionen 

har brom sat ner den våldsam m a 

takten i byggandet. E xpansion är 

ingen sjä lvkla rh e t längre. Festtalsfrasen 

''Å b o är en växande stad” 

har få tt avskrivas. S extiotalets 

o rim lig a och överoptim istiska 

genera lp la n sp ro g n o s på 252 000 invånare 

år 2000 bantas ner till 

187 000. Den stora m otorvägsrutan 

kring innerstaden är en annan 

utopi som knappast någonsin 

kom m er a tt förverklig a s. Inte ens 

den m ångom talade "T u rp iin a - 

vägen” , som s kulle ha u tg jo rt en 

sida i den rutan, har accepterats 

av beslutsfattarnas m ajoritet. 

H änder ingenting i Åbo, har utv 

e cklingen stannat av? Nej då, 

visst händer d e t! Åbo, staden som 

b liv it beryktad fö r sina rivn ingar 

av gam la hus, tycks b ö rja se sig 

om kring och tänka efter. Större, 

högre, m er är inte a llt! Vi vaknar 

till in s ik t om att vi kan ta vara på 

vad som ännu fin n s kvar, reparera, 

restaurera, renovera, värdesätta 

kvalitet och ko n tin u ite t i stället fö r 

fa rt och kvantitet. M iljödebatten 

sp rid e r sig och påverkar också 

dem som h ittills har sm ålett överseende 

åt husgråtare och g rö n p ro 

feter. 

Se er om krin g : Saluhallen har 

m oderniserats med bevarande av 

den fin a atm osfären. K ingelinska 

lusthuset har flyttats och återuppstått, 

låt vara på privat in itia 

tiv, men har iståndsatts på stadens 

bekostnad. En startpeng på 500 000 

m ark har bevilja ts fö r sjöfartsm 

useet i Engels observatoriebyggnad 

på V årdberget. 

Det fin n s planer på a tt utvidga 

A poteksm useet och restaurera hela 

den unika gård sm iljö n i den forna 

H errekanten. F ör bara tio år sedan 

var det fråga om a tt riva och 

fly tta gård e n när man skulle bygga 

e tt sto rt äm betshus i kvarteret. En 

våg av husm ålande går nu över 

staden varje vå r och som m ar. Och 

Kuppis få r ä ntligen sin äventyrspark. 

S ta d sfu llm ä ktig e har b eslutat att 

P ort A rth u r skall bevaras till 

övervägande del. Redan nu kan 

m an s k ö n ja re su lta t av det bes 

lu te t — fo lk vågar igen satsa på 

in sta lla tio n e r o ch fö rb ä ttrin g a r 

i husen. 

A rbetena på a tt bygga om den 

gam la m anegen vid åstranden till 

lokal åt studentteatern har inletts. 

BEVARAD HUSRAD? 

Äm betshus planeras alltjäm t, 

men nu e n lig t en tota lp la n . I 

fö rsta hand äm nar man bygga 

i det av staden ägda kvarteret vid 

M artinsbron. Men planeraren satsar 

också på att bevara husraden 

m ot S lottsgatan. N är Kvarnbron 

m ed dess tu nnelanslutning blev 

färd ig kunde gatparet S kolgatan— 

Allégatan enkelriktas, och nu har 

den sistnäm nda gatan på nytt planterats 

med trän. Den kan igen göra 

skäl fö r sitt namn. P lanerarna tä n 

ker på fotgängarna, och en bro 

byggs över M artinsgatan vid Id ro ttparkens 

trappor. 

TRE STORA STATLIG A 

Tre stora statliga renoveringsarbeten 

pågår sam tidigt i Åbo. 

Gam la akadem ihuset m ed Landshövdingens 

m agasin, D om kyrkan 

o ch Slottet. M agasinet har m ålats 

upp i em pirens fä rg e r gult och vitt 

och postfilia le n har flytta t tillbaka. 

■ Det börjar synas glädjande tecken 

pa en miljöbevarande inställning i Åbo. 

Men ännu finns mycket att göra, bl a 

att rädda Ingmanska gården. 

Om några m ånader är A kadem i 

huset helt reparerat, och har återfå 

tt s itt stå tlig a tra p p h u s mot 

Tavastgatan. När läsaren få r detta 

num m er av "Å b o vår sta d ” i sin 

hand har den fö rs ta gudstjä n s 

ten under Dom ens ljuskalkade 

valv redan h ållits. M en på den 

fö rsta prom enaden genom S lottets 

histo riska m useum får vi vänta 

några år till. 

Staten s tå r fö r s tö rsta delen av 

kostnaderna fö r dessa arbeten. 

Men utan e n e rg isk lokal insats och 

påtryckning hade de kanske inte 

kom m it till stånd lika snabbt. 

O ckså i detta fa ll b ö r vi kunna tala 

om en en inte n sifie ra d Åbo-anda, 

ett drag av ny loka lp a trio tism . 

STADENS ANSVAR 

Det är sjä lvfa lle t Å bo stad som 

har huvudansvaret fö r stadsm iljön, 

ju rid is k t, te k n is k t-o rg a n isato riskt 

och sam hällsm oraliskt. Men också 

fastigheternas ägare kan bidra. 

Hus kan m ålas, och de m ålas. Kala 

trå kig a fasader kan kläs in i m juk 

grönska. N är få r t ex S ibeliusm 

useets beto n g b u n ker något grönt 

krin g sig? 

Å terställandet av G am la rådhuset 

i poliskvarte re t till dess 1700-talsgestalt 

har debatterats. Skall huset 

• Landshövdingens m agasin har restaurerats och m ålats o ch lyser nu I 

em pirens g u lt o ch vitt. — Foto: Hans Othm an. 

återfå sitt branta tak o ch klocktorn 

elle r skall senaste sekelskiftes 

skjo rtfa b rik ö r fö r a lltid ges sista 

o rd e l? Nu se r dock restaureringsplanerna 

ut att vara lagda på is, 

och huset repareras i dess nuvarande 

form . I det sam m anhanget 

bör man u nderstryka betydelsen av 

att öppna K losterm ellangatan fö r 

allm änheten. Rädslan fö r att den 

trånga passagen skall locka till 

bråk o ch s tö rn in g a r b ö r inte få 

hindra planerna. 

RÄDDA IN G M ANSKA! 

R ådhusrestaureringen och räddandet 

av Ingm anska gården har mer 

e lle r m in dre u ppfattats som varandra 

uteslutande alternativ. Men 

m ed Ingm anska gården brådskar 

det ve rk lig e n ! Ju längre man d rö 

je r desto dyrare b lir reparationerna. 

Rådhuset s tå r d ä r det står, och 

det to rd e inte finnas några konkreta 

p laner på vad det skall användas 

till när polisen fly tta r ut. 

Klara o ch u ttalade planer finns 

i stället fö r Ingm anska gården: 

stadsb ib lio te ke t, som a ld rig har 

kunnat utvidga under sina nästan 

75 år, b ehöver nya utrym m en och 

anser Ingm anska gården vara 

m ycket läm plig fö r bl a tid skriftsläsesalen. 

Men saken kom pliceras 

av ägorä ttsfö rh å lla n d e n a till den 

delade tom ten. O m öjlig b ö r en 

lösning dock inte vara. 

VAD HÄNDER M ED JU LIN SKA? 

N ärm aste granne till Ingm anska 

gården ä r J u lin s k a tom ten med 

dess p la s tin k lä d d a ruiner. V aruhuset 

som ä ger tom ten äm nar inte 

bygga där, men har inte heller 

fu n n it en köpare. F örpliktelserna 

mot fo rn lä m n in g a rn a under jo rd 

skräm m er. Staden, som så hett 

• K ingelins lusthus flyttades pä 

privat initia tiv men har m ålats och 

iståndsatts av historiska m useet. — 

Foto: Hans Othm an. 

• D om kyrkans torn lyser med vita blinderingar. — Foto: Hans Othm an.

TURKU -SEURAN M IE L IP ID E 

SUOMEN TALOUSSEURAN TONTIN 

RAKEN TAM ISASIASSA : 

Tontille voidaan hienovaraisesti 

rakentaa 

TU R KU -seuran hallitus käsitteli 

kokouksessaan keskiviikkona 29. 3. 

1978 Suom en T alousseuran tontin 

rakentam isasiaa, josta T urku-seuran 

m ie lip id e ttä oli pyydetty eri tah 

o ilta v ire illä olevan asem akaavam 

uutoksen johdosta. 

TO DETTIIN , että Suom en Talousseura 

oli m a llikelpoisesti hoitanut 

ku lttu u rih isto ria llise sti ja rakennusta 

ite e llisesti arvokasta kiinteistöään 

lähes puolitoista vuosisataa sä ilyttäen 

m iljöön lähes alkuperäisessä 

asussaan ja uhraten rakennusten 

suojeluun ja niiden jatkuvaan kunnossapitoon 

p o ikkeuksellisen paljo 

n talo u d e llisia varojaan. 

KUN tonttia lu e liitty y elim ellisesti 

V artiovuoren p uistoon ja lisäksi 

A urajoen puolella R unebergin puiså 

s tu n d a r to m te r i city, bord e se 

det som sin p likt a tt finna en 

lösning på problem et. Jubileum s 

året 1979 få r vi väl ännu dras med 

eländet. Men d ä r kan vi inte 

stanna! U tvecklingen m åste gå 

vidare, och m an få r hoppas att 

den bevarandets vind som har 

b ö rja t blåsa växer i styrka. 

RAM PLAN 

R am planen fö r centrum har fyllt 

sex år. Den ä r a lltjä m t bara en 

plan på papperet, och kräver nu en 

tikkoon, on kaupunkikuvassa tällä 

kohtaa säilynyt avoin näkymä 

eräälle T urun kukkuloista, m ille 

seikalle asukkaat perinteellisesti 

ovat antaneet suuren arvon. M iljööko 

ko n a isu u s on pysynyt eheänä 

siitä huolim atta, että ym päristöön 

on rakennettu korkeam pia rakennuksia. 

TO N TILLA on kuitenkin kiistaton 

rakennusoikeus, vaikka sitä ei ole 

aikaisem m in käytettykään. 

NYT suunniteltu asuinrakennusten 

sijo itta m in e n tä lle puistom aiselle 

to n tille m uuttaa o leellisesti kaupunkikuvaa, 

jo ta on to tu ttu p itä 

mään valm iina. T avoitteena on tontin 

talo u d e llisesti järkevä hyväksikäyttö 

ja toivottu asuintilan lisääm 

inen rauhallisssa paikassa keski- 

• Port A rth u r skall bevaras! B ilden är frå n Fredsgatan 20. — Foto: Hans 

O thm an. 

g ru n d lig revidering. N är fjä rrvärm e 

arbetena ä r slu tfö rd a på huvudgatorna 

kan man på nytt planera 

de t trafikexperim e n t som skall ge 

Å bo en m änskovänlig stadsm iljö. 

Ett steg i rätt riktn in g är saneringen 

av B örskvarterets inre, en av de 

idéer som fanns m ed i ram planen. 

Nästa b lir kanske a tt sanera 

teaterkvarteret. Det fin n s m ycket 

att planera i vårt Å bo! 

Och när stadens styrande har 

kom m it fram till en positiv lösning 

fö r både Ingm anska o ch Julinska, 

då kan vi på allvar tro och säga att 

Å bo har förvandlats till en k u ltu r 

bevarande stad! 

□ 

K ansainvälinen 

lasten vuosi 

1979 

Turussa o li kesäkuussa koolla 

maamme la stensuojeluväkeä Laste 

nsuojelun K eskusliito n jä rje stä 

m illä n e u vottelupäivillä. Kolm en 

päivän aikana noin 400 osanottajaa 

pohti alan kysym yksiä. 

K eskusliiton hallitu ksen puheenjo 

h ta ja tri H eikki Koski m ainitsi 

haastattelutilaisu udessa neuvottelupäivillä 

valm istauduttavan myös 

kansainväliseen lastensuojeluvuoteen 

1979, jo llo in k a ikkia lla m aailm 

assa painotetaan asian tärkeyttä. 

Suom en vastauksena lapsen vuoden 

haasteeseen olisi lastensuojelun 

kokonaislain saattam inen yleisesti 

voim aan ja käyttöön koko m aailm assa. 

Tri Koski totesi m yös, että laste 

n kodit saavat liian heikosti valtionapua 

ja päivähoitotyö on keskeneräistä. 

P äivillä o li lu kuisia esite lm iä ja 

niistä keskustelua. T urun lastensuoje 

lu n jo h ta ja J a a kko M in kkinen 

esitteli Turun lastensuojelutyötä, 

sosia a lite ra p e u tti A rto H arkiola Turusta 

esitelm öi nuorten p ä ihdehuollon 

tavoitteista ja tu rkula in e n M aija- 

Liisa A n ttila kertoi laste n ko d in näkökulm 

asta varhaiskasvatuksen tavoitteista. 

P aljon keskustelua synnyttivät 

alustukset aiheesta Kuusivuotiaatko 

ko u lu n p e n k ille ? ” 

La ste n suoje lu kä rä jillä p u itiin teemaa 

"L a m a ja la stenhuollon kehittäm 

in e n ". M onta m uuta, tässä mainitsem 

atonta aihetta käsiteltiin. 

Päivien paras anti o li ryhm äkeskuste 

lu t ja niiden ra p o rtit. R etkeilyt Turun 

la ste n suoje lu la ito ksiin ja lelunäyttely 

täydensivät päivien o h je l 

maa. Lastensuojelun K eskusliiton 

toim in n a n jo h ta ja n Kalle Justanderin 

lausum a "L a p se n parhaaksi, lasten 

kanssa", o li eräs m erkittävä ajatus 

tehtäessä kentällä la stensuojelutyötä. 

□ 

ILM ARI RINNE 

kaupungilla. T ehdyt alustavat suunnite 

lm a t oso itta va tkin , että alueella 

voidaan hienovaraisesti rakentaa ja 

sam alla säilyttää osa puistom aista 

pihaa. 

IN H IM ILLISEN to im in n a n vilka s 

tum inen ja valojen lisääntym inen 

tällä varjo isalla alueella tuonee 

kaupunkikuvaan uutta eloa sam alla 

kun varsinainen katukuva H äm eenkadun 

puole lla ei m uutu. 

KUN tiedossa on, että kaupunkilaisten 

m ie lip ite e t tässä asiassa 

m enevät voim akkaasti ris tiin , Turkuseuran 

h a llitu s toivoo, että ennenkuin 

lo p u llin e n päätös to n tin lisärakentam 

isesta tehdään, se lvite t 

täisiin, m illa in e n ratkaisu täyttää 

parhaiten ne vaatim ukset, jotka 

kaupungin terve ke h itys ja kauneusarvojen 

to te u tu m in e n e d e llyttävät. 

T u rku-seura on valm is antam 

aan v iitte itä ja ajatuksia. □ 

TURKU-Å BO 

750 

V a lta k u n n a llise t 

X X X kotiseutupäivät 

Päijät-Häm eessä 

X X X I 

VALTAKUNNALLISET KOTISEUTUPÄIVÄT TURUSSA 

29. 6 . - 1 . 7. 1979 

” MERI - TYÖ - KULTTUURI” 

- UUTISIA SUUNNITELMISTA JA PIKKUTIETOJA - 

T urun valta kunnalliset kotiseutupäivät ovat sam alla Kotiseutuliito 

n 30-vuotispäivät, sillä liitto perustettiin 1949 Tammelassa, 

Louhen p irtillä . 

Täm än jo h d o sta T urun kotiseutupäivien yhteydessä järjestettävistä 

useista tilaisuuksista yksi om istetaan liiton 30-vuotisjuhlalle. 

Tässä vaiheessa — elokuussa 1978 — eivät nim etyt alajaostot 

ole vielä alo itta n e e t valm istautum istöitään. Siksi olen kirjoittanut 

selostuksen täm än kesän Lahden valtakunnallisista kotiseutupäivistä, 

jo tk a osaltaan ovat antam assa m allia tuleville Turun 

ju h lille . 

Järjestelyvastuussa o li tänä vuonna 

hyvin laaja kuntaryhm ä, Päijät- 

Hämeen talousalueen kunnat, M aakuntaliitto, 

K o tise u tu liitto ja Lahtiseura. 

Ilm o itta u tu n e ita osanottajia 

oli n. 400 ja p a ikallista väkeä runsaasti 

eri tilaisuuksissa. T urun v. 

1979 kotise u tu p ä ivie n valtuuskunta 

ja to im ih e n k ilö itä oli kolm isenkym 

ILM ARI RINNE 

ohjelm ajaoston 

puheenjohtaja 

mentä mukana Turun m ainoksia levittäneellä 

linja-autolla. 

Päivät olivat osittain sateiset, jo 

ka ehkä vähensi yleisötilaisuuksien 

osanottajam ääriä, m utta ohjelm aa 

sade ei kuitenkaan suurem m in häirinnyt. 

Seuraavassa tiivistetty yhdistelm ä 

järjestelyistä ja ohjelm istosta. 

T orstaina 3. 8. alkoivat jo ilm o ittautum 

iset tapahtum ien keskuspaikassa 

Lahden am m attikoululla, jo s 

sa oli myös ruokailu, kanslia, ko titeollisuuden 

m atkam yynti ja näyttely. 

Luonto ja ihm inen-näyttely o li 

jä rje ste tty Lahden taidem useoon ja 

Lahden historiallisessa m useossa 

o li näyttely Päijät-H äm een historiasta. 

Perjantaina 4. 8. oli jo aam utuimaan 

lin ja -a u to illa kiertoajelu Lahdessa, 

m ikä antoikin m iellyttävän 

ja elävän kuvan Lahdesta ja varsinkin 

niille, jo tka tavallisesti hurahtavat 

m atkoillaan Lahden läpi yhtä 

ainoata katua käyttäen. 

A vajaisjuhlassa esitettiin arvokas 

kotiseutuaiheinen ohjelm a. P uhujina 

olivat mm. opetusm inisteri Jaakko 

Itälä ja Lahden kaup.johtaja O iva 

Linnavirta. 

K otiseutuliiton vuosikokouksen 

jälkeen p id e ttiin ns. K otiseutukäräjä 

t aiheenaan päivien tunnus ja 

teem a "N u o riso ja kotiseutu” . M u 

kaan o li kutsuttu pääkaupungista 

asti eri p o liittiste n puolueiden jo h 

tavia edustajia, jo tk a istuivat syytettyjen 

penkillä ja paikalliset henkilöt 

olivat m uodostaneet syyttäjäraadin. 

Syytöksenä oli lähinnä hallituksen 

kehno nuorisosta huolehtim inen ja 

laim inlyönti nuorisotyöllisyyden hoitam 

isessa. P uolustus o li "h e ik o illa ” 

ja täm äntapainen keskustelu ei tu n 

tunut kokonaisuudessaankaan m ielekkäältä 

kotiseutupäivien yhteydessä. 

Jätettäköön p o litiik k a m uualle, 

se oli kuulijoiden yleinen m ie lip ;de. 

Fantastisen hieno oli m aakuntien 

yhteisillan o hjelm alle iltavalaistu 

Lahden hyppyrim äen kisam onttu 

m aauim aloineen. Toistakym m entä 

m aakunnallista ja p aikallista, enim 

m äkseen kansa llisp u ku ista ryhmää, 

esittivät tanhuja, kansanm usiikkia ja 

lausuntaa. T urku la ise t poikkesivat 

edukseen sam ankaltaisuudesta e sittäm 

ällä balett'tanssia. Y leisöä oli 

m ukana vähänlaisesti, m utta o h je l 

m altaan ilta o li to d e lla m ainio. 

Lauantaina 5. 8. oli kolm en hie 

non retken päivä. Kukin retki kesti 

10 tuntia. 

• K ’rkkoveneen soutunäytös V ääksyn 

kanavalla oli eräs m atkan m o 

nista esityksistä. — K uva: Ilm a ri 

Rinne.

• P ihasoittajat A nsion luonnonkauniin 

h isto ria llisen kartanon p uistossa 

Padasjoella tervehtivät viera 

ita soitollaan. M atkalla nähtiin 

runsaasti kansantanhuajia ja kuultiin 

kansansoittajia, jo tk a olivat 

m atkan e ri kohteissa täydentäm ässä 

a nsiokkaita ohjelm ia. — Kuva: Ilm 

ari Rinne. 

N ähdyistä, kuulluista, koetuista, 

ilo isista ja valtavista hetkistä m ain 

ittakoon vain A sikkalan kotiseutum 

useon vihkiäiset, Kuhm oisten Riih 

igalle ria ssa käynti, Padasjoella 

A nsion kartanon isäntäväki avasi 

yksityiskotin sa tu lijo ille tarjo ilu in e e n 

ja ohjelm ineen, K oskella nähtiin 

to im iva museo, jossa pellavan valm 

istuksen kaikki vaiheet tapahtuivat 

retkikunnan katsellessa. 

T oinen retkiryhm ä tutustui mm. 

Pajulahden urheiluopistoon, O rim attilan 

pitsinnypläysnäytökseen, Kärkölän 

ja M äntsälän m useoihin. K olmas 

retki, jonka nim enä oli "P e rin 

ne- ja ta id e re tki Itä-H äm eeseen" sai 

seurata mm. kirkkoveneen soutunäytöstä 

Vääksyn kanavalla. 

Lauantai-iltana o li vielä ilta ju h la 

ravintola T allukassa. Sam anaikaisesti 

o li m uitakin tilaisuuksia, mm. 

Lahden seurakunnan järjestäm ä 

o h jelm ailta. 

Sunnuntaina 6. 8. te h tiin kaikkien 

yhteinen retki H ollolaan, jo n ka sank 

a rih a u d o illa oli arvokas ju hlahetki, 

kotiseutuväen seppeleen lasku, 

m iesku o ro la u lu a ja puhe. V ä littö 

m ästi s iirry ttiin H o llolan suureen ja 

kauniiseen h arm aakivikirkkoon, joka 

täyttyi ääriään m yöten yleisöstä. 

P uhujana o li piispa E rkki Kansanaho. 

Jum alanpalveluksen jälkeen 

k u u ltiin selostus kirkosta. 

K a rta n o h o te lli M essilä o li ain u t 

laatuisen hieno nähtävyys m ukanao 

lle ille , s illä kartanon a lueella o li 

m onia n äyttelyitä, käsityöverstaita, 

ratsastusta ja ennen kaikkea m ain 

io t pito p ö yd ä t. 

K o tiseutupäivien p ääjuhla ja sam 

alla p ä ä tö sju h la o li Lahden kisap 

uistossa. Juhla n korkeatasoinen, 

isänm a a llin e n ja to d e lla hyvä ohje 

lm a o li vaikuttava. Y ksityiskohtiin 

puuttum atta m ainitsen vain hevoskavalkaadin, 

jossa kyntävä hevonen 

a lo itti sarjan ja p ikara vuri kilp a ra t- 

taineen päätti esityksen. Ju h la 

puhujaksi oli saatu entin e n Lahden 

om a ko u lu - ja p a rtio tyttö , nykyinen 

YK:n apulaisp ä ä sih te e ri H elvi Sipilä. 

★ 

K okonaisuudessa an kotiseutupäivät 

o nnistuivat hyvin. Lahdessa 

jä rje s te ty t päivät o liv a t kuite n kin 

paisuneet m ittasuhte ilta a n m elko 

suuriksi. A lkuvuosina m aaseudulla 

jä rje s te ty t kotise u tu p ä ivä t o liv a t va r 

maan jäse n istö ä lähem pänä ja kodikkaam 

m at. K aupunkiolosuh teet 

vaativat kuite n kin täm äntapaista 

jä rje s te ly ä ja to im in ta a 

Suururakan o liv a t lu kuisat lahtelaiset 

ja eri kuntien p a ik a llis tila i- 

suuksien jä rje s tä jä t hyvässä ta lkoohengessä 

saaneet läpivietäväksi, 

m utta siin ä he onnistu iva t. S uurkiito 

s sinne tu rk u la is te n k in puolesta! 

□ 

Suomen liput liehumaan 

Turun päivänä 

Turun päivää vietäm m e tänä syksynä 

sunnuntaina syyskuun 17 päivänä, 

joka on turkulaisten yhteinen 

suuri ja m eitä kaikkia yhdistävä kotiseutupäivä, 

jo ta nyt 18. kerran ju h 

listam m e ja arvostam m e. Päivän 

m erkitys on vuosi vuodelta kasvanut. 

T urun päivän avausm arssit, juhlat, 

kirkkotila isuudet, näyttelyt ja perinteelliset 

H eikinm arkkinat yhdistävät 

kaikkia tu rkula isia laidasta laitaan. 

Iloitkaam m e siitä, että asuinkaupunkim 

m e m enneisyys om aa pitkän 

ja rikkaan historian. 

T urku valm istautuu tänä vuonna 

suureen 750-vuotisen olem assaolonsa 

juhlintaan. Keväällä herätim 

m e eloon vanhan hyvän talkoohenpen 

tu nnuksella: Turku siistiksi 

juhlavuoden aattona. Lukuisat tu r 

kulaiset osallistu iva t Turun puhdistam 

iseen. Nyt jatkam m e T urun kaun 

istam ista tavoitteena T urkuun lisää 

vehreyttä, puita ja pensaita. Jä rje s 

täm m e piham aiden kaunistam is- ja 

puiden istutuskam panjan lokakuun 

13— 14 päivinä. T äm äkin liitty y Turun 

päivän ja Turku-seuran yhteiseen 

tavoitteeseen talkoohengen 

h erättäm iseksi kotiseudun parhaaksi. 

K otiseuturakkaus ei ole vain 

suurta tunnetta, se on m yös vaativa 

haaste rakentaa niin henkisellä 

kuin ain e e llisella ta solla viihtyisvvttä 

ja k o d ikkuutta ym pärillem m e. 

H aaste kuuluu jo k a is e lle kaupungin 

asukkaalle. 

K otiseututyö kasvattaa kiintym ystä 

isänm aansa kunnio itta m ise e n ja 

arvostam iseen ja sen näkyvä sym 

bo li on Suom en lippu. Nostakaam 

m e siksi Suom en kauniit s in iris tilip 

u t jälle e n liehum aan tänäkin Turun 

päivänä ja ilo itka a m m e lipun 

liehuessa om assa ik iv a n h a s s a p a 

aina uudistuvassa S uom en historian 

kehdossa — Turussa. 

□ 

TURKU-SEURA, ÂBO-SAM FUNDET 

TURKU-SEURAN SYYSJUHLA 

Turun linnassa to rsta in a 26 päivänä lokakuuta 1978 klo 19. 

Hyvä ja runsas ohjelm a, yhteislauluja, arvontaa. P ääsyliput 10:— , 

johon sisältyy korvaus kahvista ja vaateraha. 

Lippujen ennakkom yynti Kansallisessa K irjakaupassa ja naistoim 

ikunnan jäsenillä. 

Jäsenet ystävineen te rvetulleita. 

ÅBO-SAMFUNDETS HÖSTFEST 

i A bo S lott torsdagen den 26. 10. 1978 kl 19. R ikh a ltig t 

program . 

B ilje tte r 10:— in klusive kaffe oh g a rderobsavgift. 

M edlem m ar jäm te vänner h jä rtlig t välkom na. 

■ V a rs in a is -S u o m e n kutsun Turu ssa 29. 6.— 1. 7. 1979 

v ie te ttä v ille X X X I v alta k u n n a llis ille kotiseutu p äiville 

esitti L a h d e n k o tis e u tu p ä iv illä Turu n kotiseutupäivien 

p ä ä s ih te e ri T a u n o S u o m in en . Kutsun tekstin ovat laa tin 

e et tie d o tu s s ih te e ri R aim o H e lm in e n ja T a u n o S u o 

m in en . 

JULISTUS 

Kautta m aan täm ä k iirik ö ö n viesti 

ko tiko n n u ille h e im ojen Suom en 

näin kutsuen naiset ja m iehet 

Auran ra n n o ille kokoontum aan 

kotiseutuim m e henkeä vaalim aan 

Anno dom in i tuhatyhdeksänsataaseltsem änkym m entäyhdeksän 

keskellä suvea kesäkuun kahtena viim eisenä 

sekä heinäkuun ensim m äisenä päivänä 

vietetään S uom en Turussa 

XXXI va lta ku n n a llisia kotiseutupäiviä sekä 

Suom en K o tise u tu liito n kolm lkym m envuotisjuhlaa 

puoli kahdeksatta vuosisataa vanhassa kaupungissa 

sen h istoriaa henkivässä 

m utta yhäti uudistuvassa ilm apiirissä 

Teem m e täten tiettäväksi 

että m aam m e vanhim m an kaupungin asukkaat näkevät m ieluisasti 

jokaisen kotise u tu työ n ystävän joukossaan juhlavuotenaan 

sam alla ilm oitetaan 

että kaupunki ei peri tu llia 

yhdelläkään portilla a n 

Suomen T urkuun saapuvilta 

Annettu T urun kaupungissa 

sinä n eljäntenä päivänä elokuuta A rn o dom lni 1978 

XXXI V A LTAKUNNALLISTEN KOTISEUTUPÄIVIEN 

PÄÄTO IM IKUNTA 

Valtion tulisi 

tukea maakunnan 

matkailua 

■ Varsinais-S uom en m atkailuyhteisöjen 

lähetystö jä t 

ti a p ulaiskaupung injohtaja 

Johannes K oikkalaisen jo h 

dolla kauppaja te o llisuusm 

inisteri Eero R antalalle vetoom 

uksen m aakunnan m atkailun 

edistäm isen puolesta. 

V etoom uksessa toivotaan, että 

valtio m yöntäisi M atkailun Edistäm 

iskeskukselle erityisen m äärärahan 

V arsinais-Suom en alueen te 

hostetuksi m arkkinoim iseksi vuonna 

1979, jo llo in T urku vie ttä ä 750- 

vuotisjuhliaan. M ikä li m ääräraha 

myönnetään, tulee V arsinais-S uomen 

M atkailuyhdistys toim im aan 

ns. seurantaelim enä. V arsinais- 

Suom en m a tkailu p iirit toivovat M atkailun 

E distäm iskeskukselta e rityistä 

huom iota m aakuntaan, jonka 

m atkailijam äärät ovat vuosittain 

varsin korkeat. E rityisenä perusteena 

tähän olisi T urun kaupungin 

juhlavuosi 1979. 

Lisäksi toivotaan, että M atkailun 

Edistäm iskeskuksen seuraava alueto 

im isto perustettaisiin T urkuun. 

Koska on kuitenkin tiedossa, e ttei 

uusia alueto im isto ja aiota lähivuosina 

perustaa, toivotaan, että MEK 

voisi a loittaa tällaisen toim innan 

jo sitä ennen jossain m uodossa 

jo n kin olem assa olevan alueellisen 

m atkailuyhteisön puitteissa Turun 

alueella. 

□ 

• Turun tervehdys Lahdessa. Päijät-Hämeen kotiseutupäivillä esitti Turun kaupunginjohtaja Väinö J. Leino satapäisen 

osanottajajoukon tervetulleeksi Turkuun valtakunnallisille kotiseutupäiville 29.. 6. 1. 7 1979. Turun, hnnan asemiehet 

Olli Kestilä ia Tauno Leppänen varmistivat kutsun perillemenon ia hovlnrmster Tauno Suominen luki virallisen 

kutsun pergamenttirullalta luvaten jokaiselle tulijalle vapaan sisäänpääsyn Turun tulliporteista. — Kuva: Ilmari 

Rinne.

T a id e a s ia in s ih teeri 

M A R G A R E T A J O K IN E N : 

Turun 750-vuotisni italikilpailu 

• I palkinnon saanut mitaliluonnos "Kaupungin synty ja kasvu", tekijänä 

Vehmaalla toimiva Jarkko Roth. — Kuva: Karl Lehtinen. 

• II palkinnon voitti Pirkko Viitasalo Lahdesta luonnoksellaan "Rantakivi". 

— Kuva: Karl Lehtinen. 

• III palkinnon sai Vilho Härkönen Lappeenrannasta luonnoksellaan "K e 

hitysvaiheita”. — Kuva: Kari Lehtinen. 

ENSI vuonna vietettävän Turun 

750-vuotisjuhlan m erkeissä ju listi 

Turun kaupunki tam m ikuussa 1978 

yleisen valtakunnallisen m ita likilp a i- 

lun. K ilp a ilu o h je lm a n m ukaan tuli 

luonnoksessa o lla te ksti: "T u rku - 

Ä bo 1229— 1979". M uilta osin oli 

ta ite ilija o ikeute ttu valm istam aan 

ehdotuksensa vapaasti. 

