05.09.2013 Views

Janne Kuloheimo - Tehy

Janne Kuloheimo - Tehy

Janne Kuloheimo - Tehy

SHOW MORE
SHOW LESS

Create successful ePaper yourself

Turn your PDF publications into a flip-book with our unique Google optimized e-Paper software.

Toisinaan oireiden liioitteluun törmätään<br />

eläkeasioissa. Jos ihminen on päättänyt mielessään,<br />

ettei työelämästä tule enää mitään,<br />

hän korostaa huonoa toimintakykyään. Monesti<br />

hän alkaa itsekin uskoa olevansa huonommassa<br />

kunnossa kuin onkaan.<br />

– Ammattitaitoinen lääkäri on tottunut<br />

tarkastelemaan tällaisia asioita. Kun potilas<br />

ei voi hyväksyä asiantuntijoiden näkemyksiä,<br />

saattaa seurata konflikteja ja valituksia.<br />

Huiputusta plasebolla<br />

Entä saako potilaalle valehdella?<br />

– Ei saa, vastaa Jouko Lönnqvist lyhyesti.<br />

Vastaukseen sisältyy kuitenkin yksi mutta:<br />

Joitakin asioita voi jättää kertomatta, jos<br />

potilas on esimerkiksi kuolemanvaarassa tai<br />

niin heikko, ettei pysty ottamaan tietoja vastaan.<br />

Kertomisessa kannattaa edetä pala palalta,<br />

hienovaraisesti. Jos potilas kysyy, silloin<br />

pitää sanoa, miten asiat ovat.<br />

Laki potilaan oikeuksista takaa, että potilaalla<br />

on oikeus kaikkeen itseään ja terveyttään<br />

koskevaan tietoon. Kun kysymys ei ole<br />

potilaan suojelemisesta, valehtelu ei ole oikeutettua.<br />

Plasebon eli lumelääkkeen käyttökin on<br />

eräänlaista valehtelua. Tutkimukset ovat paljastaneet,<br />

että ei-vaikuttavan aineen voima<br />

on suurimmillaan silloin, kun sekä potilas<br />

että lääkäri uskovat sen tehoon eli molempia<br />

huiputetaan. Sama ilmiö näkyy muuallakin.<br />

– Kun lääketieteeseen tulee uusi hoito<br />

ja siihen uskotaan vahvasti alkuvaiheessa,<br />

saadaan hyviä tuloksia. Ajan myötä tulokset<br />

saattavat sitten heikentyä huomattavasti,<br />

Lönnqvist muistuttaa.<br />

Lääketeollisuutta arvostellaan lääkkeiden<br />

kehittelystä sellaisiinkin vaivoihin, joita ei<br />

tarvitsisi edes hoitaa. Myös markkinointia<br />

on kritisoitu voimakkaasti.<br />

– Jos aineet ovat vaikuttavia, silloin ei ole<br />

kyse valehtelusta. Lääke voidaan silti esitellä<br />

positiivisemmassa valossa kuin mihin olisi<br />

aihetta.<br />

– Harva asia taitaa olla kuitenkaan yhtä<br />

kriittisen tarkastelun kohteena kuin lääkeaineet.<br />

Esimerkiksi ruokaa saadaan kaupata<br />

viranomaisvalvonnassa paljon harhaanjohtavammin.<br />

Sumutusta suggestiolla<br />

Viime kesänä keskusteltiin masennuslääkkeiden<br />

tehottomuudesta. Lääkkeitä syö valtava<br />

määrä ihmisiä, mutta apu on kyseenalaista.<br />

Onko potilaille siis valehdeltu?<br />

Lönnqvistin mukaan kyse on siitä, että<br />

kun jokin hyväksi havaittu lääke tulee hyvin<br />

laaja-alaiseen käyttöön, siitä ei saada enää<br />

samaa hyötyä. Masennuslääkkeet ovat auttaneet<br />

vakavasti masentuneita, mutta vähitellen<br />

niitä on alettu käyttää myös keskivaikeassa<br />

ja lievässä masennuksessa. Tätä on<br />

perusteltu sillä, että osalla potilaista lääkkeet<br />

näyttävät ehkäisevän masennuksen syvenemistä<br />

vakavaksi.<br />

Valheella hoitajaksi<br />

n Valelääkärikohun liepeiltä on tullut myös valehoitajatapauksia julkisuuteen.<br />

Tyypillisin tapaus lienee henkilö, joka on opiskellut alaa,<br />

päässyt sitä kautta kiinni työelämään ja valehdellut lopulta valmistuneensa,<br />

vaikka opinnot ovat jääneet kesken. Tällöin motivaationa on<br />

toimeentulo. Valelääkärit ovat tienanneet suuria summia, eikä yrittäjänä<br />

Itä-Suomessa työskennelleen valehoitajankaan tienesti ollut pieni.<br />

Mutta muitakin motiiveja voi olla.<br />

– Tapaukset ovat erilaisia, mutta psykopaattisia piirteitä voi joskus<br />

havaita. Kun ihminen ajaa itsekeskeisesti omia motiivejaan, suhtautuu<br />

toisiin välinpitämättömästi eikä osoita katumusta, niin eihän<br />

Suggestiolla on terveydenhuollossa vankka<br />

asema, vaikka sitäkin voidaan pitää eräänlaisena<br />

valehteluna. Kun lääkäri sanoo potilaalle,<br />

että tämä lääke auttaa varmasti, hän<br />

värittää asiaa suggestiolla. Väite ei ole kuitenkaan<br />

täysin totta: lääke auttaa vain osaa<br />

potilaista, osaa ei lainkaan.<br />

– Terveyshenkilöstön tehtävänä ei ole ensisijaisesti<br />

totuuden kertominen, vaan potilaan<br />

hyvinvoinnin lisääminen.<br />

Tavoitteena pitää olla Lönnqvistin mukaan<br />

silti mahdollisimman suuri avoimuus.<br />

– Vanhakantaisen autoritaarisuuden ja viranomaisvallan<br />

tilalle pitää saada järjestelmä,<br />

jossa potilaat osaavat vaatia hyvää palvelua.<br />

Tätähän edellyttää jo uusi terveydenhoitolaki.<br />

se ole tervettä toimintaa, Valviran ryhmäpäällikkö Markus Henriksson<br />

arvioi.<br />

Valehoitaja- ja lääkäritoimintaan saattaa motivoida halu käyttää<br />

valtaa toisiin ihmisiin. Joku haluaa päästä käsiksi lääkkeisiin, joita<br />

itse riippuvuudessaan tarvitsee, tai myyntitarkoituksessa, Jollakulla<br />

voi olla myös joitakin psyykkisiä tarpeita osallistua hoitotyöhön.<br />

Henriksson muistuttaa, että tapaukset ovat onneksi harvinaisia.<br />

Terhikki-rekisterin tietojen tarkistaminen ja opiskelutodistuksien vaatiminen<br />

ovat vähintä mitä työnantajan kuuluu tehdä työvoimaa palkatessaan.<br />

<strong>Tehy</strong> 16 | 2011 33

Hooray! Your file is uploaded and ready to be published.

Saved successfully!

Ooh no, something went wrong!