ihmisiin kohdistuvien vaikutusten arviointi päijät-hämeen ...
ihmisiin kohdistuvien vaikutusten arviointi päijät-hämeen ...
ihmisiin kohdistuvien vaikutusten arviointi päijät-hämeen ...
Create successful ePaper yourself
Turn your PDF publications into a flip-book with our unique Google optimized e-Paper software.
Alueellinen hyvinvointibarometri -tutkimuksen tulokset <strong>päijät</strong>hämäläisestä turvattomuudestaSyksyllä 2002 tehdyn<br />
Alueellisen hyvinvointibarometrin tulosten mukaan turvattomuutta aiheuttavat eniten tuleminen riippuvaiseksi toisten<br />
avusta ja terveydenhuollon taso sairastumisen kohdatessa sekä läheisen sairastuminen. Kuntaryhmittäisiä eroja oli,<br />
mutta samat asiat nousivat kaikissa kuntaryhmissä korkeimmalle (kuva 16). Turvallisuutta tarkasteltiin laajasti, ja<br />
tutkimuksessa yleisestikin pyrittiin saamaan esille ihmisten omia kokemuksia hyvinvoinnistaan. 7<br />
Tuleminen riippuvaiseksi muiden avust a<br />
Turvattomuuden kokemusten esiintyminen<br />
prosenttiosuuksittain kuntaryhmittäin<br />
Työkyvyttömyys<br />
Oman kuoleman pelko<br />
Oma vammaut uminen<br />
Oma Jaksaminen<br />
Yksinäisyys<br />
Läheisen päiht eiden käyt t ö<br />
Läheisen t yöt t ömyys<br />
Läheisen sairast uminen<br />
Asumisen epävarmuus<br />
Työt t ömyys t ai t yöt t ömyyden uhka<br />
Väkivalta tai väkivallan uhka<br />
Ulkomaalaist en maahnamuut t o<br />
Toimeent ulo-ongelmat<br />
Terveydenhuollon t aso sairast umisen kohdat essa<br />
Sairaus t ai sairast umisen ukha<br />
Päijät-Häme<br />
Reuna-alueen kunnat<br />
Kehyskunnat<br />
Lahti<br />
0 5 10 15 20 25 30<br />
Lähde: Alueellinen hyvinvointibarometri Teknillinen korkeakoulu Lahden keskus 08.08.03<br />
Kuva 16. Turvattomuuden kokemusten esiintyminen Päijät-Hämeessä vuonna 2002.<br />
3.2.4 Liikkuminen<br />
Pendelöinti<br />
Työpaikkaliikenne eli pendelöinti Lahden ja pääkaupunkiseudun välillä on voitollista pääkaupunkiseudulle. Kaikkiaan 1<br />
115 henkilöä enemmän kävi pääkaupunkiseudulla töissä vuonna 2002 kuin sieltä Lahdessa. Lahtelaisia<br />
pääkaupunkiseudulla työllisti eniten kaupan ala ja yhteiskunnalliset palvelut, ja pääkaupunkilaiset toimivat useimmiten<br />
Lahdessa yhteiskunnallisten palvelujen piirissä. Yhteiskunnallisista palveluista erityisesti koulutus työllisti<br />
pääkaupunkiseudulta Lahdessa työssä käyviä.<br />
Pendelöinti Lahden kaupunkiseudun ja pääkaupunkiseudun välillä lisääntyi vuonna 2002 edellisestä vuodesta (kuva 17).<br />
Lahden kaupunkiseudulta kävi 1 926 ihmistä enemmän töissä pääkaupunkiseudulla kuin sieltä Lahden<br />
7 Alueellinen hyvinvointibarometri tehtiin lomakekyselynä <strong>päijät</strong>hämäläisille 18 vuotta täyttäneille yhteistyössä Teknillisen korkeakoulun Lahden<br />
keskuksen, Helsingin yliopiston tutkimus- ja koulutuskeskus Palmenian ja Päijät-Hämeen sairaanhoitopiirin kanssa. Hankkeen rahoitti Lahden<br />
alueen aluekeskusohjelma.<br />
21