KIRKON KAUHAJOKI-HANKE
KIRKON KAUHAJOKI-HANKE
KIRKON KAUHAJOKI-HANKE
Create successful ePaper yourself
Turn your PDF publications into a flip-book with our unique Google optimized e-Paper software.
toiminta- ja taloussuunnitelmat. Ohjausryhmän tehtävä on ollut<br />
keskustellen ohjata hankkeen toimintaa. Ohjausryhmätyöskentely<br />
oli tärkeää, vaikka joskus tuntui, voiko yhdessä kokouksessa<br />
juurikaan ohjata monitahoista ja usein nopeasti uudelleen kohdennettavaa<br />
työtä. Kokouksiin valmistautuminen johti kuitenkin työn<br />
painopisteiden harkintaan. Myös kokouksiin valmistautuminen<br />
jäntevöitti hanketyötä. Usein kokouksissa löytyi tarkennuksia työhön<br />
ja uudet ideat saivat vahvistusta.<br />
Hankevastaavan esimiehenä on toiminut hiippakuntadekaani,<br />
aluksi Paavo Haapakoski ja helmikuusta 2010 Juha Muilu. Hankevastaava<br />
puolestaan oli kaikkien muiden hanketyöntekijöiden<br />
esimies.<br />
Esimiehen ja alaisen roolit olivat koko ajan selvät mutta käytännön<br />
työote, jossa hankevastaava teki koko ajan työparina myös<br />
kenttätyötä, antoi sävynsä esimiehen työskentelyyn. Hankkeen<br />
esimiehen rooli ei ollut olla asiantuntijajohtaja yli muiden, vaan nimenomaan<br />
useissa käytännön kysymyksissä pohdittiin työparina<br />
tai joskus isommassa tiimissä, mikä oli kulloinkin viisainta.<br />
Talousarvio- ja toimintasuunnitelma vuodelle 2009<br />
– Käynnistäminen<br />
Ensimmäiselle täydelle toimintavuodelle 2009 tehtiin toiminta-<br />
ja taloussuunnitelma. Sen käsitteli Lapuan hiippakunnan tuomiokapituli<br />
marraskuussa 2008. Suunnitelma on mielenkiintoinen jälkiarvioiden<br />
kannalta. Sitä lukiessa voi nyt nähdä, miten joissakin<br />
kaavailuissa osuttiin hyvin oikeaan, mutta aivan kaikkea ei osattu<br />
huomioida. Aivan alussa Kirkon Kauhajoki-hankkeen nimeksi oli<br />
ajateltu ”JÄLKI-hanke” nimeä. Silloin ajateltiin sanan monia merkityksiä.<br />
Tapahtumista jää jälkiä ja jälkihoitoa tarvitaan.<br />
Suunnitelmassa pohditaan jo työvoimaa, eri yhteistyötahoja ja<br />
maantieteellisiä etäisyyksiä. Tavoitteet on tuolloin määritelty<br />
näin: ”Hankkeen päätavoitteena on tukea koulusurman uhrien ja<br />
heidän läheistensä selviytymistä seurakunnallisen työn menetelmin.<br />
Menetelmiä voivat olla mm. vertaisryhmien kokoontumiset,<br />
muistoseurat ja –hartaudet, leirit ja retket, sururyhmät, retriitit, sielunhoidolliset<br />
keskustelut, kurssit ja luennot sekä läsnäolo oppilaitosten<br />
arjessa. Tavoitteena on tukea oppilaitosten ja seurakuntien<br />
henkilöstöä kriisin jälkihoidossa ja työssä jaksamisessa. Hankkeella<br />
on myös seurakuntien ja oppilaitosten kriisiauttamiseen liittyvä<br />
koulutuksellinen ja toimintaa kehittävä ulottuvuus. Hanke voi ennaltaehkäisevällä<br />
tavalla tukea oppilaitoksissa ja seurakuntien kasvatustyössä<br />
tapahtuvaa eettistä ja hengellistä kasvatusta. Saadut<br />
kokemukset on mahdollista hyödyntää valtakunnallisesti. Kyse on<br />
erityisesti nuoriin aikuisiin ja heidän perheisiinsä suuntautuvan oppilaitostyön<br />
ja seurakuntatyön tukemisesta. Hankkeella on vahva<br />
yhteys Seinäjoen ammattikorkeakoulun oppilaitospapin työhön.<br />
Hanke toimii yhteydessä muuhun Kauhajoen koulusurmien aiheuttamaan<br />
jälkihoitotyöhön.”<br />
Erikseen alkusuunnittelussa on hahmotettu eri kohderyhmiä, joista<br />
mainitaan uhrien perheet, Kauhajoen eri oppilaitosten opiskelijat<br />
ja henkilökunta ja seurakuntien työntekijät.<br />
Tuolloin ajateltiin, että hankevastaavan lisäksi palkattaisiin kolme<br />
päätoimista hankesihteeriä. Kaikkien neljän yhteisiksi palkkakuluiksi<br />
sivukuluineen laskettiin n. 190 000 €. Myöhemmin päätettiin,<br />
että aluksi palkataan vain kaksi henkilöä lisää ja hekin pääsivät<br />
aloittamaan vasta maaliskuun alusta. Näin palkkamenoja säästyi ensimmäisenä<br />
täytenä toimintavuotena. Samoin nuorisotyön hankesihteerin<br />
siirtyminen toiseen virkaan säästi palkkamenoja. Muuten<br />
kulut toteutuivat hyvin suunnitelman mukaisesti. Pienet kannet-<br />
72 73
Change language