SEnIORIT - Escola Superior de Tecnologia da Saúde de Coimbra

www.bioanalyytikkoliitto.fi 

2/2011 

Opettaja- ja opiskelijavaihdossa Coimbrassa, 

opiskelijoiden kaupungissa

KUNTOREMONTTI UUDISTUU! 

Tule mukaan > www.kuntoremontti.fi 

Etsimme kokeilunhaluisia miehiä ja naisia – siis juuri sinua 

Haluatko kokeilla uutta? Koetko olevasi rapakunnossa? 

Haluatko antaa kiloille kyytiä pysyvästi? 

Onko elämässäsi liikuntaharrastuksen 

mentävä aukko? Kaipaatko tietoa, tukea ja 

motivaatiota? 

Kuntoremontti on laitettu remonttiin, ja toimintaa 

uudistetaan kuudessa pilottikohteessa eri 

puolilla Suomea. Pilottijaksoille haetaan nyt 

osallistujia. Tule siis mukaan tekemään hyvää 

itsellesi sekä kehittämään kuntoremontista 

entistä ehompi. 

Tarjolla on erityyppisiä jaksoja kadonnutta 

liikuntakipinää etsiville ja kevyttä oloa haikaileville 

naisille ja miehille. 

Varsinaiselle jaksolle ja sen seurantaosioon 

osallistuminen on maksutonta. Ainoastaan 

matkakustannukset jäävät osallistujan 

maksettavaksi. 

Lisätietoja, ohjelmat, hakeminen ja nimikilpailu: 

www.kuntoremontti.fi 

Yhteistyössä palkansaajalomajärjestöt, Liikunnan ja kansanterveyden edistämissäätiö LIKES ja RAY.

Lehden julkaisija: 

Suomen Bioanalyytikkoliitto ry, Finlands Bioanalytikerförbund rf. 

Postiosoite PL 110, 00060 Tehy, 

Käyntiosoite: Asemamiehenkatu 4, 3.kerros, 00520 Helsinki 

puh. 09-54227471 tai 050 3026504, 

fax 09-6150 0264, email: toimisto@bioanalyytikkoliitto.fi 

Päätoimittaja: 

Seija Tuokko, puh. 02-4381426 tai 040 5067632, 

email: Seija.Tuokko@pp.inet.fi 

Toimittajat: 

Karin Lauren, karinsjlauren@gmail.com, GSM 040 070 5396 

Kaisa Kinnarinen, kaisa.kinnarinen@hotmail.com, GSM 044 345 7132 

Ilmoitusmyynti: 

Seija Tuokko, puh. 040 5067632, seija.tuokko@pp.inet.fi 

Ilmoitushinnat 

koko Hinta, mv Hinta, 4 – väri 

1/1 sivu 365 € 685 € 

½ sivu 210 € 525 € 

¼ sivu 110 € 285 € 

1/8 sivu 75 € 175 € 

takakansi 420 € 720 € 

Liiton jäsenille vapaasti tekstisivuille sijoittava teksti-ilmoitus 

(maks. 40 x 80 pmm) on maksuton. 

Muiden kuin jäsenten pienet teksti-ilmoitukset (maks. 40 x 80 pmm) 35 

euroa/ilmoitus. 

Ilmestymisaikataulu ja aineiston 

viimeinen jättöpäivä: 

Ilmoitukset ja teksti Postituspäivä 

Nro 1 17.1.2011 15.2.2011 

Nro 2 29.4.2011 25.5.2011 

Nro 3 29.8.2011 21.9.2011 

Nro 4 7.11.2011 1.12.2011 

Lehden tekniset tiedot: 

Koko A4, palstamäärä 3, painatus 4 – väri (CMYK) 

Painopaikka ja taitto: 

Kopio Niini, paino- ja tulostustalo 

Höyläämötie 2 

00380 Helsinki 

Varastokatu 3 

33100 Tampere 

Yhteystiedot: Kirsi Tingvall 

puh. 010 6803 476, kirsi.tingvall@kopioniini.fi 

Tekstiaineiston toimittaminen: 

Tekstiaineistot toimitetaan seija.tuokko@pp.inet.fi 

Ilmoitukset: 

Ilmoitusten tulee olla tehty ammattiohjelmalla, joka tukee nelivärisarjaa 

ja se toimitetaan painoon tulostusvalmiina tiedostona, 

osoite tampere@kopioniini.fi 

Toimitusvastuu 

Mikäli ilmoitusta ei tuotannollisista tai muista syistä (esim. lakko) tai asiakkaasta 

johtuvista syistä voida julkaista määräajassa, lehti ei vastaa 

ilmoittajalle mahdollisesti aiheutuvasta vahingosta. Korvaus ilmoituksen 

pois jäämisestä tai julkaisemisessa sattuneesta virheestä rajoittuu ilmoituksesta 

maksetun hinnan palauttamiseen tai ilmoituksen julkaisemiseen 

uudelleen seuraavassa lehdessä. Muistutukset tehtävä 14 vuorokauden 

kuluessa lehden ilmestymisestä. 

Painosmäärä: 4500 kpl 

SiSällyS 

AMMATTi JA KOUlUTUS 

Bioanalyytikkoja kulttuuripääkaupungistamme 

Turusta 2011 9 

Kokemuksia ammattikorkeakoulun opettajan 

toimimisesta työelämän kehittäjänä 

– ASTE-hanke TyKSlABissa 10 

Tie yAMK-opiskelijaksi 11 

Vieritestipassi – Turun sosiaali- ja terveystoimen 

hoitohenkilökunnan vieritestiosaamisen 

varmistaminen 12 

Opettajavaihdossa Coimbrassa, 

opiskelijoiden kaupungissa 15 

Bom dia! 18 

Huge success for 2´nd international 

suPAR Symposium in Copenhagen 20 

Kliinisen laboratorion ja päivystysklinikan 

osaaminen ja yhteistyö- kehittämisprojekti 

Kanta-Hämeen keskussairaalassa 26 

Mevlidan tarina: Bosnia-Hertsegovinasta Suomeen 32 

Terveisiä TyK-kuntoutuksesta 34 

lausunto sosiaali- ja terveysalan perustutkinnon 

valinnaisten tutkinnon osien ”näytteenotto ja 

asiakaspalvelu kliinisessä laboratoriotyössä” 

luonnoksesta 40 

VAKiOT 

Ajankohtaista 

– mukavia ja vähemmän mukavia asioita 4 

Kokemuksista ja näyttöön perustuvista 

toimista hyviin käytäntöihin 6 

lyhyesti 36 

Seniorit 42 

TiEDOTTEET 

Vuoden 2011 bioanalyytikko, hakuilmoitus 8 

Kansainvälinen bioanalyytikkopäivä 15 4 2011 

Bioanalyytikoiden rooli tarttuvien tautien 

ehkäisytyössä, selvittämisessä ja seurannassa 8 

laboratoriolääketiede ja näyttely 2011 23 

Vanhustyön vastuunkantajat 

-gerontologinen kongressi 47 

AlUEyHDiSTyKSET 

Keväiseen tapaan 43 

Alueyhdistysten ilmoitukset 44 

Bioanalyytikko 2/2011 3

Ajankohtaista 

– mukavia ja vähemmän mukavia asioita 

- miksi samat asiat nousevat aina uudelleen esille vaikka ovat huonoksi havaitut? 

Vuoden 2009 loppupuolella 

alkanut TYK-kurssi päättyi 

15.4.2011 varsin mukavissa 

merkeissä. Tapasin viisi todella 

tyytyväistä kurssilaista. Tyk-kuntoutukseen 

voivat hakea työelämässä 

olevat, joiden työkyky on olennaisesti 

heikentynyt sairauden, vian tai vamman 

vuoksi ja joiden työkyvyn ylläpitämiseksi 

työterveyshuollon toimenpiteet 

eivät ole riittäneet. Hakijat 

valitaan työterveyslääkärin antaman 

lausunnon perusteella. Kurssin 

kesto oli 33 vuorokautta, toteutettuna 

useammassa jaksossa. Kela maksoi 

Tyk -ryhmään valituille matkakustannukset 

(vähennettynä omavastuulla), 

kuntoutuksen, täysihoidon kahden 

hengen huoneessa ja kuntoutusrahan, 

joka maksetaan työnantajalle, 

jos kuntoutuja saa palkkaa kuntoutuksen 

ajalta. 

Kaikki osanottajat vakuuttivat, 

että kokivat kuntoutuneensa. ”Nyt 

jaksetaan taas tehdä työtä” eikä tarvitse 

miettiä ennenaikaiselle eläkkeelle 

jäämistä. Myös oman ajan käyttö 

ja elämänlaatu sitä kautta koettiin 

kohentuneen. Ryhmästä näytti 

muodostuneen varsin kiinteästi toimiva 

tiimi. Kulttuuriharrastuksetkin 

yhteisten tapaamisten aikana oli hoidettu. 

Kaikki olivat todella tyytyväisiä. 

Ryhmän kehotuksesta ja innoittamana 

liittohallitus päätti anoa uutta 

TYK-kurssia. 

Terveydenhuoltoalan tehtävänjaot 

ovat kovan kiinnostuksen kohteena 

ja työnjako näyttää olevan uusjaossa. 

Kun bioanalyytikkoja on koko 

ammattikorkeakoulun olemassa olon 

ajan koulutettu liian vähän, työvoimapula 

on vallinnut jo useamman 

vuoden ajan. Välillä jää miettimään 

onko tämä joltakin taholta ohjattua 

tavoitteellista politiikkaa. Koko ajan 

palkataan laboratoriotyöhän pika- 

4 Bioanalyytikko 2/2011 

koulutuksella muiden ammattiryhmien 

edustajia, pääsiassa lähihoitajia 

ja jossain määrin myös hoitotyön 

koulutuksen saaneita. Viime kädessä 

osaamattomien käytöstä kärsii potilas. 

Parhaillaan on ollut lausunnolla lähihoitajakoulutuksenopetussuunnitelmaan 

suunniteltu 10 ov:n (15 op) 

näytteenotto ja asiakaspalvelu kliinisessä 

laboratoriotyössä opinnot. Työpaikoilla 

”pikakoulutetaan näytteenottajia 

jatkuvasti. Kaikki tämä osoittaa 

lyhytnäköistä suunnittelua. Pikakoulutuksen 

saaneilla ovat todella 

rajalliset osaamisresurssit laboratoriotyöhön. 

Laboratoriossa työskentelee 

jo nyt hyvin monen koulutuksen 

saaneita. Käytäntö poikkeaa muualla 

Euroopassa olevista käytännöstä. 

Laboratoriohoitajan työn pirstaloiminen 

tulee vaikuttamaan potilaan saamiin 

palveluihin, todella murheellista. 

Pikakoulutetut viihtyvät yleensä 

työssä vain vähän aikaa, vaihtuvuus 

on suuri. 

Ammattikorkeakouluissa meneillä 

olevista koulutusrakenneuudistuksista 

terveysalan osalta ei kaikuja kantaudu. 

Tämä kertoo terveysalalle muodostuneesta 

toimintatavasta. Avoimuus 

ja pienten erikoisalojen osaa- 

misen arvostus ja kunnioitus puuttuu 

kokonaan. Muut näyttävät tietävän 

paremmin kuin me, miten bioanalyytikkokoulutusta 

tulisi kehittää. 

Ammattikorkeakoulun muilla aloilla 

suunnittelu näyttää tapahtuvan avoimemmin, 

niistä saamme tietoja mutta 

emme terveysalan suunnitelmista. 

Rivien välistä lukien voi arvata, että 

suunnitteilla on koulutusohjelmien 

poistaminen, niitä kun on kuulemma 

liian paljon. Ilmeisesti kaikilta 

vaaditaan arvaamaton määrä yhteisiä 

opintoja ja vasta myöhemmässä vaiheessa 

voi valita oman alan opintoja. 

Tämä tie on kokeiltu vuosien varrella 

jo monta kertaa, lähes säännöllisesti 

10 vuoden välein ja aina on todettu, 

ettei sitä kautta saada osaajia eikä 

pienille erikoisaloille motivoituneita 

opiskelijoita. Tämä on turhauttavaa 

myös niille, jotka vastaavat koulutuksesta. 

Suuri huoli on myös tutkinnon 

kansainvälisen vertailtavuuden säilymisestä. 

Tässäkin pätee kirjassa The 

Enthusiastic Employee 2005 ilmaistu 

osuva ajatus: “Useimmat yritykset 

häärivät väärän ongelman kimpussa. 

Niiden ei tarvitse motivoida työntekijöitään, 

vaan lakata heikentämästä 

heidän motivaatiotaan (http://www. 

spiik.fi). 

Ei pidä kuitenkaan antaa periksi. 

Ammattikuntaa tarvitaan jatkossakin. 

Pidetään huoli, että ammatti ja koulutus 

kehittyvät oikeassa suunnassa ja 

bioanalyytikoille on kysyntää. 

Kaikille mukavia ja rentouttavia 

kesäpäiviä toivottaen

Aktuellt 

– trevliga och mindre trevliga ärenden 

- varför stiger samma saker fram återigen fast de har konstaterats vara dåliga? 

Den kurs för upprätthållande 

av arbetsförmågan 

som började år 2009 slutade 

15.4.2011 under mycket trevliga 

tecken. Jag träffade fem verkligt nöjda 

kursdeltagare. Till denna rehabilitering 

kan sådana personer i arbetslivet 

söka, vilkas arbetsförmåga betydande 

har minskat på grund av sjukdom, fel 

eller skada och i de fall då arbetshälsovårdens 

åtgärder för att upprätthålla 

deras arbetsförmåga inte har räckt till. 

De sökande väljs enligt ett utlåtande 

av arbetshälsovårdsläkaren. Kursen 

räckte 33 dygn, uppdelade på flere 

perioder. Fpa betalade resekostnaderna 

till dem som valts (självrisken 

minskad), rehabiliteringen, helpension 

i två personers rum och en rehabiliteringspeng 

som betalas åt arbetsgivaren 

om den rehabiliterade får lön 

under rehabiliteringstiden. Alla deltagare 

intygade att de upplevde sig 

rehabiliterade. ”Nu orkar man jobba 

igen” och behöver inte fundera på att 

bli förtidspensionerade. Man upplevde 

också att användning av egen tid 

och därmed livskvaliteten hade förbättrats. 

Gruppen verkade ha blivit 

ett mycket sammansvetsat team. Man 

hade också skött om kulturintressena 

vid sammankomsterna. Alla var verkligen 

nöjda. På uppmaning och inspiration 

av gruppen beslöt förbundsstyrelsen 

att anhålla om en ny kurs. 

Uppgiftsfördelningen inom hälsovårdsbranschen 

verkar vara centrum 

för stort intresse och arbetsfördelningen 

verkar förnyas. Eftersom man 

under hela den tid yrkeshögskolor- 

na funnits, har utbildat för få bioanalytiker, 

har arbetskraftsbristen härskat 

redan i flere år. Stundvis funderar 

man om detta från något skikt är 

målinriktad politik. Man anställer till 

laboratoriearbete hela tiden snabbutbildade 

representanter för andra 

yrkesgrupper, främst närvårdare och 

i viss mån också vårdutbildade. I sista 

hand är det patienten som lider av 

att man använder okunniga. För närvarande 

har man för utlåtande haft 

en studieplan för närvårdarutbilningen, 

provtagning och kundbetjäning 

i kliniskt laboratoriearbete, med en 

omfattning av 10 studieveckor (15 

sp). På arbetsplatserna ”snabbskolar” 

man hela tiden provtagare. Allt detta 

tyder på kortsiktig planering. De 

snabbskolade har verkligen för laboratoriearbete 

begränsade kunskapsresurser. 

På laboratorierna jobbar redan 

nu personer med mycket varierande 

utbildning. Detta avviker från praxis 

annanstans i Europa. Sönderdelandet 

av laboratorieskötarens arbete kommer 

att inverka på de tjänster patienten 

får, och det är verkligen sorgligt. 

De snabbskolade trivs vanligtvis bara 

kort i arbetet, bytesfrekvensen är stor. 

Man hör inte, när det gäller hälsobranschen, 

ekon av de reformer inom 

utbildningsstrukturerna som försiggår 

i yrkeshögskolorna. Detta beskriver 

det verksamhetsmönster som uppstått 

inom hälsobranschen. Öppenhet 

och värdesättning och respekt för 

kunskapen inom små specialområden 

saknas helt. Det verkar som om 

andra vet bättre än vi hur man bor- 

de utveckla bioanalytikerutbildningen. 

Inom andra områden av yrkesskolorna 

tycks planeringen ske mer 

öppet, om dem får vi uppgifter, men 

inte om planerna för hälsobranschen. 

Om man läser mellan raderna kan 

man gissa att man planerar att nedlägga 

skolningsprogrammen, det finns ju 

för många av dem. Tydligen krävs det 

en okänd mängd gemensamma studier 

och först i ett senare skede kan 

man välja studier i sitt eget område. 

Den här vägen har man provat redan 

många gånger under årens lopp, nästan 

regelbundet med 10 års intervall 

och alltid har man konstaterat att 

man inte på detta sätt får kunniga och 

inte heller motiverade studerande för 

små specialriktningar. Det här är frustrerande 

också för dem som ansvarar 

för utbildningen. Också här stämmer 

den träffande tanke som 2005 

uttrycktes i boken The Enthusiastic 

Employee: ”De flesta företag sysslar 

med fel problem. De behöver inte 

motivera sina arbetstagare, utan sluta 

göra deras motivation svagare (http:// 

www.spiik.fi). 

Man ska ändå inte ge upp. Yrkeskåren 

behövs också i fortsättningen. Vi 

ska se till att yrket och utbildningen 

utvecklas i rätt riktning och att det 

finns efterfrågan för bioanalytiker. 

Med önskan om trevliga och 

avslappnande sommardagar 

Seija 


Kevät on jo pitkällä ja eri puolella 

Suomea lomasunnitelmia 

on lyöty lukkoon. 

Etsimme kokemuksia erilaisista asioista 

vapaa-ajalla työn vastapainoksi. 

Osa viettää viikonloppuja mökkeillen, 

osaa suuntaa matkansa kaupunkikohteisiin 

ja osalle on tärkeää päästää 

löhöilemään aurinkorannoille. Kokemuksemme 

asiakkaana olemisesta on 

yhä tärkeämpää eri toimialoilla. Yrityksiä 

johdetaan yhä enemmän asiakaskokemusten 

suuntaan. 

Kokemuksemme vapaa-ajan matkoistamme 

sisältävät mielikuvia ja tunteita. 

Uniikkien kokemusten kautta yritykset 

voivat kehittää toimintaansa 

erottuakseen muista. Useiden palvelutuottajien 

arvoihin ja strategiaan on 

kirjattu asiakaskeskeisyys. Tavoitteista 

käyntäntöön voi kuitenkin olla vielä 

pitkä matka. 

Toukokuun alussa (eli juuri tänään) 

uusi terveydenhuoltolaki antaa meille 

mahdollisuuden valita terveyskeskuksen 

ja vuonna 2014 voimme valita 

entistä laajemmin terveydenhuollon 

palveluista itsellemme sopivimmat 

kohteet. Jouduimme viime kesänä 

perheemme lomamatkalla testaamaan 

Ruotsin tervydenhuoltoa. Tukholman 

Södermalmin sairaalan päivystys 

palveli meitä erinomaisesti ja 

yhdelle perheen jäsenellemme luotiin 

henkilötunnus Ruotsiin, jonka avul- 


PUHEENJOHTAJAN PALSTA 2/2011 

Kokemuksista ja näyttöön 

perustuvista toimista hyviin käytäntöihin 

la saimme sähköisen reseptin keskustan 

apteekkiin. Saimme apua nopeasti 

ja kokonaisuutena hoitopaketti 

toimi. Peruspositiiivisella asenteella 

hoitohenkilökunta ja tiimit pystyvät 

kohtaamaan ja voittamaan vaikeitakin 

ongelmia ja yllätyksiä työssään. 

Työmme kehittyvät koko ajan entistä 

asiakaskeskeisempään suuntaan. 

Näyttöön perustuvien menetelmien 

avulla voimme luoda hyviä käytäntöjä 

laboratoriohin ja hoitotyöhön. 

Hyvien käytäntöjen työkalujen 

käyttö on tulevaisuudessa yhä merkittävämpääasiakaspalvelukokemusten 

ohella. Näytteenottoon ja näytteenottoon 

liittyvien oheispalveluiden 

hyvin käytäntöjen kehittäminen 

ja kirjaaminen on tärkeää. Olemme 

saaneet lukea huolestuttavia asioita 

näytteenottoon liittyen tänä keväänä. 

Näytteenoton siirtäminen siivoojalle 

romuttaa koko preanalytiikan. Työyhteisön, 

lähiesimiesten ja ylemmän 

johdon ratkaisut luovat perustan sille, 

miten erilaisia käytäntöjä toteutetaan 

työpaikoilla. Oman ammattikuntamme 

kollegiaalisuus on tärkeää. Selkeät 

pelisäännöt lisäävät myös työhyvinvointia 

työpaikoilla. 

Olemme ottaneet tänä keväänä kantaa 

lähihoitajakoulutukseen kaavailtuihin, 

vasta suunnitteluasteella oleviin 

opinto-ohjelmiin. Liiton työryhmää, 

näytteenoton hyvät käytännöt, 

on tuettava ja aktivoitava, jotta saamme 

luotua preanalytiikkaan selkeät 

pelisäännöt. 

Meidän on pidettävä huolta siitä, 

että yhtä meidän tärkeintä asiantuntijaosa-aluettamme 

preanalytiikkaa 

toteutetaan asianmukaisesti ympäri 

Suomea. 

Hyvää kevättä ja kesälomia ! Nähdään 

kevään ja syksyn tapahtumissa ! 

P.S. Voitte jättää liitolle palautetta 

kotisivujen kautta myös nimettömänä 

toimintamme kehittämiseksi. 

Ystävällisin terveisin Oulusta 

1.5. 2011 klo 15.00 

Mika Paldanius

Våren är redan långt gången 

och i olika delar av Finland 

har man slagit fast semesterplanerna. 

Vi söker på fritiden erfarenhet 

av olika saker som motvikt 

mot arbetet. En del tillbringar veckoslut 

på stugan, vissa reser mot stadsmål 

och för en del är det viktigt att 

få slappa på solstränder. Våra upplevelser 

som kunder är allt viktigare 

inom olika branscher. Företag styrs 

allt mera mot kunderfarenheter. 

Våra upplevelser av resor på fritiden 

innehåller sinnebilderoch känslor. 

Genom unika upplevelser kan företag 

utveckla sin verksamhet så att de 

skiljer sig från andra. Kundcentrering 

har skrivits i flere tjänstproducenters 

värden och strategier. Vägen från mål 

till praktik kan ändå vara lång. 

I början av maj (det vill säga just idag) 

ger den nya hälsovårdslagen oss möjlighet 

att välja hälsocentral och år 

2014 kan vi allt vidare välja den av 

hälsovårdens tjänster som passar oss 

bäst. Senaste sommar var vår familj 

under semesterresan tvungna att pro- 

ORDFÖRANDESPALTEN 1/2011 

Till god praxis via 

erfarenheter och åtgärder som prövats 

va hälsovården i Sverige. Jouren på 

Södermalms sjukhus i Stockholm 

betjänade oss utomordentligt och en 

familjemedlem fick svenskt personsignum, 

med vilket vi fick ett elektroniskt 

recept till ett apotek i centrum. 

Vi fick hjälp snabbt och som helhet 

fungerade vårdpaketet. Genom ett i 

grunden positivt förhållningssätt kan 

vårdpersonalen och teamet möta och 

lösa också svåra problem och överraskningar 

i sitt arbete. Vårt arbete 

utvecklas hela tiden mot större kundcentrering. 

Med hjälp av metoder som grundar 

sig på erfarenhet kan vi skapa god 

praxis på laboratorier och inom vårdarbetet. 

Att använda de redskap som 

god praxis ger, är i framtiden allt mer 

betydelsefullt vid sidan av kundbetjäningserfarenhet. 

Det är viktigt att 

utveckla och dokumentera de goda 

erfarenheter som rör provtagning och 

härmed relaterade tjänster. Vi har fått 

läsa oroande saker om provtagning 

denna vår. Att flytta provtagningen 

till en städerska skrotar hela preanalytiken. 

De lösningar som arbetsgemen- 

skapen, förmännen och den högre 

ledningen gör, skapar grunden för hur 

man förverkligar olika sorts praxis på 

arbetsplatserna. Vår egen yrkeskårs 

kollegialitet är viktig. Klara spelregler 

ökar också trivseln på arbetsplatserna. 

Vi har denna vår tagit ställning till 

de först under planering varande studieprogrammen 

för närvårdarutbildningen. 

Vi måste stödja och aktivera 

förbundets kommitté, God praxis i 

provtagning, så att vi kan skapa klara 

spelregler för preanalytik. 