KOSKA kysym yksessä oli näinkin 

huom attava k ilp a ilu , o d o te ttiin m elkoista 

osa llistu m ista . M ääräpäivään 

m ennessä jä te ttiin p a lk in to la u ta kunnalle 

yhteensä 39 ehdotusta, kaikki 

asianm ukaisesti nim im e rkein varustettuina. 

Luonnosten m äärää voidaan 

pitää verraten vähäisenä. O lisikohan 

tähän sitten vaikuttanut 

tehtävän vaikeus ta ikka sam anaikaisesti 

m eneillään o llu t Tam pereen 

2 0 0 -vuotism italikilpailu. T urkuun liittyvä 

sym boliikka tuntuu ehkä varsin 

itsestäänselvältä. E nsim m äiseksi tulevat 

m ieleen linna, tu o m io kirkko, 

A u ra jo ki ja ehkä m yös tuulim ylly. 

Toisaalta saattaa vaikeus p iillä ju u ri 

tässä näennäisessä helppoudessa. 

Tavanom aista ratkaisua välttävä ta i 

te ilija joutuu h elposti m elkoisten 

ongelm ien eteen pyrkiessään löytämään 

uusia o m aperäisiä vaih to e h to 

ja, jo tk a sam alla selkeästi kuvastaisivat 

kaupunkim m e vu o sitta isia vaiheita. 

KILPAILEVISSA e h dotuksissa oli 

keskeisillä T urun sym boleilla, ennen 

kaikkea lin n a lla ja tu o m io kirkolla , 

varsin huom attava asema. O li sisäkuvaa 

ja ulkokuvaa. toteutettuna 

m onin eri näkem yksin. N ähtiin lin 

nanneitoa, P ietari B rahea, Juhana 

H erttuaa, — m yös Paavo N urm i oli 

tu llu t m uistettua. T urun seitsem än 

kukkulaa nähtiin parissa luonnoksessa 

ja T urun palon m ahtavat tulenlieskat 

kuvastivat yhdessä luonnoksessa 

tätä kaupunkim m e d ra 

m aattista vaihetta. N ykyturku satam 

ineen, n ostokurkineen, tehtaineen 

ja u u d israkennuksineen oli myös 

m onissa e h dotuksissa saanut oman 

osuutensa. 

LUONNOKSISSA olevat nim im erkit 

kertoivat osaltaan tehtävään 

a sennoitum isesta: K u lttu u rin p o rtti'. 

"K u lttu u rin k e h to ", "V anhaa kunn 

io itta e n ", "M u is to je n T u rk u ", " Ik 

kuna m enneisyyteen" ja "A b o a vêtus 

et nova” . V akavam ielisyys kuvastui 

m yös useim m ista e h dotuksista, 

vain m uutam issa tapauksissa 

p ilkisti esiin vähäinen le ik k im ie li ja 

huum ori. 

PALKIN TO LA U TAKUNTA, jonka 

o li kolm estakym m enestäyhdeksästä 

ehdotuksesta seulottava e siin kolm e 

parasta, o li kokoonpanolta a n seuraava: 

le h to ri Liisa H ilp e lä ja hum. 

kand. Juha T oivonen kaupungin h a l- 

Turku valmistautuu 

juhlavuoteensa 

□ V u o si 1979 on ta p a h tu m a rik a s ta k autta Turussa k au p u n 

gin v ie ttä e s s ä 7 5 0 -v u o tis ju h lia a n . Juhlavuotta leim a avat m o 

net niin k a u p u n k ila is iin ko h d istu vat kuin yleisluontoisetkin 

tila is u u d e t ju h la v u o d e n vars in ais en p ä ätap a h tu m a n ajoittuessa 

e lo k u u n a lk u u n ju u ri e n n e n T u ru n m essuja. E nsim m äiset ju h 

lavu o teen liitty v ä t v a lm is te lu t käynnistyivät p arisen vuotta sitten 

k a u p u n g in h a llitu k s e n p iirissä ja nyt ratko o kysym yksiä 

v erra tta in tiiviis ti ko ko o n tu v a e rityin e n juhlavuosito im ikunta. 

Juhlavuoden v ie tto a lkaa jo 

uuden vuoden 1979 vastaanottotilaisuudesta. 

jo k a tu lla a n to te u tta 

maan n o rm a a lia juhlavam m issa 

puitteissa. H uom attavim m at kuntalaisiin 

ko h d istu va t tapahtum at ovat 

keskikesän ju h a n n u sju h la sekä syksyyn 

ajo ittu vat T urun päivä ja Käsityötaidon 

päivät. Laajem paa kansallista 

ja jo p a kansa in vä listä m erkitystä 

tule vat om aam aan jo kesäkuun 

puolivälissä toim eenpantavat 

valtakunnalliset kirkkopäivät, jo id e n 

m erkitys ko ro stu u sik ä lik in , että 

juhlavuosi on m yös T urun tu o m io 

kirkon juhla vuosi sekä elokuun 

alussa jä rje s te ttä v ä t T urun m usiikkiju 

h la t ja v ä littö m ä sti n iid e n pelituksen 

e dustajina, professori Osmo 

Järvi ja o p e tta ja Raija P uonti kuvataidelautakunna 

sta, kuvanveistäjät 

Erkki K annosto ja K auko Räsänen 

Suom en K uvanveistä jä liito n nim eäm 

inä a sia n tu n tijo in a sekä professori 

M artti Salm i, jo ka edusti Suom en 

M italitaiteen K iltaa. T yövaliokunnan 

m uodostivat K annosto ja Räsänen 

puheenjohtaja na Salm i. 

K ILPAILU SÄÄNTÖ JEN m ukaisesti 

ja e ttiin luonnokset A-, B- ja C-ryhm 

iin, jo is ta A -ryhm ään tu li 6 ehdotusta, 

B-ryhm ään 8 ja C-ryhm ään 

loput 25 luonnosta. 

A -ryhm ään sijo ittu n e is ta ehdotu k 

sista lankesi ensim m äinen palkinto 

nim im e rkille "K a u p u n g in synty ja 

kasvu", te kijä n ä V ehm aalla toim iva 

kuvanveistäjä J a rkko Roth. Toisen 

palkinnon v o itti n im im e rkki "R a n ta 

kivi", jo n ka s u u n n itte lija on lahtelainen 

P irkko V iita salo . "K e h itysvaih 

eita" nim isellä luonnoksella voitti 

la ppeenrantala in en V ilh o H ärkönen 

kolm annen p a lkinnon. 

VO IM M E todeta, että p a lkitu t ehdotukset 

edustavat toisistaan täysin 

e rila isia näkem yksiä ja e rila ista ta i 

te e llista otetta. Ne osoittavat myös 

m iten m onella ta valla yhteinen teema 

voidaan toteuttaa. Tätä k irjo ite t 

taessa ei vie lä o le päätöstä siitä, 

m ikä kolm esta palkitu sta luonnoksesta 

tule e tote u te tta vaksi. Tämän 

ratkaisee k a u p u n g in h a llitu s, joka 

viim e kädessä päättää siitä, m ikä 

näistä on T urun tu le va 750-vuotism 

itali. 

□ 

rään toim eenpantavat Turun messut 

10.— 19. 8. Niinikään valtakunnalliset 

kotiseutupäivät pidetään 

juhlavuonna 29. 6.— 1. 7. Turussa. 

T urkulainen kulttuurieläm ä, korkeakoululaitos, 

poliittinen työväenliike, 

urheilueläm ä, teollisuus ja liikenne 

eri m uodoissaan sekä erityisesti 

meri esittäytyvät om illa tilaisuuksillaan 

ja näyttelyillään. 

JUHLAPOSTIMERKKI 

JA JUHLAMITALLI 

Turku saa juhlavuonnaan myös 

erityisen oman juhlapostim erkkinsä, 

joka tullaan laskemaan liikkeelle 

vuoden 1979 m aaliskuun viim eisenä 

päivänä. Syynä siihen, että m erkki 

lasketaan liikkeelle juuri tuolloin, 

on se, että Turussa järjestetään 

m aalis-huhtikuun vaihteessa huomattava 

postim erkkinäyttely. 

Turun kaupunki ju lis ti myös mita 

llikilp a ilu n juhlavuodeksi. M itallikilpailua 

kohtaan on tunnettu verrattain 

suurta m ielenkiintoa ja sen 

tuloksista kerrotaan toisaalla lehdessämme. 

M itallikilp a ilu päättyi 

22. toukokuuta. 

JUHLAVUODELLE OMA 

SINFONIA 

Maamme tämän hetken eturivin 

säveltäjiin kuuluvalta A u lis Sallisel- 

TURKU-ÅBO 

750 

ta on Turun kaupunki tila n n u t ju h 

lavuoden sinfonian, jo n ka kantaesitys 

tulee tapahtum aan elokuun 9. 

päivänä, m ikä päivä on vahvistettu 

viralliseksi juhlapäiväksi. 

Uusi Turkua esittelevä kuvateos 

on niinikään valm istum assa ju h la 

vuodeksi. Kuvateoksen kuvaukset 

ovat suorittaneet Pentti Saarinen 

kaupungin näyttelyarkistosta ja valokuvaaja 

M arkku Vuorim aa. Kuvateos 

toivotaan saatavan valm iiksi 

vielä täm än vuoden loppuun m ennessä. 

JUHLAVUODEN SYMBOLI 

KERTOO TAPAHTUMISTA 

Juhlavuoden sym boliksi on v a littu 

a rkkite h ti O la Laihon suunnittelem 

a m onikäyttöinen som m itelm a, 

jonka yläosan m uodostavat Turun 

linnan p iirte e t ja alaosan ju h la vuotta 

kertovat luvut 750 sekä m erta 

kuvaava aaltoviiva. Juhlavuoden 

sym bolin toivotaan tulevan käyttöön 

m itä e rilaatuisim m issa esineissä ja 

painotuotteissa. Juhlavuoden sym 

b olia on m ahdollista m yös te o llisuuden 

ja liike-eläm än saada käyttöönsä. 

Käytöstä päättää 750-vuotisju 

h la to im ikunta juhlavuoden projektinvetäjän, 

tie d o tu späällikkö Stig 

B lom qvistin esityksestä. 

□ 

TURKU-SEURAN SYYSKOKOUS 

pidetään K ristillis-yhteiskunnallinen työkeskus A uralassa, Satakunnantie 

10 (esim. bussi 1 ja 50 ensim m äinen pysäkki A ninkaisten 

sillan jälkeen) torstaina, m arraskuun 23 päivänä 1978 

k l° 19- ..... 

Esillä sääntöm ääräiset asiat, esitelm ä, Auralan ohjelm aa. 

ÅBO-SAMFUNDETS HÖSTMÖTE 

Hallitus 

äger rum i K ris tillis -y h te is ku n n allin en työkeskus Aurala, Sataku 

n taväg e n 10 torsdagen den 23. 11. 1978 kl 19. 

Utöver stadgeenliga ärenden, föredrag, program av Aurala. 

Styrelsen

Göteborgin 

ja Turun ystävyystyöstä 

M ITEN KAIKKI ALKOI? 

K um m ikuntatoim inta sai alkunsa 

T ukholm asta, jonne T ukholm an 

kaupungin a loitteesta vuoden 1940 

tam m ikuussa kutsuttiin koolle Ruotsin 

ka u p u n kiliito n 13 suurim m an 

kaupungin edustajaa. Täällä syntyi 

kum m ikunta-ajatus, jo ta ryhdyttiin 

lähes välittöm ästi käytännössä to 

teuttam aan. G öteborgin kaupunginhallitu 

s asetti jo 31. 1. 1940 kolm i 

jäsenisen toim ikunnan suunnitte le 

maan T u ru lle annettavaa apua. 

M yöhem m in, vuonna 1944, peruste 

ttiin G öteborgiin T urun to im ikunta, 

A b okom m ittén i G öteborg, joka 

sittem m in m u utettiin A boföreningen-nim 

iseksi. A boföre n in g e n to im ii 

G öteborgissa e delleenkin. Turussa 

puolestaan peru ste ttiin -45 kesällä 

16-jäseninen G ö teborgin kom itea, 

jossa olivat e dustettuina sekä kaupunki 

ja seurakunnat että kaikki 

hu o lto jä rje stö t. T urun G öteborgseura 

peru ste ttiin 25. 10. 48. 

LIIKKEELLE LÄHDETTIIN SIIS 

AVUSTUSTYÖSTÄ. MITEN 

TO IM IN TA ON SITTEM M IN 

MUUTTUNUT? 

G ÖTEBORGIN yhdistyksen alkuperäisenä 

tavoitteena oli to dellakin 

m ahdollisim m an tehokas T urun auttam 

inen. Turussa toim ivan kom itean 

tehtävänä puolestaan o li lahjavaroje 

n m a hdollisim m an oikeudenm u 

kainen ja tasapuolinen jako. T ila n 

te id e n ja o losuhteiden m uuttuessa 

on m yös toim innan luonne lu o n n o l 

lisesti m uuttunut. N ykyisin ystävyystyön 

pyrkim yksinä ovat sekä jo so l 

m ittu je n ystävyyssiteiden lu jitta m i 

nen ja uusien solm im inen että tie 

don, kokem usten ja ku lttu u rip a lvelujen 

vaih to G ö teborgin ja Turun 

välillä. 

GÖTEBORGIN JA TURUN 

VÄLISTEN KONTAKTIEN MÄÄRÄ 

ON ERITTÄIN SUURI, JA SUH 

TEET ULOTTUVAT LAAJALLE 

ERI KANSALAISPIIREIHIN. 

M IH IN TÄMÄ PERUSTUU? 

TURUN ja G öteborgin välisten 

h e n k ilö - ja jä rje stö suhte id e n sekä 

e ri o rg a n isa a tio id e n välisten suhteiden 

m äärä on to d e lla luke m a tto 

m an suuri. U skoisin täm än osaltaan 

jo h tu van ystävyystoim innan syntyyn 

liitty n e is tä te k ijö is tä , osaltaan taas 

siitä , e ttä näm ä kunnat om inaisuuk- 

■ L o k akuussa tä y ttä ä T u ru n G ö te b o rg -s e u ra — G ö 

te b o rg s fö re n in g e n i Å b o r.y. 30 vu o tta . G ö te b o rg in 

ja T u ru n v älin en ystävyystyö on k u ite n k in v ie lä v a n 

h e m p aa p e ru a . — T u ru n G ö te b o rg -s e u ra n p u h e e n 

jo h ta ja , k a u p u n g in jo h ta ja V ä in ö J. L ein o , 

Väinö J. Leino 

siltaan ovat sellaiset, että ne pystyvät 

to isille e n jatkuvasti antam aan 

kokem usperäistä ja la ajapohjaista 

tie lo a sekä kulttuurivaihtoa. — Tämän 

ystävyystoim innan syntyä a ja 

tellen voidaan todeta, että yleensä 

kum m ikuntasuhteet s o lm ittiin kaup 

u n kija kuntatasolla. M utta G öteborgissa 

täm än lisäksi aikoinaan 

lä h d e ttiin myös siitä, että eri yh d is 

tykset ja laitokset, koulu t jne. p yrkivät 

hankkim aan itselleen "om an 

kum m ikohteensa" Turusta. Myös 

yksityisiä g ö te b o rg ila isia ke h o te t 

tiin lähettäm ään paketteja T urkuun, 

ja tu rk u la is ia paketinsaajia puolestaan 

kehotettiin henkilökohtaisen 

kiito skirje e n lähettäm iseen. Näin 

syntyi lukem aton m äärä h e n kilö 

kohtaisiäkin ystävyyssuhteita, jo is ta 

useat e d e lleenkin jatkuvat. 

GÖTEBORGIN JA TURUN YSTÄ 

VYYSSUHTEESTA ON PYSYVIÄ 

KIN M UISTOMERKKEJÄ JA RA 

KENNUKSIA. M ITÄ ESIM ERKIK 

SI NÄISTÄ VOIDAAN TURUSTA 

M AINITA. 

T UNNETUIN olem assa olevista 

m uistom erkeistä lienee T urun ja 

G öteborgin ystävyyden m onum entti 

"K u n ystävyyssuhteet so lm ita a n "- 

patsas, jo n ka kaksoiskappale on 

Turussa K o n serttita lo n edessä. 

G öteborgissa patsas p a lja ste ttiin 9. 

5. 1955. Patsaan hankki Turun 

kaupunki "o m a lta p o ja lta a n " W äinö 

A altoselta m uistuttam aan jä lk i 

polvia kahden kaupungin a inutlaatuisesta 

ystävyydestä. 

KO N SERTTITALO N vieressä oleva 

"G ö te b o rg in a m m a ttik o u lu " rakennettiin 

T urun kaupungin varoin, 

m utta g ö te b o rg ila is y rity k s e t ja yksityiset 

S uom en ystävät vastasivat 

sen sisustam isesta ja ajanm ukaisten 

o p e tusvälineiden hankinnasta. 

G öte b o rg ila isvaro in on rakennettu 

ja sisustettu aiko in a a n m yös Turunm 

aan sairaala ja Katulähetyksen 

yöm aja "G ö te b o " sekä pom m itu k 

sessa tu h o u tu n u t U lapan lastenkoti 

Ruissalossa. N iin ikään T urun "E n- 

s i-K o ti" on esim e rkki g ö te b o rg ila isten 

toim in n a n laajapohjaisuudesta. 

TURUN ystävyyskaupungeille, — 

G öteborg m ukaan lukien, n im ettiin 

m yös T urun m essujen -71 yhteydessä 

om at kadut S u ikkila n asuntoalueella, 

ja K u p itta a lle istu te ttiin 

kaupunkien ystävyystam m et. 

MIKÄ TEIDÄN M IELESTÄNNE 

G ÖTEBORGIN JA TURUN VÄLI 

SESSÄ YSTÄVYYSTYÖSSÄ ON 

OLLUT HENKILÖ KOHTAISESTI 

ANTOISINTA? 

YSTÄVYYSTYÖ y li ra jo je n on 

jo ka suhteessa antoisaa, arvokasta 

ja näkö a lo ja avartavaa. Suuren painon 

annan n iille h e n kilö ko h ta isille 

site ille , jo tk a täm än yhteydessä 

ovat m uodostuneet. Y stävyys vaikutusvaltaisten 

h e n kilö id e n ja to d e l 

listen persoonallisuuksie n kanssa 

G ö teborgissa on te h n yt m ahdolliseksi 

ystävyyden sanom an ja sisällön 

levittäm isen laaje m m a lti kuin 

vain v ira llis is s a yhteyksissä. G öteb 

o rg in ja T urun syd ä m e llise t yhte 

yd e t ja ystävyyssiteet ovat m ahd 

o llista n e e t yh te istyö n rakentam ista 

kansain välisellä a re e n a lla G ö te b o r 

gin ja T urun antam an esim erkin 

kim m okkeena. 

□ 

Turun päivät Leningradissa 

juhlavuoden merkeissä 

■ T u ru n ja L e n in g ra d in y stävyyskaupunkito im in n an a lk a m i 

sesta on tä n ä v u o n n a k u lu n u t 25 vuotta. Ju h lavuoden m erkeissä 

v ie te ttiin k e s ä k u u n e n sim m ä is tä sunnuntaita Leningradissa 

Turu n p ä iv ä n ä . T u rk u v ei n im ikkopäiv ille e n L en in g rad iin mm. 

kaksi n ä y tte ly ä , jo is ta to in e n e sitteli ystävyyskaupunkito im in taa 

sekä ju h la v u o te e n s a v alm istu vaa 750 vuotiasta T u rk u a ja to i 

nen oli k o o ttu L e n in g ra d in ja T u ru n koulu laisten piirustuskilpailu 

n tu o ta n n o s ta . S a m o in L e n in g rad in ta p ahtu m iin osallistui 

Turu n k au p u n g in v ira llin e n v altu u skunta, T u ru n ja L eningradin 

nuorison ra u h a n s e m in a a riin o sallistu n u t valtu u skunta, S uom en 

nuorison ta id e ta p a h tu m a n v o itta n eita tu rkulaisia nuoria ta ite i 

lijo ita s e k ä e ri n u o ris o ryh m iä ja sekä piirustuskilp ailun että 

tie to k ilp a ilu n v o itta ja t. 

T urun kaupungin v ira llis ta valtuuskuntaa 

jo h ti kaupunginvaltuuston 

puheenjo h ta ja H e ikki Löyttyniemi, 

jo n ka lisäksi valtuuskuntaan 

kuuluivat kaup.jo h ta ja V äin ö J. Leino, 

apul.kaup. jo h ta ja Ilkka Jä rvinen, 

k o n tto rip ä ä llik k ö H eikki Lumio, 

vara tu o m a ri H eikki H yssälä ja 

d ipl.ekonom i Eva-Lisa Väike. 

JUHLAPÄIVÄ TÄYNNÄ 

TAPAHTUMIA 

Turun päivä 4. kesäkuuta alkoi 

jo aam ulla T urun kaupungin valtuuskunnan 

seppeleen lasku lla Biskarjevin 

m uistohautausm aalla. Näyttelyt 

ava ttiin E tnografisessa museossa 

T a ite id e n aukio lla , jo ka on 

tunnettu mm. V enäläisen taiteen 

museosta ja Turussa olevan Leninin 

patsaan luojan, akateem ikko 

M. K. A nikuskinin tekem ästä Pushkinin 

patsaasta. Museon suuri näyttelysali 

oli om istettu turkulaisille 

näyttelyille siten, että keskiosassa 

olivat näyttelyt "T urku 750 vuotta” 

ja "25 vuotta ystävyyttä Leningradin 

kanssa" sekä niiden ym pärillä 

jo aiem m in W äinö Aaltosen museossa 

Turussa e sillä o llu t Leningradin 

ja Turun koululaisten piirustuskilpailun 

tuloksista koottu yhteistyönäyttely. 

Näyttelyn, johon jo 

ka päivä tutustui 600— 700 kävijää, 

järjestelystä vastasi tiedotussihteeri 

M atti Romppanen. 

T urun päivän pääjuhlaa vietettiin 

illa lla Ystävyyden talossa. Juhlassa 

e siintyivät Suomen nuorison taidetapahtum 

assa hyvin menestyneet 

Ystävyyskaupuiiki KÖLNIN 

nuorisovaltuuskunta Turussa 

■ Tänä vuonna tulee kuluneeksi 

10 vuotta siltä, kun 

Turku ja Köln ystävyyskaupunkisuhteet 

solmittuaan 

aloittivat myös nuorisovaihdon. 

Yhteistyö alkoi Kölnin 

kaupungin nuorisohuoltolautakunnan 

valtuuskunnan vierailulla 

Turussa. Tämän jälkeen 

lautakunnat ovat vaihtaneet 

valtuuskuntia joka toinen 

vuosi ja tänä vuonna 

maaliskuussa vieraili Kölnissä 

Turun nuorisolautakunnan 

valtuuskunta. 

V a ltuuskuntavaihdon lisäksi on 

joka toin e n vuosi vaih d e ttu myös 

n u o risojä rje stö je n e d u sta jista koottuja 

n u o risonohja a jie n ryhm iä. E rityisen 

vilka sta ja s ä ä n n ö llistä on 

o llu t m yös K ölnin n u o riso u rh e ilija - 

turkulaiset nuoret ta ite ilija t Yvonne 

G räsbeck, Päivi N urm i, M aaret Ikkala 

sekä Turun Pyrkivän naisvoim 

istelijat ja lauluyhtye "R ännihuilu” 

. Ryhmän johta ja n a to im i 

R iitta Skippari. 

Iltapäivällä avattuun nuorison 

rauhansem inaariin osa llistu ivat Turusta 

Jari Ehrholm in jo h d o lla V eikko 

Rinne, Bengt ö s tlin g ja Jukka 

Tam m inen, jo tk a p itivät alustuksen 

sem inaarissa. T u rkulaisten nuorisojärjestöjen 

sem inaariryhm än jo h ta 

jana o li Hannu Lunden ja huolta ja 

na S irkka Salonen. R isto R uohonen 

ja Anna Kum pula olivat alustajina. 

Läänin nuorisolautakunn an ryhm ää 

johti Pekka Soiko ja T urun nuorisolautakunnan 

edustajina olivat K alevi 

Perho ja T erttu Pursiheim o. 

Rauhansem inaarin avajaisissa 

e sittivät tervehdyksensä Ilkka J ä r 

vinen, Jari Ehrholm . M a rtti A n tto 

nen ja Pasi Tulkki. 

KILPAILUVOITTAJAT 

PALKINTOMATKALLA 

Turun ja Leningradin koululaisten 

välisen piiru stu skilp a ilu n sam oin 

kuin tie to kilp a ilu n v o itta ja t olivat 

p alkintom atkalla Leningradin Turun 

päivillä. Ryhmää jo h ti koulutoim enjohta 

ja Pentti Lahti ja siihen kuulu i 

vat piiru stu skilp a ilu n v o itta ja t M ari 

Erkkilä, M inna Rautaoja, Anne 

G rönroos ja M inna T oivonen sekä 

tie to kilp a ilu n v o itta ja Inga T oivonen. 

D 

ryhmän turistiryhm ien vierailut Turussa 

ja K ölnin evankelisten nuorten 

ohjaajaryhm ien vierailut Turussa. 

Turun ev.lut. seurakunnan nuorisotoim 

isto on niinikään lähettänyt 

edustajiaan Kölniin. 

Kölnin nuorisoviraston uuden jo h 

tajan vieraillessa valtuuskunnan 

kanssa viim e vuoden syyskuussa 

Turussa sovittiin lautakuntien kesken 

yhteistoim innan jatkam isesta ja 

kehittäm isestä, erityisesti pyrittäisiin 

nuorisotyön ja nuorisohuollon amm 

attihenkilöiden vaihdolla vaihtamaan 

kokem uksia kum m assakin 

maassa esiintyvän nuorisotyöttömyyden 

asettam ista tehtävistä nuorisoviranom 

aisille. 

Tässä tarkoituksessa T urun nuorisolautakunta 

sai vieraakseen 29. 

7 — 4. 8. 1978 K ölnin nuorisotyön ja 

nuorisohuollon a siantuntijoiden valtuuskunnan, 

jonka jo htajana oli 

Kölnin n u orisotoim iston työnte kijä 

Klaus O denthal. 7-jäseninen valtuuskunta 

tapasi mm. T urun lastensuojeluviraston 

nuoriso h u o llo n edustajat 

ja tutustui erityisla ste n ko tiin , 

T urun työvoim atoim istoon ja sen 

toim enpiteisiin nuorisotyöttöm yyden 

hyväksi, työttöm ien nuorten ty ö le i 

riin Liedossa, S am po-yhtiön vakuutustoim 

intaan ja T urun A -klinikan 

nuorisoasem aan. O hjelm assa o li 

myös keskusteluja ja tapaam isia 

kaupungin nuorisolautakunnan ja 

nuorisotoim iston edustajien kanssa 

sekä tutustum inen Pansion nuorisotaloon 

ja sen toim intaan. V altuuskunta 

keskusteli m yös eri p o liittis 

ten ryhm ien nuorisoedustajien 

kanssa. 

□ 

TURUN S o itannollinen K erho jä r 

je sti tänäkin keväänä pih a soitto - 

tem pauksen, jo n ka tuoto n 14120 

m arkkaa P ekka V arjonen ja R eijo 

S uom alainen lu ovuttivat M S -yhdistyksen 

edusta jille Liisa L eivälle ja 

Leena Puntalle.

MONIPUOLISTA YSTÄVYYSTOIMINTAA 

G Ö TEBO RG IN JA TURUN VÄLILLÄ 

ORVOKKI 

KADULLA 

■ G ö te b o rg in ja T u ru n väliset y h te y d e t o v at jatku v a sti v ilk 

k a a t ja la a ja p o h ja is e t. V u o ro in v ie ra is s a -p e ria a tte e n m u k a i 

s es ti ta p a h tu u sekä T u ru s sa e ttä G ö te b o rg is s a . J a tap a h tu u 

p a ljo n . E rila is e t n ä ytte ly t, e siin ty jä ry h m ie n v ie ra ilu t, konsertit 

ja sym p o s iu m it o v at ta v an ta k a a o h je lm a s s a k u m m allak in p u o 

len la h d e n , k erto i le h d e lle m m e T u ru n G ö te b o rg -s e u ra n s ih 

te e ri, m a tk a ilu p ä ä llik k ö Irm eli T o r s s o n e n . 

NÄYTTELYJÄ, NÄYTTELYJÄ . . . 

Y H TEIS- ja vaihtonäyttelyistä tä 

nä vuonna ensim m äinen oli Turun 

taideyhdistyksen p iirustuskoulun 

tö id e n näyttely. Näyttely jä rje s te ttiin 

G öteborgissa Börsen Forum in tiloissa 

huhtikuussa. M ukana Turusta 

o li viitisenkym m entä m aalausta, 

ve isto sta ja grafiikkaa, ja Turkua 

paikan päällä edustam assa olivat 

rehtori V ieno O r r e sekä Lars 

B o r e n i u s . G öteborgilaisena 

” isäntänä” to im i Valands konstskola. 

K oulujen yhteisnäyttely jä r 

je s te ttiin Turussa, W äinö Aaltosen 

museossa 25. 5.— 16. 6. T ällö in o li 

Valands konstskolan o p pilaiden 

tö itä esillä lähes 130. 

LISEBERGIN huvipuistossa puolestaan 

o li toukokuussa m atkailunäyttely, 

jossa T u rku luonnollise sti 

o li mukana. 

VIERAITA JA TUTTAVIA, 

KOULULAISISTA ELÄKELÄISIIN 

G ÖTEBORGIN ja T urun koululaitosten 

yhteistoim enpide tänä vuonna 

on G öteborgin ja Turun viik k o 

je n järjestäm inen vastavuoroisesti. 

TURUSSA G ö te b o rg in -viikko jä r 

je s te ttiin toukokuussa, jo llo in 41- 

jä seninen koululaisorkesteri, G öteborgs 

F olkliga M usikskolas U ngdom 

sorkester, johtajanaan kom m u 

nalrådet B ertil H a n s s o n , v ie ra i 

li Turussa. O rkesteri e siintyi lä h in 

nä e ri kouluissa antaen yhteensä 

yhdeksän konserttia. Turussa isäntänä 

to im i T urun kouluvirasto, ja 

vie ra id e n o hjelm asta vastasivat 

o p e tu sto im e n jo h ta ja Pentti L a h t i , 

e rityiso p e tta ja Tapio H o l v i t i e 

ja re h to ri O ssi M i l l e r . 

TU R U N -viikko järjestettäneen 

syvskuussa G öteborgissa. T ällö in 

G öteborgssa esiintynee Luostarivuoren 

yläasteen oppila so rke ste ri, 

jo h ta ja n a a n A rja L o i m o v u o r l . 

TO U KO K U U N "S u o m i-p ä ivänä” 

koki Liseberq in h uvipuisto jälleen 

kerran to d e llise n turkula isen m aihinnousun. 

"S uom i-D äivän" o h je l 

m assa esiin tyivät T urusta la u lu 

yhtye Z am balaia. jazz-kvartetti Ism 

o Laakso, h a n u risti Juha Salonen, 

T urun o o liis ila u la ia t sekä Aarnen 

ta lli. "S u o m i-D ä 'vä n " esiintym isten 

lisä ksi o li k a ik illa e d e llä m ain itu illa 

e s iin ty jä ry h m illä ohje lm a a ja työtä 

m yös m uualla y llin kyllin . Turun 

Irm eli Torssonen 

p o liis ila u la ja t O tto Ni c oI i c s i n 

jo h d o lla esiintyivät m yös Vasakirkossa, 

G öteborgin p o liisien kevätjuhlassa 

sekä eläkeläiskodeissa 

laulullaan ystävyyskaupungin asukkaita 

ilahduttam assa ja turkula istervehdystä 

tuom assa. Aarnen ta lli 

puolestaan A arne H a a h te I a n 

vetäm änä, o li "S u o m i-p ä ivää” seuranneen 

"elä ke lä iste n p ä ivän" vetonum 

ero. T allila iset, 50 ikäm iehen 

reippain voim in, kulkivat paraatissa 

läpi kaupungin keskustan ja anto i 

vat sen jälkeen kuntoliikuntanäytöksen 

Lisebergin huvipuistossa. 

