M/17/T-45/1 A. Mla Aimo Mikkola Malmitutkimukset ... - arkisto.gsf.fi

8
aiheuttajaa ei paljain silmin voi havaita. Kvartsiitin kanssa vuorokerrostuneissa dolomiiteissa on
runsaasti kvartsia. Niitä voikin nimittää kvartsidolomiiteiksi. - Dolomiitille luonteenomainen
piirre eräissä kohdissa on breksioituminen, jota on kahta eri tyyppiä. Toinen liittyy välittömästi
rautamalmiin, ja on siitä tarkemmin sen yhteydessä. Vähävaaran E-päässä Hakasalon pihassa
esiintyy toisenlaista breksioitumista. Murskaleet ovat korkeintaan 2-3 cm läpimitaten, usein
teräväsärmäisiä, laadultaan vaaleata dolomiittia; iskos fylliittistä ainesta. Tämä breksia on
syntynyt yksinomaan puristuksen vaikutuksesta ilman mainittavia liikuntoja.
Karsi
Dolomiitin ja fylliitin vuorokerrostumiin liittyy läheisesti metasomaattisia muutoksia niin
suuressa määrässä, että voidaan puhua erikseen karsikivistä. Kaikkein helpoimmin muuttuvia
ovat olleet dolomiitissa olevat välikerrokset, jotka alkuaan ovat olleet merkelisedimenttejä.
Tällaisia kerroksia tavataan vieläkin muuttumattomina toisaalta dolomiitissa, toisaalta fylliitissä.
Karsiutuneet kerrokset ovat useimmiten pelkkää sädekiveä, aktinoliittia. Sen lisäksi usein vielä
karbonaattia, jolloin primäärinen kerrallisuus on havaittavissa. Kun metasomaattiset liuokset
ovat tunkeutuneet dolomiitin rakoihin, on syntynyt talkkia, tremoliittia ja kalsiittia, joka ohuina
rakotäytteinä lävistää emäkiveä. - Karsiutumiseen liittyy boudinoge-ilmiö. Erittäin selvä tapaus
on n. 0,5 km Vähäjoen sillasta etelään tien vieressä itäpuolella. Aktinoliittikarressa oleva
dolomiittikerros on katkeillut n. 20 cm:n pituiseksi linsseiksi, joita kiertää kvartsireunus. -
Karsiutumista on tapahtunut dolomiittipatjojen reunavyöhykkeissä sekä ylä- että alapuolella.