Vi måste se till att ett av våra viktigaste 

specialistområden, preanalytiken, 

förverkligas sakligt runt om i 

Finland. 

Skön vår och semester! Vi ses under 

vårens och höstens evenemang! 

P.S. Ni kan ge förbundet feedback 

också anonymt på vår hemsida för att 

utveckla vår verksamhet. 

Med vänliga hälsningar från 

Uleåborg 1.5.2011 kl 15.00 

Mika Paldanius 



Vuoden 2011 bioanalyytikko 

Ehdotuksia Vuoden bioanalyytikoksi voi tehdä: 

yksittäinen jäsen, työyhteisö, taustayhteisö, alueyhdistys 

Vapaamuotoisesta hakemuksesta tulee ilmetä: 

• ehdokkaan henkilö- ja osoitetiedot, puhelin ja sähköpostiosoite 

• työpaikka ja asema 

• perustelut valinnalle 

• ehdotuksen tekijä, osoite ja työpaikka. 

Edellytykset valinnalle: 

• Suomen Bioanalyytikkoliitto ry:n jäsen 

• kunnostautunut erityisesti työssään/ammatissaan tai kliinisen laboratoriotyön/kliinisen laboratoriotieteen 

kehittämisessä. Tai on toiminut merkittävällä tavalla laboratoriohoitajan/bioanalyytikon ammatin tunnetuksi 

tekemiseksi tai toiminut ansiokkaasti ammattikuntansa edustajana. 

Hakemukset lähetetään liittohallitukselle 18.8.2011 mennessä osoitteella 

Suomen Bioanalyytikkoliitto ry, PL 110, 00060 Tehy 

Suomen Bioanalyytikkoliitto ry:n liittohallitus päättää vuoden Bioanalyytikon valinnasta 

kokouksessaan ja ilmoittaa siitä kirjallisesti syyskuun aikana valitulle. 

Valinta julkistetaan Laboratoriolääketiede ja näyttely 2011 -tapahtumassa, jonne valittu kutsutaan. 

Valitulle korvataan saapumisesta aiheutuvat kustannukset. 

Suomen Bioanalyytikkoliitto ry 

Lehdistötiedote 15.4.2011 

Kansainvälinen 

bioanalyytikkopäivä 15.4.2011 

BIOANALYYTIKOIDEN ROOLI TARTTUVIEN TAUTIEN EHKÄISYTYÖSSÄ, 

SELVITTÄMISESSÄ JA SEURANNASSA 

Bioanalyytikot viettävät joka 

vuosi kansainvälistä Bioanalyytikkopäivää 

15.4. Vuoden 

2011 teemana on bioanalyytikoiden 

rooli tarttuvien tautien ehkäisytyössä, 

selvittämisessä ja seurannassa. 

Bioanalyytikot (aikaisemmin 

laboratoriohoitajat) ovat laillistettuja 

ammattihenkilöitä. 

Kansainvälisen Bioanalyytikkopäivän 

tarkoituksena on lisätä kansalaisten 

tietoisuutta bioanalyytikoiden 

roolista terveydenhuollossa ja mm. 

tarttuvien tautien ehkäisytyössä. Bioanalyytikot 

ottavat näytteitä, analysoivat 

näytteitä ja vastaavat suorittamiensa 

laboratoriotutkimusten laadunhallinnasta. 

Luotettavilla laboratoriotutkimustuloksilla 

on merkittävä 

rooli potilaiden taudin syyn selvittämisessä, 

hoidon määrittelyssä ja seurannassa. 

Kliininen laboratoriotyö on nopeasti 

kehittyvä ala. Bioanalyytikot osallistuvat 

laboratoriotutkimusten ja 

laboratoriopalvelujen kehittämiseen. 

Terveydenhuollossa bioanalyytikot 

ovat näytteenoton asiantuntijaryhmä. 

Toiminnallaan he pyrkivät varmistamaan 

laboratoriotutkimustulosten 

oikeellisuuden. Bioanalyytikkoliitto 

on hyvin huolestunut tapauksista, 

joissa näytteenottoon on palkattu 

huolettomasti muuta henkilökuntaa, 

joilla ei ole näytteenoton edellyttämää 

osaamista. Jokaisen luotettavan 

laboratoriotutkimuksen edellytys on 

oikein otettu näyte. Näytteenottoon 

liittyvät virhearvioinnit ja väärät päätökset 

voivat johtaa kohtalokkaisiin 

hoitovirheisiin. 

Suomen Bioanalyytikkoliitossa on 

jäseniä 4500 ja vuodesta 1958 lähtien 

liitto on aktiivisesti edistänyt asiantuntijoidensa 

ammatti- ja koulutusasioita 

Suomessa. Suomen Bioanalyytikkoliitolla 

on 15 alueyhdistystä. 

Suomen Bioanalyytikkoliiton 

puheenjohtajan toimii oululainen osastonhoitaja, 

terveystieteiden maisteri ja 

filosofian tohtori Mika Paldanius. 

Yhteystiedot: 

Puheenjohtaja 

Mika Paldanius, puh. 050 5660233 

Varapuheenjohtaja 

Seija Tuokko, puh. 040 5067632

Bioanalyytikkoja 

kulttuuripääkaupungistamme Turusta 2011 

Turun ammattikorkeakoulussa 

innovaatiopedagogiikka 

määritellään asiakaslähtöisyyden 

ja monialaisuuden avulla, jolloin 

sen avulla voidaan tukea Varsinais- 

Suomen työpaikoilla hyödynnettäviä 

innovaatioita. 

Innovaatiopedagogiikan kulmakivet 

Turun ammattikorkeakoulussa 

muodostuvatkin monialaisuudesta, 

tutkimus- ja kehitystoiminnasta, 

joustavista opetussuunnitelmista, 

yrittäjyys- ja palvelutoiminnasta sekä 

kansainvälisyydestä. 

Innovatiivisuutta, innovaatiopedagogiikkaa 

ja innovaatio-osaamista 

on pyritty nitomaan osaksi Turun 

ammattikorkeakoulun bioanalyytikkokoulutusohjelman 

nykyistä opetussuunnitelmatoteutusta 

ja -tulevaisuutta. 

Innovatiivisuutta ovat tukeneet 

jo tällä hetkellä bioanalytiikan 

koulutusohjelman joustavat opetussuunnitelman 

rakenteet, opinnäytetyöt, 

palvelutoiminta, työelämäharjoittelu, 

tutkimus- ja kehitystoiminta 

sekä opiskelijoille tarjotut 

opintojaksojen vaihtoehtoiset suoritustavat. 

Erilaisista koulutusohjelmamme 

innovatiivisista ratkaisuista 

löytyy artikkeleja Moodi 6/2010- julkaisusta. 

Opetussuunnitelmat on kirjattu 

vuodesta 2010 lähtien uuteen oppilastietojärjestelmään 

SoleOPSiin. Järjestelmä 

sisältää tässä vaiheessa lukusuunnitelmat, 

opintojaksokuvauk- 

TEkSTi: LEiLA TiiLikkA, koulutuspäällikkö, leila.tiilikka@turkuamk.fi 

Bioanalyytikkokoulutus ja innovaatiopedagogiikka 

set ja toteutussuunnitelmat. Ensi 

syksystä lähtien opiskelijat tekevät 

henkilökohtaisen opintosuunnitelmansa 

eHOPS- järjestelmään. Sole- 

OPS toimii julkisessa verkossa ja sinne 

ei tarvitse kirjautua, joten jokainen 

voi tutustua opetussuunnitelmiimme 

osoitteessa https://ops. 

turkuamk.fi/opsnet/disp/fi/welcome/ 

nop?menuid=0. 

Ammattitaitoa edistävä harjoittelu 

on arvioitu tämän vuoden alusta 

lähtien asteikolla hyväksytty – hylätty. 

Muutosta viedään eteenpäin kouluttamalla 

käytännön ohjaajia sekä 

opiskelijoita arvioinnin perusteisiin. 

Samalla arviointiin sisällytettiin 

aikaisempien ammattispesifien kliinisen 

laboratoriotyön osaamisvaatimusten 

(ohjausosaaminen, asiakkuusosaa- 

minen, näytteenotto-osaaminen, analyysiosaaminen, 

laatuosaaminen ja 

turvallisuusosaaminen) lisäksi myös 

yleiset ammattikorkeakoulututkinnoille 

asetetut osaamisvaatimukset 

(oppimisen taidot, eettinen osaaminen, 

työyhteisöosaaminen, innovaatio-osaaminen 

ja kansainvälistymisosaaminen). 

Arvioinnin muutoksella 

yhtenäistetään arviointikäytäntöjä 

muiden koulutusalojen ja ammattikorkeakoulujen 

välillä sekä taataan 

yhdenmukaisuus eri ammattikorkeakouluista 

valmistuneille bioanalyytikoille. 

Tärkeänä yhdyssiteenä työelämään 

päin on ollut TYKSLABin klinikkaohjaaja 

jo vuodesta 2001 alkaen. 

Hänen pääsiallisin tehtävänsä on 

opiskelijoiden harjoittelujaksojen ja 

Jobstep-varausten valmistelu yhdessä 

osastojen ja bioanalytiikan koulutusohjelman 

edustajien kanssa sekä niiden 

yhteensovittaminen eri osastoille 

opetussuunnitelman mukaisesti. 

Klinikkaohjaaja toimii opiskelijoiden 

tukihenkilönä työharjoittelun aikana 

yhdessä eri osastojen opiskelijavastaavien 

kanssa. Lisäksi hän kerää opiskelijapalautteita, 

joiden perusteella 

tehdään parannusehdotuksia harjoittelun 

toteutukseen eri osastoille. 

Klinikkaohjaaja osallistuu bioanalytiikan 

koulutusohjelman kokouksiin 

kerran kuukaudessa, mikä helpottaa 

ja nopeuttaa useiden käytännönohjaukseen 

liittyvien asioiden järjestelyssä. 


Kokemuksia ammattikorkeakoulun 

opettajan toimimisesta työelämän 

kehittäjänä – ASTE-hanke TYKSLABissa 

Perinteisesti bioanalyytikkoopiskelijat 

ovat osallistuneet 

työelämän kehittämiseen opinnäytetöissään.Ammattikorkeakoulujen 

opettajien mukanaolo työelämän 

kehittämishankkeissa on ollut vähäistä 

ja kehittämishankkeet ovat liittyneet 

läheisesti opettajan pedagogisten 

taitojen hyödyntämiseen työelämässä 

kuten työelämän opiskelija-ohjaajien 

ohjaustaitojen kehittämiseen tai 

opiskelija-arviointien kehittämiseen. 

Esteenä opettajien osaamisen hyödyntämiselle 

on ollut ammattikorkeakoulussa 

sekä taloudellisten ja henkilöstöresurssien 

puuttuminen. Työelämässä 

opettajien mieltäminen laajemmin 

työelämän kehittäjinä on ollut 

vaikeasti hahmotettavissa ja työelämässä 

on ennakkokäsityksiä opettajien 

tietämyksestä nykyisestä työelämästä. 

Opettajan omasta työelämäkokemuksesta 

voi olla pitkä aika tai 

työyhteisön toimintatavat voivat olla 

vieraita opettajalle. Kuitenkin tietoisuus 

työelämän muuttuvista vaatimuksista 

tulee opettajilla olla ajan 

tasalla ja vain jatkuva yhteistyö ja dialogi 

työelämän kanssa takaavat tulevien 

ammattilaisten saamisen kliinisiin 

laboratorioihin tulevaisuudessa. 

Turun ammattikorkeakoulun Astehanke 

mahdollisti lehtorin Soile 

Kemin osaamisen hyödyntämisen 

työelämän kehittämisessä. TYKSLA- 

Bissa on meneillään suuri muutos, 

joka liittyy uuden laboratorion perustamiseen. 

Toimintaympäristön muutos 

tuottaa sekä organisaatiolle että 

yksilöille haasteen osaamisen kehittämiselle 

ja toisaalta uuden oppiminen 

merkitsee myös vanhan poisoppimista. 

Ennen ammattikorkeakoulun 

opettajan osallistumista hankkee- 


TEkSTi: BENiTA PALOHEiNä, ylihoitaja, TYKS-SAPA liikelaitos 

seen, käytiin keskusteluja opettajan 

keskeisestä asiantuntijuudesta ja sen 

liittämisestä muutokseen. Opettajan 

keskeiseen asiantuntijuuteen liittyy 

osaamisen arviointi ja Aste-hankeen 

tavoitteeksi tuli tulevan laboratorion 

vaatiman osaamisen kuvaus ja - mittarin 

(mallin) kehittäminen. Osaamiskartoituksen 

tavoitteena on tehdä 

laboratoriohoitajien osaaminen näkyväksi 

ja selvittää osaamisen nykytaso 

lähiajan ja tulevien kehittämissuunnitelmien 

ja perehdyttämisen pohjaksi. 

Henkilöstö koki ammattikorkeakoulun 

opettajan kehittämistyön erittäin 

myönteisenä ja saamani palautteiden 

mukaan osaamisen kuvaaminen 

oli vaikeata, mutta asiantuntevalla 

ryhmätyötekniikalla osaaminen 

saatiin kuvattua. Osaamismittarin 

kehittämiseen osallistuminen vahvisti 

henkilökunnan ammatillista itsetuntoa 

ja työn hallinnan tunnetta. Projektiin 

osallistuneille ammattikorkeakoulun 

opettaja loi mallin osaamismittarin 

kehittämisestä. Tärkeä osa 

mittarin kehittämistä oli laboratoriohoitajien 

osaamisen saaminen näkyväksi 

ja osaamisalueiden ryhmittely 

työryhmissä. 

Aste-hankkeen tuloksena syntyi 

laboratoriohoitajien osaamiskartta. 

Osaamisen arvioinnin helpottamiseksi 

työn vaatimista osaamisalueista laa- 

dittiin kullekin osaamisalueelle tasokuvaukset. 

Koska samaa osaamiskarttaa 

käyttävät sekä perus- että huippuosaajat, 

arviointiasteikko tehtiin 

riittävän laajaksi – tasot 1- 5. Tulevissa 

yhteistyöhankkeissa pitää kiinnittää 

enemmän huomiota hankkeen 

resursointiin. Tasokuvausten lopullinen 

tarkistus jäi hieman keskeneräiseksi. 

Mittarin testaus ei kuulunut 

projektin tavoitteisiin. 

Osaamismittaria on tarkoitus käyttää 

uuteen laboratorioon tulevien laboratoriohoitajien 

osaamisen kehittämisessä 

ja suunnittelussa ja uusien työntekijöiden 

perehdyttämisessä. Mittaria 

on tarkoitus kehittää edelleen 

myös muille laboratorion erityisalueille. 

Sen on tarkoitus olla apuna täydennyskoulutuksen 

suunnittelussa 

ja toteutuksessa. Tavoitteena on saada 

tietoa, jonka tuloksena koulutukseen 

hakeutuminen perustuu enemmän 

perusteltuihin tarpeisiin kuin 

pelkkiin toiveisiin. Osaamisen kartoituksen 

odotetaan paljastavan kehittämishaasteita, 

joita voidaan ratkaista 

muutenkin kuin koulutukseen 

hakeutumalla. Osaamisen kartoituksen 

toivotaan myös herättävän motivaatiota 

oman työn kehittämiseen 

Lähde 

Kemi, S., Heinonen, H., Joukas, H. 

R., & Paloheinä, B.Ylönen, 2011. 

Laboratoriohoitajien osaamisen kartoitus. 

Julkaisussa von Schantz, M., 

Toivonen, H. & Lind, K. (toim.) 

2011. Asiantuntijana terveysalan 

muuttuvilla työmarkkinoilla. Aluevaikuttavuutta 

ASTE-projektilla. 

Turun ammattikorkeakoulu. Raportteja 

104. Turku: Turun ammattikorkeakoulu.

Valmistuttuani bioanalyytikoksi 

2002 oli selvää, että jossain 

vaiheessa suunnittelisin jatko-opintoja. 

Silloin päällimmäisenä 

ajatuksena olivat opettajanopinnot. 

Syksyllä 2008 tarjoutui mahdollisuus 

aloittaa TYKSLABin klinikkaohjaajana. 

Tämä toi uusia haasteita normaalin 

laboratoriotyön rinnalle. Klinikkaohjaajana 

toimiminen on tarjonnut 

oivan mahdollisuuden tutustua 

koko TYKSLABin toimintaan. 

Se on tarjonnut myös moniammatillista 

yhteistyötä Turun AMK:n bioanalytiikan 

koulutusohjelman lehtoreiden 

kanssa. Klinikkaohjaaja- toiminnan 

kautta kiinnostukseni heräsi 

myös hallinnolliselle puolelle, jota 

olin joskus aikaisemmin pitänyt erittäin 

kaukaisena vaihtoehtona. 

Talvella 2010 ylihoitajan kannustama 

aloin jälleen miettiä jatko-opintomahdollisuuksia. 

Tutkittuani eri 

vaihtoehtoja, ammattikorkeakoulun 

ylempitutkinto alkoi vaikuttaa parhaimmalta 

vaihtoehdolta ja oman 

elämäntilanteeseen parhaiten sopivammalta. 

Hain kevään 2010 yhteishaussa 

ja pääsykokeisiin valmistautuminen 

alkoi. Pääsykokeet onnistuivat 

ja pääsin aloittamaan opinnot syksyllä 

2010 Turun AMK:n sosiaali- ja terveysalan 

kehittäminen ja johtaminen 

koulutusohjelmassa. 

Opintoja on nyt takana lähes puolet. 

Alkuhämmennyksen jälkeen, että 

mihin sitä tulikaan lähdettyä, ovat 

opinnot olleet erittäin mielenkiintoiset 

ja antoisat. Omat odotukset opintojen 

käytännönläheisyydestä ei ole 

tuottanut pettymystä. Myös opiskelu 

moniammatillisessa ryhmässä on 

ollut erittäin antoisaa. Ryhmässäni 

olen ainut bioanalyytikko, mutta se 

ei ole mitenkään aiheuttanut ongelmaa 

opintojen kanssa. 

Opiskelu työn ohessa, pienen lapsen 

äitinä, ei ole kevyttä ja helppoa. 

Tämä vaatii pitkää pinnaa ja aikataulujen 

luomista. Opiskelujen painottu- 

Tie YAMK-opiskelijaksi 

TEkSTi: MiNNA MäkELä, 

Bioanalyytikko/ YAMK-opiskelija, Turku AMK, Sosiaali- ja terveysalan kehittäminen ja johtaminen 

essa itsenäiseen opiskeluun avoimissa 

oppimisympäristöissä on ollut haasteellista. 

Lähipäiviä koululla on vain 

kaksi kuukaudessa. Perheen ja läheisten 

tuella on ollut täysin korvaamaton 

merkitys opintojen edistymisessä. 

Olen varma, että kaikista meistä 

ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon 

suorittaneista kehittyy erittäin 

päteviä tulevaisuuden osaajia vaativiinkin 

asiantuntija tehtäviin. 

YAMK-tutkinto 

Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen 

ja johtamisen koulutusohjelma perustuu 

aikaisemmalle ammattikorkeakoulussa 

suoritetulle terveysalan tutkinnolle 

tai muulle soveltuvalle korkeakoulussa 

suoritetulle tutkinnolle 

sekä kolmen vuoden alaa vastaavalle 

työelämäkokemukselle. Opintojen 

laajuus on 90 opintopistettä, joka vastaa 

noin 2 vuoden opintoja. Opiskelu 

tapahtuu terveysalan moniammatillisessa 

ryhmässä. Opinnot on jäsennetty 

rakenteellisesti kolmeen kokonaisuuteen, 

joita ovat syventävät opinnot, 

opinnäytetyö ja vapaasti valittavat 

opinnot. (www.tukuamk.fi.) 

Syventävien opintojen sisälle 

rakentuvat tutkimus- ja kehittämisosaamisen 

sekä johtamisosaamisen 

opintojaksot. Syventävät opinnot 

tukevat vaativaa asiantuntijaosaamista 

sekä opiskelijan opinnäytetyönään 

toteutettavan kehittämishankkeen 

sisällöllisiä ja metodisia oppimistarpeita. 

(www.turkuamk.fi.) 

Opinnäytetyö, laajuudeltaan 

30op, on työelämän käytäntöjä kehittävä 

hanke, ja se on koko koulutuksen 

kestävä prosessi. Kehittämishanke 

toteutetaan työelämäyhteistyönä 

suunniteltuna projektina, jota lähestytään 

tarkoituksenmukaisesti soveltavan 

tutkimuksen menetelmin. 

(www.turkuamk.fi.) Kehittämistyössä 

ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon 

opiskelija toimii projektin 

vetäjänä. 

Vapaasti valittavien opintojen 

avulla opiskelija voi syventää asiantuntijuuttaantarkoituksenmukaisella 

tavalla (www.turkuamk.fi). 

Ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon 

tuottamassa osaamisessa 

korostuvat laaja-alaisuus ja siirrettävyys, 

jotka mahdollistavat työskentelyn 

vaihtelevissa työtehtävissä 

eri toimintaympäristöissä. Terveysalan 

ylempi ammattikorkeakoulututkinto 

mahdollistaa kehittymisen vaativiin 

asiantuntijatehtäviin. Ylempi 

ammattikorkeakoulututkinto tuottaa 

saman kelpoisuuden julkiseen virkaan 

tai tehtävään kuin ylempi korkeakoulututkinto 

(Asetus 426/2005). Kansainvälisessä 

käytössä tutkintonimike 

on Master of Health Care (Asetus 

423/2005).(www.turkuamk.fi). 

Aikuisopiskelijan oppimisympäristö 

on haasteellinen sekä meille 

opiskelijoille että kouluttajille, koska 

opinnot sisältävät paljon itsenäistä 

opiskelua verkossa. Vastauksia terveysalan 

oppimishaasteisiin 4: teemana 

on aikuiskoulutus –julkaisu esittelee 

Terveysala- tulosalueen aikuiskoulutusyksikön 

monipuolista opetus- ja 

kehittämistoimintaa. Terveys-AIKO 

on luonut yksilölliset ammatillisen 

kasvun mahdollisuudet meille opiskelijoille. 

(http://julkaisut.turkuamk. 

fi/isbn9789522161734.pdf) 


Vieritestipassi – Turun sosiaali- ja 

terveystoimen hoitohenkilökunnan 

vieritestiosaamisen varmistaminen 

TEkSTi: RAiNi TUOMiNEN, lehtori, TTM, Turun ammattikorkeakoulu, raini.tuominen@turkuamk.fi 

Turun ammattikorkeakoulu ja 

Turun sosiaali- ja terveystoimi 

toteuttavat yhteistyössä Vieritestauksen 

hyvät käytänteet eli VIE- 

NO–projektin, jonka tavoitteena on 

lisätä vieritestausosaamista kehittämällä 

koulutuskokonaisuus muuttuviin 

sekä työelämän että koululla toteutuvan 

ammatillisen perusopetuksen tarpeisiin 

ja näin lisätä vieritutkimusten luotettavuutta 

potilaan hyvän hoidon toteutumiseksi. 

Tänä vuonna käynnistyneen 

projektin tehtävänä on vieritestaustoiminnan 

toimintaprosessin esille tuominen 

sekä toimintaprosessin laadullinen 

kehittäminen, toimintatapojen yhtenäistäminen 

ja ohjeistuksen selkeyttäminen 

Turun sosiaali- ja terveystoimessa. 

Vieritestipassi muodostuu monimuotoisesta 

koulutuksesta koostuvasta 

koulutuspaketista. Vieritestien tekijältä 

edellytetään vieritestipassin suorittamista 

ja sen päivittämistä tietyin välein. 

Hoitohenkilökunnan vieritestausosaamisen 

varmistamisella lisätään potilasturvallisuutta 

ja hoidon laadukkuutta. 

Tämä yhteistyössä toteutettava projekti 

on ajankohtainen ja uraauurtava. 

VIERITESTIPASSI 

– vieritestaus vaatii 

osaamista 

Vieritestauksen hyvät käytänteet eli 

VIENO-projekti on Turun ammattikorkeakoulunTerveysala-tulosalueen 

ja Turun sosiaali- ja terveystoimen 

yhteistyöprojekti, jossa tavoitteena 

on lisätä sosiaali- ja terveystoimen 

toimipisteissä tehtävien vieritutkimusten 

luotettavuutta. Tämä projekti 

on jatkoa kehittämisjaksolleni asiantuntijana 

terveysalan muuttuvilla 

työmarkkinoilla (ASTE)-hankkeessa, 


jonka vieritestaukseen ja laskimoverinäytteenottoon 

liittyvän kysely- ja 

havainnointiselvitysten mukaan vieritestaustoiminnankehittämisprojekti 

on ajankohtainen ja tarpeenmukainen 

(Tuominen ym. 2011). Vieritestituloksen 

on oltava luotettava, sillä 

vieritestitulos vaikuttaa välittömästi 

potilaan hoitoon ja myös hoitopaikan 

valintaan. Edelleen suurin osa 

laboratoriotutkimuksista on laboratoriohoitajien/bioanalyytikkojenlaboratorioiden 

näytteenottotiloissa kyynärtaipeen 

laskimoista ottamia verinäytteitä, 

mutta nykyisin yhä enenevässä 

määrin vieritestejä tehdään 

laboratorioiden ulkopuolella, vastaanotoilla, 

hoitolaitoksissa ja kotikäynneillä 

muiden kuin em. koulutuksen 

saaneiden hoitajien toimesta. 

