Janne Kuloheimo - Tehy

tiyhdistys vastasi muun muassa sairastuneiden
ja omaisten ensitietoiltojen ja sopeutumisvalmennuskurssien
järjestämisestä. Tästä
eteenpäin palvelun järjestävät syyskuussa
työnsä aloittaneet kolme kaupungin muistikoordinaattoria,
kaikki sairaanhoitajia.
Tietoa palveluista
Tulevaisuudessa Vantaan Muistiyhdistys haluaa
panostaa muistisairauden varhaista vaihetta
potevien palvelemiseen ja lisätä yleistä
tietoisuutta sairauden kulusta.
– On paljon muistisairaita, joilla ei ole edes
diagnoosia. He jäävät helposti kaikkien palvelujen
ulottumattomiin, Merja muistuttaa.
Kaupungin muistikoordinaattorien työn
piiriin kuuluvat vain diagnosoidut muistisairaat,
jotka asuvat kotona eivätkä ole kotisairaanhoidon
asiakkaita. Kaupungin tarjoamaan
päivätoimintaan tai muistiyhdis-
tyksen tapahtumiin osallistuu vain murtoosa
sairastuneista.
Muistisairauksia ei tarvitse rekisteröidä,
joten Alzheimerin tautia ja muita dementoivia
sairauksia potevien määrää ei tiedetä
tarkasti. Vantaalla on arvioitu, että kaupungissa
olisi noin 2 500–3 000 muistisairasta.
Uusia tapauksia arvioidaan löytyvän noin
300 vuodessa.
Merjan työ muistisairaiden ja heidän
omaistensa kanssa on paljolti palveluneuvontaa.
– Usein minuun ottavat yhteyttä henkilöt,
joilla sairaus on todettu pari kolme vuotta
sitten. He ovat pärjänneet hyvin tähän asti,
mutta tarvitsevat nyt apua arkeen ja jaksamiseen.
Tukea ja lepopäiviä
Monia kalvaa epävarmuus tulevaisuudesta.
Mitä muutoksia sairaus tuo elämään? Kuinka
niistä selviydytään? Missä muistitutkimuksia
tehdään? Mistä voi hakea apua arjessa
selviytymiseen?
– Annan konkreettisia vinkkejä elämää
helpottamaan. Monesti asiakkaan oloa huojentaa
jo se, että saa kertoa ajatuksistaan
asiantuntijalle, joka kuuntelee ja auttaa tarvittaessa
eteenpäin. Usein omainen on ahdistuneempi
kuin potilas.
Merja muistuttaa, että omaishoitajat tarvitsevat
kipeästi lepopäiviä. Olisi ensiarvoisen
tärkeää saada lisää päivätoimintapaikkoja
ja tukiyksikköjä muistisairaille.
– Vantaan kaupungilla ei ole palvelua,
joka toisi auttajan kotiin muutamaksi tunniksi
tai päiväksi. Yksityiseltä palvelun osto
on kallista, ja vapaaehtoisten apua on niukasti
saatavilla.
Merja tukee ja ohjaa asiakkaita puhelimitse,
sähköpostin välityksellä sekä henkilökohtaisissa
tapaamisissa yhdistyksen toimistolla
ja tarvittaessa myös asiakkaan kotona.
– Vaikka olemme tekemisissä etenevien
sairauksien kanssa, tässä työssä on paljon
positiivisia asioita. Usein asiakas kertoo tapaamisen
tai puhelun lopuksi saaneensa voimia
keskusteluhetkestä.
Merja käy kertomassa muistin huollosta
ja muistisairauksista luennoilla, messuilla ja
eläkeikäisten kerhoissa. Hän on huomannut,
että yhä useammin ikäihmiset tulevat kysymään
vinkkejä oman muistin huoltamiseen.
Moni pohtii, ovatko iän myötä tulevat muis-
Potilaille ja
asiantuntijoille
■■ ■Muistiliitto
on potilas- ja omaisjärjestö,
joka ajaa jäsenistönsä etuja
ja edistää sairastuneiden ja heidän
perheidensä elämänlaatua ja
hyvinvointia.
■■ ■Vantaan
Muistiyhdistys on yksi
Muistiliiton 42 paikallisesta
yhdistyksestä.
■■ ■Suomen
muistiasiantuntijat on
ammattihenkilöiden vapaaehtois- ja
asiantuntijaverkosto, joka kehittää
sosiaali- ja terveydenhuollon
toimijoiden ammattitaitoa ja
muistisairaiden palvelujärjestelmää.
Lisätietoja www.muistiliitto.fi ja
www.muistiasiantuntijat.fi
Vantaan Muistiyhdistyksen jäsenille on tarjolla kuntosaliohjausta. Syksyllä muistisairaiden tapaamisessa syntyi jouluisia hahmoja.
tin muutokset muistisairautta ja tulisiko jo
mennä tutkimuksiin.
Kokemusten jakamista
Vantaan Muistiyhdistyksellä on musiikkiryhmä
ja kaksi muistisairaiden omaisille suunnattua
vertaistuen keskusteluryhmää.
Tehy 16 | 2011 21