M/17/T-45/1 A. Mla Aimo Mikkola Malmitutkimukset ... - arkisto.gsf.fi

18
Välillä Loue-Kätkäjärvi nousee maasto jatkuvasti päätyen lopulta Kätkävaaran tasoon.
Hiljalleen kohoava maasto on metsäpeitteistä ja siellä täällä ylempänä saattaa esiintyä
kalliopaljastumia, jotka ovat perustan kvartsiittia. Moreenipeitteen päällä esiintyvät lohkareet
ilmentävät näillä seuduilla yleensä esiintyviä kivilajeja, kuitenkin siten, että runsaimmin on
kvartsiittija dolomiittilohkareita. Malmipitoisuutta ei lohkareissa havaittu.
Välillä Kätkäjärvi - Pisan asutusalue kulki reitti poikki Pisavaaran suuntautuen
ensinnä Vähäloman länsipäähän. Pitkin tätä kanjonimaista'rotkomuodostumaa, joka halkaisee
Pisavaaran kahtia suunnilleen suunnassa W-E, kuljettiin noin kilometrin verran, paikkaan, jossa
rotkon katkaisee korkea irtomaalajiharjanne. Rotkon seinämissä, jotka jäävät harjanteen
yläpuolelle, on tässä paikassa Pisavaaran kvartsiittiperusta komeasti paljastuneena. Kivilaji on
selvästi kerroksellista, rakenne klastinen. Kulku W-E, yhtyen kerroksellisuuteen. Kaade 60° N. -
Täältä jatkui retki Kuusilaelle. Kvartsiitin liuskeisuus kääntyi vähitellen pohjoiseen niin että
Kuusilaella se on N 60° E. Kaade edelleen 60° N. – Kuusilaelta laskeuduttiin vaaran
eteläreunalle, jota myöten retki jatkui koilliseen luonnonsuojeluvartijan asuntoa kohti.
Pisavaaran kankaan pohjoispäässä Sorvajoesta n. 1/2 km etelään kvartsiitin liuskeisuuden kulku
N - S, kaade loiva 20° W. - Noin kilometri edellisestä paikasta pohjoiseen, lähellä
luonnonsuojeluvartijan asuntoa liuskeisuuden kulku jälleen N 60° E, kaade 60° N: Malmiaiheita
ei Pisavaaran vyöhykkeeltä tavattu.
Välillä Pisan asutusalue - Jaatila seurattiin asutusalueelle johtavaa tietä ja suoritettiin
lohkaretutkimuksia sen suunnassa. N. 3 1/2 km Jaatilasta olevan Leivejoen asutusalueen rajasta
300 m pohjoiseen tien' varressa isoja (1/2 – 1 1/2 m 3 ) sarvivälkegneissilohkareita, joiden pinnalla
kalvomaisina impregnatioina esiintyi hiukan kupari- ja rikki- tai magneettikiisuja. Lohkareet