Laboratorion ulkopuolella näyte otetaan 

yleisimmin sormenpäästä ja tutkitaan 

potilaan läheisyydessä vieritestillä. 

Näin tulos saadaan mahdollisimman 

nopeasti ja hoitopäätökset voidaan 

tehdä heti. 

Vieritestipassin taustaa 

Viime vuonna toteutuneen ASTEkehittämisjaksoni 

tavoitteena oli lisätä 

Turun sosiaali- ja terveystoimen 

perusterveydenhuollon ja vanhustenpalvelujen 

kotihoidon hoitohenkilökunnan 

vierianalytiikan ja verinäytteenoton 

osaamista ja tuoda esille vastuu 

omasta toiminnasta, tulosten luotettavuuden 

ja potilaan hyvän hoidon 

toteutumiseksi. Tehtävänäni oli kartoittaa 

eri toimipisteissä ja potilaan 

kotona suoritettavaa vierianalytiikkaa 

ja laskimoverinäytteenottoa kyselyllä 

sekä havainnoimalla näitä hoidon 

osa-alueita toimipisteissä ja kotikäynneillä. 

Perusterveydenhuollon ja vanhustenpalvelujen 

kotihoidon hoitajille 

suunnatulla Webropol®-kyselyllä 

ja heidän arkityötään havainnoimalla 

hankin tietoa tarvelähtöisen koulutuksen 

suunnitteluun. Tehtävänä oli 

myös oman opetusalueen, näytteenoton 

ja vierianalytiikan opetuksen, 

opetussisällön kehittäminen kyselyn 

ja havainnoinnin tulosten perusteella 

käytännön tarpeita vastaavaksi sekä 

bioanalytiikan että hoitotyön koulutusohjelmissa. 

Työelämän tarpeiden mukaisen 

koulutuksen suunnittelua varten laaditussa 

kattavassa kyselyssä kartoitin 

missä ja mitä näytteitä otetaan, analysoidaan, 

kenen toimesta ja miten 

usein. Hoitajilta kysyttiin mm. heidän 

ammatilliseen peruskoulutukseensa 

sisältyneistä vierianalytiikan ja 

verinäytteenoton opinnoista, tarpeesta 

lisäkoulutukseen ja itselleen tärkeimmistä 

koulutusaiheista. Vierianalytiikan 

laadunvarmistuksen toteutumista 

kartoitettiin kysymyksillä mm. 

perehdytyksestä, kontrollien käytös-

tä, vastuuhenkilöistä, työohjeista ja 

tuloksen kirjaamisesta. 

Kysely- ja 

havainnointitulokset 

suunnittelun pohjana 

Nämä aikaisemmassa hankkeessa 

kerätyt kysely- ja havainnointitulokset 

ovat olleet lähtökohtana vieritestipassin 

koulutusten suunnittelussa. 

Kyselyn tuloksena selvisi, että 

kyselyyn vastanneista lähi-, kodin-, 

perus-, sairaan- tai terveydenhoitajista 

hieman yli puolet oli ammatillisessa 

peruskoulutuksessaan saanut opetusta 

vieritestauksesta. Yleisimmin 

käytössä olleet vieritestit olivat verensokerin 

mittaus ja virtsan kemiallinen 

seulonta. Yleisimmin oli tiedossa, 

että vieritesteistä laadunvarmistuksen 

piiriin kuuluvat verensokerin mittaus 

ja virtsan kemiallinen seulonta. 

Tiedusteltaessa laadunvarmistuksesta, 

vähän yli puolet vastaajista vastasi tehneensä 

vähintään kerran verensokerin 

sisäisen laadunohjausnäytteen, virtsan 

kemiallisen seulonnan sisäisen laadunohjausnäytteen 

vähintään kerran oli 

tehnyt vajaa puolet. Verensokerin tai 

virtsan kemiallisen seulonnan ulkoi- 

sen laadunarviointinäytteen oli tehnyt 

vähintään kerran selvästi alle puolet 

vastaajista. Alle kolmannes vastaajista 

vastasi vieritestauksen perehdytyksen 

olevan käytössä. Perehdytyksessä 

otettiin useimmin esille näytteenotto, 

näytteenottotekniikka ja testin suoritus, 

harvimmin ulkoinen laadunarviointi, 

sisäinen laadunohjaus ja huoltovihon 

täyttö. Eniten koulutusta 

vastaajat kokivat tarvitsevansa virtsan 

kemiallisesta seulonnasta ja verensokerin 

mittauksesta, toivotuimpina 

aiheina näytteenotto, testin tekninen 

suoritus ja vieritestituloksen tulkinta. 

Vieritestaukseen liittyvää hoitajien 

arkityötä havainnoin kotikäynneillä 

ja vastaanotoilla mm. terveysasemilla, 

päivystyksessä ja neuvoloissa. 

Vastaanotto oli joka paikassa hyvä 

ja havainnoitavana monia ammattiryhmiä. 

Vieritestausta havainnoitaessa 

tuli esille, että ihopistostekniikassa, 

aseptiikan toteutumisessa ja testien 

analysoinnissa oli puutteita ja esimerkiksi 

virtsan kemiallisen seulonnan 

edellyttämiä laatuvaatimuksia näytteelle 

ja sen analysoinnille ei aina tunnettu, 

eikä liuskan tuloksen tulkintaa 

aina hallittu. Sisäinen laadunohjaus 

ja ulkoinen laadunarviointi käsitteinä 

olivat epäselviä, myös kontrollien 

tekeminen oli puutteellista. Erityistä 

haastetta näytteenottoon ja näytteen 

käsittelyyn toi hoitajien työympäristöt, 

potilaan koti tai vastaanottohuone, 

jota ei ole suunniteltu näytteen 

käsittelyä tai analysointia varten, 

valaistus saattoi olla huono, laskutilaa 

vähän ja työskentelytila sekä –asento 

haastavia. 

Opettajalle tutustuminen toimipisteissä 

työskentelyyn ja osallistuminen 

hoitajien vastaanotoille ja kulkeminen 

kotihoidon hoitajien mukana 

kotikäynneillä antoi uusia näkökulmia 

ja tavoitteita opetukseen ja sen 

sisältöön sekä bioanalytiikan että hoitotyön 

koulutusohjelmien näytteenoton 

ja vierianalytiikan opintojaksojen 

toteuttamisessa. Bioanalyytikkoopiskelijat 

ohjaavat koulussa opettajan 

johdolla hoitotyön opiskelijoita 

näytteenoton ja vierianalytiikan opintojaksolla 

sekä teoria- että laboraatio-opetuksessa. 

Moniammatillisessa 

oppimisympäristössä bioanalytiikan 

opiskelijoiden tulee osata perustella 

toimintansa, huomioida opetuksessa 

käyttämiensä käsitteiden selkeys sekä 


myös työskentely koulun laboratorioolosuhteista 

poikkeavissa olosuhteissa, 

esim. potilaan kotona tai hoitolaitoksessa. 

Vieritestauksen hyvät 

käytänteet -projekti 

Turun sosiaali- ja terveystoimen eri 

toimialueiden lääketieteen- ja hoitotyön 

johto koki vieritestauksen potilashoidon 

toteuttamisessa merkitykselliseksi 

ja ajankohtaiseksi, joten 

kehittämisjakso sai jatkokseen Vieritestauksen 

hyvät käytänteet, VIE- 

NO-projektin, jonka päätavoitteena 

on lisätä vieritutkimusten luotettavuutta 

potilaan hyvän hoidon toteutumiseksi. 

Projektissa varmistetaan Turun 

sosiaali- ja terveystoimen henkilökunnan 

vieritestausosaamista kaikissa sitä 

toteuttavissa yksiköissä. Toimikenttä 

on laaja, vieritestauksia tehdään hoidon 

seurannasta aina kiireelliseen hoitoon, 

testejä tekeviä hoitajia on paljon 

ja he toimivat useilla sosiaali- ja 

terveysalan ammattinimikkeillä terveysasemilla, 

päivystyksessä, kouluissa, 

neuvoloissa, vanhainkodeissa jne. 

Lisäksi on monia vieritestejä, erilai- 


sia tarpeita, työjärjestelyjä ja työympäristöjä. 

Vieritestauksen toimintojen 

yhtenäistäminen ja laadunvarmistuksen 

toteuttaminen ovat laajoja ja pitkäkestoisia 

kehittämiskohteita. 

Vieritestipassi yhtenäistää 

toimintatavat 

Vieritestipassin ensimmäisiksi koulutussisällöiksi 

on valittu verensokerin 

mittaus ja virtsan kemiallinen 

seulonta, jotka ovat kaksi eniten käytössä 

olevaa testiä. Vieritestin tekijältä 

edellytetään voimassaolevaa vieritestipassia. 

Vieritestipassin suoritus 

edellyttää osallistumisen lähi- ja verkko-opetuksena 

tapahtuvaan teoria- ja 

laboraatiokoulutukseen, hyväksytty 

suoritus kirjataan ja passin voimassaolo 

tulee päivittää tietyin välein. VIE- 

NO-projekti kehittää ja varmentaa 

henkilökunnan vieritestausosaamista 

ja tuottaa sisällöltään työelämän tarpeita 

vastaavan koulutuksen toimintamallin. 

Koulutusten suunnittelusta, 

sisällöstä ja toteutuksesta vastaa artikkelin 

kirjoittaja. Myös bioanalyytikko-opiskelijat 

osallistuvat toimipaikoilla 

tapahtuvaan teoria- ja laboraatiokoulutusten 

toteuttamiseen. Tämä 

lisää opiskelijoiden oman alan asiantuntijuutta, 

kasvattaa moniammatillisuus- 

ja työelämävalmiuksia sekä edistää 

laboratorio- ja hoitohenkilökunnan 

yhteistyötä. 

Vieritestipassi sitouttaa hoitajat vieritestauksessa 

yhtenäisiin toimintatapoihin, 

laadunvarmistus muodostuu 

osaksi arkityötä, lisäksi vieritestipassin 

päivittäminen tulee edellyttämään jatkuvaa 

tarpeenmukaisen koulutuksen 

järjestämistä tietojen ja taitojen ylläpitämiseksi 

ja kehittämiseksi. Nämä 

toteutuessaan takaavat potilaan hyvän 

hoidon. 

Lähteet 

Tuominen, R., Soini, T. & Ylönen, 

M. 2011. Vierianalytiikan ja 

näytteenoton koulutuksen suunnittelu 

ja toteutus. Julkaisussa von 

Schantz, M., Toivonen, H. & Lind, 

K. (toim.) 2011. Asiantuntijana terveysalan 

muuttuvilla työmarkkinoilla. 

Aluevaikuttavuutta ASTE-projektilla. 

Turun ammattikorkeakoulu. 

Raportteja 104. Turku: Turun 

ammattikorkeakoulu. 

Bioanalyytikon, laboratoriohoitajan erityispätevyyden hakuaika 

1.10. – 31.10.2011 

Bioanalyytikot, laboratoriohoitajat voivat hakea todistuksen hankkimastaan erityispätevyydestä. Erityispätevyysjärjestelmän 

kuvaus ja valintakriteerit kokonaisuudessaan sekä hakuohjeet ja -lomakkeet löytyvät liiton kotisivuilta 

www.bioanalyytikkoliitto.fi. Liiton toimistosta on myös saatavissa erityispätevyyttä kuvaavaa esitettä. Hakemukset 

tulee jättää liiton toimistoon 31.10.2011 Mahdollisiin kysymyksiin vastaa Seija Tuokko, puh. 040 5067632. 

Vuonna 2010 myönnettiin neljä erityispätevyyttä: 

Jaana Jurva Bioanalytiikka, kliininen neurofysiologia 

Liisa Lehto Bioanalytiikka, vierianalytiikka 

Marjatta Paavilainen Bioanalytiikka, näytteenottotoiminta 

Ulla Peltola Bionalytiikka, verikeskustoiminta

Opettajavaihdossa Coimbrassa, 

opiskelijoiden kaupungissa 

Turun ammattikorkeakoulun 

bioanalytiikan koulutusohjelmassa 

on jo vuosien 

ajan ollut vilkasta kansainvälistä toimintaa. 

Tällä hetkellä kansainvälinen 

toimintamme painottuu opiskelija- 

ja opettajavaihtoihin eurooppalaisten 

korkeakoulujen kanssa. Yksi 

koulutusohjelmamme kansainvälinen 

partnerikorkeakoulu on Portugalissa, 

Coimbran kaupungissa sijaitseva 

Escola Superior de Tecnologia 

da Saúde de Coimbra, jonka kanssa 

kahdenvälinen ERASMUS -sopi- 

TEkSTi: SOiLE kEMi, TtM, lehtori 

RAiNi TUOMiNEN, TtM, lehtori, kv-yhdyshenkilö, 

Bioanalytiikan koulutusohjelma, Turun ammattikorkeakoulu 

muksemme on jatkunut jo 10 vuoden 

ajan. Oppilaitos on monialainen 

oppilaitos, jossa bioanalyytikkoja 

koulutetaan Análises Clinicas e Saúde 

Pública (Clinical Analysis and Public 

Health) koulutusohjelmassa. Tähän 

kouluun suuntautui Erasmus-opettajavaihtomme 

huhtikuussa 2011. 

Matkamme tavoitteena oli mm. kansainvälisen 

yhteistyön vahvistaminen, 

opetussuunnitelmien sisällön ja 

toteutuksen vertailu sekä opiskelijoiden 

harjoittelupaikkoihin ja toteutukseen 

tutustuminen. 

Matkalle lähdimme Turusta lentäen 

Kööpenhaminan kautta Lissaboniin, 

josta jatkoimme junalla 200 

km Lissabonista pohjoiseen sijaitsevaan 

Coimbraan. Myöhään iltapäivällä 

saavuimme Coimbran rautatieasemalle, 

josta yhteistyökumppanimme 

Fernando Mendés ystävällisesti 

vei meidät hotelliimme. Seuraavaksi 

päiväksi oli sovittu tutustumiskierros 

alueen sairaaloihin Fernando Mendésin 

johdolla. Aloitimme tutustumisen 

Centro Hospitalar de Coimbran 

hematologian ja immunohematolo- 


gian laboratorioista. Laboratoriossa 

osaston toimintaan, menetelmiin ja 

laitteisiin meitä tutustutti laboratorion 

toiminnasta vastaava bioanalyytikko 

Rogério Barreira. Saimme nauttia 

Rogérion valtavasta tietomäärästä ja 

tutustua laajasti laboratorioon. 

Tutustumiskierrosta jatkoimme 

onkologisen sairaalan, Instituto Português 

Oncologia de Coimbran, laboratorioihin 

patologi Carlos Cortesin 

johdolla. Laboratoriossa tapasimme 

myös ohjattua harjoittelua suorittavan 

Turun AMK:n bioanalyytikkoopiskelijan 

Ira-Sofia Vastavirran. Oli 

mielenkiintoista päästä seuraamaan 

Soile Kemi, Ira-sofia Vastavirta (vaihto-opiskelija) ja Raini Tuominen 


osaston toimintaa ja mm. verinäytteenottoa 

ruiskumenetelmällä. Vierailuista 

näissä laboratorioissa sai hyvän 

käsityksen opiskelijoidemme monipuolisista 

mahdollisuuksista suorittaa 

ohjattua harjoittelua Coimbrassa. 

Iltapäivällä ohjelmamme jatkui 

koululla. Tapasimme koulun vararehtorin 

Graciano Nobre Paulon, joka 

toivotti meidät lämpimästi tervetulleiksi 

ja oli hyvin ilahtunut koulujemme 

välisestä yhteistyöstä. Hän ehdotti 

uutena yhteistyömuotona koulutusohjelmien 

välisten yhteisten tutkimushankkeiden 

kehittämistä. Ennen 

lounasta Fernando Mendés esitte- 

li meille muut bioanalytiikan koulutusohjelman 

opettajat ja tutustuimme 

yhdessä koulun luokka- ja laboratoriotiloihin 

sekä muihin koulun 

toimintoihin. Tutustumiskierroksella 

olivat mukana koulun bioanalytiikan 

opettajat António Gabriel, Nadia 

Osorio ja Armando Caseiro. Keskinäistä 

tutustumista jatkettiin yhteisellä 

lounaalla koulun ruokalassa. 

Lounaan jälkeen oli Soilen luento 

hematologiasta, jota oli kuulemassa 

ensimmäisen ja toisen vuoden bioanalyytikko-opiskelijoita, 

koulun 

opettajia sekä sairaalan henkilökuntaa. 

Lyhyen tauon jälkeen pidimme 

esityksen Turun ammattikorkeakoulun 

toiminnasta ja opiskelijavaihdoista. 

Kerroimme opiskelijoille mahdollisuuksista 

opiskella Turussa bioanalytiikan 

koulutusohjelmassa osana 

ERASMUS -opiskelijavaihtoa. 

Opiskelijat olivat hyvin kiinnostuneita 

mahdollisuudesta ja tekivät paljon 

kysymyksiä. 

Illalla tavatessamme vaihto-opiskelijamme 

Ira-Sofia Vastavirran yhteisen 

illallisen merkeissä hän kertoi 

kokemuksistaan vaihdon aikana ja oli 

hyvin tyytyväinen saamaansa ohjaukseen 

ja harjoittelun sisältöön. Lisäksi 

Ira-Sofia kertoi hyödyllisiä vinkkejä 

välitettäviksi tuleville Coimbraan 

vaihtoon lähtijöille, esim. asumisesta, 

omista suojavaatteista ja kengistä. 

Ira-Sofia kertoo enemmän kokemuksistaan 

tämän lehden artikkelissaan. 

Coimbra on opiskelijoiden kau-

ESTES Coimbran opiskelijoita koululla. 

Edessä vasemmalta Soile Kemi, Raini Tuominen ja Fernando Mendés 

punki, pääosa sen asukkaista on korkeakouluissa 

opiskelevia nuoria. Keskiviikkoaamuna 

tutustuimmekin Fernando 

Mendésin johdolla mm. korkeakoulun 

ja Coimbran yliopiston, 

joka on yksi Euroopan vanhimmista, 

moniin vanhoihin ja uudempiin 

rakennuksiin. Kaupunkikierroksen 

jälkeen tapasimme koululla koulun 

kansainvälisen toimiston kv-vastaavan 

Rui Branco Lopes’in ja keskustelimme 

Erasmus- ja Leonardo da Vinci-ohjelmientoteuttamismuodoista 

terveysalalla. Lounastimme yhdessä 

aikaisemman kv-koordinaattorin 

Henrique Santosin kanssa. Keskustelimme 

aikaisemmin toteutuneista 

opiskelijavaihdoista ja sen pohjalta 

tarpeista kehittää vaihtoon valmistautuvien 

opiskelijoiden kotimaassa 

tapahtuvaa ohjausta. Lounaan jälkeen 

oli Soilen luento immunohematologiasta. 

Luennolle osallistui runsaasti 

ensimmäisen ja toisen vuoden 

bioanalyytikko-opiskelijoita, koulun 

opettajia ja sairaalan henkilökuntaa. 

Luennon jälkeisessä kokouksessa 

Fernando Mendésin kanssa kävimme 

läpi koulutusohjelmien opetussuunnitelmia 

ja vertailimme niiden sisältöjä 

ja toteutuksia. Nyt voimme suunnitella 

tulevien opiskelijavaihtojen 

sisällöt paremmin vastaamaan opetussuunnitelman 

tavoitteita ja opiskelijan 

omaa HOPSia. Lisäksi Fernando 

Mendés, joka on EPBS:n (European 

Association for professions in 

Biomedical Science) Management 

Body:n sihteeri (general secretary), 

kertoi valmisteilla olevasta eurooppalaisena 

yhteistyönä toteutettavasta 

maisteriohjelmasta bioanalyytikoille, 

European Master Program in Biomedical 

Science. Hän kertoi verkoston 

seuraavan suunnittelukokouksen 

olevan tämän vuoden toukokuussa ja 

verkoston etsivän parhaillaan eurooppalaisia 

partnereita eri korkeakouluis- 

Soile Kemi ja Rogério Barreira 

ta. Illalla ohjelmamme jatkui tutustumisella 

Figueira da Fozin viehättävään 

rannikkokaupunkiin, joka on professori 

Mendésin kotikaupunki. Illastimme 

yhdessä hänen, hänen vaimonsa 

ja vaihdossa olevan opiskelijamme 

kanssa. 

Torstaina koululla vietettiin 

World Health Day’tä, jolloin eri terveysalojen 

opiskelijat järjestivät koululla 

tietoiskuja terveyteen ja hyvinvointiin 

liittyvistä teemoista, esim. 

alkoholista, ravinnosta ja liikunnasta. 

Tilaisuus jatkui kaupungin keskustan 

puistossa, jolloin myös kaupungin 

asukkailla oli mahdollisuus saada 

tietoa päivän teemoista ja vaikka osallistua 

opiskelijoiden ohjaamaan Tai 

Chi-liikuntaan. Iltapäivällä jouduimme 

jättämään aurinkoisen Coimbran 

kaupungin ja lähtemään kohti Lissabonia, 

koska paluulentomme oli 

aikaisin perjantaiaamuna. 

Saavuimme Turkuun myöhään 

perjantai-iltana matkan antiin hyvin 

tyytyväisinä, olimme myös saavuttaneet 

opettajavaihdolle asettamamme 

tavoitteet. Opettaja- ja opiskelijavaihtojen 

sisältöjen suunnittelu helpottuu, 

kun on voinut nähdä ja tutustua 

harjoittelupaikkojen tarjoamiin mahdollisuuksiin. 

Samoin yhteydenotto 

Coimbraan ja sähköpostitse tapahtuva 

kommunikointi on luontevampaa, 

kun kontaktihenkilöillä on kasvot, 

tiedämme kuka siellä toisessa päässä 

viestejä kirjoittaa ja viesteihimme vastaa. 

Vaikka viikon ohjelma oli erittäin 

tiivis ja haastavakin vieraalla kielellä 

tapahtuvan kommunikoinnin vuoksi, 

vaihtoon kannatti osallistua. On avartavaa 

tavata oman alan kansainvälisiä 

kollegoita, keskustella yhteisistä koulutukseen 

sekä työelämään liittyvistä 

kysymyksistä ja myös saada ideoita 

oman opetuksen kehittämiseen. 


Siihen se portugalin osaaminen 

sitten jo melkein jääkin, hienosti 

täällä on englannilla pärjännyt. 

Mitä nyt välillä harjoittelussa 

turhauttaa, kun tietäisi jonkun asian 

muttei tunnista englanninkielistä 

termiä, onneksi internet auttaa. Enää 

kolme viikkoa tätä kokemusta jäljellä 

ja ihan siltä tuntuu kuin vasta viime 

viikolla olisin jännittänyt miten 

lentojen vaihdot ja junalla seikkailu 

määränpäähän onnistuvat. Suurin 

kulttuurishokki olikin heti ensimmäisenä 

iltana, kun koko päivä oli mennyt 

matkustamisessa ja juna-asemalla 

vastassa olevat tytöt tervehtivät poskisuudelmin. 

Tästä kun selvisin majapaikkaan 

niin seuraavat tervehtijät 

kysyvät, josko lähtisin päivälliselle, 

kello yhdentoista aikaan illalla. Kieltäydyin 

niin kohteliaasti kuin vain 

suinkin ja seuraavaksi tuli vuokraemäntä 

jäyhän suomalaisen reviirille 

poskisuudelmineen. 

Eka viikko menikin siinä, että löy- 


Bom dia! 

TEkSTi JA kUvAT : iRA-SOFiA vASTAviRTA, 

bioanalyytikko-opiskelija Turun ammattikorkeakoulu, ryhmä TBAK09 

si oikealla bussilla harjoittelupaikkaan 

(ja sieltä pois). Koko talvena en myöskään 

ollut palellut niin paljoa kuin 

täällä. Rakentamisessa kun ei tunneta 

sanoja lämmitys tai eristys. Kuumavesipullo 

olikin alkuviikkojen parhaita 

ostoksia. Muutama päivä meni myös 

siihen, että kieli ja pääkoppa tottuivat 

kommunikoimaan englanniksi, 

yksin kun tänne maailmalle tuli lähdettyä. 

