ihmisiin kohdistuvien vaikutusten arviointi päijät-hämeen ...
ihmisiin kohdistuvien vaikutusten arviointi päijät-hämeen ...
ihmisiin kohdistuvien vaikutusten arviointi päijät-hämeen ...
Create successful ePaper yourself
Turn your PDF publications into a flip-book with our unique Google optimized e-Paper software.
Kehittämismahdollisuuksien luominen maaseudulla perustuu siihen, että kaavassa on kehittämis- ja ohjausnäkökulma.<br />
Kaavassa käsitellään erityisominaisuuksia, kuten pohjavesialueita, kulttuuriympäristöjä, maisemia, yhteystarpeita ynnä<br />
muuta. Kaavamerkinnöillä osoitetaan palvelukyläkeskuksia, maaseutukyliä ja haja-asutuskyliä. Lisäksi kaavan<br />
laadinnassa otetaan huomioon vapaa-ajan asuminen, liikenneverkko, vesihuolto ja elinkeinotoiminta.<br />
Tärkeä maakuntakaavalla ratkaistava kysymys on valtatie 12:n linjaus Lahden kaupunkialueella. Tielain mukaan tien<br />
suunnittelun tulee perustua maankäyttö- ja rakennuslain mukaiseen kaavaan, jossa tien sijainti ja suhde muuhun<br />
alueiden käyttöön on selvitetty. Lainvoimaisessa seutukaavassa Lahden eteläisellä kehätiellä on kaksi linjausta.<br />
Tiehallinto voi valita, kumpaa linjausta se suunnittelee tarkemmin. Laatimalla oikeusvaikutteisen yleiskaavan tai<br />
asemakaavan kunta voi täsmentää seutukaavan linjausvaihtoehtoja ja valita niistä toisen. Maakuntakaava ei ole<br />
voimassa vahvistetun yleis- ja asemakaavan alueella. Jos kunta ei kuitenkaan ole tehnyt valintaa oikeusvaikutteisella<br />
kaavalla linjausvaihtoehdoista, niin maakuntakaavassa vahvistuva vaihtoehto tulee tiehallintoa ja kuntaa sitovaksi.<br />
Ehdotusvaiheessa esitellään tielinjauksesta kaksi vaihtoehtoa. Maakuntavaltuustolle tuodaan päätettäväksi, kumpi<br />
vaihtoehdoista valitaan.<br />
Päijät-Hämeen maakuntakaavan kaikkia lähtökohtia ja tavoitteita ei nosteta tässä raportissa tilansäästösyistä esiin. Niitä<br />
koskeva asiakirja on Päijät-Hämeen liiton internet-sivuilla osoitteessa www.paijat-hame.fi. Maakuntakaava laaditaan<br />
näiden perusteella. Kaavaehdotuksen puuttuessa tavoitteiden ja <strong>vaikutusten</strong> varsinaista vertaamista ei voida suorittaa,<br />
mutta tavoitteisiin on viittauksia luvussa 5, jotta arvioinnin yhteys kaavaan olisi selkeämpi.<br />
5. KAAVAN VAIKUTUKSET<br />
5.1 Yleistä<br />
5.1.1 Lähteet<br />
Vaikutusten arvioinnissa keskeisenä lähteenä ovat sosiaali- ja terveystoimen teemaryhmän keskustelut, muut<br />
keskustelut asiantuntijoiden kanssa, taustakirjallisuus sekä maakuntakaava-aineisto. Kaavan vaikutuksia on ensin<br />
pohdittu teemoittain yleisesti ja tämän jälkeen lyhyesti kunkin valitun lähialueen tai vastaavan osalta.<br />
5.1.2 Määritelmät ja herkät väestöryhmät<br />
Vaikutukset voivat kohdistua eri tavoin eri ihmisryhmiin. Niin kutsuttujen herkkien väestöryhmien muutoksen sietokyky on<br />
heikko, minkä vuoksi esimerkiksi maakuntakaavan vaikutuksilla voi olla heille muita enemmän merkitystä. Herkät<br />
väestöryhmät vaihtelevat tapauskohtaisesti. Taulukossa 1 on yksi tunnistamisen avuksi kehitetty tarkistuslista.<br />
Taulukko 1. Herkät väestöryhmät (lähde: Netherlands School of Public Health 1998).<br />
lapset köyhät<br />
eläkeläiset asunnottomat<br />
sairaat raskaana olevat<br />
vammaiset, liikkumisesteiset vangit<br />
huumaavien aineiden käyttäjät tiettyjen ammattien harjoittajat<br />
siirtolaiset, pakolaiset, etniset vähemmistöt tietyillä alueilla asuvat ihmiset<br />
työttömät<br />
Tässä raportissa käsitellään seuraavia herkkiä väestöryhmiä: ikääntyneet, vajaakuntoiset ja lapset. Ikääntyneillä ei ole<br />
tarkkaa ikärajaa, koska sellaisen asettaminen tässä asiayhteydessä ei ole tarkoituksenmukaista. Ikääntyneisiin kuuluvat<br />
eläkeläiset. Ikääntyneistä käytetään myös käsitettä vanhukset, edelleenkin ikärajattomana. Nykyisin on tavallista jakaa<br />
työelämän jälkeinen aika kolmanteen (aktiivinen vaihe) ja neljänteen (palvelujen tarve lisääntyy) ikään, mutta näihin<br />
35
Change language