JA viera ilu je n sarjaa riittä ä . . . 

T urun M S-yhdistys käväisi keväällä 

vastavierailulla G öteborgissa, kesällä 

saapui G öteborgista n uorisoryhmä 

T urkuun viiko n v ie ra ilu lle , ja 

Turusta puolestaan osallistuu ryhmä 

nuorisotoim en edustajia G öteborg 

in ystävyyskonferenssiin. 

30-VUOTISJUHLA JA 

SYMPOSIUM 

LO KAKUUSSA tulee kuluneeksi 

30 vuotta T urun G öteborg-seuran 

perustam isesta. T arko itu kse n a on 

tä llö in jä rje stä ä yleisötila isuus Turun 

konserttitalossa, ystävyyspatsaan 

ja "G ö te b o rg in a m m attikoulu 

n ” vieressä. 

G Ö TEBO R G ISTA on ju h la n m erkeissä 

kutsuttu T urkuun mm. göteb 

o rg ila iste n n a isjä rje stö je n edustajia 

. Ju u ri n a isjä rje stö th ä n aikoinaan 

panivat G ö te b o rg issa a lu lle näiden 

kahden kaupungin välisen ystävyystyön. 

TURUN 750-vuotisjuhlavuonna 

1979 tulla a n T urussa järjestäm ään 

Turun ja G ö te b o rg in e lin kein o e lä 

m ää käsittelevä sym posium , jossa 

p ä ä jä rje stä jin ä to im iva t Turun 

kauppakam ari ja T urun Säästö.- 

pankki. Sym posium on luonteeltaan 

sam antyyppinen kuin F inland Igenkam 

panjan aikana G öteborgissa 

Länssparbanken G ö teborgin isännyydessä 

jä rje s te tty v ie n tija tuontika 

u p p a a käsite llyt ystävyyskaupunkien 

sym posium . 

□ 

TURUN K aupungin v ira llis e t valtuuskunnat 

v ie ra iliv a t heinäkuun 

aikana kahdessa T urun ystävyyskaupungissa, 

R ostockissa Saksan 

D em okraattisessa T asavallassa ja 

S zegedissä U nkarissa. R ostockiin 

v ie ra illu t valtu u skunta osallistui 

sie llä viete tylle Itäm eren v iik o lle ja 

S zegedissä käynyt valtu u skunta teollisuusm 

essuille. R ostockiin m atkanneeseen 

T urun kaupungin valtuuskuntaan 

kuulu iva t p iirip ä ä llik k ö A l 

lan M iettinen, oik.kand. Eeva Pärkö, 

hum .kand. R aili E ngdahl, levyseppä 

P auli Forss ja ylivääpeli 

M ikko T uom i. S zegedin valtuuskuntaan 

kuulu iva t y lih o ita ja A nja Sandberg, 

to im in n a n jo h ta ja Hannu Ansas, 

p iiris ih te e ri Johan H ollsten, 

kirvesm ies U nto K ärppä ja kunnallissih 

te e ri Lauri Lehti. T u rku o sallis 

tu i S zegedin m essuille myös 

kaupungin 750. ju h la vuotta kuvaavalla 

näyttelyllä, jo ka o li e sillä 

m essuilla heinäkuun lopulla. Vastavuoro 

isesti T u rku odotta a Szegedin 

kaupungin näyttelyä ensi vuonna 

p id e ttä ville T urun m essuille. 

* 

TURUN K iik u rit v ie ra ili heinäkuussa 

T urun ystävyyskaupungissa 

B ratislavassa (T shekkoslovakia). 

V iera ilu ku tsu n o li lähettä n yt kaupungin 

porm estari. M atkaan o sallistu 

i 54 tanssijaa, la u la ja a ja so ittajaa, 

jo illa o li m ukana y li 200 

esiintym ispukua. P e rillä a nnettiin 

k o n s e rtit B ratislavassa, K ezm arokissa 

ja Z idiarissa. O hjelm a käsitti 

pääosiltaan suom alaista kansantanssia, 

-la u lu a ja -m u siikkia . B ratislavan 

porm e sta ri L. M artinakin 

vasta a n o to lla kuoron puheenjo h ta ja 

Y riö P aaianen e sitti k a u p u n g in jo h 

ta ja V äinö J. Leinon h e n k ilö k o h ta i 

sen tervehdyksen. 

• Kaupunginjohtaja Väinö J. Leino (vas.) ja Romanian lähetystön kaupallisen 

osaston edustajat Mr Vaslle Botas ja Mr Ion Pressura tutustumassa 

Turun Messujen 1979 aluesuunnitelmaan Osuuskunta Turun Messujen 

toimitusjohtaja Heikki Löyttynlemen opastuksella. — Kuva: Fotonova. 

Turun suhteet Romaniaan 

vilkkaat ja lämpimät 

■ Turun suhteet Romaniaan 

perustuvat suurelta 

osin 60-luvun alussa Constanzan 

kaupungin kanssa 

tehtyyn ystävyyssopimukseen, 

toteaa kaupunginjohtaja Väinö 

J. L e i n o . Suhteitten 

solmimisesta lähtien niitä on 

hoidettu molempien osapuolten 

taholta erittäin aktiivisesti. 

Romanian kansainvälisiä 

suhteita hoitaa Bukarestissa 

kansainvälisten asioiden 

Instituutti, joka on 

pannut erittäin paljon painoa 

nimenomaan Constanzan ja 

Turun ystävyydelle. 

— T urun e d u sta ja t ovat v ie ra illeet 

C onstanzassa a inakin kolm e 

kertaa ja vastaavasti Constanzan 

kaupungin jo h to on tutustunut 

T urkuun. C onstanza on m ielestäni 

m eille e rittä in sopiva ystävyyskaupunki. 

Se s ija itse e m eren rannalla 

ja on sen alueen hallin to ka u p u n ki, 

jo lla sija itsevat M ustanm eren rannikon 

kuulu isat kylpyläkaupungit 

mm. kaikkien tu n te m a Mam aia. 

— Käytännön e sim e rkkin ä yhteistyöstä 

m a in itta koon, että Turku 

m uisti ystävyyskaupunkiaan avustam 

alla m u o d o llis e lla sum m alla 

tuhoisan m aanjäristyksen jä lkeistä 

jä lleenrakentam ista. 

R om ania on o s a llis tu n u t Turun 

M essuille jo vu o sin a 1971 ja 1975 

jo llo in se om an osastonsa lisäksi 

o li m ukana ystävyyskaupunkien 

yhteisosastolla sekä to i va ltu u skunnan 

ja e siintyvän ta ite ilija n m essuille. 

R om anian täm änkertaisesta 

ilm oittautum isesta minun on todettava, 

että olen erittäin iloinen siitä, 

jo s ystävyyskaupunkisuhteita voidaan 

näin laajentaa hyödyntämään 

myös m aittem m e talouseläm ää, sanoo 

kaupunginjohtaja Leino. 

Paitsi virallisten vierailujen m erkeissä 

on ystävyyssuhteita hoidettu 

kulttuuritoim innan puitteissa, m ikä 

onkin tavalliset kaupunkilaiset parem 

m in tavoittava yhteistyön muoto. 

Säännöllisistä yhteyksistä ja kulttuurivierailujen 

käytännön järjestelyistä 

huolehtii lähinnä Suomi— Romania 

-seuran Turun osasto, joka 

to im ii vireästi rakennusm estari 

Pentti S a a r i s e n johdolla. 

— M eillä ei ole m uodollisia jäseniä, 

vaan kaikki seuraan kuuluvat 

pitävät vilpittöm ästi Romanian 

kansasta, kulttuurista tai luonnosta 

ja ovat siksi innolla mukana to i 

minnassa. M uutoinkin m eidän on 

helppo toim ia, sillä Turun osasto 

on eräänlainen lem pilapsi Constanzan 

ja Turun erittäin tiiviin ystävyyden 

ansiosta. Olem m e saaneet 

ottaa vastaan pari, jopa kolm ekin 

taite ilija -, urheilija- tm s. vierailua 

vuosittain. Erityisesti m usiikin alalla 

on o llut ilo tutustua erittäin ko r 

kealuokkaisiin rom anialaistaiteilijoiden 

esityksiin. Olem m e vain pahoillam 

m e siitä, ettei seuralla ole 

varaa niin näyttävään m ainostam i 

seen kuin nämä ta ite ilija t ansaitsisivat. 

Lisäksi olem m e järjestäneet 

Turku-aiheisia näyttelyitä Rom aniassa 

ja avustaneet Turun kaupunkia 

sen pystyttäessä näyttelyjään 

Constanzaan ja Bukarestiin, kertoo 

Saarinen. 

O 

Karun kaupungin linnut 

kun laativat pesää, 

katot itkivät öisin, 

me varroimme kesää. 

Sitä uottelit myöskin 

sa kyljessä kiven, 

oli tilkkanen vettä 

ja multaa vain hiven. 

Sen siemenen syntyyn 

kai riittävän luulit, 

kevät kiihkeä kutsui 

ja kutsunsa kuulit. 

Katuvierellä silloin 

sä puhkesit kukkaan, 

et mielinyt loistaa 

ja hehkua hukkaan. 

Sait kukkia kotvan, 

ei haitannut halla, 

sun kukkasi kuolla 

sai askelten alla. 

Ja juuresi hauraan 

pian kaapi pois rauta, 

katu kaupungin sääli 

ei, heikkoja auta. 

A. T. KOSKIMIES 

TV-filmi 1840- 

luvun Turusta 

Luostarinmäeltä 

Elokuun lopulla film a ttiin Luostarinm 

äen käsityöläism useossa 1840- 

luvun eläm ää lähinnä koulu la isille 

tarkoitettuna TV-film inä. O hjaajina 

toim ivat M aria Jaakkola ja 1960- 

luvulla Suom en T urku-lehteä to im ittanut 

O sm o Jokinen, jo ka m yös on 

tehnyt käsikirjoituksen. A sia n tu n tija 

na oli Turun kauoungin h is to ria llisen 

museon tu tkija S olveig S jöberg. 

Luostarinm äelle p yrittiin saamaan 

m ahdollisim m an autenttinen eläm änmeno, 

jo llo in k u jilla tepastelee kotieläim 

iä ja tim p u rip e rh e (rakennustyöläinen) 

rakentelee mm. o rto d o k 

sista kirkkoa. M yös turkulainen 

vanha nyörin p u n o ja M alm gvist e siintyy 

film issä. M ainittakoon, että ko tieläim 

et ovat aikoinaan lehtem m e 

ilm oitushankkijana toim ineen Ulla 

Nurmen kotie lä im iä T urun P ikisaaresta. 

Elokuva liittyy TV:n Elävä-m useoaiheeseen 

ja nähtäneen jo syyskuun 

lopulla Koulu TV:n esityksissä. □

Turun Musiikkijuhlat -78 

■ S u o m en suven n yky k u va an kuulu u , että m e lk e in jo 

k a is e lla p a ik k a k u n n a lla on o m a t k u lttu u riju h lan s a , jo ita 

k u ts u ta an m illo in ju h laviiko ik si m illo in fe s tivaale iksi. 

M y ö s T u ru lla oli o m a t p e rin te is e t m u s iik kiju h la n sa, jo tk a 

k estiv ät kuusi p ä iv ä ä a lk a e n 12. 8. J u h lie n n im eksi o h 

je lm a le h tis e n k a n te e n oli p a in ettu ” T u rk u M u sic F e stival 

-7 8 ”. Ih m e tte le n v ain , m iksi s u o m en k ielin e n nim i ei 

k elv an n u t. K u u lijo ista y liv o im ais esti suurin osa oli k u i 

te n k in s u o m ala is ia . 

Kuuden päivän ju h lille oli s ijo i 

te ttu pitkälti yli kaksikym m entä tilaisu 

u tta ja totuttuun tapaan jo k a i 

selle o li pyritty tarjoam aan jotakin. 

V alittavana o li konserttim usiikkia, 

kansanm usiikkia, m atineoita, ulkoilm 

akonsertteja, yökonsertteja jne. 

Näin katsoen anti näytti runsaalta, 

m utta kun tarkem m in tu tki o h je l 

mia, huom asi, että m onet konsertit 

sisälsivät sam ankaltaista ohjelm aa. 

N iinpä valinta o li tehtävä lähinnä 

jatsin ja kam arim usiikin välillä. 

Turun M u s iik k iju h lilla -78 noudate 

ttiin selvästi säästölinjaa. Vuosi 

o li välivuosi, m ikä näkyi m yös siinä, 

että vain jokunen kansainväliset 

m itat täyttävä ta ite ilija o li k iin n ite t 

ty esiintym ään. Säästäväisyyttä näkyi 

osoittavan yleisökin, sillä vain 

harvoin e s iin ty jillä o li sali täynnä 

ku u lijo ita . Vai lieneekö asiaan vaikutta 

n u t juhlaväsym ys? Joka tapauksessa 

tämän kesän m u siikkiju 

h lis ta puuttui ju h la n tuntu. Ne 

olivat arkisen harm aat. 

R uisrock a lo itti jä lle e n tila isuudet, 

m utta tä llä kertaa ei päästy takavuosien 

m enestykseen. Vain 

m uutam a tuhat nuorta o li saapunut 

kuulem aan suosikkejaan. Kuin ennakoiden 

koko viiko n yleisilm että 

tunnelm a jä i kovin latteaksi. 

Jazzin ystä ville o li järje ste tty 

useita tilaisuuksia. Pori Big Band 

sai kunnian olla ensim m äinen 

alansa edustaja u lk o ilm a konsertillaan 

P uolalanpuistossa. Turkulaisia 

alan ta ita jia edusti E rkki Välilän 

kvintetti, jo n ka "k o n s e rtti" oli s ijo i 

tettu ravintola H aarikkaan. Konsertti-sana 

ohjelm assa tällaisen tilaisuuden 

kohdalla tuskin on aivan 

o ikeaan osunut. 

K a n sanm usiikkia kuultiin Luostarin 

m ä e llä kahdessa konsertissa, 

m utta yle isö ei o tta n u t näitä tila i 

s u uksia om ikseen. Ehkäpä kansanm 

u siikin tarve tyydytetään niin peru 

ste e llisesti K austisella, että intoa 

ei enää riitä pienem piin tila isu u k 

siin o sallistum iseen. Sään epävakaisuudella 

saattoi m yös o lla vaikutusta 

asiaan. 

J u h lie n a inoan solistikonsertin 

a nto i yhdysvaltalainen pia n isti Byron 

Janis, jo lle täm ä oli ensi viera 

ilu Suom een. Saapa nähdä tu le e 

ko to ista v ie ra ilu a piankaan, sillä 

Jouko H alviala 

sali o li vain puolillaan k u u lijo ita 

eikä flyygelikään tuntunut vierasta 

tyydyttävän. N iinpä hän vaihtoi 

konsertin ohjelm aa eikä soittanut 

M ozartia lainkaan. M uuten B yron 

Janis o soittautui m aineensa ve ro i 

seksi pianota itu riksi, jo k a lopulta 

läm peni niin, että soitti kaksi y lim 

ääräistä. 

M atineoissa ja m uissa konserteissa 

kuultiin tänä vuonna e rity i 

sen paljon kam arim usiikkia. A u 

gustin Dumay ja Edw ard A uer 

alo ittivat m atineallaan S ibelius-m u- 

seossa. He o livatkin ainoa duo, 

sillä ja tkosta pitivät huolen kolm e 

kam ariorkesteria ja kaksi jo u s i 

kvartettia. N äistä yhtyeistä ehkä 

parhaiten o nnistui duo Dum ay— 

A uer, jo tk a S chubert- ja Franckohjelm 

allaan tekivät hienoa työtä. 

T shekkiläisen kam ariorkesterin 

vierailu ei alkanut yhtä suotuisissa 

m erkeissä. V arsinkin Turun linnan 

m atineassa orkesterin esityksissä 

o li p aljon rikkeitä, jo ita tshekkilä i- 

siltä ta ite ilijo ilta ei ole to tu ttu kuulemaan. 

N iiltä eivät välttyneet 

m yöskään o rkesterin solistit, kapellim 

estari Joseph V lachin tyttäret 

Jana ja Dana, jo tk a soittivat J. S. 

B achin kaksoisviulukonserton d- 

m olli. K am ariorkesterin toinen kon 

se rtti seuraavana päivänä o li jo 

paljon o n nistuneem pi. 

M uut ka m a rio rke ste rit olivat ko tim 

aasta, to in e n H elsin g istä ja toinen 

Turusta. H e lsin kilä ise t soittivat 

V asili S inaiskin jo h d o lla M ozartia. 

Haydnia ja S hostakovitsia. Turun 

kam ario rkeste ria jo h ti Ilari Lehtinen, 

ja heidän ohjelm assaan oli 

B achia ja Kokkosta. Kum m ankin 

orkesterin s o listin a oli h u ilisti, helsin 

k ilä is illä M ikael H elasvuo, joka 

soitti Haydnia, ja tu rk u la is illa Ilari 

Lehtinen, jo k a puolestaan soitti 

h uiluosuuden J. S. B achin vaativassa 

h-m ollisarjassa. Ilahduttavinta 

m inusta tässä o li, että Turkuun 

on v ih d o in saatu korkeat vaatim ukset 

täyttävä kam a rio rkeste ri, jolle 

toivon runsaasti esiin tym isiä ja pitkää 

ikää. 

M u s iik k iju h lilla on tavallisesti 

esiintynyt m yös jo u s ik v a rte tti. Tällä 

kertaa yhtyeitä o li kaksikin, mutta 

kum pikaan ei yltä n yt edelliste n kävijö 

id e n tasolle. Jo u sikva rte tti on 

kam arim usiikin vaativin alue, joka 

asettaa e s iin ty jille erityise n suuret 

vaatim ukset sävelpuhtaucien ja 

y hteissoiton suhteen. M olem m illa 

kvarteteilla o li ju u ri näissä kohden 

p u utteita. S aule sco -kva rte tin ohjelm 

asta. jo ka sisä lsi Haydnia, 

C arlstedtia, P u ccin ia ja M endelssohn-B 

artholdya. p a rhaiten o nnistu 

ik in ju u ri C a rlste d tin kvartetto, 

jo k a m odernina ei o le niin paljastava 

ja arka. Ehkä täm ä teos m uutenkin 

sopi kva rte tille parhaiten. 

Y lim ääräisenä S aulesco-kvartetti 

R uotsista s o itti T shaikovskin Andante 

cantabilen. 

V oces Intim a e -kvarte tti on tänä 

kesänä soittanut vähän jo ka puolella 

Suom ea, ja tu n tu u kin siltä, että 

paras vire o li kadonnut ennen T u 

run vierailua. Täm ä ahkera konsertoim 

inen o nkin selvästi o llu t valm 

entautum ista syksyn kansainväliseen 

jo u s ik v a rte ttik ilp a ilu u n , joka 

pidetään H elsingissä. K vartetin ohjelm 

assa o li M ozartin jousikva rte tto 

B -duuri, KV. 589 ja B enjam in Brittenin 

jo u sikva rte tto n:o 3. M ozartin 

kvarteton II ja lii osa kuuluu kilp 

ailun p a ko llisiin kappaleisiin. 

O m at konserttinsa o li m yös cemb 

alisti Eva N o rd e n fe ltilla , kita risti 

C arlos B o n e llilla ja H ilkka S iipolan 

jo h ta m illa T urun N a islaulajilla. 

V arsinkin viim eksi m ain itu t saivat 

erityisen läm pim än vastaanoton 

o h jelm allaan, jo ka sisä lsi vain uutta 

suom alaista kuoro m u siikkia . 

Ju h la t p ä ä tti kaksiosainen Schub 

e rt-konsertti, jo ssa viisi kotim aista 

la ulajaa e sitti säveltäjän keskeistä 

la ulutuotantoa. R alf G othonilla 

o li kova urakka, jo s ta hän selvisi 

h ienosti. K a ikki la u la ja t sen s i 

jaan eivät o lle e t valm istautuneet 

riittävän h u o le llisesti. Y leisöä v iim 

eiseen ko n se rttiin o li tu llu t vain 

kourallinen. 

U skon ku ite n kin , että ensi 

vuonna, kun Turku m uutenkin 

Taidemaalari 

Pernon maisemassa 

Turkulaisia kuvataiteilijoita 

VI 

VILJO RANTA 

V iljo Ranta atelierissään 1951. 

ATELJEEHUVILA sija itsee Pernon 

kartanosta le ik a tu lla puita kasvavalla 

saarekkeella, jo k a selvästi kohoaa 

p e ltotasanteen yläpuolelle. 

Tässä on V iljo Rannan ja hänen 

eläm änkum ppaninsa koti, valkoinen 

puurakennus, e rillin e n sauna ja e rillinen 

u lkorakennus. Tässä on heidän 

lähim aailm ansa, rakkaiksi käyneet 

puut ja k u k k ia kasvavat m ätju 

h lii, m u s iik k iju h la tk in saavat 

arvoisensa p u itte e t. A kateem ikko 

Joonas K okkonen sanoi äskeisessä 

tv-haastattelussaan, 

että kun ta rjo lla on to d e lla korkealuokkaista 

ohje lm a a , yle isö 

kin täyttää s a lit. 

□ 

JO U K O H ALVIALA 

Ensio H a rn i 

täät, lintujen ja pieneläinten asuttam 

a luonnonpuisto ja läheisistä 

te ollisuuslaitoksista huolim atta täysin 

rauhallinen maapala. 

Fasaani on tu llu t päivittäiselle 

vierailulleen ja katselee ikkunaan 

päin sam m aleiselta kiveltä. Odottaa 

jotain maukasta syötävää, kuten 

pikku lin n u t lintulaudalla. 

Päärakennus on Rannan suunnittelem 

a ja valm istui samana 

vuonna, 1949, jo llo in hän siirtyi 

Tam pereen K lassillisesta lyseosta 

T urun Klassilliseen, kuvaam ataidonopettajan 

virkaan. 

TAITEILIJAKO D IT ovat hyvin erilaisia. 

Yhteistä n iille ovat taulut ja 

m onet vanhat m useoesineet, mutta 

erilaisuus ilm enee kirjastojen suuruudessa 

ja taide-esineiden lukumäärässä 

ja lajissa sekä m ahdollista 

sivuharrastusta todistavissa 

esineissä. 

Kun talon em ännän, taidem aalari 

Liisa Riikkalan, pyöräyttäm ät tu lo - 

kahvit on juotu, siirrytään lähem 

m in tutkim aan tätä ta ite ilija in pesää. 

O tto M äkilää edustaa neljä työtä, 

mm. "K a ksi ku lkija a ", "E e ve” 

ja "M u stasukkaisuus". Edvin Lydén 

iltä on "P ääsiäistaulun” keskiosan 

luonnos. K alle Eskolaa edustaa viisi 

maalausta, Kauko Lehtiseltä on 

kaksi, N iin ivirra ita pastelli, Jussi 

V ikaiselta on kolm e veistosta ja 

Ennu O kalta V iljon ja Liisan päät. 

V ielä näkyy se in illä V eikko Vuoren, 

Ragnar W esterholm in, N ikolai Lehdon, 

Aku Kaivannon ja Eino A altosen 

nim et. G raafikoista m a inittakoon 

Harry H enriksson, Ilm ari Väänänen, 

Lauri ja V iljo Lehm ussaari 

sekä Anders H olm qvist. Nähtävänä 

on V iljo n tö itä kubistiselta ja abstraktiselta 

kaudelta sekä Liisan h ie 

no akvarelli. Arvaan, e ttä yläkerran 

varastohuoneessa on paljo n kin 

m aalauksia. 

Erityisesti painuu m ieleen sitruuna-asetelm 

a, jo n ka ta ite ilija sanoo 

viim eisekseen. A nkara n ivelreuma 

on tehnyt tehtävänsä, kuten 

se teki R e noirillekin. Tuskin m ikään 

muu sairaus voi kohdata ta ite ilija a 

niin tuskallisesti kuin se, että käsi 

ei enää tottele, vaikka viivat, m uod 

ot ja värit yhä elävät hänessä. 

KUSTAVISSA on R annoilla punainen 

tupa ja perunam aa. Kun kevätkylm 

ät ovat m enneet ja v u o kot lopettaneet 

kukintansa kotim äellä, 

lastataan pieni Fiat ta varo ita tä y 

teen ja ajetaan m ökille m eren ja 

otsonin tuoksuun. T äällä kuluvat 

kesäiset päivät nopeasti, s illä m ui-

• Turun Taideyhdistyksen piirustuskoulu Viljon Rannan rehtorlalkana. 

Edessä vas. Viljo Ranta, Otto Mäkilä ja Aku Avanto. — Kuva: Oy. Foto Ab. 

ta kin ta ite ilijo ita asuu näissä m aisemissa. 

VILJO RANTA on syntynyt Turussa 

m arraskuun 28. pnä 1906. 

Hän on Portsan poikia, kuten m i 

näkin. Ranta on n iitä harvinaisia 

ta ite ilijo ita , jo tka ovat suorittaneet 

ylioppila stu tkin n o n . Jo lu kio lu o killa 

kävi hän piirustuskoulun iltakursse 

illa ja sitten lyseosta päästyään 

päiväoppilaana 1928— 30, jonka jä l 

keen T aideteollisuuskeskuskoulua 

30— 33. Ranta oli sitten Tam pereen 

K lassillisen lyseon kuvaam ataidono 

pettajana 37— 49 ja sen jälkeen 

T urun K lassillisessa lyseossa Edvin 

Lydénin jälkeen 49— 68. Turun Taideyhdistyksen 

piirustuskoulun jo h 

ta ja n a hän o li 50— 55. 

A teneum in jälkeen ei Ranta heti 

ryhtynyt opettajan aikaa vievään 

tehtävään, vaan oli pari vuotta vapaana 

taiteilija n a . Hänet nähtiin 

s illo in M annisen taiteilijakahvilassa 

yhdessä Kalle R autiaisen ja Otto 

M äkilän kanssa. Kun Lydén oli 

koulusta vapaana klo 11— 13 vä lillä, 

hän vie tti sen ajan M annisella 

ju te lle n pöytätovereilleen paljonkin 

taiteesta. Täm ä "T urun koulun" 

m odernistipedagogi istu tti k u u lijo i 

hinsa uusia aatteita, siksi häntä 

o nkin pid e tty koko Suom en taiteeseen 

vaikuttaneen uuden taidenäkem 

yksen uranuurtajana. O nkin 

m ielihyvin todettava, että entinen 

klassillisen lyseon ja siis Lydénin 

oppilas, Raim o Aarras, on hänestä 

tehnyt tutkielm an, jo ka lienee ilm 

estynyt tai ilm estym ässä tämän 

k irjo ite lm a n tultua julkisuuteen 

"S uom en T urussa". 

Ei o le epäilystäkään, ettei Edvin 

Lydén olisi p aljon vaikuttanut V iljo 

Rannan taiteeseen. Sam anaikaisesti 

kuvaam ataidonopettajaksi valm istum 

assa o lleena ihailin jo s illo in V iljo 

Rannan varm aa piirustustaitoa 

v a rsin kin elävässä m allissa, jo llo in 

työskentelim m e sam assa huoneessa 

Per Å ke Laurénin oppilaina. T ällaiselle 

pohja lle o li hyvä rakentaa ja 

om aksua itselleen sopiva taidesuunta, 

jo ta ei luonnollisestikaan m i 

tenkään valita, vaan m ennään saatu 

je n ta id e la h jo je n viem änä kehi 

tyksessä eteenpäin. Ranta sanoo 

tehneensä alussa im pressionism in 

vaikutuksen alaisena. E kspressionismi 

antoi hänelle paljon vapaana 

taidem uotona ja kubism i sopi hänen 

luonteelleen, kuten m yöhem 

min abstraktinen som m ittelu. Neljäkym 

m entäluvulla syntyi surrealistisiakin 

töitä, m utta ei kuitenkaan 

tietoisesti surrealism iin pyrkien. Ehkäpä 

M äkelän toveruus jo ta in vaikutti? 

• Pronssiveistos -38. Ennu Oka. 

Kuva: Liisa Rilkkala. 

NÄYTTELYITÄ 

Vuonna 1932, siis A teneum i-aikana, 

sai Ranta kaksi työtä T urun T a i 

deyhdistyksen näyttelyyn. Se oli 

alkua. Ensim m äinen R uotsinm atkakin 

oli jo tehty 30. M yöhem m in 

osallistui hän Turun T aiteilijaseuran 

näyttelyihin 34, 35, 36, 38, 41, 44, 

47 ja 50. Irm elin taidesalongissa 

oli hänellä yhteisnäyttely 45 M äkilän, 

Eskolan ja Liisa R iikkalan 

kanssa. T aid e m u se o n Piirustusn 

äyttelyyn hän o s a llis tu i 47. 

K alle E skolan kanssa järjesti 

Ranta näytte lyt T am pereelle 61 ja 

H e lsin kiin H örham m erille. Myös 

O tto M ä kilä n ja Jussi Vikaisen 

kanssa o li h ä n e llä yhteisnäyttely 

Tam pereella. 

T u rku la iste n ta ite ilija in mukana 

o li hän G ö te b o rg issa ja Tukholm 

assa 46. 

ARVOSTELUA 

EDVIN LYDÉN m ainitsee Turun 

T a ite ilija s e u ra n vuosinäyttelystä 

(1934) Rannan "E lo k u u n illa n ". Hän 

sanoo: 

— "T u rk u la is is ta n uorista on ens 

ikädessä m ainittava eräs kokonainen 

seurue, jo lla on yhteistä eräs 

p rim itis m iin tähtäävä pyrkim ys." 

VEIKKO PURO k irjo itta a samasta 

näyttelystä: 

— " V iljo R anta herättää tässä 

näyttelyssä m yöskin paljon huom 

iota. Hän näyttää virtuosim aisen 

p iirtä jä n ta ito n s a tuokiopiirrosten 

sarjassa, jo is s a on lennokkuutta ja 

liik k e id e n sekä asentojen sattuvaa 

ilm aisuta ito a . Hänen maalauskokoelm 

assaan saa ilm aisunsa oikea 

m a a la rin ilo — vars in k in värin käytössä". 

OM -(n im im e rk k i) Taiteilijaseuran 

n äyttelystä (1938): 

— "E n sim m ä isessä salissa tapaam 

m e V iljo Rannan kokoelman, 

jo n ka ase tta isin näyttelyn parhaimpien 

jo u kkoon. S iinä kiintyy huom 

io ensiksi "O m a kuvaan", jonka 

v ih e rtä vät v ä rit h uipentuvat palvelem 

aan kasvojen vakavam pia sointu 

ja m e lko o n n istu n e e sti." 

EDVIN LYDÉN k irjo itta a Turun 

T a ite ilija s e u ra n vuosinäyttelystä 

1941: 

— " V iljo R anta on viim e näkem 

ästäni h uom attavasti edistynyt. 

E rikoisesti ovat v ä rit ja niiden soinnut 

a lkaneet o lla uskottavassa yhteydessä 

sisä llö n kanssa. Viivan 

jo u sta vam p i ty y litte ly kehittyy kai 

seuraavassa asteessa." 

ANTERO RINNE sam asta näyttelystä 

o tsakkein : 

UUSI T A ID E K O U LU KEHITTY 

M ÄSSÄ: 

— "T o in e n va rsin p itkä lle kehittynyt 

fa n ta stin e n sym b o listi on Viljo 

Ranta. (O li e d e llä kirjoittanut 

O tto M äkilästä.) 

H änen som m ite lm a n sa ovat saavutta 

n e e t sella isen kypsyyden, että 

ne on e h d o tto m a sti otettava vakavasti. 

V a rsin kin M e la n kolia " on 

h e rkkä luom us, jo k a unikuvan tav 

o in v a n g itsee katsojan. Näiden 

kahden (m a a la rin ) lin ja a seuraa 

kym m enkunta m uuta nuorta taiteilijaa, 

jo id e n ty ö skente ly ei vielä ole 

yhtä va rm a lla p o h ja lla ." 

(A rvo ste lija osti "M e la n k o lia n '.) 

EDV. ELE N IU S T urun T aiteilijaseuran 

XX kevätnäyttelystä 1944: 

— "L ä h e m m ä s koriste e llista esitystapaa 

s iirty v ä t V iljo Rannan pienoiskuvat. 