Lähes poikkeuksetta olen nähnyt 

täällä yksinolon positiivisena asiana, 

saman maalaiset kun yleensä tuppaavat 

oleilemaan vain keskenään ja 

käyttämään toisiaan apuna jos eivät 

jotain sanaa tiedä. Itse olen aina saanut 

asiani selitettyä, kunhan vain keksii, 

miten selittää haettu asia. Aluksi 

pelotti miten harjoittelussa pärjää 

kaikkien hienojen ammattisanojen 

kanssa, mutta hyvinhän se sujuu. 

Kadonneet-ohjelmassa eräs poika 

kertoi, että suomalaiset ja portugalilaiset 

ovat luonteeltaan melko samanlaisia. 

Osittain tämä ehkä pitää paikkansa, 

hieman ujoa sakkia ollaan 

molemmat, mutta harvemmin Suomessa 

näkee teini-ikäisten poikien 

päästävän naiset ensin bussiin. Muutenkin 

ihmiset ovat äärimmäisen 

ystävällisiä. Ensimmäinen lause suurin 

piirtein aina on ”hauska tutustua, 

jos sinulle joskus tulee jotain ongelmia 

niin käänny vain minun puoleeni”. 

Ja vaikkei englanti sujuisikaan 

niin etenkin vanhemmat rouvat saavat 

kyllä asiansa

sanottua, kunhan vain uskaltaa kysyä 

tai edes näyttää kysyvältä. Suomalaisena 

on myös hieman ollut totuttelemista 

siihen, että kukaan ei ole koskaan 

ajoissa. Ensimmäisessä harjoittelupaikassa 

katsoivat kun hullua kun 

pahoittelin kahden minuutin myöhästymistä. 

Muutenkin elämä kulkee täällä 

vähän rauhallisemmin ja kaikilla 

on aina aikaa. Joskus kaupan jonossa 

seistessä tulee mieleen, että se ostosten 

maksaminen voisi käydä hieman 

nopeammin sen sijaan, että kassaneiti 

pakkaa ostokset ja sitten kaivetaan 

puoli tuntia rahoja ja tämän jälkeen 

vielä keskustellaan kassan kanssa 

jostain. Sairaaloita täällä on paljon 

ja niistä ohi kulkiessa lähes aina 

näkee hoitajan ulkoiluttavan potilaita, 

ei tunnu olevan hoitajapulaa, tätä 

kaipaisin Suomeenkin. Lisäksi sairaalan 

kanttiinin ruoka on parasta ”laitosruokaa” 

mitä olen saanut sitten alaasteen 

pienessä kyläkoulussa. Ruoka 

on yksinkertaista ja raaka-aineet laadukkaita, 

kertaakaan en ole vielä nähnyt 

kaupassa marinoitua lihaa. 

Täällä ”laboratoriohoitajat” mieltävät 

itsensä enemmän teknikoiksi 

ja monessa paikkaa teknikot eivät 

otakaan mitään näytteitä vaan ovat 

analyysipäässä. Monet kauhistuneet 

ilmeet on tullut kerättyä sillä, että 

otetaan Suomessa paljon kaikenlaisia 

kokeita, erityisesti gynekologiset 

näytteet ovat herättäneet ihmetystä, 

samoin fysiologian tutkimukset. 

Opiskelijoiden joukossa ihailua 

on herättänyt meidän tapamme 

aloittaa verinäytteen oton harjoittelu 

jo ensimmäisenä lukukautena, nämä 

kun aloittavat toisen vuoden lopussa, 

tekokädellä. Käsihygieniasta täällä 

ei pidetä niin suurta lukua, käsidesiä 

olen nähnyt nyt kahdessa sairaalassa 

yhteensä yhden pullon, eikä sitäkään 

kukaan käyttänyt haju- ja käyttöominaisuuksiensa 

vuoksi. Laitettuja kynsiä 

ja sormuksia vilisee sekä laboratorion, 

että sairaalan osastojen puolella. 

Laboratoriossa kaikilla ovat yleensä 

omat vaatteet ja labratakki siinä päällä, 

niin huimia piikkikorkoja ei Suomessa 

näe edes baarissa, kuin millä 

täällä viiletetään menemään. 

Talouskriisi on tullut huomattua, 

vaikkei uutisista mitään tajuakaan. 

Nuoret ovat huolissaan siitä, ettei työpaikkoja 

ole. Töissä on paljon suhteellisen 

nuoria ihmisiä ja ne vanhat eivät 

halua jäädä eläkkeelle, eläkkeiden 

mahdollisten leikkausten takia. Jokunen 

vuosi sitten monet tekivät töitä 

ilmaiseksi saadakseen kokemusta ja 

tätä kautta töitä yksityisiltä, nykyisin 

tämä portti on kielletty. Harjoittelussa 

sanovat, että tulevaisuus hieman 

pelottaa, kun mistään ei tule 

mitään tietoa, miten tämä kriisi vaikuttaa 

normaalien ihmisten elämään. 

Mahtava kokemus, jota suosittelen 

kaikille. Harjoittelussa aukeaa 

uusia näkökulmia laboratoriotyöskentelyyn 

ja siinä sivussa tulee nähtyä 

toinen kulttuuri pintaa syvemmältä. 

Hakuprosessi oli sekä Suomen, että 

Portugalin päästä helppo, paperiso- 

"Coimbra unelmoi, sen kattoin yllä soi, 

tää sävel joka mulle kevään rintaan toi. 

Näin kanssa ystäväin, Coimbran lumoon jäin, 

ja Portugalin huhtikuun..." 

taa yllättävän vähän ja asuntokin löytyi 

muutaman meilin jälkeen, joten 

kaikki kenellä mahdollisuus on, lähtekää 

vaihtoon! Itselle on jäänyt käteen 

paljon uusia ystäviä ja kokemuksia ja 

ehkä pienoinen kipinä omatoimiseen 

matkailuun kun täällä on pärjännyt 

niin hienosti. Portugalissa kannattaa 

ehdottomasti tutustua muuhunkin 

kuin Lissaboniin ja Algarveen. Figueira 

da Foz, Porto, Coimbra, Aveiro, 

Fatima, Obidus.... junat ja bussit kulkevat 

ja apua saa varmasti kun vain 

uskaltaa kysyä. Viimeisiin viikkoihin 

mahtuu vielä mikrobiologian lisäksi 

mm. yksi Euroopan suurimmista 

opiskelijatapahtumista Queima das 

Fitas. 

Ira 


Huge success for 2´nd International 

suPAR Symposium in Copenhagen 

Denmark, March 31, 2011 

From left to right: Dr Maria Lönnkvist, Karolinska University Hospital Solna, Sweden, Laboratory Research Director Jesper Eugen-Olsen, 

Hvidovre Hospital, Copenhagen, and Professor Marcus Schultz, Academic University Center, Amsterdam. 

Broad recognition was given and 

several promising insights were 

shared, when numerous clinicians 

and scientists were gathered in 

Copenhagen to discuss the new health 

marker suPARnostic®. 

Nearly 100 medical professionals 

attended the 2nd International 

suPAR Symposium in early March, 

to present and discuss clinical study 

findings. A strong interest in usage 

of the new biomarker in both critical 

care settings as well as in the general 

population is apparent, and expectations 

are high to this unique new tool 

in clinical decision making. 


Background 

Almost 100 delegates met at “The 

2’nd International suPAR Symposium” 

in Copenhagen in March 

2011. Approximately 25 high level 

presentations, with sole focus on 

the new biomarker suPAR, were presented 

and discussed by a variety of 

international researchers representing, 

among others, such important 

institutions as Karolinska Institutet, 

Stockholm, Rigshospitalet University 

Hospital, Copenhagen, Erasme 

University Hospital, Brussels, Achen 

University Hospital, Germany, Institute 

of Molecular Oncology (IFOM- 

IEO), Milan, and Academic Medi- 

cal Center, University of Amsterdam. 

The symposium was hosted by Jesper 

Eugen-Olsen, Ph.D., Laboratory 

Research Director, Clinical Research 

Centre, Hvidovre University Hospital, 

Copenhagen. 

The Danish developed biomarker, 

suPARnostic®, is already well integrated 

in several high level clinical 

research settings in a number of European 

countries. The marker detects 

inflammation and hence immune system 

activation, and has mainly proved 

its value in the hospital acute care setting, 

however recent studies document 

the biomarkers capabilities of 

also supporting health improvement 

in the general population.

The Symposium Outcome 

The symposium presentations 

emphasized the strong prognostic 

power of suPAR in the critical care 

setting and a range of application areas 

were detailed and discussed. 

"suPAR is an important bio marker 

in especially critically ill patients. 

Maybe one should combine it with 

other markers or scores used today 

and then use it as a combined marker 

to decide on therapy" states Professor 

Marcus Schultz, MD, Ph.D., Head of 

ICU at Academic University Centre, 

Amsterdam. 

Ove Andersen, MD, Ph.D., Head 

of Clinical Research Centre, Hvidovre 

University Hospital, Copenhagen, 

says that "Biomarkers like suPAR 

or other biomarkers in combination 

will help us triage the patients who 

need more care when admitted to 

hospital". 

Jyrki Tenhunen, MD, Ph.D., 

Head of ICU, Tampere University 

Hospital, Finland supplements by 

commenting that “What we really 

seem to have in our hands is a meth- 

od for early risk recognition, enabling 

us to choose the patients for further 

investigations and early treatment 

interventions.” 

It has been clearly demonstrated 

that moderately elevated suPAR levels 

in the general population provides 

important and tangible information 

with respect to risk factors and long 

term health prognosis for assumed 

healthy persons. 

Nicolai Sidenius, Ph.D., IFOM- 

IEO, Milan says that "I assume that 

the major use of suPAR will be in the 

big diseases where there is also a market 

of even marginal improvement in 

diagnosis and prognosis. In particular 

in cardio vascular disease there is 

a great future". 

This statement links closely with 

the MONICA cohort findings published 

in Journal of Internal Medicine 

on 28 May 2010. Here it was demonstrated 

that elevated baseline suPAR 

level was associated with a significant 

increased risk of developing cancer, 

cardiovascular diseases (CVD), type- 

2 diabetes (T2D) and mortality. 

Dr. Eugen-Olsen says “Our data 

suggest that suPAR may, in addition 

to patient triaging, be used in individual 

risk assessment. We have recently 

found that suPAR is influenced by 

lifestyle, e.g. it is higher in smokers. 

However, what is really interesting is 

that it is those smokers with the highest 

suPAR levels that have the highest 

risk of developing diseases, such 

as lung cancer.” 

About ViroGates A/S 

ViroGates is an international 

Medtech company headquartered in 

Copenhagen, Denmark. ViroGates 

develops and distributes prognostic 

products for healthcare management 

with a single goal in mind: To identify 

risk patients early and improve 

or save the lives. The novel Viro- 

Gates method, called suPARnostic®, 

involves the measurement of the concentration 

of a protein found in every 

individual (known as soluble urokinase 

Plasminogen Activator Receptor 

or suPAR). ViroGates has launched 

suPARnostic® in several countries in 

Europe, Africa and Asia and is preparing 

further suPARnostic® prod- 

From left to right: MD Ove Andersen, Head of Clinical Research Centre, Hvidovre Hospital, Copenhagen, Laboratory Research Director 

Jesper Eugen-Olsen, Hvidovre Hospital, Copenhagen, MD Margaretha Persson, Skåne University Hospital, Sweden, and MD Jyrki Tenhunen, 

Head of ICU, Tampere University Hospital, Finland. 


ucts for launch. ViroGates A/S has so 

far invested more than USD 10M in 

private capital over the past decade to 

make suPARnostic® accessible to the 

medical profession. 

Recent published articles about suPAR: 

Elevated soluble urokinase plasminogen activator receptor 

(suPAR) predicts mortality in Staphylococcus 

aureus bacteremia 

T. Mölkänen, E. Ruotsalainen, C. W. Thorball , A. Järvinen 

Eur J Clin Microbiol Infect Dis. 2011 Mar 20. DOI 10.1007/s10096-011-1236-8 

suPAR – A future risk marker 

Eugen-Olsen J. 

J Intern Med. 2011 Mar 3. doi: 10.1111/j.1365-2796.2011.02372.x. 

Plasma level of soluble urokinase-type plasminogen activator receptor as a predictor of disease 

severity and case fatality in patients with bacteraemia: aprospective cohort study 

Huttunen R, Syrjänen R, Vuento R, Hurme M, Huhtala H, Laine J, Pessi T, Aittoniemi J. 

Journal of Internal Medicine. 2011 Feb. DOI: 10.1111/j.1365-2796.2011.02363.x 

Increased plasma soluble uPAR level is a risk marker of respiratory cancer in initially cancer-free individuals. 

Langkilde AA, Hansen TW, Ladelund S, Linneberg A, Andersen O, Haugaard SB, Jeppesen J, Eugen-Olsen J. 

Cancer Epidemiol Biomarkers Prev. 2011 Jan 14. 

Circulating soluble urokinase plasminogen activator receptor is stably elevated during the first week 

of treatment in the intensive care unit and predicts mortality in critically ill patients. 

Koch A, Voigt S, Kruschinski C, Sanson E, Dückers H, Horn A, Yagmur E, Zimmermann H, Trautwein C, 

Tacke F. Crit Care. 2011 Feb 16;15(1):R63 

Soluble Urokinase Plasminogen Activator Receptor Is Associated With Subclinical Organ Damage 

And Cardiovascular Events. 

T. Sehestedt, S. Lyngbæk, J. Eugen-Olsen, J. Jeppesen, O. Andersen, T.W. Hansen, A. Linneberg, T. 

Jørgensen, S.B. Haugaard and M.H. Olsen 

Atherosclerosis. 2011 Feb 22. doi:10.1016/ 

Circulating soluble urokinase plasminogen activator receptor predicts cancer, cardiovascular 

disease, diabetes and mortality in the general population. 

Eugen-Olsen J, Andersen O, Linneberg A, Ladelund S, Hansen TW, Langkilde A, Petersen J, Pielak T, Møller LN, 

Jeppesen J, Lyngbaek S, Fenger M, Olsen MH, Hildebrandt PR, Borch-Johnsen K, Jørgensen T, Haugaard SB. 

J Intern Med. 2010 Sep;268(3):296-308. 


Further Information 

Please contact: Jussi Kontturi, Electra-Box 

Diagnostica Oy 

(+358 (0)9 7244330 or jussi.kontturi@electrabox.com)

Laboratoriolääketiede 

ja näyttely ´08 

Marina Congress Center 9.–10.10.2008, Helsinki 

6. – 7.10.2011 Marina Congress Center, Helsinki 

ILMOITTAUTUMINEN 

Ilmoittautuminen tehdään 11.9.2011 mennessä osoitteessa www.bioanalyytikkoliitto.fi. 

Jos samasta työpaikasta on tulossa useampi osanottaja ja halutaan yhteislaskutus, 

ilmoita yhteislaskutuksesta ilmoittautumisen yhteydessä ja kirjaa huolella 

laskutusosoite. Ongelmatilanteissa ota yhteys Bioanalyytikkoliiton toimistoon 

p. 09 54227471 tai sähköpostilla toimisto@bioanalyytikkoliitto.fi 

OSANOTTOMAKSU 

• 290 €/ 2pv + alv 23 %, yht. 356,70 €/2 pv 

• 220 €/ 1pv + alv 23 %, yht. 270,60 €/1pv 

Työttömät, eläkeläiset, opiskelijat ja äitiyslomalla tai hoitovapaalla olevat 

• 87 €/2pv + alv 23%, yht. 107,01 €/2pv 

• 50 €/1 pv + alv 23%, yht. 61,50 €/1 pv 

Kopio opiskelijakortista tai vastaava on toimitettava ilmoittautumisen yhteydessä. 

Osanottomaksu sisältää luennot, luentomateriaalin ja näyttelyn. 

Osanottomaksusta lähetämme laskun. Huom! Arvonlisäveron muuttuessa vuoden 

aikana maksujen perusteena käytetään ajankohdan käypää ALV prosenttia. 

PERUUTUSEHDOT 

Osallistujan peruuttaessa osallistumisensa myöhemmin kuin 2 viikkoa, mutta 

aikaisemmin kuin 7 päivää ennen tapahtumaa, palautetaan 50% osallistumismaksusta. 

Peruutuksen tapahtuessa myöhemmin kuin 7 päivää ennen tapahtumaa 

osallistumismaksua ei palauteta. Sairaustapauksissa osallistumismaksu palautetaan 

ainoastaan lääkärintodistuksen perusteella, jos peruutus tapahtuu myöhemmin 

kuin 3 viikkoa ennen tapahtumaan. 

RUOKAILU 

Ilmoittautumisen yhteydessä voi varata Marina Congress Centerin ateriapaketin 

(lounas + 1 kahvi/pv), hinta 28 €/pv (sis. alv %). Ateriapaketti laskutetaan osallistumismaksun 

yhteydessä. 

MAJOITUS 

Seuraavista Helsingin hotelleista on varattu kiintiö osallistujille. 

Osanottajat hoitavat hotellivarauksensa suoraan ilmoitetulla koodilla, 

Scandic Hotel Grand Marina 

Katajanokanlaituri 7. Varaukset 15.9. mennessä varauskoodilla BLAB061011. 

Varaukset voi tehdä www.scandichotels.fi/grandmarina, 

sähköpostilla: grandmarina@scandichotels.com tai p. 09 16661 

Yhden hengen huone/vrk 125 €, kahden hengen huone 145 € /huone/vrk. 

Hinnat sisältävät aamiaisen, sekä saunan ja kuntohuoneen käytön. 

Lisämaksu Superior - huoneesta 45 €/huone/vrk. Hinnat sisältävät alv:n. 

Sokos Hotel Helsinki (Kluuvikatu 8) ja Sokos Hotel Vaakuna (Asema-aukio 2) 

Huonehintaan sisältyy runsas buffet aamiainen, hotelliasukkaiden saunavuoro 

ja alv. Hinnat eivät sisällä kanta-asiakaskortin etuja eikä bonuksia/pisteitä. 

Laboratorioalan ammattilaiset kohtaavat 

2011 

Varaukset tehdään Sokos Hotels myyntipalvelusta/yksittäisiä huonevarauksia, 

puh. 020 - 1234 600 tai sähköpostitse sokos.hotels@ 

sok.fi 18.9.2011 mennessä. Varausta tehtäessä mainittava ”kiintiö 

Laboratoriolääketiedepäivät” 

Hinnat: Sokos Hotel Helsinki: yhden hengen huone 

140 €/huone/yö, kahden hengen huone 160 €/huone/yö. 

Sokos Hotel Vaakuna: yhden hengen huone 150 €/huone/yö, kahden 

hengen huone 170 €/huone/yö. 

Hotel Arthur (www.hotelarthur.fi) 

Vuorikatu 19. Varaukset 6.9. mennessä p. 09 173441, varauskoodi 

”laboratoriolääketiedepäivät”, varausnumero 443529. 

Yhden hengen huone 95 €/yö, kahden hengen huone 115 €/yö. 

Hintaan sisältyy aamiainen ja alv. 

TIEDUSTELUT 

Toimistosihteeri Kirsi Haarala, Suomen Bioanalyytikkoliitto ry, 

puh. (09) 5422 7471, toimisto@bioanalyytikkoliitto.fi 

Tapahtuman Järjestävät Laboratoriolääketieteen Koulutuskeskus 

Koulab Oy, Suomen Bioanalyytikkoliitto Ry, Suomen Lääkäriliiton 

Kliinisen Kemian Alaosasto, Suomen Kliinisen Kemian 

Erikoislääkäriyhdistys Ja Kliiniset Mikrobiologit Ry. 

Päivittty ohjelma on luettavissa www.bioanalyytikkoliitto.fi 

TIETOTORI torstaina 6.10. klo 11.15 

11.45 alkaen 

ILTATAPAHTUMA 6.10. klo 18.00 

Ilmoittautuminen iltatapahtumaan tehdään ilmoittautumisen 

yhteydessä, hinta 30 €. 


ja näyttely 2011 


Laboratoriolääketiede ja näyttely 2011 

6. – 7.10.2011 Marina Congress Center, Helsinki 

TORSTAI 6.10.2011 KLO 9.15 PÄIVIEN AVAUS/ Yleinen tervehdys keskusradion kautta 

S Y M P O S I U M 7 

YHTEISLUENTO 


LABORATORIONÄYTTEIDEN OTTO 


HISTOLOGIA 


HEMATOLOGIA 

Kantasolujen biologiasta kliinisiin sovelluksiin 

Koordinaattori/Puheenjohtaja Raimo Tenhunen 

Koordinaattorit: Sirpa Kuopus ja Tiina Mäki 

Koordinaattorit: Paula Kujala, 

Koordinaattorit Irma Matinlauri ja Tarja Laine 

15.30 - 16.00 Vuoden 2011 Bioanalyytikon 

julkistaminen ym. 

16.00 - 17.00 Tyyntä myrskyn silmässä: 

mielenrauhan uudet reseptit, 

Maija-Riitta Ollila 

Tietotori 

torstaina 6.10. klo 11.45 alkaen 

9.30 - 9.45 Kahvi ja näyttely 

9.45 - 10.30 Potilaan kohtelusta verinäytteenottotilanteessa, 

Matti Laukkanen 

10.30 - 11.15 Liikkuva näytteenotto, Katri Seppänen 

11.15 - 12.00 Vierianalytiikan toimintamalleista 

- esimerkkinä OYS:n alue, Liisa Lehto 

- esimerkkinä HUS:n alue, Lotta Joutsi - Korhonen 

12.00 - 13.30 Lounas ja näyttely 

13.30 - 14.00 Leikki - ikäisen lapsen kivusta ja pelosta verinäytteenottotilanteessa, 

Tarja Friman 

14.00 - 14.30 Lasten ihopistonäytteen otto, luennoitsija avoin 

14.30 - 15.15 Näytteenoton prosessin kehittäminen, 

Tommi Jokiniemi 

9.30 - 10.30 Luentoja 


11.00 - 12.15 Luentoja 


13.30 - 15.15 Luentoja 


PIENEN LABORATORION ARKEA 

Koordinaattorit: Tarja Tick - Sinkkilä ja Pirjo Valtokari 

9.30 - 10.15 Kantasolujen biologia, Outi Hovatta 


10.45 - 11.15 Laboratorion osuus autologisissa kantasolusiirroissa, 

Eija Mahlamäki 

11.15 - 11.45 Autologiset kantasolujensiirrot: indikaatiot ja 

näkökohtia aikuisilla, Esa Jantunen 

11.45 - 12.15 Autologiset kantasolujensiirrot: indikaatiot ja 

näkökohtia lapsilla, Pekka Riikonen 

12.15 - 13.00 Kantasolujensiirron jälkeinen vastearvio, 

Tarja-Terttu Pelliniemi 


14.15 - 14.45 Leukeemiset kantasolut, Satu Mustajoki 

14.45 - 15.15 Mesenkymaaliset kantasolut soluterapiassa, 

Matti Korhonen 

Iltatapahtuma 6.10. klo 18.00 


AINEENVAIHDUNTATAUTIEN LABORATORIODIAGNOSTIIKKA 

Ilmoittautuminen iltatapahtumaan 

tehdään ilmoittautumisen 

yhteydessä, hinta 30 €. 

Koordinaattorit Esa Hämäläinen, 

9.30 - 10.00 Kuinka kohtaan lapsen asiakkaana, 

Marja Nikiforow 

10.00 - 10.30 Laboratoriohoitajan mielenkiintoinen arki 

pienessä laboratoriossa, Seija Vartiainen 


11.00 - 11.45 Laadukas spirometriaprosessi, 

Anu Seppälä 

11.45 - 12.15 Mikrobiologisten näytteiden laatuhaasteet, 

Eija Esko 


13.15 - 14.00 Sähköiset palvelut pienen terveysaseman 

apuna, Paula Järvenpää 

14.00 - 14.30 Onnistuneen EKG:n edellytykset, 

Hanna - Maarit Riski 

14.30 - 15.15 Mitä bioanalyytikon/laboratoriohoitajan tulee 

tunnistaa EKG:stä, Tomi Kaukonen 


IMMUNOLOGIA JA ALLERGOLOGIA 

9.30 - 10.00 Aineenvaihduntataudit kliinikon kannalta, 

Harri Niinikoski 


10.30 - 11.15 Vastasyntyneiden aineenvaihduntatautien 

seulonta Suomessa - Neopilot - projekti, 

Ilkka Mononen 

11.15 - 11.45 Mitokondriotaudeista, Anu Wartiovaara 


13.30 - 14.00 Rasvahappojen beeta - oksidaation häiriöt, 

Tiina Tyni 

14.00 - 14.30 Aminohappojen määritys tandem - massaspektrofotometrialla, 

Kari Savolainen 

14.30 - 15.15 Aineenvaihduntatautien kehittyvä geenidiagnostiikka, 

Arto Orpana. 

