7/2009 (pdf) - Coronaria
7/2009 (pdf) - Coronaria
7/2009 (pdf) - Coronaria
You also want an ePaper? Increase the reach of your titles
YUMPU automatically turns print PDFs into web optimized ePapers that Google loves.
1g x 2, Kalcipos-D 1x1, Duphalac 15ml<br />
x1, Panadol tarv, Tenox 10mg tarv.<br />
Potilas oli välillä hieman virkeämpi<br />
ja kävi alkusyksystä jopa kotilomakokeiluilla,<br />
mahdollisista kaatumisista<br />
ei kotijaksoilta saatu huomioita<br />
tai tietoa. 1.10.2004 kunto romahti:<br />
potilas ei pysynyt pystyssä, virtsa<br />
meni alle, ja hänelle ilmaantui lieviä<br />
oikean puolen hemipareesioireita.<br />
Potilas lähetettiin keskussairaalaan,<br />
ja siellä hä nellä todettiin molemminpuoliset<br />
subduraalihema toomat. Ne<br />
operoitiin 4.10.2004. Po ti las palasi<br />
välittömästi kuntoutuk seen terveyskeskuksen<br />
vuodeosastol le. Siellä hän<br />
aluksi virkistyi ja alkoi kuntoutua hyvin.<br />
Pään kontrolli-TT-tutkimuksessa<br />
22.10.2004 poti laalla havaittiin<br />
edelleen oikealla fron taalisesti<br />
ja frontopartietaalisesti kroonista<br />
subduraalimuodostumaa. He matooman<br />
paksuus oli 2 cm, ei enää<br />
keskiviivasiir tymää, ei liguorkierron<br />
häiriöön viit taavaa. Osastolla potilas<br />
liikkui rollaattorilla ja kävi omatoimisesti<br />
vessassa. Kaatuiluista ei ole<br />
varmaa tietoa nytkään. 2.11. ja 3.11.<br />
potilas sai muutaman tunnin kestäneen<br />
TIA-kohtauksen, puhe puuroutui.<br />
Ei puo lieroja. Kohtaukset menivät<br />
ohi, mutta puhelinkonsultaation<br />
perusteella potilas lähetettiin uuteen<br />
arvioon neurologille. Potilaalle suoritettiin<br />
4.11.2004 uusi trepanaatio<br />
molemmin puolin. Hän palasi jälleen<br />
pian toimenpiteen jälkeen terveyskeskuksen<br />
vuodeosastolle uudelleen<br />
kuntoutettavaksi. Nyt potilaan henkinen<br />
vireys koheni nopeasti, ja hän<br />
alkoi liikkua rollaattorilla omatoimisesti<br />
ja vakaasti. MMSE-testein mitattuna<br />
muisti korjautui ja alettiin jälleen<br />
suunnitella kotilomakokeiluja.<br />
Sittemmin vuonna 2005 potilas<br />
sairasti stafylokokkisepsiksen ja siinä<br />
yhteydessä myös maksakooman, mutta<br />
toipui niistä. Potilas siirtyi vuo-<br />
deosastolta dementiayksikön ryhmäasuntoon,<br />
jossa asui kuolemaansa asti<br />
2.3.2007.<br />
Potilaan MMSE-testien tulokset<br />
olivat: 7.3.04 28/30, 23.6.04 17/30,<br />
28.10.04 (ensimmäisen subduraalihe<br />
matooman leikkauksen jälkeen)<br />
22/30, 23.11.04 (toisen subduraalihematooman<br />
leikkauksen jälkeen) 26/<br />
30, 27.1.04 27/30 ja 30.9.05 18/30.<br />
Merkille pantavaa on huomattava<br />
korjautuminen jo ensimmäisen, mutta<br />
varsinkin toisen trepanaatio-operaation<br />
jälkeen.<br />
Pohdinta<br />
Monisairaan vanhuspotilaan äkilliset<br />
sekavuustilat tai kunnon romahtaminen<br />
ilmentävät usein jäävuoren<br />
huippuja. Niiden taustalta löytyy lähes<br />
aina joku selittävä laukaiseva tekijä.<br />
Infektio on käytännössä tavallisin<br />
syy, ja jopa virtsainfektion hoitaminen<br />
saattaa korjata tilannetta.<br />
Se kavuusvaiheen jälkeinen alentunut<br />
kognitio saattaa jäädä vaille tarkempaa<br />
selvittelyä, koska Alzheimerin<br />
taudin diagnostisoimisvaiheessa monet<br />
poissulkudiagnoosit (esimerkiksi<br />
aivoverisuoniperäiset syyt) on kertaalleen<br />
tutkittu. Dementia on etenevä<br />
sairaus, ja usein tyydytäänkin<br />
seurailemaan kognition heikentymis-<br />
// lääketiede<br />
tä konservatiivisesti tai esimerkiksi<br />
lääkehoitoa tehostamalla. Potilaiden<br />
yöllisistä kaatuiluista kotona tai sairaalassakaan<br />
ei aina saada luotettavaa<br />
tietoa. Jopa punkin pureman<br />
seurauksena aiheutunut neuroborreli<br />
oosienkefalopatia voi olla oireiden<br />
syy (1). Käytännön työssä kannattaa<br />
muistaa ainakin subduraalihematooman<br />
mahdollisuus dementiaa pahentavana<br />
lisäsairautena (2). Hematooman<br />
trepanaatio saattaa kohentaa<br />
potilaan yleistilaa merkittävästi.<br />
Ensimmäisen treapanaation jälkeen<br />
ei saa tuudittautua tilanteen pelkkään<br />
seurantaan, jos potilas edelleen oireilee.<br />
Vasta pysyvä hematooman hoito<br />
korjaa parhaiten kokonaistilanteen ja<br />
tuo potilaalle omatoimisempia lisävuosia<br />
elämään.<br />
// Eino Luostarinen<br />
LL, yleislääketieteen erikoislääkäri<br />
ylilääkäri-aluekouluttaja<br />
OIVA-Asikkalan ta<br />
Kirjallisuutta<br />
Suomen yleislääkärit – Allmänläkare<br />
i Finland – GPF ry<br />
Yhdistyksen sääntömääräinen vuosikokous on<br />
torstaina 26.11.<strong>2009</strong> klo 17.15.<br />
Kokouspaikka on Kokoushotelli Rantapuisto,<br />
Vuosaari, Helsinki.<br />
1) Andersson C, Nyberg C, Nyman D: Vanhuksen<br />
nopea dementoituminen – syyn selvitys ja onnistunut<br />
hoito. Duodecim 2004;120:19893-96<br />
2) Erkinjuntti T, Rinne J, Soininen H: Muistihäiriöt<br />
ja dementia. Kirjassa: Soinila S, Kaste M, Launes J,<br />
Somer H, toim. Neurologia. Jyväskylä: Kustannus Oy<br />
Duodecim, 2001 s. 329<br />
Yleislääkäri 7/<strong>2009</strong>, vsk 24<br />
21
Change language