N iis tä esim . sisäkuva, 

N :o 72, ro h ke in e puna-vihreä-ruskea 

sävyineen on värivaikutukseitaan 

e rittä in va rm a ja kaunis ja samaila 

m u o d o lta a n kin p irte ä ja m iellyttävä.” 

TEODOR SC H ALIN T aid e m u 

seoon jä rje s te ty s tä P iiru stu snäytte 

lystä 1947: 

— "R a n ta v is a r sin fu lla styrka 

som te ckn a re i några uto m o rd e n t 

liga kvin n lig a a k te r e fte r m odell. 

G reppet ä r s k u lp tu ra lt ren kontur 

såsom hos K o lb e e lle r M a illo l." 

OSMO LAIN E k irjo itta e ssaan Turun 

T a ite ilija seura n vuosinäyttelystä 

1950 liittä ä a rvosteluunsa V iljo 

Rannan 'A la s to n " -m aalauksen kuvan. 

Eikä suotta. 

• Alaston -49. Viljo Ranta. Kuva: 

Liisa Riikkala. 

Ikäänkuin tiiv is te tty n ä a rviointina 

on vielä syytä m a in ita intendentti 

Erik Berghin k irjo itu k s e s ta TURKU 

LAISEN M O DERNISM IN NYKYHET 

KEN EDUSTAJIA S uom en Taiteen 

V uosikirjassa 1958— 59 V iljo Rantaa 

koskeva osa: 

— "Ä ly n v o itto is ta abstraktia 

suuntausta edustavat 50-luvun 

päättyessä nim enom aan V iljo Ranta 

(s. 1906) ja O tso K arpakka (s. 

1914). Ranta s iirty i asteittain ja 

jo h donm ukaisesti a b straktiseen ilm 

aisuun ja sam oihin a ik o ih in kuin 

Otto M äkilä. P erusolem ukseltaan 

M äkilä ja Ranta ovat täysin e rila i 

set: M äkilä lyyrinen rom antikko, 

jonka n o n fig u ra a lise t som m itelm at 

jossain m äärin tu n tu vat olevan surrealistisen 

näkem yksen sävyttäm iä, 

Ranta sitävastoin esiin tyy puhtaan 

kuvageom etrian tu lkkin a . Hänen 

töissään on k u vio in n in ryhtiä ja 

kiinteää selkeyttä, jo ta tehostaa 

ytim ekäs, usein v iile ä h k ö väritys". 

ULKOMAANMATKOJA 

Paitsi viim eisessä kuvata ite ilija in 

m atrikkelissa m a in ittu ja ulko m a a n 

m atkoja R anskaan 50— 51, Italiaan 

ja S veitsiin 54, kävi Ranta delegaation 

mukana Leningradissa, 

M oskovassa ja Kievissä 57, Pariisissa 

58 ja W ienissä 68. 

TUNNUSTUSTA on V iljo Ranta 

saanut mm. apurahojen muodossa 

Turun Taideyhdistykseltä ja hänen 

töitään on Turun kaupungin kokoelm 

issa sekä Turun Taidem u 

seossa. 

T aiteilija-apurahat olivat tiukassa 

siihen aikaan, kuten nytkin. Taidem 

aalari Einari Wehmas o li y rittä 

nyt turhaan jo parikym m entä kertaa, 

vaikka o li hyvä tekijä. Viim ein 

hän tekstasi hienon adressim uotoisen 

anom uksen, m utta rahaa ei 

vaan silläkään hellinnyt. Eikä to 

siaan m atrikkelissakaan kerrota, että 

hän olisi koskaan stipendiä saanut. 

Ranta on o llu t Turun Taideyhdistyksen 

johtokunnan jäsen, kuulunut 

Turun T aiteilijaseuran Ryhmä 9:än 

sekä K uvaam ataidonopettajain liittoon. 

V iljo Ranta on myös m usiikin 

tuntija , joka hartaasti kuuntelee 

m usiikkiesityksiä ja ehkä siitä maailm 

asta siirtää näkem yksiä omaan 

kuvamaailmaansa. 

V iljo Ranta on viestikom ppaniassa 

kam ppaillut Itä-Karjalan Vuokkiniem 

essä, U htualla ja Kiestingissä. 

1941— 44. Vm 2. 

T aiteilija u ra luovana taite ilija n a 

on päättynyt. Ranta on jättänyt piirtim 

ensä ja siveltim ensä. m utta hänen 

m ielikuvituksensa elää ja hänen 

silm änsä näkevät ym pärillä o le 

van kauneuden m aailm an taite ilija n 

silm illä . Ja se m aailm a on edelleen 

rikas. T a iteilijatoverinsa rinnalla 

Aunin Panim on kaunis tiilirakennus 

• Malli -48. Viljo Ranta. Kuva: Liisa 

Riikkala. 

kulkien hän saattaa edelleen pohtia 

kauneuden salaisuuksia, tehdä 

uusia havaintoja ja syventyä k irja l 

lisuuden avulla suurten m estarien 

luom iskam ppailuihin. M aailm a on 

rikas ja yllätyksiä täynnä. Ars 

longa, vita brevis. 

□ 

ENSIO HARNI 

A urajoen rannalla edustaa viim e 

vuosisadan vaihteen tehdastyyliä 

parhaim m illaan. "O lla ko vai eikö 

o lla ’’ on tämän rakennuksen kohtalo 

lähiaikoina. Paljon on rakennuksen 

säilyttäm isen puolesta puhujia 

ja sen vastaisen käytön ehdottajia. 

U seim m iten on m ainittu 

rakennuksen olevan kuin luotu 

Turun uuden museon, tekniikan 

museon sijaintipaikaksi ja näyttelyhuoneistoksi. 

Auran Panim o-Hartw 

all lopettaa Turussa lä hiaikoina 

toim intansa ja s illo in viim eistään 

tulee e sille kysymys rakennuksen 

käyttötarkoituksesta tai purka m i 

sesta. T urku-seura on saanut eri 

tahoilta toivom uksia, että seura 

tekisi a.o. vira n o m a isille esityksen 

rakennuksen säilyttäm isestä. A siasta 

on aikaisem m in tehty a loitekin 

ja tilannetta seurataan. — T eksti ja 

kuva: Ilm ari Rinne.

Turun koulut juhlivat 

■ T u ru n valm istau tu essa v ie ttäm ä än 7 5 0 -v u o tisju h liaan, tu le e 

n iid e n y h te yd e s sä s am a lla k u lu n eeksi tasan 100 v u o tta k a u 

p u n g in v an h im m a n s u o m en k ielis en o p p ikoulu n T u ru n k la s 

s illisen lyseon to im in n a n alo ittam is esta . K olm ella m u u llakin 

k u n n ia n a rv o is e lla tu rk u la is e lla k o u lu lla on ju h lavu o ten sa, 

s illä ” e n n a k k o o n ” v ie ttäv ät tä n ä syksynä 7 5 -v u o tispäiviään 

T u ru n S u o m a la in e n Y h te is k o u lu ja Turu n jyseo. P u o lalan 

Y h te is ly s e o p u o le staan vietti jo viim e kev äänä koulu ju h la a 

p u o livu o sis atais en o lem a s saolo n s a kunniaksi. 

K oulu-uudistusten kerällä katosivat 

pari vuotta sitten kuvasta o p p i 

koulu t ja myös niiden vanhat tutut 

nim et siirtyivät historian lehdille, 

m utta entiset oppila a t eivät ole halunneet 

kuitenkaan unohtaa opinahjo 

je n sa juhlavuosia. "Suom en 

T u rk u " haluaa m yös näillä palsto 

illa a n lyhyesti kertoa kaupungin 

sivistyseläm ään m erkittävällä tavalla 

vaikuttaneen neljän oppikoulun 

vaiheista. N ouseehan niiden yhteinen 

oppilasm äärä yli 30.000:een, 

jo sta jo u ko sta on noussut m ittava 

m äärä kansalaisia aina johtavim piin 

asem iin maassam m e. 

KLASSIKKO VANHIN 

V oim akkaan isänm aallisen ja 

kansallisen tunteen vallassa lausuttiin 

T urun vanhim m an suom enkielisen 

o p p ikoulu n syntysanat 19. 3. 

1879, jo llo in "K la s s ik o n " edeltäjänä 

toim in e e n Turun Suom alaisen Yhteislyseon 

perustava kokous pid e t 

tiin lähes 200 henkilön läsnäollessa. 

Sam ana syksynä 1. 9. 1879 pääsi 

ko u lu työ alkam aan yhdellä luokalla 

e ntisen Seurahuoneen ja myöhem 

m in kaupungintalona toim ineen 

puurakennuksen suojissa Linnankadulla. 

P ääsytutkintoon pyrkineistä 

m uutam at olivat jo rippikoulun 

käyneitä, m utta I luokalle hyväksytyistä 

42 o p pilaasta o li kuitenkin 

su u rin osa 11— 14-vuotiaita. 

K o u lu tilo je n tu ltu a ahtaiksi, päästiin 

1882 m uuttam aan T uom iokirkkotorin 

varrelle, nykyiseen Gezeliuksenkatu 

2:een. Ensim m äiset 16 

y lio p p ila s ta le ivottiin 1887, mutta 

sam alla lakka u te ttiin yksityislyseon 

to im in ta ja VI— V III luokkien 93 o p 

pila sta s iirre ttiin neljä vuotta a ikaisem 

m in perustetun valtionlyseon 

v astaaville luokille . Koulutyö jatkui 

nyt Linnan- ja E skelinkatujen kulm 

auksessa sijainneessa entisessä 

kehruuhuonee ssa eli "S pinhuusissa", 

jo n k a paikalle nyttem m in on 

rakennettu Eskelin koulun ja lukion 

käytössä oleva m oderni koulutalo. 

O ppilasm äärä kasvoi tasaisesti, 

kunnes toisen suom alaisen oppi- 

Reino Linkosaari 

koulun tarpeellisuuden käytyä yhä 

välttäm ättöm äm m äksi, reaaliosasto 

1903 m uutettiin itsenäiseksi 8-luokkaiseksi 

reaalilyseoksi. K orkeim 

m illaan oli Klassikon oppilasm äärä 

ilm an rinnakkaisluokkia 1889— 90 

e li 273 ja ennen "R eaalin” irtautum 

ista 452. Pienim m illään oppilasluku 

o li 146 vuonna 1922. 

SUOMEN SUURIN 

T urun Suom alainen Y hteiskoulu 

oli yli 20 vuoden ajan maamme 

suurin oppikoulu oppilasm äärän 

noustessa yli tuhannen. Lokakuun 

6. päivänä 75-vuotisjuhliaan viettävän 

koulun m atrikkeliin on m erkitty 

yhteensä noin 12.000 oppilasta, 

joista ylioppilastutkinnon on suorittanut 

noin 5500. 

A jatus yhteiskoulun perustam i 

sesta Turkuun heräsi ensiksi Turun 

Kansallisseuran piirissä. Kun syksyllä 

1903 suuri joukko suom enkielisiä 

oppikouluihin hyväksyttyjä jäi 

kouluun pääsemättä, katsottiin, että 

koulun perustam iseen oli ryhdyttävä. 

K oulun yllä p itä m istä varten peru 

ste ttiin kannatusyhdistys, johon 

heti liitty i 55 jä sentä lupautuen kukin 

25 m a rkalla vu o sitta in tukemaan 

koulun y llä p itä m istä . Lokakuun 3. 

päivänä 1903 a lkoi T urun Suom alainen 

Y h te iskoulu -n im isen yksityisen 

o p p ik o u lu n toim inta. 

Ensim m äiset k o u lu tila t saatiin 

M u lta vie ru n katu 1 :stä, talosta, jonka 

o m isti jo h to ku n n a n jäsen, rakennusm 

estari K. L. Frem ling. Auliis 

ti hän ta rjo s i k o u lu lle tila t ensim 

m äiseksi lu kuvuodeksi ilm aiseksi. 

O p p ila ita o li tä llö in 45. 29 poikaa 

ja 16 tyttöä. K oulun kasvaessa 

täm ä huoneisto kävi kuite n kin ahtaaksi. 

S yksyllä 1905 kirjapainono 

m ista ja G. W W ilen ta rjo u tu i koulua 

varten o sitta in uudestaan rakentam 

aan talossaan Venäjänkirkkokatu 

(Y lio p isto n katu ) 7:ssä olevan 

varasto m a kasiin in a käytetyn 

kivirakennuksen. Tässä talossa 

koulu to im i vuokralaisena 24 vuotta. 

Om aa koulu ta lo a varten saatiin 

v ih d o in kaupungilta to n tti Kauppiaskatu 

17:stä, ja päästiin siirtymään 

p ois vastavalm istuneen Asunto 

Oy M ontanan va rjo o n valottom 

aksi jo u tu n e e sta piharakennuksesta. 

Uuden rakennuksen peruskiven 

m uuraus tapahtui 3. 10. 1928 

koulun täyttäessä 25 vuotta. Monien 

rahoitu sva ike u ksie n jälkeen 

koulu saatto i a lo itta a lukuvuoden 

1929— 1930 om assa talossaan. Opp 

ilasm äärä o li tä llö in 722. Tilantarpeen 

kasvaessa saatiin koululle 

1962 lisärakennus. O petustilojen 

ratkaisevasti p a rannuttua koulun 

lukusu u n n ite lm a a v o itiin samalla 

n ykyaikaistaa ja su o ritta a monia 

a rvokkaita kokeiluja. 

T urun S uom a la isella Yhteiskoululla 

on o llu t o n n i saada pitkäaikaisia, 

e rittä in pystyviä rehtoreita. 

K oulun käytä n n ö llisen perustam istyön 

s u o ritta ja o li todellin e n opettaja- 

ja kasvattajakutsum uksen 

elähdyttäm ä henkilö , A ina Honka, 

jo ka to im i 25 vu o tta koulun johtajattarena, 

s iitä ajasta 10 vuotta 

koulun ainoana johta ja tta re n a . Profe 

ssoriksi siirtyneen K aarlo Jäntereen 

lyhyen re h to rikauden jälkeen 

tu li koulun m ie spuoliseksi johtajaksi 

Juhani V uorela, jo ka vuodesta 

1919 vuoteen 1957 h oiti rehtorin 

tehtäviä. Vv. 1957— 1972 to im i kouluneuvos 

E in a ri Joutsam o koulun 

ta rm okkaana rehtorina. T urun Suom 

alaisen Y h te iskoulu n toim intaa 

ja tkavat T u u re p o rin lu kio ja Tuurep 

o rin koulu, jo id e n rehto re in a ovat 

A arne T o ivola ja A u lis Jantunen. 

K oulun v a ih e ista ja tapahtum ista 

kertoo 75-v u o tis ju h la ju lk a is u , jonka 

to im itta a kouluneuvos E inari Joutsam 

o. 

Puolalanmäen koululla ja lukiolla 

50-vuotisjuhlaviikko 

■ T u ru n s u o m e n k ie lis iin o p p ik o u lu ih in oli 1920-luvun p u o liväliin 

tu lta e s s a p y rk in y t s iin ä m ä ärin runsaasti oppilaita, että 

kau p u n kiin k a iv a ttiin u u tta lyseo ta. V. 1927 valtioneuvosto e sitti 

k o u lu h a llitu k s e n e h d o tu k se s ta e d u skunnalle , että Turkuun 

p e ru stettais iin v iis ilu o k k a in e n p o ik ak o u lu . Eduskunta poikkesi 

e sityksestä s ik ä li, e ttä p ä ätti p e ru staa kuusiluokkaisen, k an sakoulun 

k o k o o p p im ä ä rä lle ra kentu v an , yliopistoon johtavan 

p o ikalyseon. H e lsin g is sä ja Jyväskylässä kym m enen vuotta 

to im in e id e n k o e ly s e o id e n katso ttiin siis o soittaneen, että k an 

sakoulu n k o k o o p p im ä ä rä voitiin a setta a oppikoulu o p etu ksen 

po h jaksi. U u s m u o to is ia o p p ik o u lu ja to im i sam aan a ik a an parilla 

k y m m e n e llä p a ik k a k u n n a lla . 

• Lehtori Meri Kyrkl oppllalneen saksan salongissa. — Kuva: J. Kääriä. 

REAALILYSEON 

ITSENÄISYYS 

Turun suom alaisen reaalilyseon 

— sittem m in T urun lyseon — to i 

minta a lkoi syyskuun 1. päivänä 

1903, jo llo in K lassikon reaaliosasto 

asetuksen m ukaan m uuttui itsenäiseksi 

kahdeksa n lu o kka ise ksi reaalilyseoksi. 

Koulu to im i kuite n kin edelleen 

Turun k la ssillisen lyseon huoneistossa 

Linnan- ia E skelinkatujen 

kulm auksessa. T ilanahtaus kävi 

ajan m ittaan k u ite n kin y livoim a iseksi, 

ja opetus jo u d u ttiin hoitam aan 

tilapäisissä su o jissa uuden koulutalon 

valm istum iseen asti. Syksyllä 

1908 a lo ite ttiin kauan odote tu n koulutalon 

rakennustyöt. S yyskuun 1. 

päivänä 1910 a lo itti reaalilyseo vihdoin 

työskentelynsä om an koulu ta 

lon suojissa. 

Oppilasm äärä kasvoi nopeassa 

tahdissa ollen suurim m illaan vuoden 

1926 alussa eli 734. Kaikkiaan 

on Turun lyseota käynyt — osa 

heistä vieläkin koulussa — 8267 

poikaa. O pettajia on o llut noin 200. 

Turun lyseon pitkäaikaisim pina 

rehtoreina ovat toim ineet Iivari Vanaja 

1920— 37 ja Elias Levanto 

1937— 55. 

Koulun nykyiset rehtorit ovat 

M useomäen lukiossa Eino Karivaara 

ja Museomäen koulussa Kyllikki 

Luoto. 

Turun lyseo viettää 75-vuotisjuhliaan 

kuluvan vuoden marraskuun 

11. päivänä. Tapauksen kunniaksi 

julkaistaan myös koulun oppilasm 

atrikkeli, jonka toim ittam isesta 

vastaa kauppatiet.m aist., A ntti Koskinen. 

□ 

REINO LINKOSAARI 

K uusiluokkaisena poikalyseona 

näin syntynyt Turun toinen suom a 

lainen lyseo — nim i tosin lyheni 

sotien jälkeen Turun toiseksi lyseoksi 

— to im i 1950-luvun alkuun 

saakka. Turun toinen lyseo m uutettiin 

lukuvuoden 1950— 51 alussa 

asteittain kahdeksanluokkaiseksi 

kasvavaksi yhteislyseoksi. Sam alla 

koulun nim i m u utettiin Turun to i 

seksi yhteislyseoksi. V iim eiset kuusiluokkaisen 

poikakoulun lukusuunnitelm 

aa noudattaneet oppila a t k irjoittivat 

ylioppilaaksi keväällä 1956 

ja ensim m äiset kahdeksanluokkaisen 

yhteislyseon kurssin lukeneet 

kaksi vuotta m yöhem m in. Koulun 

nim i oli tällöin kuitenkin jo jälleen 

m uuttunut. Kun Turun yhteislyseo 

m uuttui Turun norm aalilyseoksi o li 

nim itys toinen yhteislyseo perustetta 

vailla ja kouluhallitus hyväksyi 

uudeksi nim eksi syyslukukaudesta 

1957 alkaen vanhem painneuvoston 

ja opettajakunnan yksim ielisesti 

ehdottam an Puolalan yhteislyseon. 

Lukuvuosi 1975— 76, koulun 48. 

lukuvuosi oli sitten viim einen rin 

nakkaiskoulujärjestelm än vuosi T u 

russa. Koulun toim intam uoto m uuttui 

1. 8. 1976 lähtien. Keskikouluosa 

m uuttui Puolalanm äen koulu 

-nim iseksi Puolalan peruskoulupiirin 

yläasteeksi ja lukiosta tuli 

kaupungin koululaitokseen kuuluva 

neliluokkasarjainen Puolalanm äen 

lukio. 

KOULUN TYÖTILAT 

A lkuaikoina Turun toinen suom a 

lainen fyseo jo u tu i käyttäm ään hyvin 

tila p ä isiä suojia. Ensim m äinen 

lukuvuosi p idettiin T urun teollisuuskoulun 

piirustussalissa. Sen jälkeen 

koulu toim i kolm e vuotta Y lio p istonkatu 

7:ssä asunto-osakeyhtiö 

M ontanalta vuokratuissa tiloissa. 

Syksyllä 1933 koulu sai uudeksi 

toim ipaikakseen T urun vanhan postita 

lo n E erikin- ja A urakadun kulm 

auksessa, m issä to im ittiin kevääseen 

1942. Tästä rakennuksesta 

koulu joutui luovuttam aan suuren 

osan sotilaskäyttöön talvisodan aikana. 

Nykyiseen kiinteistöön P uutarhakatu 

5:een koulu pääsi m uuttam aan 

syksyllä 1942. T ila t alkoivat tuntua 

oppilasm äärän kasvaessa ahtailta, 

ja siksi ra kennettiinkin talon kellarikerrokseen 

lisätiloja, jo tk a saatiin 

käyttöön keväällä 1955. Lisäsiiven 

rakentam inen viivästyi niin, että vasta 

keväällä 1959 koylu saattoi laajentaa 

toim intansa uusiin tilo ih in . T i 

lanahtaus on tuntunut erikoisesti liikunnan 

ja poikien käsitöiden o p e 

tuksessa. Näiden tilo je n lisäksi on 

jouduttu vuokraam aan m yös k ie li

stu d io ita . P eruskouluun siirtym inen 

h e lp o tti tila n a h ta u tta ainakin parina 

ensim m äisenä vuonna. 

OPETTAJAT 

Y lio p isto kaupunkin a Turku on aina 

vetänyt v ira n h a kijo ita koko 

m aasta. N. 40 % koulun 82 vakinaisesta 

opetta ja sta on o llu t tu rkula i 

sia ja n. 4 0 % Turussa opiskelleita. 

S uuressa valtion koulussa ei kuitenkaan 

koskaan o llu t virk o ja riittävästi. 

Suuren osan opetuksesta 

h o itivat tu n tio p e tta ja t (kaikkiaan 

146), jo id e n työsopim us tehtiin vuodeksi 

kerrallaan. M uuttum inen kaksoisyhteislyseoksi 

1959 lisäsi v irkojen 

m äärää hiukan ja kouluuudistus 

1976 riittävästi. 

OPPILAAT 

T urun toisessa suom alaisessa 

lyseossa opiskeli 1928— 49 1012 

poikaa. O m assa koulussa suoritti 

ke skikoulu tu tkin n o n 340 (34 % ) ja 

ylio p p ila stu tkin n o n 262 (2 6 % ). Keskikoulutodistustakaan 

saam atta 

keskeyttäneiden su u ri lukum äärä 

410 (41 % ) kuvastaa kolm iluokkaisen 

keskikoulun raskautta. Puolalan 

yhteislyseoon 1950— 78 tulleista 

3 868 o p pilaasta 716 (1 9 % ) on 

edelleen koulussa, 847 (22 % ) on 

saanut keskikoulu - ja 1789 (4 6 % ) 

ylioppila sto d istu ksen. 

Lyhyytensä vuoksi kolm iluokkainen 

keskikoulu kiinnosti erityisesti 

m a a n v ilje lijä p e rh e itä (20 % ) ja 

kaupungin työlä isp e rh e itä (44 % ). 

Puolalan yhteislyseossa m a anviljelijä 

in lapset vähenivät enemmän 

keskikoulussa kuin lukiossa. Kaup 

ungin työväki sen sijaan oli koulu 

lle usko llin e n . Palveluam m atit 

ovat ko ko a[an olleet tasaisesti 

e d u ste ttu in a vanhem pien joukossa 

(T urun toisessa suom alaisessa lyseossa 

27 % ja Puolalan yhteislyseossa 

33 % ). 

K u u siluokkaisen poikakoulun 

koulu a lu e o li laajem pi kuin kahdeksanluokkaisen 

yhteislyseon. Vain 

hiukan yli puolet (5 4 % ) o li Turusta, 

jo ka viides oli naapurikunnista 

(21 % ) ja jo ka viides m uualta 

V arsinais-S uom esta (1 8 % ). Sen sijaan 

kolm e neljästä (76 % ) Puolalan 

yhteislyseon oppilaasta oli Turusta, 

jo k a viid e s (1 8 % ) lähikunnista, 

m utta kauem paa kotim aakunnasta 

enää ani harva (4 % ). Yhä 

useam pi s u o ritti keskikoulun kotipitä 

jä ssä ja tu li tänne lukioon. 

Y lio p p ila s saa käteensä o pettajakunnan 

antam an koulun päästötodistu 

ksen ja y lio p p ila stu tkin to la u 

takunnan antam an ylio p p ila sto d istuksen. 

N iiden tila sto llin e n vertailu 

on m iele n kiin to ista . K aikista v. 

1934— 77 yrittäneestä 2058 o p p i 

laasta 2051 tu li ylio p p ila a ksi. Tästä 

jo u k o s ta 20 % :lla oli yleisarvosana 

ap p ro b a tu r (ja lubenter approbatu 

r), 56 % :lla cum laude approb 

a tu r (ja m agna cum laude approbatur) 

ja 24 % :lla laudatur. Päästöto 

d istu ksessa o li 17 % :lla keskiarvo 

alle 7, 52 % :lla 7— 8 ja 31 

% :lla y li 8. 

Abraham Kingelin 

■ L y h en n elm ä m aisteri 

S o lveig S j ö b e r g i n k irjo 

itta m asta A b ra h a m K ing 

e lin in e lä m ä kerrasta , jo ka 

tu le e m yöhem m in ju lka is 

tavaksi toisessa yh te y 

dessä. 

ABRAHAM K ingelin syntyi papin 

poikana K euruulla 1788. V iidentoista 

vuoden ikäisenä hän tuli 

juoksupojaksi kauppias C hristian 

B irckstedt ille Turkuun ja yhdentoista 

oppivuoden jälkeen hänet 

hyväksyttiin suola- ja rihkam akauppiaaksi 

1813. M uutam ia vuosia 

myöhem m in hän solm i edullisen 

a violiiton kauppias Matts S erén'in 

ainoan lapsen, yhdeksäntoistavuotiaan 

D orothea Charlottan kanssa. 

ALUSSA hänellä ei o llu t kauppiaana 

suurta pääomaa käytettävissään. 

Hän harrasti e rikoisesti 

pienten m utta kalliiden tavaroiden 

tuontia, lähinnä sellaisten, jo ita oli 

helppo kuljettaa. Oli nim ittä in tavallista, 

että kauppiaat itse om istivat 

laivaosuuksia ja rahtasivat tavaroita 

osuuksien suuruuden mukaisessa 

suhteessa. Siihen aikaan 

ei o llut m ahdollisuuksia vakuuttaa 

OPPILASKUNNAN TOIMINTAA 

"K o n ventti", sittem m in toverikunta, 

perustettiin kouluun 1932. Se 

harrasti partiotyötä, urheilua, retk 

iä -ja ohjelm allisia juhlia. T einikunta 

syntyi sotavuosina, m utta pysyi 

lukion vähäisen oppilasm äärän 

vuoksi vaatim attom ana 1950-luvun 

p uoliväliin saakka, jo llo in a lkoi vilkas 

toim inta teinikunnan ja kerhojen 

tasolla. Näin jatkui 1970-luvun 

alkuun asti, jo llo in yläluokkien te i 

n ikunta m uuttui kaikkien yhteiseksi 

oppilaskunnaksi. Se soveltui e rin 

om aisesti kouluneuvoston "v iite 

kehykseksi". V. 1973— 77 tehty y ritys 

ylösläm m ittää teinikuntaa siis 

kuivui. Koulussa on edelleen o p p i 

laskunta. 

O ppilaiden, opettajien ja rehtorin 

yhteistyöelin kouluneuvosto on sopeutunut 

koulun ilm astoon hyvin. 

Se on nykyään arvovaltainen "jo h 

toryhm ä", jonka läpi kulkevat ka ikki 

olennaiset asiat. K ouluneuvosto 

toi m ukanaan tiedotustarpeen. Haparoivat 

lehdentekoyritykset kanavoitiin 

1972 yhteiseksi T ieto-lehdeksi, 

jonka m onikym m ensivuinen 

juhlanum ero Tieto 23 ilm estyi 50- 

vuotisjuhlassa. 

Vanhem painneuvoston ja kouluneuvostojen 

aloitteesta on jä rje s 

tetty vanhem painiltoja, jo issa on 

o llu t ilahduttavan runsaasti osano 

ttajia. Koulu on saanut arvokasta 

alu ksia ja siksi osuusvarustam o oli 

eräs ta p a pie n e n tä ä riskejä. Ajan 

m ittaan hän laajensi liikettään ja 

h ä nellä o li liik e s u h te ita useimmissa 

su u rissa satam akaupungeissa Itäm 

eren ra n n o illa sekä Hampurissa, 

Lontoossa, Lissabonissa ja Amsterdam 

issa. Hän oivalsi, että eräs 

tapa v ilk a s tu tta a kauppaa o li merenkulun 

help o tta m in e n ja hän teki 

aloitteen mm. T urun laivaväylän 

ru oppaam iseksi. Hän o li myös eräs 

to im e kkaim m ista h e n kilö istä Turun 

H ö yrylaivaosakeyhtiössä ja Vanhassa 

laivaveistäm össä. Luonnollisesti 

hän hankki m yös itselleen lisää 

laivaosuuksia. 

K IN G E LIN tu n si tiettyä mielenkiin 

to a m aanvilje lystä kohtaan, ja 

kun te h tiin päätös, että kaupungin 

entise t laid u n m a a t vuokrattaisiin ja 

n iih in is tu te tta is iin puita, hän vuokrasi 

alueen, jo ta m yöhem m in kutsuttiin 

M o ria b e rg ik s i ja vilje li siellä 

vehnää. 1820-luvulla hän sai 

haltuunsa T ouru la n tilan Yläneellä 

appensa jä lkeen. Hänen kiinnostuksensa 

m aanviljelyyn ja metsänhoito 

o n ilm eni m yös hänen suhteissaan 

S uom en talousseuraan ja 

M ustialan m aanviljelysopistoon. 

K IN G ELIN o sa llistu i aktiivisesti 

seuraeläm ään. Hän o li eräs kaup 

u n g in isistä ja hän h o iti useita 

ju lk is ia tehtäviä Yhdessä hattukauppias 

ö h m a n 'in ja ruokatavara- 

tukea vanhem m ilta, m ikä on ollut 

om iaan kannustam aan o p p ila ita hyviin 

su o ritu ksiin . 

□ 

50-VUOTISJUHLA JA 

ESITELMIÄ 

K oulun ja lu k io n teem aviikkona 

2 2 .-2 6 . 5. 1978 generalia-esitelm 

ien p itä jä t o liv a t koulun entisiä 

o p p ila ita . J u h la v iik o n jokainen päivä 

o li avoim ien ovien päivä. 

50-vuotisjuhlassa tervehdyspuheen 

p iti koulu n vanhem painneuvoston 

puheenjo h ta ja , prof. Lassi 

A n tila ja puheen koulun entinen 

oppila s, fil.tri O tso A alto. Muut 

e s iin tyjä t o liv a t E lina Jäntti, Sakari 

K arhuvaara, T im o T arvonen, Paula 

Kulm ala, M arja -L e e n a Heikkilä, 

Leena N äntö, M a rja tta Sigfridsson 

ja Pekka V ilja n e n . K oulun 50-vuotispäiväksi 

v a lm is tu i juhlajulkaisu, 

jo sta yllä o tte ita . Ryhm äesiintyjiä 

o liv a t lu kio n ku o ro , kam erakerho 

ja m usiikkikerh o . 

Vapaan sanan aika n a tervehdyksiä 

e s ittiv ä t läänin h a llitu ksen, Turun 

s e u ra kuntie n , T urun kaupungin, 

T urun y lä a ste itte n ja lu kio id e n rehto 

rie n ja P uolalan koulu n edustajat 

sekä koulu n entin e n rehtori H jalm 

ar M ichelsson. K oulun puolesta 

k iittiv ä t re h to rit Eeva M atin o lli ja 

R eijo Innanen. 