Koordinaattorit Anna - Maija Haapala ja Irma Valtonen 

9.30 - 10.15 Kilpirauhasen vajaatoiminnan ja liikatoiminnan 

diagnostiikka: kliinikon näkökulma, 

Niina Matikainen 

10.15 - 10.45 Kilpirauhasvasta - aineet: milloin määritys on 

tarpeen? Anna - Maija Haapala 


11.15 - 12.00 Nivelreuman uudet luokittelukriteerit ja hoidon 

seuranta - tavoitteena remissio, Heidi Mäkinen 

12.00 - 12.45 Nivelreuma ja laboratorio, Anu Mustila 


14.15 - 14.45 Mikrosiru mullistaa allergiadiagnostiikkaa, 

Soili Mäkinen - Kiljunen 

14.45 - 15.15 Suojaavatko infektiot allergioilta? 

Tapio Seiskari

PERJANTAI 7.10.2011 

Lisätietoja: 



Puh. (09) 54227471 

Email: toimisto@bioanalyytikkoliitto.fi 

S Y M P O S I U M 1 2 

LABORATORION HANKINNAT 


KLIININEN FYSIOLOGIA 


MIKROBIOLOGIA 

Koordinaattorit Kerttu Irjala ja Satu Laurema 

Koordinaattorit: Anssi Sovijärvi 

Koordinaattorit Mika Paldanius ja Tytti Vuorinen 

Ilmoittautuminen: 

11.9.2011 mennessä 


9.00 - 9.45 YLEISLUENTO EUROPAEA 

Geenien lukemisesta luetun ymmärtämiseen, 

Juha Kere 

9.45 - 10.30 Miten kalustan ergonomisesti oikein 

laboratorioni, Nina Nevala 


11.00 - 11.45 Hankintalain huomioiminen laboratorion 

toiminnassa, Vesa Haapamäki 


13.00 - 13.30 Laboratorion hankinnat ja hankintalaki - 

juridiikkaa vai laboratorioalan asiantunte - 

musta, Aila Leino 

13.30 - 14.00 Mitä huomioin vierianalytiikan laitteita 

ja reagensseja valitessani, Inga Hjelm 

14.00 - 14.30 Hankinko palvelua vai ostanko laitteita ja 

testejä, Heikki Aaltonen 

14.30 - 15.15 Unelmieni toimittaja, Kerttu Irjala 



Juha Kere 

9.45 - 10.15 Luentoja (ohjelma valmistumassa) 


10.45 - 12.30 Luentoja 


13.30 - 15.15 Luentoja 


ASIAKASPALVELU 

Koordinaattorit Raija Lahdenperä ja Suvi - Sirkku Kaukoranta 



Juha Kere 


10.15 - 10.45 Tartuntatautirekisteri, Petri Ruutu 

10.45 - 11.15 Ajankohtaista asiaa rokotuksista, 

Hanna Nohynek 

11.15 - 11.45 Käsihygienia, Katariina Kainulainen 


13.15 - 13.45 Milloin vanhuksella on virtsatietulehdus, 

Laura Lehtola 

13.45 - 14.15 Miten tulkitsen virtsaviljelyn – kuvaäänestys, 

Olli Meurman 

14.15 - 14.45 Kokemuksia lasten hengitystieinfektioiden 

pikadiagnostiikasta, Ville Peltola 

14.45 - 15.15 Norovirus, Raisa Loginov 


LABORATORIANALYTIIKKA TULEVAISUUDESSA 



Juha Kere 


10.15 - 11.15 Asiakasyhteistyön keinot TYKSLABissa, 

Pia Leino 

11.15 - 11.45 Miten asiakasyhteistyö toimii mikrobiologian 

laboratoriossa, Martti Vaara 

11.45 - 12.15 Laajennetun palvelutarjonnan malli, luennoitsija 

avoin 


13.30 - 14.00 Vakavasti sairas potilas laboratorion asiakkaana, 

Paula Lumme 

14.00 - 14.30 Terveysaseman potilaskysely, Katri Seppänen 

14.30 - 15.15 Asiakastyytyväisyystutkimus laboratoriossa 

verrattuna muihin asiakastutkimuksiin, 

Paula Lehto 


SYTOLOGIA (teema: endokrinologia) 

Koordinaattorit: Leena Krogerus 

Koordinaattorit: Kari Pulkki 



Juha Kere 

9.45 - 10.15 Luentoja 


10.45 - 12.15 Luentoja 


13.30 - 15.15 Luentoja 



Juha Kere 

9.45 - 10.15 Kahvi ja Näyttely 

10.15 - 11.15 Luentoja 

11.15 - 12.45 Lounas ja Näyttely 

12.45 - 15.15 Luentoja 


ja näyttely 2011 

Laboratorioalan ammattilaiset kohtaavat

Kliinisen laboratorion ja päivystysklinikan 

osaaminen ja yhteistyö- kehittämisprojekti 

Kanta-Hämeen keskussairaalassa 

Kehittämisprojektin lähtökohdat 

Kanta-Hämeen keskussairaalan kliinisen laboratorion ja 

päivystysklinikan välistä yhteistyötä on kehitetty vuosina 

2010-2011 toteutetulla yhteistyöprojektilla. Kehittämisprojekti 

päättyy maaliskuussa 2011, mutta kehittämisprojektissa 

kehitetty yhteistyön toimintamalli vakiinnutetaan 

päivystysklinikan ja laboratorion väliseksi yhteistyömuodoksi. 

Kehittämistyö on osa Turun Ammattikorkeakoulun 

ylempää AMK tutkintoa, terveydenhuollon kehittäminen 

ja johtaminen. Kehittämistyön tarve nousi käytännön töissä 

ilmenneistä jokapäiväisistä pienistä ”klikeistä”, mitkä selkeästi 

hidastuttivat ja hankaloittivat työprosesseja. Prosessien 

toimimattomuus haittaisi päivystysklinikalla näytteitä 

ottavan laboratoriohoitajan työtä, näytteitä tutkivien laboratoriohoitajien 

työtä ja päivystysklinikan työtä. Loppujen 

lopuksi prosessien toimimattomuus ja yhteistyön ongelmat 

heijastuvat potilaan hoidossa. 

Potilaan kokemaan hyvään hoitoon kuuluu mm. osaava 

henkilökunta, työympäristö, palveluiden saatavuus, nopeus 

ja jatkuvuus, henkilökunnan käyttäytyminen, selkeä ja 

tarkka potilaan ohjaus sekä potilaan hoidosta ja tilanteesta 

tiedottaminen. (Korpelin 2002; Kaartinen 2003). Hyvä 

hoito koostuu moniammatillisesta yhteistyöstä ja interventioista, 

jota kukin ammattiryhmä tekee oman ammattinsa 

ja tieteenalansa lähtökohdista ajatellen potilaan parasta 

ja yhteistyössä hänen kanssaan (Etelä-Pohjanmaan SHP 

2010, 5). Yhteistyö käsitteenä merkitsee sitä, että ihmisillä 

on yhteinen työ tai tehtävä suoritettavanaan, ongelma 

ratkaistavanaan tai päätös tehtävänään tai he etsivät uusia 


kiRJOiTTAJAT: viRPi TOMPPO, bioanalyytikko, K-HKS 

PAULA LEMMETTy, HTM, apulaisosastonhoi-taja, K-HKS 

RAiJA NURMiNEN, TtT, yliopettaja, Turun AMK 

kUvAT: TARJA ENgBLOM 

näkymiä yhdessä keskustellen. Yhteistyö on toimintaa 

yhteisten tavoitteiden saavuttamiseksi. Siinä korostuu sosiaaliset 

suhteet ja vuorovaikutus (Isoherranen, Rekola, Nurminen 

2008, 27.) Tässä kehittämistyössä yhteistyö tarkoittaa 

päivystysklinikan ja laboratorion yhteisiä toimenpiteitä 

turvatakseen potilaan hyvän hoidon sekä kehittääkseen 

toimintatapojaan. 

Laboratoriohoitajan ja päivystyksen osaamista selvitettiin 

osallistumalla tiedontuottajana Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin, 

Satakunnan sairaanhoitopiirin, Satakunnan 

ammattikorkeakoulun ja Turun ammattikorkeakoulun 

hallinnoimaan valtakunnalliseen Tulevaisuuden erityisosaaminen 

erikoissairaanhoidossa projektin ensimmäiseen vaiheeseen. 

Tulevaisuuden erityisosaaminen erikoissairaanhoidossa 

on Etelä-Karjalan koulutuskuntayhtymän hallinnoiman 

ja ESR/OPH rahoittaman SOTE-ennakointi 

-hankkeen (projektikoodi S10155) osaprojekti (Nurminen 

2010, 2.) Lisätietoa projektista voi lukea projektin internet 

sivuilta (http://sote-ennakointi-esh.turkuamk.fi/ ). Projektin 

projektipäällikkö TtT Raija Nurminen Turun AMK:sta 

esittelee Kanta-Hämeen keskussairaalassa toukokuussa 

koko ”Tulevaisuuden erityisosaaminen erikoissairaanhoidossa” 

-projektin tuloksia ja samassa yhteydessä esitellään 

myös toteutettua yhteistyöprojektia. 

Koska K-HKS osallistui vain ensimmäisen vaiheen 

aineistonkeruuseen, ei aineiston tuloksissa ole vielä nähtävissä 

tulevaisuuden erityisosaamista. Saaduista tuloksista 

nousi kuitenkin niitä osaamisalueita, mitä päivystävä laboratoriohoitaja 

ja päivystyksen henkilöstö tarvitsee työssään. 

Tätä tietoa voidaan hyödyntää osaamisen kehittämisessä,

mm. laadittaessa osaamisprofiileja yksiköille ja henkilöstölle. 

Kehittämisprojektin kehittämistavoitteet 

Päivystysklinikan ja kliinisen laboratorion osaaminen ja 

yhteistyö Kanta-Hämeen keskussairaalassa - kehittämisprojektin 

pitkän aikavälin muutostavoite eli kehittämistavoite 

oli edistää potilaan hoitoa Kanta-Hämeen keskussairaalassa 

kehittämällä päivystysklinikan ja kliinisen laboratorion 

välistä yhteistyötä ja tunnistamalla työssä tarvittava 

osaaminen. 

Osatavoitteet olivat: 

1. kartoittaa päivystysklinikan ja päivystävän laboratoriohoitajan 

osaaminen Kanta-Hämeen keskussairaalassa 

(vaikuttaa myös hoidon laatuun) 

2. Luoda yhteistyötä edistävä moni ammatillinen toimin- 

tamalli kliinisen laboratorion ja päivystysklinikan välille 

3. Kartoittaa yhteistyötä haittaavat tekijät ja pyrkiä korjaa- 

vin toimenpitein vähentämään yhteistyön esteitä 

4. Kehittää henkilökunnan osaamista 

Kehittämisprojektin tuotokset 

Yhteistyökehittämisprojektin tuotoksena syntyi päivystysklinikan 

ja laboratorion välille toimintamalli, eli joukko 

yhdessä sovittuja prosesseja parantavia toimintatapoja 

ja sääntöjä, jotka ohjaavat molempien osastojen toimintaa. 

Kehittämistoimet on johdettu alkukartoituksen perusteella 

ilmenneiden käytännön ongelmatilanteiden pohjalta. 

Säännöt lisätään voimassa oleviin työohjeisiin ja niitä 

tutustutetaan perehdytyksen yhteydessä, osastokokouksissa 

ja yhteisissä koulutustilaisuuksissa. Toimintamalli liitetään 

osaksi laboratorion ja päivystysklinikan laatujärjestelmää. 

Mallin toiminnan ydin on moni ammatillinen tiimi, 

mikä kokoontuu säännöllisesti keskinäisen sopimuksen 

mukaisesti. 

Kuvio 1. Projektin eteneminen 

Kehittämisprojektin eteneminen 

Kehittämisprojektin eteneminen on kuvattu kuviossa 1. 

Alkuvuodesta 2010 koottiin projektiorganisaatio (kuva 2). 

Ohjausryhmä on antanut valtuudet ja mahdollisuuden projektiryhmälle 

toteuttaa kehittämistyötä ja projektiryhmä on 

keskinäisen työnjaon mukaan osallistunut aktiivisesti kehittämistyöhön. 

Maaliskuussa 2010 osallistuttiin Tulevaisuuden 

erityisosaaminen erikoissairaanhoidossa valtakunnalliseen 

kyselyyn. Huhtikuussa lähetettiin päivystysklinikan henkilöstölle 

ja kliinisen laboratorion koko henkilöstölle alkukartoituskysely. 

Varsinaiset kehittämistoimenpiteet toteutettiin 

projektiryhmän toimesta kesäkuusta 2010 alkaen sen 

mukaan, kuinka niitä oli mahdollista toteuttaa töiden ohessa. 

Toimintamallin kuvaus on valmis maaliskuussa 2011. 

Kuvio 2. projektiorganisaatio 

Aineisto ja sen analyysi 

Osaamisen tunnistamiseksi aineisto kerättiin avoimilla 

kysymyksillä verkkoperusteisesti (webropol®) tiedonantajan 

työsähköpostiosoitteen kautta. Kanta-Hämeen keskussairaalan 

vastuualueen osastonhoitaja nimesi tiedonantajat 

hoitohenkilöstöstä (10/ päivystys, 10/ laboratorio, 10 röntgen/sairaala). 

Vastaukset saatiin 10 päivystystyötä tekevältä 

laboratoriohoitajalta, joten vastausprosentti oli 100. Päivystysklinikalta 

kyselyyn vastasi 6 sairaanhoitajaa 10:sta. Vastausprosentti 

oli siten 60. Kuvantamisen yksikön tuloksia 

ei tässä yhteistyöprojektissa käsitellä. Aineiston keruun tarkoitus 

oli tunnistaa Kanta-Hämeen keskussairaalan päivystyksen 

hoitajien ja päivystystyötä tekevien laboratoriohoitajien 

työssä vaadittavat osaamisalueet. 

Yhteistyön kehittämiseksi aineisto kerättiin avoimilla 

kysymyksillä laboratorion ja päivystysklinikan henkilöstölle 

suunnatulla alkukartoituskyselyllä. Kyselylomakkeella pyydettiin 

vastaajaa mainitsemaan 2-3 asiaa, mitkä kaipaavat 

kehittämistä laboratorion ja päivystysklinikan yhteistyössä. 

Aineiston keruun tarkoituksena oli löytää molempien 

osastojen henkilökunnan mielestä tärkeimmät kehittämistä 

kaipaavat asiat yhteistyössä. Laboratoriosta palautettiin 27 

vastauslomaketta. Lomake lähetettiin sähköpostilla koko 

kemian ja mikrobiologian henkilöstölle ja lisäksi laboratorion 

näytteenottopisteissä työskenteleville. Yhteensä lähetettiin 

72 lomaketta. Vastausprosentti oli 37,5. Koska kaikki 

eivät ole suoraan päivystysklinikan kanssa tekemisissä, 

heidän olisi ollut mahdoton nimetä yhteistyön ongelmia. 

Päivystysklinikalta vastauksia palautettiin 7 kpl. Lomakkeet 

lähetettiin 98 päivystyksen henkilölle, joista osa oli kuitenkin 

lomalla tai muulla vapaalla kyselyn aikana. Vastausprosentti 

oli siis noin 7. 

Molempien aineistojen analyysi suoritettiin aineistolähtöisen 

sisällön analyysin avulla. Sisällön analyysi on menettelytapa, 

jossa pyritään erilaisten sisällöllisten luokittelujen 

avulla tiivistämään, analysoimaan ja tulkitsemaan aineiston 

sisältöä. Sisällönanalyysi sisälsi kolme päävaihetta; aineiston 

pelkistäminen, aineiston ryhmittely sekä aineiston teoreettisten 

käsitteiden luominen. Aineiston analyysi perustui 

tutkimustehtäviin, ja aineisto ryhmiteltiin pääluokkiin. 

Pääluokat jaoteltiin alaluokkiin, jonka jälkeen tuloksia 

voitiin käsitellä ja tarkastella huomattavasti helpommin. 

Esimerkki aineiston analyysista on kuviossa 3. Näistä alaluokista 

muodostui yläluokka ”Potilaiden löytyminen” 


Kuvio 3. Esimerkki aineiston analyysistä 

Kehittämisprojektin tulokset 

Laboratoriohoitajan osaaminen 

Kanta-Hämeen keskussairaalasta haastatteluun oli valittu 

päivystäviä kliinisen kemian laboratorion laboratoriohoitajia 

ja bioanalyytikoita. Päivystävien hoitajien osaamista 

haluttiin kartoittaa, koska samalla oli käynnissä päivystysklinikan 

ja laboratorion yhteistyön kehittämisprojekti. 

Tulosten perusteella tulevaisuuden erityisosaamista on: 1) 

näytteenotto osaaminen, 2) verensiirtotoiminnan osaaminen, 

3) laatuosaaminen, 4) itsensä johtamisen osaaminen, 

5) analyysiosaaminen, 6) laiteosaaminen, 7) Eettinen osaaminen 

ja 8) työyhteisöosaaminen. 

Valtakunnallisessa aineistossa on mukana muidenkin 

kuin kemian laboratorion henkilökuntaa. Laboratorion 

osaamista ovat tulosten mukaan: 1) näytteenotto- ja analyysiosaaminen, 

2) tekninen osaaminen, 3) työyhteisöosaaminen, 

4) oman työn hallinnan osaaminen, 5) laatuosaaminen, 

6) ohjausosaaminen sekä 7) hallinnollinen osaaminen. 

Päivystyksen osaaminen 

Päivystyksen sairaanhoitajan tulevaisuuden erityisosaamista 

Kanta-Hämeen keskussairaalassa on akuuttihoidon osaaminen, 

eettinen osaaminen, asiakasosaaminen, itsensä johtamisen 

osaaminen, työyhteisöosaaminen ja laaja-alainen 

hoitotyön osaaminen. 

Päivystyksen osaamisina kuvattiin valtakunnallisen 

aineiston pohjalta yhteistyö- ja vuorovaikutusosaaminen, 

monikulttuurisuusosaaminen, eettinen osaaminen, oman 

työn hallinta- ja kehittämisosaaminen, moni ammatillinen 

hoitoprosessiosaaminen päivystyksen eri erikoisaloilla, 

akuuttihoidon toimintaosaaminen, päivystyspotilaan tarkkailuosaaminen, 

lääkehoito-osaaminen, näytteenotto-osaaminen, 

ohjaus- ja neuvontaosaaminen, sairaanhoitajan vastaanottotoimintaosaaminen, 

päivystyspotilaan erityisosaaminen, 

triage osaaminen, laite- ja tekninen osaaminen sekä 

johtamis- ja lainsäädäntöosaaminen. 

Yhteenveto 

Laboratoriohoitajan substanssiosaamiseksi voidaan luokitella 

analyysiosaaminen, verensiirto-osaaminen, laite osaaminen, 

laatu osaaminen ja näytteenotto-osaaminen ja päivystyksen 

substanssiosaamiseksi akuuttihoidon osaamisen 

ja laaja-alaisen hoitotyön osaamisen. Se osaaminen, mikä 

nousi kummankin osaston osaamisalueeksi, voidaan luokitella 

perusosaamiseksi. Kuviossa 4 on eritelty, millaista 


osaamista aineiston perusteella tarvitaan molemmilla osastoilla. 

Kuvio 4. Molemmille osastoille yhteinen osaaminen 

Yhteistyön kehittäminen 

Laboratorion kehittämisehdotukset 

Pyydettäessä nimeämään 2-3 asiaa, mitkä kaipaavat kehittämistä 

laboratorion ja päivystysklinikan välillä nousi laboratorion 

vastauksissa 8 kehittämistä vaativaa pääluokkaa ja 

lisäksi pääluokka ”toiminnan tutuksi tekeminen” (4 mainintaa). 

Seuraavia asioita haluttiin kehittää: 

1. potilaiden löytyminen yhteispäivystyksessä 

(11 mainintaa), 

2. potilaiden tunnistaminen (6 mainintaa), 

3. mikrobiologisten näytteiden esitietojen merkitseminen 

lähetteisiin (4 mainintaa), 

4. tiedonkulun parantaminen (10 mainintaa), 

5. lasten näytteenotossa avustaminen (4 mainintaa), 

6. päivystysklinikan itse ottamien näytteiden otto ja 

identifiointi (9 mainintaa) 

7. eristyspotilaiden huoneiden merkitseminen 

(3 mainintaa) 

8. jatkotutkimuksiin siirtyvien potilaiden virheelliset tai 

puutteelliset laboratoriopyynnöt (4 mainintaa). 

Toiminta tutuksi pääluokkaan kirjattiin kehittämistä 

vaativia asioita, mitkä eivät kuuluneet mihinkään muuhun 

pääluokkaan. Kun tunnetaan toisten työtä, lisääntyy keskinäinen 

kunnioitus ja arvostus. Tähän ryhmään kuuluu 

asenteiden muokkaaminen, yhteiset sopimukset ja päivystysklinikan 

sisustukseen liittyvät asiat. Toisen työn tuntemisella 

on positiivinen vaikutus yhteistyön toimivuuteen. 

Potilaan löytymistä hankaloittaa vastausten mukaan 

puutteellinen huone/vuode tiedon merkitseminen laboratoriolähetteeseen, 

potilaan omatoiminen liikkuminen 

hänelle osoitetulta paikalta, päällekkäiset tutkimus- ja hoitotoimenpiteet 

tai potilaan siirtäminen toiseen vuode/huone 

paikkaan. Varsinkin päivystysklinikan perusterveydenhuollon 

potilaat, joiden sijoituspaikaksi on merkitty ”aula”, 

ovat usein hukassa. Aula on avara ja laaja tila, mikä on jaettu 

väliseinällä kahteen osaan. Seinän toisella puolella olevien 

potilaiden on vaikea kuulla laboratorion kutsua. 

Laboratoriohoitajat tarvitsevat usein verikokeita ottaessaan 

apua potilaiden tunnistuksessa tai potilaiden kiinnipitoapua. 

Potilaiden tunnistukseen on toisinaan vaikeaa saada 

apua, joten tähän ehdotettiinkin jo kehittämisehdotuksena 

rannekkeiden laittamista kaikille potilaille. Laboratoriohoitaja 

ei saa ottaa verinäytteitä potilaasta, jonka henkilöllisyyttä 

ei voida osoittaa luotettavasti.

Tiedonkulussa koettiin erityisesti hankalaksi selkeiden 

puhelinnumeroiden puuttuminen. Laboratoriolla on käytössä 

lista päivystysklinikan puhelinnumeroista, mutta aina 

ei tiedetä kenen vastuulla kukin potilas on. Käytännössä 

vaatii useamman puhelinsoiton tavoittaa potilaasta tietävä 

hoitaja. Tämä koetaan hankalana ja aikaa vievänä prosessina. 

Tähän toivotaan parannusta selkeiden informatiivisten 

puhelinnumerolistojen avulla. Tutkimuksia tilattaessa pitää 

lisäksi merkitä potilaan erikoisala selvästi tilaukseen, jolloin 

laboratorio saa tiedon siitä, minkä erikoisalan puhelinnumerosta 

apua voidaan pyytää. 

Päivystysklinikalla otetaan itse erilaisia punktionäytteitä 

ja mikrobiologisia näytteitä. Lisäksi he vastaavat lähes 

kokonaan virtsanäytteiden otosta. Heidän itse ottamiensa 

näytteiden lähete ja identifiointikäytäntöön toivottiin 

parannusta. Mikrobiologian laboratoriossa tarvitaan esitietoja, 

jotta tiedetään mitä tutkimuksia ja herkkyyksiä mikrobiologisesta 

näytteestä tehdään. 

Päivystysklinikan itse ottamien näytteiden käsittelyn 

kehittämisestä mainittiin ATK pyyntöjen tekeminen 

oikein, näytepurkkien identifiointi oikeilla potilastiedoilla 

ja ATK tutkimuspyynnön oikeaoppinen kiinnittäminen 

näyteputkeen. Toimintavirheet hidastuttavat hoitoa ja voivat 

aiheuttaa virhediagnooseja potilaan hoidossa. 

Lasten verikokeen ottaminen poikkeaa huomattavasti 

aikuisen verinäytteen ottamisesta. Laboratoriohoitajan 

aikaa menee lapsen luottamuksen herättämiseen, rauhoitteluun, 

oikean punktiokohdan hakemiseen ja toisinaan puudutusaineen 

(EMLA:n) iholta irrottamiseen. Ehdottoman 

tärkeää on saada lapsi ja lapsen käsivarsi pidettyä paikallaan 

koko näytteenoton ajan. Vanhemmat eivät toisinaan raaski 

tai osaa pitää lastaan riittävän tiukasti paikallaan. Laboratorion 

melko yleinen mielipide on, että hoitajat pitävät 

lapset paremmin paikallaan kuin omat vanhemmat. Hoitajien 

tavoittaminen ja apuun saaminen on koettu vaikeaksi. 

