ihmisiin kohdistuvien vaikutusten arviointi päijät-hämeen ...
ihmisiin kohdistuvien vaikutusten arviointi päijät-hämeen ...
ihmisiin kohdistuvien vaikutusten arviointi päijät-hämeen ...
You also want an ePaper? Increase the reach of your titles
YUMPU automatically turns print PDFs into web optimized ePapers that Google loves.
Työttömyyden rakenne<br />
Alle 25-vuotiaiden osuus työttömistä oli Päijät-Hämeessä helmikuussa 2005 10,0 prosenttia ollen samalla alhaisinta<br />
tarkasteltavista maakunnista. Vuoden takaiseen tilanteeseen verrattuna alle 25-vuotiaiden osuus työttömistä laski<br />
kaikissa tarkasteltavissa maakunnissa. Päijät-Hämeessä muutos oli suurin ja laskua oli 2 prosenttiyksikköä. Päijät-<br />
Hämeen kunnista nuorisotyöttömyys on korkeinta Hämeenkoskella (11,7 %), Lahdessa (11,0 %) ja Heinolassa (10,5 %).<br />
Alhaisinta nuorisotyöttömyys on Padasjoella (4,7 %).Pitkäaikaistyöttömien eli vuoden työttömänä olleiden osuus<br />
työttömistä Päijät-Hämeessä oli helmikuussa 2005 30,6 prosenttia. Pitkäaikaistyöttömyys nousi myös muissa<br />
tarkasteltavissa maakunnissa. Pitkäaikaistyöttömyys on edelleen Päijät-Hämeessä korkeinta. Päijät-Hämeen kunnista<br />
pitkäaikaistyöttömien osuus työttömistä oli korkein Kärkölässä, jossa prosenttiosuus oli 37,2 prosenttia.<br />
Pitkäaikaistyöttömyys laski tammikuusta Päijät-Hämeen kunnista Hollolassa, Kärkölässä ja Orimattilassa, muissa<br />
kunnissa se nousi. Koko maassa pitkäaikaistyöttömien osuus oli helmikuussa 2005 25,5 prosenttia. Vuoden takaiseen<br />
tilanteeseen verrattuna Päijät-Hämeessä pitkäaikaistyöttömien osuus lisääntyi 0,6 prosenttiyksikköä.<br />
Avoimet työpaikat<br />
Avoimia työpaikkoja oli Päijät-Hämeessä kesäkuussa 2005 tarjolla 772 kappaletta. Vuoden 2005 ensimmäisellä<br />
puoliskolla niitä oli joka kuukausi tarjolla enemmän kuin vuoden 2004 vastaavana ajankohtana (kuva 21).<br />
Kuva 21. Avoimet työpaikat Päijät-Hämeessä vuosina 2001–2005.<br />
Työpaikkaomavaraisuus<br />
Työpaikkaomavaraisuus kertoo kunnan työpaikkojen riittävyyden työlliselle väestölle. Jos työpaikkaomavaraisuus on alle<br />
100, kunnan asukkaat hakeutuvat toisen kunnan alueelle töihin. Kun työpaikkaomavaraisuus on yli 100, kunnassa on<br />
työpaikkoja myös muiden kuntien asukkaille. Päijät-Hämeen työpaikkaomavaraisuus on pysynyt kohtalaisen vakaana, ja<br />
vuonna 2003 se oli 97,1 laskien 0,5 yksikköä. Pendelöinti eli työmatkaliikenne maakunnan ulkopuolelle on siis<br />
lisääntynyt. Korkein työpaikkaomavaraisuus Päijät-Hämeen kunnista on Lahdella (kuva 22). Työpaikkaomavaraisuus on<br />
pysynyt Lahdessa lähes samalla tasolla vuodesta 1990, ollen lamavuosina jopa yli 110. Lahdella on sama vaikutus<br />
kaupunkiseutuun kuin muillakin keskuskaupungeilla naapuroivien kuntien työpaikkaomavaraisuuteen.<br />
Työpaikkaomavaraisuuteen liittyy läheisesti pendelöinti.<br />
25