KINGELININ HUVIMAJA 

Turun uusin nähtävyys 

■ P e rja n ta in a 16. 6. 1978 jä rje s tiv ä t Turu n kaupungin historiallin 

en m u s eo ja T u rk u -s e u ra ns. K in g elin in huvim ajan vihkiäis- 

ja a v a ja is ju h la n S ib eliu sm u seossa. Lukijat m uistanevat, 

että T u rk u -s e u ra n to im e sta 1976 pelastettiin huvim aja A nink 

ais te n katu 8:n to n tilta u u d israken n u ksen tieltä. K oivurinta 

Oy oli m a ja n la h jo itta ja , m u tta koska T urun kaupungin hallitus 

ei ollut h a lu k a s o tta m a a n lahjo itu sta vastaan. T u rku-seura 

siirrätti m a ja n u u te e n p a ik k aa n . 

• Empire-tyylinen Kingelinin huvimaja on kunnostettuna avoinna yleisölle 

Sibeliusm jseon ja Åbo Akademin musiikkitieteenlaitoksen välissä Aurajoen 

rantatöyräällä. — Kuva: Ilmari Rinne. 

kauppias K e k o n in kanssa K ingelin 

hoiti kaupungin kassaa 1825. Palon 

jälkeen 1827 hän oli eräs johtavista 

h enkilöistä jälleenrakennustyössä . 

Hänen om a talonsa Pohjoisessa 

korttelissa o li vain lievästi vahingoittunut 

ja n iin p ä sie llä jo m uutaman 

päivän kulu ttu a vo itiin jä rje s 

tää apua h ä dänalaisille. 

KUN to n ttijä rje s te ly Engelin asem 

akaavan m ukaisesti o li suoritettu, 

hän osti to n tin nykyisestä Aninkaistenkatu 

8:sta ja rakensi sen 

nopeasti. Jo 1830 hän anoi lupaa 

rakentaa h uvim ajan erään om istamansa 

k e lla rin päälle. A jatus huvimajan 

rakentam isesta osoittaa, että 

ha i katsoi v a lo isasti tulevaisuuteen. 

P iirustukset te ki k a u p u n g in a rkkitehti 

G ylich. T alo su u n n ite ltiin niin 

yksinkerta iseksi kuin m ahdollista. 

Se ra kennettiin laudoista ja takaseinän 

m uodosti kadunvastainen 

lankkuaita. M yöhem m in, kun K ingelin 

o li liikem iesuransa huipulla, parannettiin 

myös huvim ajan ulkonäköä 

ja kohtalon oikusta juuri sellaisena 

se on säilynyt jälkim a a ilmalle. 

VAIKKA K ingeliniltä puuttui syvällisem 

pi koulusivistys, hän ymmärsi 

kulttuuritoim intaa. Erikoisesti 

se näkyi teatteritalon rakentam i 

sessa, mutta m yöskin S oitannollinen 

seura sai häneltä tukea. Hän 

o li koulukom itean jäsen. Tämä 

puuhasi pientenlasten koulua kaupunkiin. 

K ingelin oli myös eräs 

kauppakoulun aloitteentekijöistä. 

Yhdessä vaim onsa kanssa hän lahjo 

itti 3.000 banko ruplaa, joiden 

korko käytettäisiin kauppakoulun 

hyväksi. M iehensä kuolem an jä l 

keen leski luovutti kauppakoululle 

huoneet, kunnes talo vaihtoi om istajaa 

1860. 

KINGELININ liikem iesura etem 

jatkuvasti ja m uutam ia vuosia en 

Kaupunki saatiin kuitenkin sittem 

m in ottam aan m ajan haltuunsa 

ja h istoriallisen museon toim esta se 

on saatettu entisöitynä arvokkaaseen 

asuunsa. M aja sopii e rin 

om aisen hyvin nykyiseen ym päristöönsä 

ja on kuin osa S ibeliusmuseon 

läheisestä puisesta päärakennuksesta. 

Majan h istoria toiste tta koon tässä 

vielä lyhyesti. Turun palon 1827 jä l 

keen laati arkkite h ti Carl Ludvig 

Engel T urulle uuden suorakulm aiset 

kortte lit m uodostavan asem akaavan. 

V astaisten palojen estäm iseksi oli 

rakennettava leveät puistokäytävät 

tonttien rajoille. T alojen om istajat 

tekivät nämä puistokäytävät istutuksin 

viihtyisiksi. Useat rakensivat 

ajan tavan mukaan huvim ajoja eli 

"p a v iljo n k e ja ” . Eräs sillo in e n Turun 

puuham ies, kauppias ja sittem m in 

kauppaneuvos Abraham K ingelin 

p iirrä tti 1830 itselleen huvim ajan 

a rkkitehti Pehr Johan G ylich’illä. 

O m istajien vaihtuessa ja kaupungin 

m uuttuessa aivan toisenlaiseksi, jä i 

m aja varastoksi useiksi vuosikym 

m eniksi. 

M useonjohtaja Knut D rake ja 

am anuenssi Solveig Sjöberg jo h tivat 

majan uudistustöitä ja konservaattori 

R eino M attila ja a p ulaisensa 

Juho Stenberg restauroivat vanhat 

tapetit. 

Täm ä em piretyylinen m aja ei ole 

aivan pieni, sillä avajaistilaisuudessa 

laskin sisällä olleen ainakin 75 ihmistä. 

V arsinkin S ibeliusm useossa 

tai Piispankadun vastakkaisella 

p u olella sijaitsevassa Ett H em -m u- 

seossa kävijät voivat nyt sam antien 

tutustua tähän trio n kolm anteen ja 

uusim paan nähtävyyteen. Sitäpaitsi 

nen kuolem aansa hän o li ensim 

m äisten joukossa T urun veroluettelossa. 

Laivaosuuksien o hella hän 

om isti osakkeita Littoisten Verkatehtaassa 

Vanhassa buldaanitehtaassa 

(buldaani = purjekangas) 

ja Vanhassa laivaveistäm össä. T o u 

rulan lasitehtaan Y läneellä hän 

om isti yksin. K uollessaan 1849 häneltä 

ei kuitenkaan jä ä n yt kovin 

suurta om aisuutta. Leski ja tk o i liikettä 

kuolem aansa saakka. Hän 

kuoli kym m enen vuotta m yöhem 

min. Poika A braham , joka jo a ikaisem 

m in oli perustanut om an yrity k 

sen, kuoli naim attom ana samana 

vuonna kuin äiti. Puoli vuosisataa 

m yöhem m in olivat K in g e lin ’in tyttärenpojat 

Ernst ja M agnus D ahlström 

kaupungin jo h to h e n kilö itä . 

K ingelinin suku elää edelleen S uomessa 

Ernst K in g e lin 'in kautta, jo 

ka o li yksi Abraham K in g e lin ’in 

nuorem m ista lapsista. 

□

Turun vihreyttä vaalitaan 

suurella huolella 

tam m i, saarni ja koivu. Havu- e li 

ikivih re ä t puut m enestyvät heikosti 

kaupungin rik k io k s iid ip ito i- 

sessa ilm assa. Y m pärivuotista 

vihreyttä void a a n kaupungissakin 

saada aikaan serb ia n ku u se l- 

la, seebra m ä n n yllä ja havupensaista 

v u o risto m ä n n yllä ja m arjakuusella. 

■ T u ru n k au p u n g illa on jo v u o sisato jen m ittain en v ih re y 

d e n h is to ria ” ta k a n a a n . M o n e e n o tteeseen k au p u n kik u vaa on 

PUISTOIHIN LISÄÄ 

1000 PUUTA VUODESSA 

k a u n is te ttu ta lko o v o im in , p u u istu tu sten avu lla. 

iä 

T u rk u -s e u ra n to im e sta on v an h a - ja jo vuosikym m eniä 

u n o h d u ksessa o llu t — ta lk o o p e rin n e jä lle e n h e rätetty h e n k iin. 

Y h d e s s ä T u ru n k a u p u n g in kanssa seu ra on h a astanut k aik ki 

tu rk u la is k iin te is tö t 1 3 . - 1 4 . 10. p id ettäviin p u id e n is tu tu s ta l- 

k o is iin , jo id e n o rg a n is o ija n a to im ii o m a lla tä rk e ä llä sektorillaa 

n k au p u n g in p u u ta rh u ri H eim o H i e t a l a . 

— Ensi vuonna 750 vuotta täyttävän 

T urun h isto ria on pitkä ja 

rikas m yös vihreyden osalta. A sukkaiden 

a ktiivisuuden lisäksi saam 

me tästä kiittää Lounais-Suom en 

ilm a sto llisesti e d u llisia olosuhteita, 

toteaa kaupunginpuutarhuri Heimo 

Hietala. 

— Vuoden 1827 tulip a lo tuhosi 

kuite n kin kaupungin puustoa säälim 

ättöm ästä Sen tuhoja paikkasi 

sitten aikanaan arkkitehti Engelin 

laatim a, puistoystävällinen asem a 

kaava. jonka ohjeiden mukaan 

tonttien rajo ille tu li istuttaa puita. 

Tämä lisäsi kaupungin vihreyttä 

huom attavasti. K aupungin monet 

kukkulat ja mäet — mm. Vartiovuorenm 

äki saivat vihreän kattonsa 

turkulaisten talkoohengen 

— ja aktiivisuuden ansiosta. 

Heimo Hietala 

— T urun katuvieriä, puisto ja ja 

jokivartta vihre yte tä ä n tänään yhä 

enenevässä m äärin puuistutusten 

avulla. N äin saadaan aikaan pitkäikäistä 

ja n u rm ik o ita sekä kukkaistutuksia 

huom attavasti näyttäväm 

pää vihreyttä. T o ki näid e n kin istutusten 

m e rkitys on e rittä in suuri 

etenkin keskustan vanhoissa kulttuuripuistoissa. 

K aiken kaikkiaan 

istutetaan T urun puisto ih in ja v i 

h erkaistoille vu o sitta in yli 1000 

runkopuuta. Iän ta kia on saman 

ajanjakson kuluessa poistettava 

kaupunkikuvasta vain noin kym 

m enkunta puuta. 

METSIKÖT 

KUNTOON 

"Turku juhlavuotensa aattona'’ 

Talkoilla Turku vihreäksi, 

pihat kauniiksi 

— P uistom aisten m etsikköjen 

kunnostam iseen ja hoito o n pyritään 

Turussa m yös kiin n ittä m ä ä n runsaasti 

huom iota, s illä varsin vähäisin 

kustannuksin n iis tä voidaan 

m uodostaa suurta kulutusta kestäviä 

ole skelu p a ikkoja . V arsin tä r 

keäksi työkohte e ksi ovat m uodostuneet 

u losm enoteiden vih e rka istat, 

jo id e n v a ih te le v illa p u uistutuksilla 

tuodaan uutta ilm e ttä kaupunkikuvaan. 

— T urun vih re yttä on vaalittava 

suurella huole lla jo p erinteidenkin 

vuoksi. A urajoen 150 vuotta vanhoja 

v a rtijo ita vaihdettaessa on 

lähtijän tila lle aina istutettu uusi, 

m ahdollisim m an ko o ka s puu. Näin 

m enetellen rantojen vihreys ei 

pääse koskaan katkeam aan. Tänään 

Puistokatu voi tarjota turkulaisille 

sen, m itä nim i lupaa eli 

puiden katvetta. Puistokadun viherkaistaa 

tullaan jatkam aan joen itäpuolelle, 

M artinkadulle saakka. 

Kaupungin puiden — samoin 

kuin puistojenkin — hyötyvaikutus 

ei ole pelkästään esteettinen. Esim 

erkiksi ilm an puhdistajana kasvit 

— etenkin puut — ovat ihmisen 

korvaam attom ia apuvälineitä, tähdentää 

kaupunginpuutarhuri Heimo 

Hietala. 

□ 

RAILI KIIANLINNA 

V iim e keväänä tuhannet tu rku la i 

set olivat mukana siivoustalkoissa 

T urku-seuran aloitteesta sekä Turun 

päivän toim ikunnan ja T urun kaupungin 

puhtaanapitolaitoksen tukemana. 

Nyt kaunistam m e turkulaisten 

piham aat istuttam alla puita ja pensaita. 

Turku-seuran ja Turun päivän to i 

m ikunnan yhteistyö juhlavuoden 

aaton tehtävien hoidossa jatkuu ja 

avuksi tulevat Turun K iinteistöyhdistys 

ja Turun kaupunginpuutarha. 

Tilattujen taim ien paikallekuljetusja 

talokiin te istö je n istutustalkoot 

järjestetään 13— 14. lokakuuta. Nyt 

siis kiinteistöjen om istajat neuvottelemaan 

oman pihansa kaunistam i 

sesta ja tekem ään päätöksen ta i 

mien tilaam isesta. 

• K ingelin in huvim ajan konsertoijat Reino M attila (valkoisessa takissa) ja 

apulaisensa Juho Stenberg entisöim ässään majassa. — Kuva: Ilm ari Rinne. 

m aja on eräällä Turun kauneim - 

m alla paikalla, suurten jalopuiden 

varjossa, A urajoen rantatöyräällä. 

★ 

V ihkiäisjuhlassa arkkitehti O lli 

K estilä p iti avauspuheen, am anuenssi 

S olveig S jöberg kertoi majan 

h isto riikista , m useolautakunnan varapuheenjohta 

ja John Hackman 

e sitti tervehdyksen ja Knut Drake 

p iti päätöspuheen. P uheitten väliin 

m ahtui p aljon m uutakin m ielenkiintoista. 

E rikoisesti on m ainittava 

G ullan W ahlström in suunnittelem a 

ja ohjaam a Abraham K ingelinin 

perhe-eläm ää esittänyt kuvaelm a, 

jossa näyttelijöinä olivat Åbo Amatö 

rteaterföreningin jäsenet. Aurorakuoro 

lauloi Paul Janssonin jo h d o l 

la ja Ilari Lehtinen jo h ti kam arim 

usiikkiorkesteria. 

Erikoista tilaisuudessa o li myös 

se, että kutsuvieraiden joukossa 

nähtiin kaksitoista Abraham Kingelin-suvun 

jäsentä eri p u o lilta Suomea. 

Suvun nykyinen pääm ies k iitti 

hienosta suvun kantaisän m uiston 

kunnioittam isesta. 

□ 

ILMARI RINNE 

LIS Ä IS TU TU K S IA 

TAR VITAAN 

— M utta puut — puusto — vanhenevat 

ja ku o le va t pois. Osa 

puustosta taas on jo u d u ttu poistamaan 

kaavanm uutosten takia. Näin 

vih re ä T urku on vähentynyt jopa 

hälyttävässä m äärin. S iksi onkin 

s iu re lla ilo lla te rvehdittävä Turkuseurasta 

lä h te n yttä ajatusta koko 

kaupungin ka tta vista puiden istutu 

sta lkoista . T ä llö in ta im e t voidaan 

h ankkia k iin te is tö ille varsin edullisin 

ehdoin. 

S U O SITELTAVAT 

P U U LAJIT 

T a rkoitu kseen sopivia ja Turussa 

hyvin m enestyviä puita 

o vat lehm us, jalava, vaahtera, 

NÄIN TOIMITAAN 

Turun K iinteistöyhdistys ry lähettää 

turkulaisille kiin te istö ille syyskuun 

alkupuolella kiertokirjeen, jo 

hon Turku-seuran toim esta on laadittu 

liite. Kirjeessä oleva kyselykaavake 

palautetaan os. T urun K iinteistöyhdistys, 

Puolalankatu 1 D 

Turku 10 (puhelin 330 310). Y hdistys 

hoitaa yhteydet kauppapuutar- 

• Puistokadun uusi ilm e. Katu sai 

keväällä uuden puurivin ja näin 

katu todella vastaa nim eään p u isto 

katu. Puiden istutustalkoot ta lo 

yhtiöiden toim esta järjestetään lo 

kakuussa. T urku kaunistuu ju h la 

vuoteensa mennessä. — K uva: Ilm 

ari Rinne.

Turku ruppe fiirama 

750 vuattas 

■ Turku-seur an murrejaosto on pyynnöstä päättänyt osal- 

listua lähiajan suureen kampanjaan 

ja kehottaa turkulaisia 

osallistumaan sankoin joukoin Turun kaunistamiseen. 

Tämän vuoksi jaoston jäsenet ovat kirjoittaneet Turun mur- 

teella lehdistön kautta yleisölle annettavia vetoomuksia. 

Suomen Turku julkaisee oheisena kaksi näistä kirjoituksista 

ja erikseen on tässä numerossa Turku-seuran samaa tarkoitta- 

va kehoitus, johon myös liittyy Turun päivän vieton runsasta 

liputusta toivova tavoite. 

Vetomus kaiket Turu rahval 

N iinku hyvi tiäretä, viatta Turku 

ensvua 750 vuatis ju h lia s ja tännet 

trö ö n ä tiätyste paljo viarai niit tule 

varm aste iha ulko m a ilt saakka, 

sentähre Turku ta rttis laitta simm 

ossen kuntto, e ttei Turku ja turkulaiset 

saa häppiä päälles. Turkuseura 

onki päättäny verotak kaikkin 

tu rkula issi, et pantais yhres 

toim e sim m oset steeraustalkot, et 

T u rku u lkonaisest täyttäis korkkiem 

m atki siisteyre vaatim ukset. 

S iihem putsausrynnistykse voiva 

otta osa nii yksityiset ku erilaiset 

yhristyksekki. Erikoisest om akotija 

asum alähiöyhristykset, osaketa 

lo je jo h to kunnat ja yksityiset taloo 

m ista ja tki voivat tehräp paljo ässiä 

hyväks. 

Ei täs voi ruveta yksityiskohtasest 

luvettelem a m itä kaikki ta rttis tehrä, 

eikä turku la in e niin to llo olkka, 

et sitä täytyis ruveta nokast fyärämä 

jo ka paikka ja näyttä, et toi o 

siivottava ja toi maalattava, riitä 

hyvi ku saaran turkulaiset suhtautum 

a assiasse m yätäm iälisest, kyl 

he sit itte t tiätävä m itä täyty tehrä. 

hoihin, jo tk a to im ittavat taim et 

(esim . vaahtera, tam m i, lehmus, ja 

lava, koivu jne.) tilaajien k o tip ih o ille. 

T aim ien hinnat riippuvat niiden 

koosta ja ju u rip a a kulla tai ilman. 

N ykyään pyritään suuriin taim iin eli 

3— 5 m tr ja kaupunkioloissa valm iilla 

kasvupohjalla. L a jikkeista riip 

puen hin n a t ovat 60 m arkasta 400 

m arkkaan. Koska puiden ikä on n. 

100— 150 vu o tta on syytä ostaa kunnon 

taim et. Y hteishankinta alentaa 

hintoja. 

T ilauskaavakkeet, jo issa on tarkem 

m at tie d o t, palautetaan syyskuun 

loppuun mennessä. Talkoopäivä 

on lauantaina 14. 10. ja taim et 

tuodaan p e rja n ta in a 13. 10. tai sitä 

ennen. 

Turus, niinku m uis kaupunkeiski 

o sim m ossi virastoi ja laitoksi jo il 

luannostas kuulu hoitta ja valvo 

kaupunkin ka ikin p u a list siistim ist 

ja kaunistam ist, niist vastavil henkilöi! 

T u rku-seura kans kohrista vetom 

ukses, nii hyvi ku te tavalisest 

h o ira tte ki te il kuuluvat tehtävät ni 

ko itta ka ny ju h la vuare n kunjaks 

panna viäl e n tist tu h tim i hiat heiluma. 

K aikkien tu rk u la is te n tu lis omalt 

ko h ra lta s käyttäyty nii, ettei viarat 

saa to re lis t aih e t syyttät turkulaissi 

jö rö ik s ja e päystävälisiks. Olkka 

avuliai, ilossi ja kohte lia i ainaki, 

m ut e rik o is e s t s iilo ku tännet tule 

viarai ju h lim a Suam e vanhim m a, 

m u isto rikka m m a ja vihtyisim m ä 

kaupunki olem asolo. O hyvin tärkkiä 

se, et via ra t viävät T urust hyvät 

m u isto t m ennesäs. 

Neek ku v irkas pualest joutuva 

erustam a T urkku, sim m oset ku oppaat. 

pölisit, kaupunkih a llitu kse- ja 

-valtusto jäsenet ja m uut silmäntekevät. 

ossavat tiätyste vanhast 

kokem uksest vä ittä m unauksi, mut 

heille ki o syytä m u istutta, et n iit ei 

saa tu lla vahinkossaka. Koko Suam 

i ja a in a kin pohjo ism a a t seurava 

silm ä kovana, m itä m im m ottis Turus 

ju h lie yhteyres tapahtu. Koiteta 

me elätä ih m isiks ja käyttäyty nii, 

et niist tu lis arvo kka a t ja miälimpainuvat 

ju h la t. — A. K. 

□ 

Juhlat on tulos, pistetäs 

toimeks 

Ens vua tämä vanha Suamen 

Turku sit täyttä seittäm äsataviiskym 

m ent vuatta. M onel o varm ast 

viäl m iäles kum m ottos yhreksäntoistsatakakskym 

m entyhreksä seittäm 

äsatavuatisjuhli viätetti. Ku 

Sam ppalinnam äes o li m essut ja 

Im m enpolu y litte meni riippusilta 

Urheilupuistom pual. Siäl o li vuarostas 

lava misä soitetti ja lauletti, 

ja oli siäl tivo liki ja m uuta lysti. 

Kom iat ne ju h la t o ollu kosk ne 

viälki muisteta. 

Turku on niist päivist paljo kasvanu 

ja vaurastunu, ni et kyl nyt 

Puiden sijasta voidaan istuttaa ja 

tilata pensaita. K iinteistöt voivat 

myös itse hankkia taim ia, m utta k.o. 

kaavake nalautetaan s ilti tilaston 

vuoksi. 

* 

Suomen Turun tässä num erossa 

on kaupunginpuutarhuri Heim o H ietalan 

haastattelu puiden istu tta m i 

sesta. Kauounginpuutarha antaa lisäohjeita 

ja neuvontaa kiin te istö ille 

tarpeen mukaan ja sitä pyydettäessä. 

Kiinnitän vielä huom ionne siihen, 

että Suomen Turun tämän vuoden 

ykkösnum eron kansikuva on hyvä 

puiden istuttam isen opetuskuva. □ 

ILMARI RINNE 

ta rttis saara viä lki parem m at juhlat 

pysty. Ku noit vuasiaki on tullu 

Iissä. Kyl va lm istu kse t täyres käynnis 

jo onki, m onella isi porukoi om 

pantu pysty pistäm än toim eks sitä 

ja tätä. K aupunkin trekosm estari 

om pualestas hom m annu puita ja 

puski sen seittäm ä s o rtti, ja mitä 

kukkasem p la n tu i sil m ahta siäl 

ansareisas o lla kka. M ut onk siin 

ta rp p e ks m itä viram pualest tehrä 

ja to im ite tta ? Ei koto n ka ju h li saara 

pysty, jo s ä iti yksinäs touhu ja 

häärä. K aik siin tarvita, ä ijä t niinku 

m u ku la tki. Ja passerskoi päälkauppa. 

Ni et ruvetas jokanen tykönäs 

kattelem a noit om i nurkki niinku 

ju h la kunto . Jokanen talo ja puulaaki 

ja h u u sh o lli. Et m itä rojui 

ta rttis to im itta T o p io ja l, ja passaisik 

jo h o n k i viä l istu tta joku puu 

ta ik puska taik kukkaspenkki. Ja 

ta rttis ik jo ku n u rkka ta ik plankkua 

ita jo tta n kohennust ja m aali pääl. 

S iin sam as passais katto näit koton 

u rkki n iin ku via ra a n ki silm il, ku 

n iit kans tu le ju h lii tiä tyst paljoki. 

Jokanen tiä tä kokem uksestas, et 

s iit vast tu le ju h la llis e t tuulel, ku 

itte häärä asia ette o ike helkkar 

is i Ja m eil tu rk u la is il o liski se 

o ik ia fiirin k i niin kam alan tärkiä. 

Ku m eit ain pakata m orkkam a koppaviks. 

Et nätem m i osattais otta 

viarat vasta ja olta s ilo si ja tyytyväisi. 

Ku m eil sentä o näin nätti 

Turun eläkeläistapahtumissa 

tuhatmäärin osanottajia 

■ T u ru s sa k esän a ik a n a järje stettyih in e lä k eläistapahtu m iin 

o sallistu i tu rk u la is te n ja läh ik u n ta lais te n lisäksi eläkeläisiä 

y m p äri S u o m e n , m m . M u o n io s ta s aakka. Eri tilaisuudet keräsivät 

y le is ö ä tu h a tm ä ä rin . E lä k e lä is jä rje s tö je n o hjelm aryhm ien 

e rila is e t e s ity k s e t ja a s k a rte lu tö id e n n äyttelyt o livat vakuuttava 

todistus e lä k e lä is te n p irte ä s tä to im in n asta ja sen tuloksista. 

E lä k e lä is ta p a h tu m a t v ä rittiv ä t T u ru n kesäistä katukuvaa. 

TURUN ELÄKELÄISTEN 

PÄIVÄT 

Turussa v ie te ttiin 30.— 31. 5. 1978 

perinteellisiä T urun eläkeläisten 

päiviä, jo id e n jä rje stä m iseen kaupunki 

on vara n n u t m äärärahan. V iime 

vuonna päivät v ie te ttiin Turun 

päivän yhteydessä, m utta tänä 

vuonna p a la ttiin aikaisem paan käytäntöön. 

Ensim m äisen päivän pääjuhlassa 

Kupittaan u rh e ilu h a llissa apulaiskaupunginjohta 

ja Ilkka Järvinen p i 

ti tervehdyspuheen ja m aaherra 

Sylvi S iltanen puhui. O hjelm an 

pääosan h o itivat e lä ke lä isjä rje stö 

jen om at ohjelm a ryhm ä t. Lisäksi 

ohjelm assa o li seura kuntie n puhallinorkesterin 

ja R aunistulan Roopen 

esityksiä. Illa lla o li e läkeläistanssit 

Turun V PK:n talossa ja Num m enmäen 

T -talossa. S eurakunnat jä r 

jestivät e lä k e lä is ille om ia tila isu u k 

sia. 

H arrastustöiden näyttely Turun 

suom enkielisen työväenopiston tiloissa 

oli avoinna kum panakin päivänä. 

Toisena päivänä o li tilaisuus 

tutustua kaupungin vesi-, sähköjä 

p u h e lin la ito ksiin , m useoihin ja 

Runosmäen v a n h a in kotiin . Turun 

kaupungin liik e n n e la ito s kulje tti 

kahtena päivänä e lä kelä isiä m aksutta 

ja T urun L in ja -a u to ilija in 

O suuskunta e n sim m äisenä päivänä. 

ELÄKELÄISPÄIVILLÄ 

YLI 10 000 OSANOTTAJAA 

E läkeläiset ry:n V III eläkeläispäivät 

jä rje s te ttiin T urussa 14.— 15. 6. 

1978 ja n iih in o s a llis tu i y li 10 000 

osanottajaa e ri p u o lilta Suomea. 

Päiviä suosi a u rin koin e n sää ja ne 

onnistuivat erinom aisesti. 

Päivien avauksen T urun kauppaja 

m ukava kaupunki va ik se vanha 

jo onki. 

Ni et nouskas nyk kaik tu rk u la i 

set ja p istäkä toim eks. Ens vua on 

tääl suuret ju h la t, ja ku jokanen 

kohraltas o tta asia om akses, ni 

siilo vast nährä kum m ottos Turku 

syntym äpäiviäs viättä. Ne juhlat 

muisteta viäl viirenkym m ene vuarem 

pääst! — P. N. 

□ 

to rilla suoritti päivien suojelija, 

maaherra Paavo A itio ja puheen 

piti järjestön puheenjohtaja Juho 

Mehto. Liikunnan kuntojuhlassa 

Turun urheilupuistossa suoritti 

avauksen järjestelytoim ikunnan puheenjohtaja 

Toivo Anttonen toim inn 

anjohtaja Leevi Raitaniemen puhuessa. 

Turun kaupungin tervehdyksen 

esitti kaupunginjohtaja Väinö 

J. Leino. 

Elävän ehtoon tilaisuuksissa Ikituurissa 

puhui apulaiskaupunginjohta 

ja Ilkka Järvinen, Turun 

VPK:n talossa kansanedustaja Anna-Liisa 

Jokinen, T-talossa kansanedustaja 

Ensio Laine ja Kupittaan 

urheiluhallissa kansanedustaja Arto 

M erisaari. Kaikissa päivien aikana 

järjestetyissä tilaisuuksissa eläkeläisjärjestöjen 

ohjelm aryhm ät vastasivat 

m onipuolisesta ohjelmasta. 

Liikunnan kuntojuhlassa urheilupuistossa 

tanhuissa oli mukana 

900 tanhuujaa ja voim isteluesityksessä 

lähes 900 voim istelijaa. Kau- 

■ Lounais-Suomen sotilaslääni 

järjesti 4. 6. 1978 

puolustusvoimien 60-vuotisjuhlan 

kongressikeskus Ikituurissa. 

Tervehdyspuheen 

piti kenraaliluutnantti Urpo 

Levo ja juhlapuheen professori 

Juhani Paasivirta. 

Lisäksi ohjelm assa oli Turun Varuskuntasoittokunnan 

esityksiä, Porin 

Prikaatin varusm iesten toteuttama 

pukukavalkaadi "P orilainen 

kautta a ikoje n " ja sotilasansiom italien 

jako. Aam ulla laskettiin seppeleet 

sankarihaudoille, Karjalaan 

jä äneille ja vakaum uksensa puolesta 

kaatuneiden m uistom erkille ja 

vapaussodan m uistom erkille. 

Iltapäivällä ju h lavieraille ta rjo t 

tiin kahvit H eikkilän kasarm in sotilaskodissa. 

Kasarmin alueella oli 

esillä Turun llm atorjuntapatteriston 

koulutuskalustoa. M ajoitus- ja koulutustilat 

olivat avoinna tutustum ista 

varten. Turun V aruskuntasoittopungin 

jä rje stö n keskustoim ikunnalle 

tarjoam alla lounaalla o li mukana 

myös sosiaalihallituksen pääjohta 

ja M argit Eskman. 

Luovan työn näyttelyssä Puropellon 

koulun voim istelusalissa oli 

e sillä ta id o kkaita askartelutöitä. 

Lappeenrantalainen R eino Kakkuri 

luovutti "K iertävän K aroliinan’ tu r 

kulaiselle Elsa M arklundille. 

RUISSALON KANSAN 

PUISTON JUHLASSA 

VÄKEÄ RUNSAASTI 

Eläkkeensaajien K eskusliiton 

Varsinais-Suom en p iirin 5-vuotisjuhlaa 

ja kesäpäiväjuhlaa vietettiin 

torstaina 29. 6. 1978 R uissalon 

kansanpuiston paviljongissa, joka 

täyttyi ääriään myöten osanottajista, 

jo ita oli mm. Som erolta, Forssasta 

ja V irroilta. 

Tervehdyspuheen p iti p iirin puheenjohtaja 

Eino P enttilä ja ju h la 

puheen johta ja Pekka M orri. Turun 

sos.dem. kunnallisjärjestön tervehdyksen 

toi järjestön puheenjohtaja 

A llan M iettinen. 

Eri puolilta p iiriä saapuneet eläkeläisjärjestöjen 

ohjelm aryhm ät 

esittivät m onipuolisen ohjelm an, 

joka käsitti mm. soittoyhtyeen esityksiä, 

kuorolaulua, tanhuja, lausuntaa 

ym. K ansanpuiston rannalla 

k ilp a iltiin tikanheitossa. 

□ 

Puolustusvoimien 

60-vuotisjuhla Turussa 

kunta antoi illa lla puistokonsertin 

T uom iokirkkopuistossa P ietari Brahen 

patsaan vieressä ja illa lla oli 

sotilasläänin kom entajan vastaanotto 

Turun linnassa. 

* 

Juhlapäivän ta pahtum iin liitty i 

myös V arsinais-Suom en Reservin 

aliupseeri- ja u p s e e rip iirin v iirin 

luovuttam inen Lounais-Suom en Sotilasläänille. 

V iirin lu ovuttivat eversti 

evp Pauli Kaskeala ja p iiri-in s i- 

nööri A ntti Y lipaunu ja varapuheenjohta 

ja H eikki H ietarinta. V iirin 

vastaanottivat kenraaliluutnantti U r 

po Levo ja eversti M artti H yvärinen. 