Eristyspotilaiden huoneet on toisinaan merkattu epäselvästi 

tai ei ole merkattu ollenkaan. Laboratoriohoitajan 

pitää kuitenkin suojautua, kun hän menee ottamaan verikokeita 

eristyspotilaasta. Aiheuttaa ongelmia ja potilasturvallisuuden 

vaarantumista, jos eristyspotilaiden huoneita 

ei erota selvästi. Laboratoriohoitaja voi tartuttaa seuraaviin 

potilaisiin eristyspotilaan taudin. Myös turhaan suojavarusteiden 

pukemiseen kuluu aikaa, joten pitäisi todella olla 

tarkkana huoneiden merkitsemisessä. 

Kun potilas on käynyt yhteispäivystyksessä ja lääkäri 

käskee potilaan mennä terveyskeskukseen kontrollikokeisiin, 

lähete puuttuu hyvin usein laboratoriojärjestelmästä 

tai on tilattu väärin. Lääkärin tulisi aina tehdä lähete oikein 

ATK-järjestelmään, jotta asiat sujuisivat jouhevasti. Potilaiden 

ohjeistus koetaan puutteellisena. Tähän pitäisi panostaa, 

koska potilaat voivat olla huonomuistisia ja hätääntyneitä 

sairaudestaan. Jos heitä ohjeistetaan vain suullisesti, 

he saattavat unohtaa ohjeet. Usein potilasta lähtee viemään 

jatkotutkimuksiin esim. omainen, jolla ei ole mitään tietoa 

potilaalle annetuista ohjeista. Puhelimitse on usein hidasta 

ja hankalaa selvittää puuttuvia lähetteitä. 

Päivystysklinikan kehittämisehdotukset 

Päivystysklinikan vastauksista nousi seuraavia kehittämistä 

edellyttäviä asioita: 

1. Tiedonkulun kehittäminen (5 mainintaa) 

2. Laboratorion järjestämää koulutusta heidän itse 

ottamiin näytteisiin (4 mainintaa) 

3. Laboratorio Effican kehittäminen (3 mainintaa) 

4. Toiminta tutuksi (3 mainintaa) 

Tiedonkulun kehittäminen sisälsi tiedottamisen ongelmia, 

puhelinliikenteen ongelmia, toivomuksen siitä, että 

laboratoriohoitaja kertoisi, milloin on ottanut näytteet jos 

näytteenottoa varten on jouduttu sulkemaan tippa ja tietoa 

siitä, mitä analyysejä voidaan määrittää mistäkin verinäyteputkesta. 

Näytteenottokoulutusta toivottiin punktionesteistä ja 

mikrobiologisista näytteistä, joita osastolla otetaan. Koulutusta 

toivottiin säännölliseksi aika ajoin toistuvaksi. 

Efficaa toivottiin kehitettävän siten, että siihen muodostetaan 

lisää tutkimuspaketteja, esim. lasten paketti, 

sydänpotilaan paketti ja veriviljelypaketti, jolloin yhdellä 

kerralla voisi tilata molemmat veriviljelyt. Pakettien käyttö 

helpottaa ja nopeuttaa tutkimusten tilaamista. Toivottiin 

myös, että päivystysklinikka voisi jostakin tarkistaa, onko 

laboratoriokokeet otettu potilaasta. Silloin ne on varmasti 

otettu, kun näytteenottaja on kuitannut näytteet otetuiksi 

Efficaan, tämä tieto ei kuitenkaan näy päivystysklinikalla. 

Toiminta tutuksi alaluokkaan sijoittui yleinen osastojen 

välinen toiminta. Kannettiin huolta pitkistä klo 6 laboratorion 

aamukierroista ja potilaiden tunnistus- ja löytämisongelmasta. 

Kustakin oli 1 maininta. 

Kehittämistoimet 

Edellä esitettyjen tulosten perusteella projektiryhmä valitsi 

kehittämistehtäviksi tiedonkulun kehittämisen, potilaiden 

löytymisen tehostamisen, päivystysklinikan itse ottamien 

näytteiden kehittäminen, toiminta tutuksi - toiminnan 

esittelyt ja potilaan tunnistamisen tehostamisen. Toiminta 

tutuksi -esittelyn yhteydessä käydään läpi mm. alkukartoituksen 

pohjalta nousseita yhteistyöhön vaikuttavia asioita. 

Yhteenveto kehityskohteista, tehtävistä toimenpiteistä, 

aikatauluista ja vastuuhenkilöistä laadittiin projektiryhmässä 

ja sen pohjalta alettiin vastuuhenkilöiden johdolla työstää 

määriteltyjä toimenpiteitä (taulukko 1). Aikataulua ja 

vastuuhenkilöitä ei tässä yhteydessä esitetä. 

Tiedonkulku 

Molempien yksiköiden käyttöön on laadittu uudet puhelinnumerolistat. 

Listat laminoidaan ja ne on suunniteltu 

niin pieniksi, että ne mahtuvat hoitajan taskuun. Toiselle 

puolelle laitetaan päivystysklinikan puhelinnumerot laboratoriohoitajia 

varten ja toiselle puolella laboratorion puhelinnumerolista, 

mistä näkee myös, mitä tutkimuksia tehdään 

missäkin työhuoneessa ja minkälaisesta putkesta voidaan 

tehdä mikäkin analyysi. Näin pyritään varmistamaan, 

että päivystysklinikka soittaa suoraa siihen työhuoneeseen, 

mitä heidän asiansa koskee eikä aina laboratorion päivystäjän 

puhelimeen, joka voi olla sairaalan osastoilla ottamassa 


Taulukko 1. Kehittämistehtävät 

KEHITETTÄVÄ ASIA KEHITTÄMISSUUNNITELMA AIKA- 

TAULU 

TIEDONKULKU Tuotetaan selkeät, laminoidut tasku- puhelinnumerolistat laboratorion päivystäjille 

ja päivystysklinikan henkilöstölle. Puhelinnumeroiden lisäksi merkitään 

laboratorion puhelinnumero listaan mihin tutkimukseen liittyvää asiaa 

päiv.klinikka voi kysyä mistäkin numerosta. 

POTILAAN LÖYTYMI- 

NEN 

POTILAAN TUNNISTA- 

MINEN 

PÄIVYSTYSKLINIKAN 

OTTAMAT NÄYTTEET 

verinäytteitä. Hoitajat näkevät puhelinnumerolistasta, mitä 

tutkimuksia voi tehdä mistäkin putkesta eikä tarvitse kysyä 

sitä laboratoriosta, jos potilaasta määrätään lisäpyyntöjä. 

Potilaan löytyminen 

Päivystysklinikan hoitajille laadittiin uudet laminoidut 

ohjeet tutkimuksien tilaamiseksi oikein. Ohjeet kiinnitettiin 

päivystysklinikalle lähes jokaisen päätteen viereen, missä 

tutkimuksia tilataan. Ajatus olisi saada varsinkin potilaan 

huone, vuode ja erikoisala tiedot lähetteeseen oikein, jolloin 

laboratoriohoitaja löytää potilaan helpommin ja tietää 

minkä erikoisalan hoitajan puhelinnumerosta siitä potilaasta 

voi kysyä tarvittaessa. 

Päivystysklinikalla otettiin siellä jo valmiina oleva vuoronumeroautomaatti 

käyttöön kävelevien potilaiden verikokeiden 

otossa. Laboratoriohoitajilla on päivystyksessä 

käveleviä ns. ”aulapotilaita” varten näytteenottohuone, 

missä verikokeet otetaan. Teetettiin uusi opaskyltti potilaita 

varten aulaan ja automaatti aktivoitiin toimintakuntoon. 

Parin viikon jälkeen vuoronumeroautomaatin käyttö 

päätettiin lopettaa päivystysklinikan koettua sen työllistävän 

heitä liikaa. Vuoronumeroautomaatti otetaan käyttöön 

uudelleen, kun saadaan päivystysklinikalla tehtävä remontti 

valmiiksi. 

Potilaan tunnistaminen 

Päivystysklinikalle kiinnitettiin hoitajien toimistoon muis- 


Vuoronumerojärjestelmän käyttöönotto päivystysklinikalla aulapotilailla ja 

selkeä opaste asiakkaille vuoronumero-automaatin viereen 

x xx 

x x 

Merkitään potilaan paikkatiedot oikein lähetteisiin, tuotetaan ohjeet päivystysklinikan 

käyttöön. 

Ranneke kaikille päivystysklinikan potilaille ja muistutusohje hoitajille x x 

Päivystysklinikalla olevien ohjeiden tarkistus. Kuvalliset ohjeet näytepurkkeihin 

liimattavien tarrojen kiinnittämisestä päivystysklinikan näytteiden käsittelyhuoneiden 

seinälle. 

TOIMINTA TUTUKSI Järjestetään päivystysklinikalla ja laboratoriossa toimintaa esittelevät kiertokäynnit 

toisillemme. 

PÄIVYSTYSKLINIKALTA 

JATKOTUTKIMUKSIIN 

SIIRTYVIEN POTILAIDEN 

LÄHETTEIDEN PUUT- 

TUMINEN 

Kiertokäynneille laaditaan yhteinen ohjelma, mikä sisältää mm. mikrobiologisten 

tutkimusten tilaamista Efficaan, lasten kantapää näytteenottoon liittyviä 

asioita, huone ja paikkatietojen merkitseminen laboratorio lähetteeseen 

ja päivystysklinikan eristyskäytäntöjä. 

Ongelma on tiedossa ja ratkaisua on jo mietitty. 

Jätetään tämän kehittämisprojektin ulkopuolelle. 

x x 

x x 

VASTUU 

TUU- 

HENKI- 

LÖT 

tutuskyltti tunnistusrannekkeen käytöstä kaikille potilaille. 

Toisaalta myös uudet puhelinnumerolistat ja oikeat potilaan 

vuode/huone ja erikoisalan merkinnät lähetteissä auttavat 

oikean hoitajan paikalle kutsumisessa, jos ranneke 

puuttuu. 

Päivystysklinikan ottamat näytteet 

Punktionäytteiden otto-ohjeet on taulukkomuodossa toimitettu 

aiemmin päivystysklinikalle. Olemassa oleviin 

ohjeisiin liitettiin myös sen putken kuva, mihin tutkimus 

otetaan. Päivystysklinikalle laadittiin valokuvat myös virtsa 

ja veriputkista, mistä näkyy, kuinka viivakoodilliset identifiointitarrat 

tulee kiinnittää putkeen oikeaoppisesti. 

Mikrobiologian ja kemian laboratoriosta käytiin kouluttamassa 

päivystysklinikan henkilöstöä kaksi kertaa näytteiden 

otosta ja näyteputkien oikeasta käsittelystä. 

Toiminta tutuksi 

Toiminta tutuksi esittelyn aikataulua jouduttiin tarkentamaan 

yksiköiden toiminnan takia. Toiminnan esittelyt järjestettiin 

kliinisessä laboratoriossa päivystyksen henkilöstölle 

helmikuussa 2011 neljänä perjantaina klo 14-15. Kierroksille 

oli laadittu etukäteen ohjelma ja siellä käytiin läpi 

mm. tutkimusten tilaamista, näytteenottoa ja näytteiden 

käsittelyä ja laboratorion toimintaa eri työvuoroissa samalla 

kun n. 10 hengen ryhmälle esiteltiin laboratorion työtilat. 

Päivystysklinikalla laboratoriolle tarkoitetut tutustu-

miskierrokset järjestetään vasta päivystysklinikan remontin 

valmistuttua. 

Päivystysklinikalta jatkotutkimuksiin siirtyvien potilaiden 

lähetteet 

Ongelman ratkaisu ei kuulunut tähän kehittämistehtävään. 

Ongelma on kuitenkin tiedossa ja siihen pyritään etsimään 

ratkaisua. 

Johtopäätökset 

Kehittämisprojektin tarkoituksena oli päivystysklinikan ja 

laboratorion yhteistyön kehittämisen lisäksi selvittää, millaista 

osaamista päivystystyössä tarvitaan laboratoriohoitajalta 

ja päivystyksen henkilöstöltä. Osaamisvaatimuksissa 

näytti korostuvan kiireellisestä, äkillisistä ja odottamattomista 

tilanteista selviäminen sekä nopeiden päätöstenteko- 

ja ongelmienratkaisukyky. 

Kuvio 4. Potilaan hyvään hoitoon vaikuttava päivystyksen ja laboratorion 

osaaminen ja yhteistyö. 

Kuviossa 4 on esitetty aineistosta nousseet osaamisalueet, 

mitkä vaikuttavat potilaan hyvään hoitoon. Potilaan kokonaishoitoa 

voidaan parantaa tunnistamalla, mitä osaamista 

henkilöstö tarvitsee ollakseen oman alansa asiantuntija. 

Tunnistamalla osaamistarpeet, voidaan osaamiskartoituksella 

selvittää, mitä osaamista on kehitettävä. Osaamisen 

tunnistamisen lisäksi henkilöstön pitää tuoda omaa osaamistaan 

esille osallistumalla esimerkiksi moni ammatilliseen 

yhteistyöhön. 

Laboratorion ja päivystysklinikan yhteistyön kehittämis-projektiin 

kuuluvista "toiminta tutuksi" esittelykierrokselta. Laboratoriohoitaja 

ja projektiryhmän jäsen, Marja Savolainen esittelee päivystysklinikan 

hoitajille laboratorion toimintaa kemiana työhuoneessa. 

Yhteistyön esteet sijoittuivat tulosten perusteella pääasiassa 

laboratoriokokeiden tilaamiseen ja näytteenottoon. Jos 

tutkimusten tilaaminen ei suju ohjeiden mukaan, ellei potilasta 

tavoiteta näytteenottoon ajoissa tai tunnistamiseen ja 

kiinnipitämiseen ei saada apua, aiheutuu laboratoriotutkimusten 

valmistumisessa viivettä. Kehittämisprojektin seurauksena 

käyttöön otetut uudistukset sisällytetään päivystysklinikan 

henkilöstön ja päivystävän laboratoriohoitajan 

perehdytykseen. Toimintamallin jatkuvuus varmistetaan 

liittämällä toimintamalli osaksi laboratorion ja päivystysklinikan 

laatujärjestelmää ja nimeämällä yhteistyöstä jatkossa 

vastaavat henkilöt, jotka voivat harkintansa mukaan 

muodostaa tiimin tai organisoida toimintansa muuten. 

Yhteistyötä voidaan kehittää parantamalla toimintaprosesseja, 

lisäämällä koulutusta, sopimalla yhteiset toimintatavat 

ja jakamalla tietoa toisten yksiköiden toiminnasta. 

Tässä kehittämisprojektissa parannettiin prosesseja, 

lisättiin ohjausta, esiteltiin yksikön toimintaa, järjestettiin 

koulutusta, otettiin yhteistyön kehittäminen osaksi perehdytystä 

ja muodostettiin yhteistyön kehittämistä ylläpitävä 

malli, minkä toiminnasta vastaa nimetyt vastuuhenkilöt 

laboratoriosta ja päivystysklinikalta. 

Lähteet: 

Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri. 2010. Potilaan hyvä hoito Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiirissä - ihmisen terveyden tähden. 

http://www.epshp.fi/tiedostot/potilaan_hyva_hoito1.pdf 

Isoherranen, K.; Nurminen, R.; Rekola, L. 2008. Enemmän yhdessä moniammatillinen yhteistyö. WSOY. Helsinki. 

Kaartinen, M. 2003. Hyvä hoito yhteispäivystyksessä potilaiden arvioimana. Oulun yliopisto. Hoitotieteen ja terveyshallinnon 

laitos. Pro gradu -tutkielma. 

Korpelin, S. 2002. Potilaan kohtelu verinäytteenottotilanteessa hoitajien ja potilaiden kuvaamana. Oulun yliopisto. Hoitotieteen 

ja terveyshallinnon laitos. Pro gradu - tutkielma. 

Nurminen, R. 2010. Projektiin liittyvä aineiston keruun suunnitelma. Tulevaisuuden erityis-osaaminen erikoissairaanhoidossa – 

projekti 2009 – 2011 sote – ennakointi Ennakoiva sosiaali- ja terveysalan 2008 – 2011 osa-projekti. Turun Ammattikorkeakoulu. 

Turku. 


Mevlidan tarina: 

Bosnia-Hertsegovinasta Suomeen 

Tämän tarinan kertoja Mevlida 

työskentelee Helsingissä tutkimus- 

ja opetuskeskus Biomedicumissa, 

jossa tutkimusta tekevät 

Helsingin yliopiston, HUS-kuntayhtymän, 

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen, 

Folkhälsanin ja tutkimuskeskus 

Minervan tutkijat. Mevlidan tarinasta 

selviää, minkälainen bioanalyytikon 

koulutus on ollut Mevlidan kotimaassa 

Bosnia- ja Hertsegovinasssa. Mevlida 

on tullut Suomeen vuonna 1993, 

hän on naimisissa ja kolmen lapsen 

äiti. Mevlidan elämän kaari on jakautunut 

kahteen vaiheeseen: elämä ennen 

sotaa ja sen jälkeen. Hän joutui rakentamaan 

elämänsä Suomessa alusta ja 

kokee onnistuneensa kuluneen 17 vuoden 

aikana siinä hyvin. 

Tultuani Suomeen olin liian vanha 

aloittamaan kaiken alusta ja toisaalta 

liian nuori jäämään paikalleni ja 

luovuttamaan. Koulutukseltani olen 

bioanalyytikko. Valmistuin Helsingin 

ammattikorkeakoulusta tammikuussa 

2003. Parhaillaan toimin Helsingin 

yliopiston Lasten ja nuorten sairaalan 

tieteellisessä laboratoriossa, 

TRIGR- ja DIABIMMUNE – projekteissa. 

TRIGR - projektin tarkoituksena 

on tutkia, voidaanko tyypin 

1 diabetekseen sairastumista ehkäistä 

korvaamalla tavanomainen äidinmaidonkorvike 

pilkottua proteiinia 

sisältävällä äidinmaidonkorvikkeella. 

DIABIMMUNE - projektin tarkoituksena 

on selvittää hygienian mahdollista 

osuutta tyypin 1 diabeteksen 

tautiprosessissa. 

Viihdyn hyvin nykyisessä työpaikassani, 

joka tarjoaa minun kaltaiselle, 

kunnianhimoiselle ihmiselle, riittävän 

haasteellista työtä. Työtehtävät 

ovat kiinnostavat ja vastaavat hyvin 

osaamistani. 

Kotimaassani, Bosnia- ja Hertsegovinassa, 

suoritin neljä vuotta kestävän 

laboratoriohoitajan koulutuk- 


TEkSTi: MEvLiDA kARARiC, mkararic@helsinki.fi 

HAASTATTELU: EiJA kAiLA, ekaila@mappi.helsinki.fi 

sen lääketieteellisessä lukiossa. Kaksi 

ensimmäistä lukuvuotta olivat hyvin 

teoriapainotteisia ja sisälsivät vähän 

työharjoittelua, kun taas kaksi viimeistä 

lukuvuotta sisälsivät ammattiopintojen 

lisäksi noin 40 opintoviikkoa 

käytännön harjoittelua. Opintojen 

sisältö painottui mikrobiologiaan, 

kliiniseen kemiaan ja kliiniseen hematologiaan, 

joten päättötyö piti tehdä 

kaikista kolmesta alueesta. Päättötyön 

tekeminen oli varsin haasteellinen, 

koska opiskelijan piti kirjoittaa aika 

laajasti empiirinen osa ja varsinainen 

työtehtävän aihe tulee täysin yllätyksenä. 

Lukuvuoden viimeisellä viikolla 

vedetään tutkimuskomission edessä 

paperilappu, josta selviää työtehtävä 

ja samana hetkenä piti olla valmis 

työn suoritukseen. 

Valmistuin 80- luvun puolivälissä, 

jolloin Jugoslaviassa oli paljon työttö- 

miä ja työn saanti oli todella vaikeaa. 

Onneksi laboratoriohoitajia koulutettiin 

hyvin vähän. Niinpä opintojen 

päätyttyä pääsin heti töihin aluesairaalan 

kliinisen kemian- ja hematologian 

laboratorioon, jossa olin harjoittelijana 

koulutukseni aikana. Työn 

ohella aloin opiskella kauppatiedettä 

sarajevolaisessa yliopistossa, rakastuin 

ja aloin suunnitella tulevaisuutta. Viiden 

vuoden päästä tuli sota, sain potkut 

työpaikaltani. Opiskelut ja tulevaisuuden 

suunnitelmat jäivät kesken. 

Kesällä 1993, pakolaisuuden tie 

toi minut Suomeen, Haukivuorelle. 

Vaikka sieluni ja ajatukseni olivat 

kotimaassani, aloin innolla opiskella 

suomen kieltä. Ajatukseni oli kielen 

kautta tutustua paikalliseen väestöön 

ja yhteiskuntaan, joka otti meidät 

pakolaiset hyvin vastaan. 

Intensiivisen kielen opiskelun

lisäksi kaksi ensimmäistä vuotta kului 

erilaisiin kursseihin ja koulutuksiin. 

Sopeutuminen on sujunut ongelmitta. 

Tarjosin monenlaista talkoo-apua 

erilaisiin töihin, kunnes eränä päivänä 

sain työtarjouksen kotikielen opettajan 

tehtäviin pääkaupunkiseudulla, 

jonne muutin mieheni kanssa. Innostuin 

työstäni niin paljon, että suoritin 

työn ohella kasvatustieteen perusopinnot. 

Ehdin olla nelisen vuotta 

opettajan työssä kunnes jäin äitiyslomalle. 

Käydessäni lasten neuvoloissa, 

mieleeni palautuivat laboratoriohoitajana 

toimimiseni jaksot ja halusin 

palata laboratorioon. 

Vuonna 2001 aloitin opiskelut 

Helsingin ammattikorkeakoulun bioanalytiikan 

koulutusohjelmassa päivittääkseni 

tutkintoani. Kotimaassani 

suorittamani tutkinnon perusteella 

sain hyvin vähän opintoja hyväksiluettua. 

Minulle selvisi, että pitää 

suorittaa 86 opintoviikon opintokokonaisuus, 

jotta saan bioanalyytikon 

pätevyyden Suomessa. Silloin olin järkyttynyt 

päätöksestä. Opinnoissa oli 

paljon päällekkäisyyksiä, pelkäsin turhautumista. 

Kuitenkin nyt olen hyvin 

iloinen, että sain tilaisuuden kehittää 

ammattitaitoani. Opinnoista seurasi 

pelkkää hyvää työmarkkinoilla ja sain 

lisäpotkua työssä jaksamiseen. 

Onneksi teen työtä, josta pidän 

todella paljon. Työyhteisöni on hyvin 

toimiva. Työkavereiden kanssa voi 

jutella avoimesti asioista kuin asioista. 

Yritän olla korrekti ja pitää kodin 

ja työpaikan asiat erillään, mutta on 

pakko myöntää, että se on vaikea 

tämän kaltaisessa porukassa, joka on 

melkein kuin toinen perheeni. 

On vaikea vertailla tätä työyhteisöä 

kotimaahani jääneeseen työyhteisöön, 

koska siitä on kulunut melkein 

pari vuosikymmentä. Sekä paikka että 

aikakausi ovat niin erilaisia, että on 

vaikea tehdä suora vertailu. Kuitenkin 

yhteistä on se, että kummassakin paikassa 

minulla on hyvät työkaverit, joiden 

kanssa tulen hyvin toimeen. Toivottavasti 

tällä kertaa ei toistu sama 

tilanne, mikä tapahtui kotimaassani 

laboratoriossa työskennellessäni. 

Luonteeltani olen positiivisesti ajatteleva 

ja näen tulevaisuuteni valoisana. 

Terveystalo on yksi Suomen johtavista terveyspalveluyrityksistä. Tarjoamme monipuolisia terveys-, työterveys-, 

sairaanhoito- ja tutkimuspalveluja lähes 150 toimipaikassa eri puolilla Suomea. Asiakkaitamme ovat 

yksityishenkilöt, yritykset ja yhteisöt, vakuutusyhtiöt sekä julkinen sektori. Terveystalossa työskentelee 

2 500 työntekijän lisäksi yli 2 000 itsenäistä ammatinharjoittajaa. 

Ilmianna 

itsesi! 

Haemme pääkaupunkiseudulle eri yksiköihin 

LABORATORIOHOITAJIA vakituisiin työsuhteisiin 

Sinulla on laboratoriohoitajan koulutus sekä työkokemusta 

vastaavista tehtävistä. Olet vastuuntuntoinen, joustava, 

oma-aloitteinen ja kielitaitoinen asiakaspalvelija. 

Tarjoamme Sinulle vaihtelevan työn sekä mukavan ja 

kannustavan työyhteisön. Talo tarjoaa lisäksi erinomaiset 

mahdollisuudet oman osaamisen kehittämiseen sekä hyvät 

henkilöstöedut. 

Katso tarkemmin www.terveystalo.com/tyopaikat. Täytä 

sähköinen hakemuksemme pikaisesti, viimeistään su 12.6. 

Sähköpostilla lähetettyjä hakemuksia emme käsittele. 

Tervetuloa työkaveriksemme Terveystaloon! 



