7/2009 (pdf) - Coronaria
7/2009 (pdf) - Coronaria
7/2009 (pdf) - Coronaria
Create successful ePaper yourself
Turn your PDF publications into a flip-book with our unique Google optimized e-Paper software.
tiinpä ne miten vain (RRR = relative<br />
risk reduction, ARR = absolute risk<br />
reduction, NNT = number needed to treat,<br />
POL = prolongation of life).<br />
Tanskalaisten tutkimusten mukaan<br />
liikalihavien keski-ikäisten laihduttaminen<br />
voi jopa lisätä kuolleisuutta.<br />
Näyttää siltä, että ennaltaehkäisevät<br />
toimenpiteet pitäisi kohdistaa<br />
jo ennen kouluikää lapsiin ja heidän<br />
perheisiinsä. Kuitenkin terveellistä<br />
ruokailua ja liikuntaa suositeltiin<br />
edelleen myös aikuisiässä.<br />
Ehkä mielenkiintoisimman tutkimuslöydöksen<br />
esittivät islantilaiset ja<br />
norjalaiset tutkijat. He kyseenalaistivat<br />
nykyistä eurooppalaista kohonneen<br />
verenpaineen hoi tosuositusta<br />
(Euro pean Guidelines for Management of<br />
Arterial Hypertension). Aineistona oli<br />
65 000 norjalaista (The Nord-Tröndelag<br />
Health Study 1995–97). Norjalaiset<br />
ovat Euroopan pitkäikäisin, ter veellisesti<br />
elävä kansa. Veren pai neen<br />
hoitosuosituksen mukaan 74 % koko<br />
Norjan aikuisväestöstä tarvitsisi<br />
sään nöllistä seurantaa ja/tai lää kitystä<br />
sydän- ja verisuonisairastumisriskin-<br />
// Bentsojen käyttöä voidaan<br />
vähentää, jos Viggon tutkimuksia<br />
on uskominen<br />
Tanskalainen kollega Viggo Jör gensen<br />
esitteli eräässä work shopissa<br />
rauhoittavien- ja unilääkkeiden käytön<br />
vähenemistä tanskalaisessa väestössä<br />
perusterveydenhuollon lääkärien toteuttaman<br />
yksinkertaisen lääkemääräyskäytäntöjen<br />
muuttamiseen perustuvan<br />
intervention seurauksena. Kollegat<br />
saivat aikaan em. lääkkeiden käytössä<br />
todella merkittävän vähene män, joka on<br />
pysynyt jo pian kolme vuotta. Jörgensenin<br />
tutkimukset on julkaistu kansainvälisissä<br />
lehdissä, kannattaa tutustua.<br />
Tämäntyyppis tä aktiivisuutta toivoisi<br />
meilläkin ole van. Www.cure4you.dk<br />
sivustolta löy tyy myös bentso-ongelmatiikkaan<br />
liittyvää tietoa.<br />
sä takia. Tämä tarkoittaisi 296 629<br />
potilaskäyntiä/100 000 aikuis ta/vuosi.<br />
Norjassa nämä käynnit tehtäisiin<br />
yleislääkärin vastaanotolla. Suosituksen<br />
noudattaminen vaatisi 99 yleislääkäriä<br />
vain tähän ennaltaehkäisevään<br />
toimintaan. Norjassa on tällä hetkellä<br />
87 yleislääkäriä/100 000 aikuista.<br />
Tutkijoiden mukaan laajat ennaltaehkäisevät<br />
toimet eivät ole järkeviä ja<br />
eettisesti perusteltavissa, mikäli nii tä<br />
ei voida käytännössä toteuttaa ja ylläpitää,<br />
ei kä muita terveyteen vaikuttavia<br />
tekijöitä ole huomioitu. Kannattaisiko<br />
meidänkin tutkia, mil laisia<br />
työpanok sia suomalainen verenpainesuositus<br />
käytännössä vaatii suhteessa<br />
