7/2009 (pdf) - Coronaria
7/2009 (pdf) - Coronaria
7/2009 (pdf) - Coronaria
Create successful ePaper yourself
Turn your PDF publications into a flip-book with our unique Google optimized e-Paper software.
Pitkän aikavälin tuloksissa (12 kk)<br />
hävisi ero tupakoinnin määrässä, sen<br />
sijaan alkoholin käytön ero säilyi. Neuvontaryhmä<br />
liikkui enemmän, mut ta<br />
painossa tai terveyden muutoksissa ei ollut<br />
eroja.<br />
Ns. kovassa lopputuloksessa eli<br />
kuolleisuudessa ei neuvonnalla saatu aikaan<br />
eroa ryhmien välillä.<br />
Mielenkiintoinen osa olisi ollut intensiivisen<br />
neuvonnan vaikutus lääkehoitoon<br />
sitoutumiseen, mutta sitä ei<br />
valitettavasti raportoitu lainkaan. Va litettava<br />
totuus on, että valikoimatto mas ta<br />
väes töstä vain puolet käyttää lääk keitään<br />
kuten lää käri on suositellut. Eri tyisesti<br />
pitkäai kai sen, ennaltaeh käi se vän lääkehoidon<br />
op ti maalisessa to teu tuk ses sa on<br />
pa ran ta misen varaa, mutta myös vakavan<br />
sairauden jälkeen on lääkehoitoon<br />
si tou tu minen huonoa. Suomalaisessa<br />
re kis teritutkimuksessa osoitettiin, et tä<br />
osa potilaista lopettaa suojalääki tyksen<br />
jo puolen vuoden sisällä infarktista (2).<br />
Tuossa tutkimuksessa todettiin, että<br />
vain kaksi kolmasosaa koko elossa olleesta<br />
potilasaineistosta käytti lipidilääkkeitä<br />
3–6 kuukautta infarktin jälkeen.<br />
Beetasalpaajia käytti 3–6 kuu kauden<br />
kuluttua 75 % potilaista. Olisiko tehokas<br />
neuvonta voinut vaikuttaa tähän?<br />
Suomalaisten tulokset eivät eroa tässä<br />
suhteessa kansainvälisistä: Euroaspiretut<br />
kimuksessa seu rattiin lähes 3 500 sepelvaltimotautikohtauksen<br />
saaneen potilaan<br />
se kundaariprevention toteutumista<br />
todellisuudessa. Tulos oli masentava:<br />
hoitosuosituksiin verrat tuna on sekundaariprevention<br />
toteutumista todellakin<br />
varaa parantaa. Seurannan aikana tupakoivien<br />
osuus (n. 20 %) pysyi ennallaan<br />
ja potilaat lihoivat. Verenpaine oli liian<br />
korkea (yli 140/90 yli puolella potilaista)<br />
samoin kuin kolesteroli (totaali yli 5<br />
mmol/l lähes 60 %:lla) (3).<br />
Johtopäätöksissään tutkija tote aa,<br />
että ohjausta ja neuvontaa voidaan antaa<br />
ryhmämuotoisesti, mikä on kannattavaa<br />
resursseja ajatellen. Ter veydenhuolto<br />
ja sairaalalaitos hyötyvät kolmannen<br />
sektorin kanssa tehtävästä yhteistyöstä.<br />
Ryhmämuotoisen kuntoutuksen etuna<br />
on varmasti vertaistuen saaminen: siksi<br />
onkin yllättävää, ettei masennusindikaattoreissa<br />
tullut lainkaan eroa. Tutkija<br />
pohtii, pitäisikö tehdä vieläkin laajempi<br />
ja pidempi interventiotutkimus, jotta<br />
mahdollinen neuvonnan hyöty tulisi<br />
silloin esille, mutta mielestäni silloin<br />
kyllä neuvonta tulisi taloudellisesti tehottomammaksi<br />
NNT-luvun noustessa.<br />
Neuvonnan vetäjän roolia olisi voinut<br />