Terveisiä TYK-kuntoutuksesta 

Bioanalyytikkoliitto järjesti 

Kelan kanssa yhteistyössä 

ensimmäisen vain bioanalyytikoille 

suunnatun TYK-kuntoutuksen. 

Kuuden hengen ryhmä kokoontui 

Helsingin Malminkartanossa 

yhteensä viidellä jaksolla. Seuraavassa 

joitakin poimimiamme vinkkejä 

myös muille: 

Ole itsellesi tärkeä- ota 

huomioon myös muut! 

Jokainen on omalta osaltaan mukana 

luomassa työilmapiiriä. Ole jämäkkä, 

älä liian kiltti. Edistä tasapuolista 

ja oikeudenmukaista kohtelua. 

Oma aktiivisuus on kaiken perustana. 

Mihin voit itse vaikuttaa? Käytä 

hyväksesi työterveyshuollon ammattilaisia, 

ota selvää asioista, kysy ja kuuntele. 

Ammatillinen valmennus 

- Onko töissä oikeasti aina kiire? Pidä 

huolta myös tauoista. 

- Älä vie kahvihuoneeseen pelkkiä 

ikäviä työasioita 

- Puhu palavereissa, älä niiden 

jälkeen. Sano asiat kasvotuksin, älä 

puhu selän takana 

- Yhteistyö, tiimityö 

- Organisaatiokulttuuri, työympäristö 

muuttuu, mihin voit oikeasti 

vaikuttaa itse? Joskus täytyy tarkastella 

tai muuttaa myös omaa asennoitumista 

- Kaikki työ on yhtä tärkeää, 

arvosta kaikkia työtehtäviä ja muiden 

työpanosta 

Psykososiaalinen ohjaus 

- Vuorovaikutus, ihmissuhteet, pidä 

huolta perhe- ja ystävyyssuhteista 

- Psyykkinen kuormitus, 

jätä työasiat töihin, osaa sanoa 

myös EI 

- Stressinhallinta, opettele 

tunnistamaan omat 

rajasi 

- Nuku tarpeeksi 

- Syö hyvin, terveellisesti

- Harrasta mieluisia 

asioita, kulttuuri, 

liikunta, luonto, käsityöt... 

- Hulluttele 

- Opettele rentoutumaan (rentoutus-CD, 

musiikki, lukeminen, metsä) 

- Anna itsellesi aikaa ja lupa toipua 

sairauksista, älä sinnittele liikaa 

Fyysinen ohjaus 

- Muista hyvät työasennot (esim tyyny 

näytteenoton apuna), säädettävät 

sängyt/tuolit/työtasot 

- Vältä tekemästä liikaa toistoliikkeitä 

(apuna esim. sekoittajat) 

- Vaihtele työasentoa/työtehtäviä 

- Työturvallisuus, noudata ohjeita 

myös oman itsesi vuoksi 

- Liiku myös työpäivän aikana, 

nosta pylly välillä ylös penkistä. Taukojumppaa 

tai venyttele 

- Etsi itsellesi sopiva, 

kiva liikuntamuoto 

(esim. jooga, pilates, 

jumppa, 

tanssi tai 

vaikkapa vuorikiipeily) 

- Muista monipuolisuus, 

lihaskuntoa ja liikehallintaa, kestävyyskuntoa. 

Hengästy, venyttele ja 

tasapainoile 

Kurssi toteutettiin moniammatillisesti, 

ryhmää ohjasivat fysioterapeutti 

Eivor Melavuori ja psykologi Johanna 

Sallinen. Lisäksi jaksojen aikana kaikki 

tapasivat lääkärin ja sosiaalityöntekijän. 

Kuntoutuksen tuotti Avire-kuntoutus 

Oy. Kiitokset henkilökunnalle 

monipuolisesta ja antoisasta 

kuntoutuksesta! 

TYK-kuntoutusryhmä 

tammikuu 2010–huhtikuu 2011: 

Pirkko Alanko, Seija Pesonen, 

Leena Pohju, Susanna Karinkanta, 

Eeva Peltomaa, Ullamari Vienonen 


The European Commission has set up an expert group 

to report to them on the idea of developing portable 

Europe-wide “professional cards” which could speed up 

the exchange of information about a professional’s credentials. 

A professional could carry a card certifying their qualifications 

and their legal status as a professional established 

in a Member State, and the card could potentially carry 

36 other information Bioanalyytikko too. 2/2011 

Lyhyesti 

MIELENKINTOISTA FAKTAA 

Kuluva vuosi tuo meille neljä epätavallista kuukauden päivää: 

1.1.11 11.1.11 1.11.11 11.11.11 

Eikä siinä vielä kaikki: 

ota oman syntymävuotesi kaksi viimeistä numeroa ja laske yhteen se ja ikäsi tänä vuonna. 

Saat summaksi 111. 

Esimerkiksi Onni on syntynyt vuonna 1957 ja täyttää tänä vuonna 54 v, siis 57+54= 111. 

Inkeri on syntynyt 1936 ja täyttää tänä vuonna 75 v: 36+75=111. 

Mari on syntynyt 1974 ja täyttää tämän vuoden aikana 37 v: 74+37=111. 

Kiinan FEM SHUIN mukaan tämä vuosi on rahan vuosi. Tuleva lokakuu on erikoinen kuukausi. 

Lokakuussa on 5 lauantaita, 5 sunnuntaita ja 5 maanantaita. Näin on aina joka 823:s vuosi. 

Juuri sellaista vuotta nimitetään rahan vuodeksi. 

VUODEN 2011 AMMATINKEHITTÄMISAPURAHAT MYÖNEETTIIN SEURAAVILLE: 

Marko Björn, pro gradu -työhön (Bioanalyytikko-opiskelijoiden motivaatio koulutuksessa) 

Päivi Koskinen, OSETin kongressiin osallistuminen (posteriesitys) 

Pirjo Laaksonen, Euromedlab 2011 kongressiin osallistuminen Berliini15.-19.5.2011 

Pirjo-Riitta Kääriäinen, 36th European Congress of Cytology, Istanbul: 22.-25.9.2011 

Eija Kaila, NML-kongressiin osallistuminen (posteriesitys) 

Teija Häkkinen, NML-kongressiin osallistuminen 

Kati Kannisto, Laboratoriohoitajien osaamisen arviointimallin kehittäminen patologian laboratoriossa 

Sanna Mattila, liiton tilaama projektityö (ylempi amk-tutkinto) Bioanalyytikon tulevaisuuden osaaminen 

Auli Kähärä-Uppgård, Pro gradu- opinnäytetyön loppuun saattamiseen 

Sanna Salmela, NML-kongressi, Kööpenhamina: 13.-15.9.2011 

YLIOPISTOUUDISTUS 

Opetusministeri Henna Virkkusen järjestämä toimittajatapaaminen 

3.3.2011 

• Eduskunta hyväksyi uuden yliopistolain kesällä 

2009, joka tuli voimaan 1.1.2010 

-yliopistot irtaantuivat valtiosta, 33 000 henkilöä 

yliopistojen omille palkkalistoille 

• Yliopistouudistuksen tavoitteena on luoda suomalaisille 

yliopistoille samanlaiset toimintaedellytykset kuin 

parhailla ulkomaisilla yliopistoilla. 

• Yliopistojen päätehtävinä säilyivät tutkimus ja opetus. 

• Yliopistojen rahoitusmalli uudistui 

Valtio vastaa perusrahoituksesta, perusrahoitus sidottu 

yliopistoindeksiin (indeksin vaikutus v. 2011 rahoituksessa 

yli 40 m€). 

Laatu ja vaikuttavuus korostuvat. 

Suomalaisten maksuton koulutus säilyy. 

Mallia uudistetaan vuodeksi 2013. 

Haasteena kansainvälistyminen, rakenteet, infrastruktuurit 

DEVELOPING A PORTABLE 

EUROPEAN PROFESSIONAL CARD 

PARVIÄLY MULLISTAA TYÖTAVAT 

”Työpaikoilla tulee vielä mielenkiintoisia muutoksia uusien, 

verkon kautta parviälyä käyttämään oppineiden sukupolvien 

myötä”. Helsingin yliopiston organisaatioviestinnän professori 

Leif Åberg tuo esille netin tuoman mahdollisuuden 

yhdistää omat aivot miljooniin muihin aivoihin. 

-Osa ajattelusta voidaan laajentaa oman pään ulkopuolelle. 

Parviälyn käytöstä on esimerkkejä eläinkunnassa; muuten 

tyhmät muurahaiset pystyvät yhdessä rakentamaan hienoja 

yhdyskuntia. 

Åberg uskoo, että tulevaisuudessa yhä suurempi osa työstä 

tehdään yhdessä verkon kautta. 

Parviäly ei ole organisoitua, vaan se toimii itseohjautuvasti. 

Siksi sen suuntaa on vaikea ennustaa. Tutkijat ovat havainneet, 

että siinä syntyy omia kontrollimekanismeja. 

LAAjEnnETUn mIELEn TYökALUPAkkI: 

Tiedonhaku 

-Google-hakukone 

-Wikipedia 

-Aadrdvark, Quora 

Tiedon suodattamien 

-iGoogle 

-StumleUpon 

-Twitter 

-Google Reader 

Tiedon arkistointi 

-Evernote 

Tiedon jakaminen 

-Prezi, SlideShare; Google docs, Youtube 

-Facebook, Twitter 

Lähde: Turun sanomat 20.l2.2011

RYHMÄHENKIVAKUUTUS 

Virka- ja työehtosopimus ryhmähenkivakuutusta vastaavasta taloudellisesta edusta 

Tehyyn tulee ajoittain tiedusteluja liiton hautausavustuksesta. Tehyn jäsenetuihin hautausavustus tai vastaava etuus ei kuulu. 

Asiassa tulee kääntyä työnantajan puoleen, koska työnantaja maksaa samantyyppistä taloudellista etua. Ryhmähenkivakuutuksen 

ehdot koskevat kaikkia työntekijäryhmiä. Mikäli paikallisesti ilmenee ongelmia, niin asiassa voi kääntyä KT Kuntatyönantajien 

puoleen. Alla lisätietoja ko. etuudesta. 

1.1.2009 astui voimaan uudistettu virka- ja työehtosopimus kunnan/kuntayhtymän palveluksessa olleen viranhaltijan/ 

työntekijän kuoltua suoritettavasta ryhmähenkivakuutusta vastaavasta taloudellisesta edusta. 

Ryhmähenkivakuutusta vastaavan edun tarkistamisesta neuvotellaan osapuolten kesken vuosittain joulukuun aikana. 

24.1.2011 julkaistu KT:n yleiskirje 2/2011 on luettavissa kokonaan Kunnallisen työmarkkinalaitoksen verkkosivuilla 

Kunnallinen työmarkkinalaitos on kehottanut kuntia/kuntayhtymiä kiinnittämään huomiota ryhmähenkivakuutusta vastaavasta 

taloudellisesta edusta tiedottamiseen edunsaajille. 

Edunsaajille suoritettava ryhmähenkivakuutusta vastaava taloudellinen etuisuus: 

Edunjättäjän ikä Edunjättäjä kuollut vuonna 

kuolinhetkellä 2008 2009 ja 2010 2011 

€ € € 

–49 tai vähemmän 14 810 15 380 15 600 

–50 13 830 14 360 14 570 

–51 12 860 13 350 13 540 

–52 11 830 12 280 12 460 

–53 10 860 11 280 11 440 

–54 9 900 10 280 10 430 

–55 8 920 9 260 9 390 

–56 7 920 8 230 8 350 

–57 6 990 7 260 7 370 

–58 5 960 6 190 6 280 

–59 4 980 5 170 5 250 

–60 tai enemmän 4 100 4 260 4 320 

Lapsikorotus 6 660 6 920 7 020 

Lisätietoja: asiamies Marja Haapa-aho marja.haapa-aho@tehy.fi 

AMMATTIKORKEAKOULUJEN RAHOITUKSEN, 

HALLINNON JA OHJAUKSEN UUDISTUS 

Selvitys luovutettiin 1.12.2010 (Selvitys luettavissa www.minedu. 

fi). Selvityksestä ministeriö sai 70 lausuntoa, lausuntoyhteenveto 

on valmistunut. 

Lausunnoissa laajaa kannatusta saavat: 

• siirtyminen 100 %:n valtion rahoitukseen 

- samalla halutaan turvata alueiden ja kuntien 

vaikutusmahdollisuudet 

• tuloksellisuutta tukevien elementtien kasvattaminen 

rahoituksessa 

• osakeyhtiö ylläpitomuotona, joskaan sen ei haluta olevan 

ainoa mahdollinen vaihtoehto 

• siirtyminen yhden hallituksen järjestelmään. 

Kritiikkiä: 

• valtion ohjauksen mahdollinen lisääntyminen 

• toimilupien uusimismenettely 

• korkeakoulujen strategisten liittoumien malleja ei käsitellä 

(Opetusministeri Henna Virkkusen järjestämä toimittajatapaaminen 

3.3.2011: Ajankohtaista koulutus- ja tiedepolitiikasta. 

Kela tiedottaa 31.3.2011 

EU AVASI ERI MAIDEN 

VASTAANOTOT POTILAILLE 

EU-maissa saadusta sairaanhoidosta voi saada Kelakorvauksen. 

Hoitoon voi saada myös ennakkoluvan. 

Kelan nettisivuilla on lisätietoja hoitoon hakeutumisesta 

toiseen EU-maahan 

Suomessa sairausvakuutetulla on oikeus hakeutua 

hoitoon ulkomaille tarkoituksenaan saada hoitoa sairauteensa. 

Hoitoon voi hakeutua joko omatoimisesti 

tai ennakkoluvalla. 

EU- tai Eta-maahan tai Sveitsiin omatoimisesti 

hoitoon hakeutuneet voivat hakea kuluista korvausta 

jälkikäteen Kelasta. Korvauksia voi saada lääkärin 

ja hammaslääkärin palkkioista sekä lääkärin ja hammaslääkärin 

määräämistä tutkimuksista tai hoidosta. 

Korvauksen määrä on sama kuin jos kustannus olisi 

syntynyt kotimaassa. 

Eurooppaan voi myös hakeutua hoitoon ennakkoluvalla, 

jota haetaan Suomesta ennen hoitoa. EUlainsäädännön 

mukaan ennakkolupa on myönnettävä, 

jos lääketieteellisesti perusteltua sairaanhoitoa ei 

voida järjestää asuinvaltiossa. Jos henkilölle voidaan 

järjestää lääketieteellisesti perusteltu sairaanhoito 

asuinvaltiossa, ennakkolupaa ei ole pakko myöntää. 

Kela myöntää ennakkoluvan hakemuksesta, jos julkinen 

terveydenhuolto puoltaa luvan myöntämistä. 

Euroopan parlamentti ja ministerineuvosto 

ovat hyväksyneet tänä talvena direktiivin potilaiden 

oikeuksista rajat ylittävässä terveydenhuollossa. 

Direktiivin mukaan muista EU-maista tulevia potilaita 

on kohdeltava terveydenhuollossa samoin kuin 

oman maan kansalaisia. Perimmäisenä tarkoituksena 

on taata kaikille potilaille samat oikeudet kaikkialla 

EU:n alueella. Direktiivin säännöksiä pitää noudattaa 

viimeistään vuoden 2013 lopulla. 

Potilaiden liikkuvuutta sääntelevän direktiivin 

vaikutuksia arvioi tuote Sosiaalivakuutus-lehti. 

Lue artikkeli Sosiaalivakuutus 1/11, s. 28–31. 

Lisätietoja hoitoon hakeutumisesta ulkomaille 

on verkossa www.kela.fi > Sairastaminen > Hoitoon 

hakeutuminen ulkomaille 

Lisätietoja asiakkaalle: 

Kelan Kymenlaakson kansainvälinen tilitysyksikkö, 

puh. 020 635 1808, kymenlaakso.kv(@)kela.fi 



TYÖURIEN PIDENTÄMINEN 

Opetusministeri Henna Virkkusen järjestämä toimittajatapaaminen 3.3.2011 

Opinto-ohjaus kaikilla koulutusasteilla siten, että ketju perusopetuksesta työelämään toimii katkeamatta. 

• opinto-ohjaajien koulutuksen laajennusohjelma käynnistyy 2011, 1,2 m€ varattu, koulutetaan 250 opinto-ohjaajaa 

• lukioissa jokainen opiskelija tekee henkilökohtaisen jatko-opintosuunnitelman, lukioiden oppilaanohjauksen pilotit käynnissä. 

Tavoitteena on juurruttaa hyvät mallit kaikkiin lukioihin. 

Opiskelijavalintoja kehitetään 

• yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen yhteinen sähköinen hakujärjestelmä 2013 

• todistusvalintojen osuutta kasvatetaan merkittävästi 

• hakijat kahteen ryhmään: ilman opinto-oikeutta olevat ja jo korkeakoulupaikan omaavat 

• laajemmat opintokokonaisuudet 

Ammatilliseen koulutukseen läpäisyn tehostamisohjelma 

Parannetaan jo korkeakoulututkinnon omaaville aikuisille suunnattua täydennyskoulutustarjontaa 

Toimittajan kommentti 

Missä syntyy päätös, mitkä ovat tiedekorkeakoulujen ja ammattikorkeakoulujen tarjoamat laajat opintokokonaisuudet? 

Ministeriön vastaus: yliopistot ja ammattikorkeakoulut ovat autonomisia, tekevät päätöksensä. 

STM: Verkkouutinen 07.04.2011 13:56 

MAAILMAN TERVEYSPÄIVÄ: VASTUSTUSKYKYISET BAKTEERIT UHKA TERVEYDELLE 

Maailman terveyspäivää vietetään 62. kerran tänään 

7.4.2011. Päivän teemaksi WHO on valinnut mikrobien 

vastustuskyvyn maailmanlaajuisen leviämisen. Maailman 

terveysjärjestön mukaan lääkkeille vastustuskykyiset 

mikrobit ovat uhka monien tartuntatautien parantamiselle, 

pitkittävät sairastamista ja aiheuttavat kuolemia. 

WHO:n painopiste on erityisesti HIV:ssä ja AIDSissa 

sekä tuberkuloosissa ja malariassa. WHO vetoaa hallituksiin 

ja yrityksiin, jotta ne panisivat täytäntöön sellaisia 

menettelytapoja ja keinoja, joilla erittäin vastustuskykyis- 

Suurin osa suomalaisista viihtyy huonosti työpaikallaan ja 

pohtii työpaikan vaihtamista. 

Suomalaisten asenteita, toiveita ja käyttäytymistä selvittävä 

Suomalaiset 2011 -tutkimus kertoo, että jopa kaksi 

kolmannesta kansalaisista pohtii vähintään kerran kuukaudessa 

työmotivaationsa riittävyyttä. Työpaikan vaihtoa 

harkitsee viikoittain yli kolmannes alle 45-vuotiaista kokopäivätyössä 

käyvistä suomalaisista. 

Arvostuksen kokeminen työssä korreloi vahvasti työpaikan 

vaihtomietteiden kanssa. Niistä, jotka kokevat, että 

heidän työtään arvostetaan paljon, vain 12 prosenttia pohtii 

työpaikan vaihtoa viikoittain. Lisää arvostusta kaipaakin 

25–55-vuotiaiden joukossa 66 prosenttia naisista ja 56 

prosenttia miehistä. 

Valviralta saadun tiedon mukaan Terhikki rekisteriin oli 

31.12.2010 kirjattuna laboratoriohoitajia 10 984. Kaikkiaan 

elossa olevia henkilöitä, joilla on laboratorionhoitajan 

ammattioikeus, on rekisterissä 12041. Rekisterissä 

on myös henkilöitä, joilla on yhtenä tutkintona merkitty 

laboratoriohoitajan tutkinto mutta ovat sen lisäksi suorit- 

Lyhyesti 

TYÖMOTIVAATIO HUKASSA KAHDELLA KOLMESTA 

REKISTERÖIDYT LABORATORIOHOITAJAT 

ten bakteerien leviämistä hillitään ja ehkäistään. 

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen mukaan tilanne 

on Suomessa kohtuullisen hyvä, koska bakteerien leviämistä 

pyritään torjumaan tehokkaasti. Bakteerien leviämistä 

yli maiden rajojen ei kuitenkaan pystytä estämään. 

Länsimaissa ongelmana on myös laaja ja osin turha 

antibioottien käyttö. Antibioottien teho katoaa, mitä 

enemmän bakteerit sopeutuvat ja muuntuvat antibiooteille 

vastustuskykyisiksi. Antibioottien oikea käyttö voi estää 

bakteerien vastustuskyvyn kehittymistä. 

Tutkimuksen toteuttaneen Redera Oy:n toimitusjohtaja 

Isa Merikallio sanoo, että arvostettu ja hyvinvoiva työntekijä 

palkitsee työnantajansa. Tutkimuksen toinen löydös 

on epäterveellisen ravinnon ja vähäisen liikunnan yhteys 

onnellisuuden kokemuksiin. Huono fyysinen kunto ja 

epäterveellinen ravinto heikentävät selvästi suomalaisten 

puhtia ja motivaatiota työntekoon. Tutkimuksen mukaan 

yli puolet kokopäivätyössä käyvistä kuntoliikkujista olisikin 

valmis ottamaan lisää työtunteja ja vastuuta, harvoin 

kuntoilevista vain 30 prosenttia. 

Tutkimuksen toteuttanut konsulttiyhtiö Redera on 

erikoistunut strategisiin motiivitutkimuksiin ja brändien 

rakentamiseen. 

Lähde: Kauppalehti 20.4.2011 

taneet muita tutkintoja ja voivat toimia niiden mukaisesti 

eri ammateissa. 

Vuonna 2010 laillistetun ammattiharjoittamisoikeuden 

laboratoriohoitajana sai 171 henkilöä 

(Valvira 25.2.2011)

TÄRKEITÄ PÄIVÄMÄÄRIÄ 

SUOMEN BIOANALYYTIKKOLIITTO RY 

14. -15.5.2011 Alueyhdistyspäivät Scandic Jyväskylässä 

21.5.2011 Master Programme Meeting 

Fachhochschule Salzburg - University of Applied Sciences 

-myös Suomesta edustus 

28.5.2011 Liittohallituksen kokous 

6.6.2011 Tehy: Osaamisen tunnistamien, kutsuseminaari 

26.8.2011 Opettajien ja esimiesten tapaaminen 

27.-28.8.2011 Liittohallituksen kokous 

13.-15.9. 2011 NML-kongressi, Köpenhamina 


1.10.-31.10.2011 Erityispätevyyden haku 

6.-7.10. 2011 Laboratoriolääketiede ja näyttely 2011 

13.-14.10.2011 Vanhustyön vastuunkantajat – gerontologinen kongressi 

Marina Congress Center Helsinki 

14.-15.10.2011 EPBS meeting, Utrecht, Netherlands 


19.11.2011 Valtakunnallinen Bioanalyytikko-opintopäivä, Turku 

(Varsinais-Suomen Bioanalyytikot ry) 

Liittohallituksen kokous 

20.11.2011 Liittokokous, Turku 


STTK ei ole tyytyväinen niin sanotun Ahtelan ryhmän 

esitysten edistämiseen sosiaali- ja terveysministeriön työryhmissä. 

STTK:n ja Akavan edustajat ovat jättäneet eriävän 

mielipiteen valtiosihteeri Vesa Rantahalvarin johtaman 

työterveyshuoltotyöryhmän esityksiin ja loppuraporttiin. 

Ryhmässä valmisteltiin työterveyshuollon laadun 

ja vaikuttavuuden parantamista työurien nykyistä tehokkaammaksi 

tukemiseksi. STTK:n mielestä työterveyshuollon 

suuntaaminen työurien pidentämiseksi ja kattavuuden 

parantamiseksi edellyttää työterveyshuoltolain korjaamista. 

- Rantahalvarin työryhmä ehdotti tilanteen korjaamista 

ainoastaan suosituksin, moittii STTK:n pääsihteeri Leila 

Kostiainen. 

Työterveyshuoltolain tavoitteeksi tulisi STTK:n mielestä 

jo laissa säätää myös työhyvinvoinnin parantaminen, 

jotta siihen liittyvän työn kehittäminen saadaan juurrutettua 

kaikille työpaikoille. 

- Erityisesti työterveyshuoltopalveluiden takaaminen 

pätkätyöntekijöille edellyttää lakitasoista suojaa, mitä työryhmän 

esitys ei pidä sisällään, Leila Kostiainen korostaa. 

Ahtelan ryhmässä todettiin yksimielisesti, että nykyi- 

UUTUUSKIRJA 

Koivuniemi Kauko & Simonen Kimmo. 

2011. Kohti asiakkuutta. Ihmistä 

arvostava terveydenhuolto. PerSona-sarja. 

Duodecim. 

Tekstistä poimittua; ”Epätyypillinen 

verikoe…..Laboratoriossa ei kuitenkaan 

suostuttu ottamaan näytettä, 

josta ei ollut tietokoneella lähetettä. 