Edelleen luovutettiin T urun 

S otila spiirille ja Lounais-Suom en 

Sotilasläänille T urun R eserviupseerikerhon 

hopeinen m itali. Luovuttajana 

oli kerhon p u heenjohtaja M atti 

E lonheim o ja vastaanottajina 

kenraaliluutnantti U rpo Levo ja maju 

ri A ntti M ikkola. 

□

E s p e r a n to n v a ih e ita 

T u r u s s a 1906— 1976 

■ T urun Esperantoyhdistys 

ry on ju lk a is s u t turkulaisen esp 

e ra n tistin , to im itta ja N iilo Kaveniuksen 

kirjo itta m a n h is to riikin 

” Seitsem änkym m entä vuotta 

esperanton vaiheita Turussa 

1906— 1976” . K äsikirjoituksen 

ovat tarkastaneet Jorm a Ahom 

äki ja V eikko T ikkanen. Painatus 

on suorite ttu T urun te k n illisen 

am m a ttio p p ila ito kse n k irja 

p aino-osastolla. O ppilastyönä 

s u o rite ttu n a painatukseen kului 

aikaa neljä to ista kuukautta. Histo 

riik k i on lähinnä kirjo ite ttu 

ju lkaisija yhdistyksen jäsenistölle, 

m utta m ikä li yhdistykseen kuulum 

a tto m a t ovat kiinnostuneita 

h is to riik is ta , pyydetään ottam aan 

yhteys T urun E sperantoyhdistyksen 

toim ih e n kilö ih in . 

H is to riik k i sisältää m ie le n kiin to i 

sia tie to ja tu rkula iste n esperantistie 

n toim in n a sta sekä kotim aisella 

e ttä kansainvälisellä tasolla. Se on 

eräs to d istu s esperanton m erkityksestä 

kansainvälisessä toim innassa. 

Turussa on vuosien varrella to i 

m inut viisi esperantoyhdistystä: 

Verda Stelo, E speranto G ranato, 

E speranto-K lubo de Turku, Turun 

Työväen E sperantokerho ja Turun 

E sperantoyhdistys, joka nykyisin 

ja tkaa tu rkula ista esperantoperinnettä. 

Lehtem m e rajoitettujen tilo je n 

ta k ia em m e voi lähem m in selostaa 

h is to riik in sisältöä. S iihen tutustum 

inen on suositeltavaa m uillekin 

kuin a k tiiv is e lle esperantistille. T u r 

kulaiseen esperantotoim intaan on 

o s a llis tu n u t useita tunnettuja turkulaisia. 

H eistä m ainittakoon pari vete 

ra a n ia : T urun kaupungin sähkölaitoksen 

jo h ta ja , dipl.ins. Ilm ari 

E kström , joka käänsi vuosisadan 

alussa turkulaisen k irja ilija Konrad 

Lehtim äen teoksen ''S yvyydestä". 

Teos ju lk a is tiin esperantoksi 1916 

Japanissa. A leksis Kiven ” Lea" ja 

1947 ilm estynyt "S eitsem än ve lje s 

tä ” ovat E kström in esperantoksi 

kääntäm iä, kuten myös "K a le vala ", 

jo n ka k ä s ikirjo itu s on Helsingin 

yliopistossa. 

Veteraaneihin kuului m yös p ro 

fessori Y rjö Väisälä. 

YHTEISTO IM INTAA 

TURUN KAUPUNGIN 

KANSSA 

T urun kaupungin m atkailulautakunnan 

a loitteesta kaupunki ju lk a i 

si neljä esperantokielistä Turkuesitettä, 

jo id e n toim ittam isessa T u 

run Esperantoyhdistys antoi apuaan 

mm. käännöstyössä. 

Y hteistoim innassa T urun päivän 

toim ikunnan kanssa ke h o ite ttiin eri 

maiden esperantisteja 1972 lähettämään 

p ostikortin toim ikunnalle. 

K olm atta tuhatta ko rttia saapui ja 

n iistä jä rje ste ttiin näyttely Turun 

n im ikkopäivänä K onserttitalon aulaan. 

Toinen postikorttin ä ytte ly jä r 

jeste ttiin vuonna 1973 W äinö A altosen 

m useossa. T ällä kerralla postikortteja 

kertyi kolm isen sataa. 

Kum panakin vuonna p ostikortin 

lähettäneiden kesken a rvottiin 

kym m enen "T u ru n m a m selli"-nukkea. 

Suom en Turku-lehdessä ju l 

k aistiin eräiden nuken voittaneiden 

haastattelu, jonka laati to im itta ja 

N iilo Kavenius, joka on h uolehtinut 

m yös yhdistyksen tiedotuslehden 

Inform ilon toim ittam isesta. Inform i- 

loa ilm estyi 1976 loppuun m ennessä 

111 num eroa sisältäen noin 900 

sivua esperantotietoutta. 

□ 

EINO LEHTINEN 

Turun linna valmistautuu 

700-vuotisjuhliinsa 

■ Vuoden 1980 syyskuun 

puolivälistä seuraavan vuoden 

syyskuun puoliväliin vietetään 

T urun linnan 700- 

v u o tisju h lia . Juhlavuosi alkaa 

linnan pitkää historiaa esittele 

vällä näyttelyllä ja päättyy 

T urun histo ria llisen m u 

seon 100-vuotisjuhlaan. Juhlavuoden 

aikana järjestetään 

lu ku isa m äärä e rila isia tila i 

suuksia, jo tk a liittyvät m u 

seon toim intaan. Juhlavuoden 

aikana saadaan m yös 

museon 100-vuotishistorilkki, 

100-vuot ismi tali ja 100-vuotlspostim 

erkki. 

Turun linnan juhlavuoden suurim 

m iksi tapahtum iksi tulevat nousemaan 

vuoden 1981 toukokuussa p i 

dettävä, vuonna 1923 Turussa perustetun 

Suomen M useoliiton vuosikokous 

ja m useopäivät sekä kesäkuussa 

1981 järjestettävä kansainvälinen 

sym posium i aiheenaan 

Harjatehtaan 

kunnostustyöt 

aloitettu 

■ E lokuun alussa käynnistyivät 

e ntisen harjatehtaan 

kiin te is tö n kunnostustyöt Kala 

sta ja n katu 4:ssä h is to ria llisen 

m useon varastotiloiksi. 

S am oin päästään aloittamaan 

M erenkulkum useon 

ku n n o stu styöt vietä tämän 

vuoden aikana. Näitä m olem 

pia ta rk o itu k s ia varten on 

kaupungin valtu u sto m yöntänyt 

m äärärahat. 

E ntisen h a rjatehtaan kiinteistön 

ku n n o stu stö id e n ensim m äisessä 

vaiheessa k o rja ta a n M alm inkadun 

puoleisen rakennuksen B -siipi, jo n 

ka pohja kerro kseen tule e s ijo ite t 

tavaksi raskain m useoesineistö sekä 

ylä kerro ksen kevyem m än esineistön 

varastot, tauluvarasto ja 

te k s tiilivara sto sa m o in ku in toim isto 

tilo ja . Täm ä ensim m äinen vaihe 

on e rittä in k iire e llin e n , koska Turun 

lin n a n esilin n a n itäsiiven korja 

u styöt alkavat lo kakuussa ja tämän 

osan e sin e istö on tarkoitus 

v arastoida B -siiven tilo ih in . 

M erenkulkum useon rakennuss 

u u n n ite lm a t ovat parhailla a n lausu 

n to k ie rro k s e lla ja sen päätyttyä 

työt pyritään käynnistäm ään mahd 

o llisim m a n nopeasti v ie lä tämän 

syksyn aikana. S uunnitelm a koskee 

V artiovuoren e ntisen tähtito rn ira - 

"M u seo ja ym päristö tu tkim u s". 

K ansainväliseen sym posium iin odotetaan 

noin neljääkym m entä tutkijaa 

ja m u seotyönte kijä ä Pohjois- 

E uroopan m aista. 

ESILIN N AN KO RJAUSTYÖ T 

EIVÄT VALM ISTU 

JUHLAVUOTEEN MENNESSÄ 

A lu n p e rin o li ta rkoitu s, että Turun 

linnan e silin n a n parhaillaan 

käynnissä ole vat k o rja u styöt o lis i 

vat päättyneet h is to ria llis e n museon 

1 00-vuotisjuhliin mennessä. 

T äm ä ei kuitenkaan ole m ahdollista 

korja u stö id e n laaju u d e n tähden. 

Sen sijaan uskotaan korjaustöiden 

e silin n a n e teläsiivessä olevan tuolloin 

niin p itk ä llä , e ttä 100-vuotism 

uistonäyttely voidaan s ijo itta a noihin 

tilo ih in . N äin olle n m useon ju h 

la o lis i sam alla esilin n a n uusien 

n ä y tte lytilo je n v ih kim isju h la . 

H isto ria llise n m useon 100-vuotism 

ita li e h dotetaan tila tta vaksi taite 

ilija A im o T u kia iselta . T urun linnan 

ju h la vuotta va lm iste le va to im i 

kunta on tie d u s te llu t eri ta ite ilijo 

ilta heidän k iin n o stu sta a n juhlam 

ita lin te koon ja mm. ta ite ilija A i 

mo T u kia in e n on anta n u t suostum 

uksensa. M ita lia on ta rk o itu s lyöttää 

300 kpl pro n ssisena ja 1 kpl 

hopeisena. 

• Osa H e n rikin seurakuntakeskuksen pienoism allista. Seurakuntakeskuksen 

on suunnite llu t a rk k ite h tito im is to Pitkänen— Laiho— Raunio. 

Henrikin seurakuntakeskus 

Petreliuksen asuma-alueelle 

■ T urun ev.lut.seurakuntien 

kirkko va ltu u sto on hyväksynyt 

H e n rikin seurakuntakeskuksen 

ja K ärsäm äen hautausm 

aan k a p p e lin ja huolto 

rakennuksen rakennussuunnite 

lm a t ja p iiru s tu k s e t sekä 

s e u rakuntien to im ita lo n san 

e eraustöltten jatkam isen. 

H ankkeitten kustannusarviot 

ovat yhteensä noin 13,5 m ilj. 

m arkkaa. 

S eurakuntakeskuksen on suunnitellut 

A rk k ite h tito im is to P itkänen— 

Laiho— Raunio ja se rakennetaan 

punatiilestä. K erro sa la ksi tulee 

1.270 neliö m e triä . Rakennuksen 

kokonaistilavuus on 7.830 kuutio 

metriä. R akennukseen tule e 325 

henkilön k irk k o s a li a p utiloineen, 

seurakuntasali sekä siip io sa, jossa 

on k e rh o tila t ja keittiö . K e lla rikerrokseen 

on s u u n n ite ltu te kn ise t tila t 

ja väestönsuoja, jo ta voidaan käyttää 

m yös n u o riso tilo in a . Seurakuntakeskus 

m aksaa 7— 8 m ilj. 

m arkkaa. 

K irkkosalin le h te rille m ahtuu 90 

henkeä ja kun seura ku n ta sa li voidaan 

liittä ä k irk k o s a liin , tilo ja on 

noin 600 h e n k ilö lle . S akaristo on 

suunniteltu seura ku n ta sisa rie n vastaanottopaikaksi. 

kennuksen ja sen v ie re ssä olevan 

m aanalaisen vesisäiliöraken.nuksen 

m uuttam ista m erenkulkum useoksi. 

P ääsuunnittelijan a on to im in u t 

A rk kite h tito im isto L aiho— Pulkkinen 

— Raunio. H u o n e tila o h je lm a on 

laadittu yh te istyö ssä M erim useotoim 

ikunnan kanssa. M erim useotoim 

ikuntaan ku u lu va t y lio p e tta ja 

Heikki A lik o s k i, m useonjo h ta ja 

Knut D rake ja am anuenssi John 

Hackman. 

□ 

Kärsämäen siunauskappelin on 

suunnitellut arkkitehti Heikki Sarainm 

aa ja sen tilavuus on 3 000 

kuutiom etriä. Varasto- ja läm pökeskuksen 

tilavuus on noin 800 

kuutiom etriä. Kellotapuli sijaitsee 

noin 30 m etrin päässä siunauskappelista. 

Kustannusarvio on noin 

3,35 m ilj. markkaa. 

Toim italon saneeraustöitä ja tketaan 

E erikinkadun puoleisessa siivessä. 

Toisen vaiheen kustannusarvio 

on 2.15 m ilj. m arkkaa. □ 

Soini Turkuun — 

Tuomas H aapanen 

Helsinkiin 

Turun konservatorion rehtori, 

p rofessori Tuom as Haapanen on 

valittu Sibelius-A katem ian viulunsoiton 

professoriksi. Turun konservatorion 

rehtoriksi on valittu rehtori 

M atti Soini. 

Soini on suoritta n u t m usiikinteorian 

d iplom in Sibelius-A kate- 

m iassa 1971 ja to im in u t Pohjois- 

Kymen m usiikkiopiston teorian lehto 

rin a ja varajohtajana 1971— 74, 

Sulasolin to im innanjohtajana 1974 

— 76 sekä Pohjois-Kym en m u siikkiopiston 

rehtorina 1976 alkaen. 

PERINTEINEN yhteisvastuu-keräys 

tuotti uuden ennätyksen 

123 500 mk (viim e vuonna 111 740,58 

mk). Turun seurakuntien alueella 

keräykseen osallistui 350 henkilöä 

ja keräyslistoja o li käytössä 400. 

Lippaita ja e ttiin koteihin 2 000 kpl. 

Seurakuntien keräystulokset: 1) 

M ikaelin srk 20 517 mk, 2) R uotsalainen 

srk 18 307 mk, 3) M artin srk 

17 373 mk, 4) T u o m io k irk k o s i 

16 491 mk, 5) Henrikin srk 14134 

mk, 6) Kaarinan srk 12 307 mk, 7) 

M aarian srk 9 035 m k ja 8) Paattisten 

srk 1 195 mk. Diakoniakeskuksen 

suorittam a liikekeräys 

tuotti 10 921 m k ja katulähetys keräsi 

3 221 mk. 

KANSLERI MIKKO JUVA 

ARKKIPIISPAKSI 

■ T a savallan presidentti on nim ittänyt arkkip iis p a ksi H e ls in 

gin yliopiston kanslerin, professori M ik ko J u v a n , jo k a sai 

k o lm esta a rkkip iispan vaalissa e h d o lle a setetu sta e n iten ään iä . 

E n sim m äiselle vaalisijalle tullut M ikko Juva sai 281 ään tä, 

toiselle e h d o kassijalle tullut T a p io la n k irk k o h erra , rovasti S a 

m uel Lehtonen 234 ään tä ja kolm anneksi sijo ittu n u t Porvoon 

p iispa John V ikströ m 204 ääntä. 

Uusi arkkipiispa otti viran vastaan 

1. 9. 1978, jo llo in nykyinen 

a rkkipiispa M artti Sim ojoki siirtyi 

täysin palvelleena eläkkeelle. 

M ikko Einar Juva (vuoteen 1935 

Juvelius) on syntynyt 22. 11. 1918, 

käynyt koulunsa Turussa ja väitellyt 

sekä teologian että filosofian 

tohtoriksi. Toim ittuaan ensin Suomen 

historian professorina Turussa, 

Juva aloitti tähän asti kestäneen 

H elsingin yliopistokautensa 

Suomen ja Skandinavian kirkkohistorian 

professorina 1962 ja valittiin 

kansleriksi 1973. A rkkipiispa 

Juva on osallistunut kristillise e n 

työhön mm. kirko llisko ko u kse n jä 

senenä, ylioppila id e n m aailm anliiton 

hallituksessa, Suom en Lähetysseuran 

puheenjohtajana sekä Luterilaisen 

m aailm anliiton ja sen te o 

logisen kom ission puheenjohtajana. 

Eduskunnan jäsen hän oli 1964— 

66 ja LKP:n puheenjohtaja na 1965 

— 6 8 . 

Juva on kirjo itta n u t m onia historioita, 

viim eksi T urun tu o m io kapitulin 

historian ja isänsä, professori 

Einar W. Juvan kanssa Suom en 

kansan historian. 

□ 

□

Turku-seuran lausunto 

Turun kauppahallista 

T u ru n k au p p a h a lliy h d is ty s on 25. 5. 1978 p yytän yt T u rk u - 

s e u ra n lau s u n n o n k a u p p a h a llin k o rja u s - ja uudistu stö id en 

v a lm is tu ttu a . L ausu n n o ss a an 28. 6. 1978 seu ra esitti: 

TU R KU -seura haluaa lausua ilo n 

sa siitä, että Turun kauppahalli on 

kaupungin toim esta saatu kunnoste 

tu ksi nykyajan tasolle sam alla 

kun sen sisustuksessa on säilytetty 

pe rin te e llin e n asu ja entisajan 

henki sekä liik k e e n h a rjo itta jille 

suotu m ahdollisuus toim intansa 

ja tkam iseen perin te e llisiä m uotoja 

noudattaen. 

TURUN kauppahallilla on kautta 

a ikoje n o llu t hyvä m aine, joka on 

k iirin y t m uualle Suom een sam oinkuin 

m aam m e ulkopuole lle kin , e ritoten 

tu kholm alaisten keskuuteen, 

m o n ipuolisena ja m ielenkiintoisena 

ostospaikkana. H allin keskeinen s i 

ja in ti kaupungissam m e, sen tu n 

nustetut ra kennustaiteelliset ansiot, 

sen koko ja ennenkaikkea henkilö 

kunnan persoonallin e n kodikas 

henki luovat sellaisia arvoja, joista 

m ikä p a ikkakunta tahansa voisi y l 

peillä. 

■ Suom en L ions-liiton 

valtakunnankokous Turussa 

2.— 4. 6. 1978 oli sam alla 

juhla kokous, koska se oli 

järjestyksessä 25. kokous. 

Kolm en päivän tapahtum iin 

osa llistu i noin 2 500 liito n 

jäsentä, ladya ja leoa. U lkom 

aalaisia osanottajia oli 

Ruotsista, Tanskasta, N orjasta, 

Islannista ja Saksan 

Liittotasavallasta. 

P erja n ta in a p id e ttiin liito n kuvernöörin 

e u vosto n kokouksia ja lauantain 

a käytiin kunnia käynnillä sankarih 

a u d o illa , jossa seppeleenlaskua 

ju h lis ti R eino K otaviidan trum 

pettisoolo . Lauantaina tärkeim m äksi 

ta pahtum aksi m uodostui Lionsm 

arssi läpi kaupungin. M arssiin 

o s a llis tu i noin 1 500 liito n jäsentä 

ja lähes 300 klu b ilip p u a . M arssi 

päättyi T u o m io k irk k o to rille , jossa 

puhui tu o m io ro vasti Lauri Huovi- 

KUN kauppahalli nyt entistä 

ehom pana on avattu sekä tu rk u la i 

sille että tu riste ille o lis ik in tä rkeim 

pänä tavoitteena pidettävä sitä, että 

läheinen kosketus m yyjän ja ostajan 

välillä sä ilyisi. E rikoisesti p ie n 

y rittä jille ja perheyrityksille olisi 

suotava m ahdollisuus turvallisesti 

toim ia kauppahallin suojissa. H arkitessaan 

vuokrien suuruutta nyt 

sekä jatkossa kaupungin o lisikin 

ensisijassa huolehdittava siitä, että 

hallito n tlie n vuokraajiksi saadaan 

taitavia e lintarvike- ja m ahdollisesti 

m uiden alojen liikkeenharjo itta jia , 

jo tka voivat ylläpitää p erinteellistä 

pienkauppaa vastapainona yhä lisääntyville 

epäpersoonallisille m arketeille. 

OLLI KESTILÄ 

arkkitehti, seuran puh.joht. 

ILMARI RINNE 

asessori, seuran sihteeri 

Lions-marssilla Turussa 

1.500 leijonaa ja ladya 

nen. M usiikista huolehtivat Turun 

varuskuntasoittokunta ja Turun 

M etsänkävijäin soittokunta. 

A vajaisjuhlassa A rena-hallissa 

Turun kaupungin tervehdyksen 

esitti a p u laiskaupunginjohtaja Paavo 

Koponen, Turun R otaryklubin 

tervehdyksen kauppaneuvos Eino 

Jylhä ja Suomen S ydäntautiliiton 

tervehdyksen pääkonsuli Juhani 

Saraste. 

Liiton vuosikokouksessa päätettiin 

vuoden 1980 valtakunnankokous 

pitää Vaasassa. Ensi vuonna kokoonnutaan 

Lappeenrannassa. Valtakunnankokous 

päätti ottaa vastuun 

ns. Eurooppa-Forum in jä rje s 

täm isestä vuonna 1980 Suomessa. 

Tällöin noin 2 500 leijonaa E uroopan 

eri m aista kokoontuu elokuussa 

Turussa. 

Seuraavan toim ikauden puheenjohta 

ja on m yyntijohtaja Pauli K o 

ponen, I varapuheenjohtaja te k n ik 

ko Jukka O. Sainio ja II varap 

uheenjohtaja H eikki Raiham o. □ 

Saako 

Kissa-Ka11ukin 

patsaansa? 

T urun S ä ästöpankin järjestäm än 

v e isto skilp a ilu n v o itti kuvanveistäjä 

V iljo M äkinen veisto kse lla a n Kissa- 

A lli. Patsas p y styte ttiin pankin Iso- 

H äm eenkatu 6:n ko n tto rin edustalle. 

Patsas on te rve tu llu t lisä 

T urun ta id e te o k s iin ja varsinkin, 

kun se haluaa "tehdä kunniaa tälla 

isille ta v a llis ille a h k e rille ja säästä 

väisille tu rk u la is ille ", jo id e n eläm 

äntyö usein unohdetaan uusien 

m uisto m e rkkie n a ih e ita valittaessa 

ja s u u n n ite lm ia toteutettaessa. 

K issa-A lli on s iis saanut patsaansa, 

jo s ta k iito s T urun S äästöpankille. 

M illo in saa patsaansa Kissa- 

Kallu? Kuka K issa-K allu? Suomen 

T urun num erossa 2/1967 julkaistiin 

Eino Lehtisen k irjo itu s "N um m enm 

ä kim u iste lm ia ". K issa-Kallusta 

tässä k irjo itu k s e s s a kerrotaan: 

"K issa -K a llu asui sisarensa mökkipahasessa 

S antakuopan reunalla 

lähellä K irk k o tie tä naapurinaan 

K ris tillis e n n u o ris o liito n rakennus. 

K issa-K allu o li tu n n e ttu hahm o koko 

Turun katukuvassa. A am uisin hän 

lähti ta ip a le e lle e n kainalossaan 

tyhjä säkki ja kädessään peitiastia. 

Ensiksi hän suuntasi askeleensa 

T u rku-ltä isen, nykyisen Kupittaan 

asem alle, jossa kaatoi kaikista m eije 

rie n m a ito to n g ista jä lje lle jääneen 

m a ito tilkan p e ltiastiaansa. Täältä 

m atka ja tk u i K auppahalliin ja Kaupp 

a to rille . jo is ta K issa-K allu keräsi 

ruoan jä tte itä . Ilta p ä ivällä repaleisesti 

puettu K issa-K allu palasi mökkirähjäänsä 

p e itia s tia täynnä maitoa 

ja säkki p u llo lla a n e rila is ia ruokatarpeita. 

Päivän m uona o li koossa 

ja sitä riitti K issa -K a llu lle , hänen 

siskolle e n ja kissalaum alleen. Seuraavana 

aam una a lkoi sam a kierros, 

jo ka ja tk u i useiden vuosien ajan, 

kunnes sosia a livira n o m a iset korjasivat 

K issa-K allun kunnalliskotiin. 

M ajan siirro n yhteydessä selvisi, 

e ttä K issa-K a llu lla o li huom attava 

sum m a rahaa". 

K issa-K allukin o li s iis ahkera ja 

säästäväinen, kuten Kissa-A llikin. 

Kun ns. S aurion to n ttia ryhdytään 

rakennuttam aan — viim e iste n tie to 

jen m ukaan to n tille rakennetaan 

mm. o p is k e lija in terveystalo — 

suunnite lm ia laadittaessa olisi m ain 

io tila isu u s varata paikka Kissa- 

K allun patsaalle. M ie lu im m in paikka 

o lis i varattava K irkko tie n varrelta. 

S illo in patsas tu lis i re itin varrelle, 

iota K issa-K allu p ä iv ittä in kulki ja 

lä h e lle paikkaa, jossa hänen asum 

ansa m ökkip a h a n e n s ija its i. Asia 

erikseen on, saadaanko tälle patsaalle 

ra h o itta ja a tai rahoitta jia . □ 

N UM M EN PAKKALAIN EN 

TURUN PUHELINLAITOS 

TIETOKONEAIKAAN 

• Turun kaupungin puhelin la ito ksen kahdennettu keskusprosesslyksikkö ja 

osa keskuksen syöttö- ja tulo stu sla itte ista (näyttöpääte DL ja kirjoituspääte 

TW). 

■ T urun ka u p u n g in p u h e lin 

laitos on o tta n u t vira llisesti 

käyttöön uuden tie to koneohjatun 

p u h elinkeskuksen, 

Johon voidaan tässä valheessa 

liittä ä 4000 puhelin tila a ja a 

sekä vastaava m äärä yhdysjo 

h to ja m uih in keskuksiin. 

L M E ricssonin valm istam a 

ja asentam a keskus on tyyppiä 

AXE 10. Rakenteeltaan 

se edustaa alansa h u ip p u 

tekn iikkaa ja sen avulla puh 

e lin la ito s voi ta rjo ta keskuksen 

alu e e lla o le v ille tila a jilleen 

uusia p a lvelum uotoja, 

kuten esim . lyhytn u m e ro valin 

ta ja n ä p päinvalinta. 

Turun kaupungin p u h e lin la ito s on 

tilannut nyt käyttö ö n o te tta vie n 4000 

num eron lisäksi 9000 num eroa 

A XE-järjestelm ää käyttö ö n sä parin 

vuoden kuluttua. 

Uusi A X E -keskus on jo runsaan 

puolen vuoden ajan o llu t to im in 

nassa ja v ä littä n y t p u h e lin liik e n n e t 

tä Turun keskustan alu e e lta m uualle. 

Tähän asti saadut käyttö tu lo kse t 

ovat o lle e t hyviä ja o so itta n e e t tie 

tokoneohjauksen e rittä in käyttövarmaksi. 

T ie to koneen o h je lm o in n issa 

ja suunnittelussa on käytetty hyväksi 

uusia ja u raa u u rta via m enetelmiä. 

Sam oin on keskuksen rakenneosat 

s u u n n ite ltu u u d e lla tavalla, 

ja täm ä keskus m ahtuukin pienem 

pään tilaan kuin edeltäjänsä. 

Tarvittaessa voidaan AXE-keskusta 

helposti laajentaa jopa yli 40.000 

p uhelinliittym ää varten. 

U udessa keskuksessa voidaan 

erottaa kaksi osaa. Toiseen kytketään 

tilaajaliittym ät ja toiseen ns. 

kauttakulkuosaan keskusten välisiä 

johtoja. AXE-kauttakulkukeskus on 

lajissaan ensim m äinen Suomessa. 

Tavanom aiset valitsija t on tässä 

korvattu täysin elektronisella ns. 

aikajakovalitsijalla. 

Turun kaupungin puhelinlaitos 

on vahvasti o llu t mukana soveltamassa 

uutta tekniikkaa puhelinalalla. 

Jo v. 1974 o tettiin Turussa 

käyttöön ensim m äisenä Suomessa 

tietokone-ohjattu puhelinkeskus. 

Tätä taustaa vasten nähtynä on 

luonnollista, että uusi AXE-keskus 

jo asennus- ja kokeiluvaiheesta alkaen 

on o llut puhelinväen kiinnostuksen 

kohteena. Uusimpaan puhelinkeskustekniikkaan 

on käynyt tutustum 

assa puhelinlaitoksen edusta 

jia m.m. lähi-ldästä, Etelä-Amerikasta 

ja Australiasta saakka. 

Turun AXE-keskus on ensim m äinen 

Ruotsin ulkopuolella, mutta jo 

tänä vuonna tullaan sam anlaisia 

keskuksia ottamaan käyttöön myös 

mm. L M Ericsson-yhtym än saaman 

suurtilauksen puitteissa Saudi-Arabiassa. 

□ 

Mäntyniemi 50- 

ja Rantala 

25-vuotias 

■ P o stiliito n T u ru n o sasto n 

k e sä ko ti M ä n tyn ie m i H irv e n 

sa lo n P a p in sa are ss a ja T u 

run K irja ty ö n te k ijä in Y h d is 

tyksen k e sä ko ti R a n tala K a a 

rin an 

R an ta k u lm a lla viettivä t 

m e rk k iv u o s iju h lia a n h e in ä 

kuun v iim e ise n ä v iiko n v aih 

tee n a . 

M äntyniem essä vie te ttiin tupaantuliaisia 

25. 5. 1928 ja 1965 kesäkodille 

rakennettiin sauna. Lomaa 

kesäkodissa voi yhdellä kertaa 

viettää kym m enkunta osaston jäsentä 

perheineen. M onta talkootyötuntia 

on suoritettu kesäkodin hyväksi. 

Juhlatilaisuudessa esittivät 

tervehdyksensä mm. Turun postikonttorin, 

P ostiliiton ja sen eräiden 

osastojen edustajat. Tervehdyssanat 

e sitti osaston puheenjohtaja Jukka 

Aalto ja lisäksi ohjelm assa oli torvim 

usiikkia ja Leena Riihim äen lausuntaa. 

Rantalalle ostettiin Kaarinan Rantakulm 

alta 4,5 hehtaarin suuruinen 

tila, jo lle 1953 ryhdyttiin talkootyönä 

rakentam aan m ökkejä, jo ita varten 

puut kaadettiin om asta metsästä. 

Lisäksi on ostettu rautatien um pitavaravaunuja, 

jo tka on kunnostettu 

asuttavaan kuntoon ja pari valm ista 

m ökkiä. Nykyään voi 17 perhettä 

samaan aikaan viettää kesää Rantalassa, 

jonne on Turusta m atkaa 

noin 10 km. Pienen, laiturin kupeella 

sijainneen saunan tila lle rakennettiin 

1966 uusi sauna, jo ka paloi 

maan tasalle 1972. Ilm an saunaa ei 

kuitenkaan kauan oltu, sillä 1972 

syyskuussa saunottiin jälleen uudessa 

saunassa. 

□ 

Marielundin 

suvipäivät 

Kakskerrassa ovat vuosittain keränneet 

jopa tuhansia osanottajia 

seuraamaan korkeatasoista ja arvokasta 

ohjelm aa, jossa erikoisesti 

korkeantason esitelm öitsijät on 

huom ioitu. Tänä vuonna esitelm öi 

arkkipiispa M artti S im ojoki. Viim e 

kesänä e sitelm öitsijänä o li kansleri 

Tauno Nurmela. 

Sade jonkinverran vähensi tänä 

vuonna yleisöm äärää juhlassa, jo n 

ka pääsym aksu- ja m uilla suvipäivän 

m yyntituloilla rahoitetaan Kaatuneitten 

Omaisten Liiton lepo- ja 

virkistyskodin M arielundin toim intaa. 

Tällä kertaa ohjelm an suorittajana 

oli mm. Turun N aislaulajat. Juhlatoim 

ikunnan puheenjohtaja ja m onivuotinen 

järjestelyvastuuta kantanut 

jo htajaopettaja A ntti Lehtinen piti 

avauspuheen ja h oiti isännyyttä o n 

nistuneessa ja sisällöltään antoisassa 

suvijuhlassa. 

□

T urku-seura toim ii 

V A LTA K U N N A LLIS ILLA kotiseutup 

ä iv illä Lahdessa 3.— 6. 8. 1978 o li 

m ukana lin ja -a u to llin e n turku la isia 

sekä o p p ia ottam assa että m ainostam 

assa Turussa 29. 6.— 1. 7. 1979 

v ie te ttä v iä valta kunnallisia k o tiseutupäiviä. 

Lahden kotiseutupäivien 

selostus toisaalla lehdessämme. 

KULUVAN syksyn alkutem pauksena 

on perin te e llin e n T urun päivä 

17. 9. Päivän järjestelyssä Turkuseura 

on mukana. Lisää toisaalla 

lehdessäm m e ja jä lkiselo stu s lehtem 

m e seuraavassa num erossa. 

