Skeptikko 45, 2/2000 - Skepsis ry
Skeptikko 45, 2/2000 - Skepsis ry
Skeptikko 45, 2/2000 - Skepsis ry
Create successful ePaper yourself
Turn your PDF publications into a flip-book with our unique Google optimized e-Paper software.
4<br />
Vaihtoehtohoidot<br />
psykologin silmin<br />
Tampereen yliopiston tutkija, psykologi<br />
Hanna Svennevig kiinnostui psykosoma-<br />
tiikasta paljon ennen kuin meni yliopistolle<br />
töihin. Gradunsa hän teki atooppisen ihottuman<br />
psykosomaattisista tekijöistä. Työtä tehdessään<br />
hän huomasi, että ihmisen kokema fyysinen terveys<br />
ja psyykkinen stressaantuminen kytkeytyvät<br />
tiiviisti toisiinsa.<br />
- Ihottuman vaikeusaste korreloi minäkuvan<br />
kanssa: mitä laajalle levittyneempi ja vaikeampi<br />
kutina ihottumassa on, sen huonompana ihmisenä<br />
potilaat itseään pitävät ja sitä enemmän kokevat<br />
stressiä.<br />
Tuttavaltaan Svennevig kuuli, että joku oli käynyt<br />
Rosen-terapia -nimisessä hoidossa ja kokenut<br />
sen mullistavaksi. Tutkijaa kiinnosti se, että hoidossa<br />
käynyt ihminen puhui nimenomaan psyyken<br />
alueella tapahtuneista ilmiöistä. Kuitenkin<br />
Rosen-hoito koskettelee pelkästään kehoa.<br />
- Selkeästi se, mitä hoidossa oli tapahtunut,<br />
kuulosti psykoterapeuttiselta. Aloin tutkia, mistä<br />
on kysymys.<br />
Tutkimuksen tulokset ”liian hyviä”<br />
Internetistä löytyi satamäärin kaikenlaisia kehoa<br />
manipuloivia hoitoja, joista Svennevig valikoi<br />
kohteekseen neljä erilaista hoitomuotoa.<br />
Niistä kaksi keskittyy psyyken alueen ongelmiin<br />
ja kaksi ei keskity. Psyykestä puhuvat Rosen-terapia<br />
ja Rebalancing-kehoterapia. Psyyken alueen<br />
ongelmiin keskittymättömät ovat vyöhyketerapia<br />
ja Kajava-hieronta.<br />
Menetelmäksi Svennevig valitsi tilastollisen<br />
tutkimuksen: hän teki hoidoissa kävijöillä laajan<br />
lähtötason kartoituksen, joka koski mm. oireistoa,<br />
mitä on tultu hoidattamaan sekä psyykkisen<br />
hyvinvoinnin tilaa. Hoitojakson päätteeksi teh-<br />
tiin loppukysely ja puolen vuoden kuluttua siitä<br />
seuranta. Hoitojakson aikana seurattiin kahteen<br />
kertaan ns. välitöntä vaikutusta, eli mitä tapahtui<br />
tietyille tunnetiloille itse hoitopäivän aikana.<br />
Kyselylomakkeet toimitettiin 40 hoitajalle,<br />
jotka jakoivat niitä 200 asiakkailleen. Lähtötilakartoituksia<br />
tuli takaisin 109. Matkan varrella<br />
vastaajista tippui pois suurin osa niin, että seurannassa<br />
oli mukana enää 55 henkilöä. Ehjän<br />
tutkimuskartoitussarjan teki 43 vastaajaa.<br />
- Vastaajien väheneminen matkan varrella kertoo,<br />
että hoitoihin hakeudutaan usein kokeilumielessä.<br />
Hoidossakäymisen kulttuuri on palan haukkaamista<br />
sieltä, toisen täältä, Svennevig sanoo.<br />
Jos hoito ei toimi, se lopetetaan. Jos taas koetaan,<br />
että tuloksia saadaan, hoitoja tietysti jatketaan.<br />
Tämä vääristää Svennevigin tutkimuksen<br />
tulosta siten, että tulokset ovat liian hyviä.<br />
- Kun ihmiset hyödyn kokemisen lisäksi maksavat<br />
itse hoitonsa, esimerkiksi 230 markkaa<br />
käynnistä, vaatii aikamoista pokeria myöntää<br />
jälkeenpäin itselleen, että hoitosarjasta ei ollut<br />
mitään hyötyä.<br />
Naiset hoitavat naisia<br />
Svennevigiä kiinnosti myös, minkälaiset ihmiset<br />
hoidossa käyvät. Niistä 109:stä, jotka palauttivat<br />
lähtötilakartoituksen, oli naisia 100. Myös<br />
hoitojen antajat olivat kolmea poikkeusta lukuunottamatta<br />
naisia. Hoidoissa kävijöistä suurimmalla<br />
osalla oli lukiotasoinen koulutus, jatkokoulutuksesta<br />
yleisin oli opistotasoinen tutkinto.<br />
Otos ei edustanut naisia keskimäärin. Hoidoissa<br />
käyneet naiset olivat keskimääräistä paremmin<br />
koulutettuja: akateemisia oli peräti 18,3 prosenttia.<br />
Tutkijan ennakkoajatus siitä, että hoidoissa<br />
käyvät taikauskoon taipuvaiset kouluttamattomat<br />
SKEPTIKKO 2/<strong>2000</strong>
Change language