Lääkärin tekemä paperinen lähete ei 

riittänyt…. 

Useita puhelinsoittoja myöhemmin 

selvisi, että kannattaa täyttää 

alusta alkaen tyhjä lomake. Ohjeita 

kysyttiin luonnollisesti laboratoriosta, 

jossa ei kuitenkaan ollut osaamista 

tyhjän lomakkeen täyttämisestä. Siellä 

vain otettiin vastaan valmiit lomakkeet 

ja toimittiin niiden mukaan. Yrityksen 

ja erehdyksen kautta sitten 

osaston henkilökunta rakensi sähköisen 

tyypityspyynnön, jonka laboratoriokin 

hyväksyi.” 

Tässä on kyllä mietittävää. 

Seija Tuokko 

Tiedote 1.3.2011 

STTK VAATII LAIN SUOJAA PÄTKÄTYÖNTEKIJÖIDEN TYÖTERVEYSHUOLLOLLE 

nen työterveyshuoltolaki jättää lyhyissä työsuhteissa työskentelevät 

pätkätyöntekijät tosiasiallisesti työterveyshuoltolain 

etujen ulkopuolelle. Tilanne johtuu siitä, että työsuhteiden 

lyhyyden vuoksi yhteyttä työterveyshuollon ja 

työntekijän välille ei ehdi syntyä. 

- Jotkut työnantajat jopa estävät pätkätyöntekijöitä pääsemästä 

työterveyshuoltoon, Kostiainen ihmettelee. 

Ahtelan ryhmän esityksiä käsiteltiin kahdessa sosiaali- ja 

terveysministeriön työryhmässä ja yhdessä työ- ja elinkeinoministeriön 

työryhmässä. Kahdessa ryhmässä saavutettiin 

yksimieliset esitykset ehdotusten eteenpäin viemiseksi. 

Lisätiedot: STTK:n pääsihteeri Leila Kostiainen, puhelin 

0400 805 417. 

Taina Lepistö 

verkkoviestintäasiantuntija 

Toimihenkilökeskusjärjestö STTK 

PL 421, 00101 Helsinki, 

Mikonkatu 8 A, 6 krs, 00100 Helsinki 

puh. 09 1315 2287, 040 1841464 

www.sttk.fi 

Sosiaali- ja terveysministeriön asetus 341/2011 laadunhallinnasta ja potilasturvallisuuden täytäntöönpanosta laadittavasta suunnitelmasta. 

(http://www.finlex.fi/fi/laki/kokoelma/2011/20110341.pdf). Asetus tulee voimaan ensimmäinen päivä toukokuuta 2011. 


Sosiaali- ja terveysalan perustutkinnon 

yhdeksi valinnaiseksi 

tutkinnon osaksi (10 ov) on 

esitetty näytteenotto ja asiakaspalvelu 

kliinisessä laboratoriotyössä, joka on 

osa bioanalyytikon tutkinnon (210 

ov) ydinosaamisaluetta. Sosiaali- ja 

terveysalan perustutkinnon laajuus 

on 120 ov (180 op) sisältäen perusopintojen 

ohella pakollisena yhden 

vaihtoehtoisen koulutusohjelman ja 

valinnaiset tutkinnon osat. Opetussuunnitelman 

tarkastelusta saa käsityksen, 

että koulutus muodostuu pienistä 

kokonaisuuksista, on pirstaleinen 

ja hyvin erilaisiin tehtäviin sosiaali- 

ja terveyshuollossa suunnattu. 

Jatkuva koulutuksen laajentaminen 

vaarantaa lähihoitajan tehtävissä tarvittavan 

ydinosaamisen saavuttamisen 

ja ammatti-identiteetin kehittymisen. 

Sosiaali- ja terveydenhuollossa 

tarvitaan monenlaista asiantuntemusta, 

jota varten ovat muodostuneet erilaiset 

ammattiryhmät ja niille suunnattu 

koulutus. Laadukkaat palvelut 

edellyttävät aina monen ammattiryhmän 

yhteispanosta. Lähihoitajilla on 

työelämän tarpeisiin perustuva oma 

arvokas osaamisalue ja tehtäväkenttä 

terveydenhuollossa. Koulutuksessa 

tulisi keskittyä ammatin ydinosaamisalueen 

opintoihin. 

Luonnoksesta ei tarkalleen ilmene, 

minkälaisiin tehtäviin 10 ov:n näyt- 



Lausunto sosiaali- ja terveysalan 

perustutkinnon valinnaisten tutkinnon 

osien ”näytteenotto ja asiakaspalvelu 

kliinisessä laboratoriotyössä” luonnoksesta 

teenotto ja asiakaspalvelun opinnoilla 

pyritään. Näytteenottotehtäviin 

laboratoriossa eivät nämä opinnot riitä 

eikä siihen ole tarvetta. Jos laboratoriossa 

on pulaa näytteidenottajista, 

laboratorion johdon tulee huolehtia 

että bioanalyytikkokoulutuksen aloituspaikkoja 

on riittävästi. Vain siten 

voidaan varmistaa, että laboratorion 

näytteidenotossa on tarvittava osaaminen. 

Jotta voidaan varmista, että 

laboratoriotutkimusten näytteet ovat 

oikein otetut ja täyttävät niille asetetut 

laatuvaatimukset, tarvitaan näyttöön 

perustuvaa tietoa paitsi näytteenotosta 

myös laboratoriotutkimuksista 

ja niiden asettamista laatuvaatimuksista: 

koko laboratoriotutkimus-prosessin 

hallintaa. Laboratoriotutkimus-prosessi 

käsittää preanalyyttisen 

(johon sisältyy myös näytteenotto ja 

asiakaspalvelu), analyyttisen ja postanalyyttisen 

vaiheen. Tämä osaaminen 

edellyttää laajat kliinisen laboratoriotyön 

opinnot. Kapea-alainen 

osaaminen ei mahdollista henkilöstön 

joustavaa käyttöä laboratoriossa. 

Ongelmaksi muodostuu henkilöstön 

tarkoituksenmukainen liikuteltavuus 

laboratorion työtehtävissä. 

Asiakaslähtöisten terveyspalvelujen 

tuottamisen kannalta katsottuna 

näemme ainoana tarkoituksenmukaisena 

vaihtoehtona, että lähihoitajille 

suunnitellaan opinnot, jotka 

mahdollistavat hankkimaan lähihoitajan 

omassa työssä tarvittavan laboratoriotutkimustenpreanalyysivaiheen 

perusosaamisen. Opetus tulee 

suunnitella ja toteuttaa laboratoriotyöhön 

perehtyneen opettajan asiantuntemusta 

hyödyntäen. Esitetyssä 

muodossa opinnot eivät tuota osaamista, 

jota terveydenhuollossa tarvitaan. 

Luonnoksessa opintokokonaisuuden 

ammattitaitovaatimukset ovat 

pääosin sellaisia, joiden tulee olla lähihoitajakoulutuksen, 

ei vapaasti valittavien 

opintojen tavoitteita. Ne eivät 

tuota näytteenoton osaamista. Toisaalta 

osa ammattitaitovaatimuksista 

on ajallisesti mahdoton saavuttaa 

ja epätarkoituksenmukaisia, koska 

niiden ymmärtämiseen tarvittavat 

perusopinnot puuttuvat: esimerkiksi 

”käyttää laboratoriotyössä tarvittavia 

perusvälineistöä, -laitteistoa ja -menetelmiä”. 

Suomen Bioanalyytikkoliiton 

hallituksen puolesta 


puheenjohtaja 

Seija Tuokko 

varapuheenjohtaja

Anja valmistui ensimmäiseltä 

laboratorioteknillisten apulaisten 

kurssilta vuonna 1954. 

Heti alusta alkaen hän oli aktiivinen 

oman ammattikuntansa puolestapuhuja. 

Uuden ammatin edustajina 

laboratorioteknillisten apulaisten piti 

todistaa kelpoisuutensa laboratoriotyössä. 

Anja työskenteli laboratorioteknillisenä 

apulaisena, laboratoriohoitajana, 

osastonhoitajana ja vt. ylihoitajana 

useassa pääkaupunkiseudun 

laboratoriossa. Vuonna 1974 hän suoritti 

patologian erikoistumisopinnot. 

Anja oli mukana perustamassa 

liittoamme. 18.1.1958 allekirjoitettiin 

sopimus Suomen Sairaalalaborantit 

ry nimisestä yhdistyksestä Helsingissä 

tieteellisten Seurojen talolla. 

Anja oli yksi sopimuksen allekirjoittajista. 

Kurssilaiset muistavat Anjan 

Ari saapui työyhteisöömme ujona 

opiskelijana, joka keskittyi 

käytännön harjoitteluun 

ja laboratoriotyön oppimiseen intensiivisesti. 

Bioanalyytikon ammattiin 

valmistuminen oli hänelle iso asia. 

Se vaati lujaa työtä ja paljon tsemppausta. 

Valmistumista Pohjois-Karjalan 

AMK:sta kesällä 2010 juhlittiin 

koko työyhteisön voimin kakkukahvilla. 

”Tuntui kuin oma poika olisi 

valmistunut” muistelee yksi Arin 

mentoreista. 

Ari oli ihastuneen iloinen saatuaan 

vakituisen toimen lähes saman 

tien valmistumisen jälkeen. Työura 

edistyi nopeasti päivystävästä laboratoriohoitajasta 

eritelaboratorion vastuuhoitajaksi. 

Työyhteisön jäsenenä 

Ari oli reipas, aktiivinen ja aina valmis 

järjestämään yhteisiä juttuja, joita 

olivat muun muassa porukkalotto 

ja leffarinki. Yksityiselämässä erilai- 

in Memoriam 

Anja kornilow 

yksi liittomme perustajajäsenistä 

28.3.1931 – 5.2.2011 

kiRJOiTTAJA: SEiJA TUOkkO, LiiTON vARAPUHEENJOHTAJA. 

Tekstiä laatiessani olen haastatellut mm.Anna-Liisa Scharfia (liiton ensimmäinen puheenjohtaja) ja Anjan aviomiestä Kalevia. 

innokkaana ja tarmokkaana toimijana 

yhdistyksessä. Kokouksissa hänellä 

oli aina uusia ehdotuksia, jotka hän 

oli huolella valmistellut. Myöhemmin 

Ari Lievonen 

23.3.1970 – 9.3.2011 

Koskaan ei tiedä, 

onko aikaa paljon vai vähän. 

Yhtäkkiä vain huomaa, 

se päättyi tähän. 

Kun sammui sydän läheisen, 

on aika surun hiljaisen. 

set urheiluharrastukset, muun muassa 

lentopallo, olivat Arille tärkeitä. 

Hyvin nopeasti Ari lähti mukaan 

myös yhdistystoimintaan. Etelä-Karjalan 

Bioanalyytikoiden virkistysvastaavana 

hän organisoi iloisia yhdistystapahtumia 

erityisellä innokkuudella. 

Ja jo ensimmäinen edustus Bioanalyytikkoliiton 

liittokokouksessa toi pestin 

liittohallituksen varajäsenenä. 

Niin moni asia jäi kesken aktiivisen 

miehen elämässä. 

hän toimi myös yhdyshenkilönä kurssilaisiinsa 

ja yhdistyksen toiminnassa 

mukana olleisiin. Anja osallistui liiton 

senioritoiminnan käynnistämiseen ja 

oli aktiivien toimija. Kun keräsimme 

aineistoa liiton historiikkia varten, 

Anja oli aina valmis antamaan 

apua. Hänet palkittiin yhtenä muistitiedon 

keruukilpailuun osallistujana. 

Karjalainen syntyperä näkyi Anjassa 

iloisena, vilkkaana sosiaalisen toimijana. 

Wiipurin yhdistyksen arkistosta 

hänen ansiostaan osa aineistoa siirrettiin 

Kansallisarkistoon. Sairaus vei 

Anjan vuoteeseen juuri siinä vaiheessa, 

kun olimme valmistautumassa liiton 

50-vuotisjuhlaan. 

Me jäämme kaipaamaan Anjaa 

seurallisena, joukkonsa koossa pitävänä, 

tarmokkaana toimijana ja iloisena 

karjalaisena. 

Aria lämmöllä muistaen: 

Työkaverit 

Etelä-Karjalan keskussairaalan 

kliinisen kemian laboratorio 

Hallitustoverit 

Bioanalyytikko 2/2011 41 

Etelä- Karjalan Bioanalyytikot ry


SEnIORIT 

Seniorit vierailivat Katajanokan vankilassa 5.4.2011 

Tulevat seniorit 

Muistattehan hyvissä ajoin ilmoittaa liiton toimistoon ajankohdan, jolloin jäätte eläkkeelle. 

Jäsenmaksuajot tehdään aina heti tammikuun alussa ja jäsenmaksu määräytyy 

sen hetkisen jäsenrekisteritiedon perusteella. Eläkkeelle jäädessä voit jatkaa seniorijäsenenä, 

halvemmalla jäsenmaksulla mutta samoin jäseneduin. Liiton senioreilla on 

myös paljon yhteistä toimintaa. 

Laita ilmoitukseesi seuraavat tiedot: 

• Nimi (sukunimi, etunimi) 

• Jäsennumero 

• Yhteystiedot 

• Osoite 

• Alueyhdistys, johon kuulut 

• Jatkatko seniorijäsenenä vai haluatko erota. 

Voit tehdä ilmoituksen jäsenmuutoksesta liiton kotisivuilla (jäsensivut) tai lähettämällä 

viestin osoitteeseen toimisto@bioanalyytikkoliitto.fi

Pohjois-Karjalan Bioanalyytikot 

kokoontuivat kahtena tammikuisena 

iltana 2011 Marttojen opastamina 

tutustumaan Italialaiseen keittiöön. 

Tunnelma oli pakkaspäivästä huolimatta 

lämmin ja poreileva! 

Luovuutta näillä ruokakursseilla oppii 

aina. Focaccialeivät saivat illoissa selvästi 

eri muodot: leipäsistä sämpylöihin. 

faccacialeipä 

Anti Pasta tarkoittaa ennen pastaa, 

näin analyytikoiden mieleen sana 

anti toi kyllä jotain muuta. Työohjeita 

olemme tottuneet lukemaan ja 

niin uusiin ruokalajeihin solahtaminen 

sujui ongelmitta. 

Anti Pastaksi Martat olivat valinneet 

ilmakuivattua kinkkua hunaja- 

ja kandelop’melonin kera, taiteilijamme 

tekivät todella upeat annokset! 

Insalata capresem – muunneltuna 

pestokastikkeen kera. Salaattiohje 

hämmensi kohdassa ripottele oliiviöljyä… 

Lorauttaminen olisi ollut luontevampi 

sana. Me suomalaiset annostelemme 

kermaa ja voita avokätisesti, 

italialaisilla vastaavasti oliiviöljy, 

italialaisen illan anti pasta annokset 

Keväiseen tapaan 

TEkSTi JA kUvAT: MiRJAMi kyLMäLä, mirjami.kylmala@telemail.fi 

tomaatit (sellaisenaan tai aurinkokuivattuna) 

ja monenlaiset juustot tekevät 

ruoista niin maittavia! 

Pastan keittäminen on suorastaan 

taidetta, saaden kokin välillä myhäilemään 

mietteliäästi. Lajivalikoima 

pastakaupassa on päätä huimaava 

kertoivat Italiassa matkailleet. Iltojemme 

Gorgonzola-Päärynäpasta 

oli oikeasti herkullista ja antoi uusia 

näkökulmia vihannesten ja hedelmien 

yhdistämiseen pastalinjalla juustoa 

unohtamatta! 

Grissinit muistuttivat kovasti suolatikkuja, 

mutta olivat verrattomasti 

herkullisempia! Kiitoksia sateli kotiväeltä, 

kun ylimäärät tarjoilimme 

heille. 

Kommelluksena tällä kurssilla oli 

akun loppuminen kamerasta jälkiruokien 

kohdalla. Panna cotta aprikoosikastikeella 

ja Tiramisu kah- 

insalata capresem, 

muunneltuna ja pestokastike 

hymyjä ruokaa odotellessa 

pastankeittäjän myhäily 

vikupposen kera kruunasivat aterian. 

Hymyssä suin ja kylläisinä, hyvillä 

ohjeilla evästettyinä suuntasimme 

kotiin nukkumaan! 

grissinit, melkein suolatikut 


Alueyhdistysten ilmoitukset 

Etelä-Karjalan Bioanalyytikot ry:n 

SÄÄNTÖMÄÄRÄINEN VUOSIKOKOUS 

to 22.9.2011 kello 18 

Ravintola Wanhassa Makasiinissa 

(Satamatie 4, 53900 Lappeenranta) 

Kokouksessa käsitellään sääntömääräiset asiat. 

Tervetuloa! 

Ilmoittautumiset ruokailun vuoksi pe 16.9.2011 mennessä 

varapuheenjohtaja Kaija Kiiskille sähköpostilla kaija. 

kiiski@gmail.com tai puh. 050 531 8789. 

Uudenmaan Bioanalyytikoiden 

ILLALLISRISTEILY 30.8.2011 

Lähtö kello 18.00 kauppatorilta. 

Risteilyn kesto on noin kaksi tuntia. 

Illallisristeilyn hinta on 20 €. 

Hintaan sisältyy laivamatka, 

runsas illallinen noutopöydästä, 

jälkiruoka sekä kahvi/tee. 

Tervetuloa kaikki varsinaiset jäsenet, 

seniorit ja opiskelijat. 

Varmista paikkasi 30.7.2011 mennessä 

lähettämällä viesti osallistumisestasi 

osoitteeseen ubi.hallitus@gmail.com 

Lisäinformaatiota risteilystä saat sähköpostiisi. 


POHJOLAN BIOANALYYTIKKOPÄIVÄ 

15. 10. 2011 

Oys luentosali 10. 

Järjestämme perinteisen koulutuspäivän, 

Pohjolan Bioanalyytikkopäivän 15.10.2011 

Luentoaiheina: 

• Näytteenoton ergonomiaa 

• Lasten näytteenotto 

• Mikrobiologinen näytteenotto 

• Spirometrian suorittaminen 

• Keuhkosairaudet 

• Päätöksen teon vaikeudesta 

Lisäksi käymme tutustumassa OYS Päivystyslaboratorion 

automaatiolinjastoon. 

Laitathan päivämäärän kalenteriisi. 

Tarkempi ohjelma seuraavassa Bioanalyytikko lehdessä ja 

Alueyhdistyksemme kotisivuilla. 

Tervetuloa! Opintopäivätoimikunnan psta: Eila Rantsi 

POHJOLAN BIOANALYYTIKOT, POSBIT RY. 

Hyvät pohjois-suomalaiset 

laboratoriohoitajat/bioanalyytikot, 

Olemme suunnittelemassa Pietarin matkaa 1.– 4.9.2011. 

Kun matkan hinta ja ohjelma varmistuu laitamme siitä 

lähiaikoina lisätietoja kotisivuillemme. 

Seuraathan ilmoittelua. 

Kevätterveisin PoSBit ry:n hallitus

Suomen Bioanalyytikkoliitto ry, 

Finlands Bioanalytikeförbund rf 

Liittohallitus 2011–2012 

Pu h e e n j o h t a j a 


GSM 050 379 7921 

mikapalda@gmail.com 

Va r s i n a i s e t j ä s e n e t 

Raija Lahdenperä 

GSM 040 720 7840 

raija.lahdenpera@elisanet.fi 

Karin Lauren 

GSM 040 070 5396 

karin.lauren@gmail.com 

Tommi Kuusela 

GSM 040 742 2139 

kuusela.tommi@hotmail.com 

Pirjo Natri 

GSM 040 721 6494 

pirjo.natri@pp.inet.fi 

Ismo Rokka 

GSM 050 358 3950 

ismo.rokka@hus.fi 

Tarja Tick-Sinkkilä 

GSM 040 563 0364 

tarja.tick-sinkkila@phsotey.fi 

Maija Vuorenpää 

GSM 050 910 5984 

maija.vuorenpaa@gmail.com 

Va r a p u h e e n j o h t a j a ( 2 0 1 1 ) 

Seija Tuokko 

GSM 040 506 7632 

seija.tuokko@pp.inet.fi 

Va r a j ä s e n e t 

Terhi Pokkinen 

terhi.pokkinen@pp1.inet.fi 

Kirsi Hukkanen 

GSM 040 516 8479 

rkkhukkanen@hotmail.com 

Kaisa Kinnarinen 

GSM 044 345 7132 

kaisa.kinnarinen@hotmail.com 


S U O M E N B I O A N A LY Y T I K K O L I I T TO R Y, 

F I N L A N D S B I O A N A LY T I K E R F Ö R B U N D R F 

Alueyhdistysten puheenjohtajat ja osoitteisto: 

Etelä-Karjalan Bioanalyytikot ry 

Kirsi Turtia puh. 050 575 5598 

Mäkitervakontie 11 A 10, 53920 LAPPEENRANTA 

e-mail kirsi.turtia@gmail.com 

Etelä-Savon Bioanalyytikot ry 

Lea Salomaa puh. 044 533 9550 

puh. työ (015) 351 2474 

Graanintie 35 as 22, 50190 MIKKELI 

e-mail lea.salomaa@gmail.com 

Kanta-Hämeen Bioanalyytikot ry 

Marjo Anttila puh. työ (03) 629 2287 

Kylätie 8 B 17, 13500 HÄMEENLINNA 

e-mail kanta-hame@bioanalyytikkoliitto.fi 

Keski-Suomen Bioanalyytikot ry 

Kati Bergendahl puh. 050 597 2119 

Isokatu 1a A 2, 40520 JYVÄSKYLÄ 

e-mail kati.bergendahl@elisanet.fi 

Kymen Bioanalyytikot ry 

Pia Nykänen, puh. 045 7840 1510, 

puh. työ (05) 2205 404 

Saarinkotie 33-35 C 12, 48310 KOTKA 

e-mail pia.nykanen@carea.fi 

Lakeuden Bioanalyytikot LaBit ry 

Jaana Perälä-Haapa-aho puh. 050 522 8618 

Suovillanpolku 8, 60510 HYLLYKALLIO 

e-mail jaana.pha@gmail.com 

Pirkanmaan Bioanalyytikot ry 

Arja Alkula puh. 050 528 3887, 

puh. työ (03) 3117 6154 

Aarnikuja 3, 33710 TAMPERE 

e-mail arja.alkula@pshp.fi 

Pohjois-Karjalan Bioanalyytikot ry 

Arja Hakala puh. 050 411 9081 

Niinivaarantie 77 A , 80230 JOENSUU 

e-mail arjahakal@gmail.com 


Pohjois-Savon Bioanalyytikot ry P-S Ba ry 

Tero Hongisto puh. 040 565 2941, 

puh. työ (017) 173 155 

Lohkaretie 1 B 4, 70700 KUOPIO 

e-mail tero.hongisto@uku.fi 

Pohjois-Suomen Bioanalyytikot PoSBit ry 

Eila Rantsi puh. 044 260 4789, 

puh. työ 044 703 6284 

Nujulantie 3 A, 90420 OULU 

e-mail eila.rantsi@ouka.fi 

Päijät-Hämeen Bioanalyytikot ry 

Tarja Tick-Sinkkilä puh. 040 563 0364 

Laurilantie 13, 15860 HOLLOLA 

e-mail tarja.tick-sinkkila@phsotey.fi 

Satakunnan Bioanalyytikot ry 

Katri Tunttunen puh. 050 342 4826 

Itsenäisyydenkatu 64 as 2, 28100 PORI 

e-mail katri.tunttunen@satadiag.fi 

Uudenmaan Bioanalyytikot ry 

Risto Hilla puh. 040 556 1334 

Untamonkatu 10 E 66, 00610 HELSINKI 

e-mail risto.hilla@kolumbus.fi 

Vaasan Seudun Bioanalyytikot ry, 

Vasanejdens Bioanalytiker rf 

Paulina Forss puh. 040 583 6508 

Näsebackvägen 21, 

68500 KRONOBY/KRUUNUPYY 

e-mail paulina.forss@kpshp.fi 

Varsinais-Suomen Bioanalyytikot ry 

Pipsa Allén puh. 044 046 7747, 

puh. työ (02) 313 0166 

Peltopohjankatu 7, 21280 RAISIO 

e-mail pipsa.allen@tyks.fi


Luotettava CRP-tulos 

hoitopäätöksen tueksi! 

QuikRead go ® 

CRP-tulos 2 minuutissa 

automaattinen – ei manuaalivaiheita 

joustava ja kestävä laite 

helppo kuljettaa mukana 

Orion Diagnostica Oy, puh. 010 426 2709 

www.oriondiagnostica.fi , sähköposti: suomi@oriondiagnostica.fi 

Vain yksi 

on nopein. 

Made 

in Finland

SEnIORIT - Escola Superior de Tecnologia da Saúde de Coimbra

Create successful ePaper yourself

Delete template?

Save as template?