7/2009 (pdf) - Coronaria

More documents

Recommendations

Info

32 // kirje toimitukselle Sairaanhoitajaresepti ei ratkaise terveyskeskusten lääkäripulaa – mutta saattaa pahentaa sitä ! Jos valtiovalta lähtee ajamaan sairaanhoitajien reseptinkirjoittamisoikeutta, osoittaa se, ettei ole ymmärretty syitä, miksi lääkärit kaikkoavat terveyskeskuksista. Vaalien alla jotkut ehdokkaat väittivät, että terveyskeskuslääkärit haluavat siirtyä yksityispuolelle. Omakoh taisesti voin kertoa, että eivät halua – mutta joutuvat! Kunnalliset päättäjät, terveyskeskusten johto sekä valtiovalta tekevät päätöksiä, jotka tekevät hyvän perusterveydenhuollon vaikeaksi tai jopa mahdottomaksi! On neksi vielä löytyy muutamia keitaita, joissa perusterveydenhuolto pelaa (esim. Padasjoki – mutta PAR AShankkeen myötä sekin varmaan romutetaan). Perusterveydenhuollon elvytysoh jelmassa puhutaan vahvasti toimen kuvien siirrosta. Esim. eräässä kun nassa vieraillessani listani koostui ”yskä-kuume-fl unssa” -potilaista. Samanaikaisesti terveydenhoita ja pi ti gynekologista vastaanottoa! Mie lestäni työni ei ollut mielekästä eikä vastannut koulutustani. On ymmärrettävää, että lääkärit eivät halua tehdä Yleislääkäri 7/2009, vsk 24 töitä sellaisessa terveyskeskuksessa. Lisäksi viisaat päättäjät olivat tehneet päätöksen, että konekirjoittajia ei tietokoneiden tulon myötä enää palkata, vaan lääkärit voivat kir joittaa tekstit. Toki se onnistuu, mutta onko se mielekästä, jos lääkäreistä on pulaa? Uskon lisäksi, että ammattitaitoinen sihteeri kirjoittaa no peammin ja edullisemmin! Nykyterveyskeskuksethan on riisuttu avustavasta henkilökunnasta!! Palatakseni hoitajareseptiin, en ym märrä lainkaan perusteita sille. Eihän re septin kirjoittamisessa ole vain kyse pienen lomakkeen täyttämisestä (keittokirjamalliin), vaan se edellyt tää laajaa taustatietoa, opintoja ja ymmärrystä mm. kemiasta, biokemiasta, fysiologiasta, mikrobiologiasta, farmakologiasta sekä kliinisestä lääketieteestä. Nuo opinnot vievät vuosia! Miksi alkaa ”pikakouluttaa” hoitajia reseptejä kirjoittamaan, kun maasta löytyy reilut 20 000 henkilöä, joilla on siihen koulutus ? Lääkärit eivät ole koskaan napisseet, ettei heillä ole aikaa kirjoittaa reseptejä: se on yksi osa lääkärin työtä. Jos aikaa pitäisi jostain nipistää, niin se voisi olla esim. tuo potilastekstien konekirjoitus! Epäilen jopa, että sairaanhoitajien reseptinkirjoitusoikeus saattaa pa hentaa terveyskeskuslääkäripulaa. Kukapa haluaisi oman työnsä keskellä ottaa kantaa ja vastuuta toisen resepteistä. Resepti on helpompi kirjoittaa, kun tutkii potilaan itse tai tun tee hänet. Lisäksi vaarana ovat lisääntyneet antibioottireseptit. Niiden kirjoittamatta jättäminen vaatii ammattitaitoa ja varmuutta. Tullessani töihin kehitysmaasairaalaan hoitajat saivat määrätä potilaille antibiootteja – ja he käyttivät niitä runsaasti! Antibioottien käyttö väheni huomattavasti, kun oikeus määrätä niitä jätettiin ohellani vain lääkärin apulaisille. Jos tarve vähentää lääkärien kirjoittamia reseptejä on todellinen, silloin olisi varmaan syytä harkita käsikauppavalmisteiden lisäämistä! Toivon todella, ettemme ala käyttää aikaa ja rahoja hoitajareseptin läpiajoon. Miettikäämme mieluummin keinoja, millä houkutella lääkärit takaisin terveyskeskuksiin! Tärkeitä asioita siinä on oman työn hallinta, avustavan henkilökunnan paluu perusterveydenhuollon yksiköihin sekä kannustava ja työnsä osaava johtoporras. // Yleislääketieteen erikoislääkäri