TALO K O H TAIS E T puiden istutusta 

lk o o t liittyvät T urun päivän to i 

m intatapahtum iin, m utta jä rje ste 

tään istutusajan sopivaisuuden 

vuoksi vasta lokakuun 13— 14 p ä i 

vinä. A siasta ovat tarkem m at tie d o t 

to isa a lla lehdessäm m e. 

TURUN linnassa järjestetään seuram 

m e jä senju h la to rsta in a 26. 10. 

1978 kello 19. O hjelm assa on tie 

dossa mm. h is to ria llin e n kuvaelma, 

m o n ip u o lin e n m u siikkiohjelm a, esitelm 

ä, T urun m urretta, yhteislaulua 

ja kahvitus. L ippuja ennakolta 16. 

10. alkaen T urun K ansallisesta K irjaka 

u p a sta ja naisjaoston jäseniltä. 

TU R KU-seuran sääntöjen määrääm 

ä syyskokous pidetään torstain 

a m arraskuun 23 päivänä kello 

19 A uralan opiston ja setlem entin 

to im ita lo ssa S atakunnantie 10. 

S ääntöm ääräisten asiain ohella Auralan 

opisto la iset esittävät ohje l 

maa. 

SEURAN kaskukilpailu päättyy 

tä llä erää 1. 10. 1978. Sen jälkeen 

SUOMEN 

T 

TURKU 

ÅBO, 

VÅR STAD 

kaskutoim ikunta ryhtyy nauram aan 

lukiessaan kaskuja ja ilm eisesti 

naurun m akeudesta riippuu kaskun 

hyvyys — arvelisin. Nyt on siis loppukirin 

aika. Lähettäkää Turkua ja 

turku la isia koskevat tarinanne ja 

kaskunne a lle kirjo itta n e e lle to im in 

n a njohtajalle. Hyvät p alkinnot odottavat. 

JÄSENTEM M E m erkkipäivistä ja 

kuolem an kautta poistuneista jäsenistäm 

m e emme harvoin ilm estyvässä 

lehdessäm m e yleensä ole 

pystyneet tiedottam aan, sillä jäsenm 

ääräm m e suuruus aiheuttaa käytännön 

vaikeuksia. Joita kin p o ikkeuksia 

on voitu tehdä, kun tiedot 

ovat aikanaan saapuneet. H arkittuam 

m e esiintuotua tavoitetta, palaamme 

asiaan myöhem m in. 

M UISTANETTE pienin la h jo in ystäviänne 

sopivina a jankohtina esim 

tilaam alla Suomen Turun, jonka 

m enneiden vuosien irtonum eroita 

on vielä saatavissa. 1850-luvun postiko 

rttisa rja t ja hiem an suurem m at 

g ra a filliset kuvasarjat ovat myös 

myynnissä. K askukirja kakkosta "ko 

Pum pula flik a t jokken puto s" on jä l 

je llä jo ku määrä. Turun seitsem än 

vuosisataa-esitelm äsarjasta ju lkaistu 

k irja ja Turun m usiikkieläm ästä 

1920-luvulla kertova k irja ovat niinikään 

m ainioita pikku la h jo ja . Turkulevyä, 

jo n ka kaunis ja värikäs kansio 

sisältää T urku -tie to u tta kolm ella 

kie le llä on vielä jä lje llä pieni m äärä. 

T oim innasta ja seuram m e ta rjo a 

m asta kotiseututyöstä kiin n o stu 

neille jäsenillem m e T urku-seuran 

hallitus ja jaosto t toivovat alkaneen 

syksyn myötä rakentavaa y h te istyötä. 

□ 

ILMARI RINNE 

toim innanjo h ta ja 

P äätoim ittaja - C hefredaktör: O lli Kestilä. 

K unnallisissa 

luottam ustoim issa 

50 vuotta 

Eino Lehtinen 

K ulum assa olevan vuoden päättyessä 

to im itta ja Eino Lehtinen on 

o llu t kunnallisissa luottam ustoim issa 

viisi vuosikym m entä, josta ajasta 

K aarinan kunnassa 10 vuotta ja 

K aarinan esikaupunkia lu e id e n Turkuun 

liittä m isen jä lkeen T urun kaup 

u ngin kunnallisissa luottam ustoim 

issa 40 vuotta. 

K aarinan kunnanvaltuutettu na 

Lehtinen o li 1929— 38. Kaarinakauteen 

liitty y lisäksi jäsenyydet 

mm. vaalila u ta ku n n issa , taksoitussekä 

va ltio n tu lo - ja om aisuusverolautakunnissa. 

k a n ta kirja sto n jo h 

tokunnassa ym . U rheilulautakunnan 

sihte e rin ä hän laati ohjesäännön 

1934 va lm istu n e e lle Kuuvuoren urh 

e ilukentälle. 

Vuoden 1939 alussa alkoivat 

kunnalliset lu o tta m u sto im e t Turun 

kaupungissa, jossa ensim m äinen 

luotta m u sto im i o li vuositilin ta rka s- 

taja n tehtävä. Luottam ustoim ista 

m ainitta koon kaupungin va ltu u te ttu 

na 1946— 64. varava ltu u te ttu n a 1965 

— 68. k a u p u n g in h a llitu ksen jäsenyys 

7. 9. 1951— 68. kaupunginhallituksen 

edusta ja n a p a lolautakunnassa, 

sairaalalautakunna ssa ja 

o im itussihteeri - R edaktionssekreterare: Eino Lehtinen. E lin a n tie Elinavägen 

4 A 44, puh. - tel. 371 320. 

Ilm oitushankkija - A nnonschef: Raija H einonen, K a rja kuja - F ägränd 75 c, 

puh. - tel. 373 034. 

Toim ituskunnan m uut jäsenet - R edaktionsrådets andra m edlem m ar: 

Reino Leimu, Reino Linkosaari, H eim o K allio, Hans O thm an ja Ilm ari Rinne. 

Kaskukilpailussa loppuleiri 

Hyvät palkinnot odottavat 

T urku-seuran ju lis ta m a k a skukilpailu 

m ahdollise n kolm annen kaskukirjan 

a ikaansaam iseksi on tu o t 

tanut m elkoisen m äärän uutta kaskuaineistoa. 

Joukossa on tietysti 

myös p aljon karsittavaa. Toivom m e 

lehtem m e lu kija in nyt hierovan aivonystyröitään 

ja lähettävän seuralle 

kokem iaan tai kuulem iaan hyviä 

juttuja ja kaskuja tu rkula isista . 

A ikaisem m at seuran julkaisem at 

kaskukirjat "K la a ri on sano fö riä ijä " 

on kokonaan lo p p u n u t ja toisesta 

kaskukirjasta "k o P um pula flikat 

jokken p u to s" on vain pieni m äärä 

jäljellä ja sitä voi ostaa T urun k irja 

kaupoista. 

Lähettäkää siis kaskunne nyt suoraan 

os. T urku-seura, Taskulantie 

1 G 116, T u rku 30. K askut lähetetään 

n im im e rkillä varu ste ttu n a ja 

oikea nim i ja o s o ite e rikseen k irje 

kuoreeseen. 

P ääpalkinnoksi on T unturlpyörä 

Oy:n to im itu s jo h ta ja Eero H arkke 

lahjoittanut V ip -p o lkupyörä n . Pienempiä 

p a lkin to ja on useita. 

teatterilautakunnassa sekä lyhyem 

män ajan m u siikki- ja asutuslautakunnissa, 

p a n ttila in a sto n jo h to k u n 

nassa ja hankintakeskuksessa. Lisäksi 

Lehtinen on o llu t taksoituslautakunnan 

jäsenenä, varapuheenjohtajana 

ja puheenjo h ta ja n a , taksoitusvalm 

istelukunnan jä senenä ja 

varapuheenjohtajana, teknisten la i 

tosten la utakunnan jäsenenä ja 

varapuheenjohtajana, verotuksen 

yhdistäm isen jä lkeen v a ltio vara in 

m inisteriön m äärääm änä T urun tu t 

kijalautakunnan jäsenenä jne. 

T o im ittaja L ehtinen on o llut 

myös jäsenenä lu kuisissa m äärättyä 

tehtävää varten nim itetyissä 

toim ikunnissa kuten yleiskaava-, 

asuntotuotanto-, te a tte rih isto ria -, 

teatteritalon to n tti-, a rk k ite h tija 

rakennustoim ikunnissa jne. 

Kaupungin e d u sta ja n a hän on 

ollut u seilla S uom en kaupunkipäivillä. 

Lenin g ra d in viera ilu va ltu u s- 

kunnassa 1953 ja 1964 sekä Contanszan 

viera ilu va ltu u sku n n a ssa 

1968, ystävyyskaupunkikokoukse ssa 

Bergenissä ja A rhusissa sekä 

useissa V arsinais-S uom en M aakuntaliiton 

kokouksissa ja m aakuntapäivillä. 

N ykyisin L ehtinen on jäsenenä 

Turun kaupungin h is to ria to im ik u n 

nassa vuodesta 1967, n im istö to im i 

kunnan va ra p u h e e n jo h ta ja vuodesta 

1977 sekä T urun päivän to im ik u n 

nan jäsen vuodesta 1961 ja puheenjohtajana 

vuodesta 1970. 

Lehtinen on m yös V arsinais-S uomen 

M a a kunta liito n h is to ria to im i 

kunnan p itkä a ika in e n jäsen ja nykyinen 

varapuheenjoh taja. 

Ansioistaan k u n n a llis e lla alalla 

Lehtiselle m yönnettiin 1964 T urun 

kaupungin ku n n ia p la k e tti. □ 

K ilpailu tultaneen ratkaisemaan 

v a s ta e n s i v u o d e n puolella, sillä 

tämän vuoden loppusyksystä kaskutoim 

ikunta pääsee käsittelemään 

kilpailun satoa ja ratkaisem aan palkintosijat. 

Näytteeksi m uutam ia saapuneita 

kaskuja: 

M ullintien uuden terveysaseman 

puhelin soi. Päivystäjä vastaa: 

— M ullintien terveysasema. 

Tällöin soittaja toteaa: 

— Anteeksi, piti olla Karjakunta. 

★ 

— Ei taida nuo silakat olla tuoreita, 

kun n iillä on noin punaiset 

silm ätkin, m utisi tyytym ätön kaloja 

ostam aan tu llu t rouva. 

— No, kylm ar niitte silm ät punaset 

ova, ku ne o Iniöst asti Turkku 

tullu ja koko yän valvonu, paukautti 

K ala-M artta vastaukseksi. 

★ 

— Ovatko nuo silakat hyviä? tiedusteli 

kaloja ostava rouva. 

— Jaa et hyvi vai? En mää ainaka 

oi yhtainoa paha sana niitteen 

suust kuullu, laukaisi Kala-Martta. 

★ 

— Poika, poika, ota päält vaa, 

äläkä valikoitte, tokaisi Kala-M artta 

suurikokoiselle ja harvinaisen lihavalle 

kaupunginjohtaja Arvi H ällforsille, 

joka o li pysähtynyt silakoita 

tarkastamaan. 

★ 

Radikaalisen kansanpuolueen perustaja, 

professori Ernesti Hentunen 

o li hyvin värikäs ja epäsovinnainen 

persoona, jonka vanhemmat turkulaiset 

vielä m uistavat 1940— 50-luvulta. 

Keväällä 1945, jo llo in elin ta rvike 

tilanne o li erittäin vaikea Ernesti 

piti Turun VPK:n ta lo lla puheen 

salintäyteiselle yleisölle, jossa hän 

mm. e sitti sen häm m ästyttävän vaatim 

uksen, että kaikki verot olisi 

pantava valtion m aksettavaksi. Puheensa 

jälkeen hän kehoitti kuulijo 

ita esittäm ään kysym yksiä ja lu 

pasi niih in vastata parhaansa mukaan. 

S illoin muuan paikalla o llut 

vanhahko naisihm inen pyysi puheenvuoron 

ja tiedusteli: 

— Voisiko herra professori sanoa, 

m ist sais osta voita? — (O-L) 

★ 

Turussa toim i konduktöörinä Skoberg-nim 

inen ruotsinkielinen mies, 

joka ei koskaan oppin u t puhumaan 

virheetöntä suomea. Junam iesten 

täytyi usein m iettiä konduktööriltä 

saamiaan työm ääräysten tarkoitusta 

ja jotka esitettynä virh e e llisin sanam 

uodoin aiheuttivat junahenkilökunnan 

keskuudessa rajatonta hilpeyttä 

ja iloa. 

Eräänä kovana pakkastalvena 

Skobergin johtaessa vaihtotyötä 

ratapihalla, ilm oitti veturinkuljettaja, 

ettei enää voida jatkaa vaihtotyötä, 

koska pakkasen jo hdosta p o ltto 

puiden m enekki on o llu t tavallista 

runsaampaa ja veturin täytyy mennä 

täydentäm ään polttoainevarastoaan 

veturitalliin. 

— Hyvä on, ilm oitti Skoberg. Me 

otta sam ala ruokapaussi, koko tisurisakki. 

— M inne sitten m enette syöm 

ään? kysyi vaihdem ies. 

— Pojat syö kahvila Taim i ja ku 

on kylmä, että vilu väre minu seljälläs, 

syön m inä läm pim än lam ppuputkan 

ja kone m eni puuhun. 

(Ässä-Pee). 

□ 

I. R. 

• Vanha Turku purkautuu nopeassa tahdissa. Viim eiset 23 vuotta Suom a 

laisen Pohjan kerhotalona ja klubiravintolana palvellut, aikaisem m in asuntotalona 

ja muussa käytössä ollut, kaunis taloryhm ä on nyt purettu. P uolalanmäen 

rinteessä sijainneen talon to n tille rakentaa Vakuutusyhtiö Sampo, 

jonka jokin aika sitten valm istunut uudisrakennus — näkyy kuvan reunassa 

— saa tästä lisää n. 5 kerrosta. Takana näkyvä talo on sikäli harvinainen, 

että sen rakensi turkulainen rakennusm estari Jalm ari Huhtala 1920-luvulla 

te htailija Juho Tapanin tiilitehtaan ontoista betonitiilistä . — Kuva: Ilm ari 

Rinne.

K a rja k u n n a n jo h ta ja 

P A A V O J A A K K O L A : 

Monta lajia grillattavaksi 

— grillauskausi pitemmäksi 

S uom alaisista on viim e vuosien 

aikana kehittynyt g rillaajakansa. 

K errotaan m eidän olevan ahkeram 

pia g rilla a jia koko Euroopassa. 

Tästä jo h tu e n m eillä m e ta llite o llisuus 

tu o tta a m onipuolisen v a lik o i 

man hyviä u lk o g rille jä , jo tk a vielä 

runsas vuosikym m en sitten olivat 

pääasiassa tuontitavaraa. Nyt suom 

alaiset h iilig rillit ovat kysyttyä 

vientita va ra a ym päri maailm aa. 

M aam m e lihanjalostusteollisuu s 

on jo kauan tehnyt grilla tta va ksi 

sopivia m akkaroita. M itäpä muuta 

kuin g rilla a m ista o li kaikkien nuoruudestaan 

m uistam a m akkaran 

käristäm inen tikun nenässä nuotion 

hiillo ksella . 

O hut luonnonkuoreen valm istettu 

lenkkim akkara, kuten O K -g rillile n k- 

ki, so p iikin m ain io sti kuum ennettavaksi 

h iillo ksella . G rillattava m akkara 

ei saa o lla liian paksua, jotta 

sisusta ehtisi kuum entua ennenkuin 

jä rje s ti kesäkuun 21. päivän iltana 

P iispankatu 6:n pih a lla pirteän ja 

hupaisan o h jelm ahetken seudun 

a sukkaille. 

O li h upiajoa T urun viim eisellä 

kuorm a -a ju rih e vosella ja lapsia riitti 

jo k a is e lle kie rro kselle . O hjelm assa 

o li kaikkea hauskaa kansanjuhlan 

tapaan: nukkete a tte ri, yhteislaulua, 

lausuntaa, m usiikkia, ongintaa, kahvia, 

m akkaraa ja tikanheittoa. 

P uheitakin p id e ttiin ja niissä ilm 

eni illa n ta rko itu skin . Täm ä raupin 

ta palaa. Syötävää luonnonkuorta 

ei tarvitse poistaa ennen 

valm istam ista ja se antaa vielä 

om an luontaisen m akunsa m akkaran 

pintaan. O K -g rillile n kki on tehty 

grilla tta va ksi m yös kätevän kappalepainonsa 

vuoksi. 130 gram m aa 

painava m akkara on sopiva pieneen 

herkutteluun ja pari kappaletta vie 

jo pois tavallisen nälän. 

G rillile n kki on suosituin joka m iehen 

m akkara. Valinnan varaa ja 

vaihtelunm ahdollisuuksia on makkaravalikoim 

issa kuitenkin runsaasti. 

O K -grilliherkku on tehty hiem an 

vaativille g rilla a jille . Se on vo im a k 

kaasti m austettu ja liha on jätetty 

karkeam m aksi kuin lenkkim akkarassa. 

A stetta ylem m äksi m entäessä 

tulee juhlava bratw urst, jo ka on 

vieläkin voim akkaam m in m austettu 

ja jossa on ohuen luonnonkuoren 

sisällä karkeahkoksi jätettyä täyttä 

lihaa Linnanm äellä käynti ilm an 

Piispankatu—Biskopsgatan kaupunkioiaseura 

hallinen ja kaunis seutu A urajoen 

lähellä, historiallisten paikkojen, 

mm. P iispantalo ja T uom iokirkko, 

halutaan säilyttää, kuten Portsa ja 

m uut saman tapaiset vanhaa arvokasta 

ja viihtyisää Turkua edustavat 

alueet. T o dettiin, että pahim pana 

uhkana on Å bo Akadem i, jo ka rynn 

ii joka puolelta uusine beto n ita lo i- 

neen. T ilaisuudessa m yytiin postikortteja, 

jo ita toivottiin lähetettävän 

Å bo A kadem ille vastalauseeksi. — 

Teksti ja kuva: Ilm ari Rinne. 

b ra tw u rstia ei o le juhlaa. Saman 

ju h la tu n n u n saa koto n a kin aidolla 

bra tw u rstilla . 

Joskus on koolla p a ljo n väkeä ja 

p itä isi saada paljo n m akkaraa kuum 

aksi nopeasti p ie n e llä kin grillillä . 

S illo in on sopivin O K-talousnakki. 

Se kuum enee nopeasti ohuena 

m akkarana ja vaikka se on kuoreton, 

tule e sen pin ta sopivassa 

grilla u ksessa m ukavan rapeaksi ja 

m aukkaaksi. 

G rilla tta via m a kka ro ita on vielä 

m onia edellä lu e te ltu je n lisäksi. 

V a lk o s ip u lilla m austettu krakovanm 

akkara antaa m ukavaa vaihtelua 

m yös g rilla ttu n a . K u o ri vain on ensin 

poistettava. S ip u lin ystäville 

m aistuu varm asti jahtim akkarasta 

leikattu 3— 4 cm paksu viipale kuorittu 

n a ja g rilla ttu n a . Loppujen lopuksi 

m ikä m akkara tahansa käy 

g rilliin , kunhan vain ei yritetä g rillata 

liia n paksua palaa ja m uistetaan 

p oistaa ku o ri niistä m akkaroista, 

jo ita ei ole valm istettu syötävään 

kuoreen. 

Jos on valin n a n varaa m akkaroissa. 

niin on m yöskin eri liha- ja 

elinlajeissa. N audan file e t ovat 

h e lp p o ja g rilla tta v ia . Porsaan liha 

on lu onnostaan m ureaa, joten siitä 

so p ii g rilla tta v a k s i pala kuin pala. 

M aksa, sekä porsaan että naudan, 

on sentin paksu isin a viip a le in a herkullista 

g rilla ttu n a M in u u tti m olem 

m in puolin ja päälle hiem an suolaa 

ja p ip p u ria niin h e rkku on valmista. 

K okenut g rilla a ja saa nuoren 

naudan paahto p a istista tai selästä 

leikatu ista 3— 4 sentin vahvuisista 

jä ttip ih v e is tä luineen ja rasvoineen 

g rilla ttu n a ko h tu u llise n hintaisia ja 

h e rku llisia perhepihvejä. 

M onen suom alaisen miehen ja 

naisen g rilla u s ta ito on jo erikoisen 

hyvä. H eidän ta ito n sa riittä ä monipuolisten 

a te rio id e n valm istam i 

seen. Jo kain e n on k u ite n kin joskus 

a lo itte lija , jo n ka on m uistettava 

m uutam ia g rilla u ksen perussääntöjä. 

— M alttia odotta a kunnes hiillos 

on kunnollisesti syttynyt. 

— H a rjo ite lla ensin g rillile n killä , 

jo tta o p p ii arvioim aan hiilloksen 

kuum uuden. 

— A lo itta a lihan grilla u ksen g rillita 

lo u s -) kyljyksillä . 

— S uolata ja m austaa, varsinkin 

naudanliha, grilla a m isen jälkeen. 

— Pitää g rillin ritilä puhtaana ja 

p oistaa tu h ka riittä vän usein. 

G rilla u saika ja tkuu vielä myöhään 

syksyyn. G rilla ta a n ulkona ja 

syödään sisällä. 

□ 

SUOMEN K a u p u n k iliito n puheenjo 

h ta ja k s i on v a littu apulaiskaupung 

in jo h ta ja J o h a n n e s K oikkalainen 

T urusta. K o ikkala in e n on o llu t Kaup 

u n k iliito n h a llitu k s e n jäsen vuodesta 

1967 ja T u ru n sivistys- ja 

opetu sto im e n apula iskaupungin jo h 

tajana vuodesta 1969. K aupunkiliito 

n e d e llin e n puheenjo h ta ja , Helsingin 

apula iskaupungin jo h ta ja 

V eikko J ä rvin e n k u o li 5. 5. 1978 

vaikean saira u d e n jälkeen. 

T o im itu s 

sihteerin 

p ö y d ä ltä 

TURUN ja P o rin läänin m aaherra 

Paavo A itio on ase tta n u t to im ik u n 

nan valm istelem aan syksyllä 1978 

pidettävää hyvien tapoje n vuoden 

sem inaaria, jo n k a o s a n o tta jik s i kutsutaan 

jä rje s tö je n , kuntien, koulutoim 

en, n u o risoto im e n , u rh e ilu to i 

men sekä s o s ia a lija poliisito im e n 

edustajia. E rityisen keskeisenä pidetään 

vira n o m a iste n ja jä rje stö je n 

yhteistyön ke h ittä m istä siten, että 

lapsille ja n u o rille lu o ta isiin entistä 

suotuisam m at o lo suhte e t tapojen 

oppim iselle ja n o udattam iselle. 

* 

TU RKULAINEN postilin ja -a u to n 

kuljettaja Jorm a R autalin sai ensim 

m äisenä ruuhka-S uom en edustajana 

vu o d e ksi haltu u n sa Suom en 

A utoteollisuuden la h jo itta m a n Sisupokaalin 

tu n n u stu kseksi tä sm ä llisestä, 

tu rva llise sta ja liik e n n e k u lttuuria 

e distävästä liikennöim isestä. 

Suomen A u to te o llis u u s la h jo itti 

k iertopalkinnon p o stia u to liikente e n 

50-vuotisjuhlassa vuonna 1971 ja 

se luovutetaan to u kokuun 30 päivänä. 

Pokaalin ja henkilö ko h ta ise n 

m uistolahjan lu o vutti la h jo itta ja yhtiön 

to im itu s jo h ta ja E rik G illberg. 

Posti- ja le n n ä tin h a llitu kse n postiosaston 

jo h ta ja M auri K ajo luovutti 

kunniakirjan. R autalin on ajanut 

p ostilinja-autoa 28 vu o tta neljää 

vuotta lu k u u n o tta m a tta ko ko ajan 

linjalla T u rku— Vaasa. Pokaalista 

kilvoitteli lähes 600 postilin ja -a u to n 

kuljettajaa. 

* 

M A A N ANTAIN A 7. 8. 78 saapui 

Turkuun B ratislavasta, T urun uusim 

masta ystävyyskaupungista kaksijäseninen 

v ira llin e n valtuuskunta. 

Nyt tapahtuva v a ltu u skuntie n vaihto 

o li Turkuun päin laatuaan ensim 

mäinen, jo s k in T urussa on ystävyyskaupunkisopim 

uksen solm im isen 

m erkeissä aiem m in v ie ra illu t B ra tislavan 

ka u p u n g in jo h ta ja Ladislav 

Marti n a k. T u rkuun saapuivat 

B ratislavan k a u p u n g in jo h ta ja n 1. sijainen 

M ichal Baranovic sekä 

kaupungin sih te e ristö ö n kuuluva 

Bohum il C h u d y. T shekkoslo vakia 

laiset vieraat tu tu stu iva t Turussa 

paitsi kaupungin n ähtävyyksiin myös 

kunnallishallin to o n , T urun saaristoon 

ja ensi vuonna pidettävien 

Turun m essujen m essuvalm isteluihin. 

* 

Retki 

Ruissaloon 

M itä kertoa voisi se metsä, 

sinä muistathan, lehtom m e se, 

johon lähtenyt koskaan et sä 

mua ilm an retkelle. 

Olen saapunut m atkojen takaa 

sekä vuosien tuskaisten. 

Sinun kanssasi tahtoisin jakaa 

tämän retkem m e viim eisen. 

Tulin tänne ja aam usta aikain 

koluin kukkulat, kumpareet. 

Kuin poikien paljasjalkain 

to ki taitu ei taipaleet. 

Näin vuorilta väikettä vetten 

ja lokkien leiuntaa. 

Tätä, ym m ärräthän, etten 

ole saattanut unhottaa. 

Runontaitajan kuulun tiellä 

yhä tuoksu on kielojen, 

sam at tam m et seisovat siellä, 

sama laulu on peipposten. 

Olen astelemassa juuri 

Choraéuksen lähteen luo. 

Lum o lähteen on vieläkin suuri, 

yhä pulppuilee runovuo. 

Jos voisin mä m estarin lailla 

tämän tulkita tuokion, 

olis tuskin kiitosta vailla 

edes soppea Ruissalon. 

O let, kum ppani, poissa ja yksin 

tutut polkum m e taivalsin. 

Ajatuksissa vieretyksin 

o lit kanssani kuitenkin. 

TURUN K isa-Veikkojen Näyttämö 

vieraili toukokuussa Ruotsissa, jossa 

sinne m uuttaneille suom alaisille 

esitettiin näytelm ä "Vanha rakas 

ko ti". Näytelmä esitettiin Alstaham - 

marissa, Fagerstassa ja Arbokassa. 

Joka paikassa esitys sai m yönteisen 

vastaanoton. 

ÅBO Akadem in kem istiklubi saavutti 

saunom isen m aailm anennätyksen 

vedettyään pyörillä kulkenutta 

saunaa pitkin Turun katuja perjantaista 

m aanantaihin. Matkaa kertyi 

yhteensä 258 kilom etriä. Tärkein 

polttoaine oli olut, jota kului kaikkiaan 

32 korillista. 

* 

* 

A. T. KOSKIMIES 

SAMPPALINNAN myllyn siivet 

rikkoontuivat viim e talven m yrskyissä. 

Kesäkuussa m ylly sai uudet siivet, 

joiden kärkiväli on 22 m etriä. 

Kaksi ylin tä siipeä a n kkuroitiin 

maahan, jo tta ne eivät alkaisi pyöriä. 

Siivet uusittiin kokonaan ja 

vain keskiö on vanha. Työn suoritti 

kaupungin talorakennusosasto ja 

siipien tukipuut teki Laivateollisuus 

Oy liim apurupalkkeina. M ylly valm 

istui vuonna 1863 ja aikoinaan se 

jauhoi viljaa. M yllyn sisällä on vieläkin 

täydellinen koneisto. 

* 

UUSI y rittä jie n a luejärjestö, Varsinais-Suom 

en Y rittä jä t hallituksen 

ensim m äisessä kokouksessa T urussa 

2. 5. 1978 Suom en Yhdyspankin 

Lounais-Suom en p iirin johtaja, pankinjohtaja 

H eikki T oikka luovutti 

järje stö lle 2 000 m arkan avustuksen, 

jonka o tti vastaan järjestön 

DUheenjohtaja, to im itu sjo h ta ja 

M arkku W uoti. 

*

M A T K A ILU A S IA M IE H E T — T uristom 

budsm än ry on ju lk a is s u t vastailm 

estyneen M atkailun o soitekirjan, 

jo k a on sam alla jä rje s tö n jäsenm 

a trikkeli. V uonna 1961 perustettu 

M a tkailu a sia m ie h e t ry on maamme 

ku n n a lliste n tai n iih in verrattavien 

m a tka ilu a sio ita hoitavien ja jo h ta 

vassa asem assa olevien v irk a ilijo i 

den y h te e n liittym ä . Yhdistykseen 

kuuluu tä llä hetkellä 100 jäsentä 

(91 a k tiiv ijä s e n tä ja 9 seniorijäsentä). 

M atkailu a sia m ie h e t ry on alan 

eurooppala ise n keskusjärjestön, European 

U nion of T o u rist O fficersin 

jäsen. Y hdistyksen nykyinen puh 

e e n jo h ta ja on T urun kaupungin 

m a tk a ilu p ä ä llik k ö Irm eli Torssonen 

ja kunnia p u h e e n jo h ta ja T urun e n tinen 

m atka ilu p ä ä llikkö, fil. m aisteri 

A rvo H ovila. 

* 

TURUN N appula liig a voitti K okkolassa 

jä rje ste tyissä kisoissa SMm 

estaruuden, jo k a oli neljäs tu rku 

la isille . M estaruuden voittaneessa 

jo u kkueessa pelasivat M auritz Ranta, 

J a ri P ullinen, M ika K ivikoski, 

Pekka Terävä, A ri Salm ela, Jam i 

W allenius, Petri Kuusto, Jouni Saarinen, 

Esa Johansson, P ertti Vigren, 

T om i S undholm , Petri Kallio, Jari 

K allio, Juha R annikko, Janne K oivunen, 

Esa Laine, Tovy Suvela ja 

J a ri Saarinen. Joukkueen valm entaja 

t ovat S eppo Jansson ja Jorm a 

Nikander. 

* 

TURUN kaupungin te a tte rin työkauden 

p ä ätöstilaisuudessa puhuivat 

te a tte rin ta ite e llin e n jo h ta ja 

Risto S aanila ja teatterilautakunnan 

p u h e e n jo h ta ja Teuvo T iihonen. 

T e a tte rita ite e n 25-vuotisansiom erkin 

saivat n ä ytte lijä t Eeva Kantanen 

ja M a ikki Länsiö, jo ille lisäksi 

m yönnettiin teatterilautakunnan 

apuraha. A nsio m e rkin saivat myös 

v a h tim e s ta rit E ero Laiho ja Kai 

K allio . K ukkia o je n n e ttiin teatterista 

m u u a lle siirty n e ille n ä ytte lijä Ilari 

P aatsolle ja p ia n isti A riel Lehtoselle. 

N äytte lijä M a rja Packalen sai 

nyt haltu u n sa Firenzen m atkalta 

p e riytyneen 'luovan hullu u d e n " 

veistoksen. 

* 

TURUN O paskerho ry — Åbo 

G u id e klu b b rf ju lk a is i tänäkin 

vuonna opasvihkosen, jossa on tie 

d o t T urun ja N aantalin opasto im in - 

taan liitty v is tä asioista. V ihkonen 

sisältää mm. jä s e n m a trikkelin , sekä 

lu e tte lo n T urun ja N aantalin m atk 

a ilu o p p a ista , jo tk a ovat su o ritta 

neet k ie lija soveltuvuustestit ja 

jo illa on S uom en O p a sliitto ry:n 

valvom a o p askoulutus. Tehtäviä 

suoritta e ssa a n h e illä on e s illä valta 

k u n n a llin e n o pasm erkki. Esipuheessa 

T urun O paskerho ry toivoo, 

e ttä oppaid e n neuvontapalvelu T u 

russa ja N aantalissa to im isi kaikkien 

m a tk a ilijo id e n parhaakçi. 

* 

Lastenvaatteiden historiaa 

T urun kaupungin historiallinen 

museo jä rje s ti kesän ajaksi lastenvaatteiden 

kehityshistoriallisen näyttelyn. 

