Skeptikko 45, 2/2000 - Skepsis ry
Skeptikko 45, 2/2000 - Skepsis ry
Skeptikko 45, 2/2000 - Skepsis ry
Create successful ePaper yourself
Turn your PDF publications into a flip-book with our unique Google optimized e-Paper software.
6<br />
Näissä terapioissa käyneitä H. Svennevig tutki:<br />
ROSEN-TERAPIA<br />
Hoitomuodon kehitti Marion Rosen, joka hoiti toisen<br />
maailmansodan jälkeen sotilaita fysioterapeuttisesti<br />
Yhdysvalloissa. Hän oli Saksan juutalaisia, maasta<br />
paennut. Hän elää edelleen noin 90-vuotiaana virkeänä<br />
vanhuksena.<br />
Marion Rosen huomasi, että kehon jännitykset ja<br />
kiputilat eivät hellitä kuin hetkeksi hoidon jälkeen.<br />
Joskus ihminen, jota hän hoiti, koki tunnepurkauksen:<br />
alkoi yhtäkkiä puhua jostakin kipeästä kokemuksestaan.<br />
Sen jälkeen potilaan lihas rentoutui ja kipu ei<br />
palannut enää.<br />
Terapian perusideaksi muotoutui se, että asioiden<br />
tukahduttaminen mielessä aiheuttaa kehoon jännitystiloja.<br />
Keho on peili, joka näyttää kuinka me voimme<br />
sisäisesti. Rooliminämme alta on löydettävissä<br />
todellinen minä.<br />
Kyseessä on kehoterapia, jossa käytetään lempeää<br />
suoraa kosketusta. ”Lihasjännitykset estävät meitä<br />
elämästä täysipainoisesti. Kun jännittynyt lihas rentoutuu,<br />
saattavat tiedostamattomat tunteet ja asenteet<br />
nousta esille. Saamme enemmän tilaa tässä ja nyt.<br />
Menetelmässä on kysymys muuttumisesta ihmisestä,<br />
joka luulemme olevamme, ihmiseksi joka todella<br />
olemme.” Näin Rosen-terapiaa mainostetaan. Terapeutit<br />
ilmoittavat kuitenkin hoitavansa vain fyysisiä<br />
kipuja, lihasjännityksiä, väsymystä ja stressiä.<br />
Menetelmästä on tehty Yhdysvalloissa yksi väitöskirja,<br />
jonka tekijä on itse Rosen-terapian harjoittaja.<br />
REBALANCING-KEHOTERAPIA<br />
Rebalancing-terapia on itävaltalainen psykoterapiasuuntaus:<br />
toiminnallinen rentoutus, joka muistuttaa<br />
Rosen-terapiaa. Terapian ideana on, että tiedostamattomat<br />
tekijät ovat yhteydessä kehoon tapaan olla<br />
ja ilmentää itseään. Ulkoisesti havaittavat keholliset<br />
ilmiöt ovat alitajuisten tekijöiden ilmauksia. Ilmaukset<br />
eivät tule kokijoilleen tietoisiksi.<br />
Rebalancing-terapiassa hoitaja ei hiero lihasta,<br />
vaan toivoo hoidettavan vain kiinnittävän huomionsa<br />
hoitajan kädellään koskettamaan jännittyneeseen<br />
lihakseen. Hän ei lähde työskentelemään potilaan<br />
kanssa tämän mielen tasolla. Riittää, että potilas<br />
kuulostelee, tuntuuko lämpimältä, sattuuko vai eikö<br />
satu, nipisteleekö vai eikö nipistele – kaikki muu tulee<br />
sitten itsekseen. Rosen-terapeuttien tapaan Rebalancing-hoitajat<br />
puhuvat vuosikymmeniä kestävistä<br />
lihasjännityksistä, jotka ovat tietoisuutemme ulottumattomissa.<br />
Hoitaja liikuttelee käsiään enemmän<br />
kuin Rosen-terapeutti.<br />
VYÖHYKETERAPIA<br />
Vyöhyketerapian kehittäjinä pidetään Pohjois-Amerikan<br />
intiaaneja. Tosin kirjallisuudessa on viitteitä<br />
vyöhyketerapian käyttämisestä Kiinassa, Japanissa,<br />
Egyptissä ja Intiassa. Todennäköisesti kuitenkin Tri<br />
Fitzgerald sai idean vyöhyketerapiaan juuri intiaaneilta.<br />
Hän julkaisi ensimmäiset jalan heijastekartat<br />
ja kirjan vyöhyketerapiasta yhdessä Tri Bowersin<br />
kanssa vuonna 1917.<br />
Amerikasta vyöhyketerapia tuli Euroopan maista<br />
ensimmäisenä Saksaan. Pohjoismaista Tanska oli<br />
uranuurtajamaa. Suomessa vyöhyketerapeutteja on<br />
toiminut 1980-luvun alusta lähtien.<br />
Vyöhyketerapia on hoitomuoto, jossa käsitellään<br />
kivun ulkopuolella olevaa aluetta. Tällaisia käsittelyalueita<br />
voivat olla jalka, käsi, korva tai selkä. Yleisin<br />
käsittelyalue on jalka. Jalan käsittelystä käytetään<br />
nimitystä refleksivyöhyketerapia.<br />
Vyöhyketerapiassa perusperiaatteena on, että koko<br />
elimistön ja psyyken tila heijastuu pienoiskoossa<br />
jalkateriin. Tri Fitzgerald jakoi ihmisen kymmeneen<br />
pitkittäiseen päästä varpaisiin ulottuvaan vyöhykkeeseen.<br />
Hän havaitsi, että kunkin vyöhykkeen sisällä<br />
olevat elimet ovat yhteydessä toisiinsa. Jonkin vyöhykkeen<br />
ärsyttäminen jalkaterässä saa aikaan fysiologisia<br />
muutoksia samassa vyöhykkeessä muualla<br />
kehossa. Häiriö jossakin osassa kehoa tuntuu painallusarkuutena<br />
tai rakenteellisena kudosmuutoksena<br />
heijastekohdassa.<br />
Vyöhyketerapiassa kudosta painetaan voimakkaasti<br />
sormilla tai peukalolla paikallaan pyörittävällä liikkeellä<br />
tai eteenpäin siirtyen peukalon päällä “tampaten”.<br />
Käsittelyssä saa tuntua kipua. Tarkoituksena on<br />
hieroa jalassa olevia kipeitä kohtia ja poistaa niissä<br />
oleva arkuus ja sitä kautta itse kohde-elimessä oleva<br />
häiriö. Kivusta huolimatta käsittely tuntuu rentouttavalta<br />
ja hoidon jälkeen jalat höyhenenkevyiltä.<br />
On olemassa ainakin klassista, modernia ja psykologista<br />
vyöhyketerapiaa.<br />
KAJAVA-TERAPIA<br />
Kajava-terapia on hyvin lähellä perinteistä hierontaa,<br />
paitsi että se on hyvin yksityiskohtaista. Hoitaja<br />
lähtee liikkeelle sormien nivelistä ja käy koko kehon<br />
läpi. Hoito kestää kaksi tuntia ja ihmiset kokevat sen<br />
äärimmäisen rentouttavana.<br />
SKEPTIKKO 2/<strong>2000</strong>
Change language