Yleislääketieteen 16. pohjoismainen kongressi Kööpenhaminassa toukokuussa 2009 Yleislääketieteen monet roolit – miten niistä selviämme? Kongressin yleisilme oli onnistunut. Aikataulut piti vät, luen totarjonta oli laa dukasta ja hyvää ruokaa riitti kaikille. Mielenkiintoinen havainto oli se, että lääkenäyttely ja abstraktikirjan lääkemainokset puuttuivat. Kong ressin ympärillä virtaili ja kuohui ihana Kööpenhamina, johon toki olisi voinut paremminkin paneutua jos olisi kiinnostavalta ohjelmalta malt tanut. Osallistujia oli kaikista pohjoismaista ja muualtakin, yhteensä noin 700 henkilöä. Suomalaisia osallistui noin 40. Starfi eld: Perusterveydenhuolto ansaitsemaansa asemaan ja mielellään heti Ensimmäisen pääluennon piti amerikkalainen lääkäri ja kansainvälisesti tunnettu ja tunnustettu terveydenhuol totutkija Barbara Starfi eld. Star fi eld on profi loitunut vahvan perus terveydenhuollon puolustajaksi, ja mikä parasta, hän perustaa näkemyksensä tutkittuun tietoon. Starfi eld aloitti tieteelliseen tutkimukseen perustuvan terveydenhuoltojärjestelmien vertailun vuosia sitten ja on kehittänyt useita metodologisia instrumentteja, joilla arvioidaan ter- veydenhuoltojärjestelmiä ja perusterveydenhuoltoa. Starfi eldin mukaan perusterveydenhuollosta terveydenhuoltojärjestelmien infrastruktuurina tiedetään tutkimuksen kautta paljon. Niissä maissa, joissa terveydenhuoltojärjestelmä perustuu vahvaan perusterveydenhuoltoon, on terveyden huolto toiminnaltaan tehokkaampaa, sillä on parempi hyötysuhde, ja väestön keskuudessa vallitsee suu rempi terveyden tasa-arvo kuin heik kojen perusterveydenhuoltojärjes tel mien maissa. Käytännössä tällaisten maiden väestössä pienipainoisi na syn tyviä lapsia on vähemmän, lapsi kuol leisuus ja itse mur haluvut ovat vähäisempiä, ihmisten elin ajan odote on korkeampi, tervey denhuollon kustannukset ovat matalammat ja eri väestöryhmien väliset terveyserot ovat pienemmät. Eipä siis ihme, että 10/2008 ilmestyneessä WHO:n raportissa suositellaan perustamaan terveydenhuoltojärjestelmät vahvalle perusterveydenhuollolle. On tässä yh teydessä mielenkiintoista, että kun perusterveydenhuollon hyödyistä ja haitoista kansanterveyden näkökulmasta tiedetään tutkimuksen kautta paljon, niin näin ei ole spesialistien toiminnan osalta. Sen hyödyistä tai haitoista kansanterveydelle ei Starfi eldin mukaan juurikaan ole tutkittua // kansainvälistä Martina Torppa Hans Blomberg Markku Sumanen tietoa. Starfi eldin ja kumppaneiden 80–90-luvuilla tekemien tutkimusten mukaan vahvan perusterveydenhuollon maita olivat tuolloin Tanska, Suomi, Hollanti, Espanja ja Iso-Britannia. Starfi eld ja perusterveydenhuollon neljä kulmakiveä Kliinisen perusterveydenhuollon ( pri mary care) keskeiset sekä järjestelmän että potilaiden kannalta hyötyä tuottavat toimintaperiaatteet voi daan kiteyttää neljään pääperiaatteeseen. Ensinnäkin kliininen perusterveydenhuolto on ongelmissa olevien ihmisten ensikosketus terveydenhuoltojärjestelmään ( fi r s t c o ntact), jossa voidaan hoitaa suuri osa ihmisten taudeista/terveystarpeista ja siten välttää tarpeettomat erikoislääkärivastaanotot. Toinen periaate on potilaslähtöinen (person oriented), ei siis tautilähtöinen, toiminta. Potilasläh töisen orientaation ja toimintojen jär jestämisen on osoitettu tuottavan enemmän terveyshyötyä kuin mihin johtaa tautilähtöinen tapa toimia. Kol mas kulmakivi on se, että perusterveydenhuollon laaja palveluvalikoima mahdollistaa hoidon koko nais valtaisuuden (comprehensive- Yleislääkäri 7/2009, vsk 24 33
Page 1 and 2: 18 22 25 30 36 Allmänläkaren 2009
Page 3 and 4: puheenjohtajalta Budjetintekijän m
Page 5 and 6: Mullistavatko GLP-1-agonistit tyypi
Page 7 and 8: Epävakaasta persoonallisuudesta k
Page 9 and 10: luotta muksen rakennuttua ja kriisi
Page 11 and 12: tuminen ja kylmäaistimusten käytt
Page 13 and 14: voi aiheuttaa ihmiselle larva migra
Page 15 and 16: 1g x 2, Kalcipos-D 1x1, Duphalac 15
Page 17 and 18: Pitkän aikavälin tuloksissa (12 k
Page 19 and 20: Rotavirusinfektio on vetisen ripuli
Page 21 and 22: Rotavirusrokote kansallisessa ohjel
Page 23 and 24: elimistöä kalvava tauti pahenee n
Page 25: ”Väitän, ettei kunnallispolitii
Page 29 and 30: tiinpä ne miten vain (RRR = relati
Page 31 and 32: eteksen riskitekijöiden sekä komp
Page 33 and 34: Valtuuskunnan vaalit Perusterveyden

7/2009 (pdf) - Coronaria

You also want an ePaper? Increase the reach of your titles

Delete template?

Save as template?