myös pohtia enemmän: nythän vetäjillä<br />
ei ollut mitään systemaattista koulutus-<br />
Valitettava totuus on,<br />
että valikoimattomasta<br />
väestöstä vain puolet<br />
käyttää lääkkeitään<br />
kuten lääkäri on<br />
suositellut.<br />
ta. Intervention onnistuminen on varmasti<br />
pitkälti kiinni vetäjän ”opettajan”<br />
lahjoista; siitä, onnistutaanko todella<br />
myymään jatkovuodet houkuttelevasti.<br />
Pelkkä asiatietojen antaminen ei tehoa,<br />
tarvitaan ”uskoon tuleminen”. Myös potilaan<br />
muun perheen valistus olisi voinut<br />
parantaa tehoa, sillä elintapojen pysyvä<br />
muutos on kyllä koko perheen yhteinen<br />
projekti.<br />
Tutkija ei pohdi, olisiko valistusta<br />
voitu antaa toisin keinoin. Itselleni<br />
tulee mieleen internetin hyödyntäminen,<br />
ja siihen onkin jo paljon mahdollisuuksia,<br />
mm. www.terveyskirjasto.fi ja sairaanhoitopiirien<br />
hoitoreittien potilaan<br />
sivustot. Tutkimuksen alussa (1998)<br />
eivät laajakaistaliittymät olleet potilasryhmän<br />
ikäisillä vielä kovinkaan yleisiä.<br />
Nykyäänhän internet tarjoaa suoranaisen<br />
runsaudensarven tiedonjanoisille.<br />
Toisaalta, ohjautuvatko sivustoille vain<br />
ne, jotka pitävät terveydestään muutenkin<br />
huolta? Auttaisiko lääkärin antama<br />
kehotus käydä netin sivustoilla?<br />
Miten saada valistuksen piiriin sitä<br />
VÄITÖS<br />
todella tarvitsevat? Motivoinnin vaikeus<br />
elintapamuutoksissa on ilmeinen: näinkin<br />
laajalla ja perusteellisella ryhmämuotoisella<br />
kuntoutuksella oli kovin vaatimattomat<br />
vaikutukset. Mitä siitä pitäisi<br />
ottaa opiksi? Katson, että sen kriittinen<br />
pohtiminen voisi olla tämän tutkimuksen<br />
suurin anti. Alussa referoitu<br />
”sydänkuntoutuksen takapajula” ei siis<br />
ratkea ryhmätilaisuuksilla. Mutta millä<br />
se ratkeaisi? Markku Myllykangas on<br />
pohtinut kolumnissaan terveyskäyttäytymiseen<br />
vaikuttavia teki jöi tä (4), ja Kumme<br />
lin väitöskirjan luettuani tekee mieli<br />
yhtyä Myllykankaan ajatuksiin:<br />
”Tieto ja valistus vaikuttavat surke asti.<br />
Pa remmin tepsivät la kiin perustuva valvon ta ja<br />
rangaistukset se kä erityisesti ympäristön muuttaminen<br />
sellai seksi, että ei-haluttu käyttäytyminen<br />
estyy. Hin ta- ja veropolitiikka auttavat<br />
myös.”<br />
// Minna Kaarisalo<br />
LT, yleislääketieteen erikoislääkäri<br />
Turun Terveystoimi<br />
Kirjallisuusviitteet<br />
1. SLL 2007; 49-50: 4656-4657<br />
2. SLL 2007; 62: 2964 - 2966<br />
3. Euroaspire I & II group. Lancet 2001;357:995-1001<br />
4. Duodecim 2006;47:889<br />
Maika Kummel<br />
Ohjauksen ja neuvonnan<br />
vaikutukset sepelvaltimoiden<br />
ohitusleikkauspotilaiden<br />
terveyskäyttäytymiseen,<br />
terveyteen ja toimintakykyyn<br />
Turun yliopisto, 2008<br />
Vastaväittäjä: prof. Jaakko<br />
Tuomi lehto<br />
Kustos: prof. Sirkka-Liisa Kivelä<br />
Yleislääkäri 7/<strong>2009</strong>, vsk 24<br />
23
Change language