16.09.2013 Views

7/2009 (pdf) - Coronaria

7/2009 (pdf) - Coronaria

7/2009 (pdf) - Coronaria

SHOW MORE
SHOW LESS

You also want an ePaper? Increase the reach of your titles

YUMPU automatically turns print PDFs into web optimized ePapers that Google loves.

puheenjohtajalta<br />

Budjetintekijän musta syksy –<br />

itsepetosta vai itse petosta ?<br />

Taas on se aika vuodesta, kun kuntapäättäjillä<br />

on tulevan vuoden talousarvio pähkäiltävänään.<br />

Verotulot, jos nyt eivät vallan vähene,<br />

niin kasvavat edellisvuosia selvästi hitaammin.<br />

Samaan aikaan palvelujen tarve ja kysyntä<br />

kasvavat. Suuri osa kuntien järjestämistä palveluista<br />

on lakisääteisiä, ja osaan kuntalaisilla on jopa subjektiivinen<br />

oikeus. Budjetin säätövara on siis lähes olematon.<br />

Leikkauksia voidaan tehdä vain asioista, joissa saavutettava<br />

säästö on pieni, mutta säästöistä johtuva poru suuri:<br />

pienten koulujen lakkauttaminen, aurauksen ja hiekoituksen<br />

vähentäminen, katuvalojen sammuttelu.<br />

Päättäjien katseet kääntyvät väkisin sosiaali- ja terveydenhuoltomenoihin.<br />

Tähtäimessä tulevat olemaan erilaiset<br />

ehkäisevän työn muodot, vanhusten ja vammaisten<br />

laitoshoidon purku, kotihoidon lisääminen, omaishoitajien<br />

etujen kaventaminen sekä elektiivisen potilaitten hoidon<br />

posterioiminen. Annetaan jonojen kasvaa, aika karsii<br />

luonnonmenetelmällä osan jonottajista pois jonosta, osa<br />

huononee jonotettavan hoidon ulottumattomiin ja voidaan<br />

sitten asettaa jonottamaan seuraavaksi ajateltavissa<br />

olevaan hoitoon. Ne, joilla on varaa, hoidattavat itsensä<br />

yksityisesti, kun eivät yleisöosastokirjoituksistaan ja valituksistaan<br />

huolimatta pääse julkisen hoidon piiriin.<br />

Budjetti laaditaan alakanttiin uskoen, että lama-aikana<br />

kellään ei ole varaa sairastaa työpaikan menettämisen<br />

pelossa. Elokuussa sitten taas todetaan, että alibudjetoidut<br />

rahat eivät riitä ja ihmetellään, miksi terveyden- ja sairaanhoito<br />

ei pysy budjetissaan. Näinhän se menee, mutta<br />

onko tässä mitään järkeä?<br />

Olisiko poliitikkojen vihdoin hyvä huomata, kuinka<br />

vähin resurssein terveydenhuoltomme jo nykyisellään<br />

toimii? Olemme pohjoismaisittain perän pitäjiä: mikäli<br />

Suomen ostovoimalla korjattua julkista satsausta terveydenhuoltoon<br />

merkitään luvulla 100, niin Ruotsin ja<br />

Islannin satsaus on 128, Tanskan 134 ja Norjan peräti 189.<br />

Eurooppalaisittain olemme keskikastissa 12/31. Lisäksi<br />

potilaat itse maksavat Suomessa enemmän kuin muissa<br />

Eu roopan maissa.<br />

Kun taloudellisen taantuman vuoksi palvelujen kysyntä<br />

ei ainakaan vähene, olisi tulevina vuosina järkevää<br />

pitää yllä edes nykyinen palvelutaso vaikka syömavelalla.<br />

Muutoin saamme tulevina vuosina korjata samanlaista<br />

ikävää satoa kuin edellisen laman jäljiltä. Rakenteellisia<br />

uudistuksia on vietävä rohkeasti eteenpäin. Kuntien ja<br />

sairaanhoitopiirien sekä valtion välinen keinottelu tilanteiden<br />

osaoptimoinneilla on lopetettava, koska kaikessa<br />

tässä kuluvat ne vähäiset julkiset tyyten hukkaan pallotellessa<br />

potilasta jonosta toiseen. Kaikkien terveydenhuollon<br />

ammattilaisten ammattiosaamisen kehittämisestä on<br />

pidettävä erityinen huoli samoin kuin henkilöstön uudentamisesta<br />

ja työssä jaksamisesta. Ammattitaito ja jaksaminen<br />

ovat parasta pääomaa niin työn tekijöille kuin työnantajillekin,<br />

varsinkin haasteellisina aikoina.<br />

// Mikko Valkonen<br />

puheenjohtaja, Suomen yleislääkärit ry<br />

Yleislääkäri 7/<strong>2009</strong>, vsk 24<br />

7

Hooray! Your file is uploaded and ready to be published.

Saved successfully!

Ooh no, something went wrong!