M/17/T-45/1 A. Mla Aimo Mikkola Malmitutkimukset ... - arkisto.gsf.fi
M/17/T-45/1 A. Mla Aimo Mikkola Malmitutkimukset ... - arkisto.gsf.fi
M/17/T-45/1 A. Mla Aimo Mikkola Malmitutkimukset ... - arkisto.gsf.fi
You also want an ePaper? Increase the reach of your titles
YUMPU automatically turns print PDFs into web optimized ePapers that Google loves.
19<br />
eivät koostaan huolimatta olleet aivan paikallisia koska kiintokallioperusta lähistöllä osoittautui<br />
olevan metabasiittia. Paikalla suoritetut magnetometraukset eivät antaneet tuloksia.<br />
Koko retken ajan suoritettiin havaintoja magnetometrillä mutta mitään positiivisia<br />
tuloksia ei tässä suhteessa ollut. Samoin suoritetut lohkaretutkimukset osoittavat malmiaiheiden<br />
puutteen ekskuroidulla alueella. Mainitut Jaatilan tien varresta löydetyt kiisupitoiset<br />
sarvivälkegneissilohkareet lienevät todennäköisesti peräisin pohjoisemmilta postkalevaisen<br />
graniitin ja liuskealueen kontaktivyöhykkeeltä.<br />
Yhteenveto<br />
Edellä on jo mainittu, että Kemin-Rovaniemen liuskealueen tutkimisen aiheuttanut<br />
Vähäjoen rautamalmi on osoittautunut niin pieneksi, että se tuskin aiheuttaa jatkotutkimuksia.<br />
Sen sijaan jo kesän 19<strong>45</strong> havainnot osoittivat selvästi, että liuskealue kokonaisuudessaan on<br />
mielenkiintoinen malmigeologiselta kannalta. Lähinnä tällöin ovat huomion kohteina<br />
rajavyöhykkeet. Pohjakontaktissa voi odottaa huomattavampiakin malmikonsentratioita kuin<br />
esim. Konttikivalolla ja Vallitunsaaressa. Liuskealueen pohjoisosassa ovat emäksiset intrusiot<br />
lupaavimpia. Edellisten lisäksi on alueen itä- ja länsiosa vielä kokonaan käymättä.<br />
Lopputuloksena voidaan sanoa, että kesän 19<strong>45</strong> tutkimukset antoivat hyvän pohjan, jolta<br />
tutkimuksia voidaan jatkaa.<br />
Helsingissä, 27 päivänä marraskuuta 19<strong>45</strong>.<br />
<strong>Aimo</strong> <strong>Mikkola</strong>
Change language