Valokuvin ja p iirro ksin täydennetyt 

lastenvaateryhm itykset antoivat 

katsojalle kuvan lastenvaatteiden 

m uokkautum isesta ja kehityksestä 

vanhem m alle polvelle tutuista lasten 

koltuista alkaen nykym uodin 

TYKKIVENE Turunm aa lähti tiis 

taina 25. 7. 1978 la ivastovierailulle 

Gdyniaan Puolaan, jo sta se palasi 

kotim aahan nelipäiväiseltä vie ra i 

lu lta sunnuntaina 30. 7. M ukana oli 

y li 70 upseeria, to im iupseeria ja 

varusm iestä laivastolippueen kom 

entajan kom m odori Erik W ihtolin 

jo h d o lla . V ierailuohjelm assa olivat 

mm. ja lkapallo - ja lentopallo -o tte lu t 

puolalaisten m erisotilaiden kanssa, 

kie rto a je lu ja ja lastenkutsut a luksella 

sekä Suomen m erivoim ien 

seppeleen lasku W esterplatten sankarihaudalle. 

Puolan m erivoim ien 

kom entaja vara-am iraali L. Janczyszy 

ja Gdynian porm estari T. Biern 

ack vierailivat aluksella. 

* 

TURUN kaupungin te a tte rila u ta 

kunnalle opetusm inisteriö on m yöntänyt 

750 000 m arkan toim inta-avustuksen, 

jossa on edellisen to im in ta 

vuoden avustukseen verrattuna 

100 000 m arkan lisäys. T urun ruotsalaisen 

teatterin kannatusyhdistykselle 

m yönnettiin 280 000 m arkan 

avustus alueteatteritoim innan kokeilun 

jatkam iseen. 

* 

ÅBO A kadem in ke m ia llis-te kn illisen 

tiedekunnan uuden rakennuksen 

A xelian tilavuus on 35 000 kuutiom 

etriä ja pinta-ala 6 700 n e liö 

m etriä. Laitosrakennus käsittää 

myös 500 n eliöm etrin laajuisen kovaatim 

iin ty ttö je n rom anttisiin, pitkiin 

röyh e lö isiin ja b rodyyrein koriste 

ttu ih in ham eisiin 

E sillä o liv a t m yös vauvojen kastevaatteet, 

alusvaatteet, sisä- ja ulkovaatteet, 

viim e pula -a ja n vaatteet ja 

koululaisten vaatteet. Asiallinen 

näyttely, jo s k in aiheesta olisi saanut 

la ajem m ankin näyttelyn. — 

T eksti ja kuva: Ilm ari Rinne. 

je h a llin , jo n k a su u rin korkeus on 

12 m etriä. K o je h a lliin on sijo ite ttu 

h öyrykattila, tie to konekeskus sekä 

konepaja, jossa voidaan valm istaa 

tu tkim u sla itte isto a . K e lla rikerro k 

sessa on jäteve sip u h d ista m o . Axelian 

kirja sto ssa on noin 20 000 

teosta. T ie d e kunnasta on tähän 

m ennessä v a lm istu n u t 910 insinööriä, 

46 te kniikan lisensia a ttia ja 30 

tohtoria. jo is ta kunniatohtoreita 

yhdeksän. V u o sitta in tiedekuntaan 

otetaan 70 uutta oppila sta . 

* 

TURUN kaupungin saira a la n henkilökunnan 

la p s ille on avattu päiväkoti. 

jossa on 32 h oitopaikkaa. Päiväkodin 

tila t on vu o kra ttu sairaalan 

päiväkotiyhdistykselle , jonka 

puheenjo h ta ja on m ielisaira a n h o ita 

ja Ilkka S ipponen ja sihte e rin ä tutkim 

ussih te e ri T o in i O jala. Päiväkodin 

jo h ta ja n a on M arjaterttu 

P ekkala ja hänen lisäkseen henkilökuntaan 

kuuluvat lastentarhano 

pettaja, 3 laste n h o ita ja a , 3 päiväk 

o tia p u la ista ja 3 laitosapulaista. 

* 

TURKUUN su u n n ite lla a n viidettä 

vanhain ko tia , jo k a o lis i palvelutalov 

a n h a in kotityyppin e n . P aikkaluku 

olisi 120 ja n iis tä e rity is e s ti 40 inv 

a lid e ille . S o s ia a livira sto ehdottaa 

vanhain kodin ra kentam ista ruutukaava-alueelle. 

T urussa on nykyisin 

neljä k u n n a llis ta v a n h a in kotia : L ii- 

TURKU-SEURA, 

ÅBO-SAMFUNDET r.y 

Toim innanjohtaja 

Verksam hetsledare 

Ilm ari Rinne 

T askulantie — T askulavägen 

1 G 116 

20300 T urku — Å b o 30 

Puh. — Tel. 382 596 

T aloudenhoitaja - E konom ichef 

U lla Eura 

K ristiinankatu — K ristin e - 

gatan 10 A 15 

20100 Turku — Å bo 10 

Puh. — Tel. 24 992 

Svenskspråkig sekre te ra re - 

R uotsinkielinen sihteeri 

Erik Bergh 

S vartm unkegränd — 

M u stainveljestenkuja 2 A 

20100 Å b o — T u rku 10 

Tel. — Puh. 13 030 

P ostisiirto tili - P ostgiro 

TU 32 300-4 

nahaan 120-paikkainen, Luolavuoren 

216-paikkainen, M äntyrinteen 

166-paikkainen ja Runosm äen 244- 

paikkainen. T urun kaupungilla on 

yhteensä 767 vanhainkotipaikkaa. 

Yksityiset va n h a in ko d it mukaan 

luettuna kaupungissa on yhteensä 

noin 1 150 vanhain ko tip a ikka a . 

* 

TURUN ru otsalaisen kauppakorkeakoulun 

y lio p p ila syhdistys M erkentila 

K lu b b e n in souta ja t saivat 

lauantaina 20. 5. 1978 päätökseen 

kolm ipäiväisen soutunsa H elsingistä 

T urkuun. K e skiviikkona 17. 5. 

1978 alkaneeseen soutuun o sallistui 

40 o p iske lija a , jo is ta kolm e oli 

sam anaikaisesti veneessä muiden 

seuratessa so u ta jia h inaajalla. Perille 

päästyä viim e isen venekunnan 

peräm ies S ussi Lin d strö m heitettiin 

Aurajokeen. Tem pauksen ta rk o itu k 

sena o li tehdä tu n n e tu ksi M K:n 50- 

vuotisjuhlaa 18. 11. 1978 ja sam oihin 

a ikoih in jä rje ste ttä vää P ohjoism 

aiden k a u p p a korkeakoulu je n opisk 

e lijain sem inaaria, jo n ka aiheena 

on m erenkulku ja la ivateollisuus. 

* 

TURUN ka u p u n g in ta ideapurahojen 

ja k o tila isuudessa W äinö A altosen 

m useossa a p u ra h o ja ja e ttiin 

yhteensä 73 300 m k. K irja llisuusapurahoja 

ja e ttiin kuusi, kuvaam a- 

taideapura h o ja v iis i, kam erataideapurahoja 

kolm e, näyttäm ötaideapurahoja 

v iis i ja säveltaideapurahoja 

v iis i. A p u ra h o je n ja o n suoritti 

a p u la iskaupung in jo h ta ja Johannes 

K o ikkalainen ja apura h o je n saajien 

kiito kset e s itti p iis p a O lavi Kares. 

Täält Turust 

on kaik hyvä maaha tullu 

sentähre se onki kui alkulullu, 

se on tiaron ja tairon kehto. 

Mut ei me enä kehros olla, 

ei turkulaine oi m ikkä nolla 

se o monta kertta nähty, 

eikä viäl oi ehto 

viälki saara paljo m ontlai tehty. 

Kyl Turun kaupunki kaik voitta 

vaik jokku sitä p ilataki koitta 

ku repivä poies kaunei pykninkei, 

ens tehrä iha hölm öm äissi teoi 

sit piänest pykninkin pätkäst paketei. 

Tarttis hakke ihm issi sitä kattom a 

maksu erest, n ii päästäis vähä tianam a. 

Kyl tarttis itte mennä assiat reerama. 

Turkulaiset ova kyl ilossi ihm issi 

vaikkei sitä julkisivust koht huama, 

se taas johtu s iit vissi 

et noi kohtalo m uualt tuama 

ei ossa katto ulkokuare ai, 

sim m otto he jäävä paljost vail. 

Mee olla mukavi, mut rehellissi 

nii ettei naureta ilma syytä 

mut jos joku ourom piki pyytä 

nii kyl me vaik krikotetanki. 

Ei m eijä naama ain peruslukem il oi, 

vaik olttais totissi 

senttä hyvä tarkotetanki. 

Tämmöst tule miäle 

ku o lehrest lukenu 

kui turkulaissl o morkattu, 

kyl varma iha turha o haukuttu, 

On senttä joku viisam p kans kehunu, 

ja ihastunnu m eijä kaunisse kiäle. 

Olemmä Tam perelki käyny 

eikä siälkä kukka koht halama tullu, 

mittä lirkutuksi ei kuullu ei nähny, 

yksinki siäl ole tallustellu. 

Ja Hesalaise vast ylppiöi ova 

kaik he ittelles haalisiva 

jos vaa suinkki voisiva, 

mutku ei Tuam iokirkko voinu viärä 

n ii heijä täytys, niinku me tiärä, 

tyytty kirkkos nim e muuttam isse. 

Ja maaseuruks he m uit paikoi sanova 

niinku ittekkä ilm as roikkuisiva. 

Emmä ikinä m uuttais poijes Turust 

jos pakko olis, n ii kualis surust. 

N iit, ku ei tänne pääs, n iit tule surku 

ne raukat ei tiärä kui m ukava o Turku. 

TOINI VU O RISTO 

1978 

Tilatkaa - Abonnera 

Suomen Turku - Åbo, vår stad-lehti

Vene-näyttelyyn tutustui 

6.144 kävijää 

H O s u u s k u n ta T u r u n M e s s u t 

v a s ta s i e n s im m ä is e n k e rra n 

N a a n ta lin p ie n v e n e s a ta m a s s a 

26.— 3 0 . 7. 19 78 jä r je s te ty s tä 

"V e n e e t v e s illä 7 8 ” -n ä y tte - 

ly s tä . A ik a is e m m a t k u u s i v a s 

ta a v a a n ä y tte ly ä o n jä r je s tä 

n y t N a a n ta lin k a u p u n g in m a t 

k a ilu la u ta k u n ta . 

N ä y tte ly y n 

tu tu s tu i v iid e n p ä iv ä n a ik a n a 

6 144 k ä v ijä ä . N ä y tte ly y n tu 

tu s tu i a v a ja is p ä iv ä n ä m y ö s 

ta s a v a lla n p r e s id e n tti U rh o 

K e k k o n e n , jo lle N a a n ta lin 

k a u p u n k i ta r jo s i lo u n a a n . 

V ie ra ilu n y h te y d e s s ä p r e s i 

d e n t ti tu tu s tu i m y ö s K a ilo n 

s a a r e n y le is s u u n n ite lm a a n , 

v e n e s a ta m a a n ja p a lk a llis iin 

liik e n n e k y s y m y k s iin . 

N ä y tte ly s s ä o li e s illä 53 v e n e ttä , 

jo id e n y h te e n la s k e ttu r a h a llin e n 

a r v o k o h o s i n o in 4 ,5 m iljo o n a a n 

m a rk k a a n . K a lle im p ie n v e n e itte n 

h in n a t k o h o s iv a t y li 3 0 0 00 0 m a rk a n , 

P a rik y m m e n tä S u o m e n T u r k u - le h - 

te ä tu le e n u m e r o a k o h d e n ta k a is in 

p u u tte e llis e n o s o itte e n ta k ia . S u u 

r iin k e r r o s ta lo ih in le h ti e i m e n e p e 

r ille p e lk ä n ta lo n n u m e r o n m u k a a n , 

v a a n o s o itte e s s a o n o lta v a p o rra s - 

k ir ja in ja o v in u m e r o . M y ö s liia n 

m y ö h ä is e t o s o itte e n m u u to k s e t a i 

h e u tta v a t le h d e n m e n o n v a n h a a n 

o s o itte e s e e n . 

Ilm o itta k a a o s o itte e n m u u to k s e s ta 

n . 1 

k u u k a u s i e n n e n m u u tto a . P yyd 

ä m m e y s tä v ä llis e s ti m y ö s ilm o it ta 

m a a n le h te m m e tila u k s e n p e ru u n 

tu m is e s ta , jo tt a v ä lty tä ä n tila u s m a k 

s u n p e r in n ä ltä . 

IL M E S T Y M IS A J A T JA 

J Ä S E N T E N A L O IT T E E T 

L e h te m m e ilm e s ty m is p ä iv ik s i o v a t 

ta v o itte e n a 1 5 /3 , 1 5 /6 , 1 5 /9 ja 15 /1 2, 

m u tta m u u ta m a n p ä iv ä n m y ö h ä s ty 

m is e t o v a t m a h d o llis ia . 

T u r k u - s e u r a n jä s e n e t v o iv a t lä h e t 

tä ä 

to im in n a n jo h ta ja lle h y v iä a lo itte 

ita , k a s k u ja , k y s e ly jä , v a n h a a 

T u r k u - tie to u tta ja p a k in o ita , jo tk a 

le h te m m e ju lk a is e e m a h d o llis u u k 

s ie n m u k a a n . M y ö s h a r v in a is e t ja 

p a in o k u n to is e t v a lo k u v a t o v a t te rv e 

tu lle ita . 

m u tta a lle 1 00 0 m a rk a n v e n e itä k in 

n ä y tte ly s tä lö y ty i. S u u rin v e n e o li 

p itu u d e lta a n ru n s a a t 12 m e tr iä ja 

p ie n in h ie m a n y li 2 m e triä . 

N ä y tte ly p ä iv ie n o h je lm a s s a o li 

m m . la s k u v a rjo h y p p y m e re e n , la s k u - 

v a r jo liito a , p u r je la u ta ilu a , u r h e ilu - 

s u k e llu s ta ja e n tis te n u n ik e k o je n 

s o u tu k ilp a ilu le h d is tö ä v a s ta a n . 

N a a n ta lin p a lo la ito s jä r je s ti v e n e e n 

s a m m u tu s - ja T u ru n m a a n M e rip e la s - 

tu s y h d is ty s h ä tä m e rk k in ä y tö k s e n . 

T u r u n P u rs is e u ra ja N a a n ta lin P u r 

je h d u s s e u ra m itte liv ä t p a r e m m u u t 

ta a n p u r je h d u k s e n k a u p u n k io tte - 

lu s s a T u r k u — N a a n ta li. 

R a iv a a ja t K u h a 22 ja K u h a 25 

T u ru n L a iv a s to a s e m a lta o liv a t p a i 

k a lla . Y le is ö llä o li tila is u u s tu tu s tu a 

a lu k s iin . 

N ä y tte ly n a v a s i m e r e n k u lk u h a llitu 

k s e n p ä ä jo h ta ja J a n - E r ik J a n s s o n 

ja jä r je s tä jä n te rv e h d y k s e n e s itti 

m e re n k u lk u n e u v o s N ils W e tte rs te in . 

N ä y tte ly n jo h ta ja n a o li P e rtti N iin 

is tö . 

□ 

J Ä S E N M A K S U T J A L E H T I 

T IL A U K S E T 

U u tta ilm o itta u tu m is ta jä s e n e k s i 

ta i le h d e n tila u s ta e i e n tis e n jä s e 

n e n ta i tila a ja n ta rv its e te h d ä , s illä 

p o s tis iir to k o r tti ja le h ti lä h e te tä ä n 

v a n h a n o s o itte e n m u k a is e s ti. 

J ä s e n m a k s u , jo lla s a m a lla sa a 

S u o m e n T u r k u - le h d e n p id e ttä n e e n 

e d e lle e n 20 m a rk a s s a , m u tta a s ia s ta 

p ä ä ttä ä lo p u llis e s ti s e u ra n v u o s i 

k o k o u s 23. 11. 19 78 A u ra la s s a . 

T u rk u -s e u ra n p o s tis iir to tilin n u 

m e ro o n T U 32 30 0-4 . L e h te m m e 

n u m e ro s s a 2 /19 78 s iv u lla 3 7 m a in itt 

iin v irh e e llin e n n u m e ro . 

J Ä S E N H A N K IN T A - 

K IL P A IL U 

T u rk u -s e u ra n jä s e n m ä ä rä k a s v a a 

ja tk u v a s ti ja tä m ä o n ta p a h tu n u t 

m ie lly ttä v ä llä ta v a lla s ite n , e ttä v a n 

h a t jä s e n e t o v a t h a n k k in e e t y s tä 

v iä ä n m u k a a n . K a ik k i v iim e k e v ä i 

s e n v u o s ik o k o u k s e n jä lk e is e t u u d e t 

jä s e n e t h u o m io id a a n e n s i v u o s i 

k o k o u k s e e n a s ti ja tk u v a s s a jä s e n - 

h a n k in ta k ilp a ilu s s a , jo h o n h a n k i 

ta a n ta a s m u k a v a t p a lk in n o t. 

n 

T O IM IN N A N J O H T A J A 

TURUN 

MESSUT 79 

Kupittaalla 10- 19. 8. 

Turkisnäyttely 

T urussa 

lokakuussa 

T u r k is te n v a lm is tu s ta , v a lin ta a , 

k ä y ttö ä ja h u o lto a k o s k e v a a k u lu tta 

j a v a l i s t u s t a ja e ta a n T u r k is 78 

- n ä y tte ly s s ä Ik itu u r in k o n g r e s s ik e s 

k u k s e s s a 28— 29. 10. T u r k ik s ia e s i 

te llä ä n p a its i v a lm is ta jie n o s a s to illa 

m y ö s k a n s a in v ä lis e e n ty y liin m u o tin 

ä y tö k s is s ä n e ljä s ti p ä iv ä s s ä . N ä y t 

te ly n jä r je s tä ä O s u u s k u n ta T u ru n 

M e s s u t y h te is ty ö s s ä T u r u n T u r k k u 

r it ry :n k a n s s a . 

N ä y tte ly jä r je s te tä ä n Ik itu u r in 

k o n g r e s s ik e s k u k s e n A r e n a -h a llis s a . 

jo n k a r e u n o ille s ijo ite ta a n n ä y tte ly 

o s a s to t ja k e s k u s ta a n 

ra k e n n e ta a n 

m u o tin ä y tö s k o ro k e . N ä y tte ly n v a l- 

m is tu s n ä y tö k s is s ä y le is ö llä o n m a h 

d o llis u u s tu tu s tu a tu r k k ie n ty ö s tä 

m is e e n . 

K iin n o s tu s tu r k ik s ia k o h ta a n k a s 

v a a ja tk u v a s ti ja a la n n ä k y m ä t v a i 

k u tta v a t h y v iltä . T u r k k e ja e i e n ä ä 

p id e tä s iin ä m ä ä rin y le llis y y s tu o t 

te in a k u in a ik a is e m m in , v a a n n iitä 

o s te ta a n y h ä u s e a m m in k ä y ttö v a a t- 

te ik s i. K u n tu r k in iä k s i la s k e ta a n 

ru n s a a s ti to is ta k y m m e n tä v u o tta , se 

o n k in u s e in k o r k e a m m a s ta h a n k in 

ta h in n a s ta h u o lim a tta y liv o im a is e s ti 

e d u llis in r a tk a is u ta lv ita k ik s i — 

e te n k in , k u n s e e i o le y h tä h e rk k ä 

m u o d in v a ih te lu ille k u in m u u t p ä ä l 

ly s v a a tte e t. 

T u r k ik s ia ja n iid e n k ä y ttö m a h d o l 

lis u u k s ia e i y le is e s ti tu n n e ta r iitt ä 

v ä s ti. T u r u n T u r k k u r it ry p y r k iik in 

n ä y tte ly s s ä k e r to m a a n y le is ö lle , m i 

tä tu r k is la a tu ja m e illä o n s a a ta v a n a , 

m itk ä o v a t n iid e n o m in a is u u d e t, 

m ih in k a ik k e e n n iitä v o id a a n k ä y t 

tä ä s e k ä m ite n n iitä tu le e h o ita a ja 

s ä ily ttä ä . J a m u o tin ä y tö s te n tu rk is - 

r u n s a u d e s ta lö y tä ä v a r m a s ti jo k a i 

n e n its e ä ä n m ie lly ttä v ä n 

m a llin ta i 

id e a n tä m ä n s y k s y n p itk is tä , v a lu 

v is ta . k o h ta lo k k a is ta m a lle is ta a ja t 

to m a n ty y lik k ä is iin k ä ä n tö tu r k k e i- 

h in . 

□ 

S u o m en T u rk u , jä se n asiat 

j a o so itte e n m u u to k se t 

Sisällys — Innehåll 

O lli K e s tilä : 

T u r k u ju h la v u o d e n a a tto n a 3 

E r k k i A s p : 

K e s ä y lio p is to n 

lu k u k a u s i 

o n ta a s p ä ä tty n y t .................. 5 

T a u n o S u o m in e n : 

K u lttu u r ip o liittis ia o n g e lm ia 5 

E r k k i A s p : 

T u r u n K e s ä y l i o p i s t o 7 

A rm a s O . J o k in e n : 

M ie tte itä ja m ie lip ite itä 

M e r i-T u ru n r a k e n ta m is e k s i 8 

T a r ja - T u u llk k i L a a k s o n e n : 

T u r u n 

k a u p u n g in te a tte r in 

s y n ty v a ih e e t ............................ 9 

K a u p u n g in te a tte ri a lo itta a tu 

litik k u ja la in a a m a lla ------- 10 

" V iu lu n s o itt a ja k a t o lla " T u ru n 

r u o ts a la is e e n te a tte r iin . . 11 

R u is s a lo n lu o n n o n s u o je lu . . 12 

R a ili K iia n lln n a : 

T u ru s s a y li 80 0 v a n h u s ta 

v a r to o la ito s p a ik k a a ------- 13 

M a j-L Is N le m ln e v a : 

R o m a n ttin e n lin n a ............. 14 

K u lm a k lv e e n ttls s i p o ik k i: 

R u v e ta p y k ä m ä n ä te i p y k - 

n in k e i e li re k le m e n te i T u ru 

h e r ro il ........................................... 15 

H a n s O th m a n : 

Å b o — s ta d e n s o m riv e r — 

e lle r s o m b e v a r a r? ............. 16 

T o n tille v o id a a n h ie n o v a r a i 

s e s ti r a k e n ta a ....................... 18 

K a n s a in v ä lin e n la s te n v u o s i 

19 79 ................................................ 18 

Ilm a r i R in n e : 

V a lta k u n n a llis e t X X X k o tis 

e u tu p ä iv ä t P ä ijä t-H ä m e e s - 

sä ..................................................... 19 

S u o m e n lip u t lie h u m a a n T u 

ru n p ä iv ä n ä ............................ 20 

J u lis tu s ........................................... 21 

V a ltio n tu lis i tu k e a m a a 

k u n n a n m a tk a ilu a .................. 21 

M a r g a re ta J o k in e n : 

T u r u n 

7 5 0 - v u o tis m ita lik ilp 

a ilu ........................................... 22 

T u r k u v a lm is ta u tu u ju h la 

v u o te e n s a ................................. 23 

V ä in ö J . L e in o : 

G ö te b o r g in ja T u r u n y s tä - 

v y y s ty ö s tä ................................. 24 

T u ru n p ä iv ä L e n in g ra d is s a 

ju h la v u o d e n m e rk e is s ä . . 25 

Y s tä v y y s k a u p u n k i K ö ln in n u o - 

ris o v a ltu u s k u n ta T u ru s s a . . 25 

Irm e li T o rssonen : 

M o n ip u o lis ta y s tä v y y s to i 

m in ta a G ö te b o rg in ja T u 

ru n v ä lillä ................................ 26 

T u ru n s u h te e t R o m a n ia a n 

v ilk k a a t ja lä m p im ä t _____ 27 

A. T . K oskim ies: 

O rv o k k i k a d u lla ................. 27 

I. R.: 

T V -film i 1 8 4 0 -lu vun T u ru s ta 

L u o s ta rin m ä e ltä ................. 27 

Jo u ko H alviala: 

T u ru n M u s iik k iju h la t -7 8 . . 28 

Ensio H arni: 

T a id e m a a la ri P e rn o n m a i 

s e m is s a V iljo R a n ta ---------29 

Ilm ari R in n e: 

A u ra n P a n im o n k a u n is t ii l i 

ra k e n n u s ..................................... 31 

R ein o L ln ko saarl: 

T u ru n k o u lu t ju h liv a t ---------32 

P u o la la n m ä e n k o u lu lla ja lu 

k io lla 5 0 -v u o tis ju h la v iik k o 33 

So lveig S jö b e rg : 

A b ra h a m K in g e lin ............ 34 

Ilm ari Rinne: 

K in g e lin in 

h u v im a ja T u ru n 

u u s in n ä h tä v y y s ................. 35 

R aili K iianlin n a: 

T u ru n v ih re y ttä v a a lita a n 

s u u re lla h u o le lla ................. 36 

Ilm ari R inne: 

T a lk o illa T u rk u v ih re ä k s i, 

p ih a t k a u n iik s i ...................... 37 

T u rk u ru p p e fiira m a 750 

v u a tta s ..................................... 38 

A . K.: 

V e to m u s k a ik e l T u ru ra h v a l 38 

P. N.: 

J u h la t o n tu lo s , p is te tä t 

to im e k s .................................... 38 

T u ru n 

e lä k e lä is ta p a h tu m is s a 

tu h a tm ä ä rin o s a n o tta jia . . 39 

P u o lu s tu s v o im ie n 6 0 -v u o tis - 

ju h la T u ru s s a ...................... 39 

Eino L eh tin en : 

E s p e ra n to n v a ih e ita T u ru s s a 

1906— 1976 ................................ 40 

T u ru n lin n a v a lm is ta u tu u 

7 0 0 - v u o tis ju h liin s a ............. 40 

T u ru n h a r ja te h ta a n k u n n o s 

tu s ty ö t a lo ite ttu .................. 40 

H e n rik in 

s e u ra k u n ta k e s k u s 

P e tre liu k s e n a s u m a -a iu - 

e e lle ........................................... 41 

S o in i T u rk u u n — T u o m a s 

H a a p a n e n H e ls in k iin --------- 41 

K a n s le ri M ik k o J u v a a r k k i 

p iis p a k s i ..................................... 41 

T u rk u -s e u ra n la u s u n to T u ru n 

k a u p p a h a llis ta ....................... 42 

L io n s -m a rs s illa T u ru s s a 1.500 

le ijo n a a ja la d y a .................. 42 

N u m m e n p a k k a la in e n : 

S a a k o K is s a -K a llu k in p a t 

s a a n ? .......................................... 42 

T u ru n p u h e lin la ito s tie t o 

k o n e a ik a a n ............................ 43 

M ä n ty n ie m i 50 - ja R a n ta la 

2 5 -v u o tia s ................................ 43 

M a r ie lu n d in s u v ip ä iv ä t --------- 43 

Ilm a ri R in n e : 

T u rk u -s e u ra to im ii ............. 44 

K u n n a llis is s a lu o tta m u s to i 

m is s a 50 v u o tta .................. 44 

I. R .: 

K a s k u k ilp a ilu s s a lo p p u k iri 43 

P a a vo J a a k k o la : 

M o n ta la jia g r illa tta v a k s i — 

g rilla u s k a u s i p ite m m ä k s i . . 46 


P iis p a n k a tu — B is k o p s - 

g a ta n k a u p u n k io s a s e u r a . . 46 

T o im itu s s ih te e rin p ö y d ä ltä . . 47 

A . T . K o s k im ie s : 

R e tk i R u is s a lo o n .................. 47 


L a s te n v a a tte id e n h is to r ia a 48 

T o in i V u o r is to : 

T ä ä lt T u r u s t ............................ 49 

V e n e n ä y tte ly y n tu tu s tu i 6.144 

k ä v ijä ä ...................................... 50 

T o im in n a n jo h ta ja : 

S u o m e n T u r k u , jä s e n a s ia t 

ja o s o itte e n m u u to k s e t . . 50 

T u r k is n ä y tte ly T u r u s s a lo k a 

k u u s s a ..................................... 50 

K a n s ik u v a : 

N ä k y m ä A u ra jo e n itä r a n 

n a lta , ta u s ta lla m m . K in g e 

lin in h u v im a ja . — K u v a : 

H e d e F o to

Varma-kotivakuutus 

antaa uutta 

elämisen varmuutta. 

Varman kotivakuutus kattaa 

isot ja pienet vahingot. Jos 

pikkupoikasi särkee naapurin 

ikkunan, kotivakuutuksesi 

korvaa sen. Laske kotisi hinta 

ja vakuuta se varmuuden 

vuoksi täydestä arvosta. 

Kotivakuutukseen voit liittää 

myös perheen tapaturmavakuutuksen. 

Tai huvilavakuutuksen. 

Tule tutustum aan 

Varm a-vakuutusetuihin. 

Turun konttori 

o n a in a v a rm a a . 

L in n a n k a tu 1 9 2 0 1 0 0 T u r k u 10 921-21 71 5 

PERHE-BAARI 

MARTINKATU 3 

puh. 357 903 

ark. 7.30— 21.00 

sunn. 8.00— 21.00 

TÄHTI-BAARI 

PUUTARHAKATU 15 

puh. 19 046 

ark. 7.30— 21.30 

sunn. 10.00— 21.30 

Baareissamme m aukasta kotiruokaa, 

herkullisia voileipiä, 

hyvää kahvia ja kotona leivottua pullaa 

Suurem m ille ryhm ille ryhm äalennus. 

Suosittelemme 

Wäinö Aaltosen 

museon kahviota 

puh. 350 560 

ark. 11.00— 15.00, 18.00— 20.00. 

Tilattavissa pikku-ryhm ille iltaisin, 

lauant. 11.00— 15.00 

sunn. 11.00— 18.00 

TREVIRAKANKAISIA 

VUOKRAPEITTEITÄ 

aina varastossa 

Turun Vapaavarasto Oy 

Ruissalon sillanpää 

TURKU, Puh. 301 377 

Suoritam m e erilaisia RAUTARAKENNETÖ ITÄ . 

Teräsputkesta valm istettuja LIPPUTANKO JA edullisesti m eiltä. 

KONEPAJA T. TUOMOLA 

Koristontie — 20780 Kaarina, Puh. 432 110 

yli 

Suoritamme sähköasennuksia 

myös sähköläm m itys asennukset urakalla ja laskuun. 

Sähkö-INSTO 

Purokatu 8 — RAISIO, Puh. 782 166 

Kumman ajattelet edullisem m aksi? 

S u unnittelem ato n tai suunniteltu LVI-laitos. Hyvällä suunnittelulla säästät 

m oninkertaisesti suu nnittelupalkkion H A N K IN TA - JA 

KÄYTTÖKUSTANNUKSISSA. 

1 5 lvi-insinööritoim isto A. LEHTONEN 

Turku, Rätiälänkatu 10 — Puh. 359 250 

O K g ri l l ilen kh i 

grilliin, reppuun, 

ruokapöytään. 

karjakunta

Tee meillä selvä 

Kättä päälle 

-sopimus. 

Saavutat helpommin 

tavoitteesi. 

KANSALLIS OSAKE PANKKI 

Tarjoushintaan! Pansiontien ja Liedon taimimyymälöistä 

Marjapensaat 10,— AITATAIMIA: M a n s i k a n 

Omenapuut 49,— • Kiiltävälehtinen tuhkapensas 2,90 

Vuorimänty 39,— • Orapihlaja 50 —70 sm 3,20 tS IIH B t 

Koristepensaat 17,— • Japanin Happomarja 3,90 

Ryhmäruusut 3 kpl 20,— • Verivahtera 70,— 

Alppiruusut 45,— • Stadion nurmi 2 kg 39,— H 

Villiviini Tarjoukset voimassa niin kauan kuin 1 /taimi 

Maksaruoho 10 kpl 69,— taimia riittää. 

H A N K K IJ A Pansiontie 4 puh. 330121 9 - 18 la 8 - 1 3 

Lieto asema puh. 776115 9 - 1 8 la 8 

L S K — T u r k u

1978-3

Create successful ePaper yourself

Delete template?

Save as template?