M/17/T-45/1 A. Mla Aimo Mikkola Malmitutkimukset ... - arkisto.gsf.fi

kahta eri alkuperää; toinen on selvä vesisedimentti, mutta toista voi pitää kenttähavaintojen
perusteella vulkaanista alkuperää olevana.
Kevättalvella 1945 havaitut magneettiset anomaliat sattuvat useimmat fylliittiin.
7
Suoritetut tutkimukset osoittivat, että indikaatiot, jotka paikoin voivat olla aika voimakkaitakin,
johtuvat magnetiittipitoisuudesta. Näistä indikaatioista tulee myöhemmin puhe geofysikaalisten
tutkimusten yhteydessä. Tässä mainittakoon vain magnetiitin esiintymistavasta. Useimmiten
magnetiitti on tasaisena pirotteena, jolloin rakeet ovat jokseenkin harvassa kauniina oktaedreina
ja kuutioina. Vain Vähäjoen pohjoispuolella Könkään kosken kohdalla fylliitissä olevat
magnetiittirakeet ovat venyneet liuskeisuuden suuntaan menettäen muotonsa. Magnetiittikiteet
seuraavat jotakuinkin tarkasti kerroksellisuutta, joten ne ovat ilmeisesti sedimenttistä alkuperää.
Rikastuminen on tapahtunut sedimentaation aikana. Tätä seikkaa valaisevat tarkemmin vielä
magneettiset kartat, joista myöhemmin. Eräissä tummissa ilmeisesti hiilipitoisissa fylliiteissä on
myöskin rikkikiisua.
Dolomiitti.
Fylliitin kanssa vuorokerrostuneena esiintyy dolomiittia. Se muodostaa kaksi kulun
suuntaista patjaa fylliittihorisonttiin. Sen lisäksi on useampia pienempiä dolomiittialueita, mutta
kaikki fylliitissä, paitsi Myllyojan NE-puolella, josta on ollut puhe jo kvartsiitin yhteydessä.
Dolomiitissa on usein ohuita fylliittivälikerroksia kuten esimerkiksi Vähäjoen rautamalmin
eteläpuolella Isolehdossa. Sama ilmiö tavataan monessa muussakin paikassa. - Dolomiitti on
laadultaan hyvin vaihtelevaa. Puhtaimmat muodot ovat kermanvärisiä, tiiviitä ja jokseenkin
homogeenisia. Tummimmat muodot ovat siniharmaita, mutta nekin niin hienorakeisia, että värin