M/17/T-45/1 A. Mla Aimo Mikkola Malmitutkimukset ... - arkisto.gsf.fi

karjalaisen muodostuman uudempi tutkimus on muuttanut Hackmanin aikaista käsitystä, on
4
myöskin Kemin-Rovaniemen alue joutunut uuteen valoon. Toistaiseksi siitä ei kumminkaan ole
ilmestynyt muuta uutta tutkimusta kuin Hausenin v. 1936, joka sekään ei perustune erittäin
laajoihin kenttätutkimuksiin. Sentakia on toistaiseksi syytä käyttää pohjana Hackmanin
kivilajitutkimuksia. Kuluneen kesän aikana tehtyjen havaintojen pohjalla on piirretty alueesta
geologinen kartta, joka perustuu vain kenttähavaintoihin (liite 8). Seuraavassa peruskallio-osa on
tämän kartan selityksenä.
Vanhat eruptiivit
Sedimenttejä vanhempia eruptiivisia kiviä ovat Kivaloitten kaakkoispuolella oleva
dioriitti, joka lähentelee paikoin gabroa sekä Runkausvaaran eteläpuolella oleva gneissiintynyt
graniitti. Konttikivalon SE-kupeella on dioriitin kontakti liuskealueen kivien kanssa selvästi
näkyvissä. Kontaktissa on ilmeisesti tapahtunut ylityöntyminen, sillä alapuolella oleva dioriitti
on ruhjoitunut jonkun verran, jonka lisäksi siihen on tullut karkeata sarvivälkettä. Kvartsiitin ja
dioriitin väliin on tunkeutunut hienorakeista emäksistä kiveä, joka kuuluu sedimenttejä
nuorempiin eruptiiveihin. Kontaktin suunta on Konttikivalon S-syrjällä E-W, mutta kääntyy
lähellä Ranuan rajaa SE-NW-suuntaiseksi. Sen kaateen määräämiseen ei ole mahdollisuuksia,
mutta päällä olevan kvartsiitin liuskeisuus ja kerroksellisuus kaatuvat 45˚ N, mikä ilmeisesti on
myöskin kontaktin kaade. - Tässä kontaktivyöhykkeessä on magneettisia indikaatioita
Konttijärven E-päässä. Sen pituussuunta on sama kuin kontaktin suunta. Vedot ovat kohtalaisen
pieniä suurimmat n. +15˚. Samanlaisia indikaatioita tavataan muuallakin pohjadioriitin ja
sedimenttien välillä. Konttikivalosta länteen päin seuraava havaittu paikka on
Ison-Kokkolammen pohjoisrannalla. Kivilaji on tässä gabromaista dioriittia, samanlaista kuin