resursseihin?<br />
Julkaisuvinkkejä yleislääketieteen<br />
tutkimuksille<br />
Yleislääketieteen tutkimustyö on ilahduttavasti<br />
lisääntynyt viime vuo si na,<br />
ja sen laatu vastaa muiden eri koisalojen<br />
tasoa. Entistä useammin alan<br />
tie teelliset julkaisut hyödynnetään<br />
väi töskirjojen osajulkaisuina. On gelma<br />
on alati kasvava käsikirjoitusten<br />
tarjonta: hyviäkin tut kimusraportteja<br />
voi olla vaikea saada julkaistua.<br />
Tätä haastetta pohdittiin sessiossa,<br />
jossa alustajina toimivat Scandinavian<br />
Journal of Primary Health Care -lehden<br />
päätoimittaja Jakob Kragstrup<br />
ja BMJ:stä päätoimittaja Domhnall<br />
Mac Auley. Molemmat myönsivät,<br />
että lehdet pyrkivät tietoisesti kohottamaan<br />
omaa impact factoriaan. Viime<br />
vuosina näiden julkaisujen IF:t ovatkin<br />
tasaisesti nousseet.<br />
Yhtenä vaihtoehtona perinteisille<br />
tieteellisille lehdille mainittiin internet-julkaisut.<br />
Monessa näistä artikkelit<br />
ovat vapaasti luettavissa. Etu<br />
on mm. se, että hy vä käsikirjoitus ei<br />
jää julkaisematta ainakaan palstatilan<br />
puutteen vuoksi, painatus- ja posti-<br />
// kansainvälistä<br />
kuluissa säästetään myös. Haittapuolena<br />
voidaan pitää suhteellisen korkeita<br />
julkaisumaksuja.<br />
Omassa esityksessään MacAuley<br />
kysyi auditoriolta, mikä itse asiassa<br />
on BMJ. Kyseessä on web-sivu, joka<br />
päivitetään kahdesti joka arkipäivä.<br />
Se, minkä saamme paperiversiona,<br />
on vain otos suuresta julkaisumäärästä.<br />
Lehti jul kaisee noin 6 % sinne<br />
tarjotuista käsikirjoituksista: 70 % hylätään<br />
jo alkuvaiheessa. Vastoin usean<br />
muun lehden linjaa, päätoimittajat<br />
pyrkivät ensisijaisesti löytämään perusteita<br />
hylylle eikä niinkään hyväksymiselle.<br />
Tästä huolimatta MacAuley<br />
kuitenkin rohkaisi lähettämään<br />
lehteen käsikirjoituksia. Tärkeintä<br />
on, että huolellisen aineisto- ja menetelmäkuvauksen<br />
lisäksi kirjoitus tuo<br />
lukijoille uutta merkittävää tietoa.<br />
Summarum<br />
Pohjoismaiset yleislääketieteen kongressit<br />
ovat pääsääntöisesti hyviä,<br />
niin tämäkin. Luentojen kuuntelu,<br />
workshop eihin osallistuminen ja<br />
keskustelut muiden pohjoismaisten<br />
kollegojen kanssa herättivät suomalaisessa<br />
positiivista kateutta ja innostivat<br />
ponnistelemaan kohti vielä parempaa<br />
suomalaista yleislääketiedettä.<br />
Seuraava pohjoismainen sessio on<br />
Norjan Tromssassa 14.–17.6.2011.<br />
// Martina Torppa<br />
yleislääketieteen erikoislääkäri,<br />
ylilääkäri, kliininen opettaja, Helsinki<br />
// Hans Blomberg<br />
yleislääketieteen erikoislääkäri, Sipoo<br />
// Markku Sumanen<br />
LT, yleislääketieteen kliininen opettaja<br />
Tampereen yliopisto, Lääketieteen<br />
laitos<br />
Yleislääkäri 7/<strong>2009</strong>, vsk 24<br />
35