Skeptikko 45, 2/2000 - Skepsis ry
Skeptikko 45, 2/2000 - Skepsis ry
Skeptikko 45, 2/2000 - Skepsis ry
You also want an ePaper? Increase the reach of your titles
YUMPU automatically turns print PDFs into web optimized ePapers that Google loves.
Sergei Kolmakow vastaa:<br />
Puutteellisesti tunnettuja<br />
ilmiöitä on uskallettava tutkia<br />
Maailmankuulu aivotutkija Natalia<br />
Behtereva*, joka on mm. Suomen<br />
Akatemian ulkomainen jäsen, kirjoittaa<br />
seuraavasti:<br />
”Koko pitkän elämäni ajan olen tutkinut ihmisen<br />
eläviä aivoja. Kuten monet muutkin, eri ammateissa<br />
työskentelevät ihmiset, olen väistämättä<br />
törmännyt ”omituisiin” ilmiöihin.<br />
Monista asioista - jotka toisaalta ikään kuin<br />
ovat olemassa ja toisaalta ikään kuin niitä ei olisi,<br />
joista monet ihmiset tietävät, mutta vaikenevat<br />
tai kritisoivat raivoisasti ripustamalla nimityslappuja<br />
- kerron myös tässä. Sen takia etten halua<br />
näyttää siltä, kuin ilmiöitä ei olisi. Senkin<br />
takia, että toivon - tulee vielä aika ja ”omituiset”<br />
ilmiöt tulevat ymmärretyiksi. Ja sen takia, että<br />
ottaen nämä ilmiöt huomioon me voimme luoda<br />
itsellemme täydellisemmän kuvan siitä, miten ihminen<br />
ajattelee. Ja kenties vielä täydellisemmin<br />
- mitä ihminen on” [1].<br />
Olen itse törmännyt näihin ”omituisiin ilmiöihin”<br />
tutkiessani akateemikko V. Popovin ja<br />
akateemikko V. Alekseevin opastuksella Venäjän<br />
viimeisen imperaattorin Nikolai II:n ja Romanovien<br />
tsaariperheen ”mystiseen katoamiseen”<br />
liittyviä asioita [2] sekä kruunua tavoittelevia<br />
henkilöitä [3]. Monet asiat tulivat silloin ymmäretyiksi,<br />
mutta yhtä paljon jäi selitystä vaille.<br />
Esimerkkinä - miten Grigori Rasputin pystyi<br />
tyrehdyttämään verenvuodon hemofiliaa sairastavalta<br />
kruununperijä Alekseilta silloisten<br />
huippulääkäreiden ollessa avuttomina. Väistämättä<br />
heräsi kysymys: kuinka harvinaisia tämänkaltaiset<br />
ilmiöt ovat ja voidaanko niitä tutkia?<br />
Aloitin alustavat tutkimukset vuonna 1999. Jostain<br />
syystä tiedotusvälineet kiinnostuivat niistä<br />
samoin kuin skeptikotkin. Viimeksi mainitut<br />
käyttävät tutkimuksiini kohdistuneissa arvosteluissaan<br />
[4-12] lyömäaseenaan sitä, mitä muut<br />
ovat kirjoittaneet minusta (toisen käden tieto)<br />
eikä sitä, mitä itse olen kirjoittanut [13-15] tai<br />
esittänyt tieteellisissä kongresseissa [16-20].<br />
28<br />
Tutkimustaustasta, tutkittavina olevista ilmiöistä<br />
sekä menetelmistä (perehtymättä niihin) esitetään<br />
kierteleviä vihjauksia. Muiden tutkijoiden, joihin<br />
viittasin aiemmin, tekemistä töistä vaietaan tai<br />
niitä vääristellään tahallisesti tai niiden tuloksia<br />
vähätellään [11, 12].<br />
Tutkimuskohteena olevien ilmiöiden olemassaoloa<br />
ei tiede enää kiellä. Monet ilmiöistä liittyvät<br />
ihmisen psyykeen ja tajuntaan. Aikaisemmin<br />
jopa niiden mainitseminen oli ankarasti kielletty<br />
tieteellisissä julkaisuissa oppikirjoista puhumattakaan.<br />
Nykyisin tutkimustiedon lisääntyessä<br />
ilmiöistä kirjoitetaan koulun psykologian kirjastoon<br />
kuuluvassa oppikirjassa:<br />
”Vielä yhden psyyken ja tajunnan arvoitus voi<br />
liittyä aivojen oikean puoliskon informaatiokäsittelyn<br />
erikoisuuksiin. Kyseessä ovat ilmiöt, joita<br />
kutsutaan parapsykologisiksi ilmiöiksi - sellaiset<br />
kuten, esimerkiksi, selvänäkeväisyys, telepatia<br />
jne. On ilmeistä, että tämän ongelman ratkaisemiseksi<br />
on kerättävä ja huolellisesti analysoitava<br />
empiiristä, kokemusperäistä tietoa, joka voisi tukea<br />
näiden ilmiöiden läsnäoloa. Tästä huolimatta<br />
nykyaikainen aivotiede ei langeta periaatteellista<br />
kieltoa tällaisten ilmiöiden olemassaololle. Viime<br />
mainittu on yhteydessä ensisijaisesti oikean<br />
aivopuoliskon informaatiokäsittelyn erikoismahdollisuuksien<br />
kanssa.<br />
Runsas tieto puhuu sen puolesta, että oikean<br />
aivopuoliskon informaatiokäsittelyn mekanismin<br />
rakenneosat eivät noudata formaalilogiikan lakeja,<br />
eivät ole sidoksissa syy-seuraus suhteilla<br />
eivätkä ole rajoitettuja todennäköisyys-ennustuksen<br />
raameilla. Tämän takia niiden osallistumista<br />
niin kutsuttuihin ”yliaistillisiin” aistihavaintoihin<br />
ei voida hylätä a priori” [21].<br />
Harvoilla ”parantajilla” esiintyviä ilmiöitä<br />
kuten makro- ja mikrotelekinesia, telepatia ym.<br />
pystytään rekisteröimään sekä fysiikan ja kemian<br />
[22-27] että biologisin [28] menetelmin ja<br />
siten tutkimaan. Arvostelijaksi <strong>ry</strong>htyneen Pertti<br />
SKEPTIKKO 2/<strong>2000</strong>
Change language