ihmisiin kohdistuvien vaikutusten arviointi päijät-hämeen ...

ohjearvo. Suurimmat typen oksidien pitoisuudet esiintyvät vilkkaimpien liikenneväylien lähistöllä, risteysalueilla ja
kaupungin keskustassa, joissa typpidioksidipitoisuudet voivat ajoittain ylittää valtioneuvoston terveydellisin perustein
annetut ohjearvotasot ihmisten hengityskorkeudella. (www.paijatpuntari.fi, 13.5.2005.)
Liikenteellä on Lahdessa huomattava merkitys myös korkeiden hiukkaspitoisuuksien muodostumiseen, likaantumiseen
sekä hiilimonoksidin ja hiilivetyjen päästöihin ja pitoisuuksiin. Hiukkaspitoisuudet ylittävät etenkin keväisin niille sallitut
ohjearvotasot. Liikenteen vaikutus epäpuhtauspitoisuuksiin korostuu alhaisen päästökorkeuden vuoksi ja Lahdessa
erityisesti, koska keskusta-alue sijaitsee epäpuhtauksien sekoittumisen ja laimenemisen kannalta epäsuotuisasti
harjujen aiheuttamassa painanteessa. Aivan viime vuosina on kehittynyt merkittävä liikennekasauma Launeen alueelle
markettien tuntumaan. Liikenteen vähentäminen on tällä hetkellä keskeinen tavoite ilmanlaadun parantamiseksi.
(www.paijatpuntari.fi, 13.5.2005.)
Lahti on Päijät-Hämeessä melun ja päästöjen kannalta hankalin paikka. Jatkossakin esimerkiksi liikenteen aiheuttama
melu ja päästöt keskittyvät maakunnan eteläosiin, joissa asutus ja työnteko lisääntyy. Niitä ei tässä raportissa voida
käsitellä yksityiskohtaisemmin koko maakunnan osalta.
Vaikka liikenteen vähentämiseen pyrittäisiinkin, vaikuttaa siltä, että meluhaitat ovat kasvussa torjuntatoimenpiteistä
huolimatta. Tämä on suuri hyvinvointiongelma. Melu haittaa elämästä nauttimista, palautumista stressistä, unta ja
koettua terveyttä. Eniten melusta on havaittu kärsivän niiden, joilla on muita huolia elämässään. (Korpela ym. 2001.)
Toisaalta lapset ja ikääntyneet odottavat elinympäristöltään rauhallisuutta ja luonnonläheisyyttä. Työelämän hektisyys
myös korostaa rauhallisen kotiympäristön tarvetta. Maakuntakaavan yleispiirteisyyden vuoksi on vaikea arvioida
tulevaisuudessa korkeille melu- ja saastepitoisuuksille altistuvien määrää. Yhdyskuntarakenteen eheyttäminen on
yhtäältä myönteistä, mutta toisaalta altistujien määrä saattaa kasvaa. Lahden alueella on toki myönteistä se, että
tulevaisuuden lisääntyvästä liikenteestä yhä suurempi osa tulee olemaan raideliikennettä.
Melusta ei kärsitä vain kodeissa ja vapaa-aikana. Äänillä on suuri vaikutus työviihtyvyyteen ja -tehoon. Häiritsevä
taustamelu aiheuttaa väsymystä ja ärtymystä. Samalla se vähentää keskittymiskykyä ja kasvattaa virheiden määrää.
Tutkimusten mukaan äänitekijöillä on suora vaikutus työn tehokkuuteen – melu voi aiheuttaa työajan menetystä jopa
puolisen tuntia päivässä. (Työsuojelurahaston tiedote 23.3.2005; www.tsr.fi.) Melulle altistuminen tulisi siis ottaa
huomioon myös työpaikka-alueiden suunnittelussa ja työpaikkojen (esimerkiksi palvelutyöpaikkojen) sijoittelussa ja
suunnittelussa.
Asumisen ja työpaikkojen tuominen liian lähelle liikenneväyliä ja teollisuusalueita lisää melun ja päästöjen lisäksi
onnettomuus- ja tapaturmariskejä.
Lähialueet
Nostava ja Henna
Työpaikka-alue liikenneväylineen lisää onnettomuus- ja tapaturmariskejä, melua ja päästöjä lähiympäristöön.
Asuinalueen suunnittelussa melulle altistuminen olisi minimoitava, sekä vanhojen että uusien asukkaiden kannalta.
Urajärvi
Maakuntakaavan ratkaisuilla ei liene muita ympäristöhäiriöitä lisäävää vaikutusta.
Ämmälä
Täydennysrakentamisen suunnittelussa melulle altistuminen olisi minimoitava, sekä vanhojen että uusien asukkaiden
kannalta.
Valtatie 12: Launeen ja Renkomäen linjaukset
Molemmat linjaukset lisäävät melua, päästöjä sekä onnettomuus- ja tapaturmariskejä linjauksen lähialueella. Vastaavasti
nämä vähenevät nykyisen linjauksen alueella. Launeen ja Renkomäen linjausten vaikutus kohdistuu kuitenkin hieman eri
tavoin, koska Launeen linjauksella on kielteistä vaikutusta suurempaan asukasmäärään. Melu ja päästöt lisääntyvät
molemmissa linjauksissa myös virkistysalueilla, häiriten sekä siellä liikkuvia ihmisiä että luontoa.
75