7/2009 (pdf) - Coronaria
7/2009 (pdf) - Coronaria
7/2009 (pdf) - Coronaria
You also want an ePaper? Increase the reach of your titles
YUMPU automatically turns print PDFs into web optimized ePapers that Google loves.
puheenjohtajalta<br />
Budjetintekijän musta syksy –<br />
itsepetosta vai itse petosta ?<br />
Taas on se aika vuodesta, kun kuntapäättäjillä<br />
on tulevan vuoden talousarvio pähkäiltävänään.<br />
Verotulot, jos nyt eivät vallan vähene,<br />
niin kasvavat edellisvuosia selvästi hitaammin.<br />
Samaan aikaan palvelujen tarve ja kysyntä<br />
kasvavat. Suuri osa kuntien järjestämistä palveluista<br />
on lakisääteisiä, ja osaan kuntalaisilla on jopa subjektiivinen<br />
oikeus. Budjetin säätövara on siis lähes olematon.<br />
Leikkauksia voidaan tehdä vain asioista, joissa saavutettava<br />
säästö on pieni, mutta säästöistä johtuva poru suuri:<br />
pienten koulujen lakkauttaminen, aurauksen ja hiekoituksen<br />
vähentäminen, katuvalojen sammuttelu.<br />
Päättäjien katseet kääntyvät väkisin sosiaali- ja terveydenhuoltomenoihin.<br />
Tähtäimessä tulevat olemaan erilaiset<br />
ehkäisevän työn muodot, vanhusten ja vammaisten<br />
laitoshoidon purku, kotihoidon lisääminen, omaishoitajien<br />
etujen kaventaminen sekä elektiivisen potilaitten hoidon<br />
posterioiminen. Annetaan jonojen kasvaa, aika karsii<br />
luonnonmenetelmällä osan jonottajista pois jonosta, osa<br />
huononee jonotettavan hoidon ulottumattomiin ja voidaan<br />
sitten asettaa jonottamaan seuraavaksi ajateltavissa<br />
olevaan hoitoon. Ne, joilla on varaa, hoidattavat itsensä<br />
yksityisesti, kun eivät yleisöosastokirjoituksistaan ja valituksistaan<br />
huolimatta pääse julkisen hoidon piiriin.<br />
Budjetti laaditaan alakanttiin uskoen, että lama-aikana<br />
kellään ei ole varaa sairastaa työpaikan menettämisen<br />
pelossa. Elokuussa sitten taas todetaan, että alibudjetoidut<br />
rahat eivät riitä ja ihmetellään, miksi terveyden- ja sairaanhoito<br />
ei pysy budjetissaan. Näinhän se menee, mutta<br />
onko tässä mitään järkeä?<br />
Olisiko poliitikkojen vihdoin hyvä huomata, kuinka<br />
vähin resurssein terveydenhuoltomme jo nykyisellään<br />
toimii? Olemme pohjoismaisittain perän pitäjiä: mikäli<br />
Suomen ostovoimalla korjattua julkista satsausta terveydenhuoltoon<br />
merkitään luvulla 100, niin Ruotsin ja<br />
Islannin satsaus on 128, Tanskan 134 ja Norjan peräti 189.<br />
Eurooppalaisittain olemme keskikastissa 12/31. Lisäksi<br />
potilaat itse maksavat Suomessa enemmän kuin muissa<br />
Eu roopan maissa.<br />
Kun taloudellisen taantuman vuoksi palvelujen kysyntä<br />
ei ainakaan vähene, olisi tulevina vuosina järkevää<br />
pitää yllä edes nykyinen palvelutaso vaikka syömavelalla.<br />
Muutoin saamme tulevina vuosina korjata samanlaista<br />
ikävää satoa kuin edellisen laman jäljiltä. Rakenteellisia<br />
uudistuksia on vietävä rohkeasti eteenpäin. Kuntien ja<br />
sairaanhoitopiirien sekä valtion välinen keinottelu tilanteiden<br />
osaoptimoinneilla on lopetettava, koska kaikessa<br />
tässä kuluvat ne vähäiset julkiset tyyten hukkaan pallotellessa<br />
potilasta jonosta toiseen. Kaikkien terveydenhuollon<br />
ammattilaisten ammattiosaamisen kehittämisestä on<br />
pidettävä erityinen huoli samoin kuin henkilöstön uudentamisesta<br />
ja työssä jaksamisesta. Ammattitaito ja jaksaminen<br />
ovat parasta pääomaa niin työn tekijöille kuin työnantajillekin,<br />
varsinkin haasteellisina aikoina.<br />
// Mikko Valkonen<br />
puheenjohtaja, Suomen yleislääkärit ry<br />
Yleislääkäri 7/<strong>2009</strong>, vsk 